Site icon

Maan tapa, Urpilainen ja demarien dilemma

Jut­ta Urpi­lainen lin­jasi demarien ulko­maalais­poli­ti­ikkaa sanon­nal­la ”Maas­sa maan taval­la”. Kun joku tivasi, mitähän tämä nyt oikein tarkoit­taa, hän vetosi ympärileikkauskiel­toon ja kun­ni­a­murhi­in. Ihan kuin olisin kuul­lut tämän ennenkin:

http://www.soininvaara.fi/2007/09/08/maassa-maan-tavalla/

Sen ver­ran nar­sisti olen, että en osaa uskoa yhden­näköisyy­den ole­van sattumaa.

Sain tuos­ta kir­joituk­ses­ta vähän moit­tei­ta vihreiltä. En sen sisäl­löstä, kos­ka esimerkik­si ympärileikkausten vas­tus­t­a­mi­nen on ollut vihrei­den poli­ti­ikan peruskau­raa jo kauan ennen kuin perus­suo­ma­laiset tekivät siitä kep­pi­hevosen­sa. Otsikon retori­ikkaa pidet­ti­in huonos­ti harkit­tuna, kos­ka lain nou­dat­tamises­sa eri­tyis­es­ti ja ihmisoikeuk­sien kun­nioit­tamises­sa eri­tyis­es­ti ei ole kyse tavas­ta eikä vaa­timus perus­tavaa laat­ua ole­vien ihmisoikeuk­sien kun­nioit­tamis­es­ta rajoitu Suomeen. Tuon kir­joituk­sen jäl­keen maan tapa on lisäk­si alka­nut tarkoit­taa aivan muu­ta: sitä, ettei puoluei­den tarvitse rahan­hank­in­nas­saan nou­dat­taa lakia.

Jos otsikkoni olikin vähän huonos­ti harkit­tu, puolueo­hjel­man retori­ik­ka on aina tarkkaan harkit­tua. On vaikea kuvitel­la, että demarien ulko­maalaiso­hjel­ma rajoit­tuisi ympärileikkauk­si­in, kun­ni­a­murhi­in ja pakkoavi­o­li­it­toi­hin. Retori­ik­ka saa aivan toisen merk­i­tyk­sen, kun ”maas­sa maan taval­la” ote­taan koko ohjel­man teemak­si. Sil­loin on kyse cur­ryn hajus­ta ja vieraiden tapo­jen vastustamisesta.

Urpi­lainen yrit­tää ajaa kak­sil­la vankkureil­la. Toisaal­ta hän antaa slo­ganilleen poli­it­tis­es­ti kor­rek­tin sisäl­lön. Kuka­pa nyt voisi sitä vas­tus­taa, että maa­han muut­ta­jien olisi hyvä oppia kieltä ja Suomes­sa pitää nou­dat­taa Suomen lakia. Samal­la hän kuitenkin liehakoi niitä demarien karsi­nas­ta perus­suo­ma­lais­ten puolelle kurkkivia, joi­ta ulko­maalais­ten vier­aat tavat riso­vat. En oikein usko, että jos kon­tu­lalainen vuokrat­aloa­sukas kään­tyy perus­suo­ma­laisek­si, kun viereiseen huoneis­toon muut­taa soma­li, hänen perus­moti­ivin­sa olisi sääli per­heen tyt­töjä kohtaan.

Minus­ta on ollut pitkään päivän selvää, että demar­it alka­vat jos­sakin vai­heessa kalastel­la ulko­maalais­vas­taisia ääniä. Eräs johta­va demari itse asi­as­sa sanoi tämän min­ulle vuosia sit­ten tarkastel­tuaan demarien men­estys­tä Euroopas­sa. Oikeistopop­ulis­tis­ten muukalais­vas­tais­ten puoluei­den äänet tule­vat työväenpuolueilta.

Eivät demar­it ole ensim­mäistä ker­taa aja­mas­sa kak­sil­la vankkureil­la suh­teessa maa­han­muut­ta­ji­in. Ei Kari Rajamäen val­in­ta poli­isi­min­is­terik­si mikään tap­atur­ma ollut. Rajamä­ki kalasti puolueelle ääniä ken­tän toiselta laidal­ta ja Fila­tov toiselta.

Kat­so myös tätä:

Sain pos­tia Jut­ta Urpilaiselta

Exit mobile version