Erityiskorvattavat lääkkeet ja maksukatto

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na lääkärilehdessä)

‘Ter­vey­den­huol­lon mak­su­ja yritetään pitää kohtu­ullisi­na mak­suka­toil­la. Kun­nal­lisen ter­vey­den­huol­lon asi­akas­mak­su­jen kat­to on 633 euroa ja lääkeku­lu­jen 672, 70 euroa vuodessa. Huonol­la onnel­la voi siis joutua mak­samaan ter­vey­den­huoltomenoina yli 1300 euroa vuodessa. Yksi SATA-komitean tehtävistä oli laa­tia ehdo­tus näi­den mak­sukat­to­jen yhdis­tämis­es­tä. On itse asi­as­sa kol­maskin kat­to matkaku­luille, mut­ta tämä jätet­ti­in tarkastelun ulkopuolelle.

Jos mis­tään ei löy­dy lisää rahaa, yhdis­tet­ty mak­sukat­to tulisi ole­maan tasol­laan korkeampi kuin kumpikaan eril­li­sistä katoista eli noin 860 euroa. Ne häviäi­sivät, joil­la on paljon lääkeku­lu­ja mut­ta ei san­ot­tavasti hoitoku­lu­ja tai päin­vas­toin. Häviäjiä olisi paljon ja voit­ta­jia vähän.

Voit­ta­jia oli­si­vat ne, joil­la nyt ylit­tyvät molem­mat katot eli siis huonoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vat. Nämä ovat lisäk­si usein myös pien­i­t­u­loisia. Suu­rit­u­lois­t­en kesku­udessa on yleistä puhkaista lääkeku­lu­jen mak­sukat­to. Tulota­so näyt­tää vaikut­ta­van esimerkik­si koles­tero­lilääkkei­den val­in­taan. Nämä ovat tietenkin vain keskiar­voluku­ja. Suuria lääkeku­lu­ja on myös pienituloisilla.

Vaik­ka lisää rahaa ei saataisi, olisi oikei­den­mukaista yhdis­tää mak­suka­tot, kos­ka näin autet­taisi­in niitä, joil­la on paljon sekä hoito- että lääkeku­lu­ja, mut­ta demokra­ti­as­sa on vaikea viedä saavutet­tu­ja etu­ja. Vähin­tään yhtä vaikea­ta olisi muu­tos päin­vas­taiseen suun­taan. Jos meil­lä nyt olisi yhdis­tet­ty mak­sukat­to, ehdo­tuk­sel­la siir­tyä nykyiseen jär­jestelmäämme ei olisi läpi­menon mah­dol­lisuuk­sia. Sil­loin pidet­täisi­in vääränä, että kaik­ista huono-osaisim­mat häviäisivät.

Jos kaik­ki oli­si­vat keski­t­u­loisia, mak­sukat­to­jen olisi perustel­tua olla nyky­istä korkeampia; jokin vas­tuu on hyvä olla omista ter­vey­den­huoltomenoista. Sairaat ovat kuitenkin usein pien­i­t­u­loisia. Olisi perustel­tua tehdä mak­sukatos­ta tulosi­don­nainen niin, että kat­to olisi sitä mata­lampi, mitä pienem­mät ovat tulot. Tätä vas­tuste­taan, kos­ka uudet tulosi­don­naisu­udet heiken­täi­sivät työn­teon kan­nus­timia. En pidä tätä argu­ment­tia kovin vahvana.

Suuria lääke­meno­ja kohtu­ullis­te­taan myös eri­tyisko­r­vat­tavu­u­den avul­la. Tarvi­taanko todel­la kah­ta rin­nakkaista tukimuo­toa? Eri­tyisko­r­vat­tavu­us on mak­sukat­toa van­hempi tukimuo­to, jos­ta ei kuitenkaan luovut­tu, kun mak­sukat­to otet­ti­in käyt­töön. Eri­tyisko­r­vat­tavu­u­den ajatuk­se­na on taa­ta, etteivät kroon­ista sairaut­ta sairas­ta­van lääk­keet tule kohtu­ut­toman kalli­ik­si, mut­ta eikö mak­sukat­to ajaisi saman asian? Voisimme alen­taa mak­sukat­toa, jos eri­tyisko­r­vat­tavu­ud­es­ta luovut­taisi­in. Mik­si joitakin diag­noose­ja pitää tukea enem­män kuin toisia? Eikö se joh­da poti­las­ryh­mien väliseen eriarvoisuuteen?

Eri­tyisko­r­vat­tavaa lääket­tä käyt­tävät var­maan pitävät jär­jeste­lyä oikeutet­tuna. Hei­dän pitäisi kuitenkin pystyä selit­tämään se, miten hei­dän tilanteen­sa poikkeaa niistä kalli­ista lääke­hoidoista, joi­hin eri­tyisko­r­vat­tavu­ut­ta ei ole. Eikö riit­tävän mata­la mak­sukat­to olisi tas­a­puolisin tapa tukea kallista lääke­hoitoa tarvit­se­via diag­noosista riippumatta?

Eri­tyisko­r­vat­tavu­ut­ta mak­suka­ton rin­nal­la voi perustel­la sil­lä, että sairas­tu­mi­nen on kohtu­ut­toman huonoa tuuria, sairaus on eri­tyisen myötä­tun­toa herät­tävä tai lääke on sairau­den hoitoon vält­tämätön. Lähtöko­htana pitäisi kuitenkin olla, etteivät lääkärit määrää turhia lääkkeitä. Lapse­na saatu dia­betes on huonoa tuuria, mut­ta niin on sairas­tu­mi­nen melkein aina.

48 vastausta artikkeliin “Erityiskorvattavat lääkkeet ja maksukatto”

  1. Mik­si pitää olla tuol­laisia mak­sukat­to­ja? Eikö köy­hien lääkeku­lu­ja voi kor­va­ta toimeentulotuella? 

    Henkilö, joka tarvit­see toimeen­tu­lo­tukea kovi­in lääkeku­lui­hin ei tule toden­näköis­es­ti kum­minkaan työsken­telemään työelämässä joten tuskin­pa tässäkään on kannustinongelmaa.

    Sit­ten voitaisi­in tietenkin yksinker­tais­es­ti pri­or­isoi­da ja määritel­lä, että jotkut sairaudet pitää mak­saa kokon­aan itse tai että hoit­a­mi­nen aloite­taan jostain tietys­tä kohtaa tai lopete­taan tiet­tyyn paikkaan.

    Ter­vey­den­huolto vie kaik­ki rahat eikä mikään määrä rahaa ole koskaan liikaa. Sik­si ter­vey­den­huoltoon pitäisikin saa­da enem­män käyt­täjä-mak­saa meininkiä. Omas­ta mielestäni ainakin ter­veyskeskus­mak­su­is­sa olisi kovasti korot­tamisen varaa.

    Vastaa

  2. Lapse­na saatu dia­betes on huonoa tuuria, mut­ta niin on sairas­tu­mi­nen melkein aina.

    Tästä kyl­lä voi perustel­lusti olla eri mieltä. 

    Niin san­otut kansan­tau­dit liit­tyvät kyl­lä saumat­tomasti huonoi­hin elin­tapoi­hin: kakkostyypin dia­betes, tuki- ja liikun­taelin­sairaudet, sydän- ja verisuoni­tau­dit, syövätkin ainakin osittain. 

    Ehkä voi sanoa niin päin, että jos polt­telee tupakkaa, vetää estoit­ta viinaa, ain­oa liikku­mis­muo­to on autoilu ja ras­va ja sok­eri mais­tuu, niin on hyvää tuuria jos ei sairastu. 

    Mut­ta ei minus­ta niin päin, että on huonoa tuuria, jos sairastuu. 

    Las­ten ykköstyypin dia­betek­sen syn­tymekanis­mia ei tosi­aan tun­neta, joten sil­loin on oikeutet­tua ajatel­la että per­het­tä kohtaa huono tuuri. 

    Mut­ta ei sairas­tu­mis­es­ta ylipään­sä noin voi sanoa.

    Vastaa

  3. Mik­si pitää olla tuol­laisia mak­sukat­to­ja? Eikö köy­hien lääkeku­lu­ja voi kor­va­ta toimeentulotuella?

    Toimeen­tu­lo­tu­ki ei ole mikään automaat­ti, joka tipah­taa köy­hän tilille kuin Man­ulle illalli­nen, vaan se vaatii akti­ivista toim­intaa ja ennen kaikkea tietoa siitä, mihin on oikeutet­tu. Olen aika vah­vasti siinä uskos­sa, että toimeen­tu­lotuen hakemis­es­ta on tarkoituk­sel­lis­es­ti tehty niin han­kalaa ja epämiel­lyt­tävää, ettei kukaan tee sitä vapaae­htois­es­ti. Toisin sanoen, jos on mah­dol­lista saa­da edes sama toimeen­tu­lo työl­lä, johon kyke­nee, ei kukaan hae toimeentulotukea.

    Henkilö, joka tarvit­see toimeen­tu­lo­tukea kovi­in lääkeku­lui­hin ei tule toden­näköis­es­ti kum­minkaan työsken­telemään työelämässä joten tuskin­pa tässäkään on kannustinongelmaa.

    Tun­nen usei­ta henkilöitä, jot­ka ovat tarvin­neet toimeen­tu­lo­tukea lääke- ja sairausku­lui­hin, ja suuri osa näistä on työelämässä tai ainakin työkyky­is­inä työn­hak­i­joina. Tuol­laiset väit­teet kuvaa­vat sitä asen­net­ta, että sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävien kan­nustin­loukku­jen purkamisel­la ei ole väliä, kos­ka he ovat kaik­ki kuitenkin pysyvästi työkyvyt­tömiä. Täl­lainen asenne tulee lop­ul­ta kalliiksi.

    Vastaa

  4. “Omas­ta mielestäni ainakin ter­veyskeskus­mak­su­is­sa olisi kovasti korot­tamisen varaa.”

    Ter­veyskeskuk­sis­sa käyvät eläkeläiset, koul­u­laiset, työt­tömät ja pitkäaikaissairaat.
    Työssäkäyvistä vai ns silp­putöitä tekevät käyt­tävät terveyskeskuspalveluja 

    Työssäkäyvistä n 85 % on ilmainen työter­veyshuolto joten korote­tut terkkari­mak­sut kohdis­tu­isi­vat taas heikom­paan osaa kansaa .

    Ter­veyskeskus­mak­sun nosto

    Vastaa

  6. Sylt­ty:
    “Henkilö, joka tarvit­see toimeen­tu­lo­tukea kovi­in lääkeku­lui­hin ei tule toden­näköis­es­ti kum­minkaan työsken­telemään työelämässä joten tuskin­pa tässäkään on kannustinongelmaa.”

    Jotkut lääk­keet toimi­vat. Voi hyvin syödä tuhan­sien euro­jen edestä lääkkeitä ja silti olla täysin työkykyi­nen. Yhtähyvin voi olla ansiosi­don­naisel­la päivära­hal­la tai työeläk­keel­lä, eikä olisi kohtu­ullista että koko eläke menee lääkeku­lui­hin. Lääkeka­ton kor­vaami­nen toimeen­tu­lotuel­la tuomit­sisi myös varakkaat lääke-inten­si­ivis­es­ti sairaat köy­hyy­teen, joka tun­tuu hyvin kohtuuttomalta.

    Vastaa

  7. Toimeen­tu­lo­tu­ki on viime­si­jainen tuki. Sen mak­saa kun­ta. Kun­tat­alous on ongelmissa.
    Sairaus­vaku­u­tus on kek­sit­ty sairausku­lu­jen kat­tamisek­si. Mik­si nyt kat­so­taan, että on ihmisiä ja sairauk­sia, joi­hin se ei kuu­lu, mil­loin mil­läkin perusteella?
    Ja luu­len­pa, että esim. dia­betek­ses­sa ratkai­se­va syy on geeneis­sä — ennen kuin geene­jä voidaan yleis­es­ti räätälöidä, ei pitäisi men­nä tuomit­se­maan sairaita.

    Vastaa

  8. “Las­ten ykköstyypin dia­betek­sen syn­tymekanis­mia ei tosi­aan tun­neta, joten sil­loin on oikeutet­tua ajatel­la että per­het­tä kohtaa huono tuuri.”

    Miten sen nyt ottaa. Yksi isoim­mista riskeistä on se, että on sat­tunut per­imään van­hem­mil­taan dia­betes-geenin. Onko tuo geeni sit­ten jotenkin vähem­män omaa syytä kuin kotoa opitut huonot elintavat?

    Vastaa

  9. Käyn töis­sä run­saan kipu- ym. lääk­i­tyk­sen voimal­la, muuten en pysty­isi. Mak­sukat­to jää aina hiinä-ja-hiinä vajaak­si eli mak­san kaiken itse. Samoin mak­san invataksi­ni itse töi­hin ja takaisin, samoin ne run­saat vapaa-ajan matkat (9 kpl/kk). Olisin oikeutet­tu myös asum­is­tu­keen, mut­ta sum­ma on KELAn mukaan liian pieni maksettavaksi.

    Siis me työssäkäyvät vam­makot mak­samme ihan kaiken itse. Piste. Ei tukia. Ei apu­ja. Onko tämä kovin tasa-arvoista, siitä voi olla mon­taa mieltä…

    Vastaa

  10. Eri­tyisko­r­vat­tavaa lääket­tä käyt­tävät var­maan pitävät jär­jeste­lyä oikeutet­tuna. Hei­dän pitäisi kuitenkin pystyä selit­tämään se, miten hei­dän tilanteen­sa poikkeaa niistä kalli­ista lääke­hoidoista, joi­hin eri­tyisko­r­vat­tavu­ut­ta ei ole. Eikö riit­tävän mata­la mak­sukat­to olisi tas­a­puolisin tapa tukea kallista lääke­hoitoa tarvit­se­via diag­noosista riip­pumat­ta?

    Itse sairas­tan kah­ta kroon­ista tau­tia, mut­ta lääk­i­tyk­sen ansios­ta olen täysin työkykyi­nen. Käytän kah­ta lääket­tä, joista toinen on eri­tyisko­r­vat­ta­va ja toinen ei. Eri­tyisko­r­vat­ta­va lääke on kor­vauk­sen ansios­ta niin edulli­nen, että opiskelu­aikoinakaan sen ost­a­mi­nen ei ollut ongel­ma. Toinen, joka ei ole eri­tyisko­r­vat­ta­va, sen sijaan pisti opiske­li­jan bud­jetin tiukille, kunnes mak­sukat­to vuo­den jälkipuoliskol­la ylittyi.

    Jos eri­tyisko­r­vaus­ta ei olisi, kuukausit­taiset lääkeku­lu­ni voisi­vat nous­ta satoi­hin euroi­hin, kunnes mak­sukat­to tulee vas­taan. En olisi omin varoin opiske­li­jana pystynyt lääkkeitäni han­kki­maan, jos eri­tyisko­r­vaus­ta ei olisi ollut. Ongel­ma on siis siinä, että vaik­ka vuosi­ta­sol­la lääkeku­lu­jen määrä ei nousisi, eri­tyisko­r­vat­tavu­u­den pois­t­a­mi­nen pain­ot­taisi kulut vuo­den muu­ta­maan ensim­mäiseen kuukau­teen niin, että moni pien­i­t­u­loinen jou­tu­isi mak­su­vaikeuk­si­in. Pien­i­t­u­loiselle on helpom­pi mak­saa esim. 60 euroa kuus­sa 10 kuukau­den ajan kuin 200 euroa kuus­sa kol­men kuukau­den ajan. En kuitenkaan osaa sanoa, miten yleinen tai epä­tavalli­nen täl­lainen lääkeku­lu­jen rakenne kuin min­ul­la on.

    Vastaa

  11. Mielestäni sor­ruitte satakomite­as­sa lil­lukan­var­si­in miet­timäl­lä teknisiä malle­ja. Ette keskit­tyneet mielestäni fun­da­men­taal­isti tärkeäm­pää pohd­in­taan siitä minkälainen hyv­in­voin­tiy­hteisun­nan ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän mak­su­jär­jestelmän tulisi olla.

    Mielestäni ter­vey­den­hoidon tulisi olla on/off, eli joko hoide­taan kaik­ki kun­nol­la ilmaisek­si tai men­nään sit­ten suo­si­ol­la amerikan malli­in jos­sa jokainen ottaa halu­a­mansa vaku­u­tuk­sen ja ostaa sit­ten halu­a­mansa hoidon mis­tä halu­aa ja mil­loin halu­aa. Nyt Suomes­sa kerätään raskaasti vero­ja, mut­ta silti kuukausit­taiset sairastelu­menot voivat ylit­tää 1300 euroa. Nykyisessä sys­tee­mis­sä on yhdis­tet­tynä molem­pi­en sys­teemien huonot puo­let: byrokra­tia, köy­hillä ei ole varaa hoitoon, rikkail­ta per­itään raskaasti vero­ja ja rikkaat joutuu lisäk­si mak­samaan yksi­ty­isille lääkäreille ja apteekeille.

    Vastaa

  12. Mik­si ihmiset eivät voi suun­nitel­la parem­min sairas­tu­mis­taan ja lääkkei­den syön­tiä. Esimerkik­si tyroksi­inin syöjät voisi­vat pikkaisen men­nä itseen­sä ja erit­tää enem­män tyroksi­inia. Sama suun­nit­telemat­to­muus kos­kee lääkkei­den syön­tiä. Vuosi pitää jakaa kvar­taalei­hin. 1. neljän­nek­sel­lä pan­naan kaik­ki rahat lääkkeisi­in, 2. syödään, 3. ryypätään ja 4. oste­taan joululahjat.

    Vastaa

  13. ilk­ka
    ” eikä olisi kohtu­ullista että koko eläke menee lääkekuluihin. ”

    Mik­sei? Ei ole kohtu­ullista että kaik­ki muut ihmiset joutu­vat mak­samaan pienen porukan sairastelun.

    Kuten olen aikaisem­minkin sanonut, ter­vey­den­huol­losta lop­puu yksinker­tais­es­ti rahat kesken, etenkin kun täl­lä alal­la mikään määrä resursse­ja ei koskaan voi “olla tarpeeksi”. 

    On vain oikeu­den­mukaista että sairaat osal­lis­tu­vat entistä suurem­mal­la osu­udel­la kus­tan­nusten kat­tamiseen. Eri­tyisen väärin on se, että kaik­ki mak­sa­vat yhteis­es­tä pus­sista hyvi yksinker­tais­es­ti väl­tet­tävis­sä ole­vien elin­ta­so­sairauk­sien kulungit.

    Erikois­sairaan­hoito on se mikä mak­saa. Siitä pitää laskut­taa enem­män potilaita.

    Tim­oJ
    “byrokra­tia, köy­hillä ei ole varaa hoitoon, ”

    Täl­laiset heitot eivät kyl­lä oikeasti vas­taa totu­ut­ta. Ihan omako­htais­ten koke­musteni mukaan voin vaku­ut­taa, että mur­tuneen käden kip­saus ja hoito mak­saa vähem­män kuin pyörähtämi­nen keskikaljakuppilassa.

    Vastaa

  14. Pakko huo­maut­taa eli­nalle, että valitet­tavasti luet­telemiesi kansan­tau­tien puhkeamiseen liit­tyy saumat­tomasti myös geeniper­imä. Pelot­tavaa jut­tua, jos noin oikeasti uskot ja ajattelet.

    Vastaa

  15. Tim­oJ:

    Mielestäni ter­vey­den­hoidon tulisi olla on/off, eli joko hoide­taan kaik­ki kun­nol­la ilmaisek­si tai men­nään sit­ten suo­si­ol­la amerikan malli­in jos­sa jokainen ottaa halu­a­mansa vaku­u­tuk­sen ja ostaa sit­ten halu­a­mansa hoidon mis­tä halu­aa ja mil­loin haluaa./blockquote>

    No tuo nyt ei vas­taa tip­paakaan amerikan mallia, jos­sa vaku­u­tuk­sia ja ter­vey­den­hoitoa säädel­lään ihan älyt­tömästi kaiken maail­man verova­pauk­sil­la ja man­daateil­la jne. (Eli siis voidaan olet­taa, että vapaat markki­nat ter­vey­den­huol­los­sa toimi­vat parem­min kuin amerikan terveydenhuolto…)

    Tuo­hon ensim­mäiseen vai­h­toe­htoon huo­maut­taisin, että se voidaan tehdä hal­val­la ja hyvin sin­ga­poren malli­in, eli pis­tetään ihmiset pakkosäästämään ter­vey­den­huoltotilei­hin, joista sit­ten velote­taan sen mukaan mitä ter­vey­den­huoltoa käyttää.

    Tästä jär­jestelmästä on erit­täin hyviä koke­muk­sia ja on aika selvää, että on huo­mat­tavasti parem­pi vaan ottaa käyt­töön paras täl­lä het­kel­lä ole­mas­sa ole­va sys­tee­mi kuin antaa poli­itikko­jen suh­muroi­da mieleisensä.

    (Toki se on poli­it­tis­es­ti yhtä epäre­al­is­tista kuin se on selvää…)

    Vastaa

  16. Joose:

    Pien­i­t­u­loiselle on helpom­pi mak­saa esim. 60 euroa kuus­sa 10 kuukau­den ajan kuin 200 euroa kuus­sa kol­men kuukau­den ajan. 

    Varsinkin kun pikavippe­jäkään ei saa ottaa enää yöllä.

    Vastaa

  17. Pia,

    Pelot­tavam­paa minus­ta on uskon­nol­lisu­ut­ta lähen­televä deter­min­is­mi, jon­ka mukaan ihmisel­lä on jokin sairaus vääjäämättmönä kohtalonaan. 

    Eivät tosi­aan kaik­ki pari ask­ia tupakkaa päivässä polt­ta­vat saa keuhkosyöpää, mut­ta kan­nat­taisiko silti olla polttamatta?

    Geeniper­imän osu­us on kansan­tau­tien osalta vielä hyvin epäselvää.

    Esim. kakkostyypin dia­betek­sen räjähdys­mäistä lev­iämistä ei voi selit­tää geeniper­imäl­lä. Geen­it kun muun­tu­vat huo­mat­tavasti hitaam­min sukupolvien saatossa kuin ko. taudin lisään­tymi­nen voi selittää.

    Vastaa

  18. Sylt­ty: “Täl­laiset heitot eivät kyl­lä oikeasti vas­taa totu­ut­ta. Ihan omako­htais­ten koke­musteni mukaan voin vaku­ut­taa, että mur­tuneen käden kip­saus ja hoito mak­saa vähem­män kuin pyörähtämi­nen keskikaljakuppilassa.”

    Heitot ei todel­lakaan vas­taa totu­ut­ta. Vaku­ut­taa? Pyörähtämi­nen? Vis­si­in on itse kip­sat­tu käsi — tai sit­ten on use­am­mal­la Miche­lin­in tähdel­lä varuste­tus­ta keskikal­jakup­pi­las­ta kysymys.

    Vastaa

  19. Eli­na: “Esim. kakkostyypin dia­betek­sen räjähdys­mäistä lev­iämistä ei voi selit­tää geeniper­imäl­lä. Geen­it kun muun­tu­vat huo­mat­tavasti hitaam­min sukupolvien saatossa kuin ko. taudin lisään­tymi­nen voi selittää.”

    Tämä on virhep­äätelmä. Geen­it luo­vat alt­tiu­den sairas­tua, olo­suh­teet sit­ten real­isoi­vat sen. Epäilemät­tä “paran­tuneel­la” ruokavali­ol­la on tärkeä merk­i­tys, mut­ta ilman geneet­tistä alt­tiut­ta tau­ti ei puhkea. On ole­mas­sa paljon lihavia ihmisiä, joil­la ei ole dia­betes­ta (en nyt mainitse nim­iä, ettei tule riitaa). Taudin lisään­tymi­nen ei toki johdu gee­nien muut­tumis­es­ta, vaan siitä, että monil­la ihmisil­lä jo on ko. geeni — jos­ta his­to­ri­an aamuhämäris­sä ilmeis­es­ti on ollut hyötyä.

    Vastaa

  20. Raimo K,

    No vaik­ka näin olisi kuin kir­joi­tat, niin mitä sitten?

    Mitä siitä siis?

    Joka tapauk­ses­sa ihmi­nen mielestäni on vas­tu­us­sa elin­tavois­taan. Sitä suurem­mal­la syyl­lä, jos tietää omaa­vansa “huono­ja geene­jä” eli suvus­sa on eri­laisia sairauk­sia, niin pitää tarkkail­la syömis- juomis- ja liikuntatottumuksiaan. 

    Ja min­ul­la on on eri kuva kyl­lä nyt tuos­ta geneet­tis­es­täkin puoles­ta. Käsit­tääk­seni mikään ei vielä ole selvää. Hyvin ris­tiri­itaisia tulok­sia nyt suol­letaan tieteel­lis­es­tä putkesta tämän asian tiimoilta. 

    On ole­mas­sa paljon lihavia ihmisiä, joil­la ei ole dia­betes­ta (en nyt mainitse nim­iä, ettei tule riitaa

    Tun­nem­meko me?

    Vastaa

  21. “Joka tapauk­ses­sa ihmi­nen mielestäni on vas­tu­us­sa elin­tavois­taan. Sitä suurem­mal­la syyl­lä, jos tietää omaa­vansa “huono­ja geene­jä” eli suvus­sa on eri­laisia sairauk­sia, niin pitää tarkkail­la syömis- juomis- ja liikuntatottumuksiaan.”

    On vas­tu­u­ta ja sit­ten taas vas­tu­u­ta. Yhteiskun­nan rooli­na tässä on osoit­taa val­is­tus, yms. riskiryh­mille, jot­ta näil­lä on edel­ly­tyk­siä hoitaa oma osansa. Niitä, joil­la ei tah­don­voima, tms. ei minus­ta saa silti jät­tää oman onnen­sa nojaan.

    Vastaa

  22. Kuvia on mon­en­laisia, mut­ta geen­it eivät esi­in­ny kuvissa.
    Elin­ta­pafa­sis­te­ja on myös monenlaisia.
    Lihav­il­la ei-dia­beetikoil­la viit­taan henkilöi­hin, jot­ka itse tunnen.
    Pakko myön­tää, että puhun omas­sa asi­as­sani — min­ul­la on kaik­ki nämä elin­ta­so- ja elin­ta­pa­sairaudet, vaik­ka elin­ta­pani eivät ole ihan niin huonot kuin haluaisin.
    Vel­jeni taas on lai­ha kuike­lo, joka har­ras­taa urheilua, mut­ta hänen sydänon­gel­mansa alkoi­vat ennen kuin minun.

    Vastaa

  23. Niitä, joil­la ei tah­don­voima, tms. ei minus­ta saa silti jät­tää oman onnen­sa nojaan.

    Eikä ole jätet­tykään. Suomes­sa ei ole mitään ter­vey­den­huol­lon pri­or­isoin­tia sen mukaan, että sairaus olisi “itse aiheutet­tu”. Eikä kai mis­sään muual­lakaan ole.

    Ter­vey­den­huol­lon kulut vain alka­vat ylit­tää kaiken kestokykymme ja jotain pitäisi kek­siä. Onnek­seni en ole mis­sään työryh­mässä, joka tätä pohtii, kos­ka kysymys on minus­ta aivan äärim­mäisen vaikea. 

    Lääkkeitä kek­sitään yhä vain lisää ja aina keksin­tö ei ole hal­pa. Siinä mis­sä ennen HIV-poti­las kuoli paris­sa vuodessa jär­jestelmää rasit­ta­mas­ta, niin tänä päivänä sama kon­do­mia käyt­tämätön sek­si­hurvit­teli­ja elää lääk­i­tyk­sen turvin jopa kym­meniä vuosia näil­lä eri­tyisko­r­vat­tavil­la hoidoil­la ja tuot­taa yhteiskun­nalle sato­jen tuhan­sien euro­jen laskun. 

    (Eli­na-lisäys: en tarkoi­ta, että jokainen HI-viruk­sen saanut olisi hedo­nisti­nen sek­sipeto, mut­ta kyl­lähän sukupuolisuh­teessa saat­ua tar­tun­taa voi jos­sain määrin pitää itse aiheutettuna.)

    Vastaa

  24. Ter­vey­den­hoit­o­menot ovat pyöri­neet 6–7 % tasol­la bkt:ta jo 80-luvun alkupuolelta läh­tien, joten suh­teelli­nen rasitus kansan­taloudelle ei ole kasvanut.

    http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Sosiaalipalvelut/sosiaalimenot.htm

    Ter­veyskeskuskäyn­nit ovat pysyneet n 25 miljoo­nan tietämis­sä, mut­ta lääkärikäyn­nit ovat vähen­tyneet ja käyn­nit muun henkilökun­nan luona lisääntyneet 

    http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Terveyspalvelut/yleisterveydenhuolto/yleisterveydenhuolto_tklaakarikaynnit.htm

    Eikä erikois­sairaan­hoi­dos­sakaan ole tapah­tunut oleel­lista muu­tos­ta vuosien 1996 ‑2007 välil­lä, hoito­jak­so­ja on suurin piirtein saman ver­ran vuosit­tain, keskimääräi­nen hoito­jak­son pitu­us on tip­punut n 5 päivästä alle 4 .

    http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2008/Tt35_08.pdf

    Vastaa

  25. Min­ul­la on jatku­va kas­vaimen jälk­i­ti­las­ta johtu­va lääk­i­tys jos­ta mak­san 672 euroa joka vuosi hau­taan asti(minulla meni edel­lisessä postauk­ses­sa kuukaudet ja vuodet sekaisin). Lääk­keen hin­ta on niin kova että mak­sukat­to tulee melkein vas­taan jo ekalla apteekkireis­sul­la. Olen hyvä­tu­loinen ja pystyn sen kyl­lä mak­samaan, mut­ta jos palkkani olisi heikko ja en osaisi “säästää” pitkin vuot­ta tuo­ta könt­tä­menoa varten ei min­ul­la olisi siihen varaa.

    Omavas­tu­un ohel­la tämä on se toinen suuri ongel­ma: kulu voi tul­la ihmiselle todel­la yllät­täen. Olete­taan vaik­ka että lääkäri määrää mar­rasku­us­sa ko. lääk­keet siivoo­jalle. On help­po sanoa että aina­han pitää olla säästöjä ja pitää olla valmis­tau­tunut. Tot­ta, mut­ta kaikil­la ei ole siihen osaamista ja/tai mahdollisuuksia.

    En tunne Sin­ga­poren mallia, mut­ta se kuu­lostaa kyl­lä aika hyvältä.

    Vastaa

  26. Sylt­ty
    “Ihan omako­htais­ten koke­musteni mukaan voin vaku­ut­taa, että mur­tuneen käden kip­saus ja hoito mak­saa vähem­män kuin pyörähtämi­nen keskikaljakuppilassa.”

    Raimo K
    “Heitot ei todel­lakaan vas­taa totu­ut­ta. Vaku­ut­taa? Pyörähtämi­nen? Vis­si­in on itse kip­sat­tu käsi – tai sit­ten on use­am­mal­la Miche­lin­in tähdel­lä varuste­tus­ta keskikal­jakup­pi­las­ta kysymys.”

    Keski­o­lut mak­saa yleen­sä n. 4,5 e ja kolme olut­ta mak­saa enem­män kuin ker­takäyn­ti ter­veyskeskuk­ses­sa. Jos ensin käy hake­mas­sa lähet­teen ja sit­ten menee kip­sat­tavak­si, tulee kak­si käyn­tiä, joka vas­taa sem­moista sopi­vaa kuut­ta olut­ta. Ker­takäyn­ti mak­saa n. 13e. 

    Kalli­im­mak­si saat tuon pro­jek­tin ain­oas­taan hake­mal­la lähet­teen yksi­tyiseltä lääkäriltä kulke­mal­la yksi­tyisen rönt­genin kaut­ta. Täl­löinkin kokon­aiskus­tan­nuk­set jäävät alhaisem­mik­si kuin yksi kun­non baarireis­su (poh­jat + linja-auto+sisäänpääsymaksu + kal­jat + nakkikioski+taksi). Tässä ske­naar­ios­sa toki keskikal­jakup­pi­las­sa juo jo kahdet kännit.

    Vastaa

  29. “Höpö höpö, palve­lut pyörivät euroil­la, eivätkä pros­en­teil­la. Vero­ker­tymä on kas­vanut jatkuvasti:
    http://www.stat.fi/til/vermak/2007/vermak_2007_2008-07–10_tie_001.html”

    Tot­takai ter­vy­den­hoitoa pyöri­etään euroil­la, mut­ta suh­teelli­nen rasitus kansan­taloudelle ei ole kas­vanut eli hin­nat ovat pysyneet kasvun tasal­la eivätkä esim kas­va­neet bkt:ta nopeammin.
    Tässä tapuk­ses­sa voitaisi­in puhua, että ter­veys­menot ovat uhka kansantaloudelle.
    Kun Suomes­sa ter­veys­menot suh­teessa bkt:een ovat län­si­maid­en alhaisem­mas­ta päästä niin uhka on todel­la vähäinen. 

    Mut­ta se mikä on muut­tunut on kus­tan­nusten jako julkisen sek­torin ja henkilöi­den välillä .

    Vastaa

  30. Kun­nat sai­vat lihav­ina vuosi­na 3 mil­jar­dia enem­män vuodessa kuin vuon­na 2000. 

    Kaik­ki on pis­tet­ty sil­iäk­si, mitään ei ole jäänyt säästöön.

    Vastaa

  31. Itse asi­as­sa Eli­nan väite oli, että ter­vey­den­hoit­o­menot ovat kas­va­neet sietämät­tömälle tasolle , mut­ta kuten luvut osit­ta­vat, mitään sel­l­ista muu­tos ei ole näkyvyvis­sä luvuista, jot­ka tuli­si­vat väitettä.

    Kun­tien ja val­tion kit­inä johtunee siitä, että julk­ista talout­ta rahoite­taan yhä enem­män velka­ra­hal­la, joka taas johtuu veron alennuksista.
    Kuten Kataisen puti­ik­ki oli ansiokkaasti laskenut

    Vastaa

  32. “Lääkkeitä kek­sitään yhä vain lisää ja aina keksin­tö ei ole hal­pa. Siinä mis­sä ennen HIV-poti­las kuoli paris­sa vuodessa jär­jestelmää rasit­ta­mas­ta, niin tänä päivänä sama kon­do­mia käyt­tämätön sek­si­hurvit­teli­ja elää lääk­i­tyk­sen turvin jopa kym­meniä vuosia näil­lä eri­tyisko­r­vat­tavil­la hoidoil­la ja tuot­taa yhteiskun­nalle sato­jen tuhan­sien euro­jen laskun. ”

    Huo­mautet­takoon tässä kohtaa että HI-viruk­sen voi saa­da myös esimerkik­si veren­si­ir­rosta, ja on saatukin. Ei tietääk­seni kyl­lä Suomes­sa. Ja on tämä nyt aika tuomit­se­va lausun­to; HI-virus on inhimilli­nen trage­dia. Kun joku saa HI-viruk­sen niin itse en menisi kyl­lä huutele­maan mitään hähä-mitäs läk­sit, toiv­ot­tavasti kuo­let pois syteemiä rasit­ta­mas­ta- aiheisia keskenkasvuisuuksia.

    Vastaa

  33. Yhteiskun­taa tarvi­taan esim. aut­ta­maan heikoimpia jäseniään. Onko sil­lä sit­ten väliä, onko heikkous geeneis­sä, vai sel­l­aises­sa gee­nien ja ympäristön yhteis­vaiku­tuk­ses­sa, joka saa ihmisen altista­maan itsen­sä elin­ta­pa­sairairauk­sille? Ihan jär­jetön­tä puhet­ta itseai­heute­tu­ista taud­ista; on ihan selvä, että kaik­ki pitää hoitaa ja samoil­la ehdoil­la, ja jär­jel­lisil­lä kus­tan­nuk­sil­la. Lääkekus­tan­nuk­sis­sa säästy­isi paljon, jos hoidet­taisi­in koko ihmistä ja yksi lääkäri olisi vas­tu­us­sa koko lääk­i­tyk­ses­tä sivuvaikutuksineen.

    Olisiko ihan mah­do­ton­ta, että nykyisenä tietokoneaikana nuo rajat saataisi­in henkilöko­htaisik­si. Myöskään niitä ei mielestäni pitäisi sitoa kalen­terivu­osi­in vaan esim. edel­lisen 12kk keskiar­voon. Ja olisi järkevää, että olisi vain yksi kulukat­to (jos se on henkilöko­htainen, miten lapset huomioidaan?) joka saisi ker­naasti sisältää myös eri­tyisko­r­vat­ta­vat lääkkeet.

    Vastaa

  34. Suomes­sa ei tosi­aan yksikään ihmi­nen ole saanut HIV-tar­tun­taa verensiirrosta. 

    Johan jo itsekin totesin, että aina ei kyse ole holtit­tomas­ta sek­sikäyt­täy­tymis­es­tä, mut­ta usem­miten on — eli Tuo­mak­sen kom­ment­ti on aivan turha. Mikä tahansa vas­taa­va sairas­tu­mi­nen on henkilöko­htainen trage­dia. Joi­hinkin sairas­tu­misi­in voi vain oma­l­la toimin­nal­laan vaikut­taa enem­män kuin toisiin. 

    Ulko­maalaiset ovat usko­mat­toman yliedustet­tu­ja Suomen HIV-tilas­tois­sa. Yksi syy siis lisää olla maa­han­muut­tokri­it­ti­nen, jos joku ei tarpeek­si ole syitä keksinyt. Lisäk­si maa­han­muut­ta­jat ovat saat­ta­neet tietysti paljon mui­ta jo meiltä hävin­neitä tai läh­es hävin­neitä tar­tun­tataute­ja uuteen nousu­un, mm. tuberkoloosia

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ulkomaalaisten+osuus+hiv-tartunnoista+kasvaa+tasaisesti/1135252312237

    Vastaa

  35. Kyl­lä ter­vey­den­huol­lon menot ovat jatku­vas­sa kasvus­sa. Tässä THL:n sivuil­ta suo­raan lainattua:

    Ter­vey­den­huol­lon menot jatka­neet kasvuaan

    Suomen ter­vey­den­huoltomenot oli­vat 13,6 mil­jar­dia euroa vuon­na 2006. Inflaa­tio huomioon ottaen menot kasvoivat 2,3 pros­ent­tia edel­lisvuodes­ta. Ter­vey­den­huolto mak­soi asukas­ta kohti keskimäärin 2 586 euroa. 

    Ter­vey­den­huoltomenot ovat kas­va­neet Suomes­sa vuodes­ta 1995 alka­en. Eniten vuosi­na 1995–2006 ovat kas­va­neet lääke- ja ham­mashuol­lon menot. Maltil­lis­in­ta meno­jen kasvu on ollut van­hus­ten ja kehi­tys­vam­mais­ten laitoshoi­dos­sa sekä peruster­vey­den­huol­lon pitkäaikaishoidossa.

    Lääkeko­r­vausku­lut kas­va­vat eri­tyis­es­ti vauhdilla:

    Kansaneläke­laitok­sen lääkeko­r­vausku­lut ovat nousseet vuosit­tain useil­la pros­en­teil­la, pahim­mil­laan jopa 10 pros­entin vauhdil­la. Näin korkean kasvu­vauhdin arvel­laan aja­van ter­vey­den­huol­lon konkurssi­in jo 20 vuo­den sisällä.

    Lääkeko­r­vauk­set ovat yli kaksinker­tais­tuneet kymme­nessä vuodessa

    Väestö ikään­tyy ja sairas­tu­vu­us lisään­tyy, jol­loin lääke­hoito­jen tarve kas­vaa. Toisaal­ta on myös nähtävis­sä, että uusien lääkkei­den hin­nat ovat paljon kalli­impia kuin ne ovat takavu­osi­na olleet, toteaa pro­fes­sori Juhana E. Idän­pään-Heikkilä, joka toimii Lääketi­eteen Tiede­jär­jestö­jen kan­sain­välisen neu­vos­ton (CIOMS) pääsi­h­teer­inä Gen­evessä Sveitsissä.

    Lähde:

    http://yle.fi/akuutti/arkisto2006/110406_a.htm

    Olen­nais­ta­han nyt on nimeno­maan tämä väestön ikään­tymi­nen ja eli­na­jan­odot­teen piden­tymi­nen. Sik­si minus­ta Liian van­ha on liian opitimisti ja tulk­it­see harhaan­jo­htavasti liian pitkää aineistoa. 

    Se on kyl­lä tot­ta, että Suomen ter­vey­den­huol­lon menot ovat vielä hie­man OECD:n keskiar­von alapuolella.

    Vastaa

  36. Tuos­sa aiem­min Sylt­ty esit­ti, että lääkeku­lut asetet­taisi­in täysin poti­laan kon­tolle. Tässä on catch-22: aiem­min sairas­tunut, joka on luot­tanut val­ti­ol­liseen ter­veysvaku­ut­tamiseen tip­puisi yhtäkkiä tyhjän päälle. Yksi­ty­istä ter­veysvaku­u­tus­ta ei saa sairauteen, johon on jo sairastunut.

    Lääke- ja ter­vey­den­hoito on yksi­ty­i­sis­säkin vaku­u­tuk­sis­sa paket­ti, joi­ta ei irrote­ta toi­sis­taan, joten niiden val­ti­ol­lises­sa muo­dos­sa erot­ta­mi­nen olisi kum­malli­nen aja­tus. Osa lääkkeistä on yksinker­tais­es­ti niin kalli­ita, että tämä lopet­taisi tehokkaan sairaan­hoidon osalta ihmisistä.

    Tässä keskustelus­sa puhutaan paljon sairauk­sista, joi­ta itse voi ehkäistä. Esimerkik­si iho­sairaudet ovat läh­es poikkeuk­set­ta geneet­tisiä ja niiden ehkäisy on elin­tavoil­la käytän­nössä mah­do­ton­ta – ainakin nykytiedon mukaan. Vakavis­sa laaduis­sa (kuten itsel­läni pso­ri­a­sis) lääke­hoidot ovat äärim­mäisen kalli­ita, mut­ta palaut­ta­vat ihmiset työkuntoon.

    Tuos­sa on juuri se val­ti­olli­nen palaute­mekanis­mi: ihmi­nen kyke­nee työhön ja rahaa palau­tuu vero­jen kaut­ta. Sama liit­tyy tupakoin­ti­in: vaik­ka ter­vey­den­hoitoku­lut nou­se­vat, niin tutkimusten mukaan varhaisem­pi kuole­ma vähen­tää eläke- ja van­hu­usku­lu­ja enem­män kuin tupakoin­nista aiheutuneet ter­veysku­lut ovat.

    Vastaa

  37. Suomes­sa ei ole ter­vey­den­huol­lon kokon­ais­pot­ti kas­vanut suh­teessa kansan­talouteen mitenkään radikaal­isti. Julki­nen sek­tori voi paikoitellen tökkiä ter­vey­den­huol­los­sa, mut­ta ne ongel­mat ovat kor­jat­tavis­sa resurssien parem­mal­la kohden­tamisel­la ja parem­mal­la johtamisel­la (ei yksi­ty­istämisel­lä). Ongelmia on kuitenkin tulos­sa läjäpäit­täin, mut­ta mis­tään hal­lit­se­mat­tomas­ta hir­mumyrskyn kaltais­es­ta ilmiöstä on turha puhua, ellei sit­ten jos­sain ek/kauppakamariporukassa sel­l­aista halu­ta ahneu­den sivutuotteena.

    Vastaa

  38. “Suuria lääke­meno­ja kohtu­ullis­te­taan myös eri­tyisko­r­vat­tavu­u­den avulla.”

    Esimerkik­ki erityiskorvattavuudesta:
    Tyhroksin (kilpis­rauhashormoni) 6€ (sisältää apteekkiku­lut) 100 tablet­tia 3kk annos, eri­tyisko­r­vat­ta­vana sen saa ilmaisek­si, mut­ta joka ker­ta mak­se­taankin 3€ apteekkiku­lu­ja. Suh­teelis­es­ti ottaen on erit­täin isot apteekkiku­lut ver­rat­tuna lääk­keen hintaan.

    Vastaa

  39. Lähiys­täväni lääkeku­lut (apteekin ostok­er­tymä) oli­vat viime vuon­na noin 2600€. Tästä määrästä Kela mak­soi mak­suka­ton kaut­ta 0€, sil­lä 672€ mak­sukat­toa ei näil­lä resep­tilääkeostoil­la siltikään ylitet­ty. Ystäväni (I‑tyypin dia­beetikko) joutuu syömään suuria annok­sia erek­ti­olääkkeitä mikäli lainkaan halu­aa har­ras­taa yhdyn­tää. Näistä lääkkeistä Kelan kor­vaus oston yhtey­dessä on 0€ ja sitä myöten niiden vaiku­tus mak­sukat­toon on myös nolla. 

    Että tätä Osmon mainit­se­maa “huonoa onnea” on kyl­lä tar­jol­la mon­elle ja mon­es­sa muo­toa. Voihan sitä toisaal­ta ajatel­la, ettei dia­beetikon tule enää lisääntyä.

    Vastaa

  40. Ter­vy­den­hoit­o­meno­jen suhde bkt:n eli kutne näkyy kulu­jen osu­us on ollut suh­teel­lisen stabi­ili ja hyv­inä aikoina jopa alentunut.
    Suh­teelli­nen rasitus on siis pysynyt hyvin rajoissa

    1994 6,7 % bkt:ta
    1995 6,4
    1996 6,5
    1997 6,2
    1998 5,9
    1999 5,9
    2000 5,8
    2001 5,9
    2002 6,2
    2003 6,4
    2004 6,6
    2005 6,7
    2006 6,7
    2007 6,5

    Vastaa

    1. Mitähän meno­ja nämä Liian van­han esit­tämät ovat. Ter­vey­den­hoit­o­meno­jen osu­us BKT:sta on noin kahdek­san pros­ent­tia. Ovatko tässä vain julkiset menot?

      Vastaa

  41. Ikään­tymi­nen ei merk­itse automaat­tis­es­ti lisää sairauk­sia, sil­lä myös ter­veet vuodet lisääntyvät.
    50-luvul­la ihmiselle ostet­ti­in 50-vuo­ti­aalle ostet­ti­in 50-vuo­tis­lah­jak­si käve­lykep­piä ja kiikkus­tuo­lia, jot­ta rai­h­nainen saa vähän liikuntaa.Nyt samanikäiselle oste­taan Harley-David­son tai muu­ta mukavaa .
    Ja kyl­lähän tuo sairas­tavu­us näky­isi suorit­teis­sakin, mut­ta ei niis­säkään ole kasvua muut­maa poikkeusta lukuunottamatta.

    Suurin muu­tos on enneltaehkäisyssä eli mon­en sairau­den riskilääk­i­tyskyn­nys­tä on pudotet­tu esim koles­teroli, veren­paine, sok­eri etc.
    Tämä on nos­tanut noi­ta lääkeku­lu­ja, mut­ta toisaal­ta niiden yleistymi­nen , rin­nakkaistuotan­to ja patent­tien van­hen­e­m­i­nen tiput­ta­neet hintoja

    Vastaa

  42. Sylt­ty: “Keski­o­lut mak­saa yleen­sä n. 4,5 e ja kolme olut­ta mak­saa enem­män kuin ker­takäyn­ti ter­veyskeskuk­ses­sa. Jos ensin käy hake­mas­sa lähet­teen ja sit­ten menee kip­sat­tavak­si, tulee kak­si käyn­tiä, joka vas­taa sem­moista sopi­vaa kuut­ta olut­ta. Ker­takäyn­ti mak­saa n. 13e.”

    Ter­veyskeskuskäyn­nin hin­ta ei ole se, minkä asi­akas mak­saa, ei sinne päinkään — toisin kuin keskiolutkuppilassa.

    Vastaa

  43. “Vuon­na 2007 Suomen ter­vey­den­huoltomeno­jen suhde brut­tokansan­tuote­suh­teeseen oli 8,2 pros­ent­tia (kuvio 3). Tämä oli 0,1 pros­ent­tiyk­sikköä vähem­män kuin vuot­ta aikaisemmin. ”

    Olen ottanut luvut THL:n sivuil­ta mut­ta sisältöä ei ole kuvat­tu tarkasti mis­sään tai en ainakaan löytänyt : Ter­mit ovat kyl­lä samo­ja, voi olla että eri sivuil­la on hie­man eri aikana tai eri sisäl­löl­lä kerät­tyä tietoa, mut­ta valiett­tavs­tai THL ei selistä eroja.
    Mut­ta tämäkin tilas­to ker­too saman eli ter­vey­den­hoit­o­meno­jen suh­teelli­nen osu­us bkt:ta ei ole juuri kas­vanut ajan kanssa

    Vastaa

  44. 1995 1996 1997 1998 1999 2000
    7,9 8,0 7,7 7,4 7,4 7,2

    2001 2002 2003 2004 2005 2006
    7,4 7,8 8,1 8,2 8,4 8,3

    2007
    8,2

    Tämäkin löy­tyy THL:n sivuil­ta, erolle ei löy­dy seli­tys­tä tämä on var­maan oikeampi

    Vastaa

  45. Vaik­ka nais­ten­le­htiä luke­mal­la voikin jäädä mieliku­va että hyvät elämän­ta­vat takaa­vat ter­veen elämän, tosi­a­sia on kuitenkin se, että tärkein­pien sairauk­sien suurin riskitek­i­jä on korkea ikä. Kat­so­ma­l­la esim. tätä taulukkoa http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/imk00420 huo­mataan, että 65-vuo­ti­aal­la miehel­lä, jol­la on mata­la veren­paine ja veren lipid­i­ta­so on joka tapauk­ses­sa 5% ris­ki kuol­la sydän- ja verisuoni­tau­ti­in 10v kulues­sa. Iän­mukaisel­la hoita­mat­toma­l­la veren­paineel­la ris­ki on vielä suurempi.

    Vastaa

  46. Raimo K
    “Ter­veyskeskuskäyn­nin hin­ta ei ole se, minkä asi­akas mak­saa, ei sinne päinkään – toisin kuin keskiolutkuppilassa.”

    No älä?

    Seu­raa keskustelua, kos­ka sen punainen lan­ka on ollut kus­tan­nuk­sia vas­taam­a­ton hin­noit­telu asi­akkaalle, mikä ilmeis­es­ti meni sin­ul­ta ohitse kun tuot sen keskustelu­un jon­ain suure­na salaisuutena.

    Vastaa

  47. “Eri­tyisko­r­vat­tavaa lääket­tä käyt­tävät var­maan pitävät jär­jeste­lyä oikeutettuna.”

    Ajatel­laan­pa vaik­ka työkyvyt­tömyy­seläkkel­lä ole­vaa skit­sofre­ni­aa sairas­tavaa ihmistä, joka asuu itsenäis­es­ti omas­sa vuokrayk­siössä, käy ker­ran kuukaudessa jut­tele­mas­sa sairaan­hoita­jan kanssa. Tuloina taku­ueläke ja asum­is­tu­ki. Kun on eri­tyisko­r­vaus psykoosilääk­keeseen, ei ole mitään ongel­maa. Mut­ta jos eri­tyisko­r­vaus pois­tu­isi, rahaa ei ehkä löy­ty­isi riitävästi lääket­tä varten apteekissa ja lääk­keet jäi­sivät saa­mat­ta, ja sairaalakierre alka­isi taas lopete­tun lääk­i­tyk­sen seurauksena.

    Tietyt ryh­mät ovat hyvin haavoit­tuvia lääk­i­tyk­sen suh­teen. Lääk­keet on pakko saa­da, jot­ta pär­jätään sairaalahoidon/laitoshoidon ulkop­uolel­la. Lisäk­si sairaus/vamma usein estää työn­teon. Täl­löin pie­nil­lä tuloil­la eläville eri­tyisko­r­vaus on pelas­tus tilanteeseen.

    Näitä lääke- ja sairausku­lukat­to­ja pohdit­taes­sa pitäisi ottaa myös per­heti­lanne huomioon. Jos per­heessä on vaikka­pa yksi palka­nsaa­ja, mut­ta kolme pitkäaikaissairasta/vammaista, hoitoku­lu- ja lääkeka­tot ovat kohtu­ut­tomat. Jonkin­lainen per­heko­htainen lääkekatto/sairaskulukatto olisi hyvä.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.