Pelastaako Kreikka euromaat?

Euroopan talouske­hi­tys­tä ajatellen Euro olisi pitänyt ajat sit­ten devalvoi­da. Euron arvo on aivan liian korkea, mikä on viemässä esimerkik­si konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta Suomes­ta. Kel­lu­vaa val­u­ut­taa vain on vähän vaikea devalvoida.

Euroopan keskus­pank­ki on pitänyt liian tarkkaa huol­ta inflaa­tios­ta. Se että euro­maid­en inflaa­tio-odotuk­set ovat pienem­mät kuin esimerkik­si Yhdys­val­to­jen, kap­i­tal­isoituu euron arvoon ennenaikaises­ti. Nykyi­nen kurssi vas­taa oikea­ta kurssia joskus tule­vaisu­udessa. Se on Euro­maille pahaksi.

Kreik­ka näyt­tää löytäneen oivan keinon järkevöit­tää euron kurssia. Espan­ja, Por­tu­gal ja Irlan­ti anta­vat Kreikalle hyvää sivus­tatukea. Suo­ma­lainen teol­lisu­us kiittää.

180 vastausta artikkeliin “Pelastaako Kreikka euromaat?”

  1. Matkailumaalle on tärkeää olla hal­pa ja jos Englan­nin pun­ta tai Ruotsin kru­unu on hal­pa niin matkus­tus euro­mai­hin vähenee.

    Kreikan kansa­t­aloud­es­ta 18 pros­ent­tia tulee matkailus­ta. Viime vuon­na matkail­i­joiden määrä las­ki yli kymme­nen pros­ent­tia — ja per­in­teis­es­ti suurin eniten ollut brittejä. 

    Euro on kallis instru­ment­ti. Sitä se on myös Suomelle. Taitaa Kreikalle olla ain­oa ratkaisu luop­ua koko eurosta.

  2. Euroa painaa myös se, että myös Espan­jan työt­tömyys­lu­vut ovat tosi surkeat. Viral­liset luvut eivät tosin tai­da ker­toa täyt­tä totuutta.

    Espan­jas­sa työvoimaa on siir­tynyt suuret määrät pimeille markki­noille, mikä ylim­i­toit­taa viral­liset työt­tömyys­lu­vut. Siis kiit­täkämme myös Espan­jan pimeitä työvoimamarkkinoita.

    Kreik­ka on aika pieni talous, joten Espan­jan vaiku­tus lie­nee suurempi.

  3. Osmo:

    Kel­lu­vaa val­u­ut­taa vain on vähän vaikea devalvoida.

    Jos tarkoi­tat, että setelien painami­nen on vaikeaa sille taholle, joka omis­taa setelipain­ot, niin sit­ten ehkä.

    Kaikkial­la muual­la kuin Hölmölässä devalvoimi­nen on lapsel­lisen help­poa. Painaa vaan rahaa ja alkaa osta­maan mui­ta val­u­ut­to­ja (tai kul­taa tai velka­pa­pere­i­ta tai mitä tahansa…). Jos ei rupea rahan arvo laske­maan, niin ei hätää, sit­ten omis­te­taan kaikkien muiden maid­en val­u­ut­ta (kaik­ki maail­man kul­ta, kaik­ki velka­pa­per­it jne.)

    Oot toki oike­as­sa, että EKP on pitänyt euron arvoa aivan liian korkeal­la (tehnyt samat virheet kuin FED).

    Silti Kreikan pelas­t­a­mi­nen on type­r­ää. Se tarkoit­taa, että kaikil­la rahali­itossa ole­vien maid­en poli­itikoil­la on kan­nus­timet tuh­la­ta kansalais­ten rahat sirkushu­vei­hin ja sit­ten vaan odot­taa, että rikkaam­mat val­tiot tule­vat apuun.

    Ei pitäisi tehdä päätök­siä, jot­ka johta­vat pitkäl­lä tähtäimel­lä suuri­in ongelmiin…

  4. Kyl­lä euron arvo saadaan alem­mak­si, ohjausko­rot ovat nyt 1.00 %, on siinä vähän varaa laskea. 

    Samal­la asun­to­lain­o­jen korkoku­lut saataisi­in alem­mak­si ettei tarvit­sisi tuo­ta pros­ent­ti­akaan mak­saa (siis 3 kk euri­bor 0.668 + mar­gin­aali 0.3–0.4 %. Moni käyt­tää myös 1 kk euri­bori­in sidot­tua lainaa, viiteko­rkona alem­pi kuin tuos­sa 3 kk:n euriborissa).

  5. Olen eri mieltä. 

    Pitkäl­lä tähtäimel­lä euron tarkoituk­se­na on kor­va­ta dol­lari maail­mankau­pan pää­val­u­ut­tana. Tämä on mah­dol­lista vain, jos euro pysyy vah­vana ja säi­lyt­tää arvonsa. 

    Nyky­isin esimerkik­si öljykaup­paa käy­dään dol­lareis­sa. Tämä johtuu siitä, että öljyn myyjät luot­ta­vat dol­lar­in pitävän parhait­en arvon­sa maail­man val­u­u­toista. Niin­pä öljy­tuot­to­jen sit­o­mi­nen dol­lari­in on hei­dän näkökul­mas­ta luon­te­vaa ja antaa mah­dol­lisim­man vakaan poh­jat jatku­valle kaupalle. 

    Mikäli euro kor­vaisi dol­lar­in ener­giakau­pas­sa, hyö­ty­isi EU tästä suun­nat­tomasti. Ensin­näkin EKP tek­isi selvää rahaa painaes­saan markki­noille sen kaipaa­maa val­u­ut­taa. Toisek­si euroalueen käymä kaup­pa öljystä/maakaasusta yms. olisi immuu­ni val­u­ut­takurssien keinahteluille. 

    Lisäk­si voisimme olet­taa, että kun eurosta on tul­lut maail­mankau­pan pää­val­u­ut­ta, kaik­ki euro­maid­en otta­mat lainat sidot­taisi­in euroon. Tämä loisi vakaan ja tur­val­lisen poh­jat kansantaloudelle.

    Kan­nat­taa myös muis­taa, että val­u­u­tan devalvoimi­nen on aina tulon­si­ir­to kulut­ta­jil­ta (ja koti­markki­noil­la toimivil­ta yri­tyk­siltä) vien­tiyri­tyk­sille. Ja markki­noil­la lop­putu­los on joka tapauk­ses­sa sama: kun val­u­ut­ta menet­tää arvoaan eli ostovoimaansa, työn­tek­i­jät vain vaati­si­vat suurem­pia palkanko­ro­tuk­sia, jol­loin inflaa­tio lop­ul­ta söisi devalvoin­nista koituneet edut viennissä.

  6. Osmos­ta on siis hieno asia että kaik­ki euroop­plaiset joil­la vielä on jäl­jel­lä säästöjä, joutu­vat sijoit­ta­maan ne ulko­maille deval­vaa­tion pelos­sa? Deval­vaa­tio ei todel­lakaan ole toiv­ot­ta­va ratkaisu.

    Mut­ta kos­ka Aasian kil­pailukyky (muis­ta­han meille ei ole niinkään huol­ta) ei perus­tu parem­paan tuot­tavu­u­teen ja osaamiseen vaan orjatyöhön ja olemat­tomaan sosi­aal­i­tur­vaan, olisi EU:n syytä perus­taa Brys­seli­in “Aasian sosi­aali- ja eläke­tur­vara­has­to” ja ryhtyä sinne keräämään EU:hun tuo­tu­jen tuot­tei­den arvos­ta las­ket­tavaa sosi­aal­i­tur­va­mak­sua, joka vas­taa vaikka­pa Euroopan keskitasoa. 

    Näin voimme kan­nus­taa ko. mai­ta innovoin­ti­in ja työolo­jen kehit­tämiseen. Rahas­to voidaan luovut­taa pois sit­ten kun ko. mais­sa on Euroopan kaltainen sosiaaliturva.

    1. Euro on revalvoitunut suh­teessxa dol­lari­in aivan kohtu­ut­tomasti. M;iksi arvon palau­tu­mi­nen ennalleen olisi jotenkin väärin säästäjiä kohtaan? Mut­ta jos säästäjät alka­vat kiivasti vai­h­taa euro­jaan dol­larei­hin, niin oikein hyvä — siis sille Euron yliarvostukselle. 

  7. Ruot­salaiset oli­vat jälleen viisaampia näil­lä leveysasteilla
    Jenkit paina­vat kovaa kyytiä seteleitä “velan maksuun”.
    Kysymys kuu­luukin. Voiko val­tiot men­nä konkurssiin?

  8. Deval­vaa­tio olisi väärää poli­ti­ikkaa, kos­ka se heiken­täisi ihmis­ten ostovoimaa. Häviäjä olisi siis palka­nsaa­ja. Ja palka­nsaa­jana en hyväksy tätä.

  9. Ei deval­vaa­tio ole asia joka val­i­taan kun kurssi kel­luu. Meinaatko Juha, että palka­nsaa­ja voitaa kun fir­ma häviää? Et siis hyväksy, että teet työtä liian kalli­il­la, ja muut eivät suos­tu siitä mak­samaan? Elämme markki­na­t­aloudessa. Mihin perus­tuu käsi­tys, että euro revalvoitunut kohtu­ut­tomasti suh­teessa dol­lari­in? Tehkäämme valuuttakauppaa.

  10. Re: Juha kir­joit­ti 11.2.2010 kel­lo 20:07

    Deval­vaa­tio olisi väärää poli­ti­ikkaa, kos­ka se heiken­täisi ihmis­ten ostovoimaa. Häviäjä olisi siis palka­nsaa­ja. Ja palka­nsaa­jana en hyväksy tätä.

    Vai­h­toe­hdok­si siis jää sin­un statuk­sesi muu­t­a­mi­nen työt­tömäk­si Ja työt­tömänä hyväksyt sen että että palkko­ja ei alenneta.

  11. Mitä EKP olisi oikeas­t­aan voin­ut tehdä? Val­u­ut­tain­ter­ven­tioi­ta? Jos Dol­lari sukeltaa euroon näh­den FED:in rahapoli­ti­ikan seu­rauk­se­na ja Euroopas­sa ollaan sitä mieltä että euron pitää seu­ra­ta, niin sehän sama kuin että FED määrää myös euroalueen rahapoli­ti­ikas­ta. Sil­lä ero­tuk­sel­la, että korkopoli­ti­ikan sijaan täy­tyy käyt­tää enämpi hehtaaripyssyjä kuten valuuttaostoja. 

    Raha­jär­jestelmän säätämi­nen on erit­täin han­kalaa ja eri­tyisen han­kalaa sil­lä on säätää mon­taa asi­aa yhtä aikaa. 

    Deval­vaa­tion tms. teho perus­tuu jäykkyyk­si­in, eli siihen, että ennen deval­vaa­tio­ta tehdyt sopimuk­set ovat voimas­sa myös sen jäl­keen, vaik­ka tosi­asi­as­sa rahan arvo on muut­tunut. Deval­vaa­tio on siis keino muut­taa sopimusten sisältöä muut­ta­mat­ta niiden sanamuotoa.

  12. Palkko­ja voidaan huonos­ti kan­nat­tavis­sa yri­tyk­sis­sä alen­taa myös ilman deval­vaa­tio­ta. Tämä on eri asia.

    Ei Deval­vaa­ti­olle!

  13. Esimerkik­si Sto­ra Enso on sulkenut Suomes­ta tehtai­ta ja keskit­tänyt tuotan­toaan Ruot­si­in vah­van euron vuoksi. 

    Mut­ta jotenkin tun­tuu, että toim­i­tusjo­hta­ja Karvi­nen on aikamoinen hätä­housu, joka päät­tää iso­ja asioi­ta hyvin lyhyen tähtäi­men näkymil­lä. Mielestäni Karvi­nen on ylireakoimal­la tuot­tanut Suomelle turhan paljon työttömiä.

    Ruotsin kru­unu on vahvis­tunut merkit­tävästi suh­teessa euroon ja päätök­sen­tekoti­lanne näyt­tää jo nyt aivan toiselta.

  14. Art­turi: “Jos tarkoi­tat, että setelien painami­nen on vaikeaa sille taholle, joka omis­taa setelipain­ot, niin sit­ten ehkä.”

    Setelien painami­nen on kyl­lä niin ´last cen­tu­ry´, paljonko­han siitä, mitä rahak­si nykyään kut­su­taan, on käteisenä olemassa?

    Kun euro tuli, itket­ti­in sitä, kun sen arvo las­ki liian alas — nyt itketään sitä, että se on liian korkea ja nyt uusim­pana ilmiönä sitä, että se voi taas laskea.
    Jos nyt todel­la kävisi niin, että euro lask­isi esim. suh­teessa dol­lari­in, se olisi tietysti eri­no­mainen asia kahdes­ta syys­tä: 1. ja tärkein, se osoit­taisi, että USAn talous olisi elpymässä ja siel­lä ilmenisi kysyn­tää sekä 2. Euroopan kil­pailukyky paran­tu­isi suh­teessa USA­han. Mut­ta entä suh­teessa kaikki­in mui­hin? Kiina?

  15. Inflaa­tio­ta ei tul­la hel­posti emus­sa lisäämään, kos­ka ekp:n puhe­lin­nu­meroi­ta ei työt­tömille ja velka­an­tuneille ole jaet­tu. Sitä pait­si velko­jien edun vas­tainen toim­inta olisi poli­ti­ikkaa, työt­tömien tekem­i­nen on luonnonlaki.

  16. Mitä hyö­tyä deval­vaa­tios­ta muka olisi? Sen vaiku­tuk­set hin­tak­il­pailukykyyn on kuitenkin nykyisel­lä sopimusjär­jestelmäl­lä ulos­mi­tat­tu noin vuo­den tai kah­den sisäl­lä, lop­putu­lok­se­na vain per­in­teinen inlfaatio-devalvaatiokierre.

    Kyl­lä teol­lisu­u­den pitäisi opetel­la pitämään jonk­in­sortin palkka­malt­ti, vaik­ka sit­ten seisot­ta­mal­la tehtaisen sen puolisen vuot­ta lakossa.

  17. Ric­ca­do:

    Ei deval­vaa­tio ole asia joka val­i­taan kun kurssi kelluu. 

    Tot­takai se on. Keskus­pank­ki voi luo­da rahaa tyhjästä. Kun se tekee näin, niin rahan arvo las­kee -> devalvoituu.

    tiedemies:

    Mitä EKP olisi oikeas­t­aan voin­ut tehdä?

    Tämä lista ei ole kaiken kat­ta­va, mut­ta tässä on joitakin toimia:

    1. alkaa per­iä korkoa ylimääräi­sistä reserveistä

    2. Laskea liik­keelle enem­män rahaa

    3. Aset­taa NBKT-lev­el-tavoite, eli siis vakaut­taa NBKT:n odotukset.

    Dol­lari sukeltaa euroon näh­den FED:in rahapoli­ti­ikan seu­rauk­se­na ja Euroopas­sa ollaan sitä mieltä että euron pitää seu­ra­ta, niin sehän sama kuin että FED määrää myös euroalueen rahapolitiikasta.

    No tämä olisikin hölmöä, jos Euroopas­sa oltaisi­in tätä mieltä. Fik­sua on sen sijaan sanoa, että Euroopas­sa on liian tiuk­ka rahapoli­ti­ik­ka, kun 10 % ihmi­sistä on työt­tömänä ja että tämän voi havai­ta esim. siitä, että mei­dän val­u­u­tan arvo kas­vaa, vaik­ka resursse­ja on ihan hul­lu­na käyttämättä.

    Sil­lä ero­tuk­sel­la, että korkopoli­ti­ikan sijaan täy­tyy käyt­tää enämpi hehtaaripyssyjä kuten valuuttaostoja.

    Muuten hyvä, mut­ta rahan laskem­i­nen liik­keelle ei ole hehtaaripyssy. EKP:n aset­ta­ma korko sen sijaan on pelkkä tavoite, ei mikään instrumentti.

    Raha­jär­jestelmän säätämi­nen on erit­täin han­kalaa ja eri­tyisen han­kalaa sil­lä on säätää mon­taa asi­aa yhtä aikaa.

    No niin näyt­tää ole­van, kun EKP, BOJ ja FED mäheltävät koko ajan men­emään. Ei se kyl­lä peri­aat­teessa ole mitenkään vaikeaa.

    Deval­vaa­tion tms. teho perus­tuu jäykkyyk­si­in, eli siihen, että ennen deval­vaa­tio­ta tehdyt sopimuk­set ovat voimas­sa myös sen jäl­keen, vaik­ka tosi­asi­as­sa rahan arvo on muut­tunut. Deval­vaa­tio on siis keino muut­taa sopimusten sisältöä muut­ta­mat­ta niiden sanamuotoa.

    Tai toinen tapa sanoa sama asia: Sopimuk­set on tehty tietyin tule­vaisu­u­den odotuksin. Keskus­pankin pitäisi vakaut­taa nämä tule­vaisu­u­den odotuk­set mah­dol­lisim­man hyvin. Jos se antaa niiden muut­tua voimakkaasti sopimusten sisältö muut­tuu, vaik­ka niiden sum­mat ja sana­muodot eivät muut­tuisikaan. Sik­si deval­vaa­tio on nyt erit­täin tarpeel­lista, kun NBKT on jäl­jessä trendiä jotain 15%.

    Juha:

    Palkko­ja voidaan huonos­ti kan­nat­tavis­sa yri­tyk­sis­sä alen­taa myös ilman devalvaatiota.

    No niiden alen­t­a­mi­nen ei ole kovin real­is­tista, joten deval­vaa­tio on kivut­tomampi tapa laskea palkkoja.

    Raimo K:

    paljonko­han siitä, mitä rahak­si nykyään kut­su­taan, on käteisenä olemassa?

    Mitä väliä?

    Sylvesteri:

    Mitä hyö­tyä deval­vaa­tios­ta muka olisi?

    Sitä, että NBKT palaisi takaisin trendikäyrälleen ja ihmiset pää­si­sivät töi­hin. Se ei hait­taa tip­paakaan, että deval­vaa­tion vaiku­tuk­set häviävät paris­sa vuodessa, kos­ka sen tarkoi­tus on sopeut­taa hin­nat nyt, ei tulevaisuudessa.

    Kyl­lä teol­lisu­u­den pitäisi opetel­la pitämään jonk­in­sortin palkka­malt­ti, vaik­ka sit­ten seisot­ta­mal­la tehtaisen sen puolisen vuot­ta lakossa.

    No kai se nyt osa­taankin, mut­ta jos tule­vaisu­u­den näkymät muut­tuvat nopeasti, niin van­hat sopimuk­set ovat ymmär­ret­tävästi ylim­i­toitet­tu­ja. Niitä pitäisi neu­votel­la alem­mak­si, mut­ta helpom­paa on vaan devalvoida.

    Resurssien seisot­ta­mi­nen käyt­tämät­tä on typerää.

  18. Fik­sua on sen sijaan sanoa, että Euroopas­sa on liian tiuk­ka rahapoli­ti­ik­ka, kun 10 % ihmi­sistä on työt­tömänä ja että tämän voi havai­ta esim. siitä, että mei­dän val­u­u­tan arvo kas­vaa, vaik­ka resursse­ja on ihan hul­lu­na käyt­tämät­tä.

    Val­u­u­tan arvo “kas­vaa”, kos­ka dol­lare­i­ta ja sen johdan­naisia, kuten Kiinan RMB:tä paine­taan laik­ka punaise­na lisää. 

    (Tässä asetel­mas­sa on jotain herkullista, kun Art­turi ajaa voimakkaam­paa key­ne­siläistä rahapoli­ti­ikkaa ja minä puo­lus­tan “tiukem­paa” korkopolitiikkaa.)

    Euroopan ongel­mat eivät johdu (pelkästään) vah­vas­ta eurosta. Sen­si­jaan val­u­ut­tapoli­ti­ik­ka — ero­tuk­se­na inflaa­tio­tar­getista — efek­ti­ivis­es­ti estää muiden ongelmien kor­jaamisen. USA:n dol­lari on ollut ja oikeas­t­aan yhä on yliar­vostet­tu taval­la, jota teo­ri­at eivät oikein selitä: rahaa on las­ket­tu liik­keelle, vai­h­to­tase on ollut pos­ket­toman ali­jäämäi­nen jne. Ero selit­tyy toden­näköis­es­ti sil­lä, että a) dol­lari on ollut de fac­to maail­man­val­u­ut­ta ja b) USA:n sisä­markki­nat ovat niin mas­si­iviset ver­rat­tuna sen ulko­maankaup­paan ja c) Kiinalaiset ovat paina­neet inflaa­tio­ta alas tekemäl­lä kaiken niin halvalla. 

    Muuten hyvä, mut­ta rahan laskem­i­nen liik­keelle ei ole hehtaaripyssy.

    Korkopoli­ti­ikkaa tehdessä rahaa las­ke­taan liik­keelle lainaa­mal­la tai osta­mal­la velka­kir­jo­ja korkotähtäi­men määräämään hin­taan. Se on koko­lail­la eri asia kuin tois­t­en rahan ost­a­mi­nen paina­mal­la omaa rahaa; lain­oista saa ainakin jotain takaisin. Raha on pelkkää paperia. 

    Edes “quan­ti­ta­tive eas­ing”, siis se, että keskus­pank­ki ostaa yksi­ty­is­ten arvopa­pere­i­ta tasoitel­lak­seen rahamarkki­noiden riskikra­pu­laa, ei ole saman­lainen hehtaaripyssy.

    1. On kuitenkin niin, että reaal­i­talout­ta ajatellen euron vai­h­tokurssi dol­lari­in on väärä. Oikea val­u­ut­takurssi on sel­l­ainen, joka osa­puilleen tasaa vien­tisek­torin tuotan­tokus­tan­nuk­set maid­en välillä.

  19. Tiedemies: No siis en mä nyt oo sitä mieltä, että mei­dän pitäs alkaa osta­maan dol­lare­i­ta, vaan sitä mieltä, että EKP:llä ei oo tarpeeks löysä rahapoli­ti­ik­ka, kos­ka NBKT on hirveesti alle trendin. (Tai inflaa­tio on alle trendin, ihan miten sen haluu sanoo…) Tämän seu­rauk­se­na, jos inflaa­tiotren­di kurot­tas kiin­ni, niin myös euron ulkoinen arvo laskis.

    Eli siis mä en väitä, että rahapoli­ti­ikkaa pitäs noin yleen­sä tehdä silleen, että ostel­laan tois­t­en val­u­ut­to­ja. Mä vaan sanon, että EKP:llä on kaik­ki väli­neet luo­da inflaa­tioo. (Toki on parem­pi ostaa ekana laina­pa­pere­i­ta. Mut­ta jos jostain kum­man syys­tä kävis niin, että EKP ostais kaik­ki maail­man laina­pa­per­it ja silti ei inflaa­tioo alkas syn­tyyn, niin sit voi siir­tyä niistä lain­oista val­u­u­tan ostamiseen…)

    Ongel­mat eivät tietenkään johdu pelkästään väärästä rahapoli­ti­ikas­ta, mut­ta 80% ongelmista kyl­lä johtuu juuri siitä. (Siis tässä taantumassa)

  20. Jos EKP olisi tarkem­min nou­dat­tanut omaa man­daat­ti­aan ja pitänyt euroalueen inflaa­tion 2 % tun­tu­mas­sa, euron vai­h­tokurssikin olisi toden­näköis­es­ti ollut alempi. 

    Täl­laisi­na poikkeuk­sel­lisi­na aikoina talouden ohjaami­nen on kuitenkin poikkeuk­sel­lisen vaikeaa, enkä sik­si ihmettele, että inflaa­tio on tavoitet­ta hitaampaa. 

    Hom­ma tasoit­tunee sil­lä, että EKP kiristää rahapoli­ti­ikkaa FED:iä hitaam­min. Turhaa olisi pakot­taa tavoitet­ta hitaampi inflaa­tio reaal­i­talouden kustannuksella.

  21. Arttu:“No niiden alen­t­a­mi­nen ei ole kovin real­is­tista, joten deval­vaa­tio on kivut­tomampi tapa laskea palkkoja.”

    Ei pidä paikkaansa. Deval­vaa­tio rankaisee myös niitä palka­nsaa­jia, joiden fir­moil­la menee hyvin. Se ei siis ole “kivut­tomampi” vaihtoehto.

    1. Juha puhuu Euron kurssista ikään kuin se olisi ollut kiin­teä. Euro­han on revalvoitunut huo­mat­tavasti viime vfu­osien aikana. Onko revalvoitu­mi­nen sit­ten hyvä asia? Pitäisikö kurssi samantien kym­menker­tais­taa? Mitä vikaa oli euron kurssis­sa muu­ta­va vuosi sit­ten? Mik­si kurssi ei saisi nor­mal­isoitua entiselle tasolleen- tai vaikka­pa tasol­la, jos­sa optet­taisi­in huomioon tuos­sa välis­sä toteu­tuneet inflaatiot?

  22. Oikea val­u­ut­takurssi on sel­l­ainen, joka osa­puilleen tasaa vien­tisek­torin tuotan­tokus­tan­nuk­set maid­en välil­lä.

    “Oikea” val­u­ut­takurssi on myös toisaal­ta se, jos­sa ns. inter­est rate-par­i­ty (http://en.wikipedia.org/wiki/Interest_rate_parity) toteu­tuu. Se tarkoit­taa, että ylimääräistä voit­toa ei voi tehdä lainaa­mal­la mata­lan koron val­u­ut­taa ja osta­mal­la korkean koron val­u­ut­taa, kos­ka jos se olisi mah­dol­lista, odotuk­set tule­vista takaisin­vai­h­doista söi­sivät korkean koron val­u­u­tan arvon tarkalleen sitä tah­tia kun korko juok­see. Tämä ei toteudu USD:n ja euron kohdal­la, ja herää kysymys, että mik­si ei toteudu? 

    Yksi vai­h­toe­hto on, että pelätään jotain, mitä dol­lar­ille tehdään tule­vaisu­udessa. Esimerkik­si Kiinan 2.4 biljoo­nan, siis 2400 mil­jardin dol­lar­i­varan­to­ja. Tai Japanin 1000 mil­jardin varantoja. 

    Reaal­i­talouden ongel­ma vai­h­tokurssin suh­teen on, että tuotan­non­tek­i­jät oste­taan euroil­la, mut­ta tuot­teet myy­dään dol­lareil­la. Tuotan­non­tek­i­jöistä tehdyt sopimuk­set ovat pitk­iä, ja niiden hin­to­ja on han­kala neu­votel­la alaspäin. Eri­tyis­es­ti palkko­ja on vaikea neu­votel­la alaspäin, mut­ta toki kyse on myös esimerkik­si siitä, että vieras pääo­ma on euromääräistä. 

    En ole eri mieltä siitä, että kallis euro on näis­sä tilanteis­sa ongel­ma, mut­ta euron arvon pump­paami­nen alaspäin on tulon­si­ir­to velko­jil­ta velal­lisille ja säästäjiltä tuh­laa­jille. Deval­vaa­tiopoli­ti­ikalla on kaiken­laista muu­ta hauskaa tiedos­sa. Esimerkik­si tuon­ti­raa­ka-ainei­den hin­ta nousee. Jo siitä puhumi­nen nos­taa niitä, kos­ka myyjät eivät tee pitk­iä sopimuk­sia euromäärille, jos on uhkana, että euro ryvetetään.

  23. Euro­han on revalvoitunut huo­mat­tavasti viime vuosien aikana.

    Kat­so­taan­pa:
    http://www.ecb.int/stats/exchange/effective/html/index.en.html

    Kymme­nessä vuodessa trade-weight­ed val­u­ut­takurssi on nous­sut reilu 10 pros­ent­tia. Siitä suurin nousu oli vuosien 2000 ja 2005 välil­lä. Vuo­den 2005 alus­ta tämän vuo­den alku­un ero on parisen pros­ent­tia ja alaspäin ollaan menos­sa. Tuol­lais­ten luku­jen pitkän aikavälin vaiku­tuk­set pysyvät täysin hallinnas­sa maltil­lisil­la palkanko­ro­tuk­sil­la yms. Mis­tään mas­si­ivi­sista epä­tas­apain­oista ei ole kyse.

    Luku­ja nos­taa hur­jasti dol­lar­in alamä­ki ja siihen de fac­to kytketyn RMB:n manip­u­loimi­nen alaspäin.

    Sanoin tästä joskus vuo­den 2007 paikkeil­la jotain sen tapaista, että euroalueen rahapoli­ti­ikkaa tul­laan haukku­maan liian kireäk­si seu­raav­ina vuosi­na, mut­ta joko sitä tul­laan kiit­telemään vuo­teen 2020 men­nessä, tai eurosys­tee­mi menee nurin ennen sitä. 

    Korostan, että en ole eri mieltä siitä, että reaaliset vaiku­tuk­set ovat negati­ivisia ainakin lyhyel­lä aikavälil­lä. Toisaal­ta väitän, että mon­e­taristi-uus­lib­er­al­is­tit ovat siinä oike­as­sa, että euroalue tarvit­see vähän matokuuria. 

    Vika ei ole rahapoli­ti­ikan kirey­dessä sanan per­in­teisessä mielessä. Raha on nyt jo hillit­tömän hal­paa, kos­ka sitä saa käytän­nössä kuka tahansa nau­ret­tavil­la koroil­la. Tämä näkyy jo nyt siinä että asun­to­jen hin­nat ovat kään­tyneet takaisin nousu­un ja ovat korkeam­mal­la kuin ikinä, työt­tömyys­lu­vuista huolimatta.

  24. Eihän euron kurssia voi kym­menker­tais­taa vaan euron arvo vs. muut val­u­u­tat määräy­tyy markkinoilla.

    Point­ti on: vah­va euro on kulut­ta­jan ja palka­nsaa­jan etu. kan­nat­taa naut­tia niin kauan kuin voi.

  25. Art­turi ja Tiedemies:
    Entäpä jos tässä onkin mukana jokin talouselämää “suurem­pi” tek­i­jä, esimerkik­si se että USA:lla on maail­man suurin armeija?

    Mis­tä tulee rahan arvon uskot­tavu­us? Siis ihan lop­ullisil­la metreillä.

    Ainakaan minä en usko, että öljykaup­paa käytäisi­in dol­lareil­la siinä määrin kuin tapah­tuu ilman viit­taami­ani realiteettejä.

    Kari

  26. Timo:

    Nyky­isin esimerkik­si öljykaup­paa käy­dään dol­lareis­sa. Tämä johtuu siitä, että öljyn myyjät luot­ta­vat dol­lar­in pitävän parhait­en arvon­sa maail­man val­u­u­toista. Niin­pä öljy­tuot­to­jen sit­o­mi­nen dol­lari­in on hei­dän näkökul­mas­ta luon­te­vaa ja antaa mah­dol­lisim­man vakaan poh­jat jatku­valle kaupalle. 

    Tiedä sys­teemin luon­te­vu­ud­es­ta, mut­ta öljyn myyjät, jot­ka ovat julkises­ti ilmoit­ta­neet aiko­vansa ryhtyä myymään öljyä euro­ja vas­taan ovat tupan­neet pää­tyä amerikkalaisi­in uutisi­in joukko­tuhoa­sei­den kehit­telystä ja total­i­taris­mista syytet­ty­inä ja sen jäl­keen jopa tulleet miehite­tyik­si. Saude­ja ei sen­tään moi­ses­ta ole julkises­ti syytet­ty, mut­ta pres­i­dent­ti Bush teki taan­noin kaut­en­sa lop­ul­la dol­lar­in notkah­taes­sa pikav­isi­itin Sau­di-Ara­bi­aan karkoit­ta­maan sinne pesiy­tyneet ylimääräiset euro­hai­hat­te­lut. Hän lie­nee väläyt­tänyt saudeille jotain muu­ta kuin kulttuurivaihtoa.

    En usko, että euro perustet­ti­in syr­jäyt­tämään dol­lar­ia. Viral­lises­sa litur­gias­sa tietys­tikään moi­ses­ta ei ollut puhet­ta, mut­ta maail­man reser­vival­u­u­tan vai­h­t­a­mi­nen mitenkään äkisti on sen ver­ran kivu­lias­ta hom­maa, että se ei liene ollut keskus­pankkien omis­ta­jienkaan tarkoi­tus. Nyt­tem­min en ihmettelisi, vaik­ka niin käytän­nössä kävisikin. Yhdys­val­lat uppoaa kyl­lä melkoiseen suo­hon, jos se menet­tää mah­dol­lisu­u­den ulos­mi­ta­ta inflaa­tion­sa koko muuhun maailmaan.

  27. Ver­tais­ryh­mien väli­nen kateus.

    Vaik­ka (oma val­u­ut­ta ja) devalvoin­ti on palkan alen­nuk­sia epäoikeu­den­mukaisem­pi ratkaisu, on se poli­it­tis­es­ti helpom­pi hyväksyä, kos­ka palka­nsaa­jien (ja äänestäjien enem­mistön) keskinäiset palkko­jen suh­teet pysyvät muuttumattomina.

    On huo­mat­tavasti helpom­pi luovut­taa suuret määrät tulo­ja ja var­al­lisu­ut­ta ryh­mälle, johon ei samais­tu (kap­i­tal­is­tille) kuin ottaa se ris­ki että toinen palka­nsaa­jaryh­mä onnis­tu­isi saa­maan vähän parem­mat edut kuin oma toimiala.

  28. Juha:

    Ei pidä paikkaansa. Deval­vaa­tio rankaisee myös niitä palka­nsaa­jia, joiden fir­moil­la menee hyvin. Se ei siis ole “kivut­tomampi” vaihtoehto.

    Ei mene noin, kos­ka palkat jous­taa paljon helpom­min ylös- kuin alaspäin. Eli niil­lä aloil­la joil­la on pulaa työvoimas­ta, niin se inflaa­tio siir­tyy palkkoi­hin suht nopeesti. (Ainakin paljon nopeem­min kuin palkat las­kee deflaa­tios­sa.) Tämän voi havai­ta hyvin hel­posti siitä, että meil­lä on työt­tömyys 10%. Se ei johdu siitä, että yht äkkiä ihmiset vaan haluis lomail­la, vaan siitä, että työ­markki­nat ei löy­dä tas­apain­oo kovin nopeesti.

    Tiedemies:euron arvon pump­paami­nen alaspäin on tulon­si­ir­to velko­jil­ta velal­lisille ja säästäjiltä tuhlaajille. 

    Ei. Jos NBKT jää alle trendin se on tulon­si­ir­to velal­lisil­ta velko­jille. Jos NBKT palaute­taan taas trendilleen, niin vääristymät kor­jaan­tuu. Minä en kan­na­ta suurem­paa inflaa­tioi­ta kuin mitä tarvi­taan trendille palaamisek­si. Sinä tun­nut ajat­tel­e­van tätä nyt jotenkin niin, että men­neet ovat men­neitä, eli että jos velal­liset otti­vat 3kk sit­ten takki­in 5%, niin olis silti jotenkin väärin , että ne sais nyt sen takas, kos­ka se olis velko­jil­ta pois.

    Toisaal­ta väitän, että mon­e­taristi-uus­lib­er­al­is­tit ovat siinä oike­as­sa, että euroalue tarvit­see vähän matokuuria.

    Kos­ka me ollaan tehty syn­tiä? Otet­tu liikaa lainaa ja kulutet­tu? Eli perus konservatiivimoralisointii?

    Vika ei ole rahapoli­ti­ikan kirey­dessä sanan per­in­teisessä mielessä.

    Älä tui­jo­ta niitä korko­ja. Ne on pelkkä tavoite, ei instru­ment­ti. Tavoit­teena niis­sä on se huono puoli, että ne ei voi olla negati­iviset, vaik­ka tilanne vaatisikin rutkasti negati­ivisia korko­ja. Noh inflaa­ti­ol­la­han asian sais paikattua… 

    Rahapoli­ti­ik­ka on kireää muuten siinä sanan per­in­teisessä merk­i­tyk­sessä, että keskus­pank­ki ei laske liik­keelle riit­tävästi rahaa, että inflaa­tio pysyis trendi­u­ral­laan. (Ja markki­nat “ennus­ta­vat” alle trendin NBKT:n kasvua)

    Koh­ta var­maan väität, että Weimarin tasaval­las­sa rahapoli­ti­ik­ka, oli tosi tiukkaa, kun korot huiteli jos­sain 20 % tuntumassa…

    Juha:

    Eihän euron kurssia voi kym­menker­tais­taa vaan euron arvo vs. muut val­u­u­tat määräy­tyy markkinoilla.

    Tot­takai voi. Vetää vaan euro­ja pois markki­noil­ta niin kauan, että sen kurssi on kymmenkertaistunut.

    Vah­va euro ei oo kenenkään etu, jos se tarkoit­taa, että meil­lä on 10% ihmi­sistä työttömänä.

  29. On se ihan kauhi­aa, jos esim. jokavuoti­nen ratkiriemukas per­h­elo­mani hiilid­iok­sidis ‑saarelle kallistuisi.

  30. Min­ulle kel­paisi ihan se että EKP edes pitäisi kiin­ni 2% inflaa­tio­tavoit­teesta kumpaankin suun­taan.

    Korostan, että en ole eri mieltä siitä, että reaaliset vaiku­tuk­set ovat negati­ivisia ainakin lyhyel­lä aikavälil­lä. Toisaal­ta väitän, että mon­e­taristi-uus­lib­er­al­is­tit ovat siinä oike­as­sa, että euroalue tarvit­see vähän matokuuria.

    Vika ei ole rahapoli­ti­ikan kirey­dessä sanan per­in­teisessä mielessä. Raha on nyt jo hillit­tömän hal­paa, kos­ka sitä saa käytän­nössä kuka tahansa nau­ret­tavil­la koroilla.

    Her­ra Tiedemies on eksynyt johonkin las­ten­sat­u­un. Rahal­la ei ole mitään esimerkik­si muista val­u­u­toista riip­puma­ton­ta oikeaa hin­taa jol­la se olisi halpa>/i>. Jos tarkoi­tat rahan halpu­udel­la sitä että se aiheut­taa inflaa­tio­ta, niin mis­sä se inflaa­tio on? Se sopeu­tuuko kus­tan­nuk­set suh­teessa kil­paik­i­ja­mai­hin deflaa­ti­ol­la vai deval­vaa­ti­ol­la on sinän­sä yhden­tekevää, jos masok­is­mi on rahapoli­it­tis­es­ti yhdentekevää.

    Lyhytjän­teisen talous­poli­itikan etu on se että pitkissä juok­sus­sa kaik­ki talous­teo­ri­at on kuollei­ta. Talousti­eteen tason huomioon ottaen se että näyt­töä jostain lyhyel­lä aikavälil­lä turmi­ol­lisen talous­poli­ti­ikan pitkän aikavälin teo­reet­ti­sista hyödy­istä jäädään odot­tele­maan on kohtu­u­ton vaatimus.

    Juha:Ei pidä paikkaansa. Deval­vaa­tio rankaisee myös niitä palka­nsaa­jia, joiden fir­moil­la menee hyvin. Se ei siis ole “kivut­tomampi” vaihtoehto.

    Tuo on argu­ment­ti sen puoles­ta ettei deval­vaa­tio ole kivu­ton vai­h­toe­hto, ja sinän­sä täysin paikkansa pitävä, mut­ta niitä palka­nsaa­jia rankaistaan joka tapauk­ses­sa esimerkik­si sitä kaut­ta että suurem­pi työt­tömyysaste nos­taa verotusta.

    Eihän euron kurssia voi kym­menker­tais­taa vaan euron arvo vs. muut val­u­u­tat määräy­tyy markkinoilla.
    Euron kurssin määrää yli­jäämä­maid­en kuten Kiina rahapoli­ti­ik­ka. Kun kurssi on hirtet­ty kiin­ni siihen toiseen kel­lu­vaan val­u­ut­taan eli dol­lari­in, niin ain­oa voi mikä voi jous­taa on euro-dol­lari kurssi.

    Peri­aat­teessa kel­lu­vat vapaasti vai­hdet­ta­vat val­u­u­tat on hyvä asia, käytän­nössä puoli maail­maa vaan ei usko tätä eli manip­u­loi val­u­ut­takursse­ja. Eli tuo peri­aate on irrelevantti.

  31. Artturi:“Tottakai voi. Vetää vaan euro­ja pois markki­noil­ta niin kauan, että sen kurssi on kymmenkertaistunut.”

    Tämä oli var­maan huumoria.…

    Artturi:“Vahva euro ei oo kenenkään etu, jos se tarkoit­taa, että meil­lä on 10% ihmi­sistä työttömänä.”

    Ei tämä johdu vah­vas­ta eurosta. Jos on pakko saa­da ihmisiä heikosti tuot­tavaan työhön, jos­ta työan­ta­jal­la ei ole varaa mak­saa, niin sil­loin palkko­ja voidaan alen­taa euromääräis­es­ti kyseis­ten henkilöi­den ja yri­tys­ten kohdal­la. Tämä on suositelta­va keino sik­si, että hyvil­lä aloil­la työsken­televät eivät joudu kärsimään.

  32. Juha:

    Tämä oli var­maan huumoria….

    Ok. Aloite­taan sit perusasioista: kysyn­tä ja tar­jon­ta. Ne on asioi­ta, jot­ka vaikut­taa hin­toi­hin. Siis ne molem­mat. Siis ei pelkkä kysyn­tä tai pelkkä tar­jon­ta. Vaan molem­mat. Mitä enem­män kysyn­tää sitä korkeam­mat hin­nat. Mitä vähem­män tar­jon­taa sitä korkeam­mat hinnat.

    Rahan markki­nat ovat markki­nat siinä mis­sä mikä tahansa muukin. Mitä enem­män kysyn­tää mitä vähem­mästä määrästä rahaa, sitä korkeam­mat hin­nat. Kos­ka EKP kon­trol­loi suvereenisti liik­keel­lä ole­vien euro­jen määrää (se voi kas­vat­taa tai pienen­tää euro­jen määrää mieli­v­al­tais­es­ti) se kon­trol­loi myös euron arvoa suh­teessa mui­hin valuuttoihin.

    Meil­lä ei ole 10% työt­tömyyt­tä nyt sik­si, että yht’ äkkiä ihmis­ten tuot­tavu­us olisi laskenut jotenkin radikaal­isti. Meil­lä on 10% työt­tömiä sik­si, että meil­lä on liian tiuk­ka rahapolitiikka.

    Sinä jankkaat koko ajan, että palkat jous­ta­vat alaspäin hel­posti, mut­ta mis­sä ovat todis­teet? Miks työ­markki­nat eivät ole jo löytäneet tasapainoa?

    Eikö ole paljon yksinker­taisem­pi seli­tys, että palkat eivät jous­ta kovin nopeasti alaspäin täl­laises­sa kult­tuuris­sa mikä meil­lä on? Kyl­lä se näyt­tää Virossa onnis­tu­van, mut­ta Suomes­sa on kyl­lä tosi harv­inaista, että työ­nan­ta­ja tulee ehdot­ta­maan, että hei leikataans palkkaa 15%, kun NBKT on sen ver­ran alle trendin.

    Se, että NBKT kas­vaa alle trendin tarkoit­taa, että kaikkia palkko­ja pitää laskea sen ver­ran. Ei pelkästään, että jotain palkko­ja pitää laskea. Muuten työt­tömyys lisääntyy.

    Sinä halu­at jostakin syys­tä, että nämä NBKT:n laskus­ta johtu­vat ansiot­tomat voitot jätetään niille, jot­ka ovat saa­neet pitää työ­paikkansa (esim. val­tion virkamiehille, joi­ta ei potki­ta pois taan­tu­mas­sa.) ja velkojille.

  33. Ay-liike ulosmittaa inflatoinnin, tarvitaan sopimusvapaus sanoo:

    Jos “sopimuk­sia muute­taan jäl­keen­päin” devalvoimal­la, ay-liike oppii diskont­taa­maan sen kuten men­nä vuosikym­meninä, ja ollaan inflaatio-deflaatiokierteessä.

    Ay-liik­keen etuoikeudet on lakkautet­ta­va, ehkä sen kartel­li­toim­intakin, ja työn­tek­i­jöi­den pitää saa­da sopia palkois­taan henkilöko­htais­es­ti, jos halu­a­vat. Näin kaik­ki työt­tömät voivat työl­listyä, kun­han saadaan perus­tu­lo taustalle, niin että se kan­nat­taa heille. Työtä löy­tyy niillekin, jot­ka joka tapauk­ses­sa lentävät pois kuolevil­ta aloil­ta tai paikkakun­nil­ta tai vas­ta tule­vat maa­han tai työmarkkinoille.

  34. Asun­to­jen hin­nat — viimeinen oljenkorsi.

    Asun­to­jen ja kiin­teän maan hin­ta meil­lä Euroopas­sa on viimeinen todiste siitä että elin­ta­somme globaalis­sa kil­pailus­sa on edelleen yliv­er­tainen. Se pitää val­u­u­tan arvos­saan ja todis­taa meille että oikeutetusti euroop­palaisel­la työl­lä tehty vasara tai mikä tahansa vim­pain on kak­sikym­men­tä ker­taa kalli­impi kuin Kiinas­sa tehty.

    Jos kiin­teistö­jen hin­nan annetaan vapaasti tasaan­tua globaaleil­la markki­noil­la niin mak­saisiko suo­ma­lainen maaseutu_omakotitalo sata ker­taa enem­män kuin vas­taa­va Indone­si­as­sa. Kun vuo­tuiset ylläpi­tokus­tan­nuk­setkin läm­mi­tyksi­neen ovat aivan eri tasoa.

  35. TM, en ole ihan täysin vaku­ut­tunut siitä että Suomes­sa edes on asun­toku­plaa, rak­en­teel­liset tek­i­jät ml. kaupungis­tu­mi­nen mieti­tyt­tää. Mut­ta joka tapauk­ses­sa, aja­tus että sen takia euroalueel­la tulisi har­joit­taa kireäm­pää rahapoli­ti­ikkaa on kär­päsen ampumista tykil­lä, oikeampi ase olisi korkovähen­nyk­sen kiristäminen.

  36. Art­turi: pistät sano­ja min­un suuhu­ni enkä jak­sa alkaa korjaamaan.….

    Jos et ole hif­fan­nut jo aiem­min, niin ei voi mitään.

  37. En minä väit­tänyt, että rahapoli­ti­ikkaa pitäisi kiristää. Esitin, että hin­to­jen nousua on, se ei vain näy kulut­ta­jahin­tain­dek­sis­sä, kun siihen ei las­ke­ta asun­to­jen hintoja.

    Tässä on nyt jotain kum­mallista. Posi­tio, jota yllä oikeas­t­aan pyrin perustele­maan on, että val­u­ut­takurssi­in on kovin vähän keino­ja puut­tua ja että dol­lar­isuhde ei ole niin suo­ravi­ivainen indikaa­tio kuin näyt­tää, eikä sitä ole myöskään rupla­suhde. Euro on vah­va, en kiistä, mut­ta vahvu­us ei johdu liian kireästä korkopoli­ti­ikas­ta, tai johtuu siitä vain hyvin hyvin vähän, näin väitän.

    Suo­ra val­u­ut­tain­ter­ven­tio näyt­tää minus­ta jotenkin äly­va­paal­ta keinol­ta kor­ja­ta ongel­maa. Sil­lä saadaan aikaan vain se, että keskus­pankin val­u­ut­tavaran­not kas­va­vat. FEDin reak­tio voi hyvin olla sel­l­ainen, että euron nousu­paine ei hel­litä, mut­ta saadaan inflaa­tio­ta. Ja siis pelkkää inflaa­tio­ta, ei sitä hyvää, Philipsin käyrän inflaatiota. 

    10 pros­entin työt­tömyys ei johdu tiukas­ta rahapoli­ti­ikas­ta, kos­ka työt­tömyys ei olisi tul­lut este­tyk­si edes sil­lä, että EKP olisi lähet­tänyt kaikille käteistä. Suomen työt­tömyys johtuu paljolti siitä, että vien­ti­te­ol­lisu­u­den pain­opiste on inve­ston­ti­tavarois­sa ja investoin­nit laa­haa­vat koko pla­nee­tal­la perässä.

  38. Tiedemies:

    Euro on vah­va, en kiistä, mut­ta vahvu­us ei johdu liian kireästä korkopoli­ti­ikas­ta, tai johtuu siitä vain hyvin hyvin vähän, näin väitän.

    häh. Mitä sinä nyt yrität väit­tää? Että euron kurssi ei olisi alem­pi, jos EKP har­joit­taisi löy­sem­pää rahapoli­ti­ikkaa? Eli, että rahamarkki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan vaiku­tus ei päde?

    Sil­lä saadaan aikaan vain se, että keskus­pankin val­u­ut­tavaran­not kasvavat.

    Ja se, että euroopas­sa tuote­tut asi­at ovat halvem­pia euroalueen ulkop­uolel­la, eli siis että niiden kysyn­tä kas­vaa, eli että use­am­mil­la ihmisil­lä on töitä.

    FEDin reak­tio voi hyvin olla sel­l­ainen, että euron nousu­paine ei hel­litä, mut­ta saadaan inflaatiota.

    No tämähän olisi ihan lois­tavaa, jos kävisi niin, että euron arvo ei muut­tuisi, mut­ta meil­lä olisi enem­män euro­ja. Sit­ten­hän niil­lä voisi ostaa enem­män tavaraa ulkomailta.

    Sen lisäks se on myös hyvä jut­tu, että me saatas pelkkää inflaa­tioo. NBKT on selvästi alle trendin. (Kuten on myös inflaa­tio) Se pitää palaut­taa trendille ennen kuin pitää alkaa puhu­maan inflaa­tion haitallisuudesta.

    Ja toi väite siitä, että inflaa­tio ei lisäis tuotan­toa on ihan tuules­ta tem­mat­tu. Ei ne työt­tömäks jääneet ihmiset oo nyt vaan päät­täny, että ne haluu pitää lomaa. 

    10 pros­entin työt­tömyys ei johdu tiukas­ta rahapoli­ti­ikas­ta, kos­ka työt­tömyys ei olisi tul­lut este­tyk­si edes sil­lä, että EKP olisi lähet­tänyt kaikille käteistä.

    Ai miten niin ei olis tul­lu este­tyks? Jos NBKT ei olis rom­ah­tanut 2008, niin mil­lä perus­teel­la näil­lä kaikil­la teol­lisu­u­den aloil­la, joil­la ei oo mitään tekemistä asun­toku­plan kanssa, jengiä olis pitäny potkia pois?

    Suomen työt­tömyys johtuu paljolti siitä, että vien­ti­te­ol­lisu­u­den pain­opiste on inve­ston­ti­tavarois­sa ja investoin­nit laa­haa­vat koko pla­nee­tal­la perässä.

    Joo ja miks ne investoin­nin laa­haa perässä? Siks, että yht’ äkkiä ihmis­ten pref­er­enssit vaan muut­tu ihan toisiks? Vai olisko kysymys sit­tenkin siitä, että NBKT annet­ti­in laskea kuin lehmän häntä?

  39. Tiedemies:“Suomen työt­tömyys johtuu paljolti siitä, että vien­ti­te­ol­lisu­u­den pain­opiste on inve­ston­ti­tavarois­sa ja investoin­nit laa­haa­vat koko pla­nee­tal­la perässä.”

    Näin se on varsinkin konepa­ja- ja tekonolo­gia­te­ol­lisu­u­den osalta. 

    Toinen selit­täjä on se, että paperin hin­nat ovat 2000-luvul­la laske­neet tasolle, jol­la paperin valmis­tus ei oikein enää kan­na­ta Suomes­sa. Lisäk­si paperin alavire vaikut­taa siitä suuresti riip­pu­vaisen suo­ma­laisen kemi­an teol­lisu­u­den kan­nat­tavu­u­teen, sekä muuhun “paperik­lus­teri­in”.

    Tähän kohti tuo täl­lä pal­stal­la paljon toiv­ot­tu devalvoitu­mi­nen saat­taisi aut­taa. Devalvoitu­mi­nen voisi alen­taa paperin tuotan­tokus­tan­nuk­sia, mis­tä olisi etua myytäessä pape­ria. Mut­ta hin­ta devalvoitu­mis­es­ta olisi meille palka­nsaa­jille ja kulut­ta­jille kohtu­u­ton. Paree kek­siä mui­ta keinoja.

  40. TM, olen eri mieltä korkopoli­ti­ikan vaiku­tuk­ses­ta euron kurssi­in, EKP on sys­temaat­tis­es­ti ollut tiukem­pi inflaa­tion eli korko­jen suh­teen kuin muut keskus­pankkit, tot­takai se näkyy kurssissa.

    Ylipään­sä olen sitä mieltä että joko kaik­ki merkit­tävät val­u­u­tat kel­luu, tai sit­ten niiden arvo sääde­tään poli­it­tis­es­ti. Sem­moinen jär­jestelmä jos­sa osa kel­luu ja osan kurssin määrää (ylöspäin) kaup­pa­poli­ti­ik­ka on huonom­pi kuin kumpikaan noista vaihtoehdoista.

  41. Min­ua alkaa nyt kum­mek­sut­taa, onko tämä se sama Art­turi kuin aiemmin? 

    Siis se, mitä epäilen on, että jos EKP yrit­tää val­u­ut­tain­ter­ven­tio­ta, siis ostaa dol­lare­i­ta ad nihilum euroil­la, niin FED tekee saman, ja lop­putu­los on vain se, että molem­pi­en val­u­ut­tavaran­not kas­va­vat, eikä mitään tapahdu. 

    Olemme kum­mas­sa tilanteessa, kun EKP:n korko­tar­get­ti — hur­ja yksi pros­ent­ti on tääl­lä kir­joit­ta­jien mielestä jotenkin ihmeel­lisen tarkkaa ja talouselämää kurit­tavaa rahapoli­ti­ikkaa. Euroalueen inflaa­tio on maas­ta riip­puen jos­sain puolen ja puo­len­toista pros­entin paikkeil­la. IBOR-korois­sa ei ole inver­toi­tu­mista, eli pitkä korko on isom­pi kuin lyhyt ja lyhyet ovat reaa­liko­rkoina reip­paasti negatiiviset. 

    Asun­toku­pla on alka­nut lisäk­si taas kas­vaa, pörssikurssit ovat tulleet ylös luokkaa 70 pros­ent­tia vuo­den takai­sista. Kul­ta sahaa samoissa hin­nois­sa kuin kri­isin huip­ul­la 2009. Mielestäni tässä on kaik­ki ainek­set stagflaa­tioon, jos usko siihen, että keskus­pankit eivät päästä inflaa­tio­ta holtit­tomak­si, menetetään. 

    Ker­rataan nyt vielä siis, että minus­ta on ihan tot­ta, että vien­ti­te­ol­lisu­us kär­sii osak­si tästä val­u­u­tan vahvu­ud­es­ta, mut­ta keskus­pankin mah­dol­lisu­udet helpot­taa tilan­net­ta aiheut­ta­mat­ta vielä suurem­pia ongelmia. Jos ja kun inflaa­tio läh­tee pahasti lapas­es­ta, se voi tehdä sen hyvinkin nopeasti ja yllättäen.

  42. tpyy­lu­o­ma:

    TM, olen eri mieltä korkopoli­ti­ikan vaiku­tuk­ses­ta euron kurssi­in, EKP on sys­temaat­tis­es­ti ollut tiukem­pi inflaa­tion eli korko­jen suh­teen kuin muut keskus­pankkit, tot­takai se näkyy kurssissa.

    Tähän vielä tarken­nuk­se­na, että Japanin keskus­pank­ki on vielä EKP:täkin tiukem­pi ja sekin näkyy jenin kurssissa.

    Ylipään­sä olen sitä mieltä että joko kaik­ki merkit­tävät val­u­u­tat kel­luu, tai sit­ten niiden arvo sääde­tään poliittisesti. 

    Kai tää pätee sun mielestä myös mui­hin kuin vaan rahan hin­toi­hin? Eli jos joku hin­ta (vaik­ka julkisen liiken­teen) ei määräy­dy markki­noil­la, niin on sit­ten parem­pi, että muutkin hin­nat päätetään keskuskomiteassa?

    Vielä tiedemiehelle ja Juhalle. Kaikkial­la työt­tömyys johtuu siitä, että kokon­aiskysyn­tä laa­haa perässä ja syy sille mik­si kokon­aiskysyn­tä laa­haa perässä on liian tiuk­ka rahapolitiikka.

    Kun toim­i­jat tekevät sopimuk­sia joi­ta ei ole indek­soitu NBKT:n kehi­tyk­seen (kuten antaa/ottaa lain­o­ja sopii palkoista jne.) ja NBKT:n kehi­tys poikkeaa voimakkaasti odotuk­sista, niin kaik­ki nämä sopimuk­set pitäisi neu­votel­la uusik­si, jot­ta työt­tömyys ja RBKT ei laskisi.

    Nyt Juha väit­tää (ja tiedemies antaa ymmärtää) että on helpom­paa ja kivut­tomama­paa vaan odot­taa kaikkien näi­den sopimusten laukeamista ja sit­ten uudelleen neuvottelua.

    Minus­ta on ilmi­selvää, että nopeampi ja helpom­pi tie on vaan palaut­taa NBKT takaisin trendilleen, niin ihmis­ten ei tarvitse odot­taa työt­tömänä sitä, että palkko­jen­lasku­paineet kas­va­vat niin suurik­si, että ne todel­la toteutetaan. (Voit­teko kuvitel­la, että Suomes­sa julkisen sek­torin palkko­ja leikataan esim. 20%?)

  43. Kai tää pätee sun mielestä myös mui­hin kuin vaan rahan hin­toi­hin? Eli jos joku hin­ta (vaik­ka julkisen liiken­teen) ei määräy­dy markki­noil­la, niin on sit­ten parem­pi, että muutkin hin­nat päätetään keskuskomiteassa?

    Se kval­i­fioin­ti “merkit­tävät val­u­u­tat” oli siinä ihan syys­tä, riip­puu markki­nas­ta. Ja autoilun hin­ta muuten käytän­nössä päätetään valtiovarainministeriössä.

  44. Vielä tiedemiehelle ja Juhalle. Kaikkial­la työt­tömyys johtuu siitä, että kokon­aiskysyn­tä laa­haa perässä ja syy sille mik­si kokon­aiskysyn­tä laa­haa perässä on liian tiuk­ka rahapoli­ti­ik­ka.

    Rahapoli­ti­ik­ka voi kor­ja­ta tai aiheut­taa vain sel­l­aisia ongelmia, jot­ka liit­tyvät rahan hin­taan eli nimel­lisko­rkoon, tai rahan saatavu­u­teen. Kuten sanoin, ja kuten kuka tahansa voi tarkas­taa, reaa­liko­rko on täl­lä het­kel­lä negatiivinen. 

    Kokon­aiskysyn­tä on vähän huonos­ti oper­a­tional­isoitu­va käsite, ja EKP ei voi nykyisel­lään korkoa alas paina­mal­la tai edes ns. Quan­ti­ta­tive eas­ing- poli­ti­ikalla lait­taa rahaa ihmis­ten tasku­un. Eikä ole vält­tämät­tä mitenkään oletet­tavaa, että edes raha ihmis­ten taskus­sa lisäisi kysyn­tää niil­lä aloil­la, jois­sa on työttömyyttä.

    Kysyn­tää kyl­lä on, mut­ta aloil­la, jois­sa ei ole työt­tömyyt­tä, vaan päin vas­toin. Asun­torak­en­t­a­mi­nen voi tässä kohtaa vähän vauhdit­tua, eli raken­nusala voi elpyä, mut­ta esimerkik­si putkimiehiä yms. on edelleen vaikea saa­da, ja hei­dän työn­sä hin­nan­nousulle on kova paine. Toisaal­ta, vien­tiyri­tys­ten kurimus ei ole pelkästä val­u­ut­takurssista kiin­ni, vaan investoin­tikysyn­tä on huonoa myös dollarialueella.

    Minus­ta on ilmi­selvää, että nopeampi ja helpom­pi tie on vaan palaut­taa NBKT takaisin trendilleen, niin ihmis­ten ei tarvitse odot­taa työt­tömänä sitä, että palkko­jen­lasku­paineet kas­va­vat niin suurik­si, että ne todel­la toteutetaan. (Voit­teko kuvitel­la, että Suomes­sa julkisen sek­torin palkko­ja leikataan esim. 20%?)

    Rahan painami­nen on toki helpom­pi ja nopeampi tie painaa reaali­palkat alas kuin palkko­jen leikkaami­nen. Se ei kuitenkaan vielä sinäl­lään saa suo­ma­laista konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta jne. takaisin jaloilleen, jos muual­la ei halu­ta rak­en­taa lisää kap­a­siteet­tia. Juuri tähän viit­tasin stagflaa­ti­ol­la. Inflaa­tion pelko ei lisää investoin­tikysyn­tää, kos­ka tem­poil­e­va inflaa­tio on riski.

  45. Art­turi: “Nyt Juha väit­tää (ja tiedemies antaa ymmärtää) että on helpom­paa ja kivut­tomama­paa vaan odot­taa kaikkien näi­den sopimusten laukeamista ja sit­ten uudelleen neuvottelua.”

    Art­turi, Art­turi.…. minä en ole sanonut mitään sopimuk­sista tai neu­vot­teluista. Kom­men­toit omia ajatuk­si­asi min­un nimis­säni. Ryhdis­täy­dy nyt

  46. Tiedemies:

    Rahapoli­ti­ik­ka voi kor­ja­ta tai aiheut­taa vain sel­l­aisia ongelmia, jot­ka liit­tyvät rahan hin­taan eli nimelliskorkoon

    Ei. Nimel­lisko­rko ei voi laskea alle nol­lan. Rahapoli­ti­ikalla voidaan kas­vat­taa kokon­aiskysyn­tää vaik­ka korot oli­si­vatkin nollassa.

    Esim. per­imäl­lä pankkien reserveistä korkoa, osta­mal­la arvopa­pere­i­ta jne.) Sanon tuhan­nen ker­ran: se korko on vaan tavoite, ei instru­ment­ti. Siinä on tavoit­teena se huono puoli, että se ei ikinä voi olla alle nol­lan, eli se menet­tää merk­i­tyk­sen­sä, kun korot laske­vat nollaan.

    Noh EKP:lla olis vielä ihan tämän korko­tavoit­teenkin puit­teis­sa mah­dol­lista aset­taa se matalammalle.

    Kuten sanoin, ja kuten kuka tahansa voi tarkas­taa, reaa­liko­rko on täl­lä het­kel­lä negatiivinen.

    No mitä sit­ten? Inflaa­tio on trendis­tä jäl­jessä (kuten on NBKT:kin), joten rahapoli­ti­ik­ka ei ole riit­tävän löysää. Jos se tarkoit­taa, että reaa­liko­rot painu­vat vielä alem­mak­si, niin entä sitten?

    EKP ei voi nykyisel­lään korkoa alas paina­mal­la tai edes ns. Quan­ti­ta­tive eas­ing- poli­ti­ikalla lait­taa rahaa ihmis­ten taskuun. 

    No tot­takai voi. Jos minä ostan sin­ul­ta jotain ja mak­san takaisin rahal­la, niin kyl­lä se raha menee sin­un tasku­un. Ei siitä pääse mihinkään.

    Eikä ole vält­tämät­tä mitenkään oletet­tavaa, että edes raha ihmis­ten taskus­sa lisäisi kysyn­tää niil­lä aloil­la, jois­sa on työttömyyttä.

    No jos työt­tömyys rajoit­tuisi pelkästään niille aloille, jois­sa on tehty virheitä kysyn­nän (ali)arvioimisessa, niin olisit oike­as­sa. Nyt kuitenkin sat­tuu ole­maan niin, että kokon­aiskysyn­tä on laskenut voimakkaasti, eli työstä on pula kaikil­la aloilla.

    Kysyn­tää kyl­lä on, mut­ta aloil­la, jois­sa ei ole työttömyyttä, 

    No tot­takai aina siel­lä on enem­män kysyn­tää, jos määrit­telet sen tälleen tautologisesti.

    Toisaal­ta, vien­tiyri­tys­ten kurimus ei ole pelkästä val­u­ut­takurssista kiin­ni, vaan investoin­tikysyn­tä on huonoa myös dollarialueella.

    häh? Väität, että dol­lar­i­alueel­la ei olis enem­män kysyn­tää euroop­palaisille investoin­ti­hyödykkeille, jos euron kurssi olis alem­pi? (Eli siis, että kysyn­tä ei reagoi hintoihin…)

    Inflaa­tion pelko ei lisää investoin­tikysyn­tää, kos­ka tem­poil­e­va inflaa­tio on riski.

    Hmmm… mä omas­ta mielestäni puol­lus­tan vakaa­ta inflaa­tioo, ja mun nähdäk­seni sä yrität puhua tem­poil­e­van inflaa­tion puoles­ta. Jos inflaa­tio­ta ei palaute­ta trendi­u­ralleen, niin se tarkoit­taa, että inflaa­tio-odotuk­set tem­poilee. Ja ne on nimen omaan odotuk­set, jot­ka vaikut­ta­vat investointeihin.

  47. Ei. Nimel­lisko­rko ei voi laskea alle nol­lan. Rahapoli­ti­ikalla voidaan kas­vat­taa kokon­aiskysyn­tää vaik­ka korot oli­si­vatkin nol­las­sa.

    Minkä kysyn­tää? Rahapoli­ti­ik­ka on saanut jo asun­to­jen hin­nat nousu­un. Monel­la alal­la on työvoima­pu­laa, työt­tömyys on alakohtaista.

    Korko on tavoite sik­si, että korko vaikut­taa siihen, kan­nat­taako jokin investoin­ti vai ei. Reaa­liko­rko on tässä kysymyk­sessä olen­nainen. Vaik­ka nimel­lisko­rko ei voi olla negati­ivi­nen, reaa­liko­rko voi olla, ja se on nyt. 

    CPI on muuten raket­ti­maises­sa nousus­sa: se on puo­lessa vuodessa kivun­nut puolisen­toista pros­ent­tiyk­sikköä, noin ‑0.5 pros­en­tista pros­ent­ti­in täl­lä het­kel­lä. Jos inflaa­tio jatkaa kasvuaan tämä voi vaikut­taa odotuk­si­in. Sen jäl­keen, jos inflaa­tio halu­taan kesyt­tää, on edessa matoku­uri. Korot ovat nyt pros­en­tis­sa, mitä luulet, että investoin­tikysyn­nälle tapah­tuu, jos se nos­te­taan viiteen prosenttiin? 

    Vai pitäisikö päästä jollekin 10% tra­jek­to­ri­alle, jos­sa rahan arvo puolit­tuu seit­semässä vuodessa, kuten 70-luvul­la? Mitä tämä tekee säästämisas­teelle ja vas­taavasti investoin­neille pidem­mäl­lä aikavälil­lä? Siis en puhu nyt siitä pitkästä aikavälistä jol­la kaik­ki ovat kuolleet, vaan siitä aikavälistä, jol­la ihmiset tekevät päätök­siä koulut­tau­tu­mis­es­ta, rak­en­tamis­es­ta, työ­paikan­vai­h­dos­ta, jne, siis vuosikymme­nen mitasta. 

    Inflaa­tio on trendis­tä jäl­jessä, kos­ka inflaa­tio näkyy vas­ta viiveel­lä. (joo joo, siinä kuu­luisi olla “p”) Me voimme vain arva­ta, mitä inflaa­tio on nykyisel­lä rahapoli­ti­ikalla vuo­den päästä. Minä sanois­in, että tavoitear­von (2%) paikkeil­la mennään. 

    Väität, että dol­lar­i­alueel­la ei olis enem­män kysyn­tää euroop­palaisille investoin­ti­hyödykkeille, jos euron kurssi olis alem­pi? (Eli siis, että kysyn­tä ei reagoi hintoihin…)

    Jos uusia paperikonei­ta ei raken­neta, vaan toimivia van­ho­jakin myy­dään romu­rau­dak­si, niin hin­nan alen­t­a­mi­nen ei auta. Sama pätee yllät­tävän mon­een investoin­ti­hyödyk­keeseen täl­lä het­kel­lä. Jos jonkun tavaran valmis­ta­jal­la on tarvet­ta keven­tää varas­to­jaan ja pitää koneet sei­so­mas­sa, ei hän osta uut­ta konet­ta, vaik­ka saisi sen ilmaiseksi. 

    Ote­taan esimerkik­si USA:n CPI:
    http://www.bls.gov/news.release/cpi.nr0.htm

    Näyt­tävätkö nuo luvut sinus­ta sel­l­aisil­ta, että löy­sem­pää rahapoli­ti­ikkaa tarvittaisiin? 

    Kat­so­taan­pa euro-alueen inflaatiorakennetta:
    http://www.ecb.int/ecb/educational/hicp/html/chart2.en.html

    Point­ti­na on, että taloudessa on vinoumia, kos­ka osal­la aloista hin­nat nou­se­vat kovaakin ja osal­la ne putoa­vat. Tähän suh­teel­liseen muu­tok­seen ei vaiku­ta ainakaan rak­en­tavasti se, että rahaa paine­taan, kos­ka inflaa­tio reagoi usein odotuk­si­in epälineaarisesti. 

    Min­ul­la ei ole mitään sitä vas­taan, että tehdään löy­sem­pää rahapoli­ti­ikkaa niin, että pidet­tään huoli rahoituk­sen jatku­vu­ud­es­ta yms., mut­ta Philipsin käyrä ei nyt vaan toi­mi, so. inflaa­tio­ta tuot­ta­mal­la ei saa­da aikaan työl­lisyyt­tä. Se teo­ria osoit­tau­tui vääräk­si jo 70-luvul­la. Ja vaik­ka Volk­erin tiuk­ka rahapoli­ti­ik­ka tuot­ti työt­tömyyt­tä het­kek­si, inflaa­tio saati­in USA:ssa painet­tua melko alas 1980-luvul­la ja sitä seu­ran­neet yli kak­si vuosikym­men­tä oli­vat melko run­saan talouskasvun aikaa (ns. great moderation). 

    Nyt voidaan vali­ta, tehdäänkö niinkuin 70-luvul­la ja päästel­lään men­emään, vai ei.

  48. Anteek­si maalaisuuteni, mut­ta NBKT on nyt ilemis­es­ti nom­i­naalisen bkt:n kasvu, eli reaa­li­nen BKT:n kasvu plus inflaatio?

    Ja jos oikein tajusin, niin Art­turin point­ti­na oli, että nom­i­naa­li­nen BKT pitäisi pitää trendil­lään (jon­ka alla se nyt on), vaik­ka se sit­ten pitäisi tehdä inflaa­tio­ta nos­ta­mal­la kun RBKT on pakkasel­la. Syynä tähän oli, että:
    * Työe­hto- ja laina­sopimuk­set on tehty tietyl­lä ole­tuk­sel­la NBKT:n kasvus­ta, ja ne ovat nyt “huono­ja”
    * Tämä saa val­u­u­tan arvon käyt­täyt­täy­tymään oikein, eli tässä tapauk­ses­sa laskemaan.
    * Ehkä jotain muu­ta, joka meni min­ul­ta ohi?

    Min­ua nyt vähän hämää, että eikös NBKT ole tavan­nut heit­tele­htiä ennenkin? Ei sil­lä mitään kovin ahdas­ta putkea oikein ole, joten trendille palaut­tamis­es­ta puhumi­nen kuu­lostaa vähän liioitellulta.

    Myös argu­men­taa­tio tun­tuu samal­ta, jol­la puo­lus­tet­ti­in deval­vaa­tio­ta; kel­lu­van euron kanssa se vaan pitää tehdä eri manip­u­laa­tiokeinoin. En nyt väitä talous­poli­ti­ikas­ta tarpeek­si ymmärtäväni, mut­ta siihen oli kai ihan hyviä syitä, mik­si deval­vaa­tiopoli­ti­ikas­ta halut­ti­in luop­ua. Mik­si nyt olisi eri tilanne?

    (käytin tuos­sa nyt NBKT:tä ja sen kasvua ris­ti­in, mut­ta niin­hän kaik­ki aina tekevät)

  49. tiedemies:

    Minkä kysyn­tää?

    Kaiken pait­si rahan. Voidaan myös sanoa, että rahapoli­ti­ikalla voidaan vähen­tää rahan kysyntää.

    Korko on tavoite sik­si, että korko vaikut­taa siihen, kan­nat­taako jokin investoin­ti vai ei.

    No joo vaikut­taa siihen toki korkokin, mut­ta ei pidä uno­htaa myöskään sen investoin­nin tuot­to­ja. Eli investoin­nin kan­nat­tavu­u­teen vaikut­taa sekä kus­tan­nuk­set, että hyödyt. Ei pelkät kustannukset.

    CPI on muuten raket­ti­maises­sa nousus­sa: se on puo­lessa vuodessa kivun­nut puolisen­toista pros­ent­tiyk­sikköä, noin ‑0.5 pros­en­tista pros­ent­ti­in täl­lä hetkellä.

    Eli rahan arvo las­kee alle EKP:n tavoitenopeu­den. Sen lisäk­si rahan arvon taso on huo­mat­tavasti korkeampi kuin sen trendin mukainen taso. Ja tämän perus­teel­la sinä vas­tu­s­tat rahapoli­ti­ikan löysentämistä!?!?

    Korot ovat nyt pros­en­tis­sa, mitä luulet, että investoin­tikysyn­nälle tapah­tuu, jos se nos­te­taan viiteen prosenttiin?

    No jos korko­ja ei nos­te­ta viiteen pros­ent­ti­in sin­un suosi­tuk­ses­ta liian aikaisen, niin tuskin sen kummempaa.

    Vai pitäisikö päästä jollekin 10% tra­jek­to­ri­alle, jos­sa rahan arvo puolit­tuu seit­semässä vuodessa, kuten 70-luvulla?

    No ei tietenkään. 0% tra­jek­torikin olis ihan ok, kun­han siihen siir­tymistä ei toteuteta just sil­loin, kun taloudessa on muutenkin vaikee­ta eikä näin yllät­täen ja nopeesti.

    Inflaa­tio on trendis­tä jäl­jessä, kos­ka inflaa­tio näkyy vas­ta viiveellä.

    Inflaa­tio ei näy viiveel­lä. Se näkyy TIPS:eissä ja Ran­skan val­tion inflaa­tio­suo­ja­tuis­sa bon­deis­sa reaaliajassa.

    Näyt­tävätkö nuo luvut sinus­ta sel­l­aisil­ta, että löy­sem­pää rahapoli­ti­ikkaa tarvittaisiin?

    Tren­di-inflaa­tio on 2–3% vuodessa. 2008 inflaa­tio on ollu ‑0.1% ja 2009 se oli 2.7% Eli kahdessa vuodessa ollaan n. 2,4% trendiä jäl­jessä. Minus­ta näyt­täisi siltä, että meil­lä tarvit­taisi­in löy­sem­pää rahapoli­ti­ikkaa. Mil­lä perus­teel­la sitä ei pitäisi löysentää?

    Tähän suh­teel­liseen muu­tok­seen ei vaiku­ta ainakaan rak­en­tavasti se, että rahaa paine­taan, kos­ka inflaa­tio reagoi usein odotuk­si­in epälineaarisesti.

    Harv­inaisen vaikeak­si tämän suh­teel­lisen muu­tok­sen tekee se, että keskus­pankit pitävät rahapoli­ti­ikkaa aivan liian tiukalla, jon­ka seu­rauk­se­na myös aloil­la joil­la ei ole mitään tarvet­ta muu­tok­si­in jen­gi on työt­tömänä. Muu­tos toteu­tu­isi huo­mat­tavasti helpom­min, jos NBKT annet­tais kas­vaa trendil­lään, eikä ale­ta yht äkkiä pienen­tämään kokonaiskysyntää.

    Philipsin käyrä ei nyt vaan toi­mi, so. inflaa­tio­ta tuot­ta­mal­la ei saa­da aikaan työl­lisyyt­tä. Se teo­ria osoit­tau­tui vääräk­si jo 70-luvul­la. Ja vaik­ka Volk­erin tiuk­ka rahapoli­ti­ik­ka tuot­ti työt­tömyyt­tä hetkeksi

    Niin minä en ainakaan väitä että Philipsin käyrä toimisi pitkäl­lä aikavälil­lä. Lyhyel­lä aikavälille se sen sijaan toimii, kuten esimerkkisikin osoittaa.

    Eli ker­tauk­sek­si: minä en halua, että meil­lä on noin ylipään­sä korkea inflaa­tio. Minä halu­an, että keskus­pank­ki pitää inflaa­tion tasaise­na ja markki­noiden odotusten mukaise­na. Jos keskus­pank­ki ei pidä markki­noiden odotuk­sista, niin se voi pikkuhil­jaa, varovasti ja täy­den julk­isu­u­den saat­tele­m­ana poike­ta markki­noiden odotuk­sista. (Esim. täl­lä het­kel­lä EKP tavoit­telee 2% inflaa­tio­ta. Se voi siir­tyä 1% trendille, jos se halu­aa, kun­han se ei tee sitä keskel­lä pankkion­gelmia ja puolen vuo­den aikana.)

    Otso kivekäs:

    Anteek­si maalaisuuteni, mut­ta NBKT on nyt ilemis­es­ti nom­i­naalisen bkt:n kasvu, eli reaa­li­nen BKT:n kasvu plus inflaatio?

    Njoo… Mä en ees oikein tiedä mitä reaa­li­nen bkt:n kasvu on, kun aina­han sitä mitataan rahas­sa? Nom­i­naa­li­nen bkt on siis tuotet­tu­jen hyödykkei­den arvo rahassa.

    Mut siis joo juuri tuo­ta mä yritin sanoo. (Tosin en mä tos­ta val­u­u­tas­ta oikein ymmärtänyt…)

    Ei sil­lä mitään kovin ahdas­ta putkea oikein ole, joten trendille palaut­tamis­es­ta puhumi­nen kuu­lostaa vähän liioitellulta.

    Eihän se trendille palaut­ta­mi­nen liity juuri mitenkään siihen onko sil­lä ahdas put­ki vai ei.

    Kyse on siitä, että aloite­taanko me nyt ikään kuin nol­las­ta (ymmärtääk­seni tiedemiehen ehdo­tus) ja hyväksytään, että joo ihmisiä on ihan älyt­tömästi työt­tömänä, kun niille on neu­votel­tu liian isot palkat vai että ote­taan kiin­ni NBKT:n aikaisem­pi lasku, niin että sen taso vas­taa sitä tasoa mil­lä ole­tuk­sil­la palkat on neu­votel­tu. (mun ehdotus)

    Myös argu­men­taa­tio tun­tuu samal­ta, jol­la puo­lus­tet­ti­in devalvaatiota

    No jos keskus­pankin yllät­tävän poli­ti­ikan seu­rauk­se­na rahan arvo nousee odot­ta­mat­tomasti (ja aiheut­taa työt­tömyyt­tä ja vaikeuk­sia velal­lisille), niin deval­vaa­tio on ihan hyvä juttu.

    Ei tämä ole mikään yleinen deval­vaa­tion tai korkea inflaa­tion puollustus.

  50. Turha kiemur­rel­la, vah­va euro tekee tuon­ti­tavaroista halvem­pia ja vien­nistä epäedullisem­paa. Suomen kaltaiselle maalle erit­täin kum­mallista, että annetaan rahapoli­ti­ik­ka jollekin ulkop­uoliselle. Vaan miten Katainen nyt sanoikaan; “mis­sä olisimme ilman euroa” — tarkoit­ti var­maan tahat­tomasti, että miet­tikää, jos mm. mul­la olisi ollut valta.

  51. “Vielä tiedemiehelle ja Juhalle. Kaikkial­la työt­tömyys johtuu siitä, että kokon­aiskysyn­tä laa­haa perässä ja syy sille mik­si kokon­aiskysyn­tä laa­haa perässä on liian tiuk­ka rahapolitiikka”

    Yht­enä työt­tömyys­la­ji­na tun­netaan myös ns kitkatyöt­tömyys eli mitä dynaamisem­mat ovat työ­markki­nat niin sitä enem­män on kitkatyöt­tömyyt­tä eli aina on ihmisiä, jot­ka ovat juuri menet­täneet työn­sä ja etsivät uut­ta työtä, mut­ta eivät ole vielä löytäneet ta etsivät parempaa.
    Kitkatyöt­tömyy­den määrä riipuu paljonko työ­suhtei­ta päät­tyy ja miten hidas on yri­tys­ten työhönottobyrokratia.
    Muitakin vaikut­tavia syitä on, mut­ta kos­ka uudel­len­työl­listymisen aika ei ole koskaan 0 päivää niin aina on työttömiä.

    Eli mitä dynaamisem­mat ovat työ­markki­nat, sitä enem­män on työttömiä

  52. “Esimerkik­si Sto­ra Enso on sulkenut Suomes­ta tehtai­ta ja keskit­tänyt tuotan­toaan Ruot­si­in vah­van euron vuoksi. ”

    Kel­lu­van val­u­u­tan etu on kiistämätön. Esim 10 % palkkade­val­vaa­tio eli palkko­jen alen­nus pienen­tää Suomes­sa tuot­teen hin­taa vain n 1% mut­ta Ruotsin kru­u­nun kel­lun­ta 10 % alaspäin pienen­tää tuot­teen hin­taa 7–8 % riip­puen tuot­teeseen kohdis­tu­vista tuonninkuluista.
    Suomes­sa muut kulut eivät jous­ta m, eivät etenkään kiinetät, joten palka­nalen­nuk­sil­la pitäsi kataa myös muiden kulu­jen jous­tot eli palkat pitäsi nol­la­ta ja siir­tyä orjatyöyhteiskuntaan.
    Kuten on jo pitkälti tehtykin.
    Jo 70000 ihmistä tekee palkaton­ta työtä ja liki 100000 pal­ka­lla, jon­ka mak­saa yhteiskun­ta palkkatuke­na työ­nan­ta­jalle ainakin osittain

  53. “Kaikkial­la muual­la kuin Hölmölässä devalvoimi­nen on lapsel­lisen help­poa. Painaa vaan rahaa ja alkaa osta­maan mui­ta valuuttoja”

    Näin on, USA ei ole aina edes välit­tänyt, kuka painaa dol­lare­i­ta , väärät ovat olleet yhtä hyviä kuin aidotkin

  54. “Lisäk­si voisimme olet­taa, että kun eurosta on tul­lut maail­mankau­pan pää­val­u­ut­ta, kaik­ki euro­maid­en otta­mat lainat sidot­taisi­in euroon. Tämä loisi vakaan ja tur­val­lisen poh­jat kansantaloudelle.”

    Öljykaup­pa ja muukin maail­mankaup­pa on sidot­tu pääasi­as­sa dol­lari­in, joten USA on aina kyen­nyt suo­jaamn omat etun­sa käymäl­lä kaup­paa vain dol­lareis­sa, riskit ovat jääneet muille.
    Irakin saar­to ja sota syt­tyi sen takia, ettäI­rak oli siir­tymässä öljykau­pas­sa euroon, sama syy ajaa Iar­ni­akin sivuraiteelle

  55. TM, se että joil­lain aloil­la on työvoima­pu­la ei ole mikään argu­ment­ti pienem­män inflaa­tion, tai suurem­man, puoles­ta. Ja osakkei­den hin­nan­nousua toki selit­tää aiem­pi romahdus.

    Krug­manil­ta muuten mie­lenki­in­toinen blo­gaus tois­s­apäivänä tähän ketju­un liit­tyen, lyhyt summaus:
    — Blan­chard uusim­mas­saan esit­tää että keskus­pankkien inflaa­tio­tavoite on ollut liian pieni kos­ka korko­ja ei ole ollut tilaa laskea tarpeeksi
    — Krug­man toteaa että nimel­lispalkko­jen laskem­i­nen pitkäl­läkin aikavälil­lä on vaikeaa, joten korkeampi inflaa­tio voi olla työl­lisyy­den kannal­ta parem­pi. Mie­lenki­in­toinen ajanko­htaishuomio on että tämä pätee myös euroalueen reuna­mai­hin, Kreikan, Irlan­nin, Espan­jan, jne. olisi helpom­pi laskea reaali­palkko­ja jos koko euroalueen inflaa­tio olisi suurempi.
    http://krugman.blogs.nytimes.com/

  56. Ei Kreikan petku­tuk­set kokon­aan ole kreikkalais­ten kek­sim­iä. Eikös Sak­sa ja Ran­skakin manip­u­loi­neet omien kansan­talouk­sien­sa luku­ja luo­val­la taval­la jo vuon­na 1997? Sitä pienet perässä, mitä isot edellä.

    Ja haaskalla ovat tietenkin olleet myös Wall Streetin ahneet pankki­ir­it, jot­ka ovat tiet­tävästi vetäneet välistä huikei­ta voit­to­ja Kreikan inno­vati­ivi­sista lainajärjestelyistä.

    Jos yri­tyk­sis­sä har­raste­taan luo­vaa kir­jan­pitoa, niin siitä saa hel­posti lin­natuomion. Mut­ta poli­tikoille kaik­ki näyt­tää ole­van sal­lit­tua. Kukaan ei joudu vastuuseen.

  57. Art­turi:

    Minä halu­an, että keskus­pank­ki pitää inflaa­tion tasaise­na ja markki­noiden odotusten mukaisena. 

    Mik­si ihmeessä? Ei kai sil­lä ole markki­noiden kannal­ta paskankaan väliä, mitä keskus­pank­ki tekee, kun­han toim­inta on ennustet­tavaa. Ja se ei pitäisi tul­la kenellekään yllä­tyk­senä, että Sak­san keskus­pank­ki on tiukem­pi inflaa­tio­ta vas­taan kuin useim­mat muut pankit.

    Eipä silti, kyl­lä EKP:n toim­inta mielestäni muis­tut­taa vähän samaa kuin Suomen pankin toim­inta 80-luvun lopus­sa: ulkopoli­ti­ik­ka sanelee, eivätkä taloudel­liset reali­teetit. Suomen piti päästä EY:hyn, euron pitää ottaa maail­man­val­u­u­tan ase­ma. Samat soin­nut, eri bändi.

    Tiedemies: oletko var­ma, ettei se asun­to­jen hin­nan nousu johdu siitä, että kaik­ki odot­ta­vat poikkeuk­sel­lisen rankkaa inflaa­tio­ta (suh­teessa korkoon) tule­vaisu­udessa? Ainakin minus­ta se näyt­tää aika selviöltä.

    Kari

  58. Inflaa­tio ei näy viiveel­lä. Se näkyy TIPS:eissä ja Ran­skan val­tion inflaa­tio­suo­ja­tuis­sa bon­deis­sa reaali­a­jas­sa.

    Vaan kun ei näy. TIP­Seis­sä näkyvät inflaa­tio-odotuk­set, ihan määritelmän mukaan. 

    Teo­ri­oi­ta on mon­ta, mut­ta ote­taan tässä riisut­tu ratio­naal­is­ten odotusten malli. Sovi­taan, että keskus­pank­ki pystyy määräämään nimel­lisko­ron. Olete­taan, että inflaa­tio riip­puu rahamäärän kasvus­ta m, joka riip­puu odote­tus­ta reaa­liko­ros­ta. Odotet­tu reaa­liko­rko taasen riip­puu inflaa­tio-odotuk­ses­ta ja siitä, mikä on odotet­tu nimelliskorko.

    Keskus­pankin uskot­tavu­us inflaa­tio­tavoit­teen suh­teen on tärkeää, kos­ka jos ihmiset odot­ta­vat isoa inflaa­tio­ta, tarvi­taan isom­pi nimel­lisko­rko, jot­ta rahamäärä ei kas­vaisi yhtä rajusti. Jos inflaa­tio-odotuk­set ovat suuret, niiden painami­nen alas vaatii raju­ja liikkeitä, vrt. Volk­erin FED — nimel­lisko­rko hinat­ti­in het­kek­si jon­nekin 15 pros­entin paikkeille.

    Kun rahoi­tuskri­isi iski, lain­o­ja halut­ti­in kela­ta takaisin. Tämä vaikut­taa suo­raan liik­keel­lä ole­van rahan määrään, kos­ka lainan mak­sami­nen takaisin pois­taa rahaa sys­teemistä. Tämä pienen­si inflaa­tio­ta 2008–2009.

    EKP:n inflaa­tio­tavoite on “kar­van ver­ran alle 2 pros­ent­tia”. Tästä tulee itseään toteut­ta­va ennuste pitkäl­lä aikavälil­lä, jos EKP reagoi uskot­tavasti. Mei­dän mielipi­de-eromme tässä asi­as­sa voidaan oikeas­t­aan kiteyt­tää siihen, ovatko odotuk­set ehti­neet ankkuroitua alle kah­den pros­entin. Minä väitän, että eivät ole, kos­ka inflaa­tio kiipesi viime vuo­den lop­ul­la jo hyvin nopeasti ja voi tänä vuon­na jo osua siihen parin pros­entin tavoit­teeseen. Jos se toteu­tuu, niin reaa­liko­rko on tänä vuon­na reip­paasti negati­ivi­nen, lyhyet korot — ne joil­la fir­mo­jen rat­taat pide­tään pyörimässä — ovat sitä jo nyt. 

    Asun­tomarkki­nat ovat jo elpyneet — itseasi­as­sa yliku­umen­tuneet, kos­ka asun­to­jen hin­nat ovat jo nyt yli vuo­den 2007 lop­un kuplahin­noit­telus­ta. Yliku­umen­tu­mi­nen johtaa syk­lisyy­den pahen­e­miseen esimerkik­si raken­nusalal­la. Uusi kupla aiheut­taa sit­ten vielä pahem­man työt­tömyysaal­lon, rahoi­tuskri­isin jne. Ja Kari: Kyl­lä, minä itseasi­as­sa luulen, että ihmiset odot­ta­vat tosi­aan inflaa­tio­ta ja sik­si ovat valmi­ita mak­samaan hillit­tömiä sum­mia asun­noista juuri nyt.

    Mik­si Dol­lari sit­ten on niin heikko? Vai­h­toe­hto­ja on kolme: ensim­mäi­nen on, että dol­lar­in tulev­as­ta inflaa­tios­ta odote­taan suurem­paa kuin Euron kohdal­la. Toinen on, että dol­lar­in ase­ma esimerkik­si öljykau­pan val­u­ut­tana ja reser­vival­u­ut­tana on heikkenemässä. 

    Kol­mas taas on, että kyse on niin san­otus­ta over­shoot­ing-ilmiöstä. (Ks. esim. Romer, Advanced Macro, 5.2) Siinä koron, val­u­ut­takurssin ja odotusten takaisinkytken­nät aiheut­ta­vat val­u­ut­takurssi­heilah­duk­si­in lyhyen aikavälin voimakkaitakin heilah­duk­sia, so. kurssi reagoi odotusten muu­tok­seen oskil­loimal­la pitkän aikavälin odotuk­sen ympäril­lä het­ken. En tiedä, onko mallin dynaamisia para­me­tre­ja kuin­ka tarkkaan esti­moitu, mut­ta point­ti on, että dol­lar­in heilah­dus alaspäin voi olla täl­lainen heilah­dus ja ain­oas­taan kuvas­taa hidas­ta ole­tusten konvergoitumista. 

    Keskeinen argu­ment­ti­ni val­u­ut­tain­ter­ven­tioi­ta vas­taan siis on, että 

    a) inflaa­tio on nousus­sa ja odotuk­set voivat olla jo nyt ylim­i­toite­tut, joten inflaa­tiopainei­den lisäämi­nen voi olla hyvin huono idea.
    b) val­u­ut­takurssien “epä­suh­ta” voi olla hyvin lyhy­taikainen ilmiö, etenkin kun makrolu­vut, kuten BKT:n kasvu, vien­ti jne. isoil­la talousalueil­la muut­tuvat nopeasti. Inter­ven­tio voi häir­itä aset­tumista tehokkaalle tasolle.

    Kun puhun pitkästä aikavälistä, puhun vuo­den-kah­den jän­teestä, en vuosikym­menistä. Rahapoli­ti­ikkaa voi tehdä toki viikko- tai päivä­tahdil­la, ja niin oli tarpeenkin kun pankki­jär­jestelmä oli rom­ah­ta­mas­sa. Mut­ta nyt ei ole kyse siitä. Vaikken ole mikään lib­er­taari tai itä­val­ta­laisen koulukun­nan fani, niin sel­l­ainen peri­aate kuitenkin on ter­ve pitää mielessä, että julkisen val­lan on mah­do­ton­ta tai ainakin äärim­mäisen vaikeaa luo­da mitään tyhjästä ja toisaal­ta äärim­mäisen help­po moka­ta isosti.

  59. tpyy­lu­o­ma: just noin.

    Kari:

    Ei kai sil­lä ole markki­noiden kannal­ta paskankaan väliä, mitä keskus­pank­ki tekee, kun­han toim­inta on ennustettavaa.

    No suun­nilleen näin. Sik­si sen tekemis­ten pitääkin olla markki­noiden odotusten mukaista, eli ennustettavaa.

    (Peri­aat­teessa 0% inflaa­tio on parem­pi kuin mikä tahansa muu inflaa­tio, jos keskus­pankit osaa­vat toimia 0‑koron läheisyydessä…)

    Ja se ei pitäisi tul­la kenellekään yllä­tyk­senä, että Sak­san keskus­pank­ki on tiukem­pi inflaa­tio­ta vas­taan kuin useim­mat muut pankit.

    Joo var­maan kukaan ei yllät­tynyt siitä, että EKP on tiukem­pi kuin FED.

    Täl­lä ei ole kuitenkaan mitään merk­i­tys­tä markki­noil­la, vaan sil­lä kuin­ka tiuk­ka EKP on ja se var­maan tuli aika mon­elle yllä­tyk­senä, kun ker­ta työt­tömyys räjähti käsi­in ja tuotan­to laskee.

  60. Sen ver­ran Krug­manin argu­men­tista vielä, että hän on oma­l­ta osaltaan oike­as­sa siinä suh­teessa, että yksi ja sama rahapoli­ti­ik­ka on Euroopan kannal­ta ongel­malli­nen ja olen täysin samaa mieltä myös syistä.

    Esimerkkinä hän käyt­ti Espan­jaa: Espan­jas­sa oli voimakas asun­toku­pla ja asun­torak­en­t­a­mi­nen kuumeni rajusti. Tämä tuot­ti paljon suurem­paa inflaa­tio­ta kuin euroalueel­la keskimäärin, kos­ka työvoiman markki­nat eivät toi­mi har­monis­es­ti; sak­salaiset rak­samiehet eivät lähde Espan­jaan töi­hin. Espan­jas­sa olisi tarvit­tu tiukem­paa korkopoli­ti­ikkaa nousukaudel­la, mut­ta sak­salais­ten säästäväisyys ruok­ki nyt Espan­jan raken­nusalan kuumen­tu­mista. Kreikas­sa taas val­tio pisti haise­maan tois­t­en rahoilla. 

    Nyt herääkin kysymys, että onko tässä nyt muka tarkoituk­sen­mukaista hoitaa Espan­jan työl­lisyyt­tä ja Suomen vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta sil­lä, että viedään sak­salaisil­ta säästöt? En näe tässä oikein mitään point­tia, sel­l­aisen tem­pun voi tehdä vain ker­ran sukupolves­sa. Ilkeästi voisin sanoa, että euroalue pär­jää ilman Kreikkaa, jopa ilman Espan­jaa. Mut­ta ilman Sak­saa, ei niinkään.

  61. Kyl­lähän se sää­lik­si käy noi­ta sak­salaisia, kun ensin joku hui­jasi lait­ta­maan rahat Espan­jaan, ja nyt ilkeät ihmiset pitävät työt­tömyyt­tä suure­na ongelmana.

  62. Näis­sä kir­joituk­sis­sa koroste­taan työt­tömyyt­tä ja sitä, miten se on maail­man kama­lin asia, jon­ka rin­nal­la kaik­ki muu on merkityksetöntä. 

    En kiistä työt­tömyy­den traag­isu­ut­ta yksilölle tai suurten työt­tömyys­luku­jen haitallisu­ut­ta yhteiskun­nalle, mut­ta euroopan­laa­juinen inflaa­tio murentaisi ihmis­ten säästämisha­lut kyl­lä nol­li­in, ja mikä pahempaa, söisi myös monien yksi­ty­ishenkilöi­den säästöt. Mon­et näistä ihmi­sistä ovat melko pieni­palkkaisia, jot­ka ovat säästäneet pienistä tulois­taan van­hu­u­den var­alle, peläten, että muuten eläk­keet jäävät pieniksi. 

    Min­ua suo­raan sanoen tympii se, miten vihamielis­es­ti näis­sä kir­joituk­ses­sa suh­taudu­taan säästämiseen, ikäänkuin se olisi joku hirveä rikos tai vähin­tään alhaista ahneut­ta. Sen ver­ran täy­tyy Osmoakin näpäyt­tää vähän epäreilusti viiveel­lä, että edes key­ne­siläi­nen teo­ria ei sano, että laman aikana kan­nat­taisi rak­en­taa pyramideja.

  63. “..mut­ta sak­salais­ten säästäväisyys ruok­ki nyt Espan­jan raken­nusalan kuumentumista.”

    Tämä on outo kom­ment­ti. Kysymys Espan­jas­sa ja muual­lakin on asun­tomarkki­noiden kuumen­tu­mis­es­ta, ei niinkään “raken­nusalan” kuumen­tu­mis­es­ta, vaik­ka Espa­janssa totis­es­ti on vim­mal­la yli­raken­net­tu. Toisek­si asun­tomarkki­nat kuumen­tu­vat mata­lan koron, verova­pauk­sien ja laina-aiko­jen piden­tymisen seu­rauk­se­na, mikä syn­nyt­tää velat ja sen seu­rauk­se­na säästöt. Joten sak­salais­ten “säästäväisyy­del­lä”, jos sel­l­aista on, ei liene asian kanssa mitään tekemistä. Hin­taku­pla on vain velka­ku­pla ja seu­rauk­se­na on velka­de­flaa­tio. Ja tuskin­pa edes sak­salaiset speku­lan­tit oli­vat Espan­jan asun­toku­plan takana. Kyl­lä ne var­maankin oli­vat koti­maista ja yleen­sä kan­sain­välistä tekoa niin kuin muuallakin.

    Krug­man onnis­tuu kir­joituk­sis­saan aina main­iosti kiertämään itse ongel­man käsit­te­lyn. Asun­to- ja kiin­teistöhin­taku­plan käsit­te­lyn. Aina pitäisi vain devalvoi­da ja elvyt­tää, ei puut­tua itse ongel­maan. (Krug­man taisi aikoinaan, jopa suositel­la Greenspanille asun­toku­plan luomista IT-kuplan korvaajaksi).
    Adam Smith sanoi jo “Kan­so­jen Var­al­lisu­udessa”, että vält­tämät­tömyyshyödykkei­den hin­nan­nousu johtaa vält­tämät­tä palkko­jen nousu­un ja siis tuotan­tokus­tan­nusten nousu­un. Ja nyt ei ole edes kysymys vil­jan hin­nas­ta, vaan ihan puh­taasti talousvuokras­ta. Rahako­roista ja maanko­roista (asumisen hin­nanousus­ta). Hölmöläis­ten puuhaa.
    Mut­ta reaal­i­taloud­es­ta, siitä mikä kaiken var­al­lisu­u­den oikeasti tuot­taa, ekon­o­mistit nykyään viis veisaa­vat. Kun­han vain arvopa­per­it (joik­si voidaan luke­na myös asun­not) “tuot­ta­vat”.

  64. Lisään vielä edel­liseen, että nykyään edes arvopa­perei­den tuo­tol­la ei ole mitään tekemistä oikean tuo­ton kanssa. “Tuot­toa­han” ovat nykyään vain myyn­tivoitot. Ja siihen ei tarvi­ta muu­ta kuin velka­ra­hal­la syn­nytet­ty “volatilitet­ti”. Tietenkin todel­li­nen var­al­lisu­us vain vähe­nee, kun tuotan­tokus­tan­nuk­set nou­se­vat, mut­ta ekon­o­mistien poru alkaa vas­ta sit­ten, kun velka­pi­ik­ki on täyn­nä. Sit­ten lääkkek­si tar­jo­taan piikin pidentämistä.

  65. Kjr63
    “…ekon­o­mistien poru alkaa vas­ta sit­ten, kun velka­pi­ik­ki on täyn­nä. Sit­ten lääkkek­si tar­jo­taan piikin pidentämistä.”

    Euro­jär­jestelmän sään­tö­jen mukaan val­tion vel­ka saa kas­vaa rajat­tomasti, kun­han vaje ei ylitä 3 % /BKT:sta. Piik­ki siis jatku­vasti kas­vaa, mut­ta sen kasvunopeus on rajoitet­tu. Vaik­ka tuo­ta sään­töä ei aivan kir­jaimel­lis­es­ti ole kovin mon­et euro­maat pystyneet nou­dat­ta­maan, siitä ei ainakaan tois­taisek­si ole kovin kum­moisia ongelmia aiheutunut. 

    Kreikan suurim­mat ongel­mat johtu­vat siitä, että sal­lit­tu velka­an­tu­mis­vauhti ylitet­ti­in _nelinkertaisesti_. Ts. Kreik­ka ajoi sataakah­takymp­piä kol­menkympin alueella. 

    Jos velka­an­tu­miselle lyötäisi­in tuos­sa tilanteessa totaa­li­nen euromääräi­nen mak­si­mi, se johtaisi siihen, että Kreikkan talous ajaisi sataakah­takymp­piä täysin jous­ta­mat­tomaan seinään. 

    Ts. parem­pi, että hillit­sevät velka­an­tu­mis­vauh­tia ja pudot­ta­vat sen hal­li­tusti sal­lit­tui­hin rajoihin.

    Osakekaup­pa taas perus­tuu osta­jan ja myyjän välisi­in vapaae­htoisi­in sopimuk­si­in ja osak­keet (ainakin Suomes­sa) kel­paa­vat aika huonos­ti velan vaku­udek­si. Ts. en näe että tääl­lä osakekaup­pan ympärille olisi kas­va­mas­sa suur­ta velka­on­gel­maa, mut­ta jos­sain muual­la voi olla toisin.

  66. tiedemies:

    TIP­Seis­sä näkyvät inflaa­tio-odotuk­set, ihan määritelmän mukaan.

    heh, no ok hyväksytään, että reaali­a­jas­sa näkyy tule­vaisu­u­den inflaatio.

    Sovi­taan, että keskus­pank­ki pystyy määräämään nimelliskoron.

    Ja hyvin mon­ta muu­ta jut­tua, esim. rahan määrän.

    Olete­taan, että inflaa­tio riip­puu rahamäärän kasvus­ta m, joka riip­puu odote­tus­ta reaalikorosta. 

    Rahan arvo riip­puu rahamäärästä ja sen kiertonopeud­es­ta. Rahamäärän kasvu ei riipu odote­tus­ta reaa­liko­ros­ta, vaan keskus­pankin päätök­sistä myydä/ostaa rahaa.

    Odotet­tu reaa­liko­rko taasen riip­puu inflaa­tio-odotuk­ses­ta ja siitä, mikä on odotet­tu nimelliskorko.

    Nyt tässä on muna ja kana väärin päin. Reaa­liko­rko ei riipu mis­tään nom­i­naalis­es­ta muut­tu­jas­ta. Reaa­liko­rko riip­puu reaal­i­tuo­to­s­ta ja aikapreferenssistä.

    Keskus­pankin uskot­tavu­us inflaa­tio­tavoit­teen suh­teen on tärkeää, kos­ka jos ihmiset odot­ta­vat isoa inflaa­tio­ta, tarvi­taan isom­pi nimel­lisko­rko, jot­ta rahamäärä ei kas­vaisi yhtä rajusti. 

    heh. Kai sen uskot­tavu­us on tärkeää molem­pi­in suun­ti­in? Eli jos se ylit­tää inflaa­tio­tavoit­teen, niin sen pitää olla uskot­tavaa, että se tähtää sit vas­taavasti alem­paan inflaa­tioon lähi­t­ule­vaisu­udessa ja jos inflaa­tio alit­taa tavoit­teen, niin se tähtää sit suurem­paan inflaatioon?

    Tämä vaikut­taa suo­raan liik­keel­lä ole­van rahan määrään, kos­ka lainan mak­sami­nen takaisin pois­taa rahaa systeemistä.

    No ei se raha mihinkän siitä häviä, jos lainan mak­saa takaisin. Se on sit­ten vaan sil­lä pankil­la, joka lainaa sen eteen päin. Liik­keel­lä ole­van rahan määrä toki las­kee, jos se pank­ki tal­let­taakin sen rahan reserveinä keskus­pankki­in, jos se on kan­nat­tavam­paa kuin sen lainaami­nen uudelleen.

    EKP:n inflaa­tio­tavoite on “kar­van ver­ran alle 2 pros­ent­tia”. Tästä tulee itseään toteut­ta­va ennuste pitkäl­lä aikavälil­lä, jos EKP reagoi uskottavasti.

    No mitä se uskot­tavu­us on? Sitäkö, että se val­itsse poli­ti­ikan, jon­ka seu­rauk­se­na inflaa­tio jää alle 2% eikä suos­tu otta­maan kiin­ni tätä ali­tus­ta? Inflaa­tio-odotuk­set eivät pysy vakioina, kun aina kun EKP kusee hom­mat, niin jäädään jälkeen(/mennään yli) trendistä.

    Jos se toteu­tuu, niin reaa­liko­rko on tänä vuon­na reip­paasti negatiivinen

    Tämän näkee TIP­Seistä ja niistä Ran­skan val­tion inflaa­tio­suo­ja­tu­ista bon­deista, ei mis­tään fiilistelystä.

    Asun­tomarkki­nat ovat jo elpyneet – itseasi­as­sa yliku­umen­tuneet, kos­ka asun­to­jen hin­nat ovat jo nyt yli vuo­den 2007 lop­un kuplahinnoittelusta.

    Sinä eikä kukaan muukaan ole sel­l­ainen mes­sias, että tietää hin­nat markki­noi­ta parem­min. Se, että hin­nat ovat nyt yli 2007 lop­un ei tarkoi­ta että nyt on kupla. Se tarkoit­taa, että 2007 lopus­sa hin­nat oli­vat ratio­naaliset. (Siis toden­näköis­es­ti, tot­takai myös markki­nat voivat olla väärässä. Ne vaan ovat toden­näköisim­min oike­as­sa. ks. EMH)

    Kari: Kyl­lä, minä itseasi­as­sa luulen, että ihmiset odot­ta­vat tosi­aan inflaa­tio­ta ja sik­si ovat valmi­ita mak­samaan hillit­tömiä sum­mia asun­noista juuri nyt.

    Ai, että nyt on joku aivan hul­lu arbi­traasimah­dol­lisu­us TIP­Seil­lä vs. asun­noil­la ja ihmiset ovat vaan tyh­miä, kun eivät käytä tätä hyväk­seen? Kai sinä oot itte sijoit­tanut kaik­ki rahat tähän ilmeiseen rahasam­poon? Eli ihme, kun nämä hur­jat inflaa­tio-odotuk­set näkyvät asun­to­jen hin­noista joista sinä ne osaat tun­nistaa, mut­ta eivät TIP­Seis­sä, eivätkä Ran­skan val­tion inflaa­tio­suo­ja­tuis­sa bondeissa.

    Keskeinen argu­ment­ti­ni val­u­ut­tain­ter­ven­tioi­ta vas­taan siis on, että
    a) inflaa­tio on nousus­sa ja odotuk­set voivat olla jo nyt ylim­i­toite­tut, joten inflaa­tiopainei­den lisäämi­nen voi olla hyvin huono idea.
    b) val­u­ut­takurssien “epä­suh­ta” voi olla hyvin lyhy­taikainen ilmiö, etenkin kun makrolu­vut, kuten BKT:n kasvu, vien­ti jne. isoil­la talousalueil­la muut­tuvat nopeasti. Inter­ven­tio voi häir­itä aset­tumista tehokkaalle tasolle.

    Keskeinen argu­ment­ti löy­sem­män rahapoli­ti­ikan puoles­ta on:

    a) Raha on arvokkaam­paa kuin mitä EKP:n 2% inflaa­tio­tavoit­teen perus­teel­la olisi ennus­tanut. NBKT on jäl­jessä trendis­tä. Tämä aiheut­taa vinoumia taloudessa, kun sopimuk­set on tehty ole­tuk­sel­la, että rahan arvo ja NBKT käyt­täy­tyvät ennustet­tavasti. Kun niiden käyt­täy­tymi­nen poikkeaa ennusste­tus­ta, kaikkia näitä sopimuk­sia pitäisi ruka­ta alaspäin. Palkko­ja pienen­tää, korko­ja alen­taa jne.

    b)Jos tämän oikean rahapoli­ti­ikan seu­rauk­se­na val­u­ut­takurssi las­kee, niin se oli liian korkeal­la. Jos se taas pysyy samas­sa tasos­sa niin sit­ten se oli oikeal­la korkeudel­la jo etukä­teen. Jos se nousee, niin se oli liian matalalla.

    Joka tapauk­ses­sa jos NBKT palaute­taan trendilleen, niin se ei aiheuta mitään hait­ta val­u­ut­takurssin oike­na tason löy­tymisek­si. Se edesaut­taa sitä.

    Jokainen vähänkään maail­maa havain­noin­ut ymmärtää, että sopimuk­sia on huo­mat­tavasti helpom­paa ruka­ta ylös‑, kuin alaspäin. Työläisen on help­po vai­h­taa fir­maa toiseen, jos sieltä tulee parem­pi tar­jous. Työ­nan­ta­jalle on huo­mat­tavasti vaikeam­paa neu­votel­la työn­tek­i­jöilleen alem­mat palkat. (Voit vain havain­noi­da kumpaa tapah­tuu enem­män kun inflaatio/(NBKT) ei eroa odotetusta.

    että julkisen val­lan on mah­do­ton­ta tai ainakin äärim­mäisen vaikeaa luo­da mitään tyhjästä ja toisaal­ta äärim­mäisen help­po moka­ta isosti.

    Aivan ja juuri tässä kri­i­sis­sä ne ovat tehneet oikein emä­mu­nauk­sen, kun rahapoli­ti­ik­ka ei ole ollut tarpeek­si löysää.

    Minä en oikein tiedä, että mis­tä tämä sin­un käsi­tys oikein juon­taa, että jos EKP antaa inflaa­tion laskea alle tavoit­teen, niin se on hyvä, kun sil­loin julki­nen val­ta ei tee mitään ja sit­ten jos se pitäisi inflaa­tion trendil­lä se olisi jotenkin aktiivinen.

    Tuo on vähän sama kun väit­täisi, että jos julki­nen val­ta olisi sitoutunut pitämään rahan määrän vakiona ja sit­ten se yht’ äkkiä alka­isikin vetää rahaa pois mark­knoil­ta, niin sinä puol­lus­taisit sen toimia, kos­ka “se ei tee mitään”.

    Nyt herääkin kysymys, että onko tässä nyt muka tarkoituk­sen­mukaista hoitaa Espan­jan työl­lisyyt­tä ja Suomen vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta sil­lä, että viedään sak­salaisil­ta säästöt?

    Voi her­ran jes­tas!!! Ei tässä olla viemässä kenenkään säästöjä. Jos niille sak­salaisille on lapi­oitu rahaa velal­lisil­ta EKP:n päätök­sel­lä, kun se ei pysy inflaa­tio­tavoit­teessa, niin sen inflaa­tion kiin­niot­ta­mi­nen ei oo niiden säästö­jen viemistä, vaan niiden ansiot­tomien voit­to­jen viemistä.

    euroopan­laa­juinen inflaa­tio murentaisi ihmis­ten säästämisha­lut kyl­lä nol­li­in, ja mikä pahempaa, söisi myös monien yksi­ty­ishenkilöi­den säästöt.

    Se, että euroalueen inflaa­tio olis EKP:n tavoit­teen mukainen ei söis säästämishalu­ja. On hyväk­si taloudel­liselle toimeli­aisu­udelle, että rahan arvo ei heit­tele­h­di ennustamattomasti.

  67. Aika teo­reet­tisek­si menee…
    Mut­ta jos palataan alku­peräiseen kyys­myk­seen: Kreikan talous on 3 % EU:n taloud­es­ta, niin voisi olet­taa, että Kreik­ka ei pelas­ta eikä tuhoa meitä.
    Veikkaan, että Kreik­ka pelaste­taan takuil­la ja joutuu itse mak­samaan töp­päi­lyn­sä — tosin hyvin pitkän ajan kuluessa.

  68. Art­turi, lue tek­s­ti­ni ajatuk­sel­la. Keskus­pank­ki ei voi määrätä rahan määrää suo­raan; se voi kyl­lä teo­ri­as­sa lisätä rahan määrää paina­mal­la rahaa ja heit­tämäl­lä sitä ikkunoista, mut­ta rahaa syn­tyy etupäässä luot­toekspan­si­ol­la. Luot­toekspan­sio riip­puu mon­es­takin asi­as­ta, mut­ta etupäässä koroista ja rahan kysynnästä.

    Quan­ti­ta­tive eas­ing perus­tuu siihen, että paine­taan rahaa ja oste­taan velka­kir­jo­ja. Tämä painaa korkoa alas ja syn­nyt­tää uut­ta rahaa ilman luot­toekspan­sio­ta, ja EKP samoin kuin FED on tehnyt tätä. Täl­lä on luo­tu mas­si­ivi­nen lik­vidi­teetin tul­va jo nyt. Ja inflaa­tion nytkähtämi­nen yli pros­ent­tiyk­siköl­lä paris­sa kuukaudessa voi merk­itä sitä, että pato murtuu.

  69. Tässäpä velkaisen yrit­täjän kommentia.

    90-luvun alus­sa mak­seti­in 18% korko­ja, minäkin. Syy oli epä vakaa val­ut­ta. Sil­loin sai olla kiitolli­nen jos pystyi korot hoita­maan. Tämän päivän korot mah­dol­lis­taa myös velan lyhen­tämisen myös. Kiitos vakaan valuutan.

    Asun­to­jen hin­nat on sik­si ylhääl­lä, kun rak­en­ta­jat tietois­es­ti leikkasi tuotan­toa, jot­ta asun­to­jen hinnnat nousi­si­vat. Kirvesmiehet kortis­toon, niin markki­nat hoiti lopun.

    Lainaa ei saa kuka hyvän­sä. Pitää olla vakuudet.

    Ameri­ikan raha on mail­man suurin kupla. Raa­ka-ainei­den hin­to­jen sit­o­mi­nen dol­lari­in pitää sen kasas­sa. Jos ostat jotain raa­ka-ainet­ta sin­un pitää ensin­nä ostaa dolare­i­ta, Tämä kysyn­tä pitää dol­lar­in jol­lakin taval­la ylhäällä.
    Mikäli raa­ka-aineet sidot­taisi­in johonkin muuhun val­u­ut­taan, dol­lar­in kysyn­tä läh­es lop­puisi ja sitä kohtaisi hyper­in­flaa­tio. Tästä syys­tä Kiina ja Sau­dit kump­panei­neen ei toh­di tosis­saan muut­taa sidos­ta muuhun, niiden taala varan­not hai­h­tu­isi ilmaan. No ne ostaa niilä rahoil­la Ameri­ikan itselleen, piikkuhil­jaa. Ettei marki­noille tul­vi liikaa taaloja.

    Palkkapoli­ti­ikalla me ajet­ti­in oma teol­lisu­us vaikeuk­si­in. Nyt on ain­oa keino pudot­taa vien­ti alo­jen palkko­ja, mut­ta se ei ole mah­dol­lista, niin vien­ti teol­lisu­us pois­tuu kanat­ta­mat­tomil­ta osil­ta. AY-väki voisi hie­man kat­soa peiliin.

    Miten tämä liit­tyy Kreikkaan? Sama val­u­ut­ta. Mut­ta tääl­lä opit­ti­in 90-luvun alun lamas­ta jotain.

  70. Tiedemies:

    Art­turi, lue tek­s­ti­ni ajatuksella.

    heh… Jos kom­men­toin tek­stistäsi suun­nilleen joka toista lauset­ta, niin voit uskoa, että siinä on myös jonkun ver­ran aja­tustyötä. En pidä kohtu­ullise­na, että et vas­taa nos­tami­i­ni kysymyk­si­in, vaan annat ymmärtää, että tek­stisi ansait­see vielä huolel­lisem­paa lukemista.

    Keskus­pank­ki ei voi määrätä rahan määrää suo­raan; se voi kyl­lä teo­ri­as­sa lisätä rahan määrää paina­mal­la rahaa ja heit­tämäl­lä sitä ikkunoista, mut­ta rahaa syn­tyy etupäässä luottoekspansiolla.

    Tähän on nyt ihan turha ottaa mitään luot­toekspan­sio­ta mon­imutkaista­maan asi­aa. Kaik­ki keskus­pankin liik­keelle laske­ma raha, joka ei ole tul­lut takaisin keskus­pankkin reserveinä vaikut­taa hin­tata­soon. Sen lisäk­si hin­tata­soon vaikut­taa rahan kiertonopeus. Tätä mekanis­mia selit­tämään ei tarvi­ta mitään luot­toekspan­sio­ta. Luot­toekspan­sion takia tietys­tä määrästä rahaa voidaan antaa joku määrä luot­to­ja, joka vai­htelee sen mukaan miten mon­ta ker­taa raha on lainat­tu eteen päin. Jokaista näin annet­tua lainaa vas­taa myös vel­ka. (Tai siis cred­it ja deb­it ovat yhtä suuria)

    Keskus­pank­ki ei kon­trol­loi luot­toekspan­sio­ta, mut­ta se kon­trol­loi rahan määrää ja reser­veille maksettavia(/perittäviä) korkoja.

    Miten keskus­pank­ki sit­ten kon­trol­loi liik­keel­lä ole­van rahan määrää? Min­ul­la on aika heikot tiedot siitä miten EKP tätä tehtävää hoitaa, mut­ta FED kon­trol­loi sitä suurim­mak­si osak­si open mar­ket oper­a­tioneil­la, eli osta­mal­la ja myymäl­lä arvopa­pere­i­ta avoimil­la markki­noil­la. http://en.wikipedia.org/wiki/Open_market_operations

    Ole­tan, että EKP man­ageroi rahan määrää samal­la mekanismilla.

    Täl­lä on luo­tu mas­si­ivi­nen lik­vidi­teetin tul­va jo nyt. Ja inflaa­tion nytkähtämi­nen yli pros­ent­tiyk­siköl­lä paris­sa kuukaudessa voi merk­itä sitä, että pato murtuu.

    öööö… No mitä väliä, että pankit ovat likvide­jä, jos ne pitävät raho­ja reserveinä keskus­pankissa. Ei ne sil­loin aiheuta inflaa­tioo. Jos ne reservit ovat lähdössä sieltä liik­keelle, niin jos ker­ta keskus­pankeil­la on väli­neet pumpa­ta rahaa mark­knoille, niin mik­si sil­lä ei ole välineitä vetää rahaa markkinoilta?

    Jos ker­ta inflaa­tio on räjähtämässä käsi­in, niin mik­si se ei näy TIPS:eissä? Mil­lä perus­teel­la sinä olet viisaampi, kuin markki­nat? Oletko sijoit­tanut rahasi siten, että käärit sievoiset voitot tästä arbi­traa­sista? (Myy asun­to­ja lyhyek­si osta TIPS:ejä…)

    Tähän on hyvin loogi­nen seli­tys. Vaik­ka pankeis­sa on paljon lik­vidi­teet­tiä, niin markki­nat olet­ta­vat, että jos inflaa­tio kiihtyy, niin keskus­pankit alka­vat myymään markki­noille arvopa­pere­i­ta ja näin imuroi­vat rahat pois. (Tai vas­taavasti FED puhuu nos­ta­vansa reser­veille mak­set­ta­van koron korkeam­malle, jol­loin pankkien kan­nat­taa pitää enem­män rahaa keskuspankissa.)

    Min­ua vähän har­mit­taa, kun sinä väärinkäytät markki­na­dataa puol­lus­ta­maan muus­ta syys­tä omak­sum­i­asi johtopäätöksiä.

  71. Ai, että nyt on joku aivan hul­lu arbi­traasimah­dol­lisu­us TIP­Seil­lä vs. asun­noil­la ja ihmiset ovat vaan tyh­miä, kun eivät käytä tätä hyväk­seen? Kai sinä oot itte sijoit­tanut kaik­ki rahat tähän ilmeiseen rahasam­poon? Eli ihme, kun nämä hur­jat inflaa­tio-odotuk­set näkyvät asun­to­jen hin­noista joista sinä ne osaat tun­nistaa, mut­ta eivät TIP­Seis­sä, eivätkä Ran­skan val­tion inflaa­tio­suo­ja­tuis­sa bondeissa. 

    En minä mitään tuol­laista sanonut. Minä väitin, että asun­to­jen hin­nat eivät ole laske­neet, kos­ka asun­to­jen osta­jat epäilevät tule­van inflaa­tion (siis mah­dol­lis­es­ti viiden vuo­den päästä) syövän hei­dän otta­mansa lainat. Olet­ta­mus perus­tuu siihen, että Euro-val­tioiden ottaes­sa hyvin paljon velkaa, on oletet­tavaa, että ne jos­sain vai­heessa halu­a­vat siitä eroon inflaa­tion avulla.

    Arbi­traasi voisi syn­tyä lähin­nä, jos tuon tietäisi var­masti tapah­tu­van ja muut eivät sitä tietäisi.

    Minus­ta asun­tomarkki­nat ovat muutenkin poikkeuk­sel­liset mui­hin ver­rat­tuna siinä mielessä, että niihin “sijoit­ta­vat” eivät yleen­sä edes etsi mak­si­maal­ista tuot­toa, vaan opti­moi­vat lain­o­jen mak­suer­iä suh­teessa palkkaan ja vuokrata­soon. Asun­non arvon kehi­tys ei ole keskeisim­mäl­lä sijal­la, vaan pohd­in­ta keskitetään siihen, mikä on sopi­va velka­määrä, korko­jen ja oman lik­san kehi­tys. Asun­toa­han kun kuitenkaan ei “koskaan” myydä.

    Kari

  72. “Palkko­ja voidaan huonos­ti kan­nat­tavis­sa yri­tyk­sis­sä alen­taa myös ilman deval­vaa­tio­ta. Tämä on eri asia.
    Ei Devalvaatiolle!”

    Yksit­täis­ten fir­mo­jen palkko­jen alen­nuk­set joht­vat kil­pailun vääristymiseen ja suosii tehottomuutta .
    Suomen vien­tive­toises­sa taloudessa vien­tialo­jen palkko­jen alen­tamisel­la ei ole paljoa merk­i­tys­tä, 10 % palka­nalen­nus tuo keskimäärin 1 % alen­nuk­sen lopputuotteeseen.

    Kel­lu­tuk­ses­sa taas markki­nat määräävät val­u­u­tan arvon. Tun­tuu oudol­ta, että markkin­ausko­vaiset eivät kan­na­ta val­u­u­tan määräy­tymistä markki­noiden ohjaamana ????

  73. Ton­ni käteen:
    “Euro­jär­jestelmän sään­tö­jen mukaan val­tion vel­ka saa kas­vaa rajat­tomasti, kun­han vaje ei ylitä 3 % /BKT:sta. Piik­ki siis jatku­vasti kas­vaa, mut­ta sen kasvunopeus on rajoitet­tu. Vaik­ka tuo­ta sään­töä ei aivan kir­jaimel­lis­es­ti ole kovin mon­et euro­maat pystyneet nou­dat­ta­maan, siitä ei ainakaan tois­taisek­si ole kovin kum­moisia ongelmia aiheutunut.”

    Ei tuo val­tion­vel­ka ole olen­nainen ongel­ma. Se alkaa kas­vaa kun talous taan­tuu ja niin sen pitääkin, että syn­tyy elvy­tys­tä. Ongel­ma ovat koti­talouk­sien velat. Sitä piikkiä ekon­o­mistit pyrkivät jatku­vasti piden­tämään ja sen seu­rauk­set ovat vakavat.

    “Osakekaup­pa taas perus­tuu osta­jan ja myyjän välisi­in vapaae­htoisi­in sopimuk­si­in ja osak­keet (ainakin Suomes­sa) kel­paa­vat aika huonos­ti velan vaku­udek­si. Ts. en näe että tääl­lä osakekaup­pan ympärille olisi kas­va­mas­sa suur­ta velka­on­gel­maa, mut­ta jos­sain muual­la voi olla toisin.”

    Tuskin­pa pörssiku­pla on eri­tyisen vaar­alli­nen kansan­taloudelle. Ain­os­taan yri­tys­val­tausten yhtey­dessä, jol­loin val­taa­jaat jät­tävät myyn­tivoit­to­jen rahas­tuk­sen jäl­keen yri­tyk­sen taseeseen muhkeat velat. Raha muuten siir­tyy yhden sijoit­ta­jan pus­sista toiseen ja ei kier­rä reaal­i­taloudessa lainkaan.
    Toinen “arvopa­perikaup­pa”, asun­tomarkki­nat, taas on toinen jut­tu. Se vaikut­taa suo­raan reaal­i­talouteen, tavaroiden ja palvelu­iden kaup­paan ja tuotan­toon ja rahan kier­toon. Oikean var­al­lisu­u­den syntymiseen.

  74. Kari: minä vas­tasin tiedemiehelle. Sinä et väit­tänyt pysyväsi ennus­ta­maan inflaa­tion markki­noi­ta paremmin.

  75. Kari:

    asun­to­jen osta­jat epäilevät tule­van inflaa­tion (siis mah­dol­lis­es­ti viiden vuo­den päästä) syövän hei­dän otta­mansa lainat.

    Tämä ei ole mah­dol­lista, jos inflaa­tio ei yllätä markki­noi­ta. Muus­sa tapauk­ses­sa inflaa­tio on hin­noitel­tu korkoihin.

    niihin “sijoit­ta­vat” eivät yleen­sä edes etsi mak­si­maal­ista tuot­toa, vaan opti­moi­vat lain­o­jen mak­suer­iä suh­teessa palkkaan ja vuokratasoon. 

    Miten tämä poikkeaa mak­si­maalisen tuo­ton etsimisestä?

    Asun­non arvon kehi­tys ei ole keskeisim­mäl­lä sijalla

    Kuten se ei ole vält­tämät­tä osakkeisi­inkaan sijoitet­taes­sa. Asun­nonos­ta­jan “osinko” on asuntotulo.

    Kjr63:n tekemä erot­telu Asun­to-osakey­htiöi­den ja osakey­htiöi­den välil­lä ei ole mielekäs. Molem­mat vaikut­ta­vat oikean var­al­lisu­u­den syntyyn.

  76. ■Liian van­ha kir­joit­ti 17.2.2010
    “Kel­lu­tuk­ses­sa taas markki­nat määräävät val­u­u­tan arvon. Tun­tuu oudol­ta, että markkin­ausko­vaiset eivät kan­na­ta val­u­u­tan määräy­tymistä markki­noiden ohjaamana ????”

    Eikö Euro ole kel­lu­va val­u­ut­ta, Keskus­pankit suorit­taa ohjaavia offen­si­ive­ja, mut­ta markki­nat määrää Euron hin­nan. Vai olenko käsit­tänyt väärin. 

    Osaisiko joku sanoa mihin me tarvi­taan Euro-alueel­la kansal­lisia keskus­panke­ja, niin kuin Suomen­pankkia. Vai onko ne Euroopan keskus­pankin haarakonttoreita.

  77. Liian vanha:“Kellutuksessa taas markki­nat määräävät val­u­u­tan arvon. Tun­tuu oudol­ta, että markkin­ausko­vaiset eivät kan­na­ta val­u­u­tan määräy­tymistä markki­noiden ohjaamana ????”

    Ei tästä ollut kyse, vaan deval­vaa­tion huonos­ta vaiku­tuk­ses­ta palka­nsaa­jien asemaan.

  78. Art­turi, kun kehoitin luke­maan ajatuk­sel­la, en tarkoit­tanut, että et olisi ajatel­lut asi­aa, mut­ta vas­tauk­ses­sasi sivuu­tit täysin keskeisim­män raha­jär­jestelmän omi­naisu­u­den, eli sen, että rahamäärän muu­tok­set vaikut­ta­vat inflaa­tioon viiveellä. 

    Luot­toekspan­sion vuok­si rahamäärä on pro-syk­li­nen, so. rahamäärä lisään­tyy kun taloudelli­nen toimeli­aisu­us lisään­tyy. Täl­lä on posi­ti­ivi­nen takaisinkytken­tä inflaa­tion ja talouskasvun suh­teen. Korko vaikut­taa tähän niin, että korkeampi korko hillit­see luot­toekspan­sio­ta. Takaisinkytken­nän ja toisaal­ta luot­toekspan­sion suo­ran kon­trol­loimat­to­muu­den vuok­si juuri korko on se mitä käytetään prox­ynä inflaa­tion torjunnassa. 

    QE-poli­ti­ikas­sa floo­d­ataan markki­noi­ta suo­raan rahal­la. Sitä rahaa ei voi­da kela­ta takaisin samal­la taval­la kuin luot­toekspan­sion kaut­ta syn­tynyt­tä rahaa. Avo­markki­na­op­er­aa­tio, jos­sa myy­dään arvopa­pere­i­ta, painaa näi­den arvoa alas samal­la kun se imuroi rahaa markki­noil­ta. Sen kyky hoitaa inflaa­tio­ta tilanteessa, jos­sa reaa­li­nen talouskasvu on niukkaa, investoin­nit kural­la ja inflaa­tio nousus­sa, on likip­itäen olema­ton, kos­ka sil­lä ei saa imuroitua markki­noil­ta paljon mitään käteistä ja kun arvopa­per­it lop­pu­vat, QE-poli­ti­ikalla floo­d­at­tu raha jää yhä markkinoille.

  79. “Ei tästä ollut kyse, vaan deval­vaa­tion huonos­ta vaiku­tuk­ses­ta palka­nsaa­jien asemaan.”

    Palka­nalen­nus huonon­taa myös palka­nsaa­jan ase­maa , ain­oa joiden palkkaa ei alene­ta ovat virkamiehet ja yri­tys­ten johto, joten yksi­tyisen sek­torin palkko­ja on alen­net­ta­va niin, että alen­nus kat­taa näi­denkin vastuun .
    Palka­nalen­nus ei myöskään hyödytä vien­tiä niin paljoa , että työ­paikat säilyisivät.

    Lisä­ki ostovoiman lasku syö palvelu­alo­jen työpaikkoja.

    Ei palka­nalen­nus ole sen parem­pi kuin deval­vaa­tio. Itse asi­as­sa se on huonom­pi kun rasite jae­taan harvemmille

  80. “Eikö Euro ole kel­lu­va val­u­ut­ta, Keskus­pankit suorit­taa ohjaavia offen­si­ive­ja, mut­ta markki­nat määrää Euron hinnan”

    Suomen talouden pain­oar­vo on niin pieni eurossa, että euron kel­lu­vu­us ei tue Suomen taloutta

  81. tiedemies:

    että rahamäärän muu­tok­set vaikut­ta­vat inflaa­tioon viiveellä.

    Ok. Ihan hyvä point­ti, jota olen mielestäni jo tässä käsitel­lyt ja jota et mielestäni nos­tanut esille kirjoituksessasi.

    Rahamäärän muu­tok­set näkyvät inflaa­tio-odotuk­sis­sa, jot­ka vaikut­ta­vat rahan kiertonopeu­teen, investoin­tei­hin jne. Sik­si jos tule­vaisu­u­den inflaa­tio on ankkuroitu (eikä sen anneta heit­tele­htiä aina kun jäädään jäl­keen inflaa­tio­tavoit­teesta tai men­nään siitä yli), niin inflaa­tio­tavoite on helpom­pi saavuttaa.

    Luot­toekspan­sion takia luot­to­jen määrä voi olla pro-syk­li­nen. (Tai voi olla olemat­ta, minä en tiedä asi­as­ta tarpeek­si, että uskaltaisin sanoa juu­ta tai jaa­ta, enkä nyt valitet­tavasti usko tässä pelkästään sin­un sanaan…) Tämä ei ole mitenkään tärkeää, kos­ka hin­tata­soon vaikut­taa liik­keel­lä ole­va raha,keskuspankissa ole­vat reservit ja rahan kiertonopeus.

    Vielä viimeisen ker­ran: keskus­pank­ki ei kon­trol­loi korkoa. Se kon­trol­loi rahamäärää, joka vaikut­taa korkoon. Korko on pelkkä rahapoli­ti­ikan tavoite. (Ja tavoit­teek­si se sovel­tuu huonos­ti aikana jol­loin rahapolti­ikan pitäisi olla löy­sem­pää kuin mitä nol­lako­rol­la on mah­dol­lista saa­da aikaan.) Ain­oa korko, jota keskus­pank­ki kon­trol­loi, jol­la on käytän­nössä väliä on keskus­pankin reser­veille mak­sama korko.

    Suun­nilleen kaikessa keskus­pankin har­joit­ta­mas­sa rahan määrän säätelyssä keskus­pank­ki myy ja ostaa markki­noil­ta arvopa­pere­i­ta ja näin “flood­aa” markki­noille rahaa. Ei QE oo tässä mielessä mikään erityisjuttu.

    Nimen omaan sen rahan voi kela­ta takaisin vaan myymäl­lä niitä keskus­pankin aikaisem­min ostamia arvopa­pere­i­ta. Sen sijaan luot­toekspan­sio­ta ei keskus­pank­ki voi manip­u­loi­da kuin välil­lis­es­ti, kos­ka se ei riipu suo­raan mis­tään keskus­pankin toimista.

    Avo­markki­na­op­er­aa­tio, jos­sa myy­dään arvopa­pere­i­ta, painaa näi­den arvoa alas samal­la kun se imuroi rahaa markkinoilta.

    Aivan kuten vas­takkainen oper­aa­tio, jos­sa myy­dään rahaa markki­noil­la painaa rahan arvoa alaspäin. Ei siinä ole mitään kummallista.

    Asi­aan voidaan pala­ta sit­ten, kun sin­ul­la on osoit­taa joku lähde siitä mik­si mei­dän pitäisi olla huolis­samme siitä, että keskus­pankil­ta lop­puu omaisu­us kesken.

    Niin kauan kuin markki­nat eivät ennus­ta liian korkeaa inflaa­tio­ta, niin keskus­pank­ki voi lisätä rahan määrää markki­noil­la ilman, että sil­lä on edes ole­mas­sa mekanis­mia “liian” rahan imuroimisek­si pois markkinoilta.

  82. QE-poli­ti­ikas­sa floo­d­ataan markki­noi­ta suo­raan rahal­la. Sitä rahaa ei voi­da kela­ta takaisin samal­la taval­la kuin luot­toekspan­sion kaut­ta syn­tynyt­tä rahaa.

    Minä olen ajatel­lut tuon täs­mälleen päin­vas­toin. Kun otan 30 vuo­den lainan ja sen seu­rauk­se­na syn­tyy uut­ta rahaa, se ei häviä mitenkään ennen kuin 30 vuo­den päästä. Kun keskus­pank­ki ostaa kym­men­vuo­tisen velka­kir­jan ja kuukau­den päästä päät­tää myy­dä sen markki­noille, se raha häviää.

    Avo­markki­na­op­er­aa­tio, jos­sa myy­dään arvopa­pere­i­ta, painaa näi­den arvoa alas samal­la kun se imuroi rahaa markkinoilta.

    …eli nos­taa käteisen rahan arvoa eli defla­toi valuuttaa. 

    ja kun arvopa­per­it lop­pu­vat, QE-poli­ti­ikalla floo­d­at­tu raha jää yhä markkinoille.

    Siis QE-floo­d­at­tu raha­han on nimeno­maan pois­tet­tu markki­noil­ta kun keskus­pank­ki on dumpan­nut osta­mansa paper­it. (Tuo floo­d­at­tu raha taitaa näkyä lähin­nä pankkien käteis­re­servien kasvu­na. Hyvä kuva n. puo­lessa välis­sä artikke­lia http://www.economist.com/surveys/displaystory.cfm?story_id=15474125)

    Ai, että nyt on joku aivan hul­lu arbi­traasimah­dol­lisu­us TIP­Seil­lä vs. asun­noil­la ja ihmiset ovat vaan tyh­miä, kun eivät käytä tätä hyväkseen?

    Käytät arbi­traasi-ter­miä aika vapaasti. Se, että jokin on jonkun mielestä tuot­toisa strate­gia on vielä aika kaukana arbitraasista.

    Tähän on nyt ihan turha ottaa mitään luot­toekspan­sio­ta mon­imutkaista­maan asi­aa. Kaik­ki keskus­pankin liik­keelle laske­ma raha, joka ei ole tul­lut takaisin keskus­pankkin reserveinä vaikut­taa hin­tata­soon. Sen lisäk­si hin­tata­soon vaikut­taa rahan kiertonopeus.

    Raho­ja ei ole kor­vamerkit­ty joko keskus­pankista tai luot­toekspan­sios­ta syn­tyneek­si, joista vain ensim­mäi­nen vaikut­taisi inflaa­tioon. Tai ainakaan min­un tiliot­teis­sani ei tuol­laista kor­vamerk­in­tää näy.

  83. “Eikö Euro ole kel­lu­va val­u­ut­ta, Keskus­pankit suorit­taa ohjaavia offen­si­ive­ja, mut­ta markki­nat määrää Euron hin­nan. Vai olenko käsit­tänyt väärin. ”
    Euro- ja dol­lar­i­alueel­la on olen­naisia eroja. 

    USA hal­li­tus kerää pääosan veroista ja sil­lä on käytet­tävis­sä suuret varat alue­talouk­sien tukemiseen. USA:ssa osaval­tioiden väli­nen kil­pailu työ­paikoista on vähäisem­pää kuin euroalueen itsenäis­ten val­tioiden täy­delli­nen kilpailu.
    USA:n keskushallinto voi ohja­ta työ­paikko­ja halu­amillen alueille esi auto­te­ol­lisu­ut­ta on ripotel­tu USA:n takamet­si­in esim BMW, Toyota.
    EU ei kykene samaan.
    USA:n veropoli­ti­ik­ka on yht­enäisem­pää eivätkä osaval­tiot kil­paile veroil­la yhtä paljon kuten EU-maat .

  84. van­ha: “Ei palka­nalen­nus ole sen parem­pi kuin deval­vaa­tio. Itse asi­as­sa se on huonom­pi kun rasite jae­taan harvemmille”

    Juuri näin. Sik­si se on parem­pi vai­h­toe­hto, että harvem­mat joutu­vat kärsimään.

  85. Rahan määrän lisäämi­nen on joillekin vaikeampi asia kuin työt­tömien määrän lisäämi­nen. Löy­tyneekö tuolle jokin tieteelli­nen syy?

  86. Rauta­lankaa: Olete­taan että on vain yhden­laisia arvopa­pere­i­ta, ikuisia, ker­ran vuodessa 1 euron mak­savia bondeja.

    Olete­taan, että kesku­pank­ki näkee, että rahamarkki­nati­lanne kiristyy ja korko on 5%. Keskus­pank­ki halu­aa laskea koron nopeasti 1% ja tekee tämän avo­markki­na­op­er­aa­ti­ol­la. Koron ollessa 5% nuo ikuiset kupon­git mak­sa­vat 20 euroa kap­pale. Halutes­saan painaa koron yhteen pros­ent­ti­in, keskus­pankin täy­tyy mak­saa kupongeista hin­ta, joka todel­la painaa koron yhteen pros­ent­ti­in, eli 100 euroa zipale. Olete­taan, että keskus­pank­ki joutuu flood­aa­maan markki­noille 100 mil­jar­dia, kun lik­vidi­teet­ti on huono.

    Se ostaa mil­jar­di kuponkia á 100 euroa. Markki­nat rauhoit­tuvat, inflaa­tio hyp­pele­htii vähän, ja luot­tokon­trak­tion vuok­si rahamäärä ei nyt kas­va ihan sitä 100 miljardia. 

    Syk­li kään­tyy nousu­un ja inflaa­tio uhkaa. Korko pitäisi nos­taa kah­teen pros­ent­ti­in. Keskus­pank­ki alkaa imuroi­da rahaa markki­noil­ta, mut­ta kah­den pros­entin korol­la kupon­gin hin­ta on 50 euroa kap­pale. Keskus­pank­ki myy kaik­ki kupon­git, ja saa imuroitua lik­vidi­teet­tiä 50 mil­jar­dia. Rahamäärä on kuitenkin kas­vanut pysyvästi 50 miljardia.

  87. “Juuri näin. Sik­si se on parem­pi vai­h­toe­hto, että harvem­mat joutu­vat kärsimään.”

    Tosin näi­den har­vo­jen kär­simys ei mitään auta, vaiku­tus on kuin housu­un pis­saamisel­la , het­ken läm­mit­tää, lähin­nä mieltä, sen jäl­keen on vieläkin kylmempää

  88. No joka tapauk­ses­sa itseäni jo mon­et ker­rat tois­taen sanon lop­puka­neetik­si, että palka­nsaa­jana ja kulut­ta­jana minus­ta vah­va euro on hyvä asia.

    Ei devalvoitu­mi­nen ole ain­oa autu­aak­si tekevä asia työl­lisyy­den kannal­ta. Fik­sumpaa on löytää mui­ta ratkaisuja.

    Yleis­es­ti ottaen olen yllät­tynyt siitä, miten mon­et näkevät heikon euron posi­ti­ivise­na. Var­al­lisu­udel­lakin on arvon­sa ja hyvät puolensa.

  89. “No joka tapauk­ses­sa itseäni jo mon­et ker­rat tois­taen sanon lop­puka­neetik­si, että palka­nsaa­jana ja kulut­ta­jana minus­ta vah­va euro on hyvä asia.”

    Vah­va euro vie työ­paikat Kiinaan. Kun EU-alueelta vien­ti on liian kallista niin tuotan­to siir­tyy Kiinaan.
    Ja kiinalaiset tuot­teet ovat edullisia, kos­ka juan on heikko euroon nähden.

  90. “Yleis­es­ti ottaen olen yllät­tynyt siitä, miten mon­et näkevät heikon euron posi­ti­ivise­na. Var­al­lisu­udel­lakin on arvon­sa ja hyvät puolensa.”

    Deval­vaa­tio ei muu­ta omaisu­u­den arvoa ‚se on senkin jäl­keen eurois­sa sama

  91. Harmil­lista kun keskus­pankeil­la ei ole rahan määrän sään­telyssä kuin yhden velka­pa­perin yksi mekanismi.

  92. Tcrown­ille vielä, että kir­joitin ehkä vähän tyh­mästi siis, luot­toekspan­sion tah­tia voidaan hidas­taa ja se raha kelau­tuu lop­ul­ta takaisin, jos korot pide­tään korkeal­la. Sen­si­jaan avo­markki­na­op­er­aa­ti­ol­la rahaa ei koskaan saa­da kelat­tua takaisin samaa määrää kuin sitä on luotu. 

    Se, mitä tässä puo­lus­tan on EKP:n varovaisu­us inflaa­tion suh­teen. QE-raha on nyt siel­lä jos­sain, reserveis­sä tms. Jos ja kun talous nytkähtää liik­keelle edes nom­i­naaliseen kasvu­un, niin se tarkoit­taa taas lisään­tyvää luot­toekspan­sio­ta, reservien pienen­e­mistä ja inflaa­tio­ta. Mitä enem­män sitä fun­ny-mon­ey- rahaa on markki­noille dumpat­tu, sitä isom­mas­ta vyörys­tä on kyse ja sitä korkeampi korko tarvi­taan luot­toekspan­sion hidastamiseksi. 

    En väit­tänyt yllä, että olemme saa­mas­sa täl­lä poli­ti­ikalla lähi­aikoina, tai ehkä ikinä, mitään järeää inflaa­tio­ta, mut­ta koron­nos­ton tarve tule­vaisu­udessa on sitä suurem­pi, mitä enem­män rahaa nyt luo­daan. Ja mikä pahempaa, mitä korkeam­mak­si korko nos­te­taan, sitä vähem­män rahaa saadaan imuroitua takaisin avomarkkinaoperaatioilla!

  93. Tiedemies:

    Joo kyl­lä minä ymmär­rän miten keskus­pankil­ta voi teo­ri­as­sa lop­pua varat rahan ostamiseen markkinoilta.

    Onko sin­ul­la jotain mutua parem­paa todis­tet­ta, että niiden taseet on liian pieniä? Keskus­pankithan omis­ta­vat vaik­ka mitä muu­ta kuin pelkästään niitä juuri ostami­aan arvopa­pere­i­ta, esim. val­u­ut­taa ja kultaa.

    tcrown: Niin minä kyl­lä käytin mielestäni arbi­traa­sia juuri tuos­sa samas­sa merk­i­tyk­sessä. Mielestäni tiedemies väit­ti, että inflaa­tio-odotuk­set asun­to­jen korkei­den hin­to­jen seli­tyk­senä on myös markki­noiden “mielipi­de”, eikä pelkästään hänen omaa teele­htien­lukemista ilman järke­viä perusteluita.

    Jos väit­tää, että markki­noil­la on tämä käsi­tys asun­to­jen hin­noista, niin sil­loin pitää olla myös seli­tys sille mik­si markki­nat eivät poista tätä TIPS:ien ja asun­to­jen hin­to­jen mah­dol­lis­ta­maa arbitraasia.

  94. Liian van­ha:

    Deval­vaa­tio ei muu­ta omaisu­u­den arvoa ‚se on senkin jäl­keen eurois­sa sama

    No deval­vaa­tio muut­taa rahan arvoa, ja jos hin­nat eivät muut­tuisi (ne tietenkin muut­tuvat oikeesti…), niin siitä seu­raisi automaat­tis­es­ti, että omaisu­u­den arvo muuttuu.

  95. Tiedemies: Se onko keskus­pankil­la kykyä(/halua) imuroi­da rahaa pois markki­noil­ta näkyy TIPS:eissä.

    Niin kauan kuin markki­nat eivät ennus­ta korkeaa inflaa­tio­ta, keskus­pankil­la on kykyä imuroi­da ekstrara­ha pois.

    Jos talous nytkähtää kasvu­un, niin var­mas­tikin käy niin, että pankkien kan­nat­taa taas mielu­um­min laina­ta raha pois kuin pitää sitä reserveinä keskus­pankissa. Tämän seu­rauk­se­na reservit suh­teessa annet­tui­hin lain­oi­hin pienenevät, mut­ta ne eivät pienene ollenkaan vält­tämät­tä absolu­ut­tis­es­ti. (Kos­ka mitä use­am­man ker­ran raha on lainat­tu eteen­päin sitä suurem­pi osa siitä on keskus­pankissa reserveinä.)

    Mitä enem­män sitä fun­ny-mon­ey- rahaa on markki­noille dumpat­tu, sitä isom­mas­ta vyörys­tä on kyse ja sitä korkeampi korko tarvi­taan luot­toekspan­sion hidastamiseksi.

    Ei ole ole­mas­sa mitään fun­ny-mon­ey-rahaa. Kaik­ki se raha on ihan saman­laista. Keskus­pank­ki myy ja ostaa markki­noil­la arvopa­pere­i­ta ja näin säätelee rahan määrää. Jos inflaa­tio kiihtyy, niin keskus­pank­ki ostaa rahaa pois markki­noil­ta. Ei tämä ole mitenkään ihmeel­listä tai poikkeuk­sel­lista. Jos tämän seu­rauk­se­na korko nousee, niin sit­ten nousee. Kun­han inflaa­tio (tai NBKT) pysyy trendil­lään, niin ei se koron nousu haittaa.

    mut­ta koron­nos­ton tarve tule­vaisu­udessa on sitä suurem­pi, mitä enem­män rahaa nyt luodaan.

    no tämä ei tietenkään mene suo­raan näin, kos­ka mitä enem­män me tuhoamme mei­dän talout­ta nyt sitä köy­hempiä me olemme tule­vaisu­udessa. Muista talous ei ole nol­la­summapeliä. Mut­ta vaik­ka olisikin, niin mik­si me aiheut­taisimme tahal­laan rahan arvon heilahteluil­la välil­lä suur­ta työt­tömyyt­tä ja sit­ten taas työvoima­pu­laa? Eikö olisi parem­pi, että rahaa pumpat­taisi­in markki­noil­la nyt, kun meil­lä on paljon käyt­tämät­tömiä resursse­ja ja sitä imuroitaisi­in sieltä sil­loin, kun nämä resurssit ovat käytössä?

    On muuten ihan turha puhua mis­tään koron nos­tos­ta ja laskus­ta, kun keskus­pankit eivät toi­mi niin. Ne osta­vat ja myyvät rahaa markki­noille. Korko on pelkkä tavoite, keskus­pank­ki ei voi suo­raan vaikut­taa korkoon.

    Eli mitä enem­män rahaa nyt pumpataan markki­noille, niin sitä enem­män sitä pitää ostaa sieltä pois, kun rahan kiertonopeus kas­vaa. Kun sen esit­tää näin, niin siihen ei liity mitään irra­tionaal­isia pelko­ja jostain “korkeista koroista” ja tehtävän mahdottomuudesta.

    Kos­ka sin­ua selkeästi kiin­nos­taa rahapoli­ti­ik­ka, niin sin­ua saat­taisi kiin­nos­taa myös tämä minus­ta aivan omaa luokkaansa ole­va blo­gi: http://www.themoneyillusion.com/

    Tässä blo­gin FAQ, jos­ta saa hyvän yleiskäsi­tyk­sen siitä mitä blo­gin kir­joit­ta­ja ajat­telee:http://blogsandwikis.bentley.edu/themoneyillusion/?page_id=1785

    Tässä kokon­aisem­pi kir­joi­tus:http://www.cato-unbound.org/2009/09/14/scott-sumner/the-real-problem-was-nominal/

  96. Art­turi, asun­to­jen hin­nat ovat nousseet, kos­ka ihmiset saa­vat rahaa nyt hal­val­la. Ihmiset osta­vat asun­to­ja kalli­il­la jos a) usko­vat korko­jen pysyvän alhaal­la tai b) usko­vat inflaa­tioon. Molem­pi parempi. 

    Minä uskon, että inflaa­tio­ta tulee — kuten yllä sanoin, siinä parin pros­entin paikkeil­la. Tämä on asun­tove­lal­lis­ten mieleen, jos asun­to­lainan korko on kolmisen pros­ent­tia, niin reaalis­es­ti se on vain yhtä pros­ent­tia. Asun­tove­lal­lisil­la on saman­su­un­tainen uskomus.

    Min­ul­la ei ole nyt TIP­Sien tai vas­taavien instru­ment­tien dataa käsil­lä, joten en osaa sanoa mitään mitä niiden osoit­ta­ma tule­va inflaa­tio on.

    Minus­ta liioit­telet laadullisia käsi­ty­sero­ja tässä ja jostain syys­tä vähät­telet viivei­den merk­i­tys­tä. Minus­ta se, että inflaa­tio on pom­pan­nut puoli­toista pros­ent­tiyk­sikköä nopeasti, on merk­ki siitä, että olisi hätiköi­tyä painaa rahaa ja syitä on mon­ta, kaik­ki yllä mielestäni tyh­jen­tävästi esitetty.

    Ei niitä työ­paikko­jakaan sitä rahaa paina­mal­la heti syn­ny. Tilausten alka­miseen menee aikaa, kun investoin­nit ovat alhaisel­la tasol­la muual­lakin maail­mas­sa, asun­to­jen hin­ta ehtii reagoi­da nopeam­min, pörssikurssit nous­ta, jne. ja jos­sain vai­heessa — mah­dol­lis­es­ti ennen kuin työt­tömyys alkaa edes kun­nol­la helpot­taa — inflaa­tio lähteä liik­keelle ja rahapoli­ti­ikkaa kiristää.

  97. Tiedemies, nyt men­nään min­un makro-osaamiseni rajo­jen tuolle puolen, mut­ta minä olen ymmärtänyt, että koron­nos­to­jen inflaa­tio­ta tal­tut­ta­va vaiku­tus johtuu siitä, että se vähen­tää rahan määrää markki­noil­la. Eli inflaa­tiopaineessa koron­nos­to on työkalu rahan määrän vähen­tämisek­si, ei päämäärä itsessään. Nyt keskus­pank­ki voi vähen­tää rahan määrää markki­noil­la korkopoli­ti­ikkaan koske­mat­ta (luon­nol­lis­es­ti jos ekp dump­paa kaiken ulos huomen­na, niin korkokäyrä heilah­taaa reip­paasti). En myöskään tunne QE-oper­aa­tioiden matu­ri­teet­tiprofi­il­ia, mut­ta täl­läkään het­kel­lä pitkät korot (>10y) sen enem­pää euroalueel­la kuin Yhdys­val­lois­sa eivät ole samal­la taval­la nol­las­sa kuin lyhet korot, vaan ovat n. 4–5%. Siitä kun vuon­na 2007 euri­borit oli­vat viidessä pros­en­tis­sa, nuo pitkät ovat laske­neet alle pros­ent­tiyk­sikön. Lyhyessä päässä ilmiö taas ei ole suh­teessa kovin vah­va, velka­kir­jo­jen arvo ei muu­tu paljoa, vaik­ka korko muuttuisikin.

    Eli, vaik­ka en mainit­se­maasi ilmiötä olekaan aikaisem­min tul­lut ajatelleek­si, en nyt ainakaan ensim­mäisel­lä pureskelul­la osaa ajatel­la, että se olisi kovin merkit­tävä ongelma.

  98. Tcrown; olet oike­as­sa siinä, että matu­ri­teetit ovat tavat­toman lyhyem­mät kuin tuos­sa karke­as­sa esimerkissäni; se oli ääripää, jos­sa matu­ri­teet­ti on ääretön. On täysin tot­ta, että lyhyem­mässä päässä suh­teel­liset erot ovat paljon paljon pienemmät. 

    Point­ti­na min­ul­la oli vain se, että ost­a­mi­nen nos­taa hin­to­ja ja myymi­nen las­kee niitä. Tämä johtaa siihen, että rahaa saa imuroitua vähem­män kuin sitä on luotu. 

    Käsit­tääk­seni sekä EKP että FED toimi­vat niin, korko­tar­get­ti ilmoite­taan ja siihen tähdätään avo­markki­na­op­er­aa­tioil­la. Tar­getin laskem­i­nen tarkoit­taa sitä, että oste­taan kalli­im­mal­la ja nos­t­a­mi­nen, että myy­dään halvem­mal­la. Nämä paper­it ovat nor­maal­isti todel­la lyhy­itä papere­i­ta, yliyön REPO­ja tms, joten niiden hin­ta ei muu­tu kuin promillen osia.

    QE-oper­aa­tioi­ta ainakin EKP on tehnyt vuo­den papereil­la. Käsit­tääk­seni sitä jär­jeste­lyä on syytet­ty jopa siitä, että sitä EKP:n osta­maa pape­ria ei edes saa myy­tyä markki­noille takaisin.
    http://www.iflr.com/Article/2006925/Unsellable-bonds-structured-to-abuse-ECB-scheme.html

    EKP:tä syytet­ti­in alun­pitäenkin yleen­sä liian avokä­tisek­si tuos­sa QE-poli­ti­ikas­sa, so. sen väitet­ti­in tekevän ihan liikaa rahaa ja osta­van pape­ria liian kalliilla. 

    Itse suh­tauduin noi­hinkin väit­teisi­in vähän skep­tis­es­ti. Mut­ta siis minus­ta tämä aja­tus siitä, että EKP on ollut ihan liian tiuk­ka ja että kri­isi johtuu setelira­han liian vähäis­es­tä määrästä, on nyt vaan virheelli­nen. Ja vaik­ka se olisikin johtunut jos­sain vai­heessa, inflaa­tio on tässä kuus­sa posi­ti­ivisel­la ja nousus­sa. Rahan painami­nen nyt tun­tuu todel­la hätiköivältä.

  99. Sel­l­ainen point­ti vielä makro­näkökul­mas­ta, että minus­ta uuskey­ne­siläi­nen maail­mo­ja­syleilevä makro­talous­teo­ria, IS-LM-mallei­neen ja NAIRU­ineen jne, on ihan järkevää, jos ymmärtää sen rajoitukset. 

    Minus­ta johonkin 30-luvun lamaan viit­taami­nen on tarpee­ton­ta, kos­ka raha­jär­jestelmä ei sil­loin ollut ollenkaan saman­lainen. Parem­pia ver­tailuko­htia ovat Suo­mi cir­ca 1991 (deval­vaa­tio seu­rauksi­neen esimerkkinä siitä mil­lä taval­la raha­jär­jestelmä voi desta­biloitua) ja USA 1970-luvun lop­ul­la ja 80-luvun alus­sa (mitä voi joutua tekemään, kun inflaa­tio pitää saa­da kuriin)

    http://www.tradingeconomics.com/Economics/Interest-Rate.aspx?Symbol=USD

    Lai­ta vaik­ka vuodes­ta 1970 vuo­teen 1990

  100. tiedemies:

    Minä uskon, että inflaa­tio­ta tulee – kuten yllä sanoin, siinä parin pros­entin paikkeilla.

    Ja tämän takia asun­nois­sa on kupla? Kos­ka inflaa­tio on suun­nilleen EKP:n tavoitteessa?

    Mil­loin sit­ten asun­nois­sa ei ole kuplaa? Mil­loin asun­not sit­ten ovat nor­maal­in­hin­taisia, joss nyt ne ovat kalli­ita, kos­ka asun­tomarkki­nat odot­ta­vat inflaa­tion ole­van EKP:n tavoit­teen mukainen?

    ja jostain syys­tä vähät­telet viivei­den merkitystä.

    Minä vähät­te­len niiden merk­i­tys­tä sik­si, että niil­lä on vain vähän merk­i­tys­tä. Rahan arvo nyt riip­puu siitä miten arvokas­ta odotamme rahan ole­van huomen­na. Samal­la taval­la NBKT nyt riip­puu siitä mitä ole­tamme sen ole­van huomenna.

    Scott Sum­n­er on kir­joit­tanut tästä blogillaan paljon ja hän viit­taa aina luon­nol­lisi­in kokeisi­in joi­ta on tehty, kun val­tiot ovat muut­ta­neet rahan arvoa suh­teessa kul­taan. (esim. FDR 30-luvulla)

    Näil­lä toimil­la on vaiku­tus­ta heti. Kyse on vaan siitä, että vaikut­ta­vatko toimen­piteet odotuk­si­in vai eivät. Esim. jos keskus­pank­ki sanoo, että hei me myym­mä markki­noille 100 biljoon­aa lisää rahaa ja se imuroidaan sieltä pois vuo­den päästä, niin mitä luulet, että markki­nat ennus­ta­vat rahan arvos­ta vuo­den päästä?

    Tämä on olen­nainen point­ti, kos­ka se vaikut­taa siihen miten rahan määrä vaikut­taa hin­toi­hin tässä het­kessä. Jos keskus­pankin sitou­tu­mi­nen inflaa­tioon ei ole uskot­ta­va, niin inflaa­tio­ta ei tapahdu.

    syitä on mon­ta, kaik­ki yllä mielestäni tyh­jen­tävästi esitetty.

    Minus­ta sinä olet esit­tänyt yhden ain­oan syyn, joka on se, että keskus­pankil­ta lop­puu varat liian rahan imuroimisek­si markki­noil­ta ja tämän minä olen jo osoit­tanut vääräk­si, kos­ka jos keskus­pankil­ta lop­puisi keinot, niin markki­nat ennus­taisi­vat korkeaa inflaa­tio­ta, mut­ta kun eivät ennusta.

    Jos sin­ul­la on jotain muitakin syitä, mitä en ole vielä kom­men­toin­ut, niin lai­ta ne mielel­lään tähän uud­estaan niin keskustel­laan sit­ten niistä.

    Ei niitä työ­paikko­jakaan sitä rahaa paina­mal­la heti synny. 

    No kyl­lä ne lomaute­tut saadaan töi­hin aika nopeasti aloil­ta, joiden supis­tu­misel­la ei ole mitään tekemistä raken­nemuu­tok­sen kanssa, vaan kokon­aiskysyn­nän putoamisen kanssa.

    Juuri sil­loin, kun tuotan­toka­p­a­siteet­tia on paljon käyt­tämät­tä koko rahamäärän kas­vat­ta­mi­nen ei aiheuta inflaa­tio­ta vaan myös tuotan­to kas­vaa. Juuri­han sinä tässäkin ketjus­sa sanoit näin käyneen, kun Volk­er osti markki­noil­ta paljon rahaa pois. Philips-käyrä toimii lyhyel­lä tähtäimel­lä ja sitä parem­min se toimii mitä enem­män on käyt­tämät­tömiä resursseja.

    tcrown: juuri noin.

  101. tcrown: äh… luin liian nopeesti. Sul­lakin on muna ja kana väärin päin. Keskus­pank­ki ei nos­ta korkoa, vaan se myy ja ostaa arvopa­pere­i­ta ja korko muo­dos­tuu sit­ten sen perus­teel­la markkinoilla.

    Rahan ost­a­mi­nen markki­noil­ta vähen­tää liik­keel­lä ole­van rahan määrää ja sik­si sen rahan korko (=FED funds rate) nousee.

  102. Kir­joitin tietysti vähän huoli­mat­tomasti, mut­ta jos min­ul­la on rahan­pain­okone ja siten kaiken kestävä tase, niin ei se nyt mielestäni niin kamalan väärin ole sanoa, että ase­tan koron halu­a­mal­leni tasolle, vaik­ka tek­isinkin sen avo­markki­na­op­er­aa­tioil­la. Nor­maali­olo­suhteis­sa sitä­pait­si keskus­pank­ki ei varsi­nais­es­ti myy tai osta arvopa­pere­i­ta, vaan tekee ns. repo­ja ( http://en.wikipedia.org/wiki/Repurchase_agreement )eli oleel­lis­es­ti myön­tää vaku­udel­lista lainaa. Pankin pitää antaa val­tion velka­kir­ja keskus­pankille säilöön sik­si aikaa kun saa rahaa lainaksi. Ja kuten tiedemies sanoi, nor­maali­olo­suhteis­sa keskus­pank­ki työsken­telee vain yönyli-instru­menteil­la, eikä siten pysty suo­raan vaikut­ta­maan edes kuukau­den euri­bori­in, pidem­mistä puhumattakaan.

    Jos QE tosi­aan on pääosin max vuo­den mit­taista pape­ria, niin olen entistä vähem­män huolis­sani Tiedemiehen huoles­ta. Ei ne inflaa­tio-ongel­mat niin nopeasti räjähdä käsi­in, etteikö keskus­pank­ki voi halutes­saan istua noiden pääl­lä matu­ri­teet­ti­in asti, ja vain vähen­tää uusien ostamista.

  103. Liian van­ha: “Vah­va euro vie työ­paikat Kiinaan. Kun EU-alueelta vien­ti on liian kallista niin tuotan­to siir­tyy Kiinaan.
    Ja kiinalaiset tuot­teet ovat edullisia, kos­ka juan on heikko euroon nähden.”

    Onko­han näin? Pääsyy lie­nee kuitenkin, se että työvoimaval­taisia tuot­tei­ta valmis­tet­taes­sa palkko­jen merk­i­tys on suuri — toisin kuin esim. paperi­te­ol­lisu­udessa, jos­sa palkko­jen osu­us lop­putuot­teen hin­nas­sa on vain 6 %.

  104. Art­turi: “Mil­loin sit­ten asun­nois­sa ei ole kuplaa? Mil­loin asun­not sit­ten ovat nor­maal­in­hin­taisia, joss nyt ne ovat kalli­ita, kos­ka asun­tomarkki­nat odot­ta­vat inflaa­tion ole­van EKP:n tavoit­teen mukainen?”

    Tuskin asun­nonos­ta­ja miet­tii uuden asun­non ostamista EKP:n inflaa­tio­tavoite mielessään — no, ehkä sijoi­tusasun­non ostaja.
    Eiköhän tässä pelaa van­ha kysyn­nän ja tar­jon­nan laki — asun­torak­en­t­a­mi­nen putosi todel­la alas, varas­tot on myy­ty ja kysyn­tä alka­nut kasvaa.

  105. Asun­to­jen hin­nan­nousu ennako reaa­liko­ron alhaisu­ut­ta, joka on yhdis­telmä inflaa­tio­ta ja alhaista korkoa. Jos EKP:n ohjausko­rko on 1.5 pros­ent­tia ja inflaa­tio 2%, niin reaa­liko­rko on ‑0.5%.

    Asun­to­jen hin­nas­sa tämä näkyy, kos­ka juuri reaa­liko­rko on pitkien takaisin­mak­suaiko­jen vuok­si niin merkit­tävä osatek­i­jä asun­non­hank­in­nan kustannusta.

    Se, että QE-poli­ti­ikan yhtey­dessä oste­tut paper­it eivät riitä kelaa­maan koko niil­lä tuotet­tua lik­vidi­teet­tiä takaisin, on vain pieni osa tässä sopas­sa, eikä keskeinen argu­ment­ti­ni. Keskeinen argu­ment­ti­ni on, että inflaa­tio-odotuk­set ovat siinä parin pros­entin paikkeil­la. Lisära­han syytämi­nen nyt nos­taisi inflaa­tio­ta kuukausien aikana, ja kos­ka inflaa­tio­tahti oli vuo­den vai­h­teessa jo selvästi kasvus­sa, ei tähän ole perusteita.

    Se, mik­si otin QE-rahan mukaan oli se, että jos korkoa joudu­taan nos­ta­maan nopeasti, niin niiden pitkien arvopa­pe­rien arvo las­kee eniten ja se täy­tyy kom­pen­soi­da muil­la avo­markki­na­op­er­aa­tioil­la. Niis­sä on se huono puoli, että siinä mis­sä niiden arvo heilah­taa koron muuttues­sa vähän, niin kään­täen, korko heilah­taa paljon, jos niiden arvo heilah­taa vähänkään enem­pää. Ja juuri niin käy, jos rahamäärää täy­tyy vähentää. 

    Volk­erin poli­ti­ik­ka aiheut­ti lyhyehkön, mut­ta selvästi aika rajun laman USA:ssa. Sama tapah­tuu Euroopas­sa, jos inflaa­tio uhkaa kara­ta. Ottaen huomioon mis­sä kun­nos­sa Euroopan talous on nyt, en halu­aisi nähdä, mitä tapah­tuu kun EKP joutuu hinaa­maan koron jon­nekin 10 pros­entin tai jopa 15 pros­entin paikkeille.

  106. Liian van­ha: “Vah­va euro vie työ­paikat Kiinaan. ”

    Markki­nat vie työ­paikat ja investoin­nit Kiinaan. Emme me devalvoin­nista (tai devalvoitu­mis­es­ta) lop­ul­ta enää hyödy. Kandee etsiskel­lä sel­l­aisia leivän lähteitä, joil­la pär­jää myös vah­van euron aikana.

    Sitä pait­si kiinalainen työn­tek­i­jä saa palkkaa 5–20% suo­ma­lais­es­ta. Aika paljon pitää devalvoitua ennenkuin ale­taan täl­lä keinol­la pärjätä.

  107. Euroop­pa tuskin joutuu mihinkään hyper­in­flaa­tioon, vaik­ka nyt raha­hanat pidet­täisi­in löysäl­lä. Jotkut edel­lä oli­vat hyvin oike­as­sa kahdessa asi­as­sa: työt­tömyys on todel­li­nen uhka myös tule­valle hyv­in­voin­nille ja asun­to­jen hin­to­jen nousu selit­tyy hyvin paljon myös rak­en­tamisen äkki­jar­ru­tuk­sel­la. Olisiko tilanne muuten parem­pi, jos asun­to­jen hin­nat oli­si­vat rankas­sa laskus­sa ja kokon­aiskysyn­tä supis­tu­isi entisestään.

  108. Tiedemies:

    Keskeinen argu­ment­ti­ni on, että inflaa­tio-odotuk­set ovat siinä parin pros­entin paikkeil­la. Lisära­han syytämi­nen nyt nos­taisi inflaa­tio­ta kuukausien aikana, ja kos­ka inflaa­tio­tahti oli vuo­den vai­h­teessa jo selvästi kasvus­sa, ei tähän ole perusteita.

    No voisitko jotenkin perustel­la mik­si rate-tar­get­ti on parem­pi kuin lev­el-tar­get­ti? Minä olen mielestäni antanut tässä ketjus­sa jo usei­ta syitä mik­si lev­el-tar­get­ti on parem­pi, mut­ta en ole lukenut mitään puol­lus­telui­ta rate-tar­getille, vaik­ka sinä pidät sitä jotenkin itses­tään selvästi parempana.

    Et ole kir­joituk­sis­sasi mil­lään taval­la käsitel­lyt min­un esille nos­tami­ani ongelmia rate-tar­getis­sa (sopimuk­set, jot­ka on neu­votel­tu van­hal­la tra­jek­to­ril­la, ovat hin­noitel­tu väärin), joi­ta taas ei esi­in­ny, jos meil­lä olis level-targetti.

    Ne ovat mielestäni se olen­naisin syy, mik­si meil­lä pitäisi olla enemm­nän inflaa­tioo. Ei siis sik­si, että korkea inflaa­tio olisi hyväk­si, vaan sik­si, että rahan arvo ei ole sil­lä tasol­la kun sen pitäisi. Minä argu­men­toisin ihan samal­la taval­la 2% pienem­män inflaa­tion puoles­ta, jos meil­lä olisi ollut korkea inflaa­tio aikaisemmin.

    Se, mik­si otin QE-rahan mukaan oli se, että jos korkoa joudu­taan nos­ta­maan nopeasti, niin niiden pitkien arvopa­pe­rien arvo las­kee eniten ja se täy­tyy kom­pen­soi­da muil­la avomarkkinaoperaatioilla.

    EI SITÄ KORKOA NOSTETA!!! Miten mon­ta ker­taa tämä pitää sanoa. Keskus­pank­ki myy arvopa­pere­i­ta ja korko muo­dos­tuu markki­noil­la. Jos se keskus­pank­ki myy niitä pitk­iä arvopa­pere­i­ta, niin joo niiden arvo las­kee, (eli korko nousee), mut­ta ei se mekanis­mi oo, että keskus­pankkio nos­taa korkoa ja siks niiden paperei­den arvo laskee.

    Ja jos siinä käy silleen, että keskus­pank­ki ei saa niistä pitk­istä papereista yhtä paljon rahaa kuin mil­lä se osti ne, niin sit sen pitää myy­dä kans jotain muu­ta, tyyli­in kul­taa tai val­u­ut­taa tai jotain. Ei tässä oo mitään ihmeellistä.

    Volk­erin poli­ti­ik­ka aiheut­ti lyhyehkön, mut­ta selvästi aika rajun laman USA:ssa.

    Niin. Ihan samal­la taval­la kuin Bernankekin aiheut­ti. (Tai noh, ei ehkä lyhyt­tä, mut­ta rajun taan­tu­man nyt kuitenkin.)

    Sama tapah­tuu Euroopas­sa, jos inflaa­tio uhkaa kara­ta. Ottaen huomioon mis­sä kun­nos­sa Euroopan talous on nyt, en halu­aisi nähdä, mitä tapah­tuu kun EKP joutuu hinaa­maan koron jon­nekin 10 pros­entin tai jopa 15 pros­entin paikkeille.

    No kos­ka suurin osa Euroopan talouden huonos­ta kun­nos­ta kun­nos­ta johtuu yllät­tävästä NBKT:n laskus­ta (liian pien­estä inflaa­tios­ta), niin Euroopan talous ei oo enää näin huonos­sa kun­nos­sa, jos inflaa­tio on ongel­ma. (Eli siis kär­jis­te­tysti, kun­han NBKT kasvuodotuk­set on trendin mukaisia, niin mikä tahansa korko on ok.)

    Inflaa­tio ei muutenkaan uhkaa kara­ta, vaan se uhkaa jäädä EKP:n tavoite­ta­solle, joka on liian alhainen ottaak­seen kiin­ni aikaisem­man liian pienen inflaation.

    On ihan turha fiilis­tel­lä inflaa­tioo, ikään kuin sul­la olis parem­pi käsi­tys kuin markki­noil­la siitä minkälainen inflaa­tio on tule­vaisu­udessa. Kyl­lä ne markki­nat nyt vaan tietää enem­män kuin sinä.

  109. Löysät raha­hanat eivät hoi­da työl­lisyyt­tä pitkäl­lä aikavälil­lä. 1970-luvul­ta tiede­tään, että löysä rahapoli­ti­ik­ka ja inflaa­tio voivat ihan hyvin esi­in­tyä yhdessä sitkeän työt­tömyy­den kanssa. 

    Ei se työl­lisyys edelleenkään parane rahaa paina­mal­la, vaik­ka Art­turi ja muu­ta­mat muut tuos­sa yläpuolel­la niin väit­tävät. Rahaa paina­mal­la voi toki hoitaa rahoi­tu­songelmia, kuten lik­vidi­teet­tikri­isiä, mut­ta pankeil­la ei ole lik­vidi­teet­tikri­isiä enää. Rahaa paina­mal­la voi myös stim­u­loi­da kysyn­tää het­kel­lis­es­ti, mut­ta se tuot­taa inflaa­tio­ta, joka syö tämän hyö­dyn nopeasti, ja kun odotuk­set ankkuroitu­vat ylem­mäs, niin saman stim­u­laa­tio­vaiku­tuk­sen aikaansaami­nen vaatii enem­män rahan painamista. 

    Vas­taavasti jos rahaa ei paine­ta, tulee entistä pahempi krapula.

    Hal­pa raha on markki­noille niinkuin jokin huume. Se lait­taa vauhdin kovak­si, mut­ta se myös de-sta­biloi raha­jär­jestelmää. Sitä tarvi­taan toki kri­i­sis­sä, mut­ta rahapoli­ti­ikalla ei voi­da luo­da mitään tyhjästä. Ihmiset tun­tu­vat ajat­tel­e­van, että “tiukan” rahapoli­ti­ikan (edelleen: come on, EKP:n ohjausko­rko on pros­ent­ti ja reaa­liko­rot alle nol­lan!) kan­nat­ta­jat oli­si­vat jotenkin kiusal­laan aiheut­ta­mas­sa työt­tömyyt­tä. Kun se, että rahaa nyt paine­taan lisää, voi tuot­taa Euroopan­laa­juis­es­ti — hihas­ta nykäis­ten — vaik­ka miljoon työkuukaut­ta seu­raa­van vuo­den ajalle. Vuo­den 2011 alus­sa ollaan tilanteessa, jos­sa a) inflaa­tio on nous­sut yli tavoit­teen ja b) ne työ­paikat ovat taas kirveen alla. Jos inflaa­tio halu­taan kuri­in, niin rahapoli­ti­ikkaa kiris­tetään sil­loin. Seu­rauk­set ovat monin ver­roin pahem­mat. Jos ei, niin paine­taan rahaa, mut­ta täl­lä ker­taa vielä enem­män. Työ­paikko­ja saadaan vähem­män, mut­ta inflaa­tio­ta enem­män. Ja taas sama juttu.

    Samal­la pros­es­si syö ihmis­ten käteis­säästöt, keskus­pankin uskot­tavu­u­den, val­tioiden oblig­aa­tioiden korot nou­se­vat (kos­ka inflaa­tio-odotuk­set on pakko jyvit­tää niihin). Julk­ista talout­ta joudu­taan supis­ta­maan tai vero­ja nos­ta­maan, molem­mat myrkkyä kysynnälle. 

    Siinä vai­heessa voidaan hom­ma vielä puhal­taa poik­ki, oltaisi­inko vaik­ka vuo­den 2012 lop­pupuoliskol­la sil­loin? Työt­tömyys on samoissa luvuis­sa ja sit­ten täy­tyy kiristää poli­ti­ikkaa. No, samat inflaa­tio­ha­lut — työt­tömyy­den hoitoa kun tarvi­taan — ovat sil­loinkin. Val­tioiden talous ei oikein kestä, joten päätetään, että EKP ostaa ne val­tioiden oblig­aa­tiot. Siis paine­taan rahaa val­tion meno­jen kattamiseen.

    Jne. Ja vuo­den 2015 alus­sa paine­taan jo miljoo­nan euron seteeitä, vuo­den lopus­sa mil­jardin euron. Ja työt­tömyys on 25 pros­ent­tia, ihmis­llä ei ole säästöjä, jne. Toisaal­ta, eipä nykyiset asun­to­lainatkaan mis­sään tun­nu. Vit­si hei, tämä on kuulkaa tosi hyvä idea.

  110. Art­turi:

    “Kjr63:n tekemä erot­telu Asun­to-osakey­htiöi­den ja osakey­htiöi­den välil­lä ei ole mielekäs. Molem­mat vaikut­ta­vat oikean var­al­lisu­u­den syntyyn.”

    Tot­ta­han toki sil­lä on merkit­tävä ero. Asun­toku­pla pois­taa rahaa niiden pus­sista, jot­ka kier­rät­tävät rahaa nopesti reaal­i­taloudessa, tavaroiden ja palvelu­jen kau­pas­sa. Pörssisi­joituk­set taas ovat pääasi­as­sa “rahami­esten” rahaa, mikä ei muutenkaan kiertäisi oike­as­sa tuotannossa.
    Kumpikaan, pörssi ja asun­tomarkki­nat, eivät tuo­ta var­al­lisu­ut­ta. Vain reaal­i­taloudessa syn­tyy var­al­lisu­ut­ta, ei arvopa­perei­den vaihdossa.

  111. Kjr63: “Kumpikaan, pörssi ja asun­tomarkki­nat, eivät tuo­ta var­al­lisu­ut­ta. Vain reaal­i­taloudessa syn­tyy var­al­lisu­ut­ta, ei arvopa­perei­den vaihdossa.”

    Pörssin osalta tot­ta, mut­ta kyl­lä kai asun­torak­en­t­a­mi­nen täy­tyy nähdä osana asun­tomarkki­noi­ta, eihän ne ole pelkästään van­hoil­la asun­noil­la pelaamista.
    Ja edelleen väitän, että asun­non tarvit­si­ja ei kaup­paa tehdessään mieti inflaa­tio-odotuk­sia tai edes suurem­min korko-odotuk­sia, vaan ihan jotain muuta.
    Makro­ta­sol­la asi­at ovat niin help­po­ja, mut­ta kytken­tä tosielämään monas­ti puuttuu.
    Talous­poli­ti­ik­ka on aika pitkälti narul­la työntämistä.

  112. tiedemies:

    Ei se työl­lisyys edelleenkään parane rahaa paina­mal­la, vaik­ka Art­turi ja muu­ta­mat muut tuos­sa yläpuolel­la niin väittävät. 

    No kyl­lä se para­nee, jos se työt­tömyys johtuu kokon­aiskysyn­nän pienen­e­mis­es­tä! Jos taas kyse olis raken­nemuu­tok­ses­ta, niin sit­ten työt­tömyys lisään­ty­isi niil­lä aloil­la, jot­ka pienenevät ja lisään­ty­isi niil­lä aloil­la, jot­ka suurenevat. Nyt meil­lä on kuitenkin työt­tömiä joka paikassa!

    Väitätkö sinä ihan pokkana, että jos EKP vaik­ka vetäs yllät­täen puo­let euroista markki­noil­ta, että tämä ei aiheuta työt­tömyyt­tä ja että tätä työt­tömyyt­tä ei voi pois­taa laske­mal­la ne eurot takaisin markkinoille?

    Rahaa paina­mal­la voi myös stim­u­loi­da kysyn­tää het­kel­lis­es­ti, mut­ta se tuot­taa inflaatiota,

    No se tuot­taa sekä inflaa­tio­ta, että tuotan­non kasvua. Tämä suhde riip­puu siitä miten paljon meil­lä on resursse­ja käyt­tämät­tömänä. (Jos kaik­ki resurssit on käyt­tämät­tä, niin kaik­ki tulee inflaa­tiona, jos taas mitään ei ole käytössä, niin kaik­ki tulee tuotan­non kasvuna.)

    Ihmiset tun­tu­vat ajat­tel­e­van, että “tiukan” rahapoli­ti­ikan (edelleen: come on, EKP:n ohjausko­rko on pros­ent­ti ja reaa­liko­rot alle nol­lan!) kan­nat­ta­jat oli­si­vat jotenkin kiusal­laan aiheut­ta­mas­sa työttömyyttä.

    No niin. Tämä on sin­un virhe. ÄLÄ TUIJOTA NIITÄ KORKOJA! Vai väitätkö, että Weimarin tasaval­las­sakin oli tiuk­ka rahapoli­ti­ik­ka, kun korot oli­vat 20% tuntumassa?

    Rahapoli­ti­ik­ka on tiukkaa sil­loin, kun keskus­pank­ki jää inflaa­tio­tavoit­teeseen ja löysää sil­loin kun se ylit­tää sen. Tämä on AINOA järkevä määritelmä rahapoli­ti­ikan tiukkuudelle/löysyydelle. Kaik­ki muut määritelmät ovat käsien heiluttelua.

    Nyt meil­lä on ongel­mana liian pieni inflaa­tio ja meil­lä on resursse­ja käyt­tämät­tä. Meitä ei siis hait­taa, että osa rahamäärän lisäämis­es­tä menee inflaa­tiok­si. Sen lisäk­si me saamme ikään kuin bonuk­se­na myös sitä tuotan­non kasvua.

    Kukaan ei ole tässä ketjus­sa vaat­in­ut mitään 20% inflaa­tio­ta, vaan pelkästään, että inflaa­ti­ol­la olis lev­el-tar­get­ti, eli että inflaa­tio palaute­taan sinne mis­sä sen kuu­luisi olla, jos EKP olisi pysynyt tavoit­teessaan. Tästä ei seu­raa hyper­in­flaa­tio­ta ja vaik­ka seu­raisi, niin se näky­isi TIP­Seis­sä. Jos TIP­Sit ei ennus­ta inflaa­tioo, niin sitä ei oo tulossa.

    Ei tarkoi­tus oo painaa rahaa, jot­ta kysyn­tä pysyy jatku­vasti suurem­pana kuin mitä sen nor­maal­isti pitäisi olla. Nyt pitäisi vaan palaut­taa kysyn­tä sille tasolle, mis­sä sen pitäisi olla, jos EKP olisi onnis­tunut rahapolitiikassaan.

    Eli ei inflaa­ti­ol­la olla hoita­mas­sa mitään työt­tömyyt­tä vaan inflaa­tion jäämistä liian pienek­si, kos­ka EKP epäon­nis­tui rahapoli­ti­ikas­sa. Bonuk­se­na vaan tulee lisää työpaikkoja.

    Kun inflaa­tio on taas sil­lä tasol­la mis­sä se pitäs olla, jos EKP olis onnis­tunut rahapoli­ti­ikas­sa, niin ei rahan painamista tartte jatkaa. Täl­lä ei ole kuvaile­masi vaiku­tuk­sia, että sit­ten yht’ äkkiä ne syn­tyneet työ­paikat häviäi­sivät, kun inflaa­tio ei enää kiihdy.

    Ne työ­paikat riip­pu­vat inflaa­tio-odotuk­sista (jot­ka ovat tässä min­un ehdo­tuk­ses­sa täysin ankkuroituneet) ja NBKT:sta. Kumpikaan ei heilah­da him­pun ver­taa, kun inflaa­tio palau­tuu takaisin trendilleen.

    Tuo sin­un huume-kra­pu­la-retori­ik­ka on ihan samaa mitä vil­jel­lään kaikkial­la gold­bug-saiteil­la. Miks pitää käyt­tää noin latau­tunut­ta kieltä, jos argu­menteis­sa on itsessään voimaa?

  113. Tämä piti men­nä näin:

    Rahapoli­ti­ik­ka on tiukkaa sil­loin, kun keskus­pank­ki jää inflaa­tio­tavoit­teestaan ja löysää sil­loin kun se ylit­tää sen.

  114. Art­turi, argu­men­toin­tisi tun­tuu varsin pitävältä ja sieltä anta­masi blogilinkin (mon­ey­il­lu­sion) takaa näyt­ti löy­tyvän vielä paljon lisää. 

    Jos kuitenkin sal­li­taan tähän vähem­män asi­as­ta ymmärtävän välikysymys. Olet mon­een ker­taan sanonut, että ei pidä kat­soa pankin ohjausko­rkoa, kos­ka korko syn­tyy markki­noil­la. Mikä sit­ten on keskus­pankkien ohjausko­ron merk­i­tys, jos se ei vaiku­ta rahan määrään ja inflaa­tioon? Mik­si aina talousasioista uuti­soitaes­sa maini­taan, mitä keskus­pank­ki teki ohjausko­rolleen, jos sil­lä ei ole mihinkään mitään merk­i­tys­tä, vaan oleel­lisem­paa olisi kat­soa niitä keskus­pankkien tekemiä arvopa­pe­rios­tok­sia? Johtuuko tämä vain talous­toimit­ta­jien tyh­myy­destä (tai siis siitä, että ymmärtävät asioista yhtä vähän kuin minä), vai onko takana jokin merkit­tävämpi seikka?

  115. Hyvä kysymys, Samuli Saarel­ma! Ja jos se ei ohjaa mitään, mik­si sitä kut­su­taan ohjauskoroksi?

    Kuten jo aikaisem­minkin mainitsin, alkaa men­nä teoreettiseksi.

    On muis­tet­ta­va, että taloustiede on aikoinaan kek­sit­ty, jot­ta saataisi­in astrolo­gialle lisää uskot­tavu­ut­ta. Ja taloustiede­hän on ain­oa, jos­ta kak­si hep­pua voi saa­da Nobelin väit­tämäl­lä päin­vas­taisia asioi­ta, samana vuonna.

  116. Minus­takin tuo Samuli Saarel­man kysymys on hyvä, enkä ole var­ma onko min­ul­la siihen riit­tävän hyvää vas­taus­ta. Yritän nyt kuitenkin.

    Mikä sit­ten on keskus­pankkien ohjausko­ron merk­i­tys, jos se ei vaiku­ta rahan määrään ja inflaatioon?

    Minä pyy­dän anteek­si nyt etukä­teen, että käytän muu­tamia englan­ninkielisiä ter­me­jä, kos­ka niil­lä ei mielestäni ole hyvää suomennosta.

    Ohjausko­ron merk­i­tys on siis olla rahapoli­ti­ikan tar­get ja tässä tehtävässä ne syr­jäyt­tivät rahan määrän joskus 70-luvul­la. Käsit­tääk­seni tähän vaikut­ti ainakin se, että rahan kiertonopeu­den muu­tok­set näkyvät myös korois­sa toisin kuin rahan määrässä ja se, että rahan määrän mit­taami­nen on tul­lut koko ajan mon­imutkaisem­mak­si kun vai­h­don väli­neenä käytetään mitä ihmeel­lisem­piä asioi­ta, kuten luot­toko­rt­te­ja, etuseteleitä jne.

    Koron merk­i­tys on siinä, että se on ikään kuin mit­tari rahan määrästä ja sen kiertonopeud­es­ta ja siis samal­la inflaa­tios­ta. Rahan määrän muu­tok­set aiheut­ta­vat muu­tok­sia korois­sa ja samal­la ne myös aiheut­ta­vat muu­tok­sia inflaa­tios­sa. Keskus­pank­ki siis säätää rahan määrää niin, että korot ovat sen tar­getin mukaisia ja näin pyrkii pitämään inflaa­tion tavoitteessaan.

    Sinän­sä tässä korko-tar­getis­sa ei ole mitään vikaa sil­loin, kun korot eivät ola lähel­lä nol­laa. Ongel­mat syn­tyvät sil­loin, kun keskus­pankit itse ja markki­nat alka­vat ajat­tele­maan, että rahapoli­ti­ikalla ei ole mitään tehtävis­sä, kun korko on lähel­lä nol­laa. Tätä väärinkäsi­tys­tä on tässäkin taan­tu­mas­sa käytet­ty perustele­maan julk­isten meno­jen lisäyksiä.

    Mik­si aina talousasioista uuti­soitaes­sa maini­taan, mitä keskus­pank­ki teki ohjausko­rolleen, jos sil­lä ei ole mihinkään mitään merk­i­tys­tä, vaan oleel­lisem­paa olisi kat­soa niitä keskus­pankkien tekemiä arvopaperiostoksia?

    Niin siis ne arvopa­pe­rios­tok­set ovat väline sen koron aset­tamises­sa. Eli siis kun uuti­soidaan, että EKP nos­taa korkoaan 0.5%, niin se tarkoit­taa, että EKP ostaa sen ver­ran rahaa markki­noil­ta, että korko nousee 0,5%. Toinen tapa uuti­soi­da olisi sanoa aina miten paljon EKP:llä on mil­loinkin rahaa liiken­teessä, tai että minkälaista inflaa­tio­ta markki­nat ennus­ta­vat, mut­ta korko ker­too näistä kaiken olen­naisen normaalitilanteessa.

    Minä en siis väitä, että korol­la ei ole väliä. Minä vaan väitän, että se ei ole järkevä mit­tari sille onko rahapoli­ti­ik­ka tiukkaa vai löysää.

    Oikeas­t­aan minä yritän sanoa seuraavaa:

    1. Korko on huono tar­get­ti, kos­ka se ei ole käyt­tökelpoinen sil­loin, kun se las­kee lähelle nol­laa. Tästä syys­tä inflaa­tio-tar­get­ti tai vielä mielu­um­min NBKT-tar­get­ti oli­si­vat parem­pia, niil­lä kun ei ole täl­laista rajaa, mis­sä ne eivät enää toi­mi. Eli siis keskus­pank­ki toimisi edelleen ihan samal­la taval­la, myisi ja ostaisi rahaa, mut­ta se ei tähtäisi mihinkään korkoon, vaan suo­raan inflaa­tioon tai NBKT:hen.

    2. Tähän tavoit­teen vai­h­tamiseen liit­tyy olen­nais­es­ti se, että keskus­pankin pitäisi ottaa tavoit­teek­seen markki­naen­nuste, eikä tehdä päätök­siään men­nei­den perus­teel­la. Nyky­is­in­hän keskus­pank­ki tarkastelee rahamäärän kasvua men­neisyy­dessä ja tästä ennus­taa tule­vaa inflaa­tio­ta. Kos­ka keskus­pankil­la on käytössään myös dataa tule­vaisu­u­den inflaa­tios­ta, niin sen pitäisi vaan käyt­tää sitä tavoit­teena. Eli siis myydä/ostaa markki­noille rahaa kunnes markki­noiden ennuste inflaa­ti­olle on 2%

    3. Rahan arvol­la ei pitäisi olla kasvunopeustavoitet­ta, vaan taso­tavoite. Eli siis keskus­pankin pitäisi “luva­ta” että rahan arvo on jol­lakin tietyl­lä tasol­la vaik­ka vuo­den päästä. Ei silleen, että se “lupaa” että rahan arvo las­kee koko ajan 2% ja sit­ten kun se ei onnis­tukkaan laske­maan sitä 2%, niin se ei kor­jaa tätä epäon­nis­tu­mis­taan, vaan pyrkii jatka­maan samal­la nopeudel­la kuin ennenkin.

  117. Kuten klisee menee, narul­la on paha työn­tää. Siitä ei pidä vetää kuitenkaan johtopäätöstä, että inflaa­tio tai tule­va inflaa­tio on kysyn­täla­mas­sa jokin ongel­ma numero yksi. Kyl­lä niil­lä (reaali)koroilla on väliä.

  118. Eli siis kun uuti­soidaan, että EKP nos­taa korkoaan 0.5%, niin se tarkoit­taa, että EKP ostaa sen ver­ran rahaa markki­noil­ta, että korko nousee 0,5%.

    Jos halu­at käsitel­lä asi­aa täs­mäl­lisin ilmauksin, niin keskus­pank­ki ei “osta rahaa markki­noil­ta” vaan lainaa sitä hiukan vähem­män markki­noille. Nor­maali­olo­suhteis­sa keskus­pank­ki hoitaa käytän­nössä kaik­ki avo­markki­na­op­er­aa­tion­sa vaku­udel­lisi­na yönylilain­oina (a.k.a repo tai repur­chase agree­ment. Kun en ole juristi, niin en tiedä onko kyseessä de jure osto-ja myyn­ti­sopimus, mut­ta kos­ka mm. arvopa­perin luot­to- ja markki­naris­ki ei siir­ry het­kek­sikään keskus­pankille, de fac­to kyseessä on laina). 

    Ja edelleen, nor­maali­olo­suhteis­sa keskus­pank­ki pystyy kyl­lä ymmärtääk­seni arvioimaan rahan tarpeen kohtu­ullisen hyvin, jol­loin tuo yliyön korko seu­raa melko täs­mäl­lis­es­ti ohjausko­rkoa. Täl­löin en nyt koe kovin virheel­lisenä sanoa vapaa­muo­toises­sa keskustelus­sa, että keskus­pank­ki nos­taa korkoa. (ohjauskorkoa­han keskus­pank­ki nos­taa. Se ei vain ole mikään “todel­li­nen” korko, mil­lä vält­tämät­tä rahaa kukaan lainaa kenellekään.) Mut­ta on kyl­lä ymmär­ret­tävä, että nor­maali­olo­suhteis­sa keskus­pankil­la ei ole mitään suo­raa vaiku­tus­mah­dol­lisu­ut­ta edes kuukau­den euri­bori­in, pidem­mistä puhumattakaan.

    Mik­si ohjausko­ron muu­tok­sista sit­ten uuti­soidaan? Teo­ri­as­sa markki­nako­rot ovat markki­noiden näke­mys siitä, mikä on “kumu­lati­ivi­nen” keskus­pankin ohjausko­rko tästä matu­ri­teet­ti­in (käytän­nössä mm. lik­vidi­teet­tipreemio sot­kee tätä). Tämän vuok­si markki­noi­ta kiin­nos­taa, ei pelkästään ohjausko­ron muu­tos, vaan eri­tyis­es­ti mitä keskus­pank­ki ker­too näke­myk­ses­tään talouden kehi­tyk­ses­tä tulevaisuudessa.

    Saanko Art­turi kysyä, mitä olet aiheen parista viime aikoina lueskel­lut, kun halu­aisin myös vähän tarkem­min pere­htyä aiheeseen? (Ole­tus, että olet viime aikoina lukenut jotakin, juon­taa hatari­in muis­tiku­vi­in, että aikaisem­min olisit ollut kul­takan­nan ja siten kroonisen deflaa­tion kan­nal­la, mut­ta nyt tek­steistäsi saa kokon­aan toisen vaikutelman.)

    (jostain syys­tä pari kom­ment­tiani on hävn­nyt taivaan tuuli­in, jos ne joskus loy­tyvät, niin pahoit­te­len mah­dol­lista toistoa)

  119. Pahoit­te­len, että jatkan, mut­ta minus­ta Art­turi esit­telemässäsi näke­myk­sessä on sel­l­ainen virhe, että väität, ettei korko ole olen­nainen. Kyl­lä se on.

    Korko on valit­tu säädön “kohteek­si” sik­si, että koron ja inflaa­tion suhde on lägien osalta parem­pi kuin rahamäärän ja inflaa­tion. Kvan­ti­teet­ti­teo­ria on vähän huono (epä­tark­ka), mut­ta tässä se toimii, kuten yllä huo­mau­titkin, kiertonopeu­den kautta. 

    Taloudessa ei kuitenkaan ole mitään yhtä ja ain­oaa “kiertonopeut­ta”, vaan rahoi­tus­markki­noil­la raha liikkuu aina nopeam­min kuin muus­sa taloudessa. Inflaa­tio on — karkeas­t­iot­taen — rahamäärän muu­tok­sen ja kiertonopeu­den funk­tio. Kiertonopeus vaikut­taa kuitenkin, pait­si inflaa­tioon suo­raan, myös siihen, kuin­ka suurel­la viiveel­lä rahamäärän muu­tok­set näkyvät inflaatiossa.

    Jos rahaa paine­taan laik­ka punaise­na, mut­ta pankit pistävät sen reservei­hin­sä, niin mitään inflaa­tio­ta ei tule. Kun pankit alka­vat niitä laina­ta eteen­päin, inflaa­tio läh­tee liik­keelle. Tilan­net­ta, jos­sa pankit istu­vat raho­jen pääl­lä ja rahapoli­ti­ik­ka ei toi­mi vaik­ka korot ovat nol­lis­sa, nimitetään lik­vidi­teet­tiansak­si. Japani on ollut senkaltaises­sa tilanteessa. 

    Art­turin argu­mentt­ti olisi ymmär­ret­tävä, jos hän väit­täisi, että euroalue on lik­vidi­teet­tiansas­sa ja delfaa­tiospi­raali uhkaisi. Tämä ei kuitenkaan vaiku­ta uskot­taval­ta, vaan minus­ta näyt­tää vain siltä, että pankeista raha on lähdössä kier­toon, mut­ta viiveel­lä. Tästä on paljon evi­denssiä, asun­to­lainakan­to­jen nytkähtämi­nen nousu­un on yksi. Ja kuten jo sanoin, inflaa­tio on jo noususssa. 

    Korkea korko on ongel­ma sik­si, että se pilaa lyhyen aikavälin rahoituk­sen todel­la tehokkaasti. Jos inflaa­tio­tar­getista “ammu­taan yli”, ja joudu­taan imuroimaan nor­maalia enem­män rahaa markki­noil­ta, niin tämä imuroin­ti on osak­si pois yri­tys­ten lyhyen ajan lain­oista, ja moni fir­ma tarvit­see niitä mak­su­valmi­u­den säilyttämiseksi. 

    Siinä linkit­tämässäsi tek­stis­sä ehdotet­ti­in 4% inflaa­tio­tavoitet­ta, kos­ka sil­loin korkopoli­ti­ik­ka voitaisi­in ankkuroi­da korkeam­malle. Kun korko­ta­so olisi pysyvästi kymme­nen pros­entin paikkeil­la (ja inflaa­tio 4 pros­entin paikkeil­la), niin kri­i­sis­sä koron lasku­vara todel­la tun­tu­isi. Se ei ole mitenkään jär­jetön idea, mut­ta 4% on inflaa­tiona jo myrkkyä säästöille, kos­ka verot yms. ote­taan nimel­li­sistä tuotoista.

  120. Wikipedia: “Keskus­pank­ki las­kee liik­keelle rahan lain­oina pankeille, jot­ka mak­sa­vat rahas­ta ohjausko­ron ver­ran. Keskus­pankil­ta rahan saamiseen vaa­dit­tu korko vaikut­taa markki­nako­rkoi­hin, eli pankkien toisilleen myön­tämien lain­o­jen korkoi­hin. Tämän vuok­si markki­nako­rot, kuten erip­i­tuiset Euri­bor-korot, seu­rail­e­vat ohjausko­rkoa. Yri­tys­ten ja kulut­ta­jien otta­mat lainat sido­taan yleen­sä markki­nako­rkoi­hin, joten ohjausko­ron nos­to vaikut­taa täl­lä tavoin lainanottajiin.”

  121. Raimo K:

    “Pörssin osalta tot­ta, mut­ta kyl­lä kai asun­torak­en­t­a­mi­nen täy­tyy nähdä osana asun­tomarkki­noi­ta, eihän ne ole pelkästään van­hoil­la asun­noil­la pelaamista.”

    Rak­en­t­a­mi­nen kyl­lä. Raken­nusten arvo muo­dos­tuu tuotan­tokus­tan­nuk­sista. Raken­nusten arvo on kuitenkin vain n.40% asun­tomarkki­noista. Ja lisäk­si vain hyvin pieni osa markki­noista on uus­tuotan­toa, mis­sä tuote­taan lisäar­voa. Taloudel­lises­sa mielessä asun­not ovat käytän­nössä vain arvopapereita.

    “Ja edelleen väitän, että asun­non tarvit­si­ja ei kaup­paa tehdessään mieti inflaa­tio-odotuk­sia tai edes suurem­min korko-odotuk­sia, vaan ihan jotain muuta.”

    Eivät ajat­telekaan. Asun­non osta­jat ajat­tel­e­vat kuukausierän suu­ru­ut­ta ja sen suhdet­ta vuokraan. Mata­la korko­ta­so ja pitkät mak­sua­jat nos­ta­vat ansiotuloilla/vuokratuloilla rahoitet­tavaa pääo­maa => asun­to­jen hin­nat nousevat.

    “Makro­ta­sol­la asi­at ovat niin help­po­ja, mut­ta kytken­tä tosielämään monas­ti puuttuu.”

    Makro­ta­son pitäisi olla empi­iristä tiedet­tä siinä kuin kaik­ki muukin tiede. Jos kytken­tä tosielämään puut­tuu, kysymys ei ole enää “talousti­eteestä,” vaan jostakin muus­ta (poli­ti­ikas­ta).

    “Talous­poli­ti­ik­ka on aika pitkälti narul­la työntämistä.”

    Niin­pä. Mut­ta mitä poli­itikot yrit­tävät työntää?

  122. Minä olen ymmärtänyt EKP:n keskeisiä instru­ment­te­ja ja tavoit­tei­ta seuraavasti. 

    Kun EKP nos­taa keskeistä ohjausko­rkoaan, on kyseessä se korko jol­la se lainaa rahaa lyhyek­si ajak­si pankeille vakuuk­sia vas­taan (“yli yön”, mut­ta olisiko käytän­nössä viikko…). Nor­maal­isti tämä korko on ns min­i­mum bid rate, mut­ta nyt EKP jakanut kiin­teäl­lä 1% pankeille minkä ne halu­a­vat. Nor­maal­i­ti­lanteessa rahamarkki­nako­rot (siis mil­lä pankit lainaa­vat toisilleen) seu­raa­vat tätä korkoa melko hyvin. Näin ollen EKP:n ohjausko­rko on keskeinen instru­ment­ti itsessään, mut­ta tavoite on “tähdätä” tiet­tyyn rahamarkki­nako­rkoon. (Täl­lä het­kel­lä rahamarkki­nako­rot muuten ovat ohjausko­rkoa alem­mal­la tasol­la markki­noil­la val­lit­se­van suuren lik­vidi­teetin takia.)

    Mitä EKP tekeekin, varsi­nainen tavoite sit­ten on pitää “medi­um-term” inflaa­tio hiukan alle 2% pros­en­tis­sa. Eli Vaik­ka inflaa­tio olisi täl­lä het­kel­lä 1% tai 200% yllä­tys­ten tai epäon­nis­tu­mis­ten takia, mut­ta EKP odot­taisi sen ole­van medi­um ter­mil­lä tavoit­teen mukainen (jotenkin mieleen tulee sel­l­ainen määritelmä medi­um ter­mille kuin n. 18kk?), niin se on “ok”. Joka tapauk­ses­sa, keskeinen “tar­get­ti” on kyseinen inflaa­tio. Inflaa­tio kai valit­ti­in prag­maat­tise­na tavoit­teena sen seu­raamisen help­pu­den takia, vaik­ka rahamäärän kasvu olisi se paras pitkäl­lä aikavälil­lä (ainakin Fried­man­nin ym. mielestä).

  123. Kjr63: “Raken­nusten arvo on kuitenkin vain n.40% asun­tomarkki­noista. Ja lisäk­si vain hyvin pieni osa markki­noista on uus­tuotan­toa, mis­sä tuote­taan lisäar­voa. Taloudel­lises­sa mielessä asun­not ovat käytän­nössä vain arvopapereita.”

    En väitä vas­taan, mut­ta kyl­lä uus­tuotan­to näyt­täisi ohjail­e­van hin­tata­soa ja nyt kun uus­tuotan­toa on erit­täin vähän, niukku­us näyt­tää nos­ta­van hin­to­ja. Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki?

  124. Blo­gin rakenne.

    Tässä ketjus­sa on yli 18’000 sanaa (138000 merkkiä). Keskustelun seu­raami­nen on työlästä kun aliketjut on pilkkoutuneet yhden pitkän ketjun sisälle. Olisiko “thread­ed wiev” sit­ten parempi?

    Ratkaisue­hdo­tus: Avaa ketju jos­sa voi keskustel­la tämän suosi­tun blo­gi­sivus­ton rakenteesta.

  125. tcrown:

    Saanko Art­turi kysyä, mitä olet aiheen parista viime aikoina lueskel­lut, kun halu­aisin myös vähän tarkem­min pere­htyä aiheeseen?

    No ihan ylivoimais­es­ti eniten oon lukenu tuo­ta Scott Sum­ner­in blo­gia http://www.themoneyillusion.com ja sen kom­ment­te­ja, jot­ka on tosi hyvä­ta­soisia. Sen lisäks oon lähin­nä lukenut jut­tu­ja mihin toi Sum­n­er linkkaa, eli Krug­ma­nia, Bill Woolsey­ta (http://monetaryfreedom-billwoolsey.blogspot.com/) ja Nick Rowea (http://worthwhile.typepad.com/worthwhile_canadian_initi/) Näi­den lisäks Econ­Talkissa on ollu pari ihan ok haas­tat­telua keskuspankkipolitiikasta.

    Siitä deflaa­tios­ta mä oon kyl­lä edelleen sitä mieltä, että se olis opti­mi, jos meil­lä on fiat-raha ja keskus­pank­ki osaisi toimia nol­lako­ron lähel­lä. Siihen ei tietenkään voi siir­tyä ker­tarysäyk­sel­lä tai tulee täl­lainen taan­tu­ma, mikä meil­lä nyt on.

    Tiedemies:

    Korko on valit­tu säädön “kohteek­si” sik­si, että koron ja inflaa­tion suhde on lägien osalta parem­pi kuin rahamäärän ja inflaation.

    Joo. Tämä ei poista sitä tosi­asi­aa, että korko säädön kohteena ei toi­mi sil­loin, kun se on nol­las­sa. Sen sijaan TIPS:ien osoit­ta­ma inflaa­tio tai NGDP-futu­u­rit toimi­vat aina. Sik­si ne ovat parem­pia säädön kohteita.

    Kiertonopeus vaikut­taa kuitenkin, pait­si inflaa­tioon suo­raan, myös siihen, kuin­ka suurel­la viiveel­lä rahamäärän muu­tok­set näkyvät inflaatiossa.

    Mie­lenki­in­toinen aja­tus. Olisko sul­la tähän linkke­jä, joista voisin lukea lisää?

    Art­turin argu­mentt­ti olisi ymmär­ret­tävä, jos hän väit­täisi, että euroalue on lik­vidi­teet­tiansas­sa ja delfaa­tiospi­raali uhkaisi. 

    häh? Minus­ta argu­ment­ti­ni toimii kyl­lä kaikissa tilanteis­sa, mut­ta lik­vidi­teet­tiansas­sa kaik­ista huonoiten. Inflaa­tio-odotusten ankkuroimi­nen on hyvä idea aina.

  126. Raimo K:
    “Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki?”

    Raken­nusten tar­jon­nas­ta ei ole pulaa. Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki kyl­lä, mut­ta ei raken­nusten, vaan maan ja rahoituk­sen. Mata­la lainako­rko, pitkät laina-ajat, korkoku­lu­jen verovähen­nysoikeudet, kiin­teistöveron puute, sijoit­ta­jien speku­loin­ti, tont­tispeku­loin­ti, siinä syitä hin­to­jen nousu­un. Kupla puhkeaa, kun koti­talouk­sien velka­pi­ik­ki tulee täyteen.

  127. Ei ole linkke­jä antaa, mut­ta siis, tot­takai velosi­teet­ti vaikut­taa inflaa­ti­olägei­hin. Rahamäärä ei lisään­ny ker­ral­la kaikkial­la taloudessa, vaan siir­tyy ensin jonkun pienem­män osan toim­i­joista taskuun. 

    Kun tämä porukkaa lisää kulu­tus­taan — mikä malli nyt halu­taan ottaa, vaik­ka rajaku­lu­tus­teo­ria — suh­teessa rahan lisäyk­seen, niin tämä aiheut­taa hin­toi­hin nousu­painet­ta, kun kysyn­tä kas­vaa. Myyjien tulot kas­va­vat, hei­dän kysyn­tän­sä kas­vaa jne. Mitä pidem­pi tämä ketju on, ja mitä hitaam­min raha “lev­iää” talouteen, sitä hitaam­min hin­nat nousevat. 

    Ääries­imerkkinä on lik­vidi­teet­tiansa, jos­sa lisära­han painami­nen vain pienen­tää kiertonopeut­ta, mut­tei tuo­ta inflaa­tio­ta lainkaan.

    Tietenkään rahan painami­nen ei auta kun ollaan joudut­tu lik­vidi­teet­tiansaan, mut­ta siis, jos inflaa­tio uhkaisi nyt pudo­ta kohti deflaa­tio­ta, niin rahamäärän lisäämi­nen pysäyt­täisi kyl­lä sen pudo­tuk­sen. Mut­ta sel­l­aista pudo­tus­ta ei ole, vaan inflaa­tio nousee edelleen.

    Tam­miku­un inflaa­ti­olu­vut eivät ole tulleet vielä, jouluku­un vuosi­ta­son inflaa­tio oli 0.9%, nousua mar­rasku­un 0.5%:sta ja heinäku­un ‑0.7%:sta. Veikkaan, että tam­miku­un luku on 1.2 pros­ent­tia, +/- 0.3. Ja kesäl­lä men­nään aika tarkalleen tar­getis­sa. Jos olen oike­as­sa, niin EKP:n poli­ti­ik­ka on ollut tarkalleen oikeaa suh­teessa inflaatiotargettiin. 

    Sen oikeel­lisu­ud­es­ta voidaan sit­ten toki keskustella.

  128. tiedemies:

    Rahamäärä ei lisään­ny ker­ral­la kaikkial­la taloudessa, vaan siir­tyy ensin jonkun pienem­män osan toim­i­joista taskuun.

    Tämä on toki tot­ta, mut­ta tästä ei kai seu­raa suo­raan, että rahamäärän lisäys ei näky­isi inflaa­tios­sa, se vaan ei lev­iä tasais­es­ti kaikki­in hin­toi­hin vaan nos­taa joitakin hin­to­ja enem­män kuin toisia. En oikein ymmär­rä miten tuos­ta seu­raisi, että kokon­ais­in­flaa­tio kas­vaisi hitaammin.

    Tietysti mitä suurem­pi velosi­teet­ti, niin sitä enem­män joku tiet­ty rahamäärän lisäys aiheut­taa inflaatioo.

    Jos olen oike­as­sa, niin EKP:n poli­ti­ik­ka on ollut tarkalleen oikeaa suh­teessa inflaatiotargettiin.

    Niin ja siitä minä nimen omaan yritän keskustel­la, että se tar­get­ti on väärä, kos­ka ne targe­toi sitä ratea eikä lev­eliä. Eli niin kauan kuin ne on perässä lev­elistä, niiden rate-tar­get­ti pitäs olla suurem­pi kuin 2%.

    Eli euroalueen rahapoli­ti­ik­ka on liian tiukkaa.

  129. Tämä on toki tot­ta, mut­ta tästä ei kai seu­raa suo­raan, että rahamäärän lisäys ei näky­isi inflaa­tios­sa, se vaan ei lev­iä tasais­es­ti kaikki­in hin­toi­hin vaan nos­taa joitakin hin­to­ja enem­män kuin toisia. En oikein ymmär­rä miten tuos­ta seu­raisi, että kokon­ais­in­flaa­tio kas­vaisi hitaammin.

    Tämä on help­po. Kokon­ais­in­flaa­tios­ta jätetään tyyp­il­lis­es­ti pois suuri osa taloudel­lis­es­ta aktivi­teetista. Se, että asun­to­jen (tai it-osakkei­den) hin­nat nou­se­vat kun asun­tomarkki­noil­la syn­tyy lisää rahaa, ei aiheuta inflaa­tiopainei­ta, joten keskus­pank­ki voi pitää korot alhaal­la (markki­nat kun hin­noit­tel­e­vat assetit “oikein”, joten ne eivät kuu­lu keskus­pankin toimi­alaan…), mikä helpot­taa asun­to­jen hin­to­jen nousua jne. Kun samaan aikaan leikkiä pyörit­tävät pankit kek­sivät keino­ja, jol­la onnis­tu­vat pienen­tämään oman pääo­mansa noin kah­teen pros­ent­ti­in asseteis­taan, ei kenenkään enää pitäisi ihmeltel­lä, mik­si olemme ns. liemessä.

  130. No, kun nyt linkitel­lään, niin kat­son Econ­o­mistil­la, jon­ka mukaan korkeampi inflaa­tio­tar­get­ti on
    huono idea.

    Minä en suo­ras­taan ymmär­rä Europeikko­jen kiukut­telua — jos täl­lainen vähän ikävä ilmaisu sal­li­taan. EKP ei voi näi­den kri­itikoiden mielestä toimia oikein, vaan euroa hauku­taan täysin riip­pumat­ta siitä, mikä sen arvo on ja mitä EKP:n poli­ti­ik­ka on. Jos dol­lar­in hin­ta nousee, se on EKP:n vika, ja EKP on tekemässä dol­lar­ista uut­ta ruplaa tai liiraa. Jos dol­lar­in hin­ta putoaa, niin sekin on väärin ja EKP tuhoaa vientiteollisuuden.

    En ota kan­taa inflaa­tio­tavoit­teen suu­ru­u­teen, mut­ta sen ver­ran puo­lus­tan inflaa­tio­tavoitet­ta sinän­sä (ero­tuk­se­na vaik­ka nom­i­naalisen BKT:n tavoit­teesta), että se on ainakin läpinäkyvä. M3-mit­tar­it esimerkik­si ovat hyvin volati­ile­ja ja harhaisiakin. 

    Kauas on tul­tu tilanteesta, jos­sa minä argu­men­toin FIAT-rahan ja Art­turi kul­takan­nan puolesta.…

  131. tcrown:

    Kokon­ais­in­flaa­tios­ta jätetään tyyp­il­lis­es­ti pois suuri osa taloudel­lis­es­ta aktiviteetista.

    No tämä on nyt taas seman­ti­ikkaa, mut­ta kokon­ais­in­flaa­tios­sa on kyl­lä kaik­ki hin­nat. Se mitä val­tio­den tilas­toin­tikeskuk­set sit­ten mittaa/laskee on eri asia…

    Eli tuskin se hait­taa, että se inflaa­tio ei heti näy niis­sä mittareis­sa, kun­han se näkyy kansantaloudessa.

    Tiet­ty tälle price lev­el-tar­getille se on haaste, mut­ta jos se tar­get­ti on vaik­ka price lev­el kah­den vuo­den päästä, niin tämä on kuitenkin sen ver­ran pitkä aika, että kaik­ki rahamäärän muu­tok­set ehtivät näkyä siinä.

  132. Tiedemies:
    “Tietenkään rahan painami­nen ei auta kun ollaan joudut­tu lik­vidi­teet­tiansaan, mut­ta siis, jos inflaa­tio uhkaisi nyt pudo­ta kohti deflaa­tio­ta, niin rahamäärän lisäämi­nen pysäyt­täisi kyl­lä sen pudo­tuk­sen. Mut­ta sel­l­aista pudo­tus­ta ei ole, vaan inflaa­tio nousee edelleen.”

    Olet­taisin, että “lik­vidi­teet­tiansa” tarkoit­taa tässä sitä, että talous ei syn­nytä tal­letuk­sia. Eli että reaal­i­talous yskii eikä tuo­ta varallisuutta?
    Kysymys kai lie­nee siitä mitä rahan määrän kas­vat­ta­mi­nen tarkoit­taa. Jos velka­ra­hal­la ei aikaansaa­da tuot­tavu­u­den kasvua (kuten tuot­ta­mat­tomil­la asun­to­lain­oil­la), niin tietenkin ennem­min tai myöhem­min velat aja­vat talouden deflaa­tioon. Vaikea nähdä mitenkään edessä kysyn­täin­flaa­tio­ta. Se voi syn­tyä ain­oas­taan täystyöl­lisyy­den olois­sa. Stagflaa­tio taas voi hyvinkin syn­tyä pelkästään rahamäärän kas­vat­tamis­es­ta, kun niukko­jen luon­non­resurssien vuokrat nou­se­vat. Speku­loin­nin, hin­tasään­nöste­ly­jen purkamisen ja veronalenusten seurauksena.

  133. tiedemies:

    jon­ka mukaan korkeampi inflaa­tio­tar­get­ti on
    huono idea.

    Niin siis minä kyl­lä edelleen argu­men­toin nol­lain­flaa­tion puolesta.

    Minus­ta on kuitenkin tärkeäm­pää, että keskus­pankin toim­inta on mah­dol­lisim­man läpinäkyvää ja ennustet­tavaa. Rate-tar­get­ti ei ole ennustet­ta­va, kos­ka kun keskus­pank­ki epäon­nis­tuu saavut­ta­maan tavoit­teen­sa se ei kor­jaa virheitään. Tämän vuok­si inflaa­tio-odotuk­set eivät ole ankkuroituneet ja keskus­pankil­la on vähem­män keino­ja kokon­aiskysyn­nän vakauttamiseen.

    Ei nol­lain­flaa­tioon kan­na­ta siir­tyä näin nopeasti ja sil­loin, kun pankeil­la on muutenkin ongelmia tasei­den­sa kanssa.

  134. Lik­vidi­teet­tiansa on key­ne­siläi­nen käsite, jon­ka vas­tine löy­tyy esim is-lm-mallista tilanteessa, jos­sa LM-käyrä on vaaka­suo­ras­sa. Ihmis­ten — oikeas­t­aan kai käytän­nössä rahoi­tus­laitosten — lik­vidi­teetin himo on täl­löin niin suuri, että kaik­ki uusi luo­tu raha jää makaa­maan sukan­var­teen, eikä täten kas­va­ta investointeja. 

    Teo­ri­as­sa Japanis­sa olti­in tässä tilanteessa 90-luvul­la. BOJ pain­oi korot nol­laan, mut­ta deflaa­tio jatkui vuosikausia.

  135. Ei nol­lain­flaa­tioon kan­na­ta siir­tyä näin nopeasti ja sil­loin, kun pankeil­la on muutenkin ongelmia tasei­den­sa kanssa.

    Nyt ei olla nol­lain­flaa­tios­sa. Inflaa­tio heiluu öljyn hin­nan, asumisen, korko­jen ja mon­en muun mukana. Eikä siihen olla “siir­ryt­ty”. EKP reagoi inflaa­tion putoamiseen laske­mal­la korkoa, paina­mal­la QE-rahaa jne. Tämän vuo­den hin­tata­so on melko tarkkaan se, mitä se olisi ollutkin, jos 2 pros­entin inflaa­tio­vauhti olisi pysynyt vakaana vuodes­ta 2006. Näi­nollen argu­ment­ti hin­tata­son “palaut­tamis­es­ta” on kyl­lä virheellinen.

  136. tiedemies:

    Nyt ei olla nollainflaatiossa.

    yhyyy… Point­ti oli se, että minä voin kan­nat­taa nol­lain­flaa­tioo ja silti kan­nat­taa korkeam­paa inflaa­tioo just nyt. Alem­malle tra­jek­to­rille ei voi siir­tyä yllät­täen. Nämä asi­at on toi­sis­taan täysin erillisiä.

    Näi­nollen argu­ment­ti hin­tata­son “palaut­tamis­es­ta” on kyl­lä virheellinen.

    Ei ole, kos­ka hin­nat ovat jous­tavampia ylöspäin kuin alaspäin.

    Eli rauta­lan­gas­ta, jos EKP mäheltää ja NBKT kas­vaa 10%, niin palkat ja hin­nat nousee aika nopeesti sen 5% ekstraa. Jos EKP taas mäheltää ja NBKT ei kas­va, niin palkat ja hin­nat ei hirveen nopeesti pienene 5%.

    Rate-tar­getis­sa jos inflaa­tio jää pienem­mäks ku ole­tuk­sen, niin hom­mat kusee, jos se menee yli, niin kusee joo, mut­ta ei läh­eskään niin paljon.

    Siks rate-tar­getis­sa inflaa­tion ali­tus pitää ottaa kiin­ni mah­dol­lisim­man nopeesti riip­pumat­ta siitä odot­taako markki­nat sitä vai ei. Inflaa­tion yli­tys taas voidaan ottaa kiin­ni ain­oas­taan siinä tapauk­ses­sa, että markki­nat odot­taa sitä.

    Inflaa­tion jäädessä rate-tar­getista, niin on käyt­täy­dyt­tävä ikään kuin meil­lä olis lev­el-tar­get­ti, vaik­ka sitä ei oliskaan virallisesti.

    Jos taas inflaa­tio ylit­tää rate-tar­getin, niin me ei voi­da käyt­täy­tyä ikään kuin meil­lä olis lev­el-tar­get­ti pait­si, jos markki­nat odot­taa tätä.

    http://s84684.gridserver.com/?p=3862

  137. Tiedemies: “Ihmis­ten – oikeas­t­aan kai käytän­nössä rahoi­tus­laitosten – lik­vidi­teetin himo on täl­löin niin suuri, että kaik­ki uusi luo­tu raha jää makaa­maan sukan­var­teen, eikä täten kas­va­ta investointeja.”

    Lik­vidi­teetin himo? Ei kai raha­laitok­sil­la sitä voi olla, kun ne elävät sil­lä, että raha läh­tee ulos — kaik­ki mitä voidaan ulos tuloa tuot­ta­maan. Sukan­var­teen se ei voi jäädä makaa­maan, kun pankeil­la niitä ei ole eikä raha pankin holvis­sakaan makaa. Roope Ankan rahasäil­iöl­lä ei ole vastinet­ta todellisuudessa.
    Taisin lait­taa lain­aus­merk­it väärään paikkaan, arv. “tiedemies”.

  138. Ei kai raha­laitok­sil­la sitä voi olla, kun ne elävät sil­lä, että raha läh­tee ulos – kaik­ki mitä voidaan ulos tuloa tuot­ta­maan.

    Kyl­lä vaan voi. Pankkien reservit, joista yllä puhutaan, ovat juuri täl­laista rahaa. Ei lik­vidi­teetil­lä nyt tässä yhtey­dessä sen­tään mitään setelitukko­ja tarkoitet­tu. Lik­vidi­teet­tiansa tarkoit­taa tilan­net­ta, jos­sa rahavaran­non kas­vat­ta­mi­nen ei tuo reaal­i­talouteen lisää näkyvää ostovoimaa. 

    Lik­vidi­teet­tiansas­sa on melkein aina kyse deflaa­tios­ta, jol­loin lik­vi­di raha “tuot­taa” pelkästään makaa­mal­la tilillä. 

    Raimo K:lle suosit­te­len henkilöko­htaisuuk­sien latelemisen sijaan pere­htymistä itse asiaan.

  139. Jos reaa­li­nen BKT niiaa, kuten nyt on Euroalueel­la käynyt, noin 12 pros­ent­tia, niin nimel­lisen BKT:n pitämi­nen “kasvu­tra­jek­to­ri­al­la” vaatisi luokkaa 15 pros­entin inflaa­tio­ta. Ihan tosis­saanko olet sitä mieltä, että EKP on mokan­nut, kos­ka näin ei ole käynyt?

    BKT:n raju pudo­tus on ollut seu­raus­ta asun­torak­en­tamisen, auto­te­ol­lisu­u­den, konepa­ja­te­ol­lisu­u­den ja yleen­säkin ivestoin­ti- tai ainakin osta­jan näkökul­mas­ta pääo­man­in­ten­si­ivis­ten tuot­tei­den kysyn­nän pudo­tuk­ses­ta. Pudo­tus on ollut globaali, so. amerikkalaiset ja japani­laiset, siinä mis­sä euroop­palaisetkin, ovat osta­neet kri­isin alet­tua vähem­män asun­to­ja ja auto­ja, ja tehtaisi­in on ostet­tu vähem­män koneita. 

    Vaik­ka Schiff:in kanssa en ole samaa mieltä mis­tään kul­takan­nan autu­ud­es­ta tms., niin tämä rom­ah­dus on ollut seu­raus­ta siitä, että monis­sa mais­sa — etupäässä USA:ssa, mut­ta muual­lakin — on elet­ty yli varo­jen ja siis lainapääo­mat ovat kas­va­neet nopeasti. Nyt on takaisin­mak­sun aika. Rahavaran­non pitäisikin supis­tua täl­laises­sa tilanteessa, muuten se men­nyt yliku­lu­tus mak­sate­taan inflaa­ti­ol­la. Rahaa paina­mal­la ei voi syn­nyt­tää var­al­lisu­ut­ta tyhjästä. 

    Sinän­sä min­ul­la ei ole moraalis­es­ti muuten mitään inflaa­tioaseen käyt­töä vas­taan, mut­ta aika kur­jal­ta tun­tuu, että eläkeläis­ten tms. säästöt syödään, jot­ta joidenkin velk­abe­mar­it ja keskus­takäm­pät saadaan mak­set­tua. Min­ul­lakin on nyt lasken­nal­lis­es­ti neg­a­tive equi­tyä talostani, joten siinä mielessä ei muu­ta kuin pain­okoneet laulamaan.

  140. Tiedemies:

    Jos reaa­li­nen BKT niiaa, kuten nyt on Euroalueel­la käynyt, noin 12 pros­ent­tia, niin nimel­lisen BKT:n pitämi­nen “kasvu­tra­jek­to­ri­al­la” vaatisi luokkaa 15 pros­entin inflaa­tio­ta. Ihan tosis­saanko olet sitä mieltä, että EKP on mokan­nut, kos­ka näin ei ole käynyt?

    yhyyy… Et oo sat­tunu mis­tään mun tähän men­nessä kir­jot­tamista kom­menteista huo­maa­maan, että mun argu­ment­ti on, että RBKT:n pienen­e­m­i­nen on johtunut aika suurelta osalta NBKT:n pienenemisestä?

    Eli joo mun mielestä NBKT pitäs pitää tra­jek­to­ril­la riip­pumat­ta siitä miten RBKT heiluu, mut­ta tietenkään se ei heilu tälleen, jos NBKT pide­tään vakaana.

    BKT:n raju pudo­tus on ollut seu­raus­ta asun­torak­en­tamisen, auto­te­ol­lisu­u­den, konepa­ja­te­ol­lisu­u­den ja yleen­säkin ivestoin­ti- tai ainakin osta­jan näkökul­mas­ta pääo­man­in­ten­si­ivis­ten tuot­tei­den kysyn­nän pudo­tuk­ses­ta. Pudo­tus on ollut globaali, so. amerikkalaiset ja japani­laiset, siinä mis­sä euroop­palaisetkin, ovat osta­neet kri­isin alet­tua vähem­män asun­to­ja ja auto­ja, ja tehtaisi­in on ostet­tu vähem­män koneita.

    Juuri näin. Sik­si onkin ilmi­selvää, että taan­tu­ma johtuu liian tiukas­ta rahapoli­ti­ikas­ta, eikä mis­tään reaalis­es­ta shok­ista, mis­sä ihmiset nyt vaan alkoi­vat joukol­la halu­a­maan sekä vähem­män kulu­tushyödykkeitä, että vähem­män investoin­ti­hyödykkeitä ja vas­taavasti enem­män vapaa-aikaa.

    USA:ssa oli var­maan liikaa asun­to­ja ja liian suuri finanssiala joo ja ne supis­tuu sik­si, mut­ta se ei todel­lakaan selitä, että mik­si tehtaisi­in on ostet­tu vähem­män konei­ta, niitähän pitäisi ostaa sinne enem­män, kun raken­nusalal­ta vapau­tuu resursse­ja muun talouden käyttöön.

    niin tämä rom­ah­dus on ollut seu­raus­ta siitä, että monis­sa mais­sa – etupäässä USA:ssa, mut­ta muual­lakin – on elet­ty yli varo­jen ja siis lainapääo­mat ovat kas­va­neet nopeasti. Nyt on takaisin­mak­sun aika. 

    Tämä mes­si­aa­ni­nen puhe on ihan turhaa (ja muis­tut­taa aika huolel­la Schif­fiä…). Jos sin­ul­la ei ole argu­ment­te­ja, vaan halu­at vaan paasa­ta, niin ei tätä keskustelua kan­na­ta jatkaa.

    Rahavaran­non pitäisikin supis­tua täl­laises­sa tilanteessa, muuten se men­nyt yliku­lu­tus mak­sate­taan inflaatiolla.

    Ei. Rahavaran­non pitää supis­tua sil­loin, kun inflaa­tio-odotuk­set ovat liian korkeat ja sen pitää kas­vaa sil­loin, kun inflaa­tio-odotuk­set ovat liian mata­lat. Ei tämä ole mikään moraa­li­nen kysymys, että nyt lainan otta­jien kuu­luukin kär­siä, kos­ka ovat men­neet otta­maan lainaa, joka on varo­jen yli elämistä bla bla bla bla…

    Rahaa paina­mal­la ei voi syn­nyt­tää var­al­lisu­ut­ta tyhjästä.

    No var­al­lisu­ut­ta ei voi tietenkään mitenkään syn­tyä tyhjästä. Rahaa paina­mal­la me saadaan nyt tuot­ta­mat­tomana ole­vat resurssit takaisin käyt­töön ja siten mei­dän var­al­lisu­us kas­vaa, mut­ta se ei tule tyhjästä vaan siitä ylimääräis­es­tä työstä, mikä tehdään, jos rahaa paine­taan lisää.

    Sinän­sä min­ul­la ei ole moraalis­es­ti muuten mitään inflaa­tioaseen käyt­töä vastaan

    Se ei ole mikään ase. Kenenkään säästöjä ei olla syömässä. Mitä pahaa siinä on, että joku voi mak­saa auto­lainansa ja asun­to­lainansa niil­lä ehdoil­la ja ole­tuk­sil­la, jot­ka lainaa sopies­sa on ollut voimassa?

    Vai olisko sinus­ta ihan reilua jos pank­ki ilmoit­taisi sin­ulle yht’ äkkiä, että hei me tuplat­ti­in sin­un asun­to­lainan määrä ja että kuukausi­mak­su olis sit nyt kaks ker­taa niin suuri kuin ennen? (Ilman, että ne kor­vais sitä laina­sum­man tuplaamista.)

    Min­ul­lakin on nyt lasken­nal­lis­es­ti neg­a­tive equi­tyä talostani, joten siinä mielessä ei muu­ta kuin pain­okoneet laulamaan.

    No jos sul­la ei oo kiin­teeko­rkoinen laina, niin et sä niistä pain­okonei­den laulamis­es­ta nyt niin paljoo pääse hyötyyn…

  141. Artturi:“Siksi onkin ilmi­selvää, että taan­tu­ma johtuu liian tiukas­ta rahapoli­ti­ikas­ta, eikä mis­tään reaalis­es­ta shok­ista, mis­sä ihmiset nyt vaan alkoi­vat joukol­la halu­a­maan sekä vähem­män kulu­tushyödykkeitä, että vähem­män investoin­ti­hyödykkeitä ja vas­taavasti enem­män vapaa-aikaa.”

    Eivät var­maan halun­neet, mut­ta jos on koko ajan elet­ty yli varo­jen, niin eikö sil­loin jos­sain vai­heessa pidä tul­la sen kulu­tuk­sen nip­istämi­nen sille tasolle, mitä tulot ovat (+korko siitä yliku­lu­tuk­ses­ta)? Voi tietenkin olla, että ihmiset halu­a­vat maail­man tap­pi­in asti kulut­taa enem­män kuin tuot­ta­vat, mut­ta en oikein näe tätä mah­dol­lise­na, vaan jos­sain vai­heessa se yliku­lu­tus on mak­set­ta­va alikulutuksella. 

    En edes ymmär­rä, miten tähän tas­apain­o­tuk­seen voi mikään rahan pump­paami­nen talouteen mitään vaikut­taa. Vai ajatko takaa nyt sitä, että keino päästä amerikkalais­ten kiinalaisille yliku­lu­tuk­sel­laan tekemästä isos­ta velas­ta eroon on se, että paine­taan hirvit­tävä määrä dol­lare­i­ta ja kipataan ne kiinalaisille? 

    Tietenkään tuo kulu­tuk­sen laskun ei tarvitse tapah­tua shokki­na, mut­ta kyl­lä se minus­ta pidem­mäl­lä aika­jän­teel­lä on pakko tapah­tua halu­si­vat ihmiset sitä tai eivät. 

    “Mitä pahaa siinä on, että joku voi mak­saa auto­lainansa ja asun­to­lainansa niil­lä ehdoil­la ja ole­tuk­sil­la, jot­ka lainaa sopies­sa on ollut voimassa?”

    En ymmär­rä, miten rahan pump­paami­nen talouteen tähän liit­tyy. Eihän lainan ehto­ja tietenkään olla mihinkään muut­ta­mas­sa tehti­in siel­lä keskus­pankissa sit­ten ihan mitä tahansa. Sen sijaan se mainit­tu säästö­jen syömi­nen kyl­lä tapah­tuu, jos inflaa­tio läh­tee nousuun. 

    “No jos sul­la ei oo kiin­teeko­rkoinen laina, niin et sä niistä pain­okonei­den laulamis­es­ta nyt niin paljoo pääse hyötyyn…”

    Kor­jaa jos olen väärässä, mut­ta jos keskus­pank­ki painaisi toimil­laan korko­ja alaspäin ja siten kiihdyt­täisi inflaa­tio­ta, niin eikö tämä olisi tuplabonus asun­non omis­ta­jalle? Asun­non hin­ta nousisi ja lainan kuukausierät laskisivat?

  142. Samuli Saarel­ma:

    Eivät var­maan halun­neet, mut­ta jos on koko ajan elet­ty yli varo­jen, niin eikö sil­loin jos­sain vai­heessa pidä tul­la sen kulu­tuk­sen nip­istämi­nen sille tasolle, mitä tulot ovat (+korko siitä ylikulutuksesta)?

    No jos joku elää yli varo­jen­sa, niin sil­loin joku toinen elää ali varo­jen­sa. Ei kulu­tuk­sen pitäisi kokon­aisuute­na laskea siitä, että ne jot­ka ovat eläneet yli varo­jen­sa joutu­vat supis­ta­maan kulutustaan.

    Olet aivan oike­as­sa siinä, että tähän tas­apain­o­tuk­seen rahan painami­nen ei vaikuta.

    En ymmär­rä, miten rahan pump­paami­nen talouteen tähän liittyy.

    Se liit­tyy siihen siten, että mitä enem­män rahaa kansan­taloudessa on, sitä enem­män nom­i­naal­isia tulo­ja ihmisil­lä on, eli sitä parem­mat mah­dol­lisu­udet heil­lä on mak­saa nom­i­naaliset lainansa takaisin.

    Tehdään täl­lainen äärim­mäi­nen esimerk­ki, että EKP vetäisi puo­let kaik­ista euroista markki­noil­ta. Jos sin­ul­la on 200k asun­to­laina, niin tämän EKP:n toimen­piteen jäl­keen sin­ul­la on edelleen 200k asun­to­laina, mut­ta palkkasi on pudon­nut puoleen. (Olete­taan nyt, että työ­markki­nat löytävät tas­apain­on nopeasti.) Jos et ole mitoit­tanut mak­su­valmi­ut­tasi tämän shokin var­al­ta, joudut konkurssi­in. Tämä siitä huoli­mat­ta, että et ole mitenkään elänyt yli varo­je­si, vaan ain­oas­taan epäon­nis­tunut ennus­ta­maan tämän yht’ äkkisen EKP:n mähellyksen.

    No nyt jos EKP sit­ten palaut­taisi ne rahat takaisin kansan­talouteen, niin palkkasi voitaisi­in taas tupla­ta ja sin­ul­la olisi jälleen varaa mak­saa asuntolaina.

    Tämä sama mekanis­mi toimii pienem­mäl­lä skaalal­la, kun EKP epäon­nis­tuu pitämään inflaa­tion sen kasvu-ural­la. Sik­si rahamäärän kas­vat­ta­mi­nen liit­tyy näi­den velko­jen mak­samiseen aivan elimellisesti.

    Kor­jaa jos olen väärässä, mut­ta jos keskus­pank­ki painaisi toimil­laan korko­ja alaspäin ja siten kiihdyt­täisi inflaa­tio­ta, niin eikö tämä olisi tuplabonus asun­non omistajalle?

    Joo, kyl­lä se olis näin, JOS inflaa­tio nousis ja samal­la korot lask­is. Yleen­sä kun inflaa­tio on kor­keel­la, niin korotkin on korkeat. Tämä johtuu siitä, että ihmisil­lä on noin yleen­sä posi­ti­ivi­nen aikapref­er­enssi, eli jos he saa­vat vali­ta he otta­vat hyv­in­voin­tia nyt mielu­um­min kuin hyv­in­voin­tia tulevaisuudessa.

    Reaa­liko­rot määräy­tyvät aikapref­er­enssin ja sijoituk­sen tuot­to-odotusten perusteella.

  143. Artturi:“No jos joku elää yli varo­jen­sa, niin sil­loin joku toinen elää ali varo­jen­sa. Ei kulu­tuk­sen pitäisi kokon­aisuute­na laskea siitä, että ne jot­ka ovat eläneet yli varo­jen­sa joutu­vat supis­ta­maan kulutustaan.”

    Siis point­ti­han tässä on se, että kokon­aiset kansakun­nat ovat eläneet yli varo­jen­sa. USA:n kulu­tus viime vuosikymmenel­lä oli käsit­tääk­seni jotain kym­menyk­sen suurem­pi kuin BKT. Lop­ut tuli siitä, että kiinalaiset kulut­ti­vat vas­taavasti vähem­män (on tietenkin paradok­saal­ista, että $3000 vuodessa han­kki­va rahoit­taa sen kulu­tus­ta, jon­ka tulot on $30 000 vuodessa). Käsit­tääk­seni Euroop­pa on ollut vähän samas­sa tilanteessa, vaikkei yhtä pahasti. 

    En siis näe, miten kulu­tuk­sen ei pitäisi “kokon­aisuute­na” laskea, jos kulu­tuk­sel­la tässä tarkoite­taan kyseisen kansan­talouden kulu­tus­ta. Koko maail­mankin tasol­la kulu­tus voi pysyä samas­sa vain sil­lä, että ne aliku­lut­ta­neet kiinalaiset nos­ta­vat kulu­tus­ta samal­la, kun län­si­maat kiristävät vyötään. 

    “Tehdään täl­lainen äärim­mäi­nen esimerk­ki, että EKP vetäisi puo­let kaik­ista euroista markki­noil­ta. Jos sin­ul­la on 200k asun­to­laina, niin tämän EKP:n toimen­piteen jäl­keen sin­ul­la on edelleen 200k asun­to­laina, mut­ta palkkasi on pudon­nut puoleen.”

    Eh, ja jos EKP taas kaksinker­tais­taa euromäärän (ja sen seu­rauk­se­na palkkani kaksinker­tais­tuu), niin lainani arvo mak­sukykyyni on rom­ah­tanut. En ihan näe, mikä tässä on nyt yhteys sen suh­teen, että jos koko kansakun­ta on elänyt velak­si, niin sen pitää vähen­tää kulu­tus­taan päästäk­seen tas­apain­oon. Voi se toki painaa rahaa kuin viimeistä päivää, jos velat on otet­tu siinä sen omas­sa val­u­u­tas­sa, jol­loin käytän­nössä koko hom­man mak­saa ne aiem­pi­en vuosien kulu­tusjuh­lan ulko­maalaiset rahoit­ta­jat. Tätäkö nyt siis ehdotat? 

    “Joo, kyl­lä se olis näin, JOS inflaa­tio nousis ja samal­la korot lask­is. Yleen­sä kun inflaa­tio on kor­keel­la, niin korotkin on korkeat. Tämä johtuu siitä, että ihmisil­lä on noin yleen­sä posi­ti­ivi­nen aikapref­er­enssi, eli jos he saa­vat vali­ta he otta­vat hyv­in­voin­tia nyt mielu­um­min kuin hyv­in­voin­tia tulevaisuudessa.”

    Käsit­tääk­seni on ihmisil­lä asun­to­lain­o­ja, joiden korko on sidot­tu keskus­pankin ohjausko­rkoon (itsel­läni on esim. sel­l­ainen). Jos keskus­pank­ki painaa ohjausko­rkoa alaspäin ja tämä vetää inflaa­tio­ta ylös, niin en edelleenkään näe tätä minään muu­na kuin tuplabonuk­se­na asuntolainalliselle. 

    Käsit­tääk­seni olet selit­tänyt keskus­pankin ohjausko­ron toimi­van niin, että se ei oikeasti ole mikään todel­li­nen korko, vaan kuvaa vain sitä, miten keskus­pank­ki toimii laina­markki­noil­la. Se ostaa markki­noil­ta laina­pa­pere­i­ta (tietenkin läh­tien korkeako­rkoisim­mista) niin kauan, että markki­nako­rko painuu sille ohjausko­ron tasolle. Tämä johtaa tietenkin siihen, että markki­noille tulee lisää rahaa ja tämän pitäisi kiihdyt­tää inflaa­tio­ta. Ainakin aina san­o­taan, että “keskus­pank­ki nos­ti ohjausko­rkoa hillitäk­seen inflaa­tio­ta” tjsp. 

    En siis edelleenkään ymmär­rä, miten inflaa­tio, joka on aiheutet­tu sil­lä, että keskus­pank­ki painaa korko­ja alas, ei tarkoit­taisi asun­to­lainal­lisille tuplahyötyä. 

    Oikeas­t­aan kysymyk­seni on, että voivatko inflaa­tio ja asun­to­lainan korko liikkua eri suun­ti­in. Minus­ta voi (etenkin jos korko on sidot­tu keskus­pankin ohjausko­rkoon), mut­ta kuulen mielel­läni rauta­lan­gas­ta vään­net­tynä, mik­sei noin käy. Esimerkik­si, jos EKP nyt tek­isi sitä, mitä sinä halu­at, eli painaisi korko­ja alaspäin pump­paa­mal­la rahaa markki­noille, niin eikö tämä tuot­taisi juuri tuon tuloksen? 

    Tai jos se, että keskus­pank­ki “painaa rahaa” ja ostaa täl­lä laina­pa­pere­i­ta markki­noil­ta, ei laske korko­ja, niin mik­si näin olisi?

  144. Samuli Saarel­ma:

    En siis näe, miten kulu­tuk­sen ei pitäisi “kokon­aisuute­na” laskea, jos kulu­tuk­sel­la tässä tarkoite­taan kyseisen kansan­talouden kulutusta.

    No kulu­tuk­sen ei pitäisi laskea kokon­aisuute­na sik­si, että jos joku on elänyt yli varo­jen­sa (kulut­tanut enem­män kuin mihin on varaa) niin joku on elänyt ali varo­jen­sa (eli kulut­tanut vähem­män kuin mihin on varaa) jos tilanne tas­apain­ot­tuu, niin ensim­mäiset vähen­tävät kulu­tus­taan ja jälkim­mäiset kasvattavat.

    Ei sil­lä oo mitään väliä onko ensim­mäi­nen naa­pu­ri­talos­sa vai Amerikas­sa vai mis­sä ja onko jälkim­mäi­nen naa­purikylästä tai Kiinasta.

    Ei kantsi nyt hämään­tyä kansal­lis­val­tioiden rajoista. Ne on ihan keinotekosia ja merk­i­tyk­set­tömiä rajo­ja, kun mietitään näitä juttuja.

    Tätäkö nyt siis ehdotat?

    No en tietenkään. Olen jo sanonut tämän tuhat ja yksi ker­taa tässä ja toises­sa ketjus­sa. Minä en ehdo­ta mitään hyper­in­flaa­tioo. Minä ehdotan, että NBKT pide­tään trendil­lä. Täl­lä ei ole juuri mitään tekemistä kulut­tamisen (tai velko­jen) kanssa, vaan tuotan­non nimel­lisen arvon kanssa.

    (itsel­läni on esim. sellainen)

    No tämä on kyl­lä hyvin epä­to­den­näköistä. Minä luulen, että sin­un asun­to­laina on sidot­tu johonkin Euriboriin.

    Jos keskus­pank­ki painaa ohjausko­rkoa alaspäin ja tämä vetää inflaa­tio­ta ylös

    Sin­ul­la menee nyt muna ja kana sekaisin. Reaa­liko­rko muo­dos­tuu aikapref­er­enssistä ja sijoituk­sen oletet­tavas­ta tuo­to­s­ta. Nimelli­nen korko muo­dos­tuu reaa­liko­ros­ta ja inflaa­tios­ta. Keskus­pank­ki kon­trol­loi suo­raan infla­tioo, mut­ta ei nom­i­naal­isia korko­ja, ei aikapref­er­enssiä eikä sijoituk­sen tuot­toa. Ei ole ollenkaan tava­ton­ta, että korot nou­se­vat, kun keskus­pank­ki pump­paa markki­noille enem­män rahaa kuin mitä markki­nat olettivat.

    Se nouseeko korko riip­puu siitä miten markki­nat olet­ta­vat tämän rahan lisäyk­sen vaikut­ta­van inflaa­tioon ja sijoituk­sen tuot­toon. (Aikapref­er­enssi­in se tuskin vaikuttaa…)

    Käsit­tääk­seni olet selit­tänyt keskus­pankin ohjausko­ron toimi­van niin, että se ei oikeasti ole mikään todel­li­nen korko, vaan kuvaa vain sitä, miten keskus­pank­ki toimii lainamarkkinoilla.

    Niin siis se on keskus­pankin tavoite sille korolle, jol­la pankit lainaa­vat toisilleen reserve­jä Fedis­sä. (Ole­tan, että EKP:ssä sil­lä on vas­taa­va funktio.)

    Oikeas­t­aan kysymyk­seni on, että voivatko inflaa­tio ja asun­to­lainan korko liikkua eri suuntiin.

    heh, en oo var­ma kumpi on erisu­un­taan liikku­mista, mut­ta siis korko voi nous­ta vaik­ka inflaa­tio kiihtyy.

    Esimerkik­si, jos EKP nyt tek­isi sitä, mitä sinä halu­at, eli painaisi korko­ja alaspäin pump­paa­mal­la rahaa markkinoille

    Niin siis edelleen minä halu­an, että EKP tunkisi markki­noille sen ver­ran rahaa, että NBKT palaisi trendilleen. Koroille sit­ten käy miten käy. (Ole­tan, että tämän seu­rauk­se­na lyhyet korot laske­vat ja pitkät nousevat.)

  145. Artturi:“Ei kantsi nyt hämään­tyä kansal­lis­val­tioiden rajoista. Ne on ihan keinotekosia ja merk­i­tyk­set­tömiä rajo­ja, kun mietitään näitä juttuja.”

    Tämä toki pätisi, jos olisi yksi maail­man val­u­ut­ta ja yksi maail­man poli­it­ti­nen jär­jestelmä, mut­ta näin­hän ei ole, vaan on usei­ta val­u­ut­to­ja, joiden arvot heilu­vat toisi­in­sa näh­den. Täl­löin on minus­ta merk­i­tys­tä sil­lä, onko yliku­lutet­tu oman maan (tai yhteis­val­u­ut­ta-alueen) säästäjien vai ulko­mais­ten säästäjien kustannuksella. 

    Ja mitä min­u­un tulee, niin asun­to­lainani on todel­lakin sidot­tu keskus­pankin ohjausko­rkoon, ei tosin EKP:n, kos­ka en asu euroalueel­la. En tosin näe, mikä tässä nyt on niin ihmeel­listä, siis mik­sei voisi olla ole­mas­sa samal­la tavoin EKP:n ohjausko­rkoon sidot­tu­ja asuntolainoja. 

    “Reaa­liko­rko muo­dos­tuu aikapref­er­enssistä ja sijoituk­sen oletet­tavas­ta tuo­to­s­ta. Nimelli­nen korko muo­dos­tuu reaa­liko­ros­ta ja inflaa­tios­ta. Keskus­pank­ki kon­trol­loi suo­raan infla­tioo, mut­ta ei nom­i­naal­isia korko­ja, ei aikapref­er­enssiä eikä sijoituk­sen tuot­toa. Ei ole ollenkaan tava­ton­ta, että korot nou­se­vat, kun keskus­pank­ki pump­paa markki­noille enem­män rahaa kuin mitä markki­nat olettivat.”

    Eli siis tarkoi­tatko nyt, että jos keskus­pank­ki las­kee ohjausko­rkoaan ja tämän seu­rauk­se­na ostaa markki­noil­ta laina­pa­pere­i­ta (näin käsit­tääk­seni esi­tit sen ohjauk­sen toimi­van), tämä voi nos­taa korkoja? 

    Ja miten ole­tuk­set tässä asi­aan liit­tyvät? Voivathan markki­nat olet­taa keskus­pankin pyrkivän pitämään inflaa­tion siinä 2%:ssa, mut­ta siinä vai­heessa, kun se oikeasti toimii (pump­paa rahaa markki­noille), niin eikö tämä juuri kor­jaa inflaa­tio­ta ylöspäin (ja korko­ja alaspäin)? 

    Ohjauskorosta:“Niin siis se on keskus­pankin tavoite sille korolle, jol­la pankit lainaa­vat toisilleen reserve­jä Fedissä. ”

    Niin, eikö tämä ole se, mitä raha “mak­saa” ja johon sit­ten pankit lyövät mar­gin­aalin­sa päälle ja myyvät sen ihmisille lainana? 

    “heh, en oo var­ma kumpi on erisu­un­taan liikku­mista, mut­ta siis korko voi nous­ta vaik­ka inflaa­tio kiihtyy.”

    Siis tarkoitin toisin päin. Voiko korko laskea ja inflaa­tio samal­la kiihtyä. Minä oletin, että tämä olisi se keskus­pankin ohjausko­ron muu­tok­sen vaiku­tus. Ja sama tois­in­päin. Koron­nos­to nos­taa korko­ja ja hillit­see inflaa­tio­ta. Sinus­ta tämä mekanis­mi ei toi­mi, mut­ta ainakaan en vielä ymmärtänyt perusteluasi. 

    Koite­taan vään­tää asia rauta­lan­gas­ta. Eräänä kau­ni­ina päivänä EKP:n johto kat­soo tilas­to­ja ja tulee siihen tulok­seen, että inflaa­tio on liian hidas­ta sen aset­ta­maan tavoit­teeseen näh­den. Se päät­tää kiihdyt­tää sitä. Olit sitä mieltä, että keskus­pank­ki kon­trol­loi inflaa­tio­ta, joten käsit­tääk­seni sil­lä on tähän mah­dol­lisu­us. Sin­un kir­joi­tusten mukaan se tekee tämän “paina­mal­la rahaa” ja osta­mal­la täl­lä rahal­la lain­o­ja markki­noil­ta (eli aloit­ta­mal­la niistä korkeako­rkoisim­mista ja men­emäl­lä mata­lam­malle ja mata­lam­malle tasolle niin kauan, kun rahaa riit­tää). Onko tähän asti oikein? 

    No, kaiken jär­jen mukaan inflaa­tio tuos­ta kiihtyy. Tai jos ei kiihdy, niin en ymmär­rä, miten sin­un itsesi mukaankin keskus­pank­ki kon­trol­loi inflaa­tio­ta. Mitä tapah­tuu markki­nako­rko­ta­solle? Markki­noil­ta on ostet­tu korkeako­rkoisim­mat lainat pois. Kaiken jär­jen mukaan siel­lä on siis korko­ta­so laskenut. Sin­un mukaasi näin ei kuitenkaan tapah­du. Tätä vai­het­ta en ymmärrä.

  146. Art­turil­la on kyl­lä raha­teo­ria men­nyt rik­ki aika pahasti. Samuli yllä sen selit­tikin, mik­si rahan painami­nen las­kee korko­ja. Se nimeno­maan sot­kee aikapref­er­ensse­jä ja markkinakorkoja. 

    Makro­ta­sol­la huolto­ta­sei­den­ti­teet­tiä kesku­pank­ki ei voi rikkoa. Se, mitä ei kulute­ta, se säästetään ja se, mitä ei säästetä, kulute­taan. Sul­je­tus­sa taloudessa tämä tarkoit­taa aika suo­raan inflaa­tio­ta. Jos kyseessä on avotalous, korko­ero tuot­taa pääoma­paon, jol­loin rahan ulkoinen arvo las­kee ja vien­ti peri­aat­teessa alkaa vetää, kun omat tuot­teet halpenevat ulospäin (nom­i­naa­li­nen sopeu­tu­mi­nen on hitaam­paa kuin val­u­ut­takurssin muu­tos). Siitä tässä ketjus­sa alun­perin oli kyse. Mundell-Flem­ing mallis­sa (mielestäni kovin käsiä heilut­taen) ain­oa sopeu­ma on juuri vien­nin kasvu. Pääoma­paon reaal­isia vaiku­tuk­sia ei ote­ta siinä lainkaan huomioon. 

    Reaa­liko­rko määräy­tyy vapaan pääo­man avotaloudessa maail­man­markki­noil­la, siihen ei voi keskus­pank­ki vaikut­taa. No, EKP, FED, BOJ ja Kiina voivat vähän vaikut­taa, mut­ta ei niistäkään yksin paljoa. Jos reaa­liko­rko on fik­sat­tu, rahamäärän kas­vat­ta­mi­nen peri­aat­teessa toimii niinkuin MF-mallis­sa, mut­ta kos­ka nyt on kyse nimen­maan investoin­til­a­mas­ta, niin sille vien­nin kasvulle on kovin vähän sijaa.

    Fiskaa­li­nen ekspan­sio, siis val­tion meno­jen kas­vat­ta­mi­nen, taas nos­taa reaa­liko­rkoa, kun laina­markki­noille vir­taa val­tion pape­ria. Tämän pitäisi peri­aat­teessa vetää pääo­mia maa­han, mikä taas nos­taa kurssia. Euron kurssi onkin vähän nous­sut, joten ehkä tässä on käynyt juuri näin. Val­tion paperin vir­taami­nen markki­noille olisi ihan OK jut­tu, jos oltaisi­in kul­takan­nas­sa tms kiin­teis­sä kurs­seis­sa, jol­loin rahaekspan­sio ei olisi muutenkaan mah­dolli­nen. Täl­löin koron perässä tule­va raha kas­vat­taisi rahavarantoa. 

    Euroalue ei ole kuitenkaan puh­da­sop­pis­es­ti mitään näistä. Yhtäältä Euro on yksi maail­man isoimpia val­u­ut­to­ja, joten sen arvo ei voi muut­tua “vapaasti” maail­man­markki­noil­la, vaikut­ta­mat­ta kaik­keen muuhun rajustikin. Toisaal­ta euroalueel­la ei ole yhtä fiskaal­ista tahoa, joka voisi toteut­taa elvytyspolitiikkaa.

  147. Samuli Saarel­ma:

    En tosin näe, mikä tässä nyt on niin ihmeel­listä, siis mik­sei voisi olla ole­mas­sa samal­la tavoin EKP:n ohjausko­rkoon sidot­tu­ja asuntolainoja.

    Ei siinä ookkaan mitään ihmeel­listä. Mä olin vaan tosi var­ma, että sel­l­aisia asun­to­lain­o­ja ei ainakaan Suomes­sa oo ja oletin tiet­ty, että asut Suomessa.

    Ja miten ole­tuk­set tässä asi­aan liit­tyvät? Voivathan markki­nat olet­taa keskus­pankin pyrkivän pitämään inflaa­tion siinä 2%:ssa, mut­ta siinä vai­heessa, kun se oikeasti toimii (pump­paa rahaa markki­noille), niin eikö tämä juuri kor­jaa inflaa­tio­ta ylöspäin (ja korko­ja alaspäin)?

    No odotuk­set liit­tyvät siihen ihan olen­nais­es­ti. Jos keskus­pank­ki esim. tuplaa rahamäärän markki­noil­la ja markki­nat olet­ta­vat, että se raha vede­tään pois seu­raa­vana päivänä, niin inflaa­tio ei kiihdy tipan ver­taa. Rahan arvo nyt riip­puu täysin odotuk­sista raha­nar­vos­ta tulevaisuudessa.

    Se mitä inflaa­ti­olle tapah­tuu, kun keskus­pank­ki lisää rahamäärää markki­noil­la riip­puu markki­noiden odotuk­sista siitä onko rahamäärän lisäys pysyvä.

    Niin, eikö tämä ole se, mitä raha “mak­saa” ja johon sit­ten pankit lyövät mar­gin­aalin­sa päälle ja myyvät sen ihmisille lainana?

    Ei. Nämä ovat lyhy­taikaisia lain­o­ja, joil­la pankit täyt­tävät reser­vivaa­timuk­sen­sa. Suurin osa pankin rahoituk­ses­ta tulee muu­ta kaut­ta. (Pidem­piaikaise­na lainana, tal­letuksi­na, pääo­mana jne.)

    Sinus­ta tämä mekanis­mi ei toi­mi, mut­ta ainakaan en vielä ymmärtänyt perusteluasi.

    Niin siis tämä mekanis­mi ei ole näin yksinker­tainen. Olen jo selit­tänyt miten reaa­liko­rko muo­dos­tuu ja miten nimelli­nen korko muodostuu.

    Rahan lisäämi­nen markki­noil­la voi laskea tai nos­taa tuot­to-odotuk­sia, se voi laskea tai nos­taa inflaa­tio-odotuk­sia ja se lisä rahan tarjontaa.

    Onko tähän asti oikein?

    No yleen­sä keskus­pank­ki kyl­lä ostaa niitä vähän­riskisimpiä lain­o­ja (eli mata­lako­rkoisimpia…), mut­ta sil­lä nyt ei var­maan oo hirveesti väliä tässä.

    No, kaiken jär­jen mukaan inflaa­tio tuos­ta kiihtyy. Tai jos ei kiihdy, niin en ymmär­rä, miten sin­un itsesi mukaankin keskus­pank­ki kon­trol­loi inflaatiota.

    Njoo, oon puhunu ehkä vähän ohi suu­ni. Keskus­pank­ki kon­trol­loi suo­raan rahan määrää ja reserviko­rkoa ja reser­vivaa­timuk­sia. Kaik­ki muu määräy­tyy markkinoilla.

    Mut­ta siis joo kaiken jär­jen mukaan, jos markki­nat olet­ta­vat, että keskus­pank­ki todel­la halu­aa korkeam­paa inflaa­tioo ja on valmis jät­tämään tuon rahan markki­noille, kun inflaa­tio alkaa nouse­maan, niin sit­ten se aiheut­taa inflaatioo.

    Markki­nako­rko­jen reagoin­tia on sit­ten aika vaikee ennus­taa, tai siis se riip­puu mon­es­ta jutus­ta. Reaa­liko­ron aikapref­er­enssio­su­u­teen keskus­pank­ki tuskin pystyy vaikut­ta­maan, mut­ta sijoituk­sen oletet­tuun tuot­toon se pystyy. (Esim. hyper­in­flaa­tio painaa oletet­tua tuot­toa alaspäin, kuten myös odot­tam­a­ton deflaatio…)

    Eli siis reaa­liko­rko voi muut­tua. Nom­i­naaliseen korkoon vaikut­ti sit­ten vielä se inflaa­tio, joka sekin voi muut­tua keskus­pankin toimien seurauksena.

    Sen lisäk­si rahan määrä markki­noil­la kas­vaa ja jos sen kysyn­tä ei muu­tu, niin se muut­tuu halvem­mak­si. (Tai ne sen osta­mat asi­at kalli­im­mik­si.) Keskus­pankin toimet tosin vaikut­ta­vat myös rahan kysyntään.

    Tiedemies:

    Se nimeno­maan sot­kee aikapref­er­ensse­jä ja markkinakorkoja.

    Mikä on se mekanis­mi mil­lä se vaikut­taa ihmis­ten aikapreferenssiin?

    Reaa­liko­rko määräy­tyy vapaan pääo­man avotaloudessa maail­man­markki­noil­la, siihen ei voi keskus­pank­ki vaikuttaa.

    No tot­takai voi, jos olete­taan, että keskus­pankin toimil­la on mitään väliä taloudessa. Jos taas ole­tat, että keskus­pankit eivät voi vaikut­taa (reaal­isi­in) tuot­to-odotuk­si­in, niin mik­si et ole agnos­ti­nen keskus­pankin toimien suhteen?

    Fiskaa­li­nen ekspan­sio, siis val­tion meno­jen kas­vat­ta­mi­nen, taas nos­taa reaa­liko­rkoa, kun laina­markki­noille vir­taa val­tion paperia. 

    Mil­lä mekanis­mil­la se muut­taa ihmis­ten aikapref­er­enssiä tai sijoi­tusten tuot­to-odotuk­sia? Tarkoi­tat ehkä kuitenkin nom­i­naal­ista korkoa? Fiskaalisen ekspan­sion vaiku­tus korkoi­hin riip­puu siitä miten keskus­pank­ki reagoi ja miten se vaikut­taa odotet­tuun inflaa­tioon ja sijoi­tusten reaal­isi­in tuotto-odotuksiin.

    Se on tietysti selvää, että val­tion paperei­den tar­jon­ta kas­vaa ja jos mikään muu ei muut­tuisi, niin sil­loin korko nousee. Har­mi vaan, että kaik­ki muu muuttuu…

    Toisaal­ta euroalueel­la ei ole yhtä fiskaal­ista tahoa, joka voisi toteut­taa elvytyspolitiikkaa.

    Niin tämä on taval­laan aika hyvä jut­tu, kos­ka euroalueel­la ei sik­si sor­ru­ta tehot­tomaan fiskaaliseen elvy­tyk­seen yhtä herkästi kuin muual­la. Sen sijaan euroalueel­la on painet­ta ja mah­dol­lisuuk­sia elvyt­tää rahapoli­ti­ikan keinoin.

    Tämä tulee ihmisille huo­mat­tavasti halvemmaksi.

  148. Kreik­ka on julk­istanut “säästöo­hjel­mansa” ja luvan­nut säästää vuo­teen 2014 men­nessä 30 mil­jar­dia euroa. Tämä on vaku­ut­tanut EU:n val­tio­varain­min­is­ter­it, jot­ka ovat myön­tämässä Kreikalle samalle ajan­jak­solle lainaa 120 mil­jar­dia euroa.

    Lainaisitko sinä hulivili vel­jen­po­jalle­si 120 euroa, jos tämä lupaa paran­taa tapansa ja säästää 30 euroa?

  149. Pelas­taako Kreik­ka euro­maat pitäisikin kään­tään muo­toon: tuhoaako Kreik­ka euro­maat? Kreikas­ta vielä ehkä sak­san rahoil­la selvitäänkin, mut­ta entäs jos 5x isom­pi espan­ja menee samaa tietä. Tuleeko Suomelle sil­loin mak­set­tavak­si 5x1,5=7,5 mrdeur?

    Kyl­lä ain­oa vas­taus on niin vah­va euro kuin mah­dol­lista ja konkurssi­maid­en irtau­tu­mi­nen eurosta.

  150. Suo­mi on per­sauki­nen. Van­hanen sanoo, että lainaami­nen Kreikalle kannattaa? 

    Mis­tä suo­mi lainaa Kreikalle, Islannille ja kenelle muulle? Suo­mi joutuu otta­maan lisää velkaa lainatak­seen muille ja mak­saa siitä kallista korkoa.

    Päämin­is­teri M.Vanhanen ja talous­min­is­teri J. Käteinen puhu­vat muun­nel­tua totu­ut­ta kreikka-lainasta. 

    Rehellistä olisi yksinker­tais­es­ti tur­va­ta vaaras­sa ole­vien, Kreikkaan sijoitet­tu­jen eläk­er­a­has­to­jen varat, miten paljon niitä sit­ten onkin. Sekin olisi kiva tietää.

  151. Espan­jan konkurssi on onnek­si vähän vähem­män toden­näköi­nen. Espan­ja veti tiukkaa talout­ta ennen lamaa ja mak­soi velko­jaan pois. Velkataak­ka on nous­sut n. 30% BKT:sta ennen lamaa run­saaseen 50% BKT:sta.

    Mut­ta kat­so­taan, katsotaan.

  152. “Kreik­ka on julk­istanut “säästöo­hjel­mansa” ja luvan­nut säästää vuo­teen 2014 men­nessä 30 mil­jar­dia euroa. ”

    Tuol­lakaan säästöo­hjel­mal­la Kreik­ka ei vielä kään­nä bud­jet­ti­aan positiiviseksi.
    Kreikan val­tion velat ovat jotain 300 mil­jar­dia euroa ja lisää syn­tynee yli 50–100 mil­jar­dia ennen kuin talous on tasapainossa.

    Ei Kreik­ka ikinä kykene mak­samaan velko­jaan, eihän Suomen val­tiokaan kyen­nyt enää mak­samaan paljon parem­mal­la talouden­pidol­la kuin pienen osan veloistaan.
    Kyl­lä nuo lainatut rahat ovat men­neet kankku­lan kaivoon.

    Ja ongel­ma on vain euroalueen maid­en päänsärky,ruotsalaiset ovat ollet taas viisaampia eli euroalueen ulkop­uolise­na he eivät ilmeis­es­ti osal­lis­tu talkoisiin.
    Suo­ma­lainen medi­akin puhuu häveliäästi vain euroalueen tues­ta mut­ta ei sel­ven­nä tätä kohtaa.

    Ja ketä tässä oikeas­t­aan pelaste­taan ? Gold­man Sahcs oli yksi uurista kuplan organ­isoi­jista ja aut­toi Kreikkaa salaa­maan talouten­sa tilan.

    Eivät tuki­ra­hat mene Kreikan val­ti­olle vaan niil­lä pelaste­taan yksi­ty­isiä sijoit­ta­jia ja hei­dän omaisu­ut­taan, Gold­manSahcs on yksi edun saajista 

    Mik­sikähän aina main­os­te­taan yrit­täjäriskiä, kun val­tiot todel­lisu­udessa mak­sa­vat aina yrit­täjän tappiot ?

    1. Sachs taisi lopp­pu­vai­heessa lyädä vetoa Kreikkaa vas­taan. Ran­skalaiset ja sak­salaiset liiken­pankit ovat suurim­mat tuen saajat.

  153. Evert The NeveRest:

    Rehellistä olisi yksinker­tais­es­ti tur­va­ta vaaras­sa ole­vien, Kreikkaan sijoitet­tu­jen eläk­er­a­has­to­jen varat, miten paljon niitä sit­ten onkin. Sekin olisi kiva tietää.

    Miten ihmeessä se olis rehellistä? Imuroitas veron­mak­sajien raho­ja eläkey­htiöille? Eiköhän se oo kaik­ista rehellis­in­tä, että jos tekee huono­ja sijoituk­sia, niin sit kans kan­taa niiden seu­rauk­set. Tule­vaisu­udessa on sit kan­nus­timet harki­ta tarkemmin.

  154. Kreik­ka tuskin kyke­nee mak­samaan velko­jaan eivätkä nämä EU-lainat ole etusi­jal­la vaan nämä yksi­tyiset rahoittajat.
    Kun Kreikan val­tion BKT on n 240 mil­jar­dia, ja lainaa on jo 300 mil­jar­dia ja kas­va­nee 400 mil­jardi­in ennen kuin tasaantuu.
    Kreikan val­tion bud­jet­ti on n 60 mil­jar­dia ja kun velan korot pyörivät 6–7 % tietämis­sä niin bud­jetista kuluu 40–50 % jo korkoihin.

    Velan­mak­su­vara on siis vaa­ti­ma­ton eli ehkä muu­tamia mil­jarde­ja vuodessa . Sil­loin Suo­mi saa rahansa takaisin ehkä 100–150 vuo­den kuluttua.

    Mut­ta olisi jo hyvä saavu­tus , jos saisimme edes nuo korot

    1. Onko Liian Van­hal­la jotain sisäpi­ir­i­ti­etoa Kreikan lain­o­jen etuoikeu­tusjärjestyk­ses­tä vai vain yleistä ennakkolu­u­loa maail­man pahu­ut­ta kohtaan?

  155. Val­tion­va­rain­min­si­ter­iön sivuil­ta voi käy­dä totea­mas­sa kuin­ka paljon viisampia ruot­salaiset ovat.

    Eipä näy Ruot­sia tuk­i­joiden listalla

  156. Kos­ka Kreikan kansalaiset (eivätkä juuri muutkaan) eivät hyväksy lainae­hto­ja, paras ratkaisu olisi konkurssi, minkä jäl­keen jatke­taan pesän­hoita­jan hallinnossa.
    Näyt­tää kuitenkin pahasti siltä, että val­tio ei voi men­nä konkurssiin?
    Metelöit­seville virka­henkilöille olisi hyvä ilmoit­taa päivämäärä, mil­loin rahat on lop­pu — kun palk­ka ei enää juokse, ehkä kiin­nos­taa taas neu­votel­la muista vaihtoehdoista.

  157. Hesari pääot­sikoi tänään “Kreikan tau­ti täy­tyy pysäyttää”.

    Miten tau­ti pysäytetään. Se pysäytetään karanteenilla.

    Kotoinen PARAS-han­ke on men­nyt met­sään siinä, kun huonos­ti johdet­tu­ja kun­tia on tuet­tu yhdis­tymisavus­tuk­sil­la. Ne olisi pitänyt kapseloi­da, lait­taa talous kun­toon ja vas­ta sit­ten miet­tiä kuntaliitosta.

    Audi­a­tor Oy:n kun­tak­en­täl­lä liikku­vien kon­sult­tien slo­gan on, että kun­tali­itosten vas­tus­t­a­mi­nen perus­tuu tun­teeseen ja liitok­set perus­tu­vat tietoon.

    Mikä on se tieto, että Kreikan tilanne para­nee mil­jar­di­en euro­jen tukien avul­la? Jos pidän jär­jet­tömänä tuki­ra­han pumpaamista Kreikkaan, olenko tunteellinen?

  158. “Onko Liian Van­hal­la jotain sisäpi­ir­i­ti­etoa Kreikan lain­o­jen etuoikeu­tusjärjestyk­ses­tä vai vain yleistä ennakkolu­u­loa maail­man pahu­ut­ta kohtaan?”

    Pankkien lainathan tule­vat tämän tuen kaut­ta automaat­tis­es­ti etuoikeute­tuik­si, Euro­maid­en laina­han on epä­suo­raa pankki­tukea eli Kreik­ka mak­saa velko­ja pankeil­la ja kor­vaa ne EU-lainalla.
    Eli pankeille mak­se­tan ensimmäisenä

    Suures­ta valiokun­nas­ta vuotanei­den tieto­jen mukaan IMF on vaat­in­ut, että hei­dän lainansa on etuoikeutet­tu ‚joten EU-lainat ovat vas­ta kol­man­nel­la sijalla .

    Ja enp usko, että Kreikan apu olisi mitenkään tarpeel­lista, eivät kaik­ki Euroopan pankit ole sinne raho­jaan syytäneet.
    Käytän­nössä Kreikan mak­sukyvyt­tömyys johtaisi muu­ta­man pankin kaa­tu­miseen, mut­ta pankke­ja on kaatunut kaut­ta aiko­jen eikä se maail­maa ole lopettanut.

    Mut­ta Kataisen ja Euro­maid­en asiantun­ti­joina ovat juuri nuo samat pankkimiehet, jot­ka ovat toim­i­neet holtit­tomasti ja pelot­tel­e­vat nyt osaa­mat­to­mia ja keltanokkaisia min­is­tere­itä lama-näkillä.

    Toinen ongel­ma on moraa­lika­to: Mik­si taval­lisen kansalaisen pitäsi nou­dat­taa sään­töjä, kun päät­täjät ja suuret johta­jat elävät kuin pellossa.
    Pajunekin on huolis­saan ker­jäläi­sistä ja hei­dän tekemistään nakki­varkauk­sista, mut­ta mil­jardipetok­sen tek­i­jät palk­i­taan mitalein ja suurin palkkioin 

    Ehkä aika on kyp­sä uudelle punaiselle eu-prikaatille ?

  159. Pankkkien osu­us Kreikan lain­oista on vain 42 % ja lop­pu tulee muil­ta sijoittajilta.
    Lain­auk­seen ja sijoit­tamiseen pätee se van­ha sään­tö, että kaik­ki munia ei saa lait­taa samaan kori­in eli Kreikan konkurssi ei pitäisi olla katastofi kuin tumpelolle sijoittajalle.

    Seu­raus­ta voisi olla vain se, että Espan­ja, Poru­gali, Irlan­ti jou­tu­isi­vat vas­taavalle säästöku­urille ja var­maan Suomenkin laina­hanat kuristuisivat.

    Tämä ylivelka­an­tu­misen estämi­nen olisi vain ter­vet­tä, nythän euro­maat velka­an­tu­vat huimaa vauh­tia ja velka­elvy­tys pitää joka tapauk­ses­sa lopettaa.

    Tämä taas johtaisi poli­it­tisi­in seu­rauk­si­in ja nykyiset val­las­saoli­jat jou­tu­isi­vat vaikeuksiin

  160. Liian van­ha:

    Ja enp usko, että Kreikan apu olisi mitenkään tarpeel­lista, eivät kaik­ki Euroopan pankit ole sinne raho­jaan syytäneet.
    Käytän­nössä Kreikan mak­sukyvyt­tömyys johtaisi muu­ta­man pankin kaa­tu­miseen, mut­ta pankke­ja on kaatunut kaut­ta aiko­jen eikä se maail­maa ole lopettanut.

    Niin ja sitä pait­si se on hyvä jut­tu jos ne pankit kaatuu, jot­ka ei osaa hal­li­ta sijoi­tusten­sa riskejä.

  161. Lyhyel­lä tähtäimel­lä vai­h­toe­hto­ja ovat Kreikan lain­oit­ta­mi­nen tai konkurssi­in jät­tämi­nen. Konkurssi­vai­h­toe­htoa vas­tuste­taan keskip­itkän ajan negati­ivisil­la seu­raa­muk­sil­la: suo­ma­lais­ten eläk­er­a­has­to­jen sijoi­tusten hapan­tu­misel­la, EU-pankkituen tarpeel­la, pako­laisvir­ral­la Kreikas­ta, Por­tu­gal­ista ja seu­raavak­si kaatu­vista muista maista.

    Entä konkurssi- ja luo­to­tus­vai­h­toe­hdon pitkän ajan vaiku­tuk­set? Aiheut­taisiko syy-seu­raus ‑peri­aat­teen rapau­tu­misen jatku­mi­nen itse asi­as­sa isom­mat pitkän ajan vahin­got jos luo­to­tuslin­jalle lähde­tään? Nyt ‘too big to fail’-pelko on saanut markki­namekanis­min vas­tais­es­ti Suomen pelas­ta­maan pankkin­sa 90-luvul­la ja USAn viime vuon­na, ja ‘too big to resist’ Ran­skan ja Sak­san lipeämään vakaus­sopimuk­ses­ta 2002. Tun­tuu että lip­suilus­ta aiheutu­vat taloudel­liset heilah­duk­set kas­va­vat ker­ta ker­ral­ta suuremmiksi.

    Talous kun on pohjim­mil­taan psykolo­giaa, ts. kan­nustei­ta joil­la ihmiset saadaan tekemään hyödyl­lisiä asioi­ta (vil­jelemään pel­to­ja, opet­ta­maan hyödyl­lisiä taito­ja nuorem­malle sukupolvelle…) ja estet­tyä tekemästä tyh­myyk­siä. Vaik­ka sana ‘psykolo­gia’ tun­tuu kovin kevyeltä esim. euro­rom­ah­duk­sen pahim­man 1400 mil­jardin euron hin­ta-arvion rin­nal­la, kaik­ki nuo mil­jardit eurot ovat vain paper­in­palo­ja tai kul­takan­nas­sakin vain itsessään suht’ hyödyt­tömiä met­allinkap­palei­ta. Niitä ei voi syödä. Arvo on vain ja ain­oas­taan niiden kannustinvaikutuksessa.

    Niin että olisko pitkäl­lä tähtäimel­lä kuitenkin ihmiskun­nan parhaak­si alkaa pitää kiin­ni sopimuk­sista? Tämä käyrä viit­taisi siihen että usko ‘miehen sanaan’ ja käden­puris­tuk­seen sopimusten pitävyy­den takeena on alka­nut rapis­tua vuo­den 2005 tienoilla.

  162. Talous kun on pohjim­mil­taan psykolo­giaa, ts. kan­nustei­ta joil­la ihmiset saadaan tekemään hyödyl­lisiä asioi­ta (vil­jelemään pel­to­ja, opet­ta­maan hyödyl­lisiä taito­ja nuorem­malle sukupolvelle…) ja estet­tyä tekemästä tyhmyyksiä.

    Siinä määrin kun (ja jos?) kysymys on siitä että Kreikan kansa halu­aa ottaa hyö­dyn irti julkises­ta velka­an­tu­mis­es­ta mut­ta irti­sanoutua vas­tu­ista, ja kun kansa on ain­oa taho joka pystyy ne hyödyk­keet ja palve­lut tuot­ta­maan joil­la vel­ka takaisin mak­se­taan, kan­nustei­den pitäisi olla suo­raan kansan niskas­sa. Täl­lä logi­ikalla Kreikan val­tion pitäisi kerätä erikoisvero jol­la nyt erään­tyvät velat mak­se­taan, ja muiden euro­maid­en pitäisi ava­ta Kreikan Kansan­pank­ki jos­ta yksit­täiset kansalaiset voisi­vat nos­taa erikoisveron mak­samiseen tarvit­ta­van summan.

    Mut­ta eipä tuo käytän­nössä toimisi kun tulisi hallinnoin­tiku­lut miljoon­ista asi­akkaista yhden val­tioasi­akkaan sijaan. Sitä pait­si paha men­nä erot­tele­maan ketkä siel­lä ovat lyp­säneet val­ti­ol­ta sveit­siläis­pankkei­hin piilotet­tavak­si, ja keil­lä on aidosti hätä ja luu jäämässä käteen. Taitaa olla vahinko jo peru­ut­ta­mat­tomasti tapah­tunut, nyt enää paikkail­laan jälkiä.

  163. Olisiko “thread­ed wiev” sit­ten parempi?

    Ei. Sen ongel­mana on vas­tauk­set eri säikeis­sä ole­vi­in viestei­hin. Se toimii yleen­sä hyvin tietyn­lai­sis­sa sähkö­pos­tilis­tois­sa, jos keskustelu pysyy aisois­sa. Webin puolel­la rönsyillään.

    Jonkin­lainen blokkipe­rus­tainen sys­tee­mi yhdis­tet­tynä sukupolvi/ai­ka-jaot­telu­un saat­taisi olla paras kom­pro­mis­si, mut­ta tuol­laista ei ole kukaan käsit­tääk­seni tehnyt ja se blokkien säätämi­nen saat­taisi vaa­tia paljon käsityötä.
    Sukupol­vet voisi jos­sain määrin tun­nistaa eksplisi­it­tis­ten vas­tausten (reply-nap­pi), aikaver­tailun ja tekstilainausten/avainsanojen perus­teel­la automaattisesti.

  164. Itse asi­as­sa Kreikan avus­tamis­päätös on suuri peri­aatepäätös ja tas­a­puolisu­u­den vuok­si joudumme nyt aut­ta­maan kaikkia talouten­sa tuhrinei­ta val­tioi­ta ja pankkeja
    Eli EU on avan­nut käytän­nön joka sal­lii holtit­toman talouden­pidon tois­t­en piikkiin

    Oikeampi menet­te­ly olsi ollut velka­sa­neer­aus eli Kreik­ka olis mak­sanut sen ver­ran kuin kyke­nee kym­men­nessä vuodessa maksamaan .
    Lop­pu olisi ollut sijoit­ta­jien riskiä ja jokainen maa olis tutk­in­ut itsek­seen kor­vaako se sijoit­ta­jien tappioita.
    Sil­loin myäs poli­it­ti­nen vas­tuu olisi ollut suo­ra, nyt sitä hämär­retään EU:n selän taakse
    kuten Katainen mielu­usti tekee

  165. Kreikalta löy­ty­isi ilmeis­es­ti 300 mil­jardin edestä var­al­lisu­ut­ta. Ei muu­ta kuin val­tion­fir­mat myyntiin.

  166. Konkurssi tun­tuu hyvältä vai­h­toe­hdol­ta, mut­ta sen huono puoli on se, että val­tio ei voi men­nä konkurssiin.
    Jos lain­oi­tus­ta ei jär­jestetä Kreikalle, seu­rauk­se­na ilmeis­es­ti olisi kan­sain­välis­ten raha­hano­jen sulkeu­tu­mi­nen — hieno jut­tu, saisi­vat jonkin aikaa tul­la omil­laan toimeen. Jokin liikaa rahoit­tanut pank­ki voisi men­nä nurin, ei sekään pahal­ta tunnu.
    Entä kri­isin lev­iämi­nen ja rahamarkki­noiden yleinen kiristymi­nen? Tun­tuu kum­malliselta — jos X ei pysty hoita­maan lain­o­jaan ja Y ja Z pystyvät, niin sul­je­taan raha­hanat Y:ltä ja Z:lta — täl­laista logi­ikkaa voinee olla vain pankki­maail­mas­sa? Pikem­minkin tun­tu­isi siltä, että kun rahaa ei valu Kreikkaan, muille riit­tää paremmin.
    Mut­ta niin kuin on nähty, talouslelämässä tun­teet pelaa­vat enem­män kuin jär­ki ja tun­teista vahvin on ahneus. Kiristyskään ei liene vierasta.

  167. Kreikan tukipaketin hyväksymi­nen kaikkien euro­maid­en par­la­menteis­sa on tuskin läpi­hu­u­to­jut­tu. Ja jos se hyväksytäänkin, kuin­ka moni todel­la uskoo Kreikan selviävän velois­taan? Kun vielä ote­taan huomioon maan sisäiset epälu­u­lot, väki­val­taisu­udet, kor­rup­tio jne? Ns. markki­noil­la näyt­tää ole­van aika pes­simisti­nen näke­mys. Ehkä olisi parem­pi hylätä Kreik­ka oman onnen­sa nojaan ja keskit­tyä lain­oit­ta­maan niitä euro­mai­ta, joil­la vielä on real­is­tiset mah­dol­lisu­udet mak­saa velka­nsa. Tämän näke­myk­sen luin tänään myös Economistista.

  168. Tuoreen tutkimuk­sen mukaan sak­salaiset ovat menet­täneet uskon­sa euroon. Kreikan takia 51,4 pros­ent­tia ottaisi Sak­san markan takaisin.

    Suo­mi keplot­teli Suomen markan aikoi­hin deval­taa­tioil­la. Mitä on tul­lut tilalle: ALV!

    Heinäku­un alus­sa siis todel­la ALV nousee 22 pros­en­tista 23 pros­ent­ti­in eli Suo­mi tekee 4,5 pros­entin “deval­vaa­tion” koti­maisen tuotan­non eduk­si? joka “deval­vaa­tio” voi tosin huve­ta taivaan tuuli­in, kun suuri osa koti­mais­es­ta tuotan­nos­ta tarvit­see EU:n ulkop­uolisia dol­lar­ipo­h­jaisia raa­ka-ainei­ta ja tuotan­topanok­sia, joiden kus­tan­nus nousee enem­män kuin tuo kuvitel­tu ALV-hyö­ty, kos­ka tuon­tikul­je­tuk­set ovat arvon­lisäverol­lisia nekin.

    ALV:n koro­tus on siis kor­van­nut mark­ka-ajan deval­vaa­tion ja inflaa­tio on pian jälleen piina­mamme. En yhtään ihmettele, mik­si pro­fes­sorit ero­si­vat 70-luku­laisen Sailak­sen asiantuntijaryhmästä.

Vastaa käyttäjälle Artturi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.