Site icon

Jos palkat määräytyisivät markkinoilla

Työ on eri­lainen tuotan­non­tek­i­jä kuin muut tuotan­non­tek­i­jät, kos­ka ihmisen hyv­in­voin­ti on koko talouden päämäärä. Sik­si palkat ovat eri asia kuin muut hin­nat. Olen varsin vaku­ut­tunut siitä, että maail­mas­ta ei tulisi onnel­lisem­paa, jos palkat määräy­ty­i­sivät spot-hin­toina päivit­täisil­lä markki­noil­la. Mut­ta kuvitel­laan­pa maail­ma, jos­sa näin tapah­tu­isi. Vai­h­toe­hto olisi huono, mut­ta ei tasais­es­ti huono.

Väärän uran valin­neille kävisi huonos­ti. Jos valmis­tut alal­la, jos­sa työn kysyn­tä tek­nol­o­gisen muu­tok­sen tai jonkin muun seikan takia äkisti las­kee, tulosi laske­vat nopeasti. Osa työvoimas­ta pitää savus­taa vai­h­ta­maan alaa ja lopuil­la ansio­ta­so rom­ah­taa. Nyky­maail­mas­sa yhtä moni joutuu vai­h­ta­maan alaa, mut­ta muiden osalta ansio­ta­so säi­lyy suun­nilleen ennal­laan, joskin sen nousu­vauhti var­maankin ale­nee. Hyvänä puole­na olisi se, että alaa vai­h­taviksi valikoi­tu­isi­vat ne, joiden osalta se on hel­poin­ta, kun nyt Mus­ta-Pekka osaa käteen sat­un­nais­es­ti. Koulut­tau­tu­mi­nen on pitkäaikainen investoin­ti. Väärin ennus­t­a­mi­nen tulisi kohtu­ut­toman kalli­ik­si. En ymmär­rä, miten val­tion mak­sama koulu­tus pahen­taisi asi­aa, pikem­minkin päin­vas­toin. Jos kalli­in koulu­tuk­sen jäl­keen on korvi­aan myöten velois­saan, halu vai­h­taa alaa ja hylätä koulu­tus­in­vestoin­ti on entistä vähäisempi.

Jos paperite­hdas lakkaute­taan pienel­lä paikkakun­nal­la, kaikkien vähän koulu­tus­ta vaa­tivien palkat laske­vat, kun entiset paper­i­työn­tek­i­jät tungek­si­si­vat töi­hin pizze­ri­oi­hin. Koko paikkakun­ta taval­laan devalvoisi palkkata­son­sa, jos­ta olisi se hyvä puoli, että uut­ta tuotan­toa tulisi matal­ien palkko­jen houkut­tele­m­ana tilalle, mut­ta se huono puoli, että sitä ennen koko paikkakun­ta jou­tu­isi pahaan deflaa­tiok­ier­teeseen. Palvelu­am­matit katoaisi­vat, kos­ka köy­htyneil­lä asi­akkail­la ei olisi varaa palveluihin.

Kaikil­la ei olisi huono tuuri. Joskus työvoima­pu­la vetäisi palkko­ja ylös – siis voimakkaam­min kuin nyt, kos­ka sopimuk­set hillit­sevät jonkin ver­ran työ­nan­ta­jien kil­pailua tois­t­en­sa työvoimas­ta. Spot-hin­noit­telu pois­taisi kaik­ki pidäk­keet. Peri­aat­teessa tämä ohjaisi niukan työvoiman oikeisi­in kohteisi­in ja ohjaisi uravalintoja.

Väestä tunkisi isoille paikkakun­nille, kos­ka pien­ten paikkakun­tien työ­markki­nat oli­si­vat liian riskialt­ti­ita. Kos­ka kaik­ki eivät heti mah­du Helsinki­in, palkkaerot maan eri osien välil­lä kas­vaisi­vat, mikä jar­rut­taisi työ­paikko­jen keskit­tymistä oikeal­la tavalla.

Kos­ka spot-hin­noit­telu johtaa liian nopeisi­in vai­htelui­hin, var­maankin syn­ty­isi pidem­piä, molem­pia sitovia työ­sopimuk­sia. Sähkö­markki­noil­lakin on syntynyt.

Oman lukun­sa työvoiman spot-hin­noit­telu­un toisi maa­han­muut­to. Se toisi maail­man­laa­juiset tulo­erot val­tioiden sisälle.  Huonos­ti kävisi teol­lisu­us­maid­en koulut­ta­mat­toman työvoiman.

Monil­la toimi­aloil­la ja pie­nil­lä paikkakun­nil­la spot-hin­noit­telu johtaisi elin­ta­soarpa­jaisi­in. Isoil­la paikkakun­nil­la ja isoil­la toimi­aloil­la se voisi toimia itse asi­as­sa aika hyvin. Siihen liit­ty­isi epäoikeu­den­mukaisuuk­sia mut­ta niin liit­tyy nykykäytäntöönkin.

Yhä suurem­pi osa työvoimas­ta on sopimusten ulkop­uolel­la tai tekee niin yksilöl­listä työtä, ettei sitä voi hin­noitel­la kollek­ti­ivis­es­ti. Nämä ovat pääosin hyväo­saista työvoimaa, esimerkik­si toim­i­tusjo­hta­jille ei ole yleis­si­to­vaa työe­htosopimus­ta. Eikä ole huip­puasiantun­ti­joillekaan. Mut­ta he eivät suo­jelua tarvit­sekaan vaan se huono-osaisem­pi osa työvoimas­ta. Kun kat­soo palkkaero­jen kehi­tys­tä, hyväo­sainen osa työvoimas­ta ei ole kärsinyt pahastikaan sopimus­suo­jan puutteesta.

Toinen poruk­ka, joka on joutunut tai jou­tu­mas­sa markki­nahin­noit­telun armoille on silp­putyötä tekevä prekari­aat­ti. Hei­dän osaltaan sopimusy­hteiskun­nan tur­vaverkko ei toi­mi, eikä koko asia näytä kiin­nos­ta­van pysyvis­sä työ­suhteis­sa ole­vien etu­i­hin keskit­tyvää ay-liikettä.

Exit mobile version