Kai Räty on ymmärtänyt pyytää provikaa?

26 vastausta artikkeliin “Kai Räty on ymmärtänyt pyytää provikaa?”

1. Ei olekaan ihme, että neu­vot­te­lut eivät etene, sil­lä työ­nan­ta­japuolen merkit­tävä toim­i­ja Steve­co­han on pääasi­as­sa met­sä­te­ol­lisu­u­den omis­tuk­ses­sa. Lisää aiheesta vaikka­pa Reko Rav­e­lan blo­gis­sa ja tietysti tuon voi tode­ta Steve­con sivuiltakin.

   Nythän lakkoa onkin sit­ten ollut rikko­mas­sa lähin­nä tuo venälai­somis­teinen Mul­ti-Link ja Venäjälle lähte­viä rekko­ja kai siel­lä Kotkas­sa onkin las­tat­tu. Sikäläisiä lakko ei llmeis­es­ti ole hyödyttänyt.

   Vastaa

2. Tuli­pa tuos­ta kir­joitel­tua itsekin

   http://paavohaikio.wordpress.com/2010/03/12/akt-ja-globalisaatio/

   Yhtiöt ovat globaale­ja, ja se että Suomes­sa ole­valle teol­lisu­udelle tulee lom­mo­ja ei tarkoi­ta että ko yri­tyk­selle kokon­aisuute­na tai teol­lisu­u­de­nalalle tulisi lom­mo­ja; tuo­ta­vat vain tuot­teen­sa muual­la ja samaan aikaan saa­vat tuot­tei­den hin­nat hinat­tua ylös.

   Suomen teol­lisu­us epäilemät­tä ottaa takki­in­sa kuten koko suo­ma­lainen yhteiskunta.

   Vastaa

3. UPM:n Peso­nen, Sto­ra-Enson Karvi­nen ja Met­son Elo­vaara ovat jokainen puhuneet siitä kuin­ka Suomes­sa ei olla tehty mitään sen eteen, että tänne kan­nat­taisi investoi­da. Jos ei kan­na­ta investoi­da, tehtaat kulu­vat loppuun.

   Huonol­ta näyt­tää suo­ma­laisen metalli/metsäteollisuuden tule­vaisu­us. Ei tänne kan­na­ta investoi­da. Met­al­li­te­ol­lisu­udessa ali­hank­in­nan siir­tymi­nen kol­man­si­in mai­hin vain kiihtyy täl­lais­ten lakko­jen seu­rauk­se­na. Paper­i­fir­mo­ja lakko ei niin paljoa koske kos­ka ne ovat val­tavia monikansal­lisia yri­tyk­siä, mut­ta suo­ma­laisia konepa­jo­ja se kos­kee ja eri­tyis­es­ti suo­ma­laista alihankintateollisuutta.

   No päästään­pähän ainakin päästö­tavoit­teisi­in kun teol­lisu­us katoaa maasta.

   Vastaa

   1. Näin juuri. Ja vaik­ka paperi­te­ol­lisu­u­den seisok­it eivät ole yri­tyk­sille paha asia, ovat ne paha asia niiden työn­tek­i­jöille, met­sän omis­ta­jille, met­sureille, kul­je­tusalalle, sata­makaupungeille val­tion­taloudelle, veron­mak­sajille ja vaik­ka kenelle.

      Vastaa

4. Eräs insinööri todisti konkreet­tisel­la laskel­mal­la saman mitä Soin­in­vaara sanoo. Ener­gia on arvokas­ta, sel­lu hal­paa. Ener­giaa ei kan­na­ta tyh­la­ta sel­l­un keit­toon. Parem­man hin­nan saa, kun se myydään.

   Min­ulle ratke­si tämän aiheen myötä eräskin mys­teeri. Mik­si kehit­tävän met­sän­hoidon eli KeMeRa rahat, vajaa 80 miljoon­aa ovat lop­puneet alku­un­sa (kor­jatkaa jos sum­ma on väärä). Eduskun­nas­sa on jo tehty esi­tys määrära­han lisäämiseksi.

   Seli­tys on ener­gia­puu. Kun nor­maalin nuoren met­sän hoito­tu­ki on 210 euroa hehtaar­ille, Kemera-tuen määrä hel­posti viisinker­tais­tuu hehtaaria kohti, kun sieltä kor­jataan myös energiapuu.

   Verora­hoil­la siis kor­jataan risut met­sästä. Kan­sain­vä­li­nen Suomes­sa toimi­vat met­säy­htiö jauhaa siitä sähköä ja myy sen hyvään hin­taan markkinoilla.

   Vastaa

5. No, näköjään venäläiset kuskit pää­sivät matkaan Kotkas­sa, hyvä niin. Miten isopalkkaiset duu­nar­it kuvit­tel­e­vat ettei hei­dän työtään tul­la pidem­mäl­lä aikavälil­lä kor­vaa­maan jol­lakin vuokratyövoimakäytän­nöl­lä. Luulisi näinä aikoina, että työ­paik­ka on tärkeämpi kuin mikään muu. Mik­si vaaran­taa tämä? Rau­malaista paperi­te­ol­lisu­ut­ta läheltä ja pitkään seu­ran­neena en usko, että bis­nek­sen keskeyt­tämi­nen on hyvä bisnes. Met­sä­te­ol­lisu­u­den kurssimuu­tok­set ovat monimutkaisempia.

   Vastaa

   1. Oma veikauk­seni on, että Itä-Suomen sata­ma siir­tyy Venäjän puolelle.

      Vastaa

6. .. Venäjän puolelle …

   Sama aja­tus on käynyt mielessä. Kun venäläiset rekat on vapautet­tu niin lopuk­si aje­taan koneet ja kalus­to laivaan — ja se on siinä.

   Vastaa

7. Osmo:

   Ja vaik­ka paperi­te­ol­lisu­u­den seisok­it eivät ole yri­tyk­sille paha asia, ovat ne paha asia niiden työn­tek­i­jöille, met­sän omis­ta­jille, met­sureille, kul­je­tusalalle, sata­makaupungeille val­tion­taloudelle, veron­mak­sajille ja vaik­ka kenelle.

   Älä uno­h­da kuluttajia!

   Vastaa

8. Kart­taa kanssa kat­selin, ehkä Säkki­järvelle tulee Suomen suurin vientisatama?

   Vastaa

9. Ystäväni työsken­telee ana­lyytikkona ja tun­tee met­sä­te­ol­lisu­u­den melko hyvin. Häneltä tuli täl­lainen kom­ment­ti kun laitoin tämän keskustelun linkin:

   “Näi­den fir­mo­jen pain­oar­vo ylika­p­a­siteetista kär­siväl­lä alal­la ei ole niin suuri, että lakol­la olisi merkit­tävää vaiku­tus­ta hin­toi­hin, varsinkin kun ovat keskit­tyneet eri paper­i­laa­tu­i­hin. Sitä pait­si etenkin UPM:n tuotan­nos­ta val­taosa on Suomes­sa, ja fir­ma ottaa reilusti takki­in joka päivä — Sto­ra Enso var­masti hie­man vähem­män. Mitä ener­giatuotan­toon tulee, UPM:n ja Storan voimalat polt­ta­vat pääosin sel­l­un­tuotan­non jät­teitä, ja jos tehdas on kiin­ni, ei sähköäkään synny. ”

   Vastaa

10. … jatkaen samaa. Samainen ana­lyytikko muis­tut­ti myös, että sähkön spot-hin­ta on tul­lut alas lakon alus­ta 35% kos­ka ener­giain­ten­si­ivi­nen met­al­li­te­ol­lisu­us on pysynyt kiin­ni, eli sähkön myyn­ti­etu on sulanut.

    Nord Pool spot prices

    Vastaa

11. Epäilemät­tä met­säy­htiöi­den huip­pu­palkkaiset johta­jat puhu­vat höpölöpöä niinkuin heil­lä usein muutenkin on tapana, kun he jah­taa­vat itselleen lisää bonusrahoja. 

    Isot paperi- ja sel­l­u­fir­mat hyö­tyvät toden­näköis­es­ti lakos­ta Osmon logi­ikan mukaan. Mut­ta sit­ten läh­es kaik­ki muut kär­sivät. Joten kokon­aisuute­na tap­pi­ot lakos­ta ovat kuitenkin val­ta­van suuret sekä teol­lisu­udelle että kansakunnalle.

    Mie­lenki­in­toista on se, että myön­tymi­nen työn­tek­i­jöi­den vaa­timuk­si­in mak­saisi työ­nan­ta­jille arvat­tavasti vain pari miljoon­aan euroa vuodessa. Se kus­tan­nus syn­tyy, jos vuosit­tain sadan ahtaa­jan osalta työt­tömäk­si jou­tu­mis­es­ta joudu­taan mak­samaan 20.000 euroa/ahtaaja.

    Tämä kus­tan­nus uppoaisi hel­posti asi­akkail­ta laskutet­tavi­in kului­hin, eikä lisäku­lut näky­isi käytän­nössä mitenkään vien­tiä ja tuon­tia har­joit­tavien yri­tys­ten tuloksissa.

    AKT:n vaa­timus työn­tek­i­jöilleen lie­nee joitakin pros­ent­te­ja Nalle Wahlroosin vuosi­t­u­loista, mut­ta silti ne ovat liian suuret. Yksi met­säjo­hta­jakin saa ökyerora­ho­ja enem­män kuin on ahtaa­jien vaa­timusten vuosiku­lut puhu­mat­takaan kyseisen pam­pun lisäeläke-etu­jen kustannuksista.

    Jot­ta ahtaa­jille ei tarvitse mak­saa “pikku­ra­ho­ja”, ollaan kuitenkin valmit uhraa­maan sato­ja miljoo­nia lakon hait­toi­hin. Ja päämin­is­terikin pide­tään Afrikas­sa varuil­laan asiasta.

    Mis­tä oikein on kysymys? Jotain isom­paa täy­tyy olla hom­man takana. Kun tupois­takin on jo luovut­tu, nyt tarkoituk­se­na on var­maan lait­taa Räty­jen kaltaiset ay-johta­jat lop­ullis­es­ti polvilleen?

    Vastaa

12. Juha Mutru tulee Met­sä­te­ol­lisu­us ry:tä.
    Hän on Arto Täh­tisen kas­vat­te­ja , joka taas oli tun­netu siitä, että hän sai aikaan työri­idan hyvää-päivää- toivotuksestakin .
    Todel­lisu­udessa Mutrul­la ei ole val­tuuk­sia sopia mitään, val­ta on tässä asi­as­sa EK:n vuorineuvoksilla.

    Ay-liike teki suuren virheen luop­ues­saan erora­has­ta 2000-luvun alkupuolel­la . Siihen työ­nan­ta­jat houkut­te­liv­at ay-liikeen korote­tul­la päivära­hal­la, mut­ta sekin on koh­ta syö­ty ja nyt patru­u­nat ovat naker­ta­mas­sa eläkeputkea.

    Osmo on oike­as­sa siitä, että lakko paran­taa todel­la paperiy­htöi­den kanat­tavu­ut­ta ja syykin saadan kaadet­tua ay-liikken niskaaan ja yleisönosatokir­joit­telus­ta voi päätel­lä, että suurin osa suures­ta yleisöstä nielaisee proba­gan­dan täysin

    Vastaa

13. Hyvä tässä asi­as­sa on, että syn­tyi uuden ajan työn­väl­i­tys­toimis­to Face­bookki­in. Asian kek­si­jä on itsekin työtön. Koulu­tus kesti iltapäivän ja nyt kaveri on töis­sä satamassa. 

    Face­bookin kaut­ta on tul­lut sato­ja hakemuksia.
    Ei tarvitse men­nä työvoima­toimis­ton työllisyyskurssille. 

    Melkoinen on meininki:
    http://www.facebook.com/group.php?gid=329374038853#!/group.php?v=wall&gid=329374038853

    Vastaa

14. Sep­po S
    “Epäilemät­tä met­säy­htiöi­den huip­pu­palkkaiset johta­jat puhu­vat höpölöpöä niinkuin heil­lä usein muutenkin on tapana”

    Joo, eihän teol­lisu­u­den pamp­pu­jen puheista kan­na­ta välit­tää. Jatke­taan vain val­i­t­ul­la lin­jal­la, raken­nel­laan risu­paket­te­ja, määritel­lään syöt­tö­tar­if­fe­ja, tor­pataan ydin­voima­hake­muk­sia. Samal­la siinä sivus­sa voidaan näper­rel­lä ja kehitel­lä turpeesta biodieseliä, rahoit­taen hom­ma tot­takai nos­ta­mal­la eneer­giavero­ja. Lisätään siinä sivus­sa vielä jäykkyyk­siä ja nos­te­taan eläkemaksuja.

    Sit­ten istu­taan huuli pyöreänä kun teol­lisu­us aivan aikuis­ten oikeasti seu­raa­van 10v aikana katoaa Suomes­ta. En ihmettelisi jos 30% nykyis­es­tä met­al­li­te­ol­lisu­ud­es­ta yksinker­tais­es­ti lakkaa ole­mas­ta. Itse toimin kyseisel­lä sek­to­ril­la ja kyl­lähän hom­ma on niin, että asi­akkaat siirtävät toim­into­jaan hal­van kus­tan­nus­ta­son mai­hin minkä kerkeävät.

    PS. jos teol­lisu­us­po­mot eivät puhu teol­lisu­u­den puoles­ta, niin kuka sit­ten? Nykyi­nen prekaee­tu­jen­miehit­tämä vihertävä vasemmistoliittoko?

    PPS viimeinen sam­mut­taa valot

    Vastaa

15. “Asian kek­si­jä on itsekin työtön. Koulu­tus kesti iltapäivän ja nyt kaveri on töis­sä satamassa.”

    Hyvin näkyi koulu­tus men­neen per­ille. Kaveri repi kon­tin irti väk­isin nos­turil­la perä­vaunus­ta ja rikkoi perävaunun

    Vastaa

16. Lakko lop­pui. Muu­tostur­vaan ei tul­lut muu­tos­ta. Face­book-tem­paus pelästyt­tikö ja lopet­tiko lakon?

    Vastaa

17. liian van­ha:

    Hyvin näkyi koulu­tus men­neen per­ille. Kaveri repi kon­tin irti väk­isin nos­turil­la perä­vaunus­ta ja rikkoi perävaunun

    haha­ha­hah… oikeesti? Justice!

    Vastaa

18. mis­tä tuo viha meitä duunare­i­ta kohtaan kumpuaa??

    ollaanko me tehty jotain pahaa vihreille/tms.?

    mmmu­ta kuin käy­ty kiltisti töis­sä ja oltu iloisia veronmaksajia???

    Vastaa

19. Mil­lään toimi­alal­la ei lop­ut­tomi­in mak­se­ta liian korkei­ta palkko­ja. Sen sijas­ta, että kaik­ki ovat nyt neu­vo­mas­sa mil­laista palkkaa kullekin tulisi mak­saa, kan­nat­taisi ainakin poli­itikko­jen keskit­tyä yri­tys­ten toim­intaym­päristön kehit­tämiseen: infra, koulu­tus, ener­gia, hallinto, tuomiois­tuimet, vero­tus jne. jne.

    Vastaa

20. Iro­nista sinän­sä että ennen urputet­ti­in että pakoon eli pako­laisik­si pääsee vaan rikkaat, ja nyt että pako­laiset on köy­hää luku­taido­ton­ta rupusakkia.

    Vastaa

21. tpyy­lu­o­ma:
    Kyl­lähän ne kehi­tys­maid­en rikkaat tup­paa­vat mei­dän stan­dard­eil­la ole­maan melkoisen köy­hiä, etenkin sen jäl­keen kun kaik­ki rahat on mak­set­tu salakuljettajille.

    Vastaa

22. Voin kyl­lä uskoa, että jotkut arviot met­sä­te­ol­lisu­u­den mene­tyk­sistä ovat olleet liioitel­tu­ja, mut­ta tulk­in­ta, jon­ka mukaan viikon parin sisäi­nen pörssikurssin vai­htelu johtuu lakon vaiku­tuk­ses­ta on aika rohkea. Tuon kah­den viikon aikana UPM:n kurssi nousi n. 12 %, Sto­ra Enson 6 % ja M‑Realin 11 %. Varsinkin viime aiko­jen pörssi­his­to­ri­aa tarkastel­lessa moisia muu­tok­sia on tapah­tunut ihan ilman mitään näkyvää syytäkin. Mil­lä ihmeel­lä ero­tat tämänker­taiset kurssimuu­tok­set vaikka­pa siitä, että met­sä­te­ol­lisu­usyri­tys­ten kurssit nyt vain sat­tui­v­at käymään suo­ras­taan nau­ret­ta­van alhaal­la noin vuosi sit­ten, ja kor­jaus­li­ike on yhä käyn­nis­sä? (vrt. M‑Real 0,20 e, nyt 1,95 e)

    Tehtai­ta on tosi­aan muual­lakin, mut­ta jos rahaa tehdään siel­lä muual­la, niin ei lakko sil­loinkaan suo­ma­laisen teol­lisu­u­den tilan­net­ta ainakaan paran­tanut. Onnek­si se sen­tään saati­in lop­pumaan kohtu­ullises­sa ajassa.

    UPM:llä on tosi­aan jopa omas­ta tuotan­nos­ta riip­puma­ton­ta sähköte­hoa, mut­ta vaik­ka ener­gia­puoli onkin pitkään ollut UPM:n kan­nat­tavin osa, niin kyl­lä se muukin toim­inta tuloa tuot­taa, eihän sitä muuten jatkettaisi.

    Varsinkin nyt kun lakko jäi tähän, niin Chilen maan­järistyk­sen aiheut­tamil­la vahin­goil­lakin on suurem­pi vaiku­tus met­sä­te­ol­lisu­us­tuot­tei­den, eri­tyis­es­ti sel­l­un hin­take­hi­tyk­seen, kun noiden vahinko­jen vaiku­tus on pitkäaikaisem­pi. Eipä tai­da Rädyn siis provikoi­ta kan­nat­taa pyydellä.

    Vastaa

    1. Myön­nän, että kir­joituk­seni oli osin piruilua ja liioit­telua, mut­ta tot­ta toinen puoli. Sel­l­un hin­ta­jous­to on jostain syys­tä erit­täin vähäi­nen, jon­ka takia piuenetkin häir­iöt tuotan­nos­sa vaikut­ta­vat hin­taan paljon. Lakon vaiku­tus noille ylikansal­lisille yhtiöille oli paljon pienem­pi kuin sen vaiku­tus teol­lisu­udelle Suomes­sa, kos­ka yhtiöi­den ulko­maiset osat toimi­vat parem­min ja kos­ka yhtiöt saat­toi­vat toimit­taa lupaa­mansa paperin osta­jille mul­ta tehtail­ta — sen lisäk­si, että oli­vat var­masti varas­toi­neet pape­ria ulko­maille, kos­ka lakon tulemis­es­ta tiedet­ti­in pitkään. Niin­pä AKT wei ollut lakos­sa työ­nan­ta­ji­aan (paperite­htaiden omis­tuk­ses­sa) vaan paperite­htaiden suo­ma­laisia työn­tek­i­jöitä vas­taan, jot­ka kyl­lä jou­tu­i­v­at kärsimään.
       Vaik­ka yhtiöi­den kurssi nousi vain joitakin kym­meniä tai sato­ja miljoo­nia euro­ja, mikä voidaan pan­na myös sat­un­nais­vai­htelun pari­in, se ei myöskään laskenut, vaik­ka teol­lisu­us koki “val­ta­vat tappiot”.

       Vastaa

23. Osmo,
    Val­taosa Suomen sel­l­ute­htaista kävi koko AKT:n lakon ajan. Sel­l­un hin­nan­nousu joh­tui Chilen maan­järistyk­ses­tä, joka pysäyt­ti sikäläiset sel­l­ute­htaat (8% maail­man sel­l­u­tuotan­nos­ta). Sel­l­un varas­toin­timah­dol­lisu­udet tehtail­la ovat parem­mat, kuin paperin. Nous­sut hin­ta tietysti myös houkut­teli valmis­ta­maan sel­l­ua varas­toon. Lisäk­si sel­l­ute­htaan pysäy­tys ja käyn­nistys on paljon suurem­pi oper­aa­tio, kuin paperitehtaalla.

    Vastaa