Hallinto-oikeus kaavoittajana

Helsin­gin Sanomat ker­too, että Helsin­gin hallinto-oikeus on osit­tain kumon­nut Helsin­gin yleiskaa­van Kru­unuvuoren ran­nas­ta. Kos­ka tietoni ovat pelkästään Helsin­gin Sanomien varas­sa, kopi­on tähän osan kyseis­es­tä uutis­es­ta. Kom­men­toin päätöstä siis tämän uutisen perus­teel­la ilman tietoa siitä, mitä hallinto-oikeus on tarkkaan ottaen päättänyt.

Kru­unuvuoren virk­istysalueen osalta val­i­tuk­sen oli tehnyt Aarne Aarnion ja Saara Aarnion kuolin­pesä, joka omis­taa alueesta pääosan. 

Kuolin­pesän mukaan ei ollut perustei­ta osoit­taa suur­in­ta osaa sen maista virk­istyk­seen ja suojeluun. 

Kuolin­pesä vaatii, että sen maille annet­taisi­in raken­nu­soikeut­ta yhtä paljon kuin Kru­unuvuoren­ran­nas­sa keskimäärin muillekin. 

Hallinto-oikeus aset­tui samoille linjoille. 

Sen mukaan ei ollut perustei­ta osoit­taa yksi­tyisen omis­ta­ja mai­ta virk­istysalueek­si osayleiskaa­van aset­ta­mas­sa laajuudessa. 

Tas­a­puolisu­us yksi­ty­is­ten maan­omis­ta­jien välil­lä kaavoituk­ses­sa on tärkeätä kaavoituk­ses­sa, jot­ta kaavoituk­sel­la ei suosit­taisi Vir­tas­ta ja syr­jit­täisi Lahtista. On kokon­aan toinen asia vaa­tia tas­a­puolisu­ut­ta yksi­tyis­es­ti ja yhteis­es­ti omis­te­tun maan välille. Kaupunke­ja on paljon raken­net­tu sil­lä peri­aat­teel­la, ettei yksi­ty­istä maa­ta kaavoite­ta lainkaan, vaan maa on myytävä raaka­maan hin­nal­la kaupungille ennen kuin se kaavoite­taan. Kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen edel­lyt­tää kaupungilta paljon investoin­te­ja tei­hin, sil­toi­hin, koului­hin viemärei­hin ja niin edelleen. Nämä investoin­nit ter­veessä kaupunki­rak­en­tamises­sa rahoite­taan maan kaavoitushyödyl­lä. Sik­si on perustel­tua ohja­ta kaavoitushyö­ty yhteiskunnalle.

Kru­unuvuoren ran­nas­sa maan arvo perus­tuu suurelta osin sil­taan, joka yhdis­tää alueen Kru­u­nun­hakaan. Siitä sil­las­ta Aarnion perikun­ta ei mak­sa mitään, eikä ole mak­sanut muus­takaan tiev­erkos­ta. Jos ton­teille pää­sisi vain kint­tupolkua pitkin, ei olisi viemäre­itä eikä sähköjo­hto­ja, ei niistä paljon rahaa saisi.

Jos hallinto-oikeus on todel­la lin­jan­nut, että yksi­tyiselle maalle on kaavoitet­ta­va yhtä paljon kuin kaupun­gin maalle, se on lin­jan­nut poli­ti­ikkaa kokon­aan uusiksi.

Toiv­ot­tavasti tulk­it­sen Helsin­gin Sanomien uuti­soin­tia väärin. Jos uuti­nen on tot­ta, kaupun­gin on ehdot­tomasti valitet­ta­va päätök­ses­tä ja jos val­i­tus ei mene läpi, eduskun­nan on tarken­net­ta­va lain­säädän­töä. Poli­ti­ik­ka ei kuu­lu hallinto-oikeudelle.

Muuten olen sitä mieltä, että myös tuo yksi­ty­is­ten maan­omis­ta­jien tas­a­puo­li­nen kohtelu on joskus todel­la type­r­ää. Jon­nekin vain kan­nat­taa tehdä puis­to ja toisaalle taas ker­rostalo­ja. Paras­ta olisi lunas­taa koko kaavoitet­ta­va alue aina yhteiskun­nalle ennen kaavitusta.

29 vastausta artikkeliin “Hallinto-oikeus kaavoittajana”

  1. Hyvä päätös! Joku raja sosial­isoin­nillekkin on por­var­il­lises­sa Suomes­sa laitet­ta­va. Tämä ei ole ain­oa päätös viime­vu­osil­ta, kun kaikkein törkeimpiä kun­tien vedä­tyk­siä on oiot­tu oikeudessa. 🙂 Myös Espoo on tun­tenut viime vuosi­na, ettei ihan mikä tahansa mene läpi. Paras tapa hoitaa asia on lopet­taa kun­tien maan­omis­tus kokonaan.

  2. Kun­nan pitäisi (voi­da) per­iä riit­tävän korkea kor­vaus kaavoituk­sen tuo­mas­ta arvon­nousus­ta, että sil­lä katet­taisi­in infran raken­nusku­lut. Jos kulu­ja ei saa­da katet­tua, ei kan­na­ta kaavoittaakaan.

    Tässä nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa, asi­aa tarkem­min tun­tem­at­ta, on help­po tulki­ta tapah­tunut niin, että kaavoit­ta­ja on halun­nut hiukan näyt­tää: maan­omis­ta­ja ei ole suos­tunut myymään mai­ta kaupungille, niin niille ei niin muodoin ole kaavoitet­tu raken­nu­soikeut­ta yhtään. Varsin tarkasti maan­omis­tuskart­taa seu­raa virk­istysalueen raja…

    1. Tästä on riidel­ty vuoskym­meniä. Ongel­ma on siinä, että tuo alue on todel­la suo­jelun arvoinen. Silti sinne kaavoitet­ti­in jonkin ver­ran, paljon enem­män kuin maas­sa keskimäärin.

  3. Osmo: “Kuka rak­en­taa sen sillan?”

    Jos tarkoi­tat sitä raitio­vaunusil­taa, niin toiv­ot­tavasti ei kukaan. Se on suu­ru­u­den­hul­lu aja­tus. 😀 Paljon halvem­mal­la saadaan syöt­tölin­ja metrolle.

  4. OS:“politiikka ei kuu­lu hallinto-oikeudelle”

    Ei kuu­lu, mut­ta vira­nomais­ten ja poli­itikoiden kuu­luu nou­dat­taa lakia, siitä lie­nee kyse.

    Onko uskot­tavasti perustel­tu, että tuo alue on merkit­tävästi parem­pi puis­tok­si, kuin jokin muu alue Kru­unuvuoren­ran­nas­sa, näyt­täisi ainakin ole­van syr­jässä raken­net­ta­van alueen tulev­as­ta pain­opis­teestä ja melkoisen kokoinenkin alue puistoksi.

    Kaupun­ki kyl­lä ottaa kaavoituk­sen tuo­mas­ta arvon­nousus­ta melkoisen siivun, onko sit­ten parem­pi niin, ettei kumpikaan hyödy mitään, kun jätetään kokon­aan kavoittamatta.

    OS: “kaupunke­ja on paljon raken­net­tu sil­lä peri­aat­teel­la, ettei yksi­ty­istä maa­ta kaavoite­ta lainkaan”

    Siinä yksi perussyy krooniseen tont­tip­u­laan ja tont­tien hin­toi­hin, vaik­ka raken­nuskelpoista maa­ta riit­tää, niin kaupun­ki kaavoit­taa pääasi­as­sa täysin raken­nuskelvot­tomille omis­tamilleen alueille, ja rahaa palaa val­tavaan esirakentamiseen.

    OS: “nämä investoin­nit ter­veessä kaupunki­rak­en­tamises­sa rahoite­taan maan kaavoitushyödyllä”

    Ei pelkästään kaavoitushyödyl­lä, mut­ta siinä syy, mik­si tont­tien arvoa pide­tään keinotekois­es­ti mah­dol­lisim­man korkeana ja sama taho valit­taa asumisen kalleudesta.

  5. ” Varsin tarkasti maan­omis­tuskart­taa seu­raa virk­istysalueen raja…”

    Eipä olisi ensim­mäi­nen ker­ta, kun kaavoit­ta­ja halu­aa kiusa­ta maanomistajaa.

  6. Kru­unuvuoren his­to­ri­as­ta löy­tyy tietoa http://www.uuttahelsinkia.fi/kruunuvuorenranta/perustiedot/historia#huvila

    Ölysa­ta­ma: “Autoli­iken­teen kiihtyvä kasvu 20-luvul­la pakot­ti kaupun­gin ratkaise­maan syn­tyneen öljysatamaongelman…
    Aikaisem­min vuon­na 1926 Oy Shell Ab:lle oli myön­net­ty oikeus perus­taa Degerön saaren län­sir­an­nalle tul­li­varas­to. Samoin Suo­ma­laisen Petrolin Tuon­ti Oy Masu­tille (Shell) lohkot­ti­in noin kuu­den hehtaarin alue Haakonin­lah­den ran­nas­ta. Kru­unuvuoren toinen huvi­lay­hdyskun­ta puret­ti­in alta pois, kun öljysa­ta­maa laa­jen­net­ti­in vuon­na 1934…”

    Aarnion tontist:a “Kru­unuvuoren alueen huvi­lat on pystytet­ty 1800-luvun lopus­sa ja 1900-luvun alus­sa… Sodan jäl­keen alue siir­tyi Neu­vos­toli­iton omis­tuk­seen rauhan­sopimuk­sen perus­teel­la. Neu­vos­toli­it­to vuokrasi aluet­ta muu­ta­man vuo­den ajan Suomen kom­mu­nis­tiselle puolueelle, mut­ta myi sen jo vuon­na 1955 Palk­ki Oy:n johta­jalle vuorineu­vos Aarne Aarniolle. Alue on yhä Aarnion suvun omistuksessa.”

    Eli siis Aarnio ostanut ton­tin ölysa­ta­man vier­estä. Ja nyt ollaan kaavoit­ta­mas­sa van­haa öljysa­ta­maa asunnoiksi.

    Minus­ta tämä on suo­ras­taan hilpeää. Hallinto-oikeus myös eri päätök­sessä vaati YVAn tehtäväk­si alueel­la, ja lie­nee selvää että siinä tuo kallio tode­taan poikkeuk­sel­lisen arvokkaak­si luon­toko­hteek­si. Se on sitä­pait­si luon­non­ti­las­sa kos­ka ton­tille ei ole tehty yli puoleen vuo­sisa­taan yhtään mitään. Päin­vas­toin kuin esimerkik­si nykyi­nen öljysa­ta­ma. En tunne lain­säädän­töä kovin hyvin, mut­ta arvaan että jos KSV myötäisi tuonne raken­nu­soikeut­ta, niin Ympäristökeskus tai joku muu valit­taisi ihan aiheesta siitä ympäristösy­istä, ja hallinto-oikeus sit­ten kumoaisi kaavan.

  7. Tämän siitä saa kun oikeuk­si­in val­i­taan vain liikemiehiä tuo­mareik­si, vihreät voisi­vat taas kat­soa peiliin

    1. Olemme kyl­lä yrit­täneet saa­da tuo­marei­den valin­nan vihreän liiton puolue­hal­li­tuk­sen val­taan, mut­ta harmik­semme se ei ole onnis­tunut. Liikemiesten ohel­la tuo­mareina tun­tuu ole­van aivan liikaa juristeja. 

  8. MRL:n mukaan yleiskaa­va ei saa aiheut­taa maan­omis­ta­jalle kohtu­u­ton­ta hait­taa. Mitään main­in­taa maan­omis­ta­jien tas­a­puolis­es­ta kohtelus­ta laista ei löy­dy ja sel­l­ainen menet­te­ly­hän olisikin mah­do­ton­ta, jos halu­taan tehdä järke­viä suunnitelmia.

  9. “Ei pelkästään kaavoitushyödyl­lä, mut­ta siinä syy, mik­si tont­tien arvoa pide­tään keinotekois­es­ti mah­dol­lisim­man korkeana ja sama taho valit­taa asumisen kalleudesta.”

    Myöskin kaupun­ki hyö­tyy korkeas­ta maan hinnasta.
    Nyt n 350000 helsinkiläi­sistä asuu vuokra­ton­teil­la joten kaupun­gin intres­seis­sä on nos­taa maan arvo taivaisiin.
    Ja taloa kun ei voi viedä mihinkään niin asukkaista on tul­lut kaupun­gin torppareita.

    Käytän­nössä tämä on myös piilososial­isoin­tia, sil­lä kun maan vuokraa nos­te­taan niin asun­non arvo las­kee ja asun­to­jen arvon nousu siir­tyy kaupungille.

    Ei Helsin­gin kaupungilla todel­lisu­udessa ole mitään halua har­joit­taa sosi­aal­ista sun­to­tuotan­toa eikä paran­taa asukkaiden elnta­soa, kaik­ki ylimääräi­nen pyritään ulosmittaamaan

    1. Mihinkähän empiri­aan tuo väite taas perus­tuu? Helsin­ki har­joit­taa huo­mat­ta­van paljon sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ja ohjaa sitä myös arvokkaille alueille.

  10. Minus­ta kaavoitushyödys­tä puhumi­nen on älyl­lis­es­ti epärehellistä.

    Ilman val­tion väli­in­tu­loa maalleen saa rak­en­taa mitä hyvän­sä. Jos sit­ten tehdään lake­ja, että ei saa rak­en­taa sitä ja tätä, niin tämän lain hait­taa ei kor­va­ta maan­omis­ta­jalle. Sit­ten jos taas kaavoit­tamisel­la annetaan osa rak­en­tamisen vapaud­es­ta takaisin, niin se on omaisu­u­den palaut­tamista eikä siitä pidä mitään mak­sua maksaa.

    Ihan toinen jut­tu on sit­ten näi­den tei­den ja viemärei­den veto. Siitä voi hyvin laskut­taa maan­omis­ta­jia. (Tai jät­tää niiden rak­en­t­a­mi­nen maan­omis­ta­jien omak­si huoleksi.)

    1. Ihan vain sat­tumal­ta ja maan­omis­ta­jan omien pon­nis­telu­jen tulok­se­na maan arvo Helsin­gin keskus­tas­sa on suurem­pi kuin Pihtiputaalla.
      Aja­tus että kaupun­ki voisi rak­en­tua ilman mityään suun­nitel­maa on vähän saman­lainen kuin ydin­voimala voitaisi­in rak­en­taa ilman piirrustuksia.

  11. Erot sosi­aalisen ja kovan rahan vuokrien ja hin­to­jen välil­lä ovat hyvin pienet luku­unot­ta­mat­ta Helsin­ki 1 aluetta.
    Hitas puo­le­ta löysin hin­taver­tailua , mut­ta vuokrista en. Muuten­ki hin­taver­tailu ei ole aivan tarkaa, jos asun­tokan­nan koos­sa o ero­ja mut­ta näin yleiseti numeroiden valossa
    Oletet­tavasti tuos­sa Helsin­ki 1 alueel­lakin vuokrat pide­tään mak­sukyvyn ylära­jal­la, ja jos tulot kas­va­vat niin ne mitataan vuokranko­ro­tuk­sil­la ulos

    1. Aravavuokra-asun­to­jen vuokrat ovat Helsingis­sä halvem­piakuin esimerkik­si Espoossa.
      Onko Liian van­ha lainkaan tietoinen siitä, miten nuo vuokrat määräytyvät?

  12. Ei Helsin­gin kaupungilla todel­lisu­udessa ole mitään halua har­joit­taa sosi­aal­ista sun­to­tuotan­toa eikä paran­taa asukkaiden elnta­soa, kaik­ki ylimääräi­nen pyritään ulosmittaamaan

    Helsin­gin kaupun­gin sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to on maan kärkeä. Voisi ottaa asioista jotain selvää, ennen kuin las­kee kätösen­sä näp­päimistölle suolta­maan soopaa. 

    Ja mikähän intres­si Helsin­gin kaupungilla on olla pyrkimät­tä nos­ta­maan asukkaiden­sa elin­ta­soa? Mikä ensin­näkin on tämä abstrak­tio “Helsin­gin kaupun­ki”, jol­la on Liian van­han mukaan voimakas tah­to: halu­ja ja pyrkimyk­siä? Hän tarkoit­ta­nee demokraat­tis­es­ti valit­tu­ja päättäjiä?

    Aika huonos­ti sit­ten äänestet­ty meiltä, jos tosi­aan vain tavoit­teena heil­lä on olo­suhtei­demme huonontaminen.

  13. Osmo:

    Aja­tus että kaupun­ki voisi rak­en­tua ilman mityään suun­nitel­maa on vähän saman­lainen kuin ydin­voimala voitaisi­in rak­en­taa ilman piirrustuksia.

    Ja ekosys­tee­mi ilman älykästä suunnittelijaa?

    No riip­puu tietysti mitä tarkoi­tat suun­nitel­mal­la. Kaupun­ki voi ihan hyvin rak­en­tua yksit­täis­ten toim­i­joiden suun­nitelmista ilman mitään kokon­ais­su­un­nitel­maa. Hin­nat välit­tävät informaatiota.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Emergence

  14. Art­turi:

    Minus­ta kaavoitushyödys­tä puhumi­nen on älyl­lis­es­ti epärehellistä. 

    Aika jyrkästi san­ot­tu, vaik­ka en täysin eri mieltä olekaan.

    Ei se kaa­van tekeminen/myöntäminen ole pelkkä leima paperis­sa, vaan se myös tarkoit­taa vähin­tään implisi­it­tis­es­ti (ja jopa eksplisi­it­tis­es­ti?) ku1annalta sitou­tu­mista siihen, että tarvit­ta­va infra ja palve­lut rakennetaan/järjestetään. Tässä mielessä on ihan perustel­tua puhua “kaavoitushyödys­tä”.

    Kari

  15. Ja lisätään nyt vielä sekin, että kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li liit­tyy myös aika keskeis­es­ti siihen, että kun­nille on (val­tion toimes­ta) säädet­ty varsin paljon eri­laisia velvot­tei­ta kansalaisia kohtaan. Näi­den velvot­tei­den aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set riip­pu­vat voimakkaasti siitä, mitä raken­netaan ja minne.

    Kun­ta on esimerkik­si velvolli­nen jär­jestämään oppivelvol­lis­ten koulu­tuk­sen ja ter­vey­den­hoidon. Jos nyt olete­taan hypo­teet­ti­nen tilanne, jos­sa yksi­tyi­nen maan­omis­ta­ja raken­nut­taa suuren asuinalueen kauas kouluista ja ter­veyskeskuk­sista, niin tästähän lankeaa melko suuri lasku kun­nan asukkaille, kos­ka pitää joko rak­en­taa uusi koulu tai sit­ten jär­jestää koul­u­laiskul­je­tuk­set, mikä haja-asu­tusalueil­la tapah­tuu usein tak­sein. Olisi kohtu­u­ton­ta mui­ta kun­ta­laisia kohtaan, jos heil­lä ei olisi mitään sanan­val­taa ko. rakentamispäätöksen.

    En sano, etteikö tuo­takin asi­aa voisi jär­jestää toisin, mut­ta aivan pikku­jut­tu se ei olisi.

    Kari

  16. “Aika huonos­ti sit­ten äänestet­ty meiltä, jos tosi­aan vain tavoit­teena heil­lä on olo­suhtei­demme huonontaminen.”

    Ja kyl­lä kaupunkikin on jär­jestäy­tynyt organ­isaa­tio, jol­la on tavoit­tei­ta, joi­ta aset­ta­vat niin poli­itikot kuin virkamiehet
    Kun­nal­lises­sa hallinnos­sakin pyritään nykyään samaan kuin yri­tyk­sis­sä eli tuo­ton ja oman pääo­man maksimointiin.
    Siihen ajaa myös akti­ivi­nen äänestäjäkun­ta, jot­ka ovat niitä hyväo­saisia .He äänet­sävät kos­ka koe­vat, että äänestämi­nen tuo heille etu­ja .Vähäo­saiset ovat taas niitä, jot­ka eivät äänestä, joten hei­dän ääniään ei yritetä kalastella.
    Vähäo­saiset ovat toden­neet että puoluei­den poli­ti­ik­ka ja tavoit­teet eivät edesauta hei­dän asiaansa.
    Muodol­liseti ollan huo­le­tunei­ta äänestyspros­ent­tien tip­pumis­es­ta, mut­ta todel­lisu­udessa eli­it­ti on tyy­tyväi­nen siitä, kos­ka se näivet­tää vaihtoehdot

    Kun päät­täjien keskian­sio on 60000 euroa eli monin ker­tainen niin ajat­telu läh­tee hei­dän omista lähtöko­hdis­taan ja yhä use­ampi päät­täjä on elänyt per­heis­sä , jois­sa hyväo­saisu­us on jatkunut sukupolvia.
    Eivät sel­l­aiset päät­täjät edes ymmär­rä ja osaa ajatel­la mil­laista on köy­hän elämä.
    Pap­pa-beta­lar-poruk­ka on sup­pean koke­mus­po­h­jan vuok­si ajat­tel­lul­taan rajoittunutta.

    Mut­ta he kyl­lä osaa­vat ajatel­la, mikä on hei­dän etun­sa. Kun päät­täjien val­taosa asuu omis­tusasun­nois­sa, jot­ka ovat omil­la ton­teil­la ja ovat hyvä­tu­loisia niin sil­loin oiva tapa pienen­tää omaa vero­tus­taan ja lisätä omaisu­ut­ta on vedät­tää maan arvoa ylöspäin. 

    Päätök­sen­teko on aina raadol­lista ja oman edun tavoit­telu on niin sisään­raken­net­tua, että ihmiset har­voin edes tun­nista­vat sitä

  17. Piti oikein lunt­ta kun siitä oli sen ver­ran aikaa kun luin noi­ta ehtoja
    Sama tietoisku ker­toi, että aravako­rot 2010 näyt­tävät ole­van 1–2 % korkeampia kuin markki­nako­rot ja nuo vuokratkin samal­la tasol­la kuin ns kovan rahan markkinoilla.
    Ain­oa etu köy­hälle näyt­täisi ole­van se, että sieltä saa katon pään päälle vaik­ka olisi luot­to­häir­iömerk­in­töjä tai mui­ta rikkeitä

    “Ara­va-asun­non vuokra määräy­tyy omakus­tan­nus­pe­ri­aat­teel­la eli vuokral­la kate­taan muun muas­sa talon rak­en­tamis­es­ta aiheutuneet pääo­maku­lut sekä kiin­teistön hoitoku­lut. Omakus­tan­nus­pe­ri­aatet­ta nou­date­taan laina-ajan, joka on noin 35 vuot­ta. Tämän jäl­keen vuokraan sovel­letaan samo­ja sään­nök­siä kuin vapaara­hoit­tei­sis­sa vuokra-asun­nois­sa. Vuon­na 2009 aravavuokrat ovat 8–12 euroa/m2 kuukaudessa paikkakun­nan ja talon mukaan.”

    1. Val­tio ottaa — tai yrit­tää ottaa — van­hoista aravalain­oista sikako­rkoa voidak­seen sub­ven­toi­da Helsin­gin rahoil­la tyh­jeneviä vuokrat­alo­ja maakun­nis­sa. Onnek­si nuo lainat saa mak­saa pois. Vuokrata­so Helsingis­sä on huo­mat­tavasti yleistä vuokrata­soa alem­pi, kun ottaa huomioon, että asun­not ovat aika pieniä.

  18. Osmo: “On kokon­aan toinen asia vaa­tia tas­a­puolisu­ut­ta yksi­tyis­es­ti ja yhteis­es­ti omis­te­tun maan välille.”

    Mik­si tuo on eri asia?

  19. Tutkiko kaupun­ki mah­dol­lisu­ut­ta solmia maankäyt­tö­sopimus­ta Aarnioiden kuolin­pesän kanssa?

    Maankäyt­tö- ja raken­nus­lain mukaan ei vält­tämät­tä edel­lytetä saavutet­ta­van sopimus­ta, vaan kehit­tämisko­r­vaus on mah­dolli­nen tapauk­ses­sa, jos­sa kaupun­ki kaavoit­taa yksi­tyisen alueen ja maankäyt­tö­sopimuk­seen ei päästä.

    En tiedä miten hyvin nämä maankäyt­tö­sopimuk­set toimi­vat käytän­nössä ja sitä saavute­taanko niil­lä järkevää lop­putu­losta. Tästä Osmol­la on var­maan tietoa?

    1. Ongela on siinä, ettei Aarnion mai­ta pitäisi kaavoit­taa rak­en­tamiseen; ei pitäisi myöskään siinä tapauk­ses­sa, että kaupun­ki omis­taisi maan.

  20. Jos halu­aisi tas­a­puolisen ja suh­teel­lisen yleis­pätevän ratkaisun, niin raken­net­tavak­si kaavoitet­taval­la alueel­la sekä raken­nus­maas­ta, että puis­tok­si kaavoitet­taval­la maal­la tehtäisi­in tar­jous siitä, että kaupun­ki lunas­taa maan raaka­maan hin­nal­la. Puis­to ja virk­istysalue on osa ympäröivän tont­ti­maan arvoa.

  21. Osmo Soin­in­vaara: Kaupunke­ja on paljon raken­net­tu sil­lä peri­aat­teel­la, ettei yksi­ty­istä maa­ta kaavoite­ta lainkaan, vaan maa on myytävä raaka­maan hin­nal­la kaupungille ennen kuin se kaavoitetaan.

    Kaupunke­ja on kyl­lä valitet­ta­van vähän raken­net­tu maini­t­ul­la peri­aat­teel­la, etenkin gryn­därien kul­ta-aikana, nim­iä mainitsematta.

    Detalji: Suomen Petroli ei ollut Shell, vaan sak­salainen yhtiö, joka rauhan­sopimuk­sel­la siir­tyi toisen sak­salaisy­htiön Trusti­va­paan Ben­si­inin (TB) kanssa Neu­vos­toli­itolle ja on siis nykyi­nen Lukoilin omis­ta­ma Teboil.

Vastaa käyttäjälle juha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *