Terveisiä Berliinistä (3): hajahuomioita

Hajau­tunut rakenne

Berli­i­ni on muo­dos­tunut joskus kauan sitt­ten suures­ta joukos­ta itsenäisiä kun­tia. Tältä ajal­ta on peräisin sen sekoit­tunut kaupunki­rakenne. Kaupungilla ei ole yhtä selkeää keskus­taa, vaan lukuisia eri­tyyp­pi­sio ja oma­leimaisia keskus­ta-aluei­ta. Tämä on johtanut myös kaupunki­rak­en­teeseen, jos­sa asum­i­nen ja työ­paikat ovat sekaisin. Se vähen­tää liiken­teen määrää, sil­lä moni tulee töi­hin kävellen. Tämä Mat­ti Van­hasen uudelle­malle kaavaile­ma him­me­li­malli siis toimii, kun asukkai­ta on pienel­lä alueelle yli kolme miljoonaa.

Vuokrat

Asun­to­jen vuokrat ovat käsit­tämät­tömän matalia. Yksi­ty­isil­lä markki­noil­la alle viisi euroa kylmästä asun­nos­ta. Läm­mi­tysku­lut tule­vat siis päälle. Vuokrata­soa painaa mukavasti alas se, että kaupungis­sa on 150 000 tyhjää asun­toa. Osaval­tio myös sub­ven­toi asum­ista melkois­es­ti. Vuokrasään­nöste­ly on viral­lis­es­ti puret­tu, mut­ta tosi­asi­as­sa ei ole. Vuokraa ei saa korot­taa kuin hyvin vähän ker­ral­laan. Yleen­sä vuokrasään­nöste­ly tuhoaa van­han asun­tokan­nan tehokkaam­min kuin sota. Näin on tapah­tunut esimerkik­si Brys­selis­sä, mut­ta Berli­ini­in veron­mak­sajien rahaa upote­taan nyt kuitenkin niin paljon, ettei van­han raken­nuskan­nan rän­sistymistä tapah­du, päin vas­toin, raken­nuskan­taa kohen­netaan jätti-investoinnein.

Berli­inis­sä jok­seenkin kaik­ki asu­vat vuokral­la. Siihen täy­tyy sisäl­tyä jokin taloudelli­nen tukimuo­to. Ainakaan vyuokral­la asum­ista ei voi fra­sit­taa saman­lainen vero­tuk­sen epäsym­me­tria, joka pakot­taa Sumes­sa omis­ta­maan itse asun­ton­sa ellei halua mak­saa asun­non pääo­matuo­to­s­ta veroa.

Perusko­r­jaus

DDR poisti asun­top­u­lan Itä-Berli­in­istä jät­ti­op­er­aatil­la. Määrä voit­ti laadun. Tämän seu­rauk­se­na kaupungis­sa on gigant­tisia 12-ker­roksisia lamel­li­talo­ja suurek­si osak­si tyhjil­lään. Niitä on paran­nel­tu purka­mal­la madal­ta­mal­la ne puoleen ja elävöit­tämäl­lä julk­i­sivu­ja parvekkeil­la ja erkkereil­lä. Lop­putu­los on ihan hyvän näköistä, mut­ta virkami­esten mukaan olisi tul­lut paljon halvem­mak­si purkaa ne ja rak­en­taa kokon­aan uudet talot.

Myös Län­si-Berli­inin puolel­la betoni­bru­tal­is­min luo­muk­sia on ehostet­tu onnis­tuneesti. Siitä voisi ottaa oppia Helsingis­sä, jos­sa betonilähiöitä on tulos­sa suurin joukoin peruskorjausikään.

23 vastausta artikkeliin “Terveisiä Berliinistä (3): hajahuomioita”

  1. “Berli­inis­sä jok­seenkin kaik­ki asu­vat vuokralla”

    Olisi hyvä tietää miten asia on muual­la sak­sas­sa. Käsi­tyk­seni mukaan asu­taan vuokral­la kos­ka ene­mistö ihmisiä ei ole “pysyvästi” aset­tunut Berlini­in. Ja mikä olisi olisi asun­to­jen hin­ta vapaal­la­markki­noil­la ver­rat­tuna muuhun saksaan.

  2. No 60 m² asun­nos­ta Kalt­mi­ete on 650, mut­ta War­m­mi­ete jo 800 ja päälle tule­vat Nebenkosten ? (mitähän ovat ) 150 euroa eli yhteen­sä 950 euroa eli 15,8 euroa per m2.
    Mon­esti vuokrataan vain seiniä eli asun­nos­ta puut­tuvat esim keit­tiökalus­teet , vaatekaapit etc.
    Hin­taa ver­tail­taes­sa pitää ver­tail­la myös mitä se siältää

  3. “mikä olisi olisi asun­to­jen hin­ta vapaal­la­markki­noil­la ver­rat­tuna muuhun saksaan”

    Nopea haku 50–80 m², 2–3 h antoi sak­salaisen kiin­teistövälit­täjän sivuil­ta Berli­inin hin­tata­son alka­van n 10–20 000 eurosta. Kaikkein halvim­mat 1 e “tar­jouk­set” kuitenkin tar­jouskaup­po­jen lähtöjä? Ver­tailu­na Muncheni­in, vas­taa­va haku antaa alim­mik­si hin­noik­si n 75 000 euroa, tosin ne hin­nat ovat kaupun­gin ulko­laidalle radan ja/tai moot­tori­tien var­relle, sikäläi­nen Kerava?

    Kum­miskin, Berli­inin kon­sep­ti toimisi var­maan tääl­läkin: Siir­retään pääkaupun­ki ja elinkei­noelämä 50 vuodek­si jon­nekin muualle ja palataan sit­ten takaisin kat­so­maan mitä on jäljellä.

  4. Ymmärtääk­seni Sak­sas­sa aikoinaan päätet­ti­in pois­taa asun­to­jen vuokrat­u­lo­jen vero­tus kokon­aan. Tämä johti siihen, että asun­to­ja tuli tar­jolle paljon ja hin­nat puto­si­vat. Ei siis ain­oas­taan Berli­inis­sä vaan kaikkial­la. Jois­sain kaupungeis­sa oli ennen tätä päätöstä ihan pulaa vuokra-asun­noista, ei kuulem­ma enää päätök­sen jälkeen.

  5. Sak­sas­sa asuu n. 60 pros­ent­tia väestöstä vuokral­la ja Berli­inis­sä yli 80 prosenttia. 

    Vuokralaisen tur­va on toista luokkaa kuin tääl­lä. Irti­sanoa ei saa, ellei ole itse muut­ta­mas­sa asun­toon. Vuorkanan­ta­jan kuole­makaan ei ole syy häätöön, vaan perikun­ta on velvolli­nen jatka­maan sopimusta. 

    Onko se muuten veron­mak­sajille kovin kan­nat­tavaa mak­saa näitä matko­ja, kun kaik­ki tieto näis­säkin Osmon Berli­i­ni-ketjuis­sa — joukkoli­iken­teen tyy­tyväisyysas­teet, vuokrata­so ym. on kat­sot­tavis­sa netistä paris­sa min­uutis­sa? Ainakin jos kieli­taito­va­likoimaan kuu­luu sak­sa kuten minulla. 

    Ehkä se on hyvä käy­dä paikan pääl­läkin, en tiedä? Paljon­han sitä reis­sa­taan — maakun­tali­itot nyt etunenässä. 

    (Nim­imerk­ki kateellinen)

  6. Liian van­han hin­taes­imerk­ki on kyl­lä kalli­im­mas­ta päästä. 5 euroa neliö on ihan real­isti­nen keskus­ta-alueen ulkop­uolel­la ja parhail­lakaan paikoil­la men­nään har­voin yli kympin. Juuri pari vuot­ta sit­ten asuin Kreuzber­gis­sä kuukau­den kalus­te­tus­sa 90-neliöisessä asun­nos­sa 550 €/kk sisältäen sähkön, netin, veden jne.

  7. Berli­iniläiskol­le­gani mukaan eräs tek­i­jä halvois­sa vuokris­sa on se että kaupungis­sa on val­tavasti tilaa. Se oli kuulem­ma kukois­tuk­sen­sa huip­ul­la 30-luvul­la, eikä väk­iluku ole vieläkään saavut­tanut uudelleen aikaisem­pia huip­puta­so­ja joiden mukaan kadut ja julk­israken­nuk­set on mitoitet­tu. Asi­ain­ti­laan lie­nee vaikut­tanut kak­si hävit­tyä sotaa ja ja Län­si-Berli­inin pitkä jak­so eris­tet­tynä etäpesäk­keenä rautae­siripun takana.

  8. Hal­vat vuokrat voivat myös selit­tyä osak­si Berli­inin isol­la työttömyysasteella.

  9. Näinä poli­ti­ikan rap­pi­on aikoina on kiva nähdä että joku poli­itikko matkus­taa ihan oikeasti tutustuen asioihin.

    Olisin kuin­tenkin vähän skepti­nen sen suh­teen, että perus­ber­li­ini­a­suk­ki kulk­isi kävellen tai julk­isil­la töihin.

    Onko siel­lä saatavil­la dataa paljonko perus­sak­salainen ajaa vuodessa autol­la? Ihan per­stun­tu­mal­la väit­täisin luvun ole­van suurem­pi kuin Suomessa.

  10. Juuri äsken Berli­in­istä palan­neena ja siel­lä usei­ta ker­to­ja aikaisem­minkin käyneenä, ja liiken­nekäyt­täy­tymistä hyvin seu­ran­neena, voin sanoa, että Berli­i­ni on varsin hil­jainen kaupun­ki — ver­rat­tuna vaikka­pa mon­een suo­ma­laiseen pikkukaupunki­in. Tämä sik­si, että autoil­la, mopoil­la jne. aje­taan Berli­inis­sä suh­teessa huo­mat­tavasti vähem­män kuin Suomes­sa. Kadut ovat ker­takaikki­aan hiljaisia. 

    Kotikaupungis­sani Por­voos­sa sivukadul­lakin asum­i­nen on tuskallista paikallisen päris­te­lykult­tuurin vuok­si, Berli­inis­sä sen sijaan pääkadun var­rel­lakin on rauhal­lisem­paa. Yht­enä syynä rauhal­lisu­u­teen lois­tavasti jär­jestet­ty joukkoli­ikenne, toise­na syynä luul­tavasti se, moot­tor­eil­la häiriköin­ti ei Sak­sas­sa enää toi­mi itsetehostusmenetlmänä.

  11. Vielä vuokra-asioista: etsin Berli­inis­sä parhail­laan asun­toa, ja aika tark­ka keskimääräi­nen vuokra keskus­tan tun­tu­mas­sa (10 min metro­mat­ka Alek­sander­platzille) 70 neliön hyväkun­tois­es­ta asun­nos­ta on 500–600 e/kk, sis. läm­mi­tyk­sen, kaa­sun, ja muut “Nebenkosten”, kuten jäte­huol­lon ja yhteis­ten tilo­jen siivouksen.

  12. Berli­i­ni on myös ollut se euroop­palainen kaupun­ki, jos­sa asun­noil­la on viime vuosi­na voin­ut tehdä kun­nol­lisen tilin aav­is­ta­mal­la seu­raa­van muoti­in tule­van kaupungi­nosan ja osta­mal­la sieltä vuokra-asun­to­ja. Kaupun­gin kohen­tamiseen on siis sijoitet­tu myös merkit­täviä määriä yksi­ty­istä pääo­maa. Tuol­ta kohtaa teille tehty esit­te­ly oli joko yksipuo­li­nen tai sit­ten jotain unohtui. 😉 

    Siitä olen samaa mieltä, ettei DDR:n jäämistöä paljon kan­na­ta kor­ja­ta. Nurin ja uut­ta tilalle. Sama jut­tu tääl­lä. En näe mitään syytä lait­taa ropoakaan yhteiskun­nan tai yksi­ty­istä rahaa johonkin Kontulaan.

  13. Kun nyt olen itsekin reis­sus­sa, niin pari kom­ment­tia Bolognasta.

    Ensin­näkin eriva­paudet ekoau­toille ei toi­mi. Kaupun­gin keski­aikainen ydin on täysin auto­ton, huoltoa­jo on sal­lit­tu aamuisin, ja sitä reunas­taval­la alueel­la autoilua on rajoitet­tu voimakkaasti, sisää­na­jos­ta pitää mak­saa. Nyt tästä on ilmeis­es­ti kuitenkin lip­sut­tu, maakaa­suau­tot ja hybrid­it saanevat liikkua alueel­la ilman mak­sua. Epäilen että näin on sik­si että koko tak­sikalus­to tun­tuu ole­van Priu­sia ja jokainen pysäköi­ty Pun­to maakaa­sukäyt­töi­nen. Ero viiden vuo­den takaiseen on vain valitet­tavasti se että ennen tääl­lä käveli varo­mat­ta auto­ja, nyt saa vilka­ista joka kul­man taakse kos­ka auto­ja on enem­män, ero on käytän­nössä iso. Sääli.

    Toisek­si, sem­moinen iki­van­ha keksin­tö kuin arka­dia toimii, aamul­la +8 ja tihku­sade ja siitä huoli­mat­ta väkeä liik­keel­lä ja aamukahvil­la. Olen­naista on se että arka­dia on riit­tävän korkea (kak­si ker­rosta), riit­tävän lev­eä (kuutisen metriä) ja muutenkin laadukas. Toimisi pohjoisen valais­tu­solo­suhteis­sa vielä parem­min, tääl­lä ne jää vähän hämäriksi.

  14. “Vuokrata­soa painaa mukavasti alas se, että kaupungis­sa on 150 000 tyhjää asuntoa.”

    Tämä jos mikä todis­taa sen, että Berli­i­ni on tosi­aankin kas­va­va ja dynaami­nen maail­man­lu­okan talouskeskus… vai miten se nyt olikaan?

    Joka tapauk­ses­sa Berli­inin opit on täysin suo­raan sovel­let­tavis­sa Helsin­gin kun­nal­lispoli­ti­ikkaan! Ei muu­ta kuin asbestil­la vuo­rat­tu Kansan­palat­si Kata­janokalle siihen hotel­li­ton­tille. Samal­la Uspen­skin katet­draalin voisi räjäyt­tää ja tilalle rak­en­taa tyyli­ikkään 500m korkean tv-tornin.

  15. tpyy­lu­o­ma: “Toimisi pohjoisen valais­tu­solo­suhteis­sa vielä parem­min, tääl­lä ne jää vähän hämäriksi.”

    Niin, esimerkik­si suuri runk­osyvyys sil­loin kun näkymä auringon suun­taan on esteetön toimii Suomes­sa paljon parem­min kuin vaikka­pa Etelä-Euroopas­sa. Läpi­talon huoneis­tossa on aina kah­ta eri sävy­istä val­oa, jos­ta tulee hieno kon­trasti ihan ilmaisek­si. Ilman syvyyt­tä sisä­valais­tus jää vähän tasapaksuksi.

  16. Paa­vo Häik­iö: “Onko siel­lä saatavil­la dataa paljonko perus­sak­salainen ajaa vuodessa autol­la? Ihan per­stun­tu­mal­la väit­täisin luvun ole­van suurem­pi kuin Suomessa.”

    Tun­tu­mia on muitakin kuin p. Ja miten Sak­san ajomäärä tun­tuu Suomen P:n p:ssä?
    Esim. vilkaise­mal­la, mil­laisia vai­h­toau­to­ja Sak­sas­sa on tar­jol­la, voi havai­ta, että vuo­tuiset ajomäärät jäävät siel­lä alle puoleen siitä, mitä Suomessa.

    1. Sak­sas­sa on ajok­ilo­metr­re­jä henkeä kohden selvästi vähem­män kuinm Suomes­sa, vaik­ka tilas­tois­sa on myös muiden maid­en läpi­a­joli­ikenne. Tarkat luvut min­ul­la on jos­sain kotona.

  17. Toiv­ot­tavasti Helsingis­sä päädyt­täisi­in purka­maan ei kor­jaa­maan. Samal­la voitaisi­in rak­en­taa lähiöt uusik­si tiivi­im­min ja tur­va­ta lähipalvelut. 

    Kun­han lisäraken­nu­soikeus jol­lain taval­la saadaan hyödyt­tämään kor­jaus- ja purkupäätök­sen välistä suhdet­ta pohtivia 60- ja 70-luvun ele­ment­ti­talo­jen omis­ta­jia, niin uskoisin kun­nol­lis­ten äänieristyk­sien, mata­lan ener­gian kulu­tuk­sen jne. voit­ta­van 60-luvun elementtiromantiikan.

    Ele­ment­ti­rak­en­tamisen kamal­im­mat esimerk­it ovat minus­ta niitä kak­sik­er­roksisia ker­rostalo­ja. Häivyt­tämäl­lä niistä rap­pukäytävät, saadaan paritaloja.

  18. Samal­la Uspen­skin katet­draalin voisi räjäyt­tää ja tilalle rak­en­taa tyyli­ikkään 500m korkean tv-tornin.

    Berli­inis­sä taidet­ti­in ulkois­taa tuo räjäyt­tämi­nen briteille 40-luvul­la. Aika vähän vis­si­in on käyt­tökelpoista puret­tu hörhöimpi­enkään DDR-pro­jek­tien tieltä puret­tu, vai­h­toe­htona on ollut yleen­sä rak­en­taa uusik­si van­ha tai kokon­aan uusi, yleen­sä jälkim­mäi­nen on ollut edullisem­pi vaihtari.

  19. Osmon huo­mau­tuk­ses­saon koko liiken­nepoli­ti­ikan luu! 

    Osmo: “Sak­sas­sa on ajok­ilo­metr­re­jä henkeä kohden selvästi vähem­män kuinm Suomessa…”

    Etäisyy­det Kes­ki-Euroopas­sa ovat lyhyem­piä kuin tääl­lä Suomes­sa. Ihmiset, tuotan­to­laitok­set ja kau­pat ovat lähempänä toisi­aan. Sen vuok­si liiken­teen kus­tan­nus­ta­so vaikut­taa mei­dän kil­pailukykyymme enem­män kuin kes­ki-euroop­palaiseen. Edel­lä­maini­tun takia liiken­teen verot­tami­enn Suomes­sa ei ole ihan täysjärkisen talouden­pitäjän puuhaa. 😉 Kestävää kehi­tys­tä on painaa liiken­teen kus­tan­nuk­set alle kilpailijamaiden.

  20. Osmo väit­tää:

    Sak­sas­sa on ajok­ilo­metr­re­jä henkeä kohden selvästi vähem­män kuinm Suomes­sa, vaik­ka tilas­tois­sa on myös muiden maid­en läpi­a­joli­ikenne. Tarkat luvut min­ul­la on jos­sain kotona.

    Ei voi olla näin, kos­ka henkilök­ilo­metrit henkilöau­toil­la Sak­sas­sa ovat vuodessa 11 ja Suomes­sa 10,3 tuhat­ta kilo­metriä. Ja tässä ei ole mukana Sak­san läpi­a­joli­iken­net­tä, vaan tutkimuk­sen otan­ta on saksalaisista. 

    Läh­teenä on Tiehallinto ja Sak­san liikenne‑, raken­nus- ja kaupunginke­hit­tämis­min­is­ter­iön raport­ti. Kum­matkin vuodelta 2008. 

    (min­is­ter­iön kään­nös min­un, en tiedä onko suomen kielessä viral­lisia nim­iä muiden maid­en ministeriöille?)

  21. Henk. koht. minus­ta on ihan ok, jos kansane­dus­ta­jat käyvät opin­tomatkoil­la, mikäli he Osmon tapaan jaka­vat oppi­maansa tietoa vaik­ka näin blo­gis­sa. Jonkin­laiset eet­tiset ohjeet kansane­dus­ta­jille pitäisi tehdä ylipäätään. Minus­ta ei ole ok, että veron­mak­sajien rahoil­la kus­tan­netaan mökkilo­mat Lev­il­la, kun menee “tanssi­tuo­maroimaan” ja muka­mas samal­la hoitaa virkatehtäviään.
    Ja mitä väliä sil­lä on jos edus­ta­jat käyvät sadas­sa maas­sa vuodessa hoita­mas­sa kan­sain­välisiä suhtei­ta, jos nuo suhtei­den hoito jää epämääräiselle tasolle. Ehkäpä ulko­maan­matko­jen määrä pitäisi rajoit­taa riv­iedus­ta­jil­ta ainakin jos ne suun­tau­tu­vat muualle kuin brysseliin. 

    Mut­ta todel­la kiin­nos­tavaa kuul­la Berli­inin kaupunkisuunnittelusta!

Vastaa käyttäjälle Shakeem Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.