Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2010

Kes­ki-Pasi­la
Pan­ti­in pöydälle.

Kolmi­u­lot­teises­sa esi­tyk­sessä on vähän selvit­tämistä. Lis­tas­ta en ymmärtänyt mitään, monin kuvin teh­dyn esit­te­lyn jäl­keen luulen ymmärtäväni jotain, mut­ta voin olla väärässä.
Kysyin, pitääkö Pasi­lan sil­lalle sal­lia autoilua, kun ratal­in­jan poik­ki menee kak­sikin auto­tun­nelia. Viras­to oli keksinyt tämän itsekin, mut­ta ei kuulem­ma ollut toimin­ut. Sil­ta para­nee lev­en­tämäl­lä joka tapauk­ses­sa paljon. Vaku­utet­ti­in, että Vetu­ri­tien kas­va­va liikenne mah­tuu Nor­den­skjöldinkadulle. Luot­ta­mus­mies ei voi kuin luottaa.
Sil­lan eteläpuolelle tulee pil­ven­pi­irtäjiä, pohjois­puolelle mata­lam­paa, jot­ta ei kil­pais­taisi veis­tok­sel­lis­ten pil­ven­pi­irtäjien kanssa. Niin kai sitten.
Tästä on tulos­sa mie­lenki­in­toinen suun­nit­teluk­il­pailu. Nyt ei lyödä kiin­ni kaavaa vaan vain sen raamit. Suun­nit­teluk­il­pailun ratket­tua tehdään kaa­va. Arkkite­htik­il­pailut ovat tuot­ta­neet usein lennokkai­ta, mut­ta vaikeasti toteutet­tavia ehdo­tuk­sia. Nyt kil­pail­i­joiden tulee sitoutua toteut­ta­maan oma ehdotuksensa.
Junara­ta lentokentälle
Lausun­to hyväksyt­ti­in. Sitä ihme­telti­in, onko samanaikaises­ti tilaus­ta myös metrolin­jalle. Tästähän on täl­läkin blogilla keskusteltu.
Munkkivuoren kokonaistarkastelu
Kysyin, voisiko pak­sul­la setelitukul­la vauhdit­taa tun­nelia Tar­von­tieltä Hakamäen­tielle, kun merkit­tävä osa investoin­nista on rahoitet­tavis­sa kaavoitushyödyl­lä rak­en­ta­mal­la asun­to­ja Munkkiniemen ja Munkkivuoren väliin.

34 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2010”

  1. Kysyin, pitääkö Pasi­lan sil­lalle sal­lia autoilua, kun ratal­in­jan poik­ki menee kak­sikin auto­tun­nelia. Viras­to oli keksinyt tämän itsekin, mut­ta ei kuulem­ma ollut toiminut.
    Hyvä kuul­la. Olisi hyvä että bus­seil­la olisi sil­lal­la omat kaista ja ratikoille omat, toimii parem­min. Eli ei ne kaista sinän­sä hukkaan mene.

    Sil­ta para­nee lev­en­tämäl­lä joka tapauk­ses­sa paljon.
    Aivan, se sil­ta on käytän­nössä se käve­lyre­itin taso. Jotain vähän erikoisem­paakin voisi kek­siä siltä poh­jal­ta että tuo on taval­laan sen kakkoskeskus­tan pääkatu. Katet­tua käve­lyväylää? Sem­moi­set pysty­tu­ulimyl­lyt sivuil­la, tulee vähän sähköä ja samal­la tor­juu sivu­tu­ul­ta? Toiv­ot­tavasti kil­pailus­sa tuo­ta käve­ly-ympäristöä mietitään.

    Vaku­utet­ti­in, että Vetu­ri­tien kas­va­va liikenne mah­tuu Nor­den­skjöldinkadulle. Luot­ta­mus­mies ei voi kuin luottaa.

    Jos mah­tuu tarkoit­taa ettei se ole sen enem­pää toiv­ot­toman tukkoinen kun nytkään, niin tuo pitää paikkansa.

    Sil­lan eteläpuolelle tulee pil­ven­pi­irtäjiä, pohjois­puolelle mata­lam­paa, jot­ta ei kil­pais­taisi veis­tok­sel­lis­ten pil­ven­pi­irtäjien kanssa.
    Ja näin sik­si että aurinko tun­netusti pais­taa pohjoisesta?

    Lausun­to hyväksyt­ti­in. Sitä ihme­telti­in, onko samanaikaises­ti tilaus­ta myös metrolinjalle.
    Sinne tulee jo Kehära­ta nimi­nen metro. Jollei Tuusu­lan­väylän var­ren maankäytölle tapah­du jotain todel­la radikaalia niin ei sinne välille tarvitse ensim­mäistäkään tun­neli­ju­naa. HelKok muis­taak­seni jos­sain vai­heessa ehdot­teli Halt­ian pel­to­jen gryn­daamista jot­ta saataisi­in metro, ymmär­rän jotenkin logi­ikan, mut­ten todel­lakaan kannata.

  2. Voisiko sen Kes­ki-Pasi­lan kil­pailus­sa lait­taa vaa­timuk­sek­si, että suun­nitel­lut puis­tot oli­si­vat käyt­tökelpoisia. Esimerkik­si nyt suun­nit­telun poh­jana käytet­ty ital­ialais­su­un­nitel­ma lait­taa puis­tot ohue­na kaistaleena suo­raan vilkkaan tieväylän vierelle. 

    Ehkä kivan näköistä autoil­i­jalle, mut­ta ei mitään hyö­tyä alueel­la oli­jalle. Eihän sel­l­aiseen paikkaan voi men­nä edes piknikille tai las­ten kanssa leikkimään, kun autot pöris­telee koko ajan vieressä.

  3. Onko VR/ratahallintokeskus lop­ul­ta luop­umas­sa jär­jeste­lyp­i­has­ta Pasi­las­sa, vai jääkö alueen keskelle tai alle edelleen raitei­ta? Tun­tuu jotenkin käsit­tämät­tömältä, että raitei­den rak­en­t­a­mi­nen olisi niin kallista kuin asianomaiset väit­tävät, eli että edes tehokas rak­en­t­a­mi­nen ei kom­pen­soi kus­tan­nus­ta siirtää jär­jeste­lyp­i­haa. Vas­taa­va tilanne on myös Jyväskylässä, tosin siel­lä raken­nus­maa on halvempaa.

  4. “Sitä ihme­telti­in, onko samanaikaises­ti tilaus­ta myös metrolinjalle.”

    Kaukoli­iken­neraiteet hoita­vat kaukoli­iken­net­tä kaukoli­iken­teen tar­if­feil­la. Lentoase­man matkus­ta­jamäärien merk­i­tys metron perustelu­na ei ole keskeinen, lento­kent­täalue työ­paikkakeskit­tymänä enem­mänkin. Arvi­ol­ta 10 — 15% metro käyt­täjistä olisi lentomatkus­ta­jia. Kehära­ta ja metro hyö­tyvät toi­sis­taan. Ennustei­den mukaan kehäradan matkus­ta­jamäärät ovat suurem­mat, jos myös metro kul­kee lentoas­man kautta.

  5. Saadaan siis sil­lan eteläpuolelle pari ker­rostaloa ja pohjois­puolel­la väljä lähiö? Onpas siinä varsi­nainen keskus.

  6. Olen vähän ihme­tel­lyt mik­si se sil­ta on suun­nitelmia rajoit­ta­mas­sa koko ajan. Liikenne ei ohjaudu enää sille sil­lalle samaa tah­tia kuin ennen Hakamäen­tien remont­tia, itä-Pasi­lan puolelle hajaan­nu­taan jo Hakamäen­tien suo­ras­ta liit­tymästäeikä kuten ennen tuon sil­lan kautta.

    Muu­toinkin tun­tuu erikoiselta, että van­ha ja ruma sil­ta määrit­telisi alueen suun­nit­telun rajat. Aluet­ta pitäisi miet­tiä ihan tyhjältä pöy­dältä. Sil­lat tulee minne ne nähdään järkeväk­si rak­en­taa ja van­hat puret­taisi­in tarvit­taes­sa. Entisen malli­nen poikit­tais­li­ikenne ei käsitääk­seni ko paikas­sa ole enää ongelma.

    1. Siinä paikas­sa tarvi­taan sil­ta kah­ta ratikkalin­jaa ja suur­ta määrää busse­ja varten. Ruma sil­ta leven­netään ja ehoste­taan. On puh­taasti tekni­nen kysymys, kan­nat­taako sil­ta purkaa ja rak­en­taa uud­estaan vai voiko uusi sil­ta käyt­tää van­haa osana itseään. Purkamises­sa on se huono puoli, että sil­ta olisi pitkään pois­sa käytöstä, eikä Län­si-Pasi­las­ta pää­sisi Pasi­lan asemalle. .

  7. nimetön, ei se vält­tämät­tä ole väljä. Jos esimerkik­si kat­soo noista alus­tavista suun­nitelmista sitä suo­ma­laista, pohjois­puolelle on laitet­tu mata­lahkoa, mut­ta tiivistä umpiko­rt­telia. Mata­lahkoa — tarkoit­taa n. 6–8 ker­roksisia taloja. 

    Siltikin alueen voisi hyvin rak­en­taa ker­ral­la kun­nol­la tiivi­ik­si ja korkeak­si. En ihan ymmär­rä point­tia, että kym­meniä tai sato­ja tuhan­sia ker­rosneliöitä arvokas­ta asuin ja toimis­toti­laa pitää pääkaupunkiseudun keskeisim­mäl­lä julkisen liiken­teen raken­nu­s­paikalla huka­ta vain sik­si, että eteläpuolel­la ole­vat veis­tok­set näky­i­sivät mah­dol­lisim­man selkeästi keskuspuistoon. 

    Täl­laisia mah­dol­lisuuk­sia luo­da tiivis keskus hyvien raidey­hteyk­sien var­relle ei tule toista. Aluete­hokku­udessa pitäisi pyrk­iä vähin­tään kol­moseen sen suun­nitel­lun 1,4:n sijasta.

  8. Siinä vai­heessa kun kes­ki-Pasi­la joskus on valmis men­nee siinä ainakin kolme ratikkalin­jaa jo. Seiskan ja ysin lisäk­si se Kalasa­ta­mas­ta tule­va Laa­jasa­lon lin­ja, ja neljän­tenä ehkä “pokeri”/0‑jokeri joka kor­vaa tiedelin­jan. Ja lisäk­si tietysti bussit.

    Noiden kaikkien pysäkkien saami­nen ase­man eteen on ensiar­voisen tärkeää. Nykyi­nen seiskan itä­su­un­nan pysäk­ki on ihan keskisor­men näyt­töä juna­matkus­ta­jille. Käve­ly-yhteys sil­lan kaut­takin sabotoiti­in niin että nykyään ratikalle pitää iltaisin kävel­lä Vetu­ri­tien yli ilman suo­jateitä ellei halua tehdä mon­en sadan metrin kier­toa. Nim­im. juuri eilen siitä kävellyt.

  9. Pasi­lan­sil­ta on jotain 20 vuot­ta van­ha. Se vaan näyt­tää 70-luku­laiselta kos­ka liiken­ner­ak­en­tamises­sa betoni­bru­tal­is­mi elää ja voi hyvin edelleen. Sil­lan päät on jo tehty lev­eäm­mäk­si jon­ka näkee selkeästi esimerk­isi ase­maa vastapäätä, ilmeis­es­ti säästösy­istä se on vaan jätet­ty kapeam­mak­si. Tämä kan­nat­taisi kor­ja­ta mah­dol­lisim­man pian, ihan jo joukkoli­iken­teen nopeu­tu­mi­nen toisi merkit­täviä säästöjä. Siitä saa ihan hyvän ja vielä suht halvalla.

    Ratikkalin­jo­ja saat­ta jatkos­sa men­nä yli jopa neljä (seiskat, ysi ja poikit­tais­lin­ja), ja vaik­ka se poikit­tais­lin­ja vähen­täisi bussien tarvet­ta, niin bus­simäärä sil­lal­la saat­taa siltikin kas­vaa. On hyvinkin mah­dol­lista että osa bus­sil­in­joista saat­taisi jatkos­sa käy­dä kään­tymässä Pasi­las­sa eikä keskus­tas­sa tai Hakaniemessä.

  10. Kolmi­u­lot­tei­sis­sa esi­tyk­sis­sä ja havain­neku­vis­sa kan­nat­taa pitää mielessä, että niis­sä käytetään epäre­al­is­tisia kul­mia val­olle, liian kirkkai­ta väre­jä ja varsinkin var­jon puolel­la harhaan­jo­htavia valais­tu­solo­suhtei­ta. Lisäk­si niis­sä ei ote­ta huomioon epätäy­del­lisyyk­siä tai “käytössä kulumista”.

    Paljon paskaa pääsee läpi, kos­ka kuvat on säädet­ty epä­todel­lisen lämpimik­si ja täydellisiksi.

  11. Ja jos nyt vielä vähän jatke­taan, niin niis­sä myös uno­hde­taan talvi ja muut, ikäväm­mät vuo­de­na­jat kokon­aan. Jotenkin ihmisiltä uno­htuu, että “keskieu­roop­palainen” puurivi näyt­tää puo­let vuodes­ta aivan kauheal­ta, kos­ka puis­sa ei ole lehtiä. Tilan pehmen­nys­tä tulee siis hakea myös muista arkkite­htu­uri­sista ja maise­malli­sista ratkaisuista.
    Mikäli kuvis­sa vielä sääde­tään vähän vaa­ka-pysty-mit­ta­suhtei­ta tai pro­jek­tiokul­maa, saadaan niil­lä myy­tyä mitä tahansa normipäättäjälle.

    Havain­neku­vi­in pitäisi stan­dard­is­oi­da real­is­tiset valais­tus- ja pro­jek­tiokul­mat ja mit­ta­suh­teet sekä saa­da kuvat myös “huonoista” kul­mista ja oikeis­sa väreis­sä. Myös kulu­miset, van­hen­tu­miset ja nokeen­tu­miset tulisi huomioi­da. Lisäk­si kuvat pitäisi saa­da kaikissa reaal­i­sis­sa valais­tu­solo­suhteis­sa (väriläm­pötilo­ja myöten) eri vuo­den- ja vuorokau­de­naikoina huomioiden myös ympäristön aiheut­ta­mat ja sille aiheutetut varjot.
    Mikäli lop­putu­los ei vas­taa päätök­sen poh­jana ollei­ta havain­neku­via, se pure­taan rakennuttajan/arkkitehdin piikkiin.

  12. Koko alueelle­han on tulos­sa joka tapauk­ses­sa kan­si, jol­loin käsit­tääk­seni koko sil­taa tai sen paikkaa ei pitäisi kiin­nit­tää suunnittelussa.

    Jos siihen tulee, kuten toiv­ot­tavaa, iso­ja mas­so­ja, luulisi ole­van järkevää lait­taa ratikat kulke­maan uut­ta reit­tiä uusien raken­nusten välistä, eikä nyky­istä reit­tiä. Jonkin­lainen kan­si­han sinne tulee koko alueelle joka tapauksessa.

    Olen sitä mieltä, että koko alue pitåisi suun­nitel­la ilman mitään rajoit­tei­ta nykyis­es­tä infrasta.

  13. Mikko Särkelä:

    olen ihan samaa mieltä.

    Nyt vaan kun­nolli­nen korkean rak­en­tamisen alue Pasi­laan. Ei mitään 6‑kerroksista vaan oikei­ta pil­ven­pi­irtäjiä. Nyt on mah­dol­lista vielä olla pilaa­mat­ta tätä, men­nään kun­nol­la ylös.

    Pil­ven­pi­irtäjil­lä voisi jotain metrop­o­lis­sa tehdäkin, toisin kuin Sipoon korvilla.

  14. tpyy­lu­o­ma: “…Olisi hyvä että bus­seil­la olisi sil­lal­la omat kaista ja ratikoille omat, toimii paremmin…”

    Eikö busse­ja saa­da pois tieltä? Ne ovat kaikkein suurin häir­iötek­i­jä nykyisessäkin keskustali­iken­teessä. Nyt kun on mah­dol­lisu­us, voidaan bus­sit painaa maan alle pois ihmis­ten tieltä.

  15. Paa­vo: “…Nyt vaan kun­nolli­nen korkean rak­en­tamisen alue Pasi­laan. Ei mitään 6‑kerroksista vaan oikei­ta pilvenpiirtäjiä…”

    Peri­aat­teessa tuo olisi hyvä idea, mut­ta Helsingis­sä ei riitä todel­lista käyt­töä torneille, joten kan­natan yhä sitä tiukkaa ruu­tua ja kuut­ta kerrosta. 

    Jos lähde­tään tekemään korkei­ta raken­nuk­sia, sil­loin ei pidä tyy­tyä johonkin 40-ker­roksiseen vaan vähin­tään 60-ker­rosta. Samoin lukumääräis­es­ti raken­nuk­sia tulee olla riit­tävästi. Kaik­ki tietävät, kuin­ka yksinäi­nen Tour Mont­par­nasse on Pariisissa.

    Pil­ven­pi­irtäjät ovat suurkaupunkien raken­nuk­sia. Ensin täy­ty­isi rak­en­taa edes se kaupunki. 😀

  16. Kalle, bus­si­tun­nelit ja ter­mi­naalit on jos mah­dol­lista vielä kallimpaa kuin metro. Bussien määrää keskus­tas­sa tulee vähen­tää, sem­moinen asia mis­tä ei yleen­sä puhuta on se että raskas liikenne kulut­taa tiet pölyk­si ja kor­jauskun­toon hyvin nopeasti, ja syy mik­si tästä ei puhuta lie­nee että rekkali­iken­teen de fak­to sub­ven­toin­ti on tabu. Ratikkaverkon laa­jen­nuk­set, Kehära­ta ja Län­simetro vähen­tävät bus­sili­iken­net­tä, mut­ta jonkun ver­ran niitä jää kuitenkin ja yksi paik­ka mis­sä ne voisi­vat kään­tyä takaisin on Pasila.

    Häik­iön idea viedä ratikat eril­lisel­lä sil­lal­la tornien välistä on vinkeä. Län­si-Pasi­lan oikaisu­un on pari vai­h­toe­htoa mut­ta tuo­ta ei ole kukaan vielä ehdottanut.

  17. Hyvä Ode, näytä viisautesi!
    “Kysyin, voisiko pak­sul­la setelitukul­la vauhdit­taa tun­nelia Tarvontieltä”

    Tämä Tar­von­tien tun­neloin­ti = Pasi­lan­rait­ti Liikenne pahe­nee sitä mukaan kun Pasi­laa raken­netaan. tun­neli on väistämätön tosi­a­sia, suun­nitel­matkin ovat jo pitkäl­lä, se tulee joka tapauk­ses­sa, mut­ta Ode sinä voit siihen vaikuttaa.
    Hakamäen tien ikänä pide­tään SDP sil­loisia voimamiehiä, mut­ta Pasi­lan­rait­tin toiv­ot­tavasti Ode, ex Munkkivuorelainen.

  18. Kadun­ni­mi kir­joite­taan Nor­den­skiöldinkatu (ei siis Nordenskjödinkatu)

  19. tpyy­lu­o­ma: “…Bussien määrää keskus­tas­sa tulee vähentää…”

    Olen joskus aikaisem­min ihme­tel­lyt, mik­si Helsin­gin keskus­tan pikkukaduil­la pyörii busse­ja, vaik­ka viereisel­lä kadul­la on spåra? Järkevää vas­taus­ta en saanut. Ruot­salaiset laske­vat muis­taak­seni, että yksi lin­ja-auton ajok­er­ta vas­taa 10 000 henkilöau­ton ker­taa rasituk­seltaan. Lin­ja-autot ovat todel­la kalli­ita noil­la pikkukaduil­la. Onko tule­vaisu­udessa tarvet­ta tuo­da busse­ja Pasi­lan eteläpuolelle?

  20. “Jotenkin ihmisiltä uno­htuu, että “keskieu­roop­palainen” puurivi näyt­tää puo­let vuodes­ta aivan kauheal­ta, kos­ka puis­sa ei ole lehtiä. ”

    69–70 tutus­tu­in kahdel­la taval­la käsit­teeseen “koivu­jen kaupunki”

    1) Sis­areni meni naimisi­in ruot­salaisen miehen kanssa ja he muut­ti­vat Uuma­jaan, jon­ka yliopis­tossa (maail,man tosieks pohjoisim­mas­sa) lan­gol­lani oli lehtoraat­ti. Uuma­ja oli björkar­nas stad. Kaupun­gin palon (´jok­su 1850) Puu­taloko­rtei­den väli­in oli jätet­ty lev­eät bule­vardit sekä samoin palol­ta suo­jaa­maan koivuriv­it. Funki­toei ollut siis vain esteettinen.

    2) Sekä Kansal­lises­sa että Lil­lanis­sa esitet­ti­in Kolme sis­ar­ta. tapah­tu­mat sijoit­tui­v­at venäläiseen varuskutnkaupunki­in, joka oli “björkar­nas stad”.

    2)

  21. “Kaik­ki tietävät, kuin­ka yksinäi­nen Tour Mont­par­nasse on Pariisissa.”

    C’est vrai.

  22. “…jot­ta ei kil­pais­taisi veis­tok­sel­lis­ten pil­ven­pi­irtäjien kanssa”

    “anonyy­mi” ker­toikin jo totu­u­den noista havain­neku­vista, joil­la hämätään päättäjiä.

    Pil­ven­pi­irtäjistä tuskin tulee niistä esitet­ty­jen kiil­toku­vien näköisiä, jos niitä nyt yleen­säkään raken­netaan, riip­puu kaupun­gin avus­tuk­sista tai eläk­er­a­ho­jen uhraamis­es­ta ko han­kkeisi­in, markki­nae­htois­es­ti ne eivät toteudu.

    Luul­tavasti ei siis syn­ny ollenkaan kil­pailu­ti­lan­net­ta “veis­tok­sel­lis­ten pil­ven­pi­irtäjien kanssa” muuten, kuin taas uusis­sa havainnekuvissa.

  23. “nyt kil­pail­i­joiden tulee sitoutua toteut­ta­maan oma ehdotuksensa”

    Pien­tä edis­tys­tä, aivan utopis­tiset ehdo­tuk­set jäävät pois.
    Mie­lenki­in­toista, tuleeko nyt ehdo­tuk­sia ylensäkään.
    Ainakin raken­nus­li­ikkeis­sä suh­taudu­taan jo kri­it­tis­es­ti osal­lis­tu­mista kalli­isi­in kil­pailui­hin, kun lop­putu­los on etukä­teen tiedos­sa eli totet­tamiskelvot­tomin ehdo­tus voittaa.

    Jos Helsinki­in halu­taan vielä rak­en­taa kohtu­uhin­taisia asun­to­ja, niin kaavoituk­ses­sa olisi syytä pala­ta maan tasalle, nyt ei tule­vaisu­us hyvältä näytä ihan taval­lis­ten per­hei­den kannalta.
    Kalasa­ta­ma, Jätkäsaari, Laa­jasa­lo, Koivusaari tulee ole­maan normiper­heille aivan liian kallista aluet­ta, siis kehyskun­ti­in muut­to edessä liian monilla.

  24. Kalle, aika moni muukin on miet­tinyt että mitä järkeä on liiken­nöidä busse­ja jos­sain Punavuores­sa joka on niille mah­dol­lisim­man vaikea toim­intaym­päristö ja jos­sa on ihan riit­tävästi matkus­ta­jia kor­vaavalle ratikallekin, tuo on se logi­ik­ka ysin jatkos­sa rantaan ja 14 kor­vaamises­sa ratikalla. Yksi leiri HKL:ssä on sitä mieltä että ongel­mat ratkeaa lait­ta­mal­la bussin katol­la johtimet, joka on kohteliaasti san­ot­tuna erikoinen läh­estymistapa. Joku bus­sil­in­ja siel­lä kiertää jatkos­sakin, ran­nas­sa on mata­lan kysyn­nän aluei­ta joi­ta ei ole järkeä ratikalla hoitaa, mut­ta ter­mi­naaleista etelään toiv­ot­tavasti ei san­ot­tavasti liiku jatkos­sa busseja.

    Ja selvyy­den vuok­si, lin­ja-auto on ihan hyvä liiken­nevä­line jol­la on jatkos­sakin keskeinen rooli, se ei vaan sovi kapeille muku­lakivikaduille ja isoille matkustajamäärille.

  25. “nyt kil­pail­i­joiden tulee sitoutua toteut­ta­maan oma ehdotuksensa”

    Tuo lause jää vähän mieti­tyt­tämään. Aio­taanko siis pitää ton­tin­lu­ovu­tuskil­pailu, jos­sa raken­nus­li­ik­keet kil­pail­e­vat keskenään. Vai Kampin keskuk­sen tyyp­pinen kil­pailu, joka oli täysi fiasko (kil­pailuteknis­es­ti ainakin — kaik­ki kil­pailue­hdo­tuk­set hylät­ti­in, ja sit­ten sovit­ti­in ohi kil­pailun toteutuksesta). 

    Mie­lenki­in­toinen ilmiö kaupunkisu­un­nit­telus­sa (Helsingis­sä) on, että yleisiä arkkite­htik­il­pailui­ta on alet­tu kart­taa. Liit­ty­isikö tuo siihen, että yksi­tyisen puolen arkkite­hdit ovat korosta­neet kovin suo­ma­lais­ten arkkite­htik­il­pailu­jen kun­ni­akas­ta perin­net­tä, mut­ta jos ovat saa­neet viran kaupungilta ovatkin oitis olleet sitä mieltä, että virkatyönä tehdään parem­pia suunnitelmia…

  26. “Tarkoi­tatko, että noil­la alueil­la jää asun­to­ja tyhjilleen”

    En todel­lakaan, vaan uskon että kysyn­tä ylit­tää taas tar­jon­nan, joka on se peru­songel­ma aina vaan.

    Tarkoitin siis sitä, mitä luulin kir­joit­ta­vani, että “nor­maaliper­heille” hin­tata­so muo­dos­tuu liian korkeaksi.

    Se on tietenkin kokon­aan toinen asia minkälaista väestöä Helsinki­in halu­taan, siihen en ota kantaa.

    Itseäni 3.polven stadi­laise­na vähän har­mit­taa per­in­teen toden­näköi­nen katkeami­nen, kun omat lapset ( “normipeheet” ) sin­nit­televät asumiskus­tan­nusten kanssa.

    Vähän nolot­taa tun­nus­taa, mut­ta aav­is­tuk­sen mieti­tyt­tää, olisiko sit­tenkin 50–60-luvun demari-SAK vetoinen aluer­ak­en­tamis­poli­ti­ik­ka ollut sil­loiseen tilanteeseen näh­den oikea ratkaisu.
    Ainakin kohtu­uhin­taisia asun­to­ja saati­in aikaisek­si ja paljon.

    Nyt on syn­tymässä, tai on jo, saman­ta­painen tilanne, savupi­ip­pute­ol­lisu­us hiipuu lop­ullis­es­ti, väestö keskit­tyy kasvukeskuksiin.

    Miten Helsin­ki vas­taa haasteisiin ??.

  27. Kalle: mik­sei ole todel­lista käyt­töä torneille?

    Oike­as­sa suh­teessa liiketi­laa, tomis­toa ja asum­ista, niin aivan var­masti on kysyntää.

    Eikä sel­l­aisia tietenkään vuodessa tai kahdessa tehtäisi, vaan toteu­tu­sai­ka olisi var­mas­tikin aika pitkä koko alueella.

    Korkeil­la torneil­la saataisi­in viimeinkin riit­täviä mas­so­ja yhteen paikkaan asukkaina ja palveluina.

  28. Pil­ven­pi­irtäjät ovat suurkaupunkien raken­nuk­sia. Ensin täy­ty­isi rak­en­taa edes se kaupunki.

    Hyvä kun tässä oli jotain perustelu­jakin. Sama kun sanois­in, että lev­eät raken­nuk­set ovat suurkaupunkien raken­nuk­sia. Vai tarkoi­tatko pil­ven­pi­irtäjäl­lä sel­l­aista raken­nus­ta, joka on korkeampi kuin jos kaik­ki Helsin­gin tuhan­net raken­nuk­set pinot­taisi­in päällekäin? Se olisi kyl­lä aika korkea, mut­ta kai niitä vähän matalem­piakin kut­su­taan pilvenpiirtäjiksi?

  29. tpyy­lu­o­ma

    Aivan, se sil­ta on käytän­nössä se käve­lyre­itin taso. Jotain vähän erikoisem­paakin voisi kek­siä siltä poh­jal­ta että tuo on taval­laan sen kakkoskeskus­tan pääkatu. Katet­tua käve­lyväylää? Sem­moi­set pysty­tu­ulimyl­lyt sivuil­la, tulee vähän sähköä ja samal­la tor­juu sivu­tu­ul­ta? Toiv­ot­tavasti kil­pailus­sa tuo­ta käve­ly-ympäristöä mietitään. 

    Sil­las­ta ei kyl­lä nykyisel­lään eikä leven­net­tynäkään tule mitään hääviä käve­ly-ympäristöä eikä pääkat­ua, jos katu-ter­mil­lä tässä kohtaa ymmär­retään jotain muu­ta kuin betonu­ra. Siel­lä ei yksinker­tais­es­ti ole jalankulk­i­jan mit­takaavas­sa mitään ja näkymätkin ainakin nykyisel­lään suht kolkot. Tämä on tietysti koko Pasi­lan ongel­ma. Paikalla­han pitäisi olla kaik­ki edel­ly­tyk­set, on vilkas rautatiease­ma, mes­sukeskus, areena ja oppi­laitok­sia, jois­sa kaikissa liikkuu suuria ihmisjoukko­ja. Hotel­likin on ja rav­in­toloi­ta. Nykyi­nen Itä-Pasi­la asem­i­neen on vaan suun­nitel­tu ikään kuin jalakulk­i­joiden kiusaamik­sesi. Pääkatu tosi­aan tarvit­taisi­in. Paino sanal­la katu, jos­sa talo­jen julk­i­sivuis­sa olisi katu­ta­sos­sa liikkeitä ja rav­in­toloi­ta, ja autoli­ikenne määrältään ja nopeudeltaan sel­l­aista, että kävelem­i­nen on miel­lyt­tävää. Pääkadun luon­te­va kiin­topiste olisi tietysti ase­ma, mut­ta en kyl­lä parhaal­la tah­dol­lakaan pysty kuvit­tele­maan, miten nykyis­es­tä ase­mas­ta sel­l­aisen saisi. Tarkoi­tan tässä jotain sen tyyp­pistä suhdet­ta kuin Tam­pereen ase­mal­la on Hämeenkatu­un. Kes­ki-Euroop­pa on tietysti väärääl­lään parem­piakin esimerkkejä.

  30. Kes­ki-Pasi­laa molem­min puolin ympäröivät raken­nuk­set ja liiken­nejär­jeste­lyt ovat niin mas­si­ivisia, että mitään ihmisen kokoista on ulkotiloi­hin turha toivoa. Viihty­isyys, jos sitä haetaan, syn­tyy sisätiloi­hin, ja niiden sulkeudut­tua Kes­ki-Pasi­lan kan­ta­va idea on nopea yhteys pois.

    Kes­ki-Pasi­las­ta on mah­dol­lisu­us tehdä todel­la tiivis, korkea ja toimi­va toimis­toalue, jon­ka val­oisil­la reunoil­la on asuin­talo­ja. Veis­tok­sel­lisu­us on tym­peä suun­nit­telu­pe­ri­aate, ja joku tolkku pitäisi olla sil­lan eteläpuolis­ten tornien vihamielisyydelläkin.

  31. Meil­lä on kaiken kaikki­aan kohta­laisen toimi­va Itä-pasi­la ja Län­si-Pasi­la. Ase­ma on vain siinä välis­sä. Kahvil­la har­va käy, kos­ka on kiire toimis­toon tai kotiin.

    Keskieu­roop­plalais­esa mit­takaavasa Helsin­ki on vain keskikokoinen kaupun­ki ja Pasi­la väliase­ma. Käykää esim. Duis­bur­gin ase­mal­la ja jutel­lan sit­ten enemmän.

    Kun viimek­si kävin Treen ase­mal­la. tun­tui aika nuhraan­tuneelta. Muuten toimi­vas­sa paikassa.

    Olisiko­han ratkaisu sit­tenkin Pasi­lan raitei­den peit­tämine kan­nel­la ja raek­t­naa sille alueelle asuin- ja toimis­toalue. ker­romäärään en ota kan­taa, joskin korostan auringon liik­keen merk­i­tyk­sen oival­tamista. Me olemme täl­lä pal­lol­la hyvin korkealla.

  32. Kes­ki-Pasi­laa molem­min puolin ympäröivät raken­nuk­set ja liiken­nejär­jeste­lyt ovat niin mas­si­ivisia, että mitään ihmisen kokoista on ulkotiloi­hin turha toivoa. 

    No, onnis­tu­uhan tuo esimerkik­si Man­ner­heim­intiel­lä. Talot ovat yhtä suuria ja liiken­net­täkin koko lail­la. Itä-Pasi­las­sa on vaan hylät­ty per­in­teisen kaupun­gin kadun suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet ja tehty julk­i­sivuista katu­ta­sos­sa ump­inaisia betonip­in­to­ja, jot­ka karkot­ta­vat jalankulk­i­joi­ta. Nekin liik­keet yms. mitä on, sijait­se­vat hajal­laan siel­lä tääl­lä kun pääkat­ua ei ole. Tämä oli tietysti ajan hen­ki sil­loin joskus. En kyl­lä kovin paljos­ta löisi vetoa, että uud­es­ta toimis­to­tor­nialueeesta tulee tämän kummempaa.

    No, Itä-Pasi­las­ta valit­ta­mi­nen on turhaa hom­maa, kun nyky­i­sistä raken­nelmista ei oikein mitenkään fik­saile­mal­la saa aikaisek­si katuym­päristöä. Pieni ydin­lataus voisi aut­taa asi­aa. Raken­nus­toim­inta­han kas­vat­taa kansantuloa.

    Olisiko­han ratkaisu sit­tenkin Pasi­lan raitei­den peit­tämi­nen kan­nel­la ja rak­en­taa sille alueelle asuin- ja toimistoalue. 

    Tämä taitaisi olla ain­oa tapa saa­da ase­ma, joka olisi silti syytä tehdä uusik­si, liit­tet­tyä uuteen alueeseen. En ole kyl­lä edelleenkään näh­nyt mis­sään onnis­tunut­ta betonikantta.

Vastaa käyttäjälle Otso Kivekäs Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.