Työnantajan vastuuttaminen ja syrjintä työhönotossa

(Olen kir­joit­tanut tämän muistin­varais­es­ti ilman mah­dol­lisu­ut­ta tark­istaa tieto­ja. Sik­si tek­sis­sä saat­taa olla asi­avirheitä, joi­ta kor­jaan sitä mukaa kun niitä löytyy)

Lap­sil­isäjär­jestelmä kehit­tyi Suomes­sa per­hep­alkka­jär­jestelmästä. Osa työ­nan­ta­jista mak­soi (miespuolisille!) työn­tek­i­jöille korotet­tua palkkaa, jos näil­lä oli huol­let­tavia lap­sia. Kun per­hep­alkka­jär­jestelmä halut­ti­in ulot­taa kaikki­in palka­nsaa­ji­in, oli pakko ottaa käyt­töön työ­nan­ta­jien väli­nen lap­sil­isä­meno­jen tasaus, jot­ta lap­sil­isän mak­su­velvol­lisu­us ei johtaisi moni­lap­sis­ten per­hei­den elät­täjien syr­jin­tään työhönotossa.

His­to­ri­an peruna meil­lä on sälytet­ty työ­nan­ta­jille run­saasti eri­laisia sosi­aal­isia velvoit­tei­ta. Sairausa­jal­ta pitää mak­saa palkkaa, pien­ten las­ten van­hem­mil­la on oikeus jäädä hoita­maan sairas­tunut­ta las­ta ja saa­da näiltäkin päiviltä täysi palk­ka. Äitiys­lo­ma­l­la ansait­see kesälo­maa, vaik­ka ei tee työtä. Jos työn­tek­i­jä joutuu työkyvyt­tömyy­seläk­keelle, työ­nan­ta­ja mak­saa käytän­nössä eläk­keen omas­ta pus­sis­taan. Tämän käytän­nön var­jop­uole­na on ris­ki, että työ­nan­ta­jat syr­jivät työhöno­to­ssa niitä, joiden osalta ris­ki ylimääräi­sistä kus­tan­nuk­sista on kovin ilmeinen; nuo­ria syn­ny­tysikäisiä naisia, mie­len­ter­vey­deltään hataria, iäkkäitä työn­hak­i­joi­ta ja niin edelleen.

Äitiys

Yrit­täjä­naiset ovat laske­neet, että työn­tek­i­jän äitiy­destä aiheutuu työ­nan­ta­jalle keskimäärin kymme­nen tuhan­nen euron ylimääräiset kus­tan­nuk­set. Pienelle kam­paamoyrit­täjälle rasitus voi olla kohtu­u­ton. Kus­tan­nuk­set aiheutu­vat siitä, että useimpi­en työe­htosopimusten mukaan työ­nan­ta­jan pitää mak­saa äitiyspäivära­han ja palkan ero ainakin kol­men ensim­mäisen kuukau­den ajal­ta. Töi­hin palaa­va voi jatkaa van­hempainlo­maansa viiden viikon kesälo­ma­l­la, jon­ka hän on ansain­nut hoito­va­paansa aikana. Suure­na paran­nuk­se­na on pidet­ty, että val­tio nyky­isin kor­vaa 60 pros­ent­tia tästä loma-ajan palka­s­ta. Suurin kus­tan­nus työ­nan­ta­jalle aiheutuu kuitenkin siitä, että äitiys­lo­ma­lle lähtevälle on palkat­ta­va sijainen, joka on pere­hdytet­tävä työhön. Elinkei­noelämän keskus­li­it­to ei hyväksy laskel­mas­sa ole­via sijaisen koulu­tuskus­tan­nuk­sia äitiy­destä aiheutu­viksi, mitä on vähän vaikea ymmärtää. Ilman muu­ta sijaisen koulu­tusa­jan palk­ka on yri­tyk­selle ylimääräi­nen kus­tan­nus, jol­ta vält­tyy, kun ei palkkaa hedelmäl­lisessä iässä ole­vaa naista. Laskel­mas­ta puut­tuvat kokon­aan kus­tan­nuk­set niistä pal­ka­lli­sista päivistä, jol­loin äiti tai isä on jäänyt hoita­maan sairas­tunut­ta lasta.

Paljon on vaa­dit­tu van­hem­muu­den kus­tan­nusten tasaamista isän ja äidin työ­nan­ta­jien kesken. Mik­si näi­den kus­tan­nusten pitäisi ylipään­sä kohdis­taa nuo­ria palkkaav­ille yri­tyk­sille? Jos nähdään se vai­va, että kus­tan­nuk­sia ylipään­sä kor­vataan, eikö se pitäisi jakaa kaikkien työ­nan­ta­jien eikä vain nuo­ria palkkaavien työ­nan­ta­jien kesken – tai mak­saa suo­raan verora­hoista. Entä jos isää ei ole tai hän on työtön tai opiskelee?

Kus­tan­nuk­sia ei voi kor­va­ta laskun mukaan, kos­ka se vääristäisi käyt­täy­tymistä. Sijaisen pere­hdyt­tämiseen kulu­va aika voisi venähtää kovin pitkäk­si, jos pere­hdyt­tämisa­jan palk­ka sel­l­aise­naan mak­set­taisi­in työ­nan­ta­jalle. Jos val­tio mak­saisi palkan niiltä päiviltä, jol­loin äiti tai isä on kotona hoita­mas­sa sairas­tunut­ta las­ta, huonoina aikoina työ­nan­ta­ja voisi suo­ras­taan pyytää työn­tek­i­jöitä jäämään koti­in. Yksinker­tais­in­ta olisi mak­saa työ­nan­ta­jalle könt­täko­r­vaus, vaikka­pa tuo 10 000 euroa, vak­i­tuises­sa työ­suh­teessa ole­van työn­tek­i­jän jäädessä äitiys­lo­ma­lle. Lapsen sairas­tamis­es­ta aiheutu­vat kus­tan­nuk­set voitaisi­in kor­va­ta myös lasken­nal­lis­es­ti, vaikka­pa kymme­nen päivän palk­ka vuodessa sen van­hempi­en työ­nan­ta­jalle siinä suh­teessa, miten van­hem­mat olet­ta­vat hoito­vas­tu­un sairaas­ta laps­es­ta per­heen sisäl­lä jakautuvan.

Aivan pienistä rahoista ei ole kyse. Jos lap­sia syn­tyy työssä oleville vaikka­pa 40 000 vuodessa, kus­tan­nuk­set tästä oli­si­vat 400 miljoon­aa euroa. Tämä on iso raha, mikä vain osoit­taa, että kyse on isos­ta ongel­mas­ta nuorten nais­ten työ­nan­ta­jille. Se, että kus­tan­nus tasa­taan, ei tee siitä kalli­im­paa. Kalli­im­mak­si itse asi­as­sa tulee nykykäytän­tö, joka pitää tuhan­sia nuo­ria naisia työt­töminä tai keikka­hom­mis­sa, kos­ka työ­nan­ta­jat eivät uskalla heitä palkata.

Mies­val­taiset alat kuitenkin vas­tus­ta­vat kus­tan­nusten tasaamista yleis­es­ti ja teol­lisu­us eri­tyis­es­ti. Teol­li­sis­sa ammateis­sa ikä­jakau­ma on sel­l­ainen, että niin isyy­den kuin äitiy­denkin ris­ki on paljon vähäisem­pi kuin vaikka­pa kampaamoyrityksissä.

Sairaus­vaku­u­tuk­sen 300 päivää

Suomes­sa mak­se­taan sairaus­vaku­u­tusko­r­vaus­ta vain 300 päivää eli noin vuosi. (Sairaus­päivära­havi­ikos­sa on kuusi päivää.) Jos sairau­den aiheut­ta­ma työkyvyt­tömyys jatkuu yli vuo­den, henkilön pitäisi hakeu­tua eläk­keelle. Tämä tuot­taa suuren määrän väli­in­putoa­jia, kun eläke­jär­jestelmän mielestä henkilö ei ole riit­tävän sairas kuu­lu­ak­seen eläk­keelle ja työelämän mielestä taas ei riit­tävän ter­ve, jot­ta voisi pala­ta töi­hin. Jot­ta väli­in­putoamisia ei tulisi, sairaus­päivära­han päät­tymisen jäl­keen voi nos­taa työt­tömyysko­r­vaus­ta, jos ei pääse eläk­keelle. En tiedä, kuka täl­laisen epäortodok­sisu­u­den on keksinyt, sil­lä peri­aat­teessa työt­tömyysko­r­vaus­ta ei pitäisi mak­saa henkilölle, joka ei ole työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. Perus­tur­van osalta työ­markki­natu­ki ja alin sairaus­päivära­ha ovat yhtä suuria, mut­ta ansiosi­don­nainen työt­tömyysko­r­vaus on ansiosi­don­naista sairaus­päivära­haa pienempi.

Ruot­sis­sa sairaus­päivära­han mak­sua­jalle ei ole ylära­jaa, vaan sairaus­päivära­haa voi nos­taa vuosia. Tämä on hyvä tietää, kun ver­taa toisi­in­sa Suomen ja Ruotsin siirtymisikiä.

Ongel­man Suomen jär­jestelmä aiheut­taa, kun 300 päivän sään­nön piiris­sä ollut para­nee ja pyrkii töi­hin. Jos sairaus uusii vuo­den sisäl­lä, työ­nan­ta­ja on velvolli­nen mak­samaan sairau­den ajal­ta palkkaa, kuten muillekin työn­tek­i­jöilleen, mut­ta hän ei saa siitä mitään kor­vaus­ta Kelal­ta. Sairas­tu­misen ris­ki pitkään sairas­ta­neel­la on muutenkin korkea, kos­ka pitk­iä työkyvyt­tömyyk­siä aiheut­tavil­la sairauk­sil­la on taipumus uusia. Kohon­nut sairas­tu­mis­ris­ki saa työ­nan­ta­jat muutenkin kavah­ta­maan työhöno­to­ssa. Vaku­u­tuk­sen epäämi­nen estää työhöno­ton kokon­aan. Ei ihme, että mie­len­ter­veyskuntoutu­jien on vaikea päästä Suomes­sa töihin!

Vas­tuu työkyvyttömyydestä

Jos työn­tek­i­jä joutuu työkyvyt­tömyy­seläk­keelle, lasku tästä tulee työ­nan­ta­jalle. Pienet työan­ta­jat jaka­vat mak­sut keskenään, mut­ta suuret joutu­vat mak­samaan jokaises­ta yri­tyk­sessä tapah­tuneesta sairauseläke­ta­pauk­ses­ta osa­puilleen todel­lisen kus­tan­nuk­sen ver­ran.[1] Mak­su 30-vuo­ti­aana eläk­keelle joutu­vas­ta on sato­ja tuhan­sia euro­ja. Raja on liuku­va, jot­ta työkyvyt­tömyys­vas­tu­un pelko ei estäisi yri­tys­tä kas­va­mas­ta. Aiem­min alle 50 hen­gen yri­tyk­set jakoi­vat sairauseläkev­as­tu­un kokon­aan keskenään ja yli 800 hen­gen yri­tyk­set mak­soi­vat ne kokon­aan itse, mut­ta nyt rajat on muutet­tu euromääräisik­si palkka­sum­maan perustuviksi.

Työ­nan­ta­jan kan­nat­taa huole­htia työn­tek­i­jöi­den­sä ter­vey­destä, jot­ta ei jou­tu­isi mak­samaan työkyvyt­tömyy­destä. Tältä osin työ­nan­ta­jan vas­tuu tuot­taa oikean­su­un­taiset kan­nus­timet. Se toimisi, jos olisi tapana men­nä nuore­na töi­hin ja pysyä saman työ­nan­ta­jan palveluk­ses­sa koko ikän­sä. Nyt viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu työkyvyt­tömyy­seläkkeistä tuot­taa ilmeistä syr­jin­tää työhönotossa.

Vajaakun­toisen palkkaamiseen liit­tyy ilmeinen ris­ki työkyvyt­tömyy­destä. Tämä ris­ki on niin suuri, että se ehkäisee tehokkaasti ter­vey­deltään hor­ju­vien työhön pääsyn. Tämä johtaa eri­tyis­es­ti mie­len­ter­veyskuntoutu­jien syr­jin­tään työ­markki­noil­la.  Ongel­maan on havah­dut­tu. Niin­pä työ­nan­ta­ja ei joudu vas­tu­useen sel­l­aisen henkilön työkyvyt­tömyy­seläk­keestä, joka työ­suh­teen alka­es­sa on merkit­ty vajaakun­toisek­si työn­hak­i­jak­si työ- ja elinkeino­hallinnon ylläpitämään rek­isteri­in.  Tämä pois­taa selkeim­mät tapauk­set, mut­ta niin kuin kaikissa täl­lai­sis­sa on/off ‑sään­nöis­sä, tässäkin on se vika, että väli­maas­toon jää run­saasti lievästi vajaakun­toisia. Etenevät tau­dit, kuten ms-tau­ti, eivät aiheuta vajaakun­toisu­ut­ta heti, mut­ta on help­po ennus­taa, että ne aiheut­ta­vat sitä myöhemmin.

Suurin tap­pio työ­nan­ta­jan sairauseläkev­as­tuu aiheutuu ikään­tyvien työn­tek­i­jöi­den kohdal­la. Enem­mistö työn­tek­i­jöistä siir­tyy van­hu­useläk­keelle sairauseläk­keen kaut­ta. Läh­es jokaiseen siis liit­tyy työ­nan­ta­jalle ris­ki. Jos 30-vuo­tias on saman työ­nan­ta­jan palveluk­ses­sa 58-vuo­ti­aak­si ja jää sit­ten sairauseläk­keelle, se mak­saa euromääräis­es­ti työ­nan­ta­jalle yhtä paljon kuin jos 52-vuo­ti­aana palkat­tu jää sairauseläk­keelle 58-vuo­ti­aana. Suh­teessa henkilölle työaikana mak­set­tavaan palkkaan 52-vuo­ti­aan ris­ki on paljon suurem­pi. Sik­si viisas työ­nan­ta­ja vält­tää ikään­tyvän työn­tek­i­jän palkkaamisen. Vii­sai­ta työ­nan­ta­jia näyt­tää ole­van paljon.

Työl­lisyysastet­ta Suomes­sa alen­taa huo­mat­tavasti se, että työ­nan­ta­jamme ovat kovin valikoivia. Töi­hin kel­paa vain pri­imavä­ki. Jos henkilön ter­vey­teen tai elämän­tapoi­hin liit­tyy minkään­laista riskiä, töi­hin pääsy on vaikea­ta. On san­ot­tu, että suo­ma­laiset työ­nan­ta­jat ovat huono­ja sopeut­ta­maan työolo­ja vajaakun­toisille sopiviksi. Näin voi olla, mut­ta kyl­lä sosi­aalipoli­ti­ikan huonoil­la pelisään­nöil­läkin on asi­aan vaikutusta.


[1] Muodol­lis­es­ti tämä vas­tuu toteutetaan siten, että työ­nan­ta­jan eläke­mak­sut riip­pu­vat tilas­toidus­ta työeläk­eriskistä, mut­ta kun laskukaa­van purkaa, sään­tö merk­it­see käytän­nössä, että työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan työn­tek­i­jöi­den­sä sairauseläkkeet.

===========

Tämä artikke­li on osaa luon­nos­ta kir­jak­si, jon­ka aion julka­ista SATA-komitean työn poh­jal­ta. Nämä artikke­lit eivät ole lähel­läkään lop­ullista tek­stiä, vaan olen koon­nut niihin vas­ta suo­rasanaiseen muo­toon kir­joitet­tua mate­ri­aalia. Toivon luk­i­joil­ta asi­a­sisältöön liit­tyviä kom­ment­te­ja, joi­ta tulen käyt­tämään (kor­vauk­set­ta) kir­jas­sa. Kos­ka tek­sti on hioma­ton­ta, stilis­tisiä kom­ment­te­ja ei kan­na­ta esit­tää, mut­ta jos tek­stiä on joil­takin paikoin vaikea ymmärtää, siitä toivon mainittavan.

63 vastausta artikkeliin “Työnantajan vastuuttaminen ja syrjintä työhönotossa”

  1. Eri­tyisen hyvin van­hem­muu­den kus­tan­nusten jakami­nen sopisi suo­ma­laisen teol­lisu­u­den ulko­maisille kilpailijoille.

  2. Sairausa­jal­ta pitää mak­saa palkkaa, pien­ten las­ten van­hem­mil­la on oikeus jäädä hoita­maan sairas­tunut­ta las­ta ja saa­da näiltäkin päiviltä täysi palkka.

    Eips!

    Tämä on työe­htosopimusten alaista hom­maa. Van­hem­mil­la on lak­isääteinen oikeus ottaa palkaton­ta vapaa­ta neljä päivää alle 10-vuo­ti­aan lapsen hoitoon, mut­ta ei palkallisena.

    1. Työe­htosopimuks­dille on yleis­si­tovu­u­den kaut­ta annet­tu lain­voima. On sxa­ma onko asi­as­ta päätet­ty lail­la vain työe­htosopimuk­sil­la, kos­ka lain mukaan työe­htosopimuks­dia pitää noudattaa.

  3. “kesälo­ma­l­la, jon­ka hän on ansain­nut hoito­va­paansa aikana”

    Tuos­ta saat­taa saa­da sel­l­aisen käsi­tyk­sen, että myös hoito­va­paal­la lomat ker­ty­i­sivät. Näin­hän ei ole, vaan lomat ker­tyvät vain äitiys- ja van­hempainva­paal­la (ml. isäkuukausi). Yhteis­nim­i­tyk­senä näille vapaille yleen­sä käytetään “per­he­vap­ai­ta”.

    Äitiyspäivära­ha nos­tet­ti­in äsket­täin 90 pros­ent­ti­in palka­s­ta äitiys­lo­man ekoil­ta kuukausil­ta juurikin sik­si, että kus­tan­nus niille työ­nan­ta­jille, jot­ka mak­sa­vat noil­ta kuukausil­ta palkan, olisi pienem­pi. En ole kovin laa­jasti asi­aa setvinyt, mut­ta monil­la nais­val­taisil­la aloil­la työ­nan­ta­ja ei mak­sa äitiys­lo­man ekoil­ta kuukausil­ta palkkaa.

    Yksi pienem­pi äitiy­den kus­tan­nus on äitien oikeus käy­dä raskaua­jan vält­tämät­tömis­sä tutkimuk­sis­sa työa­jal­la, jos se ei muuten onnis­tu. Tästä on säädet­ty lail­la ja monien nais­val­tais­ten alo­jen TESeis­sä on hyvinkin tarkkaan sovit­tu mitä tuo “vält­tämätön” ja “jos se ei muuten onnis­tu” tarkoittaa.

  4. Osmo, ei läh­eskään kaikissa TESeis­sä ole sovit­tu tilapäisen hoito­va­paan (eli jäämisen koti­in hoita­maan sairas­ta las­ta) ole­van pal­ka­lli­nen. Lisäk­si TESeis­sä on kaiken­laisia lisäe­hto­ja siitä, onko esimerkik­si etäisän, isäpuolen tai opiske­li­jan puoli­son tilapäi­nen hoito­va­paa pal­ka­lli­nen vai palkaton. Tältä poh­jal­ta tilapäisen hoito­va­paan kus­tan­nusten kor­vaami­nen työ­nan­ta­jille ei ole mitenkään ongelmatonta.

  5. “Työe­htosopimuks­dille on yleis­si­tovu­u­den kaut­ta annet­tu lain­voima. On sxa­ma onko asi­as­ta päätet­ty lail­la vain työe­htosopimuk­sil­la, kos­ka lain mukaan työe­htosopimuks­dia pitää noudattaa.”

    Kun lain­säädän­tö­val­taa on annet­tu työ­markki­na­jär­jestöille pitäisi näi­den ase­maa tarkastel­la samal­ta pohjalta.

    Val­lan kolmi­jako-opin poh­jal­ta on erit­täin kyseenalaista että lain säätäjä osal­lis­tuu omien lakien­sa toimeen­panoon ja valvon­taan. Monil­la ammat­tili­itoil­la on esim omat “poli­isi­joukot”, jot­ka kiertävät työ­mail­la valvo­mas­sa säädet­ty­jen lakien nou­dat­tamista. Muu­takin ris­tiri­itaista toim­intaa on.

    Toim­inta on ris­tiri­idas­sa perus­tus­lain kanssa ja siten suo­ra uhka demokratialle.

  6. Ratkaisu äitiy­den aiheut­tami­in ongelmi­in pitem­mäl­lä tähtäimel­lä on kuitenkin äitiys­lo­man lyhen­tämi­nen. Eikös mon­es­sa maaas­sa äitiys­lo­ma ole 2 vkoa?

  7. Lapsen hoita­mis­es­ta:

    Pitää muis­taa myös, että työe­htosopimuk­sis­sa lukee myös se, että toisen van­hem­man tulee olla palka­n­mak­sua­jal­la ansiotyössä.

    Käytän­nössä tämä pois­taa suurim­man osan kustannuksista.

  8. huo­men­ta!
    nyt “osui“omaan nilkkaan;olin yli3vuotta sairaslomalla(vuosi sairaspäivära­haa ja sen jäl­keen määräaikaisel­la kuntoutustuella)masennuksen takia.

    onnek­si “palaset“omalla kohdal­la aset­tui­v­at uomi­in­sa ja töi­hin paluu alkoi kiinnostaa:

    yhteys eläkey­htiöön ja työnantajaan.
    alku­un työ­nan­ta­ja suh­tau­tui asi­aan hiukan kiel­teis­es­ti mut­ta kun ilmoitin että kun työ­sopimus­ta ei ole puret­tu niin palaan töi­hin se ja se päivämäärä.

    pääsimme sit­ten palaveri­in ta:n kanssa ja yhteysym­mär­rys löy­tyi nopeasti ja apuna tässä oli myös eläkey­htiö joka myön­si min­ulle muu­ta­man kk:n työkokeilu-kuntoutusrahan.

    räätälöimme hyvässä yhteisym­mär­ryk­sessä ta:n sekä työter­veyshuol­lon kanssa henkilöko­htaisen työkokeilumallin joka edesaut­toi palaamista töihin.

    eli ta:n (aiheellinen)pelko muut­tui uudek­si mah­dol­lisu­udek­si kun heillekin selvisi ettei ta joudu alku­un “maksumieheksi“vaan eläkey­htiö kus­tan­taa työkokeilun.

    nyt voi sanoa että kaik­ki voittivat:
    ‑itse palasin työelämään
    ‑eläkey­htiö sai yhden ter­ve­htyneen sairaseläkeläisen takaisin työelämään
    ‑työ­nan­ta­ja sai ter­veen työn­tek­i­jän takaisin ja samal­la myös var­masti arvokas­ta oppia uud­es­ta asiasta.

    että poikkeuk­si­akin löytyy.

  9. Surullista luet­tavaa. Se että työ­nan­ta­ja on rahal­lises­sa vas­tu­us­ta esimerkik­si työn­tek­i­jän mie­len­ter­veysongelmista on ihan sama asia kuin että kaikin puolin ter­vei­den kil­pailukykyä työ­paikoista vielä sub­ven­toitaisi­in! Niin kuin liikun­tapoli­ti­ikas­sa, rahat menee esimerkik­si hiih­top­utki­in eli käytän­nössä niiden liikun­nan tukemiseen jot­ka liikku­vat joka tapauk­ses­sa, saadaan Mai­ja puru­radal­ta ladulle ja Erk­ki istuu edelleen sohvalla.

    Sairau­den, las­ten teon ja muiden työn­tekoa estävien elämään kuu­lu­vien asioiden laskut­tamises­sa työ­nan­ta­jal­ta on ole­mas­sa kak­si perustelua, ja kum­matkaan eivät minus­ta kestä kri­it­tistä tarkastelua:

    Ensim­mäi­nen on se että työ­nan­ta­jalalle muo­dos­tuu insen­ti­ivi huole­htia työn­tek­i­jöi­den ter­vey­destä. Ensin­näkin tuo insen­ti­ivi on joka tapauk­ses­sa ole­mas­sa, esimerkik­si sairaspoissa­lot aiheut­ta­vat töi­den uudelleen jär­jeste­lyä joka on hait­ta eli kus­tan­nus, eli se insen­ti­ivi on ole­mas­sa joka tapauk­ses­sa. Toisek­si, työ­nan­ta­jan mah­dol­lisu­udet vaikut­taa työn­tek­i­jään ter­vey­teen ovat hyvin rahal­liset, miten työ­nan­ta­ja ihan oikeasti voisi ehkäistä vaikka­pa dia­betes­ta tai masennusta?

    Toinen on muut väärinkäyt­tömah­dol­lisu­udet, Osmo esimerkki:
    Jos val­tio mak­saisi palkan niiltä päiviltä, jol­loin äiti tai isä on kotona hoita­mas­sa sairas­tunut­ta las­ta, huonoina aikoina työ­nan­ta­ja voisi suo­ras­taan pyytää työn­tek­i­jöitä jäämään kotiin.
    Tot­ta, mut­ta miten tämä eroaa lomau­tuk­sista? Niidenkin kus­tan­nuk­set mak­se­taan käytän­nössä verovaroista. Ja lomau­tusjär­jestelmää pide­tään hyvänä asiana, kos­ka näin väl­tytään irtisanomisilta.

  10. Niin se on kuten Osmo sanoo: “Viisas työ­nan­ta­ja vält­tää ikään­tyneen työn­tek­i­jän palkkaamisen.”

    No, entäs jos EK:n vaa­timuk­ses­ta hal­li­tus nos­taa eläkeikära­jaa ja pois­taa eläkeputken? Tuskin ne työ­nan­ta­jat tyh­mik­si muut­tuvat. Ikäsyr­jin­tä jatkuu. 

    Mitään syr­jin­tää pois­tavia ehdo­tuk­sia ei ole kuu­lunut, ei edes hal­li­tuk­sen tahol­ta, vaik­ka luulisi syr­jin­täsyi­den pois­tamisel­la ole­van myön­teinen vaiku­tus työurien pitenemiseen. 

    Mik­si toiset toimen­piteet kel­paa­vat, mut­ta toiset eivät? Jos logi­ik­ka ei ole selkeä, herää kysymys, että tarkoituk­se­na on ajaa myös mui­ta tavoitteita.

  11. No mitäpä on päät­täjät saa­neet aikaan että täl­läiset rak­en­teet mitkä hait­taa ihm­sten elämää saadaan puret­tua?. Sys­teemit toimii aikansa ja niitä pitäisi pystyä päivit­tämäänkin oikeanlaiseksi.

  12. Pekka
    “No mitäpä on päät­täjät saa­neet aikaan että täl­läiset rak­en­teet mitkä hait­taa ihm­sten elämää saadaan purettua?.”

    Ei mitään tietenkään, kos­ka rak­en­tei­den hyödyt ja hai­tat jakau­tu­vat pääasi­as­sa sil­lä­taval­la, että ne hyödyt­tävät val­las­sa ole­via ja hait­taa­vat val­lat­to­mia. Enkä nyt tarkoi­ta pelkkää hal­li­tus­val­taa, vaan kolmikan­taa kokon­aisu­udessa. Siel­lähän näistä päätetään.

    Sep­pos S
    “Mitään syr­jin­tää pois­tavia ehdo­tuk­sia ei ole kuu­lunut, ei edes hal­li­tuk­sen taholta”

    Hal­li­tus ei var­maan halua päälle yleis­lakkouhkaa eikä kyl­lä teol­lisu­u­denkaan vihoja.

  13. Meil­lä raken­nusalal­la on vielä lisäon­gel­mana se , etteivät viisikymp­piset miehet suos­tu mil­lään käyt­tämään kuulo‑,silmä- ja hen­gi­tys­suo­jaimia. Tässäkin tapauk­ses­sa vas­tuu esim. silmä­vam­mas­ta tai pöly­sairaud­es­ta kuu­luu työnantajalle.

    Itse poten­ti­aalise­na pien­työ­nan­ta­jana näen työ­nan­tamisen suun­nilleen lot­toamise­na, jos­sa riv­i­hin­ta on 30000€. Iso jatkoseu­raus jota ei usein nähdä on se , että työ­nan­ta­jan on riskin kat­tamisek­si hin­noitelta­va ne tuot­teisi­in. Kuin­ka paljon kulut­ta­jahin­to­ja nos­taa työ­nan­tamisen vaikeasti hin­noitelta­vat riskit? Lisäk­si on pakko ostaa vaku­u­tuk­sia , jol­loin osa kansan­tuot­teesta val­uu vaku­u­tusy­htiöi­den “hallinto“kulujen kaut­ta maail­man pörsseihin.

    Vielä vih­jeenä Sin­nemäelle, jos näitä lukee, että uudelle pien­työ­nan­ta­jalle tietoa työ­nan­tamisen velvoit­teista ja riskeistä ei saa koo­tusti ja kansan­ta­juis­es­ti oikein mis­tään. Varsinkaan ikävistä asioista ja epäjo­hdon­mukai­sista velvol­lisuuk­sista vira­nomaiset ja vaku­u­tusy­htiöt eivät vapaae­htois­es­ti ker­ro. Vero­hallinnon esit­teet ovat todel­la mon­imutkaisia ja epäjo­hdon­mukaisia , muil­la vira­nomaisil­la on vain kaavakkei­den täyt­töo­hjei­ta. Nyt siis pystyyn net­ti­sivu jos­sa ker­ro­taan miten palk­ka , lomara­hat jne. las­ke­taan, miten toim­i­taan sairaslo­mati­lanteessa, mis­tä kor­vaus työ­ta­p­atur­man sattues­sa jne. Tämän avul­la työn­tek­i­jän palkkaamista hark­it­se­va voisi arvioi­da euromääräisenä riskejään.

  14. lasse,

    Työ­suo­jeluhallinnon sivuil­la pitäisi olla hyvin tietoa mainit­semis­tasi asioista.

  15. lasse: työ­suo­jelu­a­sioista hyvin per­il­lä ole­va ihmi­nen ker­toi, että Suomes­sakin suo­jaimia käytetään eniten amerikkalai­somis­tuk­ses­sa ole­vis­sa yhtiöis­sä. Niis­sä lin­ja on hyvin selkeä: jos ei käytä suo­jaimia, ei tarvitse töi­hinkään tulla.

  16. Mietiske­lin tuo­ta tilapäisen hoito­va­paan kus­tan­nusten siirtämistä työan­ta­jil­ta val­ti­olle. Kun asia on työ­nan­ta­jan ja ‑tek­i­jän väli­nen, niin usein riit­tää pelkkä tek­stivi­esti esimiehelle, että lap­si on kipeänä. Jos työ­nan­ta­jan sijaan mak­sum­iehek­si pis­tetään val­tio, niin val­ti­olle tuskin tämä riit­tää. Lääkärin­todis­tuk­sen vaa­timi­nen joka ikises­tä flun­ssas­ta ja mahataud­ista kuor­mit­taisi ihan suot­ta julk­ista terveydenhoitoa.

    Jos taas men­nään johonkin “kor­vataan työ­nan­ta­jille kymme­nen sairas­tu­mista /lapsi” — malli­in, niin jonkun kor­vakier­re­lapsen vuosit­taisi­in sairastelui­hin se ei riitä, jonkun toisen taas riit­tää hyvinkin. Iso­jen työ­nan­ta­jien kohdal­la ris­ki tasoit­tuu, mut­ta pien­työan­ta­jien kohdal­la ei. Eikä kyse ole pelkästään rahas­ta. Jos vaik­ka jol­lain kos­me­tologilla(*) on täs­mälleen yksi työn­tek­i­jä, joka osaa tiet­tyjä hoito­ja, niin hänen jäädessä koti­in las­taan hoita­maan asi­akkaiden ajat täy­tyy perua. Jos näitä peru­misia tulee kovin taa­jaan, niin asi­akkaat kaikkoavat.

    (*)esimerk­ki tuli vas­taan erääl­lä netin vau­va­pal­stal­la en tarkkaan enää muista oliko kyse kos­me­tol­o­gista, jalka­hoito­las­ta vai mis­tä; keskustelus­sa vai­hdet­ti­in koke­muk­sia työ­nan­ta­jien suh­tau­tu­mis­es­ta siihen, että jää koti­in sairas­ta las­ta hoitamaan

  17. Jos äitiys­lo­ma­l­la ja van­hempainva­paal­la kesälo­ma pidet­täisi­in aina heti per­he­vap­aan perässä, asia olisi hel­posti ratkaistu: piden­netään vapaa­ta kuukaudel­la ja pois­te­taan kaik­ki lomien kertymiset.

    Se ei kuitenkaan ole näin yksinker­taista. Useim­mat säästävät osan lomas­ta pidet­täväk­si myöhem­min: minä pidin viimek­si kolme viikkoa ja säästin pari viikkoa talvilo­mak­si. Varsinkin lapsen kannal­ta on tosi kur­jaa, jos ekana vuon­na päivähoi­dos­ta ei ole ollenkaan lomia.

    Lisäk­si, jos per­heessä tehdään “vuoron­va­i­h­to” ja isä pitää osan van­hempainva­paas­ta, lapsen kannal­ta on hyvä, että äiti on viikon, pari, kolme loma­l­la, jot­ta ensisi­jaista hoita­jaa voidaan vai­h­taa piden­tämäl­lä vähä vähältä aiko­ja, jol­loin isä ja lap­si ovat kahden.

  18. jos minä saisin päättää,niin raskau­den aiheut­ta­mat kulut(äitiysloma)jaettaisiin kaikkien työ­nan­ta­jien kesken,jolloin nais­val­tais­ten yrit­täjien ase­ma helpot­tuisi huomattavasti.

    tähän ei käsit­tääk­seni mies­val­taiset teol­lisu­usalat ole suostuneet.

    tämä asia ei nyky-yhteiskun­nas­sa pitäisi olla kolmikan­ta asia vaan hal­li­tus voisi yksipuolis­es­ti päät­tää asiasta(mikäli kolmikan­ta ei asi­as­ta pysty sopimaan).

    jokainen työ­nan­ta­ja mak­saisi yhteiseen “pooliin“tietyn summan/prosentin niin asia olisi sil­lä selvä.
    käsit­tääk­seni sum­ma ei ole suuri (jotain pros­entin kymmenyksiä).

    se olisi tasa-arvoa.

  19. Kor­vausten mak­sami­nen KUMMANKIN VANHEMMAN työ­nan­ta­jien pus­sista, tas­a­puolis­taisi koko sys­teemin. Toki siinä on paljon käytän­nönon­gelmia jär­jestelyssä, mut­ta hei mei­dän sys­teemit on jo nyt niin hitsin mon­imutkaisia, että ei ne enää mon­imutkaisim­mik­si voi tulla.
    Kiitos.

    1. Jos kulut mak­set­taisi­in kum­mankin van­hem­man työ­nan­ta­jan pus­sista, kuka ottaisi töi­hin yksi­huolta­jaa tai nuor­ta naista, jon­ka mies on intis­sä tai opiskelemassa.

  20. Uusi kas­vo tääl­lä: “jos minä saisin päättää,niin raskau­den aiheut­ta­mat kulut(äitiysloma)jaettaisiin kaikkien työ­nan­ta­jien kesken,jolloin nais­val­tais­ten yrit­täjien ase­ma helpot­tuisi huomattavasti.
    tähän ei käsit­tääk­seni mies­val­taiset teol­lisu­usalat ole suostuneet.”

    Näin­hän se käsit­tääk­seni on.
    Käytän­nössä yksinker­tainen ratkaisu olisi se, että Kela mak­saisi päivära­haa, joka olisi hie­man nyky­istä korkeampi ja työ­nan­ta­jan palka­n­mak­su­velvol­lisu­us pois­tet­taisi­in. Voipi olla, että sv-mak­su hie­man nousisi, mut­ta so what.

  21. Eilen tuli mie­lenki­in­toinen doku­ment­tipätkä TV:stä, siinä oli amerikkalainen fir­ma, jos­sa oli läh­es kaik­ki työn­tek­i­jät ikäih­misiä. Eli siis oli­vat erikois­tuneet palkkaa­maan heitä. Siinä haas­tatelti­in työn­tek­i­jöitä, oli­vat tyy­tyväisiä, kun ei tarvin­nut olla kotona tyhjän pant­ti­na ja kuitenkin kun­to riit­ti työn­tekoon. Tietenkään työ­tahti ei ollut sama kuin nuorem­mil­la, mut­ta tämä oli kor­vat­tu sil­lä, että oli otet­tu enem­män työntekijöitä.

    Tek­i­jät oli­vat kokenei­ta ja mon­elta eri alal­ta ja heil­lä oli eri­lainen koulutustausta. 

    Ohjel­mas­sa eräs työn­tek­i­jä ker­toi, että oli nuorem­pana seu­ran­nut miten oma­l­la van­hem­mal­la oli eläk­keelle jää­tyään elämä muut­tunut tyl­säk­si, joten ei halun­nut samaa ja tuli töihin.

    Suomes­sa täl­lainen toim­inta olisi kuin aivan toiselta pla­nee­tal­ta, tuskin edes on meil­lä mahdollista.

    Moni eläk­keel­lä ole­va säi­lyt­täisi vireyten­sä ja var­masti laitoshoidon tarve siir­tyy, tai jää jopa kokon­aan pois, kun arjes­sa on mielekästä tekemistä niin pitkään kun vain suinkin kun­to riittää.

    Täl­lainen työn­teko lisää myös eläkeläis­ten ostovoimaa, mikä taas näkyy taloudessa yleensä.

  22. tpyy­lu­o­ma:

    Ensin­näkin tuo insen­ti­ivi on joka tapauk­ses­sa ole­mas­sa, esimerkik­si sairaspoissa­lot aiheut­ta­vat töi­den uudelleen jär­jeste­lyä joka on hait­ta eli kus­tan­nus, eli se insen­ti­ivi on ole­mas­sa joka tapauksessa. 

    hei se ei mene silleen, että kun­han on minkälainen tahansa kan­nustin, niin se riit­tää. Sen kan­nus­ti­men pitää olla suun­nilleen sen suu­ru­inen, että se jol­la on val­ta päät­tää kan­taa myös päätök­sen­sä kus­tan­nuk­set. Eli jos vaik­ka olis niin, että työ­nan­ta­ja joutuu kor­vaa­maan sairas­tu­mis­es­ta aiheutu­vista kus­tan­nuk­sista 1/100, niin toki sil­lä on kan­nustin, mut­ta se kan­nustin ei oo mis­sään suh­teessa haittaan.

    Toi point­ti siitä, että työ­nan­ta­ja ei voi juuri vaikut­taa hait­taan onkin sit taas hyvä. Sik­si pitäskin olla silleen, että jokainen ihmi­nen olis itse vas­tu­us­sa omista sairauksistaan.

    uusi kas­vo täällä:

    se olisi tasa-arvoa.

    miten se on tasa-arvoa, että jotkut pakote­taan mak­samaan muiden aiheut­ta­mat menot? Olisko sekin tasa-arvoa, että mak­set­tais yhdessä pooli­in rahaa, jos­ta sit­ten ostet­taisi­in ruoat kaikille?

    Eiköhän se oo parem­pi, että nais­ten työ­nan­ta­jat mak­sa­vat hei­dän työn­tek­i­jöi­den­sä aiheut­tamista tap­pios­ta ihan itse. Nämä tap­pi­ot ovat kuitenkin todel­lisia ja jos niistä vas­tu­us­sa ole­vat eivät joudu mak­samaan kus­tan­nuk­sia, niin heil­lä ei ole kan­nus­timia palkata työn­tek­i­jöitä joista näitä kus­tan­nuk­sia ei aiheudu.

  23. Osmo, ne lapset, joiden isä ei ole tiedos­sa tai elos­sa taita­vat kum­minkin olla pieni vähem­mistö. Sil­loin “isän osu­us” kuu­luu val­ti­olle. Eikös se ela­tusavunkin kanssa men niin, vai muis­te­lenko omi­ani? Mon­imutkaisem­mak­si menee sil­loin, kun “isiä” on usei­ta. Nyky­lain mukaan sairas­ta las­ta voi jäädä hoita­maan myös esimerkik­si isäpuoli tai etäisä (ja sama tois­in­päin, jos isä on lähivan­hempi). Riit­tävän mon­imutkai­sis­sa uus­per­heku­viois­sa kus­tan­nusten kor­vaamisen jyvit­tämi­nen parhaas­sa tapauk­ses­sa neljän työ­nan­ta­jan kesken ei ole mitenkään triviaalia.

    1. “Isät­tömiä” lap­sia syb­n­tyy vuodessa 900. Isien joukos­sa on mylös asevelvol­lisia, opiske­li­joi­ta ja työttömiä.

  24. Ker­tokaa min­ulle nyt, miten käytän­nössä mus­tan pekan saanut työ­nan­ta­ja omas­ta pus­sis­taan mak­saa sairaseläkkeen?

  25. Hyvä — aiheeseen osit­tain liit­tyvä — kysymys tosin on, halu­aako yhteiskun­ta kan­nus­taa yksin­huolta­ju­u­teen anta­mal­la heille taloudel­lisia kannustimia?

    Yksilön elämän­ti­lanteeseen saat­taa hyvinkin tul­la yllät­täviä ei-suun­nitel­tu­ja muu­tok­sia, tot­ta, mut­ta yksin­huolta­ju­u­teen liit­tyy mon­en­laisia sosi­aal­isia ongelmia ja tietois­es­ti valit­tuna (yksit­täisen naisen) ratkaisuna kyseessä on yhteiskun­nan kannal­ta ongelma.

  26. lisäyk­senä tohon äitiyspvära­ha ehdotukseen;tosiaan ettei kaikkia kaade­ta ta:n niskaan niin myös työn­tek­i­jältä perit­tävä sv-mak­su saisi nousta.

    ja olen mies ja työsken­te­len sil­lä mies­val­taisel­la teol­lisu­usalal­la työntekijänä.

    tässä olisi seu­raavi­in eduskun­tavaalei­hin eri­no­mainen vaali“valtti”.

    kuka/mikä työ­nan­ta­ja tai työn­tek­i­jä vas­tus­taisi ainakaan julkises­ti yo.ehdotusta,kun kuitenkin puhutaan pros­entin kymmenyksistä(sata-komiteassa var­maan löy­tyy tarkat luvut tästäkin?)

    tulok­se­na olisi tasa-arvoisem­pi yhteiskun­ta jos­sa nais­ten työt­tömyys lask­isi mutu-tun­tu­mal­la kun kulut eivät kaa­tu­isi ain­oas­taan sinne nais­ten niskaan.

    -ja lapsen tekoon tarvi­taan kuitenkin se mies

  27. Minus­ta miesten ei kan­nat­taisi suos­tua huonon­ta­maan ase­maansa tässä hoito­va­paa-asi­as­sa nais­ten eduk­si. Se on niitä har­vo­ja asioi­ta, jois­sa miehillä on jotain etua naisi­in näh­den, kun miesten ase­ma on jäänyt jäl­keen esimerkik­si keskimääräisessä koulu­tus­ta­sos­sa tai siinä, että työ­nan­ta­ja ei halua palkata miestä, jol­la on asevelvol­lisu­us vielä suorittamatta.

    On syytä muis­taa, että naisetkin ovat voimakkaasti vas­tus­ta­neet asevelvol­lisu­u­den ulot­tamista naisi­akin koske­vak­si, vaikkei­vat kus­tan­nuk­set juuri nousisi jos esimerkik­si halut­tu määrä asevelvol­lisia valit­taisi­in vaikka­pa arpo­ma­l­la kus­takin ikäluokasta.

  28. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti las­ten sairau­den vuok­si koti­in­jäämisen kus­tan­nuk­sien siirtämis­es­tä val­ti­olle ja tästä seu­raav­ista väärinkäytöksistä:“Totta, mut­ta miten tämä eroaa lomau­tuk­sista? Niidenkin kus­tan­nuk­set mak­se­taan käytän­nössä verovaroista”

    Käsit­tääk­seni kyl­lä lomau­tusten kus­tan­nuk­sia ei kor­va­ta täys­määräis­es­ti työn­tek­i­jöille, vaan lomau­tusten aikana hei­dän tulota­son­sa las­kee. Tämän vuok­si he koit­ta­vat var­masti saa­da työ­nan­ta­jan vält­tämään lomau­tuk­sia aina kuin mah­dol­lista (saat­ta­vat jopa laskea palkkojaan). 

    Jos taas las­ta koti­in hoita­maan jäävälle kor­vataan palk­ka täysimääräis­es­ti, niin tätä työstä pois­saoloa ei var­masti työn­tek­i­jä pane pahak­si lainkaan. Peri­aat­teessa tarvit­taisi­in siis jonkin­lainen valvon­tamekanis­mi, jol­la väl­tetään täl­lais­ten piilolo­mau­tusten käyt­tö työ­nan­ta­jan ja ‑tek­i­jän hyvässä yhteisymmärryksessä. 

    Jos jonkun lap­si on vaik­ka pois­sa koulusta/päivähoidosta yli sen maini­tun 10 päivää vuodessa, niin voisi vaa­tia jonkin­laista lääkärin­todis­tus­ta ennen kuin palk­ka kor­vataan työ­nan­ta­jalle. Tosin tämä lisää turhan­päiväisiä lääkärikäyn­te­jä (van­hem­mat käytät­tyvät vain taval­lises­sa nuhaku­umeessa ole­vaa las­taan lääkäris­sä, kos­ka eivät muuten saa palkkaa niiltä päiviltä, kun ovat las­ta kotona hoitamassa).

    Ehkä riit­täisi vain se, että jos pois­saolo­ja on paljon, tsekataan nyt edes se, että lap­si on ollut pois­sa päivähoidosta/koulusta.

  29. Raimo K:

    Voipi olla, että sv-mak­su hie­man nousisi, mut­ta so what.

    No jos se nousee enem­män kuin siitä saata­va hyö­ty nousee, niin se on vähän sama kun sytyt­telis seteleitä tuleen, eli so not, that’s what’s up…

  30. Sairas­vaku­u­tu­so­sios­ta:

    “Vaku­u­tuk­sen epäämi­nen estää työhöno­ton kokonaan.”

    Voiko vaku­u­tusy­htiö kieltäy­tyä myymästä lak­isääteistä sairas­vaku­u­tus­ta työn­tek­i­jälle? Tätä en tien­nyt. Mitä sit­ten, jos esimerkik­si työ­nan­ta­ja halu­aa palkata kroonis­es­ti sairaan ja vääjäämät­tömästi sairaseläk­keelle matkalla ole­van henkilön, tai jos henkilö halu­aa työl­listää itse itsen­sä, mut­ta kukaan ei suos­tu vaku­ut­ta­maan henkilöä? Hyvää työaikaa olisi vaikka­pa vielä kak­si vuot­ta jäl­jel­lä, mut­ta työl­listyä ei voi eikä eläk­keellekkään vielä pääse?

    1. Voiko vaku­u­tusy­htiö kieltäy­tyä myymästä lak­isääteistä sairas­vaku­u­tus­ta työntekijälle? 

      Kyse oli lak­isää­teuis­es­tä kelan sairaus­vaku­u­tuk­ses­ta, jon­ka ulkop­uolelle nuo 300 päivää sairas­ta­neet on lain voimal­la rajat­tu. ei siis vakuutusyhtiöistä.

  31. uusi kas­vo täällä:

    tulok­se­na olisi tasa-arvoisem­pi yhteiskun­ta jos­sa nais­ten työt­tömyys lask­isi mutu-tun­tu­mal­la kun kulut eivät kaa­tu­isi ain­oas­taan sinne nais­ten niskaan.

    Nais­ten työt­tömyys kyl­lä lask­isi, mut­ta en siitä tasa-arvos­ta niin tiedä. Ainakin köy­hempi yhteiskun­ta var­maan tulisi, kun työ­nan­ta­jien ei kan­nat­taisi ottaa huomioon van­hempainva­paas­ta aiheutu­via kus­tan­nuk­sia itselleen, vaan voisi sälyt­tää nämä kus­tan­nuk­set yhteiskun­nan maksettavaksi.

    Halvem­pi ja yksinker­taisem­pi tapa laskea nais­ten työt­tömyyt­tä ja tehdä yhteiskun­nas­ta tasa-arvoisem­pi on siirtää lap­sien saan­nin kus­tan­nuk­set pois työ­nan­ta­jil­ta niille, jot­ka las­ten han­kkimis­es­ta päät­tävät, eli vanhemmille.

  32. Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tu­u­ta on viimeisen vuosikymme­nen aikana käsitel­ty eduskun­nas­sa ja monis­sa kir­joituk­sis­sa. Aika mon­et näkevät ongel­man, mut­ta ei ilmeis­es­ti riit­tävän moni. 

    Nykyti­lanteen puolta­jat ilmeis­es­ti pain­ot­ta­vat sitä, että työ­nan­ta­jan vas­tu­un takia työ­nan­ta­jat eivät pot­ki niin herkästi ikään­tyneitä työn­tek­i­jöitä ulos. Vas­tu­un takia työ­nan­ta­jalle on edullisem­paa pitää työn­tek­i­jä työssä kuin mak­saa hänestä kulu­ja ilman minkään­ta­soista saat­ua työpanosta.

    Yritin löytää tieto­ja, ovatko äsket­täin istuneet Ahte­lan työryh­mä tai eläketyöryh­mä esit­täneet mitään viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tu­un muuttamiseksi?

    Havain­to­jeni mukaan Ahte­lan työryh­mä ei puut­tunut asi­aan mil­lään taval­la. Vaik­ka olisi pitänyt puuttua.

    Eläketyöryh­mässä päästi­in tiety­istä asioista alus­tavaan yhteisym­mär­ryk­seen. Yksi täl­lainen asia SAK:n kalvo­jen mukaan oli, että työ­nan­ta­jien vas­tu­u­ta osatyökyvyt­tömyy­seläkkeis­sä lisätään. 

    Siis työ­nan­ta­jien vas­tui­ta aio­taan lisätä eikä vähen­tää, kuten Osmo ilmeis­es­ti haluaisi.

    Työurien pitu­udel­la tarkoite­taan sitä, että paljonko elinkaarel­la on työelämävu­osia. Siis, jos on työt­tömänä, niin työu­ra ei pitene. Vai onko niin, että myös työt­tömyys­jak­sot las­ke­taan työuraan? 

    Tiedä hän­tä? Ymmärtävätköhän asi­as­ta paasaa­vat poli­itikotkaan, mitä he todel­la tarkoit­ta­vat työu­ran pituudella?

    Ahte­lan työryh­män ja eläketyöryh­män tavoit­teena oli esit­tää keino­ja keskimääräisen eläk­keelle siir­tymisen iän nos­tamisek­si kolmel­la vuodel­la. Sen tavoit­teen saavut­tamisek­si ei siis ollut niin väliä, onko työikäi­nen töis­sä vai työttömänä.

    Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu nyky­ta­sol­la estää ikään­tyneitä työt­tömiä työl­listymästä. Sitä kaut­ta se lisää niiden ikään­tynei­den määrää, jot­ka joutu­vat ole­maan viimeiset vuodet ennen eläkeikää työttömänä. 

    Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu jäyk­istää työ­markki­noi­ta ja lisää tehot­to­muut­ta. On aivan turhaa, että ikään­tyneitä roikote­taan eläkeikään asti töis­sä puoli­työl­lis­tet­ty­inä sen vuok­si, että työ­nan­ta­ja vält­tää vas­tu­useen­sa liit­tyviä kuluja. 

    Olisi parem­pi, että ikään­tyneet voisi irti­sanoa ilman viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tu­us­ta syn­tyviä lisäku­lu­ja, mut­ta toisaal­ta ikään­tyneel­lä olisi riit­tävä tur­vaverkko ja parem­mat mah­dol­lisu­udet työl­listyä uudelleen.

  33. Artturi:“tehdä yhteiskun­nas­ta tasa-arvoisem­pi on siirtää lap­sien saan­nin kus­tan­nuk­set pois työ­nan­ta­jil­ta niille, jot­ka las­ten han­kkimis­es­ta päät­tävät, eli vanhemmille.”

    Hmm, oletko ajatel­lut sitä, mitä imp­likaa­tioi­ta täl­lä on juuri tuo­hon mainit­se­maasi tasa-arvoon? Jos las­ten kas­vat­tamisen han­kkimisen sälytetään täysimääräis­es­ti van­hem­mille (äity­is­lo­mat ja lap­sil­isät pois, päivähoidon sub­ven­tio pois, ilmainen perusk­oulu pois, jne.), min­un on vaikea nähdä, mil­lä perus­teel­la tämä johtaa tasa-arvoiseen yhteiskun­taan ellei tasa-arvoa sit­ten määritel­lä jol­lain tyyp­il­lisel­lä lipilaarimenetelmällä. 

    Tuosta­han seu­raus on sen lisäk­si, että nykyiset sukupol­vet tule­vat eri­ar­voisik­si, ennen kaikkea tule­vat sukupol­vet tule­vat sel­l­aisik­si, kun köy­hien van­hempi­en lap­sil­la ei ole varaa han­kkia mitään koulu­tus­ta ja jäävät sik­si alalu­okkaan vain sik­si, että hei­dän van­hem­mat oli­vat köy­hiä. Suo­ma­lainen yhteiskun­ta oli jotain täl­laista 50–100 vuot­ta sit­ten (tai yhteiskun­nan mak­sama kansak­oulu saat­taa olla tätäkin vanhempi). 

    Tuo olisi siis tulos, jos kaik­ki lap­si­in kohdis­tu­vat tulon­si­ir­rot pois­tet­taisi­in. Jos taas tarkoitit rajoit­taa tämän vain äity­is­lo­maan, eli siis käytän­nössä pois­taa kokon­aan äity­is­lo­man (kaikkien muiden sosi­aal­isys­teemien säi­lyessä nykyisel­lään), seu­raus olisi sit­ten se, että hyvä­palkkaiset naiset vähen­täi­sivät rajusti las­ten tekoa. Tai san­o­taan melko hyvä­palkkaiset. Oikein hyvä­tu­loisil­la olisi tietenkin edelleen varaa jät­täy­tyä pois työstä, mut­ta taval­liset suht hyvä­tu­loiset nuoret per­heet oli­si­vat toden­näköis­es­ti tiukan asun­to­lainan puris­tuk­ses­sa, minkä vuok­si heil­lä ei olisi varaa menet­tää toista tulon­saa­jaa äity­is­lo­man ajaksi. 

    Toimeen­tu­lotuen varas­sa eläville taas äitiys­lo­man menet­tämis­es­tä ei olisi mitään väliä, joten he eivät vähen­täisi las­ten tekoa lainkaan. Lop­putu­los olisi se, että las­ten määrä vähenisi niis­sä per­heis­sä, jois­sa van­hem­mat elät­tävät lapset työl­lään, ja pysy­isi samana niis­sä per­heis­sä, jot­ka elävät yhteiskun­nan tuel­la. Suurem­pi osa seu­raavaa sukupolvea kas­vaisi siis per­heessä, jos­sa van­hem­mat eivät käy töissä.

  34. Eikö tätä voisi kor­ja­ta pakol­lisel­la vaku­u­tuk­sel­la. Sil­loin se jakau­tu­isi kakkien työn anta­jien mak­suk­si, Jätet­täisi­in jonkin­lainen oma vas­tuu, jot­ta kieroilu jäisi vähäisem­mäk­si. Älämölöhän tästä syn­ty­isi, mut­ta entä sitten.

    Nyky käytän­nön juuret on kaukana meneisyy­dessä jol­loin tyonan­ta­ja oli riisto­por­vari, jota piti kurit­taa kaikil­la kon­steil­la. Hei­jas­tuu vieläkin joisakin kommenteissa.

  35. Sep­po S
    Jos työ­nan­ta­ja nakkaa 60:n pihalle, niin mitä ihmeen viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tui­ta syn­tyy (vaik­ka olisi viimeinen ta)?
    Olen jotenkin tajunnut/en käsitä mik­si sairauselääk­keelle joutuneen kulut mak­saa viimeinen ta. Se on syvältä, ellei syynä ole työperäi­nen syy.

  36. MIVa:

    Jos työ­nan­ta­ja nakkaa 60:n pihalle, niin mitä ihmeen viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tui­ta syn­tyy (vaik­ka olisi viimeinen ta)? 

    Vas­tuu syn­tyy siitä, että tuo 60-kymp­pinen voi olla ansiosi­don­naisen työt­tömyyspäivära­han lisäpäivil­lä 65-vuo­ti­aak­si, ja tämän kus­tan­nuk­sen mak­saa val­taosin irti­sanomisen tehnyt viimeinen työnantaja.

    Tämä muis­taen viime aikoina käy­ty keskustelu näistä lisäpäivistä on aika epäre­hellistä. Jos lisäpäivät pois­te­taan se pikem­minkin lisää työ­nan­ta­jien herkkyyt­tä vähen­tää työn­tek­i­jöitä etupäässä ikään­tyneestä päästä, kos­ka tämä viimeisen työ­nan­ta­jan taloudelli­nen vas­tuu poistuu.

  37. Samuli Saarel­ma:

    Hmm, oletko ajatel­lut sitä, mitä imp­likaa­tioi­ta täl­lä on juuri tuo­hon mainit­se­maasi tasa-arvoon?

    Tot­takai. Naiset oli­si­vat kyky­jen­sä mukaan tasa-arvoisem­pia miesten kanssa työ­markki­noil­la. Lapset­tomat oli­si­vat tasa-arvoisem­pia lapsel­lis­ten kanssa.

    Mik­si ole­tat, että tasa-arvoisu­us vähen­ty­isi tulo­jen perus­teel­la? Hyö­tyvätkö pien­i­t­u­loiset lap­sien saamisen tukemis­es­ta enem­män kuin hyvä­tu­loiset ja jos hyö­tyvät mitä perustei­ta sin­ul­la on siitä, että tämä hyö­ty edis­tää, eikä hait­taa tasa-arvon toteu­tu­mista tulo­jen perusteella?

    köy­hien van­hempi­en lap­sil­la ei ole varaa han­kkia mitään koulu­tus­ta ja jäävät sik­si alalu­okkaan vain sik­si, että hei­dän van­hem­mat oli­vat köyhiä.

    Ei tietenkään jää. He voivat rahoit­taa kan­nat­ta­vat investoin­nit aivan samoin kuin muutkin: lainalla.

    Keskilu­okkaiset eivät myöskään vähen­nä las­ten saantia.

  38. “Vas­tuu syn­tyy siitä, että tuo 60-kymp­pinen voi olla ansiosi­don­naisen työt­tömyyspäivära­han lisäpäivil­lä 65-vuo­ti­aak­si, ja tämän kus­tan­nuk­sen mak­saa val­taosin irti­sanomisen tehnyt viimeinen työnantaja.”

    Vas­tuu päät­tyy 63-vuo­ti­aana, vaik­ka päivära­haa saakin 65-vuotiaaksi.

    Ja kätevä työ­nan­ta­ja mak­saa hie­man työn­tek­i­jälle , jot­ta saa häneltä paperin , joka vapaut­taa työ­nata­jan vastuista.
    Esim Telia­Son­era tar­joaa työn­tek­i­jälle pape­ria, jos­sa hän ilmoit­taa kieltä­tyneen­sä tar­jo­tus­ta työstä, vasti­neek­si hän sa kol­men kuukau­den ylimääräisen palkan.Kieltäytyminenhän merk­it­see, että syypää irti­sanomiseen on työn­tek­i­jä, ei työnantaja
    Lähetin paperi­sta kopi­on Sin­nemäelle ja Osmolle, mut­ta eivät­pä nuo ole toimen­piteisi­in ryhtyneet

  39. “Ei tietenkään jää. He voivat rahoit­taa kan­nat­ta­vat investoin­nit aivan samoin kuin muutkin: lainalla.

    Keskilu­okkaiset eivät myöskään vähen­nä las­ten saantia.”

    Kylä ne kaik­ki län­si­maat, jos­sa ei ole per­hetukia, eikä naisen ase­maa työelämässä ole turvattu,ovat väestöltään taantuvia.
    Hyväes­imerk­ki on tuo yksi maa eteläm­pänä, se kul­ki suun­taan, jos­sa väestö lop­puu jo 50 vuodessa. Kun alet­ti­in mak­saa syn­ny­tys­palkkio­ta niin suun­ta muut­tui hiemen loivem­mak­si ja nyt viro­laiset lop­pu­vat vas­ta 100 vuodessa

  40. “Tiedä hän­tä? Ymmärtävätköhän asi­as­ta paasaa­vat poli­itikotkaan, mitä he todel­la tarkoit­ta­vat työu­ran pituudella?”

    Eivät he tiedä sitä itsekään,kysyin asi­aa Pekka ravilta,Timo Kallil­ta, Heenälu­o­ma­l­ta ja Päivi Räsäseltä.
    He eivät tajun­neet, että työu­ran piden­tämi­nen lisää työvoiman tar­jon­taa eikä heil­lä ollut käsi­tys­tä, miten lisään­tyvä työvoima työllistetään.

    Tilas­tokeskuk­sen julkaise­man väestöen­nus­teen mukaan työikäinne väestö vähe­nee vuo­taan 2030 men­nessä 167000 henkeä.
    Kun Kataisen, Het­emäen ja nyt Pekkarisenkin suul­la halu­taan julkisen sek­torin tuot­tavu­ut­ta nos­taa n 20 % eli vähen­tää julkiselta sek­to­ril­ta n 150000 henkeä vuo­teen 2025 mennssä niin työvoimava­je täyt­tyy jo sillä.

    Kun Pekkari­nenkin halu­aa nos­taa kasvun 2 %:iin ja mon­en muun muunkin asiantun­ti­jan mukaan kasvu jää vaa­ti­mat­tomak­si eli n max 2 % iin, niin uusia työ­paikko­ja ei syn­ny. Kun tuot­tavu­u­den pitää nous­ta vien­tialoil­la n 5 % vuodessa, jot­ta pär­jämme kil­pailus­sa .Kun sum­mataan tuo julkisen sek­torin saneer­aus ja yksi­tyisen sek­torin tuot­tavu­u­den kasvu niin työvoiman tarve itse asi­as­sa vähe­nee koko ajan 2030 mennessä.

    Jo nykyiset sopimuk­set nos­ta­vat eläkeikää 2 vuot­ta ja Sailas, EK, Kati­nen etc vaa­ti­vat vieläsen päälle neljän vuo­den työu­ran pidennystä.
    Yhden vuo­den piden­nys lisää työvoiman tar­jon­taa 60–80000 henkeä, riip­puen kumpaan päähän tuo­ta jatkoa pistetään.
    Kun meil­lä on jo nyt n 300000 työtön­tä työn­hak­i­jaa niin nuo 6 vuot­ta lisäävät tar­jon­nan 750000:een eli mei­dän pitäisi kyetä luo­maan n 6–700000 uut­ta työ­paikkaa vuo­teen 2025 mennessä .

    Valitet­tavasti tuo 2 % kasvu ei luo lis­sää työ­paikko­ja ja vuon­na 2025 meil­lä on jo uusi lama ja 750000 työtöntä.

    Se mikä tapah­tuu on , että työu­rat lyhenevät 35 vuodes­ta 31 vuoteen .

    Minä olenkin jo alka­nut valmis­taa lap­siani siihen, että Suomes­ta han­ki­taan hyvä koulu­tus ja sit­ten häivytään muualle.
    Nuo­riostyöt­tömyys kun tulee ole­maan val­ta­va jos Laa­tusen lupaus , että van­hat pide­tään töis­sä 65-vuo­teen pitää paikkansa.
    Sil­loin Suomes­sa siir­ry­tään työelämään vas­ta 34-vuotiaana-

  41. Tähän eläkekysymyk­seen liit­tyy myös suuri raha.
    Kun por­var­i­hal­li­tus alen­si eläke­vaku­u­tusy­htöi­den vakavaraisu­us­vaa­timus­ta niin se vaput­ti eläk­er­a­has­toista sato­ja miljoo­nia euro­ja ja käyn­nisti myös pien­ten yri­tysko­htais­ten eläkesäätiöi­den alasajon.
    Yksin Posti eli Itel­la nap­pasi eläkesäätiöstään 50 miljoon­aa euroa.

    Yleinen eläkeiän nos­to vapaut­taisi varo­ja eläk­er­a­has­toista noin sum­mami­tikas­sa arvioiden 10–20 mil­jar­dia euroa eli se olsi suurin eläk­er­a­ho­jen kaap­paus kaut­ta aikojen.

    Ja tal­laista yleistä rosvous­ta se Vihreä liikekin tukee

  42. Täy­tyy vielä tode­ta, että olin tuos­sa viikon pohjoisessa.
    Sain sit­ten lop­ul­ta halu­a­mani muo­toisen työ­toikkarinkin, tosin lakimiehen ja Työ­suo­jelupi­irin avustuksella -
    Ihmette­ly oli kova työ­nan­ta­jan puolel­la, mihin minä enää sell­si­ta tarvit­sen kun olen jo 59-vuotias.
    Kukaan muu ei ole kuulem­ma vaatinut.

    Tutus­tu­in edelleen myös tuo­hon Suomen ter­vey­den hoito­jär­jestelmään: Min­ulle aloitet­ti­in tietysti noiden aivo-ja sydänoirei­den perus­teel­la Mare­van-hoito ja se vaatii sään­nöl­listä mittausta.
    Yritin Rovaniemel­lä työter­veyshoita­jalle ja he ker­toi­vat, että heil­lä se ei ole mahdollista-
    Julkiselle puolelle min­ua ei myöskään hyväksyt­ty, kos­ka min­ua hoide­taan vain Helsingissä.
    Niin­pä jouduin men­emään yksi­tyiselle ja mak­samaan itse.
    Siinä odotel­lessa luin seinäl­lä ole­vaa lääkärilis­taa ja tun­nistin n puo­let Lapin Kek­su­sairaalan lääkäreiksi.

    Ei ole ihme jos meil­lä on jono­ja kun julkisel­la puolel­la lääkärit pistävät ihmisiä jonoon ja rahas­ta­vat hei­dät sit­ten omil­la vastaanotoillaan.
    Siis ne joil­la on varaa maksaa.

  43. Oletko Osmo tosis­sasi että mil­lään matem­ati­ikalla löy­ty­isi “oikea” sum­ma, joka ei toisaal­ta houkut­telisi palkkaa­maan kadul­ta jokaista lapsen­tekoikäistä naista hel­posti vai­hdet­tavak­si työn­tek­i­jäk­si, toisaal­ta olisi riit­tävä toim­i­maan insentiivinä?

    Luulen, että tästä tulisi reaal­i­maail­mas­sa tor­so. Ainakaan 10 000 euroa ei minus­ta tun­nu real­is­tiselta sum­mal­ta oman it-alan yri­tyk­seni kor­vauk­sek­si (jos tulee lisäk­si mak­saa työn­tek­i­jälle palkkaa). Alepan kas­sal­la se olisi työ­nan­ta­jalle liian hyvä diili.

    1. Oletko Osmo tosis­sasi että mil­lään matem­ati­ikalla löy­ty­isi “oikea” sum­ma, joka ei toisaal­ta houkut­telisi palkkaa­maan kadul­ta jokaista lapsen­tekoikäistä naista hel­posti vai­hdet­tavak­si työn­tek­i­jäk­si, toisaal­ta olisi riit­tävä toim­i­maan insentiivinä?

      Vaik­ka tilanteesta ei saa hyvää, siik­tä saa parem­man. On vaikea sanoa, onko oikea kor­vaus 5000, 10000 vai 20000 euroa, mut­ta selvää on, että 0 euroa on liian vähän.

  44. Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu liit­tyy työkyvyt­tömyy­seläkkeisi­in. Asia on aika mon­imutkaisten säädösten takana, joten olen saat­tanut ymmärtää asian joil­takin osin väärin. 

    Mut­ta pääpi­irteis­sään hom­ma kuitenkin menee siten, että pienet työ­nan­ta­jat eivät joudu suo­raan mak­samaan omien työn­tek­i­jöi­den­sä työkyvytt­tömyy­seläkkeitä. Nämä kus­tan­nuk­set kate­taan suurelta joukol­ta kerä­ty­istä maksuista. 

    Mut­ta suuret työ­nan­ta­jat joutu­vat suo­raan vas­tu­useen omien työn­tek­i­jöi­den­sä työkyvyt­tömyy­seläkkei­den kustannuksista.

    Iso­jen työ­nan­ta­jien osalta henkilön työkyvyt­tömyy­seläk­keen kus­tan­nuk­sia ei kohdis­te­ta kaikille työ­nan­ta­jille, joiden palveluk­ses­sa henkilö on työu­ransa aikana ollut. Sen sijaan kus­tan­nus kohdis­te­taan vain viimeisille työ­nan­ta­jille (kah­den vuo­den ajalta).

    Käytän­nössä kus­tan­nuk­set kerätään työ­nan­ta­jil­ta eläke­laitosten toimesta.

    Kos­ka suuri osa ihmi­sistä siir­tyy van­hu­useläk­keelle työkyvyt­tömyy­seläk­keen kaut­ta, viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tu­ul­la on suuri merkitys.

    Jos työ­nan­ta­ja nakkaa pihalle 52-vuo­ti­aan henkilön, joka on sen jäl­keen työt­tömänä ja sairaana sekä lop­ul­ta pääsee työkyvyt­tömyy­seläk­keelle, niin siinä tapauk­ses­sa viimeinen työ­nan­ta­ja (jos iso) saat­taa olla tietyin ehdoin suo­raan vas­tu­us­sa hänen työkyvyt­tömyy­seläkkeistä (en ole ihan varma?).

  45. usko­mat­to­mia kirjoituksia(minun arvomaailmaani):siis kos­ka naiset ovat syn­nyt­täjiä niin kär­sikööt nahoissaan.miesten ei kuu­lu osal­lis­tua näi­hin “talkoisi­in” nyky-yhteiskun­nas­sa mitenkään?????

    etenkin artturi,raimo k ja co.

    tietääk­seni me miehetkin ollaan syn­nyt­ty sieltä naisesta(äidistä).

  46. uusi kas­vo tääl­lä: Käsi­tit nyt aivan väärin. Minä en ainakaan oo sitä mieltä, että miesten ei kuu­luisi osal­lis­tua las­ten saamisen kustannuksiin.

    Minus­ta isien pitäisi osal­lis­tua kus­tan­nuk­si­in juuri sil­lä taval­la kuin per­heis­sä on päätet­ty kun lap­sia on saatu. (Jos taas lap­sia on saatu ilman yhteistä päätöstä, niin kulut vois var­maan lait­taa puo­liks, jos ei oo näyt­töö siitä, että toinen osa­puoli on jotenkin hui­jan­nut toista.))

    Minä oon sitä mieltä, että niiden työ­nan­ta­jien, jot­ka eivät palkkaa raskaak­si tule­via naisia, ei pitäisi mak­saa raskaana ole­vien nais­ten kustannuksia.

    Eli siis, että kus­tan­nuk­set on hyvä kohdis­tua sinne mis­sä myös päätök­set tehdään. Kos­ka las­ten­saan­tipäätök­set tehdään yleen­sä per­heis­sä minus­ta olis paras­ta, että myös ne kus­tan­nuk­set kohdis­tus sinne, eikä kum­mankaan van­hem­man työ­nan­ta­jille tai muille vero­mak­sajille tai yleis­es­ti kaikille työnantajille.

    Paran­nus nykykäytän­töön olis kuitenkin, että van­hem­muu­den kus­tan­nuk­set jakau­tus tasais­es­ti sekä isän, että äidin työ­nan­ta­jalle. (Ei siis miehiä työl­listäville työ­nan­ta­jille vaan nimen omaan sen isän työnantajalle.)

  47. Kuule kyl­lä se jut­tu nyt vaan on niin, että maail­maan ei ole sisään­raken­net­tuna mitään tasa-arvopostulaattia.
    Kaik­ki “oikeudet” sun muut ovat “invent­ed” not “dis­cov­ered”.

  48. Kuule kyl­lä se jut­tu nyt vaan on niin, että maail­maan ei ole sisään­raken­net­tuna mitään tasa-arvo­pos­tu­laat­tia. Kaik­ki “oikeudet” sun muut ovat “invent­ed” not “dis­cov­ered”.

    Juuri näin. Elämä ei ole reilua, demokra­t­ian pitäisi olla.

  49. Sen ver­ran tosi­aan on vielä pakko vas­ta­ta, että tietenkin kun­ta ottaa osaa tuo­hon toiseen puo­likkaaseen, jos isää ei ole tai hänet kat­so­taan varat­tomak­si (armei­ja, opiskelu, työt­tömyys jne.).

    Ei se ole mitään “miesten etu­jen­sa luovut­tamista”, vaan oikeude­mukaista yhteen­hi­ileen puhalatamista.
    Se että kaik­ki menot katet­taisi­in kun­nan pus­sista suo­raan on hie­man utopis­tista, vaik­ka ide­ol­o­gista ;). Onhan näil­lä työ­nanata­jil­la kumpaakin sukupuol­ta, naisia ja miehiä, eli tokko lop­pu­peleis­sä he säästäi­sivät rahaa. Mut­ta nyt on osak­si kyse myös oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta ja siitä, että mies on osana per­het­tä eikä aina “se ulkop­uo­li­nen” johon mikään ei koske.

  50. Art­turi, kir­joitin samas­sa viestis­säni kahdes­ta eri asi­as­ta (siitä, että kaik­ki lap­si­in liit­tyvä tuki pois­te­taan ja siitä, että vain äitiys­lo­mat pois­te­taan). Vas­tauk­ses­tasi on hie­man vaikea nähdä, kumpaan näistä oikein viittaat. 

    “Tot­takai. Naiset oli­si­vat kyky­jen­sä mukaan tasa-arvoisem­pia miesten kanssa työ­markki­noil­la. Lapset­tomat oli­si­vat tasa-arvoisem­pia lapsel­lis­ten kanssa.”

    Niin, kuten jo sanoin, lip­i­laar­il­la tasa-arvon määrit­te­lyl­lä tietenkin kaik­ki saadaan “tasa-arvoisik­si”.

    “Mik­si ole­tat, että tasa-arvoisu­us vähen­ty­isi tulo­jen perusteella?”

    Jos tämä liit­tyi äity­is­lomien pois­toon, niin sil­lä perus­teel­la, että töis­sä käymät­tömät eivät kär­sisi asi­as­ta lainkaan. Heille vir­taisi toimeen­tu­lo­tukea aivan kuten ennenkin (tai toden­näköis­es­ti enem­män, kos­ka saisi­vat lisää laps­es­ta). Töis­säkäyvät kes­ki- ja hyvä­tu­loiset taas ottaisi­vat ison iskun tuloi­hin­sa, kun tulot käytän­nössä meni­sivät puoleen äity­is­lo­man ajaksi. 

    “Hyö­tyvätkö pien­i­t­u­loiset lap­sien saamisen tukemis­es­ta enem­män kuin hyvä­tu­loiset ja jos hyö­tyvät mitä perustei­ta sin­ul­la on siitä, että tämä hyö­ty edis­tää, eikä hait­taa tasa-arvon toteu­tu­mista tulo­jen perusteella?”

    Jos nyt viit­taat kaik­keen lap­siper­hei­den tukemiseen, niin pien­i­t­u­loisil­la las­ten han­kkimi­nen muut­tuisi käytän­nössä taloudel­lis­es­ti mah­dot­tomak­si, jos tuet pois­tet­taisi­in. Tämä johtaisi taas siihen, että vain rikkail­la olisi varaa han­kkia lap­sia, mikä on minus­ta vas­toin tasa-arvoa. (Ja ei lapset eivät todel­lakaan ole sama asia kuin mer­su, joten voit jät­tää tämän ver­tauk­sen saman tien pois). Mut­ta tämä ei olisi edes pahin asia, vaan se, että seu­raa­va sukupolvi kas­vaisi hyvin epä­tasa-arvoisi­in lähtöko­hti­in. Yhteiskun­ta muut­tuisi vähitellen nykyis­es­tä melko hyvästä mer­i­tokra­ti­as­ta luokkay­hteiskun­naksi, jos­sa sosi­aa­li­nen nousu olisi hyvin vaikeaa. Ja yhteiskun­nan voimavaro­jen mak­si­maalisen hyö­dyn­tämisen kannal­ta mer­i­tokra­ti­as­ta luop­umi­nen on erit­täin huono juttu.

    Kouluista pois jäämiseen:“Ei tietenkään jää. He voivat rahoit­taa kan­nat­ta­vat investoin­nit aivan samoin kuin muutkin: lainalla.”

    Ja siis mikä pank­ki antaa tulot­tomille van­hem­mille lainaa sitä varten, että heil­lä olisi varaa pan­na lapsen­sa koulu­un? Onko täl­laisia pankke­ja kehi­tys­maat piukas­sa, kun siel­lä ei ole mah­dol­lista lähet­tää las­ta val­tion mak­samaan koulu­un? Vas­taus on ei. Todel­lisu­udessa asia on ennem­minkin päin­vas­toin. Van­hem­mat otta­vat jopa lapset pois ilmai­sista kouluista, kos­ka tarvit­se­vat näi­den työvoimaa per­heen elättämiseen.

    Lisäisin tähän vielä sen, että jopa veron­mak­sajille kaikkien las­ten koulut­ta­mi­nen on hyvä investoin­ti. Tule­va veron­mak­sa­ja, joka on koulutet­tu, tulee mak­samaan paljon enem­män vero­ja kuin sel­l­ainen, jota ei ole. Niin­pä siis tältäkin kannal­ta on järkevää sub­ven­toi­da koulu­tus­ta, jot­ta kaik­ki yhteiskun­nan jäsenet saa­vat ainakin peruskoulutuksen. 

    Ja tähän on jopa järkevää lisätä oppivelvol­lisu­us, jot­ta jopa kaikkein hult­tioimpi­en van­hempi­en lap­sista pide­tään huol­ta, eivätkä he jää koko lopuk­si elämää kär­simään siitä, että hei­dän van­hempansa oli­vat kyken­emät­tömiä aja­maan hei­dän etu­aan. Ai niin, lip­i­laar­ilogi­ikas­sa tietenkin van­hempi­en tah­to määrit­tää sen lapsen hyö­dyn ja muiden on vain pidet­tävä tur­pansa kiin­ni siitä, mitä van­hempi­en kan­nat­taisi tehdä ja antaa narkkari­van­hempi­en kas­vat­taa lapsen­sa halu­a­mal­laan tavoin.

  51. Liian van­ha: “pitäisi kyetä luo­maan n 6–700000 uut­ta työ­paikkaa vuo­teen 2025 mennessä”

    Melkoinen haaruk­ka — luulisin, että 6 uut­ta työ­paikkaa kyl­lä syntyy.

    Olen edelleen sitä mieltä, että lapsen saan­nin kus­tan­nusten kor­vaus pitäisi hoitaa Kelan kaut­ta — siis vaku­u­tuk­sel­la — ja työ­nan­ta­jil­ta velvoit­teet pois (pait­si työ­suh­teen säilyminen).

  52. uusi kas­vo: “usko­mat­to­mia kir­joituk­sia (min­un arvomaailmaani):siis kos­ka naiset ovat syn­nyt­täjiä niin kär­sikööt nahois­saan. miesten ei kuu­lu osal­lis­tua näi­hin “talkoisi­in” nyky-yhteiskun­nas­sa mitenkään?????
    etenkin artturi,raimo k ja co.”

    Ja minä kun olen yrit­tänyt olla samaa mieltä kanssasi… tark­istapa hieman.

  53. Melkein jo ajat­telin, etten tähän puu­tu, mutta…

    Samuli Saarel­ma:

    Tämä johtaisi taas siihen, että vain rikkail­la olisi varaa han­kkia lap­sia, mikä on minus­ta vas­toin tasa-arvoa. 

    Kat­sot siis, että las­ten han­kkimi­nen on jonkin­lainen “ihmisoikeus” tms.? Tästä voidaan kyl­lä esit­tää eriäviäkin näkökan­to­ja, luep­pa esimerkik­si muu­toinkin eri­no­mainen klassikkopaperi:
    http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/162/3859/1243

    Minä olen sitä mieltä, että jos ei ole edel­ly­tyk­siä (taloudel­lisia tai mui­ta) huole­htia lap­sia, ei ole mitään sub­jek­ti­ivista “oikeut­ta” niitä han­kkia. (eri asia on, mitä tehdä niille lap­sille, jot­ka näi­hin olo­suhteisi­in kuitenkin syn­tyvät, mut­ta siihen en tässä ota kantaa).

    Mut­ta tämä ei olisi edes pahin asia, vaan se, että seu­raa­va sukupolvi kas­vaisi hyvin epä­tasa-arvoisi­in lähtökohtiin. 

    Jos vain “varakkail­la” olisi edel­ly­tyk­siä han­kkia lap­sia, niin seu­raavas­sa sukupolves­sa­han olisi vain “varakkai­ta”…

    No Ok, myön­nän tässäkin tör­mät­tävän siihen peru­songel­maan, että kun niitä lap­sia kuitenkin syn­tyy varat­tomi­in per­heisi­in, niin ei kai niitä nyt aivan oman onnen­sa nojaan tule jättää.

    Mut­ta minä taas epäilen, että pien­i­t­u­lois­t­en las­ten­teon tuen­ta noin kokon­aisuute­na (jos se kan­nus­taa varat­to­mia tekemään lap­sia) saat­taa hyvinkin _lisätä_ “epä­tasa-arvoa” ja sosi­aal­isia ongelmia. 

    Kari

  54. Samuli Saarel­ma:

    Niin, kuten jo sanoin, lip­i­laar­il­la tasa-arvon määrit­te­lyl­lä tietenkin kaik­ki saadaan “tasa-arvoisik­si”.

    No mä en nyt oikeen tiiä mitä lipi­raali tarkot­taa. Onks se joku sun haukku­masana lib­er­aalille? Mun puoles­ta voidaan käyt­tää vaik­ka wikipedi­an määritelmää:

    “Tasa-arvo (tasa-arvoisu­us eli sama­nar­voisu­us) tarkoit­taa eri­tyis­es­ti kaikkien ihmis­ten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskun­nan jäseninä.”

    Jos sä halu­ut käyt­tää jotain muu­ta määritelmää, niin sano nyt sit mikä se on. Mä en kuitenkaan lupaa, että mun ehdo­tus lisäis tasa-arvoa kyvy­istä riip­pumat­toma­l­la kulu­tuk­sen tasa-arvolla.

    Jos tämä liit­tyi äity­is­lomien pois­toon, niin sil­lä perus­teel­la, että töis­sä käymät­tömät eivät kär­sisi asi­as­ta lainkaan. Heille vir­taisi toimeen­tu­lo­tukea aivan kuten ennenkin (tai toden­näköis­es­ti enem­män, kos­ka saisi­vat lisää laps­es­ta). Töis­säkäyvät kes­ki- ja hyvä­tu­loiset taas ottaisi­vat ison iskun tuloi­hin­sa, kun tulot käytän­nössä meni­sivät puoleen äity­is­lo­man ajaksi.

    Mä en oikein ymmär­rä mik­si töis­säkäyvien tulot menis puoleen. Jos työ­nan­ta­jien ei tarttes mak­saa äitiys­lo­man kulu­ja, niin nais­ten työn kysyn­tä kas­vais ja niille mak­set­tas enem­män palkkaa. Siltä ajal­ta kun ne on hoita­mas­sa las­ta, niin se var­maan sais ihan samat tuet kuin työt­tömätkin äid­it? Muutenkin tämähän riip­puu ihan siitä sopimuk­ses­ta, minkä naiset tekis työ­nan­ta­jien­sa kanssa.

    Nykyi­nen jär­jestelmä oikeestaan siirtää tulo­ja lapset­tomil­ta naisil­ta lapsel­lisille aiheut­taen samal­la hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta, kos­ka ihmiset han­kki­vat enem­män lap­sia kuin mitä “oikeasti” haluavat.

    Jos nyt viit­taat kaik­keen lap­siper­hei­den tukemiseen, niin pien­i­t­u­loisil­la las­ten han­kkimi­nen muut­tuisi käytän­nössä taloudel­lis­es­ti mah­dot­tomak­si, jos tuet poistettaisiin.

    No ei tietenkään muut­tuisi. Jos las­ten saan­nin kus­tan­nuk­set kas­vaisi­vat, niin pien­i­t­u­lois­t­en pitäisi vaan tin­kiä muus­ta kulu­tuk­ses­ta, han­kkia lap­sia halvem­mal­la tai han­kkia enem­män tuloja.

    (Ja ei lapset eivät todel­lakaan ole sama asia kuin mer­su, joten voit jät­tää tämän ver­tauk­sen saman tien pois). 

    hihi­hi­hih.… Olin just kir­jot­ta­mas­sa siitä miten rikkail­la on kans enem­män mer­su­ja ja huviveneitä!

    No oli miten oli, niin rikkail­la nyt noin ylipään­sä on enem­män kaik­kee mitä ne halu­aa kuin köy­hillä. Tää on mun mielestä ihan tasa-arvoista. Onko sun mielestä tosi epä­tasa-arvoista kans se, että sille apina-alfau­roksel­la on paljon enem­män lap­sia kuin muil­la uroksil­la lau­mas­sa? Miks sun mielestä se on jotenkin epä­tasa-arvoista, että varakkaat vois käyt­tää raho­jansa han­kki­ak­seen enem­män lap­sia kuin muut? Onks sul­la joku lista mihin varakkaat saa käyt­tää raho­jaan ilman, että se on epä­tasa-arvoista? Vai onks kaik­ki erot kulu­tus­ta­sos­sa epä­tasa-arvoisia? Onks tää nyt joku ihmeen kommunismifantasia?

    Mut­ta tämä ei olisi edes pahin asia, vaan se, että seu­raa­va sukupolvi kas­vaisi hyvin epä­tasa-arvoisi­in lähtökohtiin.

    Het­ki­nen. Ymmärsinkö oikein, että sun mielestä, jos pelkästään rikkail­la olisi varaa han­kkia lap­sia, niin ne lapset kas­vaisi­vat epä­tasa-arvoisi­in lähtökohtiin?

    Muutenkin mil­lä perus­teel­la joku per­heen varakku­us on se mit­tari mil­lä mitataan las­ten tasa-arvoisuutta?

    Yhteiskun­ta muut­tuisi vähitellen nykyis­es­tä melko hyvästä mer­i­tokra­ti­as­ta luokkay­hteiskun­naksi, jos­sa sosi­aa­li­nen nousu olisi hyvin vaikeaa.

    häh? Miten niin? Luuletko sinä, että nykysys­tee­mis­sä rikkaat eivät saa lap­si­aan niihin koului­hin joi­hin he halu­a­vat? Se, että val­taa on annet­tu markki­noiden sijaan val­ti­olle johtaa suo­raan siihen, että val­ta val­uu rikkaille ja vaiku­tus­val­taisille ja hyödyt­tää niitä.

    Ja yhteiskun­nan voimavaro­jen mak­si­maalisen hyö­dyn­tämisen kannal­ta mer­i­tokra­ti­as­ta luop­umi­nen on erit­täin huono juttu.

    No voi ollakin sil­loin, kun markki­noista luop­umi­nen vähen­tää mer­i­tokra­ti­aa. Mer­i­tokra­ti­as­ta luop­umi­nen on sen sijaan hyvä jut­tu, jos se mer­i­tokra­tia on seuras­ta markki­noista luop­umis­es­ta, kos­ka markki­nat palk­it­se­vat arvon tuot­tamista riip­pumat­ta siitä kuka tämä arvon tuot­ta­ja on. (Oli meri­it­te­jä tai ei.)

    http://www.forbes.com/2010/02/09/markets-finance-sarkozy-economics-opinions-columnists-shikha-dalmia_print.html

    Onko täl­laisia pankke­ja kehi­tys­maat piukas­sa, kun siel­lä ei ole mah­dol­lista lähet­tää las­ta val­tion mak­samaan kouluun? 

    Vas­taus: kyl­lä. (Tai siel­lä on yksi­ty­isiä koulu­ja, jot­ka ovat niin halpo­ja, että van­hem­mil­la on varaa mak­saa las­ten­sa opetuk­ses­ta ilman lainaa. http://aidwatchers.com/2010/02/paying/)

    Van­hem­mat otta­vat jopa lapset pois ilmai­sista kouluista, kos­ka tarvit­se­vat näi­den työvoimaa per­heen elättämiseen.

    Niin van­hem­mat otta­vat lapsen­sa pois val­tion pyörit­tämistä kouluista ja lait­ta­vat ne mak­sullisi­in yksi­ty­isi­in koului­hin, kos­ka nämä julkiset koulut ovat niin huonoja.

    Lisäisin tähän vielä sen, että jopa veron­mak­sajille kaikkien las­ten koulut­ta­mi­nen on hyvä investoin­ti. Tule­va veron­mak­sa­ja, joka on koulutet­tu, tulee mak­samaan paljon enem­män vero­ja kuin sel­l­ainen, jota ei ole.

    No tämä riip­puu siitä onko koulut­tau­tu­misel­la ulkois­vaiku­tuk­sia. Minä väitän, että ylivoimais­es­ti suurim­man hyö­dyn koulut­tau­tu­mis­es­ta saa se koulut­tau­tu­ja itse. Siitä voi olla jonkin ver­ran hyö­tyä myös yhteiskun­nalle, että koulutet­tu osaa äänestää parem­min. (Esim. ymmärtää mikä on äänestämisen panos/hyöty. Koulu­tus ei tietenkään takaa, että ymmärtää tämän…) Julkises­ti jär­jestel­tyt koulut ovat kuitenkin tehot­to­mia ver­rat­tuna yksi­ty­isi­in koului­hin, joiden moti­iv­ina on tehdä voit­toa, eli tar­jo­ta asi­akkaille jotain mis­tä he ovat valmi­ita maksamaan.

    Ei oo mitenkään san­ot­tua, että nämä pienet ulkois­vaiku­tuk­set oli­si­vat suurem­pia kuin julkisen sek­torin tehot­to­muu­teen has­sat­tu hyvinvointi.

    Ja tähän on jopa järkevää lisätä oppivelvol­lisu­us, jot­ta jopa kaikkein hult­tioimpi­en van­hempi­en lap­sista pide­tään huol­ta, eivätkä he jää koko lopuk­si elämää kär­simään siitä, että hei­dän van­hempansa oli­vat kyken­emät­tömiä aja­maan hei­dän etuaan. 

    Kos­ka on ihan usko­ma­ton aja­tus, että tämä oppivelvol­lisu­us saat­taisi hai­ta­ta välit­tävien van­hempi­en lap­sia enem­män kuin se hyödyt­tää hult­tio­van­hempi­en lap­sia? Mil­lä perusteella?

    No koko tässä keskustelus­sa ollaan jo men­ty aika kauak­si alku­peräis­es­tä aiheesta. Kaik­ista las­ten saan­nin tukemi­sista julki­nen perusk­oulu on kuitenkin sieltä parhaas­ta päästä.

  55. Samuli Saarel­ma:

    Onko täl­laisia pankke­ja kehi­tys­maat piukas­sa, kun siel­lä ei ole mah­dol­lista lähet­tää las­ta val­tion mak­samaan kouluun? 

    Niin piti vielä sen ver­ran tästä kir­joit­taa, että siitä, että kehi­tys­mais­sa ei ole täl­laisia pankke­ja ei voi mitenkään päätel­lä, etteikö niitä tulisi kehit­tyneisi­in mai­hin, eikä myöskään sitä, että täl­laisia pankke­ja edes tarvittaisiin.

    Opin­noit voi rahoit­taa myös muuten kuin van­hempi­en otta­mal­la lainal­la. (Esim. otta­mal­la itse lainaa tai tekemäl­lä töitä. Tämä ei tietysti onnis­tu lap­sil­ta.) Min­un puoles­ta las­ten saan­tia voi tukea sen ver­ran, että perusk­oulu on ilmainen lapsille.

    Ammatil­lis­ten- ja korkeak­oulu­opin­to­jen tukemises­sa ei sit­ten vas­taavasti oo oikein mitään järkeä.

  56. Yksi äitiy­den Osmon avauk­ses­sa mainit­se­mat­ta jäänyt kus­tan­nus (työa­jalle osu­vat raskau­de­naikaisten ter­veystarkas­tusten, neu­volakäyn­nit ultrat yms. lisäk­si) tuli vielä mieleen: moni nainen on sairaslo­ma­l­la ennen äitiys­lo­man alkua. Pal­ka­lli­sista sairaslomista tulee kulu­ja työ­nan­ta­jille. Joil­lakin työ­paikoil­la pitää myös töitä jär­jestel­lä uusik­si, ettei odot­ta­va äiti altistu millekään syn­tymätön­tä las­ta vahin­goit­tavalle (kuten säteily).


    Aihet­ta sivuten: Minä olen, kiitos kam­mot­ta­van raskaus­pa­hoin­voin­nin, tehnyt raskau­saikana töitä käytän­nössä puolel­la tehol­la. Min­un työssäni se oli työ­nan­ta­jallekin sairaslo­maa parem­pi vai­h­toe­hto (lääkäri kysyikin, halu­anko sairaslo­ma­lle, mut­ten halun­nut koti­in käper­tymään omaan kur­ju­u­teeni, vaan työ piti ajatuk­set muual­la). Jos­sain muus­sa työssä puo­lite­hoisu­us ei toi­mi, vaan on paree jäädä sairaslo­ma­lle ja palkata sijainen. Olen itsek­seni mietiskel­lyt, että tässä olisi yksi paik­ka, mis­sä osa-aikainen sairaslo­ma voisi olla hyvä vai­h­toe­hto ole­mas­sa — ja nimeno­maa niin, että tun­nuste­taan työte­hon ole­van alen­tunut, työpäivän lyhen­tämi­nen ei oikein auta mitään.

  57. “Isät­tömiä” lap­sia syb­n­tyy vuodessa 900. Isien joukos­sa on mylös asevelvol­lisia, opiske­li­joi­ta ja työttömiä. 

    Lisään tähän lis­taan vielä ELÄKELÄINEN. Tei­dän tapauk­sen jos­sa 64-vuo­tis eläkeläi­nen on tulos­sa isäk­si. Pidän tätä eet­tis­es­ti arve­lut­ta­vana, mut­ta näitäkin on.

Vastaa käyttäjälle B.J Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.