Terveisiä Berliinistä (3): hajahuomioita

Hajau­tu­nut rakenne

Ber­lii­ni on muo­dos­tu­nut jos­kus kau­an sitt­ten suu­res­ta jou­kos­ta itse­näi­siä kun­tia. Täl­tä ajal­ta on peräi­sin sen sekoit­tu­nut kau­pun­ki­ra­ken­ne. Kau­pun­gil­la ei ole yhtä sel­ke­ää kes­kus­taa, vaan lukui­sia eri­tyyp­pi­sio ja oma­lei­mai­sia kes­kus­ta-aluei­ta. Tämä on joh­ta­nut myös kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, jos­sa asu­mi­nen ja työ­pai­kat ovat sekai­sin. Se vähen­tää lii­ken­teen mää­rää, sil­lä moni tulee töi­hin kävel­len. Tämä Mat­ti Van­ha­sen uudel­le­mal­le kaa­vai­le­ma him­me­li­mal­li siis toi­mii, kun asuk­kai­ta on pie­nel­lä alu­eel­le yli kol­me miljoonaa.

Vuo­krat

Asun­to­jen vuo­krat ovat käsit­tä­mät­tö­män mata­lia. Yksi­tyi­sil­lä mark­ki­noil­la alle vii­si euroa kyl­mäs­tä asun­nos­ta. Läm­mi­tys­ku­lut tule­vat siis pääl­le. Vuo­kra­ta­soa pai­naa muka­vas­ti alas se, että kau­pun­gis­sa on 150 000 tyh­jää asun­toa. Osa­val­tio myös sub­ven­toi asu­mis­ta mel­koi­ses­ti. Vuo­kra­sään­nös­te­ly on viral­li­ses­ti puret­tu, mut­ta tosia­sias­sa ei ole. Vuo­kraa ei saa korot­taa kuin hyvin vähän ker­ral­laan. Yleen­sä vuo­kra­sään­nös­te­ly tuho­aa van­han asun­to­kan­nan tehok­kaam­min kuin sota. Näin on tapah­tu­nut esi­mer­kik­si Brys­se­lis­sä, mut­ta Ber­lii­niin veron­mak­sa­jien rahaa upo­te­taan nyt kui­ten­kin niin pal­jon, ettei van­han raken­nus­kan­nan rän­sis­ty­mis­tä tapah­du, päin vas­toin, raken­nus­kan­taa kohen­ne­taan jätti-investoinnein.

Ber­lii­nis­sä jok­seen­kin kaik­ki asu­vat vuo­kral­la. Sii­hen täy­tyy sisäl­tyä jokin talou­del­li­nen tuki­muo­to. Aina­kaan vyuo­kral­la asu­mis­ta ei voi fra­sit­taa saman­lai­nen vero­tuk­sen epä­sym­met­ria, joka pakot­taa Sumes­sa omis­ta­maan itse asun­ton­sa ellei halua mak­saa asun­non pää­oma­tuo­tos­ta veroa.

Perus­kor­jaus

DDR pois­ti asun­to­pu­lan Itä-Ber­lii­nis­tä jät­tio­pe­raa­til­la. Mää­rä voit­ti laa­dun. Tämän seu­rauk­se­na kau­pun­gis­sa on gigant­ti­sia 12-ker­rok­si­sia lamel­li­ta­lo­ja suu­rek­si osak­si tyh­jil­lään. Nii­tä on paran­nel­tu pur­ka­mal­la madal­ta­mal­la ne puo­leen ja elä­vöit­tä­mäl­lä jul­ki­si­vu­ja par­vek­keil­la ja erk­ke­reil­lä. Lop­pu­tu­los on ihan hyvän näköis­tä, mut­ta vir­ka­mies­ten mukaan oli­si tul­lut pal­jon hal­vem­mak­si pur­kaa ne ja raken­taa koko­naan uudet talot.

Myös Län­si-Ber­lii­nin puo­lel­la beto­ni­bru­ta­lis­min luo­muk­sia on ehos­tet­tu onnis­tu­nees­ti. Sii­tä voi­si ottaa oppia Hel­sin­gis­sä, jos­sa beto­ni­lä­hiöi­tä on tulos­sa suu­rin jou­koin peruskorjausikään.

23 vastausta artikkeliin “Terveisiä Berliinistä (3): hajahuomioita”

  1. Ber­lii­nis­sä jok­seen­kin kaik­ki asu­vat vuokralla”

    Oli­si hyvä tie­tää miten asia on muu­al­la sak­sas­sa. Käsi­tyk­se­ni mukaan asu­taan vuo­kral­la kos­ka ene­mis­tö ihmi­siä ei ole “pysy­väs­ti” aset­tu­nut Ber­li­niin. Ja mikä oli­si oli­si asun­to­jen hin­ta vapaal­la­mark­ki­noil­la ver­rat­tu­na muu­hun saksaan.

  2. No 60 m² asun­nos­ta Kalt­mie­te on 650, mut­ta Warm­mie­te jo 800 ja pääl­le tule­vat Neben­kos­ten ? (mitä­hän ovat ) 150 euroa eli yhteen­sä 950 euroa eli 15,8 euroa per m2.
    Mones­ti vuo­kra­taan vain sei­niä eli asun­nos­ta puut­tu­vat esim keit­tiö­ka­lus­teet , vaa­te­kaa­pit etc.
    Hin­taa ver­tail­taes­sa pitää ver­tail­la myös mitä se siältää

  3. mikä oli­si oli­si asun­to­jen hin­ta vapaal­la­mark­ki­noil­la ver­rat­tu­na muu­hun saksaan”

    Nopea haku 50–80 m², 2–3 h antoi sak­sa­lai­sen kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jän sivuil­ta Ber­lii­nin hin­ta­ta­son alka­van n 10–20 000 euros­ta. Kaik­kein hal­vim­mat 1 e “tar­jouk­set” kui­ten­kin tar­jous­kaup­po­jen läh­tö­jä? Ver­tai­lu­na Munc­he­niin, vas­taa­va haku antaa alim­mik­si hin­noik­si n 75 000 euroa, tosin ne hin­nat ovat kau­pun­gin ulko­lai­dal­le radan ja/tai moot­to­ri­tien var­rel­le, sikä­läi­nen Kerava?

    Kum­mis­kin, Ber­lii­nin kon­sep­ti toi­mi­si var­maan tääl­lä­kin: Siir­re­tään pää­kau­pun­ki ja elin­kei­noe­lä­mä 50 vuo­dek­si jon­ne­kin muu­al­le ja pala­taan sit­ten takai­sin kat­so­maan mitä on jäljellä.

  4. Ymmär­tääk­se­ni Sak­sas­sa aikoi­naan pää­tet­tiin pois­taa asun­to­jen vuo­kra­tu­lo­jen vero­tus koko­naan. Tämä joh­ti sii­hen, että asun­to­ja tuli tar­jol­le pal­jon ja hin­nat puto­si­vat. Ei siis ainoas­taan Ber­lii­nis­sä vaan kaik­kial­la. Jois­sain kau­pun­geis­sa oli ennen tätä pää­tös­tä ihan pulaa vuo­kra-asun­nois­ta, ei kuu­lem­ma enää pää­tök­sen jälkeen.

  5. Sak­sas­sa asuu n. 60 pro­sent­tia väes­tös­tä vuo­kral­la ja Ber­lii­nis­sä yli 80 prosenttia. 

    Vuo­kra­lai­sen tur­va on tois­ta luok­kaa kuin tääl­lä. Irti­sa­noa ei saa, ellei ole itse muut­ta­mas­sa asun­toon. Vuor­ka­nan­ta­jan kuo­le­ma­kaan ei ole syy hää­töön, vaan peri­kun­ta on vel­vol­li­nen jat­ka­maan sopimusta. 

    Onko se muu­ten veron­mak­sa­jil­le kovin kan­nat­ta­vaa mak­saa näi­tä mat­ko­ja, kun kaik­ki tie­to näis­sä­kin Osmon Ber­lii­ni-ket­juis­sa — jouk­ko­lii­ken­teen tyy­ty­väi­syy­sas­teet, vuo­kra­ta­so ym. on kat­sot­ta­vis­sa netis­tä paris­sa minuu­tis­sa? Aina­kin jos kie­li­tai­to­va­li­koi­maan kuu­luu sak­sa kuten minulla. 

    Ehkä se on hyvä käy­dä pai­kan pääl­lä­kin, en tie­dä? Pal­jon­han sitä reis­sa­taan — maa­kun­ta­lii­tot nyt etunenässä. 

    (Nimi­merk­ki kateellinen)

  6. Lii­an van­han hin­tae­si­merk­ki on kyl­lä kal­liim­mas­ta pääs­tä. 5 euroa neliö on ihan rea­lis­ti­nen kes­kus­ta-alu­een ulko­puo­lel­la ja par­hail­la­kaan pai­koil­la men­nään har­voin yli kym­pin. Juu­ri pari vuot­ta sit­ten asuin Kreuz­ber­gis­sä kuu­kau­den kalus­te­tus­sa 90-neliöi­ses­sä asun­nos­sa 550 €/kk sisäl­täen säh­kön, netin, veden jne.

  7. Ber­lii­ni­läis­kol­le­ga­ni mukaan eräs teki­jä hal­vois­sa vuo­kris­sa on se että kau­pun­gis­sa on val­ta­vas­ti tilaa. Se oli kuu­lem­ma kukois­tuk­sen­sa hui­pul­la 30-luvul­la, eikä väki­lu­ku ole vie­lä­kään saa­vut­ta­nut uudel­leen aikai­sem­pia huip­pu­ta­so­ja joi­den mukaan kadut ja jul­kis­ra­ken­nuk­set on mitoi­tet­tu. Asiain­ti­laan lie­nee vai­kut­ta­nut kak­si hävit­tyä sotaa ja ja Län­si-Ber­lii­nin pit­kä jak­so eris­tet­ty­nä etä­pe­säk­kee­nä rau­tae­si­ri­pun takana.

  8. Hal­vat vuo­krat voi­vat myös selit­tyä osak­si Ber­lii­nin isol­la työttömyysasteella.

  9. Näi­nä poli­tii­kan rap­pion aikoi­na on kiva näh­dä että joku polii­tik­ko mat­kus­taa ihan oikeas­ti tutus­tuen asioihin.

    Oli­sin kuin­ten­kin vähän skep­ti­nen sen suh­teen, että perus­ber­lii­nia­suk­ki kul­ki­si kävel­len tai jul­ki­sil­la töihin.

    Onko siel­lä saa­ta­vil­la dataa pal­jon­ko perus­sak­sa­lai­nen ajaa vuo­des­sa autol­la? Ihan pers­tun­tu­mal­la väit­täi­sin luvun ole­van suu­rem­pi kuin Suomessa.

  10. Juu­ri äsken Ber­lii­nis­tä palan­nee­na ja siel­lä usei­ta ker­to­ja aikai­sem­min­kin käy­nee­nä, ja lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mis­tä hyvin seu­ran­nee­na, voin sanoa, että Ber­lii­ni on var­sin hil­jai­nen kau­pun­ki — ver­rat­tu­na vaik­ka­pa moneen suo­ma­lai­seen pik­ku­kau­pun­kiin. Tämä sik­si, että autoil­la, mopoil­la jne. aje­taan Ber­lii­nis­sä suh­tees­sa huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin Suo­mes­sa. Kadut ovat ker­ta­kaik­ki­aan hiljaisia. 

    Koti­kau­pun­gis­sa­ni Por­voos­sa sivu­ka­dul­la­kin asu­mi­nen on tus­kal­lis­ta pai­kal­li­sen päris­te­ly­kult­tuu­rin vuok­si, Ber­lii­nis­sä sen sijaan pää­ka­dun var­rel­la­kin on rau­hal­li­sem­paa. Yhte­nä syy­nä rau­hal­li­suu­teen lois­ta­vas­ti jär­jes­tet­ty jouk­ko­lii­ken­ne, toi­se­na syy­nä luul­ta­vas­ti se, moot­to­reil­la häi­ri­köin­ti ei Sak­sas­sa enää toi­mi itsetehostusmenetlmänä.

  11. Vie­lä vuo­kra-asiois­ta: etsin Ber­lii­nis­sä par­hail­laan asun­toa, ja aika tark­ka kes­ki­mää­räi­nen vuo­kra kes­kus­tan tun­tu­mas­sa (10 min met­ro­mat­ka Alek­san­derplatzil­le) 70 neliön hyvä­kun­toi­ses­ta asun­nos­ta on 500–600 e/kk, sis. läm­mi­tyk­sen, kaa­sun, ja muut “Neben­kos­ten”, kuten jäte­huol­lon ja yhteis­ten tilo­jen siivouksen.

  12. Ber­lii­ni on myös ollut se euroop­pa­lai­nen kau­pun­ki, jos­sa asun­noil­la on vii­me vuo­si­na voi­nut teh­dä kun­nol­li­sen tilin aavis­ta­mal­la seu­raa­van muo­tiin tule­van kau­pun­gin­osan ja osta­mal­la siel­tä vuo­kra-asun­to­ja. Kau­pun­gin kohen­ta­mi­seen on siis sijoi­tet­tu myös mer­kit­tä­viä mää­riä yksi­tyis­tä pää­omaa. Tuol­ta koh­taa teil­le teh­ty esit­te­ly oli joko yksi­puo­li­nen tai sit­ten jotain unohtui. 😉 

    Sii­tä olen samaa miel­tä, ettei DDR:n jää­mis­töä pal­jon kan­na­ta kor­ja­ta. Nurin ja uut­ta tilal­le. Sama jut­tu tääl­lä. En näe mitään syy­tä lait­taa ropoa­kaan yhteis­kun­nan tai yksi­tyis­tä rahaa johon­kin Kontulaan.

  13. Kun nyt olen itse­kin reis­sus­sa, niin pari kom­ment­tia Bolognasta.

    Ensin­nä­kin eri­va­pau­det ekoau­toil­le ei toi­mi. Kau­pun­gin kes­kiai­kai­nen ydin on täy­sin auto­ton, huol­toa­jo on sal­lit­tu aamui­sin, ja sitä reu­nas­ta­val­la alu­eel­la autoi­lua on rajoi­tet­tu voi­mak­kaas­ti, sisään­ajos­ta pitää mak­saa. Nyt täs­tä on ilmei­ses­ti kui­ten­kin lip­sut­tu, maa­kaa­suau­tot ja hybri­dit saa­ne­vat liik­kua alu­eel­la ilman mak­sua. Epäi­len että näin on sik­si että koko tak­si­ka­lus­to tun­tuu ole­van Priusia ja jokai­nen pysä­köi­ty Pun­to maa­kaa­su­käyt­töi­nen. Ero vii­den vuo­den takai­seen on vain vali­tet­ta­vas­ti se että ennen tääl­lä käve­li varo­mat­ta auto­ja, nyt saa vil­kais­ta joka kul­man taak­se kos­ka auto­ja on enem­män, ero on käy­tän­nös­sä iso. Sääli.

    Toi­sek­si, sem­moi­nen iki­van­ha kek­sin­tö kuin arka­dia toi­mii, aamul­la +8 ja tih­kusa­de ja sii­tä huo­li­mat­ta väkeä liik­keel­lä ja aamu­kah­vil­la. Olen­nais­ta on se että arka­dia on riit­tä­vän kor­kea (kak­si ker­ros­ta), riit­tä­vän leveä (kuu­ti­sen met­riä) ja muu­ten­kin laa­du­kas. Toi­mi­si poh­joi­sen valais­tuso­lo­suh­teis­sa vie­lä parem­min, tääl­lä ne jää vähän hämäriksi.

  14. Vuo­kra­ta­soa pai­naa muka­vas­ti alas se, että kau­pun­gis­sa on 150 000 tyh­jää asuntoa.”

    Tämä jos mikä todis­taa sen, että Ber­lii­ni on tosi­aan­kin kas­va­va ja dynaa­mi­nen maa­il­man­luo­kan talous­kes­kus… vai miten se nyt olikaan?

    Joka tapauk­ses­sa Ber­lii­nin opit on täy­sin suo­raan sovel­let­ta­vis­sa Hel­sin­gin kun­nal­lis­po­li­tiik­kaan! Ei muu­ta kuin asbes­til­la vuo­rat­tu Kan­san­pa­lat­si Kata­ja­no­kal­le sii­hen hotel­li­ton­til­le. Samal­la Uspens­kin katet­draa­lin voi­si räjäyt­tää ja tilal­le raken­taa tyy­liik­kään 500m kor­kean tv-tornin.

  15. tpyy­luo­ma: “Toi­mi­si poh­joi­sen valais­tuso­lo­suh­teis­sa vie­lä parem­min, tääl­lä ne jää vähän hämäriksi.”

    Niin, esi­mer­kik­si suu­ri run­ko­sy­vyys sil­loin kun näky­mä aurin­gon suun­taan on estee­tön toi­mii Suo­mes­sa pal­jon parem­min kuin vaik­ka­pa Ete­lä-Euroo­pas­sa. Läpi­ta­lon huo­neis­tos­sa on aina kah­ta eri sävyis­tä valoa, jos­ta tulee hie­no kont­ras­ti ihan ilmai­sek­si. Ilman syvyyt­tä sisä­va­lais­tus jää vähän tasapaksuksi.

  16. Paa­vo Häi­kiö: “Onko siel­lä saa­ta­vil­la dataa pal­jon­ko perus­sak­sa­lai­nen ajaa vuo­des­sa autol­la? Ihan pers­tun­tu­mal­la väit­täi­sin luvun ole­van suu­rem­pi kuin Suomessa.”

    Tun­tu­mia on mui­ta­kin kuin p. Ja miten Sak­san ajo­mää­rä tun­tuu Suo­men P:n p:ssä?
    Esim. vil­kai­se­mal­la, mil­lai­sia vaih­toau­to­ja Sak­sas­sa on tar­jol­la, voi havai­ta, että vuo­tui­set ajo­mää­rät jää­vät siel­lä alle puo­leen sii­tä, mitä Suomessa.

    1. Sak­sas­sa on ajo­ki­lo­metr­re­jä hen­keä koh­den sel­väs­ti vähem­män kuinm Suo­mes­sa, vaik­ka tilas­tois­sa on myös mui­den mai­den läpia­jo­lii­ken­ne. Tar­kat luvut minul­la on jos­sain kotona.

  17. Toi­vot­ta­vas­ti Hel­sin­gis­sä pää­dyt­täi­siin pur­ka­maan ei kor­jaa­maan. Samal­la voi­tai­siin raken­taa lähiöt uusik­si tii­viim­min ja tur­va­ta lähipalvelut. 

    Kun­han lisä­ra­ken­nusoi­keus jol­lain taval­la saa­daan hyö­dyt­tä­mään kor­jaus- ja pur­ku­pää­tök­sen välis­tä suh­det­ta poh­ti­via 60- ja 70-luvun ele­ment­ti­ta­lo­jen omis­ta­jia, niin uskoi­sin kun­nol­lis­ten äänie­ris­tyk­sien, mata­lan ener­gian kulu­tuk­sen jne. voit­ta­van 60-luvun elementtiromantiikan.

    Ele­ment­ti­ra­ken­ta­mi­sen kama­lim­mat esi­mer­kit ovat minus­ta nii­tä kak­si­ker­rok­si­sia ker­ros­ta­lo­ja. Häi­vyt­tä­mäl­lä niis­tä rap­pu­käy­tä­vät, saa­daan paritaloja.

  18. Samal­la Uspens­kin katet­draa­lin voi­si räjäyt­tää ja tilal­le raken­taa tyy­liik­kään 500m kor­kean tv-tornin.

    Ber­lii­nis­sä tai­det­tiin ulkois­taa tuo räjäyt­tä­mi­nen bri­teil­le 40-luvul­la. Aika vähän vis­siin on käyt­tö­kel­pois­ta puret­tu hör­höim­pien­kään DDR-pro­jek­tien tiel­tä puret­tu, vaih­toeh­to­na on ollut yleen­sä raken­taa uusik­si van­ha tai koko­naan uusi, yleen­sä jäl­kim­mäi­nen on ollut edul­li­sem­pi vaihtari.

  19. Osmon huo­mau­tuk­ses­saon koko lii­ken­ne­po­li­tii­kan luu! 

    Osmo: “Sak­sas­sa on ajo­ki­lo­metr­re­jä hen­keä koh­den sel­väs­ti vähem­män kuinm Suomessa…”

    Etäi­syy­det Kes­ki-Euroo­pas­sa ovat lyhyem­piä kuin tääl­lä Suo­mes­sa. Ihmi­set, tuo­tan­to­lai­tok­set ja kau­pat ovat lähem­pä­nä toi­si­aan. Sen vuok­si lii­ken­teen kus­tan­nus­ta­so vai­kut­taa mei­dän kil­pai­lu­ky­kyym­me enem­män kuin kes­ki-euroop­pa­lai­seen. Edel­lä­mai­ni­tun takia lii­ken­teen verot­ta­mienn Suo­mes­sa ei ole ihan täys­jär­ki­sen talou­den­pi­tä­jän puu­haa. 😉 Kes­tä­vää kehi­tys­tä on pai­naa lii­ken­teen kus­tan­nuk­set alle kilpailijamaiden.

  20. Osmo väit­tää:

    Sak­sas­sa on ajo­ki­lo­metr­re­jä hen­keä koh­den sel­väs­ti vähem­män kuinm Suo­mes­sa, vaik­ka tilas­tois­sa on myös mui­den mai­den läpia­jo­lii­ken­ne. Tar­kat luvut minul­la on jos­sain kotona.

    Ei voi olla näin, kos­ka hen­ki­lö­ki­lo­met­rit hen­ki­lö­au­toil­la Sak­sas­sa ovat vuo­des­sa 11 ja Suo­mes­sa 10,3 tuhat­ta kilo­met­riä. Ja täs­sä ei ole muka­na Sak­san läpia­jo­lii­ken­net­tä, vaan tut­ki­muk­sen otan­ta on saksalaisista. 

    Läh­tee­nä on Tie­hal­lin­to ja Sak­san liikenne‑, raken­nus- ja kau­pun­gin­ke­hit­tä­mis­mi­nis­te­riön raport­ti. Kum­mat­kin vuo­del­ta 2008. 

    (minis­te­riön kään­nös minun, en tie­dä onko suo­men kie­les­sä viral­li­sia nimiä mui­den mai­den ministeriöille?)

  21. Henk. koht. minus­ta on ihan ok, jos kan­san­edus­ta­jat käy­vät opin­to­mat­koil­la, mikä­li he Osmon tapaan jaka­vat oppi­maan­sa tie­toa vaik­ka näin blo­gis­sa. Jon­kin­lai­set eet­ti­set ohjeet kan­san­edus­ta­jil­le pitäi­si teh­dä yli­pää­tään. Minus­ta ei ole ok, että veron­mak­sa­jien rahoil­la kus­tan­ne­taan mök­ki­lo­mat Levil­la, kun menee “tans­si­tuo­ma­roi­maan” ja muka­mas samal­la hoi­taa virkatehtäviään.
    Ja mitä väliä sil­lä on jos edus­ta­jat käy­vät sadas­sa maas­sa vuo­des­sa hoi­ta­mas­sa kan­sain­vä­li­siä suh­tei­ta, jos nuo suh­tei­den hoi­to jää epä­mää­räi­sel­le tasol­le. Ehkä­pä ulko­maan­mat­ko­jen mää­rä pitäi­si rajoit­taa rivie­dus­ta­jil­ta aina­kin jos ne suun­tau­tu­vat muu­al­le kuin brysseliin. 

    Mut­ta todel­la kiin­nos­ta­vaa kuul­la Ber­lii­nin kaupunkisuunnittelusta!

Vastaa käyttäjälle Elina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.