Bussikuskit lakossa paikallisen sopimisen puolesta

Helsin­gin Bus­sili­iken­teen työn­seisaus on oma­l­la taval­laan erikoinen. Ongel­ma on van­ha. Kaupungilla on oma työe­htosopimus, joka on van­hoille kul­jet­ta­jille parem­pi kuin AKT:n sopimus, mut­ta nuorem­mille kul­jet­ta­jille huonom­pi kuin AKT:n Ero ei ole niinkään palka­s­sa, ymmärtääk­seni AKT:n sopimus antaa parem­man lik­san, vaan työa­jois­sa. HBL:llä on käytössä ikimuis­toinen käytän­tö, että van­hat kul­jet­ta­jat saa­vat vali­ta ensin päältä mukav­im­mat reitit ja parhaat vuorot ja nuoret saa­vat sen, mitä heille jää. Yleen­sä hyvin rikkon­aisen työpäivän, jos­sa on paljon hyp­py­tun­te­ja. Työ­nan­ta­jan mukaan HBL:n sopimus tar­joaa parem­mat edut sairaus­lomien osalta, mitä se sit­ten tarkoit­taakin. HBL:n on tämän vuok­si vaikea saa­da kul­jet­ta­jia, kos­ka uusi kul­jet­ta­ja tietää joutu­vansa koiran virkaan.

Siir­tymis­es­tä AKT:n sopimuk­seen on neu­votel­tu pitkään. Nyt työ­nan­ta­ja ilmoit­ti, että se vai­h­taa sopimuk­sen AKT:n sopimuk­seen ja bus­sit seiso­vat per­jan­tai­hin. Olemme siis päässeet siihen, että työn­tek­i­jät ovat lakos­sa paikallisen sopimisen puoles­ta ja nuoret kul­jet­ta­jat omien etu­jen­sa paran­tamista vastaan.

Työ­markki­nalain­säädän­töä on joskus vaikea ymmärtää. Ymmärtääk­seni AKT:n sopimus on yleis­si­to­va. Miten HBL voi soveltaa sopimus­ta, joka on nuorten kul­jet­ta­jien kohdal­la huonom­pi kuin yleis­si­to­va sopimus. Voiko se olla laillista?

70 vastausta artikkeliin “Bussikuskit lakossa paikallisen sopimisen puolesta”

  1. Bus­sili­iken­teen tilanne on koko seudul­la vaikeasti ymmär­ret­tävis­sä. Kil­pailut­tamis­leikissä mukana ole­vat suuret fir­mat ovat tehneet vuosikymme­nen tap­pi­o­ta kil­pailut­tamiskaudel­la ja kaik­ki ovat vielä leikissä mukana. 

    Helsin­ki löi aikanaan huonos­ti harkiten yhteen konkurssikyp­sän STA:n ja vähän parem­mas­sa jamas­sa ole­van HKL:n bus­sili­iken­teen saaden aikaan kehnon talouden kak­si­jakoisen talon, jos­sa vieläkin kai juo­daan kahvia eri porukois­sa. AKT:n sopimus on tun­tipalkka­sopimus, HKL:n van­ha kuukausipalkkaisten.

    Hyvä, jos päästään yhteen sopimuk­seen. Mil­loin päästään hyv­in­voivaan työy­hteisöön HBL:ssä ja taloudel­lis­es­ti ter­veel­lä poh­jal­la toimi­vaan seudun bussiliikenteeseen ?

  2. “Miten HBL voi soveltaa sopimus­ta, joka on nuorten kul­jet­ta­jien kohdal­la huonom­pi kuin yleis­si­to­va sopimus. Voiko se olla laillista?”

    Voi jos HSB:n min­imi­palk­ka on suurem­pi tai yhtä­su­uri kuin AKT:n min­i­mi. Huonom­mak­si ei saa paikallis­es­ti tai edes kasvo­tusten sopia, parem­mak­si kyllä.

  3. Jotenk­in­han ne reitit pitää kuskeille jakaa. jos AKT:n sopimus ei eri­tyis­es­ti ota kan­taa siihen, että miten reitit pitäisi jakaa, niin ehkä HBL:n van­ha tapa jakaa reitit virkaiän perus­teel­la ei varsi­nais­es­ti ole minkään AKT:n sopimuk­ses­sa luke­van kanssa ris­tiri­idas­sa? (Tämä on vain arvaus, en tiedä oikeasti asioista tarpeeksi.)

    Jako­tavas­ta vain sit­ten seu­raa se, että nuoret kuskit käytän­nössä joutu­vat huonom­paan asemaan.

  4. Vuorot voi jakaa myös tas­a­puolisu­ut­ta nou­dat­taen. Tai sit­ten palkka­sopimus­ta voi muut­taa niin, että osa palka­s­ta mak­se­taan kor­vauk­se­na epä­mukav­ista työajoista.
    Iso kysymys on, että hyp­py­tun­te­ja tulisi vähem­män, jos osa vuoroista (aamu­ru­uh­ka esimerkik­si) tehtäisi­in osa-aikatyöl­lä. Tämän taas kieltää AKT:n sopimus. En siis tarkoi­ta, että ketään pakotet­taisi­in tai edes pain­os­tet­taisi­in osa-aikatyöhön, vaan hyväksyt­täisi­in se, että opiske­li­ja halu­aa tehdä ja pystyy tekemään vain osa-aikatyötä.

  5. Nim­im. Kuka nyt kiristää? on väärässä.

    Vas­tauk­se­na kysymyk­seen, miten HBL on voin­ut soveltaa jotain muu­ta kuin yleis­si­to­vaa työe­htosopimus­ta, löy­tyy työ­sopimus­lain 2 luvun 7 §:n 3 momentista: 

    “Työ­nan­ta­ja, joka on työe­htosopimus­lain (436/1946) nojal­la velvolli­nen nou­dat­ta­maan työe­htosopimus­ta, jon­ka toise­na sopi­japuole­na on val­takun­nalli­nen työn­tek­i­jöi­den yhdis­tys, saa 1 momen­tis­sa sääde­tys­tä poiketen soveltaa tämän työe­htosopimuk­sen määräyksiä.”

    Sään­nös ilmen­tää ns. aikapri­or­i­teet­tia ja kil­paile­vien työe­htosopimuk­sien val­in­taa. Kun työe­htosopimus päät­tyy, työ­nan­ta­japuoli voi hie­man yksinker­tais­tet­tuna hypätä minkä tahansa alalle sovel­tuvan työe­htosopimuk­sen piiri­in — sen ei todel­laan tarvitse olla työe­hdoil­taan parem­pi. Työ­nan­ta­ja voi tämän sään­nök­sen nojal­la har­ras­taa ns. “työe­htosopimusshop­pailua”. Sään­nös on epäon­nis­tunut ja tarkoitet­tu eri tilanteisi­in, johon sitä nykyään käytetään.

    Ker­ron työe­htosopimusshop­pailus­ta esimerkin. AKT on solmin­ut matka­toimis­toalan työn­tek­i­jöi­den työe­htosopimuk­sen. Puhe­lin­myyn­tibis­nek­sen syn­nyt­tyä PAM sol­mi työe­htosopimuk­sen puhe­lin­myyn­tialalle, jon­ka työe­hdot ovat hyvin huonot. Eräs matka­toimis­toalan yri­tys kek­si matka­toimis­to­työn­tek­i­jän tekevän puhe­lin­myyn­ti­työtä ja vai­h­toi sovel­let­ta­van työe­htosopimuk­sen matka­toimis­toalan TES:sta puhe­lin­myyjien TES:een. Palka­s­ta katosi var­masti kolmannes. 

    Kaikkein luov­in­ta sään­nök­sen soveltamista kokeilee ilmais­jakeluyrit­täjät. He oli­vat tyy­tymät­tömiä työ­tuomiois­tu­imen ratkaisu­un, että he jou­tu­i­v­at nou­dat­ta­maan alan yleis­si­to­vaa työe­htosopimus­ta. Seu­rauk­sen ilmais­jakeluyrit­täjät perus­ti­vatkin itse ammat­tili­iton, jon­ka kanssa solmi­vat työe­htosopimuk­sen. Vetoa­mal­la po. työ­sopimus­lain kohtaan, he ovat ilmoit­ta­neet nou­dat­ta­vansa tätä oman ammat­tili­it­ton­sa kanssa tekemään­sä sopimusta.

  6. Osmo: “hyväksyt­täisi­in se, että opiske­li­ja halu­aa tehdä ja pystyy tekemään vain osa-aikatyötä.”

    Opiske­li­jat var­maan saa­vatkin tehdä osa-aikatyötä, mut­ta nyky­is­ten sään­nösten mukaan ei kyl­läkään bussikuskina.

  7. Osmo kir­joit­ti:

    “En siis tarkoi­ta, että ketään pakotet­taisi­in tai edes pain­os­tet­taisi­in osa-aikatyöhön, vaan hyväksyt­täisi­in se, että opiske­li­ja halu­aa tehdä ja pystyy tekemään vain osa-aikatyötä.”

    Hirvit­tävän kau­nis aja­tus, mut­ta valitet­ta­va tosi­a­sia on, ettei tämä toi­mi käytän­nössä laisinkaan.

    Kun osa-aikaisen työvoiman käytöstä tehdään täysin vapaa­ta, käytän­nössä koko henkilöstön käyt­tö siir­retään ajan kanssa osa-aikaisek­si. Näin on tapah­tunut kaikil­la niil­lä aloil­la, jos­sa osa-aikaisen työvoiman käyt­tö on vapautet­tu täysin. Kau­pan ala on ehkä helpoin esimerkki.

    On hyväksyt­tävä myös se tosi­a­sia, että joku tekee kau­pan alal­la työtä ihan oikeasti yrit­tääk­seen elät­tää per­heen­sä. Mikään ole­tuk­seen perus­tu­va opiske­li­jan etu ei voi men­nä täl­laisen edelle.

    Sinän­sä ehdo­tus voisi olla lois­ta­va, jos se tehtäisi­in ihan oikeasti vain ja ain­oas­taan työn­tek­i­jän tah­dos­ta riip­pu­vak­si. Esimerkik­si ko. AKT:n sopimuk­sen osa-aikaisten käytöstä olisi mah­dol­lista poike­ta työn­tek­i­jän nimeno­maisel­la ja yksipuolisel­la tah­donil­maisul­la työ­nan­ta­jalle. Työn­tek­i­jälle syn­ty­isi myös oikeus peru­ut­taa tah­to työsken­nel­lä osa-aikaise­na, kun opiske­lut ovat esimerkik­si tauolla.

    Tähän työ­nan­ta­jat eivät sen sijaan koskaan suos­tu, kos­ka kysymyk­sessä ei ole opiske­li­joiden aut­tamisen tah­to vaan ihan muut syyt. Toisek­si meil­lä ei kyl­lä ole mitään pulaa näistä “opiske­li­jadu­uneista” nykypäivänä . Niitä riit­tää sekä opiske­li­joille ja jää vielä hur­jasti ylikin niille, jot­ka eivät ole yhtä ilah­tunei­ta asiasta. 

    Saisiko tilas­tokeskus aikaan työt­tömyys­luke­man, jos­sa työt­tömiä ovat myös vas­ten tah­toaan osa-aikaise­na työskentelevät?

    1. Tuo­ta on nyt aika vaikea uskoa. Jos tehdään kokopäiväisyy­teen poikkeus, ettei se koske korkeak­oulu­opiske­li­joi­ta, se ei laa­jene muualle.
      Osa-aikaisu­u­den vapaae­htoisu­ut­ta on tutkit­tu. En muista oli­vatko osa-aikaiset vapaae­htois­es­ti osa-aikaisia 80 pros­ent­tis­es­ti vain 70 pros­ent­tis­es­ti, mut­ta val­taosa oli. Tämä kos­ki Pääkaupunkiseu­tua. Opiske­li­jalle ei oikein kokopäiväisyys ole edes mahdollista.

  8. Kil­pailut­tamis­leikissä mukana ole­vat suuret fir­mat ovat tehneet vuosikymme­nen tap­pi­o­ta kil­pailut­tamiskaudel­la ja kaik­ki ovat vielä leikissä mukana.

    Helsin­ki löi aikanaan huonos­ti harkiten yhteen konkurssikyp­sän STA:n ja vähän parem­mas­sa jamas­sa ole­van HKL:n bus­sili­iken­teen saaden aikaan kehnon talouden kak­si­jakoisen talon…

    Fuu­sioidaanko­han nuo kaik­ki tap­pi­ol­liset yhtiöt lop­pu­jen lopuksin Hel­bi­in, joka voidaan sit­ten uudelleen nimetä HKL:ksi? 🙂

    Minkähän­lainen aikapom­mi sekin on jos ja kun bussien liiken­nöin­tikus­tan­nuk­set kor­jau­tuu kan­nat­taval­la tasolle? Pros­entin nousu sopimusten hin­nois­sa Helsin­gin bus­sili­iken­teessä on kai jotain miljoonan.

  9. Tässä ottei­ta SAK:n 2003 tekemästä työaikatutkimuk­ses­ta. Vähän van­ha mut­ta ker­tonee vähän lisää työmarkkinoista.
    Suomes­sa työaikaa lyhen­netään nykyään työt­tömyys­jak­so­jen kaut­ta, sil­lä tehdyt työ­tun­nit vähenevät, mut­ta työlliset/työvoima lisään­tyvät etenkin jos eläkeikää nostetaan

    http://netti.sak.fi/sak/pdf/vkot-aik.pdf

    “Val­lit­se­va työaika­muo­to on kuitenkin kaikkialla
    päivä­työ, jota tekee 69 pros­ent­tia palka­nsaa­jista. Eniten sitä tehdään AKAVAs­sa (87%) ja vähiten SAK:ssa (59 %). STTK:n ja jär­jestäy­tymät­tömien osu­udet löy­tyvät tästä välistä (70–71 %). ”

    “Suo­ma­lais­ten palka­nsaa­jien työ­suhder­akenne on sikäli erikoinen, että meil­lä on selvästi
    enem­män määräaikaista työtä ja selvästi vähem­män osa-aikatyötä kuin EU-mais­sa keskimäärin.
    Toinen ero on se, että molem­mis­sa työ­suhde­muodois­sa koros­tuu eivapaaehtoisuus.
    Kol­ma­sosa osa-aikatyöstä tehdään sik­si, että kokoaikatyötä ei ollut tarjolla,
    ja kak­si kol­ma­sosaa määräaikaises­ta työstä tehdään sik­si, että henkilö ei saanut pysyvää
    työtä, vaik­ka olisi sitä halunnut.”

  10. Osmo:

    Osa-aikaisu­u­den vapaae­htoisu­ut­ta on tutkittu.

    Mitä ihmettä!? Kaik­ki osa-aikaisu­us on vapaae­htoista, kos­ka aina voi ottaa lopputilin.

    Vähän sama kun tutkis sitä mis­sä määrin vaik­ka asun­non osta­ja mak­saa vapaae­htois­es­ti… joo tästä huoneesta osta­ja mak­saa vapaae­htois­es­ti 40k ja sit vielä 2k siihen päälle pakotet­tuna… sit tästä sopimusko­hdan se hyväksyy 80% vapaae­htois­es­ti ja lop­ut 20% vahingossa…

  11. Sha­keem:

    Kun osa-aikaisen työvoiman käytöstä tehdään täysin vapaa­ta, käytän­nössä koko henkilöstön käyt­tö siir­retään ajan kanssa osa-aikaisek­si. Näin on tapah­tunut kaikil­la niil­lä aloil­la, jos­sa osa-aikaisen työvoiman käyt­tö on vapautet­tu täysin. Kau­pan ala on ehkä helpoin esimerkki.

    Niin ja tämä ei mis­sään nimessä voi johtua siitä, että ne työn­tek­i­jät oikeesti haluu tehdä osa-aikaista työtä kun ver­taa mui­hin niille tar­jol­la ole­vi­in vaihtoehtoihin?!

    Sinän­sä ehdo­tus voisi olla lois­ta­va, jos se tehtäisi­in ihan oikeasti vain ja ain­oas­taan työn­tek­i­jän tah­dos­ta riippuvaksi. 

    No ei kyl­lä olis, vaan se olis yks idioot­ti­maisim­mista asioista mitä vois tehdä. Kun kaks tyyp­piä sopii keskenään jostain vai­h­tokau­pas­ta, niin se ei mitenkään voi men­nä niin, että kau­pan toteu­tu­mi­nen on vaan toisen tah­dos­ta riippuvaista.

  12. Kovasti­han tääl­läkin puhutaan työn jakamisen puoles­ta, mut­ta sit­ten kun jol­lain alal­la sitä työtä oltaisi­in jaka­mas­sa osa-aikaisu­u­den kaut­ta, alkaa kaamea itku ja parku siitä, että se on hirvit­tävän väärin.

  13. Opiske­li­jat var­maan saa­vatkin tehdä osa-aikatyötä, mut­ta nyky­is­ten sään­nösten mukaan ei kyl­läkään bussikuskina.

    Tähän kun löytäisi vielä jonkin jär­keenkäyvän perustelun.

  14. Opiske­li­joi­ta on ollut kul­jet­ta­ji­na kaupunkili­iken­teen lin­joil­la jo pitkään. Vuosilo­masi­jaisik­si hakeu­tuville on jär­jestet­ty mm eril­liskursse­ja raitio- ja metrop­uolel­la. Bus­sipuolen kul­jet­ta­jak­oulu­tus siir­tyi val­taosin työt­tömyyskurssipo­h­jalle ja se on kaven­tanut opiske­li­joiden mahdollisuuksia.

    Nuoret kul­jet­ta­jat joutu­vat var­maan joka bus­siyri­tyk­sessä aja­maan ensin val­taosin ruuhkavuoro­ja, jot­ka eivät ole niin halut­tu­ja työhön­sitou­tu­misa­jan pitu­u­den vuok­si. Ruuhkavuoro­jen hoitoon osa-aikaisu­us sopisi parhait­en. Yksi kul­jet­ta­ja hoitaisi aamu­ru­uhkan ja toinen iltaruuhkan. 

    Olen odot­tanut, että markki­noille ilmesty­isi yrit­täjiä, jot­ka keskit­ty­i­sivät vain ruuhkavuoro­jen hoitoon ja käyt­täi­sivät osa-aikaista kul­jet­ta­jakun­taa. Jo nyt ali­hank­in­ta­sopimuk­sia vil­jel­lään paljon. Luulisin täl­laisille yri­tyk­sille löy­tyy hyvä markki­narako. Näin myös ikuisu­u­songel­mak­si luokitelta­va vuoro­jen jako­ta­pa helpot­tuisi val­taosin kokopäivähenkilöstöä käyt­tävis­sä yrityksissä.

  15. SAK:

    Toinen ero on se, että molem­mis­sa työ­suhde­muodois­sa koros­tuu eivapaaehtoisuus.

    tilt! Ihme että eivät kir­joit­ta­neet, että kaikessa työssä koros­tuu sen eiva­paae­htoisu­us, kun palkkaa ei mak­se­ta tilille ilman, että menee työ­paikalle ja tuot­taa hyv­in­voin­tia muille. Työ­nan­ta­ja se vaan pakot­taa työn­tek­i­jöitä tekemään töitä!

    Ihmisil­lä on kyl­lä ihan ihmeelli­nen käsi­tys siitä mikä on vapaae­htoista ja mikä ei.

  16. Ainakin raitio­vaunupuolel­la osa-aikaiset opiske­li­jakul­jet­ta­jat ovat olleet oikein oiva ratkaisu. Niin opiske­li­jakul­jet­ta­jat kuin vak­i­tuiset kul­jet­ta­jatkin ovat olleet jär­jeste­lyyn tyytyväisiä.

  17. Sha­keem, pitääkö tosi­aan paikkaansa se, että kuka tahansa saa perus­taa bul­vaa­ni­ammat­tili­iton, jon­ka kanssa sopii surkeat työe­hdot ja sit­ten soveltaa tätä sopimus­ta siel­lä, mis­sä yleis­si­to­vaa sopimus­ta pitää soveltaa “oikei­den” sopimusten sijaan?

  18. Tpyy­lu­o­ma:

    Fuu­sioidaanko­han nuo kaik­ki tap­pi­ol­liset yhtiöt lop­pu­jen lopuksin Hel­bi­in, joka voidaan sit­ten uudelleen nimetä HKL:ksi?

    Enpä usko, käsit­tääk­seni ainakin osa noista fir­moista tekee nykyään jopa voit­toa. Ilmiö näyt­täisi seu­rail­e­van saman­laista kehi­tyskaar­ta kuin Ruot­sis­sa, jos­sa kil­pailu­tus toteutet­ti­in paljon aiem­min: aluk­si hin­nat putoa­vat niin paljon, että kaik­ki bus­si­fir­mat menevät tap­pi­olle, mut­ta muu­ta­man kil­pailu­tuskier­roksen jäl­keen fir­mat pää­sevät taas voitolle ja tilanne “nor­mal­isoituu”.

    En kyl­läkään tiedä, mis­tä tuo ilmiö johtuu. Vaati­neeko vähän opet­telua sekä kil­pailuit­ta­jan että tar­joa­jien puolelta?

    Se tosin on häm­men­tävä ilmiö, että Helb mäl­lää kaupunki­lais­ten rahoil­la. Eipä tai­da monikaan helsinkiläi­nen tietää sub­ven­toivansa mm. van­taalais­ten liikkumista…

    Minkähän­lainen aikapom­mi sekin on jos ja kun bussien liiken­nöin­tikus­tan­nuk­set kor­jau­tuu kan­nat­taval­la tasolle? Pros­entin nousu sopimusten hin­nois­sa Helsin­gin bus­sili­iken­teessä on kai jotain miljoonan. 

    No eipä tuo tai­da paljoa sen uhkaavam­mal­ta näyt­tää kuin vaik­ka öljyn kallis­tu­mi­nen tai AKT:n lakot. Sinän­sähän veron­mak­sa­jat ja bus­si­matkus­ta­jat ovat lähin­nä hyö­tyneet “liian halvoista” hinnoista 🙂

    Kari

  19. Art­turi:

    Ihmisil­lä on kyl­lä ihan ihmeelli­nen käsi­tys siitä mikä on vapaae­htoista ja mikä ei. 

    No, ker­ropa meille, mikä noiden ero on. 

    Se koh­ta SAK:n jut­tua, jos­ta nos­tit hula­baloon kos­ki sitä, että ihmiset käyvät osa-aika- ja pätkätöis­sä, kun pysyviä kokoaikatöitä ei ole tar­jol­la. Ihmiset siis halu­si­vat tehdä enem­män töitä kuin, mitä oli tar­jol­la. En ymmär­rä, mik­sei tätä voisi kut­sua aidosti eiva­paae­htoisek­si (toisin kuin sitä sin­un kek­simääsi olk­iukkoasi yleis­es­ti työssä käynnistä). 

    Ajat­telusi logi­ik­ka vaikut­taa suun­nilleen siltä, että jos ihmiseltä kysytään, että halu­atko tul­la teloite­tuk­si 1) hirt­tämäl­lä vai 2) ampumal­la ja kun hän sit­ten ker­too, että 1, niin tästä päätel­lään, että hän vapaae­htois­es­ti suos­tuu teloitet­tavak­si hirt­tämäl­lä, vaik­ka tietenkin hän oikeasti halu­aisi olla vapaana. Tässä 1 on osa-aikatyö ja 2 työt­tömyys. Se, mitä ihmi­nen oikeasti halu­aisi tehdä, on kokoaikatyö.

    1. Osa-aikatyöltä teke­vistä ylivoimainen enem­mistö tekee sitä omas­ta tah­dostaan. Jotkut tekevät sitä ei-vapaae­htois­es­ti, eli halu­aisi­vat tehdä kokopäivä­työtä, mut­ta eivät sel­l­aista saa. Heille osa-aikatyöt­tömyys kor­vataan sovitel­lul­la päivärahalla.
      Ongel­man toinen pää on siinä, että on paljon täyt­tä työaikaa teke­viä, jot­ka halu­aisi­vat tehdä osa-aitatyötä, mut­ta työ­nan­ta­ja ei suos­tu. Heitä lie­nee enem­män kuin ei-vapaae­htoista osa-aikatyötä tekeviä.

  20. Samuli Saarel­ma: “Sha­keem, pitääkö tosi­aan paikkaansa se, että kuka tahansa saa perus­taa bul­vaa­ni­ammat­tili­iton, jon­ka kanssa sopii surkeat työe­hdot ja sit­ten soveltaa tätä sopimus­ta siel­lä, mis­sä yleis­si­to­vaa sopimus­ta pitää soveltaa “oikei­den” sopimusten sijaan?” 

    Tähän saadaan vas­taus vas­ta tule­vaisu­udessa. Tapaus on melko tuore ja menos­sa toden­näköis­es­ti oikeuskäsit­te­lyyn. En osaa sanoa onko jo. Päätös on suo­ma­laisen työelämän merkit­tävimpiä oikeusratkaisu­ja vuosikausiin.

    Lainko­hdas­sa san­o­taan, että täl­lainen kil­pail­e­va työe­htosopimus tulee olla “val­takun­nal­lisen työn­tek­i­jöi­den yhdis­tyk­sen” solmi­ma. HBL esimerkik­si vai­h­toi kil­pail­e­vaan työe­htosopimuk­seen, jon­ka on solmin­ut val­takun­nalli­nen työn­tek­i­jäy­hdis­tys, AKT. Tuomiois­tu­in päät­tää voiko täl­lainen bul­vaani-ammat­tili­it­to olla lain tarkoit­ta­ma val­takun­nalli­nen työn­tek­i­jöi­den yhdistys.

    Mie­lenki­in­toinen työn­tek­i­jöi­den yhdis­tys, kos­ka sil­lä ei ole toim­i­tilo­ja eikä henkilökun­taa ja hal­li­tuk­sen pj. on enti­nen työ­nan­ta­jali­it­toon kuu­lu­van yri­tyk­sen vara­toim­i­tusjo­hta­ja. Hän kuitenkin koki ay-toimin­nan palon rin­nas­saan, erosi hal­li­tuk­ses­ta, siir­tyi takaisin lehden­jaka­jak­si sekä perusti ammat­tili­iton, joka takaa ainakin puol­ta huonom­mat työe­hdot kuin alan yleis­si­to­va työehtosopimus.

  21. Osa-aikatyöstä keskusteltaes­sa on myös huomioita­va, että se tarkoit­taa eri aloil­la ainakin osit­tain eri asiaa. 

    Mata­la­palk­ka-aloil­la on tyyp­il­listä, että työ­suh­teen muun­tu­mi­nen osa-aikaisek­si tuo myös hyvin lyhyet (3–5h) työvuorot. Seu­rauk­se­na saat­taa olla, ja usein on, työpäivien huima lisääntyminen. 

    Osa-aikaisek­si hala­javia, mil­lä aloil­la heitä sit­ten lie­neekään (lääkärit?), ei kuitenkaan täl­lainen työvuoro­jen samanaikainen lyhen­nys toden­näköis­es­ti koske, vaan työa­jan lyhen­e­m­i­nen palvelee koko per­het­tä yhtä­jak­soisen vapaa-ajan lisääntyessä.

  22. Alla link­ki luen­toon , jos­sa kuvailti­in työa­jan lyhen­tymistä eri näkökulmista
    Yksi tapa jakaa vähenevää työtä ovat osa-aikaisu­us ja työttömyys.

    Euroopan keskeinen ongel­ma on , että kiihtyvä tuot­tavu­u­den nousu väh­netää vuosit­tain tehtäviä työ­tun­te­ja ja työ joudu­taan jakamaaan .
    Aikaisem­min tämä tapah­tui lyhen­tämäl­lä yleistä vuos­i­työaikaa ja /tai elinikäistä työaikaa.
    Eri mais­sa on omak­sut­tu eri tapo­ja, joten kehi­tys ei ole yht­enäistä EU:ssa

    http://www.uta.fi/laitokset/sospol/kurssit/employment/luento4.html

  23. Samuli Saarel­ma:

    En ymmär­rä, mik­sei tätä voisi kut­sua aidosti eivapaaehtoiseksi

    No sik­si, että jos ihmiset saa­vat vapaasti vali­ta heille tar­jol­la ole­vista vai­h­toe­hdoista, niin sil­loin se vai­h­toe­hto minkä he val­it­se­vat on vapaaehtoinen.

    Kaik­ki halu­aa aina korkeam­paa elin­ta­soa. On ihan älytön­tä sanoa, että joku ihmi­nen asuu vas­ten­tah­tois­es­ti ker­rostalos­sa, kun hän ei halua mak­saa omakoti­talosta sen hin­taan, tai että hän käy vas­ten­tah­tois­es­ti töis­sä 2k kuukausi­pal­ka­lla, kos­ka ei ole niin tuot­ta­va, että hänelle mak­set­taisi­in suurem­paa palkkaa tai että hän käy vas­ten­tah­tis­es­ti osa-aikatöis­sä, kos­ka ei halua ottaa huonom­min palkat­tua kokopäivätyötä.

    (Ja ok, min­imi­palk­ka voi vaikut­taa tähän, että huonom­min palkat­tua kokopäivä­työtä ei oo tar­jol­la ja sil­lon voi ehkä sanoo, että tämä ei oo vapaae­htoista. Tämä pätee ain­oas­taan niihin työn­tek­i­jöi­hin jot­ka on osa-aikaisia ja työsken­televät val­tion aset­ta­mal­la minimipalkalla.)

    Mitä muuten sanois­it, jos on joku tyyp­pi joka saa kuus­sa 1,5k palkkaa kun tekee 0,5x nor­maalit työ­tun­nit ja sit hänelle tar­jot­tais työtä, jos­sa tekee 1x nor­maalit työ­tun­nit pal­ka­lla 1,5k. Tämä tyyp­pi suos­tu­is vai­h­ta­maan työ­paikkaa kokopäiväisek­si, jos palk­ka olis 2k.

    Onko hän vas­ten­tah­tois­es­ti osa-aikainen?

    Val­in­ta on aina vapaae­htoinen. Eli jos on vai­h­toe­hto, että hirt­tämäl­lä vai ampumal­la, niin voi vali­ta ihan vapaae­htois­es­ti näi­den vai­h­toe­hto­jen välil­lä. Muit­ten vai­h­toe­hto­jen val­in­ta ei sit­ten ookkaan vapaae­htoista, kos­ka niitä ei voi valita.

    Val­in­tati­lanteeseen jou­tu­mi­nen ei vält­tämät­tä, mut­ta tässä tulee taas se jut­tu, että onko jär­kee alkaa valit­ta­maan, että ihan epistä, kun joutuu hen­git­tämään tai muuten kuolee, että hen­git­tämi­nen on tehtävä hetimiten vapaae­htoisek­si! Ihan sama jut­tu töit­tenkin kanssa. On tuotet­ta­va hyv­in­voin­tia muille, että saa muil­ta vas­tavuorois­es­ti hyv­in­voin­tia itselleen.

    Osmo:

    Osa-aikatyöltä teke­vistä ylivoimainen enem­mistö tekee sitä omas­ta tah­dostaan. Jotkut tekevät sitä ei-vapaae­htois­es­ti, eli halu­aisi­vat tehdä kokopäivä­työtä, mut­ta eivät sel­l­aista saa. 

    Voiko sin­un mielestä tätä samaa logi­ikkaa soveltaa ihmis­ten asum­is­val­in­toi­hin? Eli että suurin osa ihmi­sistä asuu vas­ten­tah­tois­es­ti kerrostaloissa?

  24. “Osa-aikatyöltä teke­vistä ylivoimainen enem­mistö tekee sitä omas­ta tah­dostaan. Jotkut tekevät sitä ei-vapaae­htois­es­ti, eli halu­aisi­vat tehdä kokopäivä­työtä, mut­ta eivät sel­l­aista saa. ”

    Johtunee siitä, että yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la osa-aikai­sista 40 % on alle 25-vuo­ti­ai­ta opiske­li­joi­ta ja julkisel­la sek­to­ril­la 30 % on yli 58-vuo­ti­ai­ta osa-aikaeläkeläisiä.
    Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta löy­tyi jo tuoreem­pi tutkimus osa-aikatyöstä

    http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_04_06_osa-aikatyo.html

    “Vuon­na 2005 läh­es 40 pros­ent­tia vähit­täiskau­pan alal­la työsken­tele­vistä osa-aikai­sista teki lyhyt­tä työaikaa sik­si, ettei kokoaikatyötä ole tar­jol­la. Rav­in­to­la-alal­la ei-vapaae­htoisen osa-aikatyön osu­us oli noin kol­mannes ja hotel­lialal­la jopa läh­es 50 pros­ent­tia. Kyse ei siis läh­eskään aina ole työn­tek­i­jöi­den elämän­ti­lanteeseen sopi­vas­ta, jous­tavas­ta työaika­muo­dos­ta, vaan pikem­minkin siitä, että osa-aika­­työläiset ovat palvelu­alo­jen työ­nan­ta­jille sopi­vam­paa työvoimaa.”

  25. Kari, en tunne asi­aa lehti­ti­eto­ja parem­min, min­ulle on jäänyt sem­moinen kuva että läh­es kaik­ki seudun paikallis­li­iken­net­tä hoita­vat bus­siy­htiöt tekee siitä tap­pi­o­ta. Ilmeis­es­ti mieliku­va on väärä.

    Olisiko­han tässä sel­l­ainen ilmiö että vakaa tulovir­ta sopimuk­sista kat­taa kiin­teät kus­tan­nuk­set varikoista ja muus­ta, ja sit­ten kat­teet tehdään jol­lain muul­la tyyli­in tilausajot?

  26. Tpyy­lu­o­ma:

    Kari, en tunne asi­aa lehti­ti­eto­ja parem­min, min­ulle on jäänyt sem­moinen kuva että läh­es kaik­ki seudun paikallis­li­iken­net­tä hoita­vat bus­siy­htiöt tekee siitä tap­pi­o­ta. Ilmeis­es­ti mieliku­va on väärä. 

    No ei se nyt mikään kovin väärä mieliku­va ole, eipä noil­la bus­si­fir­moil­la kovin kak­sis­es­ti mene. HelB on tietenkin ihan oma lukun­sa, mut­ta eivät­pä ne muutkaan mis­sään rahas­sa pyöri. En minäkään tarkem­min asian kanssa ole ollut teke­mis­sä, mut­ta sat­un tietämään, että ainakin yksi suurim­mista oper­aat­tor­eista kyl­lä tekee voit­toa täl­lä het­kel­lä (ei tehnyt heti kil­pailut­tamisen alka­es­sa kylläkään).

    Oletet­tavaa, ja toiv­ot­tavaa, olisi, että tule­vaisu­udessa fir­mat kään­ty­i­sivät voitol­lisek­si. Toisin kuin ehkä ajat­telisi, myös kil­pailut­ta­ja on huolis­saan siitä, että fir­mat tekevät per­snet­toa. Kus­tan­nus­ta­son lasku on tietenkin ihan muka­va osoi­tus sys­teemin onnis­tu­mis­es­ta, mut­ta täy­tyy­hän toimin­nan olla myös pitkän päälle kestäväl­lä pohjalla.

    Olisiko­han tässä sel­l­ainen ilmiö että vakaa tulovir­ta sopimuk­sista kat­taa kiin­teät kus­tan­nuk­set varikoista ja muus­ta, ja sit­ten kat­teet tehdään jol­lain muul­la tyyli­in tilausajot? 

    Fir­mo­ja on mon­en­laisia, mut­ta ei ainakaan tässä tun­temas­sani tapauk­ses­sa. Kyl­lä se voit­to tulee tuos­ta kil­pailute­tus­ta paikallis­bussien ajamisesta. 

    Tuo varikkokysymys on kyl­lä mie­lenki­in­toinen. Käsit­tääk­seni Helsin­gin seudul­la suurin erot­ta­va tek­i­jä fir­mo­jen välil­lä on täl­lä het­kel­lä tuo varikko­jen sijoit­telu. Käytän­nössä sopi­va varikko tuot­taa melkoisen kilpailuedun.

    Tukhol­mas­sa asia on tehty toisin, siel­lä varikot kuu­lu­vat kil­pailut­ta­jalle ja kil­pailue­htoi­hin kuu­luu vaa­timus ko. varikoiden vuokraamis­es­ta. En tiedä, kumpi sys­tee­mi on parem­pi. Enkä ainakaan Tukhol­mas­sa saanut kun­nol­lista mielipi­det­tä irti sin­nikkäästä utelus­ta huolimatta 🙂

    Oma käsi­tyk­seni on, että sekä Helsingis­sä että Tukhol­mas­sa tuo kil­pailu­tus on kaikki­nen­sa onnis­tunut varsin hyvin. Mut­ta ei se aivan help­poa ole ollut, kil­pailu­tus voidaan sös­siä niin monel­la tavalla.

    Tähän asti YTV:ssä ja HKL:ssä on ollut riit­tävästi fiksua(kin) sakkia, ja toivoa sopii ettei hom­ma kaadu joi­hinkin sisäisi­in nakkisoti­in. HSL lie­nee kuitenkin suurin riskitek­i­jä (ja toki myös mah­dol­lisu­us) täl­lä hetkellä.

    Kari

  27. Kiitos linkistä, Liian van­ha! Osa-aikatyön yleistymi­nen on johtanut siihen, että eri­tyis­es­ti mata­la­palk­ka-aloil­la se on jo todel­li­nen ongel­ma ja per­hei­den köy­hyy­den syy. Työ voitaisi­in usein teet­tää täysipäiväis­inä työ­suhteina, mut­ta näin ei menetel­lä tiety­istä julk­isu­u­teen lausumat­tomista syistä.

    Min­ua toisaal­ta kum­mas­tut­taa sekin, mik­si yhtäkkiä opiske­li­jat ovat eri­tyis­suo­jeluk­ses­sa tässä asi­as­sa? Mik­si opiske­li­joille on, vaik­ka työe­htosopimuk­si­in kir­jat­tavin poikkeuksin, taat­ta­va oikeus työsken­nel­lä juuri siel­lä, mis­sä sat­tuu mil­loinkin kiin­nos­ta­maan? Eikö opiskelu­aiko­ja ollutkaan tarkoi­tus lyhen­tää vähen­tämäl­lä opiske­li­joiden työssäkäyn­tiä? Opiske­li­jan halu nimeno­maan osa-aikatyöhön ei myöskään ole kirkos­sa kuulutettu. 

    Minus­ta, Art­turi, yksinker­tai­s­tat kysymys­tä halukku­ud­es­ta osa-aikatyöhön aivan tahal­lasi. Älykkäänä ymmär­rät var­masti, mis­tä on kysymys. Toisaal­ta olet näke­myk­sis­säsi erit­täin johdon­mukainen. Johdon­mukaisem­pi kuin minä omissani.

  28. Sha­keem
    “Osa-aikatyön yleistymi­nen on johtanut siihen, että eri­tyis­es­ti mata­la­palk­ka-aloil­la se on jo todel­li­nen ongel­ma ja per­hei­den köy­hyy­den syy. Työ voitaisi­in usein teet­tää täysipäiväis­inä työ­suhteina, mut­ta näin ei menetel­lä tiety­istä julk­isu­u­teen lausumat­tomista syistä.”

    Nojaa. Kyl­lä minus­ta kaup­pa-alal­la, rav­in­to­la-alal­la ja siivousalal­la on päivä­selvät syyt, mik­si työt ovat osa-aikaisia. Noil­la aloil­la nyt vaan ei tarvi­ta työvoimaa tasais­es­ti työpäivän ympäri samaan malli­in kuin tehtais­sa, vaan tarve vai­htelee hyvi suuresti kel­lon­a­joit­tain asi­akasvir­to­jen mukaan.

    Kyl­lä se vaan niin on, että jos osa-aikatyö ottaa pat­ti­in niin ei siinä auta itku markki­noil­la, ain­oas­taan alan­vai­h­to. Kaiken­laiset val­tion väli­in­tu­lot vain pahen­ta­vat ongelmia. 

    Sitä­pait­si eihän se _voi_ tul­la rav­in­to­latyön­tek­i­jöille yllä­tyk­senä, että rav­in­tolois­sa ei ole kokoaikaa samaa määrää asiakkaita.

  29. Val­in­ta on aina vapaae­htoinen. Eli jos on vai­h­toe­hto, että hirt­tämäl­lä vai ampumal­la, niin voi vali­ta ihan vapaae­htois­es­ti näi­den vai­h­toe­hto­jen välillä.

    Val­in­ta ei ole vapaa, jos se on pakotettu.
    Sen vuok­si esim. uskon­non­va­paus suo­jelee myös ateisteja.

  30. Art­turi, et vas­tan­nut oleel­liseen kysymyk­seen. Jos sinus­ta kaik­ki valin­nat ovat vapaae­htoisia, niin mitä sin­un sanakir­jas­sasi sit­ten eiva­paae­htoinen tarkoittaa? 

    Min­un point­ti­ni oli se, että sinus­ta oli help­po erot­taa, mikä on vapaae­htoista ja mikä, mut­ta toisaal­ta sit­ten määrit­telet kaik­ki ihmis­ten tekemät päätök­set vapaae­htoisik­si. Minus­ta tämä on älytön­tä. Täl­lä logi­ikalla NL:ssa poli­it­tiset van­git oli­vat vapaae­htois­es­ti vankileireil­lä, kos­ka vapaana oloa heille ei ollut tar­jol­la (aivan kuten sille osa-aikatyötä tekevälle ei ole tar­jol­la kokoaikatyötä). 

    Ker­ro meille nyt siis tilanteessa, jos­sa ihmi­nen tekee jotain eiva­paae­htois­es­ti. Jos täl­laista ei ole, niin sin­un tek­stis­säsi sana vapaae­htoinen ei tarkoi­ta mitään.

  31. Itse asi­as­sa osa-aikatyöstä, työt­tömyy­destä , syr­jäy­tymis­es­tä ja varhaiseläkkeistä on Euroopas­sa tehty tapa lyhen­tää työaikaa.
    Työn määrä vähe­nee voimakkaasti tuot­tavu­u­den nosutes­sa esim elinikäinne työai­ka on vähen­tynyt Euroopaas­sa 50-luvun 110000 tun­nista n 70000 tuntiin.
    Kun sys­temaat­ti­nen työa­jan lyhen­tämi­nen lop­pui 80-luvul­la niin tilalle ovat tulleet ohja­mat­tomat tavat lyhen­tää työaikaa

  32. Sha­keem:

    Älykkäänä ymmär­rät var­masti, mis­tä on kysymys.

    heh, no siitä älykkyy­destä en kyl­lä tiiä varsinkaan, kun sel­keesti ymmär­rän tämän vähän eri taval­la kuin muut…

    Mun mielestä vaan aina kun kaks ihmistä käy kaup­paa, niin molem­mat tiet­ty yrit­tää saa­da mah­dol­lisim­man edullisen diilin, tyyli­in kaup­pias halu­aa mah­dol­lisim­man kor­keen hin­nan ja kulut­ta­ja mah­dol­lisim­man edullisen. Jos kaup­pa kuitenkin syn­tyy ja kumpaakaan ei pakote­ta, niin se on vapaae­htoinen. Minus­ta tämä pätee kaikil­la markki­noil­la, eikä mitenkään silleen, että joo tätä perustelua voi käyt­tää sil­loin kun itses­tä tun­tuu hyvältä ja se puoltaa jotain omaa mielipi­det­tä ja sit käyt­tää vas­takkaista perustelua sil­loin kun tun­tuu siltä.

    Osmo on täl­lä blogilla tehny täysin selväks, että jos ihmiset ei oo valmi­ita mak­samaan omakoti­taloa­sumisen kus­tan­nuk­sia, niin ei voi sanoa, että ne asuu vas­ten­tah­tois­es­ti ker­rostalois­sa. Jos joku ei halua tin­kiä palka­s­taan niin paljon, että sais täyspäivästä työtä osa-aikaisen sijaan, niin tämä on ihan sama asia. Jos kuitenkin menee töi­hin niin sil­loin hyväksyy palkan ja kaiken sen mikä työhän kuu­luu vapaae­htois­es­ti. Ei siinä oo mitään pakotet­tua muu­ta ku siinä ihan samas­sa mielessä kuin hen­git­tämi­nenkin on pakotet­tua. Eli pakot­ta­ja ei oo mikään sub­jek­ti, vaan se on tämä ympäröivä maail­ma. Sel­l­as­ta se on: pain­ovoima pakot­taa mas­so­ja kiin­ni toisiinsa.

    Opiske­li­jan halu nimeno­maan osa-aikatyöhön ei myöskään ole kirkos­sa kuulutettu.

    häh? Ai epäilet siis sitä tekeekö opiske­li­jat mielu­um­min osa-aikaista kuin täyspäiväistä työtä?! Mikähän perustelu tämänkin takana nyt on…

    Samuli Saarel­ma:

    Min­un point­ti­ni oli se, että sinus­ta oli help­po erot­taa, mikä on vapaae­htoista ja mikä, mut­ta toisaal­ta sit­ten määrit­telet kaik­ki ihmis­ten tekemät päätök­set vapaae­htoisik­si. Minus­ta tämä on älytön­tä. Täl­lä logi­ikalla NL:ssa poli­it­tiset van­git oli­vat vapaae­htois­es­ti vankileireil­lä, kos­ka vapaana oloa heille ei ollut tar­jol­la (aivan kuten sille osa-aikatyötä tekevälle ei ole tar­jol­la kokoaikatyötä).

    hmmm… en nyt ihan pysty seu­raa­maan päät­te­lyäsi. Ei kai niille poli­it­tisille vangeille annet­tu mitään val­in­taa, että hei halu­ut­teko men­nä leir­ille vai ette?

    Kaik­ki sel­l­ainen mikä ei ole ihmisen tah­dos­ta kiin­ni hän tekee eiva­paae­htois­es­ti. Vapaae­htoisu­us on kuitenkin aina suh­teel­lista. Jos sinä esim. tap­at min­ut ja annat min­un vali­ta kuolin­ta­pani, niin täl­löin voin vapaae­htois­es­ti vali­ta kuolin­ta­pani, mut­ta en voi vapaae­htois­es­ti vali­ta elänkö vai kuolenko.

  33. Art­turi:

    Kaik­ki sel­l­ainen mikä ei ole ihmisen tah­dos­ta kiin­ni hän tekee eiva­paae­htois­es­ti. Vapaae­htoisu­us on kuitenkin aina suh­teel­lista. os sinä esim. tap­at min­ut ja annat min­un vali­ta kuolin­ta­pani, niin täl­löin voin vapaae­htois­es­ti vali­ta kuolin­ta­pani, mut­ta en voi vapaae­htois­es­ti vali­ta elänkö vai kuolenko. 

    Niin, tässä tapauk­ses­sa ei ollut ihmisen tah­dos­ta kiin­ni se, ettei hän tee täyspäiväistä työtä, kun sel­l­aista ei ollut tar­jol­la. Sik­si minus­ta sitä, että hän sit­ten tekee osa-aikaista työtä, voi kut­sua eivapaaehtoiseksi. 

    Sinä kat­sot, että osa-aikatyön tekem­i­nen on vapaae­htoista, kos­ka se val­i­taan ennen kuin työtä tekemät­tömyys. Minä kat­son, että se on eiva­paae­htoista, kos­ka ei ole ihmisen omas­ta tah­dos­ta kiin­ni, pääseekö hän kokopäivätyöhön. 

    Samal­la tavoin, jos val­it­set hirt­tämisen, niin sinä san­ot, että olet valin­nut hirt­tämisen vapaae­htois­es­ti, kun taas minä sanon, että val­in­ta on eiva­paae­htoinen, kos­ka hänen tah­dos­ta ei ollut kiin­ni se, että tapetaanko sin­ut vai ei, mikä tässä on se paljon tärkeämpi val­in­ta, eikä tappotapa.

    1. Suomes­sa tehdään huo­mat­tavasti vähem­män osa-aikatyötä kuin esimerkik­si Ruot­sis­sa. Muis­sa Euroopan mais­sa se on suo­ras­taan elämän­ta­pa, eikä edes kovin huono sel­l­ainen. On joka tapauk­ses­sa selvää, että val­taosa osa-aikatyötä teke­vistä tekee sitä omas­ta halus­taan. On ikävää, että jotkut tekevät sitä kos­ka eivät saa kokoaikaista työtä. Kun kat­somme, kuin­ka moni nos­taa sovitel­tua päivära­haa, ei näitä osa-aikatyöt­tömiä nyt niin paljon ole — ja osa heistäkin on tosi­asi­as­sa vapaaehtoisia.
      Olisi aivan väärin kieltää osa-aikatyö, kos­ka kymmenet ellei sadat tuhan­net tekevät sitä omas­ta halustaan.

  34. Samuli Saarel­ma:

    Minä kat­son, että se on eiva­paae­htoista, kos­ka ei ole ihmisen omas­ta tah­dos­ta kiin­ni, pääseekö hän kokopäivätyöhön.

    No mis­tä sä nyt sen katsot?!

    Samal­la tavoin, jos val­it­set hirt­tämisen, niin sinä san­ot, että olet valin­nut hirt­tämisen vapaae­htois­es­ti, kun taas minä sanon, että val­in­ta on eiva­paae­htoinen, kos­ka hänen tah­dos­ta ei ollut kiin­ni se, että tapetaanko sin­ut vai ei, mikä tässä on se paljon tärkeämpi val­in­ta, eikä tappotapa.

    Ei. Kuolem­i­nen ei oo vapaae­htoista. Kuolemistapa on.

  35. Osmo on täl­lä blogilla tehny täysin selväks, että jos ihmiset ei oo valmi­ita mak­samaan omakoti­taloa­sumisen kus­tan­nuk­sia, niin ei voi sanoa, että ne asuu vas­ten­tah­tois­es­ti kerrostaloissa.

    Valmius ei läh­eskään aina tarkoi­ta halua. Luulisin, ettei kauhean mon­elle edes ole ole­mas­sa val­in­taa omako­ti­a­sumis­es­ta, kos­ka tulot yksinker­tais­es­ti eivät siihen riitä.

  36. Art­turi:

    No mis­tä sä nyt sen katsot?! 

    Mitähän nyt oikein kysyt? 

    Jos kokopäivätöitä ei ole tar­jol­la, niin ei ole ihmisen omas­ta tah­dos­ta kiin­ni, meneekö hän kokopäivä­työhön vai ei. Kat­son sil­loin, että ei-kokopäivä­työ ei ole vapaae­htoista. Se, val­it­seeko ihmi­nen sit­ten sen jäl­keen työt­tömyy­den vai osa-aikatyön, voi sit­ten ollakin. Mut­ta tämä val­in­ta ver­tau­tuu minus­ta siihen kuolemis­ta­van val­in­taan siinä rin­nakkaises­imerkissä. En siis kokon­aisuute­na pidä täl­laisen ihmisen kohdal­la osa-aikatyötä vapaae­htoise­na valintana.

  37. Art­turi: “häh? Ai epäilet siis sitä tekeekö opiske­li­jat mielu­um­min osa-aikaista kuin täyspäiväistä työtä?! Mikähän perustelu tämänkin takana nyt on”

    Sanoin: “ei ole kirkos­sa kuu­lutet­tu”, en että näin on. Tämäkään kysymys halukku­ud­es­ta ei jäsen­ny joko tai ‑tyyp­pisek­si, vaan vas­taus on moni­ta­hoisem­pi ja riip­puu eri tekijöistä.

    Tämä menee nyt vähän täl­laisek­si “minäpä tun­nen jonkun ‑argu­men­toin­niksi”, mut­ta kos­ka kysy­it suo­raan, niin tiedän alo­ja, joil­la osa-aikatyön ja täyspäiväisen työn eroina on tun­timäärän lisäk­si eri­lainen työvuororakenne. 

    Osa-aikatyöläisil­lä teetetään erit­täin lyhy­itä työvuoro­ja, jon­ka seu­rauk­se­na opiskelu on jopa parem­min mah­dol­lista täyspäiväisel­lä sopimuk­sel­la. Seu­rauk­se­na opiske­li­jat pyrkivät alal­la kokoaikaiseen työ­suh­teeseen, kos­ka osa-aikainen työ­suhde tar­joaa heikosti mah­dol­lisuuk­sia opiskelun ja työn yhteensovittamiseen.

    Kos­ka tiedän tapauk­sia, jois­sa näin on, niin käytän sitä myös perus­teena näke­myk­sel­leni, ettei ihan aina edes opiske­li­jat halua osa-aikatyötä vaan tekevät mielum­min kokopäivä­työtä. Minä siis en väitä, että näin olisi aina tai edes useim­mis­sa tapauk­sis­sa. Sen sijaan väitän, että opiske­li­jat eivät todel­lakaan aina halua tehdä osa-aikaista työtä, joka vaikut­taisi ole­van usei­den mielestä ehdo­ton totuus.

    Jos työ­nan­ta­ja teet­tää työtä pitk­inä työvuoroina, esim. 11–12 tun­tia ja eri­tyis­es­ti viikon­lop­puisin, niin myös täyspäiväisessä työ­suh­teessa jää pitk­iä vapaa­jak­so­ja, joka mah­dol­lis­taa opiskelun erinomaisesti.

  38. “Suomes­sa tehdään huo­mat­tavasti vähem­män osa-aikatyötä kuin esimerkik­si Ruot­sis­sa. Muis­sa Euroopan mais­sa se on suo­ras­taan elämän­ta­pa, eikä edes kovin huono sellainen.”

    EU: ssa osa-aikatyö on nais­ten osana ja johtuu esim päivähoidon puutteista.
    Samoin euroop­palainen ajet­telu läh­tee nainen-kotona-hellan-ääressä .
    Mitä tulee vaten­tah­toisu­u­teen niin Suomes­sa se oli toisek­si korkein Kreikan jälkeen

    ETK:n julkai­isem­na tutkimuk­sen mukaan Euroopan osa-aikatyö näyt­täis keskit­tyvän myös yli 65-vuo­ti­aisi­in, mikä viit­taisi muiden tek­i­jöi­den kanssa siihen, että nais­ten mata­la osal­lis­tu­mi­nen työelämään johtaa huonoon eläk­keeseen ja kun miehen elinikä on lyhyem­pi niin naisen köy­hyys ajaa osa-aikatöi­hin, kun 80-vuo­ti­aana ei oikein täyt­tä päivää jaksa.….

    1. EU: ssa osa-aikatyö on nais­ten osana ja johtuu esim päivähoidon puutteista.
      Samoin euroop­palainen ajet­telu läh­tee nainen-kotona-hellan-ääressä .

      Tämäkö on käsi­tyk­sesi esimerkik­si Ruot­sista, Nor­jas­ta ja Tanskasta?

  39. Samuli Saarel­ma:

    Jos kokopäivätöitä ei ole tar­jol­la, niin ei ole ihmisen omas­ta tah­dos­ta kiin­ni, meneekö hän kokopäivä­työhön vai ei.

    No mis­tä sä kat­sot, että kokopäivätöitä ei oo tarjolla?

    Miten sä pystyt sanomaan että jollekin ei löy­tys kokopäivä­työtä, jos hän olis valmis tin­kimään palka­s­ta ja muista työe­hdoista? Entäs jos olis valmis vai­h­ta­maan paikkakun­taa? Entä alaa? Entä olisko mah­dol­lista koulut­tau­tua lisää tai kokon­aan uuteen ammat­ti­in, että sais kokopäivätöitä? Olisko mah­dol­lista ryhtyä yrit­täjäks, vai onko kaik­ki liikei­deat jo kek­sit­ty? Entä voisko ottaa usei­ta osa-aikaisia töitä? Voisko työl­listä itsen­sä palkkatyön ulkop­uolel­la vaik­ka käsitöil­lä tai metsästämällä/kalastamalla jne.

    Sha­keem:

    Sen sijaan väitän, että opiske­li­jat eivät todel­lakaan aina halua tehdä osa-aikaista työtä, joka vaikut­taisi ole­van usei­den mielestä ehdo­ton totuus.

    Joo. Tää on var­masti tot­ta. Suurin osa opiske­li­joista tekee var­maankin mielu­um­min osa-aikaista työtä kuin kokopäiväistä, jos muut asi­at vakioidaan työ­suh­teessa. (palk­ka, työe­hdot, työvuorot jne.)

  40. Euro­statin työvoimati­las­ton (2009) mukaan Ruot­sis­sa osa-aikaisia työssäkäyvistä miehistä oli 13,5 % ja nai­sista 40,2 %.
    Tan­skas­sa miehistä 15,5 % ja nai­sista 37,8.
    Ver­tailun vuok­si Suomes­sa miehistä osa-aikaisia 8,6 % ja nai­sista 17,9 %
    Ja EU-27 8,3 % ja 34,4 %

  41. Myöskin pätkä­työt ovat yleistyneet Euroopas­sa ja niin­pä Suomea enem­män pätkä­työläisiä löy­tyy Ruot­sista, Slove­ni­as­ta, Por­tu­gal­ista, Puo­las­ta, Alanko­maista ja Espanjasta.

    Eli suun­ta on, että tehdään osa-aikaa ja pätkää yhtä aikaa, sil­lä nuo molem­mat keskit­tyvät samoi­hin pieni­palkkaisi­in ryhmiin.
    Pätkät saat­tuvat tasaisem­min sukupuo­lille, osa-aikaisu­us on nais­ten juttu.

    1. Osa-aikaisu­us ei keski­ty mata­la­palkkaisi­in töi­hin. Se on hyvin yleistä esimerkik­si lääkäreil­lä ja sairaan­hoita­jil­la. Ruot­sis­sa jok­seenkin koiko hoitoala on osa-aikaises­sa työssä omas­ta vaatimuksestaan.

  42. No mis­tä sä kat­sot, että kokopäivätöitä ei oo tarjolla?

    Miten sä pystyt sanomaan että jollekin ei löy­tys kokopäivä­työtä, jos hän olis valmis tin­kimään palka­s­ta ja muista työe­hdoista? Entäs jos olis valmis vai­h­ta­maan paikkakun­taa? Entä alaa? Entä olisko mah­dol­lista koulut­tau­tua lisää tai kokon­aan uuteen ammat­ti­in, että sais kokopäivätöitä? Olisko mah­dol­lista ryhtyä yrit­täjäks, vai onko kaik­ki liikei­deat jo kek­sit­ty? Entä voisko ottaa usei­ta osa-aikaisia töitä? Voisko työl­listä itsen­sä palkkatyön ulkop­uolel­la vaik­ka käsitöil­lä tai metsästämällä/kalastamalla jne.

    Ai että mik­sei NL:n poli­it­tiset van­git jär­jestäneet kap­inaa ja hyökän­neet var­ti­joiden kimp­pu­un? Tai lahjoneet niitä? Tai hypän­neet junas­ta? Tai val­lan­neet vankileir­iä ja perus­ta­neet sinne hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa? Vapaae­htois­es­ti sinne menivät, oma moka!

    Osa noista var­maan tehti­in, ne jot­ka siihen kykenivät. Suurim­malle osalle se oli liikaa, joten eivät tehneet. Osaa ei ollut inhimil­lis­es­ti mah­dol­lista tehdä. Joten on täysin hyväksyt­tävää sanoa, että eivät men­neet vapaaehtoisesti.

    Kysymys vapaae­htoisu­ud­es­ta ei selvästi ole yksiselit­teinen, vaan kyse on siitä, mitä lausumat­to­mia ole­tuk­sia kukin ottaa mukaan ja hyväksyy. Art­tur­ista vaikut­taa ole­van täysin ok vaa­tia että osapäivätöis­sä ole­va pistää koko elämän­sä uusik­si, täysin riip­pumat­ta elämän­ti­lanteesta, ja jos ei niin tee niin kyse on vapaae­htois­es­ta valin­nas­ta. Jonkun muun mielestä esim. se, että ei halua vai­h­taa paikkakun­taa kos­ka vaimo on töis­sä siel­lä ja lapset tarhas­sa, oikeut­taa sanomaan että ei se kyl­lä nyt vapaae­htois­es­ti sitä osapäivä­du­u­ni­aan puske, vaan olo­suhtei­den pakosta.

  43. Ker­tokaa­han mik­si kukaan ei kir­joi­ta Hel­bin johto­ryh­män tekemästä inhimil­lis­es­tä ere­hdyk­ses­tä, mokas­ta, virheestä, joka johti tar­jouk­sen hylkäämiseen viime kil­pailukier­roksel­la? Kol­men väärän­laisen bussin sijoit­ta­mi­nen tar­jouk­seen aiheut­taa 80 kul­jet­ta­jan töi­den päät­tymisen Hel­bis­sä ja kaupungille 1,2 MILJOONAN EURON lisäkus­tan­nuk­sen kalli­im­man Nobi­nan tar­jouk­sen voit­taes­sa. Eikö kukaan ole vas­tu­us­sa tästä? Ota Osmo kan­taa ja selvitä asia…

  44. Art­turi, kuten jo aiem­min mainitsin, sin­un vapaae­htoisen käsite on eri­lainen kuin meil­lä muil­la. Sin­un vapaae­htoisen käsit­teel­lä NL:n poli­it­tiset van­git oli­vat vapaae­htois­es­ti vankileireil­lä (oli­si­vat ihan hyvin voineet pitää tur­pansa kiin­ni), p‑korealaiset elävät vapaae­htois­es­ti Kim Jong-ilin val­takun­nas­sa (oli­si­vat ihan hyvin voineet pan­na pystyyn kap­inan) jne. 

    Tai sit­ten ei. Tek­stisi vaikut­taa siltä tyyp­il­liseltä mon­een ker­taan netis­sä tör­määmääni uus­lib­er­aalil­ta retori­ikalta, jos­sa mikä tahansa val­tion tuot­ta­ma pakko tekee asioista eiva­paae­htoisia, mut­ta toisaal­ta mikä tahansa minkä muun tahon (yksi­tyiset ihmiset, muu maail­ma) tuot­ta­ma pakko tuot­taa vain vapaae­htoisen valintatilanteen. 

    Kun köy­hä myy lapsen­sa orjak­si, kos­ka hänel­lä ei ole varaa lapsen ruokaan, kyse on vapaae­htois­es­ta valin­nas­ta, johon ei ole ulkop­uolis­ten tarpeen puut­tua (etenkään siten, että keräisi veroil­la rahaa ja antaisi ne tulon­si­ir­tona köy­hälle, jot­tei hän jou­tu­isi tuo­ta val­in­taa tekemään). Kun val­tio kerää yhteiskun­nan rikkaim­mil­ta rahaa veroina, ei enää olekaan vapaae­htoinen val­in­ta, jos­sa vai­h­toe­htona on, että lähtisi maas­ta, vähen­täisi tulo­jaan, tms., jot­tei jou­tu­isi mak­samaan niin paljoa veroja.

    Minus­ta maail­ma ei ole näin yksinker­tainen, vaan ihmiset joutu­vat tekemään eiva­paae­htoisia val­in­to­ja myös sil­loin, kun pakot­ta­va syy on jokin muu kuin val­tion väkivaltakoneisto. 

    Ainakaan mikään muu ei selitä kan­taasi, jon­ka mukaan osa-aikatyö ei voi olla eiva­paae­htoinen valinta.

  45. J:

    Art­tur­ista vaikut­taa ole­van täysin ok vaa­tia että osapäivätöis­sä ole­va pistää koko elämän­sä uusik­si, täysin riip­pumat­ta elämän­ti­lanteesta, ja jos ei niin tee niin kyse on vapaae­htois­es­ta valinnasta.

    Mis­tähän sä taas täl­laista päät­telit? Onks tuos­sa mun listal­la muka kaik­ki jutut sel­l­a­sia mitä ei voi ihmiseltä vaa­tia, jos hän halu­aa enem­män töitä? Enhän mä väitä, että kaik­ki ne on tehtävä riip­pumat­ta elämän­ti­lanteesta. Mä vaan kysyin mis­tä Samuli Saarel­ma voi tietää onko joku tyyp­pi yrit­täny niitä tai onko niil­lä joku hyvä syy sille miks ne ei oo yrit­täny? En mä nyt väitä, että jos on pyörä­tuolis­sa, et pitäs yrit­tää kerätä kanttarelle­ja henken­sä pitimiks.

    Mun mielestä elämä ei mee kyl­lä kokon­aan uusiks, jos vaik­ka han­kkii toisen osa-aikaisen työn…

    Jonkun muun mielestä esim. se, että ei halua vai­h­taa paikkakun­taa kos­ka vaimo on töis­sä siel­lä ja lapset tarhas­sa, oikeut­taa sanomaan että ei se kyl­lä nyt vapaae­htois­es­ti sitä osapäivä­du­u­ni­aan puske, vaan olo­suhtei­den pakosta.

    Joo jotkut var­maan sanos. Mun mielestä on ihan kohtu­ullista vaa­tia ihmistä muut­ta­maan työn perässä tai sit tyy­tymään alem­paan elin­ta­soon, jos ei haluu muut­taa. Ei asuin­paikan val­in­ta oo mikään pyhä oikeus, minkä var­jol­la saa ottaa rahaa muilta.

    Vähän sama ku sanos, että elinkeinon­va­paus tarkot­taa sitä, että mä saan tehdä ihan mitä mua huvit­taa ja voin sit verot­taa muil­ta mun palkan, ku ne ei haluu mak­saa mulle markkinoilla…

    Kyl­lä se omis­tu­soikeuskin on oikeus, jon­ka kun­nioit­tamisel­la on arvonsa.

    Samuli Saarel­ma:

    Sin­un vapaae­htoisen käsit­teel­lä NL:n poli­it­tiset van­git oli­vat vapaae­htois­es­ti vankileireillä 

    Et siis ymmärtänyt ollenkaan… He eivät olleet mielestäni vapaae­htois­es­ti vankileireil­lä. He eivät mis­sään mielessä valin­neet vapaae­htois­es­ti sitä yhteiskun­taa, että jos kri­ti­soi poli­ti­ikkaa, niin on ris­ki joutua vankileir­ille. Sit­ten kun he löy­sivät itsen­sä täl­lais­es­ta yhteiskun­nas­ta heil­lä oli val­in­ta, pitää suu kiin­ni tai riskeer­a­ta jou­tu­mi­nen vankileir­ille. Jälkim­mäi­nen on vapaa valinta.

    Tämä ei tarkoi­ta että vankileir­ille ihmis­ten lait­ta­mi­nen on mitenkään oikeutet­tua tai että ihmiset oli­si­vat siel­lä vapaaehtoisesti.

    Ainakaan mikään muu ei selitä kan­taasi, jon­ka mukaan osa-aikatyö ei voi olla eiva­paae­htoinen valinta.

    häh? Etkö sä lukenu mun edel­listä postausta?

    Art­turi:

    Miten sä pystyt sanomaan että jollekin ei löy­tys kokopäivä­työtä, jos hän olis valmis tin­kimään palka­s­ta ja muista työe­hdoista? Entäs jos olis valmis vai­h­ta­maan paikkakun­taa? Entä alaa? Entä olisko mah­dol­lista koulut­tau­tua lisää tai kokon­aan uuteen ammat­ti­in, että sais kokopäivätöitä? Olisko mah­dol­lista ryhtyä yrit­täjäks, vai onko kaik­ki liikei­deat jo kek­sit­ty? Entä voisko ottaa usei­ta osa-aikaisia töitä? Voisko työl­listä itsen­sä palkkatyön ulkop­uolel­la vaik­ka käsitöil­lä tai metsästämällä/kalastamalla jne.

    Jos mitään noista ei voi tehdä, niin sit mä sanois­in, että on pakotet­tu osa-aikatyöhön. Mitkä noista ei kel­paa sulle vapaae­htoisu­u­den lähteeksi?

    Mun mielestä J oli täysin oikeessa, kun hän kir­joit­ti, että kyse on siitä miten paljon me voidaan vaa­tia ihmisiä muut­ta­maan elämään­sä, jos he halu­a­vat kokoaikatöitä. Mis­sä raja kul­kee noin suun­nilleen sinus­ta? Jos ei oo valmis tekeen jotain noista jutu­ista mitä min­un listal­la oli, niin onko sinus­ta ihmi­nen vapaae­htois­es­ti osa-aikatyöllistetty?

    vaan ihmiset joutu­vat tekemään eiva­paae­htoisia val­in­to­ja myös sil­loin, kun pakot­ta­va syy on jokin muu kuin val­tion väkivaltakoneisto.

    En mä nyt taaskaan tajuu, että mikä se val­in­ta on, jos se ei oo vapaae­htoinen. Miten voi vali­ta, jos on pakko?

    Tiet­ty ihmi­nen voi joutua tilanteisi­in ilman, että on valin­nut joutua niihin ja sil­lon ne voi olla eiva­paae­htoisia, mut­ta ei ne sil­lon oo mitään val­in­to­ja. Nämä voi johtua sekä val­tion väki­val­takoneis­tos­ta, että mis­tä tahansa muustakin.

    Jos ne johtuu maail­man omi­naisu­ud­es­ta (esim. siitä, että aurinko nousee idästä tai että ihmi­nen tarvit­see elääk­seen hap­pea yms.) niin ei meil­lä oo mitään moraal­ista velvol­lisu­ut­ta pois­taa näitä “rajoituk­sia”.

  46. Art­turi:

    En mä nyt taaskaan tajuu, että mikä se val­in­ta on, jos se ei oo vapaae­htoinen. Miten voi vali­ta, jos on pakko? 

    NL:n toisi­na­jat­teli­ja voi vali­ta olla hil­jaa tai men­nä vankileir­ille. Kumpaakaan näistä ei pide­tä vapaae­htoise­na val­in­tana (et edes sinä). Se, että on mah­dol­lisu­us tehdä val­in­ta, ei tarkoi­ta sitä, että kyseinen val­in­ta olisi vapaaehtoinen. 

    Ja sama pätee siihen osa-aikatyöhön. Osa-aikatyön­tek­i­jän, jon­ka vai­h­toe­hto olisi pan­na elämän­sä uusik­si päästäk­seen kokopäivä­työn ääreen, ei voi kat­soa ole­van siinä osa-aikatyössä vapaae­htois­es­ti, vaik­ka hän voi vali­ta sen elämän uusik­si pane­misen siinä, mis­sä NL:n toisi­na­jat­teli­ja pystyi val­it­se­maan sen vankileir­ille menon tup­pisu­u­na olemisen vai­h­toe­hdok­si. Tuol­lainen eiva­paae­htoinen osa-aikatyön­tek­i­jä (sin­un sano­ja lainatak­seni) “ei vapaae­htois­es­ti valin­nut yhteiskun­taa”, jos­sa hänelle ei ole kokopäivätöitä tarjolla. 

    Mik­si tuol­la syyl­lä NL:n toisi­na­jat­teli­ja ei ole vapaae­htois­es­ti vankileir­il­lä, mut­ta osa-aikatyön­tek­i­jä on vapaae­htois­es­ti osa-aikatyössä? 

    Ja mitä sin­un kysymyk­seesi vaa­timisen rajanve­dos­ta tulee, niin täl­lä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miltä ihmis­es­tä asia tun­tuu ja mihin minus­ta ennen kaikkea sanan määritelmän tulee perus­tua. Jollekin muut­to toiselle paikkakun­nalle työn perässä on var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto, jollekin toiselle ei (esim. per­hesy­istä). Siitä siis, onko toisel­la paikkakun­nal­la kokopäivätöitä tar­jol­la, emme voi vielä suo­raan päätel­lä, ovatko muual­la osa-aikatöitä tekevät vapaae­htois­es­ti siinä työssään. Itse uskon ennem­minkin, että se alku­peräi­nen tässä ketjus­sa mainit­tu tulos, oli saatu ihmisiltä asi­aa kysymäl­lä. Tämä on minus­ta se, miten voidaan selvit­tää vapaae­htoisu­u­den aste niin NL:n vankileir­iläiseltä kuin osa-aikatyöläiseltäkin. 

    Jos ne johtuu maail­man omi­naisu­ud­es­ta (esim. siitä, että aurinko nousee idästä tai että ihmi­nen tarvit­see elääk­seen hap­pea yms.) niin ei meil­lä oo mitään moraal­ista velvol­lisu­ut­ta pois­taa näitä “rajoituk­sia”.

    Jaa, mik­sei ole? Minus­ta meil­lä ainakin on moraa­li­nen velvol­lisu­us huole­htia siitä, ettei kukaan joudu myymään las­taan orjak­si, kos­ka rahat eivät riitä hänen elät­tämiseen, vaik­ka tuo köy­hyys joh­tu­isi “maail­man rajoituksista”.

    Oikeas­t­aan tämä viimeinen lauseesi osoit­ti todek­si sen, mitä oletinkin. Tek­stisi perus­tuu puh­taalle äärilib­er­aalille ajat­telulle, jos­sa vain ja ain­oas­taan negati­ivisil­la vapauk­sil­la on merkitystä. 

    Ääries­imerkkinä tästä moraal­ista on se, että kel­lään ei ole moraal­ista velvol­lisu­ut­ta men­nä aut­ta­maan jäi­hin pudon­nut­ta. Ei, vaik­ka tästä ei ihmiselle itselleen olisi mitään vaaraa tai muu­ta haittaa.

  47. Samuli Saarel­ma: huoh… taas tää on täl­las­ta vänkäämistä…

    Ei mul­la oo oikein mitään lisät­tävää. Johonkin se raja pitää vetää, että minkä ver­ran voi olet­taa, että ihmiset sopeu­tuu muut­tuneisi­in olo­suhteisi­in ennen kuin puhutaan eivapaaehtoisuudesta.

    Minus­ta sun edel­lis­es­tä kir­joituk­ses­ta saa sel­l­aisen käsi­tyk­sen, että jos joku joutuu sopeu­tu­maan edes hiukkasen, niin tämä pois­taa kaiken vapaae­htoisu­u­den. Tämä on sen ver­ran type­rä aja­tus, että et var­maankaan tarkoit­tanut tätä, mut­ta sun aja­tus jäi ainakin mulle sit vähän hämäräks.

    Minus­ta olis kiva, jos sä suos­tusit nyt edes vähän haarukoimaan sitä, että minkä ver­ran osa-aikatyöl­liseltä voi vaa­tia sopeu­tu­mista ennen kuin voidaan sanoo, että hän on omas­ta vapaas­ta tah­dostaan osa-aikatyössä, vaik­ka väit­tääkin kyse­ly­tutkimuk­ses­sa ole­vansa vas­ten­tah­tois­es­ti osa-aikatöissä.

    Et var­maan oo sitä mieltä, että jos täl­laiselle osa-aikaiselle tul­tas tar­joomaan toista ident­tistä osa-aikaista työ­paikkaa jahän jät­täis sen otta­mat­ta, että tätä voitas sanoo vas­ten­tah­toiseks osa-aikaisu­udeks? Entä jos tar­jot­tas samaa työ­paikkaa täyspäiväisenä, mut­ta tun­tipalk­ka lask­is 10%? Olisko tässä kyse vapaae­htois­es­ta osa-aikaisuudesta?

    Oli miten oli, niin mitä enem­män sopeu­tu­mista me “vaa­di­taan” ihmisiltä, niin sitä enem­män ihmiset sopeu­tuu. Eli jos me pois­te­taan ihmisiltä velvol­lisu­us yrit­tää itse löytää lisää työtä jos työn määrä on niiden omas­ta mielestä liian pieni, niin sitä vähem­män ne itse löytää sitä työtä lisää ja me kaik­ki ollaan köy­hempiä sen seurauksena.

    Kyse­ly­tutkimuk­sis­sa täl­lai­sis­sa asiois­sa ei oo mun mielestä mitään arvoa. Ihan sama kuin kysyis, että haluisitko asua omakoti­talos­sa tai halu­aisitko 100 euroa lisää palkkaa. Ei näistä voi päätel­lä, että ihmiset asuu vas­ten­tah­tois­es­ti ker­rostalois­sa tai käy vas­ten­tah­tois­es­ti töissä.

  48. Art­turi:

    Mis­tähän sä taas täl­laista päät­telit? Onks tuos­sa mun listal­la muka kaik­ki jutut sel­l­a­sia mitä ei voi ihmiseltä vaa­tia, jos hän halu­aa enem­män töitä?

    Joo jotkut var­maan sanos. Mun mielestä on ihan kohtu­ullista vaa­tia ihmistä muut­ta­maan työn perässä tai sit tyy­tymään alem­paan elin­ta­soon, jos ei haluu muut­taa. Ei asuin­paikan val­in­ta oo mikään pyhä oikeus, minkä var­jol­la saa ottaa rahaa muilta.

    Ja minä puhuin näis­sä vain siitä, mitä vapaae­htoisu­udel­la tarkoite­taan, en siitä onko vapaae­htoisu­us tai ei-vapaae­htoisu­us oikeu­tus jollekin. Point­ti­ni oli, että on täysin ymmär­ret­tävää pitää sitä ei-vapaae­htoise­na, JA että tehdäk­seen siitä jotain oikeu­tuk­seen liit­tyviä argu­ment­te­ja, on syytä ymmärtää mitä kukakin sanal­la tarkoittaa.

    Jos mitään noista ei voi tehdä, niin sit mä sanois­in, että on pakotet­tu osa-aikatyöhön. Mitkä noista ei kel­paa sulle vapaae­htoisu­u­den lähteeksi?

    Minä en ottanut kan­taa oikeu­tuk­seen “ottaa rahaa muil­ta”, mis­tä sinä tässä puhut. Kyse on siitä, että sinä tun­nut perustel­e­van jonkun sosio-ekon­o­mista ase­maa sil­lä, että se on “vapaae­htois­es­ti” sen valin­nut, ja minä (ja pari muu­ta) yritämme selit­tää, että tuo argu­ment­tisi ei meille toi­mi, kos­ka määrit­telet vapaae­htoisu­u­den ihan eri taval­la kuin muut. Voit väit­tää, että on oikein että heil­lä on se sosio-ekonomi­nen ase­ma kuin on, kos­ka he eivät ole toimin­nal­laan olleet yhteiskun­nalle niin hyödyl­lisiä että oli­si­vat saa­neet parem­paakaan. Täl­löin ei puu­tu­ta mihinkään kiis­tanalaiseen vapaae­htoisu­u­teen. Ja tähän väit­teeseen voin vas­ta­ta, että minus­ta näin ei ole (mut­ten lähde isom­min perustele­maan, kun en tiedä väitätkö näin).

    Eli vielä kerran:

    Mun mielestä J oli täysin oikeessa, kun hän kir­joit­ti, että kyse on siitä miten paljon me voidaan vaa­tia ihmisiä muut­ta­maan elämään­sä, jos he halu­a­vat kokoaikatöitä. Mis­sä raja kul­kee noin suun­nilleen sinus­ta? Jos ei oo valmis tekeen jotain noista jutu­ista mitä min­un listal­la oli, niin onko sinus­ta ihmi­nen vapaae­htois­es­ti osa-aikatyöllistetty?

    En lähde kiis­telemään tästä lainkaan, kos­ka minus­ta kysymys siitä, mil­loin osa-aikatyö voidaan määritel­lä vapaae­htoisek­si, ei ole rel­e­vant­ti. Olen­naista on, että ilmeis­es­ti isol­la osal­la osa-aikatyöl­lis­tet­tyjä tämä ase­ma ei tuo­ta heille sel­l­aista taloudel­lista tur­vaa mitä he kaipaa­vat. Siitä voidaan keskustel­la, pitääkö val­tion (tai kun­nan) asialle tehdä jotain ja jos, niin mitä. Voi olla ihan paikallaan sanoa, että ihmisil­lä on real­is­tisia mah­dol­lisuuk­sia paran­taa omaa asi­aansa ja julkisen puolen ei tarvitse asi­aan puut­tua (mitä epäilemät­tä yrität vapaae­htoisu­udel­la sanoa), mut­ta minus­ta tämä on siinä määrin empi­iri­nen kysymys, että en tiedä asi­as­ta tarpeek­si ottaak­seni kan­taa. Pelkkä ide­ologi­nen “tot­ta kai valtion/kunnan pitää aut­taa” tai “ei tietenkään pidä” ei ole kovin hedelmällinen.

    Jos ne johtuu maail­man omi­naisu­ud­es­ta (esim. siitä, että aurinko nousee idästä tai että ihmi­nen tarvit­see elääk­seen hap­pea yms.) niin ei meil­lä oo mitään moraal­ista velvol­lisu­ut­ta pois­taa näitä “rajoituk­sia”.

    Jaa, mik­sei ole? Minus­ta meil­lä ainakin on moraa­li­nen velvol­lisu­us huole­htia siitä, ettei kukaan joudu myymään las­taan orjak­si, kos­ka rahat eivät riitä hänen elät­tämiseen, vaik­ka tuo köy­hyys joh­tu­isi “maail­man rajoituksista”.

    Ja ide­olo­giaan sen ver­ran, että olen samaa mieltä Samulin kanssa. Mielestäni val­tion tehtävä on jär­jestää kaikille (mukaan lukien tule­vat sukupol­vet) mah­dol­lisim­man siedet­tävät olot, ja sen jäl­keen mah­dol­lisim­man mon­elle mah­dol­lisim­man hyvät. On varsin selvästi maail­man omi­naisu­us, että ihmisel­lä ei ole­tusar­vois­es­ti ole siedet­tävät olot — ja juuri sik­si val­tio on ole­mas­sa (ainakin minus­ta). Jos maail­ma olisi sel­l­ainen että kaikil­la olisi hyvä olla, mihin me tarvit­sisimme yhteiskun­taa? Vas­tus­tan ehdot­tomasti sel­l­aisia kan­to­ja, jot­ka kallis­tu­vat suun­taan “anta­maan niille, joil­la on jo asi­at hyvin, mah­dol­lisu­u­den men­nä vielä parem­min” välit­tämät­tä muusta.

  49. Aika kauas bus­sikuskien sopimuk­sista on keskustelu liven­nyt! Kun kaltaisenne ihmiset alka­vat “keskustele­maan” asioista, niin kah­den lauseen jäl­keen keskustelun aihe onkin jo uno­htunut. Onnek­si te ette ole päät­tämässä työläis­ten sopimusasioista. Tai no, toiv­ot­tavasti ette ole, ette nyt ettekä tulevaisuudessa!

  50. Art­turi:

    Kyse­ly­tutkimuk­sis­sa täl­lai­sis­sa asiois­sa ei oo mun mielestä mitään arvoa. Ihan sama kuin kysyis, että haluisitko asua omakoti­talos­sa tai halu­aisitko 100 euroa lisää palkkaa. Ei näistä voi päätel­lä, että ihmiset asuu vas­ten­tah­tois­es­ti ker­rostalois­sa tai käy vas­ten­tah­tois­es­ti töissä. 

    En ole samaa mieltä. Itse uskon, että val­taosa osa-aikatyötä teke­vistä vas­taa tekevän­sä sitä vapaae­htois­es­ti. Etenkin suun­nilleen kaik­ki opiske­li­jat vas­taa­vat noin. Pien­ten las­ten äideis­säkin on var­maan paljon sel­l­aisia, jot­ka tekevät mielu­um­min jonkin ver­ran töitä sen sijaan, että eivät tek­isi lainkaan tai tek­i­sivät 8 tun­tia päivässä 5 päivää viikossa.

    Minus­ta tämä ei siis ver­taudu siihen, että “halu­aisitko 100 euroa lisää palkkaa”, kos­ka tuon 100 euroa ottaisi jokainen. Sen sijaan jokainen osa-aikatyöläi­nen ei ottaisi kokopäivätyötä. 

    En siis ymmär­rä, mik­sei niiden joidenkin, jot­ka sanovat kyseessä ole­van hei­dän tah­ton­sa vas­tainen val­in­ta, sanaa voisi ottaa todes­ta. On var­maan tot­ta, että tin­kimäl­lä siitä tai tästä, he voisi­vat päästä kokopäiväiseen työhön, mut­ta en pidä tätä vapaae­htoise­na siinä, mis­sä se on sitä noille opiske­li­joille tai per­heen vuok­si vähem­män töitä tekeville äideille. 

    Minus­ta tuo eiva­paae­htoinen osa-aikatyö ver­tau­tuu työt­tömyy­teen. Var­maan osa työt­tömistäkin saataisi­in erinäköisil­lä patis­tus­toimen­piteil­lä töi­hin. Ja mitä ankaram­paa kät­tä hei­dän tuki­ais­ten leikkaamises­sa käytet­täisi­in, sitä enem­män he oli­si­vat valmi­ita tin­kimään työn ja muiden olo­suhtei­den vaa­timuk­sista. En kuitenkaan pitäisi täl­lä tavoin “työl­lis­tet­tyjä” samal­la tavoin vapaae­htois­es­ti töis­sä kävi­jöinä kuin val­taosa työssäkäyvistä on. 

    Minus­ta se, että määräaikaista tai osa-aikatyötä tekevä sanoo ennem­min tekevän sitä samaa työtä täyspäiväis­es­ti ja pysyvästi, on merk­ki siitä, ettei kyse ole vapaae­htois­es­ta valin­nas­ta. Tämä ei ole sama asia kuin se alku­peräi­nen heit­tosi, että “ihme kuin eivät pidä töis­sä käyn­tiä ylipäätään eivapaaehtoisena”.

  51. J: Oon samaa mieltä kaikesta pait­si viimeis­es­tä kappaleesta.

  52. Samuli Saarel­ma:

    Itse uskon, että val­taosa osa-aikatyötä teke­vistä vas­taa tekevän­sä sitä vapaae­htois­es­ti. Etenkin suun­nilleen kaik­ki opiske­li­jat vas­taa­vat noin.

    äh… mä en tarkoit­tanut etteikö kyse­ly­tutkimuk­sel­la voisi saa­da tietoa siitä miten vas­taa­jien ideaal­i­maail­mas­sa olis asi­at. Ongel­ma on vaan se, että kyse­lyyn vas­taami­nen ei mak­sa mitään, joten siinä voi vali­ta jonkun vai­h­toe­hdon pelkät hyvät puo­let ja jät­tää ne kus­tan­nuk­set huomiotta.

    Eli joo var­masti on ihmisiä, jot­ka asuu mielu­um­min ker­rostalois­sa kuin omakoti­talois­sa vaik­ka hin­nat olis tasan samat ja on ole­mas­sa ihm­siä, jot­ka tekee mielu­um­min osa-aikaista vaik­ka palk­ka olis sama kuin täyspäiväistä.

    En siis ymmär­rä, mik­sei niiden joidenkin, jot­ka sanovat kyseessä ole­van hei­dän tah­ton­sa vas­tainen val­in­ta, sanaa voisi ottaa todesta.

    Sik­si, että he eivät ole ker­toneet mitään siitä paljonko he ovat valmi­ita tästä kokopäivä­työstä “mak­samaan”. He ovat pelkästään ilmoit­ta­neet, että jos se ei mak­saisi mitään he halu­aisi­vat mielu­um­min kokopäivä­työn kuin osa-aikatyön.

    En kuitenkaan pitäisi täl­lä tavoin “työl­lis­tet­tyjä” samal­la tavoin vapaae­htois­es­ti töis­sä kävi­jöinä kuin val­taosa työssäkäyvistä on.

    Njoo… siis tässähän on kyse vaan ihmis­ten sub­jek­ti­ivi­sista arvos­tuk­sista. Joku kokee enem­män mieli­pa­haa siitä, että tekee työtä jon­ka kokee paskadu­u­niks, tai joku arvostaa vapaa-aikaa enem­män tai mitä ikinä. Ei mun mielestä voi­da vetää mitään rajaa, että nää joil­la on tietyn­laiset arvot menee töi­hin vapaae­htois­es­ti ja sit nää joil­la on toisen­laiset arvot menee eivapaaehtoisesti.

    Minus­ta se, että määräaikaista tai osa-aikatyötä tekevä sanoo ennem­min tekevän sitä samaa työtä täyspäiväis­es­ti ja pysyvästi, on merk­ki siitä, ettei kyse ole vapaae­htois­es­ta valinnasta.

    Ja miten tää nyt eroo siitä, että joku sanoo tekevän­sä ennem­min samaa työtä korkeam­mal­la pal­ka­lla tai pidem­mil­lä lomil­la tai vaik­ka liuku­val­la työa­jal­la? Eiks siinäkään oo kyse vapaae­htois­es­ta valinnasta?

    Aina kun kaks ihmistä tekee vai­h­tokau­pan niin ne vai­h­tokau­pan ehdot on kom­pro­missin tulosta. Vaik­ka toinen osa­puoli ei saiskaan määrätä kaik­ista asioista kau­pas­sa niin se on silti vapaaehtoinen.

    Tämä pätee myös työn myyn­ti­in ostajalle.

  53. Oon samaa mieltä kaikesta pait­si viimeis­es­tä kappaleesta.

    Jöss­es, yhteisym­mär­rystä. No, läh­es ainakin.

  54. Art­turi:

    Sik­si, että he eivät ole ker­toneet mitään siitä paljonko he ovat valmi­ita tästä kokopäivä­työstä “mak­samaan”.

    Niin, tämä ei liity kysymyk­seen vapaae­htoisu­ud­es­ta. J vas­tasi tähän aiheeseen jo oikein hyvin. Koi­tan vielä yhtä esimerkkiä.

    San­o­taan, että pöy­däl­lä on ome­na ja appel­si­i­ni. Kysyn sin­ul­ta, kum­man halu­at ja vas­taat ome­nan. Tämä on vapaae­htoinen val­in­tasi. Muute­taan sit­ten tilan­net­ta. Pöy­däl­lä on vain appel­si­i­ni. Kysyn jälleen, kum­man halu­at. Kun kum­mas­telet kysymys­tä, sel­ven­nän, että voit men­nä kaup­paan ja ostaa sieltä ome­nan. Jos nyt olet laiska tai raha­ton ja val­it­set appel­si­inin, en todel­lakaan pidä tätä val­in­taasi samal­la tavoin vapaae­htoise­na kuin tuos­sa ensim­mäisessä tapauksessa. 

    Huo­maa, että tuol­la vapaae­htoisu­udel­la ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko esim. min­ul­la jokin moraa­li­nen velvol­lisu­us käy­dä se ome­na osta­mas­sa. Se vain ker­too, että val­in­tasi ei ole vapaae­htoinen, kuten se oli tuos­sa ensim­mäisessä tapauksessa. 

    Sin­un tek­stistäsi taas on saanut sen kuvan, että joko on vapaae­htoisia val­in­to­ja, tai ei valin­nan mah­dol­lisu­ut­ta lainkaan. NL:n toisi­na­jat­teli­ja ei voin­ut vali­ta lainkaan jär­jestelmää, jos­sa eli, mut­ta sit­ten hän pystyi täysin vapaasti val­it­se­maan tup­pisu­u­na olemisen ja vankileirin välil­lä. Minus­ta näi­den asioiden välil­lä on välimuo­to, eiva­paae­htoinen val­in­ta, eli tilanne, jos­sa voi vali­ta, mut­ta ihmi­nen on jostain syys­tä pakotet­tu val­it­se­maan vai­h­toe­hto, jota ei haluaisi. 

    Se, että ihmiset ilmoit­ta­vat, etteivät ole valmi­ita mak­samaan valin­nas­ta, ker­too jo siitä, ettei kyse ole vapaae­htois­es­ta valin­nas­ta. Vapaae­htois­es­ti osa-aikatyössä käyvä ei mak­sa siitä mitään. Hänelle se on parem­pi vai­h­toe­hto kuin kokopäivä­työ. Hänel­lä kyse on vapaae­htois­es­ta valin­nas­ta aivan kuten siinä ensim­mäisessä tapauk­ses­sa sin­ul­la olisi ome­nan valinta. 

    Jos sin­ulle tämä määritelmä vapaae­htoiselle ja eiva­paae­htoiselle valin­nalle ei kel­paa, niin anna parem­pi, mut­ta älä sotke siihen siis tilan­net­ta, jos­sa ei ole valin­nan mah­dol­lisu­ut­ta lainkaan.

  55. Sik­si, että he eivät ole ker­toneet mitään siitä paljonko he ovat valmi­ita tästä kokopäivä­työstä “mak­samaan”. He ovat pelkästään ilmoit­ta­neet, että jos se ei mak­saisi mitään he halu­aisi­vat mielu­um­min kokopäivä­työn kuin osa-aikatyön.

    Mitä tarkoi­tat maksamisella?
    Useim­mat ihmiset lähtevät siitä, että työstä mak­se­taan heille. Muuten kyseessä on harrastus.
    Rauta­lankaa, kiitos.

    Ole­tat etteivät ihmiset oikeasti pohtisi lainkaan vas­taus­taan. Kyl­lähän nyt ihmiset keskimäärin kuitenkin osaa­vat ajatel­la syy-seuraussuhteita.

  56. No minä olen kyl­lä tästä vapaae­htoisu­ud­es­ta aika samaa mieltä kuin Artturi.

    Siis onhan se nyt selvää, että esimerkik­si min­ul­la ei ole “vapaut­ta” ostaa viit­tä eriväristä Fer­raria, ei vaik­ka kuin­ka halu­aisin. Ei se minus­ta mitenkään ole silti vapauk­sieni rajoittamista.

    No Ok, tietenkin jos tämä vede­tään äärim­mäisyyk­si­in, esimerkik­si äärim­mäiseen köy­hyy­teen tai siihen että min­ut ollaan pas­sit­ta­mas­sa Sieri­aan “leireilemään” asi­as­ta voitaisi­in puhua noin, mut­ta kun olen­nais­es­ti _kenelläkään_ Suomes­sa tilanne ei ole siel­lä päinkään*). Kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää ja men­nä sen vuok­si töi­hin, kyse on valin­noista. Eivät ne valin­nat ole tietenkään “vapaae­htoisia” kaik­il­ta osin, mut­ta eipä ole tuokaan, etten minä voi sitä Fer­rari-armei­jaa ostaa.

    Kari

    *) Jos on, niin sit­ten ollaan rikot­tu ainakin perus­tus­lakia ja sys­tee­mis­sämme on ilmeis­es­ti jotain sel­l­aisia paho­ja viko­ja, joista min­ulle ei olla kerrottu.

  57. Kaivoin­pa oikein tuon pykälänkin tähän. Suomen perus­tus­la­ki 2. luku, 19 §, Oikeus sosiaaliturvaan:

    Jokaisel­la, joka ei kykene han­kki­maan ihmis­ar­voisen elämän edel­lyt­tämää tur­vaa, on oikeus vält­tämät­tömään toimeen­tu­loon ja huolenpitoon.

    Lail­la taataan jokaiselle oikeus perus­toimeen­tu­lon tur­vaan työt­tömyy­den, sairau­den, työkyvyt­tömyy­den ja van­hu­u­den aikana sekä lapsen syn­tymän ja huolta­jan mene­tyk­sen perusteella.

    Julkisen val­lan on tur­vat­ta­va, sen mukaan kuin lail­la tarkem­min sääde­tään, jokaiselle riit­tävät sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut ja edis­tet­tävä väestön ter­veyt­tä. Julkisen val­lan on myös tuet­ta­va per­heen ja muiden lapsen huolen­pidos­ta vas­taavien mah­dol­lisuuk­sia tur­va­ta lapsen hyv­in­voin­ti ja yksilölli­nen kasvu.

    Julkisen val­lan tehtävänä on edis­tää jokaisen oikeut­ta asun­toon ja tukea asumisen oma­toimista järjestämistä. 

    On siel­lä aika mon­ta muu­takin kohtaa, joka tuon vapau­den takaa, mut­ta jo tuon perus­teel­lakin on selvää, että yhtään ketään _ei voi_ pakot­taa yhtään mihinkään. Kyl­lä se toimeen­tu­lon ansait­sem­i­nen ja siitä sovit­ta­vat ehdot ovat tuon jäl­keen väk­isinkin vapaaehtoisia.

    Tämä siis ole­tuk­sel­la, että Suo­mi nou­dat­taa omaa perus­tus­laki­aan, mitä voi tietenkin aina epäil­lä, mut­ta sit­ten puhum­mekin jo eri asiasta.…

    Kari

  58. Osmo Soin­in­vaara:

    Jokaisel­la joka ei kykene hankkimaan…
    Tuo­ta kohtaa voi tulki­ta miten haluaa. 

    No ei sitä ihan miten halu­aa voi­da tulkita!

    Ja jos sitä tosi­asial­lis­es­ti tulk­i­taan (?) sil­lä tavoin, että ihmisil­lä ei ole mah­dol­lisu­ut­ta ihmis­ar­voiseen elämään ilman orjatyötä, niin sit­ten jotain pitää muut­taa. Eikä se jokin todel­lakaan ole mikään työaikalainsäädäntö.

    Kari

  59. Kari:

    Siis onhan se nyt selvää, että esimerkik­si min­ul­la ei ole “vapaut­ta” ostaa viit­tä eriväristä Fer­raria, ei vaik­ka kuin­ka halu­aisin. Ei se minus­ta mitenkään ole silti vapauk­sieni rajoittamista. 

    Siinä olet oike­as­sa, että menet pieleen täs­mälleen samas­sa asi­as­sa kuin Art­turikin. Keskustelu ei koske sitä, onko joku velvolli­nen osta­maan sin­ulle Fer­rarin, vaan sitä, että sinä et vapaae­htois­es­ti val­itse tojo­taasi, vaan ottaisit ennem­min Ferrarin. 

    Kysytään nyt sin­ul­ta samaa kuin Art­turil­ta, mikä sit­ten olisi se alku­peräisen tek­stin eiva­paae­htoinen val­in­ta, jos kaik­ki tilanteet luokitel­laan määritelmäl­lis­es­ti joko sel­l­aisik­si, ettei val­in­taa ole mah­dol­lista tehdä tai jos on, niin sit­ten on kyse vapaae­htois­es­ta valinnasta? 

    Minä ymmär­rän sen, että vapaae­htoisu­us on suh­teelli­nen käsite, mut­ta alku­peräiseen aiheeseen liit­tyen, minus­ta se, että tekee osa-aika- tai määräaikaista työtä, kun pysyvää kokopäivä­työtä samoil­la ehdoil­la ei ole tar­jol­la on kyl­lä paljon lähempänä eiva­paae­htoista val­in­taa kuin se, että sinä joudut aja­maan tojo­tal­lasi, kun rahat eivät riitä Ferrariin.

  60. Samuli Saarel­ma:

    Kysytään nyt sin­ul­ta samaa kuin Art­turil­ta, mikä sit­ten olisi se alku­peräisen tek­stin eiva­paae­htoinen val­in­ta, jos kaik­ki tilanteet luokitel­laan määritelmäl­lis­es­ti joko sel­l­aisik­si, ettei val­in­taa ole mah­dol­lista tehdä tai jos on, niin sit­ten on kyse vapaae­htois­es­ta valinnasta? 

    Kaik­ki valin­nat, jois­sa henkilöko­htaista vapaut­ta ja hengis­sä pysymistä ei riko­ta (tai jol­la ei uha­ta) ovat vapaita.

    Toinen kysymys on sit­ten se, ovatko jotkin tilanteet oikeu­den­mukaisa tai kohtu­ullisia. Minus­ta osa-aikatyö ei kuitenkaan ole kohtu­u­ton­ta, kos­ka vai­h­toe­hto­ja on laa­jasti tar­jol­la. Tai ainakaan se ei ole niin kohtu­u­ton­ta, että muiden (työ­nan­ta­jat ja kulut­ta­jat) vapaut­ta vali­ta tulisi rajoit­taa sen vuoksi.

    Kari

  61. Kari:

    Kaik­ki valin­nat, jois­sa henkilöko­htaista vapaut­ta ja hengis­sä pysymistä ei riko­ta (tai jol­la ei uha­ta) ovat vapaita. 

    Mik­si rajan­ve­to tuo­hon ja miten määrit­telet “henkilöko­htaisen vapau­den”? Kuu­luuko siihen esim. oikeus vält­tämät­tömään toimeen­tu­lon tur­vaan, mikä näytet­ti­in mainit­ta­van siel­lä perustuslaissa? 

    Hengis­sä pysymi­nen on tietenkin selvä, mut­ta entäpä sit­ten seu­raa­va aste, kuten vaikka­pa jonkun toisen (esim. oman lapsen) hen­ki tai vaka­va vam­ma itselleen? Jos nuo ovat toises­sa vaakakupis­sa, niin onko val­in­ta edelleen vapaa?

    Entä onko merk­i­tys­tä sil­lä, mikä sen pakot­teen aiheut­taa? Jos sin­ua uhkaa vam­mau­tu­mi­nen sik­si, että mafi­apo­mo pitää pyssyä polveasi vas­ten, niin tuot­taako tämä eri­lail­la epä­va­paan val­in­tati­lanteen kuin jos olet loukan­nut polvesi, eikä sin­ul­la ole varaa sitä kor­jaut­taa, ellet tee jotain? 

    Entä sit­ten omaisu­u­den suo­ja? Jos mafia uhkaa räjäyt­tää talosi, jos et tee jotain, niin onko val­in­tasi vapaa? Entä jos taloasi uhkaa hir­mumyrsky, jon­ka vuok­si joudut tekemään jotain sen pelas­tamisek­si? Onko näis­sä kyse vapaas­ta vai epä­va­paas­ta valinnasta? 

    Uno­h­da nyt se, onko nois­sa eroa oikeu­den­mukaisu­u­den tai kohtu­u­den kannal­ta, ja kat­so asi­aa vain siltä kannal­ta, onko val­in­to­jen vapaae­htoisu­udessa eroa vai ei.

  62. Samuli, kir­joitin kuten tarkoitin. Ajat­telin henkilöko­htaisel­la vapaudel­la vapau­den­nri­is­toa tms (vanki­la). Mitä tulee tuo­hon lain­säädän­töön, niin lain­säätäjä tuos­sa takaa muu­takin kuin vapau­den: nälkäkuole­mal­la uhkaami­nen — mikä kai olisi työ­nan­ta­jan ain­oa keino estää vapaa­ta valin­nan­va­paut­ta, kos­ka ketään ei voi pakot­taa töi­hin — rajoit­taisi valinnanvapautta.

    Eipä silti, kyl­lä minus­ta yhteiskun­nan tuleekin taa­ta muu­takin kuin vapaus, vaik­ka vapaus onkin tärkein asia, se ei ole ainoa.

  63. Samuli Saarel­ma:

    Se, että ihmiset ilmoit­ta­vat, etteivät ole valmi­ita mak­samaan valin­nas­ta, ker­too jo siitä, ettei kyse ole vapaae­htois­es­ta valin­nas­ta. Vapaae­htois­es­ti osa-aikatyössä käyvä ei mak­sa siitä mitään. Hänelle se on parem­pi vai­h­toe­hto kuin kokopäivä­työ. Hänel­lä kyse on vapaae­htois­es­ta valin­nas­ta aivan kuten siinä ensim­mäisessä tapauk­ses­sa sin­ul­la olisi ome­nan valinta.

    häh? Siis ymmärsinkö mä nyt oikein: jos jol­lakin asial­la on kus­tan­nus ja joku henkilö halu­ais sen asian, mut­ta ei oo valmis mak­samaan sitä kus­tan­nus­ta, niin tämä val­in­ta ei oo vapaaehtoinen?

    Eli jos mua vähän hiukoo ja haluisin makkar­avoileivän, mut­ta en oo niin nälkäi­nen, että jak­saisin men­nä tekemään sel­l­aisen voin sanoo, että mut on pakotet­tu ole­maan nälässä?

    Ainakaan arkikäytössä vapaae­htoisu­ut­ta ei kyl­lä ymmär­retä näin.

    Oli miten oli, niin minus­ta tämä keskustelu vapaae­htoisu­us­sanas­ta ei oo yhtään mie­lenki­in­toista. Voitaisko siir­tyä nyt sit siihen, että mitä osa-aikaisu­udelle pitäis sun mielestä tehdä?

    Eli riip­pumat­ta siitä kut­sutko sinä osa-aikaista työn­tekoa vas­ten­tah­toisek­si tai vapaae­htoisek­si, niin pitäisikö niille antaa rahaa? pakot­taa työ­nan­ta­jat tar­joa­maan vaan täyspäiväistä työtä vai mitä?

    Minus­ta, jos nor­maali ter­ve ihmi­nen arvostaa omaa elämän­ta­paansa niin paljon, että ei ole valmis muut­ta­maan sitä saadak­seen lisää työtä, muil­la ei ole mitään velvol­lisu­ut­ta tukea heitä taloudellisesti.

    anonyy­mi:

    Mitä tarkoi­tat maksamisella?

    Tarkoi­tan siis sitä kus­tan­nus­ta mikä kohdis­tuu siihen tyyp­pi­in, jos se han­kkii lisää työtä.

    Esim. vaik­ka vai­h­taa asuin­paikkaa, han­kkii lisää koulu­tus­ta, ryhtyy yrit­täjäks, ettii toisen osa-aikaisen työn ensim­mäisen rin­nalle jne.

    Jos sen mielestä lisään­tyneen työn arvo (eli siitä saata­va palk­ka ja mieli­hyvä) on pienem­pää kuin nämä kus­tan­nuk­set, niin se ei han­ki lisää työtä.

    Eli san­o­taan nyt vaik­ka niin, että mä olisin Kuo­pios­sa osa-aikatyössä jos­ta saisin 1,2k kuus­sa ja sit mä olisin työkkäristä kat­tonu, että Helsingis­sä olis vak­i­tu­inen työ, jos­ta saisin 2k kuus­sa, niin nyt mä voisin ajatel­la, että hyö­ty on 0,8k ja kus­tan­nus on mieli­pa­ha Helsingis­sä asumis­es­ta ver­rat­tuna Kuo­pios­sa asumiseen, mieli­pa­ha lisään­tyneestä työa­jas­ta ja Helsin­gin korkeam­mat kus­tan­nuk­set. Jos mä arvioisin nää hai­tat suurem­miks kuin hyödyt, niin en menis töi­hin Helsinkiin.

  64. Art­turi:

    Ainakaan arkikäytössä vapaae­htoisu­ut­ta ei kyl­lä ymmär­retä näin. 

    No, jäämme sit­ten eri mielisik­si siitä, mitä arkikäytössä vapaae­htoisu­udel­la tarkoite­taan. Min­un alku­peräi­nen kom­ment­ti­ni liit­tyi sin­un kom­ment­ti­isi SAK:n tek­stistä, enkä edelleenkään ole sitä mieltä, että eiva­paae­htoinen val­in­ta ei olisi mielekäs termi. 

    Eli riip­pumat­ta siitä kut­sutko sinä osa-aikaista työn­tekoa vas­ten­tah­toisek­si tai vapaae­htoisek­si, niin pitäisikö niille antaa rahaa? pakot­taa työ­nan­ta­jat tar­joa­maan vaan täyspäiväistä työtä vai mitä? 

    Pakot­ta­mi­nen toden­näköis­es­ti ei joh­da mihinkään. Järkeväm­pää olisi muut­taa lain­säädän­töä, joka on raken­net­tu melkein pelkästään pysyvää kokopäivä­työtä silmäl­lä pitäen ja sor­sien määräaikaista ja osa-aikatyötä. Tämä kos­kee sekä tuk­isys­teemeitä, jot­ka tuot­ta­vat hirvit­tävät mar­gin­aalipros­en­tit ensim­mäisi­in ansait­tui­hin euroi­hin (ja siten sor­sii luon­nol­lis­es­ti vähem­män tuot­tavaa osa-aikatyötä), että työlain­säädän­töä, jos­sa pysyville työn­tek­i­jöille on tur­vat­tu suun­nilleen kaik­ki taivaan ja maan väliltä ja samaan aikaan määräaikaisia saa potkia päähän niin kuin huvittaa. 

    Jos pysyvä kokopäivä­työ ei olisi niin suures­sa etu­lyön­ti­ase­mas­sa mui­hin työ­muo­toi­hin näh­den, ihmi­sistä ei tun­tu­isi lähellekään niin eiva­paae­htoiselta joutua tekemään niitä syr­jit­tyjä työmuotoja.

Vastaa käyttäjälle Shakeem Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.