Työurien pidentäminen

Työurien piden­täjien pitäisi keskit­tyä nyky­istä enemmän

- miet­timään työ­nan­ta­jan kan­nus­tamiseen, kos­ka kovin usein aloite eläk­keelle siir­tymis­es­tä tai put­keen lähdöstä tulee työnantajalta;
— muut­ta­maan viimeis­ten vuosien superkart­tumaa sel­l­aisek­si, että se kan­nus­taa ole­maan töis­sä pitkään eikä ansait­se­maan viimeis­inä vuosi­na mah­dol­lisim­man paljon;

— pohti­maan työuria sen alkupäästä, sil­lä suo­ma­laiset eivät eläköidy mui­ta varhem­min mut­ta aloit­ta­vat työn­teon selvästi mui­ta vanhempina;

Työ­nan­ta­jan kannustin

Helsin­gin Sanomat on kir­joit­tanut niin mon­ta väkevää kir­joi­tus­ta työurien piden­tämisen puoles­ta, että lehti ilmeis­es­ti kat­soi tehneen­sä osuuten­sa ja pani pel­lolle kaik­ki vähänkin van­hem­mat toimit­ta­jat, yhteen­sä kai noin sata. Suurin este työurien piden­tämiselle on, ettei piden­tämi­nen kan­na­ta työ­nan­ta­jalle; se kan­nat­taa työ­nan­ta­jille kollek­ti­iv­ina, mut­ta ei yksit­täiselle työ­nan­ta­jalle, kos­ka pan­nes­saan ikään­tyneet työn­tek­i­jät put­keen tai eläk­keelle, se saa siir­re­tyk­si omia meno­jaan muille yrityksille.

Työ­nan­ta­jia sank­tioidaan kyl­lä ikäih­mis­ten potkuista, mut­ta se kos­kee vain täysin osaa­mat­to­mia tietämät­tömiä työ­nan­ta­jia. Kun kul­taisel­la, tai vaik­ka vain kuparisel­la käden­puris­tuk­sel­la, saa työn­tek­i­jän allekir­joit­ta­maan paperin, jos­sa tämä irti­sanoutuu itse, ei tarvitse mak­saa mitään. Kun työn­tek­i­jä on täyt­tänyt 63 vuot­ta, hänen savus­tamisen­sa eläk­keelle ei mak­sa työ­nan­ta­jalle edes teo­ri­as­sa mitään.

En kuitenkaan esitä ratkaisuk­si, että työ­nan­ta­jia sank­tioidaan entistä ankaram­min siitä, että työn­tek­i­jä lopet­taa työu­ransa kuusikymp­pisenä, kos­ka täl­löin viisikymp­pis­ten olisi entistä vaikeam­paa päästä töi­hin. Jos ikään­tyneen työn­tek­i­jän irti­san­omista tai päästämistä eläk­keelle ei tehdä työ­nan­ta­jalle kalli­im­mak­si, tulee hänen pitämisen­sä töis­sä tehdä edullisem­mak­si; myös niiden osalta, jot­ka ovat täyt­täneet 63 vuot­ta. Tähän on monia keino­ja, mut­ta yhteistä niille on, että työ­nan­ta­ja­mak­su­ja vähen­netään ikään­tyneiltä, jol­loin niitä pitää tietysti nos­taa muiden kohdal­la. Nos­to­tarvet­ta ei ole, jos keino toimii ja työu­rat pidentyvät.

Superkat­tuma euromääräiseksi

Joskus aiem­min meil­lä oli jär­jestelmä, jos­sa eläke koko 40 vuo­den työuras­ta riip­pui neljän viimeisen vuo­den palka­s­ta. Nor­maalia olisi, että työ­tahti vähän hel­lit­täisi lop­pua kohden, mut­ta tuo eläkesään­tö pakot­ti raju­un lop­pukiri­in jatku­vine ylitöi­neen ja yövuoroi­neen, mis­sä ei ollut inhimil­lis­es­ti mitään järkeä. Nyt ei enää ole näin. Olisi täysin mah­dol­lista pikkuhil­jaa siir­tyä helpom­pi­in ja vähem­män rahakkaisi­in töi­hin.  Tämä olisi luon­nol­lista ja se voisi sopia myös työ­nan­ta­jalle, joka joutuu nyt mak­samaan sat­apros­ent­tisen palkan 80 pros­ent­tis­es­ta työ­panok­ses­ta – eikä ole sik­si kovin innokas edis­tämään työssä jaksamista.

Työkult­tuurimme on edelleen tuol­ta van­han eläkesään­nön ajal­ta ja niin­pä täysil­lä vain lop­pu­un asti! Sään­nöt ovat muut­tuneet, mut­ta superkart­tumas­sa on van­han hios­tusjär­jestelmän piirteitä. Superkart­tuma nos­taa eläket­tä sitä enem­män, mitä korkeam­paa palkkaa viimeis­inä vuosi­na nos­taa. Jos superkart­tuma pois­tet­taisi­in ja laitet­taisi­in eläkkeisi­in euromääräi­nen lisä kart­tuma, joka palk­it­sisi siis työvu­o­sista yhtä paljon siitä riip­pumat­ta, mikä on palk­ka, kun­han ei vain nos­ta eläket­tä, kan­nustin olisi oikeam­man suun­tainen ja vas­taisi myös parem­min ansaintaperiaatetta.

Superkart­tumaan liit­tyy nyt pieni ris­ki. Ei ole aivan tuules­ta tem­mat­tu aja­tus, että pitkään töis­sä jatka­vat ter­veim­mät. Sekään ei tun­nu aivan hölmöltä ole­tuk­selta, että ter­veim­mät elävät mui­ta pidem­pään. Voi tul­la eläke­jär­jestelmälle kalli­ik­si, että mui­ta pidem­pään saa­vat selvästi parem­paa eläket­tä kuin nuoremp­ina kuol­e­vat. Ymmärtääk­seni aktu­aariset laskel­mat on tehty ole­tuk­sel­la, että 63-vuo­ti­aina ja 68-vuo­ti­aina eläk­keelle jäävien eli­na­jan­odote on yhtä pitkä. Kun hyväo­saiset – ja siis keskimäärin parem­pi­palkkaiset – elävät vielä mui­ta pidem­pään, superkart­tuman kan­nat­tavu­us nyky­muo­dos­sa eläkey­htiöille käy kyseenalaiseksi.

Aiem­min töihin

Suo­ma­laiset ovat töis­sä ihan yhtä pitkään kuin muutkin, vaik­ka ”meill’ ukkoina jo syn­tyy sylilapset ja nuori mies on hau­taan valmis jo”. On syytä epäil­lä, että meil­lä ollaan ter­vey­den­ti­laan näh­den pidem­pään kuin Kes­ki-Euroopan mais­sa, jois­sa sen­tään ”tul­ta säihkyy har­maa­hapset ja van­hois­sa hehkuu hen­gen aurinko”.

Opin­noista siir­ry­tään töi­hin paljon mui­ta myöhemmin.

Yksi syy on asevelvol­lisu­us, joka myöhen­tää miesten työurien vuodel­la tai kahdel­la riip­puen siitä, alka­ako asevelvol­lisu­us talvel­la vai kesäl­lä. Toinen syy on opin­to­jen venymi­nen, johon opin­to­tuk­i­jär­jestelmäl­lä on oma vaiku­tuk­sen­sa mut­ta myös sil­lä, että meil­lä ei tyy­dytä väl­i­tutk­in­toon vaan kovin suuri osa koulute­taan tutk­i­joik­si (gradu), vaik­ka tieteel­listä into­hi­moa ei olisikaan.

Kol­mas ja tärkein syy on siinä, että lukion päät­tämisen korkeak­oulu-opin­to­jen ja väli­in jää kol­men vuo­den jono­tu­sai­ka korkeak­oului­hin (tähän tosin sisäl­tyy int­ti­ai­ka), kos­ka mon­es­sa opinahjos­sa pääsyko­keet on tehty niin, että ne tosi­asi­as­sa palk­it­se­vat use­am­mas­ta yri­tyk­ses­tä. Tähän yritet­ti­in muu­tos­ta, mut­ta eduskun­nan oikeusasi­amies sanoi, ettei niin saa tehdä ja ope­tus­min­is­teri totteli.

Yksi lausun­to vas­tasi mon­taa Ahtialan toimikun­nan mietintöä.

82 vastausta artikkeliin “Työurien pidentäminen”

  1. Osmo:

    Nos­to­tarvet­ta ei ole, jos keino toimii ja työu­rat pidentyvät.

    Ja veronalen­nuk­set mak­sa­vat itsensä!

    Kumpikin väite voi olla tot­ta riip­puen siitä mis­sä kohtaa Laf­fer-käyrää ollaan, eli miten paljon verot­ta­mi­nen vähen­tää kan­nus­timia tehdä töitä. Voi olla, että meil­lä verote­taan niin paljon, että vero­tu­lot kas­vaa, jos vero­ja pienen­netään ja voi olla, että työ­nan­ta­ja­mak­su­ista saadut tulot kas­va­vat, jos mak­su­ja pienennetään.

    Kumpaankin tarvi­taan kyl­lä tietoa väi­teen tueksi.

    kos­ka mon­es­sa opinahjos­sa pääsyko­keet on tehty niin, että ne tosi­asi­as­sa palk­it­se­vat use­am­mas­ta yrityksestä.

    Ei. Per­im­mäi­nen syy on se, että koulut jaka­vat raha­nar­voista hyödyket­tä ilmaisek­si. Tästä syn­tyy aina jono­ja jonnekin.

    Mitä arvokkaam­paa tämä koulu­tus on, sitä pidem­piä jono­ja syn­tyy. Jos jono­ja halu­taan lyhen­tää on koulu­tuk­ses­ta tehtävä arvot­tomam­paa, esim. per­imäl­lä lukukausi­mak­su­ja tai annet­ta­va “huonom­paa” (esim. vähem­män) koulu­tus­ta ilmaiseksi.

  2. Ker­roin koulu­naloi­tus-keskustelus­sa aus­tralialais­es­ta mallista. Koulu­un men­nään sinä vuon­na, kun täytetään kuusi vuotta.Koska koulu­vu­osi on 1.2–15.12, ovat läh­es kaik­ki aloit­taes­saan viisivuo­ti­ai­ta. Sitä ennen on pakolli­nen pre-pri­ma­ry eli esikoulu.

    Oppivelvol­lisu­usk­oulu kestää 10 vuot­ta, jon­ka jäl­keen läh­es kaik­ki jatka­vat vielä kak­si vuot­ta ennen päät­tökoet­ta. Kos­ka viimeisenä kaht­e­na vuon­na opiskel­laan vain kuut­ta ainet­ta, voivat muualle kuin yliopis­toi­hin tähtäävät vali­ta “kevy­itä” vaihtoehtoja.

    Kun oppi­laitok­si­in päästään päät­töko­keen perus­teel­la, niin välivu­osia ei yleen­sä tule. Ja kun vielä bach­e­lor-tutk­in­to on perus­tutk­in­to, joka kel­paa sekä yksi­tyiselle että julkiselle sek­to­rille, niin työelämään valmi­ita ollaan noin kaksikymppisinä.

  3. Kol­mas ja tärkein syy on siinä, että lukion päät­tämisen korkeak­oulu-opin­to­jen ja väli­in jää kol­men vuo­den jono­tu­sai­ka korkeak­oului­hin (tähän tosin sisäl­tyy int­ti­ai­ka), kos­ka mon­es­sa opinahjos­sa pääsyko­keet on tehty niin, että ne tosi­asi­as­sa palk­it­se­vat use­am­mas­ta yri­tyk­ses­tä. Tähän yritet­ti­in muu­tos­ta, mut­ta eduskun­nan oikeusasi­amies sanoi, ettei niin saa tehdä ja ope­tus­min­is­teri totteli.

    Voi olla, että en tunne kaikkia oikeusasi­amiehen lausun­non taustal­la ole­via lakikiemuroi­ta, mut­ta kir­joituk­seesi viitat­en olen pitkään ihme­tel­lyt, mik­si yliopis­tot eivät muut­ta­neet käytän­töä sel­l­aisek­si, että ensim­mäistä ker­taa kyseisen alan pääsyko­keeseen osal­lis­tu­vat saa­vat lisäpisteitä.

    http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=405

  4. Pääsykokeista pitäisi muutenkin päästä eroon, ainakin suurim­mak­si osak­si. En ole Art­turin kanssa täysin eri mieltä siitä, että jono­jen taustal­la on ali­hin­ta, mut­ta tätä voidaan kom­pen­soi­da mak­sat­ta­mal­la ali­hin­ta otta­mal­la jonkin­laiset SAT-kokei­den tapaiset yleisko­keet käyt­töön, jos yliop­pi­laskir­joituk­set eivät ole ker­ran reilu tapa.

    Yo-kir­joi­tusten ongel­mana oli ennen, että ne täy­tyi kir­joit­taa yhdel­lä ker­taa, mut­ta tämä ongel­ma pois­tui jo aikapäivää sit­ten. Toinen vas­ta-argu­ment­ti on, että nuorel­la pitää olla mah­dol­lisu­us osoit­taa kykyn­sä spe­si­fisti luke­mal­la pääsykokeisi­in. Monel­la alal­la tämä kuitenkin johtaa siihen, että “oma­lle alalle” pyritään vuosi toisen­sa jäl­keen uud­estaan ja uud­estaan, mikä on ongel­ma, kuten Osmo sanoi yllä. 

    Toinen point­ti on, että kandin tutkin­non pitäisi isolle osalle aloista riit­tää. Tässä Suo­mi on men­nyt jotenkin ihan met­sään, kun käytän­nössä ammat­tik­oulut jaka­vat niitä nykyään ja entiset opis­tot mais­terin papereita. 

    Ei var­maan mene mon­taa vuot­ta, kun ammat­tiko­rkeak­oulut vaa­ti­vat oikeu­den myön­tää tohtorin tutk­in­to­ja. Sinän­sä tässä ei olisi mitään ongel­maa, mut­ta täl­lainen tutk­in­to- ja meri­it­tior­i­en­toitunut koulu­tus­ma­nia ei ole tarkoituk­sen­mukaista työelämän kannal­ta, ja toisaal­ta vesit­tää tutk­in­to­jen informaatioarvoa.

    Siinä mielessä olen kerettiläi­nen, että tutkin­non lop­pu­un­saat­ta­mi­nen ei muutenkaan ole niinkään tiedolli­nen meri­it­ti, kuin osoi­tus kyvys­tä hoitaa pitkäjän­teinen pro­jek­ti lop­pu­un asti.

  5. Siinä että koulu­un men­nään vas­ta 7‑vuotiaana ei ole nähdäk­seni mitään ongel­maa, päin­vas­toin. Ongel­ma on että korkeak­oulu­jen valmis­tu­misa­jat ovat niin pitkät. Lisäk­si mielestäni liian mon­et korkeak­oulu­opiske­li­jat luke­vat ainey­hdis­telmää joka pätevöit­tää lähin­nä julkisen sek­torin töi­hin (julk­ista sek­to­ria on pienen­net­tävä esim. kan­nus­timia vähen­tämäl­lä — paras aines tarvi­taan elinkei­noelämän palvelukseen).

  6. Tiedemies: Ei ne jonot siitä katoa, jos pääsykokeista siir­ry­tään SAT-kokeisi­in. Sit­ten ne jonot on vaan siinä SAT-kokeen edessä.

    Ylipään­sä jono­ja ei voi pois­taa ilman, että kus­tan­nuk­sen ja hyö­dyn epä­suh­taa ei korjata.

    Njoo, on tietysti sel­l­ainen teo­reet­ti­nen mah­dol­lisu­us, että sisään­pääsy hoide­taan siten, että toden­näköisyy­teen päästä sisään ei voi itse vaikut­taa mil­lään taval­la. (Esim. että sisään­pää­sevät val­i­taan arval­la ikäluokasta.)

    Mun mielestä toi ei oo yhtään kerettläistä, että tote­taa, että koulu­tuk­ses­ta on enem­mänkin sig­naloin­ti­hyö­tyä ja hyvin vähän mitään todel­lista hyö­tyä. Noh niin kauan kuin fir­mat eivät saa vali­ta työn­tek­i­jöitään mie­len­sä mukaan niiden pitää käyt­tää täl­laisia poli­it­tis­es­ti kor­rek­te­ja tapo­ja syr­jiä huono­ja työn­tek­i­jöitä. Har­mi vaan, että koulu­tus on niin sum­mit­tainen tapa ja paljon parem­piakin olis…

  7. Kiitok­set Osmolle hienos­ta avauksesta.

    On aivan käsit­tämätön­tä, että Suomes­sa istui pitkään kak­si onneton­ta tunar­i­työryh­mää, Ahte­lan työryh­mä ja eläkeneu­vot­teluryh­mä, jot­ka jät­tivät aivan olen­naisia asioi­ta käsittelemättä. 

    Mik­si sieltä työryh­mistä ei tul­lut kun­non tulok­sia ulos? Sik­si, että työ­markki­na­jär­jestö­jen edus­ta­jat ovat jymähtäneet van­hoi­hin rak­en­teisi­in, yksi­tyisko­hti­in ja poteroihinsa. 

    Tut­tu jut­tu. Sik­si koko jär­jestelmä pitäisi suun­nitel­la uudelta poh­jal­ta tuor­ei­den ja ulkop­uolis­ten henkilöi­den toimes­ta. Kehään niitä, joil­la ei ole van­ho­ja painolasteja.

    Ehdot­tomasti pitäisi puut­tua työ­nan­ta­jien kan­nusteisi­in ja vas­tu­isi­in koskien ikään­tynei­den työn­tek­i­jöi­den palkkaamista. Jos nyky­taval­la jatke­taan ja eläkeikää nos­te­taan, niin yhä use­ampi henkilö on viimeiset vuoten­sa ennen eläkeikää työt­tömänä. Se ei liene tavoite.

    Myös ikään­tyneitä kan­nat­taisi kan­nus­taa yrit­täjyy­teen. USA:ssa yli viisikymp­piset perus­ta­vat ahk­erasti uusia yri­tyk­siä. Ikään­tyneet voisi­vat esimerkik­si saa­da lisäalen­nuk­sia YEL-vakuutusmaksuista.

    Nyky­isin uudet yrit­täjät, jot­ka aloit­ta­vat ensim­mäisen yri­tyk­sen­sä saa­vat 25 pros­entin alen­nuk­sen määräa­jak­si YEL-mak­su­ista. Tätä kan­nustin­jär­jestelmää voisi kehit­tää ikään­tynei­den osalta.

    Yrit­täjä­työt­tömil­lä ei ole eläkeputkea kuten palka­nsaa­jatyöt­tömil­lä. Kos­ka tur­vaverkko heikke­nee, palka­nsaa­jat epäröivät ryhtyä yrit­täjäk­si. Tietenkin ero häviää, jos eläkeput­ki pois­te­taan palkansaajatyöttömiltä.

    Mut­ta myös nykyi­nen superkart­tuma on romutet­ta­va ja raken­net­ta­va uudelleen. Jonkin­lainen euromääräisen ja pros­ent­timääräisen yhdis­telmä olisi ehkä paras kannustinkarttuma.

    Se vain on niin, että ne, jot­ka oli­vat suun­nit­tele­mas­sa viimeistä eläkeu­ud­is­tus­ta, ovat niin ylpeitä siitä, että ovat sokei­ta jär­jestelmän heikkouksille.

    Lisäk­si pitäisi kehit­tää eläkeläis­ten mah­dol­lisuuk­sia työn­tekoon. Tämä asia on läh­es kokon­aan uno­hdet­tu. Osapäivä­työ voisi pitää mon­en eläkeläisen virkeäm­pänä ja ter­veen­pänä sekä pois­sa terveyskeskuksista. 

    Tutkimuk­set USA:sta osoit­ta­vat, että kas­vas­sa määrin ter­veet eläkeläiset halu­aisi­vat olla osa-aikai­sis­sa “keven­netyis­sä” töis­sä. Julki­nen sek­tori voisi olla kär­jessä kehit­tämässä eläkeläis­ten työ­paikko­ja. Mut­ta en ole kuul­lut, että tämän asian suh­teen mis­ään Suomes­sa tehtäisi­in mitään.

    Kan­natan myös Anni Sin­nemäen ehdo­tus­ta lyhen­tää asevelvol­lisu­u­den suorit­tami­saiko­ja. Ja lisäk­si opiskelu­un liit­tyviä ongelmia pitäisi kiireesti ryhtyä ratko­maan. Pöyristyt­tävää, että ope­tussek­to­ril­la asi­at etenevät onnet­toman hitaasti.

  8. Jono­jen pois­t­a­mi­nen ei sinän­sä voi olla mikään tavoite.
    Koulu­tusjär­jestelmän pitäisi tuot­taa osaa­jia yhteiskun­nan tarpeisi­in, yli- ja alik­oulu­tus on tehotonta.
    Tieteelli­nen tutkimus on tietysti ihan eri asia, enkä siihen ota kan­taa, mut­ta en näe paljon järkeä siinä, että sairaalan siivoo­jal­la pitäisi olla 3‑vuotinen ammat­tik­oulu­tus tai kau­pan kas­sal­la trade­nomin (tai mikä se nykyään onkaan) paper­it, vain pari esimerkkiä mainitakseni.
    Yliopis­toon pitääkin olla jonoa — tai sit­ten ote­taan kaik­ki halukkaat sisään ja pudote­taan ylimääräiset pois ensim­mäisen vuo­den aikana. Nykyi­nen vai­h­toe­hto, mut­ta ilman pääsykokei­ta, taitaa olla tehokkaampi.

  9. Tulee mieleen taan­noinen kas­va­tusti­eteel­lisessä tiedekun­nas­sa tehty selvi­tys, jon­ka mukaan ko. alan pääsykoemen­estys ei kor­reloin­ut lainkaan opintomenestykseen. 

    Eli pääsyko­keessa mitat­ti­in vääriä asioi­ta. Ja mitataan var­masti tänäkin päivänä. Kukaan ei vain kek­si, mitä oikein pitäisi mitata.

  10. Tiedemies: Ei ne jonot siitä katoa, jos pääsykokeista siir­ry­tään SAT-kokeisi­in. Sit­ten ne jonot on vaan siinä SAT-kokeen edessä.

    Ideana ei siis ole, että sitä SAT:tä käy­dään yrit­tämässä lop­ut­tomi­in. USA:ssa SAT:t tehdään vähän niinkuin meikäläis­ten yliop­pi­laskir­joi­tusten sijaan. 

    En tosin ole ihan var­ma siitäkään, että fik­suimpi­en oikeus vali­ta opiskelu­paikkansa ensin olisi vält­tämät­tä mikään hyvä idea yhteiskun­nan kokon­aishyö­dyn kannal­ta. Sel­l­aista jär­jeste­lyä voisi kokeil­la jos­sa paikko­ja jaet­taisi­in vaik­ka 1:1:1 niin, että kol­mannes opiskelu­paikoista huu­tokau­pat­taisi­in, kol­mannes jaet­taisi­in yliop­pi­laskokei­den tms. perus­teel­la ja kol­mannes jol­lain muul­la perusteella. 

    Täysin markki­nahin­noitel­luis­sa opin­nois­sa on se omi­tu­isu­us, että jos joku koulu­tus tuot­taa diskon­tat­tuna jonkun sum­man “ylimääräisiä” tulo­ja, niin sen koulu­tuk­sen hin­nan pitäisi aset­tua jok­seenkin sel­l­aiselle tasolle, että koulu­tuk­ses­ta ei ole merkit­tävää ylimääräistä hyö­tyä, kun työn presti­isiar­vo, raha jne. ote­taan huomioon. 

    Minus­ta on kuitenkin parem­pi, että vaikka­pa lääkäreik­si pää­tyvät seu­lotaan edes jotenkin karkeasti niin, että hei­dän päät­te­lykykyn­sä ja järken­sä on keskimäärin tavan pul­li­aista terävämpi.

  11. Pääsykokei­den ongel­ma on liian tarkkaan rajat­tu haku aloille. Teknil­lisel­lä alal­la ongel­maa ei ole. Jos ei fyysikok­si pääse, pääsee konetekni­ikkaa luke­maan. Oppivu­osien aikana voi joko käy­dä niin, että konetekni­ik­ka sit­ten kiin­nos­taakin enem­män, tai voi muuten vai­h­taa fysi­ikkaa luke­maan jos päätä riittää.

    Esimerkik­si lääke- tai oikeusti­eteel­lisessä ei näin ole, kos­ka haku on rajat­tu mah­dol­lisim­man pie­neen yksikköön niin koulu­tusalan kuin maanti­eteen suh­teen. Oikeam­paa olisi vali­ta yliopis­toon opiske­li­joi­ta esimerkik­si yhteiskun­tati­eteel­liselle alalle, ja vas­ta kan­di­vai­heessa seu­loa heistä oikeusti­eteil­i­jöitä, kansanti­eteil­i­jöitä, ja sen sel­l­aisia. Samoin lääketi­eteen suh­teen: haun pitäisi olla yhteinen yliopis­to­jen luon­non­ti­eteel­lis­ten tiedekun­tien kanssa.

    Eri­tyis­es­ti lääketi­eteel­liset ovat onnis­tuneet siirtämään alku­vai­heen opin­not kokon­aan tutkin­non ulkop­uolelle. Kan­nat­taa tutus­tua pääsykoekir­jaan, ei mikään ihme, että kir­jan avul­la pystyi jo esit­tämään lääkäriä kuukausikau­pal­la. Galenos vas­tan­nee noin ensim­mäisen vuo­den opin­to­ja — mut­ta ennen edes hyväksyn­tää alalle.

  12. “Siinä mielessä olen kerettiläi­nen, että tutkin­non lop­pu­un­saat­ta­mi­nen ei muutenkaan ole niinkään tiedolli­nen meri­it­ti, kuin osoi­tus kyvys­tä hoitaa pitkäjän­teinen pro­jek­ti lop­pu­un asti.”

    Siitähän se nimeno­maa ker­too. Jos joku on saanut gradun (väitöskir­jas­ta puhu­mat­takaan) valmi­ik­si saak­ka, niin tämän voi olet­taa työ­paikalla saa­van myös tyl­sät ja puudut­ta­vat hom­mat valmiiksi.

  13. Naisethan aloit­ta­vat opiskelun lukion jäl­keen keskimäärin vain hiukan miehiä aikaisem­min. En tiedä, mitä kaikkea kivaa välivuo­den aikana tekevät vai keräävätkö rahaa säästöön. 

    Ainakin he luul­tavasti luke­vat pääsykokeisi­in; naisia taitaa olla korkeak­ouluis­sa jo liki kak­si kolmannesta. 

    Eli on kai syytä olet­taa, että naiset vievät käytän­nössä opiskelu­paikko­ja miehiltä myös sik­si, että eivät joudu suorit­ta­maan orjapalvelua. 

    Mut­ta tämä on kaik­ki oikeas­t­aan arvailua, kos­ka nais­ten tutkimi­nen väärästä vinkke­listä voi Suomes­sa olla aka­teem­i­nen itse­murha. Min­is­ter­iöitä taas sitoo eri­laiset tavoiteo­hjel­mat, jois­sa etuoikeutetun sukupuolen etu­ja edelleen edis­tetään. Sik­si nais­ten etuoikeuk­sista tiede­tään vähän tai ei mitään. Tai ainakin ollaan kuin ei tiedettäisi.

    Tyh­mem­pi voisi ehdot­taa toimia, joil­la naiset saadaan aloit­ta­maan opiskelu aikaisem­min, tai edes tutkimus­ta aiheesta. Viisaampi taas tietää, että sel­l­aisen ehdot­telu on turhaa. Parem­pio­saisen sukupuolen etu­i­hin ei kos­ke­ta, perkele!

    Sitäkään en mis­sään nimessä sanoisi oma­l­la nimel­läni, että kansan­talouden kannal­ta olisi parem­pi, jos miehet oli­si­vat korkeam­min koulutet­tu­ja. Koulu­tus menee osin hukkaan, kun naiset kek­simäärin kuitenkin arvot­ta­vat tutkimusten mukaan — ja viisaasti — per­heen ja lapset uraa selvästi korkeammalle.

    Tästä huoli­mat­ta koko koulu­tus­laitos ja opiske­lut­sy­dee­mi laa­jem­min on virit­täy­tynyt edis­tämään tyt­tö­jen men­estys­tä osin poikienkin kus­tan­nuk­sel­la. Tämä todis­tamisek­si ei tarvitse viita­ta asen­netutkimuk­si­in tai piilo-ope­tus­su­un­nitelmi­in. Riit­tää, kun kat­soo tulok­sia eli tyt­tö­jen ja poikien opin­tomen­estyk­sen eroa.

    En kyl­lä ymmär­rä, mik­si meuhkaan tästä fem­i­nis­tisek­si julis­tau­tuneen puolueen pääide­olo­gin blo­gis­sa 😉 Se on nimit­täin var­maa, että ennen las­kee aurinko itään kuin vihreät ryhtyvät oiko­maan yhteiskun­taa tasa-arvoisem­mak­si myös miesten kannalta.

  14. Työurien piden­tämi­nen edel­lyt­tää, että myös työ­paikko­ja syn­tyy lisään­tyvälle työvoiman tar­jon­nalle. Yhden työvuo­den piden­nys lisää työvoiman tar­jon­taa 60–80000 riip­puen siitä kumpaan päähän jatko pistetään.

    Kun työikäisen väestön määrä vähe­nee vuo­teen 2030 men­nessä vain 167000 niin suurten ikälu­okkien pois­tu­ma onkin vain tarua.(Tilastokeskus)

    Kataisen, Het­emäen, Sailak­sen mukaan julkisen sek­torin tuot­tavu­ut­ta on nos­tet­ta­va 2025 men­nessä 20 % eli julkisen sek­torin väen pitää vähen­tyä suurin piirtein saman ver­ran kuin työikäi­nen väestö vähe­nee, joten väestön ikään­tymi­nen ei luo uusia työ­paikko­ja tai jos luokin niin vain sisäi­nen jakau­tu­ma vain muuttuu .

    Tuot­tavu­u­den on yksi­tyisel­lä sek­to­ril­lakin nous­ta­va 2–5 % vuodessa joten sekään ei tuo lisää työpaikkoja.

    Etenkin kun parhaas­sakin ennus­teessa kasvu jää tule­val­la nousukaudel­la 2 % tietämi­in niin työn määrä ei kas­va tai toden­näköis­es­ti vähenee.

    Sama ilmiöhän nähti­in jo 1989–2007 välil­lä, vaik­ka työ­paikko­jen määrä hie­man kasvoi niin tehdyt työ­tun­nit vähenivät 11 %.

    Kun meil­lä on jo nyt 300000 työtön­tä ja “työu­ran” piden­tämi­nen tuo 3–400000 uut­ta työn­tar­joa­jaa niin vuo­teen 2025 pitäisi luo­da 500000–600000 uut­ta työ­paikkaa, mikä ei näil­lä eväil­lä toteudu.

    Itse asi­as­sa käy niin , että todel­li­nen työu­ra lyhe­nee 35 vuodes­ta 31 vuo­teen ja jos tuo Laa­tusen lupaus pitää van­hat töis­sä toteu­tuu niin työhön päästään 34-vuo­ti­aana eli hyvin levänneenä.

    Joka tapauk­ses­sa meil­lä on 2025 600000–700000 jät­ti­työt­tömyys , kun kaad­umme uuteen lamaan.

    Olisiko Osmol­la ratkaisua yhtälöön ??

  15. “Eri­tyis­es­ti lääketi­eteel­liset ovat onnis­tuneet siirtämään alku­vai­heen opin­not kokon­aan tutkin­non ulkopuolelle.”

    En tiedä näkikö Anonyy­mi tämän hait­tana, mut­ta minus­ta näin pitäisi use­ampi­en pääsykokei­den toimi­akin. Siis siten, että jos tankkaa 2–3 vuot­ta pääsykokeisi­in ja osaa pääsykoekir­jat ulkoa, siitä sinän­sä olisi jo hyö­tyä opiskel­lessa. Eli sen sijaan, että rohkaistaan nuo­ria luop­umaan haaveis­taan pitäisi pääsykokei­ta kehit­tää siihen suun­taan, että pari vuot­ta päähän tanka­tu­ista asioista olisi koulu­tuk­ses­sa apua.

    Riitan kom­ment­ti­in viitat­en olen sitä mieltä, että parhaan opetuk­sen sain Kaup­pako­rkeak­oulus­sa kol­mesti uusimis­tani pääsykokeista.

    1. Voisiko samantien siir­tyä siihen, ett­tä kaik­ki ote­taan sisään, mut­ta akd­hen vuo­den jäl­keen kar­si­taan, jos se kak­si vuot­ta joka tapauk­ses­sa pän­tätään pääsykoekirjoja.

  16. “Ehdot­tomasti pitäisi puut­tua työ­nan­ta­jien kan­nusteisi­in ja vas­tu­isi­in koskien ikään­tynei­den työn­tek­i­jöi­den palkkaamista. Jos nyky­taval­la jatke­taan ja eläkeikää nos­te­taan, niin yhä use­ampi henkilö on viimeiset vuoten­sa ennen eläkeikää työt­tömänä. Se ei liene tavoite.”

    Ei siihen kan­nustei­ta tarvi­ta vaan kep­piä työ­nan­ta­jille. Ruot­sis­sa työ­sopimus­lais­sa on esteitä ikään­tynei­den irti­sanomiselle ja niin­pä ikään­tynei­den työl­lisyysaste on huo­mat­tavasti korkeampi kuin Suomessa.
    Esim Telia­Son­eras­sa Ruotsin kes­ki-ikä on 57 vuot­ta ja Suomes­sa jotain 40 vuot­ta vaik­ka se 15 vuot­ta sit­ten oli suurin piirtein sama.
    Tehokku­us on kuitenkin 30 % parem­pi Ruot­sis­sa monel­la mit­tar­il­la mitattuna

  17. “Suurin este työurien piden­tämiselle on, ettei piden­tämi­nen kan­na­ta työ­nan­ta­jalle; se kan­nat­taa työ­nan­ta­jille kollek­ti­iv­ina, mut­ta ei yksit­täiselle työ­nan­ta­jalle, kos­ka pan­nes­saan ikään­tyneet työn­tek­i­jät put­keen tai eläk­keelle, se saa siir­re­tyk­si omia meno­jaan muille yrityksille.”

    HS:n ja Telia­Son­er­an kaltaiset suuret yri­tyk­set mak­sa­vat eläkeputken kulut suurim­mak­si osak­si itse aivan lain mukaan.
    Esim minus­ta Telia­Son­era saa laskun kun täytän 63-ikävuot­ta , mut­ta sitä ennen moni johta­ja on ennät­tnyt saa­da vuosibonuksensa.

    Mut­ta tätä mak­su­velvol­lisu­ut­ta kier­retään monel­la taval­la eli eläkeputkene työn­net­tyjä houkutel­laan ja pakote­taan allekir­joit­ta­maan papere­i­ta, joil­la työ­nan­ta­ja ehkä vapau­tuu maksuvelvollisuudesta .
    Ratkaisu tullee aikoinaan 15 vuo­den kulut­tua KO:sta

  18. Tiedemies:

    Ideana ei siis ole, että sitä SAT:tä käy­dään yrit­tämässä loputtomiin. 

    No sit­ten tämä use­ampi yrit­tämi­nen pitäisi kieltää ja sit­ten siitä seu­raa, että siihen valmis­taudut­taisi­in tosi pitkään. Sit­ten jos pakote­taan tekemään se, kun täyt­tää esim. 18, niin sit­ten jätetään sitä leikkimistä ja elämästä naut­timista vähän vähem­mälle ja opiskel­laan hul­lun lailla.

    hmm­mm.… alkaa tun­tu­maan houkut­tel­e­val­ta lopet­taa ilmaisen rahan jakami­nen yliopis­tois­sa opiskeleville, jot­ka ovat jo muutenkin yhteiskun­nan hyväosaisimpia.

    Minus­ta on kuitenkin parem­pi, että vaikka­pa lääkäreik­si pää­tyvät seu­lotaan edes jotenkin karkeasti niin, että hei­dän päät­te­lykykyn­sä ja järken­sä on keskimäärin tavan pul­li­aista terävämpi.

    No markki­nat tietysti ohjaisi­vat tähän, kos­ka on oletet­tavaa, että keskimääräistä teräväm­mät saa­vat suurem­man tuo­ton sijoituk­selleen opiskel­la lääkärik­si, eli he ovat halukkai­ta mak­samaan siitä enem­män kuin vähem­män terävät.

    Sen lisäk­si markki­nahin­noit­tel­lus­sa koulu­tuk­ses­sa koulu­tuk­sen hin­ta aset­tuu suun­nilleen sen tuot­tamisen kus­tan­nuk­seen. Lääkärei­den palkat sit­ten aset­tuvat silleen, että koulut­tau­tu­mal­la ei saa “ilmaista” rahaa.

  19. Artturi:“Ei ne jonot siitä katoa, jos pääsykokeista siir­ry­tään SAT-kokeisi­in. Sit­ten ne jonot on vaan siinä SAT-kokeen edessä.”

    Idea kai oli se, ettei SAT olisi saman­lainen kuin nykyi­nen pääsykoe, vaan se tehtäisi­in ker­ran ja sil­lä sip­uli. Luulen Eli­nan kir­joit­ta­man pätevän, eli yhteiskun­nan kannal­ta on lop­pu­jen lopuk­si aika lail­la yhden­tekevää, juuri ketkä tiet­ty­jen min­imikri­tee­rien täyt­tävistä sinne opiskele­maan pää­sevät. Niin­pä tuo ker­tarysäyk­sel­lä tehty lop­ulli­nen SAT pois­taisi jonot, mut­ta ei eri­tyis­es­ti vaikut­taisi opiske­li­ja-ainek­sen laatuun.

    Tiedemiehen idea siitä, että yliopistopaikat jaet­taisi­in osin SAT-men­estyk­sen mukaisi­na stipen­deinä ja osin “mak­sa itse”-paikkoina kuu­lostaa minus­ta varsin hyvältä. Sil­lä estetään toisaal­ta se, että välkyt, mut­ta köy­hät jät­täi­sivät opiskelemat­ta ja yhteiskun­ta menet­täisi sil­loin hei­dän korkean tuot­tavuuten­sa, ja toisaal­ta se, että yhteiskun­nan voimavaro­ja hukkaan­tuu iso­jen mas­so­jen koulut­tamiseen vain sik­si, että koulu­tus on niin hal­paa sen saajille. 

    Minus­ta puh­taan markki­napo­h­jaisen ratkaisun ongel­ma on siinä, että vaik­ka keskimäärin se toimii, että opiske­li­jan kan­nat­taa mak­saa opiskelus­ta, kos­ka se tuot­taa parem­man työ­paikan, niin kos­ka tähän liit­tyy henkilön kannal­ta val­ta­vat riskit (koulu­tat itsesi velak­si, etkä siltikään saa hyvää työ­paikkaa), en usko sen oikein toimi­van. On parem­pi, että val­tio toimii erään­laise­na “vaku­u­tusy­htiönä”, joka kerää vero­ja ja rahoit­taa niil­lä kaikille halukkaille opiskelun. Ne, jot­ka eivät saa hyvää työ­paikkaa, eivät jää velkataakan alle ruser­tu­maan, ne, jot­ka saa­vat, mak­sa­vat sit­ten vähän enemmän. 

    Ymmär­rän, että tuo­hon liit­tyy oma insen­ti­iv­ion­gel­mansa, mut­ta minus­ta tämä on mah­dol­lista kor­ja­ta jol­lain kohtu­ullisil­la lukukausi­mak­suil­la sen sijaan, että räp­pästäisi­in koko kus­tan­nuk­set opiske­li­joiden itsen­sä niskaan. 

    “Mun mielestä toi ei oo yhtään kerettläistä, että tote­taa, että koulu­tuk­ses­ta on enem­mänkin sig­naloin­ti­hyö­tyä ja hyvin vähän mitään todel­lista hyötyä.”

    Hmm, voi olla, että tuo pätee joil­lain aloil­la. Itse en kyl­lä usko, että pysty­isin nyky­istä ammat­tiani har­joit­taa ilman yliopis­tossa saa­maani koulutusta. 

    “Noh niin kauan kuin fir­mat eivät saa vali­ta työn­tek­i­jöitään mie­len­sä mukaan niiden pitää käyt­tää täl­laisia poli­it­tis­es­ti kor­rek­te­ja tapo­ja syr­jiä huono­ja työntekijöitä. ”

    Täh? Siis jos fir­mat eivät saa syr­jiä työn­tek­i­jöitä poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­tien syi­den (sukupuoli, rotu, uskon­to, sek­suaa­li­nen suun­taus jne.) vuok­si, ne tarvit­se­vat koulu­tuk­sen tuot­ta­maa sig­naal­i­hyö­tyä saadak­seen itselleen parhaat työn­tek­i­jät. En ymmär­rä tätä. Sen­hän vuok­si työ­nan­ta­jat jär­jestävät työhönot­to­haas­tat­telu­ja, että voivat “syr­jiä” huono­ja työn­tek­i­jöitä palkkaa­mal­la ne hyvät. Miten noiden epäko­r­rek­tien syi­den sal­lim­i­nen työhöno­to­ssa lisäisi mitenkään työ­nan­ta­jien mah­dol­lisu­ut­ta vali­ta parhai­ta työn­tek­i­jöitä? Ennem­minkin sanois­in, että asia on päin­vas­toin. Kun työhönot­ta­ja pakote­taan uno­hta­maan nuo työn­teon kannal­ta epäolen­naiset seikat, hän tulee valin­neek­si toden­näköis­es­ti juuri itse työhön parhait­en sopivan.

  20. “Voisiko samantien siir­tyä siihen, ett­tä kaik­ki ote­taan sisään, mut­ta akd­hen vuo­den jäl­keen kar­si­taan, jos se kak­si vuot­ta joka tapauk­ses­sa pän­tätään pääsykoekirjoja.”

    Joo ja ne ensim­mäisen kah­den vuo­den kurssit oli­si­vat sit­ten aivan onnet­toman kökköjä, kos­ka opiske­li­joi­ta saat­taisikin olla moninker­tainen määrä nykyiseen ver­rat­tuna. Jo nytkin useim­mat peruskurssit ovat melkoisia mas­salu­en­to­ja, mitenkähän tuol­laises­sa systeemissä?

  21. Samuli Saarel­ma:

    Sen­hän vuok­si työ­nan­ta­jat jär­jestävät työhönot­to­haas­tat­telu­ja, että voivat “syr­jiä” huono­ja työn­tek­i­jöitä palkkaa­mal­la ne hyvät.

    Joo. Haas­tat­telu ei oo vält­tämät­tä hirveen tehokas sig­naali. Se on tiet­ty paras mikä on sal­lit­tu, kos­ka sitä käytetään suun­nilleen aina.

    Kun työhönot­ta­ja pakote­taan uno­hta­maan nuo työn­teon kannal­ta epäolen­naiset seikat

    Työ­nan­ta­jia ei tietenkään tartte pakot­taa tähän yhtään sen enem­pää kuin sin­u­akaan pitää pakot­taa tekemään jotain itselle­si hyödyllistä.

    Kaik­ki syr­jin­tä, mikä ei ole perustel­tua aiheut­taa kus­tan­nuk­sia työnantajalle.

    Sen sijaan nuo luet­tele­masi kat­e­go­ri­at joiden perus­teel­la voisi syr­jiä voivat olla ihan ok sig­naali siinä mis­sä korkeak­oulu­tutk­in­tokin. (Ja toki voivat olla olemat­ta…) Niiden perus­teel­la vaan ei saa syr­jiä, mut­ta korkeak­oulu­tutkin­non perus­teel­la saa.

    En tiiä saako älykkyys­testin ja luon­netestin perus­teel­la syr­jiä, mut­ta jos ei saa, niin olisin taipu­vainen pitämään korkeak­oulu­tutk­in­toa vai­h­toe­htona näille.

  22. “Tyh­mem­pi voisi ehdot­taa toimia, joil­la naiset saadaan aloit­ta­maan opiskelu aikaisem­min, tai edes tutkimus­ta aiheesta. ”

    Minus­ta vas­taus tähän on ihan päivän selvä. Miehet hake­vat paljon opiskele­maan tekni­ikkaa ja luon­non­ti­eteitä eli aloille, joille on ver­rat­tain help­po päästä sisään.

  23. Mik­si töit­ten aloit­ta­mi­nen kestää?

    1. Luoka­ton lukio (ennen 3 vuot­ta, luoka­ton 3 — 4 tai jopa 5 vuotta)
    2. Luoka­ton yliopis­to (vrt. anglo-saksi­nen koulu­tus, 4 vuot­ta kandik­si ja tämän jäl­keen useim­mat töihin.)
    3. Pääsyko­keet melkein joka koulu­un, kun suuri osa ikälu­okas­ta tekee ylioppilaskokeen.
    4. Asepa­lvelus miehillä.

  24. Pääsykoekir­jan käyt­tämisenä kor­vaa­maan ensim­mäis­ten vuosien ope­tus on se hait­ta, ettei pääsyko­keen suorit­tamis­es­ta saa minkään­laista merk­in­tää, jos­ta olisi hyö­tyä muiden opin­to­jen kor­vaamises­sa. Kuvitel­laan­pa, että osaa pääsykoekir­jan, mut­tei kovan kil­pailun vuok­si pääse sisään. Kokeen suorit­tamis­es­ta ei ole hyö­tyä toiseen koulu­tu­so­hjel­maan, se ei kor­vaa mitään kursse­ja. Sen sijaan, jos esim. lääketi­eteel­lisen tapauk­ses­sa ensin opiskeltaisi­in vuosi-pari yhdessä luon­non­ti­eteil­i­jöi­den kanssa, olisi niil­läkin, jot­ka eivät lääketi­eteel­listä pääse jatka­maan, opin­topis­teitä tukku kerään­tynyt — hyödyl­lisiä esimerkik­si jatkaes­sa biokemi­an maisteriksi.

  25. Toinen huomioitavia seik­ka työurien piden­tämis­es­tä puhut­taes­sa on se, että naiset naut­ti­vat eläkkeistä kym­menisen vuot­ta miehiä kauem­min. Onko oikein, että miehet mak­sa­vat vuosit­tain pari mil­jar­dia “ylimääräistä” siitä, että naiset saa­vat köl­lötel­lä eläk­keel­lä vuosikymmnestä toiseen, kun miehet jo pukkaa­vat koiran­putkea. Eikö nais­ten työuria pitäisi pidentää? 

    Miestenkin työuria toki voi piden­tää, mut­ta vas­ta sit­ten kun elinikä on samaa luokaa. Se taas ehkä onnis­tuu, jos vähän panos­tet­taisi­in miestenkin eikä pääasi­as­sa vain nais­ten ennal­taehkäi­sevään ja muuhunkin ter­vey­den­huoltoon. Miesten noin kym­menker­tais­es­ti yleisem­pää syr­jäy­tymistä voisi yrit­tää estää ja esimerkik­si vaar­al­lisia töitä jakaa tasaisem­min, jos siis miesten elinikää halut­taisi­in pidentää.

    Hesarin keskustelu­pal­stal­la joku nainen kir­joit­ti nais­ten saamia pienem­piä eläkkeitä koskev­as­ta uutis­es­ta, että hän mielel­lään kuolisi aiem­min, jos saisi yhtä hyvää eläket­tä kuin miehet. Olisiko tässä yksi ratkaisumalli? Naisille tar­jot­taisi parem­pia eläkkeitä sil­lä ehdol­la, että he tap­paisi­vat itsen­sä seitsenkymppisinä. 

    No, tuo ei kyl­lä piden­täisi työuria, mut­ta paran­taisi huolto­suhdet­ta. Mis­tä tulee mieleen, että täysin nais­ten eduk­si vääristynyt­tä tulon­si­ir­toraken­net­ta voisi vähän edes oikaista, kun ei enää himoverotet­taisi pelkästään miesten suosimien tuot­tei­ta. Ehdotankin nais­ten kengille ja muulle turhu­uskrääsälle ylimääräistä hait­ta ja luxusveroa, joka ohjat­taisi­in sit­ten vaik­ka suo­raan mum­mo­jen eläkkeisiin.

  26. Yksi esimerk­ki etuoikeutetun sukupuolen suosimis­es­ta oli se, kun (nyt menee muistin­varais­es­ti, toiv­ot­tavasti oikein) naisas­i­aval­tu­utet­tu kiel­si vaku­u­tusy­htiöitä eriyt­tämästä yksi­tyisen eläke­vaku­u­tuk­sen mak­su­ja sukupuolen mukaan. Tämä tarkoit­taa, että edes yksi­ty­istä eläket­tä säästäessään keskimääräi­nen mies pakostakin säästää noin puo­let jonkun tun­tem­at­toman naisen hyödyksi.

  27. Miten suuri merk­i­tys on ikälu­okkien ylik­oulut­tamisel­la? Onko todel­lakin niin, että nykyään työn­tek­i­jän on pakko olla trade­no­mi (opiskelu­ai­ka 3,5 v) men­estyäk­seen niis­sä tehtävis­sä jois­sa ennen pär­jä­sivät yo-merkonomit (2,5 v)?

  28. Tiedemiehen aja­tus: “Sel­l­aista jär­jeste­lyä voisi kokeil­la jos­sa paikko­ja jaet­taisi­in vaik­ka 1:1:1 niin, että kol­mannes opiskelu­paikoista huu­tokau­pat­taisi­in, kol­mannes jaet­taisi­in yliop­pi­laskokei­den tms. perus­teel­la ja kol­mannes jol­lain muul­la perusteella”

    Juk­ka:
    …on todel­la mietinnän arvoinen. Itse rukkaisin, näin nopean pohdin­nan jäl­keen, tuo­ta siten, että 1/3 paikoista olisi huu­tokau­pat­tavis­sa sel­l­aisille, jot­ka ovat saavut­ta­neet jonkin minim­i­t­u­lok­sen stan­dard­is­oidus­ta kokeesta (näin ehkäistään mm. epäpätevät lääkärit ja lop­ut­toman kauan vaikeu­den vuok­si opiskel­e­vat rikkaat kohta­laisen tehokkaasti).

    2/3 paikoista voitaisi­in sit­ten jakaa stan­dard­is­oidun kokeen perus­teel­la suo­raan. Jot­ta lagi ei siir­ty­isi tämän kokeen tekemiseen, saisi sen tehdä vain ker­ran ilmaisek­si, minkä jäl­keen jokaises­ta uud­es­ta yri­tyk­ses­tä tulisi mak­saa. Näin “sat­un­nainen epäon­nis­tu­mi­nen elämän tärkeim­pänä päivänä” ei olisi lop­ulli­nen, kos­ka aina voisi olla vuo­den duu­nis­sa ja ansai­ta rahat uuteen yritykseen.

    Ode:“Voisiko samantien siir­tyä siihen, ett­tä kaik­ki ote­taan sisään, mut­ta akd­hen vuo­den jäl­keen kar­si­taan, jos se kak­si vuot­ta joka tapauk­ses­sa pän­tätään pääsykoekirjoja.”

    Juk­ka:
    Nähdäk­seni tämä olisi ainakin paran­nus nykyiseen näh­den. Tässä mallis­sa­han moti­vaa­ti­ol­la olisi suuri merk­i­tys. Moni huo­maisi nopeasti, ettei tämä ole hei­dän ala ja toisaal­ta moti­vaa­ti­ol­la ja kiin­nos­tuk­sel­la itse alaan olisi enem­män merk­i­tys­tä kuin pääsykokeis­sa ja sil­lä pää­sisi todel­la pitkälle. Oletet­tavasti hyvin har­vat kat­soisi­vat kort­te­ja kah­ta vuot­ta ja motivoitu­mat­tomat ja huonos­ti pär­jän­neet luovut­taisi­vat suo­si­ol­la. Samal­la moni saisi kuitenkin suoritet­tua sel­l­aisia peru­sopin­to­ja, joi­ta voi lukea hyväk­si myös muis­sa tutkinnoissa.

  29. Työurien piden­tämisetä ei kan­na­ta juuri keskustel­la, kos­ka ei ole näköpi­iris­sä sel­l­aisia tek­i­jöitä, jot­ka mah­dol­lis­taisi­vat sen.
    Kun kasvu on vaa­ti­ma­ton­ta niin lisään­tyvälle työvoiman tar­jon­nalle ei riitä työpaikkoja.

    Sil­loin työu­rat lyhenevät eivätkä pitene

  30. Nais­ten työuria voisi piden­tää myös keskeltä. Las­ten­saan­ti­in liit­tyvät lomat voisi lyhen­tää esimerkik­si neljään viikkoon. Pitem­pi loma ja työ­nan­ta­jal­la olisi oikeus antaa potkut. Isälle voisi lait­taa samantien parin viikon pakkoloman.

    Tämä ratkaisi myös nais­ten suurim­man tasa-arvo-ongel­man eli pois­taisi ns. lasika­ton, joka siis estää nuo­ria naisia ylen­emästä ural­laan. Tai, no, ei se ihan kokon­aan pois­tu­isi, sil­lä uudessakin sys­tee­mis­sä naiset aset­taisi­vat miehiä use­am­min per­heen uran edelle, kuten tapah­tuu jenkkilöissä.

    Ote­taan Paula Lehtomä­ki. Ker­ta toisen­sa jäl­keen hän selit­ti, että hän ei halua isom­paa työ­taakkaa, kos­ka on lap­sia. Nais­toimit­ta­jat ja muut kom­men­toi­jat eivät otta­neet uskoak­seen. He vält­tämät­tä halu­si­vat pistää Lehtomäen suuhun omat ajatuk­sen­sa: “Lehtomä­ki ei voi ruve­ta päämin­is­terik­si, kos­ka on nais­roolin­sa van­ki”. Het­ki­nen, nyt taas meni vähän kauas työurien pidentämisestä.

    Oikeasti työuria ei tul­la piden­tämään ja nais­ten­tuot­tavu­ut­ta paran­ta­maan lyhen­tämäl­lä äitiys­lo­mia, se on tietysti selvä. Sik­si itää kek­siä yhä mon­imutkaisem­pia ja hämärämpiä sys­teeme­jä, joiden avul­la etuoikeutet­tu sukupuoli voi sekä poimia rusi­nat pul­las­ta että piilot­taa ne tassin alle (mitä tuo sit­ten onkaan tarkoittavinaan). 

    En oikein ymmär­rä, mitä per­verssiä iloa saan näistä parem­pio­saisen sukupuolen etuoikeuk­sien sorkkimis­es­ta pait­si, että hyväo­sais­ten kap­inaa on kiva ilkkua. Pitäisi var­maan kek­siä harrastus.

  31. Minus­ta työu­ran pitu­us-ongel­maan on ihan ilmeinen ratkaisu. Jos tuyöeläke­mak­sut ovat tasoa 25%, niin sovi­taan että van­hin 25% täysi-ikäi­sistä on eläk­keel­lä. Kun yksi eläkeläi­nen mene­htyy , eläkey­htiön tietokone lähet­tää seu­raavak­si ikään­tymisvuorossa ole­valle kir­jeen: olette oikeutet­tu eläk­keeseen. Jos halu­aa jäädä aiem­min eläk­keelle saa vähem­män ja ero­tus siir­retään yli-ikäisenä työsken­televille. Näin ei tarvi­ta talouskasvua eläkkei­den rahoit­tamiseen. Sairaseläkeläisille kerätään omaa rahas­toa, ja hak­eneista sairaim­mat saa­vat täy­den eläk­keen, vähem­män sairaat helpo­tus­ta toimeen­tu­loon. Eläk­er­a­has­tot voivat toimia lähin­nä pusku­ri­na, ja eläkkei­den taso on näin sidot­tu yleiseen tulota­soon. Myös suh­teelli­nen pros­ent­tio­su­us väestöstä on paljon tasa-arvoisem­pi tapa määritel­lä eläkeikä kuin kalenteri.

    Tässä mallis­sa val­tio voisi tehdä myös suh­dan­nepoli­ti­ikkaa eläkepäätök­sil­lä. Taan­tu­man tul­lessa val­tio voisi lähet­tää ennenaikaisia “eläkepäätöskir­jeitä” van­heneville oma­l­la esim. rahas­toidul­la kus­tan­nuk­sel­laan ja nuorten työn kysyn­tä säi­ly­isi samana. Kun talous kirkas­tu­isi eläkepäätösten tekoa vähen­net­täisi­in kunnes oltaisi­in palat­tu halu­tulle tasolle. Työvoimapulan(heh!) iskiessä eläkeläis­ten suh­teel­lista määrää voitaisi­in pienen­tää tai kan­nus­taa yli-ikäisiä osapäivätöi­hin ja tuloil­la kerätä hyv­in­voin­ti­puskuria seu­raavaan taantumaan.

    Kos­ka ratkaisu on näin yksinker­tainen , on eläkeikäkeskustelu mielestäni pelkästään val­tapoli­it­ti­nen ongel­ma. Oikeista ongelmista ei Suomen kokoises­sa taloudessa ole varaa riidellä.

  32. “Siinä mielessä olen kerettiläi­nen, että tutkin­non lop­pu­un­saat­ta­mi­nen ei muutenkaan ole niinkään tiedolli­nen meri­it­ti, kuin osoi­tus kyvys­tä hoitaa pitkäjän­teinen pro­jek­ti lop­pu­un asti.”

    Siitähän se nimeno­maa ker­too. Jos joku on saanut gradun (väitöskir­jas­ta puhu­mat­takaan) valmi­ik­si saak­ka, niin tämän voi olet­taa työ­paikalla saa­van myös tyl­sät ja puudut­ta­vat hom­mat valmiiksi. 

    Siis, ihmiset käyt­tävät vuosia paras­ta työikään­sä tyl­sään ja puudut­tavaan tyhjän tutkin­non suorit­tamiseen? Ehkä tämä selit­tää sen että opiske­li­joiden mie­len­ter­veysongelmien määrä suomes­sa on hälyt­tävän suuri.

    Eikös sen että pystyy saat­ta­maan tyl­sätkin työt valmi­ik­si voisi osoit­taa mielekkääm­mäl­läkin taval­la, esimerkik­si tekemäl­lä ikäviä mut­ta hyödyl­lisiä töitä. 

    Ei var­maankaan olisi huono asia että ihmiset jo nuore­na oppi­si­vat, että on mah­dol­lista elät­tää itsen­sä tekemäl­lä asioi­ta hyvin ja hyvää tuot­tavasti. Siinä sivus­sa voisi sit­ten oppia, opiskel­la ja jopa “yleis­sivistyä”, jos tun­tee siihen tarvetta.

  33. klml: “Ei var­maankaan olisi huono asia että ihmiset jo nuore­na oppi­si­vat, että on mah­dol­lista elät­tää itsen­sä tekemäl­lä asioi­ta hyvin ja hyvää tuot­tavasti. Siinä sivus­sa voisi sit­ten oppia, opiskel­la ja jopa “yleis­sivistyä”, jos tun­tee siihen tarvetta.”

    Juuri näin! Vielä kun tästä tehdään mahdollista.

    Ei siitä tule mitään, että val­ta­va osa väestöstä koulute­taan yleis­sivisty­saineis­sa mais­terik­si. Tai no yths:n mie­len­ter­veyspoti­lai­ta siitä tulee. Jos mais­terin tutkin­nol­la on vain se merk­i­tys, että työ­nan­ta­ja tun­nistaa hak­i­jan jotenkin täysipäisek­si ja pitkäpin­naisek­si, niin koulu­tusjär­jestelmä pitää räjäyttää.

  34. Tätä keskustelua käy­dään nyt ikään kuin kaikkien Suomen nuorten ensisi­jaise­na tarkoituk­se­na olisi päästä mah­dol­lisim­man nopeasti työelämään ja tuot­taviksi veron­mak­sajik­si koulu­tusjär­jestelmän ollessa yksi ja ain­oa hidaste han­kaloit­ta­mas­sa tavoit­teen saavuttamista.

    Näin­hän ei ole asian lai­ta. Välivu­osi tai lep­poisam­mak­si piden­net­ty opiskelu­ai­ka ei kuu­losta lainkaan has­sum­mal­ta, kun miet­tii edessä siin­tävää 30–40 vuo­den työu­raa. Jos­sain välis­sä täy­tyy saa­da ottaa vähän rennommin.

  35. Olen “Liian van­han” kanssa samaa mieltä, että työurien piden­tämi­nen on höpöhöpöä, ellei työ­paikko­ja saa­da lisää. 

    Ihme­tyt­tääkin, mik­si nyt aje­taan todel­la kehnol­la valmis­telul­la ja koval­la kiireel­la eläkeiän nos­toa. Täl­lainen kiire nos­taa aina kysymyk­sen, että aja­vatko taas jotkut tahot vain omia taloudel­lisia etujaan?

  36. Itse en pidä mielekkäänä sitä, että tutk­in­to edus­taa sig­naalia, jos tutkin­non suorit­tamiseen menee vuos­i­tolkul­la aikaa. Oikeas­t­aan olisi mielekästä, että meil­lä olisi joku alkupään tutk­in­to, vaik­ka sit­ten kan­di, niin, että sen tekem­i­nen onnis­tu­isi kahdessa vuodessa, mut­ta vaatisi sen ajan pitkäjän­teistä ja inten­si­ivistä työskentelyä. 

    On jotenkin ollut jo tois­takym­men­tä vuot­ta muo­tia puhua siitä, miten tämä tiedolli­nen puoli pitää tul­la “kyp­syytenä” ja jotenkin pikku hil­jaa, ja että nopeasti tutk­in­ton­sa suorit­ta­va on jotenkin vialli­nen eikä voi omak­sua syväl­lis­es­ti asi­aansa. Jos tämä pitääkin paikkaansa, niin asia olisi help­po kor­ja­ta niin, että sen jatko­tutkin­non tekem­i­nen sit­ten tapah­tu­isi omaan tahti­in ja vaik­ka pääosin työelämästä käsin. 

    Jotenkin nämä eivät kuitenkaan istu suo­ma­lais­ten parem­minti­etäjien ajatusmaailmaan.

  37. Taisi olla Ahtela tai joku muu johta­ja EK:sta, joka telkkaris­sa lupasi työl­listää ikään­tyneet, jos eläkeput­ki pois­te­taan. Kun sit­ten häneltä tivat­ti­in keino­ja, niin hän ei osan­nut sanoa yhtään toimen­pidet­tä, jol­la hom­ma hoidettaisiin.

    Heräsi kysymys, että mik­si suo­ma­lais­ten tärkeim­mät asi­at on jätet­ty EK:n tomp­pelei­den harteille?

  38. Työ­paikkoi­ja ei ole riit­tävästi, siinä yksi syy mik­si työikä jää lyhyek­si. Aina voisi vai­h­taa työtä jo olisi tarjolla.

  39. #

    Olen “Liian van­han” kanssa samaa mieltä, että työurien piden­tämi­nen on höpöhöpöä, ellei työ­paikko­ja saa­da lisää.

    Ihme­tyt­tääkin, mik­si nyt aje­taan todel­la kehnol­la valmis­telul­la ja koval­la kiireel­la eläkeiän nos­toa. Täl­lainen kiire nos­taa aina kysymyk­sen, että aja­vatko taas jotkut tahot vain omia taloudel­lisia etujaan?

    #

    Joo. Onko nyt niin, että taval­liset kansalaiset eivät osaa tulki­ta medi­an ulostyön­tämiä jut­tu­ja työt­töm­my­des­ta ja työl­lisyy­des­ta oikeal­la tavalla.

    Kyl­lähän jokainen ajat­tela­va kansalainen osaa yhdis­tää sen, että kun työik­iä pyritään kas­vat­ta­maan, niin samal­la työan­ta­jat pyrkivät ei-tehokkaista “liki” van­hoista työn­tek­i­jöistä eroon.

    Ja mil­lä pirun lasken­nal­la voidaan osoit­taa se, että työikää piden­tämäl­lä mak­set­tu­jen keskimääräis­ten eläkkäi­den määrä kasvaisi.

    Kun saa lop­ulliset potkut työelämästä esim. 55-vuo­ti­aana, niin turhaa sitä eläk­keen superk­er­tymää edes ryhtyy haaveksimaan. 

    Että kun poli­itikko sanoo näin, niin parem­pi on ottaa san­ot­tuun 180 astet­ta toiseen suun­taan, ja tästä ase­mas­ta ryhtyä läh­estymään alun­perin esitettyä.

  40. ““Siitähän se nimeno­maa ker­too. Jos joku on saanut gradun (väitöskir­jas­ta puhu­mat­takaan) valmi­ik­si saak­ka, niin tämän voi olet­taa työ­paikalla saa­van myös tyl­sät ja puudut­ta­vat hom­mat valmiiksi. ”

    Siis, ihmiset käyt­tävät vuosia paras­ta työikään­sä tyl­sään ja puudut­tavaan tyhjän tutkin­non suorittamiseen?”

    Ymmär­sit väärin. Ensin­näkään gradun tekemiseen ei mene vuosikau­sia, vaan jokunen kuukausi, eikä työ kokon­aisu­udessaan ole tyl­sää ja puudut­tavaa. Mut­ta siinä on myös se kir­joi­tus­puoli, jon­ka saat­ta­mi­nen valmi­ik­si saak­ka vaatii ihan vain asennetta.

  41. Soin­in­vaara: “Yksi syy on asevelvol­lisu­us, joka myöhen­tää miesten työurien vuodel­la tai kahdel­la riip­puen siitä, alka­ako asevelvol­lisu­us talvel­la vai kesällä.”

    Alkaa olla suht. yleistä, että armei­ja nähdään negati­ivise­na yhteiskun­nan kannal­ta. Viimeisin peruste on tämä työurien piden­tämisen vaatimus.

    Armei­jan lakkaut­tamista tai siir­tymistä ammat­tiarmei­jaan kan­nat­taa miet­tiä paljon syvem­mälle kuin poli­it­tis­ten into­hi­mo­jen tasolla. 

    Oma kysymyk­sen­sä on vielä se, että naiset hoita­vat yhteiskun­tavas­tu­un­sa keskimäärin n. 3–6 vuot­ta tiivi­isti Mik­si me miehet emme pysty edes yhteen vuoteen ?

    Ammat­tiarmei­ja tulisi Suomelle huo­mat­tavasti kalli­im­mak­si kuin asevelvol­lisu­us­pe­rusteinen malli. Vai nähdäänkö uusien armei­jan soti­lastyö­paikko­jen luomi­nen kansan­taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si. Soti­laat ovat tietenkin tämän mallin kan­nal­la. Suomes­ta­han puut­tuu työpaikkoja.

    Olisiko tämä osa sitä kehi­tys­tä, jos­sa Suomen kansan­talouden tule­vaisu­us nähdään palvelu­iden lisäämisessä? Soti­laat möi­sivät yhteiskun­nalle tur­val­lisu­us­palvelua maan sisäl­lä ja ulkomailla. 

    Ulko­mail­la toim­inta olisi osal­lis­tu­mista NATOn sotimiseen (mak­sa­jana Suomi)ja toisaal­ta Suomen rajo­jen puo­lus­tamista ulkoista maa­hamme suun­tau­tu­vaa uhkaa vas­taan. En vaan näe sitä mikä tässä mallis­sa toisi lisää rahaa yhteiskun­nan käyt­töön. Yleis­es­ti kuitenkin van­no­taan palvelu­iden lisäämisen nimeen.

  42. “naiset hoita­vat yhteiskun­tavas­tu­un­sa keskimäärin n. 3–6 vuot­ta tiiviisti ”

    Tässä yritetään luul­tavasti väit­tää, että ihmiselämän merk­i­tyk­sel­lisin asia eli omien las­ten kanssa elämi­nen ja lap­sista huole­htimi­nen on redu­soitavis­sa yhteiskun­tavas­tuuk­si — joka vieläpä rin­nas­tuu tap­pamisen ja kuolemisen opetteluun. 

    En halua väit­tää, etteikö sotimi­nen olisi hieno asia. Kuolem­i­nen tois­t­en puoles­ta on yksilön altru­is­min korkein aste. Mut­ta sotimi­nen, tap­pami­nen ja kuole­man­pelko on tietysti myös jotain kauheaa ja traumatisoivaa. 

    Sinä mielessä en osaa rin­nas­taa asevelvol­lisu­ut­ta uuden ihmis­taimen syn­nyt­tämiseen ja kasvattamiseen. 

    Aja­tus, että naiset lisään­ty­i­sivät pikem­min velvol­lisu­ud­es­ta kuin omas­ta halus­ta on tietysti aika suosit­tua hölyn­pö­lyä. Viime aikoina sitä on tois­tel­tu, kos­ka parem­pio­saisen sukupuolen etuoikeut­ta elää lukion jälkeisen vuo­den kuin Ellun kanat ei ihan kaik­ki ole osan­nut pitää itses­tään selvänä.

  43. Ilpo Per­naa
    “Oma kysymyk­sen­sä on vielä se, että naiset hoita­vat yhteiskun­tavas­tu­un­sa keskimäärin n. 3–6 vuot­ta tiivi­isti Mik­si me miehet emme pysty edes yhteen vuoteen ?”

    Kyl­lähän suo­ma­laiset miehet pystyvät oleskele­maan tuol­la itära­jan met­sis­sä put­keen vaikka­pa sen kolme vuot­ta, kuten vuodet 1941–1944 osoit­ti­vat. Kyl­lähän meil­lä on varaa vaikka­pa viisivuo­tiseen asepa­lveluk­seen ja ydin­pom­mi­in, mut­ta mitä järkeä täl­laises­sa ver­tailus­sa on? 

    Point­ti­han on tehokkuus.

    “Ammat­tiarmei­ja tulisi Suomelle huo­mat­tavasti kalliimmaksi”

    Näis­sä keskusteluis­sa pitäis myös huomioi­da, että uskot­ta­va puo­lus­tus tulisi Suomelle huo­mat­tavasti kalli­im­mak­si kuin nykyi­nen jär­jeste­ly. ihan riip­pumat­ta siitä perus­tuuko se asevelvol­lisi­in vai ei.

  44. “Oma kysymyk­sen­sä on vielä se, että naiset hoita­vat yhteiskun­tavas­tu­un­sa keskimäärin n. 3–6 vuot­ta tiivi­isti Mik­si me miehet emme pysty edes yhteen vuoteen ?”

    Hei­i­i­ii, sain tästä ajatuk­sen: Vapaute­taan ne miehet asepa­lveluk­ses­ta, jot­ka pitävät vähin­tään vuo­den van­hempainva­paa­ta tai hoitovapaata.

  45. “Hei­i­i­ii, sain tästä ajatuk­sen: Vapaute­taan ne miehet asepa­lveluk­ses­ta, jot­ka pitävät vähin­tään vuo­den van­hempainva­paa­ta tai hoitovapaata.”

    Ja näi­den miesten vaimot tms. sit­ten vas­taavasti armei­jaan. Ja jos mies ei ole onnis­tunut han­kki­maan lap­sia vielä nelikymp­pisenäkään, vapau­tus perutaan ja edessä on puoli vuot­ta vaikka­pa val­tion viras­tat­alo­jen ves­so­jen puhdis­tus­ta. Nelikymp­pistä ei nimit­täin kan­na­ta enää lait­taa armei­jaan “pelleilemään”, se tiede­tään kokemuksesta.

  46. “Ja näi­den miesten vaimot tms. sit­ten vas­taavasti armeijaan.”

    Minä taas ajat­telin lapset­tomien nais­ten lähet­tämistä armeijaan.

    “Nelikymp­pistä ei nimit­täin kan­na­ta enää lait­taa armei­jaan “pelleilemään”, se tiede­tään kokemuksesta.”

    Niin­pä, tässä on tosi­aan se heikkous, että useim­mat saa­vat lap­sia vas­ta kun paras ikä suorit­taa asevelvol­lisu­us on jo takana.

  47. Ymmär­sit väärin. Ensin­näkään gradun tekemiseen ei mene vuosikau­sia, vaan jokunen kuukausi, eikä työ kokon­aisu­udessaan ole tyl­sää ja puuduttavaa..

    Sitä grad­ua pääsee tekemään kun­han ensin käy kiltisti kolme vuot­ta lukio­ta ja viitisen vuot­ta ylpistöä.

  48. “Yksi syy on asevelvol­lisu­us, joka myöhen­tää miesten työurien vuodel­la tai kahdel­la riip­puen siitä, alka­ako asevelvol­lisu­us talvel­la vai kesällä.”

    Pahempi työurien lyhen­täjä on olema­ton työ­suhde­tur­va. Suomes­sa alkaa ja päät­tyy joka vuosi 800000 työ­suhdet­ta, joten help­po ja hal­pa työ­suh­teen päät­tämi­nen johtaa työurien lyhentymiseen
    Vuosi­na 1989 ja 2007 töis­sä oli suurin piirtein sam­na ver­ran ihmisiä, mut­ta vuon­na 207 tehti­in 11 % vähem­män työ­tun­te­ja kuin vuon­na 1989.
    Pääsyy oli työt­tömyys­jak­so­jen kasvu.

    Työt­tömyy­den aiheut­ta­maan työu­ran lyhen­tymiseen näh­den armei­ja on mitätön

  49. Huo­mau­tan (taas) var­muu­den vuok­si siitä, että pitkät opiskelu­a­jat eivät vält­tämät­tä ole huono jut­tu sinänsä.

    Jonkin ver­ran maail­mal­ta koke­muk­sia kerän­neenä ja kuulleena, olen saanut läh­es yksi­no­maan erit­täin posi­ti­ivista palautet­ta esimerkik­si suo­ma­lais­ten diplo­mi-insinöörien ja tekni­ikan opiske­li­joiden osaamis­es­ta, jopa ver­rat­tuna ns. huip­puyliopis­to­jen kas­vat­tei­hin. Vaik­ka osak­si kyseessä on val­in­ta­harha (lähin­nä se aikaansaavin kvar­ti­ili ylipäätään hakeu­tuu tehtävi­in, joista olen johtopäätök­seni tehnyt), mielestäni sanomisel­leni on myös perusteita.

    Kos­ka oppi­la­saines meil­lä ei ole mitenkään eri­tyisen hyvää (joskin hyvä, yleis­sivistävä lukiok­oulu­tus aut­taa yllät­tävän paljon esimerkik­si mon­imutkaisten ihmis/kone-jär­jestelmien hah­mot­tamises­sa), eikä ope­tuskaan ole muu­tamia poikkeuk­sia luku­un otta­mat­ta ver­tailukelpoista vaikka­pa Stan­fordis­sa tar­jot­tavaan, en näe jatkuville kehuille muu­ta syytä kuin opiskelu­naikaisen työn­teon ja koke­muk­sen kart­tumisen oman alan tehtävissä.

    Mut­ta se voikin olla yllät­tävän tehokas tapa oppia: väitän, että opiske­li­ja ensin­näkin osaa yhdis­tää opetet­ta­van asian todel­lisu­u­teen huo­mat­tavasti parem­min ja siten muis­taa sekä ymmärtää kuulemansa/lukemansa koke­ma­ton­ta kol­le­gaansa parem­min. Toisek­si, tosielämän koke­muk­set voivat aut­taa yllät­tävän paljon itseä kiin­nos­tavien ja tarpeel­lis­ten kurssien ja pain­o­tusten valinnassa.

    Esimerkik­si Teknil­lisen korkeak­oulun enti­nen vararehtori, opetuk­sen kehit­tämisen kanssa paljon töitä tehnyt Kale­vi Ekman on mon­es­sa yhtey­dessä puhunut aivan samas­ta asi­as­ta. Itsekin toivoisin opin­toaiko­jen lyhen­tämistä (sinän­sä hyvä tavoite!) miet­tivien huomioivan tämän suo­ma­laisen erikoisu­u­den ja sen hyvät puo­let, ettei menisi las­ta pesuve­den mukana.

  50. Ikään­tynelle irti­sanomisko­r­vaus olisi hyvä vai­h­toe­hto. Esimerkik­si ‚jos eläkeputken sijas­ta ikään­tynyt saisi lähtiessään kol­men vuo­den palkan niin sil­loin ei tarvit­sisi miet­tiä, miten keplot­telee eläkeputkessa etuuk­sien maksimoisemiseksi.
    Ikään­tynyt voisi ottaa mitä tah­nasa työtä vas­taan vaik­ka heti ensim­mäisenä työt­tömyyspäivänä ja hän vosi mitoit­taa työn­sä kun­non mukaan. Nyt pitää laskea joka ker­ta mitä työtä min­un kan­nat­taa tehdä ettei menetä eläket­tä tai ansiosidonnaista

  51. Pitkässä opiskelu­a­jas­sa ei ole sinän­sä ongel­maa, jos se tarkoit­taa, että opiskelu on rel­e­vant­tia ja esimerkik­si opiske­li­jan työssä tarvit­semia tieto­ja kar­tut­tavaa ja sovitet­tavis­sa työn kanssa yhteen tarkoituksenmukaisesti.

    Esimerkik­si tekni­ikan alal­la on paljon opiske­li­joi­ta, jot­ka tekevät alan työtä ja opiskel­e­vat samanaikaises­ti. Jos tämä viivästyt­tää valmis­tu­mista muu­ta­mal­la vuodel­la, ei siinä ole mitään ongel­maa, trade­off on toden­näköis­es­ti net­tona positiivinen. 

    Ongel­mak­si se muo­dos­tuu aloil­la, joil­la ilman tutk­in­toa ei ole mitään asi­aa rel­e­vant­tei­hin hom­mi­in. Jos opiske­li­ja ei tee juuri mitään tuot­tavaa ennen kuin täyt­tää 30, niin kyl­lä siinä työu­ra on lyhentynyt. 

    Asevelvol­lisu­us on syö käytän­nössä aina vuo­den työuras­ta. Lisäk­si sen ver­taami­nen johonkin äity­is­lomi­in on täysin jär­jetön­tä, eikä mielestäni sel­l­aista ver­taus­ta pitäisi edes mitenkään kom­men­toi­da. En ymmär­rä, mik­si asevelvol­lisu­us on lisäk­si toteutet­tu niin, että se väk­isin syö sen vuo­den, kun se voitaisi­in toteut­taa pakol­lisi­na maan­puo­lus­tuskurs­seina, jot­ka olisi ripotel­tu use­am­malle vuodelle.

  52. Armei­jan piiris­sä on puo­lus­tel­tu alhaista eläkeikää, jot­ta soti­lasar­vos­sa pääsee ylenemään. 

    Sama asia pätee sivi­ili­in. Nuorem­pi­en tiel­lähän iäkkäät ovat. Ja nuo­ria on työt­tömänä suo­raan koulun­penkiltä enem­män kuin koskaan.

    Ruumi­il­lisen työn tek­i­jä käy töis­sä niin pitkälle kuin työ­paik­ka on ja/tai fysi­ik­ka kestää. Mut­ta julkisen hallinnon viran­halti­ja — hän voisi työskenel­lä vaik­ka satavuo­ti­aak­si byrokra­ti­as­saan. Veron­mak­sa­jat mak­sa­vat hänen palkkansa ja kart­tumansa, minkä lisäk­si tule­vat työt­tömän nuoren työt­tömyyskus­tan­nuk­set ja hukkaan men­neen koulu­tuk­sen kustannukset.

    Mielestäni olisi parem­pi, jos pois­tet­taisi­in esteitä tehdä työtä eläk­keel­lä kuin että tehdään jäykkiä eläkeiän nos­to­ja ja kalli­it­ta superkart­tumia. Jos töitä on ja voimia niin kyl­lä suo­ma­lainen töitä tekee.

  53. Joitain vuosia täy­tyy antaa ihmiselle itselleenkin. En siis kan­na­ta työurien piden­tämistä inhimil­li­sistä syistä.

  54. “Sitä grad­ua pääsee tekemään kun­han ensin käy kiltisti kolme vuot­ta lukio­ta ja viitisen vuot­ta ylpistöä.”

    Ja ennen sitä täy­tyy suorit­taa perusk­oulun oppimäärä. Eskari on sen­tään vapaaehtoinen 😉

  55. Virit­täjä: “Sinä mielessä en osaa rin­nas­taa asevelvol­lisu­ut­ta uuden ihmis­taimen syn­nyt­tämiseen ja kasvattamiseen. ”

    Virit­täjä ei nyt oikein hah­mo­ta asi­aa mitä ajan takaa. Kansalaise­na olemme velkaa val­ti­olle. Kansalais­ten yhteen­li­it­tymän seu­rauk­se­na saamme tur­vaa kaikil­la elämän alueil­la. Jokaisen on tuo­ta­va siihen oma panok­sen­sa. Las­ten syn­nyt­tämi­nen on yksi muo­to kansalaisen mah­dol­lisuuk­sista aut­taa yhteiskun­taa. Per­he-elämään sisäl­tyy tietysti paljon muitakin tavoitteita.

    Miehillä yhteiskun­tavas­tu­useen kuu­luu tämän yhteen­li­it­tymän puo­lus­t­a­mi­nen esim. armei­jan tai sivi­ili­palvelun käymisel­lä. On vielä huo­mat­tavaa se, että Suomel­la on puo­lus­tusvoimat. Emme käy sotia ellei mei­dän kimp­pu­umme hyökätä. Joten on väärin rin­nas­taa armei­jaamme tappamiseen.

    Medi­an kel­lokkaat kuitenkin käsit­televät armei­jaa hirveän rajoit­tuneesti ja puolueel­lis­es­ti. Esim. taan­noinen maami­in­auuti­soin­ti oli hyvä esimerk­ki tästä. Suh­teel­lisen hal­pa tapa puo­lus­taa rajo­jamme (maami­inat) uuti­soiti­in epäeet­tisek­si esit­tämäl­lä kuvia afrikkalai­sista miino­jen ram­paut­tamista sivi­ileistä. Lisäk­si kuvat­ti­in maas­toon kätket­tyjä miino­ja , jol­la halut­ti­in ilmaista, että ko. miinat oli­si­vat rajoil­lamme alituisesti. 

    Miinat ovat rauhan aikana siis­tisti varas­toitu­na tur­val­li­sis­sa paikois­sa. Osa olisi edelleenkin han­kki­mat­ta ja han­kkimiseen ryhdyt­täisi­in vas­ta tarpeen vaatiessa.

    Ja vielä lopuk­si , Suomen puo­lus­tuskyky on uskot­ta­va, sitä ei pidä rapaut­taa työurien piden­tämis­vaa­timusten takia.

  56. “Sama asia pätee sivi­ili­in. Nuorem­pi­en tiel­lähän iäkkäät ovat. Ja nuo­ria on työt­tömänä suo­raan koulun­penkiltä enem­män kuin koskaan.”

    Tämä riip­puu siitä onko työ­paikkko­ja riit­tävästi kaikille.
    Ei uran tarvitse olla nousu­jo­hteinen enää 60 ikävuo­den jäl­keen, ennenkin sil­loin jäähdyteltiin

  57. Tiedemies:“Asevelvollisuus on syö käytän­nössä aina vuo­den työuras­ta. Lisäk­si sen ver­taami­nen johonkin äity­is­lomi­in on täysin jär­jetön­tä, eikä mielestäni sel­l­aista ver­taus­ta pitäisi edes mitenkään kommentoida.”

    Tiedemieheltä puut­tuvat perustelut ?

    Emme elä lin­tuko­dos­sa, tiedemiehen lasiku­plas­sa maail­ma näyt­tää ihanan jär­jestelmäl­liseltä. Kaik­ki tapah­tu­mat mah­tu­vat siis­tisti johonkin lokeroon tai lomak­keen ruutuun.

    Ei tarvitse matkus­taa kovinkaan kauas kun ihmisil­lä on pulaa kaikesta. Sel­l­ainen luo epä­vakaut­ta, jota ei voi hal­li­ta matemaat­tisil­la lausekkeil­la. Sen vuok­si maa tarvit­see tur­val­lisu­us­palve­lut. Niihin eivät mitkään kod­in­tur­va­joukot riitä.

    Mut­ta pakol­lisen palvelun lisäk­si ehdot­ta­masi malli use­am­man vuo­den aikana toteute­tu­ista maan­puo­lus­tuskurs­seista olisi hyvä idea, vapaae­htoisen maan­puo­lus­tus­toimin­nan lisäksi.

    Kuu­luuko naisille raskau­sai­ka ja lapsen hoito biol­o­gise­na velvol­lisuute­na, vai mihin viit­taat kun vas­taa­va ajan uhraami­nen miehille ei sovi?

  58. Itse olin lukion viimeisel­lä ‘nousu­jo­hteisel­la ural­la’, siis kiin­nos­tunut yliopis­to-opin­noista. En kuitenkaan ensim­mäisel­lä päässyt sisään, joten menin armei­jaan, ja kos­ka ne eivät (ainakaan sil­loin) nou­dat­ta­neet opiskelu­paikko­jen lukukausiryt­miä, meni siinä kak­si vuot­ta, vuosi armei­jas­sa, väli­a­jat töis­sä. Kun jouluku­us­sa kotiuduin, seu­raa­vana keväänä taas pyrin ja pääsin yliopis­toon. Kak­si ‘turhaa’ vuot­ta parhaas­sa iässä, jol­loin opiskelu­ak­ti­isivu­us oli hui­pus­saan. Ei siinä mitään, armei­ja ja hant­ti­hom­mat oli­vat mie­lenki­in­toinen koke­mus ja var­masti antoi­vat tule­vaisu­ut­ta ajatellen paljon. Mut­ta jos ajatel­laan tätä Osmon aihet­ta, niin siinä kyl­lä meni enem­män kuin kak­si vuot­ta eläke­jär­jestelmän kannal­ta hukkaan.
    Ver­tailu naisi­in on nykypäivänä ontu­va: ennen san­ot­ti­in että miehet käyvät armei­jan, naiset syn­nyt­tävät. Nykyään myös miehet osal­lis­tu­vat las­ten­hoitoon (ym.) vähin­tään nyt n. 40%:n osu­udel­la (ainakin pitäisi).
    Olin vähän bohee­mi opiske­li­ja ja opin­not venyivät. Gradu roikkui ilmas­sa. Kun tuli sit­ten mah­dol­lisu­us kandin tutk­in­toon, sain heti melkein paper­it ulos. Lois­ta­va muutos.
    Gradu on ollut aikaisem­min liiak­si jalustal­la ja tulp­pana. (Tein sit­ten gradun muu­ta­man vuo­den jäl­keen.) Mut­ta sit­tem­min olen tehnyt, ja teen, usei­ta gradun­ta­soisia jut­tu­ja ark­i­työssä vuodessa — joten aikaisem­pi kom­ment­ti siitä, että se olisi jokin mit­tari, on väärä. Siinä on taustal­la muu­ta. Myös ns. opiske­li­jaelämä — mut­ta se on toisen keskustelun aihe. Opiske­li­ja voi vier­aan­tua aika kauak­si työelämän konkre­ti­as­ta. Se ei ole hyvä. Mut­ta opiske­li­ja ei tätä ymmär­rä. Tiedän kokemuksesta.
    Sum­ma sum­marum: Armei­jan sisäänot­to ei toi­mi (kut­sun­nat ym. hidas­ta­vat asi­aa, lisää jous­toa, ym.). Armei­ja (ketkä halu­a­vat käy­dä) lyhyek­si kurssik­si (omana aikana n. 70% ‘ilmaa’).
    Kan­natan aka­teemista vapaut­ta ja harhailua mut­ta ensim­mäiset vuodet ovat jotenkin liian löysiä. Kun aloit­tavien opiske­li­joiden määrä lisään­tyy, pitäisi myös ohjauk­sen lisään­tyä, nyt taitaa käy­dä päinvastoin.
    Jos pitää vali­ta, kumpaa päätä työuras­ta piden­net­tään, tämä alkupää on monin tavoin järkeväm­pää. Kan­natan toki sitä myös tois­es­ta päästä. Mut­ta se on toinen juttu.

  59. “Opiske­li­ja voi vier­aan­tua aika kauak­si työelämän konkre­ti­as­ta. Se ei ole hyvä.”

    Aivan! Asuu edullises­sa opiske­li­jakäm­pässä, saa kaik­ki mah­dol­liset opiske­li­ja-alen­nuk­set, syö edullis­es­ti yliopis­tol­la, on ilmainen net­ti. Tekee sen ver­ran hant­ti­hom­mia, että menot saa peit­et­tyä, on ainakin tekev­inään grad­ua ja man­aa huonoa ohjausta.

    Siinä voi men­nä use­ampikin työvu­osi hukkaan jonkin­laises­sa “väl­i­ti­las­sa”.

  60. Opiskelu­a­jan lyhen­tämi­nen ei vält­tämät­tä ole oikotie onneen. Usein opiskelu­ai­ka pitkit­tyy, kos­ka opiske­li­jat ovat töis­sä — ja ainakin opin­to­jen lop­pu­vai­heessa oman alan töis­sä. Niitä pitää tehdä alas­ta riip­puen 1–10+ vuot­ta ennen kuin osaa työn kun­nol­la ja on mak­si­maalisen tehokas ja hyödylli­nen yhteiskun­nalle. Siten opin­to­jen ohes­sa tehty oman alan työ ei ole ongel­ma. Ongel­ma on ennem­minkin se, että van­ho­ja työn­tek­i­jöitä syr­jitään, vaik­ka heil­lä on koke­mus ja taito kerät­tynä ja hyödynnettävissä.

  61. “kos­ka opiske­li­jat ovat töis­sä – ja ainakin opin­to­jen lop­pu­vai­heessa oman alan töis­sä. Niitä pitää tehdä alas­ta riip­puen 1–10+ vuot­ta ennen kuin osaa työn kun­nol­la ja on mak­si­maalisen tehokas ja hyödyllinen ”

    Näin on, meil­lä valmis­tuu aivan liikaa teo­reetikko­ja , joiden taidot ovat vain sitä , että osaa pistää kir­joista opit­tu­ja hevonp‑a peräkkäin ja toinen taito nuokkua kir­joi­tus­pöy­dän takana ja ajatel­la sin­isiä ajatuksia .

    Opiskelun ja työn yhdis­tämi­nen tuot­taa parem­pia ja valmi­impia ammattilaisia.

    Toinen ongel­ma on, että jos tul­laan 25–30-vuotiaana ensim­mäistä ker­taa työelämään niin ei hal­li­ta edes työelämän perusasioita.
    Viimeisen viiden vuo­den aikana olen haas­tatel­lut sato­ja hak­i­joi­ta ja nämä kokopäiväiset opiske­li­jat ovat ollet todel­la surkei­ta esityksiä.

  62. Kuu­luuko naisille raskau­sai­ka ja lapsen hoito biol­o­gise­na velvol­lisuute­na, vai mihin viit­taat kun vas­taa­va ajan uhraami­nen miehille ei sovi?

    Väit­teeni oli, ettei näitä ole mitään järkeä ver­ra­ta ja että sel­l­ainen ver­taus on niin jär­jetön, ettei sitä ole mielekästä kom­men­toi­da. Se ei ollut kom­ment­ti asevelvol­lisu­ut­ta vas­taan sen enem­pää kuin puolesta. 

    Asevelvol­lisu­usarmei­jan perustelem­i­nen sil­lä, että “naiset syn­nyt­tävät” on jotakuinkin yhtä mielekästä kuin sen perustelem­i­nen sil­lä, että kos­ka Penal­la on sisään kas­vanut varpaankyn­si, kyl­lä mei­dän muidenkin pitää tehdä osuutemme.

  63. Ville
    “Usein opiskelu­ai­ka pitkit­tyy, kos­ka opiske­li­jat ovat töis­sä – ja ainakin opin­to­jen lop­pu­vai­heessa oman alan töissä. ”

    Näin tietenkin teo­ri­as­sa. Minä väitän, että enem­män opiske­li­joista työsken­telee muul­la kuin oma­l­la alal­la, esimerkik­si siivoo­jana, kau­pan kas­sana, ham­puri­lais­tiskil­lä, R‑kioskilla jne.

    Omas­ta mielestäni kaikkein paras­ta olisi, jos opiske­li­jat opiskel­e­vat talvel­la ja työsken­televät täysipäiväs­es­ti oma­l­la alal­la kesäl­lä. Näin minä tein omi­na opiske­li­ja-aikoinani ja hyvin toi­mi. Osa-aikaiset työt oli­si­vat aivan var­masti hidas­ta­neet valmistumistani.

    Liian van­ha
    “nämä kokopäiväiset opiske­li­jat ovat ollet todel­la surkei­ta esityksiä.”

    Nojaa. En ole kyl­lä huo­man­nut eroa kokopäiväis­ten ja osapäiväis­ten opiske­li­joiden välil­lä, sen­si­jaan olen huo­man­nut eron alan töis­sä ja muis­sa töis­sä ollei­den välil­lä. Kokopäiväi­nen opiske­li­ja joka on kesät ollut kau­pan kas­sal­la on ihan yhtä surkea tai hyvä kuin sel­l­ainen, joka on tehnyt osa-aikaista työtä kau­pan kas­sal­la ja kumpaakaan ei oikein voi ver­ra­ta sel­l­aiseen, joka on ollut esimerkik­si ne kesät alan hommissa.

  64. Mielestäni asevelvol­lisu­u­den suorit­ta­mi­nen vuosien aikana kurs­seina on yksinker­tais­es­ti huono idea. Ensin­näkin se tarkoit­taisi että joukot valmis­tu­isi­vat nyky­istä huo­mat­tavasti van­hemp­ina, ts. reservis­säoloai­ka olisi lyhyem­pi. Tais­te­lute­htävi­in olisi hyvä olla alle kolmikymp­pisiä miehiä, juuri näi­den määärä tip­puisi kovasti.

    Toisek­si, tuol­laisel­la kurssi­tuk­sel­la tuskin voisi elämän­ti­lantei­den eri­laisuuk­sien takia koulut­taa miehiä toim­i­maan samas­sa ryh­mässä ja joukkueessa ker­ral­la, vaan johta­jat ja alaiset vai­h­tu­isi­vat kokoa­jan. Ei hyvä.

    Omas­ta mielestäni kan­nat­taisi keskit­tyä miet­timään sitä palk­ka-armei­jaan sen­si­jaan, että lähde­tään entis­es­tään sotke­maan nyky­istä sys­teemiä. Tai sit­ten pide­tään suun­nilleen tämä nykysys­tee­mi ja sil­lä selvä.

    Mut­ta toisaal­ta nykyisel­la rahoituk­sel­la pitäisi pikkuhil­jaa alkaa supis­ta­maan koulutet­tavien määrää taval­la tai toisel­la, kun ei niil­lä kuitenkaan mitään tee ilman asei­ta. PV:kin on huo­man­nut tämän ja reservi onkin laskenut 80-luvun 500 000 -> 90-luvun 350 000 -> 2010-luvun 250 000.

  65. Ilpo per­naa: “Kuu­luuko naisille raskau­sai­ka ja lapsen hoito biol­o­gise­na velvol­lisuute­na, vai mihin viit­taat kun vas­taa­va ajan uhraami­nen miehille ei sovi?”

    Naisille ei kuu­lu mitään velvoitet­ta syn­nyt­tää. Jos nainen päät­tää elää lapset­tomana, hän­tä ei laite­ta vanki­laan. Käyt­tämäsi ter­mi “biologi­nen velvol­lisu­us” on yksinker­tais­es­ti huono.

  66. Ilpo Per­naa:

    Kansalaise­na olemme velkaa valtiolle.

    hihi­hi­hi…

  67. “Naisille ei kuu­lu mitään velvoitet­ta synnyttää.”

    Niin, syn­nyt­tämi­nen on etuoikeus ei velvol­lisu­us Nyky-Suomes­sa. Kysykää vaik­ka niiltä tuhan­sil­ta naisil­ta, jot­ka epä­toivois­es­ti yrit­tävät tul­la raskaak­si mut­ta eivät jostain lääketi­eteel­lis­es­tä syys­tä johtuen pysty. 

    Armei­ja taas on velvol­lisu­us, ei oikeus, jon­ka per­im­mäisenä tarkoituk­sen on oppia tuhoa­maan, tap­pa­maan ja kuole­maan. Näin tietysti myös puo­lus­tusvoimis­sa eli armei­jas­sa, joka valmis­tau­tuu itsepuo­lus­tuk­seen mut­ta totaaliseen sotaan yhtä kaikki.

    Armei­jan tärkein tehtävä rin­ta­mal­la on pani­ikin vält­tämi­nen. Sik­si ehkä armei­joi­ta ei kan­na­ta muo­dostaa nai­sista. Evoluu­tio on varus­tanut miehen sel­l­aisel­la psyyk­keel­lä, että pani­ik­ki ei keskimäärin hiivi mieleen yhtä hel­posti kuin naisel­la. Jos tekee mieli väit­tää vas­taan, pitää osa­ta perustel­la, mik­si evoluu­tio vain ja ain­oas­taan ihmisen kohdal­la ei olisi tur­vau­tunut työn­jakoon sukupuolten kesken ja siten varus­tanut sukupuo­lia eri­al­isil­la, tehtävän mukaisil­la “työkaluil­la”. Lisäk­si pitää osa­ta perustel­la, mik­si pojat leikkivät eli har­joit­tel­e­vat sotaa ja pelon voit­tamista, loukkaan­tu­mista ja jopa kuolemista, todel­la paljon enem­män kun tytöt.

    Muuten, ihmiskun­nan his­to­ri­as­ta 80% nai­sista on lisään­tynyt mut­ta miehistä vain 40%. Kyseessä ei ole sat­un­nainen tilas­toanek­doot­ti vaan seik­ka, joka on vaikut­tanut ja vaikut­taa erit­täin syväl­lis­es­ti ihmiskun­nan ole­muk­seen ja sukupuolten roolei­hin, niin sanoakseni.

  68. Ilpo Per­naa:

    Kansalaise­na olemme velkaa valtiolle. 

    Hyi hel­vetti! Jos asia todel­la on näin, niin minä en moi­seen val­tioon halua kuu­lua, enkä varsinkaan sel­l­aista puo­lus­ta henkeni kau­pal­la jos­sain Kar­jalan metsissä.

    Kyl­lä se onnek­si on meil­lä niin, että val­ti­ol­la on velvoit­tei­ta kansalaisi­aan kohtaan eikä vas­toin­päin. Ihmisil­lä ei ole val­tio­ta kohtaan mitään velvoit­tei­ta, toisia ihmisiä kohtaan kylläkin.

    Tietenkin jos­sain Pohjois-Kore­as­sa tilanne voi olla toinen, mut­ta ei se oikein sivistyneisi­in län­si­mai­hin sovellu.

    Kari

  69. “Sitä grad­ua pääsee tekemään kun­han ensin käy kiltisti kolme vuot­ta lukio­ta ja viitisen vuot­ta ylpistöä.”

    Ja ennen sitä täy­tyy suorit­taa perusk­oulun oppimäärä. Eskari on sen­tään vapaaehtoinen 😉 

    Niin. Kär­jistäen: iso osa suo­ma­lai­sista käyt­tää parikym­men­tä vuot­ta elämästään osoit­taak­seen että on kir­joi­tus­taitoinen, sisäsi­isti ja aut­tavasti osapäivätyökykyinen.

  70. Tiedemies:“Asevelvollisuusarmeijan perustelem­i­nen sil­lä, että “naiset syn­nyt­tävät” on jotakuinkin yhtä mielekästä kuin sen ..”

    Olet tahal­lasi käsit­tänyt väärin. Naiset uhraa­vat työvu­osia per­he-elämälle. Miehet itkevät, että vuosi armei­jas­sa ja sivaris­sa on liikaa. Halu­an ver­ra­ta kulutet­tu­ja vuosia keskenään .

    Toisaal­ta molem­mat ovat myös palvelua yhteiskun­taa varten. Me olemme yhteiskun­nan jäs­en­inä ja edun­naut­ti­joina velvol­lisia rak­en­ta­maan tätä yhteistä hyvää. 

    Nykya­jan yksilöl­lisyyt­tä korosta­va elämän­muo­to on vähen­tänyt yhteisöl­lisyyt­tä. “Kukin on oman onnen­sa sep­pä” aja­tusharha on yhä yleisempi. 

    Kar­il­la on hyvä slogan:“Ihmisillä ei ole val­tio­ta kohtaan mitään velvoit­tei­ta, toisia ihmisiä kohtaan kylläkin.” 

    Hän vain ei ole sisäistänyt sitä, että ihmiset muo­dosta­vat valtion.

  71. Liian Van­ha kir­joit­ti 11.3.2010 kel­lo 16:33
    #

    Työurien piden­tämisetä ei kan­na­ta juuri keskustel­la, kos­ka ei ole näköpi­iris­sä sel­l­aisia tek­i­jöitä, jot­ka mah­dol­lis­taisi­vat sen.
    Kun kasvu on vaa­ti­ma­ton­ta niin lisään­tyvälle työvoiman tar­jon­nalle ei riitä työpaikkoja.

    Sil­loin työu­rat lyhenevät eivätkä pitene

    #

    Mut­ta eikö nykyisessä työvoimapoli­ti­ikas­sa ole kysymys siitä, että aidosti työvoiman ulkop­uolis­ten ns. työt­tömien työ­paikan laadul­la eikä tuot­tavu­udel­la ole mitään merk­i­tys­tä. Että, ollaanko tul­tu jo siihen pis­teeseen, että kansalais­ten hyv­in­voin­ti on riit­tävän hyvä ja nyt vaan tarvit­taisi­in näen­näisiä työ­paikko­ja pitääk­seen kansalaiset jonkun moi­ses­sa työn­syr­jässä kiin­ni. Oli se työ sit­ten sitä taik­ka tätä.

    Tuol­ta nykyi­nen työvoimapoli­ti­ik­ka ainakin min­ulle näyttää.

  72. Ilpo Per­naa:

    Kar­il­la on hyvä slogan:”Ihmisillä ei ole val­tio­ta kohtaan mitään velvoit­tei­ta, toisia ihmisiä kohtaan kylläkin.”

    Hän vain ei ole sisäistänyt sitä, että ihmiset muo­dosta­vat valtion. 

    Mis­tä sinä tiedät, mitä minä olen sisäistänyt ja mitä en?

    Mut­ta menköön: kai sinä olet sisäistänyt, että ihmiset muo­dosta­vat mafian?

    Kari

  73. Olet tahal­lasi käsit­tänyt väärin. Naiset uhraa­vat työvu­osia per­he-elämälle. Miehet itkevät, että vuosi armei­jas­sa ja sivaris­sa on liikaa. Halu­an ver­ra­ta kulutet­tu­ja vuosia keskenään.

    En ymmärtänyt väärin. Enkä “itkenyt” miehenä tai miesten oikeuk­sien takia, vaan yhteiskun­nan kokon­aishyö­dyn ja tarkoituk­sen­mukaisu­u­den puoles­ta. Asevelvol­lisu­us siten, kuin se on toteutet­tu, hukkaa vuo­den miesten keskimääräis­es­tä työuras­ta. Tämä voi olla tai olla olemat­ta yksilölle iso uhraus, mut­ta en oikeas­t­aan ollut kiin­nos­tunut siitä.

    Jos “nor­maali” työu­ran pitu­us on 40 vuot­ta, niin siitä yksi vuosi pois tarkoit­taa 2.5%. Jos las­ke­taan, että suo­ma­laisia miehiä on väestöstä puo­let ja ote­taan huomioon, että 66% suorit­taa asepa­lveluk­sen ja vielä 10% (hatus­ta vedet­ty luku, mut­ta ei kaukana todel­lisu­ud­es­ta) sivi­ili­palveluk­sen, niin tämä tekee noin pros­entin kokonaistyöpanoksesta. 

    Vuo­den 2009 BKT oli noin 170 mil­jar­dia euroa. Tästä pros­ent­ti on 1.7 mil­jar­dia euroa. Jos ote­taan huomioon, että puo­lus­tus­menot ovat noin 2.7 mil­jar­dia, niin tämä “piiloku­lu” on aika merkittävä. 

    Suomen kokon­aisveroaste on reilu 40%. Jos tämä las­ke­taan tuos­ta 1.7 mil­jardista eurosta, niin se tekee 680 miljoon­aa euroa. Jos yksi palkka­soti­las mak­saisi puo­lus­tusvoimille 50 000 euroa vuodessa, niin sil­lä palkkaisi 13 600 sotilasta. 

    Vai­moni työu­ran lasken­nalli­nen lyhen­emä kah­den lapsen syn­nyt­tämisen ja äitiys­va­paiden kanssa oli yhteen­sä ehkä kak­si vuot­ta. Tämä on paljon. Itse olin työelämästä pois­sa noin kahdek­san kuukaut­ta las­ten koti­hoidon vuok­si. En kuitenkaan näe, miten on mielekästä haaska­ta yhteiskun­nan kannal­ta merkit­täviä voimavaro­ja vain sik­si, että jol­lakin toisel­lakin ihmis­ryh­mäl­lä on vas­tas­saan täl­lainen trade-off.

  74. Kari:“Mistä sinä tiedät, mitä minä olen sisäistänyt ja mitä en?”

    Siitä, että väität ettemme ole val­ti­olle mitään velkaa, ain­oas­taan toisille ihmisille. Ihmiset muo­dosta­vat val­tion. Ts. omaamme myös velvoit­tei­ta val­tio­ta (toisia ihmisiä) kohtaan saamiemme oikeuk­sien vastineeksi.

    Joku tuol­la ylem­pänä väit­ti, että val­tio on ain­oana on velkaa yksilölle. Onko tuo sitä kansalais­palk­ka ‑aja­tus­ta ? Kun yksilö suos­tuu elämään , niin val­tion on mak­set­ta­va siitä palkkaa. Siinäkin tapauk­ses­sa, että ei suos­tu tekemään työtä. Työkyvyt­tömyys ei kuu­lu tähän yhteyteen.

    Nykyaikana halu­taan hämärtää käsit­teitä. Ennen­van­haan puhut­ti­in laisku­ud­es­ta . Nyky­isin ei san­o­ta sitä, vaan henkilö on ain­oas­taan työra­joit­teinen. Se sisältää työkyvyt­tömyy­den lisäk­si myös laisku­u­den , mut­ta kor­rek­tiu­den takia jälkim­mäistä ei voi sanoa selväl­lä Suomen kielellä.

  75. Kari:

    Mis­tä sinä tiedät, mitä minä olen sisäistänyt ja mitä en? 

    Ilpo Per­naa:

    Siitä, että väität ettemme ole val­ti­olle mitään velkaa, ain­oas­taan toisille ihmisille. 

    En minä tuol­laista väit­tänyt! Minä väitin, ettemme ole val­ti­olle velkaa. Emmekä myöskään ole toisillekaan ihmisille velkaa, ellemme sit­ten itse sel­l­aista ota.

    Toisia ihmisiä kohtaan meil­lä on moraal­isia velvol­lisuuk­sia, mut­ta val­tio­ta kohtaan sel­l­aisia ei ole.

    Joku tuol­la ylem­pänä väit­ti, että val­tio on ain­oana on velkaa yksilölle. Onko tuo sitä kansalais­palk­ka ‑aja­tus­ta ?

    Jos viit­t­a­sit siihen min­un totea­muk­seeni, että val­ti­ol­la on _velvotteita_ kansalaisi­aan kohtaan, niin sanois­in, että ei, siinä ei ole kansalaispalkka-ajatusta.

    Nämä velvoit­teet on myös kohtu­ullisen hyvin doku­men­toitu, esimerkik­si tuolla:
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

    Suosit­telisin eri­tyis­es­ti lukua 2.

    Nykyaikana halu­taan hämärtää käsitteitä. 

    Siltä tosi­aan näyttää.

    Kari

  76. Ilpo Per­naa
    “Nykyaikana halu­taan hämärtää käsitteitä.”

    Jotkut jopa yrit­tävät sumut­taa sotke­mal­la hin­nan ja kat­teen keskenään 😉

  77. “Että, ollaanko tul­tu jo siihen pis­teeseen, että kansalais­ten hyv­in­voin­ti on riit­tävän hyvä ja nyt vaan tarvit­taisi­in näen­näisiä työ­paikko­ja pitääk­seen kansalaiset jonkun moi­ses­sa työn­syr­jässä kiin­ni. Oli se työ sit­ten sitä taik­ka tätä.”

    Näin se on, toime­ton joukko on aina uhka val­las­s­apitäjille, etenkin jos se ei ole tyy­tyväi­nen elinoloihinsa.
    Hyvä esimerk­ki on koul­u­laitos, ei sitä kek­sit­ty kansan sivistämisek­si vaan kun teol­lisu­us imaisi van­hem­mat kur­jil­la palkoil­la ja pitkil­lä työpäivil­lä tehtaisi­in niin kadulle jäivät lapset omin nokki­nen­sa .He oli­vat ongel­ma, sil­lä nuoret jengiy­tyivät ja katu­jen­git aiheut­ti­vat kaiken­laista harmia: Murhia,ryöstöjä, varkauk­sia, pien­tä tihutyötä etc Hei­dän joukos­saan sai­vat kasvualus­tan myös uudet aat­teet, kuten sosial­is­mi, ay-liike etc jot­ka sit­ten uhka­si­vat eli­itin asemaa.

    Koulus­ta kehkey­tyi ensi­jais­es­ti varas­to näille irton­uo­rille ja sivistyskin on val­las­sa ole­vien proba­gan­dan syöt­tämistä heille.

    Sama on nyt laa­jen­tu­mas­sa mui­hin ryh­mi­in kun työn määrä vähenee.
    Edelleisen laman aikaan työt­tömien yhdi­tyk­sistä uhkasi tul­la radikalisoitu­vien ryh­mien kasvualus­ta, mut­ta SDP pis­tet­ti­in val­taa­man ne ja radikaali liike kuihtui.
    Nyt on näköpi­iris­sä uusia uhkia ja nyt halu­taan kek­siä uusia varastointikeinoja

  78. Tuo neljän vuo­den työu­ran pitu­u­den lisäys saavute­taan piden­tämäl­lä päivit­täistä työaikaa yhdel­lä tun­nil­la eli tekemäl­lä n 200 tun­tia enem­män vuodessa ja ansioitakin tulee n 4000 euroa lisää per työn­tek­i­jä ja yhteiskun­nalle tulo­ja 2–3 miljardia-

    Voi tietysti olla, että väkeä vähen­netään 300000 henkeä, mut­ta sehän ei päät­täjiä kiinnosta.….

  79. Olen vaku­ut­tunut että tääl­lä Suomes­sa ei tehdä mitään tarpeel­lik­s­ta näi­den asioiden eteen. Eläköi­tymisen seu­rauk­se­na val­tio ajau­tuu melkein konkurssi­in, ellei näin käy jo tämän laman takia.

    Elo­ran­ta tote­si että meinin­ki on kuin Titani­cis­sa, musi­ik­ki soivaik­ka jäävuo­ria on näkyvissä. 

    Metalli‑, met­sä- ja paperi­te­ol­lisu­us tul­laan enem­män tai vähem­män aja­maan Suomes­ta huitsin helvettiin. 

    Suomen tie on Uruguain tie.

Vastaa käyttäjälle Tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.