Blogikeskustelijoista kovin moni ajattelee, että jokainen asunto ja tontti pitäisi antaa eniten tarjoavalle, eikä kaupunki saisi suosia mitään ryhmää asunnonjaossa. En suoraan sanoen tullut ajatelleeksikaan, että moista ajatusta vastaan joutuisi opponoimaan. Markkinaehtoinen asuntopolitiikka johtaisi jyrkkään sosiaaliseen segregaatioon, hyväosaisten aidattuihin alueisiin toisaalla ja surkeisiin slummeihin toisaalla. On yleisesti tunnustettu asia – ja luulin sen olevan lähtökohtana vähän kaikilla – ettei tällaista tule suosia. En luettele kaikkia sen huonoja puolia, tyydyn mainitsemaan yhdestä. Johtaisi laaja-alaiseen henkisten voimavarojen haaskaukseen, jos väärään kaupunginosaan syntynyt lahjakas lapsi olisi tuomittu elämään periytyvässä köyhyydessä, kuten on laita laajoja slummeja synnyttäneissä maissa.
Helsinki uhraa paljon potentiaalisia tulojaan segregaation vastustamiseen. Siksi parhaimmillakin alueilla – tai siis melkein kaikilla – on myös sosiaalista asuntotuotantoa, koska muutoin sosiaalinen asuntotuotanto jouduttaisiin keskittämään omiin kaupunginosiinsa. Helsinki tekee tilaa myös keskituloisille HITAS-politiikalla. Rakennusliike saa tontin sopuhintaan, mutta asunnon myyntihintaa säännöstellään – ja niin säännöstellään asukkaiden harmiksi myös jälleenmyyntihintaa. Myymällä vaikkapa Jätkäsaaren tontit eniten tarjoaville markkinaehtoisesti kaupunki saisi kyllä paljon hyviä veronmaksajia.
HITAS-politiikkaan verrattuna perheasuntojen suosiminen kaavoituksessa ei ole sen kummallisempaa. Samaa perheasuntojen suosimista harjoittavat monet muutkin kunnat, tosin eri tavalla. Voidaan esimerkiksi kaavoittaa omakotitontin rakennusoikeudeksi maksimissaan 300 kerrosneliötä ja edellyttää, että tontille tulee vain yksi asunto. Tällaisia kaavamääräyksiä ovat naapurikunnat pullollaan. Helsinki voisi tehdä samoin kerrostalojen kohdalla, eikä kenelläkään olisi nokan koputtamista: tälle tontille saa rakentaa 3000 neliötä, mutta korkeintaan neljäkymmentä asuntoa. Jos on sitä mieltä, ettei suurten asuntojen rakentaminen kannata, rakentaa neljäkymmentä yksiötä.