Suomessa ei ole new city –lainsäädäntöä, jonka turvin valtio perustaisi uuden kaupungin ja huolehtisi sen perusinvestoinneista ennen uuden kunnan perustamista. Uusi asukas maksaa kunnalle yli 10 000 euroa investointeina infrastruktuuriin ja palveluverkkoon. Siksi millään kunnalla ei ole varaa kasvaa liian nopeasti. Vantaan entinen kaupunginjohtaja Erkki Rantala kertoi minulle kerran, että hän oli antanut määräyksen rajoittaa Vantaan kasvun 1,4 prosenttiin (voi olla, että muistan väärin, prosentti saattoi olla 1,5) koska kunnalla ei ole varaa nopeampaa asukasluvun laskuun. Tämä selittää, miksi Helsingin seudun asutus hajaantuu pitkin kehyskuntien savipeltoja.
Valtiovalta tuli apuun nopeasti kasvavien kuntien ongelmiin Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana. Rahaa ei annettu Vantaalle eikä minnekään muuallekaan niihin kuntiin, joihin asutuksen olisi pitänyt keskittyä vaan Nurmijärvelle ja Kirkkonummelle ja sen sellaisille ylipaisuvan paineen vastaanottajille. Oli hyvä tsäkä Vanhasella (pääministeri) ja Kalliomäellä (valtiovarainministeri) jotka olivat silloin molemmat Nurmijärven valtuustossa.
Oikoradan ansiosta Mäntsälälle on auennut tilaisuus rakentaa aseman seudulle uusi kaupunki. Kaupunki on siis sellainen, jossa on ruutukaava, tori ja kävelykeskusta ja asukkaita ainakin 20 000, ellei 50 000. Ei onnistu Mäntsälältä mitenkään, ei ole rahaa ei aloitteellisuutta eikä ehkä tahtoakaan. Kunta on kaavoittanut joitakin omakotialueita aseman luo keskelle ei mitään, mutta kumma kyllä, eivät mene kaupaksi. Tämä on yksi menetetyistä mahdollisuuksista.
Toisinkin voi toimia. Päijät-Hämeen kuntauudistuksen ulkopuolelle jättäytynyt Orimattila on kaavoittamassa 20 000 asukkaan kaupunkia yksityisen rahoituksen turvin Hennan aseman ympärille, jota ei vielä ole. Jos Henna olisi olemassa itsenäisenä kuntana, Orimattila tuskin suostuisi liittymään siihen.
Jos yhdyskuntarakenteen toivotaan eheytyvän, se on tehtävä myös taloudellisesti mahdolliseksi. Nyt se ei ole.