Kannattaako näytellä tyhmää?

Jotenkin hiih­toli­iton toimet syn­nyt­tävät lähin­nä myötähäpeää. En häpeä sitä, että suo­ma­laiset hiihtäjät jäivät joukol­la kiin­ni vuon­na 2001. Aika vähälle julk­isu­udelle jäi aikoinaan tilas­tolli­nen tutkimus Lah­den kisoi­hin osal­lis­tunei­den veri­ar­voista. Tuol­lainen tutkimus ei pysty osoit­ta­maan, kuka on käyt­tänyt kiel­let­tyjä keino­ja, kuten ei voi­da osoit­taa, kenen keuhkosyöpä joh­tui tupakas­ta. Sen sijaan se osoit­taa, kuin­ka suuri osa on käyt­tänyt vääriä keino­ja. Tuon tutkimuk­sen mukaan yli puo­let, ellen nyt aivan väärin muista.

 Ensim­mäisen häpeilyn aihe on, että asi­aa onnis­tu­taan pitämään julk­isu­udessa alati. Yhdek­sän­vuo­tis­synt­tärit ovat ovel­la.  Tämän saa aikaan, kun aika ilmi­selvästä tapah­tu­maketjus­ta myön­netään pieni pala ker­ral­laan sen sijaan, että jut­tu ker­rot­taisi­in ker­ral­la ja siir­ryt­täisi­in seu­raavaan asiaan.

Tärkein myötähäpeän aihe on, että tuhoon tuomi­tut peit­te­ly-yri­tyk­set perus­tu­vat yri­tyk­seen näytel­lä niin tyh­mää, etteivät edes ruot­salaiset usko sitä. (Muis­takaamme kuu­luisa seli­tys efedri­inikärys­tä: söin banaanin kuori­neen!)  Vuon­na 2001 Suomen joukkue jäi läh­es kokon­aisu­udessaan kiin­ni Hemo­he­sista. Hemo­hes ei paran­na  suori­tuskykyä, mut­ta sil­lä voiti­in sil­loin peit­tää veroko­keessa epon käyttöä.

Nyt on saatu aikaan venytet­ty skan­daali siitä, että joku hiihtäjä on tun­nus­tanut käyt­täneen­sä, ei vain epon peit­toaineit­ta vaan myös epoa. Hiih­to liiton johto kuulem­ma pitää tietoa täysin usko­mat­tomana. Kan­nat­taako näytel­lä noin tyhmää?

64 vastausta artikkeliin “Kannattaako näytellä tyhmää?”

  1. Kyse­hän ei ole siitä, että fik­su näyt­telisi tyh­mää, vaan siitä, että ääliö kuvit­telee käyt­täy­tyvän­sä ove­lasti. Syyt­tömiä, kunnes toisin todis­te­taan huh­ha­hei ja pil­leri­etä purkki!

  2. Niin, ainakin tyh­män näyt­telem­i­nen ja kiistämi­nen on Hiih­toli­iton taus­ta­joukoille omi­naista. Sehän oli Kepun man­daat­tia ja lie­nee vieläkin. Keputhan taita­vat likapyykin tuot­tamisen ja peit­te­lyn, mut­ta eivät ole koskaan halun­neet siiv­ota jälk­iään, vaik­ka haju pal­jas­taisi, että pus­si­housu­is­sa muhii muu­takin kuin kansalaisluottamusta.

    Niin­pä sit­ten tulok­se­na on näitä kyp­säl­lä iäl­lä han­kit­tu­ja “vaip­pai­hot­tumia”: iäti jatku­via kri­ise­jä, jot­ka karkaa­vat ilmoille vahin­gos­sa tai sitä mukaa, kun joku herää synnintuntoon.

  3. Asi­aa en sen tarkem­min tunne, mut­ta olisiko­han syynä rikos- tai sopimu­soikeudelli­nen vas­tuu? Huip­pu-urheilus­sa­han kyse ei ole mis­tään rehdis­tä (tai vähem­män rehdisä) mit­telystä, vaan isos­ta bis­nek­ses­tä ja petok­ses­ta voi joutua mak­samaan iso­jakin raho­ja — elleivät rikok­set ole vanhentuneet.

    Kari

  4. Jos tapauk­si­in liit­tyy rikok­sia, niin kaiketi rikos van­he­nee jos­sain ajas­sa. Kun n. 9 vuot­ta nyt on mit­taris­sa, niin kaiketi 1 vuo­den ver­ran julk­iste­taan pal­jas­tuk­sia asian ympäriltä. Eduskun­tavaal­itkin koit­taa n. 1,5 vuo­den kuluttua.

  5. Joo, olen kiin­nit­tänyt samaan asi­aan huomio­ta- maalais­li­it­to ja hiih­toli­it­to käyt­tänevät samaa viestin­tä­toimis­toa, joka ilmeis­es­ti myy tätä “kiel­lä kunnes on pakko myön­tää” strate­giaa halvalla. 

    Hiih­toli­itosta­han ovat kaik­ki täysjärkiset tahot irtau­tuneet jo pitkän aikaa sit­ten. Viimeisin poru taisi olla kun lumi­lau­tu­ail­i­jat kyl­lästyivät ja perus­ti­vat oman liiton. EIkö siinä ollut jotain val­tion­a­pu­jen kanssa pul­jaamista- hiih­toli­itos­ta oli ihan kamalaa että perustet­ti­in taas uusi liitto?

    Sinän­sä olisi ollut kyl­lä mie­lenki­in­toista nähdä maalais- ja hiih­toli­iton pomo Esko Aho presidenttinä.Näissä hiih­toli­iton dop­ingjutis­sa ja niistä mitään tietämät­tömyy­dessä olisi ollut kyl­lä vähän selittämistä. 

    Mut­ta ei niin paljon pahaa ettei jotain hyvääkin- dop­ingkäryn tiimoil­ta jär­jestet­ty Paa­vo M. Petäjän vetämä, medi­ahis­to­ri­aan jäävä tiedo­tusti­laisu­us on jäänyt kyl­lä selaisek­si “Mis­sä olit sil­loin-” het­kek­si suo­ma­lais­ten yhteiseen muis­ti­in. Itse olin Que­bec Cityssä hotel­li­huoneessa, ja kat­soin Paa­vo M. Petäjää ja ark­istoku­vaa Ala-Tikkuri­lan Shellin pihas­ta, que­be­ciläis­es­tä paikallis­tele­vi­sos­ta. Se oli kovaa touhua se.

  6. Huip­pu-urheilun dop­ing on maail­man­laa­juinen ja moni­ta­hoinen ilmiö. Sitä ei voi selit­tää kepusalali­iton avulla.

    On aivan tarpee­ton­ta hurskastel­la ja häpeil­lä . Saman­laista peliä ja vielä kovem­mil­la raha-/ter­vey­delli­nen uhka — panos­tuk­sil­la käy­dään ympäri maail­man. Suo­mi on pieni toim­i­ja täl­lä alal­la. Ei tarvinne käy­dä ker­taa­maan maail­mal­la käy­tyjä dop­ingselkkauk­sia ja oikeudenkäyntejä.

    Dop­ing on tul­lut maail­mal­la jopa vam­mais­ten kil­pau­rheilu­un. Per­im­mäisenä syynä kaik­keen tähän on rahan puute ja suuret taloudel­liset mahdollisuudet.

    Suomes­sa annamme tasoi­tus­ta muille maille huono­jen olo­suhtei­den, syr­jäisen sijain­nin ja rahan puut­teen vuok­si. Tämä ongel­ma kos­kee kaikkia urheilulajeja.

    Hiih­don pää­val­men­ta­ja Dalen ker­toi osu­vasti, että nor­jalaiset nuoret urheil­i­jat voivat har­joitel­la rauhas­sa taloudel­lisil­ta huo­lil­ta. Suo­ma­lainen nuori joutuu urheiluhar­joit­telun ohes­sa opiskele­maan tai käymään töis­sä saadak­seen rahaa elämiseen. Suuret taloudel­liset tuk­i­jat ovat mah­dol­lisia vas­ta siinä vai­heessa kun on saavut­tanut men­estys­tä. Ja tukea tarvit­taisi­in juuri sil­loin kun men­estymistä varten tehdään töitä.

    Myl­lylän kaltaisil­la urheil­i­joil­la ovat men­estymisen paineet todel­la kovia. Jos ei pär­jää niin rahat lop­pu­vat. Kan­sain­vä­li­nen kil­pailu on kovaa kos­ka muual­lakin käytetään dopin­gia . Lisäk­si muiden saa­ma etu­mat­ka nuore­na urheil­i­jana on suuri.

    Seit­semänkym­men­tälu­vul­la huip­pu-urheil­lut suo­ma­lainen pika­juok­si­ja ker­toi allekir­joit­ta­neelle ital­ialais­ten pukukopin olleen kuin kent­tä­sairaala. Lääkepurkke­ja, ampulle­ja ja ruisku­ja roskako­rit täyn­nään. Itä­val­ta­lais­ten hiihtäjien jäljiltä löy­de­tyt nestey­tys­pus­sit ja letkut ker­to­vat jär­jestelmäl­lis­es­tä dopingista. 

    Dopin­gin vas­taises­sa tais­telus­sa pitää tes­taus­ta edelleenkin tehostaa ja nimeno­maan ulot­taa se koske­maan kaikkia mai­ta. Suo­ma­laises­sa jär­jestelmässä men­nään nyky­isin jopa urheilu­joukkois­sa palvele­vien met­säjo­tok­selle tekemään yllä­tys­teste­jä. Sama käytän­tö kaikki­in mai­hin, nyt näin ei ole. Täl­lä kar­si­taan pois kil­pailua vääristäviä toimia.

    Nuo­rille urheil­i­joille on ehdot­tomasti saata­va kat­ta­va ope­tus­min­is­ter­iön anta­ma rahalli­nen tuki opin­topis­tei­den helpo­tuk­sen muo­dos­sa. On eri­tyisen tärkeää, että urheilu-uran aikana käyn­nis­tetään uran jälkeiseen ammat­ti­in kouluttautuminen.

    Huip­pu-urheilun ase­maa olisi ylipäätään tarkastelta­va kri­it­tis­es­ti. Olisi las­ket­ta­va rahal­lis­ten panos­tusten tärkeysjärjestys suh­teessa kansan­ter­vey­teen. Yhteiskun­nalle on hyödyl­lisem­pää ohja­ta veroeu­rot lähili­ikun­ta­paikkoi­hin hyp­pyrimäkien , öky­hal­lien ja sta­dionei­den sijaaan.

    Huip­pu-urheil­i­ja on tuot­teis­tet­tu tuot­ta­maan rahaa omis­ta­japor­taalle. Samas­ta kakus­ta otta­vat siivu­ja media, pan­i­mo­te­ol­lisu­us, tur­is­mi, urheilu­vä­linekaup­pa ja muut oheis­palvelu­iden tuottajat.

    Tämä kokon­aisu­us on voimakas taus­ta maail­man­laa­juiselle doping-ilmiölle.

  7. Jep,

    ihan samaa näytelmää käy­dään Kepun vaali­ra­ho­jen ym. muiden sotku­jen kanssa, jos­sa tyh­mää näyt­telee välil­lä Van­hanen, sit­ten Kaikko­nen ja kaiken huip­puna Korho­nen. Juurikin sitä viivy­tys­tais­telua, jos­sa myön­netään aina vain se pala­nen ketkuilus­ta joka saadaan selville tai jos­ta tarken­netusti osa­taan kysyä. Van­hanenkin oli aivan vaikeana talon­sa raken­nus­sotkuista siihen asti kuin ilmoitet­ti­in, että epäil­lään sitä tup­peen sahat­tua lau­taerää. Ilmeis­es­ti saadut raken­nu­saineet oli jotain muu­ta mate­ri­aalia, kun helpo­tus oli silmin nähtävä tarken­nuk­sen jäl­keen. Mis­sään nimessä ei voi­da vas­ta­ta kysymyk­seen onko raken­nus­pro­jek­tis­sasi käytet­ty mitään raken­nus­tarvike eriä, jot­ka olisitte saa­neet polkuhin­taan, pimeästi tai ilmaisek­si. Tähän kysymyk­seen vas­tataan tarkentamispyynnöllä.

    Ja jon­nekin katosi julk­isu­ud­es­ta (Kaikkosen mukana) selvi­tyk­set nuorisosäätön tekais­tu­ista kok­ouk­sista, joi­ta ei kai ollut koskaan pidet­tykään, mut­ta joista kui­tat­ti­in kyl­lä kokouspalkkiot.

    Ja Korho­nen­han tapansa mukaan katoaa saman tien jon­nekin jos kysytään ikäviä.

  8. Kil­pau­rheilu ja etenkin ns. huip­pu-urheilu on minus­ta ylipään­sä käsit­tämätön ilmiö. 

    Mitä siitä, että joku räkä poskel­la hiihtää sada­sosasekun­nin nopeam­min 50 km kuin joku toinen? 

    Mitä sit­ten?

    Yhtä epäes­teet­tisen näköisiä ovat kum­matkin maali­in tullessaan. 

    Kaik­ki tuki ainakin pois tältä puolirikol­liselta käh­min­nältä. Jos jotkut sit­ten oma­l­la rahal­laan halu­a­vat tätä toim­intaa tukea, niin ei min­ul­la siihen sit­ten ole san­ot­tavaa. Mut­ta yhtään verosent­tiä ei tähän peli­in enää. 

    On muuten kovanaa­ma Mar­jol­lakin kovat paikat. Sil­muk­ka kiristyy.

  9. Ilpo Per­naa:

    Dopin­gin vas­taises­sa tais­telus­sa pitää tes­taus­ta edelleenkin tehostaa ja nimeno­maan ulot­taa se koske­maan kaikkia maita. 

    Tai miten olis, että luovut­tas dopin­gin vas­tais­es­ta tais­telus­ta kokon­aan. Annetaan ihmis­ten tehdä oma­l­la ruumi­il­laan mitä lystää ja jätetään kaik­ki dopingista vouhot­ta­mi­nen urheilu­jär­jestöille itselleen. Jos he halu­a­vat tar­jo­ta yleisölle dop­ing­va­paa­ta urheilua, niin siitä vaan, mut­ta ei siihen tarvitse mitään val­tio­ta sotkea.

  10. Lainaan Juk­ka Kemp­pistä: http://kemppinen.blogspot.com/2009/08/ilkea-kysymys.html

    “Kun urheilu ei ole enää ruo­hon­ju­u­ri­toim­intaa vaan erit­täin rahakas­ta liike­toim­intaa, ilmoitet­tu­ja sään­töjä rikkoen tehty tulos on oikeudel­lis­es­ti petos.

    Kysymys on siis merkit­tävästä taloudel­lis­es­ta rikollisuudesta.”

  11. Toiv­otaan, että jotkut ruotsalaiset/norjalaiset hiihtäjät tule­vat uskoon/kypsyvät muuten vaan.

  12. Minus­ta mie­lenki­in­toista ei oikeas­t­aan ole se käyt­tävätkö kaik­ki (ehkä noin 80) 15 kilo­metrin vapaan­tyylin arvok­isahi­ihtääjää ainei­ta vai ei.
    Kiin­nos­tavaa on se, että kansalli­nen itse­tun­to ja medi­ahuomio kiin­nit­tyy johonkin täysin mar­gin­aalila­jei­hin ja niis­sä menestymiseen. 

    Jos joku voit­taa vaik­ka suur­mäen arvok­isan kul­tami­tal­in, niin kan­nat­taa muis­taa, että kaikil­la tun­ne­tu­il­la pla­nee­toil­la tämän lajin har­ras­ta­jat mah­tu­vat samaan koul­u­lu­okkaan ja “huiput” yhteen taksiin. 

    Olen Osmon kanssa samaa mieltä siitä, että asi­at kan­nat­taisi ottaa asioina ja tode­ta, että tiet­tynä aikana kaik­ki voit­ta­jat käyt­tivät kiel­let­tyjä ainei­ta ja sil­lä hyvä. Täl­läi­nen pitkitet­ty draa­ma ei oikeas­t­aan palvele ketään.

  13. Per­naa:
    “Huip­pu-urheilun dop­ing on maail­man­laa­juinen ja moni­ta­hoinen ilmiö. Sitä ei voi selit­tää kepusalali­iton avulla.”

    Huip­pu-urheilun dopin­gia ei tässä ole kai kenenkään mielestä yritet­ty selit­täkään keskusta­laisu­udel­la tai muul­la kier­oudel­la, mut­ta sitä prob­lemati­ikkaa miten hiih­toli­it­to jää keskus­tan tavoin housut kin­tuis­sa valeesta kiin­ni ker­ta toisen­sa jäl­keen on syytäkin vähän miet­tiä. Mik­si molem­pi­en viestin­täs­trate­gia on… no sem­moinen kuin se on?

  14. MIVa: “Toiv­otaan, että jotkut ruotsalaiset/norjalaiset hiihtäjät tule­vat uskoon/kypsyvät muuten vaan.”

    Kovasti tuos­ta ruot­salais­ten ja nor­jalais­ten laa­jas­ta dopin­gin käytöstä esitetään “var­maa” tietoa. Tosi­a­sia kuitenkin on, ettei noiden maid­en hiihtäjät ole dopingista kärähtäneet. 

    Näin ker­ran jos­sain lehdessä luet­telon hiihtäjistä, joil­la oli ongel­mallisen korkeat hemoglo­bi­iniar­vot. Luet­telos­sa ei ollut ruot­salaisia eikä nor­jalaisia hiihtäjiä. Tuo dop­ing-aine ei liene siis ainakaan tuo EPO-hormooni. 

    Mikään tosi­a­sia ei viit­taa noiden maid­en hiihtäjien dopin­gin käyttöön.

  15. Suo­ma­laises­sa kult­tuuris­sa mitään ei kan­na­ta koskaan myön­tää, kos­ka a) jos jutus­ta voi olla rikosseu­raa­muk­sia, lehti­haas­tat­telun perus­teel­la voidaan tuomi­ta b) suo­ma­laiset eivät, päin­vas­tais­es­ta puheesta huoli­mat­ta, arvos­ta rehellisyyt­tä. Jos pitää suun­sa kiin­ni lop­pu­un saak­ka, pääsee vähemmällä.

  16. Merkilli­nen ilmiö tämä kepukau­na, se ulote­taan koske­maan kaikkia ilmiöitä maail­mal­la. Salali­it­to­te­o­reetikot, olet­teko jo huo­man­neet, että kepun toimes­ta pis­tora­sioista tulee kaa­sua tai säteilyä ? 

    Huip­pu-urheil­i­joiden saa­ma tuki yhteiskunnal­ta on mar­gin­aa­li­nen. Raha elämiseen ja kil­pailemiseen tulee markki­noil­ta. Ja nuorten urheil­i­joiden saa­ma tuki on sato­jen euro­jen varusteko­r­vauk­sia. Verora­hoista ei kan­na­ta meuhkata. 

    Yhteiskun­nan investoin­nit urheilu­paikkoi­hin ovat toisen kokolu­okan asioi­ta. Niiden tuo­ma rahalli­nen hyö­ty koituu urheilubusinek­sen hyväk­si, ei yksit­täis­ten urheilijoiden.

    Juha Mieto ker­too kir­jas­saan surkuhu­paisan tari­nan kateud­es­ta. Ollessaan Jeris­ma­jal­la lumileir­il­lä huip­puaikoinaan, niin joku kau­naatikko avau­tui :” kyl­lä sitä kel­paa ajel­la mer­sul­la ja hiihdel­lä työk­seen yhteiskun­nan tuella “…
    Mietaa haki suk­set autostaan , romaut­ti kom­men­toi­jan eteen Järviset ja tokaisi:” Siinon kapu­lat, rupia tianaa­maan mer­sun hintaa”

  17. “Tai miten olis, että luovut­tas dopin­gin vas­tais­es­ta tais­telus­ta kokon­aan. Annetaan ihmis­ten tehdä oma­l­la ruumi­il­laan mitä lystää ja jätetään kaik­ki dopingista vouhot­ta­mi­nen urheilu­jär­jestöille itselleen”

    Ker­rankin samaa mieltä.
    Lopetin urheilun seu­raamisen kun Mart­ti Vainio jäi kiin­ni dopin­gin käytöstä.
    Minus­ta on hul­lua, että ihmiset tuke­vat tuol­laista kaksi­nais­moraal­ista pelleilyä ja vielä pahempaa on, että siihen uhrataan vielä sato­ja miljoo­nia veroeuroja

  18. Ilpo Per­naa:

    Niiden tuo­ma rahalli­nen hyö­ty koituu urheilubusinek­sen hyväk­si, ei yksit­täis­ten urheilijoiden.

    Urheilu­bis­nek­sen etu koituu tietysti myös yksit­täisen urheil­i­jan eduksi.

  19. “Lopetin urheilun seu­raamisen kun Mart­ti Vainio jäi kiin­ni dopin­gin käytöstä. Minus­ta on hul­lua, että ihmiset tuke­vat tuol­laista kaksi­nais­moraal­ista pelleilyä ja vielä pahempaa on, että siihen uhrataan vielä sato­ja miljoo­nia veroeuroja.”

    Minäkin lopetin yleisurheilun ja hiih­don seu­raamisen Vain­ion käryyn. Nykyään seu­raan vain for­mu­loi­ta: se on rehellis­es­ti kau­pal­lista ja kukaan ei edes teesken­tele, että voit­ta­ja on vält­tämät­tä paras urheil­i­ja. Ja for­mu­loi­hin liit­tyvä jet­set-saip­puaoop­pera on ihan omaa luokkaansa.

  20. Jos dop­ing vapaute­taan täysin, niin koh­dataan kyl­lä han­kala ongelma. 

    Huip­pu-urheil­i­jak­si koulim­i­nen alkaa jo nuore­na. Olisim­meko valmi­ita hyväksymään eri­lais­ten möm­mö­jen käytön jo lapsille?

    En minä ainakaan. Niistä voi olla hyvinkin vakavia ter­veyshait­to­ja (vrt. DDR). Ajat­te­len, että 18-vuo­ti­askin on vielä liian nuori tekemään itseään koske­via päätök­siä täl­laises­sa asi­as­sa, kun tietää kuin­ka manip­u­lati­ivi­nen val­men­nusym­päristö voi olla.

  21. Ilpo Per­naa:
    “Huip­pu-urheil­i­joiden saa­ma tuki yhteiskunnal­ta on mar­gin­aa­li­nen. Raha elämiseen ja kil­pailemiseen tulee markki­noil­ta. Ja nuorten urheil­i­joiden saa­ma tuki on sato­jen euro­jen varusteko­r­vauk­sia. Verora­hoista ei kan­na­ta meuhkata. ”

    Ei se nyt ihan pien­tä ole. Viimek­si googlel­la löytämäni tilas­to oli vuodelta 1998 mut­ta määrä oli 133 miljoon­aa markkaa, siis yli 22 miljoon­aa euroa. Sum­mat on tästä var­masti muut­tuneet, ja mielestäni 22 miljoon­aa euroa edelleen var­masti mar­gin­aal­ista ver­rat­tuna mon­een muuhun, mut­ta yhteistä rahaa aik­mamoinen läjä yhtä kaikki. 

    Jos se on kepu­para­noi­jaa että ihmettelee kepun ja hiih­toli­iton kytkyjä, niin sit­ten. Toisaal­ta kyl­lä pitää olla paatunut kepu­lainen jos niitä yrit­tää lähteä kieltämäänkään. 

    On turha yrit­tää syöt­tää punaista silakkaa- ei tääl­lä kukaan ole mis­tään kepusalali­itos­ta keskustel­lut vaan siitä, miten hiih­to- ja maalais­li­itol­la on molem­mil­la sama julk­isu­u­den- ja vahinkojenhallintastrategia. 

    Onnek­si verora­ho­jen jaos­ta ei päätetä huu­toäänestyk­sel­lä (kos­ka mul­ta menis sil­loin leipä ja koko suo­mi asfal­toitaisi­in) mut­ta kyl­lä hiih­toli­it­tol­la pitäisi olla joku yhteis­vas­tuu, kun käyt­tävät yhteisiä rahoja.

  22. ‘Merkilli­nen ilmiö tämä kepukau­na, se ulote­taan koske­maan kaikkia ilmiöitä maailmalla.’
    Jatku­va vale­htelu syö uskot­tavu­ut­ta, jos ei omien kan­nat­ta­jien niin ainakin muiden taho­jen silmis­sä. Jos esim. Anneli Jäät­teen­mä­ki olisi yksinker­tais­es­ti kieltäy­tynyt ker­tomas­ta lähdet­tään, se ei olisi heiken­tänyt hänen uskot­tavu­ut­taan pämin­is­ter­inä. ‘Puhun niin tot­ta kuin osaan’ ‑viestin­täs­trate­gia heiken­si. Kakaiskaa ulos, jos kehtaat­te, tai olkaa hiljaa.

  23. Per­naa: “Huip­pu-urheilun dop­ing on maail­man­laa­juinen ja moni­ta­hoinen ilmiö. Sitä ei voi selit­tää kepusalali­iton avulla.
    On aivan tarpee­ton­ta hurskastel­la ja häpeil­lä . Saman­laista peliä ja vielä kovem­mil­la raha-/ter­vey­delli­nen uhka – panos­tuk­sil­la käy­dään ympäri maail­man. Suo­mi on pieni toim­i­ja täl­lä alal­la. Ei tarvinne käy­dä ker­taa­maan maail­mal­la käy­tyjä dop­ingselkkauk­sia ja oikeudenkäyntejä.”

    Eipä voisi enää parem­min kuva­ta Kepun (ja ala­jaos­ton­sa Hiih­toli­iton) moraalia: “Kun kaik­ki, mik­semme mekin.” Ja kun “me” jäämme kin­ni, syypäitä ovatkin ne “kaik­ki”.

    Jos­sakin olen näh­nyt tuo­ta lieroilu­un taipu­vaisu­ut­ta nimitet­tävän “kepu­laisek­si geenivirheek­si”. Jon­nekin sinne pikku pääkköseen ei ole edes maaseudun kukkeis­sa tuok­su­is­sa kas­vanut sitä pien­tä osaa, joka tun­nistaisi oikean ja väärän, saisi tun­temaan katu­mus­ta ja häpeää sekä myötä­tun­toa niitä kohtaan, joille on tehnyt väärin.

    Paa­vo M. Petäjän seli­tyk­set oli­vat hyvä näyte tuol­lais­es­ta moraalista.

    Paavos­ta luet­tavak­si pari riv­iä Kala­joen kun­nan­val­tu­us­ton jäse­nen, varapj:n ja alueen­sa ääni­har­a­van kir­joit­ta­mana. Petäjä ei ole kiistänyt Erk­ki Ahon oma­l­la nimel­lään julkaisemia tietoja:

    “Paa­vo M. Petäjä on tuomit­tu oikeudessa rikok­ses­ta ja sik­si hän ei toden­näköis­es­ti ole Suomen Asiana­ja­jali­iton jäsen. Paa­vo M. Petäjä todis­taa Oulun KRP:lle, ettei hänel­lä ole ollut toimek­siantoa konkurssi­asi­as­sa. Paa­vo M. Petäjä oli antanut myös takausasi­as­sa lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman val­takir­jo­ja ja toimeksiantoja.

    Paa­vo M. Petäjän menet­telystä tehti­in rikos­tutk­in­tapyyn­tö Oulun KRP:lle, mut­ta Oulun KRP jät­ti asian selvittämättä. ”

    http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=227

    Hiih­toli­it­to toi­mi aikanaan tuol­laises­sa joh­dos­sa. Ja nyt koko maa.

  24. Jos joku voit­taa vaik­ka suur­mäen arvok­isan kul­tami­tal­in, niin kan­nat­taa muis­taa, että kaikil­la tun­ne­tu­il­la pla­nee­toil­la tämän lajin har­ras­ta­jat mah­tu­vat samaan koul­u­lu­okkaan ja “huiput” yhteen taksiin.

    Tätä olen minäkin miet­tinyt. Hyp­itään tasa­jalkaa (tai tele­markkia) riemus­ta, kun suo­ma­lainen voit­taa lajis­sa, jota har­ras­taa kouralli­nen miehiä paris­sa has­sus­sa maas­sa maailmassa. 

    Suomen paras urheil­i­ja­han on ehdot­tomasti Jarkko Niem­i­nen. Ten­niksessä seu­lotaan sadoista tuhan­sista lah­jakkuuk­sista ympäri maail­man terävin huip­pu ja Jarkko­han on ollut rankig-listal­la parhaim­mil­laan 13.

    Mut­ta ei tämä mitään meinaa mitään mäkikotkien men­estyk­sen rin­nal­la. Aivan älytön marssijärjestys.…

  25. “Urheilu­bis­nek­sen etu koituu tietysti myös yksit­täisen urheil­i­jan eduksi.”

    Jos bisnes hyö­tyy urheil­i­jas­ta niin se ei mitenkään automaat­tis­es­ti koidu urheil­i­jan eduk­si vaan hyö­ty voidaan saavut­taa urheil­i­jan (esim.terveyden) kustannuksella. 

    “Tai miten olis, että luovut­tas dopin­gin vas­tais­es­ta tais­telus­ta kokon­aan. Annetaan ihmis­ten tehdä oma­l­la ruumi­il­laan mitä lystää ja jätetään kaik­ki dopingista vouhot­ta­mi­nen urheilu­jär­jestöille itselleen. Jos he halu­a­vat tar­jo­ta yleisölle dop­ing­va­paa­ta urheilua, niin siitä vaan, mut­ta ei siihen tarvitse mitään val­tio­ta sotkea.”

    Dopin­gin käyt­tö ei ole Suomes­sa rikos, joten halu­a­masi tilanne on jo oikeas­t­aan olemassa.

  26. Kun joku urheilu­muo­to pois­te­taan urheilu­ni­men alta, olkoon ensim­mäisenä rav­i­urheilu. Hyvänä kakkose­na tul­kee autourheilu. Kum­mal­lakaan lajil­la ei ole mitään tekemistä urheilun kanssa. Se siitä.

    Lah­den mmju­pakan aikai­sista hiihtäjistä Vir­pi Kuitunen on edelleen rivis­sä. Hän sai pitää Lah­den takaa-ajo­hi­ih­don kul­tami­tallinsa sik­si, että ei käryn­nyt dopingistä. Sen sijaan viestin jäl­keen hän kärysi ja tulok­se­na oli 2 vuo­den kil­pailukiel­to. Mitä mah­taa hiihtäjä nyt tuumia. Ehkä suk­si luis­taa Myl­lylän kaapista tulon jäl­keen hie­man huonom­min kuin sitä ennen.

  27. Poli­itikko­jen osal­lis­tu­mis­es­ta urheiluli­it­to­jen johtoon.

    His­to­ria kaiketi on siivit­tänyt näi­hin päivi­in asti poli­it­tikko­ja osal­lis­tu­maan urheilun johtotehtäviin.

    Eihän tästä ole pitkäkään aika, kun Esko Aho eräässä talvikisas­sa ja kisas­tu­dios­sa yrit­ti hiih­toli­iton johta­jan omi­naisu­udessa osal­lis­tua hiihtäjien ohel­la tv-ohjel­maan, eli kisas­tu­dioon paikan päältä.

    Mut­ta muis­tanko oikein, että hiihtäjät kieltäy­tyivät osal­lis­tu­mas­ta paikan pääl­lä osal­lis­tu­mas­ta kisas­tu­dioon, kun eduskun­tavaalit oli­vat ovel­la, ja hiihtäjät edus­ti­vat eri puoluet­ta kuin Esko Aho.

    Eräs hiihtäjäkin muis­taak­seni tote­si, että jos Esko Ahon kanssa samaan tele­vi­si­olähte­tyk­seen kisas­tu­dioon kisapaikalta osal­lis­tuu, niin hänen osal­lis­tu­mis­es­taan kisas­tu­dioon tulee mak­saa hiuk­ka reilum­min kuin per­in­teis­es­ti hiihtäjille on maksettu.

    Kisas­tu­dio sit­ten kaiketi perut­ti­in, ja telkkaris­sa urheil­u­ru­udus­sa näytet­ti­in, kun Esko Aho kam­er­an pitkän kan­ta­man kuvan perus­teel­la hiihteli yksin ladullaan.

  28. Onhan näitä muitakin. Mat­ti Ahde Sal­ibandyli­it­to, Sauli Niin­istö Pal­loli­it­to, Jaakko Holk­eri Hiih­toli­it­to, Ilk­ka Kan­er­va SUL:n (ei puu­tarhali­iton) kun­nia­puheen­jo­hta­ja tulee äkkiä mieleen.

  29. “Huip­pu-urheil­i­joiden saa­ma tuki yhteiskunnal­ta on marginaalinen.”

    Epäilen vah­vasti että kaik­ki suo­ma­laiset hyp­pyrimäet on raken­net­tu enem­män tai vähem­män julkisel­la rahal­la. Sum­mat eivät var­maan ole kovin pieniä varsinkin kun ottaa huomioon sen, että mäet eivät ole kaikkien käytet­tävis­sä, käyt­töai­ka on vain kylmänä aikana ja mäk­i­hyp­pääjiä on oikeas­t­aan aika vähän. ja huip­puhyp­pääjiä vielä vähemmän.

    Paljonko­han yksi huip­puhyp­pääjän hyp­py mak­saisi, jos siitä pitäisi saa­da kaikkia mäen kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hinta?

    Suvi Lin­denin golf-rata-raha taisi sit­tenkin olla jotain pientä.

  30. Fillariton:“Epäilen vah­vasti että kaik­ki suo­ma­laiset hyp­pyrimäet on raken­net­tu enem­män tai vähem­män julkisel­la rahalla.”

    Juuri tätä tarkoitin tuol­la aikaisem­min. MUTTA, ei tuo yhteiskun­nan raha tule hyp­pääjälle. Se tulee organ­isaa­tioille, kuten Holk­erin Hiih­toli­itolle. Hiih­to­la­jien uusi organ­isaa­tio näyt­tää tältä:

    Täl­lä het­kel­lä Suomen Hiih­toli­it­to on yksi SLU:n suurim­mista jäsen­li­itoista. Liit­toon kuu­luu yli 700 jäsenseu­raa. Alue­toim­intaan liiton jäs­ninä on 18 hiih­topi­ir­iä sekä liiton eri lajeis­sa vai­htel­e­va määrä mui­ta alueorganisaatioita.

    Hiih­toli­iton lajit ovat alp­pi­hi­ih­to, freestyle­hi­ih­to, maas­to­hi­ih­to, mäk­i­hyp­py ja yhdis­tet­ty. Näistä alp­pi­hi­ih­to ja freestyle­hi­ih­to perus­ti­vat vuon­na 2008 oman yhdis­tyk­sen, Skisport Fin­landin, jon­ka toim­inta alkoi vuo­den 2009 alus­ta. Maas­to­hi­ih­to aloit­ti omana lajiy­hdis­tyk­senä 1.1.2010, Suomen Maas­to­hi­ih­to ry:nä. Mäk­i­hyp­py- ja yhdis­tet­ty toimi­vat myös omana yhdis­tyk­senä 1.1.2010 alka­en ja yhdis­tyk­sen nimi on Finnjump­ing ry.

    Uute­na ilmiönä ovat tulleet Sport-tyyp­piset organ­isaa­tiot, jot­ka kytkey­tyvät liike-elämään ja urheilumarkki­noin­ti­in. Kukaan ei ota enää selvää minne rön­syää yhteiskun­nan anta­ma tuki lop­pu­vi­imek­si. Mut­ta eiköhän nämäkin raken­nel­mat saa­da aikanaan kepun syyksi.

    Joka tapauk­ses­sa kaik­ki tule­vat koali­tiot hyö­dyn­tävät yhteiskun­nan rahoil­la raken­net­tu­ja urheilupy­hät­töjä. Ts. se on ko. yri­ty­selämän val­tion mak­sama investoin­ti­tu­ki. Samaa tukea saadaan jär­jestöor­gan­isaaa­tioiden työn­tek­i­jöi­den palkkauk­seen ja luot­ta­mus­toimen halti­joiden kuluko­r­vauk­si­in ja kokouspalkkioihin.

    Eikä se ole mil­lään muo­toa laitonta. 

    Golfkent­tien tues­ta on myös ihan turha marista. Pelaa­jat mak­sa­vat investoin­nit ja toimin­nan kulut itse. Ja lisäk­si anta­vat mit­ta­van tukipaketin suo­ma­laiselle kansanterveysjärjestelmälle.

  31. Ilpo Per­naa:

    Eikä se ole mil­lään muo­toa laitonta.

    No ei se tietenkään ole laiton­ta, mut­ta type­r­ää se kyl­lä on.

    Sik­si niistä tuista ei todel­lakaan ole turha marista. Jos poli­itikot jaka­vat veron­mak­sajien raho­ja tarkoituk­si­in jot­ka kuse­vat meitä nilkoille, niin mitä ehdo­tat tehtäväk­si? Istua hil­jaa pirtin peräl­lä ja kiikkua tuolissa?

  32. “mut­ta sitä prob­lemati­ikkaa miten hiih­toli­it­to jää keskus­tan tavoin housut kin­tuis­sa valeesta kiin­ni ker­ta toisen­sa jäl­keen on syytäkin vähän miet­tiä. Mik­si molem­pi­en viestin­täs­trate­gia on… no sem­moinen kuin se on?”

    Eivät ne tule tun­nus­ta­maan väärinkäytök­siään, kos­ka omas­ta mielestään ain­oa virhe jon­ka ovat men­neet tekemään on kiin­ni­jäämi­nen. Ja sekin on yleen­sä muiden vika, joko ennal­ta ilmoit­ta­mat­tomien uusien testien tai sit­ten etelän medi­an ajojahdin.

    Oman kylän poi­ka saa, ja hänen pitääkin, vähän oikoa mutkia kun puo­lus­te­taan mei­dän etu­ja pahaa maail­maa vas­taan. Niin­hän ne muutkin tekevät, ja jos eivät tee niin ovat tyhmiä. 

    Berlus­conil­la on muuten saman­lainen strategia.

  33. Ilpo Per­naan selvi­tys uud­es­ta hiih­to-organ­isaa­tios­ta on ansiokas, mut­ta se ei muu­ta hyp­pyrimäkien kus­tan­nu­songel­maa. Käyt­täjiä hyp­pyrimäil­lä on kuitenkin vain kouralli­nen eikä niitä edes käyt­tää kuka tahansa ihan tur­val­lisu­ussy­istä. Point­ti on se, että niukko­ja resursse­ja tulisi tarkastel­la uud­estaan ja ehkä jakaa urheil­u­raken­nus­määrära­ho­ja kansan­li­ikun­ta­paikkoi­hin, kun­toilu­paikkoi­hin tms, joka hyödyt­tää use­ampia harrastajia.

  34. Fillariton:“Pointti on se, että niukko­ja resursse­ja tulisi tarkastel­la uud­estaan ja ehkä jakaa …”

    Juuri tätä tarkoitin tuol­la ylem­pänä. Ope­tus­min­is­ter­iöl­lä on tavoit­teena lisätä lähili­ikun­ta­paikko­ja. Se on hyvä tavoite, mut­ta tulok­set ovat vielä lai­ho­ja. Läänin tasol­la on liikun­ta­paikko­jen rak­en­tamista koordi­noi­va elin. En tiedä nyky­istä nim­i­tys­tä näi­den kaikkien uud­is­tusten jäl­keen. Ongel­ma on kuitenkin siinä, että lähili­ikun­ta­paikkoi­hin tule­vat val­tion­avut ovat liikaa sidok­sis­sa kilpaurheiluun.

    EU:n Leader-rahas­tos­ta saa myös rahoi­tus­ta, mut­ta sekin on niin työläs ja byrokraat­ti­nen pros­es­si omara­hoi­tu­so­suuksi­neen, että har­va siihen kyyti­in läh­tee. Nykya­jan ihmisil­lä ei enää riitä talkoohenkeä eikä aikaa ?, lähteä yhteisi­in han­kkeisi­in. Mon­esti siihen pitäisi vielä ottaa hlöko­htaista pankkilainaa.

    Vaik­ka tämä ei kuu­lu aiheeseen mil­lään taval­la :“Mik­si molem­pi­en viestin­täs­trate­gia on… no sem­moinen kuin se on?”, niin silti:

    Oletko joskus jonkun dopingista kiin­ni jääneen näh­nyt tun­nus­ta­van. ” En ymmär­rä miten tämä on mah­dol­lista” on yleisin kom­ment­ti ulko­mail­la ja Suomes­sa. Viimeisin lie­nee nyrkkeil­i­jä Jarno Ros­berg. Onko tutki­va jour­nal­is­mi hutk­in­ut nyrkkeilyli­iton puoluekytkyjä ? Ei ole ‚eikä tut­ki, kos­ka sieltä ei löy­dy kepua.

    Oletko näh­nyt demarien avaa­van vaali­ra­hoi­tus­taan pal­stamil­liäkään. Veron­mak­sajien rahaa (AY-jäsen­mak­sut) käytetään surut­ta demarien vaal­i­työhön ja sen lisäk­si luot­ta­mus­mi­esten työpanosta.

    Entäs kokoomuk­sen ja ruot­salais­ten “yksi­tyiset” verot­ta­jan suo­jelus­sa ole­vat säätiöt ja niiden anta­ma vaalirahoitus?

  35. Minus­ta ei nyt kaikkea pidä lähteä soimaa­maan sil­lä, että käyt­täjiä on vähän. Hesan oop­pera nyt kai ensim­mäisenä mieleen. Se vei ja vie koko ajan paljon rahaa. Voihan siel­läkin per­iä lipus­ta todel­lisen kus­tan­nuk­sen. Kävi­jöi­den määrää en sen jäl­keen osaa arvioi­da. Eri paikkoi­hin on raken­net­tu yhteiskun­nan rahoil­la hyviä teitä, joi­ta käyt­tävät har­vat jne jne. Pääkaupunkialueen teitä ei saa­da nopesti kun­toon, kos­ka niihin ei saa­da val­tion tukea, kos­ka ne ovat “Hesas­sa” muuten, kuin tipoit­tain. Käyt­täjiä on kaiketi läh­es neljännes kansas­ta. Jos kaik­ki pan­naan kun­tien niskoille, niin tehdään sit­ten muual­lakin ja annetaan kun­nille joku rahas­tu­soikeus ei kun­ta­laisille. Näitä jut­tu­ja var­maan löy­ty­isi aika paljon. Hyp­pyrimäkien rak­en­tamiseen annetut val­tion tuet lienevät yhteen­sä aika merk­i­tyk­set­tömiä mon­een muuhun verrattuna.

  36. Joku kir­joit­ti urheilun saa­mas­ta 22 miljoo­nan euron tues­ta ja piti sitä suure­na. Oop­pera sai linkin mukaan 43 miljoo­nan euron tuen ja vuokra­helpo­tuk­sen sen lisäksi.

    http://www.talouselama.fi/uutiset/article169928.ece

    Pääkaupun­gin ja haja-asu­tusaluei­den palvelu­iden rahoit­tamisen ver­taami­nen keskenään ontuu. Kaupungeis­sa sijait­se­vat val­tion­hallinnon ja yri­tys­ten lukuisim­mat työ­paikat. Näistä ker­tyvät vero­tu­lot ovat koko val­tion alueelta. Sen vuok­si niitä on tuloutet­ta­va myös takaisin­päin val­tion­a­pu­jen ym. muodossa.

    1. Pääkaupun­gin ja haja-asu­tusaluei­den palvelu­iden rahoit­tamisen ver­taami­nen keskenään ontuu. Kaupungeis­sa sijait­se­vat val­tion­hallinnon ja yri­tys­ten lukuisim­mat työ­paikat. Näistä ker­tyvät vero­tu­lot ovat koko val­tion alueelta. Sen vuok­si niitä on tuloutet­ta­va myös takaisin­päin val­tion­a­pu­jen ym. muodossa.

      Vaik­ka huomioidaan val­tion pääkaupunkiseudul­la mak­samat palkat, val­tio­talous siirtää kokon­aisu­udessaan rahaa pääkaupunkiseudul­ta muuhun maa­han — ja aika paljon.

  37. “Sen vuok­si niitä on tuloutet­ta­va myös takaisin­päin val­tion­a­pu­jen ym. muodossa.”

    Kuten Osmo jo mainit­si, rahaa siir­retään maakun­ti­in paljon. Ihan liikaa yleen­sä ja erik­seen vielä, kun kat­soo maat­aloustuen osu­ut­ta, kolmea miljardia. 

    “Val­tion­talouden tilin­pidon mukaan ruuh­ka-Suo­mi elät­tää val­taosan val­takun­nas­ta. Uuden­maan ja Itä-Uuden­maan maakun­tien lisäk­si vain Päi­jät-Häme, Varsi­nais-Suo­mi, Pirkan­maa ja Kymen­laak­so mak­sa­vat val­ti­olle enem­män euro­ja kuin saa­vat siltä takaisin.”

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseutu+el%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4+suuren+osan+Suomea/1135242814280

    Joten maa­jus­si etenkin on rasite. Tuot­taa OECD:n mukaan vain n. 0,5 % Suomen BKT:sta mut­ta nielee n. 7 % val­tion bud­jet­ti­varoista. Vasti­neena saadaan sit­ten jumalat­toman kepu­lais­rähinän ja ruiku­tuk­sen säestyk­sel­lä läh­es maail­man kallein­ta ruokaa. Ei edes sitä ikuisen maamiehen val­i­tus-nyyhky­tys­laulun “puh­tain­ta”, vaan mukana ovat ne kaik­ki myrkyt ja mikro­bit sekä ympäristöhai­tat kuten muual­lakin tuotetussa.

    Jos tuo edes riit­täisi mut­ta huolel­la rääkä­ty­istä sioista, luik­si lypse­ty­istä lehmistä ja orreltaan tip­puneista kanoista mak­se­taan koko Euroopan kovimpia tuot­ta­jahin­to­ja. Mut­ta onkos maa­jus­si tyytyväinen? 

    Ehei. Ei sinne päinkään: mei­dän muiden pitäisi vielä kiitel­lä hän­tä tästä kiskomis­es­ta ja verora­ho­jen de fac­to anas­tamis­es­ta puoluekoneen avul­la. Samaan aikaan tämä kähyi­nen maatuk­i­jus­si ja omis­ta­mansa teol­lisu­us vievät vielä verora­ho­ja säkil­lä ulos ja kaata­vat ne USA:n ja Venäjän rajoil­la oli­garkkien ja jenkkipösö­jen jaettavaksi. 

    Niin justi­in: jokainen juus­ton­pala sisältää juuri sin­un mak­samia euro­ja, jot­ka Alek­sei ja John lait­ta­vat tasku­un­sa lyhen­tämät­tömänä juus­ton­na­tustelun ohes­sa. On se vaan hienoa olla suo­ma­lainen, kun voimme tyyrätä rajat­tomas­ta kukkarostamme elin­voimaisek­si koko maaseudun ja puoli Pietaria siihen päälle.

    Ja mikä paras­ta, emme saa tai edes odota kiitos­ta avokä­tis­es­tä höyliy­destämme. Olisi­pa tuos­sa kaik­ki. Vaan kun ne kaikkein pahim­mat haukut lentävät silmillemme juuri kepu­laisil­ta ja maaseudul­ta. Niiltä, joi­ta ruokimme ja elätämme sinne miljoon­apirt­tei­hin pienois­i­in, jos­sa ei ole edes 30-sent­tistä — meinaan osak­enip­pua — jolle pään­sä kallis­taa, kun viro­lais­ten renkien ja piiko­jen nälkä­palkkainen uuras­tus on isän­nän niin väsyttänyt.

  38. Se on oikea suun­ta, mut­ta mikä on paljon ja paljonko maaseu­tu kus­tan­taa kaupunkien hyvinvointia?

    Rahan keskit­tymis­es­tä kasvukeskuk­si­in ei vas­taa ain­oas­taan val­tion­hallinto vaan myös yri­ty­selämä. Suomen mit­takaavas­sa suuryri­tys­ten hallinnon työ­paikat keskit­tyvät kaupunkei­hin luon­nol­lis­es­ta syystä.

    Sen vuok­si Lip­posen haukku­ma alue­poli­ti­ik­ka on eri­tyisen tärkeä osaltaan tas­apain­ot­ta­maan tätä vinou­tu­maa. Markki­na­t­alous ei siihen pysty.

    Sama tilanne kos­kee urheiluelämää. Kun junioriseu­rat eivät saa kas­vat­ta­jara­haa pelaa­jis­taan , jot­ka menevät suurseu­ro­jen palkkalis­toille, niin jun­nuseu­rat katoa­vat. Mis­tä suurseu­rat saa­vat jatkos­sa pelaa­jansa ? Joitakin tulee oman myl­lyn kaut­ta, mut­ta määrä ja laatu ei riitä kan­sain­väliseen men­estymiseen. Tarvi­taan koko suo­ma­lainen lah­jakku­us­re­servi, joista parhaat seuloutu­vat huipulle.

    Jos maaseu­tu autioituu taloudel­lisen elin­voiman kadot­tua , siitä seu­raa kaupunkien ja sosi­aal­i­tur­van ylikuormittuminen.

  39. Sil­loin aikanaan, kun jäivät kiin­ni veri­dopingista, olin itse ahk­era veren­lu­ovut­ta­ja ja pyysin oikeuskans­le­ria tutki­maan SPR:n toimin­nan tältä osin. Myöhem­min jouduin luop­umaan veren­lu­ovut­tamis­es­ta muista syistä. Oikeuskans­leri tut­ki ja tuli siihen tulok­seen, ettei ole SPR:n velvol­lisu­us kon­troloi­da miten luovut­ta­jien ver­ta käytetään. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa, että kuka tahansa, joka pystyy han­kki­maan ver­ta, voi sitä sit­ten käytän­nössä käyt­tää ihan mihin tarkoituk­seen vaan haluaa.

  40. “Tämän saa aikaan, kun aika ilmi­selvästä tapah­tu­maketjus­ta myön­netään pieni pala ker­ral­laan sen sijaan, että jut­tu ker­rot­taisi­in ker­ral­la ja siir­ryt­täisi­in seu­raavaan asiaan.”

    Tämähän on aivan samaa tak­ti­ikkaa kuin vaali­ra­hoi­tus­sotkuis­sa. Päämin­is­teri etunenässä juuri toimii yllä kuvat­ul­la taval­la. Eli ker­ro­taan niin vähän kuin se on suinkin vain välttämätöntä.

  41. Erit­täin antikepu­laisen viesti­in ei tarvitse vas­ta­ta , niin paljon se on hukas­sa. Mikään ei pidä paikkaansa.

    “Val­tion­talouden tilin­pidon mukaan ruuh­ka-Suo­mi elät­tää val­taosan val­takun­nas­ta. Uuden­maan ja Itä-Uuden­maan maakun­tien lisäk­si vain Päi­jät-Häme, Varsi­nais-Suo­mi, Pirkan­maa ja Kymen­laak­so mak­sa­vat val­ti­olle enem­män euro­ja kuin saa­vat siltä takaisin.”

    Niin­hän niiden kuu­luukin mak­saa, kos­ka saa­vat maakun­tien rahavir­rat itselleen ja päälle päät­teek­si vielä val­tion viras­tot , suurien yri­tys­ten hallinto­työ­paikat ja pääomat.

  42. “Erit­täin antikepu­laisen viesti­in ei tarvitse vas­ta­ta , niin paljon se on hukas­sa. Mikään ei pidä paikkaansa.”

    Kiitos, kun sen noin aukot­tomasti osoitit. Pait­si, ettet kyen­nyt osoit­ta­maan yhtään kohtaa vääräk­si. Etkä pysty, sil­lä olen tehnyt kotiläksyni ja tun­nen tämän asian perin juurin. 

    “Niin­hän niiden kuu­luukin mak­saa, kos­ka saa­vat maakun­tien rahavir­rat itselleen”

    Mitkä rahavir­rat? Eihän esimerkik­si koko Etelä-Poh­jan­maal­la ole ex-Itikkaa luku­un otta­mat­ta mitään merkit­tävää teol­lisu­ut­ta. Atri­akin vain maat­alous­tukien ansios­ta, eli ei oma­l­ta pohjaltaan. 

    Ai niin, Kos­su uno­h­tui. Mut­ta sekin nojaa liiak­si maat­alous­tuki­in ja väkeä tehtaal­la ei ole keskikokoista helsinkiläistöimis­toa enem­män. Joten pieniä ovat ne maakun­nan “isot” pajat, vaik­ka siilon juurelta kat­soen EP:n maa­jus­si tun­tisi itsen­sä vähäisek­si mut­ta janon­sa suureksi.

  43. Erit­täin antikepulainen:“Joten maa­jus­si etenkin on rasite. Tuot­taa OECD:n mukaan vain n. 0,5 % Suomen BKT:sta mut­ta nielee n. 7 % valtion “…

    Ruuan kulut­ta­ja on val­tion rasite. Häne ei mak­sa syömästään ruuas­ta edes tuotan­tokus­tan­nuk­sia, joten syömistä pitää tukea maat­alous­tukien avulla.

    Maat­alous tuot­taisi enem­män jos kulut­ta­ja mak­saisi ruuan todel­lisen hinnan .

    Hyvin on antikepu­laiseen upon­nut etelän met­ian pro­pa­gan­da. Liekö tosis­saan kun ei lai­ta kir­joituk­seen omaa nimeään? Hän osoit­taa todel­lista syväkau­naa, sil­lä viestiketju lähti Lah­den hiihtodopingista.

  44. “Ruuan kulut­ta­ja on val­tion rasite.”

    Erit­täin kepu­lainen näke­mys: raha tulee joltain mys­tiseltä val­ti­ol­ta, jota kulut­ta­ja siis rasit­taa. HAH! 

    “Maat­alous tuot­taisi enem­män jos kulut­ta­ja mak­saisi ruuan todel­lisen hinnan ”

    Mak­saa jo nyt sen todel­lisen — liki Euroopan kalleim­man — ja maail­man suurim­mat maat­aloustuet siihen päälle. Sil­lä mis­sään maail­mankolka­s­sa ei tue­ta maat­alout­ta kuten Suomes­sa. Et voi osoit­taa suurem­pia tukia mistään.

    Maat­alous kyl­lä tuot­taa — vil­jeli­jälle: Tilas­tokeskuk­sen tulon­jakoti­las­to osoit­taa, että maanvil­jeli­jöi­den tulot ovat kas­va­neet 76 pros­ent­tia 15 vuodessa ja nyt vil­jeli­jät ovat Suomen parhai­t­e­nan­sait­se­va väestönosa.

    ks. http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/tul/tjt/tjt_fi.asp

    Joten se siitä etelän medi­as­ta. Ja jos kek­sit valit­taa tuot­ta­jahin­nas­ta, voin Euro­statin avul­la osoit­taa hel­posti, että Suomes­sa mak­se­taan EU:n kärk­i­ta­soa ole­via hin­to­ja kaikesta, jota tääl­lä tuote­taan. Vain kanan­mu­nista, joista on mit­ta­va yli­tuotan­to, on nyt­tem­min mak­set­tu hie­man keski­ta­soa vähem­män. Muuten esimerkik­si mai­d­os­ta ja sias­ta ym. aivan kärk­i­hin­to­ja. Että näin.

  45. Ilpo Per­naa: “Jos maaseu­tu autioituu taloudel­lisen elin­voiman kadot­tua , siitä seu­raa kaupunkien ja sosi­aal­i­tur­van ylikuormittuminen.”

    Höp­sis. Suomen etu on kaupungis­tua samalle tasolle kuin muutkin kehit­tyneet valtiot.

    Alue­poli­ti­ik­ka ei ole mikään taloudelli­nen vät­tämät­tömyys, päinvastoin.

  46. Tässäpä vielä Per­naalle noi­ta tuottajahintoja:

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/agriculture/data/main_tables

    jos­ta “Agri­cul­tur­al prices and price indices” ‑osio.

    No nyt Per­naa miet­tii, että väit­täisikö EU-tilas­to­jen vale­htel­e­van. Mut­ta Suo­mi on itse ilmoit­tanut nuo hin­nat EU:lle.

    Ja tässä tulos:

    - läh­es maail­man kallein ruo­ka kau­pan kassalla
    — maail­man korkeim­mat maataloustuet
    — EU:n aivan kärk­i­ta­soa ole­vat tuottajahinnat
    — maat­alous on Suomen suurin saas­tut­ta­ja (nau­takar­ja, vesistöt)
    — maa­jus­sit ovat Suomen kova­palkkaisin joukko
    — jot­ka pää­sevät eläk­keelle jopa vain 56-vuotiaina
    — hakkaa­maan niitä keskimäärin 56 hehtaarin metsiään
    — joista ovat vetäneet läh­es maail­man korkein­ta kan­to­hin­taa ja siis hää­tivät met­sä­te­ol­lisu­u­den Suomesta
    — ja lopuk­si syytävät haukut silmillemme ja syyt­tävät antikepu­laisu­ud­es­ta pelkkien fak­to­jen pal­jas­tamis­es­ta. No, onhan se antikepu­laisu­ut­ta, loogis­es­tikin: fak­to­jen peit­te­ly ja vääris­te­ly kun on kepulaisuutta.

  47. Vil­jati­las­toa:

    http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/Viljojen_hintoja_EU-maissa_200953_20100111_105341.pdf

    Tilas­to osoit­taa, että Suomes­sa tuot­ta­jhin­nat ovat muu­ta Län­si-Euroop­paa alem­pana. Ruuan hin­nan on myön­net­ty ole­van korkea kau­pan ja teol­lisu­u­den kat­tei­den sekä korkeam­man alvin vuoksi.

    Mui­hin ammat­tei­hin ver­rat­ta­va maat­alouden tun­tian­sio oli v. 2007 (huip­pu­vu­osi) 4,8 euroa. Teol­lisu­ustyön­tek­i­jöi­den keskian­siao on 12 euroa. Siinä se myytti.

    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/ministerio/5xO3WPBeF/MMM_valtion_tilinpaatoskertomus_2007.pdf

    Met­sä­te­ol­lisu­u­den hävit­tivät Suomes­ta Aho­sen lakot. Työn­tek­i­jöi­den palkat ovat lääkärei­den luokkaa ja teol­lisu­us onkin siirtänyt tehtaansa halvem­pi­in mai­hin. Kan­to­hin­nat ovat Suomes­sa korkeampia kuin kehit­tymät­tömis­sä mais­sa, mm. Venäjä, jois­sa ei ole suo­ma­laisia vas­taavia laki­in perus­tu­via met­sän­hoito- ja sertifiointivelvoitteita. 

    Ykisty­is­met­sän­o­mis­ta­jista on jo yli puo­let kaupunki­laisia , joten siinä meni sekin myytti.

    Kat­so edes sivu 31:

    http://www.mm.helsinki.fi/mmtal/mae/opiskelu/docs/MPOL1_2008_CAP-Suomi_kalvopohjat.pdf

    Suomen suurim­mat saas­tut­ta­ja löy­tyvät täältä:

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ilmastonmuutos/article345404.ece

    Suomen ympäristöpoli­ti­ik­ka on muu­takin kuin maat­alouden syyllistämistä:

    http://www.oecd.org/dataoecd/41/39/44305513.pdf

  48. “Vil­jati­las­toa:”

    Muut tilas­tot uno­h­tu­i­v­at, kuin­ka olla taas. Vil­jati­las­toa käytät, mut­ta et mainitse, että Suomes­sa vil­ja on heikosti myl­lykelpoista (30–50%) ja siis laadul­taan huonom­paa kuin muual­la. Ja silti siitä on mak­set­tu EU:n huippuhintoja.

    Met­säti­las­toasi en nyt ehtinyt luke­maan — palaan siihen — mut­ta vil­jeli­jät ovat suurin omis­ta­jaryh­mä. Muut ovat usein niitä entisiä vil­jeli­jöitä, jot­ka asu­vat taa­jamis­sa — van­hus­ten­talois­sa jne. — ja las­ke­taan jussien paris­sa tarkoi­tushakuis­es­ti “kaupunki­laisik­si”.

    Maid­on­tuotan­to ja val­umat tuot­ta­vat eniten sekä vesistö- että kasvi­huonepäästöistä. Sinä esit­telit pistekuormia.

    “Met­sä­te­ol­lisu­u­den hävit­tivät Suomes­ta Aho­sen lakot.”

    Joo kun ei: Palkkaku­lut ovat kan­to­hin­taa vähämerk­i­tyk­sisem­pi erä pape­ria valmis­tet­taes­sa. Läh­es maail­man korkein kan­to­hin­ta teki selvää met­sä­te­ol­lisu­ud­es­ta. Sietäisi joidenkin hävetä. 

    Tuo 4,8 € perus­tuu pääosin väärälle tun­tikir­jan­pidolle (lai­tan linkin, odota­han kalpeana) ja todis­te­tusti sillekin, että tukien pääomit­tumisen seu­rauk­se­na kohon­nut pel­lon hin­ta on laitet­tu MTT:n laskelmis­sa syömään tuntipalkkaa.

  49. Tässä väärästä tun­tikir­jan­pidos­ta lupaa­mani mukaan. Oikein “viral­listi­eto” peräti:

    “Maat­alouden viralli­nen kan­nat­tavu­usseu­ran­ta antaa toimin­nan tulok­sista ilmeis­es­ti turhankin pes­simistisen kuvan. Seu­ran­tatilo­jen työ­tun­nit ja oman pääo­man määrä on arvioitu yläkanttiin.

    (…)

    Tarkas­tushavain­to­jen mukaan kan­nat­tavu­us­lasken­nan lähtöti­etoi­hin sisäl­tyy huo­mat­tavaa arvionvaraisuutta. 

    Tämä kos­kee eri­tyis­es­ti vil­jeli­jöi­den kir­jaamia työtunteja. 

    Myös lasken­nas­sa käyte­tyn tun­tipalkan määrit­te­lyyn liit­tyy ongelmia.

    Maatilo­jen oman pääo­man määrään liit­tyvät lasken­takäytän­nöt eivät ole Yri­tys­tutkimus­neu­vot­telukun­nan suosi­tusten mukaisia. Seu­ran­nas­sa ole­vien tilo­jen omaan pääo­maan on las­ket­tu myös vil­jeli­jöi­den saa­mat investoin­ti­avus­tuk­set. Tämä tarkoit­taa sitä, että oman pääo­man tuot­toa on lasken­nas­sa vaa­dit­tu myös avus­tus­ra­hal­la han­ki­tu­ille pääomahyödykkeille. 

    Esimerkik­si ohjekus­tan­nusten mukaises­ta uud­es­ta nave­tas­ta val­tio mak­saa noin puolet.

    Kan­nat­tavu­us­lasken­nas­sa käyte­tyt poisto­pros­en­tit ovat kaut­ta lin­jan suurem­pia kuin esimerkik­si vil­jeli­jöi­den neu­von­ta­jär­jestö­jen käyt­tämät pois­tot. Myös tämä lasken­tao­le­tus vähen­tää vil­jeli­jäper­heen palkak­si jäävää lasken­nal­lista maataloustuloa.”

    Jne.

    Lähde: Val­tion­talouden tarkastusvirasto

    http://www.vtv.fi/ajankohtaista/tiedotearkisto/2009/maatilojen_todellinen_kannattavuus_ei_selvia_nykyisilla_laskentakaytannoilla.html

    Raport­ti kokonaisuudessaan:

    http://www.vtv.fi/files/1922/1992009_Maatalouden_kannattavuuden_laskenta_netti_1_.pdf

    Tässä met­sien omistussuhteista: 

    Akti­iv­i­ti­lat 3,01 miljoon­aa ha
    Pas­si­iv­i­ti­la 1,89
    Met­säti­la 4,15

    http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=140_mmtal_tau_114_fi&ti=Mets%E4talous%3A+Tulot+ja+menot+maakunnittain%2C+sek%E4+omistajan+maatalousyritt%E4misen++mukaan++vuonna+2006&path=../Database/StatFin/maa/mmtal/&lang=3&multilang=fi

    Kak­si ensim­mäistä omis­ta­vat yli puo­let met­sistä. Maa­jus­sit asunevat maal­la — myös pas­si­iv­i­ti­lal­liset. Met­säti­lal­lisetkin ovat useim­min maalaisia, vaik­ka juuri heis­sä on kaupunki­laisia eniten.

  50. Ilpo Per­naa:
    “Oletko joskus jonkun dopingista kiin­ni jääneen näh­nyt tun­nus­ta­van. ” En ymmär­rä miten tämä on mah­dol­lista” on yleisin kom­ment­ti ulko­mail­la ja Suomessa.”

    Suurin osa ihmi­sistä ei muista ketään joka olisi tun­nus­tanut dopin­gia- sik­si että dopin­gin tun­nus­t­a­mi­nen on yhden pal­stan uuti­nen jon­ka jäl­keen hom­mas­sa ei ole oikein mitään medi­aa kiin­nos­tavaa. Mut­ta jos tun­nus­tamisen sijaan lähde­tään tälle talon­mies piikit­ti- söin banaanin kuori­neen- lin­jalle niin jut­tua riit­tää, ihan vaan sik­si että julkisen ihmisen type­r­yys ja/tai vale­htelem­i­nen on liian herkullista mate­ri­aalia pois jätet­täväk­si. Ja parhaim­mil­laan se siir­tyy Vain­ion tavoin kansakun­nan yhteiseen muistiin. 

    Met­sä­te­ol­lisu­den Suomes­ta lie­nee hävit­tänyt val­tion ja met­sä­fir­mo­jen vah­va yhteise­lo, jon­ka ansios­ta kenekään ei tarvin­nut vaivau­tua mihinkään tuoteke­hit­te­lyyn tai muuhunkaan joutavaan, val­tio pain­oi markkaa alas niin paljon että vien­ti veti vaik­ka mikä olisi. Paperiukko­jen palkat pystyi per­imäti­eto­jen mukaan tuplaa­maan tai puolit­ta­man ilman että sil­lä olisi ollut mitään vaiku­tut­sta paperin maail­man­markki­nati­lanteeseen, joka valkeni suo­ma­laisille ihan liian myöhään. 

    Sitä en käsitä miten tämä tai maat­alous­poli­ti­ik­ka liit­tyy nyt tähän dop­ingjut­tuun, mut­ta olkoon.

  51. Tuo­mas S:“Sitä en käsitä miten tämä tai maat­alous­poli­ti­ik­ka liit­tyy nyt tähän dop­ingjut­tuun, mut­ta olkoon.”

    Se liit­tyy joidenkin kaupunki­lais­ten kepukau­naisu­u­teen. Hiih­toli­itossa oli luot­ta­musjo­hdon puolel­la keskusta­laisia ja näi­nollen dop­ing on kepupoli­ti­ikan syytä.

    Nyt hiih­toli­iton luot­ta­musjo­h­dos­sa on kokoomus­taus­tainen J. Holk­eri ja kokoomuk­sen Mar­jo Matikainen-Kall­strömiä tutk­i­taan hiih­don dop­ing­tutkimusten yhteydessä.

    Tyyp­il­listä etelän mätäme­tialle on , ettei näistä ole vedet­ty yhteyk­siä kokkarei­hin eikä Matikaista ole tuomit­tu etukä­teen. Eikä pidäkään, mut­ta Keskus­tan ollessa kyseessä näin tehdään.

    Mtesä­te­ol­lisu­u­den kohdal­la olen samaa mieltä, heitin provon takaisin kun kepukau­naatikko koplasi met­sä­te­ol­lisu­u­den vaikeuk­si­in kantohinnat.Muistaako kukaan enää met­säy­htiöi­den hintakartellit ?

  52. Kepukau­naatikolle: vale, emä­vale ja tilasto:

    http://www.mtk.fi/mtk/julkaisut/esitteet_ja_oppaat/metsa/fi_FI/perhemetsissa_on_tulevaisuus/_files/76931462379408345/default/perhemetsat.pdf

    Til­a­muo­to­jen perus­teel­la luokitel­tu met­sän­o­mis­t­a­mi­nen ei ker­ro kuin tarkoi­tushakuisen totu­u­den. Linkissäni ker­ro­taan maanvil­jeli­jöi­den ja palka­nsaa­jien omis­ta­van met­siä pros­en­tu­aalis­es­ti saman ver­ran. Ja suun­ta tule­vaisu­udessa on siihen, että kaupunki­laiset palka­nsaa­jat omis­ta­vat suurem­man osan yksi­ty­is­met­sistä. Rikkaat kaupunki­laiset palka­nsaa­jat eivät tarvitse lisä­tu­lo­ja. Myyn­tiä kyl­lä tulee lisäämään se, että havaitaan met­sän­o­mis­tamisen tuo­van jatku­via kulu­ja ja hoitovelvotteita.

    “Seu­ran­tatilo­jen työ­tun­nit ja oman pääo­man määrä on arvioitu yläkanttiin. ”

    Mihin tuo päätelmä perus­tuu, näyt­tää ole­van Val­tion­talouden tarkas­tusvi­ras­ton virkamiehen mutu. Muutenkin “viras­to” tekee päätelmiään, sil­lä tasol­la , että laskel­mat maat­alouden kan­nat­tavu­us­laskel­mat eivät perus­tu suosi­tuk­si­in. Siis viral­lisia lainko­htia on nou­datet­tu , suosi­tuk­sia voidaan pain­ot­taa kunkin elinkeinon eri­ty­is­lu­on­teen mukaan.

    Jopa kepukau­naatikko lait­toi lain­aus­merk­it “viral­listi­eto” ‑sanaan. Se ker­too tulkin­nan arvio­varaisu­ud­es­ta kaiken. Maat­alouden neljän euron tun­tipalka­s­ta palka­nsaa­jan 12 :een euroon on vielä matkaa, vaik­ka “viral­listiedon” tulk­in­ta las­ket­taisi­in mukaan täysimääräisenä.

    MTK:lla on vielä sarkaa kyn­net­tävänä, jot­ta maat­aloud­es­ta saataisi­in oikeaa tietoa ja sitä kaut­ta asen­net­ta koti­maiselle kulut­ta­jalle. Täysin väärin on sel­l­ainen uuti­soin­ti, että Suomen maat­alous aiheut­taa sitä ja sitä ongel­maa. Se on suo­ma­lainen ruuan tuotan­to ja kulu­tus aiheut­taa sitä ja sitä ongelmaa. 

    Me tuot­ta­jat tuo­tamme tasan tarkkaan , valvo­tusti ja sank­tioidusti sil­lä tavalle kun halu­taan , sääde­tään laeil­la ja mak­se­taan. Kun halu­taan parem­pia ruuan tuotan­toon liit­tyviä lisä­palvelui­ta, niin ne pitää yksilöidä ja hinnoitella.

    Ei voi edel­lyt­tää län­si­maista tasoa kehi­tys­maid­en kustannustasolla. 

    Markki­nal­ib­er­al­istin ratkaisu: tuo­daan kaik­ki ruo­ka halvim­man tar­jouk­sen perus­teel­la. Ratkaisu on kuin alak­oul­u­laisen logi­ikalla ja tiedoil­la tehty.

  53. Jätit sit­ten kom­men­toimat­ta nuo ikävät jutut, kuten väärän tun­tikir­jan­pidon ja myös sen avul­la vääris­tel­lyn kannattavuuden. 

    “Met­sä­te­ol­lisu­den Suomes­ta lie­nee hävit­tänyt val­tion ja met­sä­fir­mo­jen vah­va yhteiselo,”

    Jahas. Vai halu­at nyt puhua tuoteke­hit­telystä, johon tarvit­ta­vat rahat oli­si­vat jääneet saa­mat­ta paper­im­iehen vuoksi? 

    Puhutaan­pa sit­ten sit­ten siitä T&K‑investointeihin annetus­ta rahas­ta ja ver­tail­laan maa­jussien saami­in avustuksiin:

    - Sitran tase 687 miljoon­aa euroa.

    - Maa­jussien investoin­ti­ra­has­ton Mak­er­an tase 756 miljoon­aa euroa ja lik­vid­it varat 331 miljoon­aa. Mak­er­an var­al­lisu­us on peräisin veron­mak­sa­jan pus­sista, 15–115 mijoon­aa joka vuosi.

    - Sitran sijoituk­set yri­tyk­si­in (kumu­lati­iviset) vain 94 miljoonaa

    - Mak­er­an avus­tuk­set — ilmainen raha — maa­jus­seille YHDELTÄ vuodelta 172 miljoonaa

    - Mak­er­an val­tion­lainakan­ta maa­jus­seille 403 miljoonaa

    - Fin­ver­an lainakan­ta oikeille yri­tyk­sille 1382 miljoonaa 

    - Teol­lisu­us­si­joituk­sen rahas­tosi­joituk­set oikeille yri­tyk­sille 15 vuodelta 545,2 miljoon­aa (vrt. Mak­er­an 403 miljoon­aa muka-yrit­täjille eli maajusseille)

    - Tekesin lainat oikeille yri­tyk­sille vuon­na 2008 yhteen­sä 85 miljoon­aa. Avus­tuk­set 208 miljoonaa. 

    - Vrt. Mak­er­an 172 miljoon­aa sille bkt-osu­udeltaan 0,5 %:n alalle, joka ei koskaan kas­va ja kykene innovoimaan mitään uutta.

    Huo­maatko: maamies saa lät­tien rak­en­telu­un varsin saman ver­ran avus­tuk­sia kuin lop­ut 99,5% muista fir­moista Nokia ja paperi­te­ol­lisu­us ym. ym. mukaan luettuina. 

    Sin­ua lainat­en: Met­sä­te­ol­lisu­den Suomes­ta lie­nee hävit­tänyt val­tion ja maa­jussien vah­va yhteise­lo. Ja tietenkin maail­man kärk­ilu­ok­ka ole­va kan­to­hin­ta enim­mäk­seen maat­alous­pi­irien omis­tuk­ses­sa ole­vista metsistä.

    Lisään vielä sen, että vaik­ka osa met­sistä on muiden kuin maa­jussien käsis­sä, (yli)hinnoittelu pysyi kepu-MTK:n hanskassa.

    Kas kun kaupunkiserkku halusi myy­dä met­sään­sä, se tapah­tui usein Met­sän­hoitoy­hdis­tys­ten avul­la. Ja kas:

    “Kil­pailu­vi­ras­ton tutk­i­jat ovat tehneet rat­sioi­ta met­sän­hoitoy­hdis­tyk­si­in ja met­sän­o­mis­ta­jien liit­to­jen osakku­usyri­tyk­si­in. Vira­nomainen etsii todis­tei­ta, joiden mukaan jär­jestöt oli­si­vat vääristäneet raaka­pu­un markkinoita.”

    http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kilpailuvirasto+hy%C3%B6kk%C3%A4si+mets%C3%A4nhoitoyhdistyksiin/1135249768309

    Mielel­läni myös selvit­täisin mil­laista hin­tapoli­ti­ikkaa Met­sähal­li­tus on nyt pitänyt met­sistään. Val­ti­ol­la on niistä 35 %. Epäilen, että MH ei ole saanut kepuhal­li­tuk­sen aikana hin­noitel­la puu­taan sil­lä taval­la, että se hait­taisi sen keskimääräisen yli 50 ha met­sää omis­ta­van maa­jussin tulonmuodostusta.

  54. “Jahas. Vai halu­at nyt puhua tuoteke­hit­telystä, johon tarvit­ta­vat rahat oli­si­vat jääneet saa­mat­ta paper­im­iehen vuoksi? ”

    ??? Mitä ihmettä? En kai minä sanonut mitään siitä mis­tä ne rahat oli­si­vat tulleet tai mihin menneet. 

    Suosit­te­len nyt ihan kaikille että lukekaa tek­stit mitä lainaat­te, ymmärtäkää ne, ja juokaa vaik­ka kup­pi kahvia ennenkuin postaat­te. Ihan jokainen. Net­tikeskustelu vaipuu hel­posti mie­lenki­in­not­tomak­si taus­tako­hi­naksi jos tavoit­teena on vain olla mui­ta enem­män oikeassa.

  55. Luul­lun ymmärtämi­nen :“Mihin tuo päätelmä perus­tuu, näyt­tää ole­van Val­tion­talouden tarkas­tusvi­ras­ton virkamiehen mutu.” siinä kom­ment­ti, jon­ka tuol­lainen heit­to ansaitsee.

    Kepukau­naatikon perusvirhe on siinä, että hän luulee ruuan tuotan­non ole­van voit­to­ja mak­si­moimaan pyrkivä bisnes. Hän ver­taa elol­lisen luon­non vil­je­lyä mekaanis­ten konei­den valmis­tamiseen. Jos kaik­ki vil­je­ly tehtäisi­in voitot mak­si­moiden , niin jäl­ki olisi hirmuinen.

    Maanvil­jeli­jöi­den tulota­soa hän pitää Suomen korkeim­pana ja liit­tää toden­nuk­sek­si tilas­ton : yrit­täjien ja maat­alousyrit­täjien tulot.

    Mukana ovat siis pk-yri­tyk­sien tulot yrit­täjälleen. Onko­han siel­lä Björn Wahlroosin tulot. Hän jou­tui lähtemään Halikon kar­tanon heikon tuloskun­non vuok­si Sam­po- kon­sernin johta­jak­si. Tai Her­lin, jon­ka kar­ja on niin vähä­tuot­toinen, että pitää omis­taa hissiy­htiö henken­sä pitimik­si. Ja monia mui­ta vastaavia.

    Mak­era- , Sitra- ja Finnver­akytkyt pelkästään maat­alouteen ovat salali­it­to­teo­ri­aa ja holokaus­tia parhaimmillaan.

  56. Antti Kepulainen:“Lisään vielä sen, että vaik­ka osa met­sistä on muiden kuin maa­jussien käsis­sä, (yli)hinnoittelu pysyi kepu-MTK:n hanskassa.”

    Puun hin­ta määräy­tyy val­lan muual­la, ja on Suomes­sa alhaisem­pi kuin Virossa ja Venäjäl­lä. Ruotsin myrsky­tuho­jen vaiku­tus näkyy vieläkin Ruotsin hinnoissa.

    http://www.riksdagen.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_228_2008_p.shtml

    Suo­ma­laisen puun hin­taa nos­taa moninker­tainen vero­tus. Sosi­aalidemokraatit himoit­se­vat met­sille vielä kiin­teistöveroa, mikä pitää kaikkien kaupunki­lais­met­sän­o­mis­ta­jien muis­taa seu­raavis­sa vaaleis­sa. Asiantun­ti­jat eivät puol­la met­sien kiinteistöveroa:

    http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/012_veroryhma/06_esitysaineisto/metsaverotus_Ollikainen_26112009_muistio.pdf

    Antti Kepulainen:“Vrt. Mak­er­an 172 miljoon­aa sille bkt-osu­udeltaan 0,5 %:n alalle, joka ei koskaan kas­va ja kykene innovoimaan mitään uutta.2

    Inno­vaa­tioista; EU- sälyt­tää Suomelle tietyn hiilid­iok­sid­i­taseeseen perus­tu­van velvoit­teen mak­saa hiiliv­eroa. Maan ja met­sän vil­je­ly on julk­ishyödyl­listä palve­lu­toim­intaa, johon sisäl­tyy hiilid­iok­sidin sidon­taa. Suo­ma­laiset kulut­ta­jat saa­vat mak­set­tavak­seen maa­jus­sukoille hiilen sidon­nas­ta . Ts. ruuan hin­taan sisäl­lytetään hiiliv­ero, vesien­suo­jelumak­su ja met­sien kasvu­un perus­tu­va hiil­i­tase­mak­su. Ja tämä koko raha ohjataan suo­raan tuot­ta­jalle ilman kau­pan ja teol­lisu­u­den välikäsiä. Ruuan hiil­i­mak­su voisi olla hin­nas­sa , vesien suo­jelumak­su korote­tus­sa jäteves­i­mak­sus­sa ja met­sien hiiliv­ero sopisi parhait­en kiin­teistövero­jen ja hoito­vastikkei­den yhteyteen. 

    Jopas nousisi alan tuot­tavu­us täl­lä innos­tut­taval­la innovoinnilla.

  57. “Maanvil­jeli­jöi­den tulota­soa hän pitää Suomen korkeim­pana ja liit­tää toden­nuk­sek­si tilas­ton : yrit­täjien ja maat­alousyrit­täjien tulot.”

    En minä “pidä” mitään vaan Tilas­tokeskus toteaa asian. Ks. link­ki edellä.

    “Mak­era- , Sitra- ja Finnver­akytkyt pelkästään maat­alouteen ovat salali­it­to­teo­ri­aa ja holokaus­tia parhaimmillaan.”

    Mis­täs löysit salali­it­to­teo­ri­aa? Ver­tailin vain eri tukimuo­to­ja ja toin esille, että 0,5 % bkt:sta tuot­tavaa maat­alout­ta tue­taan suurin piirtein saman ver­ran kuin sen lop­un 99,5 % tuot­tavia elinkeinon­alo­ja. Etkö näe asi­as­sa mitään epä­suh­taa. Muis­tamme vielä kol­men mil­jardin maat­aloustuet siihen päälle, vai mitä?

    “Kepukau­naatikon perusvirhe on siinä, että hän luulee ruuan tuotan­non ole­van voit­to­ja mak­si­moimaan pyrkivä bisnes. ”

    Olen huo­man­nut, että sen ohel­la myös vapaa-aika kiin­nos­taa vil­jeli­jöitä: maitotiloil­la, jot­ka ovat työläimpiä, työpäivät ovat yleis­es­ti noin viisi­tun­tisia. Siihen val­tion kus­tan­ta­mat lomat päälle. Hin­taa veron­mak­sa­jalle 200 miljoon­aa per vuosi. 6000 lomit­ta­jaa kun palkataan val­tion pus­sista tekemään tilo­jen töitä. 6000 lomit­ta­jaa ehtii aika use­ana päivänä jär­jestämään loman niille yhteen­sä noin 30000 isän­nälle ja emännälle. 

    Heetki­nen, tasku­laskin näyt­täisi, että noin päivä viikos­ta on vapaa­ta val­tion pus­sista. Mites se on oikeil­la yrit­täjil­lä, ker­rotko Per­naa, kuka mak­saa hei­dän sijaisen­sa, valtioko?

    Vil­jeli­jä saa lomaa myös tällaiseen:

    “Tuot­ta­ja­jär­jestön (MTK/SLC) maakun­nal­liseen, val­takun­nal­liseen tai kan­sain­väliseen luot­ta­muselin­ten kok­ouk­seen tai Maito­val­tu­uskun­nan kok­ouk­seen osal­lis­tu­miseen voi saa­da sijais­a­pua enin­tään kok­ouk­sen ja siihen liit­tyvien matko­jen ajaksi.”

    http://www.mela.fi/Lomitus/Kenelle/Sijaisapuperusteet

  58. “Maanvil­jeli­jöi­den tulota­soa hän pitää Suomen korkeim­pana ja liit­tää toden­nuk­sek­si tilas­ton : yrit­täjien ja maat­alousyrit­täjien tulot.”

    Tarken­nan vielä: tilas­tossa on siis maat­alousyrit­täjien tulot. Ei kuten annat ymmärtää, yhteen­las­ket­tuna tai muuten koplat­tuna — keskusta­laise­na ymmär­rät ter­min — yrit­täjien ja maat­alousyrit­täjien tulot.

  59. Antti Kepu­laisen kir­joituk­set ovat sen luokan pro­pa­gan­daa, jot­ka on pakko luokitel­la trol­lauk­sen tasolle.

    Maitoti­lan 5‑tuntiset työpäivät, menepä sanomaan tuo jollekin kar­jati­lan pitäjälle face to face. Ja ker­ro min­ulle kom­men­tit sen jäl­keen, no pil­liruokin­nan päätyttyä.

    Tilas­tossa on maat­alousyrit­täjien tulot , mis­sä menot ?

    Luot­ta­mus­toimen kok­ouk­si­in saa val­tion sijais­a­pua. Menevätkö fir­masi luot­ta­mus­miehet omil­la kus­tan­nuk­sil­laan SAK:n val­tu­us­to­jen kok­ouk­si­in ja luot­ta­mus­miesk­oulu­tuk­si­in Kiljavalle ?

    Nämä ja muut lomakus­tan­nuk­set voidaan muis­sa vir­moissa lisätä myytävän tuot­teen hin­taan, se ei käy maat­aloudessa. Mik­si ? Älä tar­joa tähän vapaan markki­na­t­alouden kilpailua.

    Moitit maat­alouden ole­van heikko­tuot­toista. Olisitko tyy­tyväi­nen maat­alouden pörssiy­htiöistä, jot­ka jakaisi­vat johta­jilleen muhkei­ta bonuksia ? 

    Mitä san­ot kuvaa­mas­tani uud­es­ta inno­vaa­tios­ta, joka on vas­ta kehit­teil­lä, mut­ta tulee aikanaan jos­sakin muo­dos­sa ? Nos­taako se ruuan hin­taa hyväksyt­täväl­lä tavalla,ja lisääkö brut­tokansan­tuotet­ta, jol­la me suo­ma­laiset rikastumme?

    Onhan sin­unkin ruuan hin­nas­sa jo ylikansalli­nen hin­nan­lisä. Olemme EU:n net­tomak­sa­ja ja sin­un , tärinää äänessä, VEROEUROILLASI suo­jel­laan englan­ti­laisia kuov­in­pe­siä, lohko­jen reunoil­la ole­via piikkipen­sai­ta ja kivi­aito­ja kuningasper­heen tuhan­sil­la hehtaareil­la. Ja vielä suurem­mal­la hehtaar­ituel­la kuin suo­ma­laisia peltoja.

    Suo­ma­laisen per­heen kulu­tus­menoista 12 pros­ent­tia menee ruokaan. Jos rahasi ovat tiukalla, niin säästämisen kohtei­ta löy­tyy muista kohteista helpom­min. Vai­h­taisiko pur­jeve­neen vain kym­men­metriseen, kävisikö Thaimaas­sa vain ker­ran vuodessa ja möisikö sieltä sen osak­keen poies ? Jos viikon­lop­puna shop­pail­isi vain per­jan­taina ja lauan­taina, kulut­taisiko viinaa vai 7 litraa (abs. alko­ho­lia) vuodessa, nykyisen yli 10 litraa? Sekin muuten mukana tuoss­sa 12 prosentissa.

    Lapis­sa vir­man kelomökil­lä käyn­te­jä ei tarvitse vähen­tää, kos­ka siel­lä pidet­tävä viikkopalaveri ker­too verot­ta­jalle , että kyseessä on raskas työ­mat­ka. Ainakin reis­sun jälkeinen väsymys on niin syvä, että se muis­tut­taa ere­hdyt­tävästi kanuunaa. 

    Kuvailin tuos­sa pin­taraaa­paisul­la palkan­naut­ti­jan raskas­ta , kieltäy­tymis­ten ryy­dit­tämää raadan­taa maa­jussien hyväksi.

  60. Maitoti­lan 5‑tuntiset työpäivät, menepä sanomaan tuo jollekin kar­jati­lan pitäjälle face to face. Ja ker­ro min­ulle kom­men­tit sen jäl­keen, no pil­liruokin­nan päätyttyä.

    eli myös maitoti­lal­liset tekevät pitkää päivää?

    Nämä ja muut lomakus­tan­nuk­set voidaan muis­sa vir­moissa lisätä myytävän tuot­teen hin­taan, se ei käy maat­aloudessa. Mik­si ? Älä tar­joa tähän vapaan markki­na­t­alouden kilpailua. 

    Tulisiko tuot­teen hin­nas­ta niin korkea, että se ei enää menisi kaupaksi?

    Jos korkeal­la hin­nal­la ei saa­da edes maanvil­jeli­jöille hyvää elin tasoa, niin mitä järkeä on koko hom­maa on tehdä suomessa?

  61. Pohd­in­taa… Mikä kum­ma teitä kaupunki­laisia vaivaa ? Te olette syyl­listämässä maat­alout­ta tietämät­tä alas­ta juurikaan yhtään mitään.

    Kom­men­toidaan hyvinkin kärkkäästi vääri­in tietoi­hin ja mutu­un perustuen. Sit­ten kun ote­taan avuk­si tilas­tot, niin niistä haetaan tarkoituk­sen­mukaises­ti negati­iviset luvut . Ei esitetä kokon­aisu­ut­ta , vain mus­ta-valkoinen ns. totuus.

    Kaik­ki maalaisu­us miel­letään taan­tu­muk­sek­si ja kaupunki­laisu­u­den ilmiöt edis­tyk­sek­si. Keskusta­laisu­us on van­hoil­lista ja demar­ius, kokkar­ius , vihreys ja vasem­mis­tous on edis­tyk­sel­lisyyt­tä. Näi­den puolue­su­un­tien sisäl­lä, varsinkaan Keskus­tas­sa, ei ole eri­laisia pain­o­tuk­sia. Tai jos on, ne kuvataan puolueen hajaan­nuk­sek­si, muis­sa virk­istäväk­si keskusteluk­si ja vapaudek­si esit­tää eri­laisia kantoja.

    Maanvil­je­ly koetaan luon­non riis­tok­si, mut­ta silti ruo­ka ei saisi mak­saa juuri mitään. Se on aina muual­la halvem­paa ja tuetonta. 

    Olisit­teko te kovin otet­tu­ja , jos me maalaiset alka­isimme arvostel­la tei­dän työn­tekoanne. Emme pitäisi sitä minkään arvoise­na ja pelkkänä tuh­lauk­se­na. Mik­si tehot­tomas­ta pape­rien siirtelystä pinkas­ta toiseen pitää mak­saa palkkaa ? Voisimme arvot­taa rehellisek­si työk­si vain ruumi­il­lisen työn , ja alkaa ajaa sen laa­tu­ista pro­pa­gan­daa lap­sillemme joka tuutista.

    Tiedän eräässä koulu­tus­palaveris­sa ryh­mämi­eti­tyn mitä ter­mi VOIMAANTUMINEN voisi merk­itä työy­hteisössä. Sitä mietit­ti­in neljä tun­tia, ja arvat­tavasti kon­sult­ti laskut­ti siitä muka­van tien­estin. Vas­taavia esimerkke­jä on pil­vin pimein. 

    Joku esit­ti tääl­lä, että Suomen kaupungis­tu­mi­nen on vielä alkutek­i­jöis­sään. Pitäisi päästä samalle tasolle kuin Euroopas­sa. Hän kyl­lä tarkoit­ti sitä, että olisi hyvä, että ei olisi lainkaan maalaisia kaupunki­lais­ten elätettävänä.

    Itse näen asian samoin, mut­ta sil­lä ero­tuk­sel­la, että kaupungis­tu­mi­nen lisää ihmisen suvait­se­vait­se­vaisu­ut­ta ja sivistys­tä. Etelä- ja Kes­ki-Euroopas­sa koko kansa on oman maat­alouden puoles­ta puhu­ja. Maaseu­tu nähdään rikkaut­e­na ja oma tuotan­to on ylpey­den kohde , jota suosi­taan ulko­maisen sijas­ta. Maat­alout­ta tue­taan yhtä run­saasti kuin Suomes­sakin, mut­ta se koetaan oikeutena eikä rasitteena.

    Laa­jasti talouselämää ymmärtävät ovat sisäistäneet oman tuotan­non suurem­mat ker­ran­nais­vaiku­tuk­set tuon­nin sijas­ta. He ovat myös näh­neet kaupunkien ahtau­tu­misen hai­tat ja maa­han­muut­ta­jien tuo­man lisän. 

    Me emme ole vielä oppi­neet suvait­se­maan toisi­amme. Elämme henkises­ti vieläkin Vol­gan mutkilla.

  62. Ilpo Per­naa kir­joit­ti 16.2.2010 kel­lo 17:23

    “Kom­men­toidaan hyvinkin kärkkäästi vääri­in tietoi­hin ja mutu­un perustuen. Sit­ten kun ote­taan avuk­si tilas­tot, niin niistä haetaan tarkoituk­sen­mukaises­ti negati­iviset luvut . Ei esitetä kokon­aisu­ut­ta , vain mus­ta-valkoinen ns. totuus.”

    “Laa­jasti talouselämää ymmärtävät ovat sisäistäneet oman tuotan­non suurem­mat ker­ran­nais­vaiku­tuk­set tuon­nin sijas­ta. He ovat myös näh­neet kaupunkien ahtau­tu­misen hai­tat ja maa­han­muut­ta­jien tuo­man lisän.”

    Mites kun noi­ta kir­joituk­si­asi peilaat tuossa
    http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
    esitet­ty­i­hin tietoi­hin ja tilas­toi­hin niin onko mielestäsi har­joitet­tu poli­ti­ti­ik­ka oikean suun­taista ja järkevää?

    Ja mitäpä olet mieltä tästä kirjoituksesta:
    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/02/fi_FI/lisarahalla_hyvinvointia_etelan_maitotiloille/

    Min­un mielestäni voidaan hyväl­lä syyl­lä kysyä har­joite­tun poli­ti­ikan järkevyy­den perään? Vielä kun laite­taan kar­talle tukialuer­a­ja ja vaikka­pa eduskun­tavaalien ja kun­nal­is­vaalien kan­na­tus­pros­ent­tikart­ta niin miltä tilanne sin­un mielestäsi näyttää?

Vastaa käyttäjälle Ilpo Pernaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.