Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.2.2010

Esikaupunkien renes­sanssi

Esikaupunkia pan­naan kun­toon. Erään­lainen mod­ernisoi­va perusko­r­jaus. Oikein hyviä kohtia, mut­ta mikä tässä on konkreet­tista. Tästä tulee vielä puhetta:

7.1 Tutk­i­taan moot­tori­tiealuei­den kehit­tämistä katu­ti­lak­si, yht­enä tavoit­teena ajonopeuk­sien alentaminen.

Kun kuulemme esit­te­lyn, tiedän enem­män, mitä oikeasti aio­taan tehdä.

Esikaupunkialuei­den renes­sanssi, Mel­lunkylä ja Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga

Yllä ole­via kehit­tämis­pe­ri­aat­tei­ta ale­taan heti soveltaa kahdel­la alueel­la. Min­ul­la ei ole junas­sa mukana liit­teitä, joten ei voi kom­men­toi­da suun­nitelmia enem­pää, mut­ta kuu­lostaa hyvältä.

Tul­vas­trate­gia

Kaupun­ki varautuu tois­taisek­si 2,3 metrin tul­vahuip­pu­un. Strate­gia viedään val­tu­us­ton siu­nattavak­si, jot­ta raken­nuslu­paa ruinaa­vat uskoisivat.

Tam­mi­tien alueen ase­makaa­va Munkkiniemessä 

Lau­takun­ta päät­ti suo­jeluhenkises­tä kaavas­ta 9.5.2009. Nyt siihen on tehty lausun­to­jen ja val­i­tusten vuok­si vähäisiä tarkistuksia.

Toriko­rt­telei­den liikennesuunnitelma

Toriko­rt­telei­ta yritetään muut­taa tur­is­tian­soik­si. Sik­si ratik­ka pois­te­taan Katari­nankadul­ta (kol­mo­nen ja ykkö­nen) ja pan­naan kulke­maan kak­sisu­un­tais­es­ti Kaup­pa­to­ril­ta Unioninkat­ua Alek­sille. Lau­takun­nan aiem­man suun­nitel­man mukaan pieni pätkä Unioninkadul­la olisi toteutet­tu niin, että raiteet menevät lomit­tain ja vas­takkaisi­in suun­ti­in kulke­vat ratikat joutu­vat väistämän toisi­aan, kuten Mikonkadul­la. Kaupung­in­hal­li­tus ei pitänyt tätä hyvänä ja palaut­ti asian. Nyt on sit­ten suun­nitel­tu toisin. Vähän se tekee rumaa jälkeä Alek­sil­la, kos­ka ratik­ka ei taivu kuin­ka jyrkki­in mutki­in hyvänsä.

Samal­la tehdään varakiskot, joil­la ratik­ka voi kään­tyä Havis Aman­dan pat­saal­la takaisin, jos liiken­teessä on ongelmia.

Mak­saa aika paljon, noin 15 miljoonaa.

Man­skulle pyörätie

Arka­jalko­jen pyöräy­htey­det paranevat huo­mat­tavasti, kun Erot­ta­jal­ta Pos­ti­talolle vede­tään pyörätie. Sen kadun­puoleiseen reunaan pitäisi lait­taa piik­it puhko­maan auto­jen renkai­ta, ettei kukaan ere­hty­isi käyt­tämään pyöräti­etä pysäköintipaikkana.

Hakamäen­tien lähiverkon kehittäminen

Hakamäen­tien suju­voit­ta­mi­nen aiheut­ti yllät­täen ruuhkaa sen päi­hin. Nyt tilaa run­no­taan suo­jateitä pois­ta­mal­la ja kaisto­ja lisäämäl­lä. Yksi puut­tuu: kään­tymiskiel­to Vihd­in­ti­etä Lapinmäentielle

Huopalah­den­tien kaista­jär­jeste­lyt Munkkivuoren ostarin kohdalla

Kaista lisää ja suo­jatie pois. Odot­takaa­pa, kun His­tan 10 000 autoil­i­jaa tunke­vat Turun­väylää Huopalahdentielle!

Kehä I 3+3 –kaistaisek­si Vihd­in­tien länsipuolella

Tämä ei kaisto­ja rak­en­ta­mal­la lopu. Nyt solah­taa veron­mak­sajien raho­ja 15 miljoon­aa. Ruuhka­mak­su ja Jok­eri kiskoille!

 

55 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.2.2010”

  1. “Kun kuulemme esit­te­lyn, tiedän enem­män, mitä oikeasti aio­taan tehdä”

    Mie­lenki­in­nos­ta; sisältävätkö nuo esi­tyk­set muu­takin kuin mate­ri­aalin mikä löy­tyy ksv:n sivuilta?

  2. Laitoin äsken linkit KSV:n uutiseen ja esi­tys­listalle. Toiv­ot­tavasti ei jää roska­pos­tisuo­datuk­seen. Siltä var­al­ta tämä toinen kom­ment­ti perään ilman linkke­jä. Saa pois­taa, jos edelli­nen kom­ment­ti­ni tulee perille.

  3. “7.1 Tutk­i­taan moot­tori­tiealuei­den kehit­tämistä katu­ti­lak­si, yht­enä tavoit­teena ajonopeuk­sien alentaminen.”

    Hul­lu­ja ehdo­tuk­sia on ollut aikaisem­minkin, mut­ta toiv­ot­tavasti tämä tyrmätään. 

    “Arka­jalko­jen pyöräy­htey­det paranevat huo­mat­tavasti, kun Erot­ta­jal­ta Pos­ti­talolle vede­tään pyörätie…”

    Tämä on hyvä idea. Piikkien sijas­ta siihen kan­nat­taa vaa­tia kom­pas­tus­es­teet, niin että jalankulk­i­jat eivät toikkaroi ainakaan pystyssä pyörä­tien puolel­la. Toden­näköis­es­ti olisi ollut halvem­paa erot­taa pyörätie ajoradasta?

    “Munkkivuoren ostarin kohdal­la: Kaista lisää ja suo­jatie pois…”

    Kai tarkoi­tus sen­tään on pois­taa kaik­ki tarpeet­tomat suo­jati­et (5kpl?) saman tien? Ajan tuo­ta kaut­ta joskus tul­lessani fil­lar­il­la töi­hin, enkä ole koskaan ymmärtänyt jär­jeste­lyjä. Enkä myöskään rahan käyt­töä ko kohteessa. Halvem­mal­la tekni­ikalla oltaisi­in saatu kaik­ki ali­tuk­set samal­la hinnalla.

    “…Hakamäen­tien suju­voit­ta­mi­nen aiheut­ti yllt­täen ruuhkaa sen päihin…”

    Kokon­ais­val­taisu­us puut­tuu niin pyörätiepro­jek­teista kuin muus­takin kumipyöräli­iken­teestä. 😀 Se Man­skun pää on ainakin “mie­lenki­in­tois­es­ti suun­nitel­tu. Jotenkin tun­tuu, että tehti­in tahal­laan kallis risteys, joka ei toi­mi. Malli esimerk­ki, miten yri­tys tyritään jät­tämäl­lä pari ramp­pia rakentamatta.

  4. Oletko aivan var­ma, että jos Hista raken­netaan, niin sieltä tulisi 10.000 uut­ta autoa keskus­taan? Mis­sähän ne autot oli­si­vat päivähoidossa? 

    Jotenkin min­ua ras­saa tämä “kaik­ki tule­vat keskus­taan töihin”-ajattelu, kun sekä oman per­heen että usei­den ystävien työ­paikat ovat jo siir­tyneet sieltä pois.

    Ja muis­te­taan myös, että vaik­ka väki on kovasti lisään­tynyt naa­purikun­nis­sa, niin Helsingin­niemen rajan ylit­tävien auto­jen määrä on samal­la tasol­la kuin 1980-luvun puo­livälis­sä. Työ­paikat ovat siis sijoit­tuneet muualle ja toisaal­ta ilmais­ten parkkipaikko­jen puuttues­sa keskus­taan töi­hin tule­vat käyt­tävät julk­ista liikennettä.

  5. Kalle hei, se koko “Esikaupunkien renes­sanssi” pru­ju on käytän­nössä sitä miten lähiöistä tehtäisi­in ihan oikeaa kaupunkia, etkö sinä ole nimeno­maan tästä marmattanut?

    7.1 Tutk­i­taan moot­tori­tiealuei­den kehit­tämistä katu­ti­lak­si, yht­enä tavoit­teena ajonopeuk­sien alentaminen.
    Tämä avaisi kan­takaupun­gin laa­jen­e­misen, että ei nyt sen olen­naisem­pi asia :-). Esimerkik­si Mäkelänkatu Kehä I saak­ka Tuusu­lan­väylän tilalle, tai Län­siväylä katu­na Larun läpi. Murole tain­nut joskus tätä visioi­da, mut­ta ei tätä kukaan ole uskaltanut edes ehdottaa.

    Yllä ole­via kehit­tämis­pe­ri­aat­tei­ta ale­taan heti soveltaa kahdel­la alueel­la. Min­ul­la ei ole junas­sa mukana liit­teitä, joten ei voi kom­men­toi­da suun­nitelmia enem­pää, mut­ta kuu­lostaa hyvältä.
    Espoon puolel­la kate­taan Kehä I, mik­sei Haa­gan kohdal­la mis­sä se vielä kul­kee osit­tain kallioleikkauksessa?

    Toriko­rt­telei­ta yritetään muut­taa tur­is­tian­soik­si. Sik­si ratik­ka pois­te­taan Katari­nankadul­ta (kol­mo­nen ja ykkö­nen) ja pan­naa kulke­maan kak­sisu­un­tais­es­ti Kaup­pa­to­ril­ta Unioninkat­ua Aleksille.
    Ja autot ei tietenkään voi ajaa lev­eää, yksisu­un­taista ja kak­sikaistaista Fabi­aninkat­ua pohjoiseen (50 metriä Unioninkadus­ta), vaan ne on ihan pakko tunkea kisko­jen päälle. Ajan kysymys kun joku ryh­mit­tyy väärin ja Alek­sil­ta kään­tyvä ratik­ka jyrää keu­lan mennessään.

    Mak­saa aika paljon, noin 15 miljoonaa.
    Laskun on sit­ten parem­pi men­nä jollekin Pajusen puti­ikeista, tuo ei ole HKL:n meno­erä. Veron­mak­sa­jana tosin se ja sama.

    Voisi tämän hoitaa, ja luul­tavasti parem­min ja halvem­malle, ehkä niinkin että Mikonkadun kiskot jatket­taisi­in Espalle saak­ka ja sieltä kaup­pa­to­rille, 3T ajaisi tuo­ta kaut­ta. Ykkö­nen pitäisi lin­ja­ta uudelleen, mut­ta se tehtäneen joka tapauk­ses­sa. Tai jotenkin.

    Ver­tailu­lu­vuk­si tuolle 15 miljoon­alle, olisi kiva kuul­la mitä mak­saisi auto­tun­neli Kaup­pa­torin ali Pohjois-Espan tialle. Saisi sen teras­sialueen etelään päin minne ainakin tois­taisek­si pais­taa aurinko. 

    Man­skulle pyörätie
    Ahtaak­si menee. Todet­takoon, vaikkei siitä mitään hyö­tyä olekaan, että pyöräti­et, kun­non levyi­nen kaista, parkkipaikat, neljäs ratikkakisko tai ehkä pysäkk­ki, jne. mah­tu­isi­vat val­lan main­iosti kun Man­skus­ta tek­isi yksikaistaisen suuntaansa.

    Yksi puut­tuu: kään­tymiskieltä Vihd­in­ti­etä Lapinmäentielle

    Huopalah­den­tien kaista­jär­jeste­lyt Munkkivuoren ostarin kohdalla
    Liit­tyy toisi­in­sa, surkuhu­paisaa puuhaa: Tiehallinto sinän­sä järkevästi muut­ti valo-ohjauk­sen niin että se suosii ajamista Pitäjän­mäen liiken­neympyrän kaut­ta, ja se on vielä nopeampi reit­ti. Viitoi­tus muutet­ti­in vas­taavasti, mut­ta autoil­i­jat pus­kee edelleen Lap­in­mäen­tien läpi kun ei sitä ole erik­seen kiel­let­ty tai estet­ty. Seu­rauk­se­na koko risteys tukos­sa. Lähde: Tiehalli­non edus­ta­jan haas­tat­telu, http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ruuhkautumisen+riski+vaanii+Hakam%C3%A4entien+tunnelinsuulla/HS20090716SI2KA01onf

    Kehä I 3+3 –kaistaisek­si Vihd­in­tien länsipuolella

    Tämä ei kaisto­ja rak­en­ta­mal­la lopu. Nyt solah­taa veron­mak­sajien raho­ja 15 miljoon­aa. Ruuhka­mak­su ja Jok­eri kiskoille!
    Asi­aan voi suh­tau­tua posi­ti­ivis­es­ti: Sit­ten kun sitä seu­raavak­si pitää lev­en­tää sitä Val­likallion tun­nelia vas­taavasti, niin tuo­hon 15 miljoon­aan voi lait­taa nol­lan perään, ja se on espoolais­ten rahaa.

    Että täm­möi­nen liiken­nepläjäys täl­lä ker­taa. Suun­nitel­laanko siel­lä talojakin? 🙂

  6. Ja ihan Karin ilok­si: “Hämeen­lin­nan­väylälle ehdote­taan lisäkaistaa bus­seille välillä
    Met­sälän­tie ja ratasil­ta.” Eikö tästä ollut jo aiem­min puhet­ta että niitä busse­ja ei sinne Kehäradan jäl­keen juuri jää?

  7. Mak­saa aika paljon, noin 15 miljoonaa.

    Tämä Aleksin “elävöit­tämi­nen” on aivan käsit­tämätön han­kekokon­aisu­us. Mukavia keskieu­roop­palaisia torikahviloi­ta talo­jen var­joisal­la puolella…eikä tosi­aan mak­sa kuin 15 miljoona, plus kah­den vuo­den kaivannot. 

    Toivoisin muuten, että Helsin­gin han­ke­su­un­nitelmis­sa otet­taisi­in huomioon myös rak­en­tamis­vai­he ja aiheut­ta­ma hait­ta ihan hin­toi­neen. Olisi merkittävän…suorastaan käsit­tämät­tömän ihanaa, kun Helsingis­sä voisi naut­tia edes pienen het­ken kesästä, ilman sotkuisia ja koko liiken­teen sekoit­tavia raken­nustyö­maista. Näille haitoille ei Helsingis­sä näem­mä las­ke­ta yhtään mitään hintaa!?

  8. Kehä I 3+3 –kaistaisek­si Vihd­in­tien länsipuolella

    Tämä ei kaisto­ja rak­en­ta­mal­la lopu. Nyt solah­taa veron­mak­sajien raho­ja 15 miljoon­aa. Ruuhka­mak­su ja Jok­eri kiskoille!

    Niin, onko tosi­aan PK-seudun pääväylien kehit­tämi­nen yhtä kallista kuin ratikkakisko­jen myllertämi­nen yhden kort­telin matkalta?

  9. Esi­tys­tek­stis­sä tode­taan, että Man­skulle ei valit­tu pyöräkaistaa “kaupunkiku­val­li­sista ja toimin­nal­li­sista syistä”, vaan päädyt­ti­in per­in­teiseen pyörätiehen jalka­käytävän tasos­sa. Syitä olisi voin­ut esit­telijä ava­ta tek­stis­sä. Pyöräkaista toimisi minus­ta parem­min, kos­ka tuol­la alueel­la jalankulk­i­joi­ta on paljon, ja jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät pitäisi erot­taa parem­min toi­sis­taan. Mieluiten taso­erol­la, vähin­tään suo­jatei­den kohdalla.

    Lisäk­si pieni kor­jaus olisi paikallaan Erot­ta­jan kohdal­la. Eteläe­s­planadin ja Man­ner­heim­intien kul­mas­sa on Bule­vardin suun­nas­ta tuli­joil­la vas­tas­sa han­kala kiemu­ra, vaik­ka tilaa olisi tehdä hyvä suo­ra ratkaisu. 

    Muil­ta osin tuo suun­nitel­ma vaikut­taa ihan hyvältä. Rohkeasti ollaan pois­ta­mas­sa 13 pyhää pysäköin­tipaikkaa, mut­ta meneekö läpi?

  10. “Kaista lisää ja suo­jatie pois. odot­takaa­pa, kun His­tan 10 000 autoil­i­jaa tunke­vat Turun­väylää Huopalahdentielle!”

    a) His­tas­ta ei vältämät­tä tule 10.000 autoil­i­jaa ja b) He eivät vält­tämät­tä läh­eskään kaik­ki tule Huopalah­den­tielle vaan kehä I.lle (Nokia mm ), Kehä II:lle (Kera, Olari) tai kehä III:lle (lee­gioit­tain firmoja).

    Jos kaista lisää, eikä seíitä tulisi tehdä joukkoliikennekaista?

  11. Joskus van­haa jak­saa ihme­tyt­tää OS:n totaa­li­nen yksi­ty­isautovi­hamielisyys. Kun noin sata vuot­ta se on ollut liki­main hyväksyt­tyä, niin nyt pitää äkkiä hävit­tää koko jut­tu. Mielestäni näin selkeä suo­ras­taan käsit­tämätön vihamielisyys on ainakin outoa. Toki ymmär­rän, että jalankulk­i­ja ei halua kaduille auto­ja yms , mut­ta kaiketi tota hom­maa voisi hoitaa rauhal­lis­es­ti ja edes jotenkin käsitet­tävästi. Minus­ta tun­tuu, että Hesa on pikku hil­jaa koko ajan onnis­tunut vaikeut­ta­maan autoil­i­ji­den elämää jo nyt. Koh­ta kai alkaa olla kysymys, kuin­ka paljon on autoil­i­joi­ta ja kuin­ka paljon OS:n kaltaisia? Ehkä autoil­i­joiden vas­taisku on joskus tulos­sa? Eikö tässä maas­sa (kaupungis­sa) ole mitään pahempaa kuin yksi­ty­isautoil­i­jat? Lihan syön­ti, alko­holi, eri­ar­voisu­us syn­tymässä, tupakoin­ti tietysti, kansane­dus­ta­jien lyhyt työaika/vuosi ja hei­dän pos­ket­tomat etuuten­sa muutenkin, älytön määrä yliopistoja/korkeakouluja tähän maa­han, mieletön määrä julkissek­torin työn­tek­i­jöitä kaikki­aan näin pie­neen (asukaslu­vul­taan) maa­han ja kuitenkin pula niistä, jot­ka tosi­aan hoita­vat ihmisiä/tahi ihmisille tärkeitä asioi­ta jne jne. On tietysti oikein hyvä, että Helsin­gin vihreät ovat löytäneet pääon­gel­mak­si yksi­ty­isautoilun. Kuinka­han kauan se toimii? Olen tässä vuosien var­rel­la näh­nyt, miten use­alle “vihreälle” on ajan mit­taan se auto ilmestynyt. No, kaupungille vaan lisää puh­tia vaikeut­taa yksi­ty­isautoilua yhä lisää. Toisaal­ta öljyn kallis­tu­mi­nen tulee aut­ta­maan asi­aa paljon, ellei joku Arto Paasilin­nan hah­mo vih­doinkin todel­la keksi/löydä hyvää akku­ratkaisua. Sit­ten on tietysti se tila! Voi voi. Hom­mat ei lopu.

  12. Moot­toritei­den muut­ta­mi­nen kaduik­si 80kmh -> 50kmh vaikut­taa muuten todel­la paljon melu­un. Vas­taa­va melun vaimen­nus liiken­net­tä vähen­tämäl­lä vaatisi yli 70 pros­ent­tia autoista pois.

    Sähköau­to­val­lanku­mous, jos se nyt on tulos­sa, ei vaiku­ta ren­gas­melu­un lainkaan ja renkaista se melu lähin­nä tulee.

    Sisään­tuloväylil­lä asu­tus­ta on vain muu­ta­ma kilo­metri moot­toritei­den ympäril­lä. Nopeuk­sien alen­t­a­mi­nen piden­täisi mat­ka-aiko­ja melko vähän.

  13. 7.1 Tutk­i­taan moot­tori­tiealuei­den kehit­tämistä katu­ti­lak­si, yht­enä tavoit­teena ajonopeuk­sien alentaminen.

    Ker­ro tosi­aan sit­ten kun tiedät, mitä ihmettä tämä konkreet­tis­es­ti tarkoit­taa. En kyl­lä kek­si mitään järkevää äkkipäätä. Mikä on ensin­näkin “moot­tori­tiealue”, ne liepeetkö melu­vallei­neen vai suun­nitel­laanko katukahviloi­ta keskikaistalle. 

    Kuka halu­aisi oleskel­la mil­lään tavoin moot­tori­tien kupeessa ylipäänsä. 

    Kaupun­ki varautuu tois­taisek­si 2,3:n tulvahuippuun.

    Mitä tämä 2,3 tässä tarkoittaa?

    Arka­jal­ka-heit­to­han oli selvästi min­ulle 😉 Korostan, että minä ajan kyl­lä ihan mis­sä vain ja vieläpä ilman kypärää. Mut­ta minus­ta on MIELLYTTÄVÄMPI ajaa pyörätiellä. 

    Eikä minus­ta nyt tarvitse olla eri­tyi­nen arka­jal­ka, jos ei halua ajaa Man­ner­heim­intiel­lä polkupyöräl­lä. Eivät kaik­ki ole kaltaisi­asi raavai­ta ja rohkei­ta uroksia.

  14. Niin, onko tosi­aan PK-seudun pääväylien kehit­tämi­nen yhtä kallista kuin ratikkakisko­jen myllertämi­nen yhden kort­telin matkalta?
    Ei ole, mut­ta se että puolisen kilo­metriä Alek­sia ja kort­telin ver­ran Unionkat­ua muku­lakivi­neen kaikki­neen raken­netaan uusik­si kat­uläm­mi­tyksi­neen ja niin edelleen on. HKL rutisee ihan aiheesta että tämä ei ole hei­dän investoin­neis­taan pois, ratikkali­iken­teelle tuos­ta 15 miljoona investoin­nista ei ole muu­ta kuin hait­taa. Sinän­sä hyvä että Kaupung­in­hal­li­tus sai sen kiskolim­i­tyk­sen pois, nyt kun saisi vielä ne autot pois kiskoil­ta niin tuo jotenkin toimisi.

    Se toriko­rt­teli on muuten hyvä suun­nitel­ma, mut­ta liiken­nejär­jeste­lyi­den kannal­ta tarkastelta­va alue on aivan liian sup­pea ja jär­jeste­lyt siten tor­so­ja. Kun bud­jetis­sa ale­taan puhua kym­menistä miljoon­ista joka tapauk­ses­sa, niin mitä jos tämä suo­si­ol­la laa­jen­netaisi­in isom­mak­si han­kkeek­si. Eli Pohjois-Espan liikenne maan alle tai jotenkin muuten muualle, saataisi­in yht­enäi­nen tori­alue Kaup­pa­hal­li­ta Alek­sille. Tuos­ta voisi jo mak­saakin, ja muutenkin tuol­lainen myller­rys kan­nat­taisi tehdä ker­ral­la kun­nol­la. Raken­nusa­jan hai­tat eivät ole triviliaaleja.

  15. “Kuka halu­aisi oleskel­la mil­lään tavoin moot­tori­tien kupeessa ylipäänsä.” 

    Vas­taus: “Tutk­i­taan moot­tori­tiealuei­den kehit­tämistä katu­ti­lak­si, yht­enä tavoit­teena ajonopeuk­sien alentaminen.”

  16. LRa: “…Jotenkin min­ua ras­saa tämä “kaik­ki tule­vat keskus­taan töihin”-ajattelu…”

    Jos halu­taan ihmis­ten käyt­tävän julk­ista liiken­net­tä, on työ­paikko­jen olta­va keskus­tas­sa; Helsin­gin, Tam­pereen tai Turun keskus­tas­sa. Itse en pidä julk­ista liiken­net­tä niin vält­tämät­tömänä, mut­ta hyvin toteutet­tu yhdyskun­tarakenne luo mah­dol­lisu­u­den kan­nat­tavalle julkiselle liiken­teelle. Helsin­ki ei kestä enem­pää työ­paikkaka­toa keskus­tas­ta, eikä yhtään Aabi­an­ran­nan tapaista lähiö­fi­askoa. Raken­net­taes­sa kaupun­ki tulee perusasi­at saa­da kun­toon: paikoi­tus, palve­lut ja turvallisuus.

    Työ­paikko­jen kannal­ta riit­tävä paikoi­tusti­la on yksi keskeisiä tek­i­jöitä. Paikoi­tus­ta hait­taa­mal­la välil­lis­es­ti vähen­netään julkisen liiken­teen käyt­töä, kos­ka ihmiset siir­tyvät töi­hin kaupun­gin ulkop­uolel­la ja kulke­vat työ­matkansa poikit­tain oma­l­la autolla.

    Tuo esikaupunkien rene­sanssi oli kovin säi­lyt­tävää. 😀 Helsingillä ei ole halua kat­soa eteen­päin ja tehdä vaa­dit­tavia päätök­siä lisäraken­nu­soikeud­es­ta lähiöis­sä. Haaste on se, että koko kaa­va tulee repiä auki, jos jostain Mel­lun­mäestä aio­taan tehdä asuttava.

    Palaan vielä bule­vardei­hin ja muna/kana ilmiöön.

    “Kalle: “7.1 Tutk­i­taan moot­tori­tiealuei­den kehit­tämistä katu­ti­lak­si, yht­enä tavoit­teena ajonopeuk­sien alentaminen.”
    Hul­lu­ja ehdo­tuk­sia on ollut aikaisem­minkin, mut­ta toiv­ot­tavasti tämä tyrmätään.”

    Ei ole järkevää alen­taa moot­toritei­den nopeuk­sia. Itse asi­as­sa telemati­ik­ka mah­dol­lis­taa jo nyt nopeuk­sien nos­tamisen ja siten väl­i­tyskyvyn paran­tamisen. Tiedän, että koh­ta on aika tul­la järki­in­sä ja nos­taa nopeudet sisään­tu­loteil­lä sekä kehillä vas­taa­maan tarvetta.

    Rak­en­ta­mal­la kun­nol­liset, nopeat väylät sisään ja moot­tori­ti­eta­soinen Kehä 0, voidaan luo­da edel­ly­tyk­set rak­en­taa osa nyky­i­sistä sisään­menoteistä bule­vardeik­si. Eli tämä pro­fes­sori Var­ti­aisen malli, jos­sa ei lätk­itä yksit­täisiä ker­rostalo­ja Sipool­ta varastet­tuun kor­peen, vaan raken­netaan kaupunkia Kehä I:n sisälle. Bule­vardit eivät syn­ny vai­h­ta­mal­la nopeusra­joi­tuskylt­te­jä, vaan vai­h­ta­mal­la ympäröivä raken­nuskan­ta. Uusi raken­nuskan­ta mah­dol­lis­taa uusia toim­into­ja, jon­ka jäl­keen on edel­ly­tyk­set muut­taa liikennejärjestelyjä.

  17. “Man­skulle pyörätie

    Sen kadun­puoleiseen reunaan pitäisi lait­taa piik­it puhko­maan auto­jen renkai­ta, ettei kukaan ere­hty­isi käyt­tämään pyöräti­etä pysäköintipaikkana.”

    No jos ei ihan piikke­jä, niin miten olisi tolp­pia malli­in Amsterdam?

  18. Marko Hami­lo:

    Moot­toritei­den muut­ta­mi­nen kaduik­si 80kmh -> 50kmh vaikut­taa muuten todel­la paljon melu­un. Vas­taa­va melun vaimen­nus liiken­net­tä vähen­tämäl­lä vaatisi yli 70 pros­ent­tia autoista pois. 

    Autok­ouluis­sa — ainakin sil­loin kun minä autok­oulun kävin — toitotet­ti­in vain nopeu­den ja tur­val­lisu­u­den kor­re­laa­tio­ta. Ei nopeu­den ja melun yhteyt­tä. Autoil­i­joi­ta ei yleen­säkään kiin­nos­ta, että ajaes­saan lievääkin ylinopeut­ta he aiheut­ta­vat merkit­tävää hait­taa asukkaille ja kevyelle liiken­teelle lisään­tyneen melun muo­dos­sa. Pitäisi selvit­tää 40 km/h kat­tonopeu­den tuomista kaikille taa­ja­ma-alueille. Valvon­nan voisi hoitaa automatiikka.

  19. Autoilun vaikeut­ta­mi­nen ei ole ongel­ma, mikäli nuo radan­var­ren lähiöt oikeasti tiivis­tetään sel­l­aiseen asum­isti­iviy­teen, että niistä saa järkevät lähipalve­lut ja riit­tävän suuri osa ihmi­sistä pääsee hel­posti hoita­maan asiansa julkisilla. 

    Esimerkik­si esille nos­te­tus­sa rene­sanssi Haa­gas­sa, toiv­ot­tavasti alueen tiivistys tarkoit­taa vähin­tään 10–20 tuhat­ta lisäa­sukas­ta eikä muu­ta­ma sata.

  20. tpyy­lu­o­ma:

    Se toriko­rt­teli on muuten hyvä suun­nitel­ma, mut­ta liiken­nejär­jeste­lyi­den kannal­ta tarkastelta­va alue on aivan liian sup­pea ja jär­jeste­lyt siten tor­so­ja. Kun bud­jetis­sa ale­taan puhua kym­menistä miljoon­ista joka tapauk­ses­sa, niin mitä jos tämä suo­si­ol­la laa­jen­netaisi­in isom­mak­si hankkeeksi.

    Nimeno­maan! Kir­ja­va Sata­ma ‑ideak­il­pailu, joka kat­taa koko Eteläsa­ta­man seudun, on valmis­teil­la, ja toteu­tuu käsit­tääk­seni tämän vuo­den aikana. Samaan aikaan tehtail­laan Kata­janokan hotel­lia erill­is­hankkeena, ja nyt tätä purkkavir­i­tys­tä — mik­si? Mis­sä koordinaatio?

  21. Nopea ote Rene­sanssi-doku­men­tista: “Liiken­teestä aiheutu­vien päästö­jen on tutkit­tu kas­va­van siten, että yhdyskun­ta- rak­en­teen pin­ta-alan kaksinker­taistues­sa asukas­ta kohti, kas­vaa kulutet­tu ener­gia- määrä asukas­ta kohti 50 %. (sivu 31)”

    Helsin­gin seudun asukasti­heys on n. 441 as/km2. Pääl­lim­mäisenä ongel­mana kasvi­huoneilmiöstä kiin­nos­tuneille onkin siis yhdyskun­tarak­en­teen tiivistäminen.

  22. Tpyy­lu­o­ma,

    Se on Haa­gan liiken­neympyrä, ei Pitäjänmäen. 

    Tämä ei ole tarkoitet­tu näsävi­isas­teluk­si, vaan jos joku nyt kiin­nos­tuu asi­as­ta ja vaik­ka kat­soo kartalta.

  23. Tpyy­lu­o­ma:

    Ja ihan Karin ilok­si: “Hämeen­lin­nan­väylälle ehdote­taan lisäkaistaa bus­seille välillä
    Met­sälän­tie ja ratasil­ta.” Eikö tästä ollut jo aiem­min puhet­ta että niitä busse­ja ei sinne Kehäradan jäl­keen juuri jää? 

    Jep, jep. Jos olisi salali­it­to­te­o­ri­oiden kan­nat­ta­ja, niin tästähän voisi päätel­lä tuon ole­van autop­uolueen sala­juoni saa­da joukkoli­iken­neih­miset, vihreät ja muut hörhöt kan­nat­ta­maan autotei­den lev­en­tämistä. Ensin raken­netaan bus­sikai­stat, sit­ten siir­retään joukkoli­iken­nematkus­ta­jat juni­in ja tode­taan, ettei niiden bus­sikaisto­jen pitämisessä ole järkeä, vaan voitaisi­in siirtää ne autoli­iken­teen käyttöön.

    Ainakin lin­ja tun­tu­isi johdon­mukaiselta: Vihd­in­tie, Län­siväylä, Hämeenlinnanväylä…

    Kari

  24. Taitaa olla melko turhaa Kim­mon kanssa kinastelu, kos­ka meil­lä on varsin ilmeis­es­ti hyvin eri­laiset näke­myk­set, mut­ta menköön nyt, vaik­ka jankkauk­sen uhallakin 🙂

    Kim­mo:

    Jos halu­taan ihmis­ten käyt­tävän julk­ista liiken­net­tä, on työ­paikko­jen olta­va keskus­tas­sa; Helsin­gin, Tam­pereen tai Turun keskustassa. 

    Mihin tämä perus­tuu? Esimerkik­si Lep­pä­vaaras­sa ole­vat työ­paikat ovat erit­täin hyvin saavutet­tavis­sa joukkoli­iken­teel­lä, vai­ka se ei olekaan keskustassa.

    Itse en pidä julk­ista liiken­net­tä niin vält­tämät­tömänä, mut­ta hyvin toteutet­tu yhdyskun­tarakenne luo mah­dol­lisu­u­den kan­nat­tavalle julkiselle liikenteelle. 

    Etkö ole koskaan tul­lut ajatelleek­si, että kaupun­gin kool­la, yhteiskun­tarak­en­teel­la ja toteute­tu­il­la liiken­nejär­jestelmäl­lä on yhteys? 

    Käve­lyyn perus­tu­val­la kaupunki­rak­en­teel­la on toimin­nalli­nen ylära­ja. San­o­taan nyt karkeasti sen ole­van mat­ka, jon­ka voi kävel­lä noin 30 min­uutis­sa. Käytän­nössä puhutaan siis jois­takin kym­menistä tuhan­sista asukkaista. Tätä korkeam­mat asukas­määrät vaa­ti­vat jonkin­laisia kuljetusvälineitä.

    Jos raken­netaan pelkkään henkilöau­toon perus­tu­vaa kaupunki­raken­net­ta, raja tulee vas­taan jos­sakin vai­heessa, kos­ka autot alka­vat yksinker­tais­es­ti viedä liikaa tilaa. Käytän­nössä auto­jen vaa­ti­ma pysäköin­ti­ti­la ja tei­den viemä pin­ta-ala on pois­sa rak­en­tamis­es­ta, mikä johtaa asum­isti­hey­den lasku­un. Kun tähän yhdis­tetään kas­va­va ihmis­määrä (ja vas­taavasti lisään­tynyt autoli­ikenne), tör­mätään fysi­ikan lakei­hin. San­o­taan, että tässä raja tulee ehkä paris­sa sadas­sa tuhan­nes­sa (kaupunki­mainen rakenne) tai viimeistään miljoonas­sa (moot­tori­tiev­erkol­la yhdis­te­tyt lähiöt — on kyseenalas­ta, onko tämä enää “kaupun­ki”)

    Julki­nen liikenne Helsin­gin kokoises­sa (ja edelleen kas­vavas­sa) kaupungis­sa on käytän­nössä välttämätöntä.

    Paikoi­tus­ta hait­taa­mal­la välil­lis­es­ti vähen­netään julkisen liiken­teen käyt­töä, kos­ka ihmiset siir­tyvät töi­hin kaupun­gin ulkop­uolel­la ja kulke­vat työ­matkansa poikit­tain oma­l­la autolla. 

    Olet ymmärtänyt mekanis­min väärin:
    autoilun toim­intaedel­ly­tyk­siä (paikoi­tus yms.) paran­netaan -> autoilu lisään­tyy -> keskus­tas­ta tulee epämiel­lyt­tävämpi ja autoilun mah­dol­lis­ta­va vapaus liikkua tekee reuna-alueista yhä houkut­tel­e­vampia -> rak­en­t­a­mi­nen ja työ­paikat keskit­tyvät halvem­mille ja miel­lyt­tävim­mille reuna-alueille -> autoilu lisääntyy.

    Itse asi­as­sa telemati­ik­ka mah­dol­lis­taa jo nyt nopeuk­sien nos­tamisen ja siten väl­i­tyskyvyn parantamisen. 

    Tuplas­ti väärin: 1) telemati­ik­ka ei mah­dol­lista nopeuk­sien nos­tamista niin kauan kuin ihmiset aja­vat niitä auto­ja ja 2) moot­toritei­den nopeuk­sien laskem­i­nen _lisää_ väl­i­tyskykyä (pienem­mät tur­vavälit, pienem­pi häiriöalttius).

    Kari

  25. Kor­jaus: Puhuinkin Kallelle enkä Kim­molle. Mieliku­vi­tuk­sen puutet­ta, että kaikkien nim­imerk­it alka­vat K:lla 🙂

    Kari

  26. Kari on vähem­män diplo­maat­ti­nen kuin minä, mut­ta kieltämät­tä käynyt sama mielessä. Toisaal­ta, kyl­lä sinne Hämeen­lin­nan­väylälle kai kuitenkin jokunen bus­si jää. Uusi Kuninkaan­tam­men asuinaluekin on motarin itäpuolel­la, eli tuskin voi peruste­t­ua pelkkään liityntäliikenteeseen.

    1. Kysyin tätä viime keväänä, kun nuo kai­stat oli­vat esil­lä. Sil­loin vas­tat­ti­in, että busse­ja jää melko paljon, esimerkik­si Helsin­gin sisäisiä.

  27. Tpyy­lu­o­ma: “…Jep, jep. Jos olisi salali­it­to­te­o­ri­oiden kan­nat­ta­ja, niin tästähän voisi päätel­lä tuon ole­van autop­uolueen sala­juoni saa­da joukkoli­iken­neih­miset, vihreät ja muut hörhöt kan­nat­ta­maan autotei­den leventämistä…”

    Tuo näyt­tää aika selvältä tapauk­selta. Sama ilmiö tulee tapah­tu­maan koh­ta Län­siväyläl­lä, kun metron valmis­tu­tua bus­sikai­stat saadaan ihmis­ten käyttöön. 😉

    Kari: “…Esimerkik­si Lep­pä­vaaras­sa ole­vat työ­paikat ovat erit­täin hyvin saavutet­tavis­sa joukkoli­iken­teel­lä, vai­ka se ei olekaan keskustassa.”

    Ehkä hiukan oikaisin 🙂 mut­ta olen joskus tehnyt ana­lyysia yhden yksikön sijoit­tumisen poh­jak­si. Pitäjän­mä­ki, Lep­pä­vaara ja Kera oli­vat peri­aat­teessa hyvin saavutet­tavia aluei­ta, mut­ta jos rekry­toin­tipo­h­jan olete­taan ole­van pääradan var­si, niin niitä voi pitää korkein­taan tyydyttävinä.

    Jos taas rekry­toin­tipo­h­jan olete­taan ole­van rantaradan var­res­sa, ei pääradan var­si Pasi­las­ta pohjoiseen (Met­sälä, Puk­in­mä­ki) ole houkut­tel­e­vaa. Sen takia Kes­ki-Pasi­lan rak­en­t­a­mi­nen kaupunki­mais­es­ti ilman mitään taiteel­lisia ambi­tioi­ta on suo­tavaa. Tiivistä ruu­tua tiukasti kahdek­saan ker­rokseen ilman mitään hieno­ja mon­u­men­taalipuis­to­ja. Kes­ki-Pasi­lan iso kysymys­merk­ki on, miten sinne saadaan riit­tävästi hal­paa paikoi­tusti­laa, niin että se on kiinos­tavaa yri­tys­ten kannalta.

  28. Osmo Soin­in­vaara:

    Kysyin tätä viime keväänä, kun nuo kai­stat oli­vat esil­lä. Sil­loin vas­tat­ti­in, että busse­ja jää melko paljon, esimerkik­si Helsin­gin sisäisiä. 

    Tämähän jää nähtäväk­si, eihän Län­siväylän bus­sikaisto­jen muut­tamis­es­ta autoli­iken­teellekään ole vielä päätök­siä ole­mas­sa (vaik­ka pitäisinkin melko toden­näköiusenä, että näin tapahtuu).

    Oma­l­ta kannal­tani tietenkin kan­nat­taisin noi­ta bus­sikaisto­ja, kos­ka se lisää toden­näköisyyt­tä, että niitä suo­ria bus­siy­hteyk­siä ei pois­te­ta. Minä nimit­täin käytän niitä ko. busseja!

    Kuitenkin on jäänyt vähän sel­l­ainen tunne, etteivät nuo ole kovinkaan hyviä investoin­te­ja, jos puhutaan joukkoli­iken­teen (tai koko liiken­nejär­jestelmän) kehit­tämis­es­tä. Laskelmia en tosin ole näh­nyt. Mut­ta toisaal­ta, minä en tuos­sa liityn­täli­iken­teessäkään näe niin kum­moista järkeä, ainakaan niin kauan kuin bus­seil­la liiken­nöin­ti on HSL:lle halvem­paa kuin VR:n junilla.

    Kari

  29. Kari, hitusen tarkku­ut­ta: kaupun­ki, joka poh­jau­tuu käve­lylle (mut­ta jos­sa tavarat tuo­daan kaup­poi­hin muin keinoin) voisi olla ympyrä, jon­ka halka­isi­jan kul­kee tuos­sa mainit­se­mas­sasi 30 min­uutis­sa, eli n. 3km. 

    Tuon ympyrän pin­ta-ala on n. 7 km². Man­hat­tanin raken­nusti­hey­del­lä (n. 30000 as/km) alueelle mah­tuu n. 200 000 asukas­ta. Ver­tailun vuok­si: jätkäsaaren raken­nusti­hey­del­lä alueelle mah­tuu n. 100 000 asukasta. 

    Pääkaupunkiseudun asum­isongel­mat ratkeaisi­vat, mikäli Kehä I:n sisäl­lä tai Kehä III:n sisäl­lä radan var­res­sa olisi 3–5 tuol­laista keskus­ta (tai 1–2 halka­isi­jal­taan tuplas­ti isompaa).

  30. Ok, yritän ottaa posi­ti­ivisem­man asenteen. 😀

    tpyy­lu­o­ma: “Kalle hei, se koko “Esikaupunkien renes­sanssi” pru­ju on käytän­nössä sitä miten lähiöistä tehtäisi­in ihan oikeaa kaupunkia…”

    Siis rene­sanssipru­ju on oikean suun­tainen, mut­ta riit­tämätön. Ei se oikeasti ole kaupunkisu­un­nit­telua, vaan nyky­is­ten virhei­den säilyttämistä.

    Sinän­sä täältä sivus­ta on help­po huudel­la, kos­ka tehty­jen virhei­den kor­jaami­nen ei ole kovin help­poa. Jokaisen pitää kuitenkin keskit­tyä omaan osaamiseen­sa ja Helsin­gin pitää tehdä tässä työn­jaos­sa tiukkaa ruu­tukaavaa kuu­teen kerrokseen.

  31. Mikko:
    Arvioni asukas­määristä oli stet­son­ista heit­et­ty mon­es­takin syys­tä, mutta… 

    Sin­un laskel­masi siitä, että _teoriassa_ Man­hat­tanin väestölu­vul­la voitaisi­in saavut­taa X määrä väestöti­heyt­tä, on ilmeisen väärä.

    Noin tiuha rak­en­t­a­mi­nen vaatii hel­vetin kalli­in arvon maalle, eikä se syn­ny ilman saavutet­tavu­ut­ta miljoonille ihmisille.

    Man­hat­tanin saavutet­tavu­us-alueel­la on karkeasti noin 100 ker­taa enem­män ihmisiä kuin tämän mei­dän hypo­teet­tisen käve­lyyn perus­tu­van kaupun­gin alueel­la. Se on “vähän” eri asia.

    Väitän, että arvioni oli lähempänä totu­ut­ta kuin sinun!

    Kari

  32. Alp­pi­har­jus­sa on 30 000 as./km2. Isomil­la asuin­nol­lakaan tuo nyt ole vielä kuin vähän yli ykkösen aluete­hokku­us, eli ei se mitään Man­hat­ta­nia vaa­di. Saarisen kaa­va kel­paa, mis­tä aasinsiltana…

    Kalle, olen tuos­ta ruu­tukaavas­ta ja ker­rosmäärästä täs­mälleen samaa mieltä. Esimerkik­si Huopalah­den­tielle on hyvä Saarisen piirtämä kaa­va ollut valmi­ina jo koh­ta sata vuot­ta. Mut­ta jos vaa­timuk­set on että (a) pitää olla yksi pysäköin­tipaik­ka per asun­to, (b) pysäköin­ti ei saa käytän­nössä mak­saa mitään eli niitä paikko­ja ei voi kaivaa maan alle, ja © katu­verkon pitää vetää nuo kaik­ki autot ruuhkaut­ta­mat­ta, niin tuol­laista ruu­tukaavaa ei voi tehdä kos­ka ei yksinker­tais­es­ti mah­du. Minus­ta vika on nois­sa vaa­timuk­sis­sa, ei per­in­teisessä kaupunki­rak­en­teessa, ja sik­si niistä autoista urpute­taan. Nuo ehdot täyt­tävä ker­rostalue on mallia Jakomä­ki, val­ta­vat parkkipaikat ja lev­eät kadut, mut­ta kuka siel­lä halu­aa asua?

  33. Pyy­lu­o­ma: Alp­pi­har­jun asukasti­heys koko perus­pi­ir­ille on kyl­lä 13 200 ja aluete­hokku­us 0,8. Alp­pi­har­ju­un kun kuu­luu Alp­pipuis­to ja Lin­nan­mäen ympäristö, jot­ka vievät alas­ta yli kolmanneksen.

    Har­jun puolel­la, jos­sa rak­en­ta­mat­ta on vain Bra­hen kent­tä, asukasti­heys on 26 700 ja aluete­hokku­uskin lie­nee reip­paasti yli yhden (en tiedä kuin­ka paljon).

    Lähde: Helsin­ki alueit­tain ‑tilas­to

    Pointis­tasi olen aivan samaa mieltä, kun­han vaan nipotan yksityiskohdista.

  34. tpyy­lu­o­ma: “…Esimerkik­si Huopalah­den­tielle on hyvä Saarisen piirtämä kaa­va ollut valmi­ina jo koh­ta sata vuot­ta. Mut­ta jos vaa­timuk­set on että (a) pitää olla yksi pysäköin­tipaik­ka per asunto…”

    Ajoin autol­la tuos­ta juuri viikol­la ja kadun itäpuoli on kadun­vierus­riv­iä luku­unot­ta­mat­ta pis­te­talo­ja. Ei kovin järkevää tehokku­u­den kannal­ta. Voi olla aika tiuk­ka päätös, jos ilmoite­taan, että Saarisen kaa­va on taas voimas­sa. 🙂 Muu­tos parem­paan kestää vuosikym­meniä, mut­ta nyt halu­taan heti ja välit­tömästi näkyvää paran­nus­ta. Se mak­saa maltaita.

    En pidä paikoi­tus­ta noin ongel­mallise­na. Olen näh­nyt ker­rostaloko­rt­telei­ta, jos­sa on hieno asukasys­tävälli­nen piha. Pihakan­nen alla on yhdessä tai kahdessa ker­rokses­sa paikoi­tusti­laa. Kyse on enem­män asen­teesta kuin hin­nas­ta. Nyt, kun hyväksytään liian vähän paikoi­tu­s­paikko­ja, voivat gryn­der­it rahas­taa niistä ihan mitä vain.

  35. Kalle: antaisitko pari esimerkkiä siitä, milä tasol­la se gryn­de­rien rahas­ta­ma “ihan mitä tahansa” on? Kiin­nos­taisi kuulla.

    Kun siis maan alle tai raken­nuk­sen sisään paikat tosi­aan mak­sa­vat nykyään sen 30 000 — 50 000 kap­paleelta, niin mil­lä hin­nal­la niitä sit­ten myydään?

    Jos autopaikan saa esimerkik­si kymp­pi­ton­nil­la, tai alle satasen kuukau­sivuokral­la, niin se ei vielä ole rahas­tus­ta, vaan itse asi­as­sa melko var­masti ali­hin­ta, eli joku muu mak­saa sit­ten sen kustannukset.

    Mut­ta toki jos sin­ulle myy­dään auto­hal­li­paikkaa 300e kuus­sa, niin joku luul­tavasti vetää välistä.

  36. Kari, kai se kysymys lie­nee se, mis­tä näkökul­mas­ta asi­aa kat­soo. Itseäni kiin­nos­taa enem­män se, minkälaisia aluei­ta pääkaupunkiseudul­la voisi rakentaa. 

    Ja pk-seudul­la maan hin­ta on riit­tävän korkeaa, että tänne voisi rak­en­taa rauhas­sa sen 10 km² ‑alueen, jos­sa asukasti­heys olisi 15000–30000 as/km2 ja vähin­tään vas­taa­va määrä työ­paikko­ja (eli n. 150 000 — 300 000 asukkaan keskus).

    Opti­maalis­es­ti tehtynä keskus raken­net­taisi­in kapei­den katu­jen, kivi­jal­ka­li­ikkei­den ja muun vas­taa­van tiivi­in raken­nustekni­ikan varaan — ja yhtey­det muualle pääkaupunkiseudul­la hoidet­taisi­in ensisi­jais­es­ti raitein. 

    Olisiko paikkae­hdo­tuk­sia moiselle? 

    Kysymys onkin lähin­nä: löy­tyykö yhdestäkään Helsin­gin seudun kaupungeista rohkeut­ta moiseen.

  37. Huo­maan muuten, että Helsin­gin kaupun­gin­su­un­nit­telu­lau­takun­nal­la on vieläkin käsi­tys, että muut­toli­ike kohdis­tuu kehyskun­ti­in asum­isväljyy­den toivos­sa. Eli kuvitel­ma, ettei asialle voi­da tehdä mitään. 

    Todel­lisu­udessa kohtu­ulli­nen osa Helsin­gin ulkop­uolelle muu­tos­ta on muut­toa pakon edessä. Tämä johtuu puh­taasti siitä ettei asun­to­ja ole Helsingis­sä (eri­tyis­es­ti kan­takaupungis­sa) riittävästi.

    1. Minä en tiedä, mikä on kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan käsi­tys kokon­aisu­udessaan, mut­ta minus­ta on selvää, että muut­to muualle on yhteen­las­ket­tuna vas­ten­tah­toista, kos­ka Helsinki­in ei jää asun­to­ja tyhjilleen. Jos Vir­ta­nen ei muu­ta, Lah­tisen on muutettava.
      Isom­pia asun­to­ja Helsinki­in halu­taan, jot­ta kaupungis­sa säi­ly­isi väestön tas­apaino, ettei siitä tulisi pelkkää opiske­li­joiden ja sinkku­jen hotellia.

  38. Mikko: “…Olisiko paikkae­hdo­tuk­sia moiselle? …”

    Miten olisi: Jätkäsaari, Her­ne­saari, Kalasa­ta­ma, Haa­ga, Hert­toniemen vahat alueet tai Munkkivuori? Käpylästä etelään on suuria rak­en­ta­mat­to­mia aluei­ta ja itse Käpylänkin kaa­van voi tehostaa ja kat­soa mitä se vuosien saatossa tuo. Kehä I:tä kauem­mak­si ei kan­na­ta men­nä. Kan­takaupun­gin on olta­va yhtenäinen.

    Eniron uusi kart­ta­ma­te­ri­aali on hyvä. Siihen on merkit­ty yksit­täiset raken­nuk­set, joten sitä vilkaise­mal­la näkee hyvin, kuin­ka har­vaan Helsin­ki on todel­lisu­udessa raken­net­tu niemen kärkeä lukuunottamatta.

    Mikko: “…Todel­lisu­udessa kohtu­ulli­nen osa Helsin­gin ulkop­uolelle muu­tos­ta on muut­toa pakon edessä. Tämä johtuu puh­taasti siitä ettei asun­to­ja ole Helsingis­sä (eri­tyis­es­ti kan­takaupungis­sa) riittävästi…”

    Tästä olen täysin samaa mieltä. 🙂 Tosin sen ver­ran liu­den­taen, että moni halu­aa kas­vat­taa lapsen­sa muual­la kuin keskus­tas­sa. Se heille suo­takoon. Kyse on joka tapauk­ses­sa kan­takaupun­gin laajentamisesta.

    Osmo: “…Isom­pia asun­to­ja Helsinki­in halu­taan, jot­ta kaupungis­sa säi­ly­isi väestön tas­apaino, ettei siitä tulisi pelkkää opiske­li­joiden ja sinkku­jen hotellia.”

    Tarvi­taan, tarvi­taan, mut­ta tarvi­taan myös noi­ta sinkkuhotelle­ja. Kallio on lois­ta­va esimerk­ki toimi­vas­ta kaupungi­nosas­ta. Se on käytän­nössä sinkkuhotel­li, joka riit­tävän suure­na tar­joaa sinkulle kaik­ki mah­dol­liset palvelut.

    Opiske­li­ja-asum­i­nen on oma lukun­sa. Nyt opiske­li­ja-asun­to­ja ripotel­laan pitkin ja poikin kaupunkia vas­toin cam­pusa­jat­telua. Aal­toyliopis­to saadaan toiv­ot­tavasti muu­ta­mas­sa vuodessa koot­tua Otaniemeen, jol­loin ope­tus, asum­i­nen ja sosi­aa­li­nen elämä voidaan toteut­taa huip­puyk­sikön vaa­ti­mal­la taval­la. Tärkeimpi­en opet­ta­jien asumisen keskit­tämi­nen yliopis­tolle voi olla haaste nykyisel­lä vir­ka-asun­to­jen verotuksella.

  39. Kalle, Huopalah­den­tien var­teen mah­tuu välille Turun­väylä Haa­gan liiken­neympyrä kort­telirivi jos kat­ua vas­taavasti kaven­netaan. Ne paikat pihakan­nen alle on ihan hyvä vai­h­toe­hto, jonkun pitäisi vaan mak­saa ne.

    Mikko, yht­enäistä raken­nuskelpoista 10 km² aluet­ta saa hakea lähempää Por­voo­ta. Sen sijaan Greater Helsin­ki Vision ‑kil­pailun voit­ta­neessa työssä ehdotet­ti­in asuinaluei­ta nykyisen meren päälle. Mikä on itseasi­as­sa se tapa jol­la Helsin­gin kan­takaupun­ki aikoinaan kasvoi, esimerkik­si Hakanie­mi on pitkälti täyt­tö­maa­ta. Emer­ald suun­nitel­ma osoit­teessa http://www.greaterhelsinkivision.fi/files/GHV_1p_Emerald_7_boards.pdf

    Havain­neku­vien raken­nusarkkite­htu­uri ei ole mieleeni, mut­ta ne nyt on vaan kuvi­tus­ta maankäyt­tö­su­un­nitel­maan. Esimerkik­si tuo Kata­janokan jatko, Jätkäsaaren jatko tai tekosaari Pih­la­jasaaren ja Her­ne­saaren väli­in on oikein mie­lenki­in­toisia. Liiken­teel­lis­es­ti erit­täin toimivia, pikaratik­ka kul­kee tun­nelis­sa alla ja samoin autoliikenne.

  40. tpyy­lu­o­ma: “…Huopalah­den­tien var­teen mah­tuu välille Turun­väylä Haa­gan liiken­neympyrä kort­telirivi jos kat­ua vas­taavasti kavennetaan…”

    Nyt menee jotain ohi min­ul­ta? Tuo­hon mah­tuu kar­tan mukaan reip­paasti lisärak­en­tamista ilman mitään katu­jen kaven­tamista koko välille Paciuk­senkatu — Haa­gan liiken­neympyrä. Vilkaise sel­l­aista paikkati­etoa, joka sisältää myös yksit­täiset raken­nuk­set eikä vain raken­net­tu­ja kortteleita.

    Kun kaavoihin merk­itään liian vähän paikoi­tusti­laa, kuten Helsingis­sä on tapana, pää­sevät gryn­der­it rahas­ta­maan helpol­la. Paljon tuot­tavam­paa on myy­dä yksi 10 000€:n autopaik­ka 40 000€:lla, kuin myy­dä neljä paikkaa oikeaan hin­taan. Jos en tietäisi, ettei Suomes­sa ole kor­rup­tio­ta, niin epäil­isin väärinkaavoitus­ta tahalliseksi. 😉

  41. Kalle: “Helsin­ki ei kestä enem­pää työ­paikkaka­toa keskustasta..”

    Kyl­lä kestää. Riip­puu tietysti vähän mitä keskustal­la tarkoite­taan, mut­ta län­simetro laa­jen­taa keskus­taa työ­paikkamielessä län­teen, ja toiv­ot­tavasti Pis­ara aikanaan Pasi­laan. Kan­takaupungista kat­soen Espoo on huo­mat­tavasti luon­te­vam­paa työssäkäyn­tialuet­ta kuin vaikka­pa Itä- tai Pohjois-Helsinki.

    Keskus­ta on luon­te­va paik­ka per­in­teisille kulut­ta­japalveluille ja hotel­li­ma­joituk­selle, eivätkä ne ole lähdössä yhtään mihinkään. Toimis­tot lähtevät yksi ker­ral­laan, yleen­sä jon­nekin Län­siväylän vaikutuspiiriin. 

    Työ­paikko­jen sijoit­tumises­sa ei oikeas­t­aan ole ongel­maa, toimis­toalueet keskit­tyvät markki­noiden ohjaa­mana, mut­ta asun­to­jen keskit­tymisessä kaavoit­ta­ja potkii tutkain­ta vas­taan niin Ara­bi­an­ran­nas­sa, Jätkäsaa­res­sa kuin Her­ne­saa­res­sakin. Tpyy­lu­o­man mainit­se­mat vaa­timuk­set pysäköin­tipaikoista ja suju­vas­ta liiken­teestä ovat rel­e­vant­te­ja niin pitkään kun mukavaa vai­h­toe­htoa oma­lle autolle ei ole eli kun käytän­nössä julki­nen liikenne tarkoit­taa inte­groima­ton­ta pin­tali­iken­net­tä. Tämä johtaa ikävään pat­ti­ti­lanteeseen kun kun­nol­lista julk­ista liiken­net­tä ei saa­da, kun ei voi­da rak­en­taa riit­tävän tiivi­isti, kos­ka ei-houkut­tel­e­va julki­nen liikenne edel­lyt­tää riit­tävää tilankäyt­töä yksityisautoille.

  42. Kari, erit­täin samaa mieltä. Tot­ta kai ihmisille tulee suo­da mah­dol­lisu­us muut­taa väl­jem­mille vesille lap­sien kanssa. Mut­ta kan­takaupunkia tulisi laa­jen­taa siinä määrin, että mah­dol­lisim­man moni kaupunki­in halu­a­va sinne mahtuisi. 

    Noista ehdo­tuk­sista samaa mieltä: Konkreet­tisi­na esimerkkeinä (huom. Osmo, saa ryöstää ja ehdot­taa) vaikka­pa Koske­lantien molem­min puolin (Intiankadun ja Val­imon­tien välis­sä) pis­te­talo­jen ja tien väli­in voisi rak­en­taa Koske­lantien suun­taista ‘muuria’ siten, että nämä tek­i­sivät pihoista puolisul­jet­tu­ja. Nykyiset asukkaatkin oli­si­vat luul­tavasti iloisia, kun uudet raken­nuk­set peit­täi­sivät vilkkaasti liiken­nöi­dyn kadun metelin ja pihoille olisi help­poa päästää lapset nyky­istä vapaammin.

  43. Osmo, pahoit­telu­ni; min­un virhe. Tarkoi­tus oli sanoa kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­to eikä lau­takun­ta. Viras­ton viralli­nen tuotan­to (esim. Otson linkkaa­mat) vieläkin sanovat syyk­si sen, että ihmiset “halu­a­vat” muut­taa kauem­mak­si. Voisi pistää noot­tia viras­tolle, että muut­ta­vat seli­tyk­set vas­taa­maan todellisuutta.

  44. Kalle, yleen­sä se on niin päin että gryn­deri valit­taa että mik­si hänen pitää rak­en­taa niin paljon parkkipaikko­ja, esimerkik­si sil­loin kun toimis­to­talo­ja yritetään muut­taa asun­noik­si niin kom­pas­tuskivi on usein se että kaupun­ki vaatii raken­nut­ta­jaa tekemään lisää kalli­ita autopaikko­ja. Kun ei niitä saa myy­tyä edes omakustannehintaan.

  45. Kalle: oikotieltä kat­soen kalleim­mat paikat Lep­pä­suonkadul­la tosi­aankin oli­vat 40ke, mut­ta keski­hin­ta on paljon vähem­män, ehkä 20ke.

    Pari Hin­taes­imerk­ki:

    Laut­tasaari: 9 200€ http://www2.oikotie.fi/tontit+maatilat+autopaikat/autopaikka/lauttasaari/helsinki/1956687
    Pasi­la: 15 000€ http://www2.oikotie.fi/tontit+maatilat+autopaikat/autotalli/pasila/helsinki/1537874
    Vallila: 22 000€ http://www2.oikotie.fi/tontit+maatilat+autopaikat/autotalli/vallila/helsinki/1909266
    Lep­pä­suonkatu, 40 000e http://www2.oikotie.fi/tontit+maatilat+autopaikat/autotalli/etu‑t%F6%F6l%F6/helsinki/1605100

    Jokainen noista paikoista kuitenkin mak­saa sen 30 000–50 000€ rak­en­taa, eikä siinä edes ole vielä mukana vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­ta, että mitä mitä muu­ta samaan tilaan voisi rak­en­taa. Lep­pä­suonkadul­la kel­lar­i­ti­lakin on arvokas­ta, sinne saisi vaik­ka opiske­li­jakir­jas­toa tms, jota naa­purin kel­lareis­sa on.

    Minus­ta vaikut­taa siis kovasti, että parkkipaikko­ja pakko­raken­nute­taan liikaa suurim­paan osaan kaupunkia, kun ne eivät mene kus­tan­nuk­sia vas­taavaan hin­taan kaupaksi.

  46. “Isom­pia asun­to­ja Helsinki­in halu­taan, jot­ta kaupungis­sa säi­ly­isi väestön tas­apaino, ettei siitä tulisi pelkkää opiske­li­joiden ja sinkku­jen hotellia.”

    Helsinki­in ei halu­ta yksiöitä, kos­ka yksiöa­sukkaat ovat köy­hiä. Isos­sa kak­sios­sa asu­va sinkkuinsinööri ei olisi ongelma.

  47. Otso: “…Jokainen noista paikoista kuitenkin mak­saa sen 30 000–50 000€ rakentaa…”

    En vieläkään tarvitse mar­morista lat­ti­aa, aitoa kristal­likru­unua ja kul­lat­tu­ja helo­ja auto­tal­li­i­ni. Myöskään silkkiver­hoilu ei ole mielestäni tarpeelli­nen auto­tallis­sa. 😀 😀 😀 Muuten et saa hin­taa noin korkealle, tuskin noil­lakaan varusteil­la. Auto­tal­li­paik­ka on syn­nyt­tävä alle 10 000€:lla tai vai­hde­taan gryn­der­iä — tai mielum­min kaavoittajaa. 😉

    Mut­ta kuten tiedämme, rak­en­ta­mal­la liian vähän paikko­ja, pääsee gryn­deri rahas­ta­maan ihmisiä. Kun kysyy gryn­der­iltä hin­taa, niin aivan var­masti saa vas­tauk­sen: ei ole kan­nat­tavaa, mak­saa hirveästi ja tarvi­taan kun­nan tukea. En minäkään ker­toisi todel­lista hin­taa tuos­sa tapauksessa. 😉

    1. kalle voi ihan rauhas­sa tehdä tar­jouk­sen 10 000 euron auto­laikko­jen rak­en­tamis­es­ta. jos tuol­la hin­nal­la onnis­tuu, kysyjiä tulee paljon.

  48. Otso, tärkein vai­h­toe­htoiskus­tan­nus muuten kel­lar­i­paikoil­la on katu­var­sien liiketi­lat. Yksi tut­tu arkkite­hti ker­toi, että yksi tärkeä syy siihen, ettei näitä nykyään valmis­te­ta, on se, että autopaikat ja kel­larikomerot ja muu kaupun­gin säädök­sien vaa­ti­ma vie aika tarkkaan kak­si ker­rosta tilaa. Näin autot vievät kel­lar­in ja komerot poh­jak­er­roksen, eikä tilaa jää enää liikehuoneistoille.

    Ylimääräisen kel­larik­er­roksen rak­en­t­a­mi­nen a) mak­saa lisää rahaa ja b) ei vält­tämät­tä ole mah­dol­lista kaupun­gin maanalaisen reikäju­us­ton takia.

  49. Niin siitä huopalah­den­tien leven­nyk­ses­tä munkkivuoren kohdal­la, kyseessä oli turhan kaven­nuk­sen pois­t­a­mi­nen , nyt pää­sevät autot parem­min ryh­mit­tymään Turun väylälle. Pul­lonkaula­han oli vain 10 metriä pitkä. On se kum­ma että ihmi­sisen pitää liiotel­la kaikkea ja lop­pu­pelis­sä suju­vam­mas­ta liiken­teestä hyö­tyy eniten sil­lä koh­ta bus­sili­ikenne. Vihdin tien kohdan leven­nys pitu­us n. 1km , turha siihen jät­tää pul­lonkaulaa. Sama­han se kos­kee myös koko kehää kohdis­sa mis­sä on val­oristeyk­set, mis­sään muual­la län­siEu­roopas­sa pääkaupun­gin kehätiel­lä ei ole tasoristeyk­siä, ne pitäisi kieltää jo ympäristösy­istä. Eikö vihreil­lä hälytä se että mikä lisäpäästö “turhista” pysäyk­sistä tulee liiken­nemäärän ollessa 50000 autoa/day

Vastaa käyttäjälle MIVa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.