Terveisiä Berliinistä (3): hajahuomioita

Hajau­tunut rakenne

Berli­i­ni on muo­dos­tunut joskus kauan sitt­ten suures­ta joukos­ta itsenäisiä kun­tia. Tältä ajal­ta on peräisin sen sekoit­tunut kaupunki­rakenne. Kaupungilla ei ole yhtä selkeää keskus­taa, vaan lukuisia eri­tyyp­pi­sio ja oma­leimaisia keskus­ta-aluei­ta. Tämä on johtanut myös kaupunki­rak­en­teeseen, jos­sa asum­i­nen ja työ­paikat ovat sekaisin. Se vähen­tää liiken­teen määrää, sil­lä moni tulee töi­hin kävellen. Tämä Mat­ti Van­hasen uudelle­malle kaavaile­ma him­me­li­malli siis toimii, kun asukkai­ta on pienel­lä alueelle yli kolme miljoonaa.

Vuokrat

Asun­to­jen vuokrat ovat käsit­tämät­tömän matalia. Yksi­ty­isil­lä markki­noil­la alle viisi euroa kylmästä asun­nos­ta. Läm­mi­tysku­lut tule­vat siis päälle. Vuokrata­soa painaa mukavasti alas se, että kaupungis­sa on 150 000 tyhjää asun­toa. Osaval­tio myös sub­ven­toi asum­ista melkois­es­ti. Vuokrasään­nöste­ly on viral­lis­es­ti puret­tu, mut­ta tosi­asi­as­sa ei ole. Vuokraa ei saa korot­taa kuin hyvin vähän ker­ral­laan. Yleen­sä vuokrasään­nöste­ly tuhoaa van­han asun­tokan­nan tehokkaam­min kuin sota. Näin on tapah­tunut esimerkik­si Brys­selis­sä, mut­ta Berli­ini­in veron­mak­sajien rahaa upote­taan nyt kuitenkin niin paljon, ettei van­han raken­nuskan­nan rän­sistymistä tapah­du, päin vas­toin, raken­nuskan­taa kohen­netaan jätti-investoinnein.

Berli­inis­sä jok­seenkin kaik­ki asu­vat vuokral­la. Siihen täy­tyy sisäl­tyä jokin taloudelli­nen tukimuo­to. Ainakaan vyuokral­la asum­ista ei voi fra­sit­taa saman­lainen vero­tuk­sen epäsym­me­tria, joka pakot­taa Sumes­sa omis­ta­maan itse asun­ton­sa ellei halua mak­saa asun­non pääo­matuo­to­s­ta veroa.

Perusko­r­jaus

DDR poisti asun­top­u­lan Itä-Berli­in­istä jät­ti­op­er­aatil­la. Määrä voit­ti laadun. Tämän seu­rauk­se­na kaupungis­sa on gigant­tisia 12-ker­roksisia lamel­li­talo­ja suurek­si osak­si tyhjil­lään. Niitä on paran­nel­tu purka­mal­la madal­ta­mal­la ne puoleen ja elävöit­tämäl­lä julk­i­sivu­ja parvekkeil­la ja erkkereil­lä. Lop­putu­los on ihan hyvän näköistä, mut­ta virkami­esten mukaan olisi tul­lut paljon halvem­mak­si purkaa ne ja rak­en­taa kokon­aan uudet talot.

Myös Län­si-Berli­inin puolel­la betoni­bru­tal­is­min luo­muk­sia on ehostet­tu onnis­tuneesti. Siitä voisi ottaa oppia Helsingis­sä, jos­sa betonilähiöitä on tulos­sa suurin joukoin peruskorjausikään.