Maan tapa, Urpilainen ja demarien dilemma

Jut­ta Urpi­lai­nen lin­ja­si dema­rien ulko­maa­lais­po­li­tiik­kaa sanon­nal­la ”Maas­sa maan taval­la”. Kun joku tiva­si, mitä­hän tämä nyt oikein tar­koit­taa, hän veto­si ympä­ri­leik­kaus­kiel­toon ja kun­nia­mur­hiin. Ihan kuin oli­sin kuul­lut tämän ennenkin:

http://www.soininvaara.fi/2007/09/08/maassa-maan-tavalla/

Sen ver­ran nar­sis­ti olen, että en osaa uskoa yhden­nä­köi­syy­den ole­van sattumaa.

Sain tuos­ta kir­joi­tuk­ses­ta vähän moit­tei­ta vih­reil­tä. En sen sisäl­lös­tä, kos­ka esi­mer­kik­si ympä­ri­leik­kaus­ten vas­tus­ta­mi­nen on ollut vih­rei­den poli­tii­kan perus­kau­raa jo kau­an ennen kuin perus­suo­ma­lai­set teki­vät sii­tä kep­pi­he­vo­sen­sa. Otsi­kon reto­riik­kaa pidet­tiin huo­nos­ti har­kit­tu­na, kos­ka lain nou­dat­ta­mi­ses­sa eri­tyi­ses­ti ja ihmi­soi­keuk­sien kun­nioit­ta­mi­ses­sa eri­tyi­ses­ti ei ole kyse tavas­ta eikä vaa­ti­mus perus­ta­vaa laa­tua ole­vien ihmi­soi­keuk­sien kun­nioit­ta­mi­ses­ta rajoi­tu Suo­meen. Tuon kir­joi­tuk­sen jäl­keen maan tapa on lisäk­si alka­nut tar­koit­taa aivan muu­ta: sitä, ettei puo­luei­den tar­vit­se rahan­han­kin­nas­saan nou­dat­taa lakia.

Jos otsik­ko­ni oli­kin vähän huo­nos­ti har­kit­tu, puo­lueoh­jel­man reto­riik­ka on aina tark­kaan har­kit­tua. On vai­kea kuvi­tel­la, että dema­rien ulko­maa­lais­oh­jel­ma rajoit­tui­si ympä­ri­leik­kauk­siin, kun­nia­mur­hiin ja pak­koa­vio­liit­toi­hin. Reto­riik­ka saa aivan toi­sen mer­ki­tyk­sen, kun ”maas­sa maan taval­la” ote­taan koko ohjel­man tee­mak­si. Sil­loin on kyse cur­ryn hajus­ta ja vie­rai­den tapo­jen vastustamisesta.

Urpi­lai­nen yrit­tää ajaa kak­sil­la vank­ku­reil­la. Toi­saal­ta hän antaa slo­ga­nil­leen poliit­ti­ses­ti kor­rek­tin sisäl­lön. Kuka­pa nyt voi­si sitä vas­tus­taa, että maa­han muut­ta­jien oli­si hyvä oppia kiel­tä ja Suo­mes­sa pitää nou­dat­taa Suo­men lakia. Samal­la hän kui­ten­kin lie­ha­koi nii­tä dema­rien kar­si­nas­ta perus­suo­ma­lais­ten puo­lel­le kurk­ki­via, joi­ta ulko­maa­lais­ten vie­raat tavat riso­vat. En oikein usko, että jos kon­tu­la­lai­nen vuo­kra­ta­loa­su­kas kään­tyy perus­suo­ma­lai­sek­si, kun vie­rei­seen huo­neis­toon muut­taa soma­li, hänen perus­mo­tii­vin­sa oli­si sää­li per­heen tyt­tö­jä kohtaan.

Minus­ta on ollut pit­kään päi­vän sel­vää, että dema­rit alka­vat jos­sa­kin vai­hees­sa kalas­tel­la ulko­maa­lais­vas­tai­sia ääniä. Eräs joh­ta­va dema­ri itse asias­sa sanoi tämän minul­le vuo­sia sit­ten tar­kas­tel­tu­aan dema­rien menes­tys­tä Euroo­pas­sa. Oikeis­to­po­pu­lis­tis­ten muu­ka­lais­vas­tais­ten puo­luei­den äänet tule­vat työväenpuolueilta.

Eivät dema­rit ole ensim­mäis­tä ker­taa aja­mas­sa kak­sil­la vank­ku­reil­la suh­tees­sa maa­han­muut­ta­jiin. Ei Kari Raja­mäen valin­ta polii­si­mi­nis­te­rik­si mikään tapa­tur­ma ollut. Raja­mä­ki kalas­ti puo­lu­eel­le ääniä ken­tän toi­sel­ta lai­dal­ta ja Fila­tov toiselta.

Kat­so myös tätä:

Sain pos­tia Jut­ta Urpilaiselta

152 vastausta artikkeliin “Maan tapa, Urpilainen ja demarien dilemma”

  1. Näin maal­li­kon näkö­kul­mas­ta polii­tik­ko­jen kiis­te­ly sii­tä, mitä tar­koi­te­taan “maan taval­la” näyt­tää tur­hal­ta ja nau­ret­ta­val­ta hius­ten hal­ko­mi­sel­ta, joka ei vie miten­kään mei­dän yhtei­siä asioi­ta eteenpäin. 

    Käsi­te on niin ympä­ri­pyö­reä, että jokai­sen, myös polii­ti­kon, tuli­si ymmär­tää, että se kai­paa perään­sä laa­jem­man seli­tyk­sen. Onhan nii­tä maan tapo­ja­kin niin eri­lai­sia. Ei nykyi­sin ole sel­lais­ta yhte­näi­syys­kult­tuu­ria kuin ehkä aiem­min eikä sitä edes haluta.

  2. En oikein usko, että jos kon­tu­la­lai­nen vuo­kra­ta­loa­su­kas kään­tyy perus­suo­ma­lai­sek­si, kun vie­rei­seen huo­neis­toon muut­taa soma­li, hänen perus­mo­tii­vin­sa oli­si sää­li per­heen tyt­tö­jä kohtaan.”

    Ihan mie­len­kiin­nos­ta, mikä se sel­lai­nen perus­mo­tii­vi sit­ten oli­si? Rasis­mi? V***tus kun koh­tuut­to­mas­ta melus­ta tms. asial­li­ses­ti huo­maut­taes­sa saa vain kuul­la ole­van­sa rasisti?

  3. Olen var­maan­kin aivan käsit­tä­mä­tön rasis­ti ja ihmis­hyl­kiö, kun kir­joi­tan seu­raa­van, mut­ta menköön.

    Entä­pä, jos nämä “äärioi­keis­to­lai­set” kse­no­foo­bi­kot ovat oikeassa?

    Maa­il­mas­sa on eri­lai­sia kult­tuu­re­ja, maa­il­man­ku­via ja käsi­tyk­siä sii­tä, mikä on “oikein”. Mei­dän län­si­maa­lais­ten käsi­tys ei ole edes enem­mis­tös­sä, eikä ole mitään luon­non­lain kal­tais­ta ilmiö­tä, joka joh­tai­si sii­hen, että tän­ne tule­vat omak­sui­si­vat mei­dän käsityksemme.

    Euroop­pa ei kes­tä sitä, että tääl­lä on _suuressa määrin_ ihmi­siä, jot­ka eivät jaa mei­dän käsi­tys­täm­me ihmi­syy­des­tä, ihmi­soi­keuk­sis­ta, tasa-arvos­ta ja oikeus­val­tios­ta. Kasa bar­baa­re­ja on ennen­kin onnis­tu­nut tuhoa­maan yhteis­kun­tia, ja se voi tapah­tua myös Euroo­pas­sa. Jos nykyi­nen lin­ja jat­kuu, se on lähes pom­min­var­maa. Tai ei vält­tä­mät­tä, olem­me me ennen­kin teh­neet “etni­siä puh­dis­tuk­sia”, mut­ta se on tie, jota en haluai­si nähdä.

    Kari

  4. Minus­ta puhu­mi­nen “maan tavas­ta” on ongel­mal­lis­ta sik­si, että se ei mil­lään taval­la auta mei­tä rat­ko­maan ainut­ta­kaan maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaan liit­ty­vää ongelmaa.

    Se, että lake­ja ja ihmi­soi­keuk­sia pitää nou­dat­taa on sel­vää. Näis­tä asiois­ta on hyvä teh­dä sel­koa tän­ne tuleville.

    Maa­han­muut­to­po­li­tii­kan ja kotou­tu­mi­sen todel­li­set kysy­myk­set ovat pal­jon arki­sem­pia. Ei opet­ta­jaa, jon­ka luo­kal­la on seit­se­mää eri kiel­tä puhu­via oppi­lai­ta, auta puhe “maan tavas­ta” yhtää miten­kään. Puhe “maan tavas­ta” ei auta mei­tä sel­vit­tä­mään yhtä­kään asu­mi­ses­sa syn­ty­vää konfliktia.

    Oli­si aika lopet­taa niin abstrak­ti puhe suvait­se­vai­suu­des­ta kuin moni­kult­tuu­ri­suu­des­ta­kin ja tämä ihmeel­li­nen maaa­han­muut­to­hys­te­ria, joka pel­kää koko Euroo­pan huk­ku­van tän­ne vyö­ry­vän mus­li­mi­aal­lon alle. Sen sijaan pitäi­si kes­kit­tyä kon­kre­ti­aa, rat­kai­sui­hin, pragmatiaan.

  5. Sep­po S.

    Näin maal­li­kon näkö­kul­mas­ta polii­tik­ko­jen kiis­te­ly sii­tä, mitä tar­koi­te­taan “maan taval­la” näyt­tää tur­hal­ta ja nau­ret­ta­val­ta hius­ten hal­ko­mi­sel­ta, joka ei vie miten­kään mei­dän yhtei­siä asioi­ta eteenpäin. 

    Se on kaik­kea muu­ta kuin nau­ret­ta­vaa hius­ten hal­ko­mis­ta. Tuon slo­ga­nin ongel­ma on se että se tar­koit­taa aivan lii­an pal­jon ja aivan lii­an eksak­tis­ti. Ja näp­pä­rim­mät var­mas­ti tie­tä­vät ko. kan­san­vii­saus päät­tyy myös tai maas­ta pois, jon­ka Urpi­lai­nen häve­li­ääs­ti unohti. 

    Jos dema­rit halua­vat men­nä poli­tii­kan tekoon one-line­reil­la, niin sil­loin pitäi­si pyy­tää mai­nos­toi­mis­ton apua. Vas­tak­kai­na­set­te­lu­jen aika on ohi oli Suo­men poliit­ti­sen his­to­rian kau­nein mai­nos­lause kos­ka se kuu­los­taa todel­la upeal­ta mut­ta ei tar­koi­ta yhtään mitään.

  6. @Reiska: “Ihan mie­len­kiin­nos­ta, mikä se sel­lai­nen perus­mo­tii­vi sit­ten oli­si? Rasis­mi? V***tus kun koh­tuut­to­mas­ta melus­ta tms. asial­li­ses­ti huo­maut­taes­sa saa vain kuul­la ole­van­sa rasisti?”

    Jos on koh­tuu­ton­ta melua tai tuol­lais­ta käy­tös­tä. Sii­hen on puu­tut­ta­va ja se on sanal­la sanoen kusipäistä.

    Aika usein kui­ten­kin nämä asu­mi­seen liit­ty­vät konflik­tit ovat sel­lai­sia, joi­hin on löy­det­tä­vis­sä rat­kai­su. Tähän on jois­sain kun­nis­sa panos­tet­tu todel­la pal­jon ja hyvil­lä tulok­sil­la. Ja myös maa­han­muut­ta­jat ovat olleet kii­tol­li­sia, kun ongel­mis­ta on selvitty.

  7. @Kari: “Maa­il­mas­sa on eri­lai­sia kult­tuu­re­ja, maa­il­man­ku­via ja käsi­tyk­siä sii­tä, mikä on “oikein”. Mei­dän län­si­maa­lais­ten käsi­tys ei ole edes enem­mis­tös­sä, eikä ole mitään luon­non­lain kal­tais­ta ilmiö­tä, joka joh­tai­si sii­hen, että tän­ne tule­vat omak­sui­si­vat mei­dän käsityksemme.”

    No aina­kin minun luke­ma­ni tut­ki­muk­set mus­li­mien (hei­tä kai tar­koi­tat?) inte­graa­tios­ta kui­ten­kin tuke­vat käsi­tys­tä, että näin kui­ten­kin aina­kin jos­sain mää­rin tapah­tuu. Euroo­pas­sa asu­vat mus­li­mit ovat lähem­pä­nä sen maan arvo­ja, jos­sa asu­vat kuin lähtömaan.

    Sit­ten kan­nat­taa huo­ma­ta myös se, että tuli­jat eivät ole mikään yksi yhte­näi­nen ryh­mä. Hei­dän taus­tan­sa on kym­me­nis­sä ja kym­me­nis­sä val­tiois­sa ja kult­tuu­reis­sa. Usein kysei­sen läh­tö­MAAN kult­tuu­ri on tär­keäm­pi kuin USKONTO

    Ja sit­ten tie­tys­ti tuli­jois­sa on pal­jon nii­tä, jot­ka pake­ne­vat koti­maan­sa poliit­tis­ta vai­noa. Esi­mer­kik­si tänään Hesa­ris­sa on jut­tu Ira­kis­ta paen­nees­ta ateis­ti-kir­jai­li­ja-elo­ku­vaoh­jaa­jas­ta. Joten­kin hän ei vai­ku­ta sel­lai­sel­ta kuvaa­mal­ta­si uhalta.

  8. @Kari: “Mei­dän län­si­maa­lais­ten käsi­tys ei ole edes enem­mis­tös­sä, eikä ole mitään luon­non­lain kal­tais­ta ilmiö­tä, joka joh­tai­si sii­hen, että tän­ne tule­vat omak­sui­si­vat mei­dän käsityksemme.”

    Jat­kan vie­lä täs­tä. Tän­ne tul­laan, kos­ka mediän yhteis­kun­tam­me ovat vau­raam­pia ja vapaam­pia. Ne tar­joa­vat mah­dol­li­suuk­sia, rau­haa, työ­tä, toi­meen­tu­loa jne.

    Väi­tän, että mei­dän arvom­me, jot­ka ovat myös monien ihmis­ten kaik­kial­la maa­il­mas­sa jaka­mia ihmi­soi­keuk­sien, demo­kra­tian ja vapau­den arvo­ja, ovat vah­vo­ja. Ne vetoa­vat ihmi­siin kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Mut­ta ne vetoa­vat vain, jos olem­me val­mii­ta elä­mään ja toi­mi­maan nii­den mukai­ses­ti, emme­kä esi­mer­kik­si sor­ra jotain ihmis­ryh­miä vain hei­dän uskon­ton­sa tai ihon­vä­rin­sä vuoksi.

  9. Kyl­lä “maas­sa maan taval­la” on ihan hyvä slo­gan. Sen ver­ran olen, mm.työssäni kir­jas­ton tis­kin takaa maa­han­muut­ta­jia näh­nyt, että uskal­lan väit­tää sen myös kuvaa­van useim­pien mie­li­ha­lu­ja. Siis sitä, että jokai­sen tavoit­tee­na oli­si, ettei tuli­si aina­kaan sen takia eri­kois­huo­mioi­duk­si (nega­tii­vi­ses­ti), ettei satu ole­maan syn­ty­pe­räi­nen suomalainen.
    Vain oikeas­ti todel­la tyh­mät ihmi­set eivät HALUA integroi­tua jär­jes­tel­mään, joka antaa heil­le samat vel­vol­li­suu­det ja oikeu­det, kuin val­ta­väes­töl­le. Ja sil­le sit­ten taas kukaan ei mitään mah­da, eivät sen parem­min vih­reät, per­sut kuin ket­kään muutkaan.

    Mie­len­kiin­toi­nen freu­di­lai­nen lip­sah­dus tuos­sa teks­tis­sä oli tuo “ympä­ris­tö­leik­kaus”. Eikö nyt oli­si jo aika kor­ja­ta kie­len­käyt­töä siten, että suo­men­kie­li­ses­sä yhtey­des­sä vää­rin­käy­te­tys­tä ja asian kar­meut­ta tar­peet­to­mas­ti keven­tä­väs­tä ter­mis­tä “tyt­tö­jen ympä­ri­leik­kaus” siir­ryt­täi­siin sii­hen, mis­tä kysy­mys todel­la on, eli nais­ten sukue­lin­ten sil­po­mi­seen? [OS: Kii­tos huo­mios­ta, kor­jaan kui­ten­kin tuon kirjoitusvirheen]

  10. Tapio Laak­so:

    Aika usein kui­ten­kin nämä asu­mi­seen liit­ty­vät konflik­tit ovat sel­lai­sia, joi­hin on löy­det­tä­vis­sä rat­kai­su. Tähän on jois­sain kun­nis­sa panos­tet­tu todel­la pal­jon ja hyvil­lä tulok­sil­la. Ja myös maa­han­muut­ta­jat ovat olleet kii­tol­li­sia, kun ongel­mis­ta on selvitty.

    Täl­läi­se­nä savo­lai­se­na jäpä­kyö­rä­nä en mal­ta olla huo­maa­mat­ta saman­kal­tai­suut­ta taan­noi­sen Radio Jere­va­nin lausun­to­jen kans­sa. Maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka­kin näyt­tää ole­van sel­lais­ten jat­ku­vien vai­keuk­sien luo­mis­ta, jot­ka on äärim­mäi­sen help­po voittaa.

    Ihan oikeas­ti kysyn kun olen tyh­mä enkä tie­dä: onko meil­lä mitään mui­ta jär­jel­li­siä rat­kai­su­ja kuin 1) sel­vit­tää, miten pal­jon meil­lä todel­li­suu­des­sa on poliit­tis­ta tah­toa ja varaa käyt­tää rahaa eri­lais­ten kult­tuu­rien yhteen­tör­mäyk­sis­tä joh­tu­vien ongel­mien rat­kai­se­mi­sek­si, ja sit­ten 2) mitoit­taa maa­han­muut­to­po­li­tiik­kam­me sel­lai­sek­si, että tosia­sial­li­ses­ti kyke­nem­me nämä ongel­mat rat­kai­se­maan ja teke­mään Suo­mes­ta muka­van pai­kan tääl­lä asuville?

    Sekä 3) samal­la estä­mään noi­den kult­tuu­rien yhteen­tör­mäyk­sis­tä sui­vaan­tu­nei­den luku­mää­rän mer­kit­tä­vä lisään­ty­mi­nen, ja hei­dän lui­sun­sa ääri­po­li­tii­kan kannattajiksi?

  11. Mis­tä Osmo päät­te­let, että SDP on otta­nut tämän “maas­sa maan tavalla”-retoriikan koko puo­lueoh­jel­man­sa tee­mak­si? Tämä­hän on täy­sin median kek­sin­töä. Urpi­lai­nen mai­nit­si lauseen täy­sin ohi­men­nen, eikä tämä litur­gia muil­ta osin eroa mil­lään lail­la Kokoo­muk­sen, Kes­kus­tan tai Vih­rei­den­kään vii­me aikai­sis­ta lausun­nois­ta. Koko puheen­vuo­ro kuu­lui näin:


    “Tuo­mit­sen jyr­kä­si rasis­min ja kai­ken­lai­sen uhkai­lun, hen­ki­sen väki­val­lan, ja myös sen toi­min­nan, joka maa­han­muut­to­mi­nis­te­ri Astrid Thor­sia koh­taan on osoitettu.

    Minus­ta, ja olen aidos­ti sitä miel­tä, että minus­ta maa­han­muut­to­po­lii­tii­kas­ta pitää käy­dä avoin­ta ja pitää käy­dä kriit­tis­tä kes­kus­te­lua. Mei­dän täy­tyy käy­dä kes­kus­te­lua sii­tä, mitä on maa­han­muu­ton kan­nal­ta mah­dol­li­suu­det, mut­ta mit­kä ovat sen haas­teet, mut­ta nimit­te­ly, mol­laa­mi­nen, uhkai­lu se ei ole kriit­tis­tä kes­kus­te­lua, ja sitä ei pidä hyväksyä.

    Suo­ma­lai­siin ja suo­ma­lai­set saa­vat jat­kos­sa­kin rakas­tua. Suo­meen saa jat­kos­sa­kin tul­la teke­mään töi­tä suo­ma­lai­sil­la työ­eh­doil­la ja Suo­mes­sa suo­ma­lai­set saa jat­kos­sa­kin pyy­tää apua sil­loin kun on hätä. Mut­ta maas­sa pitää elää maan taval­la ja se on tär­keä periaate.

    Minus­ta tämä perus­suo­ma­lais­ten hot­ten­tot­ti­po­li­tiik­ka näyt­tää kyl­lä välil­lä rasis­minflirt­tai­lul­ta, ja sen takia minus­ta oli­si rei­lua ja reh­tiä, että perus­suo­ma­lais­ten puheen­joh­ta­ja Timo Soi­ni myös tote­ai­si jul­ki­ses­ti, mikä täs­sä kes­kus­te­lus­sa on hyväk­syt­tä­vää ja mikä ei.”

    Media tie­tys­ti poi­mi tuos­ta pät­käs­tä juu­ri sen, min­kä se halusi poi­mia, mut­ta en kyl­lä yo. sitaa­tis­ta kyke­ne itse mil­lään saa­maan käsi­tys­tä, että SDP:n maa­han­muut­to-ohjel­man kes­kei­nen ohje­nuo­ra oli­si “Maas­sa maan tavalla”.

  12. Asu­mi­seen, asui­nym­pä­ris­töön, asui­nym­pä­ris­tön tur­val­li­suu­teen, lähi­kou­lun ope­tuk­sen edel­ly­tyk­siin (jne.) liit­ty­vät konflik­tit mitä ilmei­sem­min eivät ole sel­lai­sia, joi­hin oli­si löy­det­tä­vis­sä rat­kai­su. Sin­ne­mä­ki ja Nii­nis­tö voi­vat näin höpis­tä omil­ta asui­na­lueil­taan, mut­ta Euroo­pas­ta tie­däm­me, että whi­te flight vie muka­naan myös vih­reät ja suvait­se­vais­ton, hekään eivät jää näil­le alueil­le asu­maan kun mus­li­mien ja afrik­ka­lais­ten (sekä pai­koin roma­nien) osuus väes­tös­tä lisään­tyy riit­tä­väs­ti. Hekin siir­tä­vät lap­sen­sa kou­luis­ta, jois­sa moni­kult­tuu­ri­suus vie val­ta­vas­ti resurs­se­ja tasok­kaas­ta perusopetuksesta.

    Eikä kyse ole hal­lit­se­vas­ti sii­tä, että näi­tä ihmis­ryh­miä joten­kin poik­keuk­sel­li­ses­ti läh­tö­koh­tai­ses­ti vihat­tai­siin, vaan juu­ri sii­tä kon­kreet­ti­ses­ta arjes­ta, johon nämä ryh­mät mui­ta maa­han­muut­ta­ja­ryh­miä sel­keäs­ti useam­min luo­vat nii­tä konflik­te­ja ja uhkia. Se on tilas­tol­li­ses­ti veri­fioi­ta­vaa todel­li­suut­ta. Ei todel­li­suus voi olla rasis­mia. Asui­na­lu­een alku­jaan maa­il­maa sylei­le­vän suvait­se­vai­set­kin toden­ta­vat sen pois muut­ta­mi­sel­laan, kun kou­lus­ta on riit­tä­miin kuul­tuu uhkai­luis­ta, kun nuo­ri­so­jen­gi on ahdis­tel­lut tytär­tä kadul­la, kun met­ro­py­sä­kil­lä tun­tee tur­vat­to­muut­ta työmatkallaan.

    Alle­vii­vat­ta­koon: Val­ta­va enem­mis­tö euroop­pa­lai­sis­ta, mukaan luet­tu­na vih­reät ja suvait­se­vai­set laa­jem­min, eivät halua asua afrik­ka­lais­ten ja/tai mus­li­mi­maa­han­muut­ta­jien naa­pu­ris­sa tai edes samas­sa kau­pun­gin­osas­sa. Tämä on sitä kon­kre­ti­aa, kun se koh­da­taan oman arjen, eikä suu­reel­lis­ten puhei­den ja unel­moin­tien tasolla.
    Miten, mik­si, keil­le me siis afrik­ka­lais­ta ja isla­mi­lais­ta moni­kult­tuu­ria Euroop­paan raken­nam­me? Huma­ni­taa­ri­nen­kin vai­ku­tus on kysee­na­lai­nen, kos­ka kaik­ki mak­saa, ja samoil­la rahoil­la voi­tai­siin aut­taa parem­min pai­kan pääl­lä, eivät­kä tuli­jat, ne pää­osin nuo­ret mie­het jot­ka kyke­ne­vät läh­te­mään, ole yhteis­kun­tien­sa heikko-osaisimpia.

    Taa­sen se ima­gi­naa­ri­nen moni­kult­tuu­ri­suus, jota suvait­se­vai­nen halu­aa, on riit­tä­väl­tä etäi­syy­del­tä ihail­ta­va hei­jas­tu­ma, hänen omien tun­tei­den­sa ja mie­li­ku­vien­sa pro­jek­tio. Uto­pia rajat­to­mas­ta maa­il­mas­ta, joka ei ymmär­rä, ettei­vät mai­den rajat ole sen unel­man suu­rim­pia esteitä.
    Tuos­sa ihan­tei­den raken­ta­mas­sa uto­pis­ti­ses­sa kuva­maa­il­mas­sa maa­han­muut­ta­jal­le on varat­tu pas­sii­vi­sen, sie­lut­to­man objek­tin roo­li. Hän­tä kotou­te­taan, hän­tä suvai­taan, hän­tä integroi­daan, hän­tä mys­ti­fioi­daan, hän­tä romantisoidaan.
    Maa­han­muut­ta­ja ei ole näis­sä sin­ne­mä­ki­läi­sis­sä jori­nois­sa aktii­vi­nen sub­jek­ti, jol­la on val­ta­va oma tah­to, val­ta­va var­muus sen oikeu­tuk­ses­ta ja oikeel­li­suu­des­ta ja täy­sin lan­nis­tu­ma­ton ja vakaa päät­tä­väi­syys sen ehdot­to­mas­ta välit­tä­mi­ses­tä jäl­ki­kas­vul­leen ja eli­nym­pä­ris­töl­leen laajemmin. 

    Jos me oikeas­ti, siis kon­kreet­ti­ses­ti, haluam­me ava­ta suvait­se­vai­suu­den käsit­teen, niin on ruvet­ta­va puhu­maan myös nii­den epä­mu­ka­vien asioi­den suvait­se­mi­ses­ta, ja ne on sil­loin kir­joi­tet­ta­va ja puhut­ta­va esille.

    Ja kuten aiem­min: Meil­lä, var­sin­kin laa­jem­min Euroo­pas­sa, on jo kii­re, että fik­sut ja suvait­se­vai­set (en väi­tä, että oli­sin itse sitä) ihmi­set kir­joit­ta­vat nämä asiat esil­le, kos­ka esil­le ne ovat tulos­sa joka tapauk­ses­sa. Fik­sut ihmi­set otta­vat tämän kes­kus­te­lun hal­lin­taan­sa, ettei sitä luo­vu­te­ta BNP-tyy­li­sel­le viha­re­to­rii­kal­le, kuten esi­mer­kik­si Bri­tan­nias­sa uhkaa käydä.

  13. TL/muut: Kotout­ta­mi­ses­ta, käy­tän­nöl­li­sis­tä asiois­ta ja arki­sis­ta ongel­mis­ta voi­daan tie­tys­ti puhua vaik­ka kuin­ka, mut­tei se auta mitään. 

    Olen itse maa­han­muut­ta­ja, olen muut­ta­nut kak­si­kin ker­taa maas­ta toi­seen. Kum­mal­la­kaan ker­ral­la minua ei “kotou­tet­tu” miten­kään. Mik­si­kö­hän? Ei ole kotou­tet­tu jamai­ka­lais­ta vuo­krai­sän­tää­ni taik­ka naa­pu­ri­toi­mis­ton intia­lais­ta­kaan. Ei tun­nu myös­kään ole­van mitään arki­sia ja käy­tän­nöl­li­siä ongel­mia, joi­ta kuu­luu rat­kais­ta kou­lut­ta­mal­la näi­tä ihmi­siä tai brit­te­jä, sil­lä mitään ongel­mia ei vai­kut­tai­si olevan. 

    Lon­toon suo­ma­lai­sia­kin kat­soes­sa huo­maa, että jot­kut pär­jää­vät ja jot­kut eivät. Olen nyt itse har­joi­tel­lut kah­des­sa maas­sa ja pär­jän­nyt aivan muka­vas­ti ja kat­son itse­ni var­sin­kin tähän maa­han san­gen hyvin integroi­tu­neek­si. Kai­kil­ta euroop­pa­lai­sil­ta­kaan se ei sen sijaan onnistu. 

    Tun­nen ihmi­siä, jot­ka tus­kin tun­te­vat yhtä­kään brit­tiä. Ei kukaan jak­sa hei­tä, sil­lä he ovat asen­noi­tu­neet vää­rin. Kun on tulok­kaa­na uudes­sa pai­kas­sa, täy­tyy pitää hie­man tun­to­sar­via ulko­na ja kat­soa, mitä muut teke­vät tai eivät tee, ja yrit­tää sopi­vas­sa mää­rin teh­dä tai olla teke­mät­tä samoin. 

    Ei kukaan pako­ta elä­mään täs­mäl­leen samal­la taval­la kuin joku toi­nen, mut­ta en oli­si pääs­syt tääl­lä oikeas­taan mihin­kään, jos en teki­si asioi­ta hei­dän taval­laan vaan vaa­ti­sin, että ne on teh­tä­vä minun tavallani. 

    Jos Urpi­lai­sen näke­mys­tä lähes­tyy täs­tä vink­ke­lis­tä, sii­hen tulee aina­kin minun mie­les­tä­ni enem­män jär­keä. Urpi­lai­sen yhtä vir­ket­tä tun­nu­taan tul­kit­se­van jat­ku­vas­ti siten, että “maan tapa” oli­si joku tiet­ty, yksi koo­dis­to, jota jokai­nen nou­dat­taa uskol­li­ses­ti. Eihän se niin mene, vaan yksi osa “maan tapaa” on san­gen suu­ri valin­nan­va­ra sii­nä, miten elä­män­sä elää. 

    Omien koke­mus­te­ni mukaan tuo valin­nan­va­ra on kui­ten­kin menes­tys­tä halua­val­le maa­han­muut­ta­jal­le kapeam­pi kuin val­ta­väes­tön edus­ta­jal­le. Minä “jou­dun” yrit­tä­mään olla enem­män brit­ti kuin bri­tit itse, ja sama koh­ta­lo on jokai­sel­la maa­han­muut­ta­jal­la. Jos val­ta­väes­tön edus­ta­ja tekee asioi­ta eri taval­la, se on ihan ok, mut­ta jos minä teen, se on outoa ulko­maa­lai­suut­ta, joka ei ole ihan ok. 

    Tämä ei ehkä ole ideo­lo­gi­ses­ti kovin muka­va ase­tel­ma, mut­ta maa­han­muut­ta­jan pär­jää­mis­tä, sopeu­tu­mis­ta ja menes­ty­mis­tä se omien vähäis­ten koke­mus­te­ni mukaan edistää. 

    Pal­jon enem­män kuin yksi­kään kotouttamisprosessi.

  14. Guze­ni­na- Ric­hard­so­nin kir­joi­tus oli yhtä ympä­ri­pyö­reä kuin Jutankin.
    Kii­tos Tapio Laak­sol­le lin­kis­tä, mut­ta kak­si­suun­tai­nen kotout­ta­mi­nen oli jo Tar­ja Fila­to­vin työ­mi­nis­te­rin ajois­sa se mal­li, joil­la asi­aa katsottiin.
    Sil­loin ‚kun Tar­ja Fila­tov oli työ­mi­nis­te­ri­nä, työ­mi­nis­te­riö vas­ta­si kotout­ta­mi­ses­ta. Eli voi­daan hyvin kysyä, että jos kotout­ta­mi­nen on epä­on­nis­tu­nut, se ei ole joh­tu­nut vain sii­tä, että jot­kut maa­han­muut­ta­jat eivät ole halun­neet kotou­tua, vaan myös sii­tä, ettei­vät suo­ma­lai­set ole teh­neet kaik­ke­aan kotout­ta­mi­sen eteen. 

    Ei voi kotou­tua sii­hen, mihin ei ole mah­dol­lis­ta kotout­taa. Ei voi saa­da työ­tä, jos työ­nan­ta­jat eivät ota eikä voi oppia kiel­tä, jos sii­hen ei ole mahdollisuuksia. 

    Onhan se myös tot­ta, että sil­loin Kari Raja­mä­ki veti päin­vas­tais­ta lin­jaa ja maa­han­muu­tos­ta teh­tiin polii­sia­sia. Nykyi­ses­sä dema­ris­sa on edel­leen saman­lai­nen jako ja väli­maas­toa­kin. Nyt har­mil­li­ses­ti puo­lu­een joh­to otti aske­leen oikeis­to­po­pu­lis­min suun­taan. En näe sitä hyväl­lä, eikä moni muu­kaan dema­ri. Samal­la kun puo­lue voit­taa maa­han­muut­to­vas­tais­ten äänet, joku muu puo­lue voit­taa neut­raa­lis­ti ja myön­tei­ses­ti maa­han­muut­toon suh­tau­tu­vien äänet. Se puo­lue voi hyvin­kin olla Vih­reät tai RKP.

  15. Tapio Laak­so:

    No aina­kin minun luke­ma­ni tut­ki­muk­set mus­li­mien (hei­tä kai tar­koi­tat?) inte­graa­tios­ta kui­ten­kin tuke­vat käsi­tys­tä, että näin kui­ten­kin aina­kin jos­sain mää­rin tapah­tuu. Euroo­pas­sa asu­vat mus­li­mit ovat lähem­pä­nä sen maan arvo­ja, jos­sa asu­vat kuin lähtömaan. 

    Ei, en tar­koi­ta muslimeja.

    Tar­koi­tan sitä, että vapaus aja­tel­la ja teh­dä kuten halu­aa antaa kom­mu­nis­teil­le, jeho­vil­le ja kai­kil­le muil­le sel­lai­sil­le mah­dol­li­su­den toi­mia, emme­kä voi puut­tua sii­hen miten­kään, kos­ka muu­ten meis­tä tulee yhtä­läi­siä kusi­päi­tä orjuut­ta­jia. Se on ongelma.

    Kari

  16. Minus­ta on masen­ta­vaa, että kovan luo­kan yhteis­kun­nal­li­set kes­kus­te­li­jat kuten Soi­nin­vaa­ra lan­kea­vat täl­lai­seen hal­paan popu­lis­miin ja loan­heit­toon. Se, että “maas­sa maan taval­la” oli­si SDP:n ohjel­man joh­toa­ja­tus on pelk­kä median nos­to. Jut­ta, tai kukaan muu­kaan ei ole mois­ta sano­nut. Vih­reät myös tie­tä­vät tämän hyvin. He kui­ten­kin halua­vat liet­soa vas­tak­kai­na­set­te­lua kos­ka usko­vat sen hyö­dyt­tä­vän itse­ään. Se, onko tämän vas­tak­kai­na­set­te­lun, jos­sa proble­ma­ti­soi­vat puheen­vuo­rot lei­ma­taan “neu­vos­to­vas­tai­sik­si”, liet­son­ta mil­lään taval­la yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun mukais­ta, ei vih­reis­sä kiin­ni­te­tä huo­mio­ta. Oma val­ta ensin.

    1. Anteek­si, mut­ta minä olen luot­ta­nut täs­sä asias­sa Hel­sin­gin Sano­mien uuti­seen. Jos tuo uuti­nen on vää­rä, kir­joi­tuk­se­ni on toki aiheeton.
      HS:n uuti­ses­sa sanot­tiin näin: 

      Sdp:n puheen­joh­ta­jan Jut­ta Urpi­lai­sen mie­les­tä suo­ma­lai­ses­sa maa­han­muut­to­po­li­tii­kas­sa on epä­on­nis­tut­tu, kun maas­sa on tois­ta­kym­men­tä vuot­ta sit­ten maa­han saa­pu­nei­ta, jot­ka eivät osaa kiel­tä edes aut­ta­vas­ti. Sdp:ssä val­mis­tel­laan maa­han­muut­to­po­liit­tis­ta ohjel­maa, jon­ka joh­toa­ja­tus on “maas­sa maan tavalla”.

      Urpi­lai­nen lin­ja­si puo­lu­een­sa maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa lau­an­tai­na Van­taal­la Sdp:n puo­lueo­sas­to­jen puheen­joh­ta­ja­päi­vil­lä. Lausah­dus “maas­sa maan taval­la” säräh­ti aina­kin jyväs­ky­lä­läi­sen Aila Kruusin kor­vaan, sil­lä tämä pyy­si asi­aan täs­men­nys­tä. Urpi­lai­sen mukaan se tar­koit­taa, että esi­mer­kik­si tyt­tö­jen ympä­ri­leik­kauk­set ja kun­nia­mur­hat eivät ole hyväk­syt­tä­viä, vaan on nou­da­tet­ta­va suo­ma­lai­sia lakeja. 

  17. Kari:

    Maa­il­mas­sa on eri­lai­sia kult­tuu­re­ja, maa­il­man­ku­via ja käsi­tyk­siä sii­tä, mikä on “oikein”. Mei­dän län­si­maa­lais­ten käsi­tys ei ole edes enem­mis­tös­sä, eikä ole mitään luon­non­lain kal­tais­ta ilmiö­tä, joka joh­tai­si sii­hen, että tän­ne tule­vat omak­sui­si­vat mei­dän käsityksemme.

    Tapio Laak­sol­la oli­kin tähän jo hyviä kom­ment­te­ja. Lisä­huo­mio: tun­nut hah­mot­ta­van maa­il­man eri­lai­sia kult­tuu­re­ja aika kak­si­ja­koi­ses­ti, joko hyvi­nä tai pahoi­na. Totuus on toki toi­sen­lai­nen. Mei­dän­kin kult­tuu­ris­sam­me muu­ta­mat piir­teet ovat ikä­väm­piä ja huo­nom­pia kuin vaik­ka­pa Afri­kas­sa. Tämä ei mer­kit­se, että afrik­ka­lai­nen kult­tuu­ri oli­si suo­ma­lais­ta parem­pi, mut­ta yhtä vää­rin on aja­tel­la Afri­kan ole­van silk­ka hel­ve­tin esi­kar­ta­no, jon­ka vai­ku­tus mei­hin tulee pyr­kiä täy­del­li­ses­ti estämään.

    Jos maa­ham­me jos­kus tulee niin pal­jon afrik­ka­lai­sia, että heil­lä alkaa olla jon­kin­lais­ta mer­kit­se­vää vai­ku­tus­ta kult­tuu­riim­me, niin se vai­ku­tus on aika var­mas­ti jokin muu kuin suo­ma­lai­suu­den täy­del­li­nen kor­vau­tu­mi­nen afrikkalaisuudella.

    Meka­nis­mia voi­si ver­ra­ta tie­teel­lis­ten totuuk­sien muo­tou­tu­mi­seen: tee­si -> anti­tee­si -> syn­tee­si. Syn­tee­si ei useim­mi­ten ole yhtä kuin anti­tee­si. Alku­pe­räi­sen tee­sin esit­tä­jän ei myös­kään kan­na­ta olla pahoil­laan syn­tee­sis­tä, vaik­ka anti­tee­sil­lä oli­kin vai­ku­tus­ta sii­hen — se kun on alku­pe­räi­siä vaih­toeh­to­ja kehit­ty­neem­pi ja käy­tän­nöl­li­ses­tä näkö­kul­mas­ta siis myös parem­pi rat­kai­su. Samoin suo­ma­lai­ses­ta kult­tuu­ris­ta tulee sitä parem­pi, mitä enem­män hyvää onnis­tum­me omak­su­maan muis­ta kulttuureista.

    Sen, joka pitää suo­ma­lais­ta tai län­si­mais­ta kult­tuu­ria suu­res­sa arvos­sa, kan­nat­tai­si olla iloi­nen sii­tä että län­si­mai­hin pyr­kii muu­al­ta enem­män ihmi­siä kuin län­si­mais­ta muu­al­le. Jos meil­tä muut­tai­si poruk­kaa Zim­babween, ja yrit­täi­sim­me siel­tä käsin saa­da kult­tuu­ria muo­kat­tua enem­män omam­me kal­tai­sek­si, onnis­tu­mi­sen toden­nä­köi­syys oli­si var­maan­kin aika heik­ko. Suo­meen muut­ta­vil­la zim­babwe­lai­sil­la sen sijaan on mah­dol­li­suus käy­tän­nös­sä kokeil­la, miten kult­tuu­rim­me toi­mii ja mit­kä sen edut ovat hei­dän omaan­sa ver­rat­tu­na. Mitä parem­min saam­me hei­dät viih­ty­mään (pyr­ki­mäl­lä ennal­taeh­käi­se­mään konflik­te­ja mm. raken­ta­van vuo­ro­vai­ku­tuk­sen ja jär­ke­vien kotout­ta­mis­toi­mien kaut­ta), sitä parem­pa­na he toden­nä­köi­ses­ti kult­tuu­riam­me pitä­vät. Hei­dän omas­ta kult­tuu­ris­taan säi­ly­vät toden­nä­köi­sim­min ne puo­let, jot­ka ovat myön­tei­siä sekä hei­dän itsen­sä että mei­dän suo­ma­lais­ten mielestä.

  18. Kult­tuu­rien tör­mäyk­ses­sä on ongel­man­sa. Minua mie­ti­tyt­tää esi­mer­kik­si burk­han käyt­tö ja sen sal­li­mi­nen tai kieltäminen. 

    Peri­aat­tees­sa pukeu­tu­mi­sen pitäi­si olla jokai­sen itse pää­tet­tä­vis­sä (esim. Suo­men lais­sa ei lie­ne asias­ta mää­rät­ty pal­jon muu­ta, kuin että mie­le­no­soi­tuk­sis­sa ei saa naa­mioi­tua; jokin pykä­lä alas­to­muu­den diskriminointiin).

    Ongel­ma on ehkä se, että burk­haan pukeu­tu­neet nai­set voi­vat olla omak­su­neet oman kult­tuu­rin­sa arvot jopa mie­hiä fanaat­ti­sem­min — ja pitä­vät yhtä lail­la oikeu­te­naan kuin vel­vol­li­suu­te­naan men­nä tei­ni-ikäi­se­nä nai­mi­siin ja elää elä­män­sä burk­han alla, voi­mat­ta puhua vie­rai­den mies­ten kans­sa tai liik­kua kodin ulko­puo­lel­la ilman suku­lais­mies­tä seu­ra­naan — samaan aikaan kun saman kult­tuu­rin mus­li­mi­mie­het voi­vat ottaa halua­man­sa vai­kut­teet län­si­mai­ses­ta kult­tuu­ris­ta. Mie­het voi­vat pukeu­tua län­si­mai­sit­tain ja ostaa mil­joo­nan euron pika­ve­neen, jon­ka tär­kein osto­kri­tee­ri on että jää­kaap­pi ja baa­ri­kaap­pi on täy­teen las­tat­tu — kun veneen ajaa alue­ve­si­ra­jan ulko­puo­lel­le, voi unoh­taa man­te­reel­la voi­mas­sa ole­vat kiel­lot. Len­to­mat­kal­la burk­haan pukeu­tu­neen nai­sen pas­sin­tar­kas­tus­ta var­ten pitää len­to­ken­täl­lä olla nais­puo­li­nen mus­li­mi­vir­kai­li­ja, joka taka­huo­nees­sa voi avio­mie­hen läs­nä­ol­les­sa var­mis­taa hen­ki­löy­den. Loma­koh­teen hotel­lis­sa nai­set sit­ten syö­vät aamiai­sel­la, min­kä pys­ty­vät burk­han alit­se suu­hun­sa lait­ta­maan, kun mi voi­vat syö­dä — kuten ihmi­set nor­maa­lis­ti syövät.

    Rans­kas­sa opet­ta­jat kri­ti­soi­vat burk­han käyt­töä käy­tän­nön syis­tä: on mah­do­ton­ta tie­tää, istuu­ko pul­pe­tis­sa oikea oppi­las — esi­mer­kik­si kun­nia­mur­han uhrin tilal­la on voi­nut kou­lua käy­nyt jos­sain tapauk­ses­sa toi­nen henkilö.

    Toi­voi­sin, että osai­sin näh­dä oman kult­tuu­rim­me ulko­puo­li­se­na, jol­loin voi­sin sitä kri­ti­soi­da yhtä lail­la. Islam uskon­to­na on yksi mui­den jou­kos­sa, mut­ta joi­den­kin mus­li­mien kult­tuu­riin kuu­luu asioi­ta, joi­ta län­si­maa­lai­sit­tain on mah­do­ton­ta hyväk­syä. Toi­sen kult­tuu­ria pitää kun­nioit­taa tiet­tyyn rajaan, on esi­mer­kik­si tyh­mää jul­kais­ta louk­kaa­via kuvia pro­fee­tas­ta, jos­ta toi­sen uskon­non mukaan ei sai­si teh­dä min­kään­lais­ta kuvaa, mut­ta toi­saal­ta johon­kin raja on vedet­tä­vä. Käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si len­to­ken­til­lä mus­li­mi­nais­ten alis­ta­mi­nen hyväk­sy­tään ja sitä var­ten on kehi­tet­ty eri­tyi­set käytännöt.

  19. Tämä maas­sa-maan-taval­la ja muu­kin ohi­kes­kus­te­lu saat­tai­si pik­kui­sen vähen­tyä, jos joku (vaik­ka jul­ki­sen pal­ve­lun YLE) teki­si maa­han­muut­to­ko­neen (vaa­li­ko­neen tapaan), jos­sa 200 kysy­myk­sen pat­te­ris­tol­la sel­vi­tet­täi­siin vas­taa­jien kan­ta koko maa­han­muut­to­pro­ses­siin. Alkaen maa­han saa­pu­mi­ses­ta ja pää­tyen sosi­aa­li­tur­van käyttöön.

  20. @az: “Asu­mi­seen, asui­nym­pä­ris­töön, asui­nym­pä­ris­tön tur­val­li­suu­teen, lähi­kou­lun ope­tuk­sen edel­ly­tyk­siin (jne.) liit­ty­vät konflik­tit mitä ilmei­sem­min eivät ole sel­lai­sia, joi­hin oli­si löy­det­tä­vis­sä ratkaisu.”

    No kyl­lä on. Se, että maa­han­muut­ta­jien, edes mus­li­mien mää­rän lisään­ty­mi­nen joh­taa johon­kin auto­maat­ti­seen ghet­tou­tu­mi­seen on vain epä­to­si väi­te. Euroo­pas­sa on nii­tä paik­ko­ja, jois­sa on pal­jon ongel­mia ja hyvin monia asui­na­luei­ta, joil­la ele­tään ihan nor­maa­lia arki­päi­vää myös mus­li­mien kanssa.

    Suo­sit­te­len kai­kil­le tätä mai­nio­ta Financial Time­sin artik­ke­lia lokakuulta:

    Immi­grant Mus­lims in Belleville
    http://www.ft.com/cms/s/2/1f4cf7c4-ad5e-11de-9caf-00144feabdc0.html?catid=105&SID=google

  21. Impi Umpi­lam­pi,

    Mik­si sit­ten Jut­ta Urpi­lai­nen ei ole oikais­sut täy­sin vää­rää tie­toa? Asia on uuti­soi­tu jo 20. kulu­vaa kuuta.

  22. @Hannu Vis­ti: Kui­ten­kin Bri­teis­sä on var­sin vah­va mal­li sil­le, miten tämä “kotout­ta­mi­nen” on aja­tel­tu tapah­tu­van. Brit­tien mal­li perus­tuu moni­kult­tuu­ri­suu­del­le tar­koit­taen, että eri etni­sil­le ja uskon­nol­li­sil­le yhtei­söil­le on annet­tu erit­täin vah­va roo­li. Eli ei se nyt ihan niin mene, että mitään ei teh­dä val­tion puolesta.

  23. TL: minus­ta tuo mus­li­mei­hin ja isla­miin kes­kit­ty­mi­nen on tur­han­päi­väis­tä miinanpolkemista. 

    Län­si­mais­sa on uskon­va­paus, ja tämä mie­les­tä­ni sisäl­tää impli­siit­ti­ses­ti sen aja­tuk­sen, että jon­kun uskon­non leviä­mis­tä tai näi­vet­ty­mis­tä ei pidä miten­kään eri­tyi­ses­ti yhteis­kun­nan toi­min tukea tai estää. 

    Jat­ku­va jan­ku­tus isla­mis­ta ja mus­li­meis­ta on peräi­sin niil­tä, jot­ka oikeas­ti vas­tus­ta­vat huma­ni­taa­ris­ta maa­han­muut­toa, mut­ta argu­men­tit ovat lop­pu­neet, tai he eivät halua sanoa, mitä he oikeas­ti vas­tus­ta­vat. Euroo­pas­sa huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to tar­koit­taa pää­osin muut­toa isla­mi­lai­ses­ta maa­il­mals­ta, joten isla­min leviä­mi­ses­tä puhu­mal­la tulee samal­la sivu­tuot­tee­na vas­tus­ta­neek­si tuo­ta maa­han­muu­ton alalajia. 

    Minä­kin vas­tus­tan huma­ni­taa­ris­ta maa­han­muut­toa pait­si kiin­tiö­pa­ko­lais­jär­jes­tel­mää, mut­ta minul­la ei ole mitään ongel­maa isla­min kans­sa. Mal­til­li­nen mus­li­mi ei ole sen kum­mal­li­sem­pi kuin tapa­kris­tit­ty, ja toi­saal­ta yri­tän vält­tää aika­ni viet­tä­mis­tä min­kään sor­tin fanaat­tis­ten usko­vais­ten kans­sa, sil­lä minul­la ei ole heil­le mitään asiaa. 

    Ainoas­taan pitää huo­leh­tia sii­tä, että uskon­nol­li­sis­ta yhtei­söis­tä on todel­li­ses­ti mah­dol­lis­ta pääs­tä pois halu­tes­saan. Se tar­koit­taa ensin­nä­kin talou­del­li­sia mah­dol­li­suuk­sia ja toi­saal­ta sitä, ettei jon­kun uskon­non jät­tä­vän tar­vit­se pelä­tä eris­tä­mis­tä kum­mem­pia kostotoimia. 

    Mie­les­tä­ni maa­han­muut­to­kes­kus­te­lua on kui­ten­kin tur­haa kään­tää islam-kes­kus­te­luk­si, vaik­ka joku kes­kus­te­li­joi­den klik­ki sitä aktii­vi­ses­ti yrit­tää­kin sel­lai­sek­si kam­me­ta. Hyvin­voin­ti­val­tiois­sa maa­han­muut­to on ennen kaik­kea talou­del­li­nen kysy­mys niin talous­kas­vun kuin sosi­aa­li­tur­van­kin osal­ta, sil­lä toden­nä­köi­ses­ti tar­vit­sem­me kou­lu­tet­tua työ­voi­maa ja mah­dol­li­suu­tem­me elät­tää sosi­aa­li­tur­val­la kei­tä hyvän­sä haluk­kai­ta huma­ni­taa­ri­sin perus­tein ovat rajallisia. 

    Täs­tä asias­ta on kui­ten­kin vai­keam­pi kes­kus­tel­la kuin isla­mis­ta, jos­ta voi “kes­kus­tel­la” lai­naa­mal­la värs­sy­jä koraa­nis­ta ja väit­tä­mäl­lä, että tämä on kaik­kien mus­li­mien tapa elää.

  24. En mal­ta olla sano­mat­ta ympä­ri­leik­kauk­sis­ta, vaik­ka se on pik­ku jut­tu kokonaisuudessa.

    On käsit­tä­mä­tön­tä, että Kor­keim­man oikeu­den mukaan toi­sin kuin tyt­tö­jen uskon­nol­li­set ympä­ri­leik­kauk­set, niin pik­ku­poi­kien ympä­ri­leik­kauk­set ovat sallittuja.

    Val­ta­kun­nas­sa on koi­ran­pen­tu­jen kor­vien ja hän­tien typis­tä­mi­nen lail­la kiel­let­ty, mut­ta oikeus on erik­seen sal­li­nut pik­ku­poi­kien ympärileikkaukset. 

    Se, että lie­vem­pi sil­po­mi­nen on sal­lit­tua, ei ole län­si­mai­sen, posi­ti­vis­ti­sen oikeus­o­pin ja lain­sää­dän­nön mukaista.

  25. Saa­ra:

    Lisä­huo­mio: tun­nut hah­mot­ta­van maa­il­man eri­lai­sia kult­tuu­re­ja aika kak­si­ja­koi­ses­ti, joko hyvi­nä tai pahoi­na. Totuus on toki toisenlainen. 

    Aivan täs­mäl­leen juu­ri näin. Toi­set kult­tuu­rit parem­pia ovat kuin toi­set. Suo­ma­lai­nen (tai län­si­mai­nen) kult­tuu­ri on pal­jon, pal­jon parem­pi kuin muut. Mik­si? Sik­si, että muu­al­la minun­lais­ta­ni tyyp­piä ei sie­det­täi­si pät­kän vertaa.

    Minä en tie­dä sinun “toi­sen­lai­ses­ta totuu­des­ta­si”, mut­ta väi­tän, että minul­la on enem­män koke­muk­sia näis­tä muis­ta kult­tuu­reis­ta kuin noin 99 %:lla suomalaisista.

    Monen­ko eri rotui­sen kans­sa sinä olet seu­rus­tel­lut? Mones­sa­ko maas­sa olet asu­nut? Moni­koo suu­res­ti arvos­sa pitä­mä­si hen­ki­lö on jos­tain muu­al­ta kotoi­sin kuin Suo­mes­ta tai EU-maista?

    Meka­nis­mia voi­si ver­ra­ta tie­teel­lis­ten totuuk­sien muo­tou­tu­mi­seen: tee­si -> anti­tee­si -> synteesi. 

    Olet ilmei­ses­ti ymmär­tä­nyt myös tie­teen päin sei­niä. Ei tie­tees­sä mitään syn­tee­siä muo­dos­tu, eikä ole tarpeenkaan.

    Kari

  26. Kään­tää maa­han­muut­toa­si­aa mihin suun­taan tahan­sa, niin vas­taan tulee aina sana islam. Ymmär­rän. Suo­mes­sa raa­mat­tu ja laki ovat eri asia. Isla­mi­lai­sis­sa mais­sa koraa­ni on laki. Se ei var­maan arjes­sa pal­jon tun­nu, mut­ta vel­loo syväl­lä kult­tuu­ris­sa. Uskon­noil­la on kult­tuu­reis­sa erit­täin vah­va rooli.

    En tie­dä liit­tyy­kö pal­jon tai miten­kään tähän isla­mis­miin, mut­ta Osmon blo­gi­kir­joi­tus aika­naan maas­sa maan taval­la oli erit­täin sel­keä ja rii­su­va näke­mys asiasta.

  27. Vil­le:

    Rans­kas­sa opet­ta­jat kri­ti­soi­vat burk­han käyt­töä käy­tän­nön syis­tä: on mah­do­ton­ta tie­tää, istuu­ko pul­pe­tis­sa oikea oppi­las – esi­mer­kik­si kun­nia­mur­han uhrin tilal­la on voi­nut kou­lua käy­nyt jos­sain tapauk­ses­sa toi­nen henkilö. 

    Täs­tä nyt oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da joku link­ki. Itse asun Rans­kas­sa ja olen seu­ran­nut tätä kes­kus­te­lua burqan käy­tös­tä, ja tuo argu­ment­ti ei ole kyl­lä tul­lut vas­taan. Ehkä­pä sik­si että rans­kan 7 mil­joo­nas­ta mus­li­mis­ta 1900 käyt­tää burqaa. Lähin­nä tääl­lä on ihme­tel­ty sii­tä miten kan­sal­lis­ko­kous käyt­tää aikaa täl­lai­seen näper­te­lyyn- ne 1900 ihmis­tä jot­ka pukeu­tu­vat burqaan eivät tasa­var­maan ole kou­lu­lai­tok­sen piirissä. 

    Täs­sä on juu­ri esil­lä näi­tä maa­han­muut­to­kes­kus­te­lun ongel­mia- argu­ment­tei­na käy­te­tään jotain ihan kum­mal­li­sia pus­ka­ra­dion uutisia.

  28. Tapio Laak­so,

    Bel­le­vil­le, jos­sa on jat­ku­nut juu­ta­lais­ten ja mus­li­mien vuo­si­sa­tai­nen poh­jois-afrik­ka­lai­nen yhtei­se­lo, ja jon­ka asui­na­lu­een mus­li­mit ovat kes­ki­mää­räis­tä huo­mat­ta­vas­ti maal­lis­tu­neem­pia sekä kes­ki­luok­kai­sem­pia, ei ole euroop­pa­lais­ta koko­nai­suut­ta kuvaa­va esi­merk­ki. Sitä ei voi­da siir­tää mal­lik­si vaik­ka­pa Bri­tan­nian pakis­ta­ni­lais­ten “kotou­tu­mi­sel­le”.

    Artik­ke­lis­sa mai­nit­tu Caldwell, jon­ka Reflec­tions… on luke­mis­ta­ni aihea­lu­een teok­sis­ta perus­tel­luin euroop­pa­lais­ta isla­mia käsit­te­le­vä, on vah­va nime­no­maan juu­ri sik­si, että se poh­jaa tilas­toi­hin ja tren­dei­hin. Ei mil­joo­nien tai pian kym­me­nien mil­joo­nien suu­ruis­ten tren­dien vai­ku­tus­ta voi­da yleis­tää yksit­täis­ten esi­merk­kien valos­sa sen enem­pää hyväs­sä kuin pahas­sa­kaan. Vaik­ka ihmi­nen ei ole­kaan tilas­to, ihmi­syys hei­jas­tuu tilastoissa.
    Tämä suu­rem­pi koko­nai­suus on se taso, jol­la euroop­pa­lais­ten asen­teis­sa ja äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­ses­sä näky­vä suh­tau­tu­mi­nen isla­miin pää­osin raken­tuu, ja mikä kuvaa sitä yleis­tä kon­kre­ti­aa, jon­ka ete­ne­vä kehi­tys tulee syn­nyt­tä­mään. Samaan aikaan kun tätä kehi­tys­tä on tur­ha itse­tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti demo­ni­soi­da, on samal­la myös sel­vää, että sii­hen liit­tyy pal­jon suu­rem­pia ongel­mia, kuin mitä ns. suvait­se­vai­set ovat tähän men­nes­sä olleet val­mii­ta myöntämään.

    Yksi näis­tä kos­kee demo­graa­fi­sia tren­de­jä. FT:n artik­ke­lis­sa­kin mai­ni­taan, että Rans­kan alge­ria­lais­ten syn­ty­vyys on 2.6 las­ta äitiä koh­den. Alge­rias­sa se on 1.8. Olet nyt jon­kun ker­ran tois­ta­nut väit­teen, että Euroo­pas­sa mus­li­mit euroop­pa­lais­tui­si­vat. Se on jäl­leen osa totuus, mut­ta suu­rem­mat tilas­tol­li­set tren­dit Euroo­pas­ta ker­to­vat päin­vas­tais­ta. Myös Rans­kas­ta edel­lis­ten 15 vuo­den ajal­ta. Nuo­rem­mat pol­vet ovat huo­nom­min integroi­tu­nei­ta, huo­nom­min työ­elä­mäs­sä kiin­ni, huo­nom­min kou­lu­tet­tu­ja sekä uskon­nol­taan hel­pom­min radi­kaa­li­suu­teen tai­pu­via kuin vanhempansa.

    Eikä tämä ole vain kysy­mys isla­mis­ta. Vaan myös muis­ta kult­tuu­rin syvä­ta­son ongel­mis­ta. “Maal­lis­tu­nut” mus­li­mi on usein edel­leen kun­nia­kult­tuu­ri­seen nais­kä­si­tyk­seen nojau­tu­va, eikä sal­li­si esim. sis­kon­sa seu­rus­tel­la vapaasti.

    Esi­merk­ki kysy­mys täs­tä euroop­pa­lais­tu­mi­ses­ta (löy­tyy­kö tätä tie­toa jos­ta­kin tilas­tois­ta?): Kuin­ka mon­ta kan­ta­suo­ma­lai­sen mie­hen ja soma­lia­lai­sen nai­sen avio­liit­toa on Suo­mes­sa rekisteröity?

    Eli toi­sin sanoen: Yri­tä kään­tää se moni­kult­tuu­ri­suu­den kotou­tet­ta­va ihmi­sar­vo­ton objek­ti ihmi­sar­voi­sek­si oman vah­van tah­don hal­lit­se­vak­si sub­jek­tik­si, ja poh­di esi­mer­kik­si yllä­ole­van soma­lia­lais­ten nais­ten vapaut­ta kos­ke­van kysy­myk­sen mah­dol­li­sen vas­tauk­sen kaut­ta näi­den toi­seu­den sub­jek­tien omaa vas­tuu­ta kotoutumisesta.

  29. Han­nu Visti
    “Mal­til­li­nen mus­li­mi ei ole sen kum­mal­li­sem­pi kuin tapa­kris­tit­ty, ja toi­saal­ta yri­tän vält­tää aika­ni viet­tä­mis­tä min­kään sor­tin fanaat­tis­ten usko­vais­ten kans­sa, sil­lä minul­la ei ole heil­le mitään asiaa.”

    Kyl­lä ikä­vä tosia­sia on, että mal­til­li­nen mus­li­mi on kes­ki­mää­rin huo­mat­ta­vas­ti kon­ser­va­tii­vi­sem­pi kuin mal­til­li­nen kris­tit­ty. Lisäk­si mus­li­meil­la, ihan niil­lä hyvin suo­mea puhu­vil­la ja pit­käl­le kou­lu­te­tuil­la, on joi­ta­kin todel­la eri­koi­sia käsi­tyk­siä maailmanmenosta.

    Lisäk­si, vaik­ka asian miten päin ajat­te­li­si, kes­ki­mää­rin usko­vai­set eivät pidä tois­ten uskon­to­kun­nan edus­ta­jis­ta niin pal­joa kuin oman uskon­to­kun­nan edus­ta­jis­ta. Kris­ti­tyt eivät pidä mus­li­meis­ta, mus­li­mit ei pidä kris­ti­tyis­tä ja kaik­ki inho­aa mei­tä ateis­te­ja. Siis­pä seka­me­te­li­so­pan luo­mi­nen ei tuo­ta mitään kivaa “kai­kil­le jotain”-yhteiskuntaa vaan toi­si­aan kyräi­le­viä blok­ke­ja, eten­kin kun tääl­lä ei tupu­te­ta mitään natio­na­lis­mia yhteen­kuu­lu­vuu­den tun­net­ta luomaan.

  30. Vil­le:

    Ongel­ma on ehkä se, että burk­haan pukeu­tu­neet nai­set voi­vat olla omak­su­neet oman kult­tuu­rin­sa arvot jopa mie­hiä fanaat­ti­sem­min – ja pitä­vät yhtä lail­la oikeu­te­naan kuin vel­vol­li­suu­te­naan men­nä tei­ni-ikäi­se­nä nai­mi­siin ja elää elä­män­sä burk­han alla, voi­mat­ta puhua vie­rai­den mies­ten kans­sa tai liik­kua kodin ulko­puo­lel­la ilman suku­lais­mies­tä seu­ra­naan – samaan aikaan kun saman kult­tuu­rin mus­li­mi­mie­het voi­vat ottaa halua­man­sa vai­kut­teet län­si­mai­ses­ta kulttuurista. 

    Mik­si tämä tar­kal­leen on ongel­ma? (En väi­tä, ettei asias­sa voi olla mitään ongel­mal­lis­ta; pitäi­sin vain hyvä­nä että ongel­maa yri­tet­täi­siin eri­tel­lä — se ei nimit­täin ole niin yksi­se­lit­tei­nen kuin aluk­si vaikuttaa.)

    Vapais­sa kult­tuu­reis­sa itsen­sä vahin­goit­ta­mi­nen ja oman elä­män­sä han­ka­loit­ta­mi­nen on yleen­sä halut­tu sal­lia. Minä esi­mer­kik­si käy­tän toi­si­naan kor­kei­ta kor­ko­ja, jot­ka rajoit­ta­vat mah­dol­li­suuk­sia­ni liik­kua ja aiheut­ta­vat kipua (on ihmi­siä, jot­ka sano­vat kor­kei­den kor­ko­ken­kien ole­van täy­sin muka­vat tai muka­vuu­den riip­pu­van les­tis­tä; minun koh­dal­la­ni kipua aiheu­tuu kai­kis­sa tapauk­sis­sa). Tämä joh­tuu tie­ten­kin sii­tä, että olen “fanaat­ti­ses­ti omak­su­nut oman kult­tuu­ri­ni arvot”.

    Kaik­ki ihmi­set ovat aina jos­sa­kin mää­rin kult­tuu­rin­sa van­ke­ja. Jos pidäm­me sitä ongel­ma­na, elä­mä muut­tuu kai­ken kaik­ki­aan kovin ongel­mal­li­sek­si. Minus­ta riit­tää, että yhteis­kun­ta pyr­kii mah­dol­lis­ta­maan ja tuke­maan vahin­gol­li­si­na pide­tyis­tä käy­tän­nöis­tä irtautumista.

    Pys­tyn muu­ten ihan hel­pos­ti ymmär­tä­mään, mik­si jot­kut nai­set valit­se­vat burk­han vaik­ka heil­lä oli­si vapaus vali­ta toi­sin­kin. Saat­tai­sin itse­kin halu­ta toi­si­naan vält­tyä kai­ken­lai­sil­ta mies­ten kat­seil­ta kau­pun­gil­la käy­des­sä­ni. Ymmär­rän, että mies­ten mie­les­tä ei ehkä oli­si muka­vaa jos kaik­ki nai­set pukeu­tui­si­vat burk­haan, mut­ta toi­saal­ta: i) ihmi­sel­lä tuli­si olla oikeus näyt­tää tai olla näyt­tä­mät­tä itsen­sä mui­den mie­li­pi­teis­tä riip­pu­mat­ta ja ii) moni nai­nen esit­te­lee itse­ään vas­tak­kai­sel­le suku­puo­lel­le mie­lel­lään, joten koko­nai­suu­te­na kat­se­lu­ha­luis­ten koke­ma hait­ta var­maan­kin jäi­si pieneksi.

    Jos kai­kil­le maa­han­muut­ta­jil­le, myös nai­sil­le, mah­dol­lis­te­taan olen­nai­set tavat tul­la osak­si yhteis­kun­taa (työs­sä­käyn­ti, vapaa seu­rus­te­luoi­keus maan kan­sa­lais­ten kans­sa, kie­li­kou­lu­tus jne.), kult­tuu­rien eri­tyis­piir­teet jou­tu­vat väki­sin­kin ver­tai­lun alai­sik­si. Burk­haa käyt­tä­vä miet­tii, mil­lais­ta oli­si olla ilman, ja saa sii­tä kon­kreet­ti­sia esi­merk­ke­jä päi­vit­täin toi­mies­saan län­si­mai­ses­ti pukeu­tu­vien nais­ten kans­sa. Ja päin vas­toin: burk­han edut tule­vat meil­le muil­le tutum­mik­si. Ajan myö­tä jom­pi kum­pi pukeu­tu­mi­sen tapa kuih­tuu tai sit­ten ne jää­vät elä­mään rin­nak­kain, kos­ka molem­mis­sa koe­taan ole­van hyviä puo­lia. Olen­nais­ta on vapaus vali­ta ja ymmär­rys sii­tä, että vaih­toeh­to­ja on (ja mil­lai­sia ne ovat).

    Suu­ria muu­tok­sia ei vält­tä­mät­tä tapah­du heti ensim­mäi­ses­sä suku­pol­ves­sa, mut­ta maa­han­muut­ta­jien lap­set, jot­ka käy­vät meil­lä perus­kou­lun­sa, saa­vat jo pal­jon parem­mat edel­ly­tyk­set teh­dä itse­näi­siä valintoja.

  31. Oikeis­to­po­pu­lis­tis­ten muu­ka­lais­vas­tais­ten puo­luei­den äänet tule­vat työväenpuolueilta.”

    Suo­mes­sa Kes­kus­tal­ta ja juu­ri puo­lue­po­liit­ti­sis­ta syistä:

    MC-ana­lyy­si osoit­ti, että poliit­ti­sel­la ideo­lo­gial­la oli myös itse­näi­nen, kou­lu­tuk­ses­ta, amma­tis­ta, asuin­paik­ka­kun­nan koos­ta ja muis­ta taus­ta­te­ki­jöis­tä riip­pu­ma­ton yhteys ulko­maa­lai­sia työn­ha­ki­joi­ta kos­ke­viin asen­tei­siin. Kokoomuksen
    ja vih­rei­den kan­nat­ta­jat suh­tau­tui­vat mui­ta myön­tei­sem­min ja kes­kus­tan kan­nat­ta­jat mui­ta kiel­tei­sem­min ulko­maa­lai­siin työn­ha­ki­joi­hin myös
    sil­loin, kun mui­den taus­ta­te­ki­jöi­den vai­ku­tus tulok­siin oli vakioitu.”

    Läh­de: Mag­da­lee­na Jaak­ko­la, Suo­ma­lais­ten suh­tau­tu­mi­nen maa­han­muut­ta­jiin vuo­si­na 1987 — 2003, ss. 28–29.

  32. Otta­mat­ta nyt kan­taa uuti­sen toden­pe­räi­syy­teen, mikä slo­ga­nis­sa “maas­sa maan taval­la” maa­han­muut­to­po­liit­ti­sen ohjel­man joh­toa­ja­tuk­se­na oli­si niin huo­noa ? Se tii­vis­tää aika hyvin mis­tä hier­tää, ja on val­miik­si niin neut­raa­li ilmai­su että sopii niin vih­reän kuin perus­suo­ma­lai­sen­kin sana­va­ras­toon, ja nyt siis myös dema­rei­den. Tulee ihan Kek­ko­sen ajan kon­sen­sus mieleen.

    Sitä­pait­si, edel­li­nen jut­tu otsi­koi­neen ei ollut lain­kaan huo­nos­ti har­kit­tu, lain ja ihmi­soi­keuk­sien nou­dat­ta­mi­ses­sa on nime­no­maan kyse hyvis­tä tavois­ta (hyvä­ta­pai­sel­le ihmi­sel­le moraa­li­sia prin­siip­pe­jä on ole­mas­sa), ja kes­ki­ver­to­lu­ki­ja osaa kyl­lä aset­taa otsi­kon sisäl­lön mukai­seen kontekstiin.

  33. Toi­nen esi­merk­ki mai­nos­te­tus­ta euroop­pa­lais­tu­mi­ses­ta. Ikä­vää, että tämä on taas kotoi­sis­ta soma­leis­tam­me. Taan­noin kak­si hel­sin­ki­läis­tä sai­raan­hoi­ta­jaa tuli jul­ki­suu­teen totea­mal­la, että kaik­ki hei­dän syn­ny­tys­osas­tol­laan syn­nyt­tä­neet soma­lia­lai­set nai­set ovat olleet ympä­ri­lei­kat­tu­ja. Tämä on äärim­mäi­sin esi­merk­ki tuon euroop­pa­lais­tu­mi­sen vas­tus­ta­mi­ses­ta. Voi­daan olet­taa, että suu­ri osa näis­tä tytöis­tä on lei­kat­tu kun he ovat olleet Suo­men kan­sa­lai­sia tai asu­neet Suomessa.

    Tämä nyt kul­kee moneen ker­taan pol­jet­tu­ja latu­ja, mut­ta mik­si tuo uuti­nen ei herät­tä­nyt kan­nan­ot­to­ja esi­mer­kik­si vih­reil­tä tai nais­jär­jes­töil­tä? Mik­si hil­jai­suus? Mik­si näi­den nais­ten ihmi­soi­keuk­sia ei koe­ta voi­mak­kaan ja näky­vän puo­lus­ta­mi­sen arvoisiksi?

    Nos­tan tämän tois­tos­ta huo­li­mat­ta esi­mer­kik­si sik­si, kos­ka se on niin näky­vä äärim­mäi­syy­des­sään. Monet näis­tä soma­li­per­heis­tä ovat asu­neet Suo­mes­sa jo suku­pol­ven ajan. Kaik­ki lei­ka­taan. Tämä viit­tai­si erit­täin vähäi­sen, lähes ole­mat­to­man euroop­pa­lais­tu­mi­sen suun­taan. Mik­si nämä ihmi­set eivät ole kotou­tu­neet? Mikä sii­hen vai­kut­taa? Onko hei­dän kult­tuu­rin­sa niin vah­va, että koko tavoi­te on yli­pään­sä mah­do­ton muu­ta­man suku­pol­ven aikavälillä?

  34. Alku­jaan rasis­mi tar­koit­ti rodul­lis­ta hie­rar­ki­aa. Täs­sä mer­ki­tyk­ses­sä Suo­mes­sa ei ole rasis­ti­sia puo­luei­ta. Sit­tem­min rasis­mi on alka­nut mer­ki­tä jon­kin­lais­ta toi­seu­den kaut­ta mää­rit­ty­vää inhoa. 

    Mikä puo­lue flirt­tai­lee eni­ten täl­lai­sen rasis­min kans­sa? Per­sut, dema­rit? Femi­nis­ti­sek­si julis­tau­tu­neet Vihreät?

    Sofi Oksa­nen väit­ti, että tyy­pil­li­nen soma­li­mies ei osaa ilmais­ta tun­tei­taan ja sik­si hak­kaa vai­mo­aan ja lap­si­aan. Femin­sit­ko­lum­nis­teis­ta oksen­nus osui juu­ri sii­hen mihin piti.

  35. Tuo­mas S. : “Täs­sä on juu­ri esil­lä näi­tä maa­han­muut­to­kes­kus­te­lun ongel­mia- argu­ment­tei­na käy­te­tään jotain ihan kum­mal­li­sia pus­ka­ra­dion uutisia.”

    Suo­ma­lai­nen tie­toi­suus ulko­mais­ta on pal­jol­ti pus­ka­ra­dion varas­sa — jos­kus tai usein tie­do­tus­vä­li­nei­den uuti­sia myöten.

  36. Syl­ves­te­ri:

    Kyl­lä ikä­vä tosia­sia on, että mal­til­li­nen mus­li­mi on kes­ki­mää­rin huo­mat­ta­vas­ti kon­ser­va­tii­vi­sem­pi kuin mal­til­li­nen kris­tit­ty. Lisäk­si mus­li­meil­la, ihan niil­lä hyvin suo­mea puhu­vil­la ja pit­käl­le kou­lu­te­tuil­la, on joi­ta­kin todel­la eri­koi­sia käsi­tyk­siä maailmanmenosta. 

    Jos se on ikä­vä tosia­sia, niin fak­taa pöy­tään. Itse vas­tus­tan täl­lais­ta jyrk­kää bana­li­soin­tia. Miten mää­ri­tel­lään mal­til­li­nen kris­tit­ty? Onko Lut­her- sää­tiö­läi­set ev.lut- pro­tes­tan­tit mal­til­li­sia kris­tit­ty­jä? Ovat­ko jäl­li­vaa­ra­lai­set mal­til­li­sia kris­tit­ty­jä? Turk­ki­lai­set mal­til­li­sia mus­li­mei­ta? Eri­koi­sia käsi­tyk­siä maa­il­man­me­nos­ta löy­tyy kyl­lä meil­tä kai­kil­ta, sitä ei kan­nat­ta­ne pitää kon­ser­va­tis­min määreenä. 

    spot­tu:

    Otta­mat­ta nyt kan­taa uuti­sen toden­pe­räi­syy­teen, mikä slo­ga­nis­sa “maas­sa maan taval­la” maa­han­muut­to­po­liit­ti­sen ohjel­man joh­toa­ja­tuk­se­na oli­si niin huonoa ?

    Se, että maan tapa tar­koit­taa pait­si kes­kus­ta­puo­lu­een kor­rup­tio­ta, myös… niin, mitä? Maan tavat vaih­te­le­vat jo maan sisäl­lä niin pal­jon, että maan tapa on kai­ken­lai­sil­le nui­vil­le hom­ma­foo­ru­mi­lai­sil­le vil­li­kort­ti jat­kaa dema­rei­den luval­la agen­daan­sa. Aja­tus maan tavas­ta läh­tee jos­tain kum­mal­li­ses­ta suo­ma­lai­ses­ta iden­ti­tee­tis­tä ja suo­ma­lai­ses­ta tapa­koo­dis­tos­ta nor­mi­na. Se tar­koit­taa one-line­ri­na aivan lii­an pal­jon ja on aivan lii­an epä­sel­vä. Ja lisäk­si sanan­las­ku päät­tyy tai maas­ta pois, jon­ka Urpi­lai­nen unoh­ti mainita.

  37. …ja kes­kus­te­lus­sa tul­lei­den kom­ment­tien perus­teel­la, jos ovat tot­ta, koti­maan uuti­set­kaan eivät aina niin luo­tet­ta­via ole.

  38. Maas­sa maan tavalla,

    pel­käs­tään A‑kirjaimella löy­tyy isos­ta mää­räs­tä suo­ma­lai­sia sanan­las­ku­ja mm. seuraavat:
    — ahke­ruus kovan­kin onnen voittaa
    — ahneel­la on pas­ka­nen loppu
    — aina rois­kuu kun rapataan
    — arvaa oma tila­si, anna arvo toisellekin
    — auta mies­tä mäes­sä. älä mäen alla

    Aina­kin kah­ta vii­me­mai­nut­tua U.Kekkonen käyt­ti puheessaan.

    Ei Soi­ni eikä Soi­nin­vaa­ra voi puo­luei­saan omia
    kale­va­lai­sia sanan­las­ku­ja. Sanan­las­kun sisällölle
    ei ole aso­luut­tis­ta määritelmää.

    Tul­kin­to­ja on usei­ta yhteis­kun­nan muut­tues­sa, sisäl­tö mää­räy­tyy esit­tä­jän näkökulmasta ,
    kuten O.S., myös Urpi­lai­nen tekee ja Soini.
    tul­kin­nat ovat eri­lai­sia. Sanan­las­ku lienee
    elä­nyt siir­to­lai­suu­den aikaan ja var­hem­min koti-
    maaas­sa tar­koit­taen sisäi­siä muut­to­ja ja vie­rai­lu­ja uusis­sa kaup­pa- ja suku­lai­suus- suhteissa.

    Olen­nais­ta on sisäl­lön määrittäminen.

    Maas­sa maan taval­la antaa kui­ten­kin maahan-
    muut­to­po­li­tii­kal­le jon­kin­lai­sen sateenvarjon,
    jon­ka “suu­ri ylei­sö­kin” voi miel­tää. Politiikan
    teh­tä­vä­nä on antaa oival­luk­sia ja toimenpide-
    ehdotuksia-

    Ris­to Kippola

  39. Kyl­lä se sanan­las­ku kuu­luu ihan vain ‘maas­sa maan taval­la. Se lop­puo­sa on pal­jon myö­hem­pää perua, ja nykyi­seen dis­kurs­siin ymmär­tääk­se­ni lähin­nä Timo Soi­nin nos­ta­ma fraa­si. Type­rää oli­si, jos tämän takia ei sai­si käyt­tää van­haa sanan­las­kua, jos­sa eit­tä­mät­tä on syväl­li­nen totuutensa.
    Naa­pu­rin olo­huo­nee­seen ei mars­si­ta ken­gät jalas­sa, eikä naa­pu­rin vai­moa tapu­tel­la taka­puo­lel­le, vaik­ka se kuu­lui­si­kin tapa­kult­tuu­riin Omam­bo­maas­sa. Jos täl­lai­set yhtei­set sään­nöt eivät toteu­du, niin talon isän­tä jos­sain vai­hees­sa pyr­kii toteut­ta­maan tuo­ta Soi­nin sanon­taan lisää­vää fraa­sia, ja se on lopul­ta kovin ymmär­ret­tä­vää. Whi­te flight on samaa ilmiö­tä. Todel­li­suus koh­da­taan vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa, kun “pake­ne­mis­ti­la” rupe­aa vähenemään.

    Tuo­mas S. kysyi mal­til­li­sis­ta mus­li­meis­ta, ihmet­te­li ovat­ko sen kon­ser­va­tii­vi­sem­pia kuin mal­til­li­set kris­ti­tyt, ja nos­ti turk­ki­lai­set esil­le. Tämä palaa taas aiem­paan aihee­seen, mut­ta nämä ovat taas näi­tä tilas­to­ja ja tut­ki­muk­sia, joi­hin todel­la kan­nat­tai­si tutus­tua, jos aikoo täs­tä moni­kult­tuu­ri­suu­den kysy­myk­ses­tä yrit­tää jotain oikeas­ti ymmärtää.
    Sak­san turk­ki­lai­sis­ta, jois­ta monet ovat tois­ta tai jo kol­mat­ta suku­pol­vea, n. puo­let nai­vat sukun­sa valit­se­man puo­li­son, suu­ri osa näis­tä puo­li­son, jon­ka nai­mis­ta ovat vas­tus­ta­neet tai jota eivät ole edes ker­taa­kaan tavan­neet ennen hää­päi­vään­sä. Useat tytöis­tä 18-vuo­tiai­na, jot­kut nuo­rem­pi­na. Suku­jen sisäi­set avio­lii­tot eivät ole suin­kaan harvinaisia.
    Näi­tä on Sak­sas­sa tilas­toi­tu hal­li­tuk­sen toi­mes­ta, ja nii­tä ovat pyr­ki­neet nos­ta­maan esil­le (ex)-muslimifeministien jär­jes­töt, jot­ka tais­te­le­vat näi­tä jär­jes­tet­ty­jä liit­to­ja vastaan.
    Mitä tuo jär­jes­tet­ty avio­liit­to oikeas­ti tar­koit­taa? Mitä se ker­too mm. suh­tees­ta yksi­lön­va­pau­teen, rak­kaus­kä­si­tyk­seen, nais­kä­si­tyk­seen? Miten se suh­tau­tuu euroop­pa­lai­seen arvo­maa­il­maan? Tämä­kin jo suku­pol­vet­tu­nut vyyh­ti, jos­sa ei ole tapah­tu­nut Tapio Laak­son väit­tä­mää euroop­pa­lais­tu­mis­ta. Ja, kyl­lä, turk­ki­lai­set ovat mus­li­meik­si maltillisia.

    Ongel­ma täs­sä kris­ti­nus­koon ja kris­tit­tyyn kult­tuu­riin ver­taa­mi­ses­sa on se, että kris­ti­nus­ko on perus­tal­taan ja opin­kap­pa­leil­taan pal­jon muka­vam­pi uskon­to kuin Islam ja on ollut sitä aina. Kai­kis­ta kau­hu­teois­taan huo­li­mat­ta kris­ti­nus­koon on aina kuu­lu­nut nöyr­ty­vä, sisään­päin kään­ty­vä, anteek­si pyy­tä­vä, syn­nit tun­nus­ta­va, pol­vil­laan maas­sa rukoi­le­va, uskon hen­ki­lö­koh­tai­suut­ta koros­ta­nut ele­ment­ti, johon on kuu­lu­nut vah­va itse­kri­tii­kin ydin. Nykyi­nen huma­nis­mim­me on hyvin pal­jos­ta vel­kaa täl­le kris­ti­nus­kon vuo­si­sa­to­jen mit­tai­sel­le perinnölle.

    Islam on läh­tö­koh­dil­taan ollut kol­lek­tii­vi­sem­pi ja koko­nais­val­tai­sem­pi uskon­to, joka on pal­jon voi­mak­kaam­min poik­ki­lei­kan­nut koko elä­mi­sen alu­een kent­tää, ja ollut kol­lek­tii­vi­sem­pi, todis­ta­vam­pi ja aggressiivisempi.

    Ei ole mitään syy­tä, mik­si kaik­kien uskon­to­jen ja nii­den ohes­sa erot­ta­mat­to­mas­ti kul­ke­vien kult­tuu­rin syvä­ta­so­jen pitäi­si olla joten­kin yhtä muka­via. Bahai on pal­jon muka­vam­pi näke­mys­maa­il­ma kuin skientologia.

  40. Syl­ves­te­ri: Tuo var­maan riip­puu sit­ten kult­tuu­ris­ta. Englan­nis­sa mus­li­me­ja on ollut iät ajat ja heis­tä ei val­tao­sas­ta tie­dä mis­tään koh­taa, mitä uskoa he tun­nus­ta­vat vai tun­nus­ta­vat­ko mitään. Kuten en tie­dä hörö­kor­vai­ses­ta kantaväestöstäkään.

    Enti­nen kol­le­ga oli ira­ni­lai­nen, joka istui töi­den jäl­keen mui­den kans­sa pubis­sa juo­mas­sa kal­jaa. Jos en oli­si jos­tain tien­nyt, että hän on ira­ni­lai­nen mus­li­mi, ei sitä oli­si mis­tään saa­nut sel­vil­le. Hän käyt­ti pukua ja kra­vat­tia eikä pus­si­la­ka­naa ja has­sua hat­tua, ei puhu­nut usko­n­asiois­taan mitään kuten eivät muut­kaan eikä muu­ten­kaan herät­tä­nyt huo­mio­ta miten­kään täl­lai­sil­la asioilla. 

    En minä täs­tä osaa tämän enem­pää sanoa, mut­ta mie­les­tä­ni maa­han­muut­to­kri­tii­kin kään­tä­mi­nen islam-kri­tii­kik­si ja näi­den asioi­den sekoit­ta­mi­nen kum­mal­li­sek­si puu­rok­si ei ole järkevää. 

    Uskon­va­paus sisäl­tää sen, että on myös oikeus uskoa johon­kin. Kun uskon­not ja lain­sää­dän­tö ovat tör­mäys­kurs­sil­la, lain­sää­dän­nön ase­man kuu­luu olla vah­vem­pi ja oikeus­lai­tok­sen teh­tä­vä on napa­ta tätä sisäis­tä­mät­tö­mät rötös­her­rat kiik­kiin. Tämä kui­ten­kin edel­lyt­tää rikol­lis­ta tekoa ensin ja ran­gais­tus­ta jäl­ki­kä­teen eikä niin, että ole­te­taan jon­kun väri­seen kur­pit­saan usko­vat läh­tö­koh­tai­ses­ti rikol­li­sik­si ja teh­dään ns. pre-emp­ti­ve strike.

  41. az:

    Kyl­lä se sanan­las­ku kuu­luu ihan vain ‘maas­sa maan taval­la. Se lop­puo­sa on pal­jon myö­hem­pää perua, ja nykyi­seen dis­kurs­siin ymmär­tääk­se­ni lähin­nä Timo Soi­nin nos­ta­ma fraasi. 

    Höpön­pömp­pö, minä muis­tan tuon maas­sa maan taval­la tai maas­ta pois- fraa­sin opet­ta­jan sano­neen jo ala­kou­lus­sa luo­kan ensim­mäi­sel­le maa­han­muut­ta­jal­le. Ja tämä oli 1991 tai 1992.

    mut­ta nämä ovat taas näi­tä tilas­to­ja ja tut­ki­muk­sia, joi­hin todel­la kan­nat­tai­si tutus­tua, jos aikoo täs­tä moni­kult­tuu­ri­suu­den kysy­myk­ses­tä yrit­tää jotain oikeas­ti ymmärtää. 

    Niin mit­kä ovat? Nii­tä­hän minä täs­sä juu­ri kärtän.

  42. Näis­sä kes­kus­te­luis­sa pitää tun­nis­taa pari juttua:

    1- uhrin sta­tus. Se joka saa uhrin sta­tuk­sen, saa puo­lel­leen pal­jon puo­les­ta puhu­jia, jot­ka vah­val­la tun­teel­la anta­vat tukeaan

    2- tai­ka­sau­va. Eli sana johon vetoa­mal­la saa tah­ton­sa läpi. Täl­lä sanal­la osoit­taa uhrin puo­lel­la ole­vil­le, että miten asen­noi­tua eri hen­ki­löi­hin. Sana on tie­tys­ti “rasis­ti” tai “sovi­nis­ti”, jon­ka lausu­mal­la muut ihmi­set tie­tä­vät miten suh­tau­tua ko. henkilöön

    Peli alkaa men­nä pie­leen, jos uhrin sta­tus ei ole sel­vä, tai jos käyt­tää tai­ka­sau­vaa lii­an usein ja huolimattomasti.

  43. Olen täy­sin päin­vas­tais­ta miel­tä kuin Han­nu Vis­ti. Jos islam-kri­tii­kil­le, kun­nia­kult­tuu­ri-kri­tii­kil­le ja yli­pään­sä huma­nis­ti­sil­le arvoil­le vie­raan kult­tuu­rin kri­tii­kil­le (ja nämä ovat usein poik­ki­leik­kaa­via) ei oli­si perus­tei­ta, niin maa­han­muut­to oli­si tois­si­jai­nen poliit­ti­nen kysymys.

    Eivät viet­na­mi­lai­set vene­pa­ko­lai­set syn­nyt­tä­neet lain­kaan näin kovia tun­tei­ta. Eivät­kä syn­ny­tä filip­pii­ni­läi­set hoi­ta­jat tai itä-euroop­pa­lai­set raken­nus­mie­het. Kii­na­lai­set, japa­ni­lai­set ja intia­lai­set on myös otet­tu län­si­mais­sa suh­tees­sa hyvin vas­taan ja he ovat kes­ki­luok­kais­tu­neet ja hei­tä arvostetaan.

    Isla­min ongel­mal­li­suu­den vähät­te­lyn, islam-kri­tii­kin mora­li­soin­nin ja/tai yleis­tä­mi­sen kse­no­fo­biak­si islam-kri­tii­kin tahal­li­sen sot­ke­mi­sen kai­ken­lai­sen maa­han­muu­ton ja eri­lai­suu­den vas­tai­suu­teen, kaik­kien näi­den toi­voi­si jo ole­van jää­mäs­sä taak­se­päin asia­pai­not­tei­ses­ta maa­han­muut­to­kes­kus­te­lus­ta. Kis­sa on jo peruut­ta­mat­to­mas­ti pöy­däl­lä, on tur­ha enää yrit­tää saa­da euroop­pa­lais­ten kat­sei­ta suun­nat­tua toi­saal­le ja tees­ken­nel­lä, että ei olisi.

  44. Kes­kia­jal­la mus­li­mi­mais­sa sivis­tys oli län­si­mai­ta edel­lä ja esim. Espan­jas­sa oli mil­joo­na­kau­pun­ki Cor­do­ba, jos­sa asui kris­tit­ty­jä sulas­sa sovus­sa val­taa pitä­vien mus­li­mien kans­sa (samaan aikaan kuin esim. Parii­si tai Lon­too oli aika pie­ni kylä­pa­ha­nen). Nyt kun län­si­maat ovat pääs­seet kehi­tyk­ses­sä edel­le, mik­sei mei­dän kau­pun­geis­sam­me yhtei­se­lo sujui­si yhtä hyvin? Vaik­ka kris­ti­nus­kon vie­lä pitäi­si olla parem­pi ja suvaitsevaisempi…

  45. Maan lake­ja on nou­da­tet­ta­va. Ei kai sii­nä ole mitään epä­sel­vää. Tavat toi­mia ovat jokai­sel­la eri­lai­set, tämän huo­maa jo sil­loin kun mies ja nai­nen muut­ta­vat yhdes­sä asu­maan. Kukin toi­mii taval­laa. Mikä ihme on ‘maan tapa’, jota tuli­si nou­dat­taa? Se, että jää­kie­kon MM-kiso­jen aikaan ‘lau­laa’ kän­nis­sä kan­na­tus­huu­to­ja? Jos tun­tuu, että jokin toi­sen kult­tuu­rin jut­tu on ker­ta kaik­ki­aan vää­rin, on sää­det­tä­vä laki, että niin ei saa teh­dä. Mut­ta älkääm­me sot­ke­ko lakia ja tapaa. Jos täs­sä maas­sa men­täi­siin minun taval­la­ni, moni perus­tal­taan suo­ma­lai­nen haluai­si ehkä muut­taa tääl­tä pois. Ja toi­sin päin. Mut­ta ‘kukin taplaa tyy­lil­lään’, lakia nou­dat­taen, omal­la tavallaan.

  46. Puo­luei­den jär­jes­tys “rasis­min” perusteella:

    Perus­suo­ma­lai­set ovat alt­tii­ta rasis­mil­le, kos­ka puo­lue on päät­tä­nyt hyö­dyn­tää ns. kse­no­fo­bi­aa ja muka­na tulee väis­tä­mät­tä aito­ja rasistejakin

    Vih­reil­lä on sama ongel­ma, kos­ka puo­lue on päät­tä­nyt hyö­dyn­tää mies­vi­haan usein perus­tu­vaa feminismiä. 

    Dema­rit saat­ta­vat tul­la seu­raa­vak­si, kos­ka maa­han­muut­to ei ole ammat­ti­liit­to­jen kan­nal­ta hyvä jut­tu. Toi­saal­ta puo­lu­ees­sa on vah­va rasis­min­vas­tai­nen perin­ne. Mies­vi­ha osa­taan tor­pa­ta koh­tuul­li­sen hyvin.

    Kokoo­muk­sen kan­nat­ta­jis­ta noin puo­let arvot­taa maa­il­maa isänmaa–ulkomaa-akselilla. Tulok­se­na kse­no­fo­bi­aa, ehkä rasis­mia­kin, joka kui­ten­kin on kau­ka­na puo­lu­een peruslinjasta.

    Kes­kus­tal­le rasis­mi on yhden­te­ke­vää. Mies­vi­ha­kin harvinaista.

    RKP:llä on syy­tä ja varaa vas­tus­taa rasismia.

  47. Saa­ra kirjoitti:
    “Meka­nis­mia voi­si ver­ra­ta tie­teel­lis­ten totuuk­sien muo­tou­tu­mi­seen: tee­si -> anti­tee­si -> synteesi.”

    Johon Kari:
    “Olet ilmei­ses­ti ymmär­tä­nyt myös tie­teen päin seiniä.”

    Tee­si — anti­tee­si — syn­tee­si liit­tyy kai lähin­nä Hege­liin, ja vaik­ka monil­la tie­tee­na­loil­la tus­kin Hege­liä aktii­vi­ses­ti muis­tel­laan, niin Wiki­pe­dian mukaan aina­kin teo­lo­gian ja poli­tii­kan tut­ki­muk­sen mene­tel­mil­le Hege­lil­lä oli tär­keä roo­li. Ja tie­tys­ti marxis­mil­le (no se ei ole tiede).

    Ehkä Saa­ral­la oli mie­les­sä lähin­nä teo­lo­gia tai poli­tii­kan tut­ki­mus tai jot­kin sosiaalitieteet.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Thesis,_antithesis,_synthesis
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Hegeliläisyys

  48. az (ja Han­nu Vis­ti): Asias­ta puhu­mis­ta sot­kee että esi­mer­kik­si juu­ri nuo Turk­ki ja Iran ovat suu­ria mai­ta (kum­mas­sa­kin n. 70 mil­joo­naa asu­kas­ta) ja jois­sa tois­saal­ta kau­pun­ki­väes­tön kes­kuu­des­sa pit­kä taus­ta län­si­mais­hen­ki­ses­tä ja suh­teel­li­sen libe­raa­lis­ta kult­tuu­ris­ta, ja sit­ten on pal­jon taka­pe­roi­sem­paa­kin väes­töä. Eihän kon­ser­va­tii­vi­sen, uskon­nol­li­sen, ira­ni­lai­sen kans­sa tule toi­meen edes kou­lu­tet­tu, libe­raa­li ira­ni­lai­nen, hei­tä­hän pake­ni Euroop­paan Ira­nin teo­kraat­ti­sen hal­lin­non alta. Täs­tä ker­too esim. (suo­mek­si­kin ilmes­ty­neet) sar­ja­ku­va ja elo­ku­va Persepolis.

    Kenen tahan­sa on help­po myös tun­tea kou­lu­tet­tu, sivis­ty­nyt turk­ki­lai­nen. Mut­ta sil­tä samai­sel­ta turk­ki­lai­sel­ta tut­ta­val­taan voi­kin kysyä mitä miel­tä hän on uskon­nol­li­sen fun­da­men­ta­lis­min uhkas­ta, vaik­ka­pa Tur­kis­sa täl­lä hetkellä.

  49. (Pidem­pi kir­joi­tus, yri­tän lähes­tyä tätä kysy­mys­tä hie­man eri näkökulmasta.)

    Vil­le: “Kes­kia­jal­la mus­li­mi­mais­sa sivis­tys oli län­si­mai­ta edellä”

    Ei ollut. Riip­puen toki sii­tä, mitä sivis­tyk­sel­lä tar­koi­te­taan. Islam on aina ollut sivis­tyk­sen vas­tus­ta­ja, kos­ka se on läh­tö­koh­tai­ses­ti vas­tus­ta­nut yhteis­kun­nal­lis­ta muu­tos­ta. Niin kut­su­tun isla­min kul­tai­sen ajan (mikä on myyt­ti) mus­li­mit eivät kehit­tä­neet hyö­dyl­lis­tä ajat­te­lua sii­tä klas­si­ses­ta filo­so­fias­ta, jon­ka pääl­lä he istui­vat. Euroop­pa­lai­set kris­ti­tyt taa­sen rupe­si­vat välit­tö­mäs­ti kään­tä­mään kaik­kea käsiin­sä saa­maan­sa. Mus­li­mit eivät kehit­tä­neet eteen­päin nii­tä muu­ta­mia mate­maat­ti­sia oival­luk­sia, joi­ta he kek­si­vät. Kun Euroo­pas­sa taa­sen pääs­tiin mate­ma­tii­kas­sa alkuun lop­pua ei näkynyt.
    Isla­mil­la oli muu­ta­mia mer­kit­tä­viä kes­kiai­kai­sia filo­so­fe­ja kuten Avicen­na ja Aver­roes, mut­ta hei­dän­kin aja­tuk­sen­sa, ja yli­pään­sä aja­tus sii­tä, että filo­so­fial­la oli­si ollut mitään lisää annet­ta­vaa isla­min jo täy­del­li­seen totuu­teen, hylättiin.
    Näi­den tun­net­tu­jen isla­mi­lais­ten filo­so­fien vai­ku­tus oli pal­jon kuvaa­vas­ti Euroo­pas­sa Ara­bian nie­mi­maa­ta merkittävämpi.
    Toki isla­mil­la on aina välil­lä ollut joi­ta­kin uudis­tus­ha­luk­kai­ta vai­kut­ta­ji­aan, mut­ta laa­jem­mas­sa tar­kas­te­lus­sa sivis­ty­nyt islam on ollut yhtä kuin vähem­män isla­mia, ja kun isla­min vai­ku­tus on lisään­ty­nyt ovat sivis­tyk­sen edel­ly­tyk­set hei­ken­ty­neet. Se joh­tuu juu­ri uskon koko­nais­val­tai­ses­ta luon­tees­ta, min­kä ymmär­tä­mi­nen on useim­mil­le län­si­maa­lai­sil­le vie­ras­ta. (On ollut sitä myös historiallisesti.)

    Sivis­tyk­sen vas­tai­nen asen­ne isla­mi­lai­sis­sa yhteis­kun­nis­sa on jat­ku­nut näi­hin päi­viin asti. Vie­lä­kään kir­jal­li­suut­ta ei kään­ne­tä ara­biak­si juu­ri yhtään. Saa­ti, että kir­jal­li­suu­den tai tai­teen väli­tyk­sel­lä käy­tä­vä avoin kes­kus­te­lu oli­si sal­lit­tua. Kult­tuu­ri­nen kehi­tys ja vuo­ro­vai­ku­tus on kuol­lut­ta uudis­tus­voi­mal­taan ja vapau­del­taan. Ilman län­si­mai­sia kek­sin­tö­jä ja län­si­maa­lais­ten tar­vet­ta mus­li­mi­mai­den öljyl­le, nämä maat eläi­si­vät edel­leen keskiaikaansa.
    Todel­li­suus näkyy mm. sii­nä, kuin­ka kehit­ty­mä­tön näi­den mai­den yksi­tyi­nen sek­to­ri edel­leen on. Kuin­ka ole­ma­ton­ta kaik­ki inno­va­tii­vi­suus, yrit­tä­mi­nen ja ahke­ra työnteko. 

    Kris­ti­nus­kon ylei­nen suh­de muu­tok­seen on isla­miin näh­den ollut huo­mat­ta­vas­ti posi­tii­vi­sem­pi jo kes­kia­jal­ta läh­tien. Kris­ti­nus­ko oli mukau­tu­vam­pi, jous­ta­vam­pi, vähem­män ehdo­ton. Ja mikä tär­kein­tä, maal­li­nen val­ta ja kir­kol­li­nen val­ta oli­vat alus­ta läh­tien toi­sis­taan ero­tet­tu­ja, mikä ei vie­lä­kään toteu­du useim­mis­sa isla­mi­lai­sis­ta yhteis­kun­nis­ta, eikä tie­ten­kään toteu­tu­nut keskiajalla.
    Kirk­ko jou­tui otta­maan huo­mioon maal­li­sen val­lan ja teke­mään sen kans­sa yhteis­työ­tä ja myös usein alis­tu­maan sil­le. “Anta­kaa kei­sa­ril­le, mitä kei­sa­ril­le kuu­luu ja Juma­lal­le mikä Juma­lal­le kuuluu.”
    Kir­kol­la oli mer­kit­tä­vä roo­li maal­li­sen yhteis­kun­nan oma­na­tun­to­na. Molem­mat suu­ret euroop­pa­lai­set kult­tuu­ri­ro­mah­duk­set 1900-luvul­la tuli­vat mas­sa­liik­kei­den paris­ta, joil­la oli ylei­ses­ti nega­tii­vi­nen suh­tau­tu­mi­nen kristinuskoon.

    Nykyi­nen län­si­mai­nen sivis­tys yksi­lö­noi­keuk­si­neen ja mie­li­pi­teen­va­pauk­si­neen on ainut­ker­tai­nen poik­kea­ma ihmis­kun­nan his­to­rias­sa. Sil­le ei löy­dy vas­ti­net­ta yhdes­tä­kään vähän­kään suu­rem­mas­ta his­to­rial­li­ses­ta tai nykyi­ses­tä yhteis­kun­nas­ta tai kult­tuu­ris­ta. Ei yhdestäkään.

    Niis­sä mys­ti­fioi­duis­sa ja roman­ti­soi­duis­sa mui­nai­sen Cor­do­ban tee­huo­neis­sa oli­si kau­la kat­ken­nut nopeas­ti jos val­taa­pi­tä­viä oli­si arvostellut.

    Epäi­lys moni­kult­tuu­ri­sen yhtei­se­lon edel­ly­tyk­sis­tä on vah­vaa juu­ri sik­si, että mei­dän kult­tuu­rim­me on his­to­rial­li­nen ano­ma­lia, har­vi­nai­nen ja hau­ras poik­kea­ma, jon­ka kehit­ty­mi­nen vei usei­ta sato­ja vuo­sia, eikä tapah­tu­nut hel­pol­la, eikä taisteluitta.

    Voi hyvin olla, että raken­tuak­seen sivis­ty­neek­si kult­tuu­rin syvä­ta­so tar­vit­see oman pit­kän asteit­tai­sen kehi­tyk­sen­sä, kehi­tyk­sen johon kult­tuu­rin oma kuvas­to ja his­to­ria luon­nol­li­ses­ti yhty­vät, eikä se kehi­tys ole adop­toi­ta­vis­sa, ei kei­no­te­koi­ses­ti väli­tet­tä­vis­sä vie­raal­la kuvas­tol­la, ei lähe­tet­tä­vis­sä vien­ti­tuot­tee­na sen enem­pää Ira­kiin, Afga­nis­ta­niin kuin Rot­ter­da­min muslimikortteleihinkaan.

  50. spot­tu:

    Otta­mat­ta nyt kan­taa uuti­sen toden­pe­räi­syy­teen, mikä slo­ga­nis­sa “maas­sa maan taval­la” maa­han­muut­to­po­liit­ti­sen ohjel­man joh­toa­ja­tuk­se­na oli­si niin huo­noa ? Se tii­vis­tää aika hyvin mis­tä hier­tää, ja on val­miik­si niin neut­raa­li ilmai­su että sopii niin vih­reän kuin perus­suo­ma­lai­sen­kin sana­va­ras­toon, ja nyt siis myös dema­rei­den. Tulee ihan Kek­ko­sen ajan kon­sen­sus mieleen.

    Se on vaan joten­kin eri­kois­ta että puo­lu­eet kamp­pail­les­saan ker­toi­si­vat aja­van­sa asioi­ta jois­ta kaik­ki ovat yhtä miel­tä. Täl­lä logii­kal­la vaa­lis­lo­ga­nei­ta 2011:

    Lap­sia tulee hoi­taa. Äänes­tä Vihreitä.”
    “Lake­ja on nou­da­tet­ta­va, lain­kuu­lia­nen valin­tas on Kokoomus.”
    “Jul­ki­sen perus­kou­lun puo­les­ta, SDP.”
    “Perus­suo­ma­lai­set — ruo­kaa ihmisille.”
    “Kes­kus­ta­lai­sia on koko maassa.”
    “Älä varas­ta — Kristillisdemokraatit.”
    “Vähem­män rän­tää — RKP

  51. Vil­le: “Nyt kun län­si­maat ovat pääs­seet kehi­tyk­ses­sä edel­le, mik­sei mei­dän kau­pun­geis­sam­me yhtei­se­lo sujui­si yhtä hyvin?”

    Rima ei ole kovin kor­keal­la jos esi­merk­ki­nä rau­han­omai­ses­ta rin­nak­kai­se­los­ta käy­te­tään Reconquis­tan ajan Espanjaa.

  52. Hesa­ris­sa on 28.3.2010 pik­ku­jut­tu Sin­ne­mä­ki ja Urpi­lai­nen sota­sil­la maan tavas­ta. Huo­mio kiin­nit­tyy seu­raa­viin sitee­rauk­siin, jois­ta tosin on mah­do­ton­ta tie­tää ovat­ko ne toi­mit­ta­jan muun­nel­ma vai sana­tar­kas­ti noin lausu­tut — Urpi­lai­sen osal­ta nime­no­maan lausu­mat­ta jätetty:

    [Urpi­lai­nen sanoo:] “Kyl­lä minä olen sitä miel­tä, että tyt­tö­jen ympä­ri­leik­kaus­ta tai pak­koa­vio­liit­to­ja ei pidä Suo­mes­sa hyväksyä.”

    Samaa miel­tä on Sin­ne­mä­ki. […] Hänes­tä on sel­vää myös, että esi­mer­kik­si tyt­tö­jen ympä­ri­leik­kaus­ta ei pidä hyväk­syä, kos­ka se on lain mukaan rikos.

    (Sit­ten Sin­ne­mä­ki leh­den mukaan tul­kit­see kohut­tua sanan­las­kua niin, että sen mukaan “me kaik­ki eläi­sim­me täs­mäl­leen samal­la taval­la”. Jär­je­tön tul­kin­ta! Kek­sit­ty ad hoc tätä tilan­net­ta var­ten Urpi­lai­sen mollaamiseksi.)

    Onko Sin­ne­mä­ki sano­nut kir­jai­mel­li­ses­ti niin kuin Hesa­ri kir­joit­taa ja tar­koit­taa­ko hän kir­jai­mel­li­ses­ti sitä: tyt­tö­jen ympä­ri­leik­kaus­ta ei pidä hyväk­syä, kos­ka se on lain mukaan rikos?

    Urpi­lai­sen lausun­non vies­ti on, että tyt­tö­jen suku­puo­lie­lin­ten sil­po­mis­ta ei saa sal­lia, sanoi­pa Suo­men laki sii­tä mitään tai ei. Sin­ne­mäen lausun­non vies­ti on, että tyt­tö­jen suku­puo­lie­lin­ten sil­po­mi­sen kiel­tä­mi­nen riip­puu lain­sää­dän­nös­tä: jos se on lain­vas­tais­ta, sitä ei sal­li­ta. Entäs jos lais­ta ei löy­tyi­si pykä­lää, jon­ka voi­daan kat­soa kiel­tä­vän sen? Ei ollen­kaan mah­do­ton lain­sää­dän­tö­ti­lan­ne maas­sa, jos­sa sel­lais­ta tapaa ei ole ollut.

    Eivät kaik­ki vih­reät­kään ole äärim­mäi­siä kulttuurirelativisteja.

    Suo­men kuva­leh­den jutus­sa 3.3.2009 Oras Tynk­ky­nen: Vih­reät ovat juut­tu­neet poliit­ti­seen kor­rek­tiu­teen Tynk­ky­nen lausuu ihan viisaita:

    Mil­lai­sia lin­jauk­sia Tynk­ky­nen oli­si val­mis uudistamaan?
    ”Esi­mer­kik­si sitä, mitä maa­han­muut­ta­jil­ta voi­daan edel­lyt­tää, mitä vel­vol­li­suuk­sia heil­le voi­daan asettaa.”
    Tynk­ky­nen ottaa esi­mer­kin Hol­lan­nis­ta. Siel­lä kan­sa­lai­suut­ta hake­vil­ta edel­ly­te­tään, että he kat­so­vat videon, joka esit­te­lee hol­lan­ti­lai­sia oikeus­val­tio­ta ja perusarvoja.
    ”Poliit­ti­ses­ti kor­rek­ti mie­li­pi­de on, että mik­si pako­te­taan ihmi­set täl­lai­sia kat­so­maan, saa­han kan­ta­suo­ma­lai­sil­la­kin olla eri­lai­sia aja­tuk­sia ja arvo­ja. Mie­les­tä­ni on kui­ten­kin koh­tuul­lis­ta, että maa­han­muut­ta­jil­le teh­dään sel­väk­si ne perus­oi­keu­det, joi­ta kaik­kien tulee Suo­mes­sa asues­saan kun­nioit­taa. Moni­kult­tuu­ri­suu­den nimis­sä ei voi kos­kaan hyväk­syä ihmi­soi­keus­louk­kauk­sia. Suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan tun­te­mi­nen hel­pot­taa integroi­tu­mis­ta.” […] Toi­voi­sin, että maa­han­muut­to­po­li­tii­kas­sa voi­tai­siin vah­vis­taa myös sel­lais­ta vies­tiä, että toi­vo­tam­me ter­ve­tul­leik­si ihmi­set, jot­ka ovat val­mii­ta sitou­tu­maan suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan perus­ar­voi­hin ja toi­mi­maan yhteis­ten peli­sään­tö­jen mukaan.”

  53. Muis­te­len, että Olof Pal­me­kin yrit­ti 1970-luvul­la paran­nel­la ase­mi­aan valit­si­joi­den sil­mis­sä maa­han­muut­to­vas­tai­sil­la puheil­la. Eivät aut­ta­neet. Pal­me hävi­si vaa­lit ja pää­mi­nis­te­rik­si tuli porvari.

  54. Ricca­do:

    Maan lake­ja on nou­da­tet­ta­va. Ei kai sii­nä ole mitään epäselvää. 

    Suo­ma­li­nen ran­gais­tus­me­net­te­ly on men­nyt niin lep­suk­si, että mones­sa suh­tees­sa voi kysyä, että mitä muka seu­raa, jos ei nou­da­ta? Ehdol­li­set van­keus­tuo­miot ovat lähin­nä häpeä­ran­gais­tuk­sia, jot­ka eivät pai­na sel­lai­sia, jot­ka eivät häpe­ää tun­ne ja sak­ko­jen muun­to­ran­gais­tuk­sen pois­ta­mal­la käy­tän­nös­sä dekri­mi­na­li­soi­tiin esi­mer­kik­si näpis­tyk­set tiet­ty­jen teki­jä­luok­kien osalta.

    Nuo edel­lä­mai­ni­tut eivät tee eroa kan­sa­lai­suus­a­se­man suh­teen, nime­no­maan ulko­maa­lai­siin liit­tyy tämän maan erit­täin lep­su kar­ko­tus­po­li­tiik­ka. Sel­lon ampu­ja oli leh­dis­tön tie­to­jen mukaan van­ha tut­tu aina­kin nel­jän eri kärä­jä­oi­keu­den aluel­la ja aina­kin pahoin­pi­te­lyis­tä, ampua-ase­ri­kok­sis­ta, ja lähes­ty­mis­kiel­lois­ta voi kus­ta­kin puhua nime­no­maan moni­kos­sa. Sil­ti hän­tä ei ollut ilmei­ses­ti tul­lut vie­lä lähel­le­kään sitä rajaa, että hänen pois­ta­mis­taan maas­ta oli­si edes har­kit­tu (asia joka mut­ten suu­res­ti ihme­tyt­ti jokais­ta ulko­maa­lais­ta, joi­den kans­sa tuos­ta tulin tuol­loin työ­pai­kan kah­vi­tauol­la tai muu­toin itse puhuneeksi)

    Mikä ihme on ‘maan tapa’, jota tuli­si noudattaa?

    Myön­ne­tään, että täs­sä asias­sa rapau­tu­mis­ta on tapah­tu­nut val­ta­väes­tön­kin kes­kuu­des­sa, mut­ta tapa­na on ollut esi­mer­kik­si, että ter­ve työi­käi­nen ihmi­nen pitää kun­nia-asia­na, että kyke­nee elät­tä­mään itsen­sä ja alai­käi­set per­heen­jä­se­nen­sä. Han­ka­la täs­tä uut­ta laki on laa­tia muu­ten, mut­ta en ymmär­rä, mik­si maan kan­sa­lai­suuk­sia pitää antaa sel­lai­sil­le maa­han­muut­ta­jil­le, joi­ta tämä tapa ei kiinnosta. 

    En myös­kään eri­tyi­sem­min pidä sii­tä, että kun jois­sain kult­tuu­reis­sa on tapa­na eris­tää vai­mot ja pitää hei­dät kou­lut­ta­mat­to­mi­na, niin rat­kai­suk­si tähän esi­te­tään uudes­sa kan­sa­lai­suus­lais­sa kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sen romut­ta­mis­ta suur­per­hei­den äideil­tä. Minus­ta se on käsien ylös­nos­ta­mis­ta sel­lai­sen tavan suh­teen, jon­ka en toi­voi­si vakiiin­tu­van tähän maahan.

  55. Tuo­mas S
    [mal­til­li­nen mus­li­mi on kon­ser­va­tii­vi­sem­pi kuin mal­til­li­nen kristitty]
    “Jos se on ikä­vä tosia­sia, niin fak­taa pöytään”

    No niin, nyt kyl­lä upot­tiin taas tähän poliit­ti­ses­ti kor­rek­tiu­den suo­hon. Ihan kuin tämä päi­vän­sel­vä tosia­sia ei oli­si kaik­kien tiedossa.

    Täy­sin päte­vien tut­ki­mus­ten­kin mukaan maal­lis­tu­nein mus­li­mi­val­tio Turk­ki on kon­ser­va­tii­vi­sem­pi kuin uskon­nol­li­sin län­si­maa USA. Ja tätä on ihan tur­ha yrit­tää selit­tää mil­lää­in pie­nen­pie­nen mur­to-osan kon­ser­va­tii­vi­suu­del­la, kos­ka kyl­lä Yhdys­val­lois­ta löy­tyy myös vas­taa­van­lai­nen haahuilijaporukka.

    Turk­ki­lai­set mal­til­li­sia muslimeita?”

    He ovat mal­til­li­sia mus­li­meik­si. Minua aina niin huvit­taa kun puhu­taan näis­tä mal­til­li­sis­ta mus­li­meis­ta, joi­ta on kuu­lem­ma ihan joka­paik­ka täyn­nä. Sil­lä mal­til­li­sel­la mus­li­mil­la saat­taa kui­ten­kin olla mal­til­li­ses­ta kris­ti­tys­tä poik­kea­vat käsi­tyk­set homo- ja trans­sek­su­aa­leis­ta, nais­pap­peu­des­ta (imaa­miu­des­ta?), nai­sen ase­mas­ta ja tie­ten­kin juutalaisista.

    Han­nu Visti
    “Enti­nen kol­le­ga oli ira­ni­lai­nen, joka istui töi­den jäl­keen mui­den kans­sa pubis­sa juo­mas­sa kal­jaa. Jos en oli­si jos­tain tien­nyt, että hän on ira­ni­lai­nen mus­li­mi, ei sitä oli­si mis­tään saa­nut selville”

    No ihan sama jut­tu tääl­lä, pait­si että vaik­ka kysei­nen kol­le­ga oli kor­keas­ti­kou­lu­tet­tu, hänel­lä oli päi­vän­sel­väs­ti juu­ta­lai­san­ti­pa­tioi­ta sekä käsi­tys sii­tä, että 911-iskut oli­vat Mos­sa­din tekemiä.

    Kun uskon­not ja lain­sää­dän­tö ovat tör­mäys­kurs­sil­la, lain­sää­dän­nön ase­man kuu­luu olla vah­vem­pi ja oikeus­lai­tok­sen teh­tä­vä on napa­ta tätä sisäis­tä­mät­tö­mät rötös­her­rat kiikkiin. ”

    Suo­mes­sa­ko? Älä nau­ra­ta. Ne ehdol­li­set van­keus­tuo­miot eivat tun­nu oikeas­ti missään.

  56. Ongel­mas­sa on useam­pi asia nipus­sa: poliit­ti­nen todel­li­suus on typis­ty­nyt sil­kak­si ään­ten kalas­te­luk­si, jos­sa sisäl­tö on liki mer­ki­tyk­se­tön­tä, kun­han vies­ti esi­te­tään koh­de­ryh­mään vetoa­val­la taval­la samaan aikaan kuin jul­kea kor­rup­tio rehottaa. 

    Suvait­se­mat­to­muus ja halu läi­miä “oikei­ta” mie­li­pi­tei­tä läpi ken­tän on kas­vus­sa. Eri­lai­set moraa­li­set ryh­ti­liik­keet tai nii­den hai­kai­lu ovat liki tren­di­käi­tä. Polii­ti­kot tun­tu­vat kil­pai­le­van sii­tä kukaa vään­tää suu­rim­man lat­teu­den suu­rim­pien aplo­dien toi­vos­sa. Tämä kos­kee myös nii­tä “epä­po­lit­ti­sia” taho­ja, jot­ka koke­vat haas­ta­van­sa vakiin­tu­neem­mat tahot.

    Samaan aikaan on todel­li­sia­kin ongel­mia. Yksi todel­li­sim­pia saat­tai­si oikeus­val­tios­sa olla minis­te­rin hen­ki­löön koh­dis­tu­va jat­ku­va panet­te­lu ja uhkai­lu. Näin ei tie­ten­kään ole, kos­ka moraa­lil­taan rapau­tu­nut jär­jes­tel­mä on jo sopeu­tu­nut pitä­mään salon­ki­kel­vot­to­mia meto­de­ja “aito­na” ja “reh­ti­na” — maan tapana.

  57. Kotout­ta­mi­seen liit­tyy mie­len­kiin­toi­nen para­dok­si: samat ihmi­set puhu­vat ensin suo­ma­lai­sen mie­hen ja täkä­läi­sen yhteis­kun­nan tavat­to­mas­ta väki­val­tai­suu­des­ta ja heti perään vaih­ta­vat luon­te­vas­ti vaa­ti­muk­siin maa­han­muut­ta­jien opet­ta­mi­seen maan tavoil­le. Päät­täi­si­vät nyt onko suo­ma­lai­suus pers­lä­pi vai tavoi­tel­ta­va ihanne.

    Tut­ki­mus­ten perus­teel­la tie­däm­me vas­tak­sen: maan tapa on väkivallattomuus. 

    Tämä ei joh­du pel­käs­tään suo­ma­lai­sen luon­teen kai­ken­puo­li­ses­ta lat­teu­des­ta; edes väki­val­taan ei viit­si­tä tai keh­da­ta ryh­tyä. Vähin­tään yhtä tär­ke­ää on demo­kra­tian vakiin­tu­nei­suus. Väki­val­taan ei hevin ryh­dy­tä, kun val­tio­val­ta koe­taan legi­tii­mik­si ja oman int­re­gi­tee­tin kan­nal­ta riit­tä­väk­si. Luo­te­taan sii­hen, että hom­ma pelaa riit­tä­vän hyvin.

    Maa­han­muut­ta­jat eivät usein­kaan koe samal­la taval­la. Esi­mer­kik­si äidit pahoin­pi­te­le­vät lap­si­aan, jot­ta nämä luki­si­vat läk­syn­sä. Tähän­hän puut­tui se type­rä venä­läi­nen, jol­le nime­no­maan ker­rot­tiin, että Suo­mes­sa ja jopa Turus­sa lap­sen edun takia las­ten­suo­je­lu­asiois­ta ei puhu­ta. Sii­tä huo­li­mat­ta tämä Med­ve­de­vin lähet­ti­läs pal­jas­ti yksi­tyis­koh­tia leh­dis­tö­ti­lai­suu­des­sa. Näin toi­miin ihmi­nen, joka ei luo­ta viran­omai­seen — tai, tar­kem­min sanot­tu­na, halusi vedo­ta ihmi­siin, jot­ka eivät luo­ta viran­omai­siin. Venä­läis­ten maa­han­muut­ta­jien loja­li­teet­tia masi­noi­tiin Mos­ko­vas­sa Venä­jän suuntaan,

    Niin tai näin, väki­val­lan mää­rä on pait­si aika hyvä elä­män­laa­dun myös yhteis­kun­nal­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den mit­ta­ri. “Maan tapa” on pidät­täy­tyä väki­val­las­ta. Tyt­tö­jä ei ympä­ri­lei­ka­ta, dema­rei­ta ei mui­lu­te­ta, lap­sia ei hakata …

  58. tpyy­luo­ma: “Se on vaan joten­kin eri­kois­ta että puo­lu­eet kamp­pail­les­saan ker­toi­si­vat aja­van­sa asioi­ta jois­ta kaik­ki ovat yhtä mieltä.”

    Vie­lä eri­koi­sem­paa on yrit­tää jäl­ki­kä­teen muut­taa ilmai­su­jen tul­kin­taa sen perus­teel­la kuka nii­tä on käyt­tä­nyt. Aina voi tie­tys­ti julis­tuk­sen­omai­ses­ti tode­ta että dema­rin käyt­tä­mä­nä “maas­sa maan taval­la” tar­koit­taa että cur­ryn haju alkaa risoa kan­na­tuk­sen hii­pues­sa, mut­ta vih­reän arvo­li­be­ra­lis­tin blo­gis­sa kyse on sopeu­tu­mi­sen tehos­ta­mi­ses­ta. Kovin uskot­ta­vaa tämän­kal­tai­nen reto­riik­ka ei ole.

    Äänes­tä­jä­nä en pidä lain­kaan ongel­mal­li­se­na tai eri­koi­se­na että Osmon alku­pe­räi­sen kir­joi­tuk­sen tee­seis­tä voi puo­lue­kan­nas­ta riip­pu­mat­ta olla samaa miel­tä. Vih­reil­tä eri­kois­ta ei ole myös­kään se että Sin­ne­mä­ki erik­seen pai­not­taa tie­dot­tees­saan: Vih­reät eivät hyväk­sy poik­kea­mis­ta ihmi­soi­keuk­sis­ta tai Suo­men lain­sää­dän­nös­tä kult­tuu­ri­sin perus­tein vaik­ka kyse onkin itsestäänselvyydestä.

  59. Enki­du:

    Kotout­ta­mi­seen liit­tyy mie­len­kiin­toi­nen para­dok­si: samat ihmi­set puhu­vat ensin suo­ma­lai­sen mie­hen ja täkä­läi­sen yhteis­kun­nan tavat­to­mas­ta väki­val­tai­suu­des­ta ja heti perään vaih­ta­vat luon­te­vas­ti vaa­ti­muk­siin maa­han­muut­ta­jien opet­ta­mi­seen maan tavoille.

    Kyl­lä aina­kin niis­sä kolum­neis­sa tai mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sis­sa mitä minun sil­mii­ni on osu­nut, suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan väi­te­teyl­lä tavat­to­mal­la väki­val­tai­suu­del­la mäs­säi­ly on ollut omi­nais­ta juu­ri niil­le puna-vih­reil­le äänil­le, joi­den mie­les­tä suo­ma­lais­ten pitäi­si olla tavat­to­man kii­tol­li­sia, jos tän­ne joku halu­aa muut­taa (ihan riip­pu­mat­ta muut­ta­jan motii­veis­ta tai hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta ominaisuuksista). 

    Sin­ne­mä­ki­kin ilmot­ti, että ensim­mäi­nen asso­si­aa­tio hänen pääs­sään suo­ma­lai­ses­ta maan tavas­ta liit­tyy rikol­li­suu­teen, vaik­kaan ei aina­kaan täl­lä ker­taa väki­val­tia­seen sellaiseen.

  60. Täs­sä blo­gi­mer­kin­nös­sä ja yhdes­sä sen kom­men­tis­sa on mai­nit­tu cur­ry “haju” ikään kuin se oli­si vas­ten­mie­li­nen­kin ais­ti­ha­vain­to. Cur­ry on eräs maa­il­man iha­nim­mis­ta tuok­suis­ta, heti val­ko­si­pu­lin ja vanil­jan jälkeen!

    Ettäs tie­dät­te.

    Sil­loin kun meil­lä vie­lä tupa­koi­tiin ja sisäil­ma koto­na hai­si pahal­le, panin ennen vie­rai­den tuloa jos­kus pais­tin­pan­nul­le cur­ry­jau­het­ta vois­sa pais­tu­maan. Tuok­sun takia. :p

  61. Tuos­sa Tynk­ky­sen puheen­vuo­ros­sa on aihe­pii­ril­le poik­keus­el­li­ses­ti edes jotain subs­tans­sia. Voi­han sitä teh­dä videon jos­sa seli­te­tään lain­sää­dän­töä ja tapa­kult­tuu­ria. Yli­pään­sä viral­li­nen Suo­mi-tie­to on suun­nat­tu turis­teil­le ja sijoit­ta­jil­le, ja tyy­li­la­ji ei ole aina­kaan arki­rea­lis­mi. Sii­nä­pä poh­dit­ta­vaa brändityöryhmälle.

    Tapa­kult­tuu­ri ei tosin ole mikään yksin­ker­tai­nen asia, ei Suo­mes­sa ole minus­ta yksi­mie­li­syyt­tä sii­tä miten pitäi­si käyt­täy­tyä. Esi­mer­kik­si saa­ko jul­ki­sel­la pai­kal­la olla kän­nis­sä? Kuin­ka kän­nis­sä? Se mitä ihmi­set ovat miel­tä sii­tä miten pitäi­si käyt­täy­tyä ja miten he käyt­täy­ty­vät on kak­si eri asi­aa, kuten toi­veet ja todel­li­suus. Kie­len­ope­tuk­ses­sa on kuu­lem­ma vähän saman­lai­nen ongel­ma, ope­ta­taan­ko suo­mea niin kuin sitä pitäi­si puhua vai niin kuin sitä puhutaan?

    Jos­kus sitä toi­voi­si että puhut­tai­siin ihan vaka­vis­ta asiois­ta, aika ajoin tätä joku jopa yrit­tää. Esi­mer­kik­si kie­li­po­li­tiik­ka, läh­de­tään­kö sii­tä että Suo­mes­sa puhu­taan suo­mea? Jos kyl­lä, niin sit­ten pitää panos­taa kie­len­ope­tuk­seen ja hyväk­syä että integroi­tu­mi­nen on hitaam­paa. Jos ei, niin sit­ten minus­ta pitäi­si nos­taa englan­ti ja ehkä jopa venä­jä viral­li­sek­si kieleksi.

  62. Tämän kes­kus­te­lun perus­teel­la on tul­lut sel­väk­si, että “maas­sa maan taval­la tai maas­ta pois” sopii oikein hyvin maa­han­muut­to­po­li­tii­kan peri­aat­teek­si mil­le puo­lu­eel­le tahansa.
    Aina­kin parem­min kuin se, että mum­mot kar­koi­te­taan, mut­ta väki­val­tai­sen rikol­li­sen kar­koit­ta­mis­ta ei edes har­ki­ta — ja sit­ten kun ihmi­siä on tapet­tu, viran­omai­nen tote­aa, että vir­het­tä ei ole tepah­tu­nut — siis kaik­ki oikein.

  63. Ihmeel­lisk­si hius­ten­hal­ko­mi­sek­si vää­ne­tään aina kaik­ki asiat, kun pitäi­si ryh­tyä todel­la kes­kus­te­le­maan maa­han­muu­ton ongel­mis­ta (hyvis­tä puo­lis­ta kun kes­kus­te­lua saa ja voi käy­dä). Nyt hom­ma vesi­tet­tiin sil­lä miten kukin itse “tul­kit­see” sanon­nan ‘maas­sa maan taval­la’. Ei se ole ongel­ma, vaan kes­kus­tel­ta­va asia — tai muu­ten emme voi­si käyt­tää useim­pia sano­jam­me jot­ka ovat moni­mer­ki­tyk­sel­li­siä kun emme tie­dä miten kukin ne mil­loin­kin tul­kit­see (voi, vih­reä, nuo­ri, varsinainen..).

    Yhteis­kun­nas­sa kaik­kien mie­li­pi­tei­tä oli­si kuun­nel­ta­va kui­ten­kin, eikä ketään voi täy­sin sivuut­taa, vaik­ka omas­ta mie­les­tä ne oli­si­vat huo­no­ja­kin (tai puo­lue­to­ve­rin) ja sik­si on ikä­vä, jos Osmo perään­nyt aiem­mas­ta blo­gi­poh­din­nas­ta sik­si, että joku puo­lu­ees­sa on näpäyt­tä­nyt val­tuuk­sien ylit­tä­mi­ses­tä ja yrit­tää pis­tää kaik­ki muut mie­lei­seen­sä ojennukseen.

    Sit­ten asi­aan: Mie­les­tä­ni “maas­sa maan taval­la” sisäl­tää kyl­lä ihan aiheel­li­sia käsi­tel­tä­viä asioi­ta­kin, jot­ka oli­si pys­tyt­tä­vä puhu­maan, eikä kaik­ki asiat aina vält­tä­mät­tä lais­sa ole. Tai kuten on alka­nut kuu­lua, niin ole­mas­sa ole­vat lait halut­tai­siin muut­taa, ettei tar­vit­si­si­kaan kaik­kien olla kuten nyt maan tavat (lait) edellyttävät.

    Puhun nyt esim poh­din­nas­ta, että maa­han­muut­ta­jia oli­si suo­sit­ta­va työ­hö­no­tos­sa. Se rik­koo nykyis­tä maan tapaa (jol­la tar­koi­tan nyt lakia). Jos Sin­ne­mäen mukaan asiat ovat ok, niin mik­si näis­tä tasa-arvois­ta­vis­ta maan tavois­ta halut­tai­siin siir­tyä tilan­tee­seen jos­sa me alam­me muut­taa lake­jam­me ja sopeutumaan?
    Jos nykyi­set lakim­me ovat pys­ty­neet sopeut­ta­maan sisäl­lis­so­dan kes­ke­nään soti­neet yhteen tasa-arvois­ta­mal­la aivan kaik­ki saml­le vii­val­le ja jos mitä uskonn­ot­to­mim­pien kom­mu­nis­tien lap­set­kin ovat suvi­vir­ret kes­tä­neet, niin mikä hätä on niin suu­ri että ne maan tavat eivät toi­mi­si nytkin.

    Ja ihmet­te­len, että kun Osmo voi esit­tää kri­tiik­kiä ja rat­kai­sueh­do­tuk­sia mihin tahan­sa asi­aan blo­gis­saan, niin mikä täs­sä asias­sa on niin eri­tyis­tä että puo­lueih­mi­set vai­vau­tu­vat heit­tä­mään lun­ta tupaan (Osmo ker­toi kir­joi­tuk­ses­saan saa­neen­sa kri­tiik­kiä ja niin ilmei­sen kovaa, että olan­ko­hau­tus vähäi­se­nä poh­dis­ke­lu­na ei rii­tä vaan heil­le riit­ti vas­ta sanois­ta perään­ty­mi­nen). Näin kova herk­kyys ja voi­ma­kas rea­goin­ti nor­maa­liin kes­kus­te­luun syn­nyt­tää aina häm­mäs­tyk­sen, “mikäs noil­le nyt tuli, mikä ongel­ma täs­sä on takana”.

    Ilmei­ses­ti asia ihan oikeas­ti alkaa kai­va­ta kun­non kes­kus­te­lua ja kipei­den koh­tien käsit­te­lyä ja lääk­kei­den etsi­mis­tä yhdes­sä ja ajois­sa (nyt), ennen­kuin pii­los­sa nii­hin pää­see syn­ty­mään oikei­ta tuleh­dus­koh­tia joi­ta ei paran­na kuin ampu­toi­mal­la joi­ta­kin raa­jo­ja irral­li­sik­si tapauk­sik­si ja samal­la yhteis­kun­ta raajarikoksi.

    1. Sii­tä teks­tis­tä, joka tuos­sa “maas­sa maan taval­la” teks­tis­sä oli, en luo­vu, eikä kukaan myös­kään ole ilmais­sut ole­van­sa sen kans­sa eri miel­tä. Eikä se otsik­ko­ni mikään paha ollut sen artik­ke­lin otsik­ko­na. Koko ulko­maa­lais­po­li­tii­kan otsik­ko­na se oli­si ihan muuta.
      Kyse oli sii­tä, että vih­reät epäi­li­vät — oikein tai vää­rin — Urpi­lai­sen täh­tää­vän slo­ga­nil­laan miel­lyt­tä­mään äänes­tä­jiä,. joil­la on ennak­ko­luu­lo­ja ulko­maa­lais­ten outo­ja TAPOJA vas­taan. Ian oikein, cur­ryn hajus­ta on esi­mer­kik­si vali­tet­tu. (Teem­me tänään ruo­kaa, jon­ka perus­maus­te on cur­ry). Jot­kut dema­rei­ta lähel­lä ole­vat kes­kus­te­li­jat ovat vakuut­ta­neet, ettei tämä ole dema­rei­den tar­koi­tus, vaan koko slo­ga­nin nos­to dema­rei­den ulko­maa­lais­po­li­tii­kan pää­si­säl­lök­si on Hesa­rin kek­sin­töä. Jos näin on, koko rii­ta on ollut turha.

  64. Vas­tak­kai­na­set­te­lu­jen aika on ohi oli Suo­men poliit­ti­sen his­to­rian pahim­pia val­hei­ta kun slo­ga­nin lan­see­raa­ja ajoi sit­ten täy­sin päin­vas­tais­ta politiikkaa.

  65. Vähän kon­kre­ti­aa: On kait itses­tään sel­vää, että Suo­men kal­tai­seen maa­han kotou­tu­mi­nen on haas­ta­vam­paa, kuin esim. englan­nin­kie­li­seen maa­han. Tähän kun lisä­tään täkä­läi­nen byro­kra­tia jne. ei ole ihme, jos maa­han saa­pu­nut — olet­taen ettei hän ole ollut täs­tä kai­kes­ta sel­vil­lä etu­kä­teen — on aavis­tuk­sen eksyksissä.

    Kie­lion­gel­ma on toki huo­mat­ta­va. Tämän lisäk­si tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tai­dot ovat vält­tä­mät­tö­myys nyky-yhteis­kun­nas­sa sel­viä­mi­sel­le. Esim. aikuis­kou­lu­tuk­ses­sa ei pääs­tä puus­ta pit­kään, jos tek­no­lo­gia tuot­taa tus­kaa ja kie­li ei luonnistu. 

    Niin­kiin yksin­ker­tai­nen pro­ses­si kuin maa­han­ha­ku­ti­lan­tees­sa säh­kö­pos­tin lähet­tä­mi­nen val­vo­va­na sil­mä­nä odot­ta­val­le vir­kai­li­jal­le saat­taa pal­jas­taa pal­jon perus­tai­dois­ta. Tuo voi tun­tua lap­sel­li­sen yksin­ker­tai­sel­ta. Point­ti on kui­ten­kin se, että säh­kö­pos­tia käyt­tä­vä hen­ki­lö osaa lukea ja kir­joit­taa ja hal­lit­see tämän lisäk­si alkeel­li­sen tason tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tai­dot, joten hän on vähin­tään­kin koulutuskelpoinen. 

    Oli­si pal­jon hedel­mäl­li­sem­pää puhua tämän kal­tai­sis­ta kon­kreet­ti­sis­ta ongel­mis­ta kuin tus­kail­la ekstre­mis­tien ja mar­gi­naa­li­ryh­mien nos­tat­ta­man pelon kans­sa. En minä oikeas­ti ole huo­lis­sa­ni Lut­her-sää­tiön hih­hu­leis­ta­kaan, vaik­ka hekin ovat sano­maan­sa pääs­seet levit­täy­ty­mään ihan tele­vi­sioon asti ja lisäk­si ovat — Her­ran Juma­la — ver­kos­tu­neet ulko­mai­ta myöten.

  66. Minä­hän noi­hin ruo­an­kä­ryi­hin viit­ta­sin toi­sen blo­gi­mer­kin­nön kom­men­tis­sa­ni, jos­sa ker­roin mitä Rys­sä­nä Suo­mes­sa ‑kir­jan kir­joit­ta­ja ja telk­ka­ri­toi­mit­ta­ja oli­vat rupa­tel­leet aamulähetyksessä.

    Kaik­kien suo­ma­lais­kan­sal­lis­ten ruo­ka­la­jien äitien, pais­tet­tu­jen muik­ku­jen ja pais­tet­tu­jen sila­koi­den, käryt ovat kaa­mei­ta, tart­tu­vat joka paik­kaan ja hai­se­vat kau­as ja kau­an. Sil­ti meil­lä syö­dään pais­tin­muik­ku­ja pari­kin ker­taa vii­kos­sa suu­re­na herkkuna.

    En usko että min­kään ruo­kien tuok­sut oikeas­ti kel­puu­tet­tai­siin häi­rit­se­vien tapo­jen lis­tal­le. Tosin hapan­si­la­koi­ta en ole kos­kaan haistanut. 😀

  67. Syl­ves­te­ri:

    No niin, nyt kyl­lä upot­tiin taas tähän poliit­ti­ses­ti kor­rek­tiu­den suo­hon. Ihan kuin tämä päi­vän­sel­vä tosia­sia ei oli­si kaik­kien tiedossa. 

    Sii­nä­koh­taa kun maa­il­man­ku­vaan­sa raken­taa päi­vän­sel­vil­le tosi­asioil­le jot­ka ovat kaik­kien tie­dos­sa niin… huoh. Ei ole mikään ihme että kes­kus­te­lu ei ete­ne, jos se perus­tuu päi­vän­sel­vil­le tosi­asioil­le jot­ka ovat kaik­kien tiedossa. 

    Kun nämä päi­vän­sel­vät tosi­asiat (jot­ka ovat kaik­kien tie­dos­sa) vie­lä vaih­te­le­vat hen­ki­lön mukaan (yhdel­le Astrid Thors syö päi­vän­sel­väs­ti lap­sia, toi­sel­le on yleis­tä tie­toa, että maa­han­muut­ta­jat tulee elä­mään työt­tö­myys­kor­vauk­sil­la ja vie sen jäl­keen työ­pai­kat, kol­man­nel­le taas ei pää­hän mah­du yhtään ainut­ta nega­tii­vis­ta asi­aa maa­han­muu­tos­ta) ja kun koko tämä sot­ku lai­te­taan inter­ne­tiin, saa­daan aikaan suo­ma­lai­nen meta­kes­kus­te­lu keskustelusta. 

    Itse oppo­noin tuo­ta turk­ki­jut­tua ainoas­taan oma­san koke­muk­see­ni noja­ten- ne muu­ta­mat turk­ki­lai­set jot­ka tun­nen, juo­vat vii­naa, käy­vät sau­nas­sa ja elä­vät ihan taval­lis­ta, nor­maa­lia elä­mää. Kyl­lä­hän tämä nyt on päi­vän­sel­vä tosia­sia, ihan kuin tämä ei oli­si ylei­ses­sä tiedossa?

  68. On myös kotoi­nen sanon­ta talos­sa talon taval­la. Ei ole ollut help­poa sopeu­tua tähän val­ta­kun­nan sisäis­ten­kään siir­to­lais­ten. Sotae­va­kot. Muis­tan miten lap­se­na he oli­vat kuin jotain kum­ma­jai­sia. Ei sen takia, että hei­dän tiluk­sen­sa oli Län­si-Suo­mes­sa irro­tet­tu kar­ta­noi­den mais­ta vaan sen takia, että he oli­vat joten­kin yhtei­sös­tä irral­li­sia hiip­pa­rei­ta ja mil­tei­pä erakkoja.

    Kult­tuu­rie­rot jopa Lou­nais-Suo­men ja Hel­sin­gin seu­dun välil­lä ovat val­ta­vat. Itse Hesas­sa asues­sa­ni kum­mas­te­lin mon­taa asi­aa. Hesas­sa bus­si­py­sä­keil­lä ja kios­keis­sa jne. men­tiin kil­tis­ti jonoon. Turus­sa ei kos­kaan jono­tet­tu vaan oltiin lau­ma­na ja kui­ten­kin jokai­nen tie­si vuo­ron­sa. Saman olen huo­man­nut Parii­sis­sa ja Lyonis­sa. Hesa­lai­nen ystä­vä­ni oli len­to­ken­täl­lä jono­tus­a­sen­teel­la ja mei­dät ohi­tet­tiin kum­mal­ta­kin puo­lel­ta ja lop­pu­jen lopuk­si olim­me vii­mei­set lippuluukulla.

    Suo­men sisäl­lä on suu­ria kult­tuu­rie­ro­ja arjes­sa ja voi hyvä tava­ton, ettem­me tajua, miten suu­ria ne voi­vat olla eri kan­sal­li­suuk­sien välil­lä. Lii­ke­mie­hil­le kyl­lä on tar­jol­la jos jon­kin­lais­ta kurs­sia, mut­ta taval­li­nen suo­ma­lai­nen ei saa min­kään­lais­ta oppia kulttuurieroista.

  69. Lut­her-sää­tiön ihmi­set ovat kyl­lä opil­li­ses­ti tiuk­ko­ja, mut­ta sii­hen hei­dän “radi­ka­lis­min­sa” päät­tyy­kin. Radi­kaa­lein teko heil­tä oli kiel­tää piis­pa Eero Huo­vi­sel­ta ehtool­li­nen muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Piis­pa kun oli “epä­raa­ma­tul­li­sen” nais­pap­peu­den kannalla.
    Isla­mi­lai­set ääri­ryh­mät ovat vähän toi­sen­lais­ta porukkaa.

  70. Kari:

    Saa­ra:

    Lisä­huo­mio: tun­nut hah­mot­ta­van maa­il­man eri­lai­sia kult­tuu­re­ja aika kak­si­ja­koi­ses­ti, joko hyvi­nä tai pahoi­na. Totuus on toki toisenlainen.

    Aivan täs­mäl­leen juu­ri näin. Toi­set kult­tuu­rit parem­pia ovat kuin toi­set. Suo­ma­lai­nen (tai län­si­mai­nen) kult­tuu­ri on pal­jon, pal­jon parem­pi kuin muut. Mik­si? Sik­si, että muu­al­la minun­lais­ta­ni tyyp­piä ei sie­det­täi­si pät­kän vertaa.

    Minun­kin mie­les­tä­ni län­si­mai­nen kult­tuu­ri on mm. afrik­ka­lais­ta parem­pi (tätä en siis kiis­tä­nyt), mut­ta sinä tun­nut ole­van sitä miel­tä että län­si­mai­ses­sa ei ole mitään vikaa eikä afrik­ka­lai­ses­sa mitään hyvää, eli vai­ku­tat pitä­vän kult­tuu­re­ja diko­to­mi­ses­ti joko hyvi­nä tai pahoi­na. Todel­li­suu­des­sa kult­tuu­rit koos­tu­vat jou­kos­ta eri­lai­sia piir­tei­tä, jois­ta osa on vali­tus­ta näkö­kul­mas­ta tar­kas­tel­len enem­män kan­na­tet­ta­via ja toi­set vähem­män. Tus­kin mitään sel­lais­ta kult­tuu­ria on ole­mas­sa, jos­sa ei oli­si mitään mui­den näkö­kul­mas­ta arvo­kas­ta. Esi­merk­ke­jä saa ker­toa, jos tulee mieleen.

    Minä en tie­dä sinun “toi­sen­lai­ses­ta totuu­des­ta­si”, mut­ta väi­tän, että minul­la on enem­män koke­muk­sia näis­tä muis­ta kult­tuu­reis­ta kuin noin 99 %:lla suomalaisista.
    Monen­ko eri rotui­sen kans­sa sinä olet seu­rus­tel­lut? Mones­sa­ko maas­sa olet asu­nut? Moni­koo suu­res­ti arvos­sa pitä­mä­si hen­ki­lö on jos­tain muu­al­ta kotoi­sin kuin Suo­mes­ta tai EU-maista?

    Se, että sinul­la on koke­mus­ta vie­rais­ta kult­tuu­reis­ta, ei mer­kit­se että sinul­la oli­si tie­toa sii­tä, mil­lai­sek­si mei­dän kult­tuu­rim­me kehit­tyi­si jos näi­den kult­tuu­rien edus­ta­jia muut­tai­si maa­ham­me mää­rä X ajas­sa t. Se, että kult­tuu­rim­me yksin­ker­tai­ses­ti kor­vau­tui­si tulok­kai­den kult­tuu­ril­la, on hätäi­nen ja naii­vil­ta vai­kut­ta­va usko­mus, jota sinun kan­nat­tai­si joten­kin yrit­tää perus­tel­la jos tosi­aan olet väit­tä­mäs­sä näin.

    Jos koke­muk­se­si ovat kovin huo­no­ja, ymmär­rän hie­man parem­min mik­si pyrit niin ehdot­to­mas­ti ja erit­te­le­mät­tä eli­mi­noi­maan mui­den kult­tuu­rien kaik­ki vai­ku­tuk­set omaam­me. Kyl­lä minä­kin vas­tus­tai­sin maa­han­muut­toa, jos pel­käi­sin meis­tä sen myö­tä tule­van afrikkalaisia! 😀

    Meka­nis­mia voi­si ver­ra­ta tie­teel­lis­ten totuuk­sien muo­tou­tu­mi­seen: tee­si -> anti­tee­si -> synteesi.

    Olet ilmei­ses­ti ymmär­tä­nyt myös tie­teen päin sei­niä. Ei tie­tees­sä mitään syn­tee­siä muo­dos­tu, eikä ole tarpeenkaan.

    Kun tämä ver­taus ei puhu­tel­lut sinua, jäte­tään se sivuun ja ver­ra­taan vaik­ka­pa tuot­tei­den evo­luu­tioon mark­ki­na­ta­lou­des­sa: ensin Nokia tuo mark­ki­noil­le sar­jan mat­ka­pu­he­li­mia, sit­ten Apple nokit­taa iPho­nel­la, joka on kulut­ta­jien mie­les­tä osit­tain parem­pi, min­kä seu­rauk­se­na Nokia lan­see­raa oman kos­ke­tus­näy­töl­li­sen ver­sion­sa, jos­sa on lisäk­si parem­paa tek­niik­kaa kuin Applel­la. Kult­tuu­rie­vo­luu­tiol­la on yhteyk­siä bio­lo­gi­seen evo­luu­tioon ja tuo­te­ke­hi­ty­se­vo­luu­tioon: ole­mas­sao­le­vis­ta piir­teis­tä par­haat omak­su­taan ja muo­ka­taan itsel­le sopiviksi.

    Jon­kin kult­tuu­rin täy­del­li­nen kor­vau­tu­mi­nen toi­sel­la tuli­si kysy­myk­seen lähin­nä sil­loin, jos val­tion kan­sa­lai­set tuhot­tai­siin ja maa-alu­eet otet­tai­siin toi­sen, eri­lais­ta kult­tuu­ria edus­ta­van val­tion hal­tuun. Vie­lä täl­löin­kin tuo tuhot­tu kult­tuu­ri vai­kut­tai­si välil­li­ses­ti uusien asuk­kien käyt­täy­ty­mi­seen jäl­jel­le jää­neen infran ja kult­tuu­rin kon­kreet­tis­ten ilme­ne­mis­muo­to­jen kaut­ta, mut­ta ajan myö­tä val­taa­ja­kult­tuu­rin tavat toden­nä­köi­ses­ti voittaisivat.

    Se, että Suo­meen muut­taa jokin rea­lis­ti­nen mää­rä ihmi­siä, oli kysy­myk­ses­sä sit­ten huma­ni­taa­ri­nen tai työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to, on kui­ten­kin hyvin kau­ka­na täs­tä kuvit­teel­li­ses­ta valtausskenaariosta.

  71. az (tyt­tö­jen ympärileikkauksista):

    Nos­tan tämän tois­tos­ta huo­li­mat­ta esi­mer­kik­si sik­si, kos­ka se on niin näky­vä äärim­mäi­syy­des­sään. Monet näis­tä soma­li­per­heis­tä ovat asu­neet Suo­mes­sa jo suku­pol­ven ajan. Kaik­ki lei­ka­taan. Tämä viit­tai­si erit­täin vähäi­sen, lähes ole­mat­to­man euroop­pa­lais­tu­mi­sen suun­taan. Mik­si nämä ihmi­set eivät ole kotou­tu­neet? Mikä sii­hen vai­kut­taa? Onko hei­dän kult­tuu­rin­sa niin vah­va, että koko tavoi­te on yli­pään­sä mah­do­ton muu­ta­man suku­pol­ven aikavälillä?

    Hyvä kysy­mys. Minus­ta pää­asial­li­nen tämän kier­teen aiheut­ta­va meka­nis­mi on psy­ko­lo­gi­nen ja kos­kee kaik­kia ihmi­siä kult­tuu­ris­ta riip­pu­mat­ta: väki­val­ta periytyy.

    Hen­ki­löt, joi­ta on lap­se­na kas­va­tus­mie­les­sä kuri­tet­tu fyy­si­ses­ti, ovat mui­ta tai­pu­vai­sem­pia sovel­ta­maan meto­dia omiin lap­siin­sa. Usein he myös aiheet­to­mas­ti puo­lus­te­le­vat van­hem­pien­sa teko­ja: “Minä olin niin vai­kea lap­si; ei minua muu­ten oli­si saa­nut kuriin” jne. (jään odot­ta­maan, mil­loin ensim­mäi­nen ryh­män edus­ta­ja ilmoit­tau­tuu täs­sä ket­jus­sa). Yksin­ker­tais­taen: mitä vai­keam­mis­ta koke­muk­sis­ta on kyse, sitä hel­pom­min ihmi­nen ajau­tuu defen­sii­vi­ses­ti (ja siis perus­teet­to­mas­ti) selit­tä­mään nii­den hyö­dyl­li­syyt­tä itsel­leen — ilmei­ses­ti psyy­ke säi­lyt­tää näin toi­min­ta­ky­kyn­sä parem­min. Kos­ka moni ei kos­kaan kyke­ne mie­les­sään koh­taa­maan alas­ton­ta totuut­ta, vahin­gol­li­sia käy­tän­tö­jä sovel­le­taan “hyö­dyl­li­si­nä” myös omiin lapsiin.

    Nais­ten ympä­ri­leik­kauk­set ovat ymmär­tääk­se­ni päasias­sa erit­täin vahin­gol­li­sia ja trau­ma­ti­soi­via, joten ei ole yllät­tä­vää että monel­la sel­lai­sen uhrik­si jou­tu­neel­la voi olla pakon­omai­nen tar­ve näh­dä toi­men­pi­de mie­lek­kää­nä ja tar­peel­li­se­na. On vai­kea sanoa kuin­ka mon­ta suku­pol­vea vaa­di­taan sii­hen, että käsi­tys alkaa mur­tua, mut­ta se lie­nee sel­vää että suo­ma­lai­ses­sa kult­tuu­riym­pä­ris­tös­sä elä­vil­lä per­heil­lä se mur­tuu toden­nä­köi­ses­ti pal­jon nopeam­min kuin ver­rok­ki­per­heel­lä, joka asuu jos­sa­kin kult­tuu­ri-ilma­pii­ril­tään ääri­van­hoil­li­ses­sa, köy­häs­sä ja sivis­ty­mät­tö­mäs­sä maas­sa (uskon­to­ja en asi­aan sot­ke, kos­ka kysy­mys on enem­män kulttuurista).

    Nyt syn­ny­ty­siäs­sä ole­vien nais­ten koh­dal­la osa­se­li­tyk­sek­si on tar­jot­tu sitä, että hei­dän olles­saan lap­sia ympä­ri­leik­kaus­ta ei Suo­mes­sa tuo­mit­tu jul­ki­ses­ti. Hei­dän van­hem­pan­sa eivät siis vält­tä­mät­tä ole saa­neet asias­sa kun­nol­lis­ta valis­tus­ta. Sanon sil­ti, että en usko ongel­man välit­tö­mäs­ti pois­tu­van kun­nol­li­sen valis­tuk­sen­kaan avul­la. Ajan kulues­sa kyllä.

  72. Ai niin, Karil­le vie­lä sivu­huo­mau­tus: rotu mer­kit­see jalos­tus­toi­min­nan tulok­se­na syn­ty­vää eliöi­den luok­kaa. Ihmis­la­jin sisäl­lä itses­tään syn­ty­neet geneet­ti­set klus­te­rit poik­kea­vat toi­sis­taan niin vähän ja muo­dos­ta­vat niin epä­sel­viä luok­kia, että rotu-ter­min käyt­tä­mi­nen ihmi­sis­tä ei ole perusteltua.

  73. Saa­ra:

    Minun­kin mie­les­tä­ni län­si­mai­nen kult­tuu­ri on mm. afrik­ka­lais­ta parem­pi (tätä en siis kiis­tä­nyt), mut­ta sinä tun­nut ole­van sitä miel­tä että län­si­mai­ses­sa ei ole mitään vikaa eikä afrik­ka­lai­ses­sa mitään hyvää, eli vai­ku­tat pitä­vän kult­tuu­re­ja diko­to­mi­ses­ti joko hyvi­nä tai pahoi­na. Todel­li­suu­des­sa kult­tuu­rit koos­tu­vat jou­kos­ta eri­lai­sia piir­tei­tä, jois­ta osa on vali­tus­ta näkö­kul­mas­ta tar­kas­tel­len enem­män kan­na­tet­ta­via ja toi­set vähem­män. Tus­kin mitään sel­lais­ta kult­tuu­ria on ole­mas­sa, jos­sa ei oli­si mitään mui­den näkö­kul­mas­ta arvo­kas­ta. Esi­merk­ke­jä saa ker­toa, jos tulee mieleen. 

    Et nyt ole kovin rei­lu minua koh­taan täs­sä kuvauk­ses­sa­si. Kat­sop­pa vaik­ka minun kir­joit­ta­mia­ni mie­li­pi­tei­tä täs­sä blo­gis­sa, niin huo­maat, että minä olen koh­tuul­li­sen kova­sa­nai­ses­ti­kin suo­mi­nut monia suo­ma­lai­sen (tai län­si­mai­sen) kult­tuu­rin piir­tei­tä läh­tien kaa­voi­tuk­sen kor­rup­tios­ta ja päät­tyen maut­to­maan lai­tos­ruo­kaan. Ei minul­la ole mitään fun­da­ment­tia jakoa, jos­sa kult­tuu­rit ovat joko “hyviä” tai “huo­no­ja”.

    Sii­tä huo­li­mat­ta pidän joi­ta­kin näke­myk­siä ja aat­tei­ta vastenmielisinä.

    Se, että sinul­la on koke­mus­ta vie­rais­ta kult­tuu­reis­ta, ei mer­kit­se että sinul­la oli­si tie­toa sii­tä, mil­lai­sek­si mei­dän kult­tuu­rim­me kehit­tyi­si jos näi­den kult­tuu­rien edus­ta­jia muut­tai­si maa­ham­me mää­rä X ajas­sa t. Se, että kult­tuu­rim­me yksin­ker­tai­ses­ti kor­vau­tui­si tulok­kai­den kult­tuu­ril­la, on hätäi­nen ja naii­vil­ta vai­kut­ta­va usko­mus, jota sinun kan­nat­tai­si joten­kin yrit­tää perus­tel­la jos tosi­aan olet väit­tä­mäs­sä näin. 

    Ei kai tuo­hon kenel­lä­kään voi olla vas­taus­ta. Ennus­ta­mi­nen on vai­ke­aa ja eri­tyi­sen vai­ke­aa on tule­vai­suu­den ennustaminen.

    Kui­ten­kin minus­ta näyt­tää var­sin ilmei­sel­tä, että Euroo­pas­sa ovat nämä eri­lai­set fun­da­men­ta­lis­mit nos­ta­mas­sa pää­tään koh­tuul­li­sen voi­mak­kaas­ti. Pila­piir­tä­jiä vai­no­taan, lähiöis­sä mel­la­koi­daan, eri­näi­set uus­nat­sis­miin liit­ty­vät liik­keet saa­vat kas­va­vaa kan­na­tus­ta ja niin edelleen.

    Minus­ta on koh­tuul­li­sen nai­via olla huo­maa­mat­ta sitä, että nämä kult­tuu­rien yhteen­tör­mäyk­set ovat monin osin erit­täin vahin­gol­li­sia ns. “län­si­mail­le”: iso­ve­li-yhteis­kun­taa laa­jen­ne­taan, news­peak­ki on leh­dis­tös­sä pikem­min­kin nor­mi kuin poik­keus, jot­kin kau­pun­gin­osat ovat muut­tu­mas­sa sel­lai­sik­si, että edes minä en sin­ne meni­si yöai­kaan liikuskelemaan…

    Minul­la on ihan perus­tel­tu syy olla kehi­tyk­ses­tä huo­lis­sa­ni, kos­ka lie­nen ensim­mäi­siä, jot­ka lai­te­taan sei­nää vas­ten sinä päi­vä­nä kun val­lan­ku­mous alkaa.

    Jos koke­muk­se­si ovat kovin huo­no­ja, ymmär­rän hie­man parem­min mik­si pyrit niin ehdot­to­mas­ti ja erit­te­le­mät­tä eli­mi­noi­maan mui­den kult­tuu­rien kaik­ki vai­ku­tuk­set omaam­me. Kyl­lä minä­kin vas­tus­tai­sin maa­han­muut­toa, jos pel­käi­sin meis­tä sen myö­tä tule­van afrikkalaisia! 😀 

    Jos minä haluai­sin erit­te­le­mät­tä ja ehdot­to­mas­ti eli­mi­noi­da mui­den kult­tuu­rien vai­ku­tuk­set, niin minun psy­kiat­ril­la­ni meni­si ilmei­ses­ti var­sin hyvin 🙂 Vähin­tään­kin nyt voi­tai­siin pitää skit­so­free­ni­se­na sitä, että kui­ten­kin työs­ken­te­len pit­kiä aiko­ja ulko­mail­la ja mer­kit­tä­vä osa ystä­vis­tä­ni ja kol­le­gois­ta­ni on kotoi­sin jos­tain muu­al­ta kuin Suo­mes­ta tai Savosta.

    Mut­ta tot­ta se kyl­lä on, että minul­la on mm. afrik­ka­lais­ta alku­pe­rää ole­vis­ta ihmi­sis­tä poik­keuk­sel­li­sen huo­no­ja kokemuksia.

    Esi­mer­kik­si soma­lei­den kans­sa olen ollut kol­me ker­taa teke­mi­sis­sä ja kak­si ker­taa minul­le on yri­tet­ty myy­dä huu­mei­ta ja kak­si ker­taa minut on yri­tet­ty ryös­tää (kyl­lä, ker­ran minul­le yri­tet­tiin myy­dä _ensin_ huu­mei­ta ja sit­ten vas­ta ryös­tää). Eipä ole eri­tys­tä läm­pöä syn­ty­nyt sitä kan­san­osaa kohtaan.

    Huo­noa tuu­ria? Ehkä. Kont­ras­ti on kui­ten­kin eri­tyi­sen suu­ri, kun sitä pei­laa esi­mer­kik­si sii­nä valos­sa, että Kii­nas­ta, Male­sias­ta, Mon­go­lias­ta ja Viet­na­mis­ta ole­vien tyyp­pien kans­sa olen tul­lut var­sin erin­omai­ses­ti­kin toi­meen — euroop­pa­lai­sis­ta ja jen­keis­tä puhumattakaan.

    En tie­dä, onko tämä kult­tuu­ri­si­don­nai­nen jut­tu vai mikä, mut­ta kyl­lä jon­kin­lais­ta vuo­ro­pu­he­lua pitäi­si alkaa har­ras­taa. Nyt tun­tuu lähin­nä sil­tä, että suo­ma­lai­set kes­ke­nään märeh­ti­vät näi­tä jut­tu­ja ja kuvit­te­le­vat “ymmär­tä­vän­sä” näi­den afrik­ka­lais­ten ongel­mia. Minä en aina­kaan ymmär­rä! Itse asias­sa minul­la ei ole kovin­kaan kak­sis­ta käsi­tys­tä hei­dän maailmankuvastaan.

    Kun tämä ver­taus ei puhu­tel­lut sinua, jäte­tään se sivuun ja ver­ra­taan vaik­ka­pa tuot­tei­den evo­luu­tioon mark­ki­na­ta­lou­des­sa: ensin Nokia tuo mark­ki­noil­le sar­jan mat­ka­pu­he­li­mia, sit­ten Apple nokit­taa iPho­nel­la, joka on kulut­ta­jien mie­les­tä osit­tain parem­pi, min­kä seu­rauk­se­na Nokia lan­see­raa oman kos­ke­tus­näy­töl­li­sen ver­sion­sa, jos­sa on lisäk­si parem­paa tek­niik­kaa kuin Applel­la. Kult­tuu­rie­vo­luu­tiol­la on yhteyk­siä bio­lo­gi­seen evo­luu­tioon ja tuo­te­ke­hi­ty­se­vo­luu­tioon: ole­mas­sao­le­vis­ta piir­teis­tä par­haat omak­su­taan ja muo­ka­taan itsel­le sopiviksi. 

    No eipä minua eri­tyi­ses­ti tämä­kään puhut­te­le 🙂 Ei minul­la ole mitään kovin­kaan vah­vaa uskoa kult­tuu­rie­vo­luu­tioon. Koh­tuul­li­sen van­hat ja sivis­ty­neet­kin kan­sa­kun­nat ovat kui­ten­kin kaa­tu­neet kom­mu­nis­miin, nat­sis­miin ja kasaan mui­ta vas­ten­mie­li­siä dik­ta­tuu­re­ja. Ei minus­ta ole miten­kään itses­tään­sel­vää, että humaa­ni, tasa-arvoi­nen ja ihmi­sar­vo­ja kun­nioit­ta­va aate­maa­il­ma oli­si jon­kin evo­luu­tioon liit­ty­vän itses­tään­sel­vyy­den vuok­si se, joka voit­taa tämän kult­tuu­rien väli­sen “kamp­pai­lun elintilasta”.

    Jon­kin kult­tuu­rin täy­del­li­nen kor­vau­tu­mi­nen toi­sel­la tuli­si kysy­myk­seen lähin­nä sil­loin, jos val­tion kan­sa­lai­set tuhot­tai­siin ja maa-alu­eet otet­tai­siin toi­sen, eri­lais­ta kult­tuu­ria edus­ta­van val­tion hal­tuun. Vie­lä täl­löin­kin tuo tuhot­tu kult­tuu­ri vai­kut­tai­si välil­li­ses­ti uusien asuk­kien käyt­täy­ty­mi­seen jäl­jel­le jää­neen infran ja kult­tuu­rin kon­kreet­tis­ten ilme­ne­mis­muo­to­jen kaut­ta, mut­ta ajan myö­tä val­taa­ja­kult­tuu­rin tavat toden­nä­köi­ses­ti voittaisivat.

    Se, että Suo­meen muut­taa jokin rea­lis­ti­nen mää­rä ihmi­siä, oli kysy­myk­ses­sä sit­ten huma­ni­taa­ri­nen tai työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to, on kui­ten­kin hyvin kau­ka­na täs­tä kuvit­teel­li­ses­ta valtausskenaariosta. 

    Ei kai se nyt sii­tä ole kyse, että kor­vau­tuu­ko kult­tuu­ri toi­sel­la vai ei. Kult­tuu­ri­han nyt joka tapauk­ses­sa tulee muut­tu­maan johon­kin suun­taan, eikä muu­tok­ses­ta sinän­sä kan­na­ta olla huo­lis­saan (tai aina­kaan minä en ole). Kyse on enem­män­kin sii­tä, että nyt se näyt­tää Euroo­pas­sa muut­tu­van eri­tyi­sen huo­noon suuntaan.

    Minus­ta esi­mer­kik­si sitä seik­kaa ei pitäi­si ihan vähäi­sel­lä olan­ko­hau­tuk­sel­la ohit­taa, että hyvin­voin­ti­val­tio ja demo­kraat­ti­nen hal­lin­to saat­ta­vat hyvin­kin vaa­tia suh­teel­li­sen kohe­rent­tia kult­tuu­ri­poh­jaa ja jon­kin­lais­ta “yhteis­tä” maa­il­man­ku­vaa, jota Euroo­pas­sa ollaan vähä vähäl­tä murentamassa. 

    En tie­dä, onko näin, mut­ta ei minul­le yhtäk­kiä tule mie­leen ainoa­ta­kaan vas­tae­si­merk­kiä. Jopa Yhdys­val­lat vai­kut­taa minus­ta kult­tuu­ril­li­ses­ti kovin­kin yhte­näi­sel­tä, vaik­ka sin­ne muut­taa­kin sak­kia vähän siel­tä sun täältä.

    Minul­le ongel­ma on maa­il­man­ku­val­li­ses­ti poik­keuk­sel­li­sen han­ka­la. Pidän erit­täin vää­rä­nä sel­lais­ta ajat­te­lu­ta­paa, että joi­ta­kin toi­sia kult­tuu­re­ja pitäi­si muuttaa/käännyttää/“eurooppalaistaa”. Toi­saal­ta olen huo­lis­sa­ni sii­tä, että kasa bar­baa­re­ja tuho­aa koko systeemin.

    Ja tämä ei todel­la­kaan ole pel­käs­tään afrik­ka­lai­siin tai isla­miin suun­tau­tu­va pel­ko. Kes­kus­tel­kaa­pa jos­kus his­to­rias­ta venä­läis­ten kans­sa, niin saa­tat­te häm­mäs­tyä sitä, kuin­ka eri­lail­la toi­set voi­vat asiat nähdä.

    Kari

  74. Eko­puo­lue vih­reis­tä on tul­lut EGO­puo­lue. Suo­mes­sa on enää mah­do­ton­ta sanoa mitään ilman, että joku vih­reä osoit­taa mora­li­soi­vas­ti sor­mel­la ja ker­too miten “asiat oikeas­ti” ovat. Anteek­si vaan, mut­ta tou­hu näyt­tä naurettavalta. 

    Pari vuot­ta sit­ten sinä kir­joi­tit tis­mal­leen samas­ta asias­ta, kuin Urpi­lai­nen nyt puhui, käyt­täen jopa osin samo­ja fraa­se­ja. Nyt kii­reh­dit nap­si­maan hal­po­ja poliit­ti­sia pis­tei­tä puo­lu­eel­le­si hyök­kää­mäl­lä käy­tän­nös­sä omia aiem­pia aja­tuk­sia­si vastaan..

    Minus­ta oli­si anteek­si­pyyn­nön paik­ka. Teil­lä on Urpi­lai­sen kan­sas käsit­tääk­se­ni hyvin saman­kal­tai­set aja­tuk­set (humaa­nit) maa­han­muu­tos­ta. Eikö kan­nat­tai­si hyö­kä­tä per­su­ja vas­taan, joi­den kans­sa olet­te aidos­ti eri mieltä?

  75. Lut­her-sää­tiön ihmi­set ovat kyl­lä opil­li­ses­ti tiuk­ko­ja, mut­ta sii­hen hei­dän “radi­ka­lis­min­sa” päät­tyy­kin. Radi­kaa­lein teko heil­tä oli kiel­tää piis­pa Eero Huo­vi­sel­ta ehtool­li­nen muu­ta­ma vuo­si sit­ten.

    En ole kris­tit­ty, mut­ta sen ver­ran rip­pi­kou­lus­ta muis­tan, että ehtool­li­sen evää­mi­nen on eks­kom­mu­ni­kaa­tio, siis kris­til­li­ses­tä yhtey­des­tä erot­ta­mi­nen. Se on erään­lai­nen kir­kon­ki­rous, eikä sitä pahem­paa syr­jin­nän muo­toa kris­til­li­ses­sä opis­sa ole. 

    Vaik­ka se näin ylei­ses­sä yhteis­kun­nal­li­ses­sa kon­teks­tis­sa on mitä­tön ja mer­ki­tyk­se­tön jut­tu — mitä väliä sil­lä, jaka­vat­ko jot­kut vii­niä ja lei­pää jon­kun tyy­pin kans­sa — niin kir­kon sisäi­se­nä tem­pauk­se­na se oli todel­la radikaali.

  76. Kari, kii­tos tar­ken­nuk­sis­ta. Tulin joh­de­tuk­si hie­man har­haan tämän muo­toi­lusi ansiosta:

    Kasa bar­baa­re­ja on ennen­kin onnis­tu­nut tuhoa­maan yhteis­kun­tia, ja se voi tapah­tua myös Euroo­pas­sa. Jos nykyi­nen lin­ja jat­kuu, se on lähes pomminvarmaa.

    Luin siis tuon pel­ko­na oman kult­tuu­rim­me häviä­mi­ses­tä, vaik­ka tai­sit­kin tar­koit­taa vain kult­tuu­rin “pilaan­tu­mis­ta” ei-toi­vot­ta­vien aines­ten sekoit­tues­sa sii­hen ja saa­des­sa yli­val­lan tjsp.

    Ei kai se nyt sii­tä ole kyse, että kor­vau­tuu­ko kult­tuu­ri toi­sel­la vai ei. Kult­tuu­ri­han nyt joka tapauk­ses­sa tulee muut­tu­maan johon­kin suun­taan, eikä muu­tok­ses­ta sinän­sä kan­na­ta olla huo­lis­saan (tai aina­kaan minä en ole). Kyse on enem­män­kin sii­tä, että nyt se näyt­tää Euroo­pas­sa muut­tu­van eri­tyi­sen huo­noon suuntaan.

    Jat­kan itse­pin­tai­ses­ti valit­se­mal­la­ni ana­lo­gia­lin­jal­la. Ver­ra­taan­pa täl­lä ker­taa pari­suh­tee­seen. Tyy­pil­li­nen har­ha­kä­si­tys­hän on se, että pari­suh­tees­sa tode­tut ongel­mat (ja nii­den seu­rauk­se­na suh­teen muut­tu­mi­nen huo­noon suun­taan) joh­tu­vat yksi­no­maan sen toi­sen osa­puo­len idio­tis­mis­ta, luon­ne­vias­ta tai vähin­tään ajat­te­le­mat­to­muu­des­ta. Oman toi­min­nan vai­ku­tus­ta ikä­vän tilan­teen syn­ty­mi­seen on usein vai­kea havai­ta, eten­kin jos ei aktii­vi­ses­ti yri­tä havai­ta sitä. Sosi­aa­li­sis­sa tilan­teis­sa kum­man­kin osa­puo­len toi­min­ta kui­ten­kin vai­kut­taa, havait­sem­me sitä tai emme.

    Samoin nyt havait­se­mam­me ongel­mat kult­tuu­rien yhteen­tör­mäyk­sis­sä on help­po näh­dä soma­lien, mus­li­mien tai mil­loin min­kä­kin vas­ta­puo­len “aiheut­ta­mi­na”, vaik­ka tosia­sias­sa konflik­ti aiheu­tuu myös mei­dän vai­ku­tuk­ses­tam­me. Esi­mer­kik­si maa­han­muut­ta­jien heik­koon työl­lis­ty­mi­seen (jota me suo­ma­lai­set pidäm­me perus­tel­lus­ti ongel­ma­na, työt­tö­mät­hän elä­vät mei­dän sosi­aa­li­tur­vam­me varas­sa) vai­kut­taa se, että jot­kut suo­ma­lai­sis­ta työ­nan­ta­jis­ta ovat ennak­ko­luu­loi­sia eivät­kä mie­lel­lään palk­kaa maa­han­muut­ta­jia. Lisäk­si sii­hen var­mas­ti vai­kut­taa sekin, että osaa maa­han­muut­ta­jis­ta ei hir­mui­ses­ti kiin­nos­ta työn­te­ko, jos rahaa tip­puu tilil­le ilman­kin. Hyvää rat­kai­sua ei voi kui­ten­kaan saa­vut­taa puut­tu­mal­la ainoas­taan maa­han­muut­ta­jien lais­kuu­teen — myös suo­ma­lais­ten työ­nan­ta­jien asen­tei­ta oli­si kyet­tä­vä muut­ta­maan. Jos täs­sä onnis­tut­tai­siin, maam­me hyö­tyi­si uusien työn­te­ki­jöi­den lisäk­si muil­la­kin tavoil­la. Ennak­ko­luu­lo­jen vähe­tes­sä ja eri­lai­suu­den ymmär­tä­mi­sen lisään­tyes­sä työil­ma­pii­ri para­nee, luo­va ajat­te­lu lisään­tyy, ja näil­lä taas on kiis­ta­ton yhteys yhteis­kun­nan tuottavuuteen/hyvinvointiin/jne. Jos taas juu­tum­me näke­mään vikaa yksi­no­maan toi­ses­sa osa­puo­les­sa, käy kuten huo­nos­ti toi­mi­vas­sa pari­suh­tees­sa: kum­pi­kin syyt­tää vain tois­ta, tulee rii­to­ja, nii­den eska­loi­tues­sa kum­man­kin näke­mys toi­sen kel­vot­to­muu­des­ta vain syve­nee, ja lopul­ta paluu­ta raken­ta­vaan yhtei­se­loon ei enää ole.

    Vuo­ro­pu­he­lun tär­key­des­tä olen kans­sa­si aivan samaa miel­tä. Mut­ta täl­lai­set asiat ovat niin han­ka­lia, että pel­käs­tään ver­baa­li­sel­la käsit­te­lyl­lä yhteis­tä maa­pe­rää voi olla vai­kea löy­tää. Esi­mer­kik­si soma­lia­lai­set vai­kut­ta­vat niin perus­teel­li­ses­ti eri­lai­sil­ta, että itse en osaa edes väis­tää hei­tä kadul­la (heil­lä on niin eri­lai­set lii­ke­ra­dat, että en osaa enna­koi­da miten yhteen­tör­mäyk­sel­tä voi­si vält­tyä!). Uskon, että ymmär­rys­tä voi syn­tyä vain elä­mäl­lä hei­dän kans­saan rin­nak­kain arjes­sa. Usko­mus perus­tuu omiin koke­muk­sii­ni. Olen kyl­lä mm. kuul­lut puhut­ta­van yhtei­söl­li­syy­des­tä ja sen puut­tees­ta koti­maas­sam­me, mut­ta vaik­ka olen­kin kau­an tun­te­nut sanan mer­ki­tyk­sen pin­nal­li­ses­ti, tosia­sias­sa aloin ymmär­tää sitä vas­ta asues­sa­ni toi­ses­sa maas­sa (Hol­lan­ti), jos­sa yhtei­söl­li­syyt­tä oli enem­män. Koke­mus­ta on vai­kea selit­tää tyh­jen­tä­väs­ti vain sano­ja käyt­täen. Yhtei­söl­li­syy­den saat­toi tun­tea kaik­kial­la, jopa kau­pun­gil­la vie­rai­den ihmis­ten kes­kel­lä. Vas­ta tämän koke­mus­poh­jai­sen tie­don saa­mi­sen myö­tä minul­le kävi ilmei­sek­si, miten kipeäs­ti yhtei­söl­li­syyt­tä tar­vit­tai­siin Suo­mes­sa. Uskon, että vapai­den kult­tuu­rien edut tule­vat samal­la taval­la ajan myö­tä ilmei­sik­si niil­le, jot­ka saa­vat mah­dol­li­suu­den rau­han­omai­ses­ti ja kes­tä­väs­ti integroi­tua täl­lai­seen kulttuuriin.

    Afrik­ka­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa ihai­len ihmis­ten elä­mä­ni­loa ja erään­lais­ta asen­net­ta elä­mään musiikkina/virtana/rytminä (type­rä ja epä­mää­räi­nen kuvai­lu, mut­ta kun kie­les­säm­me ei ole sano­ja sil­le, mis­tä yri­tän puhua). Me suo­ma­lai­set olem­me niil­tä osin vali­tet­ta­van pys­tyyn kuol­lei­ta. Afrik­ka­lai­sen bus­si­kus­kin spon­taa­nis­sa hel­mi­hy­mys­sä (joka väläh­tää yhtä esteet­tö­mäs­ti jokai­sel­le sisään astu­jal­le) on raa­kaa onnel­lis­ta­mi­sen voi­maa. Se teho­aa aina­kin minuun parem­min kuin mikään, mitä rahal­la saa.

    Koen näi­den esi­merk­kien tapai­set asiat niin arvok­kaik­si, että oli­sin val­mis näke­mään pal­jon vai­vaa ja käyt­tä­mään pal­jon rahaa sen var­mis­ta­mi­sek­si, että mah­dol­li­sim­man eri­lai­sis­ta kult­tuu­reis­ta tule­vien ihmis­ten oli­si mah­dol­lis­ta elää ja toi­mia yhteis­kun­nas­sam­me aidos­ti ja vapau­tu­nees­ti, omaa kult­tuu­ri­aan arvos­taen ja mei­dän lake­jam­me louk­kaa­mat­ta. Tavoi­te on vai­kea ja sen saa­vut­ta­mi­nen vaa­tii var­mas­ti talou­del­lis­ta panos­tus­ta, mut­ta uskon sii­hen ole­van sekä mah­dol­lis­ta että kan­na­tet­ta­vaa pyrkiä.

    Yhteen­ve­to­na: pidän hah­mot­te­le­mia­si ris­ke­jä todel­li­si­na, mut­ta pidän yhtä todel­li­si­na myös tilan­teen tar­joa­mia mah­dol­li­suuk­sia oppia ja kehit­tyä yhteis­kun­ta­na myön­tei­seen suun­taan. Sul­keu­tu­mis­ta ja eris­täy­ty­mis­tä pidän huo­noim­pa­na vaih­toeh­to­na, kos­ka sii­hen sisäl­tyy pelk­kiä ris­ke­jä ilman mah­dol­li­suut­ta kehit­tyä. Se, käy­kö meil­le hyvin, huo­nos­ti vai hyvin huo­nos­ti, on pää­osin kiin­ni omis­ta valin­nois­tam­me (niin kau­an kuin muut­to­lii­ke on mei­dän suun­taam­me eikä meis­tä pois).

  77. Hyvä O Soi­nin­vaa­ra tämän päi­vän Ilta­sa­no­mat kir­joit­ti sinun sanoneen:“En oikein usko, että jos kon­tu­la­lai­nen vuo­kra­ta­loa­su­kas kään­tyy perus­suo­ma­lai­sek­si, kun vie­rei­seen huo­neis­toon muut­taa soma­li, hänen perus­mo­tii­vin­sa oli­si sää­li per­heen tyt­tö­jä kohtaan”.

    Mikä ihme saa sinut otta­maan kon­tu­la­lai­set esi­merk­ki­si koh­teek­si? Etkö­hän sinä syyl­lis­ty nyt juu­ri samaan ihmis­ten hal­vee­raa­mi­seen hei­dän etni­sen ja talou­del­li­sen tilan­teen­sa perus­teel­la, mis­tä perus­suo­ma­lai­sia syy­tät. Onhan kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja muu­al­la­kin Hel­sin­gis­sä, tosin ei siel­lä sinun asut­ta­mal­la­si Kata­ja­no­kal­la. Sinä­hän olet onnis­tu­nut, kii­tos toi­min­ta­si kau­pun­gin poliit­ti­sis­sa eli­mis­sä jos­sa saa ensi­kä­den tie­to­ja kaa­voi­tuk­ses­ta ja hal­vois­ta HITAs-koh­teis­ta, hank­ki­maan itsel­le­si HITAS asun­non. Meil­lä muil­la ei ole käy­nyt yhtä hyvä tuu­ri, olem­me jou­tu­neet tyy­ty­mään joko hal­paan omis­tus- tai vuo­kra-asun­toon Kon­tu­las­sa. (Asu­mis­muo­to Kon­tu­las­sa on, omis­tusa­sun­not 40 %, vuo­kra-asun­not 60 %).

    Väi­tät, ettei kon­tu­la­lai­nen vuo­kra­ta­loa­su­kas kyke­ne tun­te­maan empa­ti­aa soma­lia­lais­ta ympä­ri­lei­kat­tua tyt­töä koh­taan, vaan että hänen suu­rin ongel­man­sa on naa­pu­ris­ta tul­vi­va cur­ryn haju. Voi­ko suu­rem­paa ylem­myy­den­tun­toa ja hal­vek­sun­taa tois­ta suo­ma­lai­sia koh­taan enää osoit­taa? Voin vakuut­taa, että suu­rin osa meis­tä kon­tu­la­lais­ta var­mas­ti tun­tee soma­li­tyt­töä koh­taan sym­pa­ti­aa. Me emme vas­tus­ta tai hal­vek­si ketään rotuun tai etni­seen taus­taan kuu­lu­mi­sen perus­teel­la, sil­lä olem­ma­han itse­kin, sinun ja val­ta­kun­nan poliit­ti­sel­ta hui­pul­ta sekä HS:n jut­tu­jen perus­teel­la Suo­men hal­vek­si­tuim­man lähiön asuk­kai­ta. Siis hal­vek­sit­tua vähem­mis­töä edus­tam­me itsekin.

    Voin ker­toa sinul­le, kun näkö­jään et tie­dä, että meil­lä kon­tu­la­lai­sil­la on var­mas­ti pal­jon pitem­pi ja syväl­li­sem­pi koke­mus maa­han­muut­ta­jis­ta kuin kenel­lä­kään teil­lä vih­rei­den edus­ta­jal­la. Me olem­me asu­neet rin­nak­kain maa­han­muut­ta­jien kans­sa jo 1900-luvun alku­puo­lel­ta läh­tien. Ja väi­tän että me olem­me olleet TODELLA SUVAITSEVAISIA, mut­ta rajan­sa kaikella.

    Jokai­sel­le ihmi­sel­le niin köy­häl­le kuin rik­kaal­le­kin on tär­kein­tä omien jäl­ke­läis­ten tule­vai­suu­den tur­vaa­mi­nen, niin että hän saa paras­ta mah­dol­lis­ta hoi­toa ja mikä kaik­kein tär­kein­tä SITÄ PISATUTKIMUSTEN HEHKUTTAMAA KORKEATASOISTA KOULUTUSTA. Olem­me­ko saa­neet sitä tääl­lä Kon­tu­las­sa? Emme ole. Syy sii­hen on ollut hal­lit­se­ma­ton maa­han­muut­ta­jien asut­ta­mi­nen täl­le seu­dul­le. Jo 1990-luvun puo­li­vä­lis­sä Vesa­lan ala-asteel­la oli luok­kia, joi­den oppi­lais­ta 20–25 % oli täy­sin ummik­koi­ta. Mitä luu­let, pal­jon­ko siel­lä pys­tyt­tiin kes­kit­ty­mään var­si­nai­seen ope­tuk­seen? Minul­la on sii­tä hen­ki­lö­koh­tais­ta koke­mus­ta; siel­lä hädin tus­kin opit­tiin luke­maan. Vain van­hem­pien oma aktii­vi­suus saat­toi pelas­taa lap­sen lui­su­mas­ta syr­jäy­ty­mis­kier­tee­seen, kos­ka kaik­ki kou­lun resurs­sit suun­nat­tiin vain ja ainoas­taan maahanmuuttajille.

    Te vih­reät ja muut­kin val­ta­puo­leet puhut­te maa­han­muu­tos­ta yle­vin teo­reet­ti­sen käsit­tein, osoit­taen sil­lä meil­le muil­le parem­man sivis­tys- ja kou­lu­tus­ta­son­ne. Kaik­ki, jot­ka vas­tus­ta­vat hal­lit­se­ma­ton­ta maa­han­muut­toa, te lei­maat­te sivis­ty­mät­tö­mäk­si alem­man­luo­kan kan­sa­lai­sik­si. Liki 20-vuo­den käy­tän­nön koke­mus rin­nak­kai­se­los­ta ei ole mitään tei­dän mie­les­tän­ne. Te, parem­pio­sai­set, sivis­ty­neet humaa­nis­tit, tie­dät­te asian niin pal­jon mei­tä parem­min, että ette edes antai­si mei­dän kes­kus­tel­la koko maahanmuutosta. 

    Mut­ta Osmo hyvä, etkö voi­si osoit­taa ennak­ko­luu­lot­to­muut­ta ja tuo omat lap­se­si tän­ne Kon­tu­laan kou­luun saa­maan HYVÄÄ PERUSKOULUTUSTA ja naut­ti­maan maa­han­muu­ton rikas­tut­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta. Eivät jäi­si sinun­kaan lap­se­si vaja­vai­sek­si täs­tä rikkaudesta.

    Ja teil­le muil­le vih­reil­le, Sin­ne­mäel­le & kump­pa­neil­le, miten seli­tät­te että Vuo­saa­ren lukion sisään­pää­syn takaa­va kes­ki-arvo on 10–15 vuo­des­sa pudon­nut 8,3:ta 7:än. Ovat­ko suo­ma­lais­tei­nit tyh­men­ty­neet alu­eel­la VAI OLISIKO KOULUTUKSEN TASO LASKENUT? Koh­ta ollaan var­maan kehi­tys­maa­ta­sol­la, opi­taan aut­ta­vas­ti luke­maan, kir­joit­ta­maan ja perus­las­ku­toi­mi­tuk­set, sii­nä sinul­le sit­ten halpatyövoimaa.

    1. Ensin­nä­kin, asun kyl­lä Kata­ja­no­kal­la, mut­ta en HITAS-asun­nos­sa, vaan 1908 raken­ne­tus­sa omistusasunnossa.
      Otin Kon­tu­lan esi­mer­kik­si, kos­ka siel­lä aivan oikeas­ti on koh­tuut­to­man pal­jon ulko­maa­lai­sia. Cur­ryn haju oli huo­no esi­merk­ki; se kou­lu oli­si ollut jo pal­jon parempi.
      Cur­ryn haju tuli mie­lee­ni, kos­ka minul­le on joku säh­kö­pos­til­la valit­ta­nut sii­tä­kin vaa­tien ulko­maa­lais­ten mää­rän vähen­tä­mis­tä. En puhu­nut suvait­se­vai­sis­ta asuk­kais­ta vaan niis­tä, jot­ka eivät ole suvait­se­vai­sia lainkaan.

  78. Saa­ra: Oli­pas hyvä kir­joi­tus. Oon samaa miel­tä, että me (siis ihmi­set) ollaan aika huo­no­ja näke­mään vir­hei­tä itses­säm­me ja aika har­va taju­aa aktii­vi­ses­ti etsiä nii­tä. Jos joku ongel­ma on väl­tet­tä­vis­sä kum­man tahan­sa osa­puo­len käy­tös­tä muut­ta­mal­la, niin minun mie­les­tä ei oo mie­le­käs­tä syyt­tää sitä joka on tul­lut mei­dän kult­tuu­rin ulko­puo­lel­ta. Ihan yhtä hyvin se vas­tuu on val­ta­kult­tuu­riin kuuluvalla.

    No oli miten oli, mul­la on kui­ten­kin vähän sano­mis­ta tästä:

    jot­kut suo­ma­lai­sis­ta työ­nan­ta­jis­ta ovat ennak­ko­luu­loi­sia eivät­kä mie­lel­lään palk­kaa maahanmuuttajia.

    Tämä on tie­tys­ti kir­joi­tet­tu nyt niin, että on vähän vai­kea alkaa kri­ti­soi­maan. Eli joo aivan var­mas­ti jos­tain löy­tyy joku, jol­la on perus­teet­to­mia ennak­ko­luu­lo­ja maa­han­muut­ta­jis­ta, mut­ta mil­lä perus­teel­la näi­tä työ­nan­ta­jia olis niin pal­jon, että sil­lä olis mitään väliä?

    Se, että on ennak­ko­luu­lo­ja ei oo huo­no asia ‑perus­teet­to­mat ennok­ko­luu­lot on. Jos maa­han­muut­to­taus­ta on suht hyvä sig­naa­li huo­nos­ta tuot­ta­vuu­des­ta, niin sil­loin on hyvä, että työ­nan­ta­jat käyt­tä­vät tätä sig­naa­lia hyväk­si eivät­kä palk­kaa maahanmuuttajia.

  79. Tuu­la Pir­ho­sen kir­joi­tus Kon­tu­lan arjes­ta lait­toi miet­ti­mään sitä, onko Kon­tu­la kym­me­nen vuo­den pääs­tä samas­sa tilan­tees­sa kuin Ruot­sin eräät lähiöt? Menee­kö kehi­tys vää­jää­mät­tä sii­hen suuntaan?

    Itsel­lä­ni on Mal­mil­ta hyviä koke­muk­sia. Vuo­den pako­lais­nai­sek­si 2009 vali­tut­tu Fat­bard­he Hete­maij oli ala-asteel­la samal­la luo­kal­la kuin mei­dän poi­ka. Kuu­le­ma­ni perus­teel­la hän oli jo sil­loin erit­täin fik­su, asial­li­nen ja mui­ta aut­ta­va nuo­ri, joka epäi­le­mät­tä rikas­tut­ti luo­kan oppi­mis­työs­ken­te­lyä muu­ta­man muun ulko­mail­ta tul­leen kanssa.

  80. Kou­luis­ta tuli mie­leen, että mikä jut­tu tämä oman äidin­kie­len ope­tus on? Kau­pun­gin työ­paik­ka­si­vul­ta http://www.erekryhelsinki.fi löy­tyy avoi­mia työ­paik­ko­ja nimik­keel­lä “Oman äidin­kie­len tun­tio­pet­ta­ja” kie­lil­le venä­jä, viro, turk­ki, soma­li, islan­ti, alba­nia, viet­nam, dari, ita­lia, thai ja kur­di. Onko koko maas­sa esi­mer­kik­si yhtään päte­vää darin opet­ta­jaa, ja jos ei niin kan­nat­taa­ko sitä edes yrit­tää opettaa?

  81. Tuu­lo Pirhonen:

    Onhan kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja muu­al­la­kin Hel­sin­gis­sä, tosin ei siel­lä sinun asut­ta­mal­la­si Katajanokalla. 

    Siel­lä onkin HOA­Sin asun­to­la, jos­sa asuu vie­lä epä­mää­räi­sem­pää sakkia… 😉

    Art­tu­ri:

    Tämä on tie­tys­ti kir­joi­tet­tu nyt niin, että on vähän vai­kea alkaa kritisoimaan. 

    Vai­kea tie­tys­ti, mut­tei mah­do­ton­ta. Kun suo­mes­sa nyt tilas­toi­daan aivan kaik­ki, niin lie­ni­si mah­dol­lis­ta ver­ra­ta esi­mer­kik­si maa­han­muut­ta­jien kou­lu­tus­ta yms. para­met­re­ja ns. kan­ta­väes­töön, ris­tii­na­jaa nämä työll­si­ty­vyy­den kans­sa ja kat­soa ero­ja. Täl­lä taval­la nyt tie­tys­ti saa­daan vain aukot­to­mas­ti osoi­tet­tua että työl­lis­ty­vyy­des­sä on ero­ja, mut­ta var­mas­ti tämä data antai­si jo jotain suun­taa mis­tä päin etsiä.

    1. Hitas-Kata­ja­no­kal­la on kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja sii­nä suh­tees­sa kuin kai­kil­la uusil­la asui­na­lueil­la. Hin­ta­sään­nös­tel­tyä tuo­tan­toa sata pro­sent­tia ja noin puo­let eri­lai­sin sosi­aa­li­sin perus­tein rahoi­tet­tua ja jaet­tua tuo­tan­toa. Ulko­maa­lais­taus­tai­sia on Kata­ja­no­kan ala-asteel­la run­saat kym­me­nen prosenttia.

  82. Tpyy­luo­ma kysyy: Kou­luis­ta tuli mie­leen, että mikä jut­tu tämä oman äidin­kie­len ope­tus on?

    Oman äidin­kie­len ope­tus on nimen­sä mukais­ta. On var­mas­ti tot­ta, että (suo­ma­lai­sin päte­vyys­vaa­ti­muk­sin) on vai­kea löy­tää edes päte­vää venä­jän­kie­len opet­ta­jaa. Sil­ti uskon, että maa­han­muut­ta­ja­lap­sil­le on hyvä opet­taa hei­dän omaa äidin­kiel­tään, jos opet­ta­ja on kuta­kuin­kin täys­päi­nen (esim. eko­no­mi, mer­ko­no­mi tai muu­ten reipas.)

    Luu­lak­se­ni täs­sä on rek­ry­toin­ti kovil­la: päte­viä ei ole tar­jol­la, eli jou­du­taan epä­pä­te­vis­tä haa­ru­koi­maan par­haim­mat. Vuo­dek­si ker­ral­laan. Itse tun­nen venä­jän, per­sian ja kur­din­kiel­ten äidin­kie­li­siä opet­ta­jia ja aina­kin minun tun­te­ma­ni tyy­pit tun­tu­vat ole­van teh­tä­vien­sä tasalla. 

    Lap­sil­la on siis vii­kot­tain 1 — 2 tun­tia pien­ryh­mä­ope­tus­ta, jos­sa he pyr­ki­vät vah­vis­ta­maan äidin­kie­len tai­to­jaan. Ne voi­vat olla aika retu­pe­räl­lä, jos omien van­hem­pien aika, tai­to tai into ei rii­tä las­ten kans­sa moni­puo­li­seen kom­mu­ni­koin­tiin. Väliin kai tulee suo­mea­kin opis­kel­tua, vaik­ka se teh­tä­vä on kyl­lä kou­lun S2-opet­ta­jal­la. (Suo­mi toi­se­na kielenä)

    Tou­ko Mettinen
    (edel­leen nimimerkki)

  83. Ei ole edes soma­lin kie­len opet­ta­jia, jot­ka oli­si­vat käy­neet suo­ma­lai­sen opet­ta­ja­kou­lu­tuk­sen. Aineo­pet­ta­ja­han luke­vat ensin omaa ainet­taan, sit­ten suun­tau­tu­vat opet­ta­jik­si ja auskultoivat. 

    Soma­lin kie­len opet­ta­jat ovat käy­neet eri­ta­soi­ses­ti kurs­si­tuk­sia tai ovat pahim­mil­laan aivan pystymetsästä. 

    Isla­min ope­tuk­sen suh­teen on sama tilan­ne, mikä onkin herät­tä­nyt kes­kus­te­lua ope­tus­toi­men sisäl­lä tun­tien todel­li­ses­ta sisäl­lös­tä. On pal­jas­tu­nut pal­jon täy­sin suo­ma­lai­sel­le kou­lul­le sopi­mat­to­mia puhei­ta ja käytänteitä.

  84. Ai run­saat kym­me­nen pro­sent­tia? Jopas jotakin! 

    Tus­kin löy­tyy Hel­sin­gis­tä kou­lua, jos­sa oli­si vähem­män pait­si tie­tys­ti ruot­sin­kie­li­set koulut. 

    Tuu­la Pir­ho­nen puhuu tilan­tees­ta, jos­sa kou­lus­sa on 30–50 pro­sent­tia maa­han­muut­ta­ja-taus­tai­sia lap­sia ja nuoria. 

    Näin on mones­sa Itä-Hel­sin­gin kou­lus­sa. On vähän eri jut­tu. Pari mamu-las­ta per luok­ka nyt on täy­sin hal­lit­ta­vis­sa ole­va määrä.

    Kyse ei myös­kään ole vain mää­räs­tä, vaan laa­dus­ta. Luku- ja kir­joi­tus­tai­dot­to­mis­ta kodeis­ta tule­vat ovat haas­teel­li­sim­pia tapauk­sia. Voi­sin kuvi­tel­la, että Kata­ja­no­kal­la on pal­jon ns. hyvä­osai­sia ulko­maa­lai­sia, joi­den las­ten kou­lu­val­miu­det eivät kan­ta­suo­ma­lai­sis­ta poikkea.

  85. Ehkä pitäi­si har­ki­ta jon­kin­lais­ta pakol­lis­ta kou­lu­tus­ta niil­le suo­ma­lai­sil­le, jot­ka eivät tie­dä maan tavoista?
    Siis myös niil­le, jot­ka vie­lä eivät ole ran­gais­tus- tai muis­sa laitoksissa.

  86. Alueil­le jos­sa on ver­rat­taen hal­po­ja asun­to­ja tie­ten­kin kasaan­tuu pal­jon pie­ni­tu­loi­sia ihmi­siä, ja mamuil­la on kes­ki­mää­rin pie­nem­mät tulot. Tulot taas kor­re­loi kään­tei­ses­ti ongel­mien kans­sa, yleen­sä ihmi­sil­lä joil­la on ongel­mia on niis­tä joh­tuen pie­net tulot. Eli ei siis niin­päin että pie­ni­tu­loi­set sinän­sä ovat joten­kin moniongelmaisia.

    Täl­lais­ta kasaan­tu­mis­ta yri­te­tään estää Hel­sin­gis­sä kaa­voit­ta­mal­la tuet­tu­ja asun­to­ja kal­liim­mil­le alueil­le, mikä on jat­ku­va vas­ta­lausei­den aihe. Sitä voi­si peri­aat­tees­sa hoi­taa myös niin että nos­te­taan asu­mis­tuet niin kor­keik­si että köy­hien ei ole pak­ko asua hal­voil­la asui­na­lueil­la, ja voin kuvi­tel­la mikä mete­li tuos­ta nousi­si. Pako­lais­ten kes­kit­ty­mis­tä tiet­tyi­hin lähiöi­hin on vii­mek­si yri­tet­ty estää avaa­mal­la vas­taan­ot­to­kes­kus Puna­vuo­reen, ja tämä­kin on kuu­lem­ma vää­rin. Luo­jan kii­tos etten ole min­kään sor­tin päättäjä.

    Mut­ta jos oli­sin, niin lähes­tyi­sin asi­aa sitä kaut­ta että hal­vat alu­eet on hal­po­ja sik­si että ne ovat jos­sain suh­tees­sa huo­nom­pia kuin muut kes­ki­mää­rin. Esi­mer­kik­si epä­viih­tyis­tä jul­ki­set alu­eet, pit­kä etäi­syy­det, huo­not pal­ve­lut esi­mer­kik­si kou­lut, huo­not lii­ken­neyh­tey­det. Kor­jaa noi­ta, esi­mer­kik­si resurs­soi kou­lua, täs­tä­kin tosin vali­te­taan. Rahaa voi ottaa kes­kus­tan kehit­tä­mi­ses­tä johon sats­taan suh­tees­sa vähän lii­kaa­kin. Kun alue paran­tuu niin hin­nat lähes­tyy kes­ki­ta­soa jol­lain kur­juu­den kasaan­tu­mi­nen vähentyy.

  87. Met­ti­nen, kii­tos seli­tyk­ses­tä. Ihan järkeenkäypää.

    Oli­si­ko­han se huo­no idea perus­taa vaik­ka joku kie­li­kou­lu­tus­kes­kus tuol­la pale­til­le? Eli siis sem­moi­nen ins­ti­tuu­tio mis­tä oikeas­ta löy­tyy opet­ta­jia mil­le tahan­sa kie­lel­le. Tuol­lai­sel­le pal­ve­lul­le voi­si olla kysyn­tää jo ihan kan­sain­vä­li­ses­ti­kin. On sitä hul­luum­pi­kiin asioi­hin kau­pun­git eri­kois­tu­neet kuin kieltenopetukseen.

  88. Eli­na: “Isla­min ope­tuk­sen suh­teen on sama tilan­ne, mikä onkin herät­tä­nyt kes­kus­te­lua ope­tus­toi­men sisäl­lä tun­tien todel­li­ses­ta sisäl­lös­tä. On pal­jas­tu­nut pal­jon täy­sin suo­ma­lai­sel­le kou­lul­le sopi­mat­to­mia puhei­ta ja käytänteitä.”

    Niin että kou­luis­sa­kin jos­sain mää­rin ymmär­re­tään maan tapa ja että sitä oli­si hyvä noudattaa.

  89. Vas­taus Saa­ral­le kulttuurista,

    Kult­tuu­ria arvioi­taes­sa oli­si hyvä pyr­kiä erot­ta­maan mie­li­ku­vat todel­li­suu­des­ta. Tus­kin tois­ta isla­mi­lai­sen kult­tuu­rin ilmiö­tä on yhtä pal­joa roman­ti­soi­tu ja nos­tet­tu posi­tii­vi­ses­ti esil­le kuin Rama­da­nia. Esil­le nouse­vat mie­li­ku­vat nöy­ryy­des­tä, pidät­ty­mi­ses­tä, yhtei­söl­li­syy­des­tä, mie­tis­ke­lys­tä, rau­hoit­tu­mi­ses­ta. Mones­ti vih­ja­taan, että täl­lai­ses­ta voi­tai­siin län­nes­sä­kin ottaa oppia.
    Tosia­sias­sa Rama­dan on älyt­tö­myys. Syö­mät­tö­myys ja juo­mat­to­muus valoi­saan aikaan aiheut­taa pait­si todel­li­sia ter­veys­ris­ke­jä mm. dia­bee­ti­koil­le, niin ylei­sem­min väsy­mys­tä, jak­sa­mat­to­muut­ta ja ärty­nei­syyt­tä. Päi­vän mit­taan ker­ty­nyt­tä ener­gia­va­jet­ta kom­pen­soi­daan ahmi­mal­la aurin­gon las­ket­tua. Seu­rauk­se­na suo­len tuk­keu­tu­mis­ta, perä­pu­ka­mia, nukah­ta­mis­vai­vo­ja. Ruo­an­su­la­tus­lääk­kei­den, ulos­tus­lääk­kei­den ja uni­lääk­kei­den menek­ki kas­vaa Rama­da­nin aikana.
    Kuu­kausi on ihmis­ke­hol­le luonn­o­ton hen­ki­nen ja fyy­si­nen rääk­ki. Rama­dan toki voi­daan roman­ti­soi­da mer­ki­tyk­sek­kääk­si ja asian­omai­set mus­li­mit monet itse var­mas­ti koke­vat sen mie­lek­kääk­si. Tämä joh­tuen sii­hen joko pro­ji­soi­tu­jen (län­si­mai­nen ihai­li­ja) tai asso­sioi­tu­vien ja sosia­li­soi­tu­vien (mus­li­mit) tun­tei­den takia.

    Vas­taa­via esi­merk­ke­jä on luke­mat­to­mia. Intia­lai­sen uskon­nol­li­sen mys­tii­kan ihai­lu, joka ei nii­den haju­jen, värien ja muun ekso­tii­kan takaa ole jär­jel­li­ses­ti arvioi­tu­na koti­mai­sel­le astro­lo­gil­le soit­ta­mis­ta kum­mem­paa, eikä Gan­ge­sis­sa uimi­nen koti­paik­ka­kun­nan jäte­ve­sial­taa­seen hyp­pää­mis­tä hen­ki­sem­pää. Intia­lai­set vapaa-ajat­te­li­jat nau­ra­vat hei­dän guru­jaan roman­ti­soi­vil­le län­si­maa­lai­sil­le reppumatkaajille.

    Tuhat ihmis­tä ei iki­nä kerään­tyi­si halaa­maan äiti-Annaa, suo­ma­lais­ta joka julis­tai­si ole­van­sa rajat­to­man rak­kau­den juma­lal­li­nen rein­kar­naa­tio, joka syn­tyi­kin hymyil­len, eikä kos­kaan itke­nyt vau­va­na. Äiti-Ammaa hala­taan, kos­ka hänel­lä on pis­te otsas­sa. Tämä on illuusio.

    Samoin kun on illuusio pro­ji­soi­da kor­kea­kult­tuu­rik­si alku­pe­räis­kan­so­jen alkeel­li­sia kan­san­ta­ru­ja, veis­tok­sia tai kai­ver­ruk­sia, jot­ka ovat tosia­sias­sa juu­ri sitä, alkeel­li­sia. Ne ovat val­ta­van kult­tuu­ri­sen evo­luu­tion mitan pääs­sä Dos­to­jevs­kin Rii­vaa­jis­ta, Rembrand­tin Yövar­tios­ta tai Sibe­liuk­sen viulukonsertosta.

    Minä voin hyväk­syä aja­tuk­sen sii­tä, että moni­kult­tuu­ri­suus ja huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to oli­si jon­kin­lai­nen maa­il­man­pa­ran­nus­pro­jek­ti, jos se sel­lai­sek­si osa­taan jär­jel­li­ses­ti perus­tel­la, mut­ta tämä kuvi­tel­ma rik­kau­des­ta on lähes puh­das­ta illuusiota.

    Län­si­maa­lai­sel­la kult­tuu­ri­pii­ril­lä ei ole muil­ta kult­tuu­reil­ta juu­ri mitään opit­ta­vaa. Ne ovat pää­osin aikai­sem­pia kehi­tys­vai­hei­ta, eivät paral­lee­le­ja. Toi­saal­ta län­ti­nen kult­tuu­ri­kin on vie­lä hyvin alhai­sel­la tasol­la sii­hen näh­den, mitä kult­tuu­ri voi­si olla. Emme siis suin­kaan ole mai­ni­tus­sa kehi­tys­vai­hei­den kulus­sa vie­lä lähel­le­kään mitään kuvi­tel­ta­via laki­pis­tei­tä. Se moni­kult­tuu­ri­suus, kult­tuu­rin rik­kaus, moni­nais­tu­va kult­tuu­ri­suus, jota itse kai­paan tai uskon kai­paa­va­ni, on futuu­ris­ta, uudis­tu­vaa. Kult­tuu­ria, jota ei ole vie­lä ole­mas­sa, joka toi­vot­ta­vas­ti kye­tään luomaan.

    Vas­tus­tan moni­kult­tuu­ri­suut­ta sen nykyi­ses­sä mer­ki­tyk­ses­sä kult­tuu­ri­se­na pro­jek­ti­na juu­ri sik­si, että se kat­soo ihail­len taak­se­päin pri­mi­tii­vi­sen illuusioon, syn­nyt­täen todel­li­suu­des­saan deka­dens­sia ja rap­peut­ta­via konflik­te­ja, kun toi­vo­tun kat­se­suun­nan pitäi­si olla päin­vas­tai­sen. Kult­tuu­rin edis­tyk­sen ihan­teen elvyttämisen.

  90. az:

    Tosia­sias­sa Rama­dan on älyttömyys.

    öööö… Onko sul­le tul­lut mie­leen, että sil­lä saat­taa olla joku funk­tio sen lisäk­si, että paas­to­taan päi­väl­lä ja syö­dään yöllä?

    Intia­lai­sen uskon­nol­li­sen mys­tii­kan ihai­lu, joka ei nii­den haju­jen, värien ja muun ekso­tii­kan takaa ole jär­jel­li­ses­ti arvioi­tu­na koti­mai­sel­le astro­lo­gil­le soit­ta­mis­ta kum­mem­paa, eikä Gan­ge­sis­sa uimi­nen koti­paik­ka­kun­nan jäte­ve­sial­taa­seen hyp­pää­mis­tä henkisempää. 

    No luu­let­ko, että ne jot­ka halaa sitä Ammaa tai ui Gna­ge­sis­sa ajat­te­lee asi­aa “jär­jel­lä”?

    Mitä ihmeen väliä sil­lä on, mitä joku uskon­non vas­tus­ta­ja ajat­te­lee näis­tä jutuis­ta? Eihän ne oo nii­tä har­joit­ta­mas­sa­kaan. Olen­nais­ta on se, miten ne har­joit­ta­jat kokee nämä ritu­aa­lit ja mikä funk­tio niil­lä on.

  91. Art­tu­ri, sil­lä on var­mas­ti heil­le mer­ki­tys. Täs­tä ei ollut ollen­kaan kysy­mys. Skien­to­lo­gial­la­kin on skien­to­lo­gil­le mer­ki­tys. Tais­to­lai­suu­del­la oli tais­to­lai­sel­le merkitys.

    Kom­ment­ti­ni näkö­kul­ma ei ollut hei­dän näkö­kul­man­sa, vaan oma näkö­kul­ma­ni. Minul­le täl­lai­sil­la sen enem­pää intia­mys­tii­kal­la, Rama­da­nil­la, kom­mu­nis­mil­la kuin skien­to­lo­gial­la ei ole kult­tuu­ria rikas­ta­vaa “funk­tio­ta”.

    Kysy­myk­seen “Mitä väliä on jär­jel­lä?”, on toki ole­mas­sa poh­jim­mil­taan vain se sub­jek­tii­vi­nen vas­taus, että arvos­taa ratio­naa­li­ses­ti raken­tu­vaa yhteiskuntaa.

  92. Ja teil­le muil­le vih­reil­le, Sin­ne­mäel­le & kump­pa­neil­le, miten seli­tät­te että Vuo­saa­ren lukion sisään­pää­syn takaa­va kes­ki-arvo on 10–15 vuo­des­sa pudon­nut 8,3:ta 7:än. Ovat­ko suo­ma­lais­tei­nit tyh­men­ty­neet alu­eel­la VAI OLISIKO KOULUTUKSEN TASO LASKENUT? Koh­ta ollaan var­maan kehi­tys­maa­ta­sol­la, opi­taan aut­ta­vas­ti luke­maan, kir­joit­ta­maan ja perus­las­ku­toi­mi­tuk­set, sii­nä sinul­le sit­ten halpatyövoimaa. 

    Olen näh­nyt väi­tet­tä­vän että Suo­men hyvät PISA-tulok­set ovat joh­tu­neet äärim­mäi­sen homo­gee­ni­ses­ta oppi­la­sai­nek­ses­ta, joka on teks­ti­tet­ty­jä TV-ohjel­mia kat­so­mal­la oppi­nut luke­maan ja samal­la pas­si­vi­ses­ti oppi­nut vähän englan­tia ja ruot­sia­kin. Sii­nä opet­ta­jien tode­li­set tai­dot pun­ni­taan sit­ten kun oppi­la­sai­nes onkin yhtä kir­ja­vaa kuin PISA-kilpailijamaissa.

    Han­ka­la yhtä­lö. Kie­li- ja muut tai­dot­to­mat tar­vit­si­si­vat oman teho­kou­lu­tuk­sen­sa jol­la he saa­vat popu­laa kiin­ni ennen kuin liit­ty­vät pää­jou­kon mukaan integroi­tu­maan. Sil­lä on kus­tan­nuk­sen­sa, mut­ta se on kus­tan­nus joka tämän­tyyp­pi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta jou­du­taan joka tapauk­ses­sa mak­sa­maan, jos ei lisä­ope­tuk­sen muo­dos­sa niin sit­ten kus­tan­nuk­se­na tai hait­ta­na jos­sain muualla.

    1. Tuo Vuo­saa­ren lukion epä­suo­sio ei ker­ro mitään perus­kou­lun oppi­mis­tu­lok­sis­ta vaan sii­tä, että vuo­saa­re­lai­set­kaan eivät hakeu­du omaan lukioon­sa. Mik­si näin on, sitä voi­daan kysyä. Olen kir­joit­ta­nut pos­tauk­sen sii­tä­kin, onko tämä lukioi­den eri­kois­tu­mi­nen hyviin ja huo­noi­hin oppi­lai­siin hyvä asia.
      Sinän­sä pidän ulko­maa­lais­po­li­tii­kan pahim­pa­na kipu­pis­tee­nä ris­kiä, että van­hem­mat koke­vat maa­han­muut­to­val­tai­sil­la alueil­la perus­kou­lun tason — oikein tai vää­rin — laskeneeksi.

  93. az: “Vas­taus Saa­ral­le kulttuurista,
    Kult­tuu­ria arvioi­taes­sa oli­si hyvä pyr­kiä erot­ta­maan mie­li­ku­vat todel­li­suu­des­ta. Tus­kin tois­ta isla­mi­lai­sen kult­tuu­rin ilmiö­tä on yhtä pal­joa roman­ti­soi­tu ja nos­tet­tu posi­tii­vi­ses­ti esil­le kuin Rama­da­nia… jne.”

    No mitä sii­tä sit­ten? Jos joku halu­aa viet­tää Rama­da­nia, pää­siäis­tä, hanuk­kaa tms. niin mitä se jol­le­kin #¤&§$:n az:lle kuuluu?
    Suo­mes­sa tähän pal­jon par­jat­tuun maan tapaan kuu­luu uskonnonvapaus.

  94. … niin, ja nämä ns. pri­mi­tii­vi­set kult­tuu­rit ovat oikeas­ti var­sin pit­käl­le kehit­ty­nei­tä — se, että nii­tä kaik­ki eivät ymmär­rä, kuu­luu myös mei­kä­läi­seen ns. korkeakulttuuriin.

  95. az:

    Kom­ment­ti­ni näkö­kul­ma ei ollut hei­dän näkö­kul­man­sa, vaan oma näkökulmani.

    No mitä sun näkö­kul­mal­la nyt on väliä? Et kai kukaan oo pakot­ta­mas­sa sinua nou­dat­ta­maan Rama­da­nia tai edes ihai­le­maan sitä? Kai sä nyt voit antaa ihmi­sil­le vapau­den ihail­la sitä tai har­joit­taa Rama­da­nia, vaik­ka et itse sii­tä hyö­tyi­si mitään? Tai siis mun mie­les­tä jos se vai­vaa sua niin pal­jon, että joku vie­tää Rama­da­nia, niin vika on sinus­sa, ei sii­nä joka viet­tää Ramadania.

    (Tää on mun mie­les­tä vähän sama asia, kun valit­tais sii­tä, että ihmi­sil­lä on huo­no musiik­ki­ma­ku ja vaa­tis toi­mia huo­non musiik­ki­maun kiel­tä­mi­seks, että itse kokee niin pal­jon mie­li­pa­haa pel­käs­tä tie­dos­ta, että muut ei tajuu hyvän musii­kin päälle.)

    arvos­taa ratio­naa­li­ses­ti raken­tu­vaa yhteiskuntaa.

    No niin. Yhteis­kun­nas­sa voi tapah­tua aika pal­jon asioi­ta, jot­ka ei olis ratio­naa­li­sia sinun teke­mi­nä, mut­ta ne ovat sil­ti täy­sin ratio­naa­li­sia nii­den teki­jöil­le. Esim. par­tu­ris­sa­käyn­ti on täy­sin ratio­naa­lis­ta niil­le joil­la on tuk­kaa ja hyvin epä­ra­tio­naa­lis­ta täy­sin kal­juil­le. Täs­tä ei voi pää­tel­lä, että ratio­naa­li­ses­sa yhteis­kun­nas­sa ei sais olla partureita.

  96. Rai­mo K, edel­leen sinul­le­kin, yri­tä näh­dä ero seu­raa­vien välillä:

    a) Kult­tuu­rin Y oikeus har­joit­taa kulttuuriaan
    b) Vas­taa­not­ta­van kult­tuu­rin X sub­jek­tien näke­mys kult­tuu­rin Y kult­tuu­ria X rikas­ta­vas­ta vaikutuksesta

    Eli: Kri­tiik­ki oli sitä väi­tet­tä vas­taan, että ulko­puo­li­set kult­tuu­rit vai­ku­tuk­sil­laan kohen­tai­si­vat ja paran­tai­si­vat vas­taa­not­ta­vaa kult­tuu­ria ja tätä kos­ke­vis­ta illuusiois­ta, jot­ka on rii­sut­ta­vis­sa pro­ji­soin­neis­taan siir­tä­mäl­lä vas­taa­vat kult­tuu­rit toi­seu­des­ta rii­sut­tui­hin kult­tuu­riyh­teyk­siin. Äiti-anna tekee äiti-ammas­ta pel­käs­tään nau­ret­ta­van. Ymmärrätkö?

    Eivät­kä pri­mi­tii­vi­set kult­tuu­rit ole ns. pri­mi­tii­vi­siä kult­tuu­rei­ta vaan pri­mi­tii­vi­siä kult­tuu­rei­ta. Tätä voi lähes­tyä saman kult­tuu­rin rii­su­mi­sen kaut­ta. Har­va roman­ti­soi 5000 vuo­den takais­ta pat­riar­kaa­lis­ta, väki­val­tais­ta ja tau­tis­ta met­sä­läis­ten Suo­mea tai näkee sii­nä kor­kea­kult­tuu­ri­sia arvo­ja. Pri­mi­tii­vi­sen illusio­naa­ri­nen roman­ti­soin­ti ja korot­ta­mi­nen edel­lyt­tää aina “toi­sen” pro­ji­soin­nin objektiksi.

  97. niin, ja nämä ns. pri­mi­tii­vi­set kult­tuu­rit ovat oikeas­ti var­sin pit­käl­le kehit­ty­nei­tä – se, että nii­tä kaik­ki eivät ymmär­rä, kuu­luu myös mei­kä­läi­seen ns. kor­kea­kult­tuu­riin.

    Evo­luu­tiol­la ei ole mitään suun­taa, ei myös­kään kult­tuu­rie­vo­luu­tiol­la. Ei ole mitään vii­vaa, jota pit­kin jokin kult­tuu­ri on “pit­käl­le kehit­ty­nyt” ja jokin toi­nen ei. On toki mit­ta­rei­ta, esi­mer­kik­si tek­no­lo­gian kehit­ty­nei­syyt­tä voi­daan mita­ta sil­lä, mitä voi­daan teh­dä, kuin­ka pie­nel­lä ener­gial­la ja vähil­lä raa­ka-aineil­la jne, sii­nä, kuin­ka pal­jon vil­je­ly­alaa tar­vi­taan, pal­jon­ko lap­sia kuo­lee ennen kou­lui­kää, pal­jon­ko ihmi­siä tape­taan, kär­si­tään tau­deis­ta jne. 

    Näi­den mit­ta­rien kyky ker­toa “kehit­ty­nei­syy­des­tä” tms. on tie­tys­ti kiin­ni sii­tä, mitä kus­sa­kin kult­tuu­ris­sa arvos­te­taan, mut­ta niis­sä on pal­jon sel­lais­ta, mitä arvos­te­taan kai­kis­sa kult­tuu­reis­sa. (pal­jon toki sel­lais­ta, mitä ei juu­ri jaeta)

    Vali­tet­ta­vas­ti näil­le “ymmär­tä­jil­le” ja muil­le­kin, kaik­ki arvot tai mit­ta­rit näyt­tä­vät, että mei­dän pri­mi­tii­vi­nen met­sä­läis­kult­tuu­rim­me nyt sat­tuu ole­maan juu­ri sil­lä nimen­omai­sel­la mit­ta­ril­la parempi. 

    Itse olen kult­tuu­ri­re­la­ti­vis­ti, eli uskon, että nämä mit­ta­rit ovat nyt vain mei­dän — siis näin roh­ke­nen puhua kaik­kien län­si­mai­den asuk­kai­den nimis­sä(*) — mie­les­täm­me hyviä ja että niis­tä saa ihan vapaas­ti olla eri miel­tä. Jos­tain syys­tä kui­ten­kin har­va lop­pu­jen lopuk­si on. 

    (*) Myön­nän toki mie­luus­ti, että kaik­ki eivät näi­tä mit­ta­rei­ta jaa. Pedo­fii­li­puo­lu­een kan­nat­ta­jat — mis­sä maas­sa se nyt oli­kaan — eivät esi­mer­kik­si var­maan jaa las­ten­suo­je­lun kri­tee­rei­tä, kii­na­lai­set ja ame­rik­ka­lai­set eivät jaa tätä lap­si­kuol­lei­suu­den alhai­suu­den arvos­tus­ta jne. Käy­tän kui­ten­kin “me”-sanaa täs­sä yhtey­des­sä sii­hen asti, kun voit­te osoit­taa jon­kun, joka pitää nykyis­tä lap­si­kuol­lei­suu­den tai luku­tai­to­pro­sen­tin tasoa lii­an matalana.

  98. az: No sano­taan nyt sit näin, että jos ihmis­ten valin­nan­mah­dol­li­suu­det kas­vaa, niin se on mun mie­les­tä syno­nyy­mi kult­tuu­rin rikas­tu­mi­sel­le täs­sä kon­teks­tis­sa. Eli siis suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri rikas­tuu, jos suo­ma­lai­set jot­ka ei ennen voi­neet hala­ta Ammaa voi­vat niin teh­dä. (Tai viet­tää Rama­da­nia tai mitä ikinä.)

    Nii­den jot­ka ei tyk­kää sii­tä, että suo­ma­lai­set voi teh­dä näi­tä jut­tu­ja pitää vaan kes­tää. Ei niil­lä oo mitään oikeut­ta mono­po­li­soi­da kult­tuu­ria itsel­leen. (Tyy­liin suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri on ratio­naa­lis­ta, Rama­dan ei oo ratio­naa­lis­ta, suo­ma­lai­set ei saa vie­tää Rama­da­nia.) Suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri on sitä mitä suo­ma­lai­set tekee.

  99. Tie­de­mies:

    Itse olen kult­tuu­ri­re­la­ti­vis­ti, eli uskon, että nämä mit­ta­rit ovat nyt vain mei­dän – siis näin roh­ke­nen puhua kaik­kien län­si­mai­den asuk­kai­den nimis­sä(*) – mie­les­täm­me hyviä ja että niis­tä saa ihan vapaas­ti olla eri miel­tä. Jos­tain syys­tä kui­ten­kin har­va lop­pu­jen lopuk­si on.

    En usko että oikeas­ti olet sil­lä kan­nal­la, että kaik­ki, esi­mer­kik­si tyt­tö­las­ten sil­po­mi­nen, on ok siel­lä mis­sä se kuu­luu kulttuuriin.

    Väi­tän sinun tar­kas­ti ottaen tar­koit­ta­van, että ymmär­rät sen, että jos­sa­kin kult­tuu­ris­sa kas­va­nut hen­ki­lö ei pahek­su kult­tuu­riin­sa kuu­lu­via asioi­ta, mut­ta sil­ti itse pahek­sut joi­ta­kin mui­den kult­tuu­rien omi­nai­suuk­sia sil­lä tavoin, että et sal­li­si nii­tä omas­sa yhtei­sös­sä­si ja haluai­sit kar­sia ne siel­tä­kin, mis­sä nii­tä nou­da­te­taan.

    Onko näin suh­tau­tu­vaa hen­ki­löä nimi­tet­tä­vä kult­tuu­ri­ra­sis­tik­si? Entä jos suh­tau­tu­mi­sel­la ei ole mitään yhteyt­tä kult­tuu­rin­har­ras­ta­jien etni­seen taus­taan, ns. rotuun?

  100. Suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri on sitä mitä suo­ma­lai­set tekee.’ (Art­tu­ri)
    Suo­ma­lai­sil­la on kiis­ta­ton oikeus dis­sa­ta suo­ma­lais­ta kult­tuu­ria. Sekin on valinta.

  101. Art­tu­ril­le vielä,

    Vaih­de­taan näkö­kul­maa. Oma ihan­tee­ni län­si­mai­sen kult­tuu­rin “rikas­tu­mi­ses­ta” (rupean inhoa­maan tätä sanaa) seu­raa­vien 60–70 vuo­den aika­na, jot­ka toi­von vie­lä elä­vä­ni, sisäl­tää visioi­ta tau­tien voit­ta­mi­ses­ta, yhteis­kun­nan tur­val­li­suu­den lisään­ty­mi­ses­tä, luon­toar­vo­jen suo­je­le­mi­ses­ta, kom­mu­ni­ka­tii­vi­sen kult­tuu­rin (ks. esim. Haber­mas) vah­vis­tu­mi­ses­ta, vir­tu­aa­li­to­del­li­suuk­sis­ta joi­ta voim­me tus­kin vie­lä edes kuvi­tel­la, 3D-inter­ne­tis­tä, eläin­ten oikeuk­sien paran­tu­mi­ses­ta, in vit­ro lihas­ta, tur­val­li­sem­mis­ta uusia maa­il­mo­ja avaa­vis­ta syn­teet­ti­sis­tä päih­teis­tä, ensim­mäi­sis­tä trans­hu­ma­nis­ti­sis­ta aske­lis­ta eli­niän piden­ty­mis­tä ja “ihmi­sen ylit­tä­mis­tä” koh­den, kun­nian­hi­moi­sis­ta pro­jek­teis­ta aurin­ko­kun­nan tut­ki­mi­sek­si, kou­lu­jär­jes­tel­mäs­tä joka pai­not­tai­si ymmär­rys­tä, yksi­lön­va­pau­den suvait­se­mi­sen lisään­ty­mi­ses­tä, eri­lai­sis­ta todel­li­suus­si­mu­laa­tiois­ta, kau­pun­kien puh­taas­ta hen­gi­ty­sil­mas­ta, kes­kus­to­jen leveis­tä käve­ly­ka­duis­ta, 30 tun­nin työ­vii­kois­ta, auto­maa­tios­ta, robo­tii­kas­ta, jon­kin­lai­sen trans­sen­dens­sin paluus­ta län­si­mai­seen ihmis­kä­si­tyk­seen, joka ei enää hei­jas­tui­si jumal­kä­si­tyk­ses­tä, vaan mei­dän omas­ta uskos­tam­me kehit­tyä ihmi­si­nä ja ylit­tää lopul­ta oma pri­mi­tii­vi­syy­tem­me. “Man is a rope, tied between…

    Aina­kaan omas­sa visios­sa­ni halat­ta­vat, juma­lik­si itse­ään väit­tä­vät astro­lo­git tai mui­nai­sen aavik­ko­ros­von opin­kap­pa­leet eivät ase­tu kovin kor­keal­le edis­tyk­sen asteikolla.

    Valin­nan­va­pau­den väit­tä­mi­nen itsei­sar­voi­ses­ti rikas­tu­mi­sek­si on mie­les­tä­ni täy­sin mielivaltaista.

  102. No mitä sun näkö­kul­mal­la nyt on väliä? Et kai kukaan oo pakot­ta­mas­sa sinua nou­dat­ta­maan Rama­da­nia tai edes ihai­le­maan sitä? Kai sä nyt voit antaa ihmi­sil­le vapau­den ihail­la sitä tai har­joit­taa Ramadania”

    Isla­mi­lai­suus, juu­ta­lai­suus ja kris­ti­nus­ko ovat samaa juur­ta ja paas­to kuu­luu näi­hin kaik­kiin uskontoihin.Ramadan on myös paas­ton aika .His­to­rial­li­sis­ta syis­tä paas­tot ovat eri­lai­sia eri mais­sa ja uskonnoissa.

    Ja myös­kin kalen­te­rit ja ajan­las­ku ovat sidok­sis­sa uskon­toon, joten ne ajoit­tu­vat eri tavalla 

    Niin­pä esim Male­sias­sa viet­tiin nel­jää uut­ta vuot­ta eikä sitä pide­tä siel­lä suu­re­na ihmeenä.

    Lat­vias­sa taas jou­lu kat­toi lute­ri­lais­ten ja orto­dok­sien jou­lun ajan joten jou­lu­lo­maa oli yleen­sä liki kuukausi 

    Juu­ta­lai­suus ja isla­mi­lai­suus ovat itse asias­sa hyvin lähel­lä toi­si­aan ‚joten erot ovat lähin­nä saman­lais­ta kuin lah­ko­lais­ten erot kristunuskossa
    Esim juu­ta­lai­set­kan eivät syö sian lihaa tai kos­her- ja halal-ruo­ka ovat lähes ident­ti­siä etc.

    Kult­tuu­rien juu­ret ovat kui­ten­kin pal­jon yhte­näi­sem­piä kuin kuvittelemmekaan

  103. Län­si­maa­lai­sel­la kult­tuu­ri­pii­ril­lä ei ole muil­ta kult­tuu­reil­ta juu­ri mitään opit­ta­vaa. Ne ovat pää­osin aikai­sem­pia kehi­tys­vai­hei­ta, eivät paral­lee­le­ja. Toi­saal­ta län­ti­nen kult­tuu­ri­kin on vie­lä hyvin alhai­sel­la tasol­la sii­hen näh­den, mitä kult­tuu­ri voi­si olla. Emme siis suin­kaan ole mai­ni­tus­sa kehi­tys­vai­hei­den kulus­sa vie­lä lähel­le­kään mitään kuvi­tel­ta­via laki­pis­tei­tä. Se moni­kult­tuu­ri­suus, kult­tuu­rin rik­kaus, moni­nais­tu­va kult­tuu­ri­suus, jota itse kai­paan tai uskon kai­paa­va­ni, on futuu­ris­ta, uudis­tu­vaa. Kult­tuu­ria, jota ei ole vie­lä ole­mas­sa, joka toi­vot­ta­vas­ti kye­tään luomaan.

    Hyvä, että otit asian puheek­si. Saa­toin ilmais­ta itseä­ni epäselvästi.

    En ole sitä miel­tä, että mei­dän tuli­si ope­tel­la halaa­maan äiti Ammaa tai uimaan Gan­ge­sis­sa. Tai viet­tää Rama­da­nia tai omia mitään muu­ta­kaan yksit­täis­tä vie­raan kult­tuu­rin piir­ret­tä. Se, että auto­maat­ti­ses­ti tul­kit­sit sano­ma­ni noin, on kui­ten­kin minus­ta merk­ki sii­tä, että kult­tuu­ris­tam­me puut­tuu sel­lais­ta ymmär­rys­tä ja osaa­mis­ta, mis­tä tosia­sias­sa puhuin.

    Yri­tän sel­ven­tää. Olem­me samaa miel­tä sii­tä, että län­si­mai­nen kult­tuu­rim­me ei ole kehi­tyk­sen­sä laki­pis­tees­sä, vaan paran­net­ta­vaa on. Nii­ni­kään jaam­me käsi­tyk­sen, jon­ka mukaan paran­ta­mi­seen ei rii­tä mui­den, jo ole­mas­sao­le­vien piir­tei­den kopioi­mi­nen, vaan se vaa­tii koko­naan uuden tiedon/sisällön syn­ty­mis­tä. Uuden aikaan­saa­mi­nen sii­nä kehi­tyk­sen vai­hees­sa, mis­sä län­si­maat täl­lä het­kel­lä ovat (jäl­ki­teol­lis­tu­mi­nen, infor­maa­tio­yh­teis­kun­ta), edel­lyt­tää luo­van ajat­te­lun ja luo­vien pro­ses­sien kehit­ty­mis­tä. Tätä meil­lä ei vie­lä ole kovin hyvin omak­sut­tu. Kult­tuu­ris­sam­me on pal­jon piir­tei­tä, jot­ka estä­vät tai aina­kaan eivät edis­tä näi­den pro­ses­sien syn­ty­mis­tä ja toimintaa.

    Luo­vuus ei ole pel­käs­tään syn­nyin­lah­ja, vaan luo­via pro­ses­se­ja voi myös oppia käyn­nis­tä­mään, yllä­pi­tä­mään ja hal­lit­se­maan. Luo­va pro­ses­si on erään­lais­ta tut­ki­mus­mat­kai­lua: sii­nä mat­kus­te­taan vie­raal­le, aiem­min tut­ki­mat­to­mal­le maa­pe­räl­le ja kat­so­taan löy­tyi­si­kö siel­tä jota­kin arvo­kas­ta. Uuden ja vie­raan jär­jes­tel­mäl­li­nen ja pit­kään jat­ku­va koh­taa­mi­nen on kui­ten­kin ihmi­sel­le luon­tai­ses­ti pelot­ta­va ja ahdis­ta­va tila (tämä ilme­nee niin luo­van pro­ses­sin ahdis­ta­vuu­te­na kuin myös vaik­ka­pa soma­lia­lai­sen hen­ki­lön koh­taa­mi­sen ahdis­ta­vuu­te­na). Tämä pel­ko tuli­si oppia voit­ta­maan, jot­ta perus­e­del­ly­tyk­set pro­ses­sin syn­ty­mi­sel­le ja jat­ku­mi­sel­le oli­si­vat olemassa.

    Tuol­lais­ta pri­mi­tii­vi­sen tason pel­koa on vai­kea oppia voit­ta­maan, ellei jou­du sään­nöl­li­ses­ti tilan­tei­siin, jois­sa niin on pak­ko teh­dä. Se on tai­to, joka vaa­tii kehit­tä­mis­tä; pelk­kä infor­maa­tio asi­aa kos­kien ei rii­tä. Mm. täs­tä syys­tä yhteis­kun­ta, jos­sa on suu­ri diver­si­teet­ti, eli pal­jon toi­sis­taan poik­kea­via ele­ment­te­jä ja “vie­raut­ta”, tuot­taa tehok­kaam­min luo­vaa osaa­mis­ta. Diver­si­teet­ti on oppi­mi­sen kan­nal­ta tär­ke­ää, ja lisäk­si se on tär­ke­ää läh­de­ma­te­ri­aa­li­na. Mitä enem­män ja mitä vaih­te­le­vam­paa mate­ri­aa­lia ihmi­sel­lä on ali­ta­jun­nas­saan (ja mitä moniais­ti­mel­li­sem­min tämä mate­ri­aa­li on han­kit­tu), sitä laa­jem­paa infor­maa­tion koko­nai­suut­ta hänen aivon­sa hyö­dyn­tä­vät luo­vas­sa pro­ses­sis­sa, ja sitä parem­mat mah­dol­li­suu­det hänel­lä on löy­tää “tut­ki­mus­mat­kal­laan” jota­kin todel­la uut­ta ja samal­la todel­la arvokasta.

    Täs­tä syys­tä mei­dän ei tule sul­kea rajo­jam­me vie­rail­ta kult­tuu­reil­ta (niil­tä osin kuin ne eivät louk­kaa lake­jam­me). Väi­tän, että sul­keu­tu­mi­ses­ta seu­raa vää­jää­mät­tä kult­tuu­rim­me (hidas) taan­tu­mi­nen tai vähin­tään­kin se, että seu­raa­va kehi­tyk­sen aste jää meil­tä saavuttamatta.

    Yhteen­ve­to­na: en tar­koi­ta että kult­tuu­rim­me pitäi­si kopioi­da muil­ta kult­tuu­reil­ta, vaan että tar­vit­sem­me mui­ta oman kas­vum­me polttoaineeksi.

  104. Oho, viit­taus kir­joit­ta­jaan unoh­tui. Äskei­ses­sä lai­na­sin nimi­merk­ki az:n tekstiä.

  105. Saa­ra,

    Saa­nen vas­tauk­sek­si lai­na­ta otteen Ryszard Kapuscins­kil­ta, edes­men­neel­tä puo­la­lai­sel­ta jour­na­lis­til­ta, runoi­li­jal­ta ja valo­ku­vaa­jal­ta, jota esi­mer­kik­si Sal­man Rush­die on kehu­nut tuhan­nen tavan­omai­sen raa­pus­te­li­jan arvoi­sek­si Kapuscins­kin tie­don ja tai­teen yhdis­tä­väs­sä tavas­sa kuva­ta maa­il­maa. Kapuscins­kia kiin­nos­ti eksoot­ti­nen, eri­lai­nen, luo­va, hän mat­kus­ti lähes puo­len vuo­si­sa­dan aika­na val­ta­vas­ti maa­il­mal­la, eri­tyi­ses­ti Afri­kas­sa. Kapuscins­ki kuva­si itse­ään totea­muk­sel­la, että hän­tä innos­ti kom­mu­ni­koi­da ihmi­sil­le, jot­ka ovat vie­lä tar­peek­si nuo­ria ole­maan uteliaita. 

    Näin hän kär­jis­täen tii­vis­ti pit­kän tai­teel­li­sen, jour­na­lis­ti­sen ja filo­so­fi­sen mat­kan­sa tun­to­ja teok­ses­saan The Sha­dow of the Sun, jon­ka hän kir­joit­ti 70-vuo­den iässä:

    The strength of Euro­pe and it’s cul­tu­re, in cont­rast to other cul­tu­res, lies in its bent for cri­ticism, abo­ve all, self cri­ticism- in its art of ana­ly­sis and enqui­ry, in its end­less see­king, in its rest­less­ness. The Euro­pean mind recog­ni­ses that it has limi­ta­tions, accepts its imper­fec­tion, and is scep­tical, doubt­ful, ques­tio­ning. Other cul­tu­res do not have this cri­tical spi­rit. More- they are incli­ned to pri­de, to thin­king that all that belongs to them is per­fect; they are, in short, unc­ri­tical in rela­tion to themselves.

    They lay the bla­me for all that is evil on others, on other forces (cons­pi­racies, agents, foreign domi­na­tion of one sort or anot­her). They con­si­der all cri­ticism to be a male­vo­lent attack, a sign of disc­ri­mi­na­tion, racism etc. Repre­sen­ta­ti­ves of the­se cul­tu­res treat cri­ticism as a per­so­nal insult, as a deli­be­ra­te attempt to humi­lia­te them, as a form of sadism even. If you tell them that the city is dir­ty, they treat it as if you said they were dir­ty them­sel­ves, had dir­ty ears, or dir­ty nails. Ins­tead of being self cri­tical, they are full of count­less grud­ges, complexes, envies, pee­ves, manias.

    The effect of all this is that they are cul­tu­ral­ly, per­ma­nent­ly, struc­tu­ral­ly inca­pable of progress, inca­pable of engen­de­ring wit­hin them­sel­ves the will to trans­form and evolve. 

    En usko, että me itsei­sar­voi­ses­ti tar­vit­sem­me täl­lais­ta toi­seu­den kos­ke­tus­pin­taa oman yhteis­kun­tam­me luo­vuu­den herät­te­le­mi­sel­le. Sen sijaan me tar­vit­sem­me kyl­lä yhteis­kun­nal­li­sia kehys­ker­to­muk­sia ins­pi­roi­maan luo­vuut­tam­me. Suo­mel­le edel­li­nen suu­ri täl­lai­nen suur­ten tun­tei­den kehys oli itse­näi­syy­tem­me syn­ty­vuo­det, kan­sal­li­ses­ta herää­mi­ses­tä 1900-luvun suu­riin koet­te­le­muk­siin. Tuo­hon aika­kau­teen mah­tu­vat useim­mat mer­kit­tä­vät suo­ma­lai­set tai­tei­li­jat. Nykyi­ses­sä aika­kau­des­sam­me ei ole suur­ta ker­to­mus­ta ins­pi­roi­mas­sa mei­tä, lähin­nä eri­lai­sia hal­po­ja kor­vik­kei­ta, joten eläm­me yhä ene­ne­väs­ti big brot­her kult­tuu­ria ja toi­saal­ta rap­peu­tu­vaa moder­nia, joka ei väli­nei­den­sä (mm. inter­net) kehit­ty­mi­ses­tä huo­li­mat­ta enää tun­nu löy­tä­vän juu­ri muu­ta kuin oman itsetarkoituksensa.

    Tähän viit­ta­sin ylem­pä­nä toi­veel­la trans­sen­dens­sin, yksi­löä suu­rem­man paluus­ta yhteis­kun­nal­li­seen kehyk­seem­me. On vai­kea sanoa, mikä täl­lai­nen ihmis­ten kiin­nos­tus­ta ja mer­ki­tyk­sen koke­mis­ta fokusoi­va nimit­tä­jä voi­si olla. Uskon, että ihmi­sil­lä on ylei­ses­ti täl­lai­seen kai­puu­ta, ja tai­pu­mus­ta etsiä koh­tei­ta täl­le kai­puul­leen, itseäm­me suu­rem­man mer­ki­tyk­sen koke­mi­sel­le. Var­mas­ti se myös selit­tää jouk­ko­liik­kei­tä niin hyväs­sä kuin pahas­sa­kin. Mut­ta en usko, että se on juu­ri­kaan löy­ty­mäs­sä meil­le näis­tä Kapuscins­kin kyy­ni­ses­ti kuvaa­mis­ta kult­tuu­ri­pii­reis­tä, tai mer­kit­tä­väs­ti edes nii­den avul­la. Kor­kein­taan yhteen­so­vit­ta­mat­to­muu­den syn­nyt­tä­mäs­tä syve­ne­väs­tä krii­sis­tä ja konflik­tis­ta, mut­ta en usko, että kovin moni sitä toivoo.

  106. En usko että oikeas­ti olet sil­lä kan­nal­la, että kaik­ki, esi­mer­kik­si tyt­tö­las­ten sil­po­mi­nen, on ok siel­lä mis­sä se kuu­luu kulttuuriin.

    En minä sel­lais­ta väit­tä­nyt­kään. Se, että tyt­tö­las­ten sil­po­mi­nen ei ole ok, on mei­dän kult­tuu­ris­sam­me hyvin tär­ke­ää. On aivan täy­sin ilmeis­tä, ettei näin ole kai­kis­sa muis­sa kulttuuripiireissä.

    Ei se tar­koi­ta että se on minus­ta “OK”. Mik­si tar­koit­tai­si? Se, että minun näke­myk­se­ni ja arvo­ni ovat minun kult­tuu­ri­ni tuot­tei­ta, eivät­kä kaik­ki nii­tä jaa, ei tee niis­tä yhtään vähem­män arvok­kai­ta minul­le.

    Myös pri­mi­tii­vi­syy­den mit­ta­rit ovat mei­dän kult­tu­rim­me tuot­tei­ta. Kuten sanoin, kult­tuu­rien kehi­tyk­sel­lä ei ole mitään “suun­taa”, so. yksi kult­tuu­ri ei ole “kehit­ty­neem­pi” kuin toi­nen mil­lään objek­tii­vi­sel­la mit­ta­ril­la. Aivan kuten ihmi­nen ei ole “kehit­ty­neem­pi” eläin kuin vaik­ka hii­ri tai rapu, mil­lään objek­tii­vi­sel­la mittarilla. 

    Tämän sano­mi­nen ääneen jos­tain syys­tä ahdis­taa kovin monia ihmi­siä. Ehkä se joh­tuu sii­tä, että joku vir­heel­li­ses­ti käyt­tää tätä argu­ment­ti­na väit­täes­sään, ettei jotain sai­si paheksua. 

    Tot­ta­kai asioi­ta saa pahek­sua. Ihmi­set pahek­su­vat kai­ken­lai­sia asioi­ta, jot­ka ovat hei­dän kult­tuu­ris­saan pahek­sut­ta­via. Me pahek­sum­me pat­riar­kaa­li­sia käy­tän­tö­jä, tyt­tö­jen sil­po­mis­ta, homo­sek­su­aa­lien hirt­tä­mis­tä jne. Aina­kin minä pahek­sun. Pahek­sun­ta kum­pu­aa mei­dän kult­tuu­rim­me arvois­ta, ja sii­tä, että me olem­me kas­va­neet nii­hin. Ei se tar­koi­ta, ettei meil­lä oli­si “oikeut­ta” pahek­sua. Oikeus ei syn­ny mis­tään muus­ta kuin sii­tä, että sen ottaa.

    Minua eivät toi­set kult­tuu­rit edes ihan kau­heas­ti kiin­nos­ta. Useim­mat niis­tä ovat koko­nai­suu­te­na aja­tel­len suo­raan sanoen vas­ten­mie­li­siä, ihan täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa tul­leis­ta ilmiöis­tä joh­tuen. Mie­les­tä­ni “az” on siis pää­sään­töi­ses­ti oikeassa. 

    Tämä asen­ne — sano­taan vaik­ka raflaa­vas­ti “hal­vek­sun­ta” — kui­ten­kin hei­jas­tuu aivan päin­vas­tai­sel­la taval­la maa­han­muut­toa­sen­tei­sii­ni kuin mitä esi­mer­kik­si ns. maa­han­muut­to­krii­ti­kot ajat­te­le­vat. Kos­ka pää­sään­töi­ses­ti ihmi­set halua­vat muut­taa sel­lai­seen kult­tuu­ri­pii­riin, jota he aina­kin jos­sain mää­rin ihai­le­vat, on maa­han­muut­ta­jan (pois­lu­kien ns. oikeat pako­lai­set) maa­han­tu­lo — tai aina­kin sen pitäi­si olla — indi­kaat­to­ri sii­tä, että maa­han­muut­ta­ja ihai­lee mei­dän kult­tuu­riam­me. Siis että hän uskoo tääl­lä val­lit­se­van arvo­maa­il­man sopi­van omaan­sa parem­min kuin lähtömaan.

    Näin ei kui­ten­kaan usein ole, kuten voim­me havai­ta eri­lai­sis­ta ongel­mis­ta, joi­ta Euroo­pas­sa on esiin­ty­nyt. Se tar­koit­taa, että maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka on niil­tä osin epä­on­nis­tu­nut­ta. Osa krii­ti­kois­ta uskoo, että vika on genee­ri­ses­ti sii­nä, että jon­kin kult­tuu­ri­pii­rin ihmi­set eivät vain geneet­ti­sis­tä, uskon­nol­li­sis­ta tms. syis­tä sovel­lu tän­ne. Itse en ajat­te­le näin. 

    Pin­nal­li­sel­la tasol­la — ruo­ka­kult­tuu­ri, pukeu­tu­mi­nen, juh­lat, sisus­tus, jne. — kult­tuu­rien vuo­ro­vai­ku­tus on mah­dol­lis­ta ja aidos­ti rikas­tut­ta­vaa, kos­ka valin­nan­va­ra lisään­tyy. Itse esi­mer­kik­si pidän useim­mis­ta intia­lai­sis­ta ruois­ta huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin läs­ki­soo­sis­ta tai Jans­so­nin kiusauk­ses­ta. Edes radi­kaa­leim­mat moni­kult­tu­ris­tit eivät kui­ten­kaan usko, että les­ken­polt­ta­mi­nen tai tyt­tö­si­kiöi­den abor­toin­ti on samal­la taval­la posi­tii­vis­ta kulttuurivaihtoa.

  107. az: “Eivät­kä pri­mi­tii­vi­set kult­tuu­rit ole ns. pri­mi­tii­vi­siä kult­tuu­rei­ta vaan pri­mi­tii­vi­siä kulttuureita.”

    No tämä­hän ei pidä paik­kaan­sa. Kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian tun­te­muk­se­ni on aika pin­nal­lis­ta, kun olen vain taval­li­nen sosio­lo­gi, mut­ta kult­tuu­rien tar­kas­te­lu kehit­ty­nei­syys-kehit­ty­mät­tö­myys ‑ulot­tu­vuu­del­la on aika perusteetonta.
    Vai onko todel­la niin, että Stock­hausen on kehit­ty­neem­pi kuin Sibe­lius ja Jack­son Pol­lock kehit­ty­neem­pi kuin pri­mi­tii­vi­nen Rembrandt?
    Roman­ti­soin­nil­la tai ihan­noin­nil­la ei ole täs­sä yhtey­des­sä mitään tekemistä.

  108. Mie­les­tä­ni Tie­de­mie­hen mal­lis­sa tulee eteen sovit­ta­ma­ton ristiriita. 

    Jos pitää arvok­kai­na asioi­na sanan­va­paut­ta, ihmis­ten välis­tä tasa-arvoa ja vaik­ka­pa oikeus­lai­tok­sen riip­pu­mat­to­muut­ta, niin täs­tä seu­raa vää­jää­mät­tä, että pitää nii­tä kult­tu­re­ja PAREMPINA, jois­sa nämä ovat toteu­tu­neet pidem­mäl­le kuin nii­tä, jois­sa nämä eivät toteudu. 

    Arvot­han ovat juu­ri asioi­den aset­ta­mis­ta hyvä-paha ‑akse­lil­le. Ei voi sanoa, että minul­la on nämä ja nämä arvot, mut­ta itse asias­sa kaik­ki on yhtä hyvää ja arvokasta.

  109. Jos pitää arvok­kai­na asioi­na sanan­va­paut­ta, ihmis­ten välis­tä tasa-arvoa ja vaik­ka­pa oikeus­lai­tok­sen riip­pu­mat­to­muut­ta, niin täs­tä seu­raa vää­jää­mät­tä, että pitää nii­tä kult­tu­re­ja PAREMPINA, jois­sa nämä ovat toteu­tu­neet pidem­mäl­le kuin nii­tä, jois­sa nämä eivät toteu­du.

    Tie­ten­kin. En kai väit­tä­nyt mitään muu­ta? Kult­tuu­rien “parem­muus” on kui­ten­kin mää­ri­tel­tä­vis­sä vain nii­den sisäl­tä käsin, so. parem­muu­den kri­tee­ri on osa sitä kult­tuu­ria, jos­sa se parem­muus koe­taan. Minä arvos­tan sanan­va­paut­ta, kos­ka se on osa kulttuuriamme. 

    Tie­tys­ti arvos­tan sitä nyt riip­pu­mat­ta sii­tä, olen­ko Suo­mes­sa, Venä­jäl­lä, Kii­nas­sa, vai Poh­jois-Koreas­sa. Mut­ta jos oli­sin syn­ty­nyt ja kas­va­nut muu­al­la — esi­mer­kik­si Kii­nas­sa — saat­tai­sin aja­tel­la toisin. 

    Ei ole mie­le­käs­tä myös­kään sanoa, että “kaik­ki on yhtä hyvää ja arvo­kas­ta”, kos­ka mitään hyvää ja arvo­kas­ta ei ole ole­mas­sa sen ulko­puo­lel­la, mitä joku hyvä­nä ja arvok­kaa­na pitää. Hyvä ja arvo­kas on sitä, mitä hyvyy­den ja arvok­kuu­den arvioi­ja hyvä­nä ja arvok­kaa­na pitää. 

    En minä sen vuok­si yllä­ole­vaa kir­joit­ta­nut, että oli­sin yrit­tä­nyt väit­tää, etten pitäi­si — vie­lä vähem­män, ettei kenen­kään tuli­si pitää — jotain arvok­kaam­pa­na kuin tois­ta. Kir­joi­tin sen sik­si, että jos ver­tail­laan kult­tuu­rei­ta toi­siin­sa, niin on hyvä tie­dos­taa ne läh­tö­koh­dat, jois­ta ver­tai­lu teh­dään. Ei esi­mer­kik­si ole mitään yleis­tä ja objek­tii­vis­ta “kehit­ty­nei­syy­den” mit­ta­ria, joka oli­si joten­kin ilmei­nen kenel­le tahansa. 

    On ole­mas­sa eri­lai­sia mit­ta­rei­ta jois­sa on miel­tä ja jot­ka ker­to­vat jotain infor­ma­tii­vis­ta — lap­si­kuol­lei­suus, kuo­le­man­ran­gais­tuk­set, brut­to­kan­san­tuo­te, mie­li­pi­de­van­git jne. — mut­ta se, min­kä rele­vans­sin tai “hyvyy­den” näil­le kukin aset­taa, on sopi­mus­ky­sy­mys. Ei suu­rim­mal­le osal­le “meis­tä”, kos­ka tämän blo­gin kom­men­toi­jat ovat mel­kein kaik­ki suo­ma­lai­sia. Meil­lä on väis­tä­mät­tä pal­jon jaet­tu­ja arvo­ja ja näkemyksiä. 

    Koet­ta­kaa aset­tua sel­lai­sen ihmi­sen ase­maan, joka ei jaa nii­tä arvos­tel­mia. Kuvi­tel­kaa, että muu­tat­te maa­han, jos­sa teil­le annet­tai­siin käyt­töön huvi­la, oma suih­ku­ko­ne, jne. aivan ilmai­sek­si. Ympä­röi­väs­sä yhteis­kun­nas­sa ihmi­set kui­ten­kin kävi­si­vät käsik­si vas­taan­tu­li­joi­hin täy­sin estoit­ta, tai jotain muu­ta meil­le todel­la vie­ras­ta. Jokin aivan arki­nen asia oli­si täy­sin kiel­let­tyä. Pai­kal­li­set kiis­te­li­si­vät sii­tä, pitäi­si­kö teil­tä kiel­tää alus­vaat­tei­den käyt­tä­mi­nen. Osa poru­kas­ta suh­tau­tui­si viha­mie­li­ses­ti — tulet­te sin­ne vain saa­dak­sen­ne ajel­la suih­ku­ko­neel­la ja pela­tak­sen­ne bil­jar­dia — ja toi­set kohot­tai­si­vat tei­dät jon­kin­lai­sek­si puo­li­ju­ma­lai­sek­si toi­seu­dek­si ja ihas­te­li­si­vat tei­dän erilaisuuttanne.

    Monet maa­han­muut­ta­jat ovat jos­sain mää­rin (tie­tys­ti se on lii­oi­tel­tua) täl­lai­ses­sa tilanteessa.

  110. Rai­mo K, 

    En arvos­ta kovin pal­joa län­si­mais­ta aka­tee­mis­ta sosio­lo­gi­aa, sen poli­ti­soi­tu­nei­suut­ta ja tapaa sivuut­taa syn­nyn­näi­nen ihmis­luon­to. Alle­kir­joi­tan aika pit­käl­le Pin­ke­rin kri­tii­kin Blank Sla­tes­sa, jos joku vii­te pitäi­si mai­ni­ta. E.O. Wil­so­nin tavoit­teen konsilienssista.

    Kult­tuu­riant­ro­po­lo­gias­sa alle­kir­joit­tau­dun kou­lu­kun­taan, joka pitää 1900-luvun alku­pe­räis­kan­so­jen tut­ki­mus­ta Franz Boa­sis­ta ja Mar­ga­ret Mea­dis­ta alkaen mer­kit­tä­väl­tä osin sepit­tee­nä. Sen sijaan arvos­tan kult­tuu­riant­ro­po­lo­gi­aa, joka ei ole läh­te­nyt rous­sea­lai­sis­ta tai muis­ta ennal­ta esil­lä olleis­ta myy­teis­tä liik­keel­le. Myy­teis­tä rii­su­tut tut­ki­muk­set alku­pe­räis­kan­so­jen paris­ta tuke­vat pes­si­mis­tis­tä hob­be­si­lais­ta käsi­tys­tä luon­non­ti­las­ta, käsi­tys­tä pat­riar­kaa­li­suu­den uni­ver­saa­liu­des­ta ja ihmi­sen luon­tai­ses­ta tai­pu­muk­ses­ta väki­val­tai­suu­teen, mur­haa­vaan tri­ba­lis­miin ja jär­jet­tö­mään tai­kaus­koi­suu­teen. Nämä ant­ro­po­lo­gien havain­not saa­vat tukea mui­nai­sia luon­non­kan­so­ja kos­ke­vas­ta arkeo­lo­gi­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta, sekä mm. evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gias­ta. Evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gia saa vuo­ros­taan hyvin vah­vaa tukea geneet­ti­sis­tä käyt­täy­ty­mis­tie­teis­tä, ja nämä nivou­tu­vat vah­vak­si poik­ki­teo­reet­ti­sek­si koko­nai­suu­dek­si ihmisluonnosta.
    Näis­tä läh­tö­koh­dis­ta, pal­jon vah­vem­min perus­tel­lun empi­rian tuke­mi­na, näky­mä ihmis­kun­nan kehi­tyk­ses­tä kään­tyy pit­käl­ti päin­vas­tai­sek­si rous­sea­lai­seen näh­den. Syn­nyn­näi­nen ihmis­luon­to on täyn­nä bru­taa­liut­ta. Yksi­lön­va­pau­des­ta ja yksi­lön kos­ke­mat­to­muu­des­ta läh­te­vä sivis­tys on näi­den bru­taa­lien tai­pu­mus­ten voittamista. 

    His­to­rian luke­mi­nen osoit­taa kuin­ka vai­kea, tavat­to­man pit­kä ja tus­kai­nen tämä tai­val on, ja kuin­ka poik­keuk­sel­li­nen nykyi­nen län­si­mai­nen kult­tuu­ri on. Ainoa kult­tuu­ri­pii­ri, jos­sa yksi­lön­va­pau­det ja yksi­lön kos­ke­mat­to­muus ovat lähel­le­kään täs­sä mitas­sa toteu­tu­neet. Ainoa. Comprende?

  111. Az, yri­tän tii­vis­tää sano­ma­si: Se, että vie­rai­den kult­tuu­rien edus­ta­jien voi­daan olet­taa ole­van mei­tä vähem­män kyke­ne­viä itse­kri­tiik­kiin, perus­te­lee sen että me emme tule hyö­ty­mään kos­ke­tuk­sis­ta hei­dän kult­tuu­rei­hin­sa. Ymmär­sin­kö oikein? Vai tar­koi­tit­ko ennem­min: Vaik­ka hyö­tyi­sim­me kos­ke­tuk­sis­ta vie­rai­siin kult­tuu­rei­hin, hyö­ty ei toden­nä­köi­ses­ti yli­tä nii­tä hait­to­ja, joi­ta hei­dän ole­te­tus­ta itse­kri­tii­kit­tö­myy­des­tään seu­raa?

    Niin tai näin, puhum­me tois­tem­me ohi. Sinä tun­nut poh­ti­van, onko muis­sa kult­tuu­reis­sa mitään, mitä mei­dän kan­nat­tai­si kopioi­da omaam­me. Minä en puhu kopioin­nis­ta vaan luo­vuu­des­ta, joka on kopioin­nin erään­lai­nen vas­ta­koh­ta. Olen käyt­tä­nyt usei­ta vuo­sia elä­mäs­tä­ni luo­van ajat­te­lun pää­toi­mi­seen opet­te­le­mi­seen. Kos­ka Suo­mes­sa ei vie­lä ymmär­re­tä sen ole­van asia jon­ka voi oppia (ja siis myös opet­taa), ja kos­ka en itse ole läh­tö­koh­tai­ses­ti osan­nut sitä, oppi­mi­se­ni on tapah­tu­nut yri­tyk­sen ja ereh­dyk­sen kaut­ta ja mui­den kans­sa kes­kus­te­le­mal­la, joten tie­dän koke­muk­ses­ta mikä sii­nä aut­taa ja mikä sitä hait­taa. Vaih­te­le­va ympä­ris­tö ja koke­muk­set outou­des­ta ovat olen­nai­sia täs­sä oppi­mis­pro­ses­sis­sa, ja jos ympä­ris­tös­sä esiin­ty­vän (itse)kritiikin mää­rä joten­kin kor­re­loi sen onnis­tu­mi­seen, niin kään­tei­ses­ti. Lii­ka kriit­ti­syys ram­paut­taa ja ehkäi­see luo­vaa ajat­te­lua. Hyö­tyä sii­tä on vas­ta luo­van inno­vaa­tion jalostamisvaiheessa.

    Tähän asti maam­me har­vat luo­vien alo­jen ammat­ti­lai­set ovat hank­ki­neet polt­toai­neen pro­ses­siin­sa mat­kus­ta­mal­la pal­jon (monet par­hais­ta myös jää­vät sil­le tiel­leen, kos­ka Suo­mi koe­taan ahdis­ta­va­na ja luo­vuut­ta tap­pa­va­na ympä­ris­tö­nä). Lähi­tu­le­vai­suu­des­sa, kun suo­rit­ta­van työn siir­ty­mi­nen hal­van kus­tan­nus­ta­son mai­hin kiih­tyy, luo­van ajat­te­lun oppi­mi­ses­ta tulee meil­le olen­nai­nen sel­viy­ty­mis­kei­no yhteis­kun­nal­li­ses­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Mut­ta koko­nais­ta yhteis­kun­taa ei voi saa­da oppi­maan asi­aa niin, että kaik­ki käy­vät koko ajan ulko­mail­la. Tar­vi­taan kol­lek­tii­vis­ta kehit­ty­mis­tä siii­nä ympä­ris­tös­sä, mis­sä ihmi­set asu­vat ja työskentelevät.

  112. az:

    Syn­nyn­näi­nen ihmis­luon­to on täyn­nä bru­taa­liut­ta. Yksi­lön­va­pau­des­ta ja yksi­lön kos­ke­mat­to­muu­des­ta läh­te­vä sivis­tys on näi­den bru­taa­lien tai­pu­mus­ten voittamista.

    Alle­kir­joi­tan, ja lisään että mei­dän osal­tam­me seu­raa­va kehi­tys­vai­he täl­lä tiel­lä oli­si kyky elää rau­han­omai­ses­ti yhdes­sä myös bru­taa­lim­mil­la asteil­la ole­vien kult­tuu­rien edus­ta­jien kans­sa. Kyke­nem­me tähän las­tem­me koh­dal­la, kos­ka rakas­tam­me hei­tä. Voi­sim­me kye­tä sii­hen myös zim­bab­ve­lais­ten ääri­mus­li­mien koh­dal­la (tiet­tyyn mää­rään asti), jos onnis­tui­sim­me ylit­tä­mään sen pri­mi­tii­vi­sen ja bru­taa­lin vas­tus­tus­reak­tion, jon­ka he meis­sä herät­tä­vät. (Disclai­mer var­muu­den vuok­si: tämä ei sit­ten tar­koi­ta, että tyt­tö­jen ympä­ri­leik­kauk­set tuli­si sallia.)

    Sii­nä on minun mie­les­tä­ni yksi kult­tuu­rim­me tär­keim­mis­tä kehi­tys­teh­tä­vis­tä lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Help­poa­han se ei ole, kuten ei vanhemmuuskaan.

  113. az:

    Aina­kaan omas­sa visios­sa­ni halat­ta­vat, juma­lik­si itse­ään väit­tä­vät astro­lo­git tai mui­nai­sen aavik­ko­ros­von opin­kap­pa­leet eivät ase­tu kovin kor­keal­le edis­tyk­sen asteikolla.

    Joo se tuli jo sel­väk­si, mut­ta mil­lä ihmeen oikeu­del­la sun pitäs saa­da mää­rä­tä tämä visio myös mui­den puo­les­ta? (Tai miten tämän vision toteu­tu­mis­ta edis­tää se, että pide­tään Rama­da­nin viet­tä­jät Afrikassa?)

    Minus­ta tää muis­tut­taa vähän jotain Japa­nin teol­lis­tu­mis­po­li­tiik­kaa, että hei kato meil­lä on nyt täl­la­nen visio, että on yks iso auto­val­mis­ta­ja. Joo, kyl­lä sä Mr. Hon­da var­maan halui­sit val­mis­taa auto­ja, mut­ta se ei nyt vaan sovi tähän mei­dän visioon. Me ei kai­va­ta täl­las­ta valin­nan­va­pau­den tuo­maa “rik­kaut­ta” tähän kulttuuriin.

    Tie­de­mies:

    Edes radi­kaa­leim­mat moni­kult­tu­ris­tit eivät kui­ten­kaan usko, että les­ken­polt­ta­mi­nen tai tyt­tö­si­kiöi­den abor­toin­ti on samal­la taval­la posi­tii­vis­ta kulttuurivaihtoa.

    Tää on nyt vähän veren kai­va­mis­ta nenäs­tä, mut­ta jos nyt uskoo, että sikiöil­lä ei oo mitään oikeuk­sia, niin ei kai tyt­tö­si­kiöi­den abor­toin­ti nyt oo niin paha jut­tu? Tai siis eiks sitä voi ihan hyvin pitää posi­tii­vi­se­na kulttuurivaihtona?

  114. az: “His­to­rian luke­mi­nen osoit­taa kuin­ka vai­kea, tavat­to­man pit­kä ja tus­kai­nen tämä tai­val on, ja kuin­ka poik­keuk­sel­li­nen nykyi­nen län­si­mai­nen kult­tuu­ri on. Ainoa kult­tuu­ri­pii­ri, jos­sa yksi­lön­va­pau­det ja yksi­lön kos­ke­mat­to­muus ovat lähel­le­kään täs­sä mitas­sa toteu­tu­neet. Ainoa. Comprende?”

    Si, capisco, io cre­do. Mut­ta pala­tak­se­ni aiem­min esit­tä­mää­si: onko Jack­son Pol­lock siis kehit­ty­neem­pi kuin Rembrandt?
    Ja län­si­mai­ses­ta kult­tuu­ri­pii­ris­tä­kin voi­daan tode­ta, että sii­nä on piir­tei­tä, jois­ta voi­daan havai­ta “kehi­tyk­sen” kul­ke­van taak­se­päin juu­ri yksi­lön­va­pauk­sien suhteen.

  115. Mä en muu­ten myös­kään ymmär­rä, että mil­lä perus­teel­la kult­tuu­rien sekoit­tu­mi­ses­ta ei vois seu­ra­ta jotain uut­ta, ennen koke­ma­ton­ta ja ennen kaik­kea sel­lais­tä mikä kiin­nos­taa ihmisiä.

    Tai siis, että miten se nyt on vaan men­nei­syy­den roman­ti­soin­tia yht’ äkkiä, että ollaan innois­saan jos­tain mys­tii­kas­ta tai mis­tä iki­nä mikä ei ole oman kult­tuu­rin osa.

    Minun elä­mäs­sä esim. mus­tien orjien ja val­koi­sen ame­ri­kan kult­tuu­rin sekoit­tu­mi­ses­ta seu­ran­neet tuot­teet tuot­taa ehkä eni­ten iloa ja mer­ki­tys­tä elä­mään. Ei yhtään nau­ra­ta, että joku pai­kal­li­nen az, olis halun­nu kiel­tää tämän sekoit­tu­mi­sen sil­lä perus­teel­la, että nää orjat on joten­kin alem­mas­ta kult­tuu­ris­ta, eivät­kä pys­ty itse­kri­tiik­kin yms.

    Saa­ra: Mä oon tosi iloi­nen, että oot alka­nu kom­men­toi­maan täl­lä blo­gil­la. Toi­vot­ta­vas­ti viihdyt.

  116. Saa­ra,

    En ole puhu­nut kopioi­mi­ses­ta, enkä tar­koit­ta­nut kopioi­mis­ta. Puhuin nime­no­maan vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta ja vaikutteista.

    Luo­vuus” on käsit­tee­nä hyvin ongel­mal­li­nen. Sekä kva­li­ta­tii­vi­ses­ti että kvantitatiivisesti.

    Usein sitä käy­te­tään miel­leyh­teyk­sien luo­mi­seen, kuten vaik­ka­pa saras­vuo­lai­ses­sa jar­go­nis­sa. “Aidos­ti luo­va työyhteisö”.

  117. Ei ole ole­mas­sa mitään vank­kaa poik­ki­tie­teel­lis­tä näyt­töä “pat­riar­kaa­li­suu­den uni­ver­saa­liu­des­ta ja ihmi­sen luon­tai­ses­ta tai­pu­muk­ses­ta väki­val­tai­suu­teen, mur­haa­vaan tri­ba­lis­miin ja jär­jet­tö­mään taikauskoisuuteen”.

    Ote­taan vaik­ka toi väki­val­tai­suus. merk­ke­jä jär­jes­täy­ty­nees­tä väki­val­las­ta arkeo­lo­gia ei oikeas­taan tun­ne lain­kaan ennen Jeri­kon muu­re­ja (ei pidä sekoit­taa Raa­ma­tun ker­to­muk­seen). Nii­den­kään jäl­keen asu­tus­ten ympä­ril­lä ei ollut vuo­si­tu­han­siin mer­kit­tä­viä puolustusjärjestelmiä.

    Ant­ro­po­lo­gia tun­tee joi­ta­kin syr­jäi­siä hei­mo­ja, jot­ka yrittävät/yrittivät väl­tel­lä sotia. Val­tao­sa on kui­ten­kin jou­tu­nut sotaa käy­mään ja sii­hen val­mis­tau­tu­maan. Tämä ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä ker­ro väki­val­lan ihan­noi­mi­ses­ta vaan eloon­jää­mis­vie­tis­tä yhdis­tet­ty­nä rajal­li­siin resursseihin.

    Evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gia nyt arvai­lee vaik­ka mitä eikä huo­mioi sitä, että jopa gee­nim­me ovat ehti­neet muut­tua savan­nia­jois­ta kult­tuu­ris­ta nyt puhu­mat­ta­kaan. Esi­mer­kik­si ihmi­sen ruu­miin­ra­ken­ne on muut­tu­nut hen­no­mak­si ja muu­ten­kin lap­sen­omai­sem­mak­si eli ilmei­ses­ti huo­nom­min väki­val­taan kyke­ne­väk­si vii­mei­sen jää­kau­den jälkeen.

    Sota ja väki­val­ta eivät suin­kaan ole vähen­ty­neet his­to­rial­li­se­na aika­na vain län­si­mais­sa vaan kaikkialla.

    En tie­dä, miten pat­riar­kaat­ti liit­tyy asi­aan mie­les­tä­si, mut­ta sen­kään uni­ver­saa­liu­des­ta ei voi olla var­ma. Esi­mer­kik­si nyky­päi­vän Suo­mes­ta se on pit­käl­ti kadon­nut lukuun otta­mat­ta ehkä kor­keim­man elii­tin kamp­pai­lua. Men­nei­syy­des­sä, ennen jat­ku­vaa sodan uhkaa, on myös saat­ta­nut olla aika, jol­loin mie­hi­sil­lä omi­nai­suuk­sil­la ei val­taa anastettu.

    His­to­rian luke­mi­nen antaa mah­dol­li­suu­den sel­lai­seen aja­tuk­seen, että ihmis­kun­nan his­to­ria alkoi synk­ro­ni­soi­tua noin 3000 vuot­ta sit­ten. Ensim­mäi­nen suu­ri merk­ki täs­tä oli Jas­per­sin akse­liai­ka. Kai­ken­lais­ta epä­tah­ti­suut­ta on tie­tys­ti ollut nykyi­nen glo­ba­li­saa­tion aika tai­taa vih­doin ne pois­taa. Sitä voi sit­ten arvail­la, kuin­ka mon­ta vuo­si­kym­men­tä sii­hen menee, että maa­il­ma ylei­ses­ti muis­tut­taa Turk­kia, Taiwa­nia, Japa­nia, Bra­si­li­aa, Inti­aa, Nami­bi­aa … (oho, sii­nä­hän ei tul­lut yhtään maa­ta niis­tä, jot­ka ainoi­na ovat muka vapaita).

  118. Art­tu­ri,

    Mis­sä väi­tin mää­rää­vä­ni jon­kin vision mui­den puo­les­ta? Mut­ta kai minul­la on kui­ten­kin oikeus omaan visioo­ni vaik­ka se ilmi­sel­väs­ti sinua risookin?

    Jos sel­keän enem­mis­tön euroop­pa­lai­sis­ta visio tule­vai­suu­den hyväs­tä yhteis­kun­nas­ta on sel­lai­nen, että sii­nä ei ole mer­kit­tä­viä nais­ta alis­ta­via, tai­kaus­koi­sia, tri­ba­lis­ti­sia tai mie­li­pi­teen­va­pau­teen viha­mie­li­ses­ti suh­tau­tu­via ele­ment­te­jä, niin mik­si sinun ja joi­den­kin mui­den vähem­mis­tö­mie­li­pi­teen pitäi­si saa­da päät­tää enem­mis­tön puo­les­ta, että em. yksi­lö­noi­keuk­sil­le viha­mie­li­sis­tä kult­tuu­ri­pii­reis­tä tule­vien pitäi­si vas­tai­suu­des­sa­kin saa­da muut­taa Euroop­paan niin suu­ris­sa mää­rin, että nuo fun­da­men­taa­lit ihmi­soi­keu­det aikaa myö­ten vaarantuvat?

  119. Saa­ra:

    Alle­kir­joi­tan, ja lisään että mei­dän osal­tam­me seu­raa­va kehi­tys­vai­he täl­lä tiel­lä oli­si kyky elää rau­han­omai­ses­ti yhdes­sä myös bru­taa­lim­mil­la asteil­la ole­vien kult­tuu­rien edus­ta­jien kans­sa. Kyke­nem­me tähän las­tem­me koh­dal­la, kos­ka rakas­tam­me heitä. 

    Ilkeä­mie­li­nen voi­si tähän tode­ta, että eikö ole mel­ko rasis­tis­ta ver­ra­ta muis­ta kul­tuu­reis­ta tule­via lap­siin? Mut­ta olkoon, arve­len, ettet sinä sitä tarkoittanut 🙂

    Mut­ta itse asi­aan: käsit­tääk­se­ni suh­tees­sa lap­siin me nime­no­maan _emme_ sie­dä bru­taa­lil­la asteel­la toi­mi­mis­ta; esi­mer­kik­si valeh­te­luun, tois­ten lyö­mi­seen ja yleen­sä­kin “huo­noon käy­tök­seen” puu­tu­taan var­sin tiu­kas­ti. Kui­ten­kin minun on vai­ke­aa näh­dä (tai aina­kin hyväk­syä) vas­taa­vaa “opet­ta­mis­ta” suh­tees­sa aikui­siin ihmi­siin, vaik­ka onhan sitä­kin harrastettu *).

    Olen aiem­min­kin toden­nut, että minul­la (ja näkö­jään koko län­si­maa­il­mal­la) on var­sin suu­ria ongel­mia suh­tau­tu­mi­ses­sa tiet­tyi­hin kul­tuu­rei­hin. En tie­dä, mitä tuli­si teh­dä. His­to­rian valos­sa aina­kin näyt­täi­si sil­tä, että ongel­mia tulee: ris­ti­ret­kiä, siir­to­maa-aikaa, etni­siä puh­dis­tuk­sia ja vas­taa­via tus­kin voi pitää eri­tyi­sen kau­nii­na tari­noi­na. Siis­teim­min hom­ma tai­si hoi­tua Ame­ri­kois­sa, jos­sa euroop­pa­lais­ten hau­to­mat tau­dit pää­osin hoi­si­vat homman.

    Pai­not­tai­sin vie­lä, että minus­ta tämä kysy­mys ei ole juu­ri ollen­kaan maa­han­muut­to­ky­sy­mys, vaan pal­jon laa­jem­pi ongel­ma. Maa­han­muu­ton suh­teen ongel­mat ovat rat­kais­ta­vis­sa esi­mer­kik­si siten kuin Hal­la-aho ja kump­pa­nit esit­tä­vät, eli pis­tä­mäl­lä “rajat kiin­ni” län­si­mai­den (tai jon­kun muun vapaas­ti valit­tien aluei­den) ulkopuolisille.

    Mut­ta var­si­nais­ta ongel­maa — kol­man­nen maa­il­man ongel­mia ja kult­tuu­rien yhteen­tör­mäys­tä — se ei poista.

    Kari

    *) http://www.lausti.com/articles/ajantasa/taakka.html

  120. Tie­teen ame­rik­ka­lais­tu­mi­ses­ta on ollut sel­lai­nen ikä­vä seu­raus, että jenk­kien sisä- ja ulko­po­liit­ti­set kiis­tat hei­jas­tu­vat tie­tee­seen kaut­ta maa­il­man. Eri­tyi­ses­ti lay­ma­nit, jot­ka lukee ame­ri­kan­kie­li­siä best­sel­le­rei­tä (minä mukaan lukien) luu­le­vat hel­pos­ti esi­mer­kik­si, että tie­de on nyt todis­ta­nut kau­kai­set esi-isäm­me todel­la väkivaltaisiksi.

    Usein kui­ten­kin näi­den kir­jo­jen menes­tys joh­tuu sii­tä, että ne sopi­vat hyvin pai­kal­li­seen poliit­ti­seen keskusteluun. 

    Nine ele­ven esi­mer­kik­si kiih­dyt­ti sel­lais­ta kes­kus­te­lua, jos­sa poh­dit­tiin ame­rik­ka­lai­sen sivis­tyk­sen mah­dol­li­sia vah­vuuk­sia ja oikeu­te­tus­ta käy­dä sotaa bar­baa­re­ja vas­taan. Nyt kaik­ki jo tie­däm­me­kin jenk­ki­tie­tei­li­jöi­den kir­jois­ta, että ihmi­nen on poh­jim­mil­taan peto ja vain län­si­mai­den tai perä­ti jenk­kien luo­ma sivis­tys erot­taa mei­dät kaaoksesta.

    Siten lukee jon­kin skan­di­naa­vin tai sak­sa­lai­sen tie­teel­li­sen opuk­sen ja ihmet­te­lee, että eikö ne ollen­kaan seu­raa aikaan­sa. Kyl­lä ne seu­raa. Ja toki ne seu­raa USA:ssakin. Tyl­sä tie­teel­li­nen poh­dis­ke­lu ei vai vas­taa päi­vän­polt­ta­viin kysy­myk­siin tar­peek­si myy­väl­lä tavalla.

  121. Tie­de­mies kir­joit­ti 31.3.2010 kel­lo 10:48:

    Itse olen kult­tuu­ri­re­la­ti­vis­ti, eli uskon, että nämä mit­ta­rit ovat nyt vain mei­dän – siis näin roh­ke­nen puhua kaik­kien län­si­mai­den asuk­kai­den nimis­sä(*) – mie­les­täm­me hyviä ja että niis­tä saa ihan vapaas­ti olla eri mieltä.

    Tähän vas­ta­sin 31.3.2010 kel­lo 11:15:

    En usko että oikeas­ti olet sil­lä kan­nal­la, että kaik­ki, esi­mer­kik­si tyt­tö­las­ten sil­po­mi­nen, on ok siel­lä mis­sä se kuu­luu kulttuuriin.

    Väi­tän sinun tar­kas­ti ottaen tar­koit­ta­van, että ymmär­rät sen, että jos­sa­kin kult­tuu­ris­sa kas­va­nut hen­ki­lö ei pahek­su kult­tuu­riin­sa kuu­lu­via asioi­ta, mut­ta sil­ti itse pahek­sut joi­ta­kin mui­den kult­tuu­rien omi­nai­suuk­sia sil­lä tavoin, että et sal­li­si nii­tä omas­sa yhtei­sös­sä­si ja haluai­sit kar­sia ne siel­tä­kin, mis­sä nii­tä noudatetaan.

    Tähän Tie­de­mies vas­ta­si 1.4.2010 kel­lo 6:33:

    En minä sel­lais­ta väit­tä­nyt­kään. Se, että tyt­tö­las­ten sil­po­mi­nen ei ole ok, on mei­dän kult­tuu­ris­sam­me hyvin tär­ke­ää. On aivan täy­sin ilmeis­tä, ettei näin ole kai­kis­sa muis­sa kulttuuripiireissä.

    Ei se tar­koi­ta että se on minus­ta “OK”. Mik­si tar­koit­tai­si? Se, että minun näke­myk­se­ni ja arvo­ni ovat minun kult­tuu­ri­ni tuot­tei­ta, eivät­kä kaik­ki nii­tä jaa, ei tee niis­tä yhtään vähem­män arvok­kai­ta minulle.

    No hyvä. Olem­me ilmei­ses­ti samaa miel­tä lop­pu­jen lopuk­si ja “väi­tän sinun tarkoittavan”-kappaleessani olen ymmär­tä­nyt sinut oikein.

    Minun on näh­tä­väs­ti ryh­dyt­tä­vä tut­ki­maan mitä kult­tuu­ri­re­la­ti­vis­mi on. Pers­tun­tu­mal­ta olen luul­lut sen tar­koit­ta­van että mitään yhden kult­tuu­rin piir­ret­tä ei voi aset­taa arvok­kaam­mak­si kuin jon­kun toi­sen kult­tuu­rin piir­re eikä vas­taa­vas­ti myös­kään huonommaksi. 

    Mut­ta sii­tä ei ilmei­ses­ti­kään ole kyse, vaan vain sen tajua­mi­ses­ta että toi­sen kult­tuu­rin kun­nia­sään­tö­jen pai­nees­sa teh­ty mur­ha ei tee mur­haa­jas­ta samal­la taval­la pahan­te­ki­jää kuin muu­ten vain tap­po — eikä täs­tä sil­ti seu­raa, että se “kun­nial­li­sem­pi­kaan” mur­ha pitäi­si sallia.

  122. Rai­mo K,

    Olen pää­osin vii­tan­nut kult­tuu­rin niin sanot­tuun syvä­ta­soon, ja eri­tyi­ses­ti sen eet­ti­siin rakenteisiin.
    Tois­si­jai­ses­ti korkeakulttuuriin.

    Kun­han jäl­kim­mäi­nen elää ja vaih­te­lee ensin mai­ni­tun laa­jem­man kehyk­sen sisäl­lä, eikä ole sil­le vas­tai­nen, niin tämä ei ole fun­da­men­taa­li ongelma.

    Sikä­li sen ei ole väliä, vaik­ka pitäi­sit Bar­nett New­ma­nia Rembrand­tia kovem­pa­na kuva­tai­tei­li­ja­na tai Sofi Oksas­ta Dos­to­jevs­kia suu­rem­pa­na kir­jai­li­ja­na. Tämä ei kos­ke­ta kult­tuu­rin syvä­ta­soa. Sama kos­kee Art­tu­rin viit­taus­ta jazziin, blue­siin ja rock-musiikkiin.

    Uhka­na on kult­tuu­rin syvä­ta­son järk­ky­mi­nen pidem­män aika­vä­lin demo­gra­fi­sis­sa muu­tok­sis­sa. Syvä­ta­so on se vakaa perus­ta, jol­le me rau­han­omai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa raken­nam­me pin­nal­la näyt­täy­ty­vän “luo­van” kulttuurimme.

  123. az:

    Saa­ra,
    En ole puhu­nut kopioi­mi­ses­ta, enkä tar­koit­ta­nut kopioi­mis­ta. Puhuin nime­no­maan vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta ja vaikutteista.

    Luo­vuus” on käsit­tee­nä hyvin ongel­mal­li­nen. Sekä kva­li­ta­tii­vi­ses­ti että kvantitatiivisesti.

    Usein sitä käy­te­tään miel­leyh­teyk­sien luo­mi­seen, kuten vaik­ka­pa saras­vuo­lai­ses­sa jar­go­nis­sa. “Aidos­ti luo­va työyhteisö”.

    Luo­vuus on ongel­mal­li­nen käsi­te juu­ri sik­si, että meil­lä ei vie­lä kol­lek­tii­vi­ses­ti ymmär­re­tä sen mer­ki­tys­tä. Tätä ei kui­ten­kaan tule näh­dä estee­nä käsit­teen käyt­tä­mi­sel­le tai sii­tä puhu­mi­sel­le. Aika monia mui­ta­kin käsit­tei­tä voi­daan käyt­tää ja käy­te­tään väärin.

    Mut­ta voim­me­han me väliai­kai­ses­ti ja sel­vyy­den saa­mi­sek­si vaik­ka luo­pua­kin luo­vuu­den käsit­tees­tä. Sanon siis, että sii­nä mis­sä sinä puhut vai­kut­tei­den saamisesta/ottamisesta, minä puhun ole­tuk­sen rik­ko­mi­ses­ta. Tätä ei ede­sau­ta se, että sul­keu­du­taan tut­tuun ja tur­val­li­seen omaan kult­tuu­ri­pii­riin. Jot­ta ole­tuk­sen voi­si oppia rik­ko­maan hedel­mäl­li­ses­ti, tar­vi­taan tai­toa sie­tää vie­rau­den aiheut­ta­maa pel­koa (jota ole­tuk­sen rik­ko­mi­nen myös aiheut­taa, min­kä vuok­si sitä tekee pri­mi­tii­vi­ses­ti mie­li vält­tää). Kun pel­koa on opit­tu sie­tä­mään, tar­vi­taan vie­lä tai­toa havai­ta nykyi­siä, ole­mas­sao­le­via ole­tuk­sia. Tämä onnis­tuu usein hel­poim­min ris­ti­rii­to­jen koke­mi­sen kaut­ta (vaik­ka ei se sil­loin­kaan var­si­nai­ses­ti help­poa ole), min­kä vuok­si diver­si­teet­ti tar­jo­aa suu­ren edun. Ole­tuk­sen voi rik­koa vas­ta näi­den onnistuttua.

    Vai­kut­tei­den otta­mi­sen (jon­ka edel­leen väi­tän ole­van sukua kopioin­nil­le) mää­rit­te­le­mi­nen luo­vuu­dek­si on juu­ri sitä kri­ti­soi­maa­si löpe­röä kie­len­käyt­töä. Se on olen­nai­ses­ti eri asia, sii­tä huo­li­mat­ta että sitä usein esiin­tyy­kin luo­vien pro­ses­sien yhtey­des­sä. Se ei ole se asian ydin, jon­ka oppi­mis­ta me kipeim­min tarvitsemme.

  124. Enki­du,

    Me tie­däm­me jo pekin­gin ihmi­ses­tä, tie­det­tä­väs­ti ensim­mäi­ses­tä tulen käyt­töön otta­nees­ta (esi-)ihmisestä sato­jen tuhan­sien vuo­sien takaa, että tuo Sinanth­ro­pus peki­nen­sis käyt­ti kek­sin­töään tove­rien­sa käris­tä­mi­seen ruoaksi.

    Ihmi­sen kehi­tyk­sen his­to­ria ei ole aina kovin kau­nis­ta luet­ta­vaa. Eikä ole nykyis­ten alku­pe­räis­kan­so­jen todel­li­suus. Näi­den yhtei­sö­jen väki­val­tai­suut­ta on tut­kit­tu tilas­tol­li­ses­ti. Kai­kis­sa näis­tä tut­ki­tuis­ta alku­pe­räis­kan­sois­ta toden­nä­köi­syys päät­tää elä­män­sä hen­ki­ri­kok­sen uhri­na on moni­kym­men- tai moni­sa­ta­ker­tai­nen omaan yhteis­kun­taam­me nähden.

  125. az:

    Mut­ta kai minul­la on kui­ten­kin oikeus omaan visioo­ni vaik­ka se ilmi­sel­väs­ti sinua risookin?

    Sinul­la on todel­la­kin oikeus sii­hen ja se ei riso minua pät­kän ver­taa. Minä vain käsi­tin, että sinä haluat estää suo­ma­lais­ta kult­tuu­ria muut­tu­mas­ta visio­si vas­tai­seen suuntaan.

    niin mik­si sinun ja joi­den­kin mui­den vähem­mis­tö­mie­li­pi­teen pitäi­si saa­da päät­tää enem­mis­tön puolesta

    heh… No mun mie­les­tä nää asiat ei oo mitään kol­lek­tii­vi­ses­ti pää­tet­tä­viä asioi­ta. Eli täs­tä oikeas­ta visiois­ta vähem­mis­tö saa päät­tää tasan yhtä pal­jon kuin enemmistö.

    Minus­ta sinul­la ei oo oikeut­ta vaa­tia val­tio­val­taa estä­mään ihmi­sä har­joit­ta­mas­ta mys­tiik­kaa tai mitä iki­nä “epä­ra­tio­naa­li­suut­ta” mikä sinua sat­tuu ärsyt­tä­mään yhtään sen enem­pää kuin sil­lä on val­taa estää jon­kun musiikkimakuakaan.

  126. Kari:

    Ilkeä­mie­li­nen voi­si tähän tode­ta, että eikö ole mel­ko rasis­tis­ta ver­ra­ta muis­ta kul­tuu­reis­ta tule­via lap­siin? Mut­ta olkoon, arve­len, ettet sinä sitä tarkoittanut 🙂

    Mut­ta itse asi­aan: käsit­tääk­se­ni suh­tees­sa lap­siin me nime­no­maan _emme_ sie­dä bru­taa­lil­la asteel­la toi­mi­mis­ta; esi­mer­kik­si valeh­te­luun, tois­ten lyö­mi­seen ja yleen­sä­kin “huo­noon käy­tök­seen” puu­tu­taan var­sin tiu­kas­ti. Kui­ten­kin minun on vai­ke­aa näh­dä (tai aina­kin hyväk­syä) vas­taa­vaa “opet­ta­mis­ta” suh­tees­sa aikui­siin ihmi­siin, vaik­ka onhan sitä­kin harrastettu.

    Kyl­lä minä tar­koi­tin ver­ra­ta muis­ta kult­tuu­reis­ta tule­via lap­siin. Rasis­tis­ta se ei ole, kos­ka minus­ta lap­set ovat yhtä tär­kei­tä ja arvok­kai­ta ihmi­siä kuin aikui­set­kin. He eivät vain vie­lä osaa kaik­kia kult­tuu­rim­me käyt­täy­ty­mis­sään­tö­jä, eivät­kä myös­kään vält­tä­mät­tä ymmär­rä mitä etu­ja niis­tä on. Samoin on vie­rais­ta kult­tuu­reis­ta tule­vien koh­dal­la, yksin­ker­tai­ses­ti sik­si että he eivät ole vart­tu­neet tääl­lä. Gene­tiik­kaan asia ei lii­ty mil­lään olen­nai­sel­la tavalla.

    Ja aivan: me emme sie­dä las­ten bru­taa­liut­ta, eikä mei­dän minus­ta tule sie­tää myös­kään kult­tuu­ris­ta bru­taa­liut­ta (äärie­si­merk­ki­nä nais­ten ympä­ri­leik­kaus). Mut­ta me emme myös­kään toi­mi­ta lap­sia pois kult­tuu­ri­pii­ris­täm­me sil­lä perus­teel­la, että he eivät osaa eivät­kä ymmär­rä. Me annam­me hei­dän kas­vaa kes­kel­läm­me ja oppia, mik­si kult­tuu­ris­sam­me toi­mi­taan kuten toi­mi­taan. Jot­kut mene­vät täs­sä lii­an pit­käl­le, eivät­kä hyväk­sy lap­sil­ta tuo­rei­ta näke­myk­siä sil­loin­kaan kun niis­tä ei oli­si mitään tosia­sial­lis­ta hait­taa muil­le — ja sel­lais­ta minä pahek­sun niin las­ten kuin vie­rai­den kult­tuu­rien­kin suhteen.

    Onko sinun tosi­aan­kin vai­kea hyväk­syä mm. sitä, että Afri­kas­ta tule­vil­le annet­tai­siin moni­puo­lis­ta tie­toa nais­ten ympä­ri­leik­kauk­sien hai­tois­ta ja juri­di­sis­ta seu­raa­muk­sis­ta yhteis­kun­nas­sam­me? Tai sitä, että aikui­nen ihmi­nen saa ran­gais­tuk­sen väki­val­tai­ses­ta käyt­täy­ty­mi­ses­tä vaik­ka­pa nak­ki­kios­kin jonos­sa? Vai mil­lai­seen “opet­ta­mi­seen” viittaat?

  127. Alle­kir­joi­tan, ja lisään että mei­dän osal­tam­me seu­raa­va kehi­tys­vai­he täl­lä tiel­lä oli­si kyky elää rau­han­omai­ses­ti yhdes­sä myös bru­taa­lim­mil­la asteil­la ole­vien kult­tuu­rien edus­ta­jien kans­sa. Kyke­nem­me tähän las­tem­me koh­dal­la, kos­ka rakas­tam­me heitä.

    Jös­ses!

    Tätä voi­sin kut­sua rasis­mik­si, vaik­ka hyvin nih­keäs­ti käy­tän tätä sanaa ja rajoi­tan sen käy­tön vain ääritilanteisiin. 

    En rakas­ta jokais­ta koh­dal­le­ni sat­tu­vaa muun kult­tuu­rin edus­ta­jaa. Eli sii­nä mie­les­sä pys­ty­vyys samaan suvait­se­vai­suu­teen kuin las­te­ni koh­dal­la­ni on aina­kin minun koh­dal­la­ni hyvin suppeaa. 

    Ja en pidä mui­den kult­tu­rien edus­ta­jia lap­si­na, jot­ka tar­vit­se­vat rak­kaut­ta­ni ja huolenpitoani.

  128. Kyl­lä minä tar­koi­tin ver­ra­ta muis­ta kult­tuu­reis­ta tule­via lap­siin. Rasis­tis­ta se ei ole, kos­ka minus­ta lap­set ovat yhtä tär­kei­tä ja arvok­kai­ta ihmi­siä kuin aikuisetkin.

    En tie­dä onko sinul­la Saa­ra lap­sia, mut­ta jos on niin tie­dät, että omat lap­set ovat PALJON TÄRKEÄMPIÄ ihmi­siä kuin jot­kut ven­to­vie­raat aikui­set tai edes hyvin lähei­set aikuiset.

    Ja lap­set ovat yli­pään­sä tär­keäm­piä kuin aikui­set. Jos minul­la on mah­dol­li­suus pelas­taa uppoa­vas­ta lai­vas­ta minul­le ven­to­vie­ras lap­si tai ven­to­vie­ras aikui­nen, niin pelas­tan lap­sen. Uskon, että useim­mat teki­si­vät täy­sin vais­ton­va­rai­ses­ti näin. 

    Näen­näi­ses­ti suvait­se­vai­nen Saa­ra pal­jas­taa minus­ta nyt rasis­ti­sen puo­len­sa ver­taa­mal­la mui­den kult­tuu­rin edus­ta­jia hol­houk­se­na­lai­siin ja kyvyil­tään kehit­ty­mät­tö­miin lapsiin.

  129. Saa­ra:

    Kyl­lä minä tar­koi­tin ver­ra­ta muis­ta kult­tuu­reis­ta tule­via lap­siin. Rasis­tis­ta se ei ole, kos­ka minus­ta lap­set ovat yhtä tär­kei­tä ja arvok­kai­ta ihmi­siä kuin aikuisetkin. 

    Kyl­lä se on rasis­mia. Lai­naan Wikipediaa:
    “Rasis­mi eli rotusyr­jin­tä tai rotusor­to on aate tai toi­min­ta, jos­sa ihmis­ten väi­te­tyn rotu­luon­teen ja sii­hen liit­ty­vien fyy­sis­ten piir­tei­den eri­lai­suu­del­la perus­tel­laan eriar­vois­ta koh­te­lua eli syrjintää.”

    Täs­sä voi tie­ten­kin läh­teä sai­var­te­le­maan, onko kyse nyt rodus­ta tai kul­tuu­ris­ta — yksin­ker­tai­suu­den vuok­si samas­tan ne täs­sä ja toi­von, etten sii­nä tee kovin suur­ta väki­val­taa käsittelille *)

    Lap­set eivät ole tasa-arvoi­ses­sa ase­mas­sa aikui­siin näh­den mis­sään mie­lek­kääs­sä kon­teks­tis­sa. Heil­lä ei ole saman­lai­sia kul­tuu­ri­sia tai juri­di­sia oikeuk­sia ja vel­vot­tei­ta kuin aikui­sil­la. Myös­kään hei­dän kog­ni­tii­vi­set kykyn­sä eivät ole ver­ran­nol­li­set aikuis­ten kog­ni­tii­vi­siin kykyi­hin. He ovat lapsia.

    Kui­ten­kin tois­ta kult­tuu­ria tai rotua ole­vat ovat aivan saman­lai­sia ihmi­siä kuin kaik­ki muut­kin ja heil­lä on siten myös samat oikeu­det ja vel­voit­teet kuin muillakin.

    Onko sinun tosi­aan­kin vai­kea hyväk­syä mm. sitä, että Afri­kas­ta tule­vil­le annet­tai­siin moni­puo­lis­ta tie­toa nais­ten ympä­ri­leik­kauk­sien hai­tois­ta ja juri­di­sis­ta seu­raa­muk­sis­ta yhteiskunnassamme? 

    Ei tie­ten­kään. Ei minul­la ole mitään sitä­kään vas­taan, että Afri­kas­sa minul­le annet­tai­siin moni­puo­lis­ta tie­toa nais­ten ympä­ri­leik­kauk­sis­ta ja nii­den eduis­ta sekä juri­di­ses­ta ase­mas­ta ko. yhteiskunnassa.

    Mut­ta sitä vas­taan minul­la oli­si, että minut vaa­dit­tai­siin hyväk­sy­mään ko. käy­tän­tö. Aivan samoin en näe, mik­si toi­ses­ta kult­tuu­ris­ta ole­val­la oli­si vel­voi­tet­ta hyväk­syä mei­dän näke­myk­sem­me ja toi­mit­taa lap­sen­sa hel­vet­tiin pel­käs­tään sik­si, että meil­lä on vähin­tään omi­tui­set käsitykset.

    Tähän viit­ta­sin tuol­la “opet­ta­mi­sel­la”, jos­ta myös kysyit.

    Tai sitä, että aikui­nen ihmi­nen saa ran­gais­tuk­sen väki­val­tai­ses­ta käyt­täy­ty­mi­ses­tä vaik­ka­pa nak­ki­kios­kin jonossa? 

    En minä näe tuol­la mitään “ope­tuk­sel­lis­ta” sisäl­töä. Kaik­ki nou­dat­ta­vat maan lake­ja, ja jos nii­tä rik­koo, niin sii­tä sää­de­tään ran­gais­tus. Ei täs­sä pitäi­si olla mitään ihmeellistä.

    Jos Sin­ga­po­res­sa tulee hasik­sen polt­ta­mi­ses­ta kym­me­nen vuo­den kak­ku vaik­ka Damis­sa sitä saa vapaas­ti pol­tel­la, niin eihän kysees­sä ole mikään Sin­ga­po­re­lais­ten tavoi­te opet­taa pös­syt­te­li­jää tavoil­le. Kui­ten­kaan ei voi­da aja­tel­la, että sil­lä maa­han tule­val­la hipil­lä oli­si jotain eri­va­pauk­sia lain suh­teen, ajat­te­li­pa hän sii­tä lais­ta mitä tahansa.

    Kari

    *) Rajan­ve­to on jo perin­tei­ses­ti­kin ollut mie­les­tä­ni kysee­na­lai­nen, juu­ta­lais­vi­haa pide­tään rasis­mi­na, vaik­ka juu­ta­lai­suus ei var­si­nai­ses­ti ole mikään rotuun liit­ty­vä piirre.

  130. Me tie­däm­me jo pekin­gin ihmi­ses­tä, tie­det­tä­väs­ti ensim­mäi­ses­tä tulen käyt­töön otta­nees­ta (esi-)ihmisestä sato­jen tuhan­sien vuo­sien takaa, että tuo Sinanth­ro­pus peki­nen­sis käyt­ti kek­sin­töään tove­rien­sa käris­tä­mi­seen ruoaksi.”

    Niin, gee­nien perus­teel­la voi­daan arvioi­da, että ihmis­syön­ti on ollut aika yleis­tä jos­sain koh­din ihmi­sen men­nei­syyt­tä. Sitä taas ei tie­de­tä, ketä on syö­ty. Ns. ritu­aa­lis­ta suku­lais­ten syö­mis­tä on har­joi­tet­tu 1950-luvul­le asti aina­kin, luul­ta­vas­ti kau­em­min­kin. Toki tais­te­lus­sa kaa­tu­nei­ta on myös syö­ty ja Mar­vin Har­ris yrit­ti kovas­ti väit­tää, että aina­kin ats­tee­kit met­säs­ti­vät ihmi­siä syö­mis­tar­koi­tuk­ses­sa — lii­ka­kan­soi­tuk­sen takia (tosin aika har­va uskoo Har­ri­sia täs­sä kohdin).

    Tuo lii­ka­kan­soi­tus saat­taa juu­ri selit­tää nyky­ai­kais­ten alku­pe­räis­kan­so­jen sotai­suut­ta. Ennen oli tilaa väis­tyä, ei tar­vin­nut niin pal­jon tapel­la. Lisäk­si nykyi­sil­lä alku­pe­räis­kan­soil­la on his­to­ri­aa taka­naan ihan yhtä kau­an kuin muil­la­kin. Se tar­koit­taa, että sotai­suus on voi­nut kehit­tyä niis­sä vaik­ka sata vuot­ta sit­ten tai tuhat, ei siis vält­tä­mät­tä 50 000 tai 150 000 vuot­ta sit­ten. Se tar­koit­taa myös, että sotai­sis­sa kult­tuu­reis­sa on gee­ni­pe­ri­mä­kin saat­ta­nut muut­tua ja var­sin nopeas­ti­kin, jos väki­val­tai­suu­den pal­kin­to­na on ollut rais­kauk­sia ja vai­mo­ja, kuten usein on.

  131. Eli­na: “Näen­näi­ses­ti suvait­se­vai­nen … pal­jas­taa minus­ta nyt rasis­ti­sen puo­len­sa ver­taa­mal­la mui­den kult­tuu­rin edus­ta­jia hol­houk­se­na­lai­siin ja kyvyil­tään kehit­ty­mät­tö­miin lapsiin.”

    Sivuut­taen tuon syy­tök­sen hen­ki­löi­mi­sen, niin ylei­ses­ti­hän voi­daan havan­noi­da, että tuo juu­ri on suvait­se­vai­suu­den ydin. Lap­si ope­te­taan käyt­täy­ty­mään. Isla­mi­lai­ses­ta maas­ta tai Afri­kas­ta tule­va maa­han­muut­ta­ja kotou­te­taan. Jos lap­si ei opi tavoil­le, syy­te­tään van­hem­pia. Jos maa­han­muut­ta­ja ei kotou­du, syy­te­tään vas­taa­not­ta­vaa yhteiskuntaa.
    Maa­han­muut­ta­jal­ta kuten lap­sel­ta ei edel­ly­te­tyä yhtä­läis­tä kykyä kan­taa hen­ki­lö­koh­tais­ta vas­tuu­ta ja ottaa vas­taan kritiikkiä.

  132. Tätä voi­sin kut­sua rasis­mik­si, vaik­ka hyvin nih­keäs­ti käy­tän tätä sanaa ja rajoi­tan sen käy­tön vain ääritilanteisiin.

    En rakas­ta jokais­ta koh­dal­le­ni sat­tu­vaa muun kult­tuu­rin edus­ta­jaa. Eli sii­nä mie­les­sä pys­ty­vyys samaan suvait­se­vai­suu­teen kuin las­te­ni koh­dal­la­ni on aina­kin minun koh­dal­la­ni hyvin suppeaa.

    Ja en pidä mui­den kult­tu­rien edus­ta­jia lap­si­na, jot­ka tar­vit­se­vat rak­kaut­ta­ni ja huolenpitoani.

    Sinus­ta on siis rasis­mia näh­dä toi­sen kult­tuu­rin edus­ta­jat samaan tapaan rak­kaut­ta tar­vit­se­vi­na ihmi­si­nä kuin oman­kin kult­tuu­rin edus­ta­jat? (Kuten jo yri­tin täs­men­tää, minä en tee eroa las­ten ja aikuis­ten välil­lä rakas­ta­mi­sen tar­peen suh­teen. Minus­ta sitä tar­vit­se­vat kaik­ki. Huo­len­pi­to puo­les­taan oli oma lisäyk­se­si, sel­lai­ses­ta en ole puhu­nut mitään.)

  133. Eli­na:

    En tie­dä onko sinul­la Saa­ra lap­sia, mut­ta jos on niin tie­dät, että omat lap­set ovat PALJON TÄRKEÄMPIÄ ihmi­siä kuin jot­kut ven­to­vie­raat aikui­set tai edes hyvin lähei­set aikuiset.
    Ja lap­set ovat yli­pään­sä tär­keäm­piä kuin aikuiset.

    Jos minul­la on mah­dol­li­suus pelas­taa uppoa­vas­ta lai­vas­ta minul­le ven­to­vie­ras lap­si tai ven­to­vie­ras aikui­nen, niin pelas­tan lap­sen. Uskon, että useim­mat teki­si­vät täy­sin vais­ton­va­rai­ses­ti näin.

    Mie­li­pi­tee­ni lap­sis­ta ei eroa tuos­ta oikeas­taan miten­kään. Yllä ver­ta­sin maa­han­muut­ta­jia lap­siin sii­nä mie­les­sä, miten me hei­tä koh­te­lem­me. Olen­nai­sin koh­ta teke­mäs­sä­ni rin­nas­tuk­ses­sa oli seu­raa­va: lap­sil­le annam­me mah­dol­li­suu­den kas­vaa kult­tuu­riam­me kun­nioit­ta­vik­si ihmi­sik­si, ja maa­ha­muut­ta­jil­le tuli­si antaa sama mah­dol­li­suus. Kiel­täm­me osaa­mat­to­mal­ta ja kult­tuu­riam­me tun­te­mat­to­mal­ta hen­ki­löl­tä ei voi eikä kan­na­ta välit­tö­mäs­ti odot­taa vas­taa­vaa kult­tuu­ris­ta ymmär­rys­tä, joka lap­ses­ta asti tääl­lä vart­tu­neel­la aikui­sel­la on. Olet­ko täs­tä muka joten­kin eri mieltä?

    Näen­näi­ses­ti suvait­se­vai­nen Saa­ra pal­jas­taa minus­ta nyt rasis­ti­sen puo­len­sa ver­taa­mal­la mui­den kult­tuu­rin edus­ta­jia hol­houk­se­na­lai­siin ja kyvyil­tään kehit­ty­mät­tö­miin lapsiin.

    Enhän minä (tie­ten­kään!) väit­tä­nyt, että maa­han­muut­ta­jat oli­si­vat kai­kis­sa ulot­tu­vuuk­sis­sa saman­lai­sia kuin lap­set. Hol­houk­se­na­lai­suus ja kehit­ty­mät­tö­myys ovat omia lisäyk­siä­si. Itse en väit­tä­nyt maa­han­muut­ta­jia sellaisiksi.

    Ovat­ko aikui­set sinun mie­les­tä­si joten­kin val­mii­ta ja täy­del­li­siä ihmi­syk­si­löi­tä, joil­la ei ole tar­vet­ta tai kykyä oppia mitään? Minus­ta näin ei ole sen enem­pää suo­ma­lais­ten kuin Suo­meen muut­ta­vien­kaan aikuis­ten kohdalla.

    Kat­son, että jokai­sel­le aikui­sel­le oli­si hyö­dyl­lis­tä pyr­kiä anta­maan mah­dol­li­suus oppia asioi­ta, joi­ta hän ei vie­lä osaa. Se, että sinun mie­les­tä­si täl­lai­nen suh­tau­tu­mi­nen vie­rai­siin aikui­siin on yli­voi­mai­sen han­ka­laa, on asia erik­seen eikä tee rasis­tia aina­kaan minusta.

  134. Kari:

    Kyl­lä se on rasis­mia. Lai­naan Wikipediaa:
    “Rasis­mi eli rotusyr­jin­tä tai rotusor­to on aate tai toi­min­ta, jos­sa ihmis­ten väi­te­tyn rotu­luon­teen ja sii­hen liit­ty­vien fyy­sis­ten piir­tei­den eri­lai­suu­del­la perus­tel­laan eriar­vois­ta koh­te­lua eli syrjintää.”

    Mis­sä olen sano­nut, ettei suo­ma­lai­sil­le aikui­sil­le tuli­si antaa mah­dol­li­suut­ta omak­sua sel­lai­sia tai­to­ja ja tie­to­ja, joi­ta heil­lä ei vie­lä ole? Miten ja mis­sä koh­das­sa eriar­vois­tan ihmi­siä etni­syy­den tai kult­tuu­rin perus­teel­la? Kyl­lä­hän minul­la nime­no­maan joh­toa­ja­tuk­se­na on, että sama sään­tö pätee suo­ma­lai­siin sii­nä mis­sä kaik­kiin muihinkin.

    Kun minä mat­kus­tan ulko­mail­le, toi­von ettei minua tuo­mi­ta ensim­mäi­ses­tä teke­mäs­tä­ni vir­hees­tä, jon­ka teen yksin­ker­tai­ses­ti tie­don ja osaa­mi­sen puut­teen vuok­si enkä suin­kaan pahan­suo­puu­des­ta­ni joh­tuen. Samaa koh­te­lua toi­von tar­jot­ta­van eri kult­tuu­rien edus­ta­jil­le Suo­mes­sa. Oli­vat­pa he lap­sia tai aikuisia.

  135. Saa­ra:

    Mis­sä olen sano­nut, ettei suo­ma­lai­sil­le aikui­sil­le tuli­si antaa mah­dol­li­suut­ta omak­sua sel­lai­sia tai­to­ja ja tie­to­ja, joi­ta heil­lä ei vie­lä ole? 

    Et tie­tääk­se­ni mis­sään. En kai minä mitään sen suun­tais­ta ole väittänytkään?

    Miten ja mis­sä koh­das­sa eriar­vois­tan ihmi­siä etni­syy­den tai kult­tuu­rin perusteella? 

    Täs­sä:

    Kyl­lä minä tar­koi­tin ver­ra­ta muis­ta kult­tuu­reis­ta tule­via lap­siin. Rasis­tis­ta se ei ole, kos­ka minus­ta lap­set ovat yhtä tär­kei­tä ja arvok­kai­ta ihmi­siä kuin aikui­set­kin. He eivät vain vie­lä osaa kaik­kia kult­tuu­rim­me käyt­täy­ty­mis­sään­tö­jä, eivät­kä myös­kään vält­tä­mät­tä ymmär­rä mitä etu­ja niis­tä on. 

    En tie­ten­kään tar­kal­leen ottaen tie­dä, mitä tar­koi­tit, mut­ta aina­kin minä pitäi­sin äärim­mäi­sen louk­kaa­va­na, jos minuun (aikui­seen ihmi­seen ja yhteis­kun­nan täys­jä­se­neen) suh­tau­dut­tai­siin kuin lap­seen. Täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, kuin­ka tär­keä­nä tai arvok­kaa­na minua pidettäisiin.

    Tilan­ne ei ole edes mikään hypo­teet­ti­nen. Jos­kus nuo­ruu­des­sa­ni (lukio­ai­ka­na) pidin äärim­mäi­sen louk­kaa­va­na sitä, että jot­kus opet­ta­jat suh­tau­tui­vat minuun ja mie­li­pi­tei­sii­ni vähä­tel­len nuo­ruu­te­ni vuok­si. Ehkä se oli hei­dän tahol­taan jos­sain mää­rin perus­tel­tua­kin, enhän ollut vie­lä “aikui­nen”, mut­ta kont­ras­ti syn­tyi sii­tä, että koto­na minuun suh­tau­dut­tiin pää­sään­töi­ses­ti jo kuten aikuiseen.

    Kai­veln­pa vähän tuo­ta ter­miä ja tör­mä­sin, monin muin­kin tavoin toki haus­kaan, pät­kään menneisyydestä:
    http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=138

    Lai­naan sii­tä osan:
    “Rasis­mia ei ole vain tavan­omai­nen, niin sanot­tu kiel­tei­nen suh­tau­tu­mi­nen toi­sen­ro­tusiin. Rasis­mi voi saa­da myös mui­ta ilme­ne­mis­muo­to­ja, jot­ka tekee rasis­mik­si se, että niis­sä pide­tään rotua tär­keä­nä erotteluperusteena.

    Rasis­tis­ta on vaa­tia esi­mer­kik­si, että ‘nee­ke­rei­tä tulee kär­si­väl­li­ses­ti ja rak­kau­del­li­ses­ti suvai­ta’, sil­lä eivät­hän nee­ke­rit ole mitään poik­kea­via yksi­löi­tä, jot­ka koet­te­li­si­vat mei­dän tole­rans­siam­me. He ovat ihmi­siä sii­nä kuin ket­kä muut tahan­sa, eikä hei­dän käyt­täy­ty­mi­sen­sä ole miten­kään — mie­lek­käin mit­ta­puin arvioi­tu­na — sen oudon­paa kuin joi­den­kui­den muiden”

    Jos johon­ku­hun suh­tau­tuu kuin lap­seen pel­käs­tään etni­sen taus­tan vuok­si, niin se on tosia­sial­li­ses­ti rasismia.

    Kyl­lä­hän minul­la nime­no­maan joh­toa­ja­tuk­se­na on, että sama sään­tö pätee suo­ma­lai­siin sii­nä mis­sä kaik­kiin muihinkin. 

    Myön­ne­tään, ehkä sinul­la on mei­tä mui­ta kes­kus­te­li­joi­ta­kin koh­taan asen­ne, jos­sa pidät mei­tä ymmär­tä­mät­tö­mi­nä lapsina 🙂

    Mikä tie­ten­kin on täy­sin eri asia kuin oma näsä­vii­sas besserwisseröintini 😀

    Vaik­ka minä täs­sä näen­näi­ses­ti kinai­len sinun kans­sa­si, niin oikeas­taan en tar­koi­ta sitä; onhan pikem­min­kin luul­ta­vaa, että olen ymmär­tä­nyt sinut väärin.

    Kui­ten­kin useim­mis­sa kes­kus­te­luis­sa, joi­ta tämän aiheen tii­moil­ta käy­dään, näyt­tää ole­van niin, että lähes kaik­ki “vähem­mis­töi­hin” kuu­lu­vien arvos­te­lu tul­ki­taan välit­tö­mäs­ti rasis­mik­si tms., pel­käs­tään sen vuok­si että arvos­te­lun koh­de sat­tuu kuu­lu­maan johon­kin etni­seen ryh­mään. Kui­ten­kaan nämä “tuo­mit­si­jat” eivät näe itse suh­tau­tu­van­sa asioi­hin äärim­mäi­sen rasistisesti.

    Kuin­ka näet rikan, joka on vel­je­si sil­mäs­sä, mut­ta et huo­maa mal­kaa omas­sa silmässäsi?” *)

    Kari

    *) pahoit­te­lu­ni, Koraa­ni­ni on jos­sain muut­to­laa­to­kos­sa, joten jou­dun tyy­ty­mään Raamattuun…

  136. Kari, jat­kan tätä kinas­te­lua vie­lä hie­man, kos­ka minul­le ei ole sel­vää tulin­ko vie­lä­kään ymmärretyksi:

    Esi­tin ana­lo­gian kah­den asian välil­lä: miten suh­tau­dum­me maa­han­muut­ta­jiin (tar­kem­min sanoen hei­dän teke­miin­sä vir­hei­siin) ja miten suh­tau­dum­me lap­siin (/ hei­dän teke­miin­sä vir­hei­siin). Täs­tä ei loo­gi­ses­ti seu­raa että pitäi­sin maa­han­muut­ta­jia koko­nais­val­tai­ses­ti saman­lai­si­na kuin lap­sia, eikä edes sitä että toi­voi­sin hei­tä koh­del­ta­van kai­kis­sa tilan­teis­sa samoin kuin joku sinun tun­te­ma­si hen­ki­lö koh­te­lee lap­sia, tai edes siten kuin itse koh­te­len lap­sia. (Tätä kes­kus­te­lua voi­sin ver­ra­ta puhee­seen aidas­ta ja aidan sei­päis­tä, mis­tä ei myös­kään loo­gi­ses­ti seu­rai­si että pidän maa­han­muut­toa ja aitaa täs­mäl­leen yhte­ne­vi­nä ilmiöinä!)

    Jos johon­ku­hun suh­tau­tuu kuin lap­seen pel­käs­tään etni­sen taus­tan vuok­si, niin se on tosia­sial­li­ses­ti rasismia.

    Ensin­nä­kin täs­sä pitäi­si mää­ri­tel­lä, mitä tuo “suh­tau­tuu kuin lap­seen” kenen­kin mie­les­tä tar­koit­taa. Monel­le se ilmei­ses­ti tuo ensim­mäi­se­nä mie­leen jota­kin kiel­teis­tä (oli­si ihan mie­len­kiin­tois­ta sel­vit­tää, mik­si). Toi­sek­si oli­si syy­tä huo­ma­ta, että jokai­nen suh­tau­tuu lap­seen ja aikui­seen joil­la­kin tavoin saman­kal­tai­ses­ti. Suh­tau­tu­mi­nen ei mis­sään tapauk­ses­sa ole kai­kil­ta osil­taan eri­lais­ta — ovat­han molem­mat ihmi­siä. Se, että annam­me maa­han­muut­ta­jil­le mah­dol­li­suu­den oppia, samoin kuin annam­me lap­sil­le, ei ole rasis­mia, kos­ka se ei auto­maat­ti­ses­ti mer­kit­se että koh­te­li­sim­me maa­han­muut­ta­jia kai­kis­sa tilan­teis­sa lap­si­na, eikä myös­kään sitä että koh­te­li­sim­me hei­tä eri tavoin kuin mui­ta aikuisia.

    Puhuin siis suh­tau­tu­mis­ta­vas­ta, jos­sa ei aina­kaan omas­sa elä­mäs­sä­ni ole las­ten ja aikuis­ten välil­lä mitään eroa. Las­ten sijaan oli­sin voi­nut yhtä hyvin ver­ra­ta aikui­siin, vaik­ka­pa seu­raa­vas­ti: Jos puo­li­so­ni louk­kaa minua, minun ei kan­na­ta aja­tel­la sen joh­tu­van hänen pahuu­des­taan, suku­puo­len­sa kyvyt­tö­myy­des­tä käyt­täy­tyä jär­ke­väs­ti, tai mis­tään muus­ta­kaan pysy­väs­tä omi­nai­suu­des­ta, vaan sii­tä että hän ei ehkä tien­nyt käy­tök­sen­sä ole­van minun näkö­kul­mas­ta­ni louk­kaa­vaa, tai ei osan­nut toi­mia toi­sin. Louk­kaan­tu­mi­sen syy kan­nat­taa ker­toa hänel­le rau­han­omai­ses­ti ja raken­ta­vas­ti, ja sen jäl­keen tar­jo­ta hänel­le apua käy­tök­sen muut­ta­mi­sen opet­te­luun. Tulos on täl­löin pal­jon parem­pi ver­rat­tu­na syyl­lis­tä­mi­seen tai puo­li­son toi­mit­ta­mi­seen pois per­he­pii­ris­tä. Kyse on olen­nai­ses­ti sii­tä, että toi­sel­le anne­taan mah­dol­li­suus oppia. Sen annam­me itses­tään­sel­väs­ti lap­sil­le, ja toi­voi­sim­me myös mui­den anta­van sen itsel­lem­me. Minus­ta sama mah­dol­li­suus kan­nat­taa pyr­kiä anta­maan kai­kil­le, suo­ma­lai­set aikui­set ja maa­han­muut­ta­jat mukaan lukien.

    (Lap­si-ver­tauk­sen tulin muu­ten valin­neek­si, kos­ka Eli­na oli vain vähän aiem­min toi­ses­sa aihees­sa ker­to­nut suh­tau­tu­van­sa kaik­kiin lap­siin täl­lä tavoin. Arve­lin sik­si, että aina­kin hän var­maan ymmär­täi­si, mis­tä puhun.)

    Rasis­tis­ta on vaa­tia esi­mer­kik­si, että ‘nee­ke­rei­tä tulee kär­si­väl­li­ses­ti ja rak­kau­del­li­ses­ti suvai­ta’, sil­lä eivät­hän nee­ke­rit ole mitään poik­kea­via yksi­löi­tä, jot­ka koet­te­li­si­vat mei­dän tole­rans­siam­me. He ovat ihmi­siä sii­nä kuin ket­kä muut tahan­sa, eikä hei­dän käyt­täy­ty­mi­sen­sä ole miten­kään – mie­lek­käin mit­ta­puin arvioi­tu­na – sen oudon­paa kuin joi­den­kui­den muiden”

    Eihän tuo tie­ten­kään ole rasis­mia, jos sat­tuu ole­maan sitä miel­tä, että kaik­kia ihmi­siä tulee kär­si­väl­li­ses­ti suvai­ta (niin kau­an kuin he eivät riko lakia), ja että kaik­ki ihmi­set koet­te­le­vat kans­saih­mis­ten­sä tole­rans­sia (en ymmär­rä voi­ko joku oikeas­ti olla sitä miel­tä, ettei näin oli­si). Nee­ke­ri-sanan käyt­töä voi­daan kai pitää rasis­mi­na, mut­ta se lie­nee täs­sä sivuseikka.

    Olen kans­sa­si samaa miel­tä sii­tä, että vähem­mis­tö­jä pitää voi­da arvos­tel­la lei­mau­tu­mat­ta rasis­tik­si. Arvos­te­lus­ta kiel­täy­ty­mi­nen­hän mer­kit­si­si sitä, että yllä toi­vo­maa­ni oppi­mi­sen mah­dol­li­suut­ta ei anne­ta. Arvos­te­lu ei ole rasis­mia, vaan se että yksi­tyis­hen­ki­lö auto­maat­ti­ses­ti ja kyse­le­mät­tä eriar­vois­te­taan jon­kin hänen etnis­tä ryh­mään­sä kos­ke­van ennak­ko­luu­lon perusteella.

  137. Arvos­te­lu ei ole rasis­mia, vaan se että yksi­tyis­hen­ki­lö auto­maat­ti­ses­ti ja kyse­le­mät­tä eriar­vois­te­taan jon­kin hänen etnis­tä ryh­mään­sä kos­ke­van ennak­ko­luu­lon perus­teel­la.’ (Saa­ra)
    Se mikä on ja mikä ei ole rasis­mia ei ole mei­dän val­ko­naa­mo­jen päätettävissä.

  138. Kysy­mys illan A‑Talk ohjel­man poh­jal­ta: Vih­rei­den puheen­joh­ta­ja Anni Sin­ne­mäen mie­les­tä nais­ten ympä­ri­leik­kaus­ten koh­dal­la (Suo­mes­sa kos­kien pää­osin soma­lei­ta) on kysy­mys lain­sää­dän­nös­tä. Mer­ki­tyk­ses­sä, että hän vetää yhtä­läi­syys­mer­kin lain­sää­dän­nön ja kult­tuu­ris­ten (maan) tapo­jen välil­le. Hän vas­tus­ti maan tavas­ta puhu­mis­ta tämän kysy­myk­sen ympä­ril­tä ja tote­si, että sii­nä ei ole mitään suo­ma­lais­ta, kos­ka kyse on lainsäädännöstä.

    Nyt se kysy­mys, kos­ka tuol­lais­ta on oikeas­ti kivu­lias­ta kuun­nel­la: Onko Anni oikeas­ti noin tie­tä­mä­tön ihmis­ten toi­min­nan ja kult­tuu­rien todel­li­suu­des­ta? Sitä on vai­kea uskoa.

    Juu­ri se pal­jon par­jat­tu ‘maan tapa’ selit­tää esi­mer­kik­si sen todel­li­suu­den, jos­ta kak­si käti­löä kir­joit­ti­vat Hel­sin­gin Sano­mis­sa, että kaik­ki soma­li­syn­nyt­tä­jät ovat lei­kat­tu­ja — Suo­men lain­sää­dän­nös­tä piit­taa­mat­ta ja riippumatta.

    Moni­kult­tuu­ri­suus­kes­kus­te­lu palaa ker­ta ker­ran jäl­keen van­hoil­le laduil­le, nii­den hiih­tä­mi­seen yhä uudel­leen jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa (tai täl­lai­sis­sa blo­gi­kes­kus­te­luis­sa), mut­ta tämä on lähin­nä sik­si, kos­ka jot­kut kiel­täy­ty­vät hiih­tä­mäs­tä eteen­päin ja heis­tä tun­tuu ole­van haus­kem­paa lapioi­da lun­ta ladul­le, ettei­vät muut­kaan voi­si vie­dä kes­kus­te­lua eteen­päin kon­kreet­ti­sis­ta, vai­keis­ta kysy­myk­sis­tä puhu­mi­sen suun­taan. Kysy­mys­ten, jot­ka ovat todel­li­suut­ta. Kos­ka kysy­mys­ten impli­kaa­tiot oli­si­vat epä­mu­ka­via ja oli­si pel­ko, että nii­den vai­ku­tus kan­sa­lais­mie­li­pi­tee­seen voi­si olla hyvin epämukava.
    Sik­si­kö vih­rei­den lin­ja? Ei vain tietämättömyyttä.

    Ovat­ko vih­reät oikeas­ti teh­neet ääneen lausu­mat­to­man pää­tök­sen yrit­tää hil­jen­tää sel­lais­ta kes­kus­te­lua, joka aset­tai­si mui­ta kult­tuu­re­ja epä­miel­lyt­tä­vään valoon, vaik­ka sii­nä valos­sa näkyi­si vain kon­kreet­ti­nen todel­li­suus, ja usein sel­lai­nen todel­li­suus, jon­ka näky­mi­nen oli­si suo­ta­vaa myös ihmi­soi­keuk­sien turvaamiseksi?

    Täl­lai­ses­ta pää­te­tys­tä lin­jan­ve­dos­ta­ko joh­tuu esi­mer­kik­si Panu Latu­rin totea­mus, että vih­rei­den ehdok­kail­ta maa­han­muut­ta­jien kri­ti­soin­ti on tule­vis­sa vaa­leis­sa kielletty?

  139. Sain tuos­ta kir­joi­tuk­ses­ta vähän moit­tei­ta vih­reil­tä. En sen sisäl­lös­tä, kos­ka esi­mer­kik­si ympä­ri­leik­kaus­ten vas­tus­ta­mi­nen on ollut vih­rei­den poli­tii­kan perus­kau­raa jo kau­an ennen kuin perus­suo­ma­lai­set teki­vät sii­tä keppihevosensa.”

    Osmo, eihän em. väi­te pidä paik­kaan­sa. Vih­reän lii­ton etiik­ka­pa­nee­lis­sa 2009 Van­taal­la puo­lue­vä­ki ei ollut val­mis saman­lai­seen ehdot­to­maan ympä­ri­leik­kauk­sen kiel­tä­mi­seen kuin tyt­tö­jen osalta.

    Oikeus­mi­nis­te­ri Tui­ja Brax koros­ti, että tyt­tö­jen ja poi­kien ympä­ri­leik­kauk­set ovat eri asioi­ta. Sii­nä mis­sä tyt­tö­jen ympä­ri­leik­kaus on pahoin­pi­te­lyä, poi­kien osal­ta asia on vaikeampi.”

    31.5.2012 teh­tiin lakia­loit­te poi­ka­las­ten uskon­nol­li­sin perus­tein suo­ri­tet­ta­vien ympä­ri­leik­kaus­ten kriminalisoimiseksi.Yksikään vih­rei­den kan­san­edus­ta­jis­ta ei alle­kir­joit­ta­nut lakia­loi­tet­ta — mik­si jos ker­ran ympä­ri­leik­kaus­ten vas­tus­ta­mi­nen on ollut vih­rei­den poli­tii­kan peruskauraa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.