Kolme ydinvoimalaa ja sähkön hinta

30 vastausta artikkeliin “Kolme ydinvoimalaa ja sähkön hinta”

1. Hyvä avaus sähkön hin­taan vaikut­tavista tek­i­jöistä. Kiitos Osmo. On erit­täin tärkeää, että ainakin päät­täjät ymmärtävät miten hei­dän päätök­sen­sä vaikut­taa kulut­ta­jien sähkön hintaan.

   Jutus­ta jäi pois yksi nykyti­lanteessa tärkeä asia. Siihen viit­tailti­in puhut­taes­sa ka.. (anteek­si sanal­la, jota ei saane maini­ta). Tarkoi­tan ydin­voimaloiden omis­tus­ta. Hin­noista yhdessä sopimi­nen­han on laiton­ta. Poli­isin tehtävä on estää täl­läi­nen toim­inta. Oman yhtiön toimin­nan säätämi­nen itselle edullisim­mak­si on opti­moin­tia, ja juuri siitä sähköy­htiöi­den johta­jille mak­se­taan. On erit­täin tärkeää, ettei mikään yhtiö pääse ydin­voiman tuot­tamises­sa sel­l­aiseen tilanteeseen, että sen kan­nat­taisi jos­sakin tilanteessa pysäyt­tää tai pienen­tää ydindähkön tuotan­toa saadak­seen sähkön hin­nan nouse­maan. Nousu voisi olla niin suu­rio, että tämä olisi yhtiölle kan­nat­tavaa. Ruot­sis­sa­han epäil­lään täl­läisen toimin­nan pitävän sähkön hin­nan Suomen sähkön hin­taa korkeampana.

   Lyhyesti san­ot­tuna tämä tarkoit­taa sitä, että uusi voimal pitäisi antaa sel­l­aiselle toim­i­jalle, jol­la ei ole Suomes­sa ydin­voimaloi­ta. Mikäli annetaan kak­si lupaa, pitää ne antaa toim­i­joille, joil­la on vähiten jo raken­net­tua ydin­voimaa. Mikäli teknis­es­ti kaik­ki hak­i­jat omaa­vat tarvit­ta­vat taidot, vain tämä saa valin­nan perus­ta. Yhtiöi­den jaka­man vaali­ra­han suu­ru­us ei saa näytel­lä osaa eikä arpaa toim­i­jan valinnassa.

   Vastaa

2. Tämä ana­lyysi osoit­taa sen, että vaik­ka myön­net­täisi­in raken­nuslu­pa kolmelle ydin­voimalalle, niin tuskin niitä silti kolmea raken­netaan. Ihan samoin kuin jos ydin­voimaloiden rak­en­t­a­mi­nen olisi täysin sään­telemätön­tä (=ääretön määrä raken­nuslu­pia), niin ei voimaloi­ta silti syn­ty­isi ääretön­tä määrää.

   Poli­itikko­jen on vaikea päät­tää minkä hak­i­jan voimala olisi tehokkain tai kan­nat­tavin. Mut­ta jos lupia myön­netään “liikaa”, niin toden­näköis­es­ti tehot­tomim­mat hak­i­jat jät­tävät voimalansa rak­en­ta­mat­ta luvas­ta huoli­mat­ta. Tämä olisi toki mie­lenki­in­toinen tilanne, sil­lä yhden han­kkeen rak­en­tamis­päätös vaikut­taa muiden han­kkei­den kan­nat­tavu­u­teen. Eli jonkin­laista kyt­täys­tä olisi var­maan odotet­tavis­sa, tai jopa voisi käy­dä niin että jokin han­ke aloite­taan, mut­ta rak­en­t­a­mi­nen keskey­tyy alku­un­sa kun huo­mataan ettei siitä tulisikaan kan­nat­ta­va. Ellei sit­ten usko kartelliteorioihin…

   Vastaa

3. Syöt­tar­if­fin logi­ik­ka on nimeno­maan se että se tekee tuos­ta tasat­uotan­nos­ta ja varsinkin tuulivoimas­ta kan­nat­tavam­paa suh­teessa polt­toaineil­la tuotet­tuun sähköön mitä se rajatuotan­to käytän­nössä on. Tietyl­lä tasol­la tämä ei edes mak­sa mitään kulut­ta­jille kos­ka laske­va rajahin­ta vas­taavasti las­kee sähkön hin­taa. Tästä on myös Sak­sas­sa jonkun ver­ran näyttöä.

   Biopolt­toaineille tai turpeelle (!) tuo on täysin väärä sub­ven­tion­mekanis­mi, järkeväm­pää olisi sub­ven­toi­da polttoainetta.

   PTT, Peller­von, jne. tutkimuk­sen ensim­mäien keskeinen johtopäätös on muuten että:
   Ilmastopoli­ti­ik­ka ja Pohjo­is­maid­en lisään­tyvä inte­graa­tio Kes­ki-Euroopan sähkö­markki­noi­hin luo­vat nousu­painet­ta sähkön hin­taan. Kiristyvä ilmastopoli­ti­ik­ka nos­taa päästöoikeuk­sien hin­taa, mikä kas­vat­taa rajatuotan­to­muo­toina ole­vien hiiltä tai öljyä käyt­tävien tuotan­to­laitosten tuotan­tokus­tan­nuk­sia ja sähkön markki­nahin­taa. Sähkön vien­ti Kes­ki-Euroop­paan nos­taa pohjo­is­maisen sähkön hin­taa kohti Keski-Euroopan
   hin­tata­soa. Lisäy­d­in­voima ei merkit­tävästi vaikuta
   sähkön markkinahintaan.
   http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/tutkimus/tutkimus109.pdf

   Vastaa

4. Kokoomus on mielestäni aika suo­raan sanonut, että ydin­sähkön vien­ti olisi hyvä asia.
   Puun­jalostus­te­ol­lisu­u­den alasajo on vähen­tänyt sähkön tarvet­ta, kuin­ka pysyvästi, jää nähtäväk­si — selvää on kuitenkin, että entiselleen se ei palaa.
   Teol­lisu­us ennus­taa sähkönku­lu­tuk­sen kasvua, perusteista ei ole tietoa.
   Kokoomus on… jne.
   Aika selvä tilanne?

   Vastaa

5. Moro!

   Pari kom­ment­tia. Tuon +5000 MW ydin­voimaka­p­a­siteetin lisäk­si kan­nat­taa huomioi­da se mah­dol­lisu­us että EU:n seu­raa­va velvoite uusi­u­tu­vien osalta kohdis­tuu myös sähkön tuotan­toon. Tätä taas voidaan Suomes­sa lisätä vain tuulivoimal­la merkit­täviä määriä. Voi tul­la mie­lenki­in­toiset ajat sähkö­markki­noila vaik­ka rak­en­taisi­vat parikin lisäkaapelia Ruot­si­in ja Viroon. 

   Fen­no-Skan2 raken­netaan läh­es puh­taasti OL3:n takia, tai siis niin että hiililauhde pysyy mar­gin­aal­i­tuotan­tona mah­dol­lisim­man suuren osan aikaa. Kun Fin­gridin omis­tus muut­tuu voi olla että seu­raa­vat kaapeli­raken­nuk­set tehdään eri perusteilla.

   Syöt­tö­tar­if­fi­työryh­män ehdo­tuk­ses­sa oli kan­ta että tar­if­fia ei mak­set­taisi neg­a­tivis­ten markki­nahi­h­to­jen aikaan. Tämä on hyvä, mut­ta voisi leikkuri toimia jo hie­man aiemminkin. 

   Ydin­voiman muut­tu­va kus­tan­nus lie­nee hie­man pielessä. Polt­toainekus­tan­nus on eri lähtei­den mukaan 5–6 €/MWh ja muu­ta­ma €/MWh on muut­tuvia kus­tan­nuk­sia. Yhteen­sä kai vajaa 10 €/MWh. Asi­a­sisäl­lön kannal­ta täl­lä erol­la ei ole merkitystä.

   Vastaa

   1. Ydin­voiman muut­tuvien kus­tan­nusten osalta tietoni voivat todel­la olla van­hen­tunei­ta. Onhan ydin­polt­toaineen hin­ta nous­sut aika paljon.

      Vastaa

6. Min­un käsit­tääk­seni on ollut kauan jo niin, että hidassäätöi­nen ener­gia tarvit­see rin­nalleen nopeasäätöistä ener­giaa, että tehtaat ja koti­taloudet toimi­si­vat ns. hyvin.

   Sil­loin kun jatkoso­dan jäl­keen jokia ryhdyt­ti­in val­jas­ta­maan tule­van teol­lisu­u­den tarpeisi­in, niin ei tuol­loin vielä ollut tietoa todel­lis­es­ta sähöen­er­gian tarpeesta vuon­na 2000.

   Nyt jok­iener­gian rin­nalle nopeasäätöisek­si eran­gian läh­teek­si aja­maan ns. “huip­pu­ja”, tasais­es­ti käyvien ener­gialaitosten rin­nalle, on var­maankin raken­net­ta­va lisää ener­giaa tuot­tavia laitok­sia, jot­ka ovat käyn­nis­tet­tävis­sä kuten “avain avaimen reikään ja sit­ten start-peri­aa­teel­la”, jot­ta nuo tasais­es­ti ener­giaa tuot­ta­vat laitok­set oli­si­vat kykeneviä toim­i­maan 24 tun­tia vuorokaudessa jokainen vuorokausi.

   Uskoisin kuitenkin näin, että vii­saim­mat tuulivoiman kan­nat­ta­jat asu­vat ran­nikoil­la omakoti­talois­saan, ja näin ryhtyvät itse oma­l­la aktivi­teeteil­laan suo­jaa­maan talouk­si­aan, rak­en­ta­mal­la tuulivoimaloi­ta alueilleen — niin kuu­lolleen kuin lämmöilleen,

   Vastaa

7. Suomeen raken­net­taval­la tuon­tan­toka­p­a­siteetil­la ei ole käytän­nössä mitään vaiku­tus­ta sähkön markki­nahin­taan. Pohko­is­maat ovat jo nyky­isin käytän­nössä sama markki­na, ja siinä ajas­sa jos­sa tänne noi­ta miilu­ja raken­netaan (10 vuot­ta?), tilanne tulee ole­maan enem­män ja vähem­män sel­l­ainen, että olemme myös yht­enäistä markki­naa Kes­ki-Euroopan kanssa.

   Pari ydin­mi­ilua menee jo nykyisel­lä kap­a­siteetil­la heit­tämäl­lä (Suo­mi vain muut­tuu net­to­tuo­jas­ta net­toviejäk­si), eikä ole syitä olet­taa, etteikö kiin­nos­tus­ta olisi rak­en­taa lisää siir­toka­p­a­siteet­tia, jos tääl­lä ale­taan enem­män sähköä tuottamaan.

   Kari

   Vastaa

8. Yksi mie­lenki­in­toinen seik­ka tässä sopas­sa on ydin­sähkön tuon­ti Venäjältä. Täl­lä het­kel­lä tuo­daan Venäjältä käytän­nössä aina 1400 MW, kos­ka ilmeis­es­ti ko. sähkö on todel­la halpaa.

   Yht­enä perus­teena omille ydin­voimaloille on esitet­ty sitä, että tuon­ti Venäjältä voidaan lopet­taa. En kuitenkaan usko, että hal­van sähkön tuon­ti lop­puisi — ennem­min kan­nat­taa viedä sähköä vähän kalli­im­mal­la län­teen. Ja näin toimisi jopa markkinatalous.

   Ko. Venäjän ydin­sähkön demon­isoin­ti ja tuon­nin lopet­tamis­puheet ydin­voimaloiden perusteluina kuu­losta­vat niin täy­deltä tuubal­ta. Venäjän tuon­ti lop­puu vain, jos Venäjälle tulee paha ener­gia­pu­la ja Venäjän val­tio ei anna enää myy­dä sähköä ulos.

   Vastaa

9. Kyl­lä 80-luvul­la asi­at sähkö­markki­noil­la oli­vat todel­la hyvin ver­rat­tunana nykyti­lanteeseen, jos­sa sähköy­htiöt kah­mi­vat surut­ta aivan älyt­tömiä yli­hin­to­ja sähköstä poli­itikko­jen ja kil­pailu­vi­ra­nomais­ten istues­sa tumput suorina. 

   Ennen van­haan val­tio määräsi sähkön hin­nan sil­lä, kuin­ka paljon se halusi osinko­ja Ima­tran Voimal­ta. Ja ne osinko­vaa­timuk­set oli­vat hyvin pienet. 

   Paras­ta olisi, että koko sähköen­er­giasek­tori otet­taisi­in takaisin julkisen val­lan kon­trol­li­in taval­la tai toisel­la. Sähkösek­tori ei ollenkaan ole sovelias ala kil­pailulle, kuten useim­mat muut alat ovat.

   Tietyl­lä taval­la kaiken­lais­ten syöt­tö­tar­iffien kehit­tämi­nen onkin viemässä alaa tähän suun­taan, mut­ta aivan riit­tämät­tömästi. Koko hom­ma pitäisi ottaa sään­nöste­lyn piiriin.

   Vastaa

10. Tietenkin koko sähkö­markki­noiden ydi­na­sia on entistä vahvem­mat piuhat Kes­ki-Euroop­paan. Turha kuvitel­la, että elämme tääl­lä lintukodossa.

    Jos Suomeen annetaan sähköy­htiöi­den rak­en­taa per­in­teiseen tyyli­in kolme ydin­voimalaitos­ta, niin se on val­ta­va rahan­lahjoi­tus näi­den sähköy­htiöi­den osakkeenomistajille.

    Nyky­on­gel­ma on se, että val­tio on anta­mas­sa aivan liian edullis­es­ti ydin­voimay­htiöi­den rak­en­taa ydin­voimaa. Ja sehän juuri on se syy, mik­si niitä hake­muk­si­akin on kolme. Jos kolme lupaa myön­netään nyky­isin löperöin ehdoin, niin seu­raavak­si meil­lä on kuusi ydin­voimalaitok­sen lupahakemusta.

    Markki­nat saadaan pelaa­maan oikein, jos kolme lupaa myön­netään, mut­ta samal­la ydin­voimalaitok­sille laite­taan niin kovat mak­sut, että toden­näköis­es­ti ainakin yksi jät­tää laitok­sen­sa rak­en­ta­mat­ta. Näin hoideltaisi­in rahaa val­tion kassaan.

    Tai vielä parem­pi olisi, jos pidet­täisi­in matkavi­estin­verkko­jen tapaan huu­tokaup­pa. Ensin tiukat kri­teer­it ja sit­ten eniten mak­sa­va kri­teer­it täyt­tävä saisi luvan.

    Vastaa

11. Tuo lähtöo­le­tus, että yhtä aikaa valmis­tu­isi kolme ydin­voimalaa, on aika utopisti­nen. Jos, kuten toivon, val­tioneu­vos­to antaa kaikille hak­i­joille myön­teisen peri­aatepäätök­sen, voimalat rak­en­tu­isi­vat melko pitkän ajan kuluessa.

    Tilan­nehan on kaikille investoi­jille aivan eri, onko myön­net­ty yksi vai kolme lupaa. Jokainen voi aloit­taa työt yksin mah­dol­lisim­man nopeasti, mut­ta jos kap­a­siteet­tia olisi syn­tymässä liikaa, niin tietenkin joku jäisi odot­ta­maan jok­sikin aikaa. Eikä meil­lä taitaisi olla yhteiskun­nas­sa resursse­jakaan viedä samaa raken­nus­vai­het­ta kolmes­sa kohteessa yhtä aikaa eteen­päin. Se nos­taisi rak­en­tamiskus­tan­nus­takin. Eli markki­nat kyl­lä pitävät huolen siitä, että ihan ker­ral­la kaik­ki eivät valmistu.

    Sitä pait­si hak­i­joiden skaala hake­muk­sis­sa on hyvin laa­ja. Kolme laitos­ta ei vält­tämät­tä ole 5000 MW, vaan voi olla merkit­tävästi alempikin.

    Osmon kysymyk­se­naset­telu on sinän­sä aivan oikea. Jos sähkön markki­nahin­ta putoaa alas, voimaloi­ta sul­je­taan muut­tivil­ta kus­tan­nuk­sil­taan kalli­im­mas­ta päästä. Näin markki­na toimii ja ohjaa tuotan­non edullisimpi­in laitok­si­in ja kaik­ki saa­vat sähköä mah­dol­lisim­man edullisesti.

    Sekin on hyvä havain­to, että tuet vääristävät tätä asetel­maa. Jos joku tuotan­to­muo­to saa tuotan­to­tukea, oli se sit­ten ser­ti­fikaatin, vero­huo­jen­nuk­sen tai syöt­tö­tar­if­fin muo­dos­sa, sen muut­tu­va kus­tan­nus ale­nee ja voi olla pitkälti negati­ivi­nenkin, kuten tuulivoimal­la. Negati­ivi­nen hin­ta tarkoit­taisi, että kan­nat­taa tehdä rahaa kulut­ta­mal­la sähköä, vaikkein olisi tarvet­takaan. Ei ainakaan kovin ener­giate­hokas­ta. Risu­paketin kanssa saa olla tarkkana, että ei tehdä jotain hyvin kallista, joka johtaa vain tehottomuuteen.

    Jos sähkön hin­ta painuu piden­m­mäk­si ajak­si hyvin alas, san­o­taan vaik­ka alle kymme­nen euron megawat­ti­tun­nil­ta, niin var­masti ydin­voimankin tuotan­to joutuu jous­ta­maan. Täl­lainen tule­vaisu­us on ris­ki ain­oas­taan ener­gia-alan investoi­jille, jot­ka eivät saisi raho­jaan takaisin. 

    Yri­tyk­set investoi­vat ydin­voimaan vain sil­lä ole­tuk­sel­la, että sähköl­lä on jatkos­sakin kysyn­tää ja että sähkön hin­ta pysyy keskimäärin vähin­tään viime vuosien tai sitä korkeam­mal­la tasolla.

    Ilman ydin­voimaa tämä taso olisi korkeampi. Siir­toy­hteyk­sistä esitetään usein sel­l­aista näke­mys­tä, että niitä olisi help­po rak­en­taa ja että ne vetäi­sivät kaiken mah­dol­lisen sähkön mihin suun­taan hyvän­sä. Siir­toverkko­jakaan ei raken­neta kat­ta­maan kaikkia mah­dol­lisia tilantei­ta. Vain oma­l­la kap­a­siteetil­la voimme varmis­taa sen, että hini­ta tääl­lä pysyy kohtu­ullise­na. Jos omaa kap­a­siteet­tia ei ole, olemme aina naa­purien hin­tata­sos­sa tai yli. Nythän sähkö on ollut meille kil­pailukykytek­i­jä. Sitä ei ihan helpol­la kan­na­ta luovuttaa.

    On ihan hyvä havai­ta sekin, että Kes­ki-Euroopan hin­tata­so ei ole oleel­lis­es­ti meitä korkeampi. Asi­akash­in­ta on, mut­ta siihen on muut syyn­sä. Täl­läkin het­kel­lä meille vir­taa 2000 MW tehol­la “edullista” sak­salaista sähköä pohjo­is­mai­hin, kun oma kap­a­siteet­timme ei vas­taa kysyn­tää. (Esim. http://www.nordpool.com/system/flags/power/exchange/all/). Markki­nahin­to­jen mukaan näin näyt­täisi ole­van tilanne ainakin syksyyn asti. Lähivu­osi­nakin ero on vain niukasti pohjo­is­maid­en eduksi.

    On Osmon kir­joituk­ses­sa pari selvää virhet­täkin. Pydasjärvel­lä ei ole turve­lauhde­laitos­ta, tarkoit­tanet Haa­pave­den laitos­ta. Se käy ihan samal­la taval­la kuin muutkin lauhde­voimalat: sil­loin kun omis­ta­ja las­kee saa­vansa tuotan­nos­ta tuottoa.

    Vesivoimas­tamme suurin osa on säädeltävää. “Altaina” ovat pääosin järvet, tekoal­taita­han meil­lä on varsin vähän. Lisää säätöka­p­a­siteet­tia saisi paljon kun raken­net­tu­jen jok­ien osalta tehtäisi­in täy­den­nys­rak­en­tamista. Yhtä kaik­ki, säädet­tävää kap­a­siteet­tia tarvi­taan jatkos­sakin ja sitä enem­män, mitä enem­män olemme tuontiriippuvia.

    Ja tuos­ta vih­jauk­ses­ta sähköy­htiöi­den epä­par­tiopoika­maisu­u­teen. Ilman muu­ta kun viikon­lop­puna sähkön kulu­tus vähe­nee, jotain tuotan­toa alen­netaan ja se onmuut­tuvil­ta kus­tan­nuk­sil­taan kallein­ta eli lauhde­tuotan­toa. On sit­ten ihan markki­nati­lanteesta kiin­ni, kuin­ka paljon se vaikut­taa koko markki­nasähkön hin­taan. Täl­lä ei ole mitään tekemistä vedä­tyk­sen kanssa.

    Ylipäätään hyvin hel­posti heit­el­lään vih­jauk­sia sähkön tukku­markki­nal­la manip­u­loin­nista, vaik­ka mitään näyt­töä ei tun­nu kenel­läkään olevan.

    Venäjän tuon­nin osalta tilanne on se, että sikäläiset tuotan­to-olo­suh­teet ovat nykyään meikäläisiä edullisem­mat. Polt­toaineen saa paljon halvem­mal­la eikä päästöistä joudu mak­samaan mitään. Lisäk­si Venäjäl­lä on ollut ylika­p­a­siteet­tia myydä.

    Jatkos­sa kun Venäjän talous taas toipuu, saamme varautua siihen, että kysyn­tä siel­lä kas­vaa tar­jon­taa nopeam­min. Ylika­p­a­siteet­ti purkau­tuu. Myöskin hin­tasään­te­ly siel­lä pure­taan, joten pohjo­is­mainen sähkö ei ole aina kalli­im­paa kuin venäläi­nen sähkö. Sik­si kai he esit­tävät rajasi­ir­ron kaksisuuntaistamista.

    Entäpä jos ne kaik­ki oli­si­vat käytössä vaikka­pa vuon­na 2030. Täl­löin Suomes­sa olisi sähköä luultavasti

    Vastaa

12. Juk­ka Leskelä: “Jos, kuten toivon, val­tioneu­vos­to antaa kaikille hak­i­joille myön­teisen peri­aatepäätök­sen, voimalat rak­en­tu­isi­vat melko pitkän ajan kuluessa.”

    Niin, real­is­tista on kai ajatel­la että kol­mas ydin­voimala valmis­tu­isi suun­nilleen niihin aikoi­hin kun Lovi­isa I pois­tuu käytöstä eli 2020-luvun jälkim­mäisel­lä puoliskol­la. Arvokysymys sit­ten on kuu­luuko sääte­ly tässä tapauk­ses­sa yhteiskun­nalle (kolmea lupaa ei myön­netä nyt kos­ka kaikkea kap­a­siteet­tia ei tarvi­ta heti) vai ener­giantuot­ta­jille (ener­giay­htiöi­den tulee antaa itse päät­tää investointiaikataulunsa).

    Vastaa

13. Leskelä var­maan tietää parem­min, mut­ta siltikin ihmette­len tätä: Jos joku tuotan­to­muo­to saa tuotan­to­tukea, oli se sit­ten ser­ti­fikaatin, vero­huo­jen­nuk­sen tai syöt­tö­tar­if­fin muo­dos­sa, sen muut­tu­va kus­tan­nus ale­nee ja voi olla pitkälti negati­ivi­nenkin, kuten tuulivoimalla.

    Käsit­tääk­seni syöt­tö­tar­if­fi toimii niin että se takaa min­im­i­hin­nan tuulivoiman tuot­ta­jal­la. Mut­ta ei tämä vaiku­ta muut­tuvaan kus­tan­nuk­seen sinän­sä mil­lään taval­la, se on tuulivoimalas­sa joka tapauk­ses­sa hyvin alhainen.

    Vastaa

    1. Syöt­tö­tar­if­fi tuulivoimalle ei vääristä mitään, mut­ta syöt­tö­tar­if­fi biovoimalalle vääristä.

       Vastaa

14. Täl­lä het­kel­lä Ruot­sis­sa seisoo kolme ydin­voimalaa, Alku talves­ta 2.5 voimalaa, Syistä kiis­tel­läään, mut­ta ne seiso­vat laitok­set nos­taa myös Suomen hin­taa. Samas­sa mark­i­nas­sa ollaan ja Venäjältä viedään Suomen kaut­ta Ruot­si­in aika paljon sähköä, mikä on taval­lan pois Mei­dän markkinoilta.

    Niin, seisoohan meil­läkin yksi laitos OL3, jon­ka pitäisi nytkin tuot­taa 1600MWh koko ajan. se on suu­nille Se määrä joka tuo­daan Suomeen. Tämä uno­hde­taan jär­jestelmäl­lis­es­ti kaikissa keskuteluissa.

    Mikäli nämä seiso­vat laitok­set olisi töis­sä, niin sähköy­htiöi­den saa­ma brut­to­tu­lo sähköstä, olisi pienem­pi kuin nyt.

    PTT tutkimus oli fen­novoiman antamil­la sähkön­hin­noil­la las­ket­tu 30–35euroa/MWh, todel­li­nen ydis­ähkön tuotan­tokus­tan­nus olisi noin 50–55euroa /MWh nou­seit­en laitos hin­to­jen vuoksi.

    Jani on ihan oikessa tuos­ta Venäjän sähköstä, sitä tuo­daan aina kun se on halpaa.

    Haa­pave­den turvesähkö saa syöttötarifia.

    Sak­sas­sa tukit­tin syöt­tö­tar­ifin vaiku­tus­ta sähkön hin­taa, lop­putu­los oli, sähkön hin­ta ei nousut tar­if­fin vuok­si, kos­ka tar­jon­ta lisän­tyi ja las­ki hintoja

    Säätösähköä on riitävästi, ylimääräi­nen aje­taan perustutantoon.

    Se on tot­ta että sähkön tukkuhin­nan manip­u­loin­nista ei ole suo­raa näyt­töä, kos­ka se vaatisi todel­la laa­jan poli­isi­tutkin­nan. Sähkö­markki­nat vain käyt­täy­tyvät, kuin niitä manip­u­loitaisi­in. Tähän kait Purasjoenkin tukimus perustui.

    Vastaa

15. OS: “Syöt­tö­tar­if­fi tuulivoimalle ei vääristä mitään, mut­ta syöt­tö­tar­if­fi biovoimalalle vääristä.”

    Jos suun­nitel­lus­sa jär­jestelmässä tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fi siirtää ennus­ta­mat­to­muu­den kus­tan­nuk­set tuot­ta­jal­ta asi­akkaille ja hyödyt nopean säätövoiman tuot­ta­jille, niin eikö kyseessä ole käytän­nössä suo­ra tulon­si­ir­to vesivoiman omis­ta­jille ja näin markki­noiden vääristäminen ? 

    Tämä tulon­si­ir­to voisi tul­la halvem­mak­si mitoit­ta­mal­la pikem­minkin investoin­ti­tu­ki sel­l­aisek­si että tuulivoimaa rak­en­ta­vat vain ne joil­la on valmi­ik­si säätövoimaa sen tuek­si, joko omas­ta takaa tai sopimusjärjestelyin.

    Ongel­ma tietysti pois­tuu pikkuhil­jaa kun tuulivoimaa on tarpeek­si hajal­laan ja markki­nat oppi­vat käsit­telemään tehon­va­i­htelu­ja paremmin.

    Vastaa

16. Osmo kir­joit­ti
    Syöt­tö­tar­if­fi tuulivoimalle ei vääristä mitään, mut­ta syöt­tö­tar­if­fi biovoimalalle vääristää.

    Voisitko tarken­taa, en oikein ymmär­rä miten biovoiman syöt­tö tar­if­fi vääristää. Kyse­hän on myös ilmas­to­muu­tok­sen tojun­nas­ta. Turvesähkö ei ole bioa.

    Vastaa

    1. Tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fi ei vääristä voimaloiden käyt­töjärjestys­tä, kos­ka tuulivoimaa ei kan­na­ta pan­na pois päältä koskaan. Biovoimala pitäisi pan­na pois päältä, kun sähköä ei tarvi­ta, mut­ta ainakin sen Suomen ain­oan turvevoimalan syöt­tö­tar­if­fi pitää pääl­lä vaik­ka juhannusaattona.

       Vastaa

17. Syöt­tö­tar­if­fi tuulivoimalle ei vääristä mitään, mut­ta syöt­tö­tar­if­fi biovoimalalle vääristä.

    Juu, varsinkaan jos ei las­ke­ta mukaan niitä oikei­ta vaihtoehtoiskustannuksia. 

    Viron kan­taverkkoy­htiö ihmetteli tässä taan­noin, mik­si tuulivoima suun­nit­tel­e­vat yhtiöt hake­vat lupia 4400 MWh:n tuotan­toka­p­a­siteetille, kun sähkönku­lu­tus Virossa on kesän min­imis­sä 600 MWh, tal­ven mak­simis­sa 1600 MWh. 

    Kun tuulivoimaloille lähetetään 1.000.000.000€:n lasku kan­taverkon uud­is­tamis­es­ta, niin kalli­ik­si tulisi. 

    Mut­ta ei tuulivoimayri­tyk­sen tarvitse mitään mak­saan, lasku jae­taan sähkönku­lut­ta­jien kesken, täysin riip­pumat­ta mitä ener­giaa käyttää.

    Vastaa

18. Osmo:

    ainakin sen Suomen ain­oan tur­vavo­ma­lan syöt­tö­tar­if­fi pitää pääl­lä vaik­ka juhannusaattona. 

    Ei se nyt ihan noin yksinker­taista ole, lauhdesähkön tuotan­to pohjo­is­mais­sa vai­htelee huo­mat­tavasti (vesivu­osi, lämpötila/sähkölämmityksen tarve ja ydin­voiman käyt­töaste). Syöt­tö­tar­if­fil­la vaan vaikute­taan lauhde­laitosten keskinäiseen ajo­järjestyk­seen siten, että jos lauhdesähköä tarvi­taan, koti­mainen turve on etusi­jal­la kivi­hi­ileen verrattuna. 

    Pekka
    p.s. Turve­lauh­du­tuska­p­a­siteet­tia on muu­takin kuin se mainit­se­masi Haa­pavesi (joka on 155 MW, turve­lauh­du­tuska­p­a­siteet­ti yhteen­sä n. 500 MW ja hiililauh­du­tus reilusti yli 2000 MW)

    Vastaa

19. Jos suun­nitel­lus­sa jär­jestelmässä tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fi siirtää ennus­ta­mat­to­muu­den kus­tan­nuk­set tuot­ta­jal­ta asi­akkaille ja hyödyt nopean säätövoiman tuot­ta­jille, niin eikö kyseessä ole käytän­nössä suo­ra tulon­si­ir­to vesivoiman omis­ta­jille ja näin markki­noiden vääristäminen ?
    No ei ole.

    Syöt­tö­tar­if­fi takaa että sähköstä saa tietyn ajan, esimerkik­si kymme­nen vuot­ta, tietyn min­im­i­hin­nan. Eli se siirtää riskin sähkön pitkän ajan hin­nan laskus­ta tuulivoimalan omis­ta­jal­ta kulut­ta­jalle. Omis­ta­jaa ei sinän­sä kiin­nos­ta paljonko jol­lain tietyl­lä ajan­hetkel­lä saa sähköstä vaan paljonko siitä saa voimalan eli­na­jan vuosittain.

    Tuo ris­ki kan­nus­taa rak­en­ta­maan polt­toaineel­la toimi­vaa säätövoimaa, eli tekee sitä kil­pailukykyisem­pää, kos­ka sen omis­ta­ja voi säätää myös kulu­jaan yksinker­tais­es­ti käyt­tämäl­lä voimalaa vähem­män. Ydin‑, vesi- tai tuulivoimalan omis­ta­ja ei käytän­nössä voi.

    Vastaa

20. Jari Iho­nen kirjoitti:“Tuon +5000 MW ydin­voimaka­p­a­siteetin lisäk­si kan­nat­taa huomioi­da se mah­dol­lisu­us että EU:n seu­raa­va velvoite uusi­u­tu­vien osalta kohdis­tuu myös sähkön tuotan­toon. Tätä taas voidaan Suomes­sa lisätä vain tuulivoimal­la merkit­täviä määriä.”

    Kuka selit­täisi, mitä merk­it­see ja miten se olisi ylipäätään mah­dol­lista, että Suomen pitäisi lisätä uusi­u­tu­van ener­gian osu­ut­ta 10%? Ydin­voima on uusi­u­tu­ma­ton­ta, joten jokainen ydin­voimala samaan aikaan kas­vat­taa uusi­u­tu­van tarvet­ta, kos­ka kyseessä on %-osu­udet.

    Vastaa

21. Osmolle vielä lisää turpeen syöttötariffista:

    Fin­gridin sivuil­ta näkee kuin­ka syöt­tö­tar­if­fi on toteutunut.
    Vuosien 2008–2010 mak­sa­t­uskausi­na syöt­tö­tar­if­fi on tuot­tanut turvevoimaloille vain yht­enä kuukaut­e­na (helmikuu 2008 ja sil­loinkin vain 150000 EUR kaikille laitok­sille yhteensä).
    Syynä on ollut kivi­hi­ilen korkea hinta.

    Joten ei se Haa­pave­den laitos juhan­nuk­sia käy ainakaan syöttötariffituloilla.
    Lähdeviite:
    http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/palvelut/turpeen_syottotariffi/

    Vastaa

22. Pohjo­is­mainen sähkö­markki­na Nord Pool on siitä erikoinen markki­na­paik­ka, että sen kau­pankäyn­nin osal­liset toimi­vat yhtä julkises­ti kuin vapaa­muu­rar­it. Ruot­sis­sa on ihan aiheesta käy­ty kipakkaa julk­ista keskustelua NP:n rak­en­teel­li­sista ongelmista eli siitä kuin­ka läpinäkymät­tömästi hin­nat lop­un päiten muo­dos­tu­vat. Var­maa on vain se, että suurille sähköpelureille Vat­ten­fallille ja For­tu­mille NP:n tahdit­ta­ma hin­tarulet­ti on setelipaino.

    Jos tämä pohjo­is­mainen sähkö­markki­na toimisi avoimem­min ja siir­toka­p­a­siteet­tia olisi hive­nen enem­män, ei tarvit­sisi keskustel­la kol­men uuden ydin­voimalan rak­en­tamis­es­ta Suomeen.

    Niistä viher­sähkön tuki­ai­sista eli syöt­tö­tar­if­feista sen ver­ran, että mielu­um­min olisin niitä ilman. Kulut­ta­ja­han ne tuet lop­ul­ta mak­saa joka tapauk­ses­sa. Jos tukea nyt kuitenkin pitää, niin hoide­taan hom­ma verovähen­nyk­senä, niitä kun alkaa olla jo liian vähän. Eli kaikelle sähkölle ensin kova vero, mut­ta viher­sähköä käyt­tävät voisi­vat vähen­tää vero­tuk­ses­saan tietyn siivun.

    Ja kun näi­hin veroi­hin päästi­in, niin muis­tut­taisin siitä, mikä oikeasti on monien sähkövoimaloiden bisnes. Sehän on vero­jen mak­su sijain­tikun­nille. Esimerkik­si Kemi­jo­ki Oy mak­saa kiin­teistövero­ja kol­man­nek­sen liikevaihdostaan.

    Vastaa

23. “Kuka selit­täisi, mitä merk­it­see ja miten se olisi ylipäätään mah­dol­lista, että Suomen pitäisi lisätä uusi­u­tu­van ener­gian osu­ut­ta 10%? Ydin­voima on uusi­u­tu­ma­ton­ta, joten jokainen ydin­voimala samaan aikaan kas­vat­taa uusi­u­tu­van tarvet­ta, kos­ka kyseessä on %-osu­udet.”

    Täl­lä het­kel­lä lasken­ta tapah­tuu ener­gian lop­puku­lu­tuk­ses­ta ja sähkö ei ole eril­lisenä velvoit­teena, vaan siitä on vain tiet­ty tavoite olemassa.

    Siten tuon 10% lisäys onnis­tuu vaik­ka OL3 raken­netaan. Investoin­ti­halukku­us säästöön ja uusi­u­tu­vi­in toki las­kee, mut­ta merk­i­tys ei ole kovin dramaattinen. 

    Tarkasteltaes­sa asi­aa hie­man eteen­päin ja laa­jem­min voidaan havai­ta että EU:ssa pääosa maista täyt­tää velvoit­teen­sa vuo­teen 2020 ns. uusia uusi­u­tu­via (tuulivoima, aurinko jatkos­sa) lisäämäl­lä. Havait­se­vat ehkä että mukana on vapaa­matkus­ta­jia, jot­ka koit­ta­vat päästä mah­dol­lisim­man pienin kus­tan­nuksin pääosin uusi­u­tu­vaa läm­pöä lisäämäl­lä. Tämän jäl­keen tuleekin seu­raavi­in velvoit­teisi­in %-osu­us sähkön tuotannolle. 

    Tämän varsin toden­näköisen ske­naar­i­on tuomi­nen julkiseen keskustelu­un olisi perustel­tua. Sil­lä on nimit­täin melkoisia vaiku­tuk­sia siihen mil­lainen on ydin­voiman vaiku­tus kansantaloudellemme.

    Vastaa

24. Minä en ymmär­rä mik­sei tuulivoimaloi­hin voitaisi lait­taa mukaan elektrolyysi/vetykennolaitteistoja. Näil­lä ja säätötekni­ikalla saataisi­in var­maankin aika pitkälti elim­i­noitua vai­hte­lut niiden energiantuotannossa.

    Vastaa

25. Minä en ymmär­rä mik­sei tuulivoimaloi­hin voitaisi lait­taa mukaan elektrolyysi/vetykennolaitteistoja. Näil­lä ja säätötekni­ikalla saataisi­in var­maankin aika pitkälti elim­i­noitua vai­hte­lut niiden energiantuotannossa.
    Sen takia että elek­trolyysin hyö­ty­suhde on jotain 50%. Tuotan­non vai­hte­lut, kuten voimaloiden seisok­it tai tuulivoimal­la tyynet päivät, on toki ongel­ma mut­ta hoidet­tavis­sa vaik­ka vesivoimal­la. Isom­pi ongel­ma on suuri kysyn­nän kau­si­vai­htelu (suu­rus­lu­okkaa 7 — 15GW Suomes­sa), varsinkin ydin­voimalle mut­ta myös tuulivoimal­la, joka tosin tuot­taa keskimäärin parem­min talvel­la. Sähköläm­mi­tyk­ses­tä pitäisi päästä eroon niin nuo ei säädet­tävät tuotan­to­muodot olisi kilpailukykyisempiä.

    Vastaa

26. Kun­han ei mitään täl­laista meille. Eihän?

    http://planeetta.wordpress.com/2010/03/03/suuri-vihrea-puhallus/

    Vastaa

27. Olen ihme­tel­lyt jo pitkään, että kovata­soisim­matkaan asiantun­ti­jat, jot­ka julk­isu­udessa ovat yleen­sä äänessä, eivät ota huomioon sitä, että sähkö ei ole enää pelkkä bulkkituote.

    Ekoen­er­gia-merkit­tynä, tuulivoimana, vesivoimana, puusähkönä, vihreänä sähkönä jne… myy­dyt sähkö­tuot­teet paran­ta­vat näi­den ener­gia­muo­to­jen kannattavuutta.

    Tämän vaiku­tuk­sen tulisi nykyään näkyä myös Nord­poolis­sa ainakin puul­la tuote­tun sähkön osalta. Täl­laisen laitok­sen tuotan­toa kan­nat­taa tar­jo­ta pörssi­in alle todel­lisen tuotan­tokus­tan­nuk­sen etenkin, jos sen kap­a­siteet­ti alkaa olla lopuil­laan. Pörssistä saa­mat­ta jäänyt hin­ta voidaan kat­taa muual­ta tule­vana “vihreänä arvona”.

    Ympäristömerkin­näl­lä on myös kiin­nos­ta­va vaiku­tus eri vesivoimaloiden ja tuulivoimaloiden keskinäiseen tuot­toon. Ympäristömerkit­tynä myy­ty vesi- tai tuulivoima on arvokkaam­paa kuin “nor­maali vesi- tai tuulivoima”.

    Ajoit­tain myös vesisähkön ostamiseen liit­tyvästä kri­ti­ik­istä “kovil­takin asiantun­ti­jata­hoil­ta” tun­tuu uno­htu­van, että vesisähkön ostol­la on esimerkik­si kivi­hi­ilen ja turpeen kan­nat­tavu­ut­ta heiken­tävä vaiku­tus. Kun sekasähkö­markki­na piene­nee kysyn­nän siir­tyessä “vihreisi­in tuot­teisi­in”, vaikut­taa tämä laskev­asti sekasähkön hin­taan. Kos­ka sekasähköstä saadaan kulut­ta­jal­ta heikom­pi hin­ta, ei esimerkik­si kivi­hi­ilel­lä ja turpeel­la tuotet­tua sähköä voi myy­dä entiseen hin­taan pörssi­in. Pörssi­hin­taa on siis nostettava.

    Jot­ta saisitte käsi­tyk­sen siitä, mitä uusi­u­tu­vaa oikein voi myy­dä ympäristömerkit­tynä, niin kan­nat­taa tutus­tua Ekoen­er­gian kri­teerei­hin tääl­lä: http://www.ekoenergia.fi/energiantuottajille/kriteerit

    Suomen luon­non­suo­jeluli­it­to muuten tavoit­telee 10–20 vuo­den aikaper­spek­ti­ivil­lä sitä, että suo­ma­lais­es­ta sähköstä yli 50% myytäisi­in ympäristömerkit­tynä ja tapa lev­iäisi sähkö­markki­noiden avautues­sa myös muualle maail­maan ehkä saman brändin alla.

    Vastaa