Mediamaksu ja tuottavuusohjelma

On tärkeätä, että YLE pysyy poli­itikoista riip­pumat­tomana. Sik­si YLEä ei voi rahoit­taa verora­hoin vaan sen rahoituk­sen tulee olla itsenäi­nen – siis itsenäi­nen kuten kuole­maa tekevä TV-lupa­mak­su tai kaikille koti­talouk­sille pakolli­nen tuloista riip­puma­ton mediamaksu.

Onko­han se nyt noin? Bud­jet­ti­ra­hoituk­ses­sa on toki se vika, että kun MOT-ohjel­ma julkaisee taas jotain peräti type­r­ää ja kaiken lisäk­si raivos­tut­tavaa, loukatut poli­itikot kosta­vat ja pienen­tävät rahoi­tus­ta. Ikään kuin ne eivät voisi alen­taa lupa­mak­sua.  Toki jälkim­mäisessä tar­tun­tak­it­ka on suurem­pi kuin edel­lisessä. Entä, jos lakkaut­taisi poli­it­tis­es­ti val­i­tun hallintoneuvoston?

Jos media­mak­sus­ta tehdään muuten tasasu­uri pait­si, että kaik­ista köy­him­mät vapaute­taan siihen, pelkkä mak­sun hallinnoin­ti tulee työl­listämään sato­ja ihmisiä. Yliopis­to­jen laitok­set ovat var­maan motivoituneet kar­si­maan tyypin sieltä, toisen täältä pär­jätäk­seen val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­mas­sa vain havaitak­seen, että näin vapau­tuneet resurssit suun­nataan media­mak­sun hallinnointiin.

Ter­veisiä siis eduskun­nalle: rahoit­takaa YLE suo­raan verora­hoin. Jos pelkäätte omaa moraalianne, ottakaa mallia armei­jan han­k­in­tamäärära­hoista. Nekin lyödään lukkoon vuosik­si eteenpäin

92 vastausta artikkeliin “Mediamaksu ja tuottavuusohjelma”

  1. Tele­vi­siotoim­inta ei tule säi­lymään enää vuosikau­sia. Ihmiset halu­a­vat vali­ta mitä ja mil­loin katsovat. 

    Meiltä lähti tele­vi­sio vuon­na 1999. Nyt näyt­tää siltä, että muukin on ymmärtänyt sen, että tele­vi­sio tiedon väl­i­tyskana­vana on todel­la kankea ja tarkoituk­seen soveltumaton. 

    Ylen luonne tulee väk­isinkin muuttumaan.

  2. Jos halu­taan, että poli­itikot eivät pääse sorkki­maan Ylen tekemisiä liikaa, raha voisi men­nä Ylelle ohi bud­jetin siten että määritel­lään joko että tiet­ty pros­ent­ti val­tion keräämistä vero­tu­loista tai BKT:stä tai sit­ten kirkol­lisveron tapainen kiin­teä pros­ent­ti tuloista kerätään Ylelle. 

    Jos Ylen itsenäisyy­destä oltaisi­in aidosti huolis­saan, niin tuskin­pa oltaisi­in perus­ta­mas­sa taas uusia poli­it­tises­sa kon­trol­lis­sa ole­via valvon­tae­lim­iä. Miten olisi yksi säätiöyliopis­to­jen hal­li­tusten tapainen elin joka edus­taisi laa­jasti eri yhteiskun­nal­lisia intres­si­ta­ho­ja ja jos­sa eduskun­nal­la tai muil­lakaan poli­itikoil­la ei olisi suo­raa edustusta?

  3. Erilisen medi­anaksun tai tele­vi­si­olu­van mak­sami­nen on negati­ivi­nen koke­mus kansalaiselle. Joka ker­ta kun laskun mak­saa, tulee mieleen, että eikö tästäkin ylimääräis­es­tä hukkaby­rokra­ti­as­ta voisi luopua.

    Sik­si YLEn rahoit­ta­mi­nen suo­raan verovaroista on ain­oa järkevä ratkaisu. Eikä sit­ten mitään uusia kokoomuk­sen esit­tämiä valvontaelimiä.

  4. Media­mak­sua olisi sitäkin pitänyt kom­pen­soi­da vähä­varaisille. Jos YLE:n bud­jet­ti on 450 miljoon­aa niin ehkä 100 miljoon­al­la. Ja tämä olisi tul­lut kun­tien sosi­aal­i­toin­ten maksettavaksi.

    YLE:n yhtiö­muo­to pitää muut­taa keskinäisek­si yhtiök­si. Sil­loin sen ylin elin eli edus­tus­to valit­taisi­in suo­ral­la vaalil­la. Edus­tus­to val­it­see hallintoneu­vos­ton ja hallintoneu­vos­to toimi­van johdon. Ja toimi­va johto on sub­stan­nisjo­htia eikä hyl­lytet­tyjä puolue­si­h­teere­itä tai Sonera-ministereitä.

  5. EDIT:
    YLE:n yhtiö­muo­to pitää muut­taa keskinäisek­si yhtiök­si. Sil­loin sen ylin elin eli edus­tus­to valit­taisi­in suo­ral­la vaalil­la. Edus­tus­to val­it­see hallintoneu­vos­ton ja hallintoneu­vos­to toimi­van johdon. Ja toimi­va johto on sub­stanssi­jo­htia eikä hyl­lytet­tyjä puolue­si­h­teere­itä tai Sonera-ministereitä.

  6. Bud­jet­ti rahoi­tus on poli­it­ti­nen mah­dot­to­muus, kos­ka YLE:n rahoi­tus nos­taisi tulovero­pros­ent­tia. Tämä taas olisi tietysti poli­it­ti­nen itsemurha. 

    Itse ehdotan PK-seudun joukkoli­iken­nesub­ven­toin­tien peru­mista ja matkalip­pu­jen hin­nan nos­ton kus­tan­nuk­sia vas­taaviksi. Säästyneil­lä rahoil­la (ja vas­taavasti maan sisäisiä tulon­si­ir­to­ja kor­jaa­mal­la) saataisi­in YLE:n kulut rahoitet­tua bud­jet­ti­varoista ilman veripros­entin nostoa.

  7. Itse veikkaan että tämä Media­mak­su-hässäkkä on osa pros­es­sia jol­la YLE kar­si­taan järkevälle tasolle. Nyt kun ihmisille selvisi mikä on YLE:n oikea hin­tata­so, niin voidaan oikeasti keskustel­la mihin Yleis­ra­dio­ta tarvi­taan (ja etenkin mitä se saa maksaa).

    Julkisen palvelun medi­alle on käyt­töä, mut­ta YLE:stä on kas­vanut aivan jär­jetön mam­mut­ti näin pie­neen maa­han. Yksi TV-kana­va ja yksi radiokana­va riit­täisi hyvin. Nykyisel­lään YLE tuot­taa kallil­la keskinker­taista ohjelmaa.

  8. Kun ker­ran media­mak­su olisi ollut asun­toko­htainen niin järkev­in­tähän olisi kerätä sen kor­vaa­vat varat kiin­teistöveron kaut­ta jos tuloveron korot­ta­mi­nen on poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta. Tosin vielä helpom­paa voisi olla vain perua tuloveron inflaa­tio­tark­istuk­set muu­ta­mal­ta vuodelta…

  9. Olen ehdot­tomasti samaa mieltä Osmo Soin­in­vaaran kanssa! Rahoitet­takoon ainakin YLEn arvokas perus­toim­inta vero­tu­loista. Täl­löin sen rahoit­taisi­vat rahat­alouden voit­ta­jat, eikä val­tavaa byrokra­ti­aa vaa­di­ta karhua­maan erään­tyneitä YLE-mak­su­ja kas­vaval­ta ja jo muutenkin kyykytetyltä ryysyköy­hälistöltä. (Tai vas­taavasti harkin­nanavarais­va­paut­ta­maan hei­dät siltä.) 

    Kum­mek­sun kaikkia lap­sikas­teen kaltaisia pelkkään syn­tymiseemme “koplat­tu­ja” sitoumuk­sia. Mielestäni olisi vihreän aja­tus­maail­man kovaa ydin­tä vaa­tia rahat­alouteen osal­lis­tu­misemme astet­ta itse valit­tavak­semme. Uskon, että yhä use­am­malle toivon­sa menet­täneelle nuorelle, työt­tömälle, työn uuvut­ta­malle, sairaalle, köy­hälle leipäjonon vet­er­aanille jne vain ker­takaikki­nen mah­dol­lisu­us pae­ta ont­toa par­tiopoika­maista talouden kas­vat­tamista aut­taa enää jak­samaan. Eivät nöyryyt­tävät “aktivoin­nit”, lääk­i­tys tai vielä yhden kier­rokselle doup­paa­vat ter­api­at. Sosi­aal­i­tur­vaa purkavas­sa ja Baa­belin ydin­voima­torne­ja niemi­in ja notkoi­hin väkräävässä “lop­una­jan kaba­reessa” luon­taistalouteen pak­eni­joiden val­in­taa ei ainakaan pitäisi krim­i­nal­isoi­da. Työ­markki­noiden käytöstähän he pois­tu­vat, mut­ta muuten kyl­lä tule­vat yhteiskun­nalle aika halvaksi.

    Kuten nim­imerk­ki B.J toteaa emme tai­da me perusku­lut­ta­jatkaan koh­ta enää sohvakalus­toil­la löhöten säteilyt­tää itseämme huoneen­nurkas­ta tiet­tyyn aikaan tul­vi­val­la “sisäl­löl­lä”. Uutiset halu­amme tuor­eina, mut­ta muuten kat­somme mielis­ar­jamme ja eloku­vamme mil­loin itse halu­amme. Kana­vat ja yksit­täiset pääte­lait­teet menet­tävät merkitystään. 

    Rahotet­takoon YLE:n perus­toimin­not tosi­aan siis verora­hoin. Perus­toim­intaa voisi­vat olla juuri uutiset, ajanko­htaiso­hjel­mat, doku­men­tit, laa­tusar­jat ja laat­ulef­fat. Höm­pän ja huip­pu-urheilun voisimme puolestaan hyvin rahoit­taa Kat­so­jat mak­sa­vat ‑peri­aat­teel­la. YLE:n Elävä ark­istokin voisi tar­jo­ta mak­sullisia palvelu­ja. Ark­iston kat­somisker­roista pienen siivun voisi ohja­ta ohjelmien tekijöillekin.

  10. Yle on julki­nen palvelu (media,väline,väylä), vähän niin kuin maanti­et tai kir­jas­to­laitos. Kaik­ki eivät sitä tarvitse. Mut­ta tiety­istä asioista on hyvä mak­saa vaik­ka niitä ei juuri täl­lä het­kel­lä tarvit­sisi. On paljon juk­isia palvelu­ja, joi­ta kaik­ki eivät tarvitse. Lapse­ton joutuu mak­samaan esimerkik­si päivähoi­dos­ta ja koulus­ta. Se ei voi siis olla perustelu, että ei kat­so Ylen ohjelmia, jos hyväksytään perusa­ja­tus, että on tiet­ty julkisen palvelun tar­jon­ta myös täl­lä alueella.
    Onko liian byrokraat­tista kehit­tää pro­gre­si­ivi­nen val­tion medi­avero, jol­la tämä rahoitet­taisi­in (tämä vero olisi muun vero­tuk­sen sisäl­lä)? Veroaste ei nousisi, jos tämä vero olisi suurin piirtein nyky­is­ten lupa­mak­su­jen tuot­to­jen suu­ru­inen. Jakau­ma vähän eri.

  11. Evert The NeveRest:in ja Kim­mon kom­ment­tei­hin vaal­i­jär­jestelmän hyö­tykäytöstä ja bud­jet­ti­ra­hoituk­sen poli­it­tis­es­ta mah­dot­to­muud­es­ta vas­taus olisi jos:
    Tulisi bud­jet­ti­ra­hoi­tus, jon­ka suu­ru­u­teen kansalaiset otta­vat kan­taa aina jonkun muun vaalin yhtey­dessä. Se olisi voimas­sa seu­raavaan vaali­in asti eli demokraat­ti­nen tah­to olisi Ylen osu­us budjetista.

    Poli­itikoil­ta vietäisi­in näin kokon­aan nykyi­nenkin val­ta vaikut­taa Ylen bud­jet­ti­in eli Ylestä tulisi todel­lis­es­ti poli­itikoista riip­puma­ton ja suo­raan kansalle vas­tu­ulli­nen laitos. Ja Yle jou­tu­isi oikeasti perustele­maan kansalle toim­intaansa ennen vaale­ja — nythän näin ei ole, mis­sään se ei kansankielis­es­ti perustele kansalle (rahoit­ta­jilleen) paljonko mihinkin on rahaa laitet­tu ja mitä sil­lä saati­in, kaik­ki perustel­laan poli­itikoille (mik­si, jos se on niistä riippumaton?).

  12. Jos van pide­tään koko TV-mak­sua­sia muuten ennal­laan lakei­neen, ase­tuksi­neen ja rahas­toi­neen, mut­ta TV-mak­su­velvol­lis­ten määrää vähän vähen­netään ja mak­sua samal­la suuren­netaan. Lähetetään ain­oas­taan yksi TV-mak­su­lasku val­tionkont­to­rille. 🙂 Eikös näin saa­da sama “riip­pumat­to­muus” kuin ennenkin.

  13. YLE on ain­oa jol­lain taval­la riip­puma­ton media täl­lä het­kel­lä, jon­ka suo­sio­ta ei tule romut­taa henkimaksulla.

  14. Samaa mieltä. Suun­nitel­tu asun­toko­htainen media­mak­su ja siihen liite­tyt mah­dol­liset komen­saa­tiot vähä­tu­loisille oli­si­vat luoneet oman byrokra­tiansa ja noisen komen­saa­tioiden osalta olisi mah­dol­lis­es­ti syn­tynyt uusia pieniä tuloloukun tapaisia ilmiöitä.

    Verora­hoituk­sen pelko on pitkälti näen­näistä ja ker­too vain asian herkkyy­destä. Tuo viit­taus puo­lus­tusvoimien han­k­in­tara­hoi­hin ker­too siitä, että asia olisi mah­dol­lista toteut­taa näin. Vai­h­toe­htois­es­ti varat voidaan kerätä vero­tuk­sen yhtey­dessä omaan rahas­toon­sa, jol­loin näennnäis­es­ti varat ovat poli­ti­ikas­ta enem­män irrallaan.

    Poli­itikko­jen hallintoneu­vos­tos­ta voidaan luop­ua, kuka sitä oikeas­t­aan tarvit­see. Jos julki­nen palvelu tarvit­see arvioivaa ulkop­uolista neu­vos­toa, niin perustet­takoon sel­l­ainen. Ne kakkukahvit eivät paljoa mak­sa ja saat­taa tuot­taa joskus jopa jokun ajatuksenkin.

    Ei kait koko asia tämän vaikeampi ole?

  15. Onnek­si Lin­den avasi suun, ilmeis­es­ti muu­ta­man valvo­tun yön jälkeen. 

    Media­mak­sun oikeu­den­mukaisu­us oli hyvä­tu­lois­t­en mielestä ok ja samaa tasamak­sua voisi soveltaa myös ruuan arvon­lisäveroon. Las­ke­taan vuo­den tuot­to ja jae­taan se muonavahvuudella.

    Siis verora­hoista järkevin. Toise­na ehkä salaus perus­ta­mal­la ilmaisen hätävi­estikana­van. Mut­ta sil­loinkin pitäisi pystyä mak­samaan vain todel­liset katsomiset.

    Kiitos Suvi.

    Ja työt­tömät lupatarkas­ta­jat tarkas­ta­maan palo­varoit­timia ja rasismia.

  16. Eikös YLEn rahoi­tus voitaisi hoitaa demokra­tiao­su­u­den osalta bud­jetista ja hömp­päo­su­u­den osalta joko main­ok­sil­la tai maksukortilla.

    Ja joku elin pitäisi olla valvo­mas­sa julkisen palvelun tehtävän toteutumista.

  17. Ylelle­hän pis­teti­in suit­set suuhun.
    Lau­ri Kivi­nen on EK:n ja Kokoomuk­sen bul­vaani ja niin­pä ohjel­ma­l­in­jauk­set tule­vat ole­maan sen mukaiset.
    Voidaan puhua jo Voice of EK:sta.

    Mitä tulee rahoituk­seen niin bud­jet­ti­ra­hoi­tus­ta yksinker­taisem­paa tuskin löytyy.
    Jos se halu­taan näkyvän eril­lisenä niin sen voi sijoit­taa veroi­hin eril­lisenä mak­suna, onhan vero­tuk­ses­sa näkyvis­sä muitakin verolu­on­teisia eriä.
    Kun vähen­nyk­set kohdi­tu­vat tuo­hin yle-mak­su­unkin niin köy­hät vält­tyvät sen maksamisesta

  18. Yle pitää jakaa kah­tia. Verovaroin rahoitet­tu kaikille ilmainen perus-Yle . Koos­t­uu uuti­sista, asi­as­ta ym . koti­mais­es­ta ohjelmis­tos­ta. Yksi tv-kana­va ja yksi radio-kana­va. 100 miljoon­aa riit­tänee tähän tarkoituk­sen. Muulle Yle han­kkikoon itse rahoituk­sen main­ok­sil­la ja /tai mak­suko­r­tilla. Tänne ulko­mainen viihde, urheilu ja muu kaikan­lainen hömp­pä sekä lisätarjonta.

  19. Yle on julki­nen palvelu (media,väline,väylä), vähän niin kuin hevos­vankku­rit tai lennätin­laitos. Aika on ajanut ohi ja sik­si tarvi­taan pakko­ra­hoi­tus­malli, jol­la voidaan jatkaa turhaa toim­intaa hamaan tulevaisuuteen. 

    Ylen tele­vi­siotoimin­nat pitäisi myy­dä pois. Radiokanavia pitäisi vähen­tää sen ver­ran, että niitä asemia ei olisi päällekkäin ja niitä voisi autossakin kuun­nel­la. Nyt ei voi, kos­ka lähetys vai­h­tuu vähän väliä yle-kar­jala, kymi ja etelä-savo välil­lä. Edes uutis­lähetyk­set eivät ole kanav­il­la samat, joten niitäkään ei voi ajaes­sa seurata. 

    Ylen pitäisi keskit­tyä pelkästään tuotan­toon. Näitä tuotan­to­ja voi sit­ten myy­dä yksi­ty­is­te­ty­ille kanav­ille ja jakaa [b]tässä[/b] todel­lises­sa nykypäivän mediassa.

  20. Tässä on kyl­lä voimakkaasti ‘tem­poilua lop­un edel­lä’ ‑tun­nel­ma. Oma näkövinkke­li­ni taitaa olla jonkun ver­ran vääristynyt, mut­ta silti tun­tuu voimakkaasti siltä, että tun­te­mani ihmiset katso­vat tele­vi­sio­ta todel­la vähän ja koko ajan vähem­män, ja jos katso­vat, niin katso­vat digi­boksin tal­len­tei­ta main­ok­set skipat­en. Asia-aiheista löy­tyy nykyään netistä mate­ri­aalia läh­es lop­ut­tomasti, ainakin jos osaa vierai­ta kieliä. Ylen ulko­maanuutis­ten toim­i­tus näyt­tää usein aika avut­toma­l­ta tässä ver­tailus­sa. Sit­ten on MOT ja muut ajanko­htaiso­hjel­mat, jot­ka on toimitel­tu miten sat­tuu ja joista yritetään aiheesta riip­pumat­ta poikkeuk­set­ta tehdä Michael Moore-tyyli­in musi­ikin tms. avul­la vit­sikkäitä, heikol­la men­estyk­sel­lä. Jos dokkari on vaka­va ja kun­nol­la tehty, se on suurel­la toden­näköisyy­del­lä tuon­ti­tavaraa. Lop­put­to­mia eloku­vien uus­in­to­ja ei niitäkään todel­lakaan tarvi­ta mihinkään, kun DVD:t ja net­tilevi­tys on keksitty.

    Olisin valmis mak­samaan koti­mais­ten ohjelmien tuot­tamis­es­ta, mut­ta en mis­sään tapauk­ses­sa Ylen nykyis­es­tä kanavamäärästä ja uus­in­tamössöstä. Lupa­mak­sua lakkasin mak­samas­ta jokin aika dig­i­tal­isoin­nin jäl­keen, kun en enää tul­lut kat­soneek­si telkkaria ollenkaan. Sen jäl­keen olen kat­sonut Areenas­ta kah­den käden sormil­la las­ket­ta­van määrän ohjelmia. Pakko­mak­su tun­tuu todel­la epäoikeudenmukaiselta.

  21. Ric­ca­do:

    Yle on julki­nen palvelu (media,väline,väylä), vähän niin kuin maanti­et tai kirjastolaitos.

    Mihin sitä julk­ista palvelua tarvi­taan, jos yksi­tyiset toim­i­jat hoita­vat samat hommat?

    nos:

    YLE on ain­oa jol­lain taval­la riip­puma­ton media täl­lä het­kel­lä, jon­ka suo­sio­ta ei tule romut­taa henkimaksulla.

    w0t? Yle on ihan yhtä riip­pu­vainen tuloista kuin mikä tahansa muukin medi­at­a­lo. Muut medi­at­alot ovat riip­pu­vaisi kulut­ta­jista, Yle poli­itikoista. Se on sit­ten maail­mankat­so­muk­ses­ta kiin­ni kum­mas­ta pitää enemmän.

  22. Minus­ta YLE:n pitäisi lakkaut­taa tai ainakin kar­sia mur­to-osaan nykyisestä. 

    Ei sil­lä, että vas­tus­taisin julk­ista yleis­ra­diotoim­intaa, mut­ta nyky­muo­toinen yleis­ra­dio käyt­tää pakol­la han­kit­tua rahaa kau­pal­lis­ten asemien kanssa kil­pailemiseen, hait­taa kau­pal­lis­ten toim­i­joiden toim­intaa viemäl­lä asi­akkai­ta ja main­os­tu­lo­ja, nos­taa sisäl­lön kus­tan­nuk­sia yli­tar­jon­nal­la ja mak­samal­la ylim­i­toitet­tu­ja kor­vauk­sia ja syytää muiden rahaa tähän yli­hin­taiseen sisältöön.

    Esimerkkinä nyt vaik­ka se, että YLE osti HBO:n ohjel­matar­jon­nan yksi­noikeuk­sia itselleen. Mitä ihmettä se sil­lä tekee? Mik­si amerikkalaisen viih­teel­lisen kaapelitele­vi­sioy­htiön väki­val­taa ja pehmo­eroti­ikkaa pitää ostaa veron­mak­sajien rahoil­la, vieläpä mak­saa yli­hin­taa. Palvelus­ta, jota kau­pal­liset kana­vat oli­si­vat mielel­lään tuot­ta­neet halvemmalla! 

    Mik­si YLE kil­pailee mak­samal­la urheiluk­iso­jen esi­tysoikeuk­sista yli­hin­taa? Onko muka se, ettei mäkik­isan kier­rosten­välisel­lä tauol­la tai jääkiekkopelin erä­tauol­la näytetä main­ok­sia niin tärkeää, että siihen pitää käyt­tää veron­mak­sajien (tai TV-mak­sun mak­sajien) rahoja? 

    Yleis­ra­dio tekee paljon arvokas­ta työtä, kuten näyt­tää doku­ment­te­ja, las­teno­hjel­maa, ope­tu­so­hjelmia jne. jut­tu­ja, joi­ta kau­pal­lis­es­ti ei oikein syn­ny tai syn­tyy vähem­män kuin olisi “kansan­sivistyk­sen” kannal­ta hyväk­si. Se tekee MOTin kaltaista likasanko­jour­nal­is­mia, mut­ta sitäkin voi puo­lus­taa sil­lä, että ainakaan ne toimit­ta­jat eivät ole main­os­ta­jien lieassa.

    Mut­ta mitä ihmettä se tekee ulko­maisil­la väki­val­tao­hjelmil­la, kome­dioil­la, dekkaris­ar­joil­la (tosin ne taita­vat olla aika halpo­ja) jne? Mik­si on tärkeää, että Sopra­nosin uusin­nat näkyvät YLE:n kanav­il­ta, eivätkä vaik­ka Neloselta? Onko sosiopaat­tien elämän seu­raami­nen puolen yön aikaan ilman main­ok­sia niin tärkeä julki­nen palvelu, ettei sitä voi jät­tää yksi­tyisen kana­van hoitoon?

  23. Osmo
    “Jos media­mak­sus­ta tehdään muuten tasasu­uri pait­si, että kaik­ista köy­him­mät vapaute­taan siihen,”

    Minus­ta köy­histä puhumi­nen ihme­tyt­tää, sil­lä tv-lupa­mak­su sisäl­tyy toimeen­tu­lotuen perusosaan.

    YLE:n 400 miljoo­nan euron bud­jet­ti on suurem­pi kuin ympäristömin­is­ter­iön. Ei helevet­ti me tarvi­ta täm­möistä dinosaurus­ta. 100 miljoon­aa pitäisi riit­tää val­lan main­iosti. Ei me tarvi­ta seu­raavia kult­tuurin tuot­tei­ta: Kotikatu, Her­cule Poirot,ruotsalainen tv-kana­va, YleX (joka on täysin saman­lainen kuin muut nuo­rille suun­natut kana­vat, vain main­ok­set puuttuu).

  24. Main­ok­sil­la tai mak­suko­r­tilla; mak­suko­r­tilla jokainen voisi vielä päät­tää josko tilaa vain uutiset ja sään, vaiko kaik­ki nykyiset neljä kel­lon ympäri uus­in­to­ja lähet­tävää kanavaa.

  25. Tulee muis­taa se, että mil­loin vain voitaisi­in tehdä päätös, että kana­vat oli­si­vat mak­suko­rtin takana. Mikään muu ei muut­tuisi sen lisäk­si, että lait­tomasti ei voisi kat­sel­la ja tarkas­ta­jia ei tarvittaisi. 

    En ole tämän vas­tus­tamiselle keksinyt kuin yhden perustelun. Jär­jestelmäl­lä ei voitaisi ylläpitää mam­mut­tia sen jäl­keen, kun asi­akkaat ovat kadonneet.

    Pelko tule­vaisu­ud­es­ta ajaa ylen ympäril­lä pyörivää piir­iä esitet­ty­jen ratkaisu­jen äärelle. Hei­dän pitää ensisi­jais­es­ti kek­si keino, jol­la pakko­ra­has­taa kansaa.

  26. “Mihin sitä julk­ista palvelua tarvi­taan, jos yksi­tyiset toim­i­jat hoita­vat samat hommat?”

    Yki­tyiset hoit­vat vain sen, mitä rahoit­ta­jat eli main­os­ta­jat halu­avt päästää eetteriin.

    Eli muu­ta­ma henkilö määräisi mitä Suomen kansa näkee ja kuuntelee

  27. YLE voi olla paisunut, mut­ta eipä muiden medi­at­alo­jen paisum­ista ihme­tel­lä, kos­ka nehän ovat vain markki­na­t­alouden luon­nol­lisia toim­i­joi­ta. Miten voit kri­ti­soi­da mtv:tä siitä, että se on kilt­ti main­os­ta­jia kohtaan. Ei poli­ti­ikkaa ja poli­ti­ikkaa voi erotel­la toi­sis­taan, YLE:n osalta tas­a­puolisu­ut­ta voidaan edes vaatia.

  28. B.J:
    YLEn kanavia ei kan­na­ta lait­taa mak­suko­rtin taakse. Mak­suko­r­tit mak­sa­vat paljon rahaa. Min­ul­la on kotona kak­si digi-tv kort­tia, jois­sa ei ole mak­suko­rt­ti­paikkaa. Monil­la on pieniä matkatele­vi­sioi­ta, esimerkik­si isoäidil­läni keit­tiössä, jois­sa ei ole mak­suko­rt­ti­paikkaa. Kaik­ki nämä meni­sivät kaatopaikalle tai myyn­ti­in ulko­maille jos tämä jär­jetön YLE-mak­suko­rt­ti aja­tus toteutet­taisi­in. Sen jäl­keen pitäisi ostaa tilalle huo­mat­tavasti kalli­impia lait­tei­ta jois­sa on mak­suko­rt­ti­paikat valmiina.

    Vaik­ka näitä kort­ti­paikko­jen puut­teeseen liit­tyviä ongelmia ei olisi, ei mak­suko­rt­ti todel­lisu­udessa aut­taisi pum­mi-ongel­maan juuri ollankaan. Koti­taloudel­la lie­nee oikeus omis­taa raja­ton määrä tele­vi­sioi­ta yhden TV luvan hin­nal­la. Käytän­nön tarvet­ta voi hel­posti olla vaik­ka kahdek­salle tele­vi­si­olle (olo­huone, keit­tiö, vierashuone, makuuhuoneet*4, työhuone, jne.). Täl­löin yhden TV luvan hin­nal­la pitäisi saa­da kahdek­san mak­suko­rt­tia. Sen jäl­keen kun nämä on myön­net­ty, ei ole mitään teknistä estet­tä sille, että tämä koti­talous myy ylimääräiset mak­suko­r­tit eteen­päin koti­taloudelle, joka ei ole TV lupaa mak­sanut. Pitäisi ilmeis­es­ti edelleen palkata tv lupa tarkas­ta­jia tutki­maan onko jokaisel­la koti­taloudel­la hal­lus­saan ne mak­suko­r­tit jot­ka sen on lunas­tanut. Eli sen sijaan että tarkas­ta­jat kiu­saisi­vat pum­me­ja, ne kiu­saisi­vat tv mak­sun mak­sanei­ta. Se on vielä suurem­pi valvot­ta­va joukko.

    Eli siis YLE kanavien siirtämi­nen mak­suko­rtin taakse on aivan jär­jetön idea. En tajua miten sitä ei olla vielä täysin kuopat­tu, vaan jatku­vasti sitä esitetään uud­estaan. Oli YLEstä mitä mieltä tahansa, mak­suko­r­tit ovat siihen todel­la type­rä ratkaisu. Ne mak­sa­vat yhteiskun­nalle huo­mat­tavasti enem­män kuin nykyi­nen tv-lupa käytän­tö, heiken­täi­sivät palvelua huo­mat­tavasti eivätkä edes kor­jaisi pum­mi-ongel­maa. Taustal­la lie­nee insinöörien rakkaus teknisiä ratkaisu­ja kohtaan.

  29. Minä en ymmär­rä, mik­si YLEn pitäisi esit­tää ole­vansa poli­itikoista riip­puma­ton­ta. Ei se tietenkään ole. Ylin val­ta on lop­ul­ta joka tapauk­ses­sa val­ti­ol­la (sekä hallintoneu­vos­ton että rahoituk­sen ohjaamisen kaut­ta). Min­ulle käy aivan hyvin, että YLE on avoimesti val­tio­jo­hdon kana­va siinä, mis­sä Kiinas­sa Xin­hua tai CCTV ja sen rahoi­tus tulee veroista siinä, mis­sä val­tion muis­sakin toiminnoissa. 

    Oleel­lista on se, että YLEn rin­nal­la on kau­pal­lisia kanavia, jot­ta val­tio ei pääse monop­o­lisoimaan tiedo­tus­ta. YLEä tarvi­taan vain vas­tavoimak­si sille, että puolestaan taloudel­liset tahot eivät myöskään saavu­ta monop­o­liase­maa tiedotuksessa. 

    YLEn toinen rooli tiedo­tuk­sen lisäk­si on tuot­taa jotain sel­l­aisia ohjelmia, joi­ta ei muuten tuotet­taisi ja joil­la on jotain yhteiskun­nal­lista arvoa. Esimerkkinä vaikka­pa opetusohjelmat.

    Sen sijaan, ei ole mitään järkeä, että sen kaut­ta tulee samaa viihdet­tä ja urheilua, mitä kau­pal­lisil­takin kanav­il­ta. Näi­den tuot­tamiseen ei tarvi­ta verora­hoin rahoitet­tu­ja kil­pail­i­jaa kau­pal­lisille toim­i­joille. Ehkä ain­oana poikkeuk­se­na olympiak­isat, kos­ka verora­hoin rahoite­taan sinne lähetet­täviä urheil­i­joi­ta, on hyvä, jos kansalaiset saa­vat sit­ten nähdä niitä kiso­ja. Tässäkin tosin riit­täisi se, että vain kiel­let­täisi­in kiso­jen tele­vi­sioin­nin rajoit­ta­mi­nen mak­sullisille kanaville.

  30. ilk­ka: öööö… eli mak­suko­rt­ti­in ei voi siir­tyä, kos­ka sen takia kaik­ki jou­tu­is osta­maan mak­suko­rt­ti­lait­teen… hmmm… mitähän tämä muis­tut­taa… hmmm.… ai niin! Digiboksia.

    Sen lisäk­si tuo sin­un perustelu siitä, että yhdelle per­heelle on annet­ta­va kahdek­san mak­suko­rt­tia yhtä mak­sua vas­taan on ihan älytön. Entä jos niitä kort­te­ja annetaan vaan yks per yks maksu?

    YLEä tarvi­taan vain vas­tavoimak­si sille, että puolestaan taloudel­liset tahot eivät myöskään saavu­ta monop­o­liase­maa tiedotuksessa.

    Tarkoi­tat siis sanoa, että YLEä tarvi­taan, että kulut­ta­jat eivät pelkästään saisi päät­tää mitä katsovat?

    Ihan samal­la taval­la kuin leipo­mot tekevät just sitä leipää mitä kansa halu­aa ostaa, niin kau­pal­liset medi­at­alot lähet­tävät niitä vieste­jä joi­ta kansa halu­aa vastaanottaa.

    YLEn toinen rooli tiedo­tuk­sen lisäk­si on tuot­taa jotain sel­l­aisia ohjelmia, joi­ta ei muuten tuotet­taisi ja joil­la on jotain yhteiskun­nal­lista arvoa.

    Niin siis jos sil­lä ohjel­mal­la ei ole arvoa sen kat­so­jalle, niin tuskin sil­lä nyt noin ylipään­sä on mitään yhteiskun­nal­lista arvoa.

  31. Yki­tyiset hoit­vat vain sen, mitä rahoit­ta­jat eli main­os­ta­jat halu­avt päästää eet­teri­in.

    Tämä vas­taus on tot­ta, mut­ta se ei ker­ro, mik­si YLEn pitää kil­pail­la näyt­tämäl­lä ohjelmia, joi­ta yksi­tyisetkin näyt­täi­sivät ja vieläpä lähteä tar­jouskil­pailui­hin yksi­ty­isiä vastaan.

    Onko Sopra­nosin uus­in­to­jen näyt­tämi­nen ilman main­ok­sia niin tärkeä palvelu, että siihen täy­tyy käyt­tää lupamaksurahoja?

  32. Oikeusta­juani tässä media­mak­su-hässäkässä loukkaa se, että kaavail­tua media­mak­sua ei voisi mitenkään vält­tää. Mielestäni ihmisel­lä tulisi olla oikeus vali­ta mihin raho­jansa käyt­tää tai on käyt­tämät­tä. Tähän ilmeis­es­ti Siisy­fos Kivi myös viit­taa: ” Kum­mek­sun kaikkia lap­sikas­teen kaltaisia pelkkään syn­tymiseemme “koplat­tu­ja” sitoumuk­sia. Mielestäni olisi vihreän aja­tus­maail­man kovaa ydin­tä vaa­tia rahat­alouteen osal­lis­tu­misemme astet­ta itse valit­tavak­semme.” En kek­si mon­taakaan asi­aa, jos­ta taval­la tai toisel­la olisi aivan pakko maksaa…Joten tun­tuu omi­tuiselta, että media­mak­su olisi sel­l­ainen välttämättömyys.

    Lisäk­si on tosi­aan kohtu­u­ton­ta per­iä pien­i­t­u­loisil­takin parin­sadan euron media­mak­sua, sehän on mon­elle parin kuukau­den ruokara­hat tai esim puo­let opiske­li­jan kuukau­den opintotuesta!

    Sylt­ty “Minus­ta köy­histä puhumi­nen ihme­tyt­tää, sil­lä tv-lupa­mak­su sisäl­tyy toimeen­tu­lotuen perusosaan.”
    Syltylle huo­maut­taisin, että on ole­mas­sa muitakin köy­hiä ja pien­i­t­u­loisia toimeen­tu­lotuen­saa­jien lisäk­si. Ja mui­hin tukimuo­toi­hin tv-lupa­mak­su ei ainakaan tähän asti ole kuulunut.

  33. En ole ihan var­ma, onko tätä eksplisi­it­tis­es­ti ääneen lausut­tu, mut­ta Ylen siirtämi­nen val­tion bud­jet­ti­in tarkoit­taa tietysti koro­tu­s­painei­ta muuhun vero­tuk­seen. Joku pystynee ker­tomaan suo­ral­ta kädeltä, paljonko esim. tuloveroa pitäisi korot­taa, jot­ta tarvit­ta­va 480 miljoon­aa euroa vuodessa saataisi­in kerät­tyä? Osit­tainenkaan main­os­ra­hoi­tus ei tule kyseeseen, kos­ka se on suo­raan pois kau­pal­lis­ten toim­i­joiden edel­ly­tyk­sistä. Rahoituk­sen miet­timisen yhtey­dessä olisi tietysti syytä tarkastel­la kri­it­tis­es­ti myös riit­tävää palvelutasoa. 

    Henkilöko­htais­es­ti kan­natan lämpimästi bud­jet­ti­ra­hoi­tus­ta oikeu­den­mukaisu­uskysymyk­senä, mut­ta nykyisessä talousti­lanteessa on tietysti hyvä ymmärtää, ettei tämäkään raha tule taika­seinästä. Hie­man huolestut­taa hal­li­tuk­sen into luo­da uusia tasahin­taisia mak­su­ja, jot­ka kohtel­e­vat köy­hiä eri­tyisen kaltoin (esim. ter­vey­den­huol­lon lisään­tyvät poti­las­mak­sut, ympäristöpe­rus­taiset mak­sut vält­tämät­tömyyshyödykkeistä, media­mak­su). Mielestäni näis­sä mak­su­is­sa näkyy parhait­en oikeis­to­hal­li­tuk­sen hyväo­saisia suo­si­va vero­tuslin­ja. (Media­mak­suhan ei ole muu­ta kuin kohden­tu­mises­saan häm­men­tävän epä­ta­soar­voinen regres­si­ivi­nen vero).

  34. Samuli Saarel­ma:

    Ehkä ain­oana poikkeuk­se­na olympiak­isat, kos­ka verora­hoin rahoite­taan sinne lähetet­täviä urheil­i­joi­ta, on hyvä, jos kansalaiset saa­vat sit­ten nähdä niitä kiso­ja. Tässäkin tosin riit­täisi se, että vain kiel­let­täisi­in kiso­jen tele­vi­sioin­nin rajoit­ta­mi­nen mak­sullisille kanaville.

    Olympialais­ten (ja muiden kansal­lis­es­ti merkit­tävien urheilu­ta­pah­tu­mien) siir­tymi­nen mak­sukanav­ille on jo estet­ty EU:n tele­vi­siodi­rek­ti­ivin poh­jau­tu­val­la val­tioneu­vos­ton päätöksellä.

  35. Hienoa Osmo, kun olet liit­tynyt pop­ulistien aina vain laa­jenevaan joukkoon:) Tätäkin YLE-mak­sun keskustelua sieltä täältä seu­ran­neena tulee mieleen, että näinköhän tässä vähitellen on päätet­ty (vai päädyt­ty) aja­maan suo­ma­lainen yhteiskun­ta ja kult­tuuri alas. Keski­tytään suuri­in yksiköi­hin, laatu heikke­nee, mie­lenki­in­to hiipuu… eikä kukaan enää jak­sa välit­tää. Kukaan ei halua mak­saa mis­tään mitään, kaik­ki on epäoikeu­den­mukaista jne. Kil­pailute­taan palvelu­ja ja mak­se­taan niistä markki­nahin­taa (samal­la väitetään, että säästetään), Valite­taan, että päät­täjät etään­tyvät taval­li­sista kansalai­sista. Taitaa vaan olla kansalaiset jot­ka etään­tyvät päät­täjistä. Mik­sei lakkaute­ta saman tien kaik­ki val­tion ylläpitämät toimin­not ja mak­sate­ta ne niil­lä, jot­ka niitä tarvit­see? Sik­si var­maan, kos­ka siinä ei ole mitään järkeä?

    Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin YLEl­läkin on selvä funk­tio suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa. Sitä mitä en ole kyen­nyt ymmärtämään on, että miten ihmeessä Suomes­sa kaiken maail­man asioi­ta selvit­telee kaiken maail­man asiantun­ti­jat, selvi­tys­miehet tai asiantun­ti­jaryh­mät ilman, että mitään järkevää saadaan aikaan? Kuka ihme näistä mak­saa ja miksi?

    1. Minä en siis halua ajaa YLEn rahoi­tus­ta alas vaan ain­oas­taan vas­tus­tan tuol­laista hallinnol­lista säh­läys­tä, jota YLE-mak­su tuottaisi.

  36. Niin, paras­ta­han tv-luvas­sa oli se, että meil­lä oli ker­rankin vapaae­htoinen vero!

    Kun suo­ma­laiset ovat kaikkien kyse­lyi­den mielesnä niin älyt­tömän innokkai­ta mak­se­le­maan korotet­tavia vero­ja, niin voitaisi­in kaikessa muus­sakin vero­tuk­ses­sa siir­tyä enem­män vapaae­htoiseeen suuntaan.

  37. “Minus­ta köy­histä puhumi­nen ihme­tyt­tää, sil­lä tv-lupa­mak­su sisäl­tyy toimeen­tu­lotuen perusosaan.” 

    Niin sisäl­tyykin. Kuten moni muukin asia. Seu­raako tästä nyt sit­ten aikanaan se, että YLEn bud­jet­ti­ra­hoituk­sen myötä toimeen­tu­lo­tu­lotuen peru­sosaa voidaan leika­ta hie­man? Tai vas­taavasti, miten paljoo mah­taa tul­la lisäku­lu­ja byrokra­ti­as­ta, jos YLE-mak­sun mukana toimeen­tu­lotuen peru­sosaa yksinker­tais­es­ti vain nostettaisiin?

  38. Tämä vas­taus on tot­ta, mut­ta se ei ker­ro, mik­si YLEn pitää kil­pail­la näyt­tämäl­lä ohjelmia, joi­ta yksi­tyisetkin näyt­täi­sivät ja vieläpä lähteä tar­jouskil­pailui­hin yksi­ty­isiä vastaan.

    Vas­taus on, että TV-mak­sun tai media­mak­sun olois­sa Ylen pitää perustel­la ole­mas­saolon oikeuten­sa mak­sajille. Jos kanav­il­ta tulisi pelkkää mar­gin­aalio­hjel­maa, jota suurin osa pakol­lisen mak­sun mak­sajista ei kat­so, jär­jestelmän legit­imi­teet­ti olisi varsin heikko, sik­si tuote­taan sitä samaa mate­ri­aalia jol­la kau­pal­lisetkin kana­vat kat­so­jia houkuttelevat.

    Jos rahoi­tus siir­retään bud­jet­ti­in tämä paine toden­näköis­es­ti vähe­nee ja Ylen toim­inta rin­nas­tuu kansalais­ten mielis­sä vähitellen parem­min mui­hin verovaroin rahoitet­tui­hin toim­intoi­hin, joille helpom­min hyväksytään että vaik­ka juuri minä en käytä ko. palvelua, se on joillekin muille ihmisille hyvin tärkeä ja sik­si se on perustel­tua tuot­taa yhteisin varoin.

    En ole ihan var­ma, onko tätä eksplisi­it­tis­es­ti ääneen lausut­tu, mut­ta Ylen siirtämi­nen val­tion bud­jet­ti­in tarkoit­taa tietysti koro­tu­s­painei­ta muuhun vero­tuk­seen. Joku pystynee ker­tomaan suo­ral­ta kädeltä, paljonko esim. tuloveroa pitäisi korot­taa, jot­ta tarvit­ta­va 480 miljoon­aa euroa vuodessa saataisi­in kerättyä?

    Ylen liike­vai­h­to v. 2008 oli 380,5 miljoon­aa euroa. Tämä on 1,1 % kaik­ista samana vuon­na val­ti­olle ker­tyneistä vero­tu­loista. Laskin, että keskiver­topalka­nsaa­jan (tulot 37 500 €/v.) veroas­t­eeseen tulisi tehdä n. 0,28 pros­en­tiyk­sikön koro­tus jos vas­taa­va sum­ma kerät­täisi­in kokon­aan tulovero­tuk­sen yhtey­dessä. Ottaen huomioon, että nyky­isin käytössä ole­va verolu­on­teinen TV-mak­su pois­tu­isi, tämä merk­it­sisi kokon­aisveror­a­situk­sen alen­tu­mista kaikissa pait­si aivan ylim­mis­sä tuloryhmissä.

  39. Tääl­lä on aika monel­la nyt sel­l­ainen harhaku­va, että markki­na­t­aloudessa kap­i­tal­is­tit päät­tää mitä tuotetaan.

    Ei Paulig tee sel­l­aista kahvia mitä sen omis­ta­jat halu­aa, vaan se tekee sel­l­aista kahvia mitä kulut­ta­jat halu­a­vat ostaa.

    Vaik­ka kap­i­tal­is­tit tekevätkin tuotan­topäätök­set, niin markki­na­t­aloudessa näitä tuotan­topäätök­siä ohjaa kulut­ta­jat. Medi­at­alot on tässä ihan saman­laisia kuin kaik­ki muutkin.

  40. Art­turi:

    Tarkoi­tat siis sanoa, että YLEä tarvi­taan, että kulut­ta­jat eivät pelkästään saisi päät­tää mitä katsovat?

    Ihan samal­la taval­la kuin leipo­mot tekevät just sitä leipää mitä kansa halu­aa ostaa, niin kau­pal­liset medi­at­alot lähet­tävät niitä vieste­jä joi­ta kansa halu­aa vastaanottaa. 

    Ei toi­mi. Ihmi­nen tietää, minkälaista leipää hän halu­aa. Leipo­mol­la ei ole mitään intres­siä tehdä toisen­laista, kos­ka se ei hyödy siitä mitään.

    Medi­an kohdal­la tämä ei päde (ainakaan niin kauan, kun emme elä täy­dessä lib­er­taris­mis­sa, vaan demokra­tial­la on paikkansa). Taloudel­lisil­la tahoil­la ei ole intress­inä tuot­taa mah­dol­lisim­man neu­traalia tiedo­tus­ta, mikä olisi se, mitä ihmiset halu­a­vat, vaan niille on paljon hyö­tyä siitä, että pää­sevät vaikut­ta­maan ihmis­ten mielip­iteisi­in, kos­ka sitä kaut­ta vaikut­ta­vat demokra­t­ian kaut­ta tehtävi­in päätök­si­in. Ja tietenkin sama pätee val­ti­ol­liseen medi­aankin. Sik­si molem­pia tarvi­taan. Peri­aat­teessa tietenkin on mah­dol­lista, että sama taho saa käsi­in­sä molem­mat, kuten on käynyt Ital­ias­sa Berlus­conei­neen, mut­ta ris­ki tälle on pienem­pi kuin sil­loin, kun val­ti­ol­lista medi­aa ei ole lainkaan. 

    Etenkin tämä pätee sil­loin, jos puhutaan medi­aa koskev­as­ta lain­säädän­nöstä. On päivän­selvää, että kau­palli­nen media yht­enä blokki­na tiedot­taisi asi­as­ta varsin puolueel­lis­es­ti, kos­ka kaikille toim­i­joille olisi siitä hyö­tyä. Sin­un leipo­moes­imerkkiäsi hyö­dyn­täen voit ajatel­la, että leipo­mot voisi­vat leipä­tar­jon­nal­laan vaikut­taa siihen, minkälaisil­la laeil­la leipo­mo­toim­intaa säädel­lään. Uskotko, että ne edelleen tek­i­sivät kiltisti niitä leip­iä, joi­ta ihmiset haluavat?

    1. Yhdys­val­lois­sa kansalaiset voivat vali­ta kanav­il­ta sen­henkisiä uutisia kuin haloua­vat, eikä lop­putu­los ole hyvä.

  41. Art­turi:

    ilk­ka: öööö… eli mak­suko­rt­ti­in ei voi siir­tyä, kos­ka sen takia kaik­ki jou­tu­is osta­maan mak­suko­rt­ti­lait­teen… hmmm… mitähän tämä muis­tut­taa… hmmm…. ai niin! Digiboksia.A

    Mitä? Onko point­tisi siis se, että jos ker­ran on ker­ran pakotet­tu kaik­ki osta­maan digi­bok­sit, yhteiskun­nalle ei koidu mitään kus­tan­nuk­sia siitä että nyt pitäisi uudeestaan uusia merkit­tävä osa laitekan­nas­ta? Toki näin voidaan tehdä, ei siihen mitään varsi­naista estet­tä ole, mut­ta kyl­lä se oikeasti mak­saa paljon. Min­un tietokoneen tv-kort­tien päivit­tämi­nen mak­suko­r­tillisik­si mak­saisi yksistään jo läh­es­m­mäs parisa­taa euroa. Aika suuri tehokku­ustap­pio suh­teessa mak­samaani tv-maksuun.

    Oikeasti palve­lu­ta­sokin lask­isi oleel­lis­es­ti, kun esimerkik­si kan­net­tavien tietokonei­den USB digi-tv tikut pitäisi muut­taa noin neljä ker­taa suurem­mik­si jot­ta niiden sisälle saa mah­dutet­tua mak­suko­rt­tiluk­i­jan. Hin­ta nousisi var­masti ainakin viisinker­taisek­si kun mis­sään muus­sa maas­sa ei mak­suko­r­tillisia USB tikku­ja halu­ta. Käytän­nössä näin suuria ja kalli­ita vehkeitä ei tietysti kukaan ostaisi, joten koko tämä laite­tyyp­pi katoaisi Suomes­ta. Aika merkit­tävän oloinen tehokkuustappio.

    Sen lisäk­si tuo sin­un perustelu siitä, että yhdelle per­heelle on annet­ta­va kahdek­san mak­suko­rt­tia yhtä mak­sua vas­taan on ihan älytön. Entä jos niitä kort­te­ja annetaan vaan yks per yks maksu?

    Sit­ten palve­lu­ta­so las­kee oleel­lis­es­ti. Aikaisem­min YLEn kanavia pystyi kat­so­maan autossa, maku­uhuoneessa, mökil­lä, keit­tiössä, vierashuoneessa ja työhuoneessa yhdel­lä tv-luval­la. Uud­is­tuk­sen jäl­keen pitäisi kiikut­taa jotain kort­tia näi­den paikko­jen välil­lä, eikä per­heessä voisi kak­si ihmistä kat­soa eri YLEn kanavia samaan aikaan. Tämä olisi todel­la radikaali palve­lu­ta­son heikennys.

    Mak­suko­rt­tei­hin liit­tyy suuria käytän­nön ongelemia. Jos asi­aa ajat­telee het­ken, niin väk­isinkin tajuaa etteivät ne ole hyvä ratkaisu. Mak­suko­r­tit sopi­vat hyvin pre­mi­um kanav­ille, joi­ta ei tarvit­sekaan nähdä kuin kodin pääasial­lis­es­ta kotiteat­teri tele­vi­sios­ta, mut­ta YLEn kana­vat ovat luon­teeltaan sel­l­aisia, että niiden pitäisi kyl­lä näkyä myös kodin kol­mostele­vi­sios­ta, veneen matkatele­vi­sios­ta ja kan­net­ta­van USB digi-tv kor­tilla. Rahoi­tusjär­jestelmä joka epäon­nis­tuu tässä, on oleel­lis­es­ti huonom­pi kuin nykyinen.

    Ei mak­suko­r­tis­sa oikein muutenkaan ole mitään järkeä. Jos YLEn rahoit­taa samal­la taval­la kuin Canal+, niin sisältö on sit­ten myös saman­laista. Jos halu­taan että YLE toteut­taa jotain julkisen palvelun tehtävää, niin se pitää rahoit­taa julkises­ti. Joko pakol­lisel­la tv-lupa- tai media-mak­sul­la, tai sit­ten bud­jet­ti­varoin. Vapaae­htoinen asi­akas­mak­su tek­isi YLEstä samal­la taval­la asi­akas­ri­ip­pu­vaisen kuin taval­li­sista mak­su-kanav­ista. Sil­loin se ei poikkeaisi kau­pal­li­sista mak­sukanav­ista mitenkään, eikä val­ti­ol­la olisi mitään syytä sitä omistaa.

    YLEn ole­mas­saoloa voi rehellisin argu­mentein vas­tus­taa, mut­ta mak­suko­rt­ti-rahoit­teises­sa YLEssä ei ihan oikeasti ole mitään järkeä. Joko kyseessä on aivopieru tai älyl­lis­es­ti epäre­helli­nen yri­tys teila­ta koko YLE.

  42. “Vaik­ka kap­i­tal­is­tit tekevätkin tuotan­topäätök­set, niin markki­na­t­aloudessa näitä tuotan­topäätök­siä ohjaa kulut­ta­jat. Medi­at­alot on tässä ihan saman­laisia kuin kaik­ki muutkin.”

    Kyl­lä main­os­ta­jal­la on suuri val­ta sanoa mitä EI esitetä. Tämä on vähän eri asia kuin se mitä asi­akaat halu­a­vat. Eivät ihmiset ole kiin­nos­tunei­ta siitä mis­tä he eivät tiedä mitään.

    Juuri tämä on ydinkysymys viestin­nässä. Ei vain se ole tärkeää mitä viestitään vaan myös se mis­tä vai­etaan ja tämä jälkim­mäi­nen on useim­miten se tärkeämpi asia

    Vai­h­toe­hto­jakaan ei juuri ole sil­lä ulko­maiset vies­timet eivät ole kiin­nos­tunei­ta suo­ma­lai­sista tapahtumista

  43. Mörkö:

    Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin YLEl­läkin on selvä funk­tio suo­ma­laises­sa yhteiskunnassa.

    No ker­ro se ihmeessä meille muillekin, niin ei tartte tääl­lä jän­ni­tyk­sessä istua!

  44. TV-mak­suko­rt­ti jol­la YLE:n kana­vat näky­i­sivät olisi nykyti­lanteeseen ver­rat­tuna selkeä paran­nus. Kort­ti olisi järkevä tapa laskut­taa YLE:n tar­jon­nas­ta käytön perus­teel­la. Inter­netis­sä tar­jot­tavas­ta sisäl­löstä on myös rajal­lis­es­ti mah­dol­lista laskut­taa käytön perusteella. 

    Kumpikaan ei ole ongel­ma­ton­ta, mut­ta kum­mankin näistä ongel­mat ovat aivan mar­gin­aal­isia ver­rat­tuna nykyisen TV-luvan eril­lis­by­rokra­ti­aan, surkuhu­paisaan lupatarkas­tus­touhu­un ja vapaa­matkus­tamisen mah­dol­lisuuk­si­in. Mak­suko­r­tis­sa ja net­ti­mak­sus­sa viehät­tää myös aja­tus siitä, että ne pal­jas­taisi­vat armot­ta kansalais­ten mak­suhalukku­u­den — minkälaiset vaat­teet keis­ar­il­la on vai onko niitä lainkaan.

    Jos parem­paan ei pystytä, niin toiv­otan mak­sullisen kat­seluko­rtin ja net­ti­mak­sut YLE:n sisäl­lön osalta ter­ve­tulleik­si nykyisen lupa­mak­sun asemesta.

    Mut­ta parem­paan­han pystytään ilman muu­ta. Vaik­ka mak­suko­rt­ti olisikin paran­nus huonos­ti perusteltavis­sa ole­vaan nykyti­lanteeseen, niin emme me tarvitse Yleis­ra­dio­ta joka olisi vielä nyky­istäkin kiin­nos­tuneem­pi huip­pukat­so­jalu­vuista. Niistä kiin­nos­tunei­ta riit­tää melkein määritelmän mukaan joka tapauksessa.

    Tiedemies on aivan oikeil­la lin­joil­la. Jot­ta Yleis­ra­dion ole­mas­saolol­la olisi yhtään mitään oikeu­tus­ta, sen pitää tar­jo­ta sel­l­aista sisältöä, mis­tä jäisimme pait­si ilman tätä instituutiota.

    Minus­ta on erit­täin vaikeaa perustel­la mik­si tätä muu­ta tar­jon­taa ylläpitämään tarvi­taan “täy­den palvelun talo” eli 90-pros­ent­tis­es­ti näi­den kai kauhis­tut­ta­van kapei­den kau­pal­lis­ten intressien ohjaamien taho­jen tar­jon­nan kanssa täysin yht­enevää viihdet­tä ja urheilua. Ketjus­sa esi­in tulleet esimerk­it oli­vat oival­lisia. Her­cule Poirot, Sopra­nos. Ylen kat­so­tu­impi­en ohjelmien listal­ta poimien vielä Kotikatu, Uutisvuo­to, Tar­tu mikki­in. Ket­tu. (Olisi edes Van­ha Ket­tu mut­ta kun ei 😉 ) Uutiset toki ovat kat­so­tu­im­mis­sa hyvin edustet­tuna, mut­ta niistä jäljempänä.

    Äänekkäim­mät — mut­ta huo­mat­ta­van jäsen­tymät­tömät peruste­lut “täy­den palvelun talon” tarpeel­lisu­ud­es­ta tule­vat ymmär­ret­tävästi Yleis­ra­dion sisältä. Youtuben ja HD-tasois­t­en kameroiden paris­sa kas­va­va sukupolvi osaa kyl­lä arvostaa YLE:n lähetys­ten teknistä laat­ua sinän­sä, mut­ta suh­tau­tunee varsin kri­it­tis­es­ti väit­teisi­in, joiden mukaan talon osaami­nen rapau­tuu jollei tuut­ti­in saa­da työn­tää osto-Sopra­nosia tai kuva­ta jääkiekkoa kuudel­la­toista kam­er­al­la. Main­ok­set­to­muus suuren yleisön tavoit­tavis­sa urheilu­o­hjelmis­sa on myös melkoinen vit­si. Areenat ovat main­ok­sia täynnä. 

    Tele­vi­sion tai radion “kana­va” ei ole menet­tänyt merk­i­tys­tään bränd­inä tai teknisenä lähetyskaistan tilava­rauk­se­na, mut­ta kum­mankin merk­i­tyk­sen on help­poa ennus­taa kapenevan. Mitä jää siis “täy­den palvelun talon” tarpeesta jäl­jelle? Tarpeelli­nen julki­nen palvelu.

    Hyväksyn, että julkise­na palvelu­na tar­jo­taan uutisia, ajanko­htaiso­hjelmia ja tar­jon­taa huononäköis­ten ja ‑kuu­lois­t­en kaltaisille eri­ty­is­ryh­mille. Kos­ka kil­pail­e­vaa uutis­tar­jon­taa jo löy­tyy, val­tion uutiset ovat näille jopa hyödylli­nen peili. Samoin hyväksyn, että julk­isin varoin laven­netaan las­teno­hjelmien, viih­teen ja mik­sei urheilunkin tar­jon­taa sinne, minne kau­palli­nen tar­jon­ta ei yllä. Ilman julk­ista viihdet­tä tai urheilua tulemme toimeen, mut­ta voin nekin niel­lä jos lähtöko­htana tar­jon­nalle on erik­seen harkit­tu sisäl­lön tarpeel­lisu­us, eikä “täy­den palvelun talon” kuu­toskana­van täytet­tävä ohjel­malohko torstai-illan prime times­sa. Hyväksy­isin pitkin ham­pain senkin että epäko­htia kalastel­e­va asiao­hjel­ma on yhdek­sän ker­taa kymmen­estä vaivaan­nut­ta­van huono tai hakoteil­lä, jos edes yhden ker­ran kymmen­estä löy­ty­isi joku jyvä. 

    Kansal­lista kat­tavaa audio­vi­suaal­ista ark­istoa pidän eri­tyisen tärkeänä. Vapaasti kenen tahansa käytet­tävää sellaista.

    Vapaasti ja ilmaisek­si, kos­ka tehtääköön julk­ista palvelua julkisen palvelun lähtöko­hdista, ja kun näin on niin hoidet­takoon sen hin­noit­telu järkevästi. Jos julk­ishyödyke ei kulu eikä ruuhkaudu, sen käytön tulee olla ilmaista. Kyl­lä Sodankylän pohjoiselle kun­nan­ra­jallekin voidaan val­tion tielle lait­taa tietul­li ja argu­men­toi­da että käyt­täjä mak­sakoon, mut­ta hai­tat ovat kyl­lä hyö­tyjä suurempia. 

    Se onko vero kaikille erilli­nen kiin­teä media­mak­su vai ei vaikut­taa toki kohtaan­toon mut­ta on isos­sa kuvas­sa varsin saman­tekevää. Vero­jen kiristymi­nen on näen­näistä. Raha ei tule taika­seinästä, mut­ta ei se myöskään jat­ka katoamista taika­seinään kun lupa­mak­su poistuu.
    Jos Sodankylän pohjois­puolel­la nelostiel­lä olisi tietul­li, se kan­nat­taisi pois­taa vaik­ka epäilemät­tä muu­tok­ses­ta kär­si­sivät suh­teessa eniten viat­tomat autot­tomat tai ihmiset jot­ka eivät ole koskaan pohjoises­sa käyneetkään.

    Jos poli­itikot eivät usko kykenevän­sä pitkäjän­teisyy­teen rahoituk­ses­sa niin siitä vaan säätiötä pystyt­tämään. Viiden pis­teen vih­jeenä annan sen, että val­tion omis­tamista Sam­mon osakkeista saisi sopi­van suu­ruisen pesämunan. 

    (Toinen viiden pis­teen vih­je olkoon että säätiön sään­töi­hin kir­jat­takoon että säätiö ei tukea vaal­i­työtä — eikä ostaa tauluja)

  45. Juu­so Koponen:

    Ylen toim­inta rin­nas­tuu kansalais­ten mielis­sä vähitellen parem­min mui­hin verovaroin rahoitet­tui­hin toim­intoi­hin, joille helpom­min hyväksytään että vaik­ka juuri minä en käytä ko. palvelua, se on joillekin muille ihmisille hyvin tärkeä ja sik­si se on perustel­tua tuot­taa yhteisin varoin.

    Ajat­teleeko ihmiset oikeesti näin julk­i­sista palveluista? Ja ajat­teleeko ne oikeesti, että YLE:n palve­lut on joillekin hyvin tärkeitä?

    Minus­ta ainakin se ei oo mikään perustelu jollekin palvelulle, että se on ihmisille tärkeä. (Eihän ruokaakaan tuote­ta val­tion toimesta…)

    Kyl­lä ne peruste­lut pitää löytää jostain muus­ta. (Esim. siitä, että palvelua ei tuotet­taisi markki­noil­la ja että me jostakin syys­tä silti halu­taan sitä palvelua tarjota.)

    Laskin, että keskiver­topalka­nsaa­jan (tulot 37 500 €/v.) veroas­t­eeseen tulisi tehdä n. 0,28 pros­en­tiyk­sikön koro­tus jos vas­taa­va sum­ma kerät­täisi­in kokon­aan tulovero­tuk­sen yhteydessä.

    Miten lask­it tämän? (Tai siis otitko huomioon, että vero­tu­lot ei lisään­ny 1%, kun vero­ja korote­taan 1%. Jois­sakin tilanteis­sa vero­tu­lot voi jopa pienen­tyä, kun veroa korotetaan!)

  46. ilk­ka:

    Vapaae­htoinen asi­akas­mak­su tek­isi YLEstä samal­la taval­la asi­akas­ri­ip­pu­vaisen kuin taval­li­sista mak­su-kanav­ista. Sil­loin se ei poikkeaisi kau­pal­li­sista mak­sukanav­ista mitenkään, eikä val­ti­ol­la olisi mitään syytä sitä omistaa.

    Poikkeaako nykyjär­jestelmä mielestäsi merkit­tävästi vapaae­htois­es­ta asiakasmaksusta?

    Siitä olen samaa mieltä, että YLE ei poikkea kau­pal­li­sista kanav­ista ja val­ti­ol­la ei ole mitään syytä omis­taa sitä.

    Liian van­ha:

    Kyl­lä main­os­ta­jal­la on suuri val­ta sanoa mitä EI esitetä. 

    Main­os­ta­jil­la ei oo todel­lakaan mitään val­taa tässä suh­teessa. Ain­oa val­ta niil­lä on olla main­os­ta­mat­ta. Jos yleisöä kiin­nos­taa, niin joku muu kyl­lä mainostaa.

    Osmo:

    Yhdys­val­lois­sa kansalaiset voivat vali­ta kanav­il­ta sen­henkisiä uutisia kuin haloua­vat, eikä lop­putu­los ole hyvä.

    Joo paaaaljon parem­pi on, että on yksi viralli­nen totu­us, jon­ka saa kuul­la val­tion viral­lis­es­ta viestimestä!

  47. “Yhdys­val­lois­sa kansalaiset voivat vali­ta kanav­il­ta sen­henkisiä uutisia kuin haloua­vat, eikä lop­putu­los ole hyvä.”

    Suomes­sakin tämä on mah­dol­lista. Van­ho­jen kanavien ohel­la meille on tul­lut kris­till­i­nen per­hekana­va SuomiTV, joka ilmoit­taa sen­suroivansa uutis­lähetyk­siään “think about the chil­dren” metodil­la. Pitäisikö lähetyslu­pa peruuttaa?

    En muuten ymmär­rä mik­si näis­sä keskusteluis­sa aina erote­taan tele­vi­sio muus­ta medi­as­ta eril­lään ole­vak­si enti­teetik­si. Onhan meil­lä ajat ja iät ollut sanomale­hdis­tö, joka on moniääni­nen ja ‑arvoinen, eikä kenellekään ole var­maan tul­lut mieleen vaa­tia julkisen palvelun sanomalehteä.

  48. Art­turi:

    Poikkeaako nykyjär­jestelmä mielestäsi merkit­tävästi vapaae­htois­es­ta asiakasmaksusta?

    Nykyjär­jestelmässä kaikkien TVn omis­ta­jien (eli käytän­nössä kaikkien) pitää mak­saa. Pum­meilua har­ras­taa kaiketi lähin­nä opiske­li­jat ja muut mar­gin­aaliryh­mät (en oikein näe kovin suur­ta määrää lap­siper­heistä opet­ta­mas­sa lap­silleen että jos ovelle tulee tv-lupatarkas­ta­ja, niin sit­ten pitää valehdella).

    Siitä olen samaa mieltä, että YLE ei poikkea kau­pal­li­sista kanav­ista ja val­ti­ol­la ei ole mitään syytä omis­taa sitä.

    Minä en ole sitä mieltä että YLE ei poikkea kau­pal­li­sista kanav­ista. Älä lai­ta sano­ja muiden suuhun. Sanoin että JOS YLE rahoitet­taisi­in mak­suko­rteil­la, se ei poikkeaisi kau­pal­li­sista kanav­ista. Täl­lä het­kel­lä se poikkeaa. YLE tar­joaa vaik­ka mitä kallista mar­gin­aali ohjel­maa, jota se ei mak­suko­rt­ti­ra­hoit­teise­na todel­lakaan tuottaisi.

  49. tuomoj:lle sanois­in, että julki­nen ään­i­torvi voisi min­un puolestani olla verovaroin kus­tan­net­tu sanomale­htikin tai nykyaikana ehkä parem­minkin internet-palvelu. 

    Liian van­hal­ta oli hyvä oival­lus, että kau­pal­lisen medi­an asi­akkai­ta eivät ole kat­so­jat, vaan main­os­ta­jat. On täysin selvää, että main­os­ta­jil­la on mah­dol­lisu­us vaikut­taa ohjel­matar­jon­taan uhkaa­mal­la siirtää main­os­tus jon­nekin muualle, jos niille kri­it­tistä ohjel­maa alkaa ilmaan­tua kanavalle. Kana­va, joka tuot­taisi ohjel­maa, jota ihmiset halu­aisi­vat kat­soa, mut­ta jota kukaan main­os­ta­ja ei halua rahoit­taa, ei ole juuri toivet­ta uutiskana­vana. Toki se voi yrit­tää mak­sukana­vana, mut­ta tämä ei minus­ta oikein riitä sen tur­vaamisek­si, että tarpeek­si suurel­la ihmis­ryh­mäl­lä on puoluee­ton­ta (tai ainakin molem­pi­en puolien) tiedo­tus­ta saatavissa.

    Sit­ten Artturille:

    Joo paaaaljon parem­pi on, että on yksi viralli­nen totu­us, jon­ka saa kuul­la val­tion viral­lis­es­ta viestimestä! 

    Tämä oli aika hal­pa heit­to. Kukaan ei ole kan­nat­tanut kau­pal­lis­ten kanavien kieltämistä, vaan ain­oas­taan sitä, että niiden rin­nal­la on myös julk­isra­hoit­teinen media. Minus­ta molem­pia tarvi­taan. Se, että Fox News, CNN ja MSNBC on parem­pi vai­h­toe­hto kuin TASS ja Prav­da, ei tarkoi­ta, että se on parem­pi kuin YLE ja maikkari. 

    Poikkeaako nykyjär­jestelmä mielestäsi merkit­tävästi vapaae­htois­es­ta asiakasmaksusta? 

    Poikkeaa. TV-mak­su pitää mak­saa, vaikkei koskaan YLEn kanavia kat­soisikaan, jos vain omis­taa tv:n. Nykysys­tee­mi on lähempänä veroa kuin asi­akas­mak­sua. Minus­ta sen voisi muut­taa taval­lisek­si veroksi.

    Niin siis jos sil­lä ohjel­mal­la ei ole arvoa sen kat­so­jalle, niin tuskin sil­lä nyt noin ylipään­sä on mitään yhteiskun­nal­lista arvoa. 

    Tietenkin ohjel­mal­la on arvoa sen kat­so­jille (eiväthän he sitä muuten kat­soisi), mut­ta sen lisäk­si sil­lä on muu­ta hyö­tyä. Esimerkik­si ope­tu­so­hjelmista on hyö­tyä koul­u­laisille, mut­ta he eivät siitä mak­saisi. Kos­ka val­tio joutuu mak­samaan koulu­tuk­sen muutenkin, on järkevää, että se mak­saa sen ope­tu­so­hjel­man tuotannon.

    Olympiak­isat jo mainitsinkin. Omien urheil­i­joiden edes­ot­ta­musten seu­raami­nen lisää kansal­lista yht­enäisyyt­tä suh­teel­lisen edullis­es­ti. Itse en muista elämästäni niin mon­taa Suomen lip­pua heilut­tanut­ta ihmistä Helsin­gin kaduil­la kuin sil­loin, kun Suo­mi voit­ti lätkän MM-kultaa. 

    Mut­ta tärkein on demokra­t­ian toimin­nan tur­vaami­nen varmis­ta­mal­la taloudel­li­sista toim­i­joista riip­puma­ton uutis- ja ajanko­htaiso­hjelmien toimitus. 

    Olen siis samaa mieltä mon­en muun kir­joit­ta­jan kanssa, että YLEn bud­jet­tia voisi rajusti kar­sia, mut­ta jät­tää sinne nuo muu­ta­mat mielestäni tärkeät toimin­not, joi­ta ei muuten saataisi tuotettua. 

    Se oli hyvä huomio joltain, että syy nykyiseen rahan kaatamiseen tuon­tivi­ih­teeseen ym. turhan­päiväisyy­teen lie­nee se, että ilman tätä ihmiset eivät kat­soisi YLEä ja kap­ina tv-lupaa vas­taan kas­vaisi liian suurek­si. Jos touhu siir­ty­isi verora­hoite­tuk­si, tästä ei tarvit­sisi kan­taa huolta.

  50. “Main­os­ta­jil­la ei oo todel­lakaan mitään val­taa tässä suh­teessa. Ain­oa val­ta niil­lä on olla main­os­ta­mat­ta. Jos yleisöä kiin­nos­taa, niin joku muu kyl­lä mainostaa.”

    Uskot var­maan joulupukkiinkin ?

  51. Se mikä koko pakan on sekoit­tanut on, että YLE on uno­htanut peruste­htävän­sä. Yleis­ra­dioil­la on aiko­jen alus­ta ollut sosi­aalipoli­it­ti­nen tehtävä: val­is­taa, sivistää ja viihdyt­tä sopi­vas­sa määrin ja kaikille yhtäläisin ehdoin.

    YLE:n ohjelmis­to on lev­ah­tanut samal­la taval­la kuin jos julki­nen ter­vey­den­huolto ryhty­isi puuhamaan rin­taim­plant­tien, bot­u­li­i­ni-huulien ja penispi­den­nys­ten kanssa. Heräisi heti kysymys, että hei, pitääkö nämä kus­tan­taa sairaus­vaku­u­tus­mak­sus­ta tms.

    Sik­si näen luon­te­vana ja vält­tämät­tömänä hallintoma­l­li­na YLE:lle keskinäisen yhtiömuodon:
    — Edus­tus­to valit­taisi­in suo­raan eikä eduskun­tavaalien kautta.
    — Vaaleis­sa käytäisi­in keskustelua ja kam­pan­jaa YLE:n tehtävistä.
    — Edus­tus­to määrit­täisi YLE:n tehtävät ja resurssien käytön ja hyväksy­isi tilinpäätöksen.
    — Edus­tus­ton val­it­se­man hallintoneu­vos­to kokoon­tu­isi use­am­min ja käsit­telisi yhtiöjärjestyk­sen mukaiset asi­at sekä nimit­täisi johtokun­nan jäsenet.
    — Johtokun­ta koos­t­u­isi, ei yleisjo­hta­jista vaan sub­stanssi­jo­hta­jista, sisältöjo­htamisen ja ‑tuotan­non ammat­ti­lai­sista. Lisäk­si olisi tukipalve­lut ja mediapalvelut.

    Täl­lä kon­sep­til­la YLE:n hallinnoin­ti lin­joit­tu ja tehokku­us nousee hel­posti 20 pros­ent­tia nykyisestä. 

    Voin sanoa tämän, kos­ka olen työsken­nel­lyt vas­tu­ulli­sis­sa johtote­htävis­sä alalla.

  52. tiedemies:

    Tämä vas­taus on tot­ta, mut­ta se ei ker­ro, mik­si YLEn pitää kil­pail­la näyt­tämäl­lä ohjelmia, joi­ta yksi­tyisetkin näyt­täi­sivät ja vieläpä lähteä tar­jouskil­pailui­hin yksi­ty­isiä vastaan.

    Tuskin­pa Yle enem­pää HBO-paketis­taan tar­josi kuin kau­pal­liset. Tai ainakaan enem­män mitä kau­pal­liset oli­si­vat kyen­neet tarjoamaan.
    Johan Yle on muu­ta­man HBO-lef­fan näyt­tänyt, joi­ta ei taa­tusti oltaisi kau­pal­lisil­ta nähty — siel­lä näytetään kol­man­sia tai neljän­siä uus­in­to­ja Van Dammen ja Segalin huonoim­mista pläjäyk­sistä. Vaik­ka Ylen viihdeo­hjelmis­to onkin viihdet­tä, sanois­in sen kokon­aisuute­na kuitenkin menevän yleis­sivistävyy­den piikkiin.

    Ken­ties kau­pal­lisil­ta pitäisi saa­da sitoumuk­set siitä, mitä näytetään ja mitä ei, niin Ylel­läkin sit­ten tiedet­täisi­in mitä saa ja mitä ei saa näyttää!

    Ja onhan main­oskatko­jen puut­tumisel­lakin merk­i­tys­tä — etenkin äsket­täisen uud­is­tuk­sen jäl­keen kun niitä tulee viiden min­uutin välein.

    tiedemies:

    Onko Sopra­nosin uus­in­to­jen näyt­tämi­nen ilman main­ok­sia niin tärkeä palvelu, että siihen täy­tyy käyt­tää lupamaksurahoja?

    HBO-diili oli paket­ti­ratkaisu ja Sopra­nos oletet­tavasti sisäl­tyi paket­ti­in. Olisiko sar­ja sinus­ta pitänyt jät­tää näyttämättä?!?
    Eikös se juuri olisi raho­jen vas­tu­u­ton­ta tuhlaamista?

    Art­turi:

    Eihän ruokaakaan tuote­ta val­tion toimesta…

    Mitä luulet tuki­ais­ten olevan?

    Minus­ta kau­pal­lis­ten ongel­ma ei enim­mäk­seen ole main­os­ta­jat vaan se, että Yleä luku­unot­ta­mat­ta Suomen uutisväl­i­tys on kah­den suuren kon­sernin käsis­sä. Jos siel­lä tehdään lin­japäätök­siä, niin tiet­tyjä uutisia ei tehdä ja lop­ut esitetään määrä­tyssä hengessä. Pro­pa­gan­daa parhaim­mil­laan siis. Ja kukin organ­isaa­tio aina myöskin vaike­nee itselleen kiusal­li­sista asioista.
    Lisäk­si kau­pal­lisen intressin puut­tumi­nen tuo tärkeän kon­trastin muiden lähetyksiin.

  53. Ajat­teleeko ihmiset oikeesti näin julk­i­sista palveluista? Ja ajat­teleeko ne oikeesti, että YLE:n palve­lut on joillekin hyvin tärkeitä?
    Minus­ta ainakin se ei oo mikään perustelu jollekin palvelulle, että se on ihmisille tärkeä. (Eihän ruokaakaan tuote­ta val­tion toimesta…)
    Kyl­lä ne peruste­lut pitää löytää jostain muus­ta. (Esim. siitä, että palvelua ei tuotet­taisi markki­noil­la ja että me jostakin syys­tä silti halu­taan sitä palvelua tarjota.)

    No mut­ta juuri tuosta­han on kyse. Palvelu koetaan tärkeäk­si yhteiskun­nal­lis­es­ti eivätkä markki­nat tuo­ta sitä. 

    Ero ruuan­tuotan­non ja yleis­ra­diotoimin­nan välil­lä on rajakus­tan­nuk­sis­sa, jot­ka ruuas­sa ovat suuret ja yleis­ra­diotoimin­nas­sa läh­es­tulkoon 0. Mitä enem­män ruokaa kulute­taan, sitä enem­män rajal­lisia resursse­ja kuluu ja ne ovat pois­sa muus­ta käytöstä. Sisältö­tuotan­nos­sa näin ei ole. 

    Markki­nat toimi­vat tehokkaim­min kun tuot­teen hin­ta on sama kuin sen rajakus­tan­nus. Ne ovat siis hyviä tuot­ta­maan asioi­ta jois­sa rajakus­tan­nus on suuri, esimerkik­si ruokaa. Sen sijaan kun kyse on asioista joiden rajakus­tan­nus hyvin lähel­lä nol­laa, markki­nat hin­noit­tel­e­vat tuot­teen selvästi yli rajakus­tan­nuk­sen, mikä tuot­taa hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta. Media­markki­nat toimi­vat siis opti­maalis­es­ti kun tuote jae­taan ilmaisek­si ja toim­inta rahoite­taan muul­la tavoin. 

    Tästä taas seu­raa se ongel­ma, että palvelun mak­sa­ja ja käyt­täjä ovat eri taho­ja ja luon­nol­lis­es­ti tuotan­toa ohjaa­vat mak­sa­jan intres­sit. Ongel­ma on hie­man eri­lainen sil­loin kun mak­sa­jana on main­os­ta­ja kuin sil­loin kun mak­sa­jana on yhteiskun­ta, asi­aa voisi purkaa hie­man syväl­lisem­minkin jos olisi aikaa, mut­ta totean nyt vain että juuri tästä syys­tä on mielestäni hyvä, että meil­lä on sekä kau­pal­lisia medioi­ta että verovaroin (TV-mak­sukin on tosi­aan vero) kus­tan­net­tu ei-kau­palli­nen toim­i­ja, jot­ta tas­apaino säilyy.

    Miten lask­it tämän? (Tai siis otitko huomioon, että vero­tu­lot ei lisään­ny 1%, kun vero­ja korote­taan 1%. Jois­sakin tilanteis­sa vero­tu­lot voi jopa pienen­tyä, kun veroa korotetaan!)

    Tämä oli las­ket­tu selvit­tämäl­lä kuin­ka iso tuo tarvit­ta­va sum­ma on val­tion tuloveron ja kun­nal­lisveron yhteen­las­ke­tus­ta kokon­aisker­tymästä samana vuon­na (1,25 %) ja kaiva­mal­la Veron­mak­sajien keskus­li­iton sivuil­ta tieto siitä kuin­ka paljon keski­t­u­loinen mak­saa mainit­tu­ja vero­ja vuosi­ta­sol­la suh­teessa brut­to­tu­lo­jen määrään.

    Olet oike­as­sa siinä että vero­tu­lot voivat toki laskea kun vero­ja korote­taan. Tässä tapauk­ses­sa kokon­aisveror­a­site lask­isi suh­teessa nykyti­lanteeseen kos­ka TV-mak­sun (joka on de fac­to vero TV:n kat­selus­ta) mak­su­tuot­to on selvästi enem­män kuin Yleis­ra­dion liike­vai­h­to. (En tiedä mihin ero­tus menee, n. 10 miljoon­aa kuluu mak­suhallinnon kului­hin mut­ta ero­tus on 100 miljoo­nan luokkaa.) Lisäk­si epäilen vah­vasti, että nykyisenkaltainen regres­si­ivi­nen vero hait­taa enem­män markki­noiden opti­maal­ista toim­intaa kuin tasavero.

  54. Art­turin mielestä siis kat­so­jalu­vut ovat ain­oa kri­teeri sille, mitä lähetetään. Ja markki­nat ovat täy­del­liset, markki­nahäir­iöitä ei esi­in­ny? Kuitenkin esimerkik­si kanavia on rajat­tu määrä. Täy­del­lisil­lä markki­noil­la jokainen saisi perus­taa oman kana­van samoin ehdoin. Jos kanavia olisi rajat­tomasti ‘Maamiehen tieto­laar­il­la’ olisi var­maan omat yhdek­sän uutisensa.
    Ja lop­ul­ta tämäkin on poli­ti­ikkaa. Jos yli 50% kansalai­sista halu­aa julkisen palvelun yhtiön ja sen ylläpitämää toim­intaa (Ylen radiokana­vat eivät ole kor­vat­tavis­sa, ehdot­to­mia lois­to­ja ovat esimerkik­si Yle 1 ja Yle puhe), demokra­ti­as­sa se vaan on näin. Demokra­tia on enem­män kuin markki­nat ja markki­na­t­alous. Edelleen suurin osa ihmi­sistä ymmärtää, että niillekin on lähetet­tävä ohjel­maa, jot­ka eivät katsoja‑, kuun­teli­jalu­vuis­sa pärjää.
    Mikä on julk­ista palvelua? Sitä ei voi vält­tämät­tä miet­tiä ohjel­mako­htais­es­ti vaan kokon­aisuute­na. Sitä pait­si minä ainakin halu­an mak­saa lupa­mak­suni (tai what ever jatkos­sa) ja vaikka­pa kat­soa tiet­tyjä ohjelmia ja eloku­via ilman main­oskatko­ja. Enkä ole edes ain­oa. Taidan kuu­lua enemmistöön?

  55. Tuskin­pa Yle enem­pää HBO-paketis­taan tar­josi kuin kau­pal­liset.

    Mik­si se sit­ten sen sai? Kos­ka Junger oli niin hyvännäköinen?

  56. Art­turi:
    “No ker­ro se ihmeessä meille muillekin, niin ei tartte tääl­lä jän­ni­tyk­sessä istua!”

    7 § (635/2005) Julki­nen palvelu
    Yhtiön tehtävänä on tuo­da täy­den palvelun tele­vi­sio- ja radio-ohjelmis­to siihen liit­tyvine oheis- ja lisä­palveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja mui­ta julkiseen palvelu­un liit­tyviä sisältö­palvelu­ja voidaan tar­jo­ta kaikissa televerkoissa. 

    Mitä jän­nitet­tävää tässäkin nyt sit­ten oli? Täy­den palvelun tele­vi­sio- ja radio-ohjelmis­to sisältänee myös ulko­mail­ta ostet­tua viihdet­tä tyyli­in HBO-sar­jat jne. Se mikä tässä jän­nit­tävää on, on tulki­ta sitä mitä tarkoit­taa “yhtäläisin ehdoin jokaisen saataville”? Äkkiseltään­hän tuo näyt­täisi tarkoit­ta­van juuri sitä, että kaik­ki mak­saa (yhtäläisin ehdoin) kaikkien saatavil­la olev­as­ta palvelus­ta, myös ne jot­ka eivät käytä. Tarkoit­taako tuo “yhtäläisin ehdoin” sit­ten tasamak­sua vai sitä, että kukin mak­saa oman mak­sukykyn­sä mukaan… sen päät­tää eduskun­ta, jos siihen kykenee.

  57. Video­datan jakelu kehit­tyy kokoa­jan nopean netin levitessä yhä laa­jem­malle. Samal­la anten­nivälit­teisen tv-ohjel­malevi­tyk­sen rooli tulee pienen­emään. Mielestäni ei ole enää perustel­tua lait­taa veroista tai verolu­on­toi­sista mak­su­ista 400 000 000 euroa YLEn rahoit­tamiseen. YLEn voisi aivan hyvin yksi­ty­istää ja myy­dä pois samal­la kun lakkaute­taan tv-lupa-jär­jestelmä (eikä kek­sitään mitään pakko­jär­jestelmiä tilalle).

    Mon­esti nyky­istä pakko­jär­jestelmää puo­lus­te­taan sil­lä, että vapaat markki­nat tuot­taisi­vat pelkkää roskaa ja mon­en­laiset hyvät ohjel­mat jäi­sivät tuot­ta­mat­ta ja mon­en­laiset vähem­mistöt palvelemat­ta. Mut­ta onko muu­ta­man tuhan­nen kat­so­jan vähem­mistölle suun­natun ohjel­man tar­joamiseen anten­nivälit­teinen tv-verkko todel­la järkevin ratkaisu? Eikö net­ti ladat­tavine sisältöi­neen olisi paljon taloudel­lisem­pi ja muu­toinkin parem­pi palvelu?

    Vähän suurem­pi­en yleisö­jen suh­teen nykyi­nen YLEn “ilmainen” tar­jon­ta tekee vas­taavien ohjelmien tuot­tamisen kau­pal­lisel­la puolel­la kan­nat­ta­mat­tomak­si. Jol­loin tämä ei käy perus­teek­si sille, etteikö ohjelmia tuotet­taisi vapail­la markki­noil­la. Hyvästä laadus­ta on useim­mil­la elämä­naloil­la totut­tu maksamaan.

  58. Minus­ta ongelmia on kak­si eikä niiden kor­jaamisen pitäisi olla vaikeaa.

    Ensim­mäi­nen on se, että Mörön esille tuo­mas­sa lais­sa on sanat “täy­den palvelun” sano­jen “muu­ta tar­jon­taa täy­den­tävä ja monipuolis­ta­va” asemesta.

    Lex M.A.T kuuluisi:

    “Yhtiön tehtävänä on tuo­da muu­ta tar­jon­taa täy­den­tävä ja monipuolis­ta­va televisio‑, video- ja radio-ohjelmis­to siihen liit­tyvine oheis- ja lisä­palveluineen jokaisen saataville. Näitä ja mui­ta julkiseen palvelu­un liit­tyviä sisältö­palvelu­ja voidaan tar­jo­ta kaikissa tele- ja tietoverkoissa.”

    Toinen ongel­ma on rahoi­tus jon­ka suh­teen nykyti­lanne on byrokraat­tise­na kallis ja kohtaan­noltaan vapaa­matkus­tus­mah­dol­lisu­u­den myötä epäreilu. Pidän paljon parem­pana että rahoi­tus hoide­taan suo­raan val­tion bud­jetista tai eril­lisel­lä val­tion perus­ta­mal­la säätiöllä.

    Mut­ta pidän perustel­tuna sitäkin näke­mys­tä että jos tosis­saan halu­taan säi­lyt­tää täy­den palvelun talo, niin taval­laan rehellisem­pää olisi toimia sit­ten niin että kysyn­tä vaikut­taisi aidosti tar­jon­taan. Täy­den palvelun talon rahoi­tus on aivan perustel­tua hoitaa mak­suko­r­tilla jota ilman tele­vi­sio ei näy ja digi­ra­dio ei kuu­lu, inter­netis­sä net­ti­mak­suil­la ja ainakin ohjelmis­sa mis­sä main­ok­set ovat joka tapauk­ses­sa val­lit­se­via (huip­pu-urheilu) mainoksilla. 

    Parem­pi pienem­pi ja kohdis­te­tumpi YLE rahoitet­tuna bud­jet­ti­varoista. Mut­ta kyl­lä nykyti­laa parem­pi olisi sekin, että sen mikä on täyt­tä palvelua määrit­täisi suuri yleisö mak­suhalukku­udel­laan eikä nyky­ta­paan hallinto, itse asi­as­sa täs­mälleen niin kuin Liian Van­ha toteaa kau­pal­li­sista tahoista: “Eli muu­ta­ma henkilö määräisi mitä Suomen kansa näkee ja kuuntelee”. 

    Ps. (Anal­o­gista) radio­ta tulisi toki kohdel­la samoin mut­ta sen osalta mak­sullisu­us ei vain ole järkevästi toteutettavissa.

  59. anonyy­mi
    “Minus­ta kau­pal­lis­ten ongel­ma ei enim­mäk­seen ole main­os­ta­jat vaan se, että Yleä luku­unot­ta­mat­ta Suomen uutisväl­i­tys on kah­den suuren kon­sernin käsis­sä. Jos siel­lä tehdään lin­japäätök­siä, niin tiet­tyjä uutisia ei tehdä ja lop­ut esitetään määrä­tyssä hengessä. Pro­pa­gan­daa parhaim­mil­laan siis.”

    Kyl­lä se pro­pa­gan­daon­gel­ma kos­kee nimeno­maan YLEä, vai onko jokin main­os­ra­hot­tei­den kana­va muka syyl­listynyt samal­la taval­la todel­lisu­u­den vääris­te­lyyn kuin YLE naapurineljänneksineen?

    Ric­ca­do
    “Jos yli 50% kansalai­sista halu­aa julkisen palvelun yhtiön ja sen ylläpitämää toim­intaa (Ylen radiokana­vat eivät ole kor­vat­tavis­sa, ehdot­to­mia lois­to­ja ovat esimerkik­si Yle 1 ja Yle puhe), demokra­ti­as­sa se vaan on näin.”

    Jos hal­li­tus nyt kuitenkin päät­täisi lakkaut­taa YLE:n, “demokra­ti­as­sa se vaan on näin”, etkä valit­taisi asi­as­ta ollenkaan esimerkik­si Osmo Soin­in­vaaran blogissa…?

  60. ilk­ka:

    Nykyjär­jestelmässä kaikkien TVn omis­ta­jien (eli käytän­nössä kaikkien) pitää maksaa.

    Ja mak­suko­rt­ti­jär­jestelmässä kaikkien mak­suko­rtin omis­ta­jien pitää maksaa.

    Onko sinus­ta toinen näistä jär­jestelmistä enem­män vapaae­htoinen kuin toinen? (Minus­ta nykyjär­jestelmä on enem­män vapaaehtoinen.)

    Älä lai­ta sano­ja muiden suuhun.

    Olen pahoil­lani. Käsitin, että sinus­ta jos mak­su on vapaae­htoinen, niin sil­loin YLEä ei tarvi­ta. Käsitin myös, että mielestäsi mak­su on nykyään vapaae­htoinen, joka tek­isi siis YLEstä mielestäsi tarpeet­toman täl­lä hetkellä.

    Samuli Saarel­ma:

    Liian van­hal­ta oli hyvä oival­lus, että kau­pal­lisen medi­an asi­akkai­ta eivät ole kat­so­jat, vaan mainostajat.

    Tässä ketjus­sa on taas usei­ta joille markki­noiden toim­inta­logi­ik­ka on täysin hukassa.

    Kau­pal­lisen medi­an asi­akkai­ta ovat tietysti kat­so­jat, kos­ka ilman niitä ei ole main­os­ta­jia. Main­os­ta­jat ovat pelkästään tapa kerätä mak­su tuotteesta.

    On täysin selvää, että main­os­ta­jil­la on mah­dol­lisu­us vaikut­taa ohjel­matar­jon­taan uhkaa­mal­la siirtää main­os­tus jon­nekin muualle, jos niille kri­it­tistä ohjel­maa alkaa ilmaan­tua kanavalle. 

    No toiv­ot­tavasti tämä ei ole täysin selvää muille kuin sin­ulle ja toiv­ot­tavasti luet seu­raa­vat riv­it ajatuksella:

    Jot­ta main­os­tele­vi­sio jät­täisi lähet­tämät­tä ohjel­man, joka hait­taa jotain poten­ti­aal­ista main­os­ta­jaa ohjel­man lähet­tämis­es­tä saata­va hyö­ty pitää olla pienem­pi kuin main­os­ta­jan kos­to­toimista aiheutu­va hait­ta pain­otet­tuna kos­to­toimien todennäköisyydellä.

    On täysin selvää, että nämä kos­to­toimet eivät aiheuta kovin paljoa hait­taa (pahin­ta mitä voi tapah­tua on, että main­os­ta­ja lopet­taa kokon­aan main­os­tamisen mis­sä tilanteessa main­os­tele­vi­sio joutuu tyy­tymään toisek­si parhaaseen tar­jouk­seen, joka kil­pail­luil­la markki­noil­la tuskin on kovin paljon pienem­pi kuin voit­tanut tarjous.)

    Toisaal­ta jos kos­to­toimien aiheut­ta­ma hait­ta on aika pieni se vähen­tää kos­to­toimi­in ryhtymisen toden­näköisyyt­tä. (Kos­ka kost­a­mi­nen aiheut­taa kus­tan­nuk­sia.) Eli kau­pal­lisen medi­an ei ole ratio­naal­ista pelätä main­os­ta­jan kostoa.

    Kat­so­jia kiin­nos­tavien ohjelmien lähet­tämis­es­tä on sen sijaan merkit­tävää hyö­tyä kau­pal­liselle medi­alle, kos­ka se pystyy myymään main­o­saikaa sitä korkeam­mal­la hin­nal­la mitä kiin­nos­tavap­maa ohjel­ma on.

    Kana­va, joka tuot­taisi ohjel­maa, jota ihmiset halu­aisi­vat kat­soa, mut­ta jota kukaan main­os­ta­ja ei halua rahoit­taa, ei ole juuri toivet­ta uutiskanavana.

    Toki. Edelle esit­tämäni perus­teel­la tämä ei ole aiheelli­nen pelko. Main­os­ta­jat eivät ole mikään yksi blok­ki, vaan ne kil­pail­e­vat keskenään. Jos joku halu­aa kostaa, niin toiset kyl­lä osta­vat vapau­tuneen main­osa­jan entistä suosi­tum­mista ohjelmista mielellään.

    Minus­ta molem­pia tarvitaan.

    Minus­ta kulut­ta­jista riip­pu­vaisien vies­timien rin­nalle ei tarvi­ta poli­itikoista riip­pu­via vies­tim­iä, joil­la ei ole kan­nustin­ta tuot­taa kat­so­jia kiin­nos­tavaa sisältöä kustannustehokkaasti.

    Poikkeaa. TV-mak­su pitää mak­saa, vaikkei koskaan YLEn kanavia kat­soisikaan, jos vain omis­taa tv:n.

    Miten iso ongel­ma tämä on mielestäsi? Kuin­ka suuri osa tele­vi­sion omis­ta­jista ei kat­so YLEn kanavia?

    Esimerkik­si ope­tu­so­hjelmista on hyö­tyä koul­u­laisille, mut­ta he eivät siitä maksaisi.

    No voi her­ran jes­tas! Lelu­jakin pitää var­maan alkaa tuot­ta­maan julk­isin varoin, kos­ka niistä on hyö­tyä lap­sille, mut­ta eivät ne niistä maksaisi!

    Eiköhän ne vanhemmat/koulut/mainostajat oo valmi­ita mak­samaan niistä ohjelmista, kun lap­sil­la ei oo rahaa… Miten täl­lä sun logi­ikalla selitetään ylipään­sä lap­sille suun­nat­tu sisältö kau­pal­lises­sa mediassa?

    Mut­ta tärkein on demokra­t­ian toimin­nan tur­vaami­nen varmis­ta­mal­la taloudel­li­sista toim­i­joista riip­puma­ton uutis- ja ajanko­htaiso­hjelmien toimitus.

    Mil­lä perus­teel­la? Yleen­sä poli­itikoista riip­pu­via vies­tim­iä pide­tään demokra­t­ian vas­tako­htana. Se, että vapaa kansalaisy­hteiskun­ta hoitaa viestin­nän ei oo mis­sään määrin demokra­t­ian vastaista.

    Se oli hyvä huomio joltain, että syy nykyiseen rahan kaatamiseen tuon­tivi­ih­teeseen ym. turhan­päiväisyy­teen lie­nee se, että ilman tätä ihmiset eivät kat­soisi YLEä ja kap­ina tv-lupaa vas­taan kas­vaisi liian suureksi.

    Tämä on minus­ta aika nai­ivi seli­tys. Itse pitäisin toden­näköisem­pänä, että YLEl­lä on iso bud­jet­ti sik­si, että näin poli­itikot ja YLEn johta­jat pää­sevät ohjaa­maan resursse­ja heille mieluisi­in kohteisiin.

    anonyy­mi:

    Jos siel­lä tehdään lin­japäätök­siä, niin tiet­tyjä uutisia ei tehdä ja lop­ut esitetään määrä­tyssä hengessä.

    No mik­si siel­lä tehtäis mitään täl­laisia lin­japäätök­siä? Kai ne nyt yrit­tää vaan tuot­taa mah­dol­lisim­man paljon voittoa.

    Ja kukin organ­isaa­tio aina myöskin vaike­nee itselleen kiusal­li­sista asioista.

    Tämä on var­masti tot­ta. Onnek­si meil­lä on kak­si kau­pal­lista toim­i­jaa. (Tietysti on vähän paha sanoa kuin­ka mon­ta kau­pall­si­ta toim­i­jaa meil­lä olis, jos meil­lä ei olis YLEä. Tuskin nyt ainakaan vähemmän…)

    Lisäk­si kau­pal­lisen intressin puut­tumi­nen tuo tärkeän kon­trastin muiden lähetyksiin.

    Kau­palli­nen intres­si ei ole ole­masa. On vain yri­tys­ten ja yksilöi­den intresse­jä, jot­ka kaik­ki poikkea­vat toisistaan.

    Juu­so Koponen:

    Palvelu koetaan tärkeäk­si yhteiskun­nal­lis­es­ti eivätkä markki­nat tuo­ta sitä.

    w0t? Siis mil­lä perus­teel­la markki­nat ei tuo­ta näitä palveluita?!!?

    Tästä taas seu­raa se ongel­ma, että palvelun mak­sa­ja ja käyt­täjä ovat eri taho­ja ja luon­nol­lis­es­ti tuotan­toa ohjaa­vat mak­sa­jan intressit.

    Ei seu­raa. Lue ylem­pää. Mak­sa­ja on kat­so­ja joka mak­saa kat­so­ma­l­la mainoksia.

    Tässä tapauk­ses­sa kokon­aisveror­a­site lask­isi suh­teessa nykytilanteeseen

    Joo, mut­ta olen­naista on mar­gin­aaliv­eron muu­tos. Jos YLEn bud­jet­ti rahoite­taan tulovero kiristämäl­lä, niin ihmis­ten mar­gin­aaliv­ero nousee, vaik­ka kokon­aisveroaste voi pienen­tyä. Tämän seu­rauk­se­na kokon­aisvero­ker­tymä laskee.

    Ric­ca­do:

    Art­turin mielestä siis kat­so­jalu­vut ovat ain­oa kri­teeri sille, mitä lähetetään.

    No se on ainakin ihan älyt­tömästä parem­pi kri­teeri kuin se, että poli­itikot määrää mitä lähetetään.

    Ja markki­nat ovat täy­del­liset, markki­nahäir­iöitä ei esiinny?

    No ne ei tietenkään oo täy­del­liset ja tietysti markki­nahäir­iöitä esiintyy.

    Jos yli 50% kansalai­sista halu­aa julkisen palvelun yhtiön ja sen ylläpitämää toim­intaa (Ylen radiokana­vat eivät ole kor­vat­tavis­sa, ehdot­to­mia lois­to­ja ovat esimerkik­si Yle 1 ja Yle puhe), demokra­ti­as­sa se vaan on näin.

    Juuri näin. Se, että 50% kansas­ta halu­aa jotain (esim. maat­alous­tukia) ei tee siitä fiksua.

    Edelleen suurin osa ihmi­sistä ymmärtää, että niillekin on lähetet­tävä ohjel­maa, jot­ka eivät katsoja‑, kuun­teli­jalu­vuis­sa pärjää.

    häh? Mik­si ihmeessä? Minä ainakin luulen, että suurin osa ihmi­sistä ei oo ajatel­lu asi­aa yhtään. Jos ne ihmiset joille sitä ohjel­maa lähetetään eivät arvosta­vat sitä ohjel­maa vähem­män kuin mitä sen tekemiseen on men­nyt resursse­ja, niin mik­si me ei vaan mielu­um­min annet­tas niille niitä resursse­ja ja jätet­täs ohjel­ma tekemättä?

    Sitä pait­si minä ainakin halu­an mak­saa lupa­mak­suni (tai what ever jatkos­sa) ja vaikka­pa kat­soa tiet­tyjä ohjelmia ja eloku­via ilman mainoskatkoja.

    No siitä vaan, mut­ta mik­si sin­ul­la pitäs olla oikeus laskut­taa tästä myös niitä, jot­ka eivät halua? Ei kai main­ok­set­tomat lef­fat nyt oo mikään ihmisoikeus, mikä pitää muiden rahoil­la sin­ulle tarjota?

  61. w0t? Siis mil­lä perus­teel­la markki­nat ei tuo­ta näitä palveluita?!!?

    Kau­pal­liset kana­vat eivät Suomes­sa esitä käytän­nössä ollenkaan mm.:

    - ruotsinkielisille suun­nat­tua ohjel­maa (sat­un­nais­es­ti pyörii ruotsinkielisiä viihdesarjoja)
    — doku­ment­tieloku­via (4D ei kuu­lu tähän kat­e­go­ri­aan, ei tarvinne perustel­la miksi)
    — lyhyteloku­via ja oppilastöitä
    — koti­maisia kon­sert­ti­tal­tioin­te­ja (joitain joulukon­sert­te­ja lukuunottamatta)
    — radiodoku­ment­te­ja tai ylipään­sä syvälu­o­taavam­paa asiao­hjel­maa radiossa
    — radiopodcasteja
    — mar­gin­aalisem­pi­en lajien urheiluohjelmistoa

    Toki Yle tuot­taa myös palvelui­ta, joi­ta kau­pal­lisetkin kana­vat tuot­ta­vat tai ainakin tuot­taisi­vat jos Yle ei samoil­la apa­jil­la kalastelisi, useim­mat ulko­maiset viihde­sar­jat ja isom­mat urheiluk­il­pailut var­maan ainakin menevät tähän kat­e­go­ri­aan ja nämä voisikin jät­tää mielestäni kau­pal­lis­ten toim­i­joiden huolek­si esimerkik­si kieltämäl­lä Yleltä osal­lis­tu­mi­nen lähetysoikeushu­u­tokaup­poi­hin jol­loin muual­ta han­kit­tua sisältöä saisi näyt­tää vain jos sille ei ole kiin­nos­tunei­ta kau­pal­lisia levit­täjiä Suomessa.

    Nythän kyse ei ollut siitä, että nämä luetel­lut palve­lut joi­ta kau­palli­nen media ei tuo­ta oli­si­vat itses­tään­selvästi sel­l­aisia että ne pitää tuot­taa, joten siihen olk­inuk­keen on turha tart­tua. Kyse oli siitä, että on palvelui­ta, joi­ta kau­palli­nen media ei tuo­ta, mut­ta jot­ka mitä ilmeisim­minkin kansa halu­aa tuotet­tavak­si kos­ka vaal­ista toiseen äänestää eduskun­taan kansane­dus­ta­jia jot­ka eivät radikaalia muu­tos­ta Ylen toim­intaan suunnittele.

    Mak­sa­ja on kat­so­ja joka mak­saa kat­so­ma­l­la mainoksia.

    Et tai­da olla alal­la töis­sä. Itse olen, ja valitet­ta­va tosi­a­sia on, että kau­pal­lisen medi­an puolel­la uudet tuot­teet raken­netaan nyky­isin muu­tamia poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta täysin main­os­ta­jalähtöis­es­ti, tyyli­in “jostain tart­tis saa­da lisää 30–44 vuo­ti­ai­ta keskikokoisil­la paikkakun­nil­la asu­via koulutet­tu­ja naisia kat­so­jiks, mikähän niitä kiin­nos­tais”? Kau­pal­lisen medi­an (pl. mak­su-TV ja vas­taa­vat) asi­akas on main­os­ta­ja ja toimi­ala on “silmä­parien” välit­tämi­nen main­ok­sille. Sad but true. Tietysti kat­so­jakin täy­tyy pitää tyy­tyväisenä, mut­ta kyl­lä se on main­os­ta­ja jon­ka pillin mukaan tanssitaan. 

    Joo, mut­ta olen­naista on mar­gin­aaliv­eron muu­tos. Jos YLEn bud­jet­ti rahoite­taan tulovero kiristämäl­lä, niin ihmis­ten mar­gin­aaliv­ero nousee, vaik­ka kokon­aisveroaste voi pienen­tyä. Tämän seu­rauk­se­na kokon­aisvero­ker­tymä laskee.

    Eihän sitä ole pakko toteut­taa mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­tia nos­ta­mal­la. Voidaan esimerkik­si leika­ta vähen­nyk­siä tai kerätä rahat kokon­aan muual­ta kuin tuloveros­ta. Sik­si toisek­seen jos kokon­aisveror­a­site las­kee, ei ole mitenkään san­ot­tua että vero­ker­tymä piene­nee vaik­ka mar­gin­aaliv­ero lievästi nousisikin.

    No se on ainakin ihan älyt­tömästä parem­pi kri­teeri kuin se, että poli­itikot määrää mitä lähetetään.

    Onko käynyt mielessä, että nämä kak­si eivät ole ain­oat vai­h­toe­hdot? Tässähän juuri on mietit­ty sitä, miten Ylen saisi pidet­tyä mah­dol­lisim­man itsenäisenä poli­itikko­jen kontrollista.

  62. “Tässä ketjus­sa on taas usei­ta joille markki­noiden toim­inta­logi­ik­ka on täysin hukassa.”

    taitaa olla markki­na­t­alouden opit hukas­sa, kyl­lä ne rahat tuel­vat markki­na­t­aloudessa asiakkailta.

    Tuskin­pa niitä saa jos ker­too niistä epäedullisia asioita

  63. Art­turi:
    Nykyään mak­sami­nen ei ole vapaae­htoista. Laki määrää että jokainen joka omis­taa tele­vi­sion on velvolli­nen mak­samaan TV-mak­sua. Mak­suko­rt­ti­jär­jestelmässä vain ne tele­vi­sion omis­ta­jat, jot­ka han­kki­vat YLEn mak­suko­rtin, joutu­vat mak­samaan. Eli siis nykyään kaikkien tele­vi­sion omis­ta­jien pitäisi mak­saa, kun taas mak­suko­rt­ti­jär­jestelmässä vain halukkaat tele­vi­sion omis­ta­jat mak­sa­vat. Siinä on suuri ero.

  64. “Jot­ta main­os­tele­vi­sio jät­täisi lähet­tämät­tä ohjel­man, joka hait­taa jotain poten­ti­aal­ista main­os­ta­jaa ohjel­man lähet­tämis­es­tä saata­va hyö­ty pitää olla pienem­pi kuin main­os­ta­jan kos­to­toimista aiheutu­va hait­ta pain­otet­tuna kos­to­toimien todennäköisyydellä.”

    Sil­loin kan­nat­taa keskit­tyä ohjelmis­sa vaararat­tomaan hömp­pään , sil­loin mak­si­moidaan asi­akas­mak­sut ja min­i­moidaan kostoriski

  65. Juu­so Kopo­nen: Joo, mä siis jotenkin käsitin, että sun mielestä YLE tuot­taa lähin­nä palvelui­ta joi­ta kau­palli­nen media ei tuo­ta. Oon siitä samaa mieltä sun kanssa, että se tuot­taa myös palvelui­ta joi­ta kau­palli­nen media ei tuota.

    Kyse oli siitä, että on palvelui­ta, joi­ta kau­palli­nen media ei tuo­ta, mut­ta jot­ka mitä ilmeisim­minkin kansa halu­aa tuotet­tavak­si kos­ka vaal­ista toiseen äänestää eduskun­taan kansane­dus­ta­jia jot­ka eivät radikaalia muu­tos­ta Ylen toim­intaan suunnittele.

    Njoo. Voi se ihan hyvin olla, että suurin osa ihmi­sistä tykkää YLEstä eikä halua, että se lopete­taan, mut­ta se ei kyl­lä tarkoi­ta etteikö sitä pitäis lopettaa.

    yyli­in “jostain tart­tis saa­da lisää 30–44 vuo­ti­ai­ta keskikokoisil­la paikkakun­nil­la asu­via koulutet­tu­ja naisia kat­so­jiks, mikähän niitä kiinnostais”?

    No vaik­ka toki ymmär­rän, että näin tehdään sik­si, että saadaan main­os­ta­jat kiin­nos­tu­maan, niin tässähän suun­nitel­laan ohjelmis­toa nimen omaan kat­so­jien näkökul­mas­ta. Tuote­taan sitä mikä kiin­nos­taisi kat­so­jia. (Ja sitä kaut­tati­etysti niitä mainostajia.)

    Tietysti kat­so­jakin täy­tyy pitää tyy­tyväisenä, mut­ta kyl­lä se on main­os­ta­ja jon­ka pillin mukaan tanssitaan.

    Se vaan näyt­tää siltä, kos­ka raha tulee mainostajalta!

    Sik­si toisek­seen jos kokon­aisveror­a­site las­kee, ei ole mitenkään san­ot­tua että vero­ker­tymä piene­nee vaik­ka mar­gin­aaliv­ero lievästi nousisikin.

    No on se aika sanottua!

    Ja joo tot­takai se voidaan kerätä jostain muual­ta kuin tuloveros­ta. Tuloveron otti esimerkik­si tässä joku muu kuin minä. Minä yritin vaan sanoa, että sitä ei voi las­kee silleen, että kun vero­ja korote­taan 1%, niin vero­tu­lot nousee 1%. Tämä johtuu siitä, että vero­tus vaikut­taa kan­nus­timi­in nimen omaan mar­gin­aaliv­ero­jen nousun kautta.

    Onko käynyt mielessä, että nämä kak­si eivät ole ain­oat vaihtoehdot?

    On tot­takai!

    Tässähän juuri on mietit­ty sitä, miten Ylen saisi pidet­tyä mah­dol­lisim­man itsenäisenä poli­itikko­jen kontrollista.

    Minus­ta tässä on lähin­nä mietit­ty sitä miten YLEn saisi pidet­tyä mah­dol­lisim­man itsenäisenä kat­so­jien kon­trol­lista. (Esim. siirtämäl­lä sen rahoi­tus val­tion budjettiin…)

  66. Juu­so Koponen:

    Nythän kyse ei ollut siitä, että nämä luetel­lut palve­lut joi­ta kau­palli­nen media ei tuo­ta oli­si­vat itses­tään­selvästi sel­l­aisia että ne pitää tuot­taa, joten siihen olk­inuk­keen on turha tarttua.

    Niin tähän piti vielä sen ver­ran tart­tua, että jos väitetään, että markki­nat eivät tuo­ta jotain JA että tämä jokin on tärkeää, niin kyl­lä se on mun mielestä aika lähel­lä väitet­tä, että ne pitää tuottaa.

    Mulle on oikeestaan nokan kop­ut­tamista, jos oot sitä mieltä, että osa YLEn palveluista on tärkeitä, mut­ta niitä ei silti pidä tuot­taa julkisesti.

  67. Juu­so Koponen:

    Eihän sitä ole pakko toteut­taa mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­tia nos­ta­mal­la. Voidaan esimerkik­si leika­ta vähen­nyk­siä tai kerätä rahat kokon­aan muual­ta kuin tuloveros­ta. Sik­si toisek­seen jos kokon­aisveror­a­site las­kee, ei ole mitenkään san­ot­tua että vero­ker­tymä piene­nee vaik­ka mar­gin­aaliv­ero lievästi nousisikin.
    >/blockquote>
    YLEn rahoi­tus verolu­on­teisel­la media­mak­sul­la tai val­tion bud­jetin kaut­ta kumpikin nos­ta­vat kokon­aisveroast­et­ta nykyis­es­tä. Nykyi­nen TV-mak­su on vapaae­htoinen (ei ole pakko omis­taa TVtä) ja sitä ei las­ke­ta kokonaisveroasteeseen.

    Kun Suomen kokon­aisveroaste on jo nyt kan­sain­välisessä ver­tailus­sa kiusal­lisen korkea, var­masti esim. val­tio­varain­min­is­ter­iöstä löy­tyy toivei­ta YLEn rahoituk­ses­ta taval­la, joka ei nos­taisi veroast­et­ta. (450 miljoo­nan YLE-rahoi­tus media­mak­sul­la tai bud­jetista nos­taisi kokon­aisveroast­et­ta 0,3%)

  68. Art­turi:

    On täysin selvää, että nämä kos­to­toimet eivät aiheuta kovin paljoa hait­taa (pahin­ta mitä voi tapah­tua on, että main­os­ta­ja lopet­taa kokon­aan main­os­tamisen mis­sä tilanteessa main­os­tele­vi­sio joutuu tyy­tymään toisek­si parhaaseen tar­jouk­seen, joka kil­pail­luil­la markki­noil­la tuskin on kovin paljon pienem­pi kuin voit­tanut tarjous.) 

    Koko ajat­telusi menee met­sään siinä, että luulet, että main­os­ta­jil­la ei ole yhteisiä intresse­jä. Tietenkin on. Ne ovat läh­es poikkeuk­set­ta kaik­ki kap­i­tal­is­tisen puolen edus­ta­jia työläi­nen-kap­i­tal­isti-vas­takkainaset­telus­sa. Niille kaikille on intres­si ajaa ohjel­ma­l­in­jaa, joka esit­tää vapaan markki­na­t­alouden suo­tu­isas­sa val­os­sa ja sosial­is­min negatiivisessa. 

    Kyse ei siis ole siitä, että olisin eri­tyisen huolis­sani siitä, että yksit­täi­nen fir­ma saisi pain­os­tet­tua kana­van ole­maan lähet­tämät­tä sille kri­it­tistä ohjel­maa vetämäl­lä siltä main­os­ra­hat, vaan siitä, että kos­ka liike-elämäl­lä on yleis­es­ti tietyn suun­tainen intres­si poli­ti­ikan suh­teen, niin tämä suun­taus tulisi koros­tu­maan, jos YLEä ei olisi. Ja tietenkin tähän vaikut­taa myös se, että itse yksi­tyi­nen media on liike­toim­intaa, jol­la tietenkin myös on intres­si tehdä yhteiskun­nas­ta liike­toim­intaa suo­si­va (muiden intressien kustannuksella). 

    Main­os­ta­jat eivät ole mikään yksi blok­ki, vaan ne kil­pail­e­vat keskenään. Jos joku halu­aa kostaa, niin toiset kyl­lä osta­vat vapau­tuneen main­osa­jan entistä suosi­tum­mista ohjelmista mielellään. 

    Tämä ajat­telu toimii siel­lä leipä­markki­noil­la, mut­ta ei tiedo­tuk­ses­sa, jol­la oikeasti on vaiku­tus­ta siihen, mil­laisia päätök­siä yhteiskun­nas­sa tehdään. Tässä asi­as­sa main­os­ta­jat todel­lakin ovat blok­ki, vaik­ka itse liike­toimin­nas­sa kil­pail­e­vatkin keskenään. 

    Tämän demokra­ti­aan vaikut­tamisen lisäk­si myös esim. kulut­ta­jien “puolel­la” ole­van ajanko­htaiso­hjelmis­ton voi olla vaikeam­paa saa­da main­os­ta­jia. Siinäkin main­os­ta­jien yhteinen intres­si on se, että kulut­ta­jat eivät suh­taudu negati­ivis­es­ti kulu­tuk­seen. Vaik­ka tänään mol­lat­taisi­in fir­maa A, niin fir­ma B ei voi olla var­ma, etteikö seu­raavas­sa jak­sos­sa se jou­tu­isi tulil­in­jalle. Parem­pi koit­taa ajaa koko ohjel­matuotan­to alas.

    Ja vielä yksi point­ti. Demokra­ti­as­sa jokaisel­la ihmisel­lä, oli miten köy­hä tahansa, on yksi ääni. Main­os­ta­jia ei kuitenkaan kiin­nos­ta rahat­tomat lainkaan. Mik­si siis kukaan tuot­taisi poli­it­tisia ohjelmia, jot­ka olisi suun­nat­tu tälle porukalle? 

    Ope­tu­so­hjelmista:

    Eiköhän ne vanhemmat/koulut/mainostajat oo valmi­ita mak­samaan niistä ohjelmista, kun lap­sil­la ei oo rahaa… 

    Koulut ovat julk­isra­hoit­teisia. Saman tien niitä varten tehtävät ohjel­matkin voivat olla. Toisek­si, olen erit­täin kri­it­ti­nen lap­si­in kohdis­tu­van main­os­tamisen suh­teen. Aikuis­ten voi ajatel­la ole­van kri­it­tisiä kulut­ta­jia ja ymmärtävän, että main­os­ta­jal­la on oma intres­si, eikä siis mis­sään tapauk­ses­sa ker­ro asioi­ta puolueet­tomasti, mut­ta lap­sil­ta ei voi olet­taa samaa kykyä erot­taa tuotet­tu ohjel­ma mainoksesta. 

    Kuin­ka suuri osa tele­vi­sion omis­ta­jista ei kat­so YLEn kanavia? 

    Nyt kun ne ovat täysin ilmaisia, ei ehkä kovin monikaan. Jos niistä pitäisi erik­seen mak­saa, mut­ta muut kana­vat oli­si­vat samal­la tavoin ilmaisia kuin nyky­isinkin, niin var­maan harvem­pi. Etenkin moni köy­hä var­maan miet­tisi, että kan­nat­taako moista mak­saa, kun tuutin täy­deltä tulee muu­takin viihdet­tä muutenkin. Tämä liit­tyi siis siihen, miten mak­suko­rt­tisys­tee­mi eroaa nykysysteemistä. 

    Yleen­sä poli­itikoista riip­pu­via vies­tim­iä pide­tään demokra­t­ian vastakohtana. 

    Ain­oas­taan, jos ne ovat ain­oat vies­timet. Sen sijaan euroop­palaista PBS-sys­teemiä yhdis­tet­tynä kau­pal­liseen medi­aan pide­tään kyl­lä demokraat­tisem­pana kuin amerikkalaista puh­das­ta kau­pal­lista. Edelleen, jostain syys­tä hakkaat sitä olk­iukkoa, että joku tääl­lä kan­nat­taisi vain val­ti­ol­lisen medi­an sal­lim­ista. Molem­pia tarvi­taan. Kau­pal­lista pitämään val­tio kuris­sa, val­ti­ol­lista pitämään taloudel­li­sista toim­i­joista riip­pu­va media kurissa. 

    Ehkä tule­vaisu­udessa tiedo­tuk­sen Youtubi­en, blo­gien yms. seu­rauk­se­na demokrati­soitues­sa täysin tarve taloudel­li­sista voimista riip­pumat­tomaan medi­aan katoaa. Minus­ta emme kuitenkaan vielä ole täl­lä tasolla. 

    Kau­palli­nen intres­si ei ole ole­masa. On vain yri­tys­ten ja yksilöi­den intresse­jä, jot­ka kaik­ki poikkea­vat toisistaan. 

    Et voi tosis­sasi väit­tää, ettei yri­tyk­sil­lä olisi yhteiskun­nal­lises­sa päätök­sen­teossa hyvin yht­enevät intres­sit. Paljon yht­eneväm­mät kuin yksi­ty­isil­lä ihmisil­lä. Sin­un logi­ikallasi var­maan vaik­ka ay-liik­keen jäse­nil­läkään ei sit­ten ole yhteisiä intresse­jä, kos­ka duu­nar­it kil­pail­e­vat keskenään työpaikoista.

  69. ilk­ka:

    Siinä on suuri ero.

    Viit­titkö haarukoi­da pros­en­teis­sa mikä tää ero olis? Mä jotenkin luulisin, että nykyään se osa tv:n omis­ta­jista, joka mak­saa tv-lupa­mak­sua, mut­ta ei kat­so YLEn ohjelmia on tyyli­in promillen luokkaa.

    Onko sinus­ta tämä ryh­mä paljon isom­pi vai onko promillen ero sinus­ta suuri?

    Liian van­ha:

    Sil­loin kan­nat­taa keskit­tyä ohjelmis­sa vaararat­tomaan hömppään

    Niin no siis kanavien kan­nat­taa keskit­tyä tyy­dyt­tämään kulut­ta­jien halu­ja. Jos kulut­ta­jat halu­a­vat vaara­ton­ta hömp­pää niin sit­ten siihen. Main­os­ta­jien kos­toa ei kan­na­ta ottaa huomioon, kos­ka sen vaiku­tuk­set ovat vähäiset ja ris­ki kos­to­toimista pieni.

    Samuli Saarel­ma:

    Koko ajat­telusi menee met­sään siinä, että luulet, että main­os­ta­jil­la ei ole yhteisiä intresse­jä. Tietenkin on. Ne ovat läh­es poikkeuk­set­ta kaik­ki kap­i­tal­is­tisen puolen edus­ta­jia työläinen-kapitalisti-vastakkainasettelussa.

    Koko ajat­telusi menee met­sään siinä, että luulet, että työläi­nen-kap­i­tal­isti-vas­takkainaset­telu on todellinen.

    Sinän­sä oon kyl­lä nyt sun päät­telystä samaa mieltä, että JOS main­os­ta­jil­la ja kau­pal­lisel­la medi­al­la olis joku yhteisku­nann kokon­aise­dus­ta poikkea­va yhteinen etu, niin sil­loin meil­lä olis tilaus­ta vies­timelle, jol­la tätä etua ei olis. Toinen jut­tu sit­ten olis tietysti se, että vas­taisko julki­nen viestin tähän tarpeeseen ja olisko siitä noin ylipään­sä enem­män hyö­tyä kuin haittaa.

    Siinäkin main­os­ta­jien yhteinen intres­si on se, että kulut­ta­jat eivät suh­taudu negati­ivis­es­ti kulutukseen.

    Var­masti, mut­ta miks kulut­ta­jan puolel­la ole­vat ohjel­mat suh­tau­tu­is kri­it­tis­es­ti kulu­tuk­seen? Vähän sama kun maanvil­jeli­jöi­den puolel­la ole­vat ohjel­mat suh­tau­tus kri­it­tis­es­ti maanviljelemiseen.

    Vaik­ka tänään mol­lat­taisi­in fir­maa A, niin fir­ma B ei voi olla var­ma, etteikö seu­raavas­sa jak­sos­sa se jou­tu­isi tulilinjalle.

    Tot­takai se voi olla var­ma, jos sen tuote on hyvä. Sen lisäk­si nyt sinä taas ole­tat, että fir­mat eivät kil­pail­isi keskenään main­osa­jas­ta. Jos ohjel­mal­la on kat­so­jia, niin se kiin­nos­taa mainostajia.

    Main­os­ta­jia ei kuitenkaan kiin­nos­ta rahat­tomat lainkaan. Mik­si siis kukaan tuot­taisi poli­it­tisia ohjelmia, jot­ka olisi suun­nat­tu tälle porukalle?

    Tai vielä tarkem­min: main­os­ta­jia ei kiin­nos­ta sel­l­aiset kat­so­jat joiden käyt­täy­tymiseen ei voi­da vaikut­taa main­os­ta­mal­la. (Riip­pumat­ta siitä onko ne rikkai­ta vai köyhiä.)

    Tälle porukalle ei tehtäis main­os­ra­hoit­teis­es­ti ohjelmia vaan ne ohjel­mat tulis sit­ten mak­sutelkkarista tai välitet­täs jotain muu­ta väylää pitkin, esim. netis­sä tai dvd:llä. Tätähän tapah­tuu jo nytkin jos­sain määrin, esim. HBO:n sar­jo­jen kanssa.

    Koulut ovat julk­isra­hoit­teisia. Saman tien niitä varten tehtävät ohjel­matkin voivat olla.

    Eivät tietenkään voi, kos­ka sil­loin koulu­tuk­sen kus­tan­nuk­sia ei voi­da seurata.

    Sen sijaan euroop­palaista PBS-sys­teemiä yhdis­tet­tynä kau­pal­liseen medi­aan pide­tään kyl­lä demokraat­tisem­pana kuin amerikkalaista puh­das­ta kaupallista.

    No ok. Tietysti tässä mielessä demokraat­tises­sa val­tios­sa sosial­is­mi on kaik­ista demokraat­tis­in­ta, kos­ka siinä val­tio määrää kaikkien resurssien käytöstä. Eli siis myön­nän, että tässä mielessä markki­nat ei oo demokraat­tiset. Mun mielestä se on kyl­lä fea­ture, eikä bugi.

    Edelleen, jostain syys­tä hakkaat sitä olk­iukkoa, että joku tääl­lä kan­nat­taisi vain val­ti­ol­lisen medi­an sallimista.

    häh? Mis­sä mä nyt täl­laista oon väittäny?

    Molem­pia tarvi­taan. Kau­pal­lista pitämään val­tio kuris­sa, val­ti­ol­lista pitämään taloudel­li­sista toim­i­joista riip­pu­va media kurissa.

    Minus­ta poli­itikot eivät tarvitse viestin­tä pitämään kulut­ta­jia kurissa.

    Et voi tosis­sasi väit­tää, ettei yri­tyk­sil­lä olisi yhteiskun­nal­lises­sa päätök­sen­teossa hyvin yht­enevät intressit.

    Eli siis yritätkö sanoa, että osakkei­ta omis­tavien ihmis­ten intres­sit yhteiskun­nal­lises­sa päätök­sen­teossa poikkeaa merkit­tävästi muiden intresseistä?

    Minä oon tästä voimakkaasti eri mieltä. (Tosin riip­puu tietysti asiasta.)

    Voitko selit­tää tuo­ta ay-liike-esimerkkiä enem­män? En tajun­nu. Tai siis tot­takai joskus ay-liik­keen jäse­nien intres­si on yht­enevä koko yhteiskun­nan edun kanssa ja joskus ei. Sil­loin kun se on yht­enevä koko yhteiskun­nan edun kanssa se on luul­tavasti yht­enevä myös ay-liik­keeseen kuu­lumat­tomien ihmis­ten kanssa.

  70. No on se aika sanottua!

    No ei se ole. Jos vero­ker­tymä lask­isi aina kun mar­gin­aaliv­ero nousee, tuloverot eivät voisi tuot­taa mitään. On ole­mas­sa sweet spot, joka liikkuu erinäis­ten taloudel­lis­ten ja yhteiskun­nal­lis­ten tek­i­jöi­den mukaan ja jos­sa vero­tuot­to on mak­si­maa­li­nen; jos olemme alle sen, vero­jen nos­t­a­mi­nen lisää vero­tuot­toa, jos yli, sit­ten vähentää.

    Joka tapauk­ses­sa vaik­ka mar­gin­aaliv­ero nousee, jos jos­sain muual­la taloudessa toim­intaedel­ly­tyk­set samaan aikaan paranevat, voi vero­ker­tymä hyvinkin nous­ta, jopa veroäyrin tuot­to voi nous­ta. Esimerkik­si olen melko var­ma, että jos tuloveroast­eikkoa kiris­tet­täisi­in 1 % ja samaan aikaan arvon­lisävero lakkautet­taisi­in, tuloveron tuot­to nousisi mar­gin­aaliv­eron kiristymis­es­tä huoli­mat­ta kos­ka arvon­lisäveron lakkau­tus olisi niin val­ta­va piristys­ruiske taloudelle.

    Minus­ta tässä on lähin­nä mietit­ty sitä miten YLEn saisi pidet­tyä mah­dol­lisim­man itsenäisenä kat­so­jien kon­trol­lista. (Esim. siirtämäl­lä sen rahoi­tus val­tion budjettiin…)

    On ihan rel­e­vant­ti point­ti, että TV-mak­sus­sa on sen­tään jonkin­lainen ohjaa­va vaiku­tus. Ehdot­tomasti rin­nakkain Ylen rahoituk­sen kehit­tämisen kanssa tulisi keskustel­la myös siitä, miten kat­so­jan ääni kuu­luu tule­vaisu­udessa ohjelmis­ton suun­nit­telus­sa. Esimerkik­si (en sano että tämä on paras vai­h­toe­hto, mut­ta onpa­han yksi muiden joukos­sa): Voidaan aset­taa kat­so­jamäärä­tavoit­teet jot­ka suh­teutetaan bud­jet­ti­in siten, että yhdel­lä bud­jet­ti­in laite­tul­la eurol­la pitäisi saa­da vuosi­ta­sol­la keskimäärin n kat­so­jamin­u­ut­tia ja jos tavoite ei toteudu, seu­raa sank­tioi­ta johdolle.

    Niin tähän piti vielä sen ver­ran tart­tua, että jos väitetään, että markki­nat eivät tuo­ta jotain JA että tämä jokin on tärkeää, niin kyl­lä se on mun mielestä aika lähel­lä väitet­tä, että ne pitää tuottaa.

    En minä kyl­lä noin sanonut. Lis­tasin asioi­ta, joi­ta kau­pal­liset kana­vat eivät tuo­ta otta­mat­ta sinän­sä kan­taa siihen ovatko ne tärkeitä omas­ta mielestäni. Lisäsin kyl­lä sen ole­tuk­sen, että äänestäjien mielestä noin keskimäärin ovat, mut­ta point­ti­nani oli, että ei mil­lään noista toki itseis­ar­voa automaat­tis­es­ti ole vaik­ka moni niin hel­posti ajattelee.

    YLEn rahoi­tus verolu­on­teisel­la media­mak­sul­la tai val­tion bud­jetin kaut­ta kumpikin nos­ta­vat kokon­aisveroast­et­ta nykyis­es­tä. Nykyi­nen TV-mak­su on vapaae­htoinen (ei ole pakko omis­taa TVtä) ja sitä ei las­ke­ta kokonaisveroasteeseen.
    Kun Suomen kokon­aisveroaste on jo nyt kan­sain­välisessä ver­tailus­sa kiusal­lisen korkea, var­masti esim. val­tio­varain­min­is­ter­iöstä löy­tyy toivei­ta YLEn rahoituk­ses­ta taval­la, joka ei nos­taisi veroast­et­ta. (450 miljoo­nan YLE-rahoi­tus media­mak­sul­la tai bud­jetista nos­taisi kokon­aisveroast­et­ta 0,3%)

    No joo, kokon­aisveroaste siten määritel­tynä kuin se kan­sain­väli­sis­sä tilas­tois­sa määritel­lään tosi­aan nousee. Vero­jen osu­us BKT:stä luul­tavasti kuitenkin las­kee. TV-mak­su on vero siinä mis­sä tupak­ka- tai polt­toain­everokin, joil­ta niiltäkin voi vält­tyä sil­lä ettei käytä verotet­tavaa tuotetta.

  71. Art­turi, en jak­sa käy­dä jut­tuasi koh­ta kohdal­ta. Kaik­ki kuitenkin kitey­tyy tähän:

    Eli siis yritätkö sanoa, että osakkei­ta omis­tavien ihmis­ten intres­sit yhteiskun­nal­lises­sa päätök­sen­teossa poikkeaa merkit­tävästi muiden intresseistä? 

    On varsin selvää, että omis­ta­va luok­ka on eri mieltä mon­es­takin asi­as­ta työtä tekevän luokan kanssa. Sen­hän takia on luokkatais­telua käy­ty maail­man sivu ja edelleen on vasem­mis­to- ja oikeistop­uoluei­ta. Vaik­ka tämä jako ei ehkä nyky­isin ole yhtä tiuk­ka kuin se oli joskus muu­ta­ma vuosikym­men sit­ten, niin kylle se minus­ta edelleen on elos­sa ja voi hyvin. 

    Lauseesi on muuten hienos­ti muo­toil­tu. Ihan kuin sil­lä osakkei­den määräl­lä ei olisi mitään merk­i­tys­tä. Jos jol­lain duu­nar­il­la on muu­ta­man ton­nin edestä osakkeisi­in säästet­tynä, niin hänen intressin­sä edelleen ovat varsin vah­vasti sil­lä duu­nar­ipuolel­la ja toisaal­ta jos joku sato­jen miljoonien osake­salkun omis­ta­va saa jostain tekemis­es­tään palkkaa, niin se ei vielä tee hänestä duu­nar­ien asi­aa ajavaa. 

    Ay-liike-esimerkki­ni oli tarkoi­tus osoit­taa, että duunareil­la on mon­es­sa asi­as­sa varsin keskenään yht­enevät intres­sit (ja kap­i­tal­istien kanssa vas­takkaiset), vaik­ka sit­ten kil­pail­e­vatkin työ­markki­noil­la keskenään työ­paikoista. Minus­ta täs­mälleen sama pätee sil­lä toisel­lakin puolel­la. Yri­tyk­sil­lä (tai siis niiden omis­ta­jil­la) on mon­es­ta poli­it­tis­es­ti päätet­tävästä asi­as­ta sama kan­ta, vaik­ka sit­ten kil­pail­e­vatkin markki­noil­la tuot­teil­laan. Tästä syys­tä yksin niiden käsi­in tiedo­tuk­sen jät­tämiseen liit­tyy ris­ki demokra­tialle, kos­ka tiedo­tuk­sel­la on merk­i­tys­tä siihen, minkä kuvan ihmiset yhteiskun­nas­taan saa­vat ja sitä kaut­ta siihen, miten he toimi­vat äänestäessään. 

    Sen olk­iukkosi (eli että joku kan­nat­taisi sitä, että olisi vain val­ti­olli­nen media eikä muu­ta) voit lukea esim. kommentistasi:“Joo paaaaljon parem­pi on, että on yksi viralli­nen totu­us, jon­ka saa kuul­la val­tion viral­lis­es­ta viestimestä!”

  72. Kum­mallista, että jotkut kiistävät kau­pal­lis­ten kanavien yhteiskun­nal­lisen logi­ikan. Tosin hyvähän se on, että on muu­ta tekemistä kuin töl­löt­tää kuvaru­u­tua. Itse kek­sit­ty fan­ta­sia se vas­ta jotain onkin.

  73. Itseäni ei voisi vähempää kiin­nos­taa kau­pal­lisen tv-toimin­nan ja ylen vas­takkainaset­telu. Ne ovat molem­mat saman tele­vi­siotoimin­nan alla ja saatavil­la samal­la tv-maksulla.

    En näe, että tv-lupa antaisi minkään­laista vastinet­ta rahalle.
    Itse laitoin tele­vi­sion pois jo 90-luvul­la. Sil­loin ärsyyn­nyin lähin­nä siihen, että piti aikataulut­taa omaa toim­intaa myös tv:n takia, jos halusi jotain kat­soa. Sil­loin voiton tv:sta vei viih­teen puolel­la videovuokraus ja eloku­vateat­teri, uutis­ten puolel­la Helsin­gin-Sanomat. Nyt inter­net on jyrän­nyt ne kaikki.

    P.S Jos jotaku­ta kiin­nos­taa se HBO:n hehkutet­tu vampyyris­ar­ja, niin pistäkööt googleen haku­sanaksi vaik­ka “watch true blood”. Lisäämäl­lä tähän kir­jain­parin hd saa vielä laat­ua, johon ei tv pysty. Aikoinaan tv sen­tään tar­josi tek­sti­tyk­set niille, jot­ka eivät osan­neet kieliä. Nyky­isin nekin on tar­jol­la. Lisää vain haku­un fin sub. Sit­ten vain odot­tele­maan sitä kol­mat­ta tuotantokautta.

  74. Sylt­ty:
    “Jos hal­li­tus nyt kuitenkin päät­täisi lakkaut­taa YLE:n, “demokra­ti­as­sa se vaan on näin”, etkä valit­taisi asi­as­ta ollenkaan esimerkik­si Osmo Soin­in­vaaran blogissa…?”
    Toki valit­taisin, sitä tieysti poli­ti­ika on.
    Onnek­si kansa ei näin päätä, kansa, jota edus­taa vaaleil­la valit­tu eduskun­ta, jon­ka asioi­ta toteu­taa hal­li­tus, joka naut­tii eduskun­nan, siis kansan, luottamusta.
    Art­turi: Min­ua laskute­taan koko ajan asioista, joi­ta minä en halua, puhu­mat­takaan siitä, että asioista, joi­ta en tarvitse. Mut­ta mak­san kuitenkin mielel­läni. Vas­tavuoroisu­us on myös osa yhteiskun­nan rak­en­tu­mista. Ja tätä voi joskus ohja­ta muukin mekanis­mi kuin markki­nat. Vai onko poli­iti­nen päätök­sen­teko ihan turhaa?

  75. Juu­so Koponen:

    Jos vero­ker­tymä lask­isi aina kun mar­gin­aaliv­ero nousee, tuloverot eivät voisi tuot­taa mitään.

    Aivan. Sinä kuitenkin väi­tit, että ei olisi san­ot­tua, että vero­ker­tymä pienenisi, jos kokon­aisveroaste pienenisi JA mar­gin­aaliv­ero nousisi. (Eli siis, että kokon­aisuute­na verot lask­i­si­vat, mut­ta ihmis­ten käyt­täy­tymiseen vaikut­ta­vat verot nousisivat.)

    Tämä ei ole sama asia kuin kokon­aisveroas­t­een nos­t­a­mi­nen ja mar­gin­aaliv­eron nostaminen.

    Samuli Saarel­ma: Joo, no oon eri mieltä suun­nilleen kaikesta mitä kir­joitit edel­liseen viesti­isi. Jos halu­at jakaa yhteiskun­nan omis­tavaan luokkaan ja työtätekevään luokkaan, niin minus­ta niiden edut eivät ole ris­tiri­idas­sa ja vasem­mis­to- ja oikeistop­uoluei­den ole­mas­sa olo ei ole todiste siitä suun­taan eikä toiseen.

    Sen lisäk­si vaik­ka ammat­tiy­hdis­tyk­set kinaa­vat työ­nan­ta­jien kanssa niiden edut on ris­tiri­idas­sa kulut­ta­jien, ei kap­i­tal­istien kanssa.

    Se, että Osmo tykkää YLEstä ja minä en ei tarkoi­ta että minä luulisin, että Osmo kan­nat­taa kau­pal­lis­ten viestin­ten kieltämistä. Älä yritä lukea riv­ien välistä, vaan lue nämä sanat: minä en väitä, että joku tässä keskustelus­sa kan­nat­taisi kau­pal­lis­ten viestin­ten kieltämistä.

    Minä olin muuten vähän liian myötäilevä tuolle sin­un argu­men­tille siitä, että kau­pal­lis­ten intressien yht­eneväisyys vaikut­taisi siihen mitä kau­pal­liset kana­vat lähet­tää. Ei sil­lä oo mitään merk­i­tys­tä. Ain­oas­taan sil­lä on merk­i­tys­tä voiko kau­pal­liset toim­i­jat uha­ta uskot­tavasti kos­to­toimil­la, jot­ka vahin­goit­taisi­vat kau­pal­lista mediaa.

    Jos ei näe vain­o­harhais­es­ti kartelle­ja jokaisen kul­man takana ei tarvitse kum­moisi­akaan päät­te­lyn lahjo­ja nähdäk­seen, että tämä kos­to­toimil­la uhkailu ei ole uskot­tavaa. Tämän voi tietysti empi­iris­es­ti havai­ta vaik­ka sanomale­htien kirjoittelussa.

    Jos väit­tää, että kau­pal­liset medi­at jät­tävät ohjelmia lähet­tämät­tä, kos­ka pelkäävät main­os­ta­jien kos­toa, niin tälle olis hyvä olla jotain todis­tet­ta. Onhan meil­lä nykyään run­saasti kau­pal­lista medi­aa. Var­maan tämä näky­isi jossain.

    Ric­ca­do:

    Min­ua laskute­taan koko ajan asioista, joi­ta minä en halua, puhu­mat­takaan siitä, että asioista, joi­ta en tarvitse. Mut­ta mak­san kuitenkin mielelläni.

    Tot­takai, niin min­u­akin. Sen lisäk­si min­ua laskute­taan asioista joi­ta en tarvitse ja joista en mak­sa mielel­läni. Esim. tämä YLE tuhoaa mielestäni mei­dän hyvinvointiamme.

    Se, että poli­it­tis­es­ti on päätet­ty tuho­ta hyv­in­voin­tia ei tee siitä yhtään sen fiksumpaa.

  76. Ric­ca­do
    “Min­ua laskute­taan koko ajan asioista, joi­ta minä en halua, puhu­mat­takaan siitä, että asioista, joi­ta en tarvitse. Mut­ta mak­san kuitenkin mielelläni. ”

    Sin­ulle tun­tuu ole­van jotenkin ylit­sepääsemät­tömän vaikea­ta ymmärtää, että kaik­ki eivät ajat­tele samal­la tavalla.

  77. “Sen lisäk­si vaik­ka ammat­tiy­hdis­tyk­set kinaa­vat työ­nan­ta­jien kanssa niiden edut on ris­tiri­idas­sa kulut­ta­jien, ei kap­i­tal­istien kanssa.”

    Nämä ay-yhdis­tys­ten jäsenet ovat myös kulut­ta­jia, mut­ta eivät he ole yht­enäi­nen ryhmä

  78. “Niin no siis kanavien kan­nat­taa keskit­tyä tyy­dyt­tämään kulut­ta­jien halu­ja. Jos kulut­ta­jat halu­a­vat vaara­ton­ta hömp­pää niin sit­ten siihen. Main­os­ta­jien kos­toa ei kan­na­ta ottaa huomioon, kos­ka sen vaiku­tuk­set ovat vähäiset ja ris­ki kos­to­toimista pieni.”

    Suomes­sa kos­ton­ris­ki on suuri, kos­ka tv- main­os­ta­jia on vähän ja he kyl­lä ymmärtävät valta-asemasna.
    Vai pidätkö Kekkson ja S‑ryhmän johta­jia tyhminä ??

  79. TV:n ja radion markki­nao­su­us medi­aseu­ran­nas­ta on 75 %, lehtien vain 15 % . TV-kana­van kat­tavu­us on 90 % väestöstä mihin yksikään lehti ei kykene.
    TV-main­on­ta on kallista, joten vain suurim­mil­la yri­tyk­sil­lä on varaa siihen.
    Suurin tv-main­os­ta­ja on Unilever, aika tun­tem­aton suurelle yleisölle.
    Maail­mal­la Unilever on monien kansal­isjär­jestö­jen hamapis­sa, mut­ta suo­ma­lsi­nen kau­palli­nen media ei julkaise mitään negati­ivista Unileveristä juuri sen takai, että se on suuri asiakas .

    Mui­ta suuria main­os­ta­jia ovat Elisa, Telia­Son­era, DNA, Kek­so ja S‑ryhmä.
    Eipä näistäkään juuri negati­ivi­isa asioi­ta huudel­la kau­pal­lises­sa mediassa.

  80. Art­turi, sinus­ta siis omis­ta­van luokan ja työväen­lu­okan intres­sit eivät ole ris­tiri­idas­sa keskenään. No, kenen sit­ten on? Onko sinus­ta koko poli­it­ti­nen päätök­sen­teko kon­sen­sus­poli­ti­ikan toteu­tus­ta ja toimisi aivan yhtä hyvin virkamiehillä (kos­ka kukaan kansane­dus­ta­ja ei edus­ta ketään enem­pää kuin jotain toista)? 

    Jos duu­nar­it ja kap­i­tal­is­tit ovat niin yht­eneviä intres­seis­sään, niin mik­si 1918 he kat­se­li­v­at toisi­aan pyssyn tähtäimien läpi? Tietenkään nykyti­lanteessa vas­takkainaset­telu ei ole samal­la tasol­la kuin oli sil­loin, mut­ta kyl­lä eroa poli­it­ti­sis­sa intres­seis­sä löy­tyy edelleen. 

    Mil­lä tavoin ay-liik­keen edut ovat ris­tiri­idas­sa kulut­ta­jien kanssa? Kuten Liian van­ha jo ker­toi, val­taosa ay-liik­keen jäsenistä kuu­luu itsekin myös kulut­ta­ji­in. Kyl­lä hei­dän intressin­sä ainakin min­un mielestäni ovat siis paljon yht­eneväm­mät kulut­ta­jien kuin kap­i­tal­istien kanssa.

    Älä yritä lukea riv­ien välistä, vaan lue nämä sanat: minä en väitä, että joku tässä keskustelus­sa kan­nat­taisi kau­pal­lis­ten viestin­ten kieltämistä. 

    No, hyvä. En tosin sit­ten ymmär­rä, mihin “viral­liseen totu­u­teen” viit­t­a­sit aiem­min. Tuo­han voi päteä vain sil­loin, kun ei ole muu­ta kuin se val­ti­olli­nen viestin. 

    Jos väit­tää, että kau­pal­liset medi­at jät­tävät ohjelmia lähet­tämät­tä, kos­ka pelkäävät main­os­ta­jien kos­toa, niin tälle olis hyvä olla jotain todis­tet­ta. Onhan meil­lä nykyään run­saasti kau­pal­lista medi­aa. Var­maan tämä näky­isi jossain. 

    Ensin­näkin niin kauan, kun YLE on ole­mas­sa, niin tämän pelko ei ole suuri, kos­ka kau­pallset kana­vat eivät voi venyt­tää pro­pa­gan­daansa liian kauak­si todel­lisu­ud­es­ta niin kauan, kun niil­lä on vas­tavoima (ja juuri tästä syys­tä se on mah­dol­lista jos­sain yhden medi­an P‑Koreassa). Jos he niin tek­i­sivät, kukaan ei niitä katsoisi. 

    Toisek­si, eihän tuolle löy­dy todis­tei­ta sen enem­pää kuin sillekään, että sin­un osta­mat­ta­jät­tämis­esi tuot­teelle, jota et halua, olisi jotenkin todis­tet­tavis­sa. Kau­palli­nen media tuot­taa ohjelmia, joi­hin uskoo saa­vansa main­os­ta­jia rahoit­ta­jik­si. Jos se tal­loo ohjel­matuotan­nol­la asi­akkaansa varpaille, se menet­tää bisnestä ilman mitään eksplisi­it­tistä uhitteluakin. 

    Sanomale­hdet ovat tässä mielessä eri asia, kos­ka ne ovat kuin tv:n mak­sukana­vat, eli kulut­ta­jat itse mak­sa­vat niiden tuotan­non. Mut­ta sanois­in niidenkin suh­teen ole­van huono asia, että maas­sa on yksi val­takun­nalli­nen lehti.

    Olete­taan, että meil­lä ei olisi YLEä, vaan ain­oas­taan kau­pal­lisia tv-kanavia. Sit­ten eduskun­nas­sa keskusteltaisi­in jostain tv-kanavi­in liit­tyvästä lain­säädän­nöstä. Luuletko tosi­aan, että kana­vat kiltisti uuti­soisi­vat aiheesta puolueet­tomasti, vaik­ka se hait­taisi niitä kaikkia vain sik­si, että puolueet­toma­l­la kanaval­la olisi epsilonin ver­ran enem­män kat­seli­joi­ta ja siten saisi houkutel­tua epsilonin ver­ran mainostuloja?

  81. Aivan. Sinä kuitenkin väi­tit, että ei olisi san­ot­tua, että vero­ker­tymä pienenisi, jos kokon­aisveroaste pienenisi JA mar­gin­aaliv­ero nousisi. (Eli siis, että kokon­aisuute­na verot lask­i­si­vat, mut­ta ihmis­ten käyt­täy­tymiseen vaikut­ta­vat verot nousisivat.)
    Tämä ei ole sama asia kuin kokon­aisveroas­t­een nos­t­a­mi­nen ja mar­gin­aaliv­eron nostaminen.

    No ei tosi­aankaan ole san­ot­tua että vero­ker­tymä pienenisi jos mar­gin­aaliv­eroa nos­te­taan, siinäkään tapauk­ses­sa ettei mitään mui­ta toimen­piteitä tehtäisi. Vään­netään nyt rautalangasta:

    vero­ker­tymä = vero­tuk­sen tuot­ta­ma kokonaissumma
    veroäyrin tuot­to = vero­ker­tymä jaet­tuna verorasituksella

    Näistä jälkim­mäi­nen on herkem­pi laske­maan vero­tuk­sen kiristyessä, mut­ta vaik­ka se lask­isikin, vero­ker­tymä voi nous­ta. Käytän­nön esimerk­ki: Olkoon kokon­aisveroaste 40 % joka tuot­taa 10 mil­jar­dia euroa, eli veroäyrin tuot­to on 250 miljoon­aa. Vero­tus­ta kiris­tetään 44 pros­ent­ti­in mikä alen­taa veroäyrin tuo­ton 230 miljoon­aan kun työn­teon kan­nus­timet pienenevät. Vero­ker­tymäk­si tulee silti 10,1 mil­jar­dia, eli vero­ker­tymä kas­vaa veroäyrin tuo­ton alen­e­mis­es­ta huolimatta.

    Veroäyrin tuot­tokin voi nous­ta tai pysyä entisel­lään vaik­ka mar­gin­aaliv­eron koro­tus­ta ei kom­pen­soitaisi veronalen­nuk­sel­la muual­la taloudessa. Esimerkik­si veronko­ro­tus voi olla niin maltill­i­nen, että sen negati­ivi­nen kan­nustin­vaiku­tus kom­pen­soituu talouskasvun ansios­ta. Toisaal­ta veronko­ro­tuk­sil­la kerä­tyt varat saate­taan käyt­tää suo­raan tai välil­lis­es­ti vero­ker­tymää edis­tävi­in toimi­in, esim. ver­oby­rokra­t­ian helpot­tamiseen, veronkan­non tehostamiseen tai suh­dan­teen­vas­taisi­in (counter-cycli­cal) investoin­tei­hin jot­ka piristävät taloutta.

    On tot­ta, että vero­jen korot­tamiseen liit­tyy ris­ki vero­tuo­ton alen­e­mis­es­ta. Mikään automaat­ti ei kuitenkaan ole kyseessä.

  82. Samuli Saarel­ma:

    No, kenen sit­ten on?

    No riip­puu tietysti tilanteesta. Maat­alous­tuis­sa on esim. vas­takkain maanvil­jeli­jöi­den ja veron­mak­sajien intres­sit. Kansal­lisoop­per­an rahoituk­ses­sa on oop­peras­sa kävi­jöi­den ja veron­mak­sajien intres­sit. Palkka­neu­vot­teluis­sa kulut­ta­jan ja työn­tek­i­jän jne.

    Onko sinus­ta koko poli­it­ti­nen päätök­sen­teko kon­sen­sus­poli­ti­ikan toteu­tus­ta ja toimisi aivan yhtä hyvin virkamiehillä

    Ei se oo, kos­ka poli­ti­ik­ka on aika otolli­nen väline ottaa joil­takin ja jakaa tätä muille. Eli intres­siryh­mät yrit­tää käyt­tää poli­ti­ikkaa väli­neenä omien etu­jen­sa ajamiseen muiden edun kustannuksella.

    Tiet­ty kyl­lä me voidaan kek­siä ske­naar­i­oi­ta jois­sa rikkaiden edut on ris­tiri­idas­sa köy­hempi­en etu­jen kanssa, esim. jos olis vaik­ka ehdo­tus, että rikkaiden rahat otet­tas ja annet­tas köy­hille. Tässäkin on ris­tiri­idas­sa vaan väl­itön etu, kos­ka pitkäl­lä aikavälil­lä on tietysti myös köy­hien etu, että talouden kasvuedel­ly­tyk­siä ei tuhota.

    Mil­lä tavoin ay-liik­keen edut ovat ris­tiri­idas­sa kulut­ta­jien kanssa?

    Sil­lä tavoin, että kun palkat nousee, niin tuot­tei­den hin­nat nousee. Tämä siirtää rahaa kulut­ta­jil­ta työn­tek­i­jöille. Pääo­ma­markki­nat on jo kil­pail­lut ja niil­lä ei oo monopolivoittoja.

    Kuten Liian van­ha jo ker­toi, val­taosa ay-liik­keen jäsenistä kuu­luu itsekin myös kuluttajiin.

    Tot­takai, mut­ta rahan siirtämi­nen taskus­ta toiseen ei hait­taa, varsinkin, jos siinä samal­la voi käy­dä vähän toisenkin taskulla.

    En tosin sit­ten ymmär­rä, mihin “viral­liseen totu­u­teen” viit­t­a­sit aiemmin.

    Siihen, että Osmo antoi ymmärtää, että USA:ssa olis jotenkin sur­kee tilanne, kun siel­lä ei oo val­tion viestin­tä, eli rauk­ka par­ka kat­so­jat uskoo ihan mitä sat­tuu. (Eli että meil­lä menee parem­min, kos­ka on val­tion viestin, joka tuot­taa “oikeaa” tietoo.)

    Ensin­näkin niin kauan, kun YLE on ole­mas­sa, niin tämän pelko ei ole suuri, kos­ka kau­pallset kana­vat eivät voi venyt­tää pro­pa­gan­daansa liian kauak­si todel­lisu­ud­es­ta niin kauan, kun niil­lä on vastavoima

    häh? Eihän täl­lä oo mitään merk­i­tys­tä sen kanssa kostaako main­os­ta­jat vai ei. Kai ne nyt kostais riip­pumat­ta siitä onko YLE ole­mas­sa vai ei?

    Toisek­si, eihän tuolle löy­dy todis­tei­ta sen enem­pää kuin sillekään, että sin­un osta­mat­ta­jät­tämis­esi tuot­teelle, jota et halua, olisi jotenkin todis­tet­tavis­sa. Kau­palli­nen media tuot­taa ohjelmia, joi­hin uskoo saa­vansa main­os­ta­jia rahoittajiksi.

    Eli sinä voit väit­tää, että kau­palli­nen media pelkää main­os­ta­jien kos­toa ilman mitään todis­tei­ta asi­as­ta. Kuin­ka kätevää!

    Tässä olis vielä joku jär­ki, jos pysty­isit jotenkin perustele­maan, että mik­si niiden medi­ay­htiöi­den pitäis pelätä sitä kos­toa, että miten ne main­os­ta­jat pystyis koordi­noimaan toim­intansa jol­lain kartellil­la silleen, että jonkun kat­so­jia kiin­nos­ta­van ohjel­man lähet­tämi­nen ei kan­na­ta, kos­ka kukaan ei haluis mainostaa…

    Sanomale­hdet ovat tässä mielessä eri asia, kos­ka ne ovat kuin tv:n mak­sukana­vat, eli kulut­ta­jat itse mak­sa­vat niiden tuotannon.

    Joo! Tot­takai mak­saa! Ne main­ok­set on siel­lä lehdessä on ihan vaan niitä tilaa­jia varten.

    Luuletko tosi­aan, että kana­vat kiltisti uuti­soisi­vat aiheesta puolueet­tomasti, vaik­ka se hait­taisi niitä kaikkia vain sik­si, että puolueet­toma­l­la kanaval­la olisi epsilonin ver­ran enem­män kat­seli­joi­ta ja siten saisi houkutel­tua epsilonin ver­ran mainostuloja?

    heh… no riip­puu tietysti tuos­ta epsilonin suuruudesta.

    Sen lisäks ei ihmiset nyt oo mitään type­r­yk­siä. Kyl­lä ne tajuaa, että viestin välit­täjän moti­ivil­la on väliä.

    Mun mielestä YLEä ei kan­na­ta pitää pystyssä tämän hypo­teet­tisen tilanteen var­al­la. Jos täl­lainen laki, joka hait­taa kaikkea markki­nae­htoista vies­timistä, niin sit­ten kär­sitään var­maan vähän hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta, kun ei oo “puoluee­ton­ta” viestin­tä. Tämä olis var­maan sen ver­ran medi­ahuomioo herät­tävä laki, että me voitas fri­irai­da­ta muutenkin jol­lain bbc:llä.

  83. Sen lisäk­si vaik­ka ammat­tiy­hdis­tyk­set kinaa­vat työ­nan­ta­jien kanssa niiden edut on ris­tiri­idas­sa kulut­ta­jien, ei kap­i­tal­istien kanssa. 

    Olete­taan kak­si fir­maa A ja B jot­ka valmis­taa samaa tuotet­ta, molem­pi­en fir­mo­jen työn­tek­i­jöil­lä saman­su­u­ruiset palkat. Fir­mas­sa A tehdään inno­vaa­tio minkä seu­rauk­se­na se pystyy tekemään tuotet­ta entistä halvem­mal­la. Sen ei kuitenkaan kan­na­ta laskea hin­to­jaan liikaa alle hin­tata­son johon B pystyy vaan se ottaa tuot­teis­taan B:tä parem­man katteen.

    Parem­pi kate tuot­taa voit­toa joka päätetään jakaa osinkoina osak­keen­o­mis­ta­jille. Parem­man osinko­tuo­ton seu­rauk­se­na A:n kurssi nousee ja B:n las­kee. Nyt työn­tek­i­jät kek­sii että hei me olti­in mukana inno­vaa­tion tekemisessä, meil­lä pala kans, puo­let voitos­ta duunareille ja puo­let osak­keen­o­mis­ta­jille tai lakko pe***le.

    Ko. tapauk­ses­sa ammat­tiy­hdis­tyk­sen edut eivät ole ris­tiri­idas­sa kulut­ta­jan kanssa kos­ka palkan­nos­to ei vaiku­ta tuot­teen hin­taan vaan ris­tiri­ita on suo­raan osak­keen­o­mis­ta­jan eli sen kap­i­tal­istin kanssa.

  84. BRG: Aivan. Entäs sit­ten kun inno­vaa­tio lev­iää mui­hin yri­tyk­si­in? Tai entäs jos yri­tyk­sis­sä ei tapah­du inno­vaa­tio­ta, joka nos­taisi tuottavuutta?

    Vaik­ka tämä nyt ei oikeas­t­aan liity tähän keskustelu­un mitenkään, niin halu­an muuten sel­ven­tää sen, että vaik­ka väitän, että työn­tek­i­jän edut ovat ris­tiri­idas­sa kulut­ta­jan kanssa on silti täysin ok, että työn­tek­i­jät vaa­ti­vat ja saa­vat korkeam­paa palkkaa. Vas­tus­tan pelkästään monop­o­lisopimista ja liit­to­jen erityisasemaa.

  85. Juu en myöskään väitä ettei palkanko­ruk­set nos­taisi hin­to­ja, koin vain sivu­lauseesi “,ei kap­i­tal­istien kanssa” yksioikoiseksi.

  86. Art­turi:

    Tiet­ty kyl­lä me voidaan kek­siä ske­naar­i­oi­ta jois­sa rikkaiden edut on ris­tiri­idas­sa köy­hempi­en etu­jen kanssa, esim. jos olis vaik­ka ehdo­tus, että rikkaiden rahat otet­tas ja annet­tas köyhille. 

    Mitä ihmeen “kek­simistä” tässä on? Koko ajan­han rikkail­ta verote­taan ja sekä annetaan sitä rahaa suo­raan köy­hille että tuote­taan käyt­täjille ilmaisia palveluita.

    Jos sit­ten rikkaiden hal­lus­sa ole­va media pauhaisi vain seu­raavaa propagandaa…

    Tässäkin on ris­tiri­idas­sa vaan väl­itön etu, kos­ka pitkäl­lä aikavälil­lä on tietysti myös köy­hien etu, että talouden kasvuedel­ly­tyk­siä ei tuhota. 

    …niin uus­lib­er­aali poli­ti­ik­ka saataisi­in vähitellen syötet­tyä köy­hillekin peri­aat­teel­la, että “on tää teillekin vaan hyväk­si, uskokaa nyt vaan” aivan kuten van­has­sa kun­non NL:ssa syötet­ti­in kansalle sosial­is­min ihanu­ud­es­ta. En halua tässä nyt ryhtyä tap­pele­maan siitä, pitääkö väit­teesi paikkaansa vai ei. Totean vain, että se ei var­masti ole mikään yleis­es­ti hyväksyt­ty tosi­a­sia, vaan vas­takkaista mieltä ole­via on paljonkin. 

    Jos täl­lä ja vas­takkaisten mielip­itei­den tukah­dut­tamisel­la nyt sit­ten saataisi­in köy­hätkin usko­maan veronalen­nusten ole­van heille vain hyvä asia ja trick­le down jnps. aivan kuten NL:ssa saati­in iso osa kansas­ta usko­maan sosial­is­mi­in, niin etkö näe tässä mitään ongel­maa demokra­t­ian toteu­tu­misen kannal­ta (äläkä nyt anna sen hämärtää ajat­telu­asi, että itse uskot tuo­hon kuin kiveen)? 

    Eihän täl­lä oo mitään merk­i­tys­tä sen kanssa kostaako main­os­ta­jat vai ei. Kai ne nyt kostais riip­pumat­ta siitä onko YLE ole­mas­sa vai ei? 

    Kostamis­es­ta tai sen uhkaamis­es­ta ei olisi samaa hyö­tyä. Oleel­lis­ta­han olisi niille ikävän uuti­soin­nin tukkimi­nen. Jos YLE kuitenkin uuti­soisi asian, ei main­oskanavien boikotil­la saavutet­taisi lähellekään samaa kuin jos mitään YLEä ei olisi, vaan koko uuti­soin­ti olisi main­oskanavien varassa. 

    Ei NL turhan­päiten tehnyt kaikkeaan Voice of Free­domin (vai mikä sen amerikkalais­ten pyörit­tämän radiokana­van nimi nyt olikaan) häir­it­semisek­si. Näin se teki, vaik­ka sil­lä olikin omat tv‑, radio- ja sanomale­htikana­vat kontrollissaan. 

    Eli että meil­lä menee parem­min, kos­ka on val­tion viestin, joka tuot­taa “oikeaa” tietoo. 

    No, sit­ten se olk­iukkosi olikin toinen kuin luulin. Olk­iukko olikin siinä, että joku uskoisi val­tion vies­ti­men automaat­tis­es­ti tuot­ta­van oikeaa tietoa. Ei tuo­ta, kuten ei tuo­ta kau­palli­nenkaan. Oleel­lista on se, että molem­mat ovat ole­mas­sa, kos­ka sil­loin kumpikaan ei voi luisua vääris­te­lyn puolelle.

    mik­si niiden medi­ay­htiöi­den pitäis pelätä sitä kos­toa, että miten ne main­os­ta­jat pystyis koordi­noimaan toim­intansa jol­lain kartellil­la silleen, että jonkun kat­so­jia kiin­nos­ta­van ohjel­man lähet­tämi­nen ei kan­na­ta, kos­ka kukaan ei haluis mainostaa? 

    Ei tähän tarvi­ta mitään koordi­noin­tia yhtään sen enem­pää kuin mihinkään muuhunkaan saman intressin omaavien toim­intaan. Et sinä tarvitse mitään koor­di­naa­tio­ta pyrk­iäk­sesi muut­ta­maan yhteiskun­taa mah­dol­lisim­man lib­er­taris­tisek­si oma­l­la pienel­lä panok­sel­lasi. Mah­dol­lis­es­ti annat jopa suo­raan rahaa jollekin taholle (puolueelle), joka tuo­ta tekee. Tässähän ei olisi mitään järkeä, jos kat­soisit vain ja ain­oas­taan omaa lyhyen tähtäi­men taloudel­lista etua (kuten naivisti luulet yri­tys­ten tekevän). 

    Sen lisäks ei ihmiset nyt oo mitään type­r­yk­siä. Kyl­lä ne tajuaa, että viestin välit­täjän moti­ivil­la on väliä. 

    Miten? Ethän edes sinä valveu­tunut kansalainen tun­nu mil­lään usko­van, että kau­pal­lisen viestin­nän tuot­ta­jil­la ja rahoit­ta­jil­la olisi mitään muu­ta moti­ivia ohjel­matuotan­nos­sa kuin pyy­teet­tömästi tuot­taa ohjelmia, joi­ta kat­so­jat halu­a­vat katsoa.

    Jos kaik­ki usko­vat sin­un lail­lasi, niin mik­si kukaan epäil­isi kau­pal­lisen uuti­soin­nin ole­van mitään muu­ta kuin mah­dol­lisim­man totu­u­den­mukaisen kuvan maail­man tilas­ta tuottamista? 

    Mun mielestä YLEä ei kan­na­ta pitää pystyssä tämän hypo­teet­tisen tilanteen varalla. 

    Mun mielestä eniten amerikkalaisia kat­so­jia keräävä Fox News ei ole hypo­teet­ti­nen, vaan varsin todel­li­nen tapaus kanavas­ta, joka ei todel­lakaan pyri mil­lään muo­toa puolueet­tomaan uuti­soin­ti­in. Kaiken päälle se on vielä ottanut Goebbelsmäis­es­ti isku­lauseek­seen “fair and balanced”. 

    Mitä BBC:n fri­iraidaamiseen tulee, niin tuskin­pa BBC juuri on kiin­nos­tunut Suomen poli­ti­ikas­ta uutisoimaan. 

    En tiedä, mihin “kaikkea markki­nae­htoista vies­timistä” hait­taavaan laki­in nyt viit­taat. Minä kan­natan sitä, että YLEn toim­intaa supis­te­taan niin, että se keskit­tyy vain näi­hin oikeasti hyödyl­lisi­in asioi­hin ja jät­tää ne viih­teen ja urheilun toimit­tamiset kau­pal­lisille. Miten tässä tilanteessa YLEn ole­mas­sao­lo hait­taisi mitenkään markki­nae­htoista vies­timistä (muuten siis kuin niin, että ne eivät voi muoka­ta kansan mielipi­det­tä yhtä hel­posti omaan tah­toon­sa kuin ilman YLEä voisivat)?

  87. Eli että meil­lä menee parem­min, kos­ka on val­tion viestin, joka tuot­taa “oikeaa” tietoo

    On sosi­aalip­sykolo­gian osoit­ta­ma tosi­a­sia, että pelkästään ihmis­ten altist­a­mi­nen toiselle näke­myk­selle, oli se näke­mys kuin­ka oikea tai väärä tahansa, aiheut­taa sen, että ihmiset kyseenalais­ta­vat ja ajat­tel­e­vat asi­aa itse. Tämänkin olen jo sin­ulle rauta­lan­gas­ta vään­tänyt aiem­min, mut­ta ilmeis­es­ti kog­ni­ti­ivi­nen dis­so­nanssi lait­taa uno­hta­maan epämiel­lyt­täviä tosiasioita.

  88. Tämä ilta ja Nor­jan draa­ma osoit­ti, että YLE on kuin kameli, jol­la on per­släpi tukos­sa, kuten Erk­ki Raatikainen tote­si ollessaan YLE:n pääjohtaja.

    Muu media oli kärp­pänä tilanteessa. Mitä teki YLE:n TV-uutiset ja inter­net päiv­i­tys? Työvuorot lop­pui­v­at viit­tä vaille, kun tiedet­ti­in kuka oli tek­i­jä. Muut tiedo­tusvä­li­neet jatkoi­vat päivystys­tä ja ker­toi­vat tilanteen. 

    Täl­lais­es­tako pitäisi mak­saa pakolli­nen media-mak­su. YLE on kuin kun­nan­vi­ras­to, joka on auki sil­loin kun sille itselle sopii.

Vastaa käyttäjälle TTT Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.