Katajanokan pysäköintiluola

31 vastausta artikkeliin “Katajanokan pysäköintiluola”

1. En ihan ymmär­rä Osmon logi­ikkaa, mut­ta jos sinne mah­tuu yli 500 auton luo­la, niin olisi suo­tavaa tehdä mah­dol­lisim­man paljon edullisia osake­paikko­ja. Sil­loin saadaan auto­ja pois kaduil­ta ja tilaa ihmisille. Saat­taisi olla jopa mah­dol­lista vähen­tää kadunvarsipaikkoja.

   Tuon toisen kap­paleen voi muuten kään­tää toisinkin päin: “Vaik­ka autok­iel­teinen vähem­mistö on pieni ja äänekäs…” 😉 Saman­laisia keskustelu­ja käy­dään tule­vaisu­udessa mon­es­sa uudessakin kaupungi­nosas­sa. Auo­tal­li­paikko­ja kaavoite­taan kokoa­jan liian vähän. MInus­ta autot on syytä saa­da pois kaduilta.

   Vastaa

   1. Autok­iel­teinen joukko ei Helsin­gin kan­takaupungis­sa, Kata­janokas­ta puhu­mat­takaan, ole kyl­lä vähem­mistönä. Auto­myön­teiset asu­vat kaupun­gin ulkop­uolel­la. Yritin kyl­lä esit­tää samaa, pure­taan asukaspysäköin­tipaikko­ja tähän luolaan.

      Vastaa

2. Pis­tetään vähän pro­pel­li pyörimään:

   Luolan päästä on 300 metriä Mer­it­ullinto­rille Pohjois­ran­taan. Sitä voisi myös var­maan vähän siirtää lännemmäksi.

   Eli voisi tehdä niin että sisää­na­jo on Pohjois­ran­nas­ta. Samaa tun­nelia voisi ehkä myös käyt­tää Kata­janokan lau­toil­ta tule­vat autot. Kata­janokkalaiset on tyy­tyväisiä kun liiken­net­tä siir­tyy maan alla ja kiin­teistöy­htiöt saa parkkipaikkansa.

   Metrova­raus on tiel­lä, joko sitä siir­retään tai kaupun­ki sitoutuu rak­en­ta­maan uuden sisää­na­jon jos varaus ote­taan käyt­töön. Mikä on hyvin epätodennäköistä.

   Jatkoke­hi­tyk­senä Pohjois­ran­ta — Kata­janok­ka tun­nelista haara Kaup­pa­torin ali Eteläran­taan ja Etelä-Esplanadil­la. Tar­joaa eris­tet­tynä väylänö käytän­nössä ihan saman väl­i­tyskyvyn kuin Pohjois-Espa kak­sikaistaise­nakin, joten Pohjois-Espas­ta ja Kaup­pa­torista voi tehdä autot­toman alueen. Samal­la ratikkali­ikenne nopeutuu.

   Kukkka­puskat ja suun­nit­telu­palkkio­ta varten yhteystiedot pyydettäessä.

   Vastaa

3. OS: “Kata­janokalla ei tästä pide­tä, kos­ka 500 autopaikkaa tuo­vat hirveästi lisää liiken­net­tä ja louhin­ta pilaa koko saaren parik­si vuodek­si ja vau­ri­oit­taa van­ho­ja taloja.”

   Olisiko­han syynä liiken­teelle nyt kuitenkin se että pääkont­to­rilli­nen työ­paikko­ja on jäänyt liiken­teel­lis­es­ti aivan väärään paikkaan kuten myös näyt­te­lyti­la jos­sa on jär­jestetään ajan­vi­etet­tä juurikin yhteiskun­nan kaik­ista nuiv­im­min joukkoli­iken­teeseen suh­tau­tuville segmenteille.

   Tätä on toimis­toalueen ja asuinalueen yhdis­tämi­nen käytän­nössä. Teo­ri­as­sa hyvä ja ratio­naa­li­nen idea, mut­ta käytän­nössä vain jos­sain muual­la kuin omil­la kot­in­urkil­la. Juuri tuol­laiset Keskon pääkont­torin ja Van­han Sata­man tyyp­piset toimin­not kuu­luisi­vat eril­liselle toimis­toalueelle Pasi­lan rat­api­han päälle.

   Vastaa

4. Tuskin pysäköin­tilu­olan tekem­i­nen enää paljon lisää vau­ri­oi­ta aiheut­taa, kun hätäkeskuk­selle aiot­tu luo­la jo tehti­in. (Itse asi­as­sa on huvit­tavaa, että tiedo­tusvä­lineistä saadun mieliku­van mukaan pysäköin­tilu­o­la-han­ke pan­ti­in vireille ensin ja tor­pat­ti­in asukas­ten vas­tus­tuk­seen; sit­ten tämä toinen luo­la vaan tehtiin;) )

   Ehdo­tus asuka­s­paikko­jen tekemis­es­tä luo­laan ja pois­tamis­es­ta katu­jen var­sil­ta on eri­no­mainen. Voisiko­han kaupun­ki antaa luo­laa puuhaav­ille kiin­teistöke­hit­täjille ehdon luovut­taa puo­let raken­ne­tu­ista paikoista kaupun­gin käyt­töön? Raken­nu­soikeu­den hin­nan voisi sil­loin laskea aika alas. 

   Muual­la Helsingis­sä oltaisi­in kyl­lä sen jäl­keen ehkä hie­man kateellisia.

   Vastaa

5. Mielestäni kadun­var­si­paikko­jen vähen­tämi­nen ei ole hyvä idea kaupunkiku­van kannal­ta. Mon­en­malliset ja ‑väriset autot monipuolis­ta­vat katunäkymää kan­takaupungille tyyp­il­lisen monipuolisen raken­nuskan­nan, näyteikkunoiden ja liike­merkkien lisäksi.

   Vastaa

6. Turun telakalla on tilausten puute ja kova hätä saa­da töitä parin vuo­den lup­poa­jak­si. Se voisi suun­nitel­la ja rak­en­taa Helsingille kel­lu­vat parkkipaikat. 

   Olen näh­nyt kel­lu­via parkkipaikko­ja ja olen aina ihme­tel­lyt, mik­si Helsingis­sä raken­netaan aina vain parkkiluolia.

   Kus­tan­nuk­set ovat mur­to-osa louhi­tus­ta pysäköin­ti­hal­lista, jot­ka vaa­ti­vat lisäk­si val­tavaa käyt­töen­er­giaa ja ilmanvaihtoa. 

   Ekol­o­gis­ten kel­lu­vien jär­jestelmien kap­a­siteet­tia voidaan hal­val­la muut­taa ja niitä voidaan jopa siirtää paikas­ta toiseen.

   Kat­sokaa­pa Googlen inter­net ja kuva­hakua haku­sanoil­la float­ing car park.

   Vastaa

7. Pihaka­tu­idea on hyvä. Kallioon voisi rak­en­taa myös parkki­hallin kirkkopuis­ton alle. Sisää­na­jo Cas­tréninkadun itäpäästä Kaar­lenkadun kul­mas­ta ja ulosajo Suo­nionkadul­ta ennen kol­mat­ta lin­jaa. Sisään- ja ulos­rap­puset kirkkopuis­ton kul­mi­in. Mah­tu­isi hel­posti 400–500 autoa ja katu­ja saataisi­in tyhjäk­si autoista ja autot lämpimään ja ilki­val­lal­ta suojaan.

   Vastaa

8. Tuo kel­lu­va­parkkipaik­ka on osoi­tus luovem­mas­ta ajat­telus­ta. Ehdo­ton Osmolle täl­laista ajattelulähtökohtaa:

   * mitä eri osa­puo­let todel­la haluavat?
   * paljon nykyi­nen idea, parkki­hal­li, maksaisi?

   Nopeasti mietit­tynä Kesko yms. halu­a­vat vai­vat­toman ja nopean tavan päästä Kata­janokalle. Autol­la (varsinkin liiken­teen lisään­tyessä) se veisi X min­u­ut­tia ja mak­saisi Y rahaa. Voisiko tuol­la Y rahal­la jär­jestää julk­isia liiken­nevä­lineitä siten, että nuo henkilöt pää­si­sivät Y‑ajassa Kata­janokalle? Eli heille tehtäisi­in parkki­ti­laa vaik­ka metro­jen kupeeseen (kap­pas, niitähän taitaa jo olla, vaikkakin vähän, Y ei juurikaan kulu), joten met­ros­ta tarvit­taisi­in vain kätevä jatkoyhteys.

   Vastaa

9. Vai tuo­vat autot väriä katuku­vaan? Tuo­ta en ole kyl­lä ennen kuul­lutkaan. Tuonevathan voima­jo­hdot ja avo­hakku­utkin sivistys­tä metsämaisemaan?

   Ja mihin ne kel­lu­vat pysköin­tialueet sit­ten laitet­taisi­in? Eikö siitä keino­maas­ta tulisi kytän­nössä saman hin­taista kuin oikeas­t­akin, sil­lä ero­tuk­sel­la, että sel­l­ainen vas­ta maise­maa raiskaisikin, oli­vat sit­ten maise­moitu­ja tai eivät. Jttkää meille edes kaistale rantaa, ilman, että sit varten on “ideoita”.

   Ja jos en kuu­lostanut vielä riit­tävän auto­vas­taiselta, mis­tä on läht­enyt se aja­tus, että kaupungis­sa ole­va tila jol­lakin tavoin “kuu­luu” autoille liki olema­ton­ta kor­vaus­ta vas­taan, ja kaikkien muiden olete­taan varovan ja kun­nioit­ta­van näitä esineitä liki palvo­val­la har­taudel­la? Jos minä nyt vuokraan kon­tin, lai­tan siihen pyörän näköiset, lai­tan kadun­var­teen, mak­san nimel­lisen kor­vauk­sen tilas­ta ja täytän sen oma­l­la rojul­lani, joka ei mah­du varas­tooni, (tai ostan räjähtäneen pakun, joka on jos­sakin rek­isteris­sä joten se var­masti täyt­tää auton määreen, ilman, että ikinä aion käyt­tää sitä muu­na kuin ullakoni jat­keena), mil­lä olel­l­lisel­la taval­la tämän tavaran varas­toimi­nen eroaa jostakin muus­ta tavaran varas­toimis­es­ta, kuten esim. auto­jen säilyttämisestä?

   Vastaa

10. Kata­janokalla ei tästä pide­tä, kos­ka 500 autopaikkaa tuo­vat hirveästi lisää liiken­net­tä ja louhin­ta pilaa koko saaren parik­si vuodek­si ja vau­ri­oit­taa van­ho­ja taloja.

    Auto on saatana. Piste.
    Etkö sinäkin Osmo voisi päästä jo yli näistä Enem­mistöli­sistä juuris­tasi? Opiske­li­ja-ajan ide­al­is­mi ja radikalis­mi poikii yleen­sä jotain myön­teistä ajan ja iän myötä. Maail­mankat­so­mus laa­je­nee, suvait­se­vaisu­us kas­vaa ja hyväksytään erilaisuutta.
    Kaupunkimme on jo ennestään täyn­nä tun­nelei­ta ja maanalainen verkos­to palvelee yhteiskun­tamme monel­la tavoin. Mikä ihme tässä nyt sit­ten on ongel­ma? Ei kai vaan taas se “YKSITYISAUTO”?

    Vastaa

11. Ja mihin se parkkip­roomu sit­ten parkkeerataan?

    Yksi ongel­ma Kata­janokalla on että varsinkin sen jäl­keen kun kakko­nen lopet­ti joukkoli­iken­ney­htey­det on vail­li­naiset. Nelo­nen on sinän­sä hyvä, mut­ta se palvelee vain yhdestä suun­nas­ta ja on junas­ta vai­h­don kannal­ta vähän huono.

    Vastaa

12. Kim­mo, ihmiset ml. kata­janokkalaiset ei pääsään­töis­es­ti pidä ikku­nan ali huris­ta­van autoli­iken­teen melus­ta, pölystä, ja niiden auto­jen väis­telystä, eli lyhyesti autoli­iken­teestä. Eivätkä raken­nustyö­maista. Ja sinus­ta tämä johtuu jonkin näköis­es­tä idealismista?

    Vastaa

13. Ker­rankin jotenkin samaa mieltä Soin­in­vaaran kanssa. Nämä fir­mat, jot­ka pistävät pääkontt­torit pystyyn kata­janokalle saa­vat syyt­tää vain itseään. Kata­janok­ka on han­kalien yhteyk­sien päässä. Tämä on fakta.

    Ymmär­rän hyvin, että Kata­janokkalaiset mielel­lään halu­aisi­vat luop­ua autoista tei­den var­sil­la. Kik­ka onkin siirtää ne pääkont­torit pois sieltä sumpusta.

    Vastaa

14. “louhin­ta pilaa koko saaren parik­si vuodek­si ja vau­ri­oit­taa van­ho­ja taloja”

    Osmol­la on var­masti sama asenne metro­tun­nelei­hin ja pisararataan?

    Vastaa

15. Nyt menee pahasti aiheen vier­estä, mut­ta kos­kee kyl­lä OS:n poli­it­tista mandaattia:

    Suomes­sa kuolee liukas­tu­misi­in tätä nykyään n 1200 ihmistä vuodessa. Se on kolme ker­taa enem­män kuin autosaatanan onnet­to­muuk­sis­sa. Helsin­ki on suures­sa viisaudessaan päät­tänyt “pri­or­isoi­da joukkoli­iken­net­tä tien­pidos­sa” sen todel­lisu­u­den hämärtämisek­si, että tien­pitoa on joko leikat­tu kus­tan­nusten säästämisek­si tai sit­ten ide­ol­o­gi­sista sysitä, tuot­ta­maan mak­si­maal­ista hait­taa autosaatanan käyt­täjille. Nyt uutiset ker­to­vat, että ensi vuon­na säästetään lisää ja jätetään nykyisetkin vähät lumen kul­jet­tamiset pois. Jos­ta päästään kysymyk­seen: säästääkö kaupun­ki todel­la? Kun autosaatana vam­maut­taa, niin puhutaan yhteiskun­nan mil­jar­di­en kuluista, mut­ta onko jokin muu vam­mau­tu­mi­nen halvem­pi hoitaa? Onko sairaalois­sa tarpeek­si kip­siä ja sauvo­ja, kun nykyiset ja lähipäivien lumi­mas­sat läh­tee sulaa ja sit­ten uudelleen jäätymään?

    Vastaa

16. Kim­mo, ihmiset ml. kata­janokkalaiset ei pääsään­töis­es­ti pidä ikku­nan ali huris­ta­van autoli­iken­teen melus­ta, pölystä, ja niiden auto­jen väis­telystä, eli lyhyesti autoli­iken­teestä. Eivätkä raken­nustyö­maista. Ja sinus­ta tämä johtuu jonkin näköis­es­tä idealismista?

    40 vuot­ta keskus­tas­sa asuneena, min­ua häir­it­see jonkun ver­ran bussien kova ääni ja hyvin, hyvin usein ratikko­jen tolku­ton koli­na. Min­ua ei häir­itse naa­puri, ei naa­purin skeit­taa­va mum­mo, ei naa­purin rokkia huu­dat­ta­va vaari, ei edes viikon­lop­pua juh­lis­ta­vat eläkeläiset.
    Min­ul­la ei tule mieleen Rauta­tien­to­ril­la odot­taes­sani bus­siani , jon­ka kus­ki ja sen 20 kol­le­gaa istu­vat tauko­jaan eloku­un läm­mössä, että kyl­lä ne yksi­ty­isautot haisee, kun dieselin käry ja pien­hiukkaset sal­paa hengitystäni.
    Olen itse valin­nut asuin­paikak­seni kaupun­gin keskus­tan. Ehkä en vaan näe met­sää puilta?

    Vastaa

17. Luolava­raus on siis ole­mas­sa eli ase­makaa­van mukainen ? Kan­takaupungis­sa perus­pe­ri­aate pitää Niemen alueen kokon­ai­s­paikkatar­jon­ta 30000 paikas­sa on mielestäni edelleen kestävä. Jos luo­la raken­netaan, sinne tule­vat paikat pois­te­taan kaduil­ta ja pihoil­ta. Pihakat­u­ratkaisut ovat var­masti Kata­janokalla kannatettavia.

    Vastaa

18. Jos ympäristö ei tar­joa sisäti­laa liikku­miseen, se kul­jete­taan paikalle itse henkilöau­ton muo­dos­sa. Sit­ten kun tämä suos­tu­taan hyväksymään kaupunkisu­un­nit­telus­sa ml. joukkoli­iken­nesu­un­nit­telu, saat­taa autopaikkaon­gel­makin helpottaa.

    Vastaa

19. Tilan vapaut­ta­mi­nen autoil­ta on hyvä idea, jos vapau­tu­valle tilalle on muu­ta käyt­töä. Jyväskylässä esimerkik­si viihty­isä käve­lykatu on niin täyn­nä jalankulk­i­joi­ta, että sinne ei kun­nol­la autol­la sopisikaan. Myös pyöräi­lykatu vilkkaalle pyöräre­it­ille voisi olla hyvä idea.

    En kan­na­ta käve­ly- tai pihakatu­jen luomista paikkoi­hin, jos ne oli­si­vat suurim­man osan ajas­ta vähäl­lä käytöl­lä ja aution näköisiä. Kata­janokalla kevyt­tä liiken­net­tä on liian vähän täyt­tämään pysälöin­tipaikoil­ta vapau­tunut tila, mut­ta onko siel­lä katu­ja joil­la tyh­jenevän tilan voisi täyt­tää istu­tuk­sil­la tai jotenkin muuten.

    Vastaa

20. Kyl­lä, autot on syytä saa­da pois kaduil­ta. Niitä ei kuitenkaan saa­da pois kaduil­ta kaavoit­ta­mal­la niille lisää käte­viä pysäköin­tipaikko­ja, sil­lä jostakin niihinkin täy­tyy ajaa, ja jol­lakin kadul­la niidenkin auto­jen omis­ta­jien tulee asua. Skatal­la on niin mainio sijain­ti ja ratik­ka, että automäärän lisäämi­nen kyseisel­lä niemel­lä ei ole oikeutet­tua edes elinkei­noelämän kil­pailukyvyn nimis­sä, mil­lä argu­men­til­la var­maankin elinkei­noelämän edus­ta­jat (ja/tai Kokoomus) var­maankin kärkkäästi ovat heti valmi­ita ampumaan vihreään kaupunkisuunnittelumaaliin.

    Vastaa

21. En nyt oikein tiedä miten tämä liit­tyy aiheeseen, mut­ta aiheessa pysymi­nen on tylsää:

    Jos ympäristö ei tar­joa sisäti­laa liikku­miseen, se kul­jete­taan paikalle itse henkilöau­ton muodossa.
    Kuten vaikka­pa Jumbossa?

    Sit­ten kun tämä suos­tu­taan hyväksymään kaupunkisu­un­nit­telus­sa ml. joukkoli­iken­nesu­un­nit­telu, saat­taa autopaikkaon­gel­makin helpottaa.
    …piruilu sik­seen. Henkilöko­htais­es­ti en kaipaa pitk­iä täyskatet­tu­ja ja läm­mitet­tyjä käytäviä, niis­sä on mm. usein vähän tunkkainen ilma ja huono valais­tus. Mut­ta sel­l­ainen ryt­mi­tys jos­sa on välis­sä sisäti­laa jos­sa voi läm­mitel­lä, ja välistä taas ulkoti­laa on hyvä. Esimerkik­si se väylä kort­telin läpi Kinopalat­si­in ja Kaisaniemen metroase­mal­la suh­teessa Rautatientoriin.

    Jos tarkoi­tat sitä että joukkoli­ikenne, varsinkin vai­h­dolli­nen, sisältää käve­lyketju­ja jot­ka on sen toimivu­u­den, mukavu­u­den ja nopeu­den kannal­ta kri­it­tisiä, ja että näi­den toteu­tuk­set on Helsingissä(kin) luokat­to­mia, niin olen täysin samaa mieltä. Ongel­ma on minus­ta siinä että liiken­nesu­un­nit­telua tehdään lin­tu­per­spek­ti­ivistä, katu­ta­son näkökul­ma jää vähem­mäl­lä huomi­olle ja toisaal­ta se on suun­nit­telun kannal­ta ymmär­ret­tävästi hyvin työlästä.

    Varsinkin vai­h­doista surkei­ta esimerkke­jä löy­tyy vaik­ka kuin­ka, käsit­tämät­tömim­mät Kaupunki­radan asemil­ta ja bus­sili­iken­ten sol­muko­hdista. Esimer­ki Oulunkylässä on lai­turil­ta Jok­erin pysäkille noin viisi metriä, ja sinne kier­retään aliku­lun kaut­ta, sama jut­tu Pasi­las­sa ratikkapysäkin kanssa. Bus­sisekoilus­ta uusin suosikki­ni on Viik­ki, joka on jotain niin absur­dia ettei sitä ole kukaan voin­ut kokon­aisuute­na suun­nitel­la. Noin 50 metrin säteel­lä on seit­sämän kap­palet­ta bus­sipysäkke­jä ja välis­sä val­o­h­jatut suo­jati­et(!?), eli juuri niin kaukana ettei kerk­iä vai­h­taa pysäk­iltä toiselle jos näkee bussin tule­van. Sanomat­takin on selvää että pysäk­it on mah­dol­lisim­man kaukan kir­jas­tos­ta tai kaup­pakeskuk­ses­ta jos­sa olisi läm­mintä odottelutilaa.

    Toinen kum­malli­nen asia on se että ihmisiä seisote­taan ulkona. Kulkuneu­von, varsinkin bussin, viem­i­nen sisätiloi­hin on han­kalaa, mut­ta tämä ei ole mikään syy mik­sei matkus­ta­jat voisi odot­taa sisäl­lä. Esimerkik­si Stock­an tuu­likaapis­sa voisi olla (toimi­va) näyt­tö mis­tä näkee mil­loin ratik­ka tulee.

    Vastaa

22. tpyy­lu­o­ma: “Kuten vaikka­pa Jumbossa?”

    No esimerkik­si. Näem­mä nopein vai­h­toe­hto täältäpäin Jum­boon sisältää 1.9 km käve­lyä, ja lyhim­mil­läänkin 1.1 km. Yksisu­un­tainen mat­ka kestää tun­nin, autol­la hal­lista hal­li­in reilut puoli tuntia.

    “Henkilöko­htais­es­ti en kaipaa pitk­iä täyskatet­tu­ja ja läm­mitet­tyjä käytäviä, niis­sä on mm. usein vähän tunkkainen ilma ja huono valaistus.”

    Lento­ken­til­lä nämä kate­tut käytävät kul­jet­tim­i­neen toimi­vat hyvin ja luon­tev­asti. Esimerkik­si ratikoi­ta käytetään vähem­män, eikä matkus­ta­jia ohja­ta han­keen hyp­pimään ter­mi­naalien välillä.

    Kaisaniemen ase­man Opin­top­ut­ki on oikeas­t­aan kum­malli­nen poikkeus tästä hanges­sa hyp­pimis­es­tä. Luul­tavasti tämäkin olisi jäänyt rak­en­ta­mat­ta jos sitä ei olisi aikoinaan ajatel­tu väli­aikaisek­si ratkaisuk­si. Kru­u­nun­haka kuitenkin onnis­tut­ti­in jät­tämään Kaisaniemen ase­man suh­teen paitsioon.

    Aasin­sil­ta varsi­naiseen aiheeseen on että mukavu­ut­ta ja suju­vu­ut­ta liikku­miseen haetaan omil­la tai fir­man rahoil­la jos kaupun­ki ei sitä tar­joa. Sama kuvio oli käsit­tääk­seni aikoinaan Ässäkeskuk­ses­sa, eivät läht­e­neet Van­taalle kun sai­vat rak­en­taa omat parkkipaikat. Matkaa muten Ässäkeskuk­ses­ta Sörnäis­ten metroase­malle on vain jotain puoli kilo­metriä, Fle­marin ja Alek­sis Kiv­en Kadun risteyk­seen sopisi hyvin yksi sisäänkäynti.

    “Esimerkik­si Stock­an tuu­likaapis­sa voisi olla (toimi­va) näyt­tö mis­tä näkee mil­loin ratik­ka tulee.”

    Joo, jotain muu­ta kuin tämä nykyi­nen omatlahdot.fi ‑sivus­ton “Proxy Error” ‑sovel­lus.

    Vastaa

23. Spot­tu, peo­ple mover­it kaupunkili­iken­teessä on minus­ta täysin kuolleena syn­tynyt idea, lyhyesti ne mak­saa aivan hul­lu­na, ei ole ihan sat­tumaa ettei niitä ole kuin lento­ken­til­lä. Samoin puolen kilo­metrin tun­nelit. Huo­mat­tavasti halvem­mal­la esimerkik­si kat­taa Vaasankadun Fle­mar­ille saakka.
    Sörnäis­ten metroase­malle muuten on toinen sisäänkäyn­ti (pelkät por­taat), se on vaan sul­jet­tu, Torkke­lin­mäel­lä Franzeninkadulla. 

    Katet­tu­ja väyliä kan­nat­taa minus­ta tehdä lähin­nä kort­telien hal­ki. En pidä sitä opin­top­utkea oikein onnis­tuneena, mik­sei samantien laa­jen­net­tu vaik­ka Portha­ni­aa Yrjönkadun alle? Toinen sisäänkäyn­ti Jostain Liisankadun nurk­il­ta olisi toki hyvä, isoimpia puut­tei­ta Helsin­gin metrossa.

    Ässäkeskuk­seen veikkaisin julk­isten pääli­iken­nevä­linei­den ole­van ysi ratik­ka sekä 58 bus­si jot­ka menevät aivan vier­estä. Se on kuitenkin aika kaukana metroase­mas­ta ja kuten var­maan olemme yhtä mieltä niin ihmiset eivät tykkää kävel­lä jos vai­h­toe­hto­ja on. Idästäkin ainakin minä tulisin 58:lla.

    Min­ul­la on myös omat epäi­lyk­seni siitä oli­si­vatko oikeasti muut­ta­neet jon­nekin Pakkalaan, työn­tek­i­jät tuskin oli­si­vat kovin innois­saan tuos­ta työ­matkas­ta. Mut­ta sai­vat­pa hallinsa.

    Vastaa

24. Jus­si:

    Mielestäni kadun­var­si­paikko­jen vähen­tämi­nen ei ole hyvä idea kaupunkiku­van kannal­ta. Mon­en­malliset ja ‑väriset autot monipuolis­ta­vat katunäkymää kan­takaupungille tyyp­il­lisen monipuolisen raken­nuskan­nan, näyteikkunoiden ja liike­merkkien lisäksi. 

    Piste viikon trollille.

    Vastaa

25. “…Mut­ta sai­vat­pa hallinsa.”

    Jos joku halu­aa rak­en­taa pysäköin­ti­ti­laa, en oikein ymmär­rä, mik­si sitä pitäisi vas­tus­taa? 🙂 Tulin tänä aamu­na töi­hin pyryssä viitisen min­u­ut­tia nor­maalia kauemin. Lähistöltä julk­isil­la kulke­va työkaveri seikkaili tun­nin ylimääräistä, vaik­ka nor­maal­isti hänen matkansa ei ole kym­men­tä min­u­ut­tia min­un matkaani pidempi. 😀

    Koko aja­tus Helsin­gin niemen pysäköin­tipaikko­jen rajoit­tamis­es­ta on absur­di. Halu­taanko keskus­ta näivet­tää vai pitää elin­voimaise­na? Tehdäänkö Skat­tas­ta nukku­malähiö? Kom­pro­mis­se­ja tarvi­taan, kos­ka vilkas liikenne kapeil­la kaduil­la ei ole tehokas eikä muka­va. Pääväylät tulee saa­da suju­viksi ja mah­dol­lisuuk­sien mukaan autot suo­raan pääväyliltä parkki­hallei­hin pois kaduilta.

    Vastaa

26. tpyy­lu­o­ma: “Spot­tu, peo­ple mover­it kaupunkili­iken­teessä on minus­ta täysin kuolleena syn­tynyt idea, lyhyesti ne mak­saa aivan hul­lu­na, ei ole ihan sat­tumaa ettei niitä ole kuin lento­ken­til­lä. Samoin puolen kilo­metrin tunnelit.”

    Ilmankos Helsin­gin Ener­gia tuot­taa niin huonos­ti kun Helen­Tun­nelit ovat vuosikaudet tuhran­neet hul­lu­na rahaa rak­en­ta­mal­la ener­giatun­nelia jo 40 kilo­metriä kaupun­gin alle. Kaikki­aan eri­laisia yhteiskäyt­tö­tun­nelei­ta lie­nee jotain 100 km (en muista lähdet­tä). Maan alle voidaan kyl­lä kus­tan­nusten häir­it­semät­tä rak­en­taa pysäköin­ti­laitok­sia ja niiden tarvit­semia jalankulkuy­hteyk­siä, yhteiskäyt­tö­tun­nelei­ta, varikko­ja, muun­ta­mo­ja, huolto­tun­nelei­ta, autoli­iken­neväyliä, poti­lasli­iken­netun­nelei­ta jnpp, mut­ta jostain syys­tä kus­tan­nuk­set ovat ylivoimaisia vain sil­loin kun ideana olisi paran­taa joukkoli­iken­teen käyt­täjien palve­lu­ta­soa nykyis­es­tä alu­mi­inikop­pirysä-torin-laidas­sa-ja-seu­raa­va-kilo­metrin-päässä ‑tasos­ta. Sit­ten vielä jak­se­taan pahek­sua kun parkkipaikko­ja pitäisi oma­l­la rahal­la saa­da kaivet­tua työ­paikan alle.

    Vastaa

27. Onko autosaatanan vas­tus­t­a­mi­nen sit­tenkään ide­al­is­mia? Re-claim your brain — luokka­so­taan mars? Syödään “autol­la tuotet­tua” ruokaa, oste­taan se kau­pas­ta, jonne se on kul­jetet­tu autol­la ja tue­taan kaup­pi­as­ta, jot­ta hänel­lä on varaa mak­saa autol­la kulke­valle siivoo­jalle palkkaa. Ja kun ate­ria on nau­tit­tu, niin aje­taan oma­l­la autol­la sem­i­naari­in, jos­sa pohdi­taan keino­ja vas­tus­taa muiden autol­la ajoa. Minus­ta tun­tuu, että autosaatana on puh­das­ta populismia!

    Vastaa

28. spot­tu, riip­puu tun­nelei­den pitu­ud­es­ta. Jonkun puolen kilo­metrin tun­nelin kus­tan­nuk­sil­la peo­ple movere­i­neen (olisiko jotain pariky­men­tä miljoon­aa) tehnee jo käytän­nössä uuden ase­man. Tai kaivaa niitä auto­ja maan alle:

    Jos tuonne Ässäkeskuk­sen suun­nalle halu­aa tehdä tun­nelei­ta, niin alot­taa Sturenkadun sil­lan tun­neloin­nil­la ja jatkaa Teol­lisu­uskadun kat­tamisel­la. Tilalle sit­ten kort­teliriv­istö jon­ka ensim­mäisessä ker­rokses­sa on ostoskek­sus­mais­es­ti katet­tu käve­lykatu, viereen kiskot Kalasa­ta­ma-Pasi­la ratikalle.

    Vastaa

29. Kalle Pyöränie­mi:

    Jos joku halu­aa rak­en­taa pysäköin­ti­ti­laa, en oikein ymmär­rä, mik­si sitä pitäisi vastustaa? 

    Lähin­nä kai sik­si, että sil­lä on usein ulkois­vaiku­tuk­sia, jot­ka lankea­vat muille. Pysäköin­ti­ti­lan lisäämi­nen esimerkik­si aiheut­taa ruuhkien muo­dos­sa hait­taa mm. autoil­i­joille ja viihtyvyy­den ja ter­veyshait­to­jen lasku­na paikallisille asukkaille. Jos ulkoishai­tat sisäis­tetään, niin siitä vain min­un puolestani!

    Koko aja­tus Helsin­gin niemen pysäköin­tipaikko­jen rajoit­tamis­es­ta on absur­di. Halu­taanko keskus­ta näivet­tää vai pitää elinvoimaisena? 

    On ole­mas­sa evi­denssiä siitä, että keskuskaupunkien pitämi­nen elin­voimaise­na edel­lyt­tää autoli­iken­teen rajoit­tamista. Yksi­ty­isauto on erit­täin epäte­hokas liiken­nemuo­to, jos huomioidaan sen tarvit­se­va maap­in­ta-ala. Tietenkään tämä ei ole ongel­ma, jos maan hin­ta on alhainen, mut­ta Helsin­gin niemel­lä tämä ei ole tilanne.

    Spot­tu: tun­neleis­sa on ero­ja. Kus­tan­nuk­set ovat aivan eri luokkaa, jos tehdään jokin yhteiskäyt­tö­tun­neli ver­rat­tuna siihen, että tun­neloidaan auto- tai joukkoli­iken­net­tä. Ilman­vai­h­to ja tur­val­lisu­us (hätäpois­tu­misti­et) eivät ole mitään halpo­ja ratkaisuja.

    Kari

    Vastaa

30. Kata­janok­ka on ehkä Helsin­gin vaikeim­min saavutet­tavia paikko­ja mil­lään kulku­pelil­lä. Pysäköin­nin helpot­ta­mi­nen olisi tietysti toiv­ot­tavaa. Vapaa-ehtois­es­ti Kata­janokalle ei ihmi­nen tietenkään hakeudu, mut­ta aina sil­loin täl­löin sinne on jotain asiaa.

    Vastaa