Helsingin energian voitot verolle!

Val­tio­val­ta vaa­tii, EU:n yllyt­tä­mä­nä, että Hel­sin­gin kau­pun­ki yhtiöit­tää ener­gia­lai­tok­sen­sa. Tämä tar­koit­tai­si, että ener­gia­lai­tok­sen voit­to, 300 M€, jou­tusi vero­tet­ta­vak­si, ja Hel­sin­ki menet­täi­si val­tion poh­jat­to­maan kas­saan noin 80 mil­joo­naa euroa vuodessa.

Ei sii­nä niin käy. Hel­sin­ki var­maan­kin perus­taa Hel­sin­gin ener­gia Oy:n ja panee sen osa­ke­pää­omak­si ruh­ti­naal­li­set 10 000 euroa, pal­jon yli lain vaa­ti­man mini­min. Sen jäl­keen kau­pun­ki myy tuol­le yhtill­le ener­gia­lai­tok­sen koko omai­suu­den vaik­ka­pa kuu­del­la mil­jar­dil­la, mikä ei ole mikään ylihinta.

Kos­ka yhtiöl­lä ei satu ole­maan kas­sas­sa kuut­ta mil­jar­dia, kau­pun­gin pitää lai­na­ta se se yhtiöl­le. Tähän kau­pun­gin kas­sas­sa sat­tuu ole­maan rahaa, kos­ka yhtiö juu­ri “mak­soi” kas­saan samat kuusi mil­jar­dia. Var­maan­kin koh­tuul­li­nen kor­ko näin ris­kialt­tiil­le sijoi­tuk­sel­le on vii­si pro­sent­tia, eli 300 mil­joo­naa euroa vuodessa. 

Kau­pun­ki siis saa täsä­tä sijoi­tuk­ses­taan 300 mil­joo­naa euroa kor­ko­ja, jota ei voi pitää koh­tuut­to­ma­na, kos­ka vii­den pro­sen­tin kor­ko ei ole yli­mi­toi­tet­tu, var­sin­kin kun vas­taa­not­ta­van yhtiön oma­pää­oma on vain 10 000 euroa.

Mitä sit­ten tapah­tuu ener­gia­lai­tok­sen voi­tol­le? Har­mi kyl­lä, sitä ei enää ole. Se hupe­ni noi­hin korkoihin.

Sor­ry Katainen.

72 vastausta artikkeliin “Helsingin energian voitot verolle!”

  1. Älä ole verois­ta huo­lis­saan Osmo. Tai­taa ne raha­vir­rat tule­vai­suu­des­sa kul­kea totaa­li­ses­ti toi­sin päin: Eli val­tion poh­jat­to­mas­ta kas­sas­ta ja hel­sin­ki­läi­sil­tä veron­mak­sa­jil­ta rahaa tulee vir­taa­maan rut­kas­ti Hel­sin­gin Ener­gial­le eikä päinvastoin.

    Hel­sin­gin Ener­gian uusiu­tu­van ener­gian paket­ti romut­taa kevyes­ti koko lii­ke­toi­min­nan tulok­sen, vaik­ka yhtiö tulee saa­maan val­tiol­ta vuo­sit­tain isot risupakettirahat.

    Lisäk­si Hel­sin­gin Ener­gian inves­toin­tien rahoit­ta­mi­sek­si jou­du­taan vie­lä nos­ta­maan kun­nal­lis­ve­ron pro­sent­tia. Enti­ses­tä kun­ta­lais­ten lyp­sy­leh­mäs­tä tulee kun­ta­lais­ten raho­jen tuhlari.

    Näin käy, jos Hel­sin­gin Ener­gian kehi­tys­oh­jel­man mukaan men­nään. Hii­li­neut­raa­li Hel­sin­ki käy kalliiksi.

  2. Eikö­hän Katai­nen lääk­keet ehdot­ta­maa­si mal­liin löy­dä. Esi­mer­kik­si hän voi ja tulee verot­ta­maan­kin kor­ko­tuot­to­ja. Ihan kuten kaik­kia mui­ta­kin kor­ko­tuot­to­ja täs­sä maas­sa. Ei kai veron kier­to ihan noin help­poa ole:-)

  3. Sinäl­lään kan­na­tan Hel­sin­gin Ener­gian wind-fal­lin vero­tus­ta ja kun­ta­ve­ro­äy­rin nos­ta­mis­ta todel­li­sel­le tasolle. 

    Eihän täs­sä nyky­mal­lis­sa ole jär­jen häi­vää­kään, että hel­sin­ki­läi­nen mak­saa kun­nal­lis­ve­ron­sa säh­kö­las­kun muo­dos­sa!? Muu­ten­kin nämä loput­to­mat tulon­siir­rot voi­tai­siin lopet­taa; ken pol­ku­pyö­räl­lä halu­aa ajaa ja bus­sil­la huris­tel­la, mak­sa­koon sil­loin omat pyö­rä­tiet ja bus­si­li­put, ja jäte­tään se naa­pu­rin kuk­ka­ro rauhaan!

    1. Mak­saa säh­kö­las­kun muo­dos­sa? Säh­köän myyn­nis­sä Hele­nil­lä ei ole mono­po­lia. Saat ostaa sitä For­tu­mil­ta, jos saat halvemmalla,

  4. Vie­lä yksi mie­len­kiin­toi­nen lisä Hel­sin­gin ener­gian toi­min­taan. Hel­sin­gin ener­gia­han on hel­sin­ki­läis­ten polii­tik­ko­jen aar­reark­ku. Siel­tä saa­ta­vil­la rahoil­la voi teh­dä vaik­ka mitä.

    Hel­sin­ki­läi­sil­lä polii­ti­koil­la on haas­tei­ta edessä:

    1- miten jat­ke­taan kivi­hii­len käyt­töä ja samal­la esiin­ny­tään ilmas­ton­muu­tok­sen torjujina?

    2- miten nyt sit­ten vie­lä tor­ju­taan tämä verot­ta­jan isku hel­sin­gin rahoihin?

    Ei tule help­poa ole­maan.… mut­ta ei niis­tä tiedä..

  5. Hel­sin­gin Ener­gian uusiu­tu­van ener­gian paket­ti romut­taa kevyes­ti koko lii­ke­toi­min­nan tulok­sen, vaik­ka yhtiö tulee saa­maan val­tiol­ta vuo­sit­tain isot risupakettirahat.

    Se HELE­Nin tulok­sen “romah­ta­mi­nen” perus­tuu lähin­nä sii­hen spe­ku­laa­tioon että jos­kus 2020-luvul­la ehkä raken­ne­taan hir­veän kal­lis hii­li­diok­si­din tal­tee­not­ta­va voi­ma­la, jon­ka hin­nas­ta ei ihan oikeas­ti kukaan osaa mitään kun ei sem­mois­ta ole ole­mas­sa­kaan,. Ja samaan aikaan alas­kir­ja­taan Hana­saa­ren voi­ma­la, jon­ka tont­ti on ilmei­ses­ti ilmainen…

    HELE­Nin tulos voi kyl­lä hei­ken­tyä, mut­ta pikem­min­kin sik­si että pääs­tö­oi­keuk­sien tai venä­läi­sen kaa­sun hin­ta nousee.

  6. En oikein ymmär­rä tätä ihmeel­lis­tä nokit­te­lua, kos­ka eihän kyse nyt ole sii­tä, ettei­kö val­tio sai­si Hel­sin­gil­tä tai kun­nil­ta ihan kuin­ka pal­jon rahaa vain halu­aa, “are your base are belong to us” 🙂

    Sen sijaan on ilmeis­tä, että yhden toi­mi­jan verot­to­muus sot­kee mark­ki­noi­ta, ja Osmon sel­vi­tyk­sen mukaan täs­sä ei tapah­du muu­tos­ta. Mil­lä tavoin se on muka “oikein” että yksi­tyi­sen fir­man on han­ka­laa kil­pail­la säh­kön­tuo­tan­nos­ta, kun kun­nal­li­set fir­mat voi­vat teh­dä samaa pie­nem­mil­lä veroilla?

    Kari

  7. Toi­vot­ta­vas­ti jos­tain löy­tyy höl­mö, joka lai­naa nuo 6.000.000.000€ Hel­sin­gin kau­pun­gil­le. Vakuu­te­na kun on kak­si hii­li­voi­ma­laa, yksi maa­kaa­su­voi­ma­la, osuus Van­taan hii­li­maa­kaa­su­voi­ma­la sekä Mankala. 

    Ver­tai­lun vuok­si yri­tys­ten markkina-arvoja:
    UPM-Kym­me­ne Oyj 5730 mil­joo­naa, yri­tys omis­taa huo­mat­ta­vas­ti Hele­niä enem­män energiaa.
    Vai onko Helen mel­kein tuplas­ti Nes­te Oilin,3269 mil­joo­naa arvoinen? 

    Haus­kaa tämä vih­reä lii­ke­ta­lous, tule­vas­ti jalat pro­pel­lin nokassa.

    1. Ei tuos­sa kau­pas­sa tar­vi­ta rahaa lain­kaan. Kau­pun­ki myy omis­ta­man­sa voi­ma­lat ja ver­kot yhtiöl­le ja anta kaup­pa­sum­man lainaksi.

  8. Jyr­ki Katai­nen (KOK) — espoo­lai­nen vai siilinjärveläinen? 

    Espoos­sa ener­gian kulut­ta­ja­hin­ta on nous­sut, oman säh­köyh­tiön myyn­nin jäl­keen. Oppi­kaa siitä.

  9. Mika Lako:

    Toi­vot­ta­vas­ti jos­tain löy­tyy höl­mö, joka lai­naa nuo 6.000.000.000€ Hel­sin­gin kau­pun­gil­le. Vakuu­te­na kun on kak­si hii­li­voi­ma­laa, yksi maa­kaa­su­voi­ma­la, osuus Van­taan hii­li­maa­kaa­su­voi­ma­la sekä Mankala. 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Ei tuos­sa kau­pas­sa tar­vi­ta rahaa lain­kaan. Kau­pun­ki myy omis­ta­man­sa voi­ma­lat ja ver­kot yhtiöl­le ja anta kaup­pa­sum­man lainaksi. 

    Mika ilmei­ses­ti sot­ki Hel­sin­gin kau­pun­gin ja Helen. Kysy­mys oli, että kuka hul­lu lai­nai­si yksi­tyi­sel­le fir­mal­le (Hel­sin­gin ener­gia) 6 mil­jar­dia. Ja vas­taus on ilmei­nen: Hel­sin­gin kau­pun­ki. Kyse­hän on rahan siir­tä­mi­ses­tä tas­kus­ta toi­seen, eli ns. “vero­suun­nit­te­lus­ta”.

    Kari

  10. Smash: Osta jol­tain muul­ta, säh­köl­lä on ole­mas­sa markkinat!

    Kari

  11. Juha, sel­vi­tyk­ses­sä kivi­hii­len polt­ta­mi­nen nykyi­ses­sä mit­ta­kaa­vas­sa oli HELE­Nin sel­vi­tyk­ses­sä kal­lein vaih­toeh­to joh­tuen kohoa­vis­ta verois­ta ja pääs­tö­mak­suis­ta. Eli HELE­Nil­lä on ihan talou­del­li­set­kin perus­teet uusiu­tu­vien lisään­ty­vääl­le käytölle.

  12. Eikö tuon yhtiöit­tä­mi­sen voi­si teh­dä niin­kin että jät­täi­si kau­ko­läm­pö­ver­kon kau­pun­gil­le? Se on kui­ten­kin se var­si­nai­nen aarre.

  13. Ei tuos­sa kau­pas­sa tar­vi­ta rahaa lain­kaan. Kau­pun­ki myy omis­ta­man­sa voi­ma­lat ja ver­kot yhtiöl­le ja anta kaup­pa­sum­man lainaksi.”
    Tar­vi­taan aina­kin yksi Gold­mann Sac­hin moraa­lil­la varus­tet­tu inves­toin­ti­pank­kii­ri, joka suos­tuu mää­rit­te­le­mään Hel­sin­gin Ener­gian lii­ke­toi­min­nan arvon suu­rem­mak­si kuin UPM:n pörssiarvo. 

    Oletus1: Hel­sin­gin kau­pun­gin kon­ser­ni­ta­sees­sa on ener­gia­lai­tok­sen arvok­si kir­jat­tu 1.000.000.000€
    Oletus2: Ener­gia­lai­tos myy­dään hin­taan 6.000.000.000€
    Seuraamus1: Kau­pun­gin kon­ser­ni­tu­los­las­kel­maan syn­tyy 5.000.000.000€ (las­ken­nal­li­nen) myyntivoitto. 

    Usei­ta haus­ko­ja mah­dol­li­sia seuraamuksia:
    1. Val­tio lopet­taa Hel­sin­gin val­tio­na­vun, kos­ka olet­te­kin yhtäk­kiä sikarikkaita.
    2. käyt­tä­kää mielikuvitusta.…

    Espoo teki sii­nä vir­heen, että otti For­tu­mil­ta rahat, oli­si pitä­nyt ottaa kaup­pa­hin­ta For­tu­min osakkeina.

  14. Mak­saa säh­kö­las­kun muo­dos­sa? Säh­köän myyn­nis­sä Hele­nil­lä ei ole mono­po­lia. Saat ostaa sitä For­tu­mil­ta, jos saat halvemmalla

    Säh­kön­siir­ron osuu­del­la on kir­jan­pi­to­kik­kai­luil­la saa­tu aikaan raha­sam­po, jota ei voi kilpailuttaa. 

    Ja eihän markkinataloudessa(kaan) pitäi­si perus­hyö­dyk­keel­lä voi­da tao­ta 50% lii­ke­vaih­dos­ta voittoa?

  15. Val­tio­val­ta on tul­lut mak­sa­maan veron­mak­sa­jil­le eri­lai­si­ne PARAS, ELY, AVI ja tukiais­hank­kei­neen enem­män kuin on kan­san­ta­lou­den kestävyysvaje. 

    Hel­sin­gin kau­pun­kin säh­kö­lai­tok­sen yhtiöit­tä­mi­nen on hyvä esi­merk­ki val­tio­val­lan aivot­to­muu­des­ta. Mis­tä minä tämän voin tie­tää? Tie­dän var­sin hyvin, kos­ka olen seu­ran­nut Tam­pe­reen säh­kö­lai­tok­sen yhtiöit­tä­mis­tä vuo­den 2009 alusta.

    Ulos­päin yhtiöit­tä­mi­nen näkyi Aamu­leh­den täyt­tä­vi­nä työ­paik­kail­moi­tuk­sin, kun Säh­kö­lai­tos palk­ka­si uusia avain­osaa­jia. Kun­nal­li­sen lai­tok­sen yhtiöit­tä­mi­nen on kuin amee­ba. Emä solus­taan irron­nut lai­tos tur­po­si het­kes­sä enti­siin mit­toi­hin­sa ja emä­so­lu puo­lel­le perus­tet­tiin vie­lä toi­mi jos toi­nen hoi­ta­maan asioi­ta suh­tees­sa Tam­pe­reen säh­kö­lai­tos konserniin.

    Säh­kö­lai­tok­sel­le teh­tiin seu­raa­van­lai­nen konsernirakenne:

    Vuo­den 2009 alus­ta lukien­Tam­pe­reen Säh­kö­lai­tos yhtiöi­tet­tiin muo­dos­ta­mal­la Tam­pe­reen kau­pun­gin omis­ta­ma emo­yh­tiö Tam­pe­reen Säh­kö­lai­tos Oy ja sen tytä­ryh­tiöt; Tam­pe­reen Ener­gian­tuo­tan­to Oy, Tam­pe­reen Kau­ko­läm­pö Oy ja Tam­pe­reen Säh­kön­myyn­ti Oy.
    Vuon­na 2005 säh­kö­lai­tok­ses­ta yhtiöi­tet­tiin jo Tam­pe­reen Säh­kö­verk­ko Oy ja Tam­pe­reen Vera Oy. Emo­yh­tiö omis­taa kaik­ki vii­si tytäryhtiötä. ”

    Mitä tapah­tui ensim­mäi­se­nä vuotena?

    Näky­vin asia oli, että yhtiön las­ku­tus­jär­jes­tel­mää ei saa­tu toi­mi­maan. Ihmi­set sai­vat aiko­jen takaa jopa puo­len vuo­den säh­kö­las­ku­ja. Puhe­li­met tuk­keu­tui­vat. Toi­mi­tus­joh­ta­ja ero­si. Säh­kön lop­pu­asia­kas­myyn­ti las­ki edel­lis­vuo­des­ta noin seit­se­män pro­sent­tia. Kon­ser­nin tulos jäi 4,4 mil­joo­naa tappiolliseksi.

    Että sem­mois­ta liiketoimintaa.

  16. Ei tuos­sa kau­pas­sa tar­vi­ta rahaa lain­kaan. Kau­pun­ki myy omis­ta­man­sa voi­ma­lat ja ver­kot yhtiöl­le ja anta kaup­pa­sum­man lainaksi.”

    Samal­la saa­dan siir­ret­tyä Ener­gia­lai­tos demo­kraat­ti­sen pää­tök­sen­teon ja val­von­nan ulko­puo­lel­le eli kaven­ne­taan demokratiaa.
    Polii­ti­kot ja joh­to pää­se­vät käh­mi­mään ilman kont­rol­lia lii­ke­sa­lai­suu­den verhossa

  17. Kyl­lä Osmon ske­naa­rio on oikea, niin se var­maan menee. Kor­ko­pro­sent­ti on tosin syy­tä sopia verot­ta­jan kans­sa, ettei tule pei­tel­tyä osin­gon­ja­koa — kau­pun­ki ei mak­sa veroa, mut­ta yhtiö kyllä.
    Ja EU edel­lyt­tää kaik­kien mark­ki­noil­la toi­mi­vien lii­ke­lai­tos­ten yhtiöit­tä­mis­tä, joten asia kos­kee pal­jon, pal­jon mui­ta­kin kuin Hel­sin­ki Energiaa.

  18. Vas­tuul­lis­ta yritystoimintaa.

    Kaik­ki mah­dol­li­suu­det vero­jen kier­tä­mi­sek­si on käy­tet­tä­vä, jot­ta voit­to saa­daan maksimoitua.

    On sit­ten tur­ha huu­del­la yksi­tyis­ten yri­tys­ten perään yhteis­kun­ta­vas­tuus­ta ja laki­sää­teis­ten vero­jen ja vel­voit­tei­den hoi­ta­mi­ses­ta, jos kun­nal­li­ses­sa yri­tys­toi­min­nas­sa meno on tällaista.

  19. Tpyy­luo­ma:

    Eikö tuon yhtiöit­tä­mi­sen voi­si teh­dä niin­kin että jät­täi­si kau­ko­läm­pö­ver­kon kau­pun­gil­le? Se on kui­ten­kin se var­si­nai­nen aarre. 

    No eikö­hän (?) sitä kau­ko­läm­pö­verk­koa koh­taan ole saman­lai­set vaa­ti­muk­set kuin säh­köyh­tiö­tä­kin kohtaan.

    Kim­mo:

    Säh­kön­siir­ron osuu­del­la on kir­jan­pi­to­kik­kai­luil­la saa­tu aikaan raha­sam­po, jota ei voi kilpailuttaa. 

    No ei kyl­lä olla. Siir­to­hin­to­ja val­voo energiamarkkinavirasto:
    http://www.energiamarkkinavirasto.fi/data.asp?articleid=1660&pgid=228

    Ja eihän markkinataloudessa(kaan) pitäi­si perus­hyö­dyk­keel­lä voi­da tao­ta 50% lii­ke­vaih­dos­ta voittoa? 

    Läh­de?

    Lii­an vanha:

    Samal­la saa­dan siir­ret­tyä Ener­gia­lai­tos demo­kraat­ti­sen pää­tök­sen­teon ja val­von­nan ulko­puo­lel­le eli kaven­ne­taan demokratiaa.

    Polii­ti­kot ja joh­to pää­se­vät käh­mi­mään ilman kont­rol­lia lii­ke­sa­lai­suu­den verhossa 

    Olet­ko­han huo­man­nut, että teet itses­tä­si dor­kan vai­ku­tel­man näil­lä “yri­tyk­set paha — demo­kra­tia hyvä” vaahtoamisillasi? 

    Ote­taan nyt esi­mer­kik­si tuo yllä mai­nit­tu. Vaa­dit samaan aikaan, että pää­tös­ten pitäi­si olla “demo­kraat­ti­sia” ja sit­ten samal­la epäi­let “polii­tik­ko­jen ja joh­don” kuset­ta­van kan­saa lins­siin. Etkö huo­maa täs­sä mitään ristiriitaa?

    Toi­sek­seen, myös yri­tys­toi­min­ta on var­sin sää­nel­tyä, ja yhtiöit­tä­mi­nen useim­mi­ten lisää läpinäkyvyyttä.

    Kari

  20. 4 pros­san varain­siir­to­ve­ro tuos­ta kuu­den mil­jar­din kaup­pa­hin­nas­ta on aika iso luku. Entäs jos yhtiön tase oli­si­kin sem­moi­nen että heti­koh­ta pitäi­si kir­ja­ta alas omaisuuseriä?

  21. Esi­mer­kik­si hän voi ja tulee verot­ta­maan­kin kor­ko­tuot­to­ja. Ihan kuten kaik­kia mui­ta­kin kor­ko­tuot­to­ja täs­sä maas­sa. Ei kai veron kier­to ihan noin help­poa ole:-)”

    Ei, se on vie­lä pal­jon hel­pom­paa. Siir­re­tään omis­tus ulko­mai­sel­le bul­vaa­nil­le, jol­loin kor­ko­tuot­to ei enää ole­kaan täs­sä maas­sa ja siis se on täy­sin verotonta.

    Tämä ei edes ole rikos ja kukaan ei val­vo, tyh­mä­hän sitä pitää olla jos _ei_ tee niin vaik­ka on mer­kit­tä­viä pääomia.

  22. Kari, en oikein usko että kau­ko­lämp­pö­verk­koon sinän­sä on saman­lai­sia kil­pai­lu­vaa­ti­muk­sia, ei kukaan ole esi­mer­kik­si ole vaa­ti­nut että vesi­joh­dot pitäi­si yksi­tyis­tää. Omis­taa­han sitä kau­pun­ki kadut joil­la lii­ku­te­taan ihmi­siä, mik­sei sit­ten put­kia joil­la lii­ku­te­taan lämpöä?

  23. Entäs kor­jaus­vel­ka? Kun­nal­lis­yh­tiöi­den arvoa las­kies­sa tun­nu­taan huo­mioi­van tule­vai­suu­den tulot tasear­vo­na, mut­ta ei siir­ty­viä rasit­tei­ta. Tai vaik­ka mark­ki­na-arvoa las­kies­sa teh­dään ‑tili kor­jaus­ve­las­ta, teh­dään vie­reen +tili “var­mois­ta tilauk­sis­ta” rapis­tu­van infran osalta.

    Verk­ko lai­tet­ta­neen omak­si yhtiök­si, mut­ta sen yllä­pi­to­töi­den ansain­ta­mal­li pitäi­si olla aivan toi­sen­lai­nen kuin teol­li­suus­lai­tos­ta muis­tut­ta­vien voi­ma­loi­den. Myös enna­koin­nis­ta ja var­muu­des­ta pitäi­si palkita.

    Itse olen näh­nyt kun­nal­lis­tek­nii­kan toi­min­ta­ta­po­jen muu­tok­sen sisäl­tä­päin eri roo­leis­sa parin­kym­me­nen vuo­den aika­na, ja oma sub­jek­tii­vi­nen näke­myk­se­ni on , että yhtiöit­tä­mi­nen on ainoa mie­le­käs kehi­tys­suun­ta. Nyky­ti­lan säi­lyt­tä­mi­nen vas­tuut­to­mi­ne luot­ta­mus- ja vir­ka­mie­hi­neen on taan­tu­muk­sen tie.

  24. las­se kir­joit­ti 24.4.2010 kel­lo 17:51 … yhtiöit­tä­mi­nen on ainoa mie­le­käs kehi­tys­suun­ta. Nyky­ti­lan säi­lyt­tä­mi­nen vas­tuut­to­mi­ne luot­ta­mus- ja vir­ka­mie­hi­neen on taan­tu­muk­sen tie.

    Tasan kai­kis­sa kun­tien yhtiöis­sä on ne samat maal­li­kot hal­li­tuk­sis­sa. Ja joh­to on sama ja hen­ki­lö­kun­ta on sama. Ainoa ero on, että toi­sin kuin kun­nan pal­ve­luk­ses­sa heil­lä autoe­dut, fir­man luot­to­kor­tit, ulko­maan mat­ko­ja ei tar­vit­se hyväk­syt­tää mis­sään… eikä tar­vit­se nou­dat­taa KVTES:ää vaan pal­kat saa­vat kel­lua ja liu­kua yms. yms. kivaa.

  25. Evert:

    Miten nyky­sys­tee­min säi­lyt­tä­mi­nen hel­pot­taa noi­den ongel­mien rat­kai­sua? Tie­dän että usein noin ensi vai­hees­sa onkin. Mut­ta sit­ten huo­ma­taan , että yhtiöt saa­vat­kin ihan itse teh­dä pää­tök­siä. Eli voi­daan rat­kais­ta ongel­mia ihan käy­tän­nön näkö­kul­mas­ta. Luot­ta­mus­vä­ki ei pää­se käh­mi­mään toi­min­ta­bud­jet­te­ja sosi­aa­li­puo­len menoi­hin, kun­han bud­je­tit rahoi­te­taan käyt­tö­mak­suil­la. Samal­la ale­taan tie­dos­taa infran yllä­pi­don todel­li­set kulut. Lais­kat puo­lue­kir­ja- ja urhei­luseu­ra­joh­ta­jat tuh­laa­vat kaik­kien tulos­pal­kat, joten ale­taan halu­ta osaa­via ammat­ti­joh­ta­jia jul­ki­sen sek­to­rin ulko­puo­lel­ta, jot­ka ymmär­tä­vät jär­jes­tää orga­ni­saa­tion teke­mi­sen kan­nal­ta. Kou­lu­tus- ja kehit­tä­mis­bud­je­tit sää­de­tään vuo­sit­tais­ten palk­ka- ja käyt­tö­me­no­jen eikä oman arvon kuvi­tel­mien mukaan. Hen­ki­lös­tön toi­men­ku­va sel­key­tyy, he eivät ole enää vir­ka­mie­hiä vaan teh­tä­vän suo­rit­ta­jia. Raas­ta­va ikui­nen tehos­ta­mi­nen lak­kaa inva­li­di­soi­mas­ta ihmis­ten tuot­ta­vuut­ta, kun siir­ry­tään pie­niin tark­ka­ra­jai­siin orga­ni­saa­tioi­hin… jne.

    Epä­on­nis­tu­nei­ta­kin yhtiöit­tä­mi­siä on, mut­ta ne voi­vat krii­sien­sä kaut­ta lopul­ta pää­tyä hyviin toi­min­ta­kult­tuu­rei­hin. Niis­sä on usein ongel­ma­na , ettei ole uskal­let­tu luot­taa sii­hen , että asiat suju­vat ilman hol­hous­ta. Maa­il­mas­sa ei ole mitään niin ongel­ma­ton­ta hom­maa , kuin suo­ma­lai­sen tek­ni­sen infran pyö­rit­tä­mi­nen ja yllä­pi­to. Osaa­via ja omis­tau­tu­nei­ta ihmi­siä on käy­tän­nön tasol­la ja hom­ma toi­mii jo. Ongel­ma­na on hal­lin­to, joka yrit­tää tehos­taa val­miik­si teho­kas­ta ja luo­da kei­no­te­koi­sia kyt­ken­tö­jä kun­ta­päät­tä­jiin. Ja elä­ke­vir­ka­pe­ri­aa­te. Päät­tä­jiä taa­sen vai­vaa edis­ty­sus­ko. Luul­laan että suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta­mal­li on ainut­laa­tui­nen maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de, johon ei saa kajo­ta ilman oikean­vä­ris­tä puo­lue­kir­jaa. Lei­ka­taan hal­lin­to pois ja anne­taan ihmis­ten teh­dä työn­sä. Inno­vaa­tio­ta voi­daan kokeil­la sil­loin täl­löin, mut­ta ei niil­lä tar­vit­se arki­toi­mia häiritä.

  26. Olet­ko­han huo­man­nut, että teet itses­tä­si dor­kan vai­ku­tel­man näil­lä “yri­tyk­set paha – demo­kra­tia hyvä” vaahtoamisillasi?

    Ote­taan nyt esi­mer­kik­si tuo yllä mai­nit­tu. Vaa­dit samaan aikaan, että pää­tös­ten pitäi­si olla “demo­kraat­ti­sia” ja sit­ten samal­la epäi­let “polii­tik­ko­jen ja joh­don” kuset­ta­van kansaa ”

    Ei polii­tik­koi­hin saa lii­kaa luot­taa ja hei­dän teke­mi­si­ään on val­vot­ta­va hyvin tarkasti.
    Polii­ti­koil­le on syn­ty­nyt käsi­tys, että heil­lä on kans­la­ta täy­sin avoin valtakirja .
    Eri­tyi­se­ti täl­lai­set ammt­ti­po­lii­ti­kot ovat tämän ajat­te­lun yllä­pi­tä­jiä. Hyvä esi­merk­ki on Mat­ti Van­ha­nen, joka pitää itses­tään sel­vä­nä, että hän voi päät­tää mis­tä asias­ta tahan­sa ja mitä tahan­sa ja val­mis­te­lu on salais­ta ja kan­sal­le vain ilmoi­te­taan mitä suu­ri joht­ja on päättänyt.

    Toi­saal­ta kun­tien yhtiöt ovat useim­mi­ten luon­noll­sia mono­po­le­ja kuten Hel­sin­gin Ener­gia , joka voi puu­has­tel­la venä­läi­sen kanan­pas­kan tai suo­ma­lai­sen puun kans­sa ener­gia ratkaisuissaan.
    Ei se tar­vit­se var­si­nai­ses­ti kil­pail­la kenen­kään kans­sa joten eivät ne aivan oikei­ta yhtiöi­tä ole.

    Se voi huo­let­ta suo­sia tehot­to­muut­ta eli ostaa jon­kun polii­ti­kon veli­po­jal­ta pal­ve­lu­ja ylihintaan.

    Myös polii­ti­kot sitou­tu­vat yhtiön hal­lin­nos­sa lii­ke­sa­lai­suu­teen eli he voi­vat rajoit­taa , mis­tä he halua­vat kes­ku­tel­la ja mitä he halua­vat infor­moi­da yhtiön asioista.

    Yhtiön hal­li­tus­ten, joh­to­ryh­mien etec pää­tök­set ja pöy­tä­kir­jat eivät ole jul­ki­sia eikä pää­tök­sis­tä voi valit­taa esim hallinto-oikeuteen.
    Yri­tys­hal­lin­to on dikdatuurihallintoa

  27. Tpyy­luo­ma:

    Kari, en oikein usko että kau­ko­lämp­pö­verk­koon sinän­sä on saman­lai­sia kil­pai­lu­vaa­ti­muk­sia, ei kukaan ole esi­mer­kik­si ole vaa­ti­nut että vesi­joh­dot pitäi­si yksi­tyis­tää. Omis­taa­han sitä kau­pun­ki kadut joil­la lii­ku­te­taan ihmi­siä, mik­sei sit­ten put­kia joil­la lii­ku­te­taan lämpöä? 

    No kil­pai­lee­han se yksi­tyi­sil­lä ener­gia­mark­ki­noil­la sii­nä kuin muut­kin ener­gia­fir­mat. Onhan se kai nykyi­sin­kin kui­ten­kin valin­ta, läm­mit­tää­kö mökin kau­ko­läm­möl­lä, öljyl­lä maa­kaa­sul­la vai säh­köl­lä. Ei se minus­ta oli­si loo­gis­ta, että säh­köä ei sai­si tuot­taa kun­nal­li­sen tar­joa­jan toi­mes­ta, mut­ta muus­sa ener­gias­sa tilan­ne oli­si eri. Mut­ta kuten tote­sin, en tuo­ta EU:n kan­taa tiedä.

    Ja jos kukaan ei ole vaa­ti­nut katu­jen yksi­tyis­tä­mis­tä, niin: o/

    No joo, tuos­ta katu­jen yksi­tyis­tä­mi­ses­tä pitä­nee käy­dä pidem­pi poh­din­ta, mut­ta ei se nyt ihan pää­tön idea ole 🙂

    Lii­an vanha:

    Toi­saal­ta kun­tien yhtiöt ovat useim­mi­ten luon­noll­sia mono­po­le­ja kuten Hel­sin­gin Ener­gia , joka voi puu­has­tel­la venä­läi­sen kanan­pas­kan tai suo­ma­lai­sen puun kans­sa ener­gia ratkaisuissaan. 

    Hel­sin­gin ener­gia ei kyl­lä ole luon­nol­li­nen mono­po­li — eikä se ole min­kään­lai­nen muu­kaan mono­po­li, vaan kil­pai­lee ener­gia­mark­ki­noil­la sii­nä kuin muut­kin firmat.

    Yhtiön hal­li­tus­ten, joh­to­ryh­mien etec pää­tök­set ja pöy­tä­kir­jat eivät ole jul­ki­sia eikä pää­tök­sis­tä voi valit­taa esim hallinto-oikeuteen. 

    Voi voi. Sin­ne­hän sitä onkin päi­vit­täin vali­tet­tu! Eikä tavan­omai­seen oikeu­teen valit­ta­mi­ses­ta tule ollen­kaan samaa fiilistä!

    Yri­tys­hal­lin­to on dikdatuurihallintoa 

    Ja kuu on juustoa!

    Kari

  28. Osmo
    “Kau­pun­ki siis saa täsä­tä sijoi­tuk­ses­taan 300 mil­joo­naa euroa kor­ko­ja, jota ei voi pitää koh­tuut­to­ma­na, kos­ka vii­den pro­sen­tin kor­ko ei ole yli­mi­toi­tet­tu, var­sin­kin kun vas­taa­not­ta­van yhtiön oma­pää­oma on vain 10 000 euroa.
    Mitä sit­ten tapah­tuu ener­gia­lai­tok­sen voi­tol­le? Har­mi kyl­lä, sitä ei enää ole. Se hupe­ni noi­hin korkoihin.”

    Sama kuvio tulee muu­ten tois­tu­maan kai­kis­sa yri­tyk­sis­sä, mikä­li osin­got lai­te­taan verol­la. Omis­ta­jat anta­vat fir­mal­leen vakuu­de­ton­ta lai­naa, jon­ka kor­ko voi kyl­lä olla rut­kas­ti yli 5% ja otta­vat osin­ko­jen sijas­ta vain ker­taal­leen vero­tet­tu­ja korkotuloja.

  29. Oli­si­ko Syl­tyn esit­tä­mä menet­te­ly osin­gon­mak­sun kor­vaa­mi­ses­ta kor­ko­tu­loil­la oikeas­ti mah­dol­li­nen? Kär­jis­te­tys­ti osa­kas voi­si esi­mer­kik­si lai­na­ta fir­mal­le yhden euron 10 000% kuu­kausi­ko­rol­la. Eikö verot­ta­ja (tai joku muu taho) puut­tui­si tähän?

  30. Mihin unoh­tui pää­oma­tu­lon vero­tus? Eikö kau­pun­gin myön­tä­mis­tä lai­nois­ta tar­vit­se mak­saa lain­kaan pää­oma­tu­lon veroa? Nor­maa­lis­sa yri­tys­ten väli­ses­sä kans­sa­käy­mi­ses­sä tämä nol­lai­si tuon tilanteen…

    1. Kun­nat eivät mak­sa veroa tulois­taan. Sii­nä­hän tuo outous onkin, että jos kun­ta yhtiöit­tää osan toi­min­nas­taan, se jou­tuu verol­le, mut­ta jos sama toi­min­ta menee kun­nan bud­je­tin kaut­ta, se ei ole verol­lis­ta. Voi­tai­siin tie­tys­ti yhtiöit­tää lii­ken­ne­lai­tos ja ener­gia­lai­tos samaan yhti­öön, niin lii­ken­ne­lai­tok­sen tap­pio kuit­tai­si ener­gia­lai­tok­sen voitot…

  31. Kun­nat eivät mak­sa veroa tuloistaan.”

    Voi­si­ko kehi­tys kul­kea toi­seen suun­taan? Hel­sin­gin Ener­gia sulau­tuu kun­taan. Aja­tus on luul­ta­vas­ti mah­do­ton, mut­ta en välit­tö­mäs­ti aina­kaan kek­si­nyt miksi.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 25.4.2010 kel­lo 20:41 Kun­nat eivät mak­sa veroa tulois­taan. Sii­nä­hän tuo outous onkin, että jos kun­ta yhtiöit­tää osan toi­min­nas­taan, se jou­tuu verol­le, mut­ta jos sama toi­min­ta menee kun­nan bud­je­tin kaut­ta, se ei ole verollista.”

    Olen ihme­tel­lyt samaa. Kun­ta­sek­to­ri yrit­tää rat­kais­ta löpe­rön joh­ta­mi­sen ongel­mia yhtiöit­tä­mäl­lä toimintoja.

    Jos ter­veys­kes­kus yhtiöi­te­tään. Sen toi­min­ta ei muu­tu yhtään sen tehok­kaam­mak­si. Olen näh­nyt, miten tehoa on saa­tu osto­pal­ve­lui­na, kun ter­veys­hen­ki­lö­kun­ta on siir­ty­nyt yksi­tyi­sen työ­ter­veys­pal­ve­lui­ta tar­joa­van fir­man pal­ve­luk­seen. Vero­jen ja kat­tei­den jäl­keen toi­min­ta on kannattavaa.

    PARAS han­ke on hyvä tai paha esi­merk­ki kun­nal­li­ses­ta kehit­tä­mi­ses­tä. Salos­sa kym­me­nen kun­taa yhdis­tyi. Ja kun oli yhdis­tyt­ty, niin pro­jek­ti lop­pui sii­hen. Val­tio mak­soi kym­me­niä mil­joo­nia euro­ja yhdi­ty­mi­sa­vus­tus­ta, jot­ka meni­vät pal­kan koro­tuk­siin yms. yhdistymiskuluihin.

    Yhdis­ty­mis­pro­jek­ti päät­tyi val­tio­neu­vos­ton pää­tök­seen ja ainoa raken­ne­muu­tos oli, että uusi Salo päät­ti raken­taa uuden, komean kaupungintalon.

  33. Kyl­lä kun­ta on osit­tain vero­vel­vol­li­nen (tulo­ve­ro­pro­sent­ti 6,1828), jos toi­min­taa har­joi­te­taan kun­nan alu­een ulko­puo­lel­la. (Läh­de: kunnat.net sivusto).

    Kun­nal­lis­ten lii­ke­lai­tos­ten yhtiöit­tä­mis­vaa­ti­mus perus­tuu sii­hen, että nyky­ti­lan­ne rik­koo aivan ilmi­sel­väs­ti EY-oikeu­den kilpailupykäliä.

    Kos­ka Hel­sin­gin Ener­gial­la on kun­nal­lis­ten lii­ke­lai­tos­ten kon­kurs­si­suo­ja ja poik­kea­va vero­koh­te­lu, se on jul­ki­sen val­lan toi­mes­ta ase­tet­tu edul­li­sem­paan ase­maan kuin yhtiö­muo­dos­sa toi­mi­vat kilpailijat.

    Tämä mer­kit­see sitä, että joku Hel­sin­gin Ener­gian kil­pai­li­ja tai muu vahin­koa kär­si­nyt voi mil­loin tahan­sa haas­taa Suo­men val­tion oikeu­teen ja voi vaa­tia val­tiol­ta vahin­gon­kor­vauk­sia sii­tä, että val­tio on rik­ko­nut EY-oikeut­ta suo­sies­saan Hel­sin­gin Energiaa.

  34. Evert: “Jos ter­veys­kes­kus yhtiöi­te­tään. Sen toi­min­ta ei muu­tu yhtään sen tehok­kaam­mak­si. Olen näh­nyt, miten tehoa on saa­tu osto­pal­ve­lui­na, kun ter­veys­hen­ki­lö­kun­ta on siir­ty­nyt yksi­tyi­sen työ­ter­veys­pal­ve­lui­ta tar­joa­van fir­man pal­ve­luk­seen. Vero­jen ja kat­tei­den jäl­keen toi­min­ta on kannattavaa.”

    Täs­sä tapauk­ses­sa tehok­kuus ja kan­nat­ta­vuus syn­tyy kor­keis­ta hin­nois­ta — kun­ta mak­saa samas­ta pal­ve­lus­ta enem­män ja tot­ta kai se on teho­kas­ta ja kan­nat­ta­vaa — yritykselle.

    Tämä yhtiöit­tä­mis­vaa­ti­mus muu­ten koh­dis­tuu lii­ke­lai­tok­siin, jot­ka toi­mi­vat mark­ki­noil­la. Säh­kö­mark­ki­na on sel­vä tapaus, säh­köä voi kuka vaan ostaa mis­tä vaan. Kau­ko­läm­pö ja vesi ovat jo eri asia.
    Sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­ta voi­daan tode­ta, että yhä suu­rem­pi osa niis­tä voi­daan hank­kia mark­ki­noil­ta, joten lii­ke­lai­tok­set toden­nä­köi­ses­ti jou­du­taan joko yhtiöit­tä­mään tai purkamaan.
    Eri­lai­sis­ta kor­ko­jär­jes­te­lyis­tä taas voi­daan tode­ta, että ne muis­tut­ta­vat pei­tel­tyä osin­gin­ja­koa ja aiheut­ta­vat yhtiöl­le vero­seu­raa­muk­sia — vaik­ka rahan saa­ja oli­si ulkomaillakin.
    Kyl­lä ove­lia jär­jes­tel­miä pape­ril­la kek­sii moni­kin, mut­ta verot­ta­ja on raa­ka, ei kek­se­liäs — kaik­ki pan­naan verolle.

  35. rank­ku­ri
    “lisi­ko Syl­tyn esit­tä­mä menet­te­ly osin­gon­mak­sun kor­vaa­mi­ses­ta kor­ko­tu­loil­la oikeas­ti mah­dol­li­nen? Kär­jis­te­tys­ti osa­kas voi­si esi­mer­kik­si lai­na­ta fir­mal­le yhden euron 10 000% kuu­kausi­ko­rol­la. Eikö verot­ta­ja (tai joku muu taho) puut­tui­si tähän?”

    Verot­ta­ja puut­tuu tuol­lai­siin nau­ret­ta­viin kor­koi­hin pei­tel­ty­nä osin­gon­ja­ko­na, mut­ta jos käyt­tää käy­pää kor­koa niin toden­nä­köi­ses­ti pitäi­si­men­nä läpi. Jol­le­kin pie­nel­lä yri­tyk­sel­le vakuu­det­toamn lai­nan kor­ko voi­si hyvin­kin olla “pika­vip­pi­luok­kaa” tai aina­kin 10–20% välillä.

    Kreik­ka­kin jou­tu pulit­ta­maan lai­nas­taan 7% ja se on sen­tään valtio!

    Kaik­ki tie­ten­kin riip­puu sii­tä, mikä tul­ki­taan pei­tel­lyk­si osingonjaoksi.

    1. On aivan sel­vää, että jos osin­ko­jen kak­sin­ker­tais­ta vero­tus­ta kiris­te­tään, omis­ta­jat rahoit­ta­vat yhtiöi­tään mie­luum­min lai­noil­la kuin osakepääomalla.

  36. Sitaat­ti Kimmolta:
    “Sinäl­lään kan­na­tan Hel­sin­gin Ener­gian wind-fal­lin vero­tus­ta ja kun­ta­ve­ro­äy­rin nos­ta­mis­ta todel­li­sel­le tasolle. 

    Eihän täs­sä nyky­mal­lis­sa ole jär­jen häi­vää­kään, että hel­sin­ki­läi­nen mak­saa kun­nal­lis­ve­ron­sa säh­kö­las­kun muodossa!?”

    Jos se näin menee, kan­na­tan Kim­moa. Sama kos­kee tie­tys­ti mui­den­kin kau­pun­kien ener­giayh­tiöi­tä. Nekö mah­dol­lis­ta­vat räi­keim­mät wind­fall-voi­tot ja vie­lä kivi­hii­lel­lä? Olen alka­nut epäil­lä, että Hel­sin­gin, Lah­den ja mui­den­kin menes­ty­vien paik­ka­kun­tien menes­tyk­sen taus­ta­na on kivi­hii­len pol­tol­la mel­koi­nen osuus.

    1. Hel­sin­gin pää­polt­toai­ne on maa­kaa­su. Jos Hel­sin­ki las­ki­si säh­kön hin­taa, osta­jia tuli­si aika pal­jon. Hel­sin­gin säh­köä saa ostaa kuka vain. Ener­gia­lai­tos tuot­taa sika­na voit­toa, mut­ta säh­kö ja läm­pö ovat hin­nal­taan hal­po­ja, pal­jon hal­vem­pia kuin Espoos­sa, joka siis­ri ener­gia­lai­tok­sen voi­tot Fortumille.

  37. Maa­kun­nis­sa­han kun­nal­li­set säh­köyh­tiöt on yhtiöi­tet­ty aiko­ja sit­ten (osa on sit­ten myy­ty­kin pois). Näi­den voi­tois­ta val­tio kyl­lä kerää ropon­sa pois. Hel­sin­gil­le kyl­lä var­maan löy­tyy por­saan­rei­kiä verot­to­muu­den säi­lyt­tä­mi­sek­si. Jos itsel­le koron mak­su käy mah­dot­to­mak­si, niin jaka­kaa vaik­ka voit­to lopul­li­sil­le omistajille/käyttäjille (=kau­pun­ki­lai­sil­le) käy­tön suh­tees­sa. Eli las­ke­kaa säh­kön siir­to­hin­to­ja ja kau­ko­läm­pö­hin­to­ja sen ver­ran, että tulos tulee nol­lak­si. Näin ei val­tio pää­se hel­sin­ki­läis­ten kukkarolle.

  38. Ei Hel­sin­gin tie­ten­kään pidä sitä säh­kön hin­taa las­kea (kos­ka se myy­dään vapail­la mark­ki­noil­la), vaan säh­kön siir­ron ja kau­ko­läm­mön hin­taa. Näis­sä sil­lä lie­nee mono­po­li ja ne mene­vät var­maan koko­naan hel­sin­ki­läis­ten tas­kuis­ta. Jos siis tar­koi­tuk­se­na oli­si estää hel­sin­ki­läis­ten rahan valu­mi­nen mui­den käsiin. 

    Jos Hel­sin­gin ener­gia tekee “sika­na voit­toa”, vaik­ka sen myy­mä ener­gia on hal­paa mui­hin ver­rat­tu­na, niin tämä voi joh­tua vain sii­tä, että kil­pai­li­joi­den pää­sy sen apa­jil­le on joten­kin estet­ty ja sii­nä mie­les­sä EU:lla on kyl­lä täs­sä ihan oikea mei­nin­ki tasoit­taa markkinatilanne.

    1. Kyse on kau­ko­läm­pö­ver­kos­ta, joka nos­taa ener­gian hyö­ty­suh­det­ta. Jos tuo inves­toin­ti arvo­tet­tai­siin oikei­siin kus­tan­nuk­siin­sa, ei se niin tavat­to­man pal­jon tuo­ta. Hel­sin­ki kerää pää­oma­tu­lo­ja mil­jar­dien inves­toin­nis­ta, joka on teh­ty vuo­si­kym­men­ten kuluessa.

  39. Näin­kö­hän täs­sä tulee käy­mään, että EU tulee vie­lä vaa­ti­maan yhtiöi­tet­ty­jen toi­min­to­jen myymistä.

  40. Jor­ma Nord­lin: “Näin­kö­hän täs­sä tulee käy­mään, että EU tulee vie­lä vaa­ti­maan yhtiöi­tet­ty­jen toi­min­to­jen myymistä.”

    Koti­mai­set polii­ti­kot ne näi­tä pika­voit­to­ja haluavat.

  41. Soi­nin­vaa­ra: “Hel­sin­ki kerää pää­oma­tu­lo­ja mil­jar­dien inves­toin­nis­ta, joka on teh­ty vuo­si­kym­men­ten kuluessa.”

    Juu­ri tuos­sa kitey­tyy Hel­sin­gin vel­ka Suo­mel­le. Pää­kau­pun­ki­seu­tu on kerän­nyt alu­eel­leen käy­tän­nös­sä kaik­ki val­tion , yri­ty­se­lä­män ja kou­lu­tuk­sen rahat.

    Käy­tän­nös­sä mal­li menee näin: pää­kau­pun­ki­seu­tu (Hel­sin­ki suu­rim­pa­na) raken­taa toi­mi­ti­lat ja toi­min­taan liit­ty­vän infra­struk­tuu­rin. Val­tion hal­lin­non kaik­ki sek­to­rit, kor­kea­kou­lut, yri­ty­se­lä­män kes­kus­hal­lin­to jne. mak­sa­vat tämän kai­ken sekä yllä­pi­tä­jän ( pää­kau­pun­ki­seu­tu , mm. Helsinki)voiton. Lii­tän­näi­se­nä tulee tie­ten­kin asun­to­tuo­tan­to, jon­ka kaut­ta Kelan tuet ohjau­tu­vat Hel­sin­gin poh­jat­to­maan kas­saan opin­to- , asu­mis- ja toi­meen­tu­lo­tu­kien kaut­ta. Näi­den tuki­muo­to­jen nimi­tyk­set eivät ole var­maan­kaan oikein, mut­ta nimi ei ole se oleel­li­nen tekijä.

    Tämä kes­kit­ty­mi­nen (ruuh­kau­tu­mi­nen) nos­taa hin­to­ja , mikä taas omal­ta osal­taan lisää esim. Hel­sin­gin voit­toa. Onko mitään jär­keä sii­nä, että, Hel­sin­gin Yli­opis­ton lai­tok­sen vuo­si­bud­je­tis­ta n. 75 % menee muu­hun kuin ope­tuk­seen ja tut­ki­muk­seen? Suu­rim­pi­na menoe­ri­nä ovat juu­ri kiin­teis­tö­ku­lut vuo­kri­neen , kiin­teis­tö­ve­roi­neen , sähkö‑, vesi‑, läm­pö­ku­lui­neen jne. Nyt­hän puhu­taan sii­tä­kin, että yli­opis­to­jen oli­si kerät­tä­vä raha ope­tus- ja tut­ki­mus­puo­lel­le yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta, jot­ta val­tion tuki voi­tai­siin ohja­ta koko­nai­suu­des­saan kaupungeille.

    Kun Hel­sin­gin kau­pun­gin pitäi­si vähän mak­saa voi­tos­taan veroa , alkaa hir­veä vali­tus ja sinän­sä lail­li­nen veronkierto. 

    Tai kun hal­li­tus esit­tää val­tion viras­to­jen haja­si­joi­tus­ta tai maa­kun­tien yli­opis­to­jen vah­vis­ta­mis­ta , niin vaah­do­taan siltarumpupolitiikasta. 

    Mikä sopi­si nimek­si täl­le kes­kit­tä­mis­po­li­tii­kal­le? Silt­rum­pu­jen kokoon ver­rat­tu­na moot­to­ri­tien tun­ne­lit kuvai­si­vat hyvin kes­kit­ty­mis­po­li­tii­kan suuruusluokkaa.

    Ehdo­tan Hel­sin­gin kaik­kiin ongel­miin hyvää rat­kai­sua. Siir­re­tään pää­kau­pun­ki­toi­min­not sisä­maan kau­pun­kei­hin. Kes­kus­paik­ka­na voi­si olla Tam­pe­re. Kehit­ty­vä säh­köi­nen tie­don­siir­to ei edel­ly­tä eri toi­min­to­jen fyy­sis­tä lähel­lä olemista. 

    Hel­sin­gin edul­li­nen sijain­ti meren ja len­to­lii­ken­teen kan­nal­ta voi­daan hyö­dyn­tää siten, että ko. alue toi­mi­si lähin­nä vien­nin ja tuon­nin väli­ter­mi­naa­li­na. Ko. toi­min­to­jen ohjaus voi­tai­siin joh­taa jous­ta­vas­ti muu­al­ta Suomesta.

    1. Ismo Per­naa leik­ki­säs­ti olet­taa, että eläi­sim­me maa­il­mas­sa, jos­sa val­tio kerää vero­ja muu­al­ta Suo­mes­ta ja siir­tää nii­tä Uudel­le­maal­le. Oikeas­sa maa­il­mas­sa tapah­tuu toi­sin. Val­tio kerää rahaa Uudel­ta­maal­ta ja siir­tää nii­tä muu­al­le Suo­meen, kun huo­mioon on jo otet­tu val­tin Uudel­la­maal­la mak­sa­mat palkat.

  42. Jep.
    Ja yli­opis­ton suu­ret vuo­kra­ku­lut joh­tu­vat vain ja ainoas­taan sii­tä, että joku nero­kas byro­kraat­ti kek­si, että yli­opis­ton (ja mui­den­kin val­tion lai­tos­ten) täy­tyy mak­saa vuo­kraa omis­ta kiinteistöistään.

  43. Rai­mo K
    “Ja yli­opis­ton suu­ret vuo­kra­ku­lut joh­tu­vat vain ja ainoas­taan sii­tä, että joku nero­kas byro­kraat­ti kek­si, että yli­opis­ton (ja mui­den­kin val­tion lai­tos­ten) täy­tyy mak­saa vuo­kraa omis­ta kiinteistöistään.”

    Mitä ihmeen hyö­tyä sii­tä oli­si, että yli­opis­to ei mak­sai­si vuo­kraa kiin­teis­töis­tään, mikä­li vuo­kran­mak­suun siir­ryt­täes­sä yli­opis­ton mää­rä­ra­ho­ja on lisät­ty vuo­kran määrällä? 

    Ainoa mer­ki­tys oli­si sii­nä, että yli­opis­tol­la ei oli­si enää tar­vet­ta opti­moi­da tilan­tar­vet­taan. En näe tuo­ta kyl­lä min­kään­lai­se­na hyö­ty­nä sil­lä sil­loin kun tilois­ta ei tar­vit­se mak­saa mitään, nii­tä käy­te­tään toden­nä­köi­sem­min tur­hi­na varas­toi­na tms kuin sil­loin jos niis­tä jou­tuu maksamaan.

  44. Sylt­ty: “Mitä ihmeen hyö­tyä sii­tä oli­si, että yli­opis­to ei mak­sai­si vuo­kraa kiin­teis­töis­tään, mikä­li vuo­kran­mak­suun siir­ryt­täes­sä yli­opis­ton mää­rä­ra­ho­ja on lisät­ty vuo­kran määrällä?
    Ainoa mer­ki­tys oli­si sii­nä, että yli­opis­tol­la ei oli­si enää tar­vet­ta opti­moi­da tilan­tar­vet­taan. En näe tuo­ta kyl­lä min­kään­lai­se­na hyö­ty­nä sil­lä sil­loin kun tilois­ta ei tar­vit­se mak­saa mitään, nii­tä käy­te­tään toden­nä­köi­sem­min tur­hi­na varas­toi­na tms kuin sil­loin jos niis­tä jou­tuu maksamaan.”

    Epäi­le­mät­tä jon­kin­lai­ses­ta kom­pen­saa­tios­ta on aikoi­naan sovit­tu, mut­ta sen on aika syö­nyt, nyt mak­se­taan vuo­kraa nii­kuin mark­ki­noil­la ja kus­tan­nuk­set kasvavat.
    Se että yli­opis­tot eivät muka osai­si hal­lin­noi­da kiin­teis­tö­jään ker­too pal­jon sii­tä, mitä ajat­te­let yli­opis­tois­ta yleensä.
    Jos olet kiin­nos­tu­nut mak­sa­maan vuo­kraa omis­ta­mis­ta­si kiin­teis­töis­tä, autan sinua mie­lel­lä­ni ja otan kyl­lä vas­taan kaik­ki suo­ri­tuk­se­si, niin että ne eivät ole vajaakäytöllä.

  45. Rai­mo K.:“Mitä ihmeen hyö­tyä sii­tä oli­si, että yli­opis­to ei mak­sai­si vuo­kraa kiin­teis­töis­tään, mikä­li vuo­kran­mak­suun siir­ryt­täes­sä yli­opis­ton mää­rä­ra­ho­ja on lisät­ty vuo­kran määrällä?”

    Ei ole kyse sii­tä, ettei­kö kor­kea­kou­lu­tuk­sen pitäi­si mak­saa vuo­kraa. Vaan sii­tä, että Hel­sin­gin kal­tai­sen kau­pun­gin kus­tan­nus­ta­so on niin kor­kea, että kolu­tus on teho­ton­ta. Siis kou­lut­tau­tu­mi­seen tar­vit­ta­vaa rahaa siir­tyy muu­hun kuin itse sii­hen ‚johon ko. toi­min­ta on tar­koi­tet­tu. Sik­si maa­kun­tay­li­opis­tot ovat Suo­mel­le kus­tan­nus­te­hok­kaam­pi vaih­toeh­to, johon suun­taan pitää pyrkiä.

    Soi­nin­vaa­ra:” Per­naa olet­taa, että eläi­sim­me maa­il­mas­sa, jos­sa val­tio kerää vero­ja muu­al­ta Suo­mes­ta ja siir­tää nii­tä Uudellemaalle.”

    Täs­sä lausu­mas­sa näkyy taas kai­kis­sa lie­mis­sä kei­te­tyn polii­ti­kon puolitotuus.

    Uuden­maan suu­ri vero­ker­ty­mä on seu­raus­ta epä­ter­vees­tä kes­kit­ty­mis­po­li­tii­kas­ta. Aikai­sem­min kuvaa­ma­ni kes­kit­ty­mi­sil­miö aiheut­taa rahan ja työn siir­ty­mi­sen ko. kes­kit­ty­miin. Se , että siel­tä sen jäl­keen kerä­tään suu­rim­mat vero­tuo­tot kuvaa hyvin tätä ilmiötä.

    Soi­nin­vaa­ra halu­aa kään­tää ilmai­su­ni sel­lai­sek­si, että väi­tän vero­tu­lo­ja kerä­tyn maa­seu­dul­ta ja siir­re­tyn sit­ten esim. Uudellemaalle.

    Kukaan ei lie­ne las­ke­nut sitä, mikä on tämän raken­ne­siir­ty­män rahal­li­nen tase. Siis kuin­ka pal­jon rahaa vir­taa kau­pun­kei­hin ja miten pal­jon sitä tulee takaisin. 

    Onko Soi­nin­vaa­ra todel­la sitä miel­tä, että raha­vir­rat kul­ke­vat ainoas­taan yhteen suun­taan, siis kau­pun­geis­ta maaseudulle?

  46. Ilpo Per­naa: “Ei ole kyse sii­tä, ettei­kö kor­kea­kou­lu­tuk­sen pitäi­si mak­saa vuokraa.”

    Täs­tä juu­ri on kyse. Yli­opis­tot mak­sa­vat nyt vuo­kraa kiin­teis­töis­tä, jot­ka aikai­sem­min kuu­lui­vat niil­le. Muu­ten­han täl­lä vain kas­va­tet­tai­siin val­tion bud­je­tin lop­pusum­maa, mut­ta kun vuo­kras­sa on muka­na tuottovaatimus.
    Absurdia.

    Mitä raha­vir­toi­hin tulee, ne kul­ke­vat samaan suun­taan kuin ihmis­vir­rat­kin ja maa­ta­lou­den raken­ne­muu­tos­han alkoi jo sil­loin kun peru­na tuo­tiin Pom­me­rin sodan tuloksena.

    1. Kun tähän sisäi­sen vuo­kran jär­jes­tel­mään siir­ryt­tiin, yli­opis­tot jär­keis­ti­vät huo­mat­ta­vas­ti tilan­käyt­töään. Nii­den bud­jet­tia myös lisät­tiin vuo­kra­me­no­jen mää­räl­lä. Jos yli­opis­toil­ta otet­tai­siin pois vuo­kra, otet­tai­siin tie­tys­ti tuo lisäys tulo­puo­lel­ta. En usko, että ne oli­si­vat sii­hen tyytyväisiä.

  47. Kun tähän sisäi­sen vuo­kran jär­jes­tel­mään siir­ryt­tiin, yli­opis­tot jär­keis­ti­vät huo­mat­ta­vas­ti tilankäyttöään.

    Toi­saal­ta nyt on kai myös osit­tain sel­lai­nen tilan­ne, että tilaa on aina lii­an vähän. Kun nyt suun­ni­tel­laan tilat tar­peen mukaan, ne on täy­tet­ty jo ennen kuin ne val­mis­tu­vat tai saa­daan käyt­töön, kos­ka yhtään yli­mää­räis­tä ei voi­da perus­tel­la tar­pei­den mukaan. Sit­ten kun tila saa­daan käyt­töön, löy­tyi­si jo lisätarpeita.

  48. Soininvaara:“Niiden bud­jet­tia myös lisät­tiin vuo­kra­me­no­jen määrällä.”

    Kenel­le tuo raha mak­se­taan ? Hel­sin­ki on ruuh­kau­tu­mi­sen takia niin kal­lis kau­pun­ki, että kor­ke­kou­lu­lai­tos saa­vut­tai­si parem­mat tulok­set maaseutukaupungeissa.

    Eikö kou­lu­tuk­seen tar­koi­tet­tu raha pitäi­si men­nä sisäl­töön eikä seiniin?

    Rai­mo K:“Mitä raha­vir­toi­hin tulee, ne kul­ke­vat samaan suun­taan kuin ihmis­vir­rat­kin ja maa­ta­lou­den raken­ne­muu­tos­han alkoi jo sil­loin kun peru­na tuo­tiin Pom­me­rin sodan tuloksena.”

    Tuo on yksin­ker­tai­nen joh­to­pää­tös. Vii­saal­la val­tion lai­tos­ten sijoit­ta­mi­sel­la voi­tai­siin Suo­mea raken­taa tasa­pai­noi­ses­ti. Ei ole mitään jär­keä paka­ta kaik­kea ete­län suu­riin kau­pun­kei­hin. Hel­sin­ki on jo nyt saa­vut­ta­nut kriit­ti­sen pis­teen, jos­sa kaik­ki on niin kal­lis­ta, että se hidas­taa Suo­men kan­san­ta­lou­den kasvua.

  49. Hel­sin­gin Ener­gia on myy­nyt säh­köä myös Hel­sin­gin kau­pun­gin ulko­puo­li­sil­le alueil­le. Täl­lai­ses­ta elin­kei­no­toi­min­nas­ta tuli­si Hel­sin­gin Ener­gian mak­saa tuloveroa.

    Mut­ta tilin­pää­tök­sen mukaan Hel­sin­gin Ener­gia ei kui­ten­kaan ole mak­sa­nut ollen­kaan tulo­ve­roa säh­kön myyn­nin lii­ke­toi­min­nas­ta. Ainoas­taan kon­ser­nin tytä­ryh­tiöt ovat mak­sa­neet tuloveroa.

    Onko­han Hel­sin­gin Ener­gia syyl­lis­ty­nyt vero­vilp­piin vai löy­tyy­kö jokin muu selitys?

  50. Vuo­krat mak­se­taan tie­ten­kin Senaat­ti­kiin­teis­töl­le. Sen voit­to oli v. 2009 150 milj. euroa ja se mak­soi veroa n. 900 000 euroa.

    Senaat­ti­kiin­teis­tön hallitus:
    “Hal­li­tus esit­tää, että tili­kau­den voi­tos­ta 150.863.043,65 euroa tulou­te­taan voi­ton tuloutuksena
    val­tiol­le 100.000.000,00 euroa ja jään­nös 50.863.043,65 euroa siir­re­tään edel­lis­ten tilikausien
    voiton/ tap­pion tilille.”

    Työ­paik­ko­ja Senaat­ti-kiin­teis­töl­lä on 270 , jois­ta 170 on Hel­sin­gis­sä. Samoin asi­aan kuu­lu­vat toi­mi­ti­lat. Jäl­leen yksi esi­merk­ki lukuis­ten mui­den jou­kos­sa. Val­tio perus­taa lii­ke­lai­tok­sen, jon­ka toi­min­nois­ta suu­rin hyö­ty tulou­tuu pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Lähes kaik­ki Senaat­ti­kiin­teis­tö­jen työ­pai­kois­ta oli­si voi­tu sijoit­taa jär­ke­väs­ti muu­al­le Suo­meen. Sitä puol­taa sekin, että kiin­teis­töt jakau­tu­vat koko Suo­men alueelle. 

    Käy­tän­nös­sä siis Senaat­ti-kiin­teis­tö­jen vuo­kra­lai­set mm. yli­opis­tot on val­jas­tet­tu tuot­ta­maan voit­toa uusia inves­toin­te­ja var­ten. Arvat­ta­vas­ti tähän kiin­teis­tö­bis­nek­seen liit­tyy pää­kau­pun­ki­seu­dun isot raha­lai­tok­set ja rahas­tot sijoi­tuso­suuk­si­neeen ja voittoineen.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la mm. yli­opis­to­jen kuu­kausit­tai­nen neliö­vuo­kra on 15 euron paik­keil­la ja muu­al­la maas­sa kes­ki­mää­rin rei­lus­ti alle 10 euron. 

    Soi­nin­vaa­ra ym. kuit­taa­vat, että val­tio (Ope­tus­mi­nis­te­riö) mak­saa yli­opis­to­jen vuo­krat. Täl­löin halu­taan antaa ymmär­tää, että raha ei ole kenel­tä­kään poies.

    Eikös kui­ten­kin lop­pu­vii­mek­si ole kyse val­tion antoi­sas­ta tues­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Tämä on toi­sin vain yksi pie­ni osa monien mui­den tuki­muo­to­jen heinäsuovassa.

    On puhut­tu sii­tä miten rahoi­tuk­sen niuk­kuus paran­taa kil­pai­lua ja tie­teen teke­mi­sen tasoa yli­opis­to­kou­lu­tuk­ses­sa (mm. J. Olli­la). Ja sii­tä, että suo­ma­lai­set tie­teen­te­ki­jät eivät hakeu­du riit­tä­väs­ti ulko­mail­le saa­maan uut­ta. ‑voi pyhä yksinkertaisuus-

    Käy­tän­nös­sä rahan puu­te (kiin­teis­tö­bis­nek­sen voit­to­jen lisää­mi­nen) aiheut­taa tie­de­lai­tos­ten väli­siä ja sisäi­siä kau­no­ja , kyräi­ly­jä ja sel­kään­puu­ko­tuk­sia. — hank­ki­kaa rahoi­tus­ta ulko­puo­lel­ta yksi­tyi­sel­tä sektorilta — 

    Sii­nä­pä vas­ta hyvä kons­ti , mikä vie aikaa ja ener­gi­aa sii­tä mihin yli­opis­to­lai­tos on tar­koi­tet­tu. Ei ame­ri­kan­mal­li toi­mi Suo­mes­sa, mei­dän mark­ki­nam­me ovat aivan lii­an pie­net sellaiseen.

    Mikään ei puol­la nykyis­tä kes­kit­ty­mis­po­li­tiik­kaa ainoal­la­kaan yhteis­kun­nan sektorilla.

    1. Meni­vät­kö­hän täs­sä tulot ja menot sekai­sin? Onko se val­tion tukea Hel­sin­gil­le, että val­tio las­kut­taa sika­hin­to­ja hel­sin­ki­läi­sis­tä kiin­teis­töis­tä ja antaa sama­na­lai­sia kiin­teis­tö­jä maa­kun­nis­sa pilkkahintaan?

  51. Ilpo Per­naa:

    Mikään ei puol­la nykyis­tä kes­kit­ty­mis­po­li­tiik­kaa ainoal­la­kaan yhteis­kun­nan sektorilla. 

    No itsea­sias­sa osa­puil­leen joka iki­nen talou­den fun­da­ment­ti, his­to­ria ja ylei­nen elä­män­ko­ke­mus nime­no­maan tukee juu­ri­kin sitä, että asiat kan­nat­taa kes­kit­tää. Suo­men kes­kei­sin ongel­ma on se, että meil­lä kau­pun­gis­tu­mi­sas­te on 20 pro­sent­tiyk­sik­köä lii­an mata­la (ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si Ruotsiin).

    Kari

  52. hmm.. miten niin jäi­si katai­nen ilman veroja?
    Tie­tääk­se­ni kor­ko­ja ei voi ottaa vas­taan verottomasti.

    Toi­saal­ta, kau­pun­ki ei jou­tui­si mak­sa­maan 29%+29% ~50% veroa voi­tois­ta, vaan ihan vain 29%.
    Verot­ta­ja on kyl kat­to­nu moi­set pei­tel­lyk­si osin­gon­jaok­si, ja lop­pu­tu­lok­se­na sama 50% vero + ran­gais­tus­ve­rot.. eli var­maan toi­set 50% lop­pusum­mas­ta.. eli 75% vero­ja alkuperäismäärästä.

    Noil­la rosen­teil­la, onko ihme jos yrit­tä­jiä hie­man vitut­taa aja­tus että yrit­tä­jien pitäi­si mak­saa vie­lä enem­män veroja?
    Mei­naan ku suu­rim­mal­la osal­la jo aivan ruh­ti­naal­li­set pal­kat.. sem­moi­set 700e/kk…

  53. Kari:“No itsea­sias­sa osa­puil­leen joka iki­nen talou­den fun­da­ment­ti, his­to­ria ja ylei­nen elä­män­ko­ke­mus nime­no­maan tukee juu­ri­kin sitä, että asiat kan­nat­taa keskittää.”

    Mikä Hel­sin­gin kal­leu­des­sa on sit­ten niin hyvää, että sin­ne kan­nat­taa kes­kit­tää lisää ?

    Mikä maa­kun­tien köyh­ty­mi­ses­sä on sit­ten niin hyvää, että sitä kan­nat­taa lisätä?

    Soi­nin­vaa­ra: “Meni­vät­kö­hän täs­sä tulot ja menot sekai­sin? Onko se val­tion tukea Hel­sin­gil­le, että val­tio las­kut­taa sika­hin­to­ja hel­sin­ki­läi­sis­tä kiin­teis­töis­tä ja antaa sama­na­lai­sia kiin­teis­tö­jä maa­kun­nis­sa pilkkahintaan?”

    Juu­ri tuo on se vil­la­koi­ran ydin: HELSINGIN RUUHKAUTUMISEN VUOKSI HINNAT OVAT PILVISSÄ. Maa­kun­nis­sa on tilaa ja kaik­ki elä­mi­nen on hal­vem­paa. SIKSI MYÖSKÄÄN KIINTEISTÖJEN HINNAT JA HOITO ON HALVEMPAA.

    Soi­nin­vaa­ran ja vih­rei­den lin­ja on kes­kit­tää kaik­ki kau­pun­kei­hin. Mikään ei puol­la tuon lin­jan jär­ke­vyyt­tä. Hel­sin­ki on sii­tä malliesimerkki. 

    Soi­nin­vaa­ral­ta on vie­lä jää­nyt huo­maa­mat­ta se tosia­sia, että Senaat­ti-kiin­teis­töt ostaa pal­ve­lui­na kaik­ki kiin­teis­töi­hin liit­ty­vät toi­met. Se tuo työ­tä mm. helsinkiläisille. 

    Pal­ve­lut mak­se­taan vuo­kris­sa, jot­ka mak­saa valtio.
    O.S:“Niiden (yli­opis­tot) bud­jet­tia myös lisät­tiin vuo­kra­me­no­jen määrällä”

    Toi­sin­sa­noen val­tio mak­saa Senaat­ti-kiin­teis­tö­jen kulut ja ne rahat pää­ty­vät työn , kiin­teis­tö­ve­ro­jen, säh­kön , läm­mi­tyk­sen jne. kaut­ta suu­rim­mak­si osak­si hel­sin­ki­läis­ten taskuihin.

    Asun­to­tuo­tan­nos­sa on pit­käl­ti sama tilan­ne pl. yksi­tyi­nen raken­ta­mi­nen. Val­tio tukee Hel­sin­gin vuo­kra-asun­to­tuo­tan­toa avo­kä­ti­ses­ti. Ongel­ma­na on raken­ta­mi­sen kal­leus, sikahinnat. 

    http://www.helsinginuutiset.fi/Uutiset/Jutut/Hitasjono-paljasti-asuntotuotannon-vinoumat

    Tuet eivät lopu raken­ta­mis­vai­hee­seen. Kelan yms. vuo­kra­tuet mah­dol­lis­ta­vat asu­mi­sen monille.
    HOAS toi­mii ja raken­nut­taa val­tion rahoit­ta­mal­la opin­to- ja asumistuella. 

    Kaik­ki tämä val­tion mak­sa­ma tuki oli­si huo­mat­ta­vas­ti vai­kut­ta­vam­paa, jos se koh­dis­tui­si muu­al­le kuin sika­kal­lii­seen Helsinkiin.

    Vai ovat­ko nämä­kin raha­vir­rat Soi­nin­vaa­ran mie­les­tä hel­sin­ki­läi­sil­tä val­tiol­le ? Hel­sin­gin ongel­mien rat­kai­su­na on kai­ken mah­dol­li­sen haja­si­joit­ta­mi­nen , ei haa­li­mi­nen ja keskittäminen.

  54. Ilpo Per­naa: “Kukaan ei lie­ne las­ke­nut sitä, mikä on tämän raken­ne­siir­ty­män rahal­li­nen tase. Siis kuin­ka pal­jon rahaa vir­taa kau­pun­kei­hin ja miten pal­jon sitä tulee takaisin.”

    Tilas­to­kes­kus on las­ke­nut. Tääl­tä löy­tyy: http://www.tilastokeskus.fi/til/vtmma/

    Olen noi­ta las­kel­mia ruo­ti­nut täällä:
    http://www.eskoniemi.fi/kirjoituksiani_aluepolitiikasta/

    ja tääl­lä:
    http://www.eskoniemi.fi/aluepolitiikan_q_a/

  55. Esko Nie­mi (vai­kut­ta­va CV), elää mui­den city-ajat­te­lun asian­tun­ti­joi­den kans­sa samas­sa ajatusharhassa: 

    Vaik­ka edel­lä käy­te­tyis­sä tilas­tois­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun rasi­tuk­sek­si las­ke­taan sin­ne sijoit­tu­nut koko maa­ta pal­ve­le­va val­tion kes­kus­hal­lin­to ym., pys­tyy pää­kau­pun­ki­seu­tu sil­ti vas­taa­maan siel­tä kerä­tyil­lä vero­tu­loil­la suu­rim­mas­ta osas­ta köy­hem­män Suo­men tulovajetta”

    Ts. mikä on syy ja mikä on seu­raus ? Suo­men haja-asu­tusa­lue on köy­hä juu­ri sik­si, että hal­lit­se­mat­to­mal­la raken­ne­ke­hi­tyk­sel­lä on annet­tu syn­tyä pää­kau­pun­ki­kes­kit­ty­män kal­tai­nen rahanielu.

    Miten val­tion­hal­lin­non ja yksi­tyi­sen sek­to­rin kes­kus­hal­lin­to voi olla rasi­tus ? Val­tio ja koko Suo­mi mak­saa ko. hal­lin­non palkat.

    Tilas­to­kes­kuk­sen las­kel­ma huo­mioi vain suo­rat tuet. Ylem­pä­nä kuvaa­ma­ni raken­ne jää las­ke­mat­ta, kos­ka sil­le ei löy­dy tun­nus­lu­ku­ja , eikä lii­on ymmärrystä.

    Jos oli­si heti alun­pe­rin läh­det­ty vii­saas­ti sijoit­ta­maan koko hal­lin­to , kor­kea­kou­lu­tus ja sen lii­tän­näi­set , jul­ki­nen ja yksi­tyi­nen sek­to­ri, koko maan alu­eel­le tasai­ses­ti, niin emme oli­si nyt täs­sä tilanteessa.

    Pää­kau­pun­ki­seu­tu ruuh­kau­tuu ja maa­seu­tu tyh­je­nee. Kum­man­kin alu­een talous on tehotonta.(Helsingin sikakalleus/O.S.)

    Nyt on kui­ten­kin yri­tet­tä­vä pai­ka­ta teh­ty­jä vir­hei­tä ja näkö­alat­to­muut­ta. Raken­ne­muu­tos on kään­net­tä­vä toi­seen suun­taan val­tio­hal­lin­non aktii­vi­sel­la työl­lä. Lää­ke­lai­tok­sen siir­tä­mi­nen Kuo­pi­joon on hyvä alku ja sel­lais­ta tulee jatkaa.

    Siis en kiis­tä miten­kään Tilas­to­kes­kuk­sen nume­roi­ta, mut­ta sii­nä on vain pie­ni osa totuutta.

    1. Lää­ke­lai­tok­ses­ta on sanot­ta­va, ettei sitä siir­ret­ty Kuo­pioon vaan van­ha lää­ke­lai­tos lak­kau­tet­tiin ja Kuo­pioon perus­tet­tiin pal­jon pie­nem­pi, pel­käs­tään kan­sal­li­seen toi­min­taan kes­kit­ty­vä yksik­kö samal­la, kun Suo­mi luo­vit­tu lää­ke­lai­tok­sen kukois­ta­van toi­min­nan pää­osin ulkomaille.

  56. Hie­no jut­tu siis, että enti­sen lää­ke­lai­tok­sen hesa­lai­set huip­pu­asian­tun­ti­jat vapau­tui­vat työ­mark­ki­noil­le tah­koa­maan hyvinvointia.

  57. Osmo, jos läm­mös­tä saa­ta­va voit­to on vaa­ti­nut mil­jar­dien inves­toin­nit, niin mil­lä logii­kal­la täs­sä tuo­te­taan “sika­na” voit­to­ja? Tie­ten­kin isoil­la inves­toin­neil­la saa­daan euro­mää­räi­ses­ti enem­män voit­toa kuin pienillä.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.