Terveisiä Berliinistä 5: värit

Kävimme kat­so­mas­sa Unescon maail­man­per­in­töko­hdet­ta, Bruno Tautin suun­nit­tele­maa sosi­aalisen asun­to­tuotan­non aluet­ta Hufeisen­sied­lun­gia (hevosenkenkä). Nimi tulee siitä, että alueen keskeinen kor­te­li koos­t­ui hevosenkengän muo­tois­es­ta talosta, jon­ka keskel­lä on lam­men ympärille rak­en­tunut puis­to. Aluete­hokku­udeltaan tämä lähin­nä kolmik­er­roksisia taloista koos­t­u­va alue vas­tasi suun­nilleen Sil­tamäkeä, mut­ta Sil­tamä­ki ei ole maail­man­per­in­töko­hde. Ei tule sen kalli­im­mak­si suun­nitel­la alueet hyvin kuin huonos­ti; mik­si emme siis suun­nit­telisi hyvin? Tässä maise­mas­sa jotenkin sielu lep­äsi. Jos halu­aa asua lähiössä, tällaisessa!

Eri­tyisen mah­tavia oli­vat värit. Täl­laista väri­tys­tä Helsinkiin!

Kuvista saa suurem­pia hiirellä klikkaamalla.

78 vastausta artikkeliin “Terveisiä Berliinistä 5: värit”

  1. Surkeaan suo­ma­laiseen suun­nit­telu­un on mon­ta syytä. Yksi on ikuinen pula ja sen mukana pula pig­menteistä, joka sotien jäl­keen muut­tui hyveek­si ja yhä suun­nitel­laan aivan kamalia valkoisa talo­ja. 🙁 Toinen yllät­tävä syy on heikko ope­tus. TKK:n pitkäaikainen alan prof­fa oli kuulem­ma värisokea, joten väri­op­pia ei ole Suomes­sa opetettu!

    Olen yhä sitä mieltä, että kaik­ki arkkite­hd­in­plan­tut pitää viedä kier­rokselle Otaniemestä län­teen: Tam­misaaren van­hakaupun­ki, Turun suur­torin ympäristö ja Tukhol­man van­hakaupun­ki. Siinä oppii jotain ensin­näkin väreistä ja toisek­si mit­ta­suhteista. Helsingistä tai Espoos­ta en löy­dä mitään näyt­tämisen tai säi­lyt­tämisen arvoista. 😉

  2. Suomes­sa var­maankin käytet­täisi­in vääriä väre­jä. Värien valin­nas­sa­han pitää huomioi­da raken­nusten “mus­tu­mi­nen”. Lähistöl­lä maalat­ti­in joskus talo­ja pastel­liväreil­lä — oli­vat vuo­den sisään ihan kauhean näköisiä. Nuo nyt vielä näyt­tävät järkeviltä, vaik­ka punainen onkin hie­man räikeä.

  3. Sel­l­ais­takin ker­ro­taan, että Suomes­sa mod­ernin arkkite­htu­urin vaikut­teet han­kit­ti­in kir­joista ja lehdis­tä, jois­sa oli mus­tavalkoiset kuvat. Sik­si jäi huo­maa­mat­ta, että Kes­ki-Euroopas­sa käytet­ti­in voimakkaitakin väre­jä:) On sukua sille, kuin­ka uusklas­sis­mi oli niin valkoista, kos­ka Pom­pei­jista ensin esi­in kaive­tu­ista taloista oli­vat värit haalistuneet…

  4. Kyl­lähän sitä Suomes­sakin osa­taan. Pikku-Huopalahti suun­nitelti­in voimakkail­la pastil­liväreil­lä eikä alue hul­lum­mal­ta näytä nytkään. Tosin alue on myös kokon­aisuute­na suun­nitel­tu, pikkukaupunki­mainen pienkeskus­ta ihan Man­ner­heim­intien vier­essä, joten aika nap­pi­in on moni asia men­nyt. Kar­tanonkos­ki on myös esimerk­ki hienos­ta värien käytöstä, tosin vier­essä ole­va Jum­bo pitää huolen siitä että minkään­laisia palvelui­ta alueelle ei syn­ny. Mut­ta kaikkea ei voi saada.

  5. “Kuulem­ma” TKK:lla oli värisokea asun­torak­en­tamisen pro­fes­sori ja “sel­l­ais­takin ker­ro­taan”, että Suomes­sa mod­ernin arkkite­htu­urin vaikut­teet han­kit­ti­in mus­tavalkoi­sista kir­joista ja lehdistä.

    Mus­tavalko-värisokeud­es­ta en ole kuul­lutkaan. En myöskään tien­nyt, että Suomea varten maail­man arkkite­htile­hdis­tä tehti­in erilli­nen mus­tavalkoinen painos.

    On tiet­ty makua­sia, selit­tääkö Sil­tamäen ankeut­ta täl­lä vai raken­nus­li­ikkei­den voitontavoittelulla.

  6. Hyvän suun­nit­telu on kalli­im­paa. Siihen tarvi­taan aikaa ja osaamista — asioi­ta joista pitää ymmärtää maksaa.

  7. Kalle ker­too:

    TKK:n pitkäaikainen alan prof­fa oli kuulem­ma värisokea, joten väri­op­pia ei ole Suomes­sa opetettu!

    Pah, arkkite­htik­oulu­tuk­seen kuu­luu perus­teelli­nen väri­op­pi. (vai oliko tämä jokin pikku Kalle ‑vit­si?)

    +++++++++++

    Min­ulle tuli Tuo­mak­sen ohel­la myös Pikku Huopalahti (kir­joite­taan muuten ilman välivi­ivaa) mieleen näistä matal­ista taloista. Kuvas­sa, jos­sa on tämä valkoinen talo on puolestaan jotain munkkiniemeläistä. 

    Minus­takin Pikku Huopalahti on paikoin hyvin onnistunut.

  8. Pikku Huopalahdessa on paljon hyvää, etenkin peri­aate­ta­sol­la. Käytän­nössä se ei kuitenkaan näytä siltä, että se olisi kokon­aisuute­na suun­nitel­tu, kos­ka sen sisäl­lä on niin mon­en­laisia aluei­ta. Nyt se valitet­tavasti näyt­tää pel­lolle kaade­tul­ta legolaatikolta.

  9. Tuol­lai­sista alueista tavalli­nen kansa pitää samas­ta syys­tä kuin inhosi Kata­janokan hotel­lia, har­mo­ni­as­ta ja mit­ta­suhtetei­den sopivu­ud­es­ta, tai puutteesta.

    Ilmeis­es­ti nykya­jan arkkite­htien on pakko lait­taa jotain jän­nitet­tä tuo­tok­si­in­sa, hyvä arkkite­hti onnis­tuu siinä, kun taas huonom­pi ei vain osaa.

    Jos taas yrt­tää saa­da ei niin onnis­tuneen arkkite­htu­urin piiloon lait­ta­mal­la siihen väriä pin­taan, on tulos tod.näk. sama kuin meikkaisi bulldoggia…

  10. Pikku Huopala­haden arkkite­htu­uri tun­tuu kyl­lä minus­ta kopi­oidun kir­jas­ta Ras­mus Nalle ja kum­mat kaverit.

    Illiset värit ovat kivat — mut­ta vaikeat. Eri­tyis­es­ti vihreä. Mut­ta hauskat ja kau­ni­it värit eivät ole yhtään sen kalli­impia kuin ikävät ja rumat.

  11. Suomes­sa on pari suur­ta kaup­paketjua, jot­ka myyvät suun­nilleen samo­ja tyl­siä tuot­tei­ta suun­nilleen samaan hin­taan. Suomes­sa on myös pari suur­ta raken­nus­fir­maa jot­ka tekevät vuodes­ta toiseen saman­laisia tyl­siä ele­ment­ti­talo­ja. Ilmeis­es­ti maan taval­la kaavoit­ta­mal­la, ja kartellihintaan.

    Ostin ensi­a­sun­toni vuon­na 2004, upou­usi ker­rosta­lo, neliöhin­ta 1450€. Viimeinen talo samalle kadulle valmis­tui kolme vuot­ta myöhem­min, niis­sä asun­nois­sa neliöhin­ta oli jo 1900€. Vähän myöhem­min myin oman asun­toni 2000€ neliöhintaan.

    Nyt 6 vuot­ta myöhem­min tuon “valmi­in” asuinalueen pihat ovat edelleen karme­as­sa kun­nos­sa ja parkkipaikat asfal­toimat­ta. Taloy­htiöi­den välil­lä on kuulem­ma jatku­vaa kinaa siitä kuka mak­saa ja mitä, ja raken­netaanko lisää parkkipaikko­ja vai nur­mikkoa. Ankei­ta lak­isääteisiä leikkipuis­to­ja, kuiv­auste­lineitä ja roskaka­tok­sia on ripotel­tu jär­jet­tömästi sinne tänne. Mut­ta järkeä ei voi enää käyt­tää kun aina joku vastustaa.

  12. Pikku Huopala­haden arkkite­htu­uri tun­tuu kyl­lä minus­ta kopi­oidun kir­jas­ta Ras­mus Nalle ja kum­mat kaverit. 

    Epäilen, että teos on ollut “Hul­lun­hal­vat betoniele­men­tit — nyt myös pinkkinä”. Pikku Huopalahdes­ta on tietysti rutis­tu kyl­lästymiseen asti, mut­ta juurikin tuo­hon berli­iniläiseen alueeseen ver­rat­tuna näkyy hyvin ero suun­nit­telun lisäk­si työn jäl­jessä. Berli­inin alue on tietysti ajal­ta ennen ele­ment­te­jä, mut­ta (Länsi-)Saksasta ei kyl­lä juuri löy­dä Pikku Huopalah­den näköistä jälkeä 90-luvultakaan.

  13. Minäkin uskon suurim­man ongel­man ole­van siinä, mitä halu­taan myy­dä, ei siinä, mitä halu­taan suun­nitel­la. Tiet­ty­i­hin aikoi­hin joka puolelle Suomea on nous­sut ident­tisiä asuinaluei­ta. Vielä parem­pi jos niitä tehdään (ja on tehty) laman var­jol­la eri­tyisen halvalla. 

    Tässä mielessä tämä ei vält­tämät­tä ole suun­nitelun ongel­ma — osta­ja osta­ja osta sitä mitä myyn­ti myy, ja myyn­ti var­maan osaa vaku­ut­ta joil­lakin paikoin, että tätä ihmiset halu­a­vat, kun näitä on näin paljon myy­tykin, ikään kuin olisi ollut vai­h­toe­hto­ja ostaa jotakin erilaista.

    Toki joil­lain paikoin auinalui­ta var­maan suun­nitel­laankin, ja ehkä osas­sa niitä suun­nitelmia raken­netaan jotakin, joista ei ole valmi­ita ele­ment­te­jä varas­tot pullollaan.

  14. Epäilen, että teos on ollut “Hul­lun­hal­vat betoniele­men­tit – nyt myös pinkkinä”.

    Täl­lainen taisi tosi­aan putkah­taa pos­tiluukus­ta, mut­ta meni roski­in Antti­lan kuvas­ton ja demarei­den vaal­i­main­os­ten seassa..

    Pikku Huopalahdes­ta olen kyl­lä kuul­lut ikäviä asioi­ta raken­nusten laadun suh­teen. Perusko­r­jauk­sia tehdään jo vähän joka toises­sa talos­sa. Sama kos­kee Ara­bi­an­ran­taa ja Viikkiä. 

    Jotkut ennus­ta­vat eri­tyisen pahaa pom­mia näi­den 2000-luvun puolen välin jäl­keen vierastyövoimal­la tehty­i­hin taloi­hin. Hesaris­sa 16.4. on jut­tu asiasta. 

    Aika näyt­tää ja veron­mak­sa­jat maksavat..

    (Ja jot­ta nyt ei rasis­tisek­si tätä kom­ment­tia luokiteltaisi, niin en suinkaan syytä vierastyövoimaa, vaan raken­nus­te­ol­lisu­ut­ta ja puut­teel­lista rakennusvalvontaa)

  15. Eli­na:

    (Ja jot­ta nyt ei rasis­tisek­si tätä kom­ment­tia luokiteltaisi, niin en suinkaan syytä vierastyövoimaa, vaan raken­nus­te­ol­lisu­ut­ta ja puut­teel­lista rakennusvalvontaa)

    Joo älä mis­sään nimessä syytä niitä ihmisiä joil­la olis ollu val­ta vaa­tia parem­paa rak­en­tamista, eli kulttajia.

    Raken­nus­te­ol­lisu­us rak­en­taa suun­nilleen sitä mitä ihmiset halu­a­vat ja poli­itikot sallivat.

  16. Kro­mo­fo­bit hal­lit­se­vat Suomes­sa, uusim­pana myön­ny­tyk­senä karmeat kaake­li­talot radanvarsilla…mielestäni valkeat betoni­talot menevät hyvin etelän val­os­sa, tääl­lä ne tekevät surullisek­si 8 kk vuodessa. Outoa että esim. Tukhol­man Gam­la Stan ja Torkke­lin­mä­ki näyt­tävät rän­täis­inäkin hehkeiltä…

  17. Eli­na:

    Pikku Huopalahdes­ta olen kyl­lä kuul­lut ikäviä asioi­ta raken­nusten laadun suh­teen. Perusko­r­jauk­sia tehdään jo vähän joka toises­sa talos­sa. Sama kos­kee Ara­bi­an­ran­taa ja Viikkiä. 

    Muis­taak­seni Viikissä oli joku hul­lun­haus­ka lofti­taloidea, mut­ta työn jäl­ki oli niin luokat­toman huonoa että ennen ensim­mäis­tenkään asukkaiden muut­toa sisään piti jo alkaa uut­ta taloa remon­toimaan. En tiedä mis­sä kun­nos­sa tuo mök­ki nykyään on, mut­ta itse en viit­sisi mak­saa itseäni kipeäk­si lof­ti­a­sun­nos­ta joka toden­näköis­es­ti pääsee perusko­r­jauk­seen alta kymme­nen vuoden.

  18. Ara­bi­an­ran­nas­sa oli “taideko­rt­telipro­jek­ti”, jos­sa oli määrät­ty käytet­täväk­si tiet­ty osa bud­jetista taloko­htais­es­ti taiteeseen. En tiedä pros­ent­tia, mut­ta ihan kymmeniätuhansia/talo. Taisi koskea myös niitä pieleen men­neitä talo­ja. Jos­sain talos­sa muis­tan olleen ison lin­tu­ai­heen rap­pauk­ses­sa , jos­sain oli “design-tiil­iä” osas­sa julk­i­sivua, kaiver­ret­tu runo­ja sokke­li­in sun muu­ta. Oli muis­taak­seni viereisen taideyliopis­ton projekti.

    Olin lähistöl­lä rak­en­ta­mas­sa samaan aikaan ja jäi mieleen kun talvise­na aamu­na tuuli nos­ti meren­pin­taa ja merivesi nousi rantaa lähin­nä ole­vien kovan rahan talo­jen sokke­lia vasten…

  19. Kut­ka: “En myöskään tien­nyt, että Suomea varten maail­man arkkite­htile­hdis­tä tehti­in erilli­nen mus­tavalkoinen painos.” 

    Väri­val­oku­vaus­ta ei paljon har­rastet­tu ennen 1900-luvun puo­liväliä, ja sen jäl­keenkin kalli­ita väriku­via painet­ti­in harkiten. Opin­tomatko­ja toki tehti­in enem­män kuin aiem­mil­la vuo­sisadoil­la, joten ei ihan pain­oku­vien varas­sa oltu. Ehkä banaalein­ta har­maut­ta on syn­tynyt suomet­tumisen vuosi­na, jol­loin suo­ma­lainen arkkite­htu­urikin lie­nee jos­sain määrin suomettunut:)

  20. Joo älä mis­sään nimessä syytä niitä ihmisiä joil­la olis ollu val­ta vaa­tia parem­paa rak­en­tamista, eli kulttajia.

    Asun­toa ostaes­sa­han se on help­po tuol­laista vaatia..

  21. Art­turi:

    Joo älä mis­sään nimessä syytä niitä ihmisiä joil­la olis ollu val­ta vaa­tia parem­paa rak­en­tamista, eli kulttajia. 

    Kyl­lä vaan, aina­han voi esimerkik­si uhkail­la pidät­tävän­sä hen­gi­tys­tä kunnes Suomeen ale­taan rak­en­ta­maan monivärisiä talo­ja. Mut­ta nyt taas men­nään näi­hin markkin­auskon­non kysymyk­si­in, jos­sa on vain mielipiteitä.

  22. Eli­na: “Pah, arkkite­htik­oulu­tuk­seen kuu­luu perus­teelli­nen värioppi…”

    Elin, haepa jostain Meur­man­nin väri­op­pi 😉 Hän on yksi eniten suo­ma­laiseen nyk­yarkkite­htu­uri­in vaikut­tanut henkilö.

  23. Soin­in­vaaran käsi­tys promil­lelu­okan suun­nit­telukus­tan­nuk­sista on valitet­ta­va. Alue­su­un­nit­telun lisäk­si tarvi­taan laadukas­ta raken­nus­su­un­nit­telua. Pelkkä arkkite­htisu­un­nit­telu hyvin tehtynä mak­saa yleen­sä n. 5% rakennuskustannuksista.

  24. Toteu­tuneis­sa suun­nit­teluhankkeis­sa ovat arkkite­hdit tar­jon­neet suun­nit­telua alle 0,5%:nkin hin­taan raken­nuskus­tan­nuk­sista, ja asun­torak­en­tamises­sa 1–2% ei ole mitenkään harv­inaisen alhainen hin­ta suun­nit­telus­ta. Kun maan arvo, raken­nut­ta­jan voit­to ja välit­täjän palkkio lisätään hin­taan, ollaan myyn­ti­hin­nan suh­teen hel­posti promil­lelu­okan suun­nit­telukus­tan­nuk­sis­sa. Suun­nit­telu­un kyl­lä kan­nat­taisi käyt­tää enem­män rahaa, mut­ta kun asun­not ovat men­neet kau­pak­si ilmankin, ei ole tarvinnut.

    5–10%:n suun­nit­telukus­tan­nuk­set koske­vat use­am­min esimerkik­si eri­ty­is­rak­en­tamista kuten julk­isia raken­nus­pro­jek­te­ja. Esimerkik­si metron suun­nit­telu vie noin 7% rakentamiskustannuksista.

  25. Juho Grön­holm kirjoitti:
    “Hyvän suun­nit­telu on kalliimpaa”

    Näin on, mut­ta valitet­tavasti on syn­tynyt vain sitä kallista, esim Ara­bi­an­ran­nas­ta ja Viik­istä Eli­na jo mainit­sikin, molem­mista alueista syn­tyi suun­nit­telu-ja raken­nusvirhei­den pysyvä näyt­telyalue Helsinkiin.

    Asun­to­tuotan­nos­sa hyväl­lä suun­nit­telul­la ja suun­nit­telun ohjauk­sel­la saadaan aikaan hyviä ja edullisia asun­to­ja, mut­ta mik­si näin ei toimita ?

    Juha Grön­holm vas­tasikin jo kysymykseen:

    “Pelkkä arkkite­htisu­un­nit­telu hyvin tehtynä mak­saa yleen­sä n. 5% rakennuskustannuksista”

    Kuitenkin arkkite­htisu­un­nit­telun palkkiot ovat asun­to­tuotan­nos­sa alle 2 % raken­nuskus­tan­nuk­sista, joten osaa­vat suun­nit­teli­jat tekevät yleen­sä jotain muu­ta kuin asaun­to­su­un­nit­telua ja se näkyy tuotannossa.

    Lisäk­si halu­an kor­ja­ta sel­l­aisen yleisen käsi­tyk­sen gryn­derei­den huonos­ta rak­en­tamisen laadus­ta ja grynderi-imagosta.
    Tosi­asi­as­sa kaikkein huonoin­ta jälkeä syn­tyy monien arvostamien raken­nut­ta­jien tuotan­nos­sa, en viit­si maini­ta nim­iä, mut­ta onnek­si ovat luop­umas­sa kokon­aan vapaara­hoit­teis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta, vuokralaiset eivät yleen­sä valita.
    Gryn­derei­den ( siis raken­nus­li­ikkei­den ) omaan tuotan­toon ei suun­nit­telijoi­ta vali­ta halvim­man suun­nit­teluhin­nan perus­teel­la, vaan yleen­sä näyt­tö­jen perus­teel­la ja suun­nit­telun ohjaus on huo­mat­tavasti osaavam­paa, uskokaa pois.

    Jos olisin itse osta­mas­sa asun­toa, niin 80–90 luvun tuotan­toa en kat­selisi ollenkaan, 2000-luvun tuotan­nos­ta, jos olisi pakko vali­ta, niin mielu­um­min gryn­derin tuotan­toa ja paik­ka voisi olla vaik­ka Hert­toniemen­ran­ta, siitä tuli aika hyvä ja vähillä virheillä.

  26. Talo­su­un­nit­telun hin­ta on joitakin pros­ent­te­ja raken­nuk­sen arvos­ta, mut­ta ase­makaaval­lisen suun­nit­telun osu­us on paljon tätä pienem­pi. Jätkäsaa­reen raken­netaan läh­es talo­ja noin kolmel­la mil­jardil­la eurol­la, mut­ta en usko, että Kai­jansinkolle on mak­set­tu edes promil­lea tästä.

  27. Art­turi:

    Joo älä mis­sään nimessä syytä niitä ihmisiä joil­la olis ollu val­ta vaa­tia parem­paa rak­en­tamista, eli kulttajia.

    Tämä on kinkki­nen yhtälö. Useim­mis­sa muis­sa asiois­sa kulut­ta­ja voi luot­taa siihen, että vira­nomais­valvon­ta toimii. Kun halu­an herkutel­la ja ostan kau­pas­ta porkkanan, niin on epä­to­den­näköistä, että saan siitä vatsavaivoja. 

    Näin elin­tarvike­vi­ras­to on hom­man hoi­tanut. Kulut­ta­jan­suo­ja myös on vah­va. Mikäi porkkana on vialli­nen, voin muit­ta mutkit­ta palaut­taa sen kaup­paan ja saa­da rahani takaisin. 

    Har­maa talous ja pirstaloituneet urakoin­tiketjut tekevät vas­tuukysymyk­set vaikeik­si asun­tokau­pan yhtey­dessä. Sil­läkin on var­masti osu­ut­ta asi­aan, että asun­tokaup­pa tehdään hyvin har­voin, usein vain pari ker­taa elämässä. Kulut­ta­ja ei siis “ota opik­seen” kovin hel­posti. Kyseessä on kuitenkin useim­mille ihmisille elämän suurin han­k­in­ta ja ihmiset ehkä ainakin ali­ta­juis­es­ti ajat­tel­e­vat, että suo­jakin on sen mukainen. 

    Epäon­nis­tuneen asun­tokau­pan tehneet eivät myöskään mielel­lään kovasti meuhkaa virheostok­ses­taan. Alen­taa­han alueen tai asun­to-osakey­htiön huono maine omaisu­u­den arvoa. 

    Kään­teinen arvon­lisävero toisi ryhtiä alalle, mut­ta saa nähdä toteu­tuuko se. Talous­rikol­lisu­u­den tilaa selvit­täneen Virke-pro­jek­tin yhtey­dessä arvioiti­in, että uuden vero­jär­jestelmän myötä tulisi vuosit­tain mak­su­un 150–160 miljoo­nan euron mak­samat­tomat arvon­lisäverot. Eli kansan­taloudelli­nenkaan merk­i­tys ei ole pieni.

  28. anonyy­mi:

    Asun­toa ostaes­sa­han se on help­po tuol­laista vaatia..

    Nimeno­maan! Aivan samoin kuin minkä tahansa muunkin hyödyk­keen kohdal­la. Ei sitä laat­ua kan­na­ta alkaa vaa­ti­maan sit­ten kun on jo ostanut. Kan­nat­taa selvit­tää etukäteen.

    Tuo­mas S: heh, ei siinä kyl­lä hen­gi­tyk­sen pidä­tys auta tippaakaan.

    Kulu­tus­päätök­set sen sijaan vaikut­taa. Kun Kar­tanonkosken asun­noista mak­se­taan riit­tävästi enem­män ver­rat­tuna mui­hin, niin kyl­lä niitä raken­netaan lisää.

    Jos taas jen­gi ei halua mak­saa niistä enem­pää, niin sit­ten­hän ne ei myöskään arvos­ta niitä tarpeek­si, että niitä pitäisi rak­en­taa lisää.

    On ihan turha itkeä, että ei raken­neta mieleisiä asun­to­ja. Asun­tomarkki­noil­la on niin mon­en­laisia mah­dol­lisuuk­sia, että pref­er­enssin­sä kyl­lä saa rahal­la osoitettua.

    Markki­noiden toim­inta voi vaikut­taa vähän mys­tiseltä sel­l­ais­es­ta, jon­ka mieli ei taivu sen ymmärtämiseen.

  29. Eli­na:

    Useim­mis­sa muis­sa asiois­sa kulut­ta­ja voi luot­taa siihen, että vira­nomais­valvon­ta toimii. Kun halu­an herkutel­la ja ostan kau­pas­ta porkkanan, niin on epä­to­den­näköistä, että saan siitä vatsavaivoja.

    No tuskin ne nyt siihen vira­nomais­valvon­taan luot­taa, vaan kau­pan omaan valvon­taan ja omi­in aisteihin.

    Kyseessä on kuitenkin useim­mille ihmisille elämän suurin han­k­in­ta ja ihmiset ehkä ainakin ali­ta­juis­es­ti ajat­tel­e­vat, että suo­jakin on sen mukainen.

    Voi se olla näinkin, mut­ta eikö toden­näköisem­pi seli­tys olisi, että kos­ka se on ihmis­ten elämän suurin han­k­in­ta he paneu­tu­vat siihen hyvin ja osoit­ta­vat pref­er­enssin­sä osta­mal­la tei­dän parem­min tietävien mielestä “huonoa laatua”?

    Jotenkin tun­tuu aikamoi­selta kuperkeikan heit­tämiseltä, että perustelee ihmis­ten huono­ja kulu­tus­päätök­siä sil­lä, että tämä päätös on erit­täin merk­i­tyk­selli­nen kulut­ta­jille. Yleen­sä se menee kyl­lä just toisinpäin.

  30. Art­turi:

    Kulu­tus­päätök­set sen sijaan vaikut­taa. Kun Kar­tanonkosken asun­noista mak­se­taan riit­tävästi enem­män ver­rat­tuna mui­hin, niin kyl­lä niitä raken­netaan lisää.

    Jos taas jen­gi ei halua mak­saa niistä enem­pää, niin sit­ten­hän ne ei myöskään arvos­ta niitä tarpeek­si, että niitä pitäisi rak­en­taa lisää. 

    Minä vähän luulen, ettei kyse ole kulut­ta­jien halut­to­muud­es­ta mak­saa — tai siis että ihmiset eivät arvostaisi kauneut­ta -, vaan siitä, että heil­lä ei ole siihen varaa.

    Seli­tyk­siä tälle voisi­vat olla esimerkik­si se, että:
    — olemme suh­teel­lisen köy­hiä useimpi­in mui­hin län­si­maalaisi­in verrattuna,
    — meil­lä suh­teel­lisen suures­ta osas­ta palka­s­taan ei saa päät­tää itse, vaan ne rahat menevät veroina musi­ikki­taloon, ter­vey­den­huoltoon, jne., jol­loin niitä ei omaan elinympäristön kau­nistamiseen niin paljon jää,
    — raken­nussään­nök­sil­lä ja kaavoituk­sen rajoit­tamisel­la on aiheutet­tu se, että asun­not ovat jo muutenkin niin kalli­ita, ettei peli­v­araa jää.

    En minä oikein osaa uskoa siihen, että kyse olisi taita­mat­to­muud­es­ta tai siitä, etteivät ihmiset ymmärtäisi kauneu­den päälle, kuten tääl­lä ollaan vihjailtu.

    Ja sivuhuo­mau­tuk­se­na: sil­loin pahimpi­en betoni­bru­tal­is­min aikaan olimme vielä merkit­tävästi köy­hempiä, joten ne asumuk­set ovat var­maan olleet siihen näh­den suh­teel­lisen perusteltuja.

    Kari

    1. Kyl­lä Pääkaupunkiseudul­la alueet ovat eriy­tyneet hin­tata­son mukaan voimakkaasti. Voisiko joku selvit­tää, mikä on van­ho­jen asun­to­jen hin­tata­so Kar­tanonkoskel­la. Alue saa­nee paljon plus­saa suun­nit­telus­taan ja tois­taisek­si mii­nus­ta sijain­nistaan. Kehära­ta muut­taa paljon.

  31. Viikissä raken­nevirheitä? Joo, nor­maale­ja korkotuet­tu­jen vuokrat­alo­jen ja LAA­TUsään­nöstel­ty­jen HITAS talo­jen ongelmia. Ja noi­hin jotkut vielä jonottavat.

  32. “Voisiko joku selvit­tää, mikä on van­ho­jen asun­to­jen hin­tata­so Kartanonkoskella”

    Kar­tanonkos­ki on taidet­tu rak­en­taa 2000-luvun lop­pupuolel­la, koko raken­nuskan­ta ~uusien asun­to­jen hin­nois­sa. Oikotieltä äkkiä kat­so­ma­l­la esim 70–80 m² kolmiot 260–280 k. Rv 2005-06.

  33. Kari:

    Minä vähän luulen, ettei kyse ole kulut­ta­jien halut­to­muud­es­ta mak­saa – tai siis että ihmiset eivät arvostaisi kauneut­ta -, vaan siitä, että heil­lä ei ole siihen varaa.

    Oli­pa omi­tu­inen kom­ment­ti sin­ul­ta! Tot­takai ihmiset tekevät koko ajan kulu­tus­val­in­to­ja. Jos he eivät halua käyt­tää rahaa kau­ni­impi­in asun­toi­hin tämä tarkoit­taa, että he käyt­tävät rahansa mielu­um­min johonkin muuhun. Ihmiset tekevät aina päätök­siä “at the margin.”

    Noh minus­ta asun­to­jen hin­nat kuitenkin osoit­ta­vat, että ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan kauneud­es­ta. Tästä syys­tä Kar­tanonkosken asun­not ovat niin paljon kalli­impia kuin samana aikana muille vas­taav­ille alueille raken­netut asunnot.

    Tietysti mitä korkeam­mak­si elin­ta­somme nousee, sitä enem­män olemme valmi­ita tästä kauneud­es­ta maksamaan.

    Yritin vaan sanoa Eli­nalle, että syy ei ole vira­nomai­sis­sa (noh tietysti jos­sain määrin syy on vira­nomai­sis­sa, jot­ka eivät ehkä anna rak­en­taa kau­ni­ita rakennuksia)tai raken­nus­li­ikkeis­sä, vaan kuluttajissa.

  34. Art­turi:

    Oli­pa omi­tu­inen kom­ment­ti sin­ul­ta! Tot­takai ihmiset tekevät koko ajan kulu­tus­val­in­to­ja. Jos he eivät halua käyt­tää rahaa kau­ni­impi­in asun­toi­hin tämä tarkoit­taa, että he käyt­tävät rahansa mielu­um­min johonkin muuhun. Ihmiset tekevät aina päätök­siä “at the margin.” 

    Ehkä tuo oli vähän huonos­ti muo­toil­tu. Tarkoitin sitä, että jos ihmis­ten todel­li­nen elin­ta­so on mata­la ja asum­i­nen on kallista sen vuok­si, että asun­noista on ylikysyn­tää (kaupungis­tu­mi­nen), syn­tyy läh­es väistämät­tä rumaa kaupunkia, kos­ka ihmisille “riit­tää” sel­l­ainenkin aivan hyvin. Tietenkin tämä tarkoit­taa sitä, että ihmiset prefer­oi­vat joitakin mui­ta asioi­ta kalli­im­man asun­non kustannuksella.

    Tämän vuok­si kuumim­man kaupungis­tu­misen aikaan meil­lä (ja oikeas­t­aan kaikkial­la muual­lakin) on raken­net­tu niin paljon rumia kaupungi­nosia: maaseudul­ta lap­pasi sankoin joukoin läh­es vara­ton­ta sakkia, jol­la ei ollut edel­ly­tyk­siä mak­saa kalli­impia hintoja.

    Voi hyvin olla, että vauras­tut­tuaan nämä ihmiset oli­si­vat valmi­ita mak­samaan kau­ni­im­mas­takin ympäristöstä, mut­ta siinä vai­heessa ne kaik­ki hirvi­tyk­set on jo raken­net­tu. No, tok­i­han ne tietenkin pikkuhil­jaa uusi­taan, kuten mm. Osmo on kuvan­nut Berli­inis­sä tapahtuvan.

    Yritin vaan sanoa Eli­nalle, että syy ei ole vira­nomai­sis­sa (noh tietysti jos­sain määrin syy on vira­nomai­sis­sa, jot­ka eivät ehkä anna rak­en­taa kau­ni­ita rakennuksia)tai raken­nus­li­ikkeis­sä, vaan kuluttajissa. 

    No minus­ta ei oikeas­t­aan ole näin, vaan “syy” on ihmis­ten varat­to­muudessa ja yhteiskun­nan raken­nemuu­tok­ses­sa. No tietenkin vira­nomais­toim­inta ja (väitet­ty) raken­nus­li­ikkei­den välistäve­to vaikut­taa mm. siihen ihmis­ten varat­to­muu­teen ja mon­een muuhunkin asi­aan, mut­ta en minä nyt alka­isi tässä kulut­ta­jia syyt­tämään siitä, että mik­si halu­at­te niin rumia rakennuksia.

    Kari

  35. Kari

    Ja sivuhuo­mau­tuk­se­na: sil­loin pahimpi­en betoni­bru­tal­is­min aikaan olimme vielä merkit­tävästi köy­hempiä, joten ne asumuk­set ovat var­maan olleet siihen näh­den suh­teel­lisen perusteltuja. 

    Asia taitaa olla mon­imutkaisem­pi. Itse asun vuon­na 1958 valmis­tuneessa ker­rostalos­sa, jon­ka laatu on aivan eri luokkaa kuin jo muu­ta­maa vuot­ta myöhem­min tehdyis­sä talois­sa tyyp­il­lis­es­ti, vaik­ka kum­matkaan eivät ole ele­menteistä tehtyjä. Vuon­na 1958 Suo­mi oli vielä selvästi köy­hempi kuin ele­ment­tikaudel­la, mut­ta mas­samuut­to ei ollut tain­nut vielä alkaa. Tästä talosta joka paikas­ta näkee, että se on varsin suurel­la taidol­la ja huolel­la paikallaan raken­net­tu, vaik­ka mitään hienos­telua ei olekaan.

    Kau­nis ei mitenkään automaat­tis­es­ti ole sen kalli­im­paa kuin ruma, ja paljon kau­nista on raken­net­tu pienel­lä rahal­la ja jopa pula-olo­suhteis­sa. Ele­ment­titekni­ikan alku­vai­heessa har­rastet­ti­in paljon aivan suo­ranaista käm­mäi­lyä, eivätkä ele­men­tit pitkään aikaan edes tulleet halvem­mak­si kuin paikalla rak­en­t­a­mi­nen. Uudel­la tekni­ikalla piti tehtämän vauhdil­la uut­ta uljas­ta maail­maa, oli­pa touhus­sa jär­kee tai ei. Bru­tal­is­mi oli tietysti tyylinäkin muodis­sa, ja raken­nus­li­ik­keet sit­ten rutis­ti­vat siitä ankeim­man mah­dol­lisen irviku­van. Raken­nemuu­tos­ta van­hem­mas­takin his­to­ri­as­ta löy­tyy köy­hissä olois­sa raken­net­tu­ja talo­ja ja aluei­ta, joiden kauneus on arvos­saan, esimerkkinä vaikka­pa puu­talokaupunkien työläiskorttelit.

  36. “Kyl­lä Pääkaupunkiseudul­la alueet ovat eriy­tyneet hin­tata­son mukaan voimakkaasti. Voisiko joku selvit­tää, mikä on van­ho­jen asun­to­jen hin­tata­so Kar­tanonkoskel­la. Alue saa­nee paljon plus­saa suun­nit­telus­taan ja tois­taisek­si mii­nus­ta sijain­nistaan. K e h ä r a t a muut­taa paljon.”

    Mikä Kar­tanok­so­ken sijain­nista on huonoa, pait­si että lento­kent­tä on vier­essä. Mut­ta lenomelu ja kehö III:n melu on ongel­ma Tuome­las­sa, jos­sa voi ihail­la tam­miketisköitä, vehre­itä pel­to­ja ja kauem­panan siin­tävää Pitkäjärveä.

    Työ­paikat — tietenkin vain alem­man toim­i­henkilön­ta­soiset log­i­ti­ikkakeskuk­set yms. — ovat lähel­lä ja par­jat­tu Jum­bo vier­essä, tai ei vier­essä mat­ka aon 800 metriä eli suun­nilleen Kata­janokan pitu­us. Mar­tin­laak­soon kul­kee bus­si 15 min­uuti­sa, Tikkuri­la vielä lyhyem­män matkan päässä.

    Kehäradan lähin ase­ma eli Avi­apo­lis olisi 2 km:n päässä, sama mat­ka kuin Pasi­lan ase­mal­ta Pikkuhuopalahteen.

    Toinen asia. Kävelin Man­skua rei­jolankadul­ta Nor­den­skiöl­d­inakadulle. Raken­nuk­set ovat 30-luvul­ta, mut­ta väli­in oli rkaen­net­tu ykis uusi josku 90-luvulla(2000-luvulla?). Mik­si sama har­maa äväri, Ja msík­si vieläkin surkeam­man näköi­nen seinä ja ikkunat…

  37. anonyy­mi:

    Asun­toa ostaes­sa­han se on help­po tuol­laista vaatia..

    Nimeno­maan! Aivan samoin kuin minkä tahansa muunkin hyödyk­keen kohdalla.

    Sarkas­mi ei siis näkynyt. Asun­toa ostaes­sa talo on jo raken­net­tu. Kulut­ta­javal­in­ta ei siis vaiku­ta talon suun­nit­telu­un kuin korkein­taan hyvin epäsuorasti.

  38. Kat­selin vähän hin­to­ja Kar­tanonkoskel­la. Van­ho­ja oli myyn­nis­sä 6 kpl. hin­ta­haaruk­ka 3000 e/m2 (160 m²)- siinä n 4200 e/ m2, valmis­tuneet 2003 ja sen jäl­keen. SRV myy uud­isko­hdet­ta, vela­ton hin­ta 3500 — 4200 e/m2.

    Mie­lenki­in­toista. uud­isko­hde Mar­tin­laak­sos­sa, hp vajaat 4500e /m2.

  39. Kari: Joo siis en mä tarkoi­ta, että mä syyt­täisin niitä kulut­ta­jia siinä mielessä, että ne haluis jotenkin liian rumia rakennuksia.

    Tarkoi­tan vaan, että jos ne olis valmi­ita mak­samaan enem­män kau­ni­ista raken­nuk­sista niitä raken­net­taisi­in enemmän,

    Eli jos on sitä mieltä, että meil­lä on liian rumia raken­nuk­sia, niin sil­loin pitäisi osoitel­la syyt­täväl­lä sormel­laan kulut­ta­jia eikä rakennusliikkeitä.

  40. Kat­selin vähän asun­to­jen hin­to­ja Kar­tanonkoskel­la. Van­ho­ja oli myyn­nis­sä 6 kpl. Neliöhin­nat alak­en 3000 e(160 m² asun­to, joten ei oel ver­tialukelpoinen), muuten siinä 3500 — 4200 e. Raken­net­tu v 2003 ja sen jälkeen.

    SRV oli rkaen­tanut uud­is­talon, 5‑kerroksisen, Muisitnko­han oikein. BVe­lat­tomat neliöhin­nat 3500 ‑4200e.

    Mar­tin­laak­sos­sa uud­is­raken­nus, him­pun ver­rn alle 4500 e/m2. Milenkiintoista

    Näin uusis­sa talois­sa oikeas­t­aan ain­oa kius­tan­nus ver­rat­tuna ihan uuteen on pintaremp­pa, siinä 100e /m2, jos ei uusi keitiökalusteita.

  41. Markku af Heurlin:

    Mikä Kar­tanok­so­ken sijain­nista on huonoa, pait­si että lento­kent­tä on vier­essä. Mut­ta lenomelu ja kehö III:n melu on ongel­ma Tuome­las­sa, jos­sa voi ihail­la tam­miketisköitä, vehre­itä pel­to­ja ja kauem­panan siin­tävää Pitkäjärveä. 

    En itseasi­as­sa tiedä tuos­ta lentomelus­ta, ne muu­ta­mat ker­rat mitä olen Kar­tanokoskel­la käynyt ei ole tuo pistänyt kor­vaan. Jum­bo on toki lähel­lä, mut­ta matkaa on kyl­lä mun fil­lar­in mit­tarin mukaan yli kilo­metri ja ylitet­tävänä on muu­ta­ma han­kala risteys, joi­ta nyt ei varsi­nais­es­ti ole suun­nitel­tu jalankulkuys­täväl­lisek­si. Bus­sil­in­jo­ja menee (tämä saat­taa olla van­haa tietoa) 615T keskus­taan, ja sit­ten kehä kol­moselta puo­len­toista kilo­metrin päästä. Alueel­la ei oikeas­t­aan mui­ta palvelui­ta kuin em. Jum­bo. Nät­tiä seu­tua, mut­ta itse en vält­tämät­tä sin­nekään muut­taisi. Juuri näistä syistä.

  42. http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/VRn+konepajan+kortteleihin+Vallilaan++tulee+v%C3%A4rikk%C3%A4it%C3%A4+kerrostaloja/HS20040810SI1KA018v1

    Muis­telinkin että onhan Helsingis­säkin suun­nitel­tu värikkäitä taloja. 

    Valitet­tavasti vain tulee tuos­ta jutus­ta sel­l­ainen tunne että se arkkite­hti, joka kehuu eniten ksv:n suun­nitel­maa sai vali­ta mis­sä järjestyk­sessä mspaintin palet­ti tulee ksv:n määräämi­in kohti­in taloja.

  43. VR:N rat­api­hako­rt­teli:

    Täy­tyy myön­tää, ettei hs:n kuva oikein innos­tanut. Kokon­aisilme ensi silämyk­sel­lä levoton…

    Tässä elämän­sä vai­heesa on ehtinyt nähdä niin mon­ta arkkite­htoon­ista muo­tia, että uskoni niiden takana ole­van ajat­telun syväl­lisyy­teen ei ole kovin luja.

  44. Arvelinkin, ettei Kar­tan­nonkoskel­la lentomelu olisi ongel­n­ma. Se on aika kaukana kiitoti­estä (3 km) eikä sen alla. toi­isn kuin Tuomela Van­taan lounais­nurkas­sa tai Ker­a­va päin­vas­taises­sa suunnassa.

    Mat­ka kaup­paan eli tässä tapauk­ses­sa Jum­bon titenkin riip­puu siitä, mis­tä kul­kee. Eihöän anen­rheim­intenkään ylit­tämi­nen ole kovin jalankulk­i­ja- tia pyöräil­i­jäys­täväl­listä. Mut­ta kyl­lä sen ylit­tää ihan mukavasti.

    On tietenkin on sääli, että alueel­la ei ole lähikaup­paa. Ei ole tässä Heikkilässäkään ole(aikoinaan K‑kauppa piti palvelun vuok­si kan­nat­tam­a­ton­ta sivu­toimip­is­tet­tä) ja palve­lut ovat n 1,5 km:n päässä. Tämä on tilanne jok­seenkinkaikkial­la kKe­hä I:n pohjoispuolella

    Selvit­telin vielä yhteyk­siä helsin­gin keskus­taan (joi­ta siis luul­tavasti kovit mon­et asukkataeivät tarvitse, kos­ka työ­paikat ovat Kehä III:n var­rel­la, lenotken­täl­lä tai Tkkuri­las­sa): bus­si aamul­la n 8 ker­taa tun­nis­sa. Mat­ka-aika bus­sil­la 30–32 min., kokon­ais­mat­ka-aika 40 min. Mat­ka 16 km.

    Ver­tailun vuok­si: Kru­u­nun­haka (Oikokatu 2) — Meilah­den klinikat, mat­ka 5 km, kokon­ais­mat­ka-aika n 30 min, jos­ta bus­si­mat­ka n 15–20 min. Huom. hsl-sivus­to ehdot­taa vain bus­siy­hteyk­siä. Luk­i­ja voinee itse tarkistaa.

  45. anonyy­mi:

    Sarkas­mi ei siis näkynyt.

    Ilmeisen sarkas­min huomiotta jät­tämi­nen ei siis näkynyt…

    Asun­toa ostaes­sa talo on jo raken­net­tu. Kulut­ta­javal­in­ta ei siis vaiku­ta talon suun­nit­telu­un kuin korkein­taan hyvin epäsuorasti.

    Aivan kuten auton, tietokoneen, mp3soittimen jne. suunnitteluun?

    Eli sinus­ta nämä tuot­teet vas­taa­vat kulut­ta­jien toivei­ta ihan vaan tuurilla?

  46. Ei kulut­ta­jal­la ole mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­ta asun­ton­sa ulkonäköön kuin nur­mi­järvien paket­ti­ta­lo-pel­loil­la. Helsingis­sä ainakin itse pidän, ja var­masti moni muukin pitää sijain­tia tärkeäm­pänä val­in­takri­teer­inä. Rak­en­ta­jat taita­vat tietää sen ja sik­si sijoit­ta­vat rahansa ennem­min tont­ti­maa­han kuin talo­jen ulkonäköön.

    Tarvit­taisi­in jokin tapa, mis­sä kansalaiset saisi­vat äänen­sä kuu­luville suun­nitelmia tehtäessä. Esim demokraat­tis­es­ti valit­tu­jen edus­ta­jien kautta.

  47. Kuto­ja:

    Tarvit­taisi­in jokin tapa, mis­sä kansalaiset saisi­vat äänen­sä kuu­luville suun­nitelmia tehtäessä. Esim demokraat­tis­es­ti valit­tu­jen edus­ta­jien kautta.

    Tähän ei todel­lakaan tarvi­ta mitään demokraat­tis­es­ti valit­tu­ja edus­ta­jia säh­läämään. Kulut­ta­ja pystyy ihan hyvin osoit­ta­maan miel­tymyk­sen­sä lyömäl­lä rahat tiskiin.

  48. Art­turi:

    No tuskin ne nyt siihen vira­nomais­valvon­taan luot­taa, vaan kau­pan omaan valvon­taan ja omi­in aisteihin.

    Tietysti siinä mielessä, että jos porkkanas­ta saa pienel­lä vaival­la ran­neko­run tai on epä­var­muut­ta onko osta­mas­sa lakrit­sia vai porkkanaa värin perus­teel­la, ais­tit ovat avainasemassa. 

    Mut­ta ei aistin­varais­es­ti voi tietää, onko porkkanas­sa kiel­let­tyjä lisäainei­ta tai suo­ranaisia myrkkyjä. Kyl­lä kulut­ta­ja luot­taa nimeno­maan EVIRA:n toim­intaan tässä asi­as­sa, vaikkei sitä usein ostosreis­sul­laan ajat­telisikaan. Elin­tarvike­tur­val­lisu­usvi­ras­to valvoo koko tuotan­toketjua ja logistiikkaa. 

    Myöskään en kaup­pi­aan kykyyn ja halu­un myy­dä aina pri­imaa tuotet­ta luot­taisi. Oli­han nytkin joku turku­lainen häiskä tuo­mas­sa rekallista pilaan­tunut­ta ruokaa kaup­paansa, mut­ta valvon­ta puri ja bak­teere­i­ta kuhi­se­va liha ja kala eivät pää­tyneet Turo Turusen ruokapöytään.

    Ei kulut­ta­jal­la ole myöskään mitään mah­dol­lisuuk­sia aistin­varais­es­ti havai­ta asun­tokau­pan yhtey­dessä, onko esim. käytet­ty kostei­ta mate­ri­aale­ja eristyk­seen. Muu­ta­man vuo­den kulut­tua vain vaivaa sitkeä yskä ja nuha näkymät­tömien ja hajut­tomien home­itiöi­den lei­jail­lessa kämpässä. 

    Kyl­lä se on raken­nus­valvon­nan tehtävä pitää huoli siitä, ettei näin pääse tapah­tu­maan. Mik­si sit­ten raken­nusalalle on pesiy­tynyt huonot käytän­nöt ja heikko laatu? 

    Jotain jo yllä sanoin: asun­tokau­pan uni­ik­ki luonne yksit­täisen kulut­ta­jan kohdal­la, har­maa talous, työ­maid­en lev­äperäi­nen työkult­tuuri ketjutet­tu­jen urakoiden vuok­si ja vas­tuukysymys­ten han­kalu­us ovat ainakin syitä.

  49. Markku af Heurlin

    VR:N ratapihakortteli:

    Täy­tyy myön­tää, ettei hs:n kuva oikein innos­tanut. Kokon­aisilme ensi silämyk­sel­lä levoton… 

    Kuva on vuo­den 2004 suun­nitel­mas­ta. Talo­ja­han on sit­tem­min raken­net­tukin. Ks. Google StreetViewin kuvat esim.

    http://maps.google.com/maps?f=q&source=s_q&hl=en&geocode=&sll=60.286472,24.94051&sspn=0.0291,0.097075&ie=UTF8&hnear=&layer=c&cbll=60.193583,24.942282&panoid=iyyV5zXW-GfEFphjVgl90g&cbp=12,16.41„0,-17.39&ll=60.193767,24.94184&spn=0,0.048537&z=15

    ..ja sen naa­pu­rit. Mielestäni ihan hyvin onnis­tunut paik­ka, vaik­ka en nyt varsi­nais­es­ti ole julk­i­sivus­ta ulos töröt­tävistä loota­parvekkeista mitenkään huumaantunut.

    Sinän­sä tuo Kar­tanonkosken palve­lut­to­muus on hie­man outoa. Luulisi tuon kokoisel­la alueel­la lähikau­pan jol­lain lail­la men­estyvän vaik­ka Jum­bo onkin. Onko sit­ten niin, että kaup­paketjut katso­vat kart­taa ja totea­vat, että eivät ryhdy edes kokeilemaan?

  50. Eli­na:

    Kyl­lä kulut­ta­ja luot­taa nimeno­maan EVIRA:n toim­intaan tässä asi­as­sa, vaikkei sitä usein ostosreis­sul­laan ajattelisikaan. 

    No mä oon tästä kyl­lä voimakkaasti eri mieltä. Mä ainakin luotan siihen kaup­pi­aaseen paljon enem­män kuin EVIRA:n, mut­ta en mä nyt edes tiedä miten tätä vois mita­ta, että mihin ihmiset noin yleen­sä luottaa.

    Mun mielestä kaup­pi­ait­ten liike­toim­inta perus­tuu sille, että ne myy kulut­ta­jille jotain mitä kulut­ta­jat haluu ostaa ja jos kulut­ta­jat ei haluu ostaa pilaan­tunei­ta ruokatarvikkei­ta, niin on syytä olet­taa, ett kaup­pi­aat ei yritä niitä kulut­ta­jille myy­dä. Var­maan aika nopeesti menis konkurssi­in se kaup­pa, joka vähän kehit­telis uusia tapo­ja tehdä voit­too asi­akkaiden ter­vey­den kustannuksella.

    Ei kulut­ta­jal­la ole myöskään mitään mah­dol­lisuuk­sia aistin­varais­es­ti havai­ta asun­tokau­pan yhtey­dessä, onko esim. käytet­ty kostei­ta mate­ri­aale­ja eristykseen.

    Ei tietenkään oo. Kulut­ta­jil­la on kuitenkin mah­dol­lisu­us tehdä myyjän kanssa sopimus, että vahin­gonko­r­vauk­sia mak­se­taan, jos eris­teet on märät. Tälleen rak­en­ta­jil­la on oikeesti kan­nus­timet rak­en­taa sel­l­aisel­la tasol­la jota kulut­ta­jat halu­aa. Jos kulut­ta­jat ei sit haluu vaatii näitä sopimuk­sia, niin se ker­too siitä mitä kulut­ta­jat arvostavat.

    Märiltä eris­teiltä voi myös vält­tyä osta­mal­la van­han huoneis­ton. (Parhaas­sa tapauk­ses­sa mas­si­iv­i­ti­il­i­talosta, jos­sa ei ees oo eristeitä!)

    Kyl­lä se on raken­nus­valvon­nan tehtävä pitää huoli siitä, ettei näin pääse tapahtumaan. 

    No miks se ei olis sen rak­en­ta­jan tehtävä? Miks tähän tarvi­taan joku kol­mas osa­puoli, jota sit voidaan syyt­tää, kun sil­lä ei oo kan­nus­timia hoitaa hom­maansa ja se ei sen seu­rauk­se­na hoi­da sitä?

    Voisko ne huonot käytän­nöt raken­nusalal­la johtua just siitä, että joku raken­nus­tarkas­ta­ja on vas­tu­us­sa, eikä kulut­ta­jat ja rakentajat?

  51. Art­turi:

    Joo siis en mä tarkoi­ta, että mä syyt­täisin niitä kulut­ta­jia siinä mielessä, että ne haluis jotenkin liian rumia rakennuksia.

    Tarkoi­tan vaan, että jos ne olis valmi­ita mak­samaan enem­män kau­ni­ista raken­nuk­sista niitä raken­net­taisi­in enemmän,

    Eli jos on sitä mieltä, että meil­lä on liian rumia raken­nuk­sia, niin sil­loin pitäisi osoitel­la syyt­täväl­lä sormel­laan kulut­ta­jia eikä rakennusliikkeitä. 

    Juu, en minä sitä niin tulkin­nutkaan. Minus­takin on hölmöä syyt­tää raken­nus­fir­mo­ja, jot­ka kuitenkin tekevät sel­l­aista, mikä menee kau­pak­si (=mis­tä ihmiset ovat valmi­ita maksamaan=mitä ihmiset “halu­a­vat”).

    Minä kuitenkin ajat­telin laa­jem­min syitä siihen, että meil­lä on niin paljon rumia/epäonnistuneita aluei­ta. Minus­ta se johtuu paljolti siitä, että niitä on tehty aikana, jol­loin “ei ollut varaa” rak­en­taa parem­min (tai siis, sil­loin ihmiset mielum­min käyt­tivät rahansa mui­hin tarpeisi­in — esimerkik­si autoon ja parem­paan ruokaan).

    Minus­ta tulk­it­set väärin sen, että ihmiset saa­vat sel­l­aisia asuinaluei­ta, joista ovat valmi­ita mak­samaan. Ongelma­han on siinä, että niiltä ihmisiltä kerätään merkit­tävä osa rahoista pois ja sit­ten poli­itikot ja virkamiehet päät­tävät, mitä “ihmiset haluavat”.

    Ja byrokraat­tien pain­o­tuk­set ovat tyystin toiset kuin yksit­täis­ten ihmis­ten, he halu­a­vat enemmän:
    — sankari­arkkite­htien luo­mia mega­lo­maanisia maamerkke­jä (Fin­lan­di­at­a­lo, Oop­per­at­a­lo, jne.)
    — funk­tion­aal­ista tehokku­ut­ta (tiivi­itä ker­rostaloaluei­ta juna-ase­man viereen),
    — suosia tiet­tyjä raken­nus­fir­mo­ja ja maanomistajia,
    — esteet­tömyyt­tä (älyt­tömän kokoinen WC kaikki­in kämp­pi­in ja hissi jokaiseen vähänkään korkeam­paan tönöön),
    — tulon­si­ir­to­ja oma­lle äänestäjäkunnalleen.

    Kyl­lä min­un syyt­tävä sor­meni kohdis­tu­isi paljon kulut­ta­jaa enem­män mei­dän jär­jestelmäämme, jos­sa “byrokraatti/poliitikko tietää parem­min kuin ihminen”.

    Help­poa­han se on tois­t­en rahoil­la mäl­lätä, kun ei itse tarvitse sinne betonikop­paan muut­taa asumaan.

    Kari

  52. Kiitos google kuvas­ta. Ihna kelvol­lisen näköistä.

    Mietin vain, onko täl­lä alueel­la mitään (kauppa)palvelua. Pait­si vetri­hallin kirpputori,

    Paljonko Kar­tan­nonkoskel­la muuten on asukkai­ta. Koko Ylästön Pakkalan seudul­ta pikkukau­pat kyl­lä kaon­neet aikopäiviä sitten.

    Tämä on muistin­varaista. Muisti on huono todistaja. 

    Maxi-Mar­ket (nykyi­nen Sel­lo) Lep­pä­vaaras­sa vei Elan­not kilo­me­trien säteel­lä, ensin siis Elan­not, sit­ten K.kaupat

  53. Art­turi:

    Mun mielestä kaup­pi­ait­ten liike­toim­inta perus­tuu sille, että ne myy kulut­ta­jille jotain mitä kulut­ta­jat haluu ostaa ja jos kulut­ta­jat ei haluu ostaa pilaan­tunei­ta ruokatarvikkei­ta, niin on syytä olet­taa, ett kaup­pi­aat ei yritä niitä kulut­ta­jille myy­dä. Var­maan aika nopeesti menis konkurssi­in se kaup­pa, joka vähän kehit­telis uusia tapo­ja tehdä voit­too asi­akkaiden ter­vey­den kustannuksella. 

    Olen samaa mieltä, mut­ta lisäisin vielä yhden näkökul­man. Sil­lä kaup­pi­aal­la on myös lain­säädän­nössä määrät­tyjä velvot­tei­ta (kulut­ta­jan­suo­ja yms.), joiden perus­teel­la kulut­ta­jan pet­tämi­nen johtaa kor­vausvelvol­lisu­u­teen. Ei siihen mitään viras­to­ja tarvi­ta, vaan kyl­lä se fir­ma aika äkkiä on kaputt, joka alkaa kulut­ta­jia pettämään.

    Tämä sama pätee myös niihin väärin tehty­i­hin eristyk­si­in: voidaan kat­soa raken­nut­ta­jan ja osta­jan välil­lä ole­van implisi­it­ti­nen sopimus, että asi­at on tehty tiet­ty­jen alan normien mukaan. Toki lisä­sopimuk­sil­la raken­nut­ta­jalle voidaan sysätä myös lisävelvotteita.

    Kari

  54. Kar­tanonkok­selle lähikauppa:

    Van­taan sanomisat 17.2.2010

    “Kar­tanonkoskelle vuos­i­tolkul­la suun­nitel­lun lähikau­pan rak­en­t­a­mi­nen on vih­doin käynnistymässä.

    Hagel­st­a­mintien var­teen nousee liik­er­aken­nus, johon tulee Val­in­tat­a­lo sekä yksi­tyisen yrit­täjän ruokaravintola.

    Liik­er­aken­nuk­selle on haet­tu raken­nuslu­paa. Kaup­pa­paikkapääl­likkö Anna Sjöberg Suomen Lähikaup­pa Oy:stä arvioi, että Val­in­tat­a­lo avau­tuu kevääl­lä 2011.

    –Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä sanoa. Odotamme nyt, että saamme päätök­sen raken­nus­lu­vas­ta. Sen jäl­keen pyy­dämme urakkatar­jouk­set, ker­too Sjöberg.”

    Sääli­vain että se on eril­lien laatikko eikä ns kivi­jalka­kaup­pa. Kahvi­la tiataa edlleen puuttua…

  55. No miks se ei olis sen rak­en­ta­jan tehtävä? 

    Tietysti se onkin rak­en­ta­jan tehtävä. Mut­ta kun ihmiset nyt eivät ole aina kyvykkäitä tai halukkai­ta hoita­maan tehtäviään. Outo ilmiö sinulle? 

    Sik­si tarvi­taan viranomaisvalvontaa. 

    Vähän sama kuin ihmettelisit mihin tarvi­taan poli­ise­ja, kos­ka kaikken kansalais­ten­han tulee toimia lain mukaan. Mihin niitä rat­sioi­ta, katu­par­tioi­ta ja kaiken maail­man kuu­lus­telu­ja oikein tarvi­taan? Lop­putili vain kouraan sinivuokoille. 

    Var­masti moni kaup­pias olisi valmis myymään karsino­geenisiä, eri­tyisen maukkai­ta ja kau­ni­in oransse­ja porkkanoi­ta, jos mitään tes­taus­ta ja valvon­taa ei olisi ole­mas­sa. Lyhyen tähtäi­men etu on usein se paras etu markkinoilla. 

    Joku porkkanoiden ystävä kuolisi syöpään sit­ten kymme­nen vuo­den kulut­tua, mut­ta vaikea osoit­taa mik­si. Oli­vatko syynä kyseisen kaup­pi­aan porkkanat vai naa­purikau­pan puna­ju­uret? Ja täl­lä välin kaup­pi­aat oli­si­vat siir­tyneet eläkepäiviä viet­tämään Espanjaan.

  56. Kari: Joo no siis jos­sain määrin kyl­lä, mut­ta kyl­lä ne ihmiset sit päät­tää niil­lä jäl­jelle jäävil­lä rahoil­la mitä ne haluu ja joo jos niil­lä olis enem­män rahaa, niin ne var­maan haluis käyt­tää enem­män sitä kau­ni­isi­in rakennuksiin.

    Kuitenkin jos joku raken­nus­li­ike nyt rak­en­taa muka­mas rumia asuin­raken­nuk­sia jon­nekin keskelle pel­too, niin sitä kauneu­den määrä niis­sä raken­nuk­sis­sa ohjaa ihmis­ten maksuhalut.

    Tiet­ty tätäkin sit rajoit­taa jonkun ver­ran byrokraat­tien “oikut”, mut­ta ei noi fin­lan­di­at­alot tähän silleen kuulu.

  57. Eli­na:

    Vähän sama kuin ihmettelisit mihin tarvi­taan poli­ise­ja, kos­ka kaikken kansalais­ten­han tulee toimia lain mukaan.

    Joo on se vähän sama asia, mut­ta pitää kyl­lä pain­ot­taa sitä sanaa vähän.

    Ilman poli­isia jen­gi pystyy rikko­maan lakia ilman seu­rauk­sia. Ilman raken­nus­valvon­taa jen­gi ei pysty rikko­maan lakia ilman seu­rauk­sia. Raken­nus­valvon­ta vaan joko estää rikko­mas­ta lakia tai huo­maa lain rikkomiset aikaisem­min kuin mitä ne muuten huo­mat­taisi­in. Raken­nus­valvon­ta ei vaiku­ta juurikaan siihen joutuuko rak­en­ta­ja vas­tu­useen sopimuk­sien ja lakien rikkomisesta.

    Sen lisäk­si se tekee paljon pahaa, mm. estää rak­en­ta­mas­ta taval­la jota raken­nus­valvon­ta ei hyväksy, mut­ta joka on sekä rak­en­ta­jan, että kulut­ta­jan etu­jen mukaista.

    Var­masti moni kaup­pias olisi valmis myymään karsino­geenisiä, eri­tyisen maukkai­ta ja kau­ni­in oransse­ja porkkanoi­ta, jos mitään tes­taus­ta ja valvon­taa ei olisi olemassa.

    Var­masti olis, mut­ta kovin moni asi­akas tuskin olis valmis osta­maan täl­laisia tuotteita.

    Lyhyen tähtäi­men etu on usein se paras etu markkinoilla.

    Mil­lä perus­teel­la? Ainakin minus­ta markki­nat näyt­tää toimi­van just päin vastoin.

    Niil­lä markki­noil­la mis­sä kulut­ta­ja joutuu varo­maan sitä, että myyjät eivät pidä omaa osu­ut­taan kau­pas­ta yri­tyk­set on tyyp­il­lis­es­ti iso­ja ja pitkäikäisiä. Mis­tähän tämä mah­taa johtua… ai niin… siitä, että kulut­ta­jat ei oo tyh­miä kuin saap­paat. Ne osaa ihan itse pitää huol­ta itses­tään eikä siihen tarvi­ta mitään byrokraat­tia pitämään kädestä.

  58. Aivan kuten auton, tietokoneen, mp3soittimen jne. suunnitteluun?

    Nuo ovat asun­toa halvem­pia, lyhyem­pi-ikäisiä eivätkä ns. pakol­lisia ostet­tavia. Ilman autoa melkein aina pär­jää, ilman asun­toa tulee talvel­la kylmä. Valikoima on myöskin parem­pi ja tie asi­akkaalle suorem­pi, jol­loin kulut­ta­javal­in­ta toimii parem­min. Pakot­to­muus ja valin­nan­vara tuot­taa peri­aat­teessa jonk­in­näköisen ylitarjontatilanteen.
    Lisäk­si noi­ta on helpom­pi ja halvem­pi itse muoka­ta mieleisek­seen tai piilot­taa kun niitä ei viit­si kat­sel­la jne. Uusi­in tuom­moisi­in ei myöskään tarvitse kaavoitus­ta eikä naa­pu­rit joudu niitä pahem­min katselemaan.

  59. anonyy­mi:

    Nuo ovat asun­toa halvem­pia, lyhyem­pi-ikäisiä eivätkä ns. pakol­lisia ostettavia.

    No mitä väliä sil­lä on? Sin­un argu­ment­ti oli, että kulut­ta­ja ei voi vaikut­taa asun­to­jen omi­naisu­u­teen, kos­ka ne suun­nitel­laan raken­netaan valmi­ik­si ennen kuin kulut­ta­ja tekee ostopäätöksen?

    Kyl­lä ne autotkin suun­nitel­laan ja raken­netaan ennen ostopäätöstä.

    Mil­lähän perus­teel­la asun­nois­sa valin­nan­vara on jotenkin huono tai pienem­pi kuin autois­sa? Miten auton tie kulut­ta­jalle on suorem­pi? Kukaan ei ainakaan raken­na itse omaa autoaan, mut­ta moni rak­en­taa itse oman talon.

    Mitä se kaavoitus ja naa­pu­rit tähän taas liit­tyy? Mitä väliä sil­lä on, että ilman asun­toa ei tule toimeen, mut­ta ilman mp3-soit­in­ta tulee?

    Minus­ta vaikut­taa näi­den sin­un argu­ment­tien perus­teel­la, että sin­ul­la ei ole oikeas­t­aan mitään argu­ment­tia vaan sinus­ta olis vaan kiva, että asun­to­jen rak­en­tamista säädeltäs enem­män riip­pumat­ta siitä onko se hyvä asia kulut­ta­jille vai ei.

  60. Minus­ta vaikut­taa näi­den sin­un argu­ment­tien perus­teel­la, että sin­ul­la ei ole oikeas­t­aan mitään argu­ment­tia vaan sinus­ta olis vaan kiva, että asun­to­jen rak­en­tamista säädeltäs enem­män riip­pumat­ta siitä onko se hyvä asia kulut­ta­jille vai ei.

    Minus­ta taas vaikut­taa sin­un argu­ment­tiesi perus­teel­la, ettei sin­ua kiin­nos­ta keskustel­la asi­as­ta. Olet valin­nut tavan jol­la nykyti­lanne kor­jataan, joten muut tavat ovat automaat­tis­es­ti väärin.

    Se, että mui­ta tavaroi­ta voi helpom­min ja halvem­min vai­h­taa ja niistä pääsee hel­posti eroon, vaikut­taa aika merkit­tävästi kil­pailu­ti­lanteeseen. Joko tämän ymmärtää tai ei.

    Minä halu­an parem­pia asun­to­ja ja talo­ja eikä markki­namekanis­mi toi­mi. Kun asun­to­ja on liian vähän eikä niitä ruti­ini­no­mais­es­ti voi­da purkaakaan parem­pi­en tieltä, kaik­ki menee kau­pak­si — etenkin hyväl­lä paikalla ole­vat. Ei tätä osta­jien syli­in voi sälyt­tää. Sit­ten ehkä voisi, jos kaikil­la osta­jil­la olisi varaa purkaa van­ha ja rak­en­taa tilalle uut­ta. (Vrt. autot, mp3-soit­timet, jois­sa vai­h­t­a­mi­nen on helpompaa.)
    Liialli­nen markkin­ausko on säälittävää.

  61. Eli­na kirjoitti:
    “Kyl­lä se on raken­nus­valvon­nan tehtävä pitää huoli siitä, ettei näin pääse tapah­tu­maan. Mik­si sit­ten raken­nusalalle on pesiy­tynyt huonot käytän­nöt ja heikko laatu?”

    Raken­nustyön valvon­ta ei ole enää nykyään raken­nus­valvon­nan tehtävä, viras­ton nimi johtaa harhaan.
    Vuo­den 2000 alus­ta tuli voimaan uusi raken­nus­la­ki, jos­sa työ­maan valvon­nan jär­jestämi­nen on raken­nushankkeeseen ryhtyvän vas­tu­ul­la, yleen­sä siis raken­nut­ta­jan tai raken­nus­li­ik­keen “oma mies” valvoo jos valvoo.
    Mitään ulkop­uolista valvon­taa ei ole.

    Raken­nus­valvon­tavi­ras­to ain­oas­taan hyväksyy suun­nit­teli­jat, vas­taa­van mes­tarin, valvo­jan ja luot­ta­vat hienoi­hin “laatu­jär­jestelmi­in”.

    Vira­nomaiset vain tarkas­ta­vat sil­loin täl­löin onko valvon­ta-asi­akir­jat täytet­ty, eivät sitä, onko oikeasti valvon­taa suoritet­tu, käytän­tö on, että tarkas­tus­ta edeltävänä päivänä täytetään kuumeis­es­ti “laat­u­asi­akir­jo­ja” ja kaik­ki kunnossa.

    Sama laki myös poisti raken­nus­valvon­nan velvol­lisu­u­den tarkas­taa erikoissuunnitelmat.
    Nykyään tarkaste­taan, että suun­nitel­mat on ole­mas­sa, suun­nitelmien sisäl­lön ja laadun tarkas­tus jää itse suun­nit­teli­jan vastuulle.

    Virheitä tehdään, jälk­iä peit­el­lään “muina miehinä”, mut­ta pahim­mat tapauk­set johtu­vat yleen­sä ala-arvois­es­ta suun­nit­telus­ta ja suun­nit­telun ohjauk­ses­ta, kuitenkin itse rak­en­ta­jia sit­ten syytetään kaikesta vaik­ka yrit­tävät parhaansa.

    Vieläkö Eli­na ihmettelet, miksi.…

    Onnek­si ihan viime aikoina on raken­nus­valvon­nas­sakin havah­dut­tu, että jotain tart­tis tehdä, kun val­i­tuk­sia tulee niin paljon ja tuo Ara­bi­an­ran­nan Loft on vai jäävuoren huip­pu, aivan karmea sellainen.

    Jos olisi sel­l­ainen sivus­to, johon asukkaat, myös vuokralaiset, saisi­vat ker­toa koke­muk­si­aan uusista asun­nois­taan, olisi säälit­tävää luettavaa.
    Virhetä vaan kor­jail­laan kaikessa hil­jaisu­udessa, ettei nouse häly, eikä ote­ta opiksi.

  62. Liki kaikkia mui­ta tavaroi­ta voi kul­jet­taa paikas­ta a paikkaan b hel­posti, asun­to­ja vähän vaikeam­min, joten on aika oleel­lista, mitä raken­netaan ja miten raken­netaan, sil­lä raken­nuk­sen usein miel­letään ole­van jotakin pysyvää. Jos käy vielä niin, että asun­toa osta­va on sidot­tu tai sitoutunut työhön ja/tai per­heeseen, on mah­dol­lista, että henkilön on han­kit­ta­va asun­ton­sa jo ole­mas­sa olev­as­ta kan­nas­ta, joka sijait­see jol­lakin rajat­ul­la alueella. 

    Jos tämän kaltaises­sa mallisa halu­taan asunaluei­ta, jot­ka mielyt­tävät hajonnal­taan laa­jo­ja ryh­miä suun­nitelul­la kuvitelisi ole­van suurehko merkitys.

  63. Var­masti olis, mut­ta kovin moni asi­akas tuskin olis valmis osta­maan täl­laisia tuotteita.

    Mik­si ihmeessä ei olisi, jos ei olisi mitään tahoa, joka valvoisi porkkanoiden myrkyt­tömyyt­tä. Eihän kulut­ta­ja sil­loin voisi tietää mitään tuot­teen tur­val­lisu­ud­es­ta. Lisäainei­den, tuho­lais­myrkky­jen ym. hait­tavaiku­tuk­set tule­vat esi­in yleen­sä vas­ta pitkäaikaisen käytön jälkeen. 

    Ilmeis­es­ti et kaipaa edes sähkölait­teisi­in tai lääkkeisi­in mitään valvon­taa? Fik­su kulut­ta­ja vain “tietää”, mikä hänelle on hyväksi. 

    Ei yri­tyk­siä todel­lakaan aina kiin­nos­ta kulut­ta­jan etu vai miten selität sen, että tupakkay­htiöt markki­noi­vat tuot­teitaan kehi­tys­maid­en kouluis­sa ja Nes­tle myi äidi­maid­onko­rviket­ta mai­hin, jois­sa ime­tys olisi eri­tyisen tärkeää vau­vo­jen ter­vey­den kannalta. 

    Nyt tietysti san­ot, että markki­nat kor­ja­si­vat tilanteen, kun Nes­tle-boikot­ti puri. Ja eihän siinä ehtinytkään kuol­la kuin n. 10 miljoon­aa vau­vaa. Kyl­lä ne markki­nat ovat tehokkaat ja vas­tuu tietysti olisi ollut kehi­tys­maid­en äideil­lä. Mitäs menivät osta­maan jauhet­ta, tyh­mät kuluttajat!

  64. Eli­na:

    Mik­si ihmeessä ei olisi, jos ei olisi mitään tahoa, joka valvoisi porkkanoiden myrkyttömyyttä.

    ööö… älä nyt vedä mutkia suoriks. Miks kukaan halu­ais ostaa porkkanoi­ta jot­ka on mah­dol­lis­es­ti myrkyl­lisiä? Jos kulut­ta­jat ei vois luot­taa kaup­pi­aisi­in, niin sit ne mak­sas var­maan jollekin fir­malle siitä, että se ser­ti­fiois niitä porkkanoita.

    Mä oon toisaal­ta aika var­ma, että S‑ryhmällä, K‑kaupalla ja Stokkalla on ihan riit­tävästi arvoa niiden brän­deis­sä, että kulut­ta­ja voi rauhas­sa luot­taa siihen, että ne testää porkkanansa riit­tävän huolellisesti.

    Tämä on vähän sama jut­tu kuin pankit ennen tal­letus­takaus­ta. Sinä olisit var­maan kadul­la varot­tanu kans­saih­misiäs pää punase­na lait­ta­mas­ta rahaa pankki­in, kun miten kukaan kulut­ta­ja voi tietää mikä pank­ki on tur­valli­nen ja mikä ei.

    Sit joku vas­taan­tuli­ja olis huo­maut­tanu, että hei kato tota raken­nus­ta. Se on ihan sika hieno ja arvokas.

    Joku toinen olis voinu huo­maut­taa, että joku pank­ki hyö­tyy ihan sikana joka päivä siitä, että sil­lä on hyvä maine vakavaraise­na pankki­na ja se saa siks tal­letuk­sia pienem­mäl­lä korol­la. Et sen maineen arvo on enem­män ku mitä ne vois saa­da sumut­ta­mal­la ja sit kol­mas vois vielä huo­maut­taa, että katos tota pankkii, se julka­see sen vakavaraisu­us­lu­vut pankin oven vier­essä päivittäin.

    Eihän kulut­ta­ja sil­loin voisi tietää mitään tuot­teen turvallisuudesta.

    Siis luuletko sinä nyt ihan oikeesti, että EVIRA käy nykyään jokaisen porkkanan läpi, että siel­lä ei vaan oo myrkkyjä?

    Jos ei niin miten se kulut­ta­ja sit nytkään voi tietää mitään tuot­teen tur­val­lisu­ud­es­ta? Nii just silleen, että se luot­taa siihen kauppiaaseen.

    Ilmeis­es­ti et kaipaa edes sähkölait­teisi­in tai lääkkeisi­in mitään valvontaa?

    Aivan. En todel­lakaan kaipaa sik­si, että ne aiheut­ta­vat niin paljon haittaa.

    Ei yri­tyk­siä todel­lakaan aina kiin­nos­ta kulut­ta­jan etu

    No siis yri­tyk­siä kiin­nos­taa tietysti vaan niiden oma etu. Markki­na­t­aloudessa mis­sä kulut­ta­ja saa vapaasti vali­ta mihin rahansa käyt­tää tämä yri­tys­ten oma etu tarkoit­taa sitä, että ne yrit­tää palvel­la kulut­ta­jaa mah­dol­lisim­man hyvin.

    Näitä kus­tan­nus/­panos-jut­tu­ja on näis­sä asiois­sa aina vähän vaikee hah­mot­taa, kos­ka me ei voi­da suo­raan osoit­taa ketkä on niitä kuollei­ta, jot­ka kuolee siks, että lääkkei­den käyt­tämistä säädel­lään niin rajusti.

    Eli mei­dän on help­po osoit­taa, jos jonkun lääk­keen käyt­tämi­nen aiheut­taa kuole­man, mut­ta vaikeem­pi osoit­taa mil­loin kuole­ma aiheutuu lääk­keen käyttämättömyydestä.

    Tämä ei tarkoi­ta etteikö ne kuolemat joi­ta me ei voi­da tun­nistaa olis ihan yhtä “arvokkai­ta” kuin ne jot­ka me voidaan tunnistaa.

  65. Art­turi: “…No siis yri­tyk­siä kiin­nos­taa tietysti vaan niiden oma etu. Markki­na­t­aloudessa mis­sä kulut­ta­ja saa vapaasti vali­ta mihin rahansa käyt­tää tämä yri­tys­ten oma etu tarkoit­taa sitä, että ne yrit­tää palvel­la kulut­ta­jaa mah­dol­lisim­man hyvin…”

    Ongel­ma on siinä, ettei asun­torak­en­t­a­mi­nen toi­mi Suomes­sa vieläkään markki­na­t­alouden peri­aat­teil­la. 😉 Meil­lä on liian pitkät per­in­teet asumisen sään­telystä, joi­ta ei ole kyet­ty murtamaan.

    Sään­te­lyn lisäk­si asun­torak­en­tamisen pääomit­ta­mi­nen ker­ros- ja jopa riv­i­talo­jen osalta on epäter­vet­tä. Pääomit­ta­mi­nen tapah­tuu muu­ta­man gryn­derin kaut­ta, jot­ka domi­noi­vat markki­noi­ta. En sano rumaa sanaa monopoli. 😀

  66. Raken­nusalal­la käytetään yleis­es­ti vaku­usjär­jestelmää jos­sa osa lop­pu­laskus­ta , n.5–10% urakka­sum­mas­ta laite­taan vaku­ustilille. Kak­si vuot­ta avain­ten luovu­tuk­sen jäl­keen pide­tään taku­u­tarkas­tus, jos­sa raken­nus kier­retään läpi. Esi­in tulleet puut­teet täy­tyy rak­en­ta­jan kor­ja­ta ja vas­ta sen jäl­keen saa lop­ut rahat. Lisäk­si on yleinen kor­jaus­vas­tuu kymme­nen vuo­den ajan raken­nusvirhei­den osalta. 

    Yksi iso asia, joka ohjaa suo­ma­laista raken­nuskult­tuuria mut­ta har­voin tulee esille on purkami­nen. Kaupun­git ovat nuo­ria ja kas­va­neet tai pitäneet asukaslukun­sa koko his­to­ri­ansa ajan. Kun sotien jäl­keen siir­ryt­ti­in puus­ta betoni­in, ei ole juuri puret­tu asuin­raken­nuskan­taa vaan kaavoitet­tu uut­ta tont­ti­maa­ta laitakaupungille lähiöik­si, ja sit­ten alet­tu kaavoit­ta­maan kaupun­gin ja lähiön väliä tiivi­im­mäk­si. Purkami­nen mak­saa yllät­tävän paljon joka osaltaan nos­taa kan­takaupun­gin asun­to­hin­to­ja. Jos halu­taan tiivi­im­pää kaupunki­raken­net­ta ja ennen kaikkea kaupunki­maista kort­te­likuu­tio­raken­nuskan­taa, täy­ty­isi kaavoituk­ses­sa kan­nus­taa rak­en­ta­maan ennem­min purku­ton­tille kuin uudelle lähiö­ton­tille. Samal­la markki­navoimat eli me asun­non osta­jat jou­tu­isimme arvosta­maan paljon korkeam­malle laadukas­ta rak­en­tamista ja suun­nit­telua , kun koko asun­non elinkaari kus­tan­nus­vaiku­tuksi­neen tiedostet­taisi­in. Lähiöi­hin voisi toisaal­ta rak­en­taa ensisi­jais­es­ti hel­posti puret­tavaa asun­tokan­taa. Vaikka­pa paket­tik­er­rostalo­ja, jos­sa nos­te­taan nos­turil­la kokon­aisia huonei­ta pinoon, ja purkaes­sa toisinpäin.

  67. lasse: “Purkami­nen mak­saa yllät­tävän paljon joka osaltaan nos­taa kan­takaupun­gin asuntohintoja.”

    ARA, joka on talo­ja Suomes­sa jonkin ver­ran purat­tanut arvioi kus­tan­nuk­sik­si alle 120 euroa/m2 eli ei juuri mitään. Vähäisen purkuin­non syyt ovat pikem­minkin asenteissa.

  68. ‘Miten auton tie kulut­ta­jalle on suorem­pi?’ (Art­turi)
    Onko tyyp­pi­hyväksyn­tä tut­tu käsite?

  69. lurk­ki:

    Onko tyyp­pi­hyväksyn­tä tut­tu käsite?

    Ei. Voitko selit­tää miten sen seu­rauk­se­na auton tie kulut­ta­jalle on suorem­pi kuin asuntojen?

  70. spot­tu:

    Betonirunk­oises­sa talos­sa on hyvinkin +0,5tn betonia/m2, 50-luvun paikalla vale­tuis­sa vielä enem­män. Jo pelkät jJätemak­sut ja kul­je­tuk­set tuolle Hgin seudul­la lähen­televät satasta/m2. Betoni­jät­teelle ei ole vielä kek­sit­ty ongel­ma­ton­ta kier­rä­tystapaa. On turha puhua tarkoista sum­mista, jät­teen koos­t­u­mus vai­htelee niin paljon ja kier­rä­tyssys­teemit kehit­tyvät jatku­vasti. Mut­ta 120€/m2 on kyl­lä aika vähän Helsingis­sä. Purku­työ vie lisäk­si aikaa, joka mak­saa pääomakuluina.

  71. Art­turi:

    Miks kukaan halu­ais ostaa porkkanoi­ta jot­ka on mah­dol­lis­es­ti myrkyllisiä? 

    Minus­ta tähän liit­tyy yksi hyvin suuri markki­na­t­alouden ongel­ma. Koko markki­na­t­alouden teo­ria perus­tuu siihen, että kau­pankäyn­tik­er­to­ja on usei­ta ja tämä ohjaa sit­ten kulut­ta­jat esim. ole­maan osta­mat­ta myrkyl­lisiä porkkanoita. 

    Ongel­ma on siinä, että jos minä voin kah­mia kasaan vaik­ka miljoona euroa peri­aat­teessa hui­jaa­mal­la ihmisiä, eli myymäl­lä heille sel­l­aista, jota he eivät halun­neet, niin min­ua vähät kiin­nos­taa enää tuon jäl­keen, ettei kukaan luo­ta min­u­un kaup­pi­aana. Tuo siis tilanteessa, jos­sa ihmiset luot­ta­vat uusi­in markki­noille tule­vi­in toimijoihin. 

    Toisaal­ta, jos lähtöko­h­ta on epälu­ot­ta­mus kehenkään, jota ei tunne, johtaa tämä sit­ten siihen, että uusien yrit­täjien on erit­täin vaikea päästä markki­noille, vaikkei heil­lä olisi mitään tarkoi­tus­ta hui­jatakaan ketään. Tämä taas johtaa siihen, etteivät markki­nat toi­mi, vaan van­hat yrit­täjät voivat nos­taa hin­to­ja jou­tu­mat­ta pelkäämään kil­pailu­painet­ta uusil­ta tulijoilta. 

    Julkisen tahon tuot­ta­ma valvon­ta ratkaisee tämän ongel­man. Kun ihmi­nen voi luot­taa siihen, ettei kukaan saa myy­dä myrkyl­lisiä porkkanoi­ta, hän voi tur­val­lisin mielin ostaa niitä uudelta kaup­pi­aal­ta siinä, mis­sä van­hal­takin. Tämä taas johtaa kil­pailu­un ja sitä markki­na­t­alouden hyvään toimintaan. 

    Yleis­es­ti koko markki­na­t­alouden toim­inta on huo­mat­tavasti parem­mal­la tolal­la, kun se perus­tuu luot­ta­muk­seen, eli ihmis­ten ei tarvitse koko ajan pelätä tule­vansa hui­ja­tuik­si, kos­ka hui­jaus­ta vas­taan varautu­mi­nen tuot­taa hyvin suuret transak­tiokus­tan­nuk­set. Parhait­en tämä näkyy huumekau­pas­sa, joka tapah­tuu tämän julkisen suo­jelun ulkop­uolel­la. Huumekaup­pi­aiden pitää ylläpitää hirvit­tävää pyssymi­esten armei­jaa estääk­seen hui­jatuk­si tulemisen. Venäjä 1990-luvul­la oli myös esimerk­ki täl­lais­es­ta. Siel­lä julki­nen valvon­ta oli rom­ah­tanut, joten kaik­keen kau­pankäyn­ti­in liit­tyi hyvin suuret riskit tul­la hui­jatuk­si. Tämä johti korkeisi­in transak­tiokus­tan­nuk­si­in ja sitä kaut­ta talous toi­mi tehottomasti.

  72. Samuli Saarel­ma:

    Julkisen tahon tuot­ta­ma valvon­ta ratkaisee tämän ongelman. 

    Min­ul­la on pari parem­paa ratkaisua: sopimuk­set ja lainsäädäntö.

    Kari

Vastaa käyttäjälle Juho Grönholm Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.