Pakolaisista valtaosa on leireillä Afrikassa

Kovin moni näyt­tää vaa­ti­van, että pako­laiset tulee asut­taa naa­puri­mai­hin; siis  vaikka­pa kuusi miljoon­aa pietar­i­laista Suomeen, jos tarvet­ta ilmenisi.

Har­va näyt­tää ymmärtävän, että juuri niin val­taosin tapah­tuu. Afrikan kri­isialueil­ta pak­enevista ihmi­sistä ylivoimainen enem­mistö on asutet­tu kehi­tys­mai­hin ja vain pieni hitunen Euroop­paan. Wikipedi­an mukaan rutiköy­hässä Jemenis­sä on 700 000 soma­lia, Hesarista tosin muis­tan luvun 1,5 miljoon­aa, mut­ta en pysty tätä täältä Oulus­ta verifioimaan.

Kävin ker­ran viime vuosi­tuhan­nel­la eduskun­nan sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­nan kanssa YK:n hallinnoimal­la pako­laisleir­il­lä jos­sain keskel­lä Saharaa lähel­lä päivän­tasaa­jaa . Leir­il­lä oli joitakin kym­meniä tuhan­sia Sudanin sisäl­lis­so­taa paen­nei­ta. Sodit­tukin oli, sil­lä yksikätisiä tai yksi­jalka­isia oli paljon. Maami­inoil­la oli toki osuuten­sa tähän.

Tuo kylä oli kaikkien toivei­den mukainen. Ruu­tukaa­va, asial­liset talot, viemärit, vesi­jo­hdoista en ole ihan var­ma, kos­ka vet­tä ei Saha­ras­sa ole yllin kyllin.

Tur­val­lisu­usti­lanteesta ker­too parhait­en se, että kuljimme kah­den Jeepin kolon­nana. Me suo­ma­laiset istu­imme isän­tien kanssa toises­sa autossa ja toises­sa avolava­jeepis­sä istui puoli tusi­naa tur­vamiehiä ryn­näkkökiväärien kanssa.

Koulu siel­lä oli, ja uskoisin, että jok­seenkin kaik­ki lapset opetet­ti­in luke­maan. Moti­vaa­tio saat­toi kyl­lä olla heikko, kos­ka mitään luet­tavaa ei ollut. Eikä tule koskaan ole­maan, sil­lä noi­ta leire­jä ei tul­la purkamaan.

Kylä oli halka­isi­jal­taan pari kilo­metriä. Ulkop­uolel­la ei ollut mitään.

Emme päässeet jut­tutuoki­olle asukkaiden kanssa, mut­ta jotenkin tuli vaikutel­ma, että useim­mat halu­si­vat pois. Minä ainakin olisi halun­nut. En voi hyväksyä aja­tus­ta, että pysykööt siel­lä koko ikän­sä. Tuol­lainen oloisi ideaa­li­nen alius­ta islami­laisen fun­da­men­tal­is­min sik­iämiselle, pait­si  että nämä oli­vat islami­laisia pak­enevia kristittyjä.

Näitä pako­laisleire­jä tyh­jen­netään –tai täyt­tymistä hidaste­taan –kiin­tiö­pako­laisu­u­den kaut­ta. Spon­taa­ni­pako­lais­ten mah­dol­lisu­udet ylit­tää Sahara hengis­sä oli­vat rajoite­tut. Sik­si spon­taali­pako­lais­ten suosimi­nen on minus­ta vähän epäreilua.

Nyt tulee vaikea kysymys. Jos Suo­mi pelas­ta tuol­laiselta leir­iltä 200 pako­laista, miten hei­dät tulee valikoida?

Oikea vas­taus minus­ta on, että pois pitäisi valikoi­da ne, jot­ka hyö­tyvät siitä eniten. Tähän joukkoon kuu­luu vam­maisia, jot­ka eivät noin alkeel­li­sis­sa olois­sa pär­jää, mut­ta tämä ei ollut vas­taus jota hain.  Minus­ta sieltä pitää vali­ta niitä, joil­la on parhaat mah­dol­lisu­udet men­estyä teol­lisu­us­mais­sa. Siis parhaim­mis­to. Jos otamme parhaim­mis­toa, voimme ottaa samal­la bud­jet­tir­joituk­sel­la paljon enemmän.

Parhait­en koulute­tut men­estyvät meil­lä parhait­en, mut­ta onko oikein riistää parhaim­mis­to pako­laisleireiltä? Ainakin lyhyel­lä aikavälil­lä olisi, sil­lä leireil­lä ei ole koulu­tuk­sel­la ker­ras­saan mitään käyt­töä.  Aikeeni voi olla machi­avel­listi­nen ja juuri sik­si se ei onnis­tune. Muut, meitä houkut­tel­e­vam­mat maat ovat keksi­neet sen kauan sitten.

70 vastausta artikkeliin “Pakolaisista valtaosa on leireillä Afrikassa”

  1. Mie­lenki­in­toista puhet­ta. Hyvä, ettet ase­tu ehdolle eduskun­tavaaleis­sa. Väl­tyt ainakin ikäviltä yllä­tyk­siltä, sil­lä Panu Laturin viimeaikaisten ulostu­lo­jen perus­teel­la lin­jauk­sesi tun­tu­vat Vihreälle liitolle jopa liian jyrkiltä.

  2. No senkö takia Suomeen on tuo­ta­va pako­laisia kaukai­sista kult­tuureista, kun 1400 km pitkä itära­jamme seisoo paikallaan.

    Luulisi Venäjän ja Suomenkin pää­sevän jo vih­doin yhteisym­mär­ryk­seen maahanmuutoistamme.

    Mik­si tuot­taa maa­hamme ei 10-luokan pako­laisia, kun naa­puris­sa on aivan lois­tavaa 10-luokan erit­täin koulutet­tua, ja liki suo­ma­lalaista väkeä pil­vin pimein tarpeisiimme.

  3. Olen kir­joituk­sen johtopäätök­sistä samaa mieltä. Seu­raa­va kysymys onkin, onko pako­laisleireil­lä niin suuri “parhaim­mis­to”, että siitä riit­tää meillekin. Onhan mikä tahansa län­ti­nen maa kuitenkin houkut­tel­e­vampi kuin pako­laisleiri, mut­ta jotkut maat ovat tietysti houkut­tel­e­vampia kuin toiset. 30-luvul­la Englan­ti ja Yhdys­val­lat sai­vat Nobel-tasoisi­akin pakolaisia.

    Kris­ti­tyt teologit/filosofit ovat aiko­jen saatossa riidelleet siitä, mikä on oikea tapa ylistää Jumalaa.

    Osa on sitä mieltä, että todel­lista rakkaut­ta Jumalaa kohtaan osoit­taa se, joka rakas­taa aidos­ta halus­ta ja iloiten. Toiset taas sanovat, että oikeaa Jumalan ylistys­tä on uhrautu­mi­nen, kär­simi­nen sekä askeesi.

    Näistä pako­laisu­usasioista löy­tyvät täs­mälleen samat leir­it. Joidenkin mielestä kaiken­lainen “hyvien” ja “help­po­jen” pako­lais­ten val­it­sem­i­nen on yksinker­tais­es­ti väärin. Itse en ole ollenkaan tätä mieltä. Uuteen yhteiskun­taan men­estyk­sekkäästi sulau­tu­van pako­laisen lap­sis­sa tämä saavutet­tu hyö­ty vielä vain kertautuu.

  4. Olen ehkä liian nokkela aiheen vakavu­u­teen näh­den, mut­ta tulee aja­tus: Ajatel­laan , että vahvim­maat pako­lai­sista osal­lis­tu­vat leirin ylläpi­toon (tapah­tuuko näin, en tiedä). Sil­loin Suo­mi voisi kehi­tys­määrära­hoil­la vuokra­ta tai ostaa maa­ta kri­isialuei­den läheltä. Sit­ten toim­intakyky­isim­mät pako­lai­sista muut­taisi­vat per­hei­neen johonkin toisen kri­isialueen leiri­in pyörit­tämään sen arkea ja toisinpäin.Nämä ihmiset eivät tuol­la toises­sa maas­sa kok­isi vaaraa ja saisi­vat omas­ta näkökul­mas­taan ruhti­naal­lista palkkaa. Hyödylli­nen puuhailu ja arjen pyörit­tämi­nen on paras­ta ter­api­aa kri­ise­jä koke­neelle ihmiselle , olen kuul­lut asiantun­ti­joiden sanovan. Suo­ma­lais­ten roo­lik­si jäisi olla vain käyn­nistys­a­puna, toimit­taa lääkäri- ym. erikois­a­pu ja vas­ta­ta toimin­nas­ta leirimaalle. 

    Käytän­nössä olisi tietysti paljon ongelmia, esim. pape­rien puute, leir­i­maan asenne ja muu, Moni kehi­tys­a­pu­virkamies jäisi työt­tömäk­si. Lisäk­si ulko­mail­la tehty pako­laistyö on todel­li­nen kulu kansan­taloudelle, toisin kuin koti­maas­sa tehty. Mut­ta ainakin joku pako­lainen voisi tästä hyö­tyä sel­l­ai­sis­sa tilanteis­sa jois­sa koti­maa­han voi joskus palata.

    1. Pako­laisleireil­lä ei varsi­nais­es­ti ole puutet­ta työvoimas­ta vaan tekemis­es­tä — ja maas­ta. Lääkäre­itä tarvi­taan ja opet­ta­jia, mut­ta muuten kyl­lä sujuu omin voimin.

  5. Onko tämä nyt sitä rasis­tista viha­puhet­ta jota ei tule sietää?

    Idea on jo lähtöko­hdil­taan sietämätön. Ote­taan muu­ta­ma onnekas pois val­tavil­ta, pysyviltä pako­laisleireiltä. Samaan aikaan miljoonat jatka­vat kär­simistään ongel­mas­sa jon­ka rak­en­teisi­in kukaan ei onnis­tuneesti puutu. 

    Herätel­lään mielu­um­min kolo­nial­is­mi henki­in ja istute­taan valkoinen mies takaisin hal­lit­se­maan. Kun muu­ta­ma gepar­di­hat­tu on ripustet­tu hedelmäpu­un oksalle roikku­maan, eiköhän niis­sä muis­sakin mais­sa ala viesti men­nä per­ille. Tässä on tietysti se ongel­ma, että jenkit käyt­tivät jo resurssin­sa ja Euroop­pa ei viitsi.

    Nobelin paik­ka jos joku kek­sii miten tämä ongel­ma tulisi ratkaista. Poten­ti­aal­isin käytän­nön ehdo­tus jon­ka olen näh­nyt on koskenut Yhdys­val­to­jen armei­jan jakamista Leviathan- ja rauhan­tur­vaosaan. YK:n alaisu­udessa armei­ja ei voi mitenkään toimia, joten pitänee toivoa että jenkeil­lä on vielä varaa ja moti­vaa­tio­ta toimia maailmanpoliisina.

  6. Yllä­tyin Osmon pako­laisleiriku­vauk­ses­ta. En voi mitään sille, että tulk­it­sen sen vas­tauk­sek­si toises­sa ketjus­sa olleeseen kom­ment­tikir­joituk­seeni, jos­sa kysyn, miten käytän­nössä toteutet­taisi­in vaa­timus pako­lais­ten aut­tamis­es­ta lähialueil­la tur­va­paikan­hak­i­joiden vas­taan­ot­tamisen sijaan. Ker­roin myös, että kehi­tysy­hteistyökon­sult­ti oli HS:n mielipi­desivul­la väit­tänyt, että “Suomen pako­lais­meno­jen uudelleeno­h­jaamisel­la maail­man leiri­pako­lais­ten sijoit­tamiseen tur­val­lisi­in lähi­mai­hin saataisi­in ratkaistua suurin osa maail­man leiri­pako­laisongel­mas­ta”. Kir­joitin näin:

    Miten voitaisi­in ratkaista pako­laisleirien ongel­mat? Voitaisi­inko leirien tilalle rak­en­taa kyliä, jois­sa on kun­nol­lisia talo­ja à la ruot­salais­lah­jat­alot Suomes­sa, viemärei­neen, vesi­jo­htoi­neen ja sähköi­neen, kouluineen ja terveydenhuoltoineen?

    Googlen kuva­haun kuvat vas­taa­vat enem­män mieliku­vaani pako­laisleireistä: resu­isia telt­takyliä. Kuvien joukos­ta löy­tyy jokunen siis­tim­män näköi­nen (Gihem­ben leiri Ruan­das­sa ja viet­nami­lais­pako­lais­ten kylä Male­si­as­sa vuodelta 1978) — eikä niihinkään kenenkään voi kuvitel­la halu­a­van jäädä asumaan.

    En osaa kuvitel­la, miten pako­laisongel­ma käytän­nössä ratkaistaisi­in lähialueil­la. Sitäkään ei kukaan ole arvail­lut, miten ne maat, jois­sa leir­it ovat, suh­tau­tu­isi­vat siihen, että kol­man­net maat ryhty­i­sivät isol­la rahal­la rak­en­ta­maan asu­tusaluei­ta pakolaisille.

    Tur­va­paikan­hak­i­joiden vas­taan­ot­toa ja pako­lais­ten aut­tamista lähialueil­laan ei voi aset­taa tois­t­en­sa vai­h­toe­hdoik­si senkään takia, että tur­va­paikan­hak­i­jat eivät ole pako­laisia, vaan enem­män ver­tau­tu­vat siir­to­laisi­in. Mil­loin tapah­tui siir­tymä siir­to­lais­es­ta turvapaikanhakijaksi? 

    (Halu­an lausua sydämel­liset kiitok­seni Taval­liselle Teknikolle Try­it-edi­torin linkkaamis­es­ta ketjus­sa HS-raati ja maa­han­muut­to!)

  7. Tämän haas­tat­telun poh­jal­ta näyt­täisi, että näin jo kuta kuinkin toim­i­taan. Eli mitä uut­ta nyt haetaan? Koulutet­tu­ja ei tämän perus­teel­la vain oikein löydy. 

    Pätkä Maa­han­muut­tovi­ras­ton tur­va­paikkayk­sikön tulos­alueen johta­ja Susanne Teng­manin haas­tat­telus­ta Suomen kuvale­hdessä 6.3:

    H:Onko tot­ta, että Suomeen valikoituu jo nyt pako­lais­ten eli­it­tiä, hyvin koulutet­tua väkeä?

    T:”Se vai­htelee suuresti kohde­maan mukaan. Irak­ista tule­vat ovat olleet hyvin koulutet­tu­ja, toisaal­ta taas Bur­mas­ta ja Kon­gos­ta ei ole edes mah­dol­lista saa­da kovin koulutet­tua väkeä. Toki mielel­lään ottaisimme myös koulutet­tu­ja, sil­lä hei­dän on helpom­pi sopeu­tua Suomeen.”

  8. “Kovin moni näyt­tää vaa­ti­van, että pako­laiset tulee asut­taa naa­puri­mai­hin; siis vaikka­pa kuusi miljoon­aa pietar­i­laista Suomeen, jos tarvet­ta ilmenisi.”

    Onko jos­sakin oikeasti maa, joka viiden miljoo­nan varsi­naisel­la väestöpo­h­jal­la pitää alueel­laan kuut­ta miljoon­aa edes telt­taleiri­olo­suhteis­sa (tai toisil­la luvuil­la vas­taavas­sa suh­teessa)? Ymmärtääk­seni jopa kehnos­tikin hal­li­tuis­sa mais­sa ymmär­retään, että jos­sakin vai­heessa ne rajat on oikeasti laitet­ta­va kiinni.

    (itse kir­joituk­sen johtopäätök­sistä en ole erimieltä)

    1. Onko jos­sakin oikeasti maa, joka viiden miljoo­nan varsi­naisel­la väestöpo­h­jal­la pitää alueel­laan kuut­ta miljoon­aa edes telt­taleiri­olo­suhteis­sa (tai toisil­la luvuil­la vas­taavas­sa suhteessa

      Gazan kaista Palestiinassa?

  9. Jos ei ole resursse­ja ja on tekemisen puutet­ta niin
    kaik­ki kykenevät ohjel­moin­tikurs­seille ja sit­ten kolmes­sa vuorossa kood­ia ulos. Huono inter­net yhteys riit­tää ja ne halpis läp­pärithän toimii auringonva­l­ol­la (tai veivillä). 

    Fir­mat hakee parhaat ohjel­moi­jat pois ihan itse.

  10. Gazan kaistal­la asuu 1,3 miljoon­aa ihmistä, pako­laisleireil­lä näistä alle puoli miljoonaa.

  11. jrn

    Idea on jo lähtöko­hdil­taan sietämätön. Ote­taan muu­ta­ma onnekas pois val­tavil­ta, pysyviltä pako­laisleireiltä. Samaan aikaan miljoonat jatka­vat kär­simistään ongel­mas­sa jon­ka rak­en­teisi­in kukaan ei onnis­tuneesti puutu. 

    Tämä oli meikäläisenkin reak­tio. Suo­ma­laisen oman­tun­non kannal­ta moraa­li­nen kysymys siitä, kenelle annetaan paik­ka Suomes­sa, on tietysti merkit­tävä. Kokon­aisu­u­den kan­til­ta tämä on aika teo­reet­tista näperte­lyä, kun leireille jää jäl­keen joka tapauk­ses­sa tuhan­sia ja miljoo­nia, kykeneviä ja kykenemättömiä.

    Pako­laisia syn­tyy sotimisen ja mil­loin minkäkin­laisen val­tapoli­ti­ikan seu­rauk­se­na. En kykene näkemään asi­aan muu­ta ratkaisua kuin pako­laisu­u­den syynä ole­van kon­flik­tin ratkaisun, ja niis­sä asiois­sa Suo­mi on tietysti Ahti­saaret ja muut mukaan lask­ienkin pikkutek­i­jä. Wash­ing­ton kun päät­ti tehdä retken Iraki­in, niin syn­tyi ainakin neljä miljoon­aa pako­laista (maan sisäiset mukaan­luet­tuna). Sitä ennen afgan­istani­laiset oli­vat maail­man suurin pako­lais­ryh­mä hyvin pitkään. Mitäpä on sille suun­nalle viime aikoina kuu­lunut… sanois­in, että näi­den ongelmien ratkaisut ovat jos­sain muual­la kuin Suomen pako­lais­poli­ti­ikas­sa. Maail­man mah­tavia voi tietysti yrit­tää kri­ti­soi­da ja silleen.

    Irak­ista on muuten syn­tynyt aika huikea human­itääri­nen katas­trofi. Kodit­tomat elävät erit­täin heikois­sa olois­sa maas­sa, jol­la on vis­si­in maail­man toisek­si suurim­mat öljyvarat.

  12. Suo­mi pelas­taa siis 200 ihmistä joltain leir­iltä jos­sa on 100 000. Siis tämä on kaik­ki mitä Suo­mi aikoo tehdä ja sil­lä hyvä. 

    Osmo tässä yrit­tää vale­hdel­la että “200 luku­taidot­toman roudaami­nen suomeen” tai “100 000 ihmisen roudaami­nen naa­puri­mai­hin” ovat ne vai­h­toe­hdot, jos­ta pitää mei­dän pitää valita.

    Näi­den 200 ihmisen asut­ta­mi­nen ikuis­es­ti naa­puri­maan aidat­tui­hin tur­is­ti­hotellei­hin tulee halvem­mak­si kuin rah­taami­nen suomeen. Nämä ovat ne vai­h­toe­hdot. Jos val­in­ta on vaikea, asi­aa voidaan kysyä vaik­ka pako­laiselta itseltään.

    ( Tjaa. Asi­aa voi kysyä vaik­ka min­ul­ta, viet­täisin mielu­um­min lop­puelämän kivas­sa hotel­lis­sa Tunisi­as­sa kuin kak­sios­sa Varissuolla. )

    1. Sep­po Ryväs:

      Osmo tässä yrit­tää vale­hdel­la että “200 luku­taidot­toman roudaami­nen suomeen” tai “100 000 ihmisen roudaami­nen naa­puri­mai­hin” ovat ne vai­h­toe­hdot, jos­ta pitää mei­dän pitää valita.

      Täl­laista tämä keskustelu taas on. Maa­han­muut­tokri­it­tiset ovat niin kiihkeästi jumi­u­tuneet mieliku­vi­in­sa luku­taidot­tomista kameli­na­ja­jista, että kun sanon, että leireiltä tulisi pelas­taa parhait­en koulute­tut, Ryväs puhuu yhä lukutaidottomista.
      Kävis­it joskus pako­laisleir­il­lä, niin et puhuisi mitään mukavas­ta hotel­lista Tunisiassa.

  13. Tässä kehi­tys­maid­en eli­itin kalastelus­sa on kyl­lä mielestäni suurikin moraa­li­nen ongelma. 

    Kun län­si­maat keräävät rusi­nat pul­las­ta ja pako­laisleiri joskus palaa maa­hansa, palaa se huo­mat­tavasti heikom­pana ryh­mänä kuin lähtiessään. 

    Ihmiset, joi­ta kipeim­min tarvit­taisi­in maan jälleen­rak­en­tamiseen, opet­ta­jik­si, ter­vey­den­huoltoon, maan olo­jen suun­nit­telu­un ja hallintoon, on imuroitu muualle. 

    Kyl­lä me pär­jäämme ilman kehi­tys­maid­en koulutet­tu­ja. Äärim­mäisen itsekästä viedä se väestönosa mei­dän tarpeita­mme palvele­maan, jota tule­vaisu­udessa eniten tarvi­taan paikan päällä. 

    Olen sitä mieltä, että pako­lais­poli­ti­ik­ka saa olla aidon human­i­taarista ilman mui­ta intresse­jä. Suo­mi voisi keskit­tyä otta­maan jonkun tietyn hyvin heikon ryh­män edus­ta­jia, esim. vam­maisia lap­sia ja erikois­tua hei­dän kuntoutuk­seen­sa. Sil­loin tietysti kiin­tiö olisi pienem­pi, jos käytet­tävis­sä olisi sama raha. 

    Pako­lais­poli­ti­ik­ka ja muu maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka minus­ta tulee pitää eril­lään toi­sis­taan. Oleskelu­lu­van ja sosi­aalietu­udet ilman tur­va­paikkas­ta­tus­ta saa liian löysin perustein. Siihen valikoivu­ut­ta mielu­um­min sen mukaan, mikä on koulu­tus ja mitkä mah­dol­lisu­udet on kotoutua. Esim. luku­taito (aikuisella)on välttämättömyys.

  14. Gazan kaistal­la asuu 1,3 miljoon­aa ihmistä, pako­laisleireil­lä näistä alle puoli miljoonaa. 

    Tuo meinaisi Suomeen suh­teutet­tuna, ettei tänne tulisikaan kuut­ta miljoon­aa pietar­i­laista, vain kak­si miljoonaa.

    Ne olisikin jo help­po asut­taa, vai? 😉

  15. Ihmiset, joi­ta kipeim­min tarvit­taisi­in maan jälleen­rak­en­tamiseen, opet­ta­jik­si, ter­vey­den­huoltoon, maan olo­jen suun­nit­telu­un ja hallintoon, on imuroitu muualle. 

    Tai sit­ten he, ainakin osa heistä, halu­aa pala­ta rak­en­ta­maan omaa maataan. Län­si­mais­sa han­kit­tu koulu­tus ja työkoke­mus eivät siinä ole ainakaan haitaksi.

  16. Olen samaa mieltä Eli­nan kanssa:

    […] pako­lais­poli­ti­ik­ka saa olla aidon human­i­taarista ilman mui­ta intresse­jä. […] Pako­lais­poli­ti­ik­ka ja muu maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka minus­ta tulee pitää eril­lään toisistaan.

    Armo­ton tur­va­paikan­hak­i­japoli­ti­ik­ka tun­tuu vaikeal­ta toteut­taa, kun ihmiset ker­ran ovat läht­e­neet joil­takin seuduil­ta liik­keelle. Kanadaa on mon­ta ker­taa kehut­tu, Osmokin on kehunut. Taidan­pa ryhtyä tutki­maan Kanadan periaatteita.

  17. Tietääkö joku, mil­laiset mah­dol­lisu­udet leir­iltä pelaste­tul­la pako­laisel­la on aut­taa leiri­in jääviä suku­laisi­aan? Pystyykö esim. Suomes­sa työl­listynyt pako­lainen tien­aa­mal­laan rahal­la mah­dol­lis­ta­maan suku­lais­las­ten­sa koulu­tuk­sen jos­sain leirin ulkop­uolises­sa opinahjos­sa? Tai aut­ta­maan per­heen­sä ulos leir­iltä inhimil­lisem­pi­in olosuhteisiin?

  18. Gazan kaistaa kai tuskin voi kut­sua maak­si, ja jos voisi, niin har­va nos­taisi sitä esimerkik­si siitä, miten maa­ta pitäisi hallita.

  19. Mik­si pidän oikeutet­tuna valikoi­da pako­laisleireiltä niitä, joil­la on parhaat edel­ly­tyk­set men­estyä teol­lises­sa yhteiskunnassa.
    1) He hyö­tyvät muu­tos­ta enem­män kuin ne, joiden on vaikea työl­listyä teollisuusmaassa;
    2) Taloudelli­nen sal­do heistä on vas­taan­ot­ta­ja­malle ainakin posi­ti­ivisem­pi, ellei posi­ti­ivisem­pi. Samal­la talop­udel­lisel­la uhrauk­sel­la voi pelas­taa enemmän;
    3) Hei­dän osaamiseen­sa ei ole pako­laisleireil­lä mitään käyt­töä, jol­loin osaami­nen vähe­nee. Lääkäre­itä ei pidä ottaa, kos­ka heitä siel­lä tarvitaan.
    4) Pako­laisleireille jäävät suku­laiset hyö­tyvät siitä, kos­ka muut­ta­jat lähet­tävät huo­mat­ta­van paljon rahaa koti­mai­hin­sa; tuo rahavir­ta on itse asi­as­sa selvästi suurem­pi kuin koko kehitysapu.
    5) Koulutet­tu­jen pako­lais­tenb osaami­nen kehit­tyy teol­lisu­us­mais­sa. Jos pako­laisu­us joskus purkau­tuu, mon­et heistä palaa­vat rak­en­ta­maan kotimaitaan.

    Eli­nan aja­tus, että human­itäärisen toimin­nan tulee olla täysin epäit­sekästä (minkä lisäk­si hän tun­tuu vas­tus­ta­van sitä noin yleen­sä) ja siir­to­laisu­u­den täysin itsekästä, johtaa hyvin tehot­tomaan lopputulokseen.

  20. Tässä kehi­tys­maid­en eli­itin kalastelus­sa on kyl­lä mielestäni suurikin moraa­li­nen ongelma.

    Kun län­si­maat keräävät rusi­nat pul­las­ta ja pako­laisleiri joskus palaa maa­hansa, palaa se huo­mat­tavasti heikom­pana ryh­mänä kuin lähtiessään.

    Ihmiset, joi­ta kipeim­min tarvit­taisi­in maan jälleen­rak­en­tamiseen, opet­ta­jik­si, ter­vey­den­huoltoon, maan olo­jen suun­nit­telu­un ja hallintoon, on imuroitu muualle. 

    Mitään loogista pakkoa­han näille pako­laisille ei olisi antaa sen enem­pää kansalaisu­ut­ta tai pysyvää oleskelulu­paa muu­ta­maan vuo­teen. Jos tilanne para­nee nopeasti, niin voitaisi­in­han hei­dät palaut­taa koti­maa­hansa (vaik­ka siis Osmon esit­tämil­lä rajae­hdoil­la tämä ei olisikaan Suomen etu­jen mukaista, ja heil­lä olisi tietysti mah­dol­lisu­us etsiä ei-human­itääri­nen oleskelulu­pa muual­ta). Sen sijaan jos kri­isi jatkuu, kuten se usein jatkuu, vuosikym­meniä, ei tämä elit­ti hyödytä sen enem­pää itseään kuin ketään muu­takaan siel­lä leir­il­lä, ja mah­dol­lisu­us että sen jäsen voisi joskus tehdä jotain merkit­tävästi hyödyl­listä oman van­han koti­maansa eteen lienisi suurem­pi siinä tapauk­ses­sa, että hän olisi han­kkin­ut työkoke­mus­ta kelvol­lis­es­ti toimi­vas­sa yhteiskun­nas­sa leir­il­lä istu­misen sijaan. 

    Varmin tapa vahvis­taa käsi­tys­tä, että humain­tääriset maa­han­muut­ta­jat ovat pysyviä yhteiskun­nan elät­te­jä, on tarkoituk­sel­la valikoi­da sel­l­aisia tuli­joi­ta, jot­ka hyvin suurel­la toden­näköisyy­del­lä ovat pysyviä yhteiskun­nan elättejä.

  21. Eli­na
    “Kyl­lä me pär­jäämme ilman kehi­tys­maid­en koulutet­tu­ja. Äärim­mäisen itsekästä viedä se väestönosa mei­dän tarpeita­mme palvele­maan, jota tule­vaisu­udessa eniten tarvi­taan paikan päällä.”

    Maanti­eteel­liset etäisyy­det ovat nykyaikana pitkälti menet­täneet per­in­teisen merk­i­tyk­sen­sä. Henkiset etäisyy­det ovat ne oleel­lisem­mat. Kun köy­hempi­en, ja mik­sei myös itseasi­as­sa rikkaampi­en, maid­en eli­it­tiä ja keskilu­okkaa tulee tänne ja verkos­toituu yhteiskun­taamme, he samal­la verkos­toi­vat omat maansa mei­dän verkos­toi­himme. Hei­dän kanssansa ja kaut­tansa sit­ten pystymme kehit­tämään maail­man­laa­juista työn­jakoa kaikkia hyödyt­täväl­lä taval­la. Tuo on ekol­o­gis­takin. Ei tarvitse matkustel­la niin paljon ollak­seen kan­sain­välisessä vuorovaikutuksessa;-)

  22. Riit­ta kir­joit­ti 24.3.2010 kel­lo 10:18
    “Tuo meinaisi Suomeen suh­teutet­tuna, ettei tänne tulisikaan kuut­ta miljoon­aa pietar­i­laista, vain kak­si miljoonaa.”

    Gaza Strip refugees in camps 499,231 , Reg­is­tered refugees 1,090,932

    http://www.unrwa.org/etemplate.php?id=253

    Suomeen ja pietar­i­laisi­in ver­rat­tuna tuo siis tarkoitaisi, 5 miljoon­aa leireille ja 10 miljoon­aa alku­peräisväestön joukkoon.

  23. Gazan palesti­inalais­pako­laiset ver­tau­tu­vat pietar­i­lais­ten sijaan parem­min siihen, kun Suo­mi asut­ti kar­jalaiset 2. maail­man­so­dan jäl­keen. Sama kieli ja kult­tuuri. Tärkeä ero on siinä, että muu­ta­man vuo­den jäl­keen kar­jalaiset oli asutet­tu, kun taas Gazas­sa ihmiset edelleen asu­vat “pako­laisleireis­sä”, vaik­ka puhutaan suun­nilleen samaan aikaan (1947) käy­dyn sodan tuot­tamista pako­lai­sista. Ok, kar­jalaisia oli “vain” 10% Suomen väestöstä ja kyl­lä hei­dänkin asut­tamiseen omat ongel­mansa liit­tyivät, mut­ta sanois­in kyl­lä, että Suo­mi on osan­nut hoitaa lähialueen pako­laiset aika lail­la parem­min kuin moni muu. 

    Palesti­inalai­sista sanois­in vielä sen, että heitä pide­tään pako­laisi­na edelleen puh­taasti poli­it­ti­sista syistä. Hei­dän avul­la palesti­inalaiset voivat edelleen pitää vaa­timuk­sia Israelin alueeseen. Jos hei­dät asutet­taisi­in ja las­ket­taisi­in nor­maaleik­si asukkaik­si, voisi­vat he luop­ua 1947 vuot­ta edeltänei­den rajo­jen vaa­timuk­sista (kuten Suo­mi on tehnyt Kar­jalan suh­teen) ja tämä saat­taisi helpot­taa edes vuo­den 1967 rajo­jen mukaisen Palesti­inan muodostamista.

    1. Gazan pako­laisia ei voi ver­ra­ta siir­tokar­jalais­ten asut­tamiseen. Voisi ver­a­ta, jos Suomelle olisi jätet­ty Lapin käsi­var­si, jonne kaik­ki suo­ma­laiset olisi asutet­tu vil­jelemää’n hedelmäl­listä maata.

  24. kor­jaus edel­liseen, leireil­lä asu­vat on las­ket­tu myös rek­isteröi­ty­i­hin mukaan

    Suomeen ja pietar­i­laisi­in ver­rat­tuna tuo siis tarkoitaisi, 5 miljoon­aa leireille ja toinen 5 miljoon­aa alku­peräisväestön joukkoon.

  25. Eli­na: “Olen sitä mieltä, että pako­lais­poli­ti­ik­ka saa olla aidon human­i­taarista ilman mui­ta intressejä.”

    Saa olla, mut­ta ei tarvitse. Kak­si kär­pästä yhdel­lä iskul­la on parem­pi kuin yksi, eikä machi­avel­lis­mi ole ruma sana. Jos sel­l­ainen ihme joskus tapah­tuu kuin olo­jen nor­mal­isoi­tu­mi­nen kri­isialueil­la, on hyvä että maail­mal­la on (toiv­ot­tavasti) men­estyneitä maan­miehiä juurikin noista Osmon mainit­semista syistä.

    Pääa­sia kuitenkin on että räy­hä­fun­da­men­tal­is­tit (yleen­sä nuo­ria miehiä) jätetään otta­mat­ta. Olen ymmärtänyt että näitä on tar­jol­la riit­tämi­in, ja aika usein jostain muual­ta kuin varsi­naisil­ta kri­isialueil­ta vaik­ka näin väittäisivätkin.

  26. Uskoak­seni parhait­en pako­laisu­ut­ta voitaisi­in hillitä luop­umal­la län­si­mais­sa tai edes tääl­lä EU:ssa, maat­alous­tu­ista ja tuon­nin esteistä. Täl­löin kehi­tys­maid­en teho­ton maat­alous pää­sisi posi­ti­ivisen kier­teen alku­un: lisää tulo­ja -> investoin­te­ja työn tuot­tavu­u­den lisäämiseen -> lisää tulo­ja -> lisää koulu­tus­ta -> monipuolisem­paa bisnestä jne.

  27. Eli­na:

    Tässä kehi­tys­maid­en eli­itin kalastelus­sa on kyl­lä mielestäni suurikin moraa­li­nen ongelma.

    Ei tää oo mikään ongel­ma. Sen eli­itin tuot­ta­mi­nen ja lähet­tämi­nen maail­malle on tuot­toisaa toim­intaa niille, jot­ka jäävät jälkeen.

    Sen lisäk­si se tietysti kas­vat­taa niiden lähti­jöi­den elin­ta­soa huomattavasti.

    Äärim­mäisen itsekästä viedä se väestönosa mei­dän tarpeita­mme palvele­maan, jota tule­vaisu­udessa eniten tarvi­taan paikan päällä.

    Minus­ta on äärim­mäisen itsekästä estää joitakin ihmisiä tule­mas­ta tänne, jot­ka hyödyt­täi­sivät sekä itseään, että meitä.

  28. Osmo, väitätkö tosi­aan, että ara­bi­en hal­tu­un jäänei­den aluei­den suhde niihin alueisi­in, jot­ka Israel val­tasi pakoon­läht­eneiltä arabeil­ta 1947, oli sama kuin käsi­var­ren ja koko muun Suomen? 

    Käsi­var­res­sa ei asu juuri ketään. Kuten tääl­läkin on mainit­tu, niin Gaza olisi iso kaupun­ki ilman pako­laisi­akin. Ver­tauk­sesi on siis täysin absur­di. Sitä pait­si eihän kaikkia palesti­inalaisia sinne ole asutet­tu, vaan heitä asuu sekä Län­sir­an­nal­la että Libanon­is­sa. Tai ainakin asui, Libanon kai tosin jos­sain vai­heessa kyl­lästyi hei­dän har­ras­taa­mansa Israeli­in hyökkäi­lyyn ja sen tuomi­in vas­taiskui­hin ja heit­ti hei­dät ulos. 

    Tämä on muuten asia, mikä yleen­sä liit­tyy ongel­mana lähialueelle sijoitet­tui­hin pako­laisi­in. Hehän ovat yleen­sä sodas­sa häviölle jääneitä. Heil­lä on yleen­sä kova hinku iskeä voit­ta­jaa vas­taan, mikä sit­ten johtaa voit­ta­jan kos­toiskui­hin rajan yli leirei­hin. Palesti­inan lisäk­si tätä on tapah­tunut ainakin Ruan­dan hutu­pako­lais­ten kohdal­la Kongossa.

  29. Olen alus­tavasti silmäil­lyt Kanadan val­tion viral­lista maa­han­muut­ta­jain­foa sekä val­tion auk­torisoimaa lakimi­esten ylläpitämää maahanmuuttoinfosivustoa. 

    Silmäi­lyn jäl­keen käsitän vielä vähem­män sitä, että Suomen maa­han­muut­tokeskustelus­sa voidaan sotkea human­i­taari­nen ja muu maa­han­muut­to (mieli tekee kut­sua sitä siir­to­laisu­udek­si, kos­ka se on niin selvä ter­mi) niin huo­let­tomasti ja toiv­ot­tomasti keskenään. Jopa Helsin­gin Sanomat suures­sa kalli­is­sa kyse­ly­tutkimuk­ses­saan sot­kee nämä.

    En ainakaan pikasilmäi­lyl­lä ole saanut Kanadas­ta sitä kuvaa, että siel­lä otet­taisi­in Suomea hyvin paljon hellem­min human­i­taari­sista syistä tuli­jat vas­taan. Lakimi­esten sivul­la hehkute­taan Kanadaa ihanana maana siir­to­laisille, mut­ta ei siel­lä sit­ten edes puhuta muista kuin töi­hin tuli­joista. Pistey­tys­sivuil­ta voi arvioin­tilo­mak­keel­la pyytää omat pis­teen­sä — tek­isi mieli piru­ut­tani täyt­tää ja lähet­tää lomake ja kat­soa kuin­ka käy. 😀

  30. Osmo on siis sitä mieltä, että asi­as­sa (ehkä poli­ti­ikas­sa laa­jem­minkin?) täy­tyy nou­dat­taa util­i­taris­tista eti­ikkaa. Tämähän olisikin jo hyvä lähtöko­h­ta, että edes osa­puilleen tiedet­täisi­in mitä olemme tekemässä ja mik­si. Nyt vain kaik­ki osoit­ta­vat poli­it­tista kor­rek­tiut­taan ja keskustelus­sa lyödään sekaisin (tahal­laan?) tur­va­paikan hak­i­jat, “lait­tomat maa­han­tuli­jat”, työvoiman tarve, puo­lalaiset ydin­reak­torin rak­en­ta­jat jne.

  31. Kanadas­sa on jär­jestelmä, jon­ka avul­la yksi­tyiset ihmiset voivat omaa henkilöko­htaista vakau­mus­taan nou­dat­taak­seen tukea ja aut­taa henkises­ti ja rahal­lis­es­ti pako­laisia (refugees) (Spon­sor­ing refugees):

    Each year, mil­lions of peo­ple around the world are forced to flee their home­lands to escape per­se­cu­tion, war or severe human rights abus­es. Often these peo­ple are nev­er able to return home.
    Groups and indi­vid­u­als can spon­sor refugees from abroad who qual­i­fy to come to Canada.
    Spon­sors are respon­si­ble for pro­vid­ing finan­cial set­tle­ment assis­tance (except for Joint Assis­tance Spon­sor­ship cas­es) for refugees once they arrive in Cana­da. Spon­sors must also pro­vide emo­tion­al and sig­nif­i­cant set­tle­ment assis­tance for the dura­tion of the spon­sor­ship period.
    Most spon­sor­ships last for one year, but some refugees may be eli­gi­ble to receive assis­tance from their spon­sors for a longer peri­od of time.

    (Kutakuinkin seu­raa­va sisältö: “Joka vuosi miljoonat ihmiset kaikkial­la maail­mas­sa joutu­vat pak­en­e­maan koti­maas­sa hei­hin kohdis­tu­vaa vain­oa, sotaa tai ihmisoikeuk­sien loukkauk­sia. Usein nämä ihmiset eivät enää mil­loinkaan voi pala­ta koteihinsa.
    Yksi­ty­ishenkilöt ja yhteisöt voivat tukea pako­laisia, joil­la on edel­ly­tyk­siä tul­la Kanadaan.

    Tuk­i­joiden tulee huole­htia pako­lais­ten taloudel­lis­es­ta aut­tamis­es­ta (luku­unot­ta­mat­ta Joint Assis­tance Spon­sor­ship –tapauk­sia) sen jäl­keen, kun nämä saa­pu­vat Kanadaan. Tuk­i­joiden tulee myös koko tuk­i­jak­son ajan aut­taa pako­laisia kotou­tu­maan henkisesti.

    Useim­mat tuk­i­jak­sot ovat vuo­den pitu­isia, mut­ta jotkut pako­laiset voivat olla oikeutet­tu­ja saa­maan tuk­i­joil­taan avus­tus­ta pitem­pään.”)

  32. “Noil­la pako­laisleireil­lä ei voi tehdä mitään. Ihmiset ovat siel­lä säilössä.”

    Muu­ta­ma ehdo­tus ongel­man ratkaisemiseksi:

    1) Laite­taan koulutet­tu ryh­mä ihmisiä vetämään leir­iä ja uno­hde­taan koko “paikalliset pitää aktivoida”-löpinä. Ale­taan vetämään leir­iä kuin kol­hoosia ja asete­taan tuotan­to­tavoit­teet “ken ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä”-periaatteella. Naa­puri­val­tioil­la voi olla oma sanansa san­ot­ta­vana kun hei­dän mailleen raken­netaan uusia kaupunke­ja kysymät­tä heiltä mitään. Tämä ei ole mitään heikko­her­moi­sen human­istin hom­maa, vaan vaatisi Stal­in­in luon­teen­lu­ju­udel­la ja ‑laadul­la varustet­tu­ja johtajia.

    2) Käy­dään tap­pa­mas­sa ongel­man alku­peräiset aiheut­ta­jat ja annetaan ihmis­ten palail­la takaisin. Parin kol­men dik­tatu­urin jäl­keen ongel­man mit­takaa­va piene­nee merkit­tävästi, kun kukaan ei uskalla riskeer­a­ta monikansal­lis­ten joukko­jen vihaa (ehkä Israelia luku­unot­ta­mat­ta). Käytän­nössä täl­lä on vähän pienem­mät mah­dol­lisu­udet toteu­tua kuin maail­man­rauhal­la noin yleis­es­ti. Yksikään län­si­maa ei alista armei­jaansa YK:n alaisu­u­teen, ain­oas­taan jenkeil­lä ja briteil­lä on edes kykyä toimia isom­mas­sa mit­takaavas­sa ulko­mail­la ja Kiina, Venäjä jne. aja­vat peit­telemät­tä omaa etuaan.

    3) Jätetään leir­it oman onnen­sa nojaan ja annetaan nälän ja sairauk­sien hoitaa hom­ma. Tämä taitaa olla nykyi­nen menet­te­ly­malli mii­nus ne pari onnekas­ta jot­ka ote­taan länsimaihin.

    Kuinka­han paljon afrikkalainen sodankäyn­nin kult­tuuri vaikut­taa pako­lais­määri­in? Mieleen tule­vat zulut, joiden imperi­u­min raken­nus aiheut­ti aikanaan täysin saman­laisia pako­laisaal­to­ja. Sotien tavoit­teena oli val­la­ta maa­ta ja ajaa alku­peräisas­ukkaat pois, jot­ta imperi­u­mi vahvis­tu­isi. Vas­taavaa Leben­sraum-peri­aatet­ta ei edes Euroopas­sa, man­tereista sotaisim­mal­la, ole ajanut kuin yksi varsin tun­net­tu diktaattori. 

    Mikäli sodat eivät Afrikas­ta lopu (ja mihinkäs ne lop­puisi­vat), pako­laisaal­to­ja on odotet­tavis­sa jatkos­sakin. Har­mi ettei Euroopal­la ole selkärankaa tehdä asialle mitään vaan kaik­ki joil­la on kak­si jeep­piä ja lip­pu voivat muo­dostaa jatkos­sakin oman vallankumousarmeijansa.

  33. Osmon lis­taan kommentteja: 

    1) He hyö­tyvät muu­tos­ta enem­män kuin ne, joiden on vaikea työl­listyä teollisuusmaassa;

    En nyt tiedä mil­lainen hyö­tymit­tari on kyseessä? 

    Minus­ta kuitenkin eniten hyö­tyy ihmi­nen, joka on välit­tömässä hen­gen­vaaras­sa leirin huonois­sa olo­suhteis­sa — eli pahasti vajaakun­toinen henkilö. Eiköhän ihmisen suurin hyö­ty ole olla elossa?

    2) Taloudelli­nen sal­do heistä on vas­taan­ot­ta­ja­malle ainakin posi­ti­ivisem­pi, ellei posi­ti­ivisem­pi. Samal­la talop­udel­lisel­la uhrauk­sel­la voi pelas­taa enemmän;

    En täysin ymmär­rä tätä muo­toilua, mut­ta jos lähde­tään vas­taan­ot­ta­ja­maan taloudel­lis­es­ta hyöy­dys­tä perustele­maan pako­lais­poli­ti­ikkaa, niin sil­loin ei kan­na­ta ottaa yhtään ketään. 

    Sil­lä rahal­la, mil­lä tänne ote­taan pako­laisia, aute­taan vähin­tään tuhat­ta muu­ta olen­nais­es­ti pako­laisleir­il­lä. Ja taloudel­lis­in­han ratkaisu on lait­ta­mat­ta koko asi­aan sentin hyrrää…

    3) Hei­dän osaamiseen­sa ei ole pako­laisleireil­lä mitään käyt­töä, jol­loin osaami­nen vähe­nee. Lääkäre­itä ei pidä ottaa, kos­ka heitä siel­lä tarvitaan.

    Aina koulute­tum­mat ja sivistys­tä omaa­vat ihmiset hei­jas­tu­vat ympäristöön. Pako­laisleir­il­lä ei ole muu­ta kuin aikaa. Joku ker­too lap­sille tari­noi­ta, joku opet­taa kir­jaimia, joku suun­nit­telee logis­ti­ikkaratkaisu­ja vedenjakeluun. 

    Eikö juuri äärim­mäisen vaikeis­sa olois­sa ole käyt­töä tiedolle ja osaamiselle. Tääl­lä Suomes­sako sitä kipeäm­min tarvitaan?

    4) Pako­laisleireille jäävät suku­laiset hyö­tyvät siitä, kos­ka muut­ta­jat lähet­tävät huo­mat­ta­van paljon rahaa koti­mai­hin­sa; tuo rahavir­ta on itse asi­as­sa selvästi suurem­pi kuin koko kehitysapu.

    Hyö­tyvätkö tosi­aan suku­laiset tästä tai yleisem­min sotaa käyvä maa, jos­ta pako­lainen on lähtöisin? 

    Eivätköhän nämä rahalähetyk­set ainakin afrikkalaises­sa jär­jestelmässä uppoa lähin­nä kor­rup­tioon taval­la tai toisella. 

    5) Koulutet­tu­jen pako­lais­tenb osaami­nen kehit­tyy teol­lisu­us­mais­sa. Jos pako­laisu­us joskus purkau­tuu, mon­et heistä palaa­vat rak­en­ta­maan kotimaitaan.

    Palaa­vatko? Onko tästä jotain kan­sain­välisiä selvi­tyk­siä esit­tää? Käsit­tääk­seni palaa­vat hyvin vähän. 

    Eli­nan aja­tus, että human­itäärisen toimin­nan tulee olla täysin epäit­sekästä (minkä lisäk­si hän tun­tuu vas­tus­ta­van sitä noin yleen­sä) ja siir­to­laisu­u­den täysin itsekästä, johtaa hyvin tehot­tomaan lopputulokseen.

    Mis­sähän ja mil­loin­han olen vas­tus­tanut human­i­taarista toim­intaa “noin yleensä”? 

    Nämä kaljun alaiset sähköiset impulssit voisi pitää omana aivo­varan­ton­aan tai lait­taa sit­ten jonkin sitaatin min­ul­ta, jot­ta muutkin voisi­vat arvioi­da asian laitaa. Turhaut­tavaa nyt vain tode­ta, että mitään tuol­laista en koskaan ole sanonut.

  34. Suomen kirkkaasti isoin ulko­maalais­ryh­mä on venäläiset.

    Eli­na:

    Kyl­lä me pär­jäämme ilman kehi­tys­maid­en koulutet­tu­ja. Äärim­mäisen itsekästä viedä se väestönosa mei­dän tarpeita­mme palvele­maan, jota tule­vaisu­udessa eniten tarvi­taan paikan päällä.

    Kehi­tys­mais­sa koulute­tut ja teol­lisu­us­mai­hin muut­ta­neet lienevät eri mieltä asiasta.

  35. Voihan sitä valikoin­tia yrit­tää, mut­ta olen edelleen skepti­nen onnis­tu­misen suh­teen. Joitain asioi­ta voi tes­ta­ta, mut­ta jos pääsy­vaa­timus on paper­it jonkun kri­isi­val­tion yliopis­tos­ta niin eiköhän noi­ta tutk­in­to­todis­tuk­sia kohtaa saa leireiltä pien­tä kor­vaus­ta vastaan.

    Ja se on muuten jotenkin has­su vaa­timus että maas­ta joka on niin huonos­sa tilas­sa että sieltä lähde­tään pako­laisik­si on toimi­va koulutusjärjestelmä.

  36. Eiköhän suurim­mat tulok­set saavutet­taisi toimit­ta­mal­la paikalle tarvikkei­ta, joil­la ihmisille saataisi­in mielekästä tekemistä. Jos tur­val­lisu­us- ja vesi­ti­lanne on edes jotenkin kohtu­ulli­nen niin 2000-luvun palveluy­hteiskun­tai­hanteen mukaisen paikan rak­en­t­a­mi­nen pitäisi sujua kädenkäänteessä.

    Käytän­nössä kaik­ki tarvikkeet saataisi­in ilmaisek­si län­si­maid­en ylijäämä‑, dump­paus- ja elvy­tys­varas­toista. Ruo­ka, lap­sille OLPC-läp­pärit, san­i­teet­ti­jär­jeste­lyt, aurinkopa­neel­it ja ammat­ti­henkilökun­taakin var­maan löy­ty­isi län­si­maista koulut­ta­maan hiero­jia ja kengänkiillottajia.
    Sit­ten vain pikaraitio­vaunu­jen kiskot lento­ken­tän ja helminauhaleirien välille. Koko toim­inta voitaisi­in rahoit­taa raket­ti­mais­es­ti arvoaan kas­vat­tavien tont­tien ja asun­to­jen kaupalla.

  37. Ongel­ma on mit­takaa­va ja ratkaisua haetaan pako­lais­ten valin­nas­ta. Sil­loin ilmeinen ratkaisu olisi että Suo­mi valikoisi pako­lais­ryh­mät laadun sijas­ta koon mukaan. Erikois­tu­taan esim. yksit­täisi­in ihmisoikeusak­tivis­tei­hin per­hei­neen ja muu­ta­man kymme­nen kokoisi­in per­he ja kyläy­hteisöi­hin ja jätetään tuhat­päiset joukot isoille maille. Ja valit­taisi­in leir­iltä suo­raan kokon­ainen perhe. 

    Pako­lais­toim­inta on kuitenkin vain oireen hoita­mista ja sen jokainen ymmärtää. Joten pitäisikö toimin­nan hyö­ty­o­dotuk­setkin mitoit­taa sen mukaan.

  38. Mah­do­ton yhtälö ratkaista oikeudenmukaisesti!
    Jos Osmon heiton mukaan toimisimme ääri­hu­maanisti, toisimme maa­hamme pari miljoon­aa kaikkein huono-osais­in­ta, siis vam­maisia, liikun­takyvyt­tömiä, sokei­ta jne.Eivätkä siinä vielä läh­eskään kaik­ki eniten hädä­nalaiset tulisi autetuiksi.
    Vii­sain­ta siis lie­nee toimia hyö­tynäköko­hdan mukaises­ti, ja päästää tänne ihmisiä, joista tulee nopeaasti yhteiskun­tamme veroa­mak­savia ja hyödyl­lisiä jäseniä.
    Mik­si joku halu­aa lopet­taa kiin­tiö­pako­lais­ten oton? Tämä toim­inta­han on tiukasti hanskassa,päinvastoin kuin turvapaikanhaku.

  39. “Eiköhän suurim­mat tulok­set saavutet­taisi toimit­ta­mal­la paikalle tarvikkei­ta, joil­la ihmisille saataisi­in mielekästä tekemistä.”

    Ei. Tätä on nyt tehty her­ra ties kuin­ka kauan, ja suurin osa paikalle raa­ha­tus­ta roinas­ta on ruos­tunut käyt­tökelvot­tomak­si pitkän aikaa sit­ten. Jos sinne jotain pitäisi viedä, niin ihmisiä jot­ka piiskaa­vat paikalliset nälän ja muiden ran­gais­tusten uhal­la tekemään töitä. Tehkööt alku­un vaik­ka tarpeet­to­mia töitä, kun­han kult­tuuri­in saadaan iskostet­tua aja­tus työn­tekemisen vält­tämät­tömyy­destä (nk. luter­i­lainen työmoraali).

  40. Jatkan hiukan tuos­ta ideas­ta, että pako­laiset pitäisi myy­dä huu­tokau­pas­sa eniten tar­joavalle, kos­ka se herät­ti sen ver­ran mie­lenki­in­toa, että ei ollenkaan ilmestynyt tänne muiden luettavaksi.

    Maail­mal­la­han on jonkin ver­ran keskuste­lut siitä, pitäisikö adop­ti­o­lapset myy­dä, kos­ka se olisi tehokkain eli kaikkia osa­puo­lia eniten hyödyt­tävä tapa. Samoin on ollut keskustelua siitä, pitäisikö elinkaup­pa sal­lia niin, että köy­hä voisi myy­dä esimerkik­si munuaisen­sa rikkaalle. 

    Näitä ehdo­tuk­sia tulee sel­l­aiselta aate­su­unnal­ta, että luulisin mon­en tän­nekin kir­joit­ta­van myötäilevän täl­laisia ehdo­tuk­sia ainakin peri­aat­teessa. Pitäisi­hän kaik­ki muukin pistää markki­noille, kun­han ensin maail­mankaikkeus inter­nal­isoidaan jot­ta ei syn­ny exter­nali­teet­te­ja. Ei tule tehokku­ustap­pi­oi­ta ja on sik­si ylivoimaisen moraal­ista toim­intaa, nääs.

    Mik­si sit­ten pako­laisia ei saisi myy­dä? En viit­si pohtia asi­aa enem­pää, kos­ka tämä viesti var­maan sensuroidaan.

  41. ‘Palesti­inan lisäk­si tätä on tapah­tunut ainakin Ruan­dan hutu­pako­lais­ten kohdal­la Kon­gos­sa.’ (Samuli Saarelma)
    Jo edel­lisel­lä kier­roksel­la. Ruan­dan sisäl­lis­so­ta alkoi, kun Ugan­das­sa asu­vat tut­si­pako­laiset pet­tyivät Ugan­dan hal­li­tuk­sen lupauk­si­in (he eivät saa­neetkaan maan kansalaisu­ut­ta, lähin­nä ugan­dalais­ten maa­han­muut­tokri­itikoiden vas­tus­tuk­sen takia) ja läh­tivät val­taa­maan isien­sä maita.

  42. “Mik­si sit­ten pako­laisia ei saisi myydä?”

    Kuka heitä ostaisi? Meil­lähän on jo työvoimalle markki­nat ja markki­noiden armot­toman tuomion mukaan suurim­man osan pako­lai­sista hin­ta on pyöreä nolla.

  43. En kyl­lä ymmär­rä yhtään nim­imerkin jrn ajatuk­sen­juok­sua. Sin­ul­la on hyvin out­o­ja ratkaisue­hdo­tuk­sia. Halu­aisitko ava­ta niitä hieman?

  44. Mikä niis­sä jäi epä­selväk­si? Vai­h­toe­hdot ovat karkeasti ottaen ne, että 1) asute­taan pako­laiset pako­laisleiri­in, 2) pakote­taan väki­val­lal­la alku­peräis­maa otta­maan pako­laisik­si läht­e­neet takaisin tai 3) tehdään kuten tähänkin asti eli ei juuri mitään.

    Ykkösessä saat­taa ihme­tyt­tää se, mik­si paikallisia pitäisi pakot­taa mihinkään. Pako­laisleireil­lä iso ongel­ma on fatal­is­mi, objek­ti­na olemisen tunne. Siitä on mur­taudut­ta­va eroon vaik­ka (tai min­un ehdo­tuk­ses­sani nimeno­maan) väkisin.

    Sodankäyn­tiä mietin sik­si, että pako­laiskysymyk­sis­sä sota nähdään jon­ain luon­non­voimana. Minus­ta se ei ole pelkästään kohtalonkysymys, vaan asi­aan voidaan myös vaikut­taa. Sitä varten pitäisi ymmärtää sodankäyn­nin luon­net­ta tarkem­min; syys­tä tai tois­es­ta en kuitenkaan juuri ole tör­män­nyt asi­aa käsit­televään keskustelu­un missään.

    Vas­taan mielel­läni jos tarken­nat kysymystäsi.

  45. Eräs kom­men­toi­ja puhuu jois­takin “luku­taidot­tomista” pako­lai­sista niinkuin jostakin itses­tään­selvyytenä. Min­un työ­paikallani on eräs kiin­tiö­pako­lainen, jos­ta on ollut suuri hyö­ty työan­ta­jal­leni. Hän on myös erit­täin sym­pa­at­ti­nen kaveri. Ainakin hänen­laisi­aan saisi tuo­da Suomeen enemmänkin.

  46. Mik­si tuot­taa maa­hamme ei 10-luokan pako­laisia, kun naa­puris­sa on aivan lois­tavaa 10-luokan erit­täin koulutet­tua, ja liki suo­ma­lalaista väkeä pil­vin pimein tarpeisiimme.

    Tois­taal­ta muual­ta tulleet ymmärtävät ole­vansa vier­aas­sa maas­sa ja toiv­ot­tavasti sopeu­tu­vat, kun taas venäläiset saat­taisi­vat kuvitel­la vieläkin ole­vansa Venäjällä…

  47. Tämä men­nee slum­mien kanssa samankaltaiseen ongelmaan.

    On arvioitu, että maail­man slum­mi­aluei­den yhteen­las­ket­tu rahalli­nen arvo olisi noin 10 biljoon­aa taalaa (miljoon­aa miljoonaa) 

    Vähin­tä mitä ‘slum­mi­pako­laisille’ tulisi antaa, on omis­tu­soikeus asun­toon­sa (ilman vuosikausien byrokra­ti­aa) . Se tutk­i­tusti saa ihmiset pitämään parem­paa huol­ta asumuksestaan.

    Näin jonkun videon intialais­es­ta slum­mista, jonne joku fir­ma aikoo rak­en­taa ker­rostalo­ja. Fir­ma vai­h­taa osan taloista slum­mi­laisille, ja tekee lopuil­la bisnestä.

    Suomes­sakin liiku­taan köy­hästä kun­nas­ta rikkaaseen.

  48. Niistä koulute­tu­ista pako­lai­sista on var­maan 90% miehiä. Eikö hyödyl­lisem­pää olisi ottaa naisia, jot­ka syn­nyt­täi­sivät Suomeen lisää veronmaksajia?

  49. Pako­lais­ten pakot­tamises­sa mihinkään siel­lä leir­il­lä on se ongel­ma, ettei se poista fatal­is­mia. Kaik­ki tapah­tuu joka tapauk­ses­sa touhun rahoit­ta­jien ehdoilla.

    On kak­si asi­aa, jot­ka ovat vält­tämät­tömiä mihinkään inhimil­liseen hyv­in­voin­ti­in tai toim­intaan: Ruo­ka (tai rav­in­to, sisältäen veden) ja ener­gia. Kumpaakaan ei voi kor­va­ta mil­lään muul­la. Siel­lä, mis­sä kumpaakaan ei tule lisää, vaik­ka mitä tek­isi (tai toisaal­ta kumpikaan ei vähene, vaik­ka mitä jät­täisi tekemät­tä), on toi­vo aika vähissä. Pako­laisleireille molem­mat tuo­daan ulkoa ulkop­uolis­ten toimes­ta, eikä tälle oikein voi­da mitään. Pako­laisleirien muo­dos­tu­mi­nen pysyväk­si asianti­lak­si ker­too toisaal­ta rahoit­ta­jata­ho­jen resurssien rajal­lisu­ud­es­ta, toisaal­ta hallinnon ja diplo­ma­t­ian epäonnistumisesta.

  50. Edel­lä on esitet­ty eri­laisia oirei­den mukaisia lääk­i­tyk­siä. Kukaan ei ole puut­tunut varsi­naiseen sairauteen: ihmisiä on liikaa. Useimpi­en edel­lä mainit­tu­jen hoito­jen vaiku­tus on se, että ne pahen­ta­vat sairaut­ta, eli lisäävät entis­es­tään ihmis­ten mah­dol­lisu­ut­ta tuot­taa enem­män jälkeläisiä. Ehkä hil­jaisu­us aiheutuu siitä, että todel­lisen ongel­man ratkaisemiseen ei ole ole­mas­sa humaane­ja tai sivistyneitä keinoja.

  51. “Pako­lais­ten pakot­tamises­sa mihinkään siel­lä leir­il­lä on se ongel­ma, ettei se poista fatal­is­mia. Kaik­ki tapah­tuu joka tapauk­ses­sa touhun rahoit­ta­jien ehdoilla.”

    Ker­rankos se nyt naamioidaan tuot­tavak­si toimin­naksi, vrt. työt­tömien aktivoin­ti­toimen­piteet. Lienet kuitenkin samaa mieltä siitä, että leir­illi­nen ihmisiä joka on tot­tunut tekemään töitä, opiskele­maan tms. vaik­ka pakotet­tuna omaa parem­mat eväät jatkoa ajatellen kuin ryh­mä ihmisiä joka on toimit­tanut tyhjää vuosikausia? 

    Ruokaa ja ener­giaa voidaan muuten sään­nöstel­lä ja jakaa palkkiona tehdys­tä työstä. Voi kyl­lä olla haastei­ta löytää tarpeek­si kova­her­moista leirinjohtajaa.

    Aina­han me voimme jatkaa nyky­mallil­lakin ja kuo­ria ker­mat päältä. Mis­tä puheenollen, jos Osmon keskustelu­navauk­ses­sa maini­taan että lukemisen opet­telu ei oikein paikallisille mais­tunut niin eikö ole jok­seenkin selvää mis­tä se “luku­taido­ton kame­likus­ki” on tähän keskustelu­un tupsahtanut?

  52. Hän on myös erit­täin sym­pa­at­ti­nen kaveri. Ainakin hänen­laisi­aan saisi tuo­da Suomeen enemmänkin.

    Nice, sanoo Onslow.

    Sym­pa­at­tisu­us­mit­tari vain käyt­töön pako­laisleir­il­lä. Vähem­män sym­pa­at­tiset jääköön mutaan lojumaan. 

    Kiva saa­da tänne sym­pa­at­tisia ihmisiä. Se olkoon pako­lais­poli­ti­ikkamme perusta.

  53. Nur­mi­järvel­lä ei kuule­ma ole yhtään kiin­tiö­pako­laista eivätkä sinne niitä halua.

    Mut­ta eikö päämin­is­teri Van­hasen velvol­lisu­us olisi ollut jo ajat sit­ten hoitaa kotikun­taansa Nur­mi­järvelle kiin­tiö­pako­laisia, jos Suo­mi ker­ran niitä vas­taan­ot­taa? Tilanne ker­too mielestäni paljon päämin­is­terin kaksi­naa­mais­es­ta ajattelusta.

  54. Nur­mi­järvel­lä ei kuule­ma ole yhtään kiin­tiö­pako­laista eivätkä sinne niitä halua.

    Juu… näin tämän tänään A‑Studiosta.

    Yhä ällöt­täväm­mältä alkaa tun­tua Van­hasen imelä hurskastelu “isoäi­tien” puolesta.

  55. “Sym­pa­at­tisu­us­mit­tari vain käyt­töön pako­laisleir­il­lä. Vähem­män sym­pa­at­tiset jääköön mutaan lojumaan.”

    Höpö, höpö, höpö Eli­na. Lyhyel­lä kom­men­til­lani yritin puhua noiden kaiken maail­man “mamukri­it­tis­ten” har­joit­ta­maa räikeää yleistämistä vas­taan. En voin­ut sisäl­lyt­tää noi­hin pari­in rivi­in koko maa­han­muut­topoli­it­tista ohjel­maani. Keskustelun käymi­nen tun­tuu ole­van vaikeaa.

  56. Tässäkin kom­ment­tiketjus­sa on ajaudut­tu keskustele­maan asial­lis­es­ta ja asi­at­tomas­ta keskustelus­ta asi­as­ta ja asian vierestä. 

    Lainaan Tiedemiestä (en ole var­ma siitä ilah­tuuko hän siitä, että juuri hänen tek­stin­sä joutuu täm­möisen asian ikoniksi, mut­ta mitäs kir­joit­ti niin hyvin :p ):

    Minus­ta vas­tauk­set, joi­ta julk­isu­udessa on esitet­ty, ovat usein aikamoisia blan­ket-argu­ment­te­ja […] ne eivät yleen­sä vas­taa siihen kri­ti­ikki­in, johon ne väit­tävät vastaavansa. 

    Kuun­telin 24.3.2010 MTV3:n Huo­men­ta Suomes­sa Ryssänä Suomes­sa –kir­jan kir­joit­ta­jan haas­tat­telua. Toimit­ta­jan mukaan kir­jas­sa on anek­doot­ti, jon­ka mukaan kir­joit­ta­ja oli pyytänyt lan­goltaan autoa lainaksi, ja lanko oli kieltäy­tynyt lainaa­mas­ta, kos­ka “ryssä haisee”.

    Tästä seu­raa kah­den­laista julk­ista keskustelua: toiset sanovat häpeävän­sä sitä että ovat suo­ma­laisia (toimit­ta­ja sanoi juuri näin), toiset vaikka­pa Hom­ma-foo­ru­mil­la öyhöt­tävät omia solvauk­si­aan tyyli­in “niin haiseekin!”. 

    Ensin­mainit­tu ei vas­taa kysymyk­seen eikä puhu aiheesta, viimemainit­tu puhuu aiheesta mut­ta asiattomasti.

    Miten olisi asial­lisem­pi ote JA aiheessa pysymi­nen? Lankomiehen töräy­tys­tä voisi pahek­sua (kos­ka eihän siihen muu­toinkaan voi suh­tau­tua) sanom­al­la, että väestöryh­mien käyt­tämät hajus­teet (hajuvedet, suit­suk­keet ym) ja ruoan­lait­to (muikun ja silakan pais­to, cur­ry) tart­tuvat tuok­suina vaat­teisi­inkin, eikä suo­ma­laisi­in hyvi­in käytöstapoi­hin kuu­lu huo­mautel­la lähim­mäisen tuok­su­ista (pait­si tietenkin ast­maatikko­jen ja allergikko­jen val­i­tuk­set kär­simyk­sistä haju­vesip­il­vien keskel­lä). Täl­löin ei kiel­letä ais­ti­havain­toa, mut­ta ei loukatakaan. Sen jäl­keen voitaisi­in siir­tyä keskustele­maan siitä, olisiko syytä kas­vat­taa eri­lais­ten tapo­jen sietokykyä, jos­ta tietenkin vielä syven­tämäl­lä päästään hyvin syvi­in aiheisiin.

    Huo­men­ta Suomes­sa 25.3.2010 taas sotket­ti­in jälleen ker­ran vieläpä korkeim­mal­la mah­dol­lisel­la koulu­tus­ta­hol­la siir­to­laiset ja human­i­taari­nen maa­han­muut­to. Esitet­ti­in väsynyt klisee siitä, miten suo­ma­laisetkin ovat läht­e­neet maail­malle parem­paa elämää etsimään, mut­ta nyt emme ole valmi­ita vas­taan­ot­ta­maan Suomeen xx:stä tule­via maa­han­muut­ta­jia. Siitä ei puhut­tu, että suo­ma­laiset parem­man elämän haus­saan joko löy­sivät työtä jon­ka avul­la rak­en­si­vat sen elämän­sä tai ajau­tu­i­v­at kokon­aan sivu­raiteelle kos­ka uusi maa ei tar­jon­nut tur­va­paikkaa. Siitäkään ei puhut­tu, että xx:stä tule­vat maa­han­muut­ta­jat eivät tule Suomeen työnhakijoina.

    Tässä toises­sa telkkarikeskustelues­imerkissä on kyse vaikeam­mas­ta asi­as­ta kuin ensim­mäisessä. Tähän on vaikea tar­jo­ta näp­sää lyhyt­tä “näin pitää sanoa” –resep­tiä, mut­ta se lie­nee selvää, että siir­to­lais­ten ja human­i­taarisen maa­han­muu­ton pitämi­nen eril­lään olisi ensim­mäi­nen vaa­timus. Koetaanko tämä erot­telu tuomit­tavak­si syr­jin­tälu­okit­teluk­si? Muuten on vaikea käsit­tää sitä, että tohtori- ja tutk­i­jata­sol­la ei kyetä pitämään näitä asioi­ta eril­lään. Jos näin on, edessä on kan­toinen kas­ki ennen kuin päästään eteen­päin keskustelus­sa. Kanadan maa­han­muut­topoli­ti­ikkaan tutus­tu­mi­nen voi helpottaa.

  57. “Useimpi­en edel­lä mainit­tu­jen hoito­jen vaiku­tus on se, että ne pahen­ta­vat sairaut­ta, eli lisäävät entis­es­tään ihmis­ten mah­dol­lisu­ut­ta tuot­taa enem­män jälkeläisiä. Ehkä hil­jaisu­us aiheutuu siitä, että todel­lisen ongel­man ratkaisemiseen ei ole ole­mas­sa humaane­ja tai sivistyneitä keinoja.”

    Riip­puu siitä, mikä määritel­lään humaaniksi ja sivistyneek­si. Nais­ten lisään­tymis­ter­vey­teen liit­tyvät asi­at ovat tässä avainase­mas­sa: kaikkien nais­ten pitäisi voi­da saa­da lapsen­sa tur­val­lis­es­ti ja ehkäisyn pitäisi olla kaikkien saatavil­la. On aika skit­sofreenista, että län­si­maista vir­taa rahaa kehi­tys­mai­hin vähen­tämään lap­sikuolleisu­ut­ta, mut­ta monille naisille ei edes tar­jo­ta mah­dol­lisu­ut­ta päät­tää, että nyt on lap­siluku täysi.

    1. Suuri väestölkatas­trofi tapah­tui vuon­na 2000 Flori­dan ään­ten­lasken­nas­sa, jos­sa äänestyskoneen virfheet tekiv­it Bushista pres­i­dentin. Sen seu­rauk­se­na USA suurel­la pain­os­tus- ja rahoi­tus­val­lal­laan poisti kaiken syn­tyvyy­den sään­nöste­lyn YK:n ohjelmista.

  58. Parhaiden valikoin­ti ei mielestäni ole ongel­ma. jos olemme epä­var­mo­ja omas­ta harkin­nas­tamme, voimme toki kysyä pako­laisil­ta itseltään jäävätkö mielu­um­min leir­ille potki­maan hiekkaa. Eivät tietenkään jää. Nuo leir­it ovat ja pysyvät, ratkaisu­ja ei ole näköpi­iris­sä. Tule­vaisu­udeton maail­ma, vaik­ka koulutet­tu ihmi­nen voisikin lämpimik­seen “ker­toa tari­noi­ta lapsille”.

    Mil­lä oikeudel­la parhaat päältä? Ajatel­laan asi­aa tois­in­päin: kuka halu­aisi tuo­da Suomeen kehi­tys­maid­en huonoista vanki­laoloista esimerkik­si väki­val­taisia raiskaa­jia, murhaa­jia ja per­soon­al­lisu­ushäir­iöisiä? Ehkäpä joku uskon­nolli­nen jär­jestö — muuten yleen­sä ihmisen päätök­sen­teko on moni­u­lot­teinen pros­es­si, jos­sa hyvänkin tekemisessä arvioidaan aina myös vaiku­tuk­sia itselle. Posi­ti­ivi­nen vaiku­tuske­hä läh­tee helpoiten käyn­ti­in niil­lä, joil­la on siihen parhaat edel­ly­tyk­set — tämä on kaikkien etu.

  59. Riit­ta:

    On aika skit­sofreenista, että län­si­maista vir­taa rahaa kehi­tys­mai­hin vähen­tämään lap­sikuolleisu­ut­ta, mut­ta monille naisille ei edes tar­jo­ta mah­dol­lisu­ut­ta päät­tää, että nyt on lap­siluku täysi.

    w0t? No ei siihen kyl­lä kon­dome­ja tarvita!

    Ei ne kehi­tys­maid­en ihmiset oo tyh­miä. Kyl­lä ne tietää mis­tä vau­vat tulee. Se, että kehi­tys­mais­sa saadaan paljon lap­sia johtuu siitä, että naiset halu­a­vat paljon lap­sia. Ei siitä, että he eivät olisi keksi­neet miten lap­silukua voisi vähentää.

  60. Art­turi: yritätkö nyt ihan vakavis­sasi väit­tää, että ehkäisyvä­linei­den saatavu­udel­la ei olisi mitään vaiku­tus­ta per­hei­den lapsilukuun?

  61. jrn:

    2) pakote­taan väki­val­lal­la alku­peräis­maa otta­maan pako­laisik­si läht­e­neet takaisin. 

    Tämä perus­tuu siihen ole­tuk­seen, että maail­mas­sa käy­dään sar­jaku­va­so­tia jois­sa vas­takkain ovat Hyvikset ja Pahik­set. Jos mietitään vaik­ka tätä viimeis­in­tä Euroopas­sa ollut­ta pitkää sotaa ja entistä puhdis­tus­ta, eli Jugosla­vian hajoamissotia… 

    Kenen olisi pitänyt ottaa pako­laisia takaisin? Jugoslavi­as­ta lähti pako­laisia, mut­ta koko Jugoslavi­aa ei ollut enää sodan alet­tua käytän­nössä ole­mas­sa. Minne olisi pitänyt ottaa ihmisiä takaisin? Olisiko syn­tyneet pikku­val­tiot pitänyt pakot­taa takaisin Jugoslavi­ak­si ja… eikun ootas, siitä se koko sota alkoi. Sodan kaik­ki osa­puo­let Yhdys­val­to­ja myöten tekivät sotarikok­sia ja pako­laisia tuli kaik­il­ta puo­lil­ta kaikkia rin­tamia. Koko selkkaus oli käsit­tämätön sotku etnistä kon­flik­tia, val­tioiden hajoamista, Neu­vos­toli­iton ja Yhdys­val­to­jen nokit­telua ja her­ra tietää mitä. 

    Heitot siitä että “pakote­taan dik­taat­torit otta­maan pako­laiset takaisin” on tiet­ty ihan kivo­ja one-linere­i­ta, mut­ta perus­tuu ajatuk­si­in kansal­lis­val­tioiden väli­sistä sodista jois­sa osa­puoli­na ovat kansal­lis­val­tiot ja syyt näi­hin kon­flik­tei­hin kansal­lis­val­tioiden intres­seis­sä. Kenet dik­taat­torin ajat­telit syr­jäyt­tää väki­val­lal­la esimerkik­si Afgan­istanis­sa? Obaman?

  62. Kiva saa­da tänne sym­pa­at­tisia ihmisiä. Se olkoon pako­lais­poli­ti­ikkamme perusta. 

    Itse asi­as­sa ei ollenkaan has­sumpi kri­teeri. Ennen viimerom­ah­dus­ta huomio­talous­fir­mat haki töi­hin “hyviä tyyppe­jä” joten työ­paikko­jakin olisi ollut tar­jol­la. Ja ken­ties seu­raa­van rom­ah­duk­sen aat­tona jälleen.

  63. Jos Amerikas­sa olisi ollut 500 vuot­ta sit­ten inti­aa­nipääl­likköinä timo soine­ja ja jus­si hal­la-aho­ja, niin Amerikas­sa olisi edelleen vain intiaaneja.

  64. Jouni,

    Niin­hän siel­lä olikin. Timo Istu­va härkä ja Jus­si Vinku­va heinä. 

    He eivät vain mah­ta­neet mitään ei-toiv­o­tu­ille mamuille ilman tuliaseita. 

    (Tän oon oppinu länkkäreistä. Menikse noin oikeesti?)

Vastaa käyttäjälle Mikko H Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.