Terveisiä Berliinistä (1) Minimiasukasmäärä

Kaupunkisu­un­nitelu­lau­takun­ta on kol­men päivän mas­tkalla tutus­tu­mas­sa Berli­inin kaupunkisu­un­nit­telu­un. Laitain joitain mie­lenki­in­toisia havain­to­ja tänne tipottain.

Isän­tämme, kaupunkisu­un­nit­telu­jo­hta­ja Rain­er Nagelin mukaan kaupunkiko­rt­telis­sa pitää olla noin 600 asun­toa eli 1500 asukas­ta, jot­ta se pitäisi yllä kort­te­liko­htaisia palvelu­ja. Pienem­pi­in kort­telei­hin ei syn­ny kaup­po­ja eikä kahviloi­ta (Töölö). Jos palve­lut eivät ole kort­te­liko­htaisia, tarvi­taan 10 000 asukas­ta ennen kuin palve­lut alka­vat kan­nat­taa. Pienem­mät asuinalueet jäävät urbaaneil­ta palveluil­taan vajaik­si (Helsin­gin lähiöt).

Tuo 1500 asukas­ta kort­telis­sa on aika kova vaa­timus. Ker­rosneliöitä piätisi olla noin 60 000. os kort­telis­sa on julk­i­sivua 500 metriä ja jos runk­osyvyys on 12 metriä, ker­roksia pitäisi olla kymme­nen. Tosin myös kort­telin sisään voi rak­en­taa jas pitääkin täl­laises­sa mallis­sa rakentaa.

Mut­ta itse havain­to on mie­lenki­in­toinen. Noin se taitaa suun­nilleen mennä.

31 vastausta artikkeliin “Terveisiä Berliinistä (1) Minimiasukasmäärä”

  1. Tiivistä pitää olla ihmisen revi­iris­sä, jos halu­taan urbaa­nia kuhi­naa. Berli­iniläi­nen kort­te­limalli elää muhkean joukkoli­iken­teen syk­keel­lä. Näin jää tilaa ilvek­sen ja muu­ra­haisen revi­ireille päätepysäkkien palvelualueille.

    Berli­i­ni on ollut oiva val­in­ta lautakunnalta.

  2. Mitä tarkoite­taan tässä yhtey­dessä urbaaneil­la palveluil­la tai vajail­la palveluil­la? Nimeno­maan kahviloi­ta tai rav­in­toloi­ta ja vaatekaup­po­ja? Vai myös ruokakauppoja,kampaamoita? Tämä ilmeis­es­ti kos­kee vain yksi­ty­isiä palvelui­ta, vai?

  3. Ker­rosneliöitä piätisi olla noin 60 000. os kort­telis­sa on julk­i­sivua 500 metriä ja jos runk­osyvyys on 12 metriä, ker­roksia pitäisi olla kymmenen.

    Tai jos venyt­tää kort­telia suurem­mak­si, n. 200 metriä per sivu 6–7 ker­roksista umpiko­rt­telia. Bonuk­se­na asukkaat saisi­vat todel­la ison ja rauhal­lisen sisäpihan.

    Valitet­tavasti tuo ei tule onnis­tu­maan Helsingis­sä. Liian var­joisaa, lapset eivät kas­va kun­nol­la. Ei parkkipaikko­ja. Kaik­ki asun­not pitäisi suun­na­ta etelään, jot­ta kaamok­sen aikaan aurinko läm­mit­täisi jos se näky­isi. Arkkite­htien mielestä vanhanaikaista…

  4. Jos raken­netaan vielä korkeam­paa ja/tai tiivi­im­pää, saadaan niche-palveluitakin?

    Yksi­tyiset palve­lut, etenkin niche-palve­lut lisään­tyvät pro­gres­si­ivis­es­ti (ylilin­eaaris­es­ti) asukasti­hey­den kas­vaes­sa? Tämä palvelee kauem­panakin asu­via: seudulle tulee palvelui­ta, joi­ta ei muuten olisi lainkaan (seudul­la? Suomes­sa? maailmassa?).

    Julkiset palve­lut lisään­tyvät regres­si­ivis­es­ti (alilin­eaaris­es­ti) asukasti­hey­den kasvaessa?

    Tosin tämä alilin­eaarisu­us johtuu poli­it­ti­sista päätök­sistä ja vas­taavasti tuot­taa säästöjä veron­mak­sajille. Lisään­tyvät kuitenkin (suh­teessa etäisyy­teen), joten ympäristökin kiit­tää matko­jen lyhetessä. 

    “Hissil­lä kaup­paan ja päiväkoti­in, kävellen kir­jas­toon, kavereille, har­ras­tuk­si­in ja töihin”!

    Asun­notkin kas­va­vat ja hin­nat laske­vat, kun kaavoite­taan tarpeek­si, etenkin jos pahim­mat raken­nussäädök­set väl­jen­netään, ja työn vero­tus­ta ja työ­markkinöi­den sään­te­lyä kar­si­taan. Eikä tarvi­ta sosial­is­tista hitas-jonotusta. 

    Pelkästään pääkaupunkiseudul­la tästä tulisi mil­jardi­hyödyt — hai­tat tuskin ovat samaa luokkaa, kos­ka Pari­isin asukasti­heys on 50-ker­tainen pääkaupunkiseu­tu­un näh­den eikä Pari­isikaan ole aivan vas­ten­mieli­nen paikka.

    Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑liike:
    http://www.facebook.com/group.php?gid=184085073617

  5. Mikäs siinä on syynä, ettei helsingis­sä raken­neta (saa rak­en­taa) ylöspäin? Kas­vaako raken­nuskus­tan­nuk­set, niin ettei se ole kan­nat­tavaa Helsin­gin “matalil­la” tont­ti­hin­noil­la? Vai vieläkö Helsin­gin ain­ut­laa­tu­inen mata­la sil­huet­ti on niin pyhä, ettei tänne voi rak­en­taa yli paria kerrosta?

    Ihme pelleilyä ja käsien­heilut­telua korkeista asun­to­jen hin­noista, kun sit­ten keinotekois­es­ti rajoite­taan tarjontaa.

  6. Ei se ratkai­se­vat tek­i­jä tai­da olla se kort­teli vaan se tiukalla tiheäl­lä alueel­la asu­va väestöpo­h­ja. 500m kort­teli kuu­lostaa riit­tävän pitkältä, ettei sen toises­sa päässä ole­vat paikat ole enää lähipalveluita. 

    Sen sijaan ker­rosneliöi­den määrää kan­nat­taa nos­taa muin keinoin. Joko har­jako­rkeut­ta nos­ta­mal­la, syvyyt­tä lisäämäl­lä (yleis­es­ti tai sit­ten erkkere­itä käyt­täen) ja mah­dol­lis­es­ti sisäpi­ho­jen rakentamisella. 

    Onko nois­sa luvuis­sa muuten jotain hyödyl­listä niitä itään tule­van metron var­teen suun­niteltavis­sa kaupungi­nosis­sa? Miten halu­aisit ne suun­nitelta­van eri taval­la tämän opin jälkeen?

  7. En myöskään ymmär­rä mik­sei esimerkik­si 15-ker­roksis­ten talo­jen kort­telia, kort­telei­ta, voi­da Helsinki­in rak­en­taa. Ei sitä ran­noille tarvitse rak­en­taa. Ja Pasi­las­sa ollaan hyvässä alus­sa. Jos 10 ker­rosta riit­tää toimi­vaan kort­teli­in, niin 15 ker­roksises­sa kort­telis­sa etelä­sivun voisi jopa jät­tää vapaak­si, puis­toti­lak­si, tai vas­taavaa. Ja aurinko pais­taisi kortteliin.
    Mikä siinä Helsin­gin siluetis­sa on niin ihmeel­listä. Espa-Kata­janok­ka on hieno näkymä kun tulee lau­tal­la vaikkap­pa Tallinnas­ta, mut­ta mik­si sen pitäisi vaikut­taa Pasi­lan tai pohjois-Helsin­gin rakentamiseen?
    Mik­si muuten Espoon ‘tor­nit’ ovat yri­tys­ten torne­ja (muu­ta­ma), mik­sei Espoos­sa ole tor­ni­talo­ja asumiseen? Mitä siluet­tia Espoo suo­jelee? Sin­nehän sopisi ‘pil­ven­pi­irtäjien’ (Suomes­sa 10–20 ker­rosta…) muo­dostel­ma / muo­dostelmia jos minne?

  8. Kun ver­taa Google map­sil­la, niin Helsingin­niemel­lä on 4–5 kort­telin välein vilka­sli­iken­teinen läpi- eli ohi­a­jokatu palveluille. Berli­inis­sä väli nayt­täisi ole­van kahdek­san kort­telin luokkaa.Autoilijat eivät asioi keskus­tas­sa, ja samal­la nämä kadut kuitenkin rajaa­vat jalan liikku­mista ja vievät joukkoli­iken­teen suo­nia pitkin asi­akkai­ta pois kotikul­mil­ta. “Liian” tehokas liiken­nejär­jestelmä on pien­palveluille haitta.

  9. Mik­si muuten Espoon ‘tor­nit’ ovat yri­tys­ten torne­ja (muu­ta­ma), mik­sei Espoos­sa ole tor­ni­talo­ja asumiseen? Mitä siluet­tia Espoo suo­jelee? Sin­nehän sopisi ‘pil­ven­pi­irtäjien’ (Suomes­sa 10–20 ker­rosta…) muo­dostel­ma / muo­dostelmia jos minne? 

    Näitähän on suun­nit­teil­la, Tapi­o­laan ja Keilaniemeen ainakin, uusien uljaiden metroasemien lähet­tyville. Eivät tosin tai­da yltää aivan 20 ker­rokseen asti.

    En ole aina kauheasti jak­sanut ymmärtää sokeasti tornien ja niiden mak­si­maalisen korkeu­den perään hinku­via. Onko nykyi­nen Keilanie­mi ihmisen mit­takaavas­sa jotenkin eri­tyisen hieno tai muka­va kaupunkiym­päristö? Län­siväylältä kat­soen maise­mas­sa on tiet­ty muu­ta­ma torni, mikä maisemien kat­seli­joi­ta lämmittäköön. 

    Kort­teliasi­as­sa vaikut­taa edelleen mys­tisen voimakkaasti Le Cor­busierin puu­tarhakaupun­ki-idea. Kaupunki­maista kat­ua ja umpiko­rt­telia ei vaan halu­ta tehdä, vaik­ka niistä on van­ho­ja toimivia esimerkke­jä, Helsingis­säkin. Parkkipaikkavaa­timus pilaa lop­ut. Esimerkkinä vaik­ka Arabianranta.

    Pohjoisen mata­lal­ta tulev­as­ta val­osta jak­se­taan jauhaa. Karu tosi­seik­ka on se, että pimeim­pään vuo­de­naikaan Etelä-Suomes­sa on myös hyvin usein erit­täin pil­vistä, jol­loin vähäi­nen valo tulee tasais­es­ti kaik­ista suun­nista (men­nyt talvi kestoko­rkea­painei­neen oli poikkeus). Päivisin työssä ja opin­nois­sa käyvät käytän­nössä joka tapauk­ses­sa lähtevät kotoa ja saa­pu­vat pimeän aikaan ja elävät kotona keino­val­os­sa, oli avoko­rt­teli tai ei.

  10. Mikko, juuri tuos­ta syys­tä korkei­ta raken­nuk­sia ei pitäisi ripotel­la yhtä sinne ja yhtä tänne maamerkeik­si vaan rak­en­taa se yksi tai muu­ta­ma tiivis ja korkea alue tor­ni­taloil­la ja pilvenpiirtäjillä. 

    Ja jos tiiviy­teen pyritään, niin ensim­mäisek­si aloite­taan sil­lä, että tor­ni­talon tai pil­ven­pi­irtäjän ympärille ei pidä jät­tää tyhjää tilaa ‘taide­maalauk­sen kehyk­sek­si’ vaan se pitää rak­en­taa; muuten kaik­ki korkean rak­en­tamisen edut menetetään.

  11. Mikko Särkelä puhuu asi­aa. Jos raken­netaan yksi tor­ni­ta­lo ja jätetään ympärille reilusti tyhjää, niin olisi kyl­lä ollut järkeväm­pää rak­en­taa mata­lam­min ja siis halvem­min sama alue, asukasti­hey­dek­si tulee kuitenkin sama.

    Ylöspäin rak­en­tamis­es­ta ei ole mitään hyö­tyä tihey­den nos­tamises­sa, jos samaan aikaan raken­nuk­sia har­ven­netaan jot­ta kokon­aisu­us pysyy samana.

  12. Onko Suomes­sa pl. Helsin­ki edes raken­net­tu enää kortteleita?

    1970 luvun jäl­keen on raken­net­tu “keskustaläi­höitä” eli ker­rostalo­ryh­miä. Niiden kivi­jalkoi­hin ei ole edes ajatel­tu kaup­po­ja yms. vaan autopaikko­ja, joil­la voi ajaa kauppakeskuksiin.

  13. Eiköhän S- ja K‑ryhmä selkeästi ole nor­mit­tanut kaupunkisu­un­nit­telulle ehdot, joil­la tuo­vat palve­lut “kort­teli­in” tai lähiöön.

  14. Man­hat­tan on pääosin korkeasti raken­net­tua ja silti/siksi halut­tua asuin­seu­tua. Ilmeis­es­ti palve­lut, toimi­va joukkoli­ikenne ja muiden ihmis­ten läheisyys menevät tietyn kol­houden ylitse.

    Yksinker­tainen ratkaisu korkei­den raken­nusten var­joi­hin on vaa­timus ker­rosneliömäärän pienen­tymis­es­tä tietyn ker­rosmäärän jäl­keen. Muitakin keino­ja löy­tyy hark­i­tu­ista avoimista tiloista korkei­den raken­nusten sijoitteluun.

    Ehdotankin seu­raavaa tutus­tu­mis­matkaa Manhattanille.

  15. Jäin oikein miet­timään tuo­ta kaupunkisu­un­nit­telu­jo­hta­ja Rain­er Nagelin teesiä, jon­ka mukaan kaupunkiko­rt­telis­sa pitää olla noin 600 asun­toa eli 1500 asukas­ta, jot­ta se pitäisi yllä kort­te­liko­htaisia palvelu­ja. Se herät­ti mon­ta kysymystä.

    Ensin­näkin palveluy­hteiskun­ta, jos­ta tule­vaisu­udessa pitäisi tul­la talouden veturi, on Suomes­sa hyvin kehit­tymätön. Ruo­ka tehdää, kotona eikä men­nä rav­in­to­laan. Vaat­teet pestään itse, eikä niitä viedä pesu­laan. Remon­titkin tehdään usein itse. Erit­te­likö Nagel mitenkään van­haa Itä-Berli­iniä, joka on köy­hempää kuin län­si? Helsinkiä voisi ehkä parem­min ver­ra­ta siihen.

    Ihmette­len myös sanaa “kort­te­liko­htaiset palve­lut”? Ensim­mäi­nen aja­tus oli, että jokaisel­la kort­telil­la olisi omat palvelun­sa, mut­ta se ei liene aja­tus. Kun tulen ulos oves­ta, niin em ensim­mäisek­si rien­nä oman kort­telin kaup­paan, jos se sat­tuu ole­maan juuri toisel­la puolel­la kort­telia, vaan siihen naa­puriko­rt­telin kaup­paan, joka sat­tuu ole­maan vastapäätä. Onko kyse pikem­minkin katuko­htai­sista palveluista kort­telin matkalla? Toinen vai­h­toe­hto­han olisi, että kort­telit oli­si­vat niin suuria, että palve­lut sijoit­tuisi­vat kort­telin sisälle.

    Kol­man­nek­si jos las­kee suo­raan Osmon luvuista, niin tuos­ta tulee 40 neliötä asukas­ta kohti. Vaik­ka siitä ottaisi 25% liiketiloik­si niin ollaan aikamoi­ses­sa asum­isväljyy­dessä mis­sä tahansa kaupungis­sa. Onko vaa­timus sit­tenkään 10 ker­rosta vai riit­tääkö esimerkik­si 6?

    Miten muuten sak­salaiset määrit­televät kort­telin Berli­inis­sä? Eikö Helsin­gin raken­nusjärjestys aikaisem­min ollut kopio sieltä?

    Kokon­aisu­udessaan varm­sti todel­la hyödylli­nen mat­ka. Olen aina sanonut, että jokainen päivä, jon­ka valit­tu (kansan-) edus­ta­ja viet­tää ulko­mail­la, on silkkaa tuloa äänestäjille. 😀 Sit­ten meil­lä on niitä valit­tu­ja, joiden ulko­mail­la olo on suo­tavaa, etteivät pääse tekemään hölmöyk­siä täällä 😉

    Ric­ca­do: “En myöskään ymmär­rä mik­sei esimerkik­si 15-ker­roksis­ten talo­jen korttelia…”

    Minä en ymmär­rä, mik­si pitäisi rak­en­taa yksi 15-ker­roksi­nen kort­teli? Se on näperte­lyä. Jos tode­taan, että korkea rak­en­tami­enn on tarpeel­lista, niin sit­ten kokon­ainen kaupungi­nosa jos­sa on korkeut­ta. Sil­loin 50-ker­rosta on parem­pi ratkaisu kuin 15-ker­rosta. Tosin tont­ti­maa on Suomes­sa niin hal­paa, etten usko korkean rak­en­tamisen ole­van järkevää täällä.

    Lasse: “…Helsingin­niemel­lä on 4–5 kort­telin välein vilka­sli­iken­teinen läpi…ajokatu … Berli­inis­sä väli nayt­täisi ole­van kahdek­san kort­telin luokkaa…”

    Neljä kort­telia 30km/h lähim­mälle läpi­a­jokadulle ei ole autoil­i­jalle paha rasti. Enem­män se ehkä hait­taa pyöräil­i­jöitä, mut­ta heitä ei onnek­si valvota kovin tarkkaan. Kun läpi­a­jokadut tehdään sit­ten kun­nol­lisik­si väy­lik­si, niin liikenne kokon­aisu­udessaan nopeu­tuu, mikä tulee olla suun­nit­telun tavoite.

  16. Puuhastelin viiv­ot­ti­men kanssa, ja sain tulok­sek­si, että eduskun­tat­alosta etelään mah­tu­isi n. 25 kort­telia 500mx500m mitoituk­sel­la. Siis seit­semän kat­ua pystyyn ja kuusi vaakaan (mitat­en katu­jen keskivi­ivo­ja pitkin). Eira, punavuori ym. eteläiset kaupungi­nosat oli­si­vat 1–2:n kort­telin kokoisia? Hakamäen­tien eteläpuolelle mah­tu­isi umpeen raken­net­tuna n. 90 kort­telia, ja siis tuol­la mitoituk­sel­la vain n. 130 000 asukas­ta? Oliko­han tuos­sa mit­takaavas­sa joku virhe. Ainakin satel­li­it­tiku­van mit­takaa­van mukaan Berli­inin keskiko­rt­teli on luokkaa 200m-250m, Helsingis­sä pin­ta-alal­taan puol­ta pienem­pi 150m-180m/­sivu. Edes val­tavien kort­telien Pietarista en viiden min­uutin etsimisel­lä löytänyt yhtään 500x500 korttelia.

    1. Tuo 500x500 metriä perus­tunee kir­joituk­seeni, että kort­telis­sa on 500 metriä julk­i­sivua. Kort­telis­sa on neljä sivua. 500x500 kort­telis­sa olisi siis kadun­laitaa kak­si kilometriä.

  17. Ahaa niin­pä tietysti. Mut­ta Helsingis­sähän on jo tuon kokoiset kort­telit? Berli­inin talois­sa kort­telin kiertävät julk­i­sivut ovat hyvinkin 700–1000metriä, ja lisäk­si kort­telien sisuk­set on raken­net­tu hyvin tiivi­isti, toinen moko­ma neliöitä sisäpihalle(siis ilmaku­van perusteella).

  18. yli kahdek­san ker­roksis­ten talo­jen rak­en­t­a­mi­nen tulee palomääräys­ten vuok­si kalli­ik­si (jopa kan­nat­ta­mat­tomak­si). Jos asum­ista on yli 8 ker­roksen pitää olla kak­si kun­non rap­pukäytävää. 12 ker­roksen jäl­keen tulee vielä jotain lisämääräyksiä.

  19. Henkilöko­htais­es­ti halu­aisin asua 20 ker­roksisen talon ylim­mässä ker­rokses­sa. Joko Man­hat­tanil­la (jos­sa 20 ker­rosta ei tietenkään riitä ylimpään) tai vaikka­pa Helsingis­sä. Mut­ta viiden miljoo­nan väestöpo­h­jaan ja puolen miljoo­nan asukkaan metropoli­in (?) ei voi­da rak­en­taa 20-ker­roksis­ten talo­jen keskit­tymää. Vain muu­tamia tor­ni­talo­ja, joiden point­ti on mie­lenki­in­toiset maise­mat — ja hyvä sijain­ti, ym. 

    Pasi­laan mah­tuu kyl­lä yksi Sipoon lisärak­en­t­a­mi­nen ylöspäin. Mut­ta kun Helsin­ki on täyn­nä niitä, jot­ka täyt­tävät maanti­et juh­lapy­hien (alka­eessa) meno­li­iken­teen, suun­nates­saan kohti kes­ki- ja itä­suomen maaseu­tu­ja, niin eiväthän he ole mitään ker­rostaloa­sukkai­ta. (Ainakin Helsin­gin yöelämä muut­tuu paljon kun näi­den maas­samuu­ta­jien lapsen­lapset jäävät kaupunki­in myös juh­lapy­hik­si.) Omaa omakoti­taloa halu­a­vat nämä kes­ki- ja itä­suo­ma­laiset, lap­suuten­sa haave. Alku­peräiset Helsin­gin perus­ta­jat ja asu­jat, Rau­malaiset ja muuan muu, ymmärtävät, että tiivis kaupunki­rakenne on hyvin järkevää. Ja sen jär­jen äänen on tuot­tanut vuo­sisato­jen käytän­tö. Tässä ‘kiis­tas­sa’ ovat luul­tavasti vas­takkain kaupunki­taus­taiset vs. kes­ki- ja itä­suo­mi taus­taiset (jot­ka ehkä nyt asu­vat pääkaupunkisudul­la, mut­ta van­hem­mat maalla).

  20. “Tuo 1500 asukas­ta kort­telis­sa on aika kova vaa­timus. Ker­rosneliöitä piätisi olla noin 60 000. os kort­telis­sa on julk­i­sivua 500 metriä ja jos runk­osyvyys on 12 metriä, ker­roksia pitäisi olla kymmenen.”

    Niin — Helsingis­sähän on pyhä loukkaam­a­ton viiden ker­roksen räys­täs­lin­ja, jota yhdenkään kuol­e­vaisen ei pidä men­nä epäilemään. Eihän siinä mitään, että tämä kiveen­hakat­tu kan­ta pakot­taa pasko­maan pis­te­talo­ja pitkin peränurkkien savipel­to­ja — kun­han vain ei tarvitse rikkoa Helsin­gin siu­nattua silhuettia.

    No, tämän ansioista voimme ainakin ylpeil­lä sil­lä, että maail­mal­la Helsinkiä ympäryskun­ti­neen käytetään varoit­ta­vana esimerkkinä päin per­set­tä tehdys­tä yhdyskun­ta­su­un­nit­telus­ta. Kisa kuin kisa — aina hieno olla ykkösenä!

  21. Kalle: 30km/h on kaupunki­olo­suhteis­sa pyöräil­lessä jo todel­la hyvä vauhti. Väyliä joi­ta voi ajaa tur­val­lis­es­ti tuon lujem­paa ei ole Helsingis­sä paljoa, eikä siihen ainakaan pitäisi olla tarvet­ta sivukaduil­la (ellei sit­ten autoilun sivukatu ole pyöräi­lyn pääväylä).

    Raken­nusvi­ras­to muuten miet­tii, mis­sä pyöräi­lyn päväylien pitäisi men­nä: http://fillarikanava.hel.fi/talvikysely/

  22. Sep­po Vep­säläi­nen: “Berli­i­ni on ollut oiva val­in­ta lautakunnalta.”

    Joo, Helsin­gin raskas­raideli­iken­net­tä voi Berli­inis­sä simu­loi­da kulke­mal­la pelkäl­lä S‑Bahnilla U‑Bahnin sijaan. Parin päivän jäl­keen voikin miet­tiä onko kaupunki­ju­nas­sa ain­oana maan alla kulke­vana kisko­ratkaisuna mitään järkeä.

  23. Ric­ca­do,

    Helsinkiläis­ten enem­mistö on ollutmuual­ta muut­tanei­ta sitä asti kun Suomen­lin­nan raken­nustyöt aloitet­ti­in 1748. Siitä huoli­mat­ta empire-keskus­ta ja vielä 1900-luvun alun uudet alueetkin raken­net­ti­in kaupunkimaisesti.

    Olet var­maan oike­as­sa keskustelun rin­ta­ma­l­in­joista, mut­ta maal­ta muut­ta­neet ovat oppi­neet ennekin kaupunki­laisik­si, ja halu­an uskoa että niin käy nytkin. Aikansa se otaa oppia, mik­sei jokaisel­la voi olla omakoti­taloa jär­ven ran­nal­la keskus­tas­sa, mut­ta yleen­sä jo nur­mi­järveläis­ten lapset halu­a­vat oikeaan kaupunkiin.

  24. “Raken­nusvi­ras­to muuten miet­tii, mis­sä pyöräi­lyn päväylien pitäisi men­nä: http://fillarikanava.hel.fi/talvikysely/

    Osmon mieleinen kyse­ly; pyöräilyn(kin) pääväylät kar­sit­tu sormi­malli­in. Mikäs sen mukavam­paa kuin aina käy­dä keskus­tas­sa kään­tymässä kun pitäisi poikit­tais­su­un­nas­sa liikkua.

  25. Antti, poikit­taisväylien puute tosi­aan on tuon lähtö­mallin suurimpia heikkouk­sia. Mut­ta hyvä että kyse­levät, niin ehkä se on kor­jat­tu seu­raavaan ver­sioon. Sinne vaan kom­men­toimaan aiheesta.

    Laa­jem­paa pohd­in­taa pyöräi­lyväylistä myös Kapunki­fil­laris­sa

  26. Laskeske­lin 200x200 kort­teleil­la 600 asun­toa ja 1500 asukas­ta seu­raavaa. Jos kaduille jät­tää n.20m lev­eyt­tä, mah­tuu molem­min­puolin kat­ua 2,5m lev­eä vinopy­säköin­ti, eli yhden kort­telin ympäri n.300 asukaspysäköintipaikkaa. 

    Se on vähän alle kaupun­gin normien. Toisaal­ta tuol­laisen kort­telialueen väe­ston­ti­heys on yli 30000/km2, Noin kaksinker­tainen Kallioon ja Alp­pi­har­ju­un ver­rat­tuna. Eli aika paljon pin­ta-alaa voisi käyt­tää vielä puis­toi­hin, pitkäaikais pysäköin­ti­in ym.

  27. “Joo, Helsin­gin raskas­raideli­iken­net­tä voi Berli­inis­sä simu­loi­da kulke­mal­la pelkäl­lä S‑Bahnilla U‑Bahnin sijaan. Parin päivän jäl­keen voikin miet­tiä onko kaupunki­ju­nas­sa ain­oana maan alla kulke­vana kisko­ratkaisuna mitään järkeä.”

    Joo, niin­pä paikallista S‑Bahnaa suun­nitel­laan nyt maan alle ( Pis­ara ja osin kehära­ta ). Kas se on kätevämpi ja halvem­pi tehdä ja käyt­tää valmi­iseen kaupunkiin.

  28. Kuto­ja: “… eli yhden kort­telin ympäri n.300 asukaspysäköintipaikkaa…”

    Asuka­s­paikoituk­sen painami­nen talo­jen alle pois kaduil­ta vähen­tää oleel­lis­es­ti rikol­lisu­ut­ta. Muutenkin kan­nat­taa lueskel­la tan­skalaiset 70-luvun huumeaal­lon jäl­keen kir­joite­tut kaavoitu­so­hjeet. Niil­lä saati­in nistien tekemät rikok­set kuri­in Tanskassa.

    Ohjeista on ole­mas­sa ruotsinkieli­nen kään­nös. Suomenkielistä ei tai­da olla? Päät­telin vain, kun kävin käve­lyl­lä Ara­bi­an­ran­nas­sa. Ei men­nyt ihan puikoi­hin tuo kaava 😀 😀 😀

  29. Näpis­te­lyyn, tihutöi­hin ja narkkarei­den pikkurikol­lisu­u­teen on var­masti halvem­pia ratkaisu­ja kuin kaavoitu­so­hje, jos­sa määrätään kaik­ki autot säi­lytet­täväk­si lukko­jen takana. Esim. nos­ta­mal­la kiin­ni­jäämisen riskiä kam­er­avalvon­nal­la ja pois­ta­mal­la pakot­tavaa tarvet­ta saa­da rahaa toimi­val­la korvaushoidolla. 

    Muuten olen sitä mieltä että suo­jaiset ja tur­val­liset pihat, joi­hin ulkop­uolisil­la ei ole asi­aa ovat tärkeitä lap­siper­heille. Joukos­samme on kuitenkin aina sairai­ta yksilöitä, joi­ta ei tarvitse päästää liian hel­posti las­ten lähelle. Sen sijaan en pidä yhden auton suo­jelua kym­me­nien tuhan­sien euro­jen pakol­lisen investoin­nin arvoisena

  30. Kuten edel­lä on todet­tukin, tuo Nagelin esit­tämä aja­tus kort­telin min­imikoos­ta vaikut­taa erikoiselta. Ratkai­se­vaa on asukasti­heys tietyn kohtu­ullisen käve­ly­matkan säteel­lä, ihmisethän niis­sä kaupois­sa käyvät. Itse asi­as­sa pienen kort­te­likoon on todet­tu paran­ta­van kivi­jalka­kaup­po­jen ase­maa, kos­ka ihmisille syn­tyy paljon vai­h­toe­htoisia reit­te­jä, jol­loin tulee asioitua muis­sakin kuin oman kotikadun liikkeis­sä. Lisäk­si jalankulk­i­ja väsyy pitki­in etäisyyk­si­in kadunkul­mien välil­lä, samoin muin kaik­keen muuhun monot­o­n­isu­u­teen. Lähipalveluille riit­tävä asukasti­heys voidaan saavut­taa rak­en­ta­mat­ta eri­tyisen korkeasti, kun­han raken­nus­maa, siis pin­ta-ala, käytetään tehokkaasti. Täl­löin myös katu­ti­la on tun­nel­mal­taan urbaan­impi. Usein korkean rak­en­tamisen esimerkkinä käytet­ty Man­hat­tankin on suurim­mal­ta osin kohtu­ullisen mata­laa (koko Mid­town­in ja Finan­cial Dis­trictin väli­nen alue) mut­ta siel­lä on silti suuri asukasti­heys juuri sik­si että joutomai­ta ja parkkipaikko­ja ei ole jätet­ty talo­jen väli­in. Lähipalvelui­ta löy­tyy eikä autoa tarvi­ta. Tiiviy­den vuok­si joudu­taan tin­kimään asun­to­jen näkymistä, mut­ta moni suosii Helsingis­säkin ennem­min näkymää elävälle kadulle kuin kuolleelle parkkipaikalle tai lähiömet­sään. Pien­ten asun­to­jen suh­teen avau­tu­mi­nen muuhun ilman­su­un­taan kuin etelään tai län­teen on kesäisen yliku­umen­e­misen vuok­si jopa suotavaa.

Vastaa käyttäjälle Kaapo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.