Sain postia Jutta Urpilaiselta

Jut­ta Urpi­lainen lähet­ti min­ulle viestin, jos­sa hän ker­toi tulleen­sa täysin väärin ymmär­re­tyk­si. Puheen tarkoituk­se­na oli hänen mukaansa päin­vas­toin tukea Astrid Thor­sia. Demar­it eivät ole tiuken­ta­mas­sa maa­han­muut­tolin­jaansa siten kuin tuo­ta maan taval­la slo­ga­nia on tulkit­tu. Tätähän ehdin vähän arvel­lakin joil­takin demareil­ta tulleen palaut­teen perus­teel­la.  Olen pahoil­lani, että olen reagoin­ut väärin ehkä vähän turhan raflaavaan lehtiuutiseen.

38 vastausta artikkeliin “Sain postia Jutta Urpilaiselta”

  1. Tämä lie­nee surullisen yleinen kuva maa­han­muut­tokeskusteluis­sa. Eri­laiset leimakirveet heilu­vat tehokkaasti ja erit­telemät­tä suun­taan ja toiseen.

    Jokainen yri­tys kri­ti­soi­da maa­han­muut­toa tai sen kus­tan­nuk­sia mis­sään muo­dos­sa tuomi­taan rasis­mik­si. Kään­täen puheen­vuorot maa­han­muu­ton posi­ti­ivi­sista puolista on mon­elle silkkaa hyysäämistä.

  2. Eli Jut­ta vale­hteli. Toki sen jo arvasinkin, että kyseessä oli vain surkea yri­tys kalastel­la nuiv­asti maa­han­muut­toon suh­tau­tu­vien ääniä.

    Muu Vasem­mis­to ja Vihreät lait­toi äkkiä Jutan ruotuun.

    1. Ymmärtääk­seni Jut­ta ei vale­hdel­lut, vaan julk­isu­us alkoi käsitel­lä asi­as­ta tehtyö raflaavaa uutista, kuten niin usein tapahtuu.

  3. Kir­joi­tat asial­lista blo­gia, mut­ta nyt yli­tit epämiel­lyt­tävän rajan. Sen sijaan, että olisit jatkanut 2007 aloit­ta­maasi asial­lista keskustelua maa­han­muu­tos­ta leim­a­sit puoluet­tasi tukeak­sesi (?) Urpi­laisen aivan vas­taa­vat ajatuk­set. Kaksi­nais­moral­is­tista ja epämiel­lyt­tävää. Onnek­si moni muu ajat­telee ennen kuin lyö:

    http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/03/1088526

  4. Urpi­laisen puheesta, joka pääosin käsit­teli rasis­min vas­ten­mielisyyt­tä, otet­ti­in lehdis­tössä otsak­keek­si vain yksi lause “maas­sa maan taval­la” ja mon­et menivät jälleen ker­ran hal­paan ja kom­men­toi­vat asi­aa luke­mat­ta itse uutista.

    Se, että näin tekivät Vihrei­den ja Vasem­mis­toli­iton puheen­jo­hta­jat ja Soin­in­vaarakin, osoit­taa, kuin­ka hel­posti ihmiset saadaan tolal­taan pelkän raflaa­van otsikon perusteella. 

    Soin­in­vaar­al­la kuitenkin oli kant­tia myön­tää virheen­sä — sitä samaa ei tai­da löy­tyä Sin­nemäeltä ja Arhin­mäeltä, joiden arvos­tus kyl­lä rapisi mon­en silmis­sä tämän jutun myötä.

  5. Pahoit­te­len, että käytän vähän ikävää ilmaisua, mut­ta B. Gustafs­sonin kom­ment­ti kuvas­taa sitä, kuin­ka surkea, räävitön, ja raukka­mainen suo­ma­lainen poli­it­ti­nen keskustelukult­tuuri on.

    Minus­ta rumasti ja vähän raflaavasti voidaan ja toisi­naan pitääkin sanoa. En ota kan­taa siihen, onko Osmon anteek­sipyyn­tö aiheelli­nen, mut­ta jos hän itse uskoo olleen­sa väärässä, niin sit­ten se on niin. 

    Suomes­sa ei tyyp­il­lis­es­ti kovin hyvin siede­tä keskustelijoi­ta, jot­ka kykenevät myön­tämään olleen­sa väärässä. Sik­si kukaan ei oikein koskaan uskalla sanoa mitään ja jos alkaa vaikut­taa siltä, että jotain onkin tul­lut san­ot­tua, niin sitä pitää selitel­lä ja pehmennellä. 

    Jos sanoo asioi­ta, niin joskus tulee sanoneek­si myös asioi­ta, joi­ta myöhem­min ei enää allekir­joi­ta. Ihmi­nen, joka ei koskaan kadu sanomisi­aan, ei joko puhu koskaan suo­raan tai on jonkin­lainen psykopaat­ti vail­la omaatuntoa.

  6. Älkääs nyt viit­sikö. “Maas­sa maan taval­la” tässä kon­tek­stis­sa on selkeä kyseenalais­tus tai pikem­minkin rajan osoit­ta­mi­nen monikult­tuurisu­udelle. Aivan niin kuin Osmon 2007 kom­men­titkin ovat. — Tätä rajan vetämistä myös tarvi­taan, sil­lä inhimil­lisessä vuorovaiku­tuk­ses­sa on lop­ul­ta mah­do­ton­ta erot­taa kult­tuuria luovia norme­ja oikeusnormeista. Kult­tuuria luovia nekin ovat, eikä itse oikeusnormi­lausett­ta ole help­po erot­taa varsi­nais­es­ta normista, joka on aina laa­jem­pi. Tämä opi­taan yleisen oikeusti­eteen peruskurssil­la. Toisin sanoen väite, että “olisit sit­ten puhunut lain nou­dat­tamis­es­ta” on tyhjä lause. Osmon 2007 lista, joka on hyvä lista, osoit­taa viimekädessä kult­tuurista rajaa. Jutan alku­peräisessä kom­men­tis­sa ei ollut mitään vikaa, sen sijaan tässä herän­neen kri­ti­ikin jälkeisessä pako­re­ak­tios­sa ilme­nee ettei itse asia ollut Jutal­la kovinkaan mietitty.

  7. Suomes­sa ei tyyp­il­lis­es­ti kovin hyvin siede­tä keskustelijoi­ta, jot­ka kykenevät myön­tämään olleen­sa väärässä.

    Miten niin?

    Nehän on just parhai­ta keskustelijoi­ta. Ja miten niin just Suomes­sa ei siede­tä? Onko jokin kan­sain­vä­li­nen ver­tailu takataskussa?

    Osmon parhaimpi­in puoli­in nyt kyl­lä EI kuu­lu virhei­den myön­tämi­nen, mut­ta ehkä nyt tuli oikaisu sen ver­ran arvo­val­taiselta tahol­ta, että pakko oli…

  8. Olen kyl­lä tässä asi­as­sa Eli­nan kanssa eri mieltä, ja minus­ta Tiedemies on luon­nehdin­nas­saan varsin lähel­lä totuutta.

    On tietenkin itses­tään selvää, että kaikissa mais­sa poli­itikot pääosin puhu­vat “pehmeitä” ja kan­nat­ta­vat kaikkia hyviä asioi­ta ja vas­tus­ta­vat “paho­ja”, mut­ta omien koke­musteni perus­teel­la tilanne on Suomes­sa tältä osin eri­tyisen huono.

    Minus­ta vika on siinä, että meil­lä julk­isu­udessa käytävä keskustelu on kovin kon­sen­sushakuista. Meil­lä merkit­tävim­mät medi­at ovat “puolueet­to­mia” ja toimit­ta­jil­ta varsin usein puut­tuu sub­stanssiosaami­nen. Kokon­aisuuk­sia ja epälo­ogisuuk­sia ei tun­nu­ta ymmärtävän, jol­loin poli­itikot pää­sevät taval­laan liian helpol­la pyöritel­lessään sano­ja niin, että eivät oikeas­t­aan tule sanoneek­si yhtään mitään.

    Syitä asian heikkoon tilaan lie­nee usei­ta, mut­ta ainakin itse olen taipu­vainen ajat­tele­maan sen johtu­van varsin suurelta osin suomet­tumisen ajas­ta, jol­loin media taipui itsesen­su­uri­in ja Suomen (tai Kekkosen) “viral­lisen” lin­jan arvostelu oli enem­män tai vähem­män pannassa.

    Mielestäni tämä blo­gi on miel­lyt­tävä poikkeus, kos­ka tääl­lä saa olla myös väärää mieltä ja useim­mat jopa perustel­e­vat väärät mielipiteensä 🙂

    Kari

  9. Jut­tan puhe oli pelkkä tyhjä pop­ulisti­nen kupla!
    Toisin sanoin sanoma oli, että Ruot­salaisen ei tarvitse opetel­la suomea maa­han muu­taes­sa, poikia saa ympärileika­ta, kos­ka he ovat poikia ja kun­ni­a­murhia ei sit­ten enään saa tehdä, aivan kuin se olisi tek­i­jöi­hin aikaisem­minkaan vaikuttanut.

    Surullista tyhjää puhet­ta jol­la halu­taan estää äänien val­u­ami­nen perussuomalaisiin.

    Sinän­sä slo­gan oli ok, kos­ka suomes­sa on kohtu­ulliset tavat ja maa on melko oikeudenmukainen.

  10. Karsas­tan hie­man tätä “suo­ma­laiset sitä ja suomes­sa tätä” ‑puhet­ta. Sitä ja tätä on aina jotain negatiivista. 

    Täl­laisen retori­ikan tarkoi­tus on kohot­taa itsen­sä jotenkin muiden suo­ma­lais­ten yläpuolelle, kos­ka tuskin Tiedemiehen ja Karin tarkoi­tus on sanoa, että juuri HE eivät siedä ihmisiä, jot­ka myön­tävät ole­vansa väärässä. Vai ettekö siedä? Käsit­tääk­seni olette suo­ma­laisia. Vai eivätkö ne muut tyh­mät suo­ma­laiset siedä?

    Väite on muutenkin jär­jetön. Tietenkin ihmiset arvosta­vat niitä, jot­ka myön­tävät ole­vansa väärässä jo ennen kuin on selkä seinää vas­ten. Uskon, että tämä on aivan uni­ver­saali ilmiö eikä mikään ulko­maalais­ten hyve.

  11. Miten muuten on? pitääkö ruot­salais­ten maa­han­muu­ta­jien opetel­la suomeen muut­tae­saan myös suomea? Mikä on osmon mielipide?

    En ole koskaan kuul­lut, että asi­as­ta olisi suomes­sa edes keskusteltu!

    Eli eiköhän olisi aika keskustel­la siitäkin!

  12. Eli­na:

    Karsas­tan hie­man tätä “suo­ma­laiset sitä ja suomes­sa tätä” ‑puhet­ta. Sitä ja tätä on aina jotain negatiivista. 

    Amen. Puhu­mat­takaan tästä ulko­maiset sitä ja ulko­mail­la tätä- puhet­ta. Ihan molem­mis­sa merk­i­tyk­sis­sä, sekä kansal­lisen itseru­oskin­nan työkaluina (että ulko­mail­la ihmisetkin on kau­ni­impia) että HS-keskustelu­jen “ulko maalaiset kaik­ki omaan maa­han” ‑diskurssi­na.

  13. Maa­han­muut­tokeskustelus­sa on siis pitkästä aikaa päädyt­ty puhu­maan siitä, miten maa­han­muu­tos­ta pitää puhua.

    Timo Haa­pala osui blo­gis­saan täysin oikeaan, kun kir­joit­ti että Suomes­sa keskustelu maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta tarkoit­taa lähin­nä keskustelua siitä, miten maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta pitää keskustella.

    (huo­matkaa päiväys, tek­sti on kir­joitet­tu ennen Sin­nemäen keskustelua keskustelu­un seovel­tuvista ilmauksista) 

    Link­ki: http://blogit.mtv3.fi/setaarkadia/

    22. maalisku­u­ta 2010

    Nyt kun pitäisi sit­ten siitä maa­han­muu­tos­ta keskustel­la, niin tyyp­il­listä suo­ma­laista keskustelukult­tuuria on se, että ei sit­ten kuitenkaan keskustel­la maa­han­muu­tos­ta, vaan siitä, miten siitä pitäisi keskustel­la. Kun näitä keskustelu­o­hjei­ta on lukenut pal­stame­tre­it­täin, alkaa savu nous­ta päästä: taasko tämä meni siihen, että keskustel­laan keskustelemisesta.

  14. Maa­han­muu­tos­ta keskustelus­sa muo­to on tärkeää, kos­ka meil­lä on tiet­ty “kood­ikieli”, jol­la rasis­mia ja toisaal­ta kor­rek­tiut­ta tuo­daan esiin. 

    Jos joku käyt­tää loukkaavia ja leimaavia ilmaisu­ja isoista ihmis­ryh­mistä, ja esit­tää tämän perus­teel­la jotain poli­it­tisia toimen­piteitä, niin asi­aan suh­taudu­taan usein hyvin ris­tiri­itais­es­ti. Saman­mieliset iloit­se­vat, mut­ta eri mieltä ole­vat — ja osa samaa mieltä ole­vis­takin, jos kieli on kovin tök­eröä — suuttuvat. 

    Minus­ta esimerkik­si on ilmeistä, että törkeisi­in rikok­si­in syyl­listyneitä pitää karkot­taa maas­ta herkästi. Esimerkik­si taan­noinen Sel­l­on ampu­ja olisi pitänyt karkot­taa heti kun tilil­lä oli sekä ampuma-aserikos että pahoin­pite­ly. (En usko, että kukaan ihmettelee, mik­si täl­lainen yhdis­telmä — sinän­sä yksit­täis­inä ehkä “vähäis­inä” pide­ty­istä rikok­sista — pitäisi mielestäni olla karkottamisperuste.)

    Tämän voi ilmaista käyt­tämät­tä hal­ven­tavia ilmaisu­ja mus­limeista. Samoin voi ilmaista saman­su­un­taisia mielip­iteitä ryöstöistä tms. — esimerkkinä tapaus, kun taan­noin muu­ta­ma soma­lialais­syn­tyi­nen nuori mies syyl­listyi sel­l­aisi­in — kuitenkaan esit­tämät­tä hal­ven­tavia mielip­iteitä koko kansallisuudesta. 

    Huo­matkaa, kir­joitin voi ilmaista. Se, että ei ilmaista, ker­too jostakin. Keskustelus­ta keskustelemisen tarkoituk­se­na on mitä ilmeisim­min selvit­tää, mis­tä sel­l­ais­ten ilmaisu­jen käyt­tämi­nen kertoo. 

    Ja, kun san­o­taan “maas­sa maan taval­la”, tässä ikäänkuin ker­jätään otta­maan kan­taa siihen, mitä “maan tapa” tarkoit­taa. Jonkun mielestä se tarkoit­taa makkaran syön­tiä ja keski­olu­en juomista — ikäänkuin tästä kieltäy­tymi­nen olisi tuomit­tavaa. Urpi­laisen mielestä se ei tarkoi­ta sitä, jos hänen selit­te­lyjään ja esimerkkjeään on uskomi­nen, vaan ain­oas­taan sitä, että nou­date­taan lakeja. 

    Jos ilmaisu­tavoista ei keskustel­la, puhutaan vain ikäänkuin tiedet­täisi­in, mitä toinen tarkoit­ti. Eli tulk­i­taan tahal­laan väärin.

  15. “Timo Haa­pala osui blo­gis­saan täysin oikeaan, kun kir­joit­ti että Suomes­sa keskustelu maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta tarkoit­taa lähin­nä keskustelua siitä, miten maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta pitää keskustella.”

    Ilmiö johtuu siitä, että juuri kenel­läkään ei ole oikeasti mitään san­ot­tavaa maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta. Lisäk­si 80 pros­ent­tia keskustelijoista (ainakin netis­sä) ei tunne aihep­i­irin keskeisiä asioi­ta ja käsit­teitä. Heille on epä­selvää, mitä ero­ja on pako­laisel­la, maa­han­muut­ta­jal­la ja tur­va­paikan­hak­i­jal­la. Käsi­tyk­set maa­han­muu­ton ja maa­han­muut­topoli­ti­ikan ongelmista perus­tu­vat lähin­nä mutu­un ja siihen, että kaveri ker­toi Malmön ongelmalähiöstä.

  16. Eli­na:

    Karsas­tan hie­man tätä “suo­ma­laiset sitä ja suomes­sa tätä” ‑puhet­ta. Sitä ja tätä on aina jotain negatiivista. 

    Täl­laisen retori­ikan tarkoi­tus on kohot­taa itsen­sä jotenkin muiden suo­ma­lais­ten yläpuolelle, kos­ka tuskin Tiedemiehen ja Karin tarkoi­tus on sanoa, että juuri HE eivät siedä ihmisiä, jot­ka myön­tävät ole­vansa väärässä. Vai ettekö siedä? Käsit­tääk­seni olette suo­ma­laisia. Vai eivätkö ne muut tyh­mät suo­ma­laiset siedä?

    Siis het­ki­nen! Ollaan­pas sitä nyt aika suvaitsemattomia!

    Ei saa puhua ryh­mästä, johon ei itse kuu­lu, kos­ka muuten on rasisti tai muu sor­ta­ja. Eikä nyt saa edes puhua ryh­mästä, johon itse kuu­luu, ellei selvästi osoi­ta kuu­lu­vansa siihen myös käsiteltävän asian osalta!

    Pitääkö siis vika olla myös itsessä ennen kuin siitä saa puhua? Eikö täl­löin ole jäävi?
    Jos ei edes omi­in havain­toi­hin perus­tu­via yleistyk­siä saa tuo­da ilmi niin eiköhän samantien hau­da­ta koko yhteiskun­ta, kos­ka se ei voi täm­möisil­lä sään­nöil­lä mitenkään kestää. Pitää voi­da sanoa pahasti — etenkin asioista, jois­sa näkee vikaa.

    Vai onko kyse siitä, että yleis­tet­ti­in jotenkin väärin, kun rajoitut­ti­in suomalaisiin?
    Luu­len­pa ettei kauhean monil­la ole siinä määrin syvem­pää globaalia koke­mus­ta esim. juuri yhteiskun­nal­lis­es­ta keskustelukult­tuurista, että voitaisi­in muista kult­tuureista sanoa mitään. (Pait­si että muut tun­tu­vat keskustel­e­van enem­män tai ainakin huu­ta­van tois­t­en­sa ohi enem­män.) Jos oman näke­myk­sen mukaan Suomes­sa asi­at ovat huonom­min, niin miten asia sit­ten tulisi esit­tää, ettei siitä tulisi itseru­oskin­taa ja ulko­maalais­ten ihailua?
    (Konkre­ti­aa ehdo­tuk­si­in, kiitos.)

    Vai oliko ongel­mana kuitenkin itse mielipi­de? Kyl­lähän tuon kaik­ki näkevät, että kovin vähän on julk­isu­udessa minkään­laista vil­pitön­tä myön­tämistä, että olla joskus tehty väärin. Se on aina viimeinen oljenko­r­si jos sitäkään.
    Ei se minus­takaan ole suo­ma­lais­ten vika, mut­ta jonkun­lainen kult­tuurisäröhän sen täy­tyy olla eli vika löy­tyy kuitenkin meistä.

    Sori, että suurin osa meni asi­as­ta ohi, mut­ta totu­u­den nimis­sä ei osunut Elinal­takaan kuin viimeinen kappale.

  17. Eli­na, kyl­lä keskustelukult­tuurista on ihan mielekästä puhua muu­toinkin kuin yksilöi­den omi­naisuute­na. Samat ihmiset puhu­vat hyvin eri taval­la eri kon­tek­steis­sa, ja toisaal­ta eri ihmiset enem­män samaan tapaan samas­sa kon­tek­stis­sa. Aivan var­masti monikin tääl­lä järkevästi puhu­va trol­laa aika erinäköistä tek­stiä Hesarin keskusteluihin.

    Jos vält­tämät­tä halu­taan yksilönäkökul­maan men­nä, niin itse voin sanoa, että nuo Tm:n ja Karin kuvaa­vat ongel­mat koske­vat kyl­lä myös min­ua, kuten nähdäk­seni useimpia muitakin, joskaan ei vält­tämät­tä Eli­naa. Olen yleen­sä aivan liian kon­sen­sushakuinen, ja jos joku eri mieltä kanssani ollut myön­tää olleen­sa väärässä, tulee herkästi mieleen alkaa ilkeäk­si, vaik­ka oikeast­i­han kave­ria pitäisi kan­nus­taa kun se on ymmärtänyt mikä on oikea mielipi­de (en nyt viit­taa mitenkään kek­sustelun otsikkoon).

    Keskustelus­ta keskustelem­i­nen saavut­ti tässä näem­mä jo uuden metata­son, kun alkoi keskustelu siitä miten keskustelemis­es­ta keskustelem­i­nen on ärsyt­tävää. Kon­tribuoin täl­lä keskustelu^4‑tason tyhjän­päiväisel­lä huomi­ol­la, jot­ta saavut­taisimme sin­gu­lar­i­teetin mah­dol­lisim­man nopeasti ja metakeskustelu siir­ty­isi mei­dän ihmis­ten ulot­tuvil­ta omi­in sfääreihinsä.

  18. Eli­na, kyl­lä keskustelukult­tuurista on ihan mielekästä puhua muu­toinkin kuin yksilöi­den ominaisuutena.

    No, joo.. en nyt tiedä mik­si tuo­hon tak­er­ru­in. Olen ilmeis­es­ti vain tym­pään­tynyt tähän keskustelukult­tuurin nykypi­ir­teeseen puhua suo­ma­lai­sista siihen sävyyn, että siitä implisi­it­tis­es­ti sul­je­taan itsen­sä pois. Mut­ta ehkäpä TM kuu­luu itse niihin, jot­ka eivät siedä muiden myön­tämistä väärässäolostaan. 

    Tai vaik­ka ei kuu­luisikaan, niin saa­han toki täl­laisen näkökan­nan esittää. 

    Esim. Johan­na Tuki­ainen: “suo­ma­laiset naiset pukeu­tu­vat niin har­maasti ja arkisesti.” 

    Täl­lä Tuk­su tuskin tarkoit­taa sanoa muu­ta kuin, että HÄN ei pukeudu arkises­ti ja harmaasti. 

    Mut­ta ehkä nyt olin väärässä koko asi­as­sa. Nyt ette sit­ten siedä min­ua (sic!), jos olette aiem­minkaan sietäneet.

  19. Kon­sen­sushakuisu­us ja “suo­raan puhumi­nen” eivät ole väistämät­tä ris­tiri­idas­sa keskenään. Ne kyl­lä ovat, jos ei ole lupa myön­tää olleen­sa väärässä ts. jos takinkään­täjiä kauhistellaan.

    Kos­ka suo­ma­laiset poli­itikot tun­tu­vat har­voin myön­tävän olleen­sa väärässä yhtään mis­sään ja kos­ka joskus väärässä ollei­ta ja sit­tem­min mielipi­det­tään vai­h­tanei­ta pide­tään usein halvek­sut­tavina takinkään­täjinä — kuten Urpi­lais­takin on välil­lä tässä yhtey­dessä pidet­ty — niin minus­ta näyt­tää siltä, että Suomes­sa ei keskustelukult­tuuris­sa yleen­sä pide­tä toiv­ot­ta­vana sitä, että myön­tää erehtyneensä. 

    Minus­ta Eli­na nyt puhuu vähän has­su­ja yllä. Tot­takai se, mitä yllä kir­joi­tan, tarkoit­taa, että olen “parem­pi” kuin “muut”, kos­ka minä kun­nioi­tan sitä, että joku sanoo olleen­sa väärässä tai tulleen­sa toisi­in ajatuk­si­in jos­sain asi­as­sa saat­u­aan uut­ta tietoa tai mietit­tyään jotakin asi­aa tarkem­min. Itsel­leni väärässäolemisen myön­tämi­nen on vaikeaa, kos­ka siihen liit­tyy pelko häpeästä. Yritän silti tehdä niin aina, kun koen olleeni väärässä. Aina se ei ole helppoa. 

    Pelko häpeästä johtuu pait­si siitä, että joku todel­la pahek­suu — sitä kyl­lä tapah­tuu — myös siitä, että jol­lakin epämääräisel­lä taval­la koen, että on tapana pahek­sua. Tämä koke­mus on tietysti sen taustal­la, mitä yllä kir­joitin: Minus­ta siis näyt­tää ja tun­tuu siltä, että suo­ma­laiseen keskustelukult­tuuri­in ei oikein kuu­lu se, että myön­netään väärässäolemista. Se, että tämä pitää kir­joit­taa auki täl­lä taval­la, on minus­ta vähän höpsöä. 

    Yhteisym­mär­rystä eli kon­sen­sus­ta tavoiteltaes­sa itseasi­as­sa se, että väärässäolemista ja sen myön­tämistä pelätään — ja myön­täjää ikäänkuin lyödään ja hauku­taan vähän van­has­ta ja vähän uud­es­ta mielip­i­teestä — on pelkkä este ja haitta. 

    Minäkin olen ollut väärässä. Olin väärässä kun kan­natin vihre­itä, huoli­mat­ta hei­dän suh­teestaan ydin­voimaan, fem­i­nis­mi­in, tietoy­hteiskun­taan, home­opa­ti­aan, kansalaisoikeuk­si­in, demokra­ti­aan ja talous­poli­ti­ikkaan. Osmon kanssa olen edelleen hyvin usein — ehkä useim­miten — samaa mieltä.

  20. Onhan se tot­ta, että asioi­ta voi sanoa ensisi­jaise­na tavoit­teena joko itseko­ros­tus tai sit­ten rak­en­ta­va keskustelu. Olen huo­man­nut toimivim­mak­si suh­tau­tu­misek­si sen, että olet­taa kaikissa tapauk­sis­sa kyseessä ole­van rak­en­ta­va keskustelu — tai jos itseko­ros­tus­pyrkimys näyt­tää kovin selvältä eikä puheen­vuorossa ole asi­a­sisältöä, sen voi jät­tää kokon­aan huomiotta.

    Min­u­akin risoo tämä muiden jo kri­ti­soima suo­ma­lais­ten kovis­telu­asenne, johon sisäl­tyy ainakin i) anteek­si pyytämisen rin­nas­t­a­mi­nen tais­telun häviämiseen ja sitä kaut­ta heikkouteen, ja ii) mielipi­det­tä vai­h­ta­van haukku­mi­nen takinkään­täjäk­si. (Ja kyl­lä, pyrin kaikin keinoin vält­tämään käyt­täy­tymästä näin itse.)

    Järkevä ja myön­teiseen kehi­tyk­seen johta­va asen­nehan olisi juuri päin­vas­tainen: mielip­i­teen tark­istamiseen sil­loin kun siihen on aihet­ta tulisi kan­nus­taa, ja anteek­si pyytämistä arvostaa merkkinä siitä, että henkilön moti­iv­ina on alkeel­lisen kil­pailu­vi­etin toteut­tamisen sijas­ta asia- ja ratkaisukeskeisyys.

    Itse olisin muuten valmis vaaleis­sakin äänestämään ilmoitet­tu­jen mielip­itei­den sijaan sil­lä perus­teel­la, kenen kat­son ole­van kykenevin muokkaa­maan mielip­iteitään uuden tiedon poh­jal­ta ja myös akti­ivis­es­ti etsimään monipuolista tietoa päätök­sen­teon poh­jak­si. Min­ul­la ei ole aikaa paneu­tua kaikki­in asi­akysymyk­si­in niin tyh­jen­tävästi, että voisin luot­taa kanssani samaa mieltä ole­van ehdokkaan ole­van paras edus­ta­jak­seni. Ennem­min halu­aisin edus­ta­jan, joka on kanssani eri mieltä mut­ta joka muo­dostaa mielip­i­teen­sä taval­la, jota pidän kan­natet­ta­vana (tästä syys­tä min­ua raivos­tut­taa kiveen hakat­tui­hin mielip­iteisi­in keskit­tyvän vaal­i­main­on­nan ja ‑jour­nal­is­min lisäk­si poli­it­ti­nen jär­jestelmämme, jos­sa ei äänestetä henkilöitä vaan puoluei­ta — jokaises­sa puolueessa kun suurin osa ehdokkaista on itsel­leni vastenmielisiä).

  21. antti
    “Ilmiö johtuu siitä, että juuri kenel­läkään ei ole oikeasti mitään san­ot­tavaa maahanmuuttopolitiikasta.”

    Tarkoi­tatko, että kos­ka niin har­val­la on sin­ua miel­lyt­tävää san­ot­tavaa, voidaan tulki­ta ettei oikeas­t­aan kenel­läkään ole mitään sanottavaa?

    “Lisäk­si 80 pros­ent­tia keskustelijoista (ainakin netis­sä) ei tunne aihep­i­irin keskeisiä asioi­ta ja käsit­teitä. Heille on epä­selvää, mitä ero­ja on pako­laisel­la, maa­han­muut­ta­jal­la ja tur­va­paikan­hak­i­jal­la. Käsi­tyk­set maa­han­muu­ton ja maa­han­muut­topoli­ti­ikan ongelmista perus­tu­vat lähin­nä mutu­un ja siihen, että kaveri ker­toi Malmön ongelmalähiöstä.”

    No kyl­lä minä väit­täisin että monikult­tur­is­tit har­ras­ta­vat täysin samaa “maa­han­muut­to pelas­taa Suomen, ottakaamme lisää kiintiöpakolaisia”-tyylisesti. Onhan musi­taak­seni jopa HS laskeskel­lut, kuin­ka mon­ta sataa tuhat­ta euroa säästämme kun rajan ylitse kävelee perusk­oulun läpikäynyt pako­lainen (aivan kuin pako­laisia tänne otet­taisi­in muka hyötymistarkoituksessa). 

    Eli kyl­lä vihrei­den­pe­ruskik­ka on aina ja iänkaikkises­ti, kun puhutaan maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sista, sekoit­taa human­itääri­nen maa­han­muut­to välit­tömästi työperäisen maa­han­muu­ton kanssa.

    “Mitä, tekö siis vas­tus­tat­te uuden pako­laiskeskuk­sen perus­tamista? Ettekö te halua Nokian insinööre­jä tai edes Tech­nop­o­lik­sen toim­i­tusjo­hta­jaa maa­han ollenkaan? Olet­tepa te tyh­miä kun halu­at­te tuho­ta Suomen talouden”

    Noin siis kärjistetysti.

    Tässä on koko 2000-luku hyssytel­ty maa­han­muut­toa­sioi­ta (Osmo oli HS-raadis­sa sitä mieltä että maa­han­muu­ton ongelmia on hyssytel­ty), joten ei ole mikään ihme, että sop­pa kiehuu jos­sain vai­heessa ylitse.

  22. “Tarkoi­tatko, että kos­ka niin har­val­la on sin­ua miel­lyt­tävää san­ot­tavaa, voidaan tulki­ta ettei oikeas­t­aan kenel­läkään ole mitään sanottavaa?”

    En. Tarkoi­tan, että hyvin har­voin kuulen tai luen kenenkään kom­men­toivan maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa asiantuntevasti.

    “No kyl­lä minä väit­täisin että monikult­tur­is­tit har­ras­ta­vat täysin samaa “maa­han­muut­to pelas­taa Suomen, ottakaamme lisää kiintiöpakolaisia”-tyylisesti.”

    En mielestäni viitan­nut mihinkään tiet­tyyn tahoon, joka ei tunne maa­han­muut­topoli­ti­ikan keskeisiä ongelmia ja käsit­teitä, toisin kuin luul­lak­seni käsi­tit yllä lainatun perusteella.

    Tiedok­si: en aio kom­men­toi­da tätä keskustelua keskustelus­ta enem­pää eikä min­ul­la ole san­ot­tavaa asiasta.

  23. Saara, olet erit­täin val­is­tunut mielip­i­teessäsi että äänestää pitäisi ehdokkaan uskot­tavu­u­den ja peruste­lu­ta­van perus­teel­la, irral­lis­ten asioiden lin­jausten sijaan. Vaa­likoneen pitäisi mita­ta pain­o­tuk­sia, ei lin­jauk­sia yksinker­tais­tet­tui­hin kysymyk­si­in. Äänestäjän kulut­ta­jan­suo­jan pitäisi olla ker­ta kaikki­aan parem­pi. — Pelkään, että olet myös mielip­iteine­si erit­täin harv­inainen äänestäjä.

  24. Sylt­ty:

    Tarkoi­tatko, että kos­ka niin har­val­la on sin­ua miel­lyt­tävää san­ot­tavaa, voidaan tulki­ta ettei oikeas­t­aan kenel­läkään ole mitään sanottavaa? 

    MOT. Tässähän tämä suo­ma­lainen maa­han­muut­tokeskustelu pähkinänkuoressa.

  25. Keskusteluis­sa puheen­vuorot ovat yleen­sä vain mielip­iteitä, olkoon aiheena, maa­han­muut­to, ydin­voima, Nato­jäsenyys, hyv­in­voin­ti jne. Kukin voi kykyn­sä mukaan lada­ta mukaan eri­laisia luku­ja ja argu­ment­te­ja, mut­ta mielip­iteik­si nekin jäävät.

    Aikanaan EU:n liit­tymiskeskustelu oli sitä tasoa, että kum­mankin osa­puolen argu­menteil­la olisi voin­ut olla puoles­ta tai vas­taan. Tämän vuok­si on aika hedelmätön­tä miet­tiä, kuka on oike­as­sa ja kuka väärässä.

    Poli­ti­ikas­sa eri­tyis­es­ti liiku­taan arvo­maail­mas­sa ja siel­lä jos mis­sän mielip­i­teet riitelevät keskenään, vaik­ka ne yritetään ver­hoil­la asiakysymyksiksi.

  26. Otso sanoo:

    Eli­na: sor­ruit sit­ten sinäkin kon­sen­sushakuisen keskustelukult­tuurin vyöryn alle!

    Jap! 🙂

  27. antti:

    Ilmiö johtuu siitä, että juuri kenel­läkään ei ole oikeasti mitään san­ot­tavaa maahanmuuttopolitiikasta. 

    No miten olisi seuraava…

    On yleis­es­ti ottaen varsin yleis­es­ti hyväksyt­ty aja­tus, että työn­jaos­sa toteutet­tu erikois­tu­mi­nen paran­taa toimin­nan tehokku­ut­ta ja sitä kaut­ta lisää ihmis­ten hyv­in­voin­tia. Jokaisen kan­nat­taisi keskit­tyä tekemään sel­l­aisia töitä, joiden tekemisessä hänel­lä on suh­teelli­nen etu mui­hin ver­rat­tuna ja kau­pankäyn­nil­lä sit­ten jae­taan tuotokset.

    Jos maa­han­muut­toa tarkastel­laan pelkästään tässä val­os­sa, niin maa­han­muu­ton rajoit­ta­mi­nen efek­ti­ivis­es­ti estää työn­jaon muo­dos­tu­mista ja siten las­kee ihmis­ten hyv­in­voin­tia. Igor ei esimerkik­si saa tul­la Jansin raken­nustyö­maalle, kos­ka on väärän maalainen, jol­loin sekä Igor (=työtön) että Jans (=joka ei voi rak­en­taa niin paljon kuin tarve olisi) kär­sivät. Lisäk­si kaik­ki muut kär­sivät mm. korkeam­mista asun­to­jen hinnoista.

    Jos tätä sit­ten suh­teut­taa muuhun työn­jakoa hait­taavaan poli­ti­ikkaan, niin voisi tode­ta ainakin sen, että esimerkik­si tuon­ti­t­ul­lit, maat­aloustuet ja vas­taa­vat toimen­piteet (jot­ka estävät työn­jakoa) lisäävät markki­noiden painet­ta (=ihmis­ten halua) maa­han­muut­toon. Ääries­imerk­istä menköön nyt vaik­ka Maon Kiina, jos­sa järkevä työn­jako oli täysin estet­ty orju­ut­ta­mal­la koko kansa ja maas­ta­muut­to oli estet­ty (joudut­tu estämään) käyt­tämäl­lä rynnäkkökiväärejä.

    Entä sit­ten Suomen (tai Euroopan) maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka suh­teessa työpoli­ti­ikkaan? No, meil­lähän työn­jakoa on tehokkaasti pyrit­ty estämään mm. voimakkain TES:ein, korkein muodol­lisin vaa­timuksin ja tulon­jaon tasauk­sen mekanis­mein. Jälkim­mäis­es­tä voidaan esimerkeik­si ottaa vaikka­pa korkea perus­tur­va, joka mak­se­taan ain­oas­taan sil­lä ehdol­la ettei osal­lis­tu työn­jakoon ja “parhaim­mil­laan” yli sadan pros­entin mar­gin­aaliv­erot. Eri­tyisen voimakkaasti meil­lä on pyrit­ty estämään ns. heikosti tuot­ta­van työn tekem­i­nen ja/tai teetättäminen.

    Mikäli yllä kuva­tu­in tavoin sään­nel­lyt työ­markki­nat, korkea perus­tur­va ja lib­er­aali (?) maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka heikosti tuot­ta­van työvoiman maista yhdis­tetään, kaivamme ver­ta nenästämme: saamme tänne väestöä, joka ei tee mitään tuot­tavaa, mut­ta joiden elämisen joudumme mak­samaan. Luulen, että tässä on yksi syy siihen, että esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa maa­han­muut­to on onnis­tunut useim­miten parem­min kuin Euroopassa.

    Nähdäk­seni järke­viä (tai edes mah­dol­lisia) poli­ti­ikan­muu­tok­sia oli­si­vat siis:
    1) perus­tur­van muut­ta­mi­nen ja/tai olen­nainen pienen­tämi­nen yhdis­tet­tynä työ­markki­noiden sään­te­lyn vähentämiseen,
    2) maa­han­muu­ton hillit­sem­i­nen ja/tai
    3) työn­jaon tekem­i­nen mah­dol­lisek­si muil­la keinoin, mm. kau­pan esteitä purkamalla.

    Nähdäk­seni vasem­mis­to on pyrkinyt *) vas­tus­ta­maan kaikkia noi­ta, joten ei sinän­sä ihme, ettei sieltä suunnal­ta tun­nu­ta tälle saa­van mitään rak­en­tavaa aikaan tässä maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa. Tosin hil­jaista on ollut kyl­lä muil­lakin (pl. Hal­la-Ahon sak­ki, jok­ta on fik­sautunut paukut­ta­maan rumpua lähin­nä kohdas­ta kaksi)

    Kari

    *) HS 17.3. “Halo­nen varoit­ti alus­tuk­ses­saan kohtele­mas­ta maa­han­muut­ta­jia pelkkänä työvoimana. Hän ker­too kan­nat­ta­vansa oikeut­ta vapaaseen muut­tamiseen, mut­ta vas­tus­ta­vansa työvoiman tuontia.”

  28. Kari
    “Tosin hil­jaista on ollut kyl­lä muil­lakin (pl. Hal­la-Ahon sak­ki, jok­ta on fik­sautunut paukut­ta­maan rumpua lähin­nä kohdas­ta kaksi)”

    Se taas johtuu luon­nol­lis­es­ti siitä, että perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jat vas­tus­ta­vat voimakkaasti kohtia 1) ja 2)*, mut­ta ovat sen­tään osan­neet vetää johtopäätök­sen, että täm­möi­nen paket­ti yhdis­tet­tynä vapaaseen maa­han­muut­toon ei toimi.

    * näytä min­ulle perus­suo­ma­lainen, joka ei kan­na­ta maat­alous­tukia, tuon­ti­t­ulle­ja ja korkea­ta sosi­aal­i­tur­vaa, niin osoi­tan sin­ulle täysin väärään puolueeseen eksyneen henkilön

    (no itseasi­as­sa Hal­la-Aho taitaa ainakin jos­sain määrin kan­nat­taa kaikkia noi­ta kohtia, ainakin hän on per­suk­si yllät­tävän markkinatalousmyönteinen)

    Vielä yksi point­ti maa­han­muut­tokeskustelus­ta. Ver­ratkaa­pa sitä vaik­ka ilmas­ton­muu­toskeskustelu­un, ei kukaan koskaan keskustele siitä, miten ilmas­ton­muu­tok­ses­ta pitää keskustel­la ja minkälaisia ter­me­jä saadaan käyt­tää. Voitaisi­in­han me keskustel­la siitä, onko esimerkik­si “saas­tut­ta­ja” liian hyökkäävä ilmaus ja että voidaanko esimerkik­si väestönkasvus­ta puhua ollenkaan. 

    Se, että ilmas­ton­muu­tospuolel­la on rasis­te­ja vas­taavia hou­rupäitä (ilmas­to­de­nial­is­te­ja), ei tun­nu kovinkaan paljoa häir­it­sevän itse asiakeskustelua.

  29. Kari: Just noin. On muuten aika jäätävä toi Halosen kom­ment­ti. Miten pihal­la voi ihmi­nen olla?! Saat­te tul­la kun­han ette tee töitä. Olkaa mielu­um­min köy­hiä koti­maas­sanne tai tulkaa ole­maan köy­hiä tääl­lä, mut­ta mis­sää nimessä älkää vauraustuko.

  30. Art­turi: “Kari: Just noin. On muuten aika jäätävä toi Halosen kom­ment­ti. Miten pihal­la voi ihmi­nen olla?! Saat­te tul­la kun­han ette tee töitä. Olkaa mielu­um­min köy­hiä koti­maas­sanne tai tulkaa ole­maan köy­hiä tääl­lä, mut­ta mis­sää nimessä älkää vauraustuko.”

    Eihän se nyt ole sinne päinkään, arvoisa lumiukko.
    Työvoiman tuon­ti ja työvoiman tulo Suomeen ovat eri asioi­ta. Siis esim. lentokonelastil­lista sairaan­hoita­jia Fil­ip­pi­ineiltä ei fir­man pitäisi tuo­da, mut­ta jos ko. henkilöitä matkus­taa Suomeen työn­haku­un, se on OK.
    Vau­raus­tu­mi­nen liit­tyy kyl­lä ihan muuhun.

    1. Mitä vikaa tässä fil­ip­pi­iniläis­ten sairaan­hoita­jien asi­as­sa on. He opet­tel­e­vat kieltä Fil­ip­pi­ineil­lä ja saa­vat siel­lä koulu­tus­ta tule­vaan työhön­sä ja tule­vat tämän jäl­keen Suomeen.

  31. Raimo K:

    Työvoiman tuon­ti ja työvoiman tulo Suomeen ovat eri asioita. 

    Joo T‑Ä-Y-S-I‑N eri asioita.

    Tot­takai se on ihan tosi huono jut­tu, että maa­han­muut­ta­jal­la on työ­paik­ka tiedos­sa Suomes­ta ennen kuin hän tulee maa­han. Täl­lainen elämän eteen­päin suun­nit­telu pitää äkkiä kieltää ainakin näiltä ulkomaanihmeiltä.

    Samaa voisi ehkä soveltaa suo­ma­laisi­inkin. Jos aikoo vai­h­taa paikkakun­taa tämän saa tehdä ain­oas­taan, jos uudelta paikkakunnal­ta ei ole töitä tiedos­sa. Jos taas työ­paik­ka on han­kit­tuna muut­to ei käy päin­sä ei niin millään.

    Tuo mulle jät­skipuikko sieltä kioskil­ta, jos joskus tuut takas.

  32. “Kari: Just noin. On muuten aika jäätävä toi Halosen kom­ment­ti. Miten pihal­la voi ihmi­nen olla?!”

    Kari lainasi toimit­tq­jan kom­mentin ei Halosen sanomisia HS:n kin mukaan Haloen sanoi näin

    “Ihmistä ei saa käsitel­lä vain työvoimana. Työ on tärkeää, mut­ta ihmi­nen ei elä vain työstä. Mei­dän tulee pitää maa­han­muut­ta­jista huol­ta myös sil­loin kun he ovat vanhoja.” 

    Halo­nen viit­taa lausel­la siihen, että maa­han­muut­ta­ja ei ole pelkästään työvoimaa, joka voidaan palaut­taa koti­maa­hansa kun työ loppuu.

    Joudu,mme pitämään heistä huol­ta sil­loinkin kun tuo­ta työtä ei enää ole esim van­huk­se­na tai työt­tömyy­den aikana.
    Samoin per­hei­den yhdis­tämisen vuok­si myös per­heestä, joten huolto­suh­teen parane­m­i­nen ei ole itses­tään selviö kuten EK yrit­tää todistella.

    Köy­histä ja kehit­tymät­tömistä maista tule­vat voivat itse asi­as­sa johtaa huolto­suh­teen huononemiseen .

    Yleis­es­ti maah­n­muu­tos­ta ei ole sal­lit­tua keskustel­la, se on salit­tua vain pienelle eliitille
    Erim­ieliset pyritään hiljen­tämään leimaa­mal­la hei­dät rasisteiksi.

    Minä olen itse aset­tunut mon­een maa­han asumaan, eikä ole tul­lut mieleen vaa­tia eri­oikeuk­sia suo­ma­laisu­u­den tailu­ter­i­laisu­u­den perusteella.
    Aina on käynyt niin, että minä maa­han­muut­ta­jana olen joutunut hyväksymään maan lakien lisäk­si maan tavat.
    Vai tulisko jol­lakin mieleen lomp­sia katoliseen kirkkoon tai luostari­in bikineis­sä ja uima­housu­is­sa ? Tuskin­pa sitä mikään laki estää kaikkial­la, tavat kylläkin

  33. Liian Van­ha:

    Niin, Halosen sanomiset ovat Halosen sanomisia… 

    Minä en kuitenkaan halun­nut varsi­nais­es­ti kri­ti­soi­da Halosen yksit­täisiä sanomisia, vaan vasem­mis­ton lin­jan­ve­toa, jon­ka mukaan maa­han­muu­tossa pitää nou­dat­taa lib­er­aalia poli­ti­ikkaa, mut­ta töi­hin tänne ei saisi tulla.

    Halo­nen­han sanoi tuos­sa HS:n jutus­sa kan­nat­ta­vansa vapaa­ta maa­han­muut­toa. Tämä on myös lin­jas­sa Osmon yllä ole­van postauk­sen kanssa, jon­ka mukaan Urpi­lainen ei aio kiristää maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa ja tukee Thor­sia, joka nähdäk­seni ajaa lib­er­aalia maahanmuuttopolitiikkaa.

    Kuitenkin työperäistä maa­han­muut­toa SDP vas­tus­taa niin paljon kuin vain pystyy, mikä nähti­in esimerkik­si siir­tymäaikalain yhtey­dessä, jol­la viro­lais­ten työmi­esten tuloa Suomeen pyrit­ti­in estämään. Saman­laiseen poli­ti­ikkaan viit­taa myös tuo Halosen kannanotto.

    Kari

  34. ■Eli­na kir­joit­ti 29.3.2010 kel­lo 20:50
    Karsas­tan hie­man tätä “suo­ma­laiset sitä ja suomes­sa tätä” ‑puhet­ta. Sitä ja tätä on aina jotain negatiivista.

    Minä karsas­tan paljon sitä, että suo­ma­laiset nipute­taan yhteen paket­ti­in saman­laisu­u­den perus­teel­la. Eiköhän yht­enäiskult­tuuri ole jo kauan sit­ten ohitet­tu vai­he suomalaisuudessa.

    Esimerkik­si Jut­ta Urpi­laisen koti­paik­ka Kokko­la on oman­laisen­sa keskisu­uri kaupun­ki siel­lä jos­sakin. Kokko­las­sa ei eri­laisu­ut­ta siede­tä ja “maas­sa maan taval­la on kova sana”. Jos ei suos­tu sulau­tu­maan joukkoon, alkaa syr­jin­tä ja savus­t­a­mi­nen. Ehkä Jutan olisikin hyvä aloit­taa kult­tuuri­nen ris­tiret­ki kotikaupungis­taan Kokkolasta.

  35. Kari
    “Minä en kuitenkaan halun­nut varsi­nais­es­ti kri­ti­soi­da Halosen yksit­täisiä sanomisia, vaan vasem­mis­ton lin­jan­ve­toa, jon­ka mukaan maa­han­muu­tossa pitää nou­dat­taa lib­er­aalia poli­ti­ikkaa, mut­ta töi­hin tänne ei saisi tulla.”

    Uuden talous­tutkimuk­sen tekemän gallupin mukaan vasem­mis­to­laiset vas­tus­ta­vat työperäistä maa­han­muut­toa, kun samaan aikaan kan­nat­ta­vat human­i­taarista maahanmuuttoa.

    Jal­la-Ahdon sivuilta:
    http://www.halla-aho.com/scripta/homma_ryn_tutkimus_maahanmuuttoasenteista.html

    “Kiel­teisim­min työperäiseen maa­han­muut­toon suh­tau­tu­vat Vasem­mis­toli­iton (19%) ja Perus­suo­ma­lais­ten (18%) äänestäjät. ”

    Lisäk­si kun kysyt­ti­in seuraavaa:
    Maa­han­muut­ta­jat pitäisi valikoi­da niin, että heistä olisi mah­dol­lisim­man paljon hyö­tyä suo­ma­laiselle yhteiskunnalle

    Vähiten samaa mieltä ole­via on Vihrei­den (33%), Vasem­mis­toli­iton (37%)

    Kun kysyt­ti­in mielipi­det­tä tur­va­paikan saanei­den per­heen­jäsen­ten tulemis­es­ta Suomeen

    “Innokkaim­min vaa­ti­vat helpo­tus­ta nykykäytän­töön RKP:n (43%), Vihrei­den (36%) ja Vasem­mis­toli­iton (30%) äänestäjät.”

    —————-

    Vasem­mis­toli­it­to­laiset siis vas­tus­ta­vat kaik­ista puoluei­den äänestäjistä työperäistä maa­han­muut­toa eniten ja samaan aikaan ovat sitä mieltä, että maa­han­muut­ta­jat pitää vali­ta sel­l­aisil­la perusteil­la, ettei siitä ole mitään hyötyä.

    Halosen puhe on täysin lin­jas­sa näi­den vasem­mis­to­lais­ten val­tavir­ta-aja­tusten kanssa.

Vastaa käyttäjälle Kari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.