Biokaasun oikea kohde on sähköntuotannossa

Biokaa­su­vä­ki on harmis­tunut siitä, että val­tio­varain­min­is­ter­iö aikoo ulot­taa käyt­tövoimaveron verot­toma­l­la biokaa­sul­la kulkeville autoille. Minus­ta pääosin val­tio­varain­min­is­ter­iö on oike­as­sa, joskin pien­tä jous­tavu­ut­ta voisi harki­ta pien­imuo­toisen toimin­nan osalta.

Jos me halu­amme oikeasti hidas­taa ilmas­ton­muu­tos­ta uusi­u­tuvil­la ener­gialähteil­lä, mei­dän on pyrit­tävä tekemään tämäkin ratio­naalis­es­ti pitäen päämääränä mah­dol­lisim­man suur­ta vähen­nys­tä kasvi­huonekaa­su­is­sa. Usein jotkin muut edut syr­jäyt­tävät tämän päämäärän. Ne muut edut ovat yleen­sä jonkin väestöryh­män taloudel­lisia etu­ja, jot­ka halu­taan viher­pestä. Varoit­ta­va esimerk­ki tästä oli Bushin maissi­etano­lio­hjel­ma, jos­sa suun­nitel­mana oli syöt­tää 200 miljoona ihmisen tarvit­se­ma vil­ja autoille ilman, että tämä san­ot­tavasti vähen­si kasvi­huonepäästöjä. Todel­li­nen moti­vaa­tio oli tukea maanvil­jeli­jöitä nos­ta­mal­la vil­jan hin­taa, mikä onnis­tuikin yli odotusten. 

Metaani on hyvä polt­toaine vähän mihin tarkoituk­seen hyvän­sä, mut­ta eri­tyisen hyvä se on sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­nos­sa, kos­ka se toimii myös pienis­sä yksiköis­sä ja kos­ka hyö­ty­suhde on paljon parem­pi kuin kiin­teil­lä tai nestemäisil­lä polt­toaineil­la. Autossa metaani on yhtä hyvä, mut­ta vain yhtä hyvä, kuin diesel. Sik­si markki­navoimat ohjaa­vat metaanin pääasi­as­sa sähkön­tuotan­toon, ellei asi­aa häir­itä vääristävil­lä verotuilla.

Maat­aloudessa syn­tyvän pien­tuotan­tometaanin paras käyt­tö­tarve on trak­tori, kos­ka trak­to­ril­la ei tehdä sato­jen kilo­me­trien matko­ja, ´vaan se pysyy lähel­lä tankkauspistettä.

Biokaa­sun tuot­ta­jat halu­a­vat kuitenkin käyt­tää metaanin henkilöau­tois­sa, ei sik­si, että se olisi tuotan­to­taloudel­lis­es­ti järkevää, vaan kos­ka on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavam­paa kor­va­ta korkeasti verotet­tua ben­saa kuin esimerkik­si trak­torin vähän verotet­tua löpöä. Täl­löin biokaa­su ohjau­tuu väärään käyttöön.

Sil­lä ei tietenkään ole mitään merk­i­tys­tä, mitä tuolle koti­tarvikepu­uhastelulle tapah­tuu; ei se myöskään ilmas­toa paljon auta. Jos kuitenkin biokaa­suau­tot vapaute­taan aina ja kaikkial­la kokon­aan liiken­teen veroista, ja hyväksytään vielä likaista biokaa­sua käyt­tävien auto­jen korkeam­mat pakokaa­su­jen epäpuh­taudet, asi­at menevät aivan päälaelleen.

Ensim­mäisek­si tietysti romut­tuvat suurten kaupunkien aikeet käyt­tää bio­jät­teestä tehtävä biokaa­su järkevästi ener­giantuotan­toon. Helsin­ki siir­tyy bus­sili­iken­teessä kokon­aan kaatopaikkakaa­su­un ja tekee sähkön sit­ten maakaa­sul­la tai kivi­hi­ilel­lä. Eikä vain Helsin­ki vaan kaik­ki kaupungit.

Mut­ta se ei lopu tähän. Suomes­sa poltet­tavas­ta bio­mas­sas­ta val­taosa on sel­l­ute­htaiden mustal­ipeää. Myös siitä voidaan tehdä biokaa­sua, ja se riit­tääkin viher­pe­semään koko autoli­iken­teen.  Nyt mustal­ipeän ener­gia käytetään puun­jalostuste­htais­sa. Niis­sä se pitää sil­loin kor­va­ta fos­si­il­isil­la. Täl­laises­sa oper­aa­tios­sa ei tietenkään olisi ilmas­ton kannal­ta mitään järkeä samal­la kun se romut­taisi valtiontalouden.

Jos halu­aa koti­tarvike­biokaa­sul­la kulke­vat autot vapaa­matkus­ta­jik­si liiken­teen muiden kus­tan­nusten osalta, kan­nat­taa esit­tää verova­paut­ta vain niille, eikä teol­lisen mit­takaa­van biokaa­sul­la tapah­tu­valle viherpesulle.

Kokon­aan toinen asia on, että moni näyt­tää koke­van liiken­teen verot liian korkeik­si syr­jäseu­tu­ja ajatellen ja sik­si suh­tau­tuu myön­teis­es­ti henkilöau­toille annet­taville vero­helpo­tuk­sille. Tämä on kokon­aan toinen asia. Se kan­nat­taa toteut­taa siir­tymäl­lä autoilun vero­tuk­ses­sa kilo­metripo­h­jaiseen veroon, jol­loin autoilua voidaan verot­taa eri taval­la haja-asu­tusalueil­la ja kaupungeissa.

44 vastausta artikkeliin “Biokaasun oikea kohde on sähköntuotannossa”

  1. Tämä biopolt­toaine ja biovoimalaitos-vil­li­tys on mielestäni pääasi­as­sa keino tuen jakamiseen maanvil­jeli­jöille ja met­sän­o­mis­ta­jille. Siihen sivu­un on sit­ten ympät­ty tukea tuulimyl­ly­ille vihrei­den iloksi.

    Pien­in­täkään taloudel­lista mieltä näis­sä toimis­sa ei kyl­lä ole. Lehdestä luin että val­tiontuet eri­laisille syöt­tö­tar­if­feille ja bio­tuotan­nolle tullee ole­maan luokkaa 500 miiljoon­aa per vuosi. 

    Hala­paa kuin saippua!

  2. Jos halu­taan ajaa biopolt­toaineil­la, bio­mas­sa kan­nat­taa ensin muut­taa sähkök­si ja sit­ten ajaa sähköautoilla:

    http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=1315&vl=2010

    Muta tietysti se sähkö voidaan tuot­taa tuulel­la tai uraanillakin.

    Tämä siis siinäkin tapauk­ses­sa että bio­mas­saa riit­täisi kaik­keen. Mut­ta kun sitä ei riitä, niin poltet­takoon se sähkök­si ja läm­mök­si siel­lä mis­sä se kan­nat­taa eli jos­sain lähel­lä tuotantopaikkaa.

    Minä lupaan äänestää kaupung­in­val­tu­us­toon ketä tahansa mis­tä puolueesta tahansa, joka lopet­taa tämän Helsin­gin hul­lu­tuk­sen vähen­tää CO2-päästöjä tääl­lä jot­ta joku muu voisi lisätä päästöjään muual­la Suomes­sa saman verran.

  3. Yhdyn blo­gistin esi­tyk­seen biokaa­sun parhaas­ta käyt­töko­hteesta. Yhdis­tet­ty sähkö ja lämpö.

    Hie­man asi­aa sivuten esit­täisin myös erään toisen biokaa­su­un liit­tyvän ajatuk­sen. Tarkoi­tan kaa­sun olo­muodon hyö­dyn­tämistä. Maakaa­sua kul­jete­taan suures­sa määrin putkissa. Investoin­ti on ehkä kallis, mut­ta kul­je­tuskus­tan­nuk­set ovat sit­ten halpo­ja, eikä muitakaan ongelmia kul­je­tuk­ses­ta san­ot­tavasti synny.

    Helsinkiä suun­nitel­laan läm­mitet­täväk­si puul­la. Onko ajatel­tu biokaa­su­tus­laitos­ta muu­tamis­sa keskei­sis­sä met­säko­hteis­sa. Biokaa­su putkea pitkin Helsin­gin läm­pölaitok­sille jos­ta ener­gia sähkönä ja kaukoläm­mi­tysvetenä kulut­ta­jille. Täl­lä jär­jestelmäl­lä min­i­moitaisi­in puun maakul­je­tus­ta, sijoitet­taisi­in puun polt­to per­ife­ri­aan. Jär­jestelmäl­lä pois­tet­taisi­in Helsin­gin ahtaalle kul­je­tusverkos­tolle tule­va polt­toaineen kul­je­tuk­ses­ta johtu­va tun­gos, ja voitaisi­in hyö­dyn­tää ole­mas­sa ole­vaa läm­pölaitosten infrastruktuuri.

    Kan­nat­taisiko harkita?

  4. Tämä biopolt­toaine ja biovoimalaitos-vil­li­tys on mielestäni pääasi­as­sa keino tuen jakamiseen maanvil­jeli­jöille ja met­sän­o­mis­ta­jille. Siihen sivu­un on sit­ten ympät­ty tukea tuulimyl­ly­ille vihrei­den ilok­si.

    Erään tut­tuni, en nyt sano asiantun­ti­ja, mut­ta per­il­lä hom­mista jos­sain määrin kuitenkin, mukaan tilanne on esim. syöt­tö­tar­iffien osalta sel­l­ainen, että se tarkoit­taa oikeut­ta pistää sata don­aa tasku­un, jos vain löy­tyy jostain tyyp­pi, joka osaa pystyt­tää tuulimyl­lyn. Nyt pih­dataan ja pan­tataan, että mil­lä kuvi­o­l­la ne myl­lyt kan­nat­taa lait­taa pystyyn. Mitään ei tiet­ty tehdä, ennenkuin on var­maa, että saadaan tois­t­en rahaa omaan taskuun. 

    Bios­ta olen samaa mieltä. Tai siis, eihän se ole edes mielipi­dea­sia: saadaan kilo­me­tre­jä autoille ja megawat­ti­tun­te­ja voimaloille paljon isom­mil­la hiilipäästöil­lä ja korkeam­mal­la hin­nal­la, ja hin­taero­tus on käytän­nössä maat­alous­tukea. Kepu­laiset taputtavat.

  5. No ei muu­ta sit­ten kuin äkkiä osta­maan pel­toa ja metsää. 

    Hala­paa kuin saippua!

  6. ‘…kan­nat­taa toteut­taa siir­tymäl­lä autoilun vero­tuk­ses­sa kilo­metripo­h­jaiseen veroon…’

    Meil­lähän on jo käytössä myöskin km-poh­jainen vero­tus. Sitä mak­se­taan joka ker­ta autoa tankates­sa. Miten sit­ten jakaisit vero­tuk­sen kaupun­gin ja syr­jäseu­tu­jen kesken.

    Mikä on näke­myk­sesi siitä,että 20 vuodessa autoilus­ta val­ti­olle tule­vat tulot ovat nelink­er­tais­tuneet, mut­ta teit­ten ylläpi­toon yms. käytet­ty rahamäärä on pysynyt siinä kah­denkymme­nen vuo­den takaises­sa tasossa ?
    Näin ainakin autoli­iton julkaise­mas­sa informaatiossa.

    Vieläkö pitäisi jostain ottaa lisää ?
    Kaik­ki autoilu­verothan ovat jo Suomes­sa aivan huip­pu­lu­okkaa. Vai oletko erimieltä ?

    1. Autoilun verot eivät ole Suomes­sa huip­pu­lu­okkaa. Öljyn­tuot­ta­ja­mais­sa Brityan­ni­as­sa ja Hol­lan­nis­sa mak­se­taan enemmän.
      Nois­sa tien­pidon kus­tan­nuk­sis­sa uno­htu­vat aina kadut, vaik­ka kaupun­git vas­taa­vat suures­ta osas­ta tiev­erkkoa. Eikä niis­sä ole mitään maan­vuokraa tiev­erkon viemälle tilalle.

  7. Ymmärtääk­seni maatiloille asen­net­tavil­la biokaa­su­laitok­sil­la on puolel­laan yksi merkit­tävä etu tule­vaisu­u­den sähköjär­jestelmää ajatelleen; ne ovat käytän­nössä auto­jen moot­tor­e­i­ta yhdis­tet­tynä gen­er­aat­tori­in. Ver­rat­tuna kaa­su­tur­bi­ini­laitok­seen tässä hävitään hyö­ty­suh­teessa ja hin­nas­sa, mut­ta toisaal­ta voite­taan säädet­tävyy­dessä. Ymmärtääk­seni voimalan tehoa voidaan säätää erit­täin nopeasti, jol­loin suuri joukko pieniä voimaloi­ta verkotet­tuna yhteen antaa huo­mat­ta­van suuren ja nopean säätöka­p­a­siteetin esimerkik­si tuulivoiman tuotan­toa tasoit­ta­maan. Tämä tosin nos­taa myös investoin­tikus­tan­nuk­sia, kun gen­er­aat­tor­ei­den teho­jen on ylitet­tävä huo­mat­tavasti keskimääräisen biokaa­sun tuotan­non, mut­ta täl­löin voidaan myös tuotan­to ohja­ta korkeam­man sähkön­hin­nan aikoi­hin, ja voidaan näin myös vält­tää suurten lauhde­voimaloiden ylösajo lyhyik­si ajoik­si huonol­la hyö­ty­suh­teel­la. Uskoisin tässä ole­van merkit­tävän poten­ti­aalin sähköverkko­jen tas­apain­oit­ta­jana tule­vaisu­udessa yhdis­tet­tynä esimerkik­si kylmäkonei­den keskitet­tyyn ohjaukseen.

  8. Muuten jos mietitään kun­ta­lais­ten raho­ja, niin kun­nal­lis­tekni­ikan rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to haja-asu­tusalueelle on vähin­täänkin 6 ker­taa kalli­im­paa kuin taa­jami­in. Se on mielestäni erit­täin paina­va syy pyrk­iä suun­taa­maan asu­tus­ta taa­jami­in. Ja sil­lä perus­teel­la ei maal­la-asu­jia saa suosia myöskään autovero­tuk­sen suh­teen. Lop­pu­jen lopuk­si kus­tan­nuk­set tule­vat kun­tien veroäyri­in ja sen mak­saa kaik­ki, niin maal­la asu­vat kuin siel­lä taa­ja­mas­sakin asu­vat. Teo­ri­an tasol­la voidaan suosia kylis­sä asum­ista, onhan kylät suloisia ja maal­la asum­i­nen kivaa yksilön kannal­ta, mut­ta yhteiskun­nal­la ei tule­vaisu­udessa ole varaa pitää yllä palvelui­ta jos ihmiset asu­vat muual­la kuin taajamissa.
    Suo­raan san­ot­tuna minus­ta haja-asu­tusalueille rak­en­t­a­mi­nen pitäisi yksinker­tais­es­ti kieltää tai ainakin aset­taa hyvin korkeat kiin­teistöverot tai jokin muu mak­su. Minus­ta jos halu­aa asua maal­la, niin sit­ten kun­nil­la ei pitäisi olla mitään velvol­lisu­ut­ta jär­jestää näille henkilöille koul­u­laiskul­je­tuk­sia tai koti­palvelua tms. Eikö mukavam­mas­ta ja parem­mas­ta asumis­es­ta pitäisi joutua mak­samaan, eikä se saisi olla mil­lään taval­la tuet­tua, kuten nykyään haja-asu­tus on, ainakin kun­tien palve­lu­tuotan­non osalta.

  9. Suomen henkilöau­tokan­nal­la ja sen polt­toainevalin­noil­la on merkit­tävä vaiku­tus Suomen ja eri­tyis­es­ti maa­pal­lon kasvi­huonepäästöi­hin. Muis­taisiko joku, että kuin­ka paljon promilleissa?

    Halu­aisin myös tietää, että mis­sä kul­kee autosaatanan raja: olisiko kun­nan omis­ta­ma henkilöko­htainen kul­jetin, jokin katet­tu ja läm­mitet­ty “metri ker­taa metri” raiteil­la kulke­va sähkö­mopo, jota matkus­ta­ja ei voi ohja­ta, yhtä lail­la uskon­non aihe? Mis­sä siis kul­kee raja, jol­loin ei enää Enem­mistö Ry ja sen henkisen perin­nön vaal­i­jat kehitä uusia teese­jä melus­ta, hajus­ta tai tilan kustannuksista? 

    Onko siis kool­la, omis­tus­po­h­jal­la tai ekol­o­gisu­udel­la edes mitään merk­i­tys­tä? Onko yksilön val­in­ta tavas­ta liikkua tai yksi­ty­isyy­den kaipu­us­ta tuomit­tavaa sinällään?

    Sinäl­lään Osmon ajatuk­set ovat ihan oikean­laiset. Poli­it­tiset reali­teetit kuitenkin johtanevat siihen, että Kepu­laisille maanvil­jeli­jöille raken­netaan tässä taas jokin uusi tuki­au­tomaat­ti, jon­ka mak­sa­jak­si pääse PK-seudun asukas.…Lehmänkaupan toises­sa osas­sa Kepu äänestää Vihrei­den han­ket­ta, jos­sa PK-seu­tu pelas­taa maailman.

  10. Mitäpäs mieltä olet Turun tutk­i­joiden väit­teistä siitä, että hiilid­iok­sidin vaiku­tus­ta ilmas­ton­muu­tok­seen olisi vähän pyrit­ty liioit­tele­maan, jopa kym­menker­tais­es­ti? Esit­tivät myös aika raflaa­van väit­teen ettl IPCC:n arvo­ja olisi jopa tahal­lis­es­ti vääristelty?

  11. Mielestäni maatilo­jen biokaa­sun tuotan­toa täy­tyy tukea sama­nar­vois­es­ti mitä tul­laan muu­takin biokaa­sun tuotan­toa tuke­maan. Aluk­si­han olti­in kaavaile­mas­sa tukea ain­oas­taan suurille laitok­sille. Jos maati­lat jätetään tuen ulkop­uolelle ja keski­tytään keskitet­ty­i­hin ratkaisui­hin, jää paljon maatilo­jen ener­giapo­ten­ti­aalia hyö­dyn­tämt­tä. Kysymys ei vält­tämät­tä ole samas­ta pel­toalas­ta, jol­la tuotet­taisi­in ruokaa. Mah­dol­lisuuk­sia biokaa­sun tuotan­toon ovat mm:
    ‑eläin­ten lanta
    ‑kar­jat­tomil­la tiloil­la viher­lan­noi­tus­nurmet, joil­la paran­netaan maa­ta ja vähen­netään typpilannoitustarvetta
    ‑muut kesan­tonurmet, suo­javyöhykenurmet jne.

    Nämä kaik­ki ovat tuot­tei­ta, joi­ta ei tul­la hyö­dyn­tämään, jos laitok­set sijait­se­vat yhtään kauem­pana. Maatilo­ja pitäisi tukea mielum­minkin ener­gian tuot­ta­jik­si nykyti­lanteessa, jos­sa ne ovat ener­gian kuluttajia.

  12. Kaik­ki hyvät asi­at näyt­tävät kaatu­van siihen, että joku epäilee niiden ole­van piilo­tukea maajusseille.

  13. Jos entiset huoltoasemien shel­lit ovat pois­tu­nuneet per­in­teisiltä paikoil­taan, niin aivan var­masti joku taho nuo tankkau­s­paikat halu­aa uudelleen miehittää.

    Josko paikallisen shellin ulkoa­su hie­man muut­tuu ja main­os­tolp­pa muute­taan kyläl­lä toisek­si, niin mitä sit­ten. Toim­inta huoltoase­mal­la jatkuu edelleen kuin on ennenkin toiminut?

    Vai onko sil­lä väliä, minkä väristä polt­toainet­ta seu­raa­van “shellin” letkuista eko-autoi­hin pumpataan.

  14. Asian vier­estä.
    Asun Helsin­ki-Van­taan lento­ken­tän vier­essä, ja nyt lenken­to­ken­tältä lento­ken­tän sulkemisen myötä (16.04.2010 Islannin tulivuoren purkau­tu­misen myötä), tänne n. 4 km päähän lento­ken­tältä ei kuu­lu yhtään mitään häir­it­sevää ääntä.

    Ei kun desi­be­limit­tar­it kouri­in ja mit­taa­maan tätä outoa tilannetta !

  15. No okei, sit­ten ihan vaan kol­man­nek­si korkeimmat.
    Tietenkään teitä ei juurikaan tarvit­taisi, jos kaik­ki asu­isi­vat ympyrässä jota kiertäisi yksi tie jon­ka toisel­la puolel­la oli­si­vat työpaikat.
    Vähän niin kuin kävelisi Kata­janokan ja Eduskun­nan väliä…

    Mut­ta eikö kun­nos­sa olevas­sa tiestöstä kan­natakin mak­saa ? Sehän on infra­struk­tu­uria niin kuin vesi­jo­hdotkin. Muis­telep­pa miten NL:n jät­ti­sadot mätänivät pel­loille kun ei niitä saatu kul­jetet­tua. Ja oikeasti demokra­ti­akin toimii parem­min kun ihmiset liikkuu. Vai pitäisikö pro­le­tari­aatin liikku­misia rajoittaa ?

    Min­un mielestä jäl­jel­lä ole­valle öljylle ei ole kuin yksi mielekäs käyt­tö ‑auton polttoaineeksi.
    Ainakin kunnes vai­h­toe­htoiset tekni­ikat paranevat. Ben­si­i­ni-hybrid­it eivät ihan sitä ole.

  16. Mis­sä biokaa­su tulisi käyt­tää on mie­lenki­in­toinen kysymys. Mut­ta Osmon kir­joi­tus ei kuitenkaan heti auen­nut min­ulle ensi luke­mal­ta. Piti vään­tää asia rauta­lan­gas­ta hiukan toisel­la tavalla.

    Esimerkik­si mon­et kaupun­git Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa pyrkivät hiilineu­traaleik­si ja sik­si halu­a­vat käyt­tää biokaa­sua bus­seis­sa. Onko tämä oikein?

    Ei. Tämä kun­nal­lispoli­itikko­jen omana­painen pop­ulisti­nen ekovil­li­tys on type­r­äl­lä poh­jal­la. Täy­tyy olla kokon­ais­val­taisem­pi ajat­te­lu­ta­pa ohja­ta eri­lais­ten polt­toainei­den käyttöä.

    Osmo perusteli biokaa­sun käyt­töä sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­nos­sa sil­lä, että täl­lainen tuotan­to toimii pienis­säkin yksiköis­sä. Tot­ta, kos­ka voidaan käyt­tää kaa­sumoot­tor­e­i­ta. Tämä pieni yhteis­tuotan­non laitoskoko onkin asian ydin.

    Kiin­teil­lä polt­toaineil­la­han sähkön ja läm­mön hyö­ty­suh­teeltaan hyvät yhteis­tuotan­to­laitok­set vaa­ti­vat suuren yksikkökoon. Isol­la kat­ti­lalaitok­sel­la tuote­taan ensin höyryä, jol­la sit­ten pyöritetään höyry­tur­bi­inia ja siihen kytket­tyä sähkö­gen­er­aat­to­ria. Kun höyry lop­ul­ta muute­taan takaisin vedek­si saadaan kaukolämpöä.

    Pienet biokaa­sul­la toimi­vat voimalaitok­set pystyvät kor­vaa­maan esimerkik­si met­sähak­keen käyt­töä pienis­sä läm­pökeskuk­sis­sa, jot­ka tuot­ta­vat yksi­no­maan kaukoläm­pöä. Kos­ka pienistä biokaa­su­laitok­sista saadaan läm­mön ohel­la myös sähköä, näin ener­gian tuotan­to­jär­jestelmän kokon­aishyö­ty­suhde para­nee. Met­sähake voidaan kul­jet­taa suuri­in yhteis­tuotan­to­laitok­si­in poltettavaksi.

    Tämä todel­lakin johtaa siihen, että kasvi­huonepäästö­jen määrä piene­nee ver­rat­tuna siihen, että biokaa­su käytet­täisi­in autoissa. 

    Johtopäätös: Osmo näyt­täisi ole­van oikeassa. 

    Ja Suo­mi toden­näköis­es­ti on val­it­se­mas­sa järkeväm­män tien kuin Ruot­si. Tosin Ruo­sis­sa kaa­sun käyt­tö autois­sa taitaa olla enem­mänkin Volvoa suo­si­vaa teol­lisu­us­poli­ti­ikkaa (tai vain lob­bauk­sen tulosta).

    1. Minä en oikeas­t­aan halua mes­taroi­da sitä, mis­sä biokaa­su pitää polt­taa, kos­ka opti­moin­ti on aika mon­imutkainen asia. Liit­tyy­hän siihen myös kaa­sun kul­jet­tamista. Halusin sanoa, ettei asi­aa pidä ratkaista epäneu­traalil­la vero­tuk­sel­la, vaan verotuen tai suo­ran sub­ven­tion tulee olle yhtä suur­ta käyt­tö­tarkoituk­ses­ta riippumatta.

  17. Tapio Laak­so: mul­la ei ole mitään kom­pe­tenssia arvioi­da puoleen tai toiseen.

    Nos­tin kysymyk­sen esi­in vin sik­si, että luulen Soin­in­vaar­al­lakin ole­van aika hep­poiset ilmas­to­nat­sat kauluk­ses­sa, ja silti tämä ilmas­ton­muu­tos ihmisen aiheut­ta­mana on aina eri asioi­hin liitet­tynä agen­dal­la hänellä.

    Minä en pysty otta­maan kan­taa suun­taan tai toiseen, en ole ko alan ihmi­nen. Voin vain kyseenalais­taa ja kysyä kysymyksiä.

  18. Trak­tor­in­valmis­ta­ja New Hol­land on kehitel­lyt ener­giao­mavaraista maati­lakon­sep­tia, jos­sa trak­torin käyt­tövoimana on polt­to­ken­no. Siihen tarvit­ta­va vety valmis­te­taan tilal­la tuulivoimal­la, aurinko­ken­noil­la tai biokaa­sul­la. Trak­torista on jo pro­to­tyyp­pi ja koko kon­sep­tia ilmeis­es­ti ollaan jo kokeile­mas­sa käytän­nön maatilallakin.
    http://en.wikipedia.org/wiki/New_Holland_Ag#NH2_Hydrogen_Powered_Tractor_and_Energy_Independent_Farm
    Suomes­sa­han täl­läi­nen ei voi tul­la mitenkään kyseeseen, kos­ka siitä hyö­ty­i­sivät maajussit.

  19. Min­un on hyvin vaikea uskoa Osmon väitet­tä että autoilun vero­tus olisi UK:ssa korkeam­paa kuin suomes­sa. Mis­tä tieto on peräisin sil­lä tietääkkseni saari­val­tios­sa ei mak­se­ta autoveroa lainkaan. Ben­si­i­ni on edullisem­paa (traffiken.dk sivus­ton mukaan). Ain­oas­taan vuosit­tainen käyt­tö­mak­su on mar­gin­aalis­es­ti korkeampi, mut­ta jo halvem­mat huolto­hin­nat, mikä johtuu pienem­mästä arvon­lisäveros­ta, riit­tänee kuit­taa­maan eron käyt­tö­mak­su­is­sa. Cityssä on sit­ten omat tiemak­sut mut­ta niitä nyt ei kai voi pitää veroina.

    1. Polt­toain­everot ovat Bri­tan­ni­as­sa Suomea korkeam­mat, eri­tyis­es­ti dieselin. Veron suu­ru­ut­ta ei voi päätel­lä polt­toaineen hin­nas­ta, kos­ka logis­ti­ikalla on siihen oma vaikutuksensa.
      Arvolisäveroa ei voi laskea liiken­teen eri­ty­isveroksi kuin siltä osin, kun se kohdis­tuu polttoaineveroon.
      Nyt on kyl­lä myön­net­tävä, että tietoni on muu­ta­man vuo­den van­ha. Sen jäl­keen pun­nan arvo on rom­ah­tanut, mikä tietysti muut­taa asetel­maa suo­ril­la val­u­ut­takurs­seil­la muunnettaessa. 

  20. biokaa­sun käyt­tö kan­nat­taisi miet­tiä siten, että se kaytet­täisi­in mah­dol­lisim­man hyvin tuotantopisteessään.

    Helsin­gin ner­gia voisi esim alkaa käyt­tää SRF-polt­toainet­ta joka voitaisi­in tuot­taa keräi­lyjät­teestä ämman­suol­la ka samal­la ener­giaystäväl­lis­es­ti kui­v­a­ta bioaasulla.

    Täl­löin jäteau­tot toisi­vat ämmän­suolle jätet­tä, joka käsiteltäisi­in siel­lä polt­toaineek­si ja palautet­taisi­in kier­rä­tyspolt­toaineena samoil­la jäteau­toil­la nyky­isille hiilivoimalaitoksille.

    Olisi hyvä jos joku min­ua parem­min asi­aa ymmärtävä lask­isi ko. han­kkeen läpi hiilidioksidipäästömielessä.

    Olisiko asi­as­ta kehitettäväksi?

  21. Kaa­sun kul­je­tus­mah­dol­lisu­us putk­istossa toi esi­in mie­lenki­in­toisen ja perus­tavaa laat­ua ole­van kysymyk­sen. Mis­tä kaa­sus­ta puhutaan.

    Puus­ta saata­neen kehit­teil­lä olevil­la menetelmil­lä biokaa­sua. Koos­t­u­muk­seltaan se muis­tut­ta­nee jonkin ver­ran maakaa­sua. Sil­lä on mon­ta käyt­tömah­dol­lisu­ut­ta, kuten maakaa­sul­lakin. Puus­ta saadaan kuumen­ta­mal­la ja osit­taisel­la poltol­la myös ns häkäkaa­sua. Menetelmä oli käytössä jo sodan aikana ja sen jäl­keen kehit­tyneil­lä lait­teis­toil­la on jonkin ver­ran valmis­tet­tu häkäkaa­sua myös teol­lisu­u­den käyttöön.

    Otsikkovi­estin väit­tämän paikallis­tamisek­si tulisi ensin päät­tää kum­mas­ta kaa­sus­ta puhutaan? Oleel­lista olisi se, kum­mal­la menetelmäl­lä päästään parem­paan net­to­hyö­ty­suh­teeseen valmis­tet­taes­sa puus­ta kaa­sut­taen ener­giaa poltet­tavak­si joko moot­te­o­r­eis­sa tai kat­tilois­sa? Tietääkö poku perustel­tua vastausta?

  22. Huolto­var­muu­den kannal­ta mielestäni olisi ehdot­tomasti panos­tet­ta­va pieni­in, paikallisi­in yksikköi­hin ener­giantuotan­nos­sa. Keskite­tyt jär­jestelmät ovat äärim­mäisen haavoit­tuvia esim. kri­isin sattues­sa. Viet­namin sodan aikaan USA uhosi pom­mit­ta­vansa Pohjois-Viet­namin kivikauteen.
    Ei onistunut,kun ei ollut tuhot­tavaa infra­struk­tu­uria. Helsin­ki pan­taisi­in polvilleen tuhoa­mal­la muu­ta­ma muun­toase­ma ja kaukoläm­pövoimalat. Myös halu­an viita­ta aiem­man kir­joit­ta­jan kom­ment­ti­in Neu­vos­toli­iton mätänevästä vil­jasa­dos­ta — parhaas­sa tur­vas­sa leipävil­ja on mah­dol­lisim­man mon­elle tilalle varas­toitu­na, jo vuo­sisato­jen ajan hyväk­si havait­tu menetelmä.

  23. Tämän aamun (18.4.2010) Hesaris­sa on kaupunkio­sios­sa jut­tu Kaupunki­laisille roima lasku hiilet­tömästä Helsingistä, jos­sa san­o­taan, että Hanasaari ja Salmisaari tule­vat polt­ta­maan 40-pros­ent­tis­es­ti puu­ta, kun val­tu­us­ton aset­tamia päästö­tavoit­tei­ta ruve­taan toteut­ta­maan. Jutus­sa ker­ro­taan edelleen, että 

    Bio­mas­saa tarvi­taan neljä miljoon­aa kuu­tio­ta vuodessa, ja han­k­in­tasäde ulot­tuu Jyväskylään saak­ka. Helsin­gin Ener­gian mukaan polt­toainet­ta ei kul­jete­ta hak­keena, vaan se tuo­taisi­in maakun­nista bio­hi­ilenä tai –kaa­suna.

    Kainalo­ju­tus­sa kysyt­ti­in Helsin­gin Ener­gian toim­i­tusjo­hta­jal­ta kysyttiin:Mikä takaa, että met­sistä löy­tyy Helsin­gin kaupungille neljä miljoon­aa kuu­tio­ta puupolt­toainet­ta joka vuosi” Toimari vas­tasi, ettei sitä mikään takaa.

    Jutus­sa ei maini­ta kier­rä­ty­sen­er­giaa. Ain­oa mainit­tu biopolt­toaine on puu.

    Minä nyt kysy­isin luon­toih­misiltä, mitä tapah­tuu met­sille, jos kaik­ki aines, mis­tä met­sän­po­h­jaan muo­dos­tuu kariket­ta, ote­taan pois? Min­ul­la, mis­tään tietämät­tömäl­lä anti-vihreäl­lä on sel­l­ainen mieliku­va, että risu­ista ja hakku­u­jät­teistä putipuh­taik­si kalu­tuis­sa met­sis­sä tapah­tuu jotakin val­lan kamalaa luon­non kannal­ta. Ja onko var­maa, että karikeainek­sen kalu­ami­nen rajoit­tuisi tarkasti puu­pel­toi­hin eli talous­met­si­in? Onko var­maa, että ei lop­ul­ta joudut­taisi siir­tymään luon­non­ti­laisi­in met­si­in (jos sel­l­aisia nyt on kansal­lispuis­to­jen ulkop­uolel­la)? Niille karikeainek­sen pois siivoami­nen nyt ainakin olisi katastrofi.

  24. Anna-Liisalle: Ravin­netalouden kannal­ta kaik­ki Suomen met­sät ovat luon­non­ti­laisia. Luo­mumpia kuin luomu­pel­lot. Sinne ei tuo­da ulkop­uolelta rav­in­tei­ta ja poiskin läh­tee pääasi­as­sa hiiltä, joka on kotoisin ilmake­hästä. Ener­gia­pu­un kor­juu lisää tuo­ta ravin­nepois­tu­maa, varsinkin jos neu­las­mas­saa ale­taan keräämään. Vaarana on, että met­sän ravin­netas­apaino järkkyy, jol­loin sitä joudut­taisi­in oikaise­maan lan­noituk­sel­la. Jos ener­gia­pu­un kor­juu rajoite­taan runk­op­u­uhun ja kan­toi­hin, ei pitäisi varaa olla. Oksat ja neu­laset jätet­täköön edelleen maa­tu­maan seu­raa­van puusukupol­ven tarpeiksi.

  25. Met­sien rav­in­to­talous ja kasvukyky todel­lakin kär­sivät, kun sieltä viedään ener­gia­pu­u­ta. Lisäk­si jos kan­to­ja pois­te­taan met­sistä ja samal­la aje­taan siel­lä isoil­la koneil­la, niin met­sä­maa kovettuu.

    Kovasti epäilen sitä, etteivät met­sän­o­mis­ta­jat ole oikein kiin­nos­tunei­ta myymään sel­l­aisia määriä hakkku­utähteitä, kan­to­ja ja ener­gia­pui­ta kuin hal­li­tus nyt yrit­tää uusi­u­tu­van ener­gian paket­ti­in saa­da kasaan. Jos samal­la vielä avo­hakkuiden suo­sio vähe­nee, kuten näyt­tää tapah­tu­van, niin tilanne heikke­nee edelleen.

    Mut­ta sit­ten­hän kepu­laiset saa­vat hyvän syyn vauhdit­taa puu- ja met­säen­er­giakaup­paa eri­laisin uusien vero­helpoi­tusten ja tuki­ais­ten avul­la, kun ensin uusi­u­tu­van ener­gian voimalaitok­set on raken­net­tu toimiviksi.

  26. Kait­pa hakku­utähtei­den pois­to köy­hdyt­tää maaperää. Maalaisjär­ki sen jo kertoo. 

    Maalaisjär­ki ei kuitenkaan ker­ro sitä, mik­si vas­ta avat­tu hiekkakuop­pa kas­vaa niin tuhot­tomasti män­tyä. Tai­mi taimes­sa kiin­ni. Ja jo silmäkin ker­too, ettei vas­ta ava­tus­sa hiekkakuopas­sa ole orgaanisia ainek­sia. Joten lie­neeköhän se hakku­u­jäte vält­tämätön­tä puun kasvulle?

  27. @ Puoluee­ton tarkkail­i­ja: Täysikasvuiset isot puut eivät liene riip­pu­vaisia karik­keen ja maatu­van puuainek­sen rav­in­teista suo­raan, mut­ta karik­keen muo­dos­tu­mis­es­ta riip­puu met­sän­po­h­jan maan­päälli­nen ja pin­ta­ju­uri­nen ja muu lähel­lä pin­taa ole­va maanalainen luon­to. Her­ran täh­den, tääl­lähän mikä tahansa vaap­sa­hap­si­ainen estää tiet ja asu­tusalueet. Ettäkö nyt sit­ten voidaan koko maan met­sälu­on­to tuho­ta, kun ker­ta tarkoi­tus on pyhä? 😮

    @ Timo T: Kan­not hajoa­vat hitaasti ja lan­noit­ta­vat maa­ta vuosien ajan. Maatu­vat juuret lan­noit­ta­vat syvältä. Oksat hajoa­vat nopeasti, jopa yhdessä kesässä, ja niiden lan­noit­ta­va vaiku­tus humah­taa nopeasti.

    Sitä pait­si niis­sä siis­teis­sä koo­tuis­sa haket­ta varten kerä­tyis­sa hakku­u­jäteka­sois­sa, joi­ta minä olen näh­nyt tei­den var­sil­la, on kan­to­jen lisäk­si oksat — havuineen neulasineen.

    En olisi ihan niin luot­tavainen kuin Timo T.

  28. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: Sora­mon­tun taimet­tumi­nen perus­tuu siihen, että maan pin­ta on rikot­tu ja siinä on sen takia siemenelle hyvät itämisolo­suh­teet. Mut­ta jos kat­sot mon­tun ympäril­lä ole­vaa sora­har­jua, niin puut kas­va­vat siel­lä hitaasti. Siel­lä on siis niukasti rav­in­tei­ta. Sora­har­juil­ta ei saa ottaa ener­gia­pu­u­ta, siel­lä tarvi­taan kaik­ki rav­in­teet puiden kas­vat­tamiseen. Viimeistään maan­omis­ta­jan kuu­luu se kieltää. Sen sijaan rehevem­mil­lä mail­la ener­gia­pu­un kor­juu jopa saat­taa helpot­taa met­sän uud­is­tu­mista. Se ei kas­va sit­ten niin paljoa roska­pu­u­ta ja heinää, jot­ka tukah­dut­ta­vat taimet.
    Anna-Liisal­la näkyykin ole­van vankat mielip­i­teet asi­as­ta. Kaik­ki eivät ehkä kuitenkaan mene aivan oikein päin.

  29. Mihin perus­tuu alla ole­va väitteesi?
    Mielestäni metaani on paras päästötön polt­toaine liiken­teessä ja markki­navoimat ohjaa­vat siihen suun­taan, ellei val­tio­val­ta sitä estä sähkö­tar­if­fin avul­la. Mik­si pitää tukea sähkön­tuotan­toa tar­if­fil­la, mut­ta biokaa­sun liiken­nekäyt­töä ei saa tukea. Liiken­nekäyt­tö kyl­lä kan­nat­taa ilman tukeakin. Sähkön­tuotan­to ei kan­na­ta ilman tukea. Ei pidä levit­tää väärää tietoa. Vas­taa eri­tyis­es­ti miksi:
    “Autossa metaani on yhtä hyvä, mut­ta vain yhtä hyvä, kuin diesel”

    Ter­veisin
    Alpo Kitinoja
    Vaasan yliopis­to, Lev­ón instituutti

    ” Metaani on hyvä polt­toaine vähän mihin tarkoituk­seen hyvän­sä, mut­ta eri­tyisen hyvä se on sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­nos­sa, kos­ka se toimii myös pienis­sä yksiköis­sä ja kos­ka hyö­ty­suhde on paljon parem­pi kuin kiin­teil­lä tai nestemäisil­lä polt­toaineil­la. Autossa metaani on yhtä hyvä, mut­ta vain yhtä hyvä, kuin diesel. Sik­si markki­navoimat ohjaa­vat metaanin pääasi­as­sa sähkön­tuotan­toon, ellei asi­aa häir­itä vääristävil­lä verotuilla.”

  30. Hei Osmo, kom­men­toin kir­joi­tus­tasi Gasum­in edustajana.

    Toteat tek­stis­säsi, että ”Autossa metaani on yhtä hyvä [polt­toaine], mut­ta vain yhtä hyvä, kuin diesel ”. Hiilid­iok­sidipäästö­jen kannal­ta metaani ja diesel ovat samal­la viival­la. Hiukkaspäästöis­sä metaani on puh­taampi. Asian pain­oar­vo koetaan ehkä vähäisek­si, kos­ka varsi­naista kansal­lista vähen­tämisvelvoitet­ta hiukkaspäästöille ei ole, mut­ta täl­lä on merk­i­tys­tä esimerkik­si kaupun­ki-ilman laadun kannalta.

    Esität myös, että markki­navoimat ohjaa­vat metaanin pääasi­as­sa sähkön­tuotan­toon, ellei asi­aa häir­itä vääristävil­lä vero­tu­il­la. Mielestäni asia on päin­vas­toin. Markki­navoimille ei anneta ohjaus­mah­dol­lisu­ut­ta, kun biokaa­sun sähkön­syöt­tö­tar­if­fi astuu voimaan. Tuki on vääristävä, mut­ta nimeno­maan sähkön tuotan­non eduk­si. Biokaa­sun eri käyt­tö­tapo­jen tas­a­puolisen kohtelun varmis­tamisek­si liiken­nekäytölle tulisi saa­da sähkön­tuotan­toa vas­taa­va takuuhintajärjestelmä.

    Sähkön tuot­ta­mi­nen biokaa­sun avul­la on sinän­sä ihan järkevää. Pros­en­tu­aal­isia osu­us­tavoit­tei­ta ajatellen biokaa­sun merk­i­tys sähkön­tuotan­tosek­torin isos­sa kokon­aisu­udessa ei ole kovin huo­mat­ta­va. Biokaa­su voidaan hyö­dyn­tää suh­teel­lis­es­ti parhait­en liiken­teen polt­toaineena, sil­lä liiken­nesek­to­ril­la keino­va­likoima on kaiken kaikki­aan kapeampi. Biokaa­sul­la voitaisi­in kat­taa läh­es 20 % Suomen EU-direk­ti­ivi­in perus­tu­vas­ta velvoit­teesta lisätä liiken­teen uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den osu­us vähin­tään 10 % vuo­teen 2020 mennessä.

    Ter­veisin,
    Chris­ter Paltschik, Gasum Oy

  31. Gasum­in edus­ta­jan ei mielestäni pystynyt osoit­ta­maan, että biokaa­sua pitäisi käyt­tää liiken­nekäytössä. Hän vain esit­ti oman yhtiön­sä lobbauspuheenvuoron.

    Eli olen edelleen sitä mieltä, että biokaa­su pitäisi käyt­tää sähkön ja läm­mön yhteistuotannossa.

    Olen­naista on, että biokaa­sul­la voidaan tuot­taa sähköä ja läm­pöä kaa­sumoot­tor­eil­la pienis­sä laitok­sis­sa, jot­ka ainakin osit­tain pystyvät kor­vaa­maan huonom­mal­la hyö­ty­suh­teel­la toimivia pieniä läm­pökeskuk­sia. Täl­löin primääriener­gian käyt­tö­tarve pienenee.

  32. Liiken­teen kasvi­huonekaa­sut on ain­oa sek­tori, joka lisään­tyy täl­lä het­kel­lä Euroopassa.

    Miten öljy kor­vataan liiken­teessä? Vas­taus ei ole etano­li eikä biodiesel. Sähkö se voisi olla osittain.

    Kaa­su eli bio­metaani on kuitenkin ain­ut ener­gia­muo­to, joka voisi ratkaista liiken­teen päästöon­gel­man. Sitä ei pidä kurit­taa vaan sen käyt­töä pitää lisätä val­tion toimenpitein.

    Biokaa­su on täysin uusi­u­tu­va luon­non­va­ra. Sitä saadaan esim mais­sista kolme ker­taa enem­män kuin etano­lista. Myös puus­ta tulee enem­män bio­metaa­nia kuin etano­lia. Lev­ästä saadaan bio­metaa­nia kun vain halutaan.

    Nestemäisel­lä metaanil­la voidaaan kulkea maal­la, merel­lä ja ilmas­sa. Kun vain halutaan

    Se vähen­tää enitenkasvi­huonekasvipäästöjä ja mui­ta päästöjä. Se on tur­val­lista ja bio­metaanin liiken­nekäyt­tö on kyp­sää teknologiaa.

    Biokaa­sul­la on myös moot­torikäytössä korkea hyö­ty­suhde ja se on täl­lä het­kel­lä liiken­nekäytössä edullista. Kun­han val­tio­val­ta ei “pilaa” markki­noi­ta sähkön syöttötariffilla.

    Mik­si kallis­ar­voinen bio­metaani pitää tuh­la­ta sähkön ja läm­mön­tuotan­nos­sa. Sähköä voidaan tuot­taa riit­tävästi muil­la uusi­u­tuvil­la energialähteillä?

  33. Biokaa­sua ennem­min liiken­teeseen kuin sähköön. Eli samoil­la ajatuk­sil­la edel­lis­ten kir­joit­ta­jien kanssa. Itse val­itsin kaa­suau­ton sen vuok­si, että sen päästöt ovat huo­mat­tavasti pienem­mät kuin ben­sa- tai diese­lau­ton. Kulu­tus on pienem­pi kuin ben­sal­la, ja hiukkaspäästöt ovat todel­la vähäiset ver­rat­tuna dieseli­in. Asun itse kaupunkialueel­la suuren tien läheisyy­dessä, ja arvostan puh­taam­paa ilmaa. Dieselien pöl­lyt­te­lyn kyl­lä huo­maa, kun itsekin vai­h­doin dieselistä kaasuun. 

    Ajatelka­a­han nyt vielä, onko täl­lä het­kel­lä parem­paa liiken­nepolt­toainevai­h­toe­htoa? (Bio)kaasukäyttöiset autot ovat koetel­tua ja edullista tekni­ikkaa, ja malle­ja on usei­ta suo­raan kau­pas­ta ostet­tavina. Iso­ja ja pieniä. Tässäkin keskustelus­sa on puhut­tu jo use­asti sähköau­toista. Jos ne ovat mielestänne ratkaisu, niin käykäähän osta­mas­sa sel­l­ainen kau­pas­ta. Eipä ole kovinkaan kum­moinen valikoima. Ja sit­ten kun niitä tulee, on ongel­mana hin­ta ja latauk­sen hitaus. (bio)kaasuauto on edulli­nen, tankkaus nopeaa ja sil­lä voidaan ajaa pitk­iä matko­ja usein niin kylmässä Suomes­sa, ilman ongelmia. 

    Sähköä ja läm­pöä voidaan kyl­lä tuot­taa useil­la muil­la tavoil­la, mut­ta liiken­nepolt­toaineis­sa valikoima on pienem­pi. Sähkön­tuotan­nos­sakin voitaisi­in keskit­tyä sähköte­hon mak­si­moin­ti­in, läm­pöähän voi sit­ten tuot­taa yliv­er­taisel­la hyö­ty­suh­teel­la vaikka­pa läm­pöpumpuil­la. Polt­tamisel­la päästään lähelle sadan pros­entin hyö­ty­suhdet­ta, läm­pöpumpuil­la use­an sadan pros­entin hyö­ty­suhteisi­in (läm­pök­er­roin, COP). 

    Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa ylivoimais­es­ti suurin yksit­täi­nen biokaa­sun tuot­ta­ja lie­nee ämmäs­suon kaatopaik­ka. Tänä kesänä siihen sen­tään valmis­tui kaa­su­voimalaitos, joka sähkön tuotan­non lisäk­si kuitenkin nytkin auringon pais­taes­sa pus­kee suurim­man osan ener­gias­ta läm­pönä kaukoläm­pöverkkoon (tai harakoille). Kaukoläm­mön tarpeel­lisu­ushan on näin kesäl­lä aika olema­ton, sil­lä sama läm­pöen­er­gia voitaisi­in tuot­taa hel­posti läm­pöpumpuil­la tai aurinkok­eräimil­lä. Kaukoläm­pöä on vain totut­tu käyt­tämään, ja samal­la sil­lä toteutetaan katu­jen sulanapi­toa ja muute­taan lumi loskak­si kaupunkialueella..

    Läm­mön (ja sähkön) tuo­ton sijas­ta kaa­sua (Biokaasu=metaani, maakaasu=metaani), voitaisi­in kuitenkin käyt­tää heti tänään kor­vaa­maan läh­es 100% fos­si­ilista polt­toainet­ta liiken­nekäytössä. Sit­ten joskus tule­vaisu­udessa voitaisi­in miet­tiä voisiko tuo­ta metaa­nia muut­taa järkevästi sähkök­si hyväl­lä sähköhyö­ty­suh­teel­la vaikka­pa polt­to­ken­no­jen avul­la, vai muutet­taisi­inko metaani (CH4) vaikka­pa vedyk­si (H2) käytet­täväk­si polt­to­ken­nokäyt­töi­sis­sä autois­sa, jol­loin voitaisi­in luop­ua raskaas­ta akustosta…

    Että eiköhän se ener­gian arvo­järjestys ole seuraavanlainen:
    1.Liikenne (varas­toin­ti, tankkausnopeus)
    2.Sähkö (vaikeam­paa tuot­taa kuin läm­pö, vai­h­toe­hto­ja on kuitenkin paljon)
    3.Lämpö (hal­paa, saatavil­la paljon)

  34. Soin­in­vaara van­hana yksi­ty­isautoilun ja ydin­jäte­te­ol­lisu­u­den vas­tus­ta­jana yrit­tää vaan kek­siä mui­ta ener­gia­muo­to­ja kor­vaa­maan van­hen­tunut­ta uraanikäyt­töistä höyryvoi­matekni­ikkaa niin kuin pitääkin mut­ta ei kaikkea pidä jät­tää yhden kortin varaan. Kaa­suau­toilu on jokat­a­pauk­ses­sa järkeväm­pää kuin Diesel tai ben­si­ini­au­toilu ja fos­si­iliperäistä hiilid­iok­sidia pumpataan taivaalle koko ajan. Tosin se ei lopu niin kauan kuin öljyä riittää.

    Trafi/AKE on pistänyt kapu­loi­ta kaa­suau­to­jen rat­taisi­in jo vuosia vaa­tien turhan­päiväisiä vas­taavu­u­todis­tuk­sia ja teste­jä jot­ka eivät todista mitään käytön aikai­sista päästöistä.
    Eikö biokaa­sun käytölle liiken­teessä voi antaa edes mah­dol­lisu­ut­ta? Kuten moni jol­la on omako­htaista koke­mus­ta tietää että kaa­suau­toilu on järkevää eikä sitä pidä verot­ta­mal­la lopettaa.

    Mitäs jos maaseudul­la kylät oli­si­vat omavaraisia ja tuot­taisi­vat koti­maisel­la biokaa­sul­la läm­mi­tyk­sen, sähkön ja liiken­teen eikä polt­toainet­ta tarvit­sisi hakea kaupungista mihin se on rah­dat­tu var­ta vas­ten ulko­mail­ta? Mik­si Liiken­nepolt­toainet­ta pitää kul­jet­taa ympäri maa­ta kun se voidaan tuot­taa ja tanka­ta autoon siel­lä mis­sä sitä tarvi­taan? Tekni­ik­ka kaik­keen tähän on jo valmi­ina ja käytössä mut­ta sille tarvi­taan päät­täjien tuki ja hyväksyn­tä. Ilmeis­es­ti ener­giay­htiöt vaan saunot­ta­vat päät­täjiä että hei­dän bisnes saa jatkua. Keitä päät­täjiä biokaa­suy­hdis­tyk­sen pitäisi saunottaa?

  35. Luit­teko te ollenkaan tuo­ta kir­joi­tus­ta mihin kom­men­toitte? Kysymys ei ole siitä että biokaa­sun käytöstä tulisi rankaista verol­la vaan alka­isi­jik­si siitä että johtuen liiken­nepolt­toainei­den vero­tuk­ses­ta sen verova­paus käytän­nössä sub­ven­toisi käyt­töä liiken­teessä suh­teessa voimalaitok­si­in. Mik­si ihmeessä pitäisi sub­ven­toi­da erik­seen sitä että biokaa­sul­la kor­vataan ben­si­iniä eikä kiivi­hi­iltä tai turvetta?

  36. Kyl­lä se on luet­tu mut­ta mik­si ihmeessä liikenne ja voimalaitok­set kil­pail­i­si­vat keskenään? viimeiset vuodet on koko ajan uhkail­tu että Maa- ja biokaa­sui­hin tulisi sama vero. Kuin­ka yri­tyk­set voivat tehdä päätök­siä pitkälle tule­vaisu­u­teen jos tuulen suun­ta muut­tuu koko ajan?

    Kuten otsikostakin voi kään­teis­es­ti riv­ien välistä lukea niin väite on: “Biokaa­sun väärä kohde on liiken­teessä” ja sitä minä en ainakaan vas­tustelemat­ta niele. Voi olla etten ymmär­rä alku­peräistä point­tia mut­ta min­ua kiin­nos­taakin biokaa­sun liiken­nekäyt­tö eikä myöskään hait­taa jos sitä käytetään myös sähkön- ja lämmöntuotannossa.

    Lauseessa: “Autossa metaani on yhtä hyvä, mut­ta vain yhtä hyvä, kuin diesel.” ei taas ole mitään järkeä jos metaanil­la tarkoite­taan biokaa­sua ja dieselil­lä Fos­silista polt­toainet­ta. Tois­in­päin siinä voi olla järkeä siis jos ver­rataan fos­si­ilista maakaa­sua ja uusi­u­tu­vaa Biodieseliä.

    Sitä en vaan ymmär­rä että kun biokaa­su on koti­mainen tuote, se käy liiken­nepolt­toaineek­si, läm­mi­tyk­seen ja sähkön­tuotan­toon, se lisää Suo­ma­laista osaamista, työ­paikko­ja, vähen­tää fos­si­il­isien polt­toainei­den käyt­töä, tekni­ik­ka, on ole­mas­sa, pro­jek­te­ja on suun­nitel­tuna odot­ta­mas­sa käyn­nistymistä ja blaa blaa blaa niin mik­si pitää kaik­ki munat tehdä yhteen pesään eikä voitaisi sal­lia biokaa­sun use­am­paa käyt­töä yhtä aikaa siis liiken­teessä ja sähkön­tuotan­nos­sa? Väit­tämäl­lä että biokaa­su käy vain yhteen tarkoituk­seen kus­taan vaan omaan pesään.

    Liiken­nepolt­toaineet Euroopassa:
    Fos­si­ili­nen Uusiutuva 

    Ben­si­i­ni -> Etanol (E85)
    Diesel -> Biodiesel
    Maakaa­su (CNG) -> Biokaa­su (CBG)
    Nestekaa­su (LPG) -> >ei korvaajaa<

    -Meikäläi­nen

  37. “Sil­lä ei tietenkään ole mitään merk­i­tys­tä, mitä tuolle koti­tarvikepu­uhastelulle tapah­tuu; ei se myöskään ilmas­toa paljon auta. Jos kuitenkin biokaa­suau­tot vapaute­taan aina ja kaikkial­la kokon­aan liiken­teen veroista, ja hyväksytään vielä likaista biokaa­sua käyt­tävien auto­jen korkeam­mat pakokaa­su­jen epäpuh­taudet, asi­at menevät aivan päälaelleen.”

    Tääl­läpäin on suun­nit­teil­la pienehkö biokaa­su­laitos, jon­ka tarkoituk­se­na olisi a) tuot­taa biokaa­sua ajoneu­voihin ja b) sähkön­tuotan­to. Reak­tori­in käytet­täisi­in paikallis­ten maat­alo­jen lan­taa, ei-ruoan­tuotan­nos­sa ole­vien pel­toalo­jen kasvi­jätet­tä ja vil­jan olkea, sekä (toivon mukaan) paikallis­ten yri­tys­ten ja asukkaiden bio­jätet­tä. Kuu­luuko tämä koti­tarvepu­uhastelun piikki­in; laitos olisi tulos­sa yhdelle maatilalle?

    Etu­ina tästä laitok­ses­ta aivan maal­likkona näk­isin mm. seuraavaa:

    1. Mah­dol­liset biokaa­sua­joneu­vot voisi­vat tanka­ta lähel­lä tuotan­to­laitos­ta; samat­en muut kaa­sua­joneu­vot voisi­vat kas­vat­taa ajosädet­tään pohjoisem­mak­si nykyis­es­tä. Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den “turha” kul­je­tus fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la vähenisi. Samal­la se raha, joka on mak­set­tu suurille monikansal­lisille yri­tyk­sille, ohjau­tu­isi _kokonaisuudessaan_ koti­maan kulu­tuk­seen. Biokaa­suau­ton päästöt ovat pienem­mät kuin vas­taa­van ben­si­ini­au­ton, joten tämänkin aspek­tin pitäisi vaakakupis­sa painaa.

    2. Biokaa­sul­la tuotet­taisi­in sähköä laitok­sen lähel­lä ole­vien yksikkö­jen tarpeeseen. Seu­raus: sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­tia vapau­tu­isi muualle maa­han; lisäk­si sähkön­syöt­tö­var­muus kohenisi, kos­ka ei oltaisi enää riip­pu­vaisia pitk­istä maas­tolin­joista. Tarpeen vaaties­sa tuho­jen kor­jauk­sen ajan voitaisi­in kor­va­ta ns. val­takun­nan­sähkö paikallisel­la sähköl­lä sen sijaan, että ihmiset odot­taisi­vat lin­jo­jen kor­jaus­ta ilman minkään­laista sähköä.

    3. Laitos käyt­täisi _biojätettä_. Tämä on tärkeä point­ti, jota ei mielestäni ole muis­tet­tu korostaa. Nykyisel­lään bio­jäte menee niis­sä kiin­teistöis­sä, jot­ka jak­sa­vat kom­pos­toi­da, maan­paran­nuk­seen. Tämä on ihan hyvä asia, mut­ta paljn bio­jätet­tä menee hukkaan kom­pos­toin­ti­laisku­u­den takia. Osa menee seka­jät­teen joukkoon ja täysin hukkaan. Lop­pu, joka on kyl­lä lajitel­tu, joudu­taan aja­maan pitk­iäkin matko­ja niiden pros­es­soin­ti­in sovel­tuville laitok­sille. Tässä ei mielestäni ole minkään­lai­ta järkeä. Bio­jäte, jon­ka voisi käyt­tää paikallis­es­ti, las­tataan rekkaan, joka vie sen sadankin kilo­metrin päähän johonkin laitok­seen, joka sit­ten tekee siitä jotain. Mik­sei sitä voisi käyt­tää 0 — 20 km:n säteel­lä olevas­sa laitoksessa?

    Mielestäni tuos­sa lainaa­mas­sani osas­sa artikke­lia pais­taa aika pahasti aat­teelli­nen peri­aate läpi, nimit­täin se, että yksi­ty­isautoilu on pahin asia, mitä maa pääl­lään kan­taa. Jos nyt ihan ensim­mäisek­si hyväksyt­täisi­in kak­si asi­aa, nimit­täin 1. ihmiset ovat aina valin­neet itse asuin­paikkansa, ja tule­vat tekemään niin jatkos­sakin, ja 2. halusitte tai ette, yksi­ty­isautoilua tulee jos­sain muo­dos­sa ole­maan aina. Sen sijaan, että pyrit­täisi­in keinotekois­es­ti ja peit­el­tyjä keino­ja käyt­täen keskit­tämään kaik­ki asum­i­nen muu­ta­maan isoon kasvukeskuk­seen, tulisi hyväksyä nuo kak­si asi­aa ja keskit­tyä siihen, miten noiden kah­den kohdan päästöt saataisi­in jo lyhyel­lä aikavälil­lä mah­dol­lisim­man pieniksi.

    Ja vielä lopuk­si: mis­säköhän päin maa­ta sitä yksi­ty­isautoilua eniten on, ja mis­sä tuos­ta autoilus­ta tule­vat päästöt ovat korkeim­mat? Aivan oikein, juuri niis­sä kasvukeskuk­sis­sa. Siel­lä, mis­sä olisi ihan oikeasti mah­dol­lista liikkua julk­isil­la kulkuneu­voil­la jouhev­asti ja ilman suur­ta ylimääräistä vaivaa, suorite­taan eniten yksi­ty­isautoilua. Tuos­sa ei ole mielestäni mitään järkeä. Sen sijaan, että haja-asu­tusaluei­den asu­jia taas ker­ran koete­taan rankaista asuin­paikkansa vuok­si täräyt­tämäl­lä voimaan km-perusteinen vero, pitäisi miet­tiä, miten yksi­ty­isautoilua voisi kasvukeskuk­sis­sa vähen­tää. Tietul­lit ovat yksi tehokas ratkaisu, samat­en yksi­ty­isautoilun kieltämi­nen joil­lakin alueil­la. Min­ulle, eikä mon­elle ystäväl­lenikään, ei tuot­taisi minkään­laista tuskaa jät­tää autoa johonkin kaukoparkki­in ja jatkaa matkaa keskus­taan siitä julk­isil­la. Mah­dol­liset isom­mat kan­ta­muk­set voisi oma­lle autolle/kotiovelle toimit­taa joku tavarataksin tyyp­pinen palvelu. Mut­ta tämä idea­han ei tietenkään käy, kos­ka se oma pikku mussukka/kikkelinjatke ei pää­sisikään kat­se­le­maan mui­ta laji­tovere­itaan kaupun­gin keskustaan…

  38. Pakko tart­tua tähän van­haan jut­tuun kun käyt­tövoimavero todel­la näyt­tää toteu­tu­van myös biokaa­suau­toille. Miten ihmeessä tämä on perusteltavissa? 

    Kir­joi­tat tuol­la edel­lä että “Biokaa­sun tuot­ta­jat halu­a­vat kuitenkin käyt­tää metaanin henkilöau­tois­sa, ei sik­si, että se olisi tuotan­to­taloudel­lis­es­ti järkevää, vaan kos­ka on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavam­paa kor­va­ta korkeasti verotet­tua ben­saa kuin esimerkik­si trak­torin vähän verotet­tua löpöä. Täl­löin biokaa­su ohjau­tuu väärään käyttöön.”

    Eikö tämä juuri osoi­ta että vero­tus ohjaa väärin?

    Vas­ta-argu­ment­te­ja blo­gis­sa http://viestitin.blogspot.com/2011/11/paastotonkin-autoilu-on-pahasta.html

Vastaa käyttäjälle Puolueeton tarkkailija Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.