Kunnallinen itsemääräämisoikeus tuottaa eroja, se on jopa sen tarkoitus

Ylen aamu-uutiset valit­ti­vat, että lap­siper­heet ovat eri­ar­voises­sa ase­mas­sa, kos­ta toiset kun­nat mak­sa­vat las­tenkoti­hoidontuen kun­tal­isää, toiset eivät. Pitäisi päät­tää, kan­nate­taanko kun­nal­lista itsemääräämisoikeut­ta vai ei. Jos kun­nat saa­vat päät­tää itse, siinä on se ris­ki, että toiset kun­nat päät­tävät yhdel­lä taval­la ja toiset toisel­la. Jos kaikkien on päätet­tävä samal­la taval­la, sil­loin ei ole kun­nal­lista itsemääräämisoikeutta.

Voidaan tietysti sanoa, että sosi­aal­is­ten tulon­si­ir­to­jen ei pitäisi olla kun­nal­lisia vaan val­ti­ol­lisia ja siten kaikille samo­ja. Se on sit­ten kokon­aan eri asia. Tämähän tarkoit­taisi, että paikallis­es­ti ei saisi päät­tää parem­mista eduista.

Samas­sa uutises­sa väitet­ti­in, että nos­ta­mal­la päivähoidon kun­tal­isää kun­nat pyrkivät säästämään päivähoidon menois­sa. Voivat pyrk­iäkin, mut­ta eivät säästä. Koti­hoidontuen mak­sami­nen on kun­nalle vero­jenkin jäl­keen selvästi halvem­paa kuin päivähoito, mut­ta koti­hoidontuen nos­t­a­mi­nen tuot­taa aina tappiota.

Jos korotet­tua tukea voitaisi­in mak­saa suun­na­tusti vain niille, jot­ka muuten pani­si­vat lapsen päivähoitoon, kan­nat­taisi mak­saa kohta­laisen korkeaa tukea.  Korotet­tua tukea joudu­taan mak­samaan myös niille, jot­ka hoitaisi­vat lap­sia kotona joka tapauk­ses­sa. Jos satasen koro­tus koti­hoidon tukeen lisää koti­hoidon tuen suo­sio­ta kymmenel­lä pros­en­til­la, tuo koro­tus mak­saa ton­nin jokaista uut­ta koti­hoidon tuen asi­akas­ta kohden.

Olen kan­nat­tanut koti­hoidon tuen Helsin­ki-lisää, mut­ta en ole koskaan kuvitel­lut, että se toisi kaupungille säästöjä.

92 vastausta artikkeliin “Kunnallinen itsemääräämisoikeus tuottaa eroja, se on jopa sen tarkoitus”

  1. Kun­tal­isä on ihan käyt­tökelpoinen väline sil­loin, kun päiväkoti-ikäis­ten las­ten määrä yhtäkkiä nousee niin, että päiväkotiryh­miä pitäisi ainakin väli­aikaises­ti uusien päiväko­tien rak­en­tamisen ajak­si sijoit­taa sopi­mat­tomi­in tiloi­hin. Esimerkik­si Kan­gasal­la tut­tavaper­heen yksivuo­tias oli puolisen vuot­ta “päiväkodis­sa”, joka oli sijoitet­tuna ihan mui­hin tarkoituk­si­in raken­netun talon toiseen ker­rokseen. Lapset oli­vat juuri kävelemään oppinei­ta ja ulkoile­maan men­ti­in rap­pu­ja pitkin.

    Minä en ikinä val­it­sisi koti­paikkaa kun­tal­isän perus­teel­la. Jos kun­tal­isää mak­se­taan, se on merk­ki siitä, että päiväkodeis­sa on liikaa lapsia.

  2. “Voidaan tietysti sanoa, että sosi­aal­is­ten tulon­si­ir­to­jen ei pitäisi olla kun­nal­lisia vaan val­ti­ol­lisia ja siten kaikille samo­ja. Se on sit­ten kokon­aan eri asia. Tämähän tarkoit­taisi, että paikallis­es­ti ei saisi päät­tää parem­mista eduista.”

    Tämä on vähän kak­sipi­ip­puinen jut­tu, kun nykyi­nen kun­tarakenne on ajal­ta hevo­nen ja rat­taat ja aika on ajanut nykyis­es­tä kun­tarak­en­teesta ohi.
    Tämän muu­tok­sen näki selvästi Lapis­sa 70–80-luvulla, tääl­lä etelääs sen huo­maami­nen on var­maan ollut vaikeaa.
    Val­ti­ol­lises­sa Telessä oli itsenäisiä yksiköitä ympäri Lap­pia, mut­ta kun tiestö, tietoli­iken­ney­htey­det, logis­ti­ik­ka, tieto­jär­jestelmät etc eivät voi enää toimia niin pienis­sä yksiköis­sä. Esim Muo­nio oli itsenäi­nen alue­toimis­to ja käsit­ti kak­si kun­taa Muo­nion ja Enon­tek­iön mut­ta se lakkauteti­in jo 70-luvulla.
    Nyt on men­ty tietysti vähän yli, mut­ta useim­mat val­tion hallinnon yksiköt ovat kyen­neet muuttumaan .

    Kun­ta­por­ras on jäänyt kivikaudelle ja ongel­mat ovat aidosti rak­en­teel­lisia ja johta­vat palvelu­iden rapautumiseen .
    Suo­mi on sen ver­ran pieni, että ei tääl­lä tarvi­ta näin moni­por­taista hallintoa, etenkin on tul­lut EU-por­ras lisää

  3. Itse asi­as­sa tuo kehi­tys kul­ki niin, että aluekont­torit lopetet­ti­in Telessä 1985 ja siir­ryt­ti­in viimeisiä lääne­jä edus­ta­neeseen jakoon. Se päät­tyi 1991 ja siir­ryt­ti­in val­takun­nal­lisi­in yksiköihin.
    Val­tion­hallinto tuli perässä vas­ta nyt eli n 20 vuot­ta jäl­jessä, mut­ta kun­ta­por­ras ei ole vielä edes aloittnut

  4. ” kun päiväkoti-ikäis­ten las­ten määrä yhtäkkiä nousee niin, että päiväkotiryh­miä pitäisi ainakin väli­aikaises­ti uusien päiväko­tien rak­en­tamisen ajak­si sijoit­taa sopi­mat­tomi­in tiloihin.”

    Viime vuon­na tästä suun­nit­telun hajon­ta ongel­mas­ta käyti­in keskutelua ja sil­loin esitin, että ongel­ma ratkaistaan varaa­mal­la kaavaan sopivia aluei­ta päiväko­tia varten ja rak­en­ta­mal­la siihen siir­ret­tävä päiväkoti.
    Ja näin Helsin­ki sit­ten lop­ul­ta ratkaisi asian.
    Täl­lainen siir­ret­tävä päiväkoti täyt­tää kaik­ki päiväkodin vaa­teet, mut­ta sitä vieraste­taan “parakki­na”.

    Nykyään kun pitää varautua 40 vuo­den työu­raan ennen kuin pääsee eläk­keelle niin koti­in ei enää voi jäädä lap­sia hoita­maan ‚tuen pitäisi olla paljon korkeampi, itse asi­as­sa kun­ta ei voi koskaan mak­saa niin paljoa.

  5. Ker­rot kun­tien eri­lais­tu­mis­es­ta ja keskinäis­es­tä kil­pailus­ta rahan käytössä. Ajat­telu jää vielä hiukan pinnalliseksi.

    Eri kun­tien asukkaat ovat hyvin eri­laises­sa ase­mas­sa vira­nomais­ten tekemien päätösten takia, jot­ka eivät ole tuh­lailu­un tot­tuneessa byrokra­ti­as­sa ensisi­jais­es­ti taloudel­lisia päätök­siä. Kun kun­nas­sa perus­tus­lail­liset ja muut oikeudet toteu­tu­vat ja toises­sa kun­nas­sa taas ei, on todel­la syytä olla huolis­saan eri­ar­vois­tu­mis­es­ta kunnissa.

    Las­ten­suo­jelu on eräs täl­lainen kun­nan toimi­ala, jos­sa päätök­set ja käytän­nöt vai­htel­e­vat paikkakun­nit­tain. Sama lap­si viedään jos­sain kun­nas­sa kiireel­lis­es­ti huostaan lop­pu­lap­suuten­sa ajak­si. Toises­sa kun­nas­sa taas samaa las­ta ja hänen per­het­tään pidet­täisi­in nor­maali­na keskivertotapauksena.

    Tilas­tol­liset erot kun­tien välil­lä ovat suuria, kun esimerkik­si tarkastel­laan huostaan­otet­tu­jen las­ten määrää. Monil­la köy­hillä pikku kun­nil­la näyt­tää ole­van rahaa, mil­lä mäl­lätä, kun ne mak­se­l­e­vat las­ten laitoshoi­dos­ta 200 euroa vuorokaudessa ja enem­mänkin. Laitos ei yleen­sä edes sijaitse oma­l­la paikkakunnalla.

    Moni las­ten­suo­jelun kyn­si­in joutunut lap­siper­he joutuu jät­tämään kotikun­tansa, jot­ta saisi elää nor­maalia elämää, rauhassa.

    Las­ten huostaan­ot­to­jen raju kasvu on hyvä esimerk­ki siitä, miten käy kun pikku virkamies (sosi­aal­i­työn­tek­i­jä) saa väljät val­tu­udet (lastensuojelu-)laissa.

    Sopii ihme­tel­lä, kil­paileeko huostaan­ot­ta­va kun­ta tosi­aan muiden kun­tien kanssa vetovoimaisu­ud­es­ta? Kenen mielestä sel­l­ainen kun­ta on houkut­tel­e­va asuin­paik­ka, vaik­ka kun­ta lapi­oi las­ten­suo­jelu­laitok­sille paljon rahaa?

    Huostaan­oto­s­ta kun aika har­voin hyö­tyy edes lap­si itse, sil­lä huostaan­ot­to on vaka­va sig­naali kun­nan perus­palvelu­iden täy­del­lis­es­tä epäonnistumisesta.

  6. En tosi­aan ymmär­rä tätä “kaikkial­la kaiken pitää olla aina samanlaista”-vinkunaa, etenkin kun samaan hen­gen­ve­toon vielä yleen­sä vaa­di­taan vähäisem­pää byrokra­ti­aa ja vähem­män keskitet­tyä hallintoa.

    Mielestäni kun­nille pitäisi antaa nyky­istä enem­män mah­dol­lisuuk­sia päät­tää omista asioistaan.

  7. “Mielestäni kun­nille pitäisi antaa nyky­istä enem­män mah­dol­lisuuk­sia päät­tää omista asioistaan.”
    Kepu­lan­di­as­sa , eli n 250 kun­nas­sa ain­oi­ta veron­mak­sjia ovat kylän koirat.
    Kyl­lä he jo nytkin osaa­vat päät­tää asioista itsenäis­es­ti, mut­ta vain jos toiset maksavat.

  8. “Täl­lainen siir­ret­tävä päiväkoti täyt­tää kaik­ki päiväkodin vaa­teet, mut­ta sitä vieraste­taan “parakki­na”.”

    En usko, että tässä vieraste­taan tilo­ja, vaan enem­mänkin täl­laisen päiväkodin väli­aikaisu­ut­ta. Itseäni ainakin mieti­tyt­täisi, että kuin­ka pysyvää tuol­laisen päiväkodin henkilökun­ta on, vai­h­tu­vatko lapset jatku­vasti, yms. Oman lapseni ryh­män työn­tek­i­jöistä kak­si on ollut talos­sa 30 vuot­ta ja kol­maskin yli kymme­nen vuot­ta. Tun­tuu tur­val­liselta viedä lap­si hoitoon sel­l­aiseen paikkaan, mis­sä työn­tek­i­jätkin tun­tu­vat viihtyvän.

  9. “Oman lapseni ryh­män työn­tek­i­jöistä kak­si on ollut talos­sa 30 vuot­ta ja kol­maskin yli kymme­nen vuot­ta. Tun­tuu tur­val­liselta viedä lap­si hoitoon sel­l­aiseen paikkaan, mis­sä työn­tek­i­jätkin tun­tu­vat viihtyvän”

    Har­va lap­si siel­lä päiväkodis­sa 30 vuot­ta viettää.
    Nor­maalia on n 3 vuot­ta eli kyl­lä kun­nal­liset työ­suh­teet tähän yltävät, yksi­tyisel­lä kier­to voi olla nopeampaa

  10. “Har­va lap­si siel­lä päiväkodis­sa 30 vuot­ta viettää.”

    Juuei, mut­ta se, että työn­tek­i­jät ovat pitkään työsken­nelleet yhdessä näkyy talon yleisessä ilmapiirissä.

  11. “Koti­hoidontuen mak­sami­nen on kun­nalle vero­jenkin jäl­keen selvästi halvem­paa kuin päivähoito, mut­ta koti­hoidontuen nos­t­a­mi­nen tuot­taa aina tappiota.”

    Eli aikoinaan ei olisi pitänyt koti­hoidon­tukea aloit­taa, kos­ka sen korot­ta­mi­nen tuot­taa aina tap­pi­o­ta. Mut­ta nykyään se on muut­tunut kan­nat­tavak­si … kun­han sitä ei enää nos­te­ta sen­til­läkään. Hmm, ehkä nyt mis­saan jotain.

  12. Hyvä ana­lyysi. Minä tietysti kan­natan kun­nal­lista itsemääräämisoikeut­ta, kos­ka minus­ta on hyvä, että Suomen sisäl­lä voi vali­ta use­am­man eri­laisen hallinnon väliltä. (Eikä tarvit­sisi vält­tämät­tä muut­taa ulko­maille aina kun halu­aa jotain mitä Tom­mi Uschanov ei halua…) Jos hallinnot eivät voi vali­ta toisin, ne eivät voi myöskään vali­ta paremmin.

    Kokeilu ja kil­pailu pitää käyt­tää sitä enem­män mitä mon­imutkaisem­mista asioista on kyse. Hallinto on selvästi erit­täin mon­imutkainen asia.

  13. Riit­ta kirjoittaa: 

    En usko, että tässä vieraste­taan tilo­ja, vaan enem­mänkin täl­laisen päiväkodin väliaikaisuutta.

    Kyl­lä minä ainkakin vieras­taisin parakkia las­ten sään­nöl­lisenä, päivit­täisenä olopaikkana. Ei ole onnek­si osunut kohdalle per­heemme kym­men­vuo­tises­sa päiväkotihistoriassa. 

    Lap­sil­lakin on oikeus viet­tää päivän­sä talos­sa, ei mis­sään työmaaparakissa. 

    Lap­sil­la (ja tietysti myös päiväkodin työn­tek­i­jöil­lä) on oikeus esteet­tis­es­ti miel­lyt­tävään ympäristöön. Parak­ki on masen­ta­va ja ker­too yhteiskun­nan arvos­tuk­sen puut­teesta lap­sia ja päiväkodin työn­tek­i­jöitä kohtaan. 

    Vaik­ka sisäti­lat parakissa täyt­täi­sivät jotkut ties mis­sä lau­takun­nas­sa määritel­lyt min­imi­nor­mit, niin en pidä parakke­ja sopi­vana kas­va­tusym­päristönä lapsille. 

    Arkkite­hdit voisi­vat kiin­nit­tää huomio­ta tilo­jen monikäyt­töisyy­teen. Jos tila on joskus päiväkoti­na, niin se pienin jär­jeste­lyin toimisi myös nuorisoti­lana, van­hus­ten kohtaami­s­paikkana tai vaikka­pa liiketi­lana ja jopa asuintalona. 

    Näin ei olisi mitään valmi­ik­si suun­nitel­tua hukkati­laa alueen lap­silu­vun mah­dol­lis­es­ti vähentyessä.

  14. “Juuei, mut­ta se, että työn­tek­i­jät ovat pitkään työsken­nelleet yhdessä näkyy talon yleisessä ilmapiirissä”

    Olen ollut myös nais­val­tais­ten työ­paikko­jen esimiehenä.
    Koke­muk­seni mukaan pitkä yhdessäo­lo näkyy riitoina, etenkin naistyö­paikat ovat aivan kamalia paikko­ja ja ongelmia saa selvit­tää aina punais­ten val­o­jen takana. Mut­ta eivät miehetkään ole immuune­ja kyl­lästymiselle, pitkä yhdessöo­lo näkyy heis­säkin riitoina
    Mikäli päiväkodeis­sa olisi myös miehiä niin tilanne olisi kuitenkin tasapainoisempi 

    Olenkin aina muut­tanut naistyö­paikat tasa-arvo­työ­paikoik­si, naisia ja miehiä on suurin piirtein saman verran.
    Ja kier­to sekoit­taa pakkaa ja antaa mah­dol­lisu­u­den uusi­in kuvioi­hin työ­paikan suhteissa

  15. Liian van­ha se yrit­tää todis­tel­la, että työn­tek­i­jöi­den jatku­va vai­h­tu­mi­nen tek­isi päiväkodista jotenkin parem­man paikan lap­sille. Ei mene läpi, kai minä nyt tiedän mil­laises­sa paikas­sa lapseni päivän­sä viet­tää — mut­tei siitä sen enempää 😉

    Jois­sakin kun­nis­sa kun­tal­isää mak­se­taan vain niille, jot­ka saa­vat hoitolisää. Siinä sit­ten mam­mat arpo­vat, hakeako hoitolisää&kuntalisää vaiko tehdä keikkaa hoito­va­paal­la tulo­rajo­ja miet­timät­tä. Tuol­lainen rajaus ei ainakaan tai­da kun­nalle säästöä tuoda…

  16. “Liian van­ha se yrit­tää todis­tel­la, että työn­tek­i­jöi­den jatku­va vai­h­tu­mi­nen tek­isi päiväkodista jotenkin parem­man paikan lap­sille. Ei mene läpi, kai minä nyt tiedän mil­laises­sa paikas­sa lapseni päivän­sä viet­tää – mut­tei siitä sen enempää ”

    Jos ihmiset vai­h­ta­vat muu­ta­man ker­ran 30 vuodessa työ­paikkaa niin se tuskin hait­taa tarhas­sa muu­ta­man vuo­den veit­tävää lasta

  17. Näin van­hana tun­tuu hienol­ta, kun esim. joku puhuu siitä, että lap­sil­la ja hei­dän hoita­jil­laan (ei siis van­hem­mat) on oikeus johonkin. Mis­sä tom­mo­nen oikeus on mainit­tu? Kenenkään ei ole pakko Suomes­sa viedä las­taan mihinkään hoitoon, eikä kenenkään ihmisen ole pakko olla las­ten­hoita­ja. Tun­tuu joskus käsit­tämät­tömältä, että mun ikäi­sistä ihmi­sistä yleen­sä tuli yhteiskun­takelpoisia yksilöitä. Ei mitään kun­nal­lisia las­ten tarho­ja, koul­u­lu­okissa noin 44 ihmistä, ei opiske­lu­tukia val­tion toimes­ta jne.
    Kan­nat­taisiko nykyisen maail­man­ti­lanteen takia lopet­taa kaik­ki lap­si­in kohdis­tu­va erikois­tu­ki, jol­loin ainakaan meikäläis­ten määrä ei lisään­ty­isi. En sit­ten tiedä, miten vaikut­taisi maahanmuuttajiin?

  18. Liian van­ha: Jos parakkipäiväkoti nos­te­taan johonkin pystyyn ja pure­taan tai siir­retään toisaalle muu­ta­man vuo­den kulut­tua, niin onhan se ihan selvä, etteivät sinne kaikkein osaav­im­mat työn­tek­i­jät töi­hin hakeudu ja koko yhteisöä vaivaa väli­aikaisu­u­den tun­tu. Päiväkoti on lap­sille paljon muu­takin kuin säi­ly­ty­s­paik­ka, jonne lapset dumpataan pois aikuis­ten jaloista.

    “Tun­tuu joskus käsit­tämät­tömältä, että mun ikäi­sistä ihmi­sistä yleen­sä tuli yhteiskun­takelpoisia yksilöitä.”

    Aika moni taisi tip­pua kyydistä…

  19. Oikeuk­sista puhumi­nen on yleisön hämäämistä. Ei mitään luon­nol­lisia oikeuk­sia ole ylipäätään ole­mas­sa, vaan oikeudet perus­tu­vat sopimuk­si­in tai lain­säädän­töön. “Oikeudet” tässä mielessä ovat aina etuoikeuksia.

    Sen sijaan on kyl­lä mah­dol­lista ajatel­la, että on ole­mas­sa luon­nol­lisia velvol­lisuuk­sia, ja tietyl­lä taval­la tiety­istä oikeuk­sista puhumi­nen on kätevä tapa viita­ta yleisel­lä tasol­la val­lit­se­vi­in velvol­lisuuk­si­in. Esimerkik­si jos san­o­taan, että lap­sil­la on oikeus onnel­liseen ja tur­val­liseen lap­su­u­teen, se on efek­ti­ivis­es­ti vain sen toteamista, että ihmisil­lä itse kul­lakin ja yhteisöl­lä kollek­ti­ivis­es­ti on (luon­nolli­nen, tai yhteisön moraa­likood­is­toon perus­tu­va) velvol­lisu­us taa­ta lap­sille mah­dol­lisuuk­sien mukaan onnelli­nen ja tur­valli­nen lapsuus.

  20. “Liian van­ha: Jos parakkipäiväkoti nos­te­taan johonkin pystyyn ja pure­taan tai siir­retään toisaalle muu­ta­man vuo­den kulut­tua, niin onhan se ihan selvä, etteivät sinne kaikkein osaav­im­mat työn­tek­i­jät töi­hin hakeudu ja koko yhteisöä vaivaa väli­aikaisu­u­den tuntu. ”

    Parak­ki on tekni­nen määritelmä eikä sil­lä ole mitään tekemistä ulkonäön kanssa eikä sen, että se on siirrettävissä.
    Asu­vathan nuo omakoti-ja ker­rostaloa­sukkaatkin ele­menteistä koo­tus­sa talois­sa, joten kotikin on nykyään peri­aat­teeltaan parakki.
    Ain­oa siir­ret­tävyy­den rajoi­tus one ettei niisä ole käytet­ty puret­tavaa yhteenliittämistekniikkaa.
    Valmistalot täyt­tävät tämänkin vaateen.

    Parakkikin voidaan suun­nitel­la viihty­isäk­si ja arkkite­htooniseti maisemi­in sopivaksi.
    Sitä varten meil­lä on arkkitehteja

  21. “etteivät sinne kaikkein osaav­im­mat työn­tek­i­jät töi­hin hakeudu ja koko yhteisöä vaivaa ”

    Kyl­lä se päiväkoti on työ­paik­ka, jos­sa ovat töis­sä tavikset. Ei niil­lä palkoil­la lah­jakkai­ta sinne saa.

  22. “Kyl­lä se päiväkoti on työ­paik­ka, jos­sa ovat töis­sä tavikset. Ei niil­lä palkoil­la lah­jakkai­ta sinne saa.”

    Kyl­lä “tavis­tenkin” välil­lä on eroja…

  23. MIVa,

    En tietenkään käyt­tänyt oikeus-sanaa juridises­sa merkityksessä. 

    Käytin sitä samas­sa mielessä kuin vaikka­pa: pien­ten las­ten äidil­läkin on oikeus omi­in har­ras­tuk­si­in. Aivan käypä ilmaisu niin muo­ton­sa puoles­ta kuin semant­tises­sakin mielessä. 

    En olisi uskonut, että tästä nyt joutuu saivartelemaan.

  24. “Kyl­lä “tavis­tenkin” välil­lä on eroja…”

    Nuo ovat mielipi­de-ero­ja , samqs­ta henkilöstä saa aivan päin­vas­taisia lausun­to­ja esim entisiltä esimiehiltä

  25. Liian van­ha ker­too naiskokemuksistaan: 

    Olen ollut myös nais­val­tais­ten työ­paikko­jen esimiehenä.
    Koke­muk­seni mukaan pitkä yhdessäo­lo näkyy riitoina, etenkin naistyö­paikat ovat aivan kamalia paikkoja […]

    Ehkäpä olet ollut niin surkea esimies, että olet myrkyt­tänyt koko työ­paikan ilmapi­irin ja työn­tek­i­jät ovat oireilleet pahaa oloaan. 

    Työssä viihtymiseen esimiehel­lä on lukuis­ten työ­tyy­tyväisyyt­tä selvit­tävien tutkimusten mukaan ratkai­se­va osa. 

    Lah­jakku­ud­es­ta:

    Vaikut­taa, että Liian van­halle lah­jakku­us on ain­oas­taan matemaat­tis-teknisiä taipumuk­sia. On kuitenkin ole­mas­sa mm. kielel­listä ja sosi­aal­ista lah­jakku­ut­ta. Näitä tarvi­taan päiväkodis­sa huo­mat­tavasti enem­män kuin insinööirin taitoja. 

    Las­ten­tarhan opet­ta­jan tutk­in­to on nyky­isin korkeak­oulu­tutk­in­to ja uskon, että siel­lä on lah­jakkai­ta ihmisiä aivan riittämiin. 

    Se, että ihmi­nen suun­tau­tuu jon­nekin muualle kuin luon­non­ti­etei­den ja tekni­ikan pari­in, ei totis­es­ti ker­ro siitä, että olisi lah­ja­ton näissä. 

    Eivät kaik­ki niistä ole vain yksinker­tais­es­ti tipan tip­paa kiinnostuneita. 

    Kos­ka Liian van­ha ker­toi naiskoke­muk­sis­taan, otan oikeudek­seni (en juridises­sa merk­i­tyk­sessä), ker­toa koke­muk­sis­tani TKK:n opiske­li­joiden parissa. 

    Opiske­li­joiden opin­to­su­un­nan val­in­taa tutki­neena, voin kyl­lä ker­toa, että har­voin tapaa niin tyh­miä korkeak­oulu­opiske­li­joi­ta kuin esim. LVI- ja konetekni­ikan linjoilla. 

    Tavanomainen haas­tat­telun kulku: 

    -Mikä sai sin­ut kiin­nos­tu­maan konetekniikasta?

    -Ööh… koneet kiinnostaa. 

    Ja tätä rataa, ana­lyysit omas­ta ammat­in­valin­nas­ta oli­vat terävim­mil­lään sel­l­aista keskimääräisen tokalu­okkalaisen tasoa.

  26. “Ehkäpä olet ollut niin surkea esimies, että olet myrkyt­tänyt koko työ­paikan ilmapi­irin ja työn­tek­i­jät ovat oireilleet pahaa oloaan. ”

    Kyl­lä ne ongal­mat ovat jo olleet , yleen­sä minä olen joutunut työelämässäni selvit­telemään edeltäjieni aiheut­tamia ongelmia tai ajman läpi suuria muutoksia.

  27. “Kyl­lä ne ongal­mat ovat jo olleet , yleen­sä minä olen joutunut työelämässäni selvit­telemään edeltäjieni aiheut­tamia ongelmia tai ajman läpi suuria muutoksia.”

    Siis päiväkodeis­sa???

  28. “Vaikut­taa, että Liian van­halle lah­jakku­us on ain­oas­taan matemaat­tis-teknisiä taipumuk­sia. On kuitenkin ole­mas­sa mm. kielel­listä ja sosi­aal­ista lah­jakku­ut­ta. Näitä tarvi­taan päiväkodis­sa huo­mat­tavasti enem­män kuin insinööirin taitoja.”

    En puhunut mitään lah­jakku­u­den lajista, pistät sano­ja suuhuni.
    Mut­ta lah­jakkaak­si määritel­lään 2 % hui­pus­ta laskien.
    Sosi­aalisen lah­jakku­u­den tes­taami­nen voi olla vaikeaa ja kuten ker­roin , samas­ta henkilöstä löy­tyy aina mon­en­laisa mielipiteitä.

    Ja kuten istekin osoi­tat, tyh­mi­in kysymyk­si­in saq tyh­miä vastuksia

  29. Minä en nyt oikein ymmär­rä, mitän “Liian van­ha” oikein ajaa takaa. Jos ei saa siihen kah­teen pros­ent­ti­in kuu­lu­vaa huip­pu­lah­jakas­ta las­taan hoita­maan, niin se on sit­ten aivan sama, kuka tämän perään katsoo???

    Ei se nyt ihan niin ole. Oli työn­tek­i­jän hyvyys tai huo­nous kuin­ka paljon mielipi­dekysymys hyvän­sä, niin kyl­lä sen lapsen voin­nista näkee, onko hänel­lä päiväkodis­sa hyvä olla. Ei min­un koke­muk­seni lapseni päiväkodin tasos­ta muu­tu sil­lä, että Liian van­ha on joskus nais­puolisi­in alaisi­in­sa ryytynyt.

    Olen edelleen sitä mieltä, että työlleen omis­tau­tu­vat ihmiset eivät väli­aikaisik­si miel­let­ty­i­hin parakkipäiväkotei­hin ihan ensim­mäisek­si hakeudu.

  30. Liian van­ha,

    Ei ammat­in­valin­nan moti­iveista kysymi­nen ole “tyh­mää”, sem­minkin kun se oli tehtävä­nan­toni. Tarkoi­tus oli kar­toit­taa eri opiskelu­alo­jen vetovoimaisu­u­teen vaikut­tavia tekijöitä. 

    Arvaa sainko “vähän” fik­sumpia vas­tauk­sia, kun kyseessä oli­vat psykolo­gian, kas­va­tusti­eteen tai vaikka­pa kieli­ti­eteen opiskelijat?

    Sain, vaik­ka kysymys­muo­to oli tismall­een sama: pohdiskelua omien per­soon­al­lisu­ustek­i­jöi­den, per­heen asen­tei­den, työl­lisyys­näkymien ja alan yhteiskun­nal­lisen merk­i­tyk­sen pain­oar­voista… ja paljon muuta. 

    Kyl­lähän teekkareis­sakin fik­su­ja ja ilmaisukyky­isiä oli, mut­ta huo­mat­tavasti harvem­mas­sa ja tiety­ille opin­tolin­joille keskittyneenä. 

    Usein naisia.

  31. En puhunut mitään lah­jakku­u­den lajista, pistät sano­ja suuhuni.

    Jos saan vaikutel­man jostain, en totis­es­ti pistä sano­ja kenenkään suuhun. 

    Sanoin, että vaikut­taa siltä, että lah­jakku­us on sin­ulle insinööri­taito­ja. En väit­tänyt yhtään mitään. 

    Olet muuten aivan suos­sa käyt­tämiesi käsit­tei­den kanssa. Kak­si pros­ent­tia ihmi­sistä kuu­luu huip­puä­lykkäisi­in eli ÄO on yli 130. 

    Lah­jakku­us on aivan jotain muu­ta eikä sille ole mitään mainit­semi­asi pros­ent­tio­suuk­sia määritelty.

  32. “Lah­jakku­us on aivan jotain muu­ta eikä sille ole mitään mainit­semi­asi pros­ent­tio­suuk­sia määritelty”

    Ei niitä huip­putaiteil­i­joitakaan ole kuin rajat­tu määrä, ei jokainen sutari ole huip­pumaalari, mit­tar­it ovat vain epämääräisem­piä, mut­ta rahal­la senkin voi mita­ta eli paljonko tauluista maksetaan
    Ne 2 % joille mak­se­taan eniten ovat var­maan lahjakkaimpia

  33. “Tarkoi­tus oli kar­toit­taa eri opiskelu­alo­jen vetovoimaisu­u­teen vaikut­tavia tekijöitä.

    Arvaa sainko “vähän” fik­sumpia vas­tauk­sia, kun kyseessä oli­vat psykolo­gian, kas­va­tusti­eteen tai vaikka­pa kieli­ti­eteen opiskelijat?”

    Se nyt olisi varsin yllät­tävää, jos psykolo­gi tai kas­va­tusti­eteil­i­jä ei tuol­laiseen kysymyk­seen osaisi vas­ta­ta fik­sum­min kuin teekkari.

  34. Tuol­la Liian van­han kaaval­la tietysti Arto Paasilin­na ja Laila Hirvisaari ovat lah­jakkaimpia kir­jal­i­joi­ta Suomessa. 

    Itse en pitäy­ty­isi taiteel­lista lah­jakku­ut­ta määritel­lessä pelkki­in kau­pal­lisi­in mittarei­hin. Mas­so­jen pop­ulisti­nen miel­lyt­tämi­nen ei vält­tämät­tä liity lainkaan taiteel­lisi­in kykyihin. 

    Jos tavoit­teena on raha, niin tietysti on oman­lais­tansa lah­jakku­ut­ta toteut­taa se tavoite jo eläessään toisin kuin kävi muun muas­sa Vin­cent van Gohgille. 

    Var­masti on lah­jakku­ut­ta kek­siä vin­ho­ja juo­nenkään­teitä ja suju­via sana­muo­to­ja viihdekir­jal­lisu­udessa. En siis mitenkään kiel­lä Paasilin­nan ja Hirvisaaren lah­jakku­ut­ta sarallaan. 

    Min­ulle lah­jakku­u­den mit­ta­mi­nen noin yksivi­ivais­es­ti rahal­la on kuitenkin hyvin alkeel­lista ajattelua. 

    Uskon, että on hyvin lah­jakkai­ta runoil­i­joi­ta, jot­ka ovat myyneet ural­laan alle kymme­nen tuhat­ta teosta. Se vain ei ole tuulipukulaji.

  35. “Uskon, että on hyvin lah­jakkai­ta runoil­i­joi­ta, jot­ka ovat myyneet ural­laan alle kymme­nen tuhat­ta teosta. Se vain ei ole tuulipukulaji.”

    Sil­loin kysymys on mielip­i­teestä eikä mita­tus­ta tosiasiasta.

  36. “Sanoin, että vaikut­taa siltä, että lah­jakku­us on sin­ulle insinööri­taito­ja. En väit­tänyt yhtään mitään. ”
    Tuo tulee sin­un omista asen­teista, ei min­un tekstista

  37. Itse en pitäy­ty­isi taiteel­lista lah­jakku­ut­ta määritel­lessä pelkki­in kau­pal­lisi­in mittarei­hin. Mas­so­jen pop­ulisti­nen miel­lyt­tämi­nen ei vält­tämät­tä liity lainkaan taiteel­lisi­in kykyihin.

    Mik­si jonkun mielipi­de on muka tärkeämpi kuin toisen taiteen “todel­lisen” arvon määrittämisessä? 

    Ymmär­rän kyl­lä että jonkin teknisen suorituk­sen vaa­tivu­u­den ja siihen käyte­tyn ajan arvioimiseen asiantun­ti­ja on parem­pi kuin maal­likko, mut­ta taiteel­la­han ei ole ollut enää pitki­in aikoi­hin juuri mitään tekemistä minkään­laisen teknisen taitavu­u­den kanssa. 

    (Ennen vihaisia kom­ment­te­ja min­un mis­tään ymmärtämät­tömyy­destäni pyytäisin huo­maa­maan, että minä en ollut se, joka väit­ti, että taiteel­la olisi objek­ti­ivi­nen arvo.)

  38. Liian van­ha sanoo: 

    “Mut­ta lah­jakkaak­si määritel­lään 2 % hui­pus­ta laskien.”

    Jokaisen yleis­sivistys­tä omaa­van tulisi tietää, että tämä tarkoit­taa vain ns. Men­sa-tyyp­pistä älykkyys­testiä, joka mit­taa loogis-matemaat­tista älyä. 

    Muista lah­jakkuuk­sis­takin se ker­too jotain eli kor­re­laa­tioi­ta on ole­mas­sa, mut­ta pitäy­dytään nyt tässä fak­tas­sa. Eli mitataan loogis-matemaat­tista älyä. 

    Joten mikä tässä oli omia asen­tei­tani? Voisitko tarkentaa?

    Kuvit­teletko, että kyseinen kuviotesti mit­taa esim. liikun­nal­lista lah­jakku­ut­ta tai tunneälyä?

    Et selvästikään tiedä alueesta yhtään mitään. Mut­ta sehän ei ole ennenkään sin­ua estänyt avaise­mas­ta ammolleen sanaista arkkuasi.

  39. Mik­si jonkun mielipi­de on muka tärkeämpi kuin toisen taiteen “todel­lisen” arvon määrittämisessä? 

    Joidenkin mielipi­de nyt on tärkeämpi kuin tois­t­en ja hyvä näin. Sivistyneistö nääs jyrää…

    Muuten joudut­taisi­in kat­so­maan pelkkää Big Broth­e­ria ja 4 D ‑doku­ment­te­ja. (maail­man lihavin/lyhyin/pisin lap­si, pahin paise naa­mas­sa kaut­ta aikain jne.) 

    Ehkä joskus hyv­inä päiv­inä tulisi myös Timo Koivusa­lon uutu­us eetteriin. 

    Olen tääl­lä joskus moit­tin­ut Osmoa elit­ismistä, mut­ta kult­tuurin suh­teen olen hyvin tyy­tyväi­nen, että meitä johtaa jonkin sortin eliitti.

  40. Joidenkin mielipi­de nyt on tärkeämpi kuin toisten

    Mik­si?

    Muuten joudut­taisi­in kat­so­maan pelkkää Big Brotheria

    Minä olen kuvitel­lut, että tele­vi­siois­sa on virtanappula.

  41. Aihet­ta sivuten:

    Kun­tali­itosten suurimpia hyö­tyjiä ovat olleet vaku­u­tus­laitok­set. Salon Seudun Sanomat otsikoi “Kun­tali­itos lisän­nyt hylät­ty­jen auto­jen määrää Salossa”

    Kun­tali­itok­sista ovat rajuim­min rahas­ta­neet tien­vi­it­tate­htail­i­jat ja liiken­nevaku­u­tus­laitok­set eikä liiken­nevaku­u­tus­mak­su­ista päät­tävä min­is­ter­iö ole puut­tunut menoon mitenkään. 

    Liiken­nevaku­u­tus­mak­sut on por­rastet­tu paikkakun­nit­tain ajatuk­sel­la, että kaupungis­sa on tapah­tuu enem­män vahinko­ja kuin maaseudul­la. Niin­pä Saloon liit­tynei­den maalaiskun­tien auto­jen mak­su nos­tet­ti­in Salon kaupun­gin tasolle. 

    On mon­ta muu­takin asi­aa, joiden takia ihmiset vihaa­vat kun­tali­itok­sia — jojo ilmiö nos­taa hin­to­ja, hin­to­jen lasku uno­htuu. Ei mitenkään ole hyväksyt­tävää, että val­tio ei pysty tekemään kokon­ais­arvio­ta päätösten­sä kustannusvaikutuksista.

    Mihin perus­tuu liiken­nevaku­u­tus­mak­su­jen paikkakun­tako­htaisu­us? Sin­ul­la on Mäntsälässä hal­pa vaku­u­tus, mut­ta käyt töis­sä liiken­nevaar­al­lises­sa Hel­sigis­sä. Eikö sin­ul­la min­is­ter­iön logi­ikan mukaan pitäisi olla Helsin­ki-hin­noitel­tu liikennevakuutus.

  42. “Las­ten­tarhan opet­ta­jan tutk­in­to on nyky­isin korkeak­oulu­tutk­in­to ja uskon, että siel­lä on lah­jakkai­ta ihmisiä aivan riittämiin”

    Kuinka­han suuri ongel­ma on ylik­oulu­tus tule­vi­in tehtävi­in näh­den, yleisestikin.
    Onko­han tutkit­tu aihetta

  43. Eli­na
    “yössä viihtymiseen esimiehel­lä on lukuis­ten työ­tyy­tyväisyyt­tä selvit­tävien tutkimusten mukaan ratkai­se­va osa.”

    Ja lukuis­ten tutkimusten mukaan nais­val­taisil­la työ­paikoil­la viihdytään huonom­min kuin miesvaltaisilla.

    “Opiske­li­joiden opin­to­su­un­nan val­in­taa tutki­neena, voin kyl­lä ker­toa, että har­voin tapaa niin tyh­miä korkeak­oulu­opiske­li­joi­ta kuin esim. LVI- ja konetekni­ikan linjoilla.”

    Ei tuo­hon mitään tutkimus­ta tarvi­ta, riit­tää kun vilkaisee kyseis­ten alo­jen sisään­pääsyp­is­teitä. Ne ovat suurista sisäänot­tomääristä johtuen alhaisem­mat kuin millekään muulle alalle. Kone­teekkare­i­ta pide­tään yliopis­ton amiksina.

  44. “Kuvit­teletko, että kyseinen kuviotesti mit­taa esim. liikun­nal­lista lah­jakku­ut­ta tai tunneälyä?”

    Henkilön suori­tuskyvyn voi mita­ta mon­es­sa lajis­sa eli jos pist­tetään ihmiset mitataan 100 metrin radalle niin siitäkin joukos­ta voidaan ero­taa 2 % lah­jakkaiden joukko

    Tai jos halu­taa ranka­ta runoil­i­joi­ta niin 1000 ihmistä lukee ehdokkaiden runokir­jat ja arvostelee ne jolalin asteikol­la . Sil­loin voidaan luokitel­la siitäkin joukos­ta 2 % eniten pis­teitä saanutta.

    Kaik­ki asi­at ovat mitat­tavis­sa, ain­oas­taan jotkut human­is­tit halu­a­vat pidät­tää itsellen yksoikeu­den määritel­lä mikä on huip­pua, mikä ei.
    Mut­ta pitäsi käsit­tää, että se on vain yhden ihmisen mielipi­de ja ain­oas­taan dik­datu­uris­sa sil­lä voi olla merkit­tävää vaiku­tus­ta ilman demokraat­tista pros­es­sia taustalla

  45. “Ja lukuis­ten tutkimusten mukaan nais­val­taisil­la työ­paikoil­la viihdytään huonom­min kuin miesvaltaisilla”

    Aikoinaan Lapis­sa oli n 300 käsikeskus­ta, joista 6–70 oli suurem­pia, jois­sa oli naisia töis­sä merkit­täviä määriä
    Huolsin,tein ja asensin lisäpöytä noi­hin keskuk­si­in ja siinä ohes­sa tuli seu­rat­tua tuo­ta elämää täl­laisel­la työ­paikalla ja kyl­lä nuorel­la miehel­lä oli silmät pyöreinä ihmetyksestä,kun kuun­telin riito­ja . Sil­loin päätin, että koetan vält­tää täl­laisen yksikön esimi­este­htäviä, mut­ta eipä siltäkään välttynyt

  46. Liian van­ha,

    Sekoi­tat nyt asioi­ta. En minä väit­tänyt etteikö eri alo­jen lah­jakku­ut­ta voisi mita­ta. Eihän lah­jakku­u­den käsitet­tä olisi edes ole­mas­sa, ellei sitä jotenkin voisi mitata. 

    Min­ua aikoinaan huvit­ti Tatu Van­hasen metatutkimuk­sen ympäril­lä vello­va keskustelu, jos­sa yleinen argu­ment­ti oli, että ihmiset ovat yhtä älykkäitä ja älykkyyt­tä ei voi mita­ta. Höh? Miten voi sanoa, että älykkyys on sama kaikil­la, jos ei sitä voi mitata?

    Vaikka­pa musikaal­isu­us on hyvinkin hel­posti mitat­tavis­sa melo­di­an tois­tote­htävin ja ryt­midik­taatein, samoin liikun­nal­lisen lah­jakku­u­den eri osa-alueet: luon­tainen notkeus, nopeus, tas­apaino jne. 

    On tietysti lah­jakku­u­den laje­ja joiden mit­taami­nen on paljon han­kalam­paa, esim. juuri sosi­aa­li­nen lah­jakku­us. Se tulee enem­män esi­in elämän ihmis­suhteisi­in liit­tyvis­sä aidois­sa kohtaami­sis­sa, joten sitä on varsin vaikea eri­laisin keinotekoisin testein mita­ta. Niitäkin on kyl­lä kehitetty. 

    Siitä olin vain eri mieltä, kun sanoit, että tulota­so suo­ravi­ivais­es­ti ker­too ihmisen lahjakkuuden. 

    Men­san jäsenistökin menee ihan samalle asteikolle kuin tulolu­okat yhteiskun­nas­sa. Siel­lä on porukkaa työt­tömistä duunareista huippujohtajiin.

    Esimerkkinä voisi olla vielä Madon­na. Äärim­illeen viritet­ty markki­noin­tikoneis­to on luonut ver­rat­en keskinker­tais­es­ta laula­jas­ta ikonin kaltaisen maail­man rikkaimpi­in ihmisi­in kuu­lu­van tuotteen. 

    Aikoinaan M. ei päässyt edes tanssi- ja laula­jak­oulu­tuk­seen, vaan hylät­ti­in jo alkukarsinnoissa.

  47. JiiPee sanoo:

    Kuinka­han suuri ongel­ma on ylik­oulu­tus tule­vi­in tehtävi­in näh­den, yleisestikin.

    Niin, varhaiskas­va­tus­ta ei juurikaan arvoste­ta. Se näkyy hyvin tästä sin­unkin kom­men­tis­tasi. Tai ei arvoste­ta ainakaan lapset­tomien ihmis­ten keskuudessa. 

    Luokanopet­ta­ji­akin aikoinaan pidet­ti­in ylik­oulutet­tuina, mut­ta Suomen lois­ta­van Pisa-men­estyk­sen myötä soraäänet ovat nykyään huo­mat­tavasti vaimeampia. 

    Min­ulle las­ten kas­va­tustyö on ehdot­tomasti tärkeimpiä, ellei peräti tärkein sek­tori yhteiskun­nan kannal­ta. Sik­si en osaa ajatel­la, että juuri las­ten­tarhanopet­ta­jat oli­si­vat ylikoulutettuja.

  48. “Aikoinaan M. ei päässyt edes tanssi- ja laula­jak­oulu­tuk­seen, vaan hylät­ti­in jo alkukarsinnoissa”

    Tässäkin oli kysymys vain yhden tai muu­ta­man henkilön mielipiteestä
    Ihmisen näkö-ja yleen­sä havain­tokyky on sen ver­ran rajalli­nen, että täl­lainen arvioin­ti on mitu-menetelmää.
    Tanssin ym taito­la­jien arvostelu voitaisin tehdä luotet­tavam­min keinonäön ja tietokoneen avul­la, jol­loin uhrin oikeustur­va olisi huo­mat­tavasti parempi.

  49. Eli­na:

    Olen tääl­lä joskus moit­tin­ut Osmoa elit­ismistä, mut­ta kult­tuurin suh­teen olen hyvin tyy­tyväi­nen, että meitä johtaa jonkin sortin eliitti.

    Eli olet täysin tekopy­hä? Eli­itin johta­ma yhteiskun­ta on ihan jees sil­loin, kun se tuot­taa sin­un makusi mukaisia lop­putu­lok­sia, mut­ta sil­loin, kun Osmo ehdot­taa oman (elit­is­tisen) käsi­tyk­sen­sä poh­jal­ta poli­ti­ik­ka, joka ei sin­ulle kel­paa, niin paasaat tääl­lä pää punaisena.

    Onnis­tu­it hui­jaa­maan ainakin min­ua pidem­pään elit­ismin vas­taisu­udel­lasi kuin Samuli Saarel­ma liberalismillaan…

  50. “Niin, varhaiskas­va­tus­ta ei juurikaan arvoste­ta. Se näkyy hyvin tästä sin­unkin kom­men­tis­tasi. Tai ei arvoste­ta ainakaan lapset­tomien ihmis­ten keskuudessa.”

    Aika moni ei myöskään tun­nu tietävän, mikä ero on las­ten­tarhanopet­ta­jal­la ja las­ten­hoita­jil­la. Ero on vähän niin kuin lääkäril­lä ja sairaanhoitajilla.

  51. Ei tuo­hon mitään tutkimus­ta tarvi­ta, riit­tää kun vilkaisee kyseis­ten alo­jen sisään­pääsyp­is­teitä. Ne ovat suurista sisäänot­tomääristä johtuen alhaisem­mat kuin millekään muulle alalle. Kone­teekkare­i­ta pide­tään yliopis­ton amiksi­na.

    Tämä kyseenalainen kun­nia alhaisim­mista pis­temääristä taitaa nykyään (tai ainakin osas­sa teknil­li­sistä korkeak­ouluista) kuu­lua tietotekni­ikalle. Siis alalle, joka vielä 90-luvun puo­livälis­sä oli teknil­lis­ten korkeak­oulu­jen kru­u­nun­jalokivi. Ja sen näkee. 

    Min­ulle las­ten kas­va­tustyö on ehdot­tomasti tärkeimpiä, ellei peräti tärkein sek­tori yhteiskun­nan kannal­ta. Sik­si en osaa ajatel­la, että juuri las­ten­tarhanopet­ta­jat oli­si­vat ylik­oulutet­tu­ja.

    Las­ten­tarhanopet­ta­jista puhut­taes­sa kan­nat­taa myös muis­taa, että tarharyh­män hoitajista/opettajista kuitenkin iso osa on las­ten­hoita­jia, las­ten­tarhanopet­ta­jia on ainakin mei­dän pojan tarhas­sa vain yksi kolmesta.

  52. “Äärim­illeen viritet­ty markki­noin­tikoneis­to on luonut ver­rat­en keskinker­tais­es­ta laula­jas­ta ikonin kaltaisen maail­man rikkaimpi­in ihmisi­in kuu­lu­van tuotteen. ”

    Madon­nan keskinker­taisu­us , hyvyys tai huo­nous riip­puu siitä mikä on valit­tu laula­jan kri­teereik­si ja asteikoksi.

  53. “las­ten­tarhanopet­ta­jia on ainakin mei­dän pojan tarhas­sa vain yksi kolmesta.”

    Use­ampia las­ten­tarhanopet­ta­jia taitaa olla vain inte­groiduis­sa eri­ty­is­ryh­mis­sä. Lto on siis se, jol­la on pää­vas­tuu kas­vatuk­ses­ta: hän esimerkik­si tekee van­hempi­en kanssa varhaiskasvatussuunnitelmat. 

    Yleen­säkään päiväkodis­sa jos halu­aa johonkin muu­tos­ta (esimerkik­si lapselta vaipan kokon­aan pois), niin ei kan­na­ta puhua hoita­jille, vaan lto:lle. Hoita­jat tekevät, niin kuin lto sanoo, vaik­ka se menisi ris­ti­in van­hempi­en toivei­den kanssa.

  54. Eli olet täysin tekopy­hä? Eli­itin johta­ma yhteiskun­ta on ihan jees sil­loin, kun se tuot­taa sin­un makusi mukaisia lop­putu­lok­sia, mut­ta sil­loin, kun Osmo ehdot­taa oman (elit­is­tisen) käsi­tyk­sen­sä poh­jal­ta poli­ti­ik­ka, joka ei sin­ulle kel­paa, niin paasaat tääl­lä pää punaisena.

    Pitää vielä huo­ma­ta, että elit­ismis­sä ja elit­ismis­sä on ero­ja. elit­is­mi, mis­tä Osmoa syytetään on “Minä tiedän teitä parem­min mitä tei­dän kan­nat­taa tehdä, joten tehkää niin kuin sanon, niin elämänne on parem­paa”. Näi­den kult­tuurielit­istien elit­is­mi on “Minä tiedän teitä parem­min mikä on hyvää kult­tuuria, joten tei­dän pitää mak­saa jot­ta minä pääsen naut­ti­maan siitä hyvästä kult­tuurista halvem­mal­la. Kiitok­sek­si tästä kat­son teitä ja kult­tuuri­anne nenän vart­ta pitkin” 

    Ensim­mäi­nen elit­is­mi on mielestäni jol­lain taval­la oikeutet­tua jos on riit­tävän paina­vat syyt uskoa, että väit­teen esit­täjä on oike­as­sa. Jälkim­mäi­nen taas on pelkästään vastenmielistä.

  55. tcrown:
    Mik­si jonkun mielipi­de on muka tärkeämpi kuin toisen taiteen “todel­lisen” arvon määrittämisessä?

    Tuo “todel­lis­es­ta” arvos­ta keskustelu on tietysti kyseenalaista. Ehkä kan­nat­taisi pohtia taide­teok­sen pysyvyyt­tä. Ns. kulu­tus­taide saavut­taa tyyp­il­lis­es­ti suuren suo­sion välit­tömästi, mut­ta uno­htuu nopeasti. Sit­ten on sel­l­aista taidet­ta, joka menee suurelta osalta aikalai­sista ns. yli hilseen, mut­ta sil­lä on pidem­män aikavälin vaiku­tuk­sia. Se saat­taa esim. ava­ta uuden suun­nan taiteessa, joka ajan myötä kehit­tyy hyvinkin suosi­tuk­si myös suuren yleisön kesku­udessa. Ymmärtääk­seni yksi ns. taideasiantun­ti­joiden tehtävä on esit­tää val­is­tunut arvauk­sen­sa taide­teok­sen pidem­män aikavälin pain­oar­vos­ta. Kukaan­han ei sitä voi var­masti tietää.

  56. Rot­wang:

    Ymmärtääk­seni yksi ns. taideasiantun­ti­joiden tehtävä on esit­tää val­is­tunut arvauk­sen­sa taide­teok­sen pidem­män aikavälin painoarvosta. 

    Niin, jos olis jotain dataa siitä, että taideasiantun­ti­jat pystyvät tähän, niin mikäs siinä. Min­un per­spek­ti­ivistä näyt­tää enem­mänkin siltä, että tätä argu­ment­tia käytetään enim­mäk­seen oman maun mukaisen taiteen subventointiin.

    (En siis mis­sään nimessä väitä, että sinä kuu­luisit tähän joukkoon. Yritän vain esit­tää näke­myk­sen mik­si tämän “hypo­teesin” mukaan ei voi­da toimia vaik­ka se olisikin totta.)

    tcrown: Njoo. Oon taval­laan samaa mieltä, mut­ta en tee kyl­lä kovin suur­ta eroa kult­tuurin ja muun elämän välil­lä. Eli siis jos asiantun­ti­jat eivät ole kult­tuurista yleen­sä “oike­as­sa” niin tuskin ne ovat usein muis­takaan mon­imutkai­sista asioista; kuten nyt vaik­ka siitä mikä elämän­ta­pa on oikea. (Yksinker­tai­sista asioista asiantun­ti­jat taas voivat olla huo­mat­tavasti use­am­min oikeassa.)

  57. Eli­na: “Niin, varhaiskas­va­tus­ta ei juurikaan arvoste­ta. Se näkyy hyvin tästä sin­unkin kommentistasi”

    Voi sen niinkin tulki­ta, jos haluaa.
    Itse ( lue vai­moni ) kuitenkin arvostan varhaiskas­va­tus­ta niin paljon, etta kolme jo täysi-ikäistä las­tamme on hoidet­tu kotona kouluikään saak­ka, yhtä valitet­tavaa tarhausvuot­ta luku­unot­ta­mat­ta, ilman alan koulu­tus­ta ja jopa ilman Riitan mainit­se­maa varhaiskasvatussuunnitelmaa.
    Ei ole kadut­tanut yhtään, nor­maalit rajo­jen koe­tuk­set on käy­ty ja koulut hoidet­tu kun­ni­al­la, kaik­ki hyvin.

    Tarhausym­päristö ongelm­i­neen onkin eri tilanne ja toisin kun epäilit arvostan todel­la sitä työtä ja soisin siitä myös mak­set­ta­van kohtu­ullisem­man kor­vauk­sen, en tunne alaa ja uskon tei­dän ole­van oike­as­sa myös sen työn vaativuudesta.

    Mut­ta las­ten kas­vatuk­ses­ta yleen­sä, ollaanko­han men­ty vähän liian teo­reet­tiselle tasolle ja liian hel­posti val­i­taan jopa alle kolmivuo­ti­aiden tarhaus, tosin jois­sakin tapauk­sis­sa se on myös lapsen etu, liian monessa.

    Mainit­sit lapsen kas­vatuk­sen ole­van tärkein sek­tori yhteiskun­nan kannal­ta, olen muuten jok­seenkin samaa mieltä, mut­ta ennenkaikkea lapsen kannalta.

  58. Art­turi,

    On tietysti pidet­tävä eril­lään elit­is­mi ja eli­it­ti. Huoli­mat­to­muut­tani nyt itse rin­nas­tin ne tyhmästi. 

    Olen siis sitä mieltä, että on hyvä asia, mikäli yhteiskun­nan mielipi­de­vaikut­ta­jik­si ja päät­täjik­si valikoitu­vat mah­dol­lisim­man val­is­tuneet ihmiset — monipuolis­es­ti koulute­tut ja koke­neet henkilöt. 

    Elit­ismil­lä Osmon kohdal­la tarkoi­tan tiet­tyä tulokul­mien kapeut­ta tarkasteltavi­in asioi­hin näh­den ja pitäy­tymistä oman, hyvin pienen viiteryh­män arvois­sa ja asen­teis­sa kuvitellen niitä val­lit­se­viksi. Esimerkkinä äärim­mäi­nen helsinkikeskeisyys, etten sanoisi jopa kantakaupunkikeskeisyys. 

    Olen pan­nut myös usein merkille tcrown­inkin mainit­se­man yläpuolelle heit­täy­tymisen ja mes­taroimisen siitä, miten muiden pitäisi elää ilman halua ymmärtää asioi­ta tois­t­en näkökulmista. 

    Nämä “syytök­set” nyt vaati­si­vat tietysti joitain esimerkke­jä, mut­ta en nyt jak­sa ruve­ta kahlaa­maan blo­gia sen merkeis­sä. Joka on eri mieltä Osmos­ta, saa toki olla. Eli en tätä mielipi­det­täni kuvit­tele kaikkien kanssa jakavani. 

    Eikä tämä koko käsi­tyk­seni Osmos­ta ole — kokon­aisku­va on reilusti plus­san puolella.

  59. JiiPee,

    Päiväkotikas­va­tus sinän­sä on minus­takin yliarvostettua. 

    Uskon, että alle kolmivuo­tias ei hyödy siitä muuten kuin poikkeustapauk­sis­sa: maa­han­muut­ta­jan lap­si oppii kieltä, kotona on jak­samat­to­muut­ta tms. 

    Muuten tavalli­nen koti, jos­sa puuhastel­laan nor­maale­ja arki­askare­i­ta, lue­taan kir­jo­ja, käy­dään kylässä, ker­hois­sa ja leikkipuis­tois­sa riit­tää taka­maan lapsen sosi­aaliset, motoriset ja kog­ni­ti­iviset valmi­udet koulu­un, useis­sa tapauk­sis­sa var­masti päiväko­tia paremminkin. 

    Pien­ten ryh­mässähän ei usein olekaan las­ten­tarhanopet­ta­jaa, ain­oas­taan las­ten­hoita­jia. Voihan tosi­aan olla, että las­ten­tarhanopet­ta­jan koulu­tus on turhan pitkä esim. 3–5 ‑vuo­ti­aiden ryh­mään… en oikein ole tutus­tunut sen sisältöi­hin, joten vaikea ottaa kan­taa. Eskaris­sa sen luulisi ole­van paikallaan.

    1. Uskon, että alle kolmivuo­tias ei hyödy siitä muuten kuin poikkeustapauk­sis­sa: maa­han­muut­ta­jan lap­si oppii kieltä, kotona on jak­samat­to­muut­ta tms.

      Jos tämä olisi totu­us, jou­tu­isimme ankarasti pohti­maan, mik­si yhteiskun­ta käyt­tää 10 000 euroa/lapsi työt­tömien las­ten sub­jek­ti­iviseen päivähoito-oikeuteen.

  60. “ilman Riitan mainit­se­maa varhaiskasvatussuunnitelmaa”

    Mihin ihmeeseen sel­l­aista koti­olois­sa tarvit­sisi? Kai van­hem­mat keskustel­e­vat lapsen­sa asioista muutenkin?

    Suun­nitel­man tekoon on puo­livu­osit­tain varat­tu aikaa, siihen kir­jataan miten tietyt asi­at tehdään ja mil­lainen lap­si muutenkin on, jot­ta päiväkodin ja kodin toim­inta­vat eivät olisi kovin eri­laisia ja jot­ta päiväkodis­sa pystytään hyö­dyn­tämään van­hempi­en asiantun­te­mus. Suun­nitel­ma on tärkeä nimeno­maa lto:lle, jot­ta hän tietää, mil­laisen lapsen kanssa hän on tekemisissä.

    “uskon tei­dän ole­van oike­as­sa myös sen työn vaativuudesta”

    Kiva. Sitä koulu­tus­ta tarvi­taan nimeno­maa eri­lai­sista taus­toista tule­vien las­ten ja näi­den van­hempi­en kohtaamises­sa. Kyl­lä jokainen ter­ve­järki­nen aikuinen aina omansa osaa hoitaa, kun tämän hyvin tuntee.

  61. Art­turi:
    Niin, jos olis jotain dataa siitä, että taideasiantun­ti­jat pystyvät tähän, niin mikäs siinä. Min­un per­spek­ti­ivistä näyt­tää enem­mänkin siltä, että tätä argu­ment­tia käytetään enim­mäk­seen oman maun mukaisen taiteen subventointiin.

    (En siis mis­sään nimessä väitä, että sinä kuu­luisit tähän joukkoon. Yritän vain esit­tää näke­myk­sen mik­si tämän “hypo­teesin” mukaan ei voi­da toimia vaik­ka se olisikin totta.)

    Joo, ei ole oma lehmä ojas­sa, enkä ole taiteen tuntija. 

    Sen sijaan pidän itseäni jonkin sortin tiedeasiantun­ti­jana ja olen aika vaku­ut­tunut, että pystyn maal­likkoa parem­min arvioimaan oman alani töistä, mikä on ansiokas­ta ja merk­i­tyk­sel­listä tiedet­tä ja mikä ei. Ole­tan että taiteessa pätee jos­sain määrin samat lainalaisu­udet. On esimerkik­si aika ilmeistä, että jotain alaa pitkään seu­ran­nut kri­itikko pystyy erot­ta­maan ne taide­teok­set, jot­ka tuo­vat jotain uut­ta kyseisen taide­muodon ilmaisu­un niistä töistä, jot­ka tois­tel­e­vat van­ho­ja kulunei­ta kliseitä.

  62. “Uskon, että alle kolmivuo­tias ei hyödy siitä muuten kuin poikkeustapauk­sis­sa: maa­han­muut­ta­jan lap­si oppii kieltä, kotona on jak­samat­to­muut­ta tms.”

    “Jos tämä olisi totu­us, jou­tu­isimme ankarasti pohti­maan, mik­si yhteiskun­ta käyt­tää 10 000 euroa/lapsi työt­tömien las­ten sub­jek­ti­iviseen päivähoito-oikeuteen.”

    No, eikös vas­tu­un­tun­toiset, rohkeat päät­täjät sitä pohdikin? Mut­ta kyseessä on kai niin arka asia, että pääsee helpom­mal­la, kun sitä pohdi­taan vain itsek­seen tai sul­je­tuis­sa piireissä.

  63. En tiedä, mikä on totu­us, mut­ta läh­es kaik­ki kas­va­tusp­sykolo­gian asiantun­ti­jat ovat tätä mieltä.

    Muun muas­sa paljon kan­sain­välistäkin arvos­tus­ta saanut pro­fes­sori Liisa Keltikangas-Järvinen. 

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Isot+ryhm%C3%A4t+aiheuttavat+hoitolapsille+stressi%C3%A4+ja+aggressiota/1135243914492

    Myös neu­rologi­nen tieto lapsen aivo­jen kehi­tyk­ses­tä puoltaa Keltikan­gas-Järvisen kan­taa. Pienen lapsen aiv­ot eivät pysty käsit­telemään virike­tul­vaa ja hälyä, jon­ka hän kohtaa yli kymme­nen lapsen ja vai­h­tu­vien aikuiskon­tak­tien ympäristössä, vaan lapselle voi tul­la voimakkaitakin stressioireita. 

    On minus­ta outoa, että kun puhutaan koul­u­lais­ten huimasti lisään­tyneistä käytöshäir­iöistä, kat­seet kohdis­te­taan vain epäon­nis­tuneeseen van­hem­muu­teen, tele­vi­sioon ja tietokonepeleihin. 

    Sivu­ute­taan täysin se tosi­seik­ka, että suuri osa lap­sista viet­tää tarha­lap­su­u­den — paljon suurem­pi osa kuin vaik­ka nelisenkym­men­tä vuot­ta sit­ten. Tätä har­voin näkee pohdiskeltavan. 

    Toinen jut­tu on vielä se, että pien­ten päiväkoti­las­ten sairas­tavu­us on moninker­taista kotona hoidet­tui­hin näh­den. Jatku­vat infek­tiot rasit­ta­vat las­ta ja aiheut­ta­vat pahim­mil­laan jopa kehitysviivästymiä. 

    Sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus alle kolmivuo­ti­aille onkin mielestäni käsit­tämätön ja täysin lapsen edun vas­tainen pykälä. Päiväkoti­paik­ka tulisi olla tarve­hark­in­tainen, jos toinen van­hem­mista on kotona.

  64. “Jos tämä olisi totu­us, jou­tu­isimme ankarasti pohti­maan, mik­si yhteiskun­ta käyt­tää 10 000 euroa/lapsi työt­tömien las­ten sub­jek­ti­iviseen päivähoito-oikeuteen”

    Euroopas­sa esik­oulu alkaa jo 3‑vuotiaana ja on ilmainen, pait­si ruoka.
    Suomes­sa esik­oulu on piilotet­tu päivähoitoon ja saatu se näin mak­sullisek­si ja alkaa vas­ta myöhem­min kuin muualla

  65. Rot­wang:

    Ole­tan että taiteessa pätee jos­sain määrin samat lainalaisuudet.

    Joo, noh mä oon tästä eri mieltä sik­si, että mun mielestä kult­tuuri on mon­imutkasem­pi jut­tu kun tiede, mut­ta ei mul­la oo tähän hirveen hyvää todistetta.

    Mun mielestä tätä pystyy kuitenkin tes­taa­maan siten, että kat­too onko kri­itikot onnis­tuneet ennus­ta­maan tule­vaisu­udessa merkit­tävät taide­teok­set markki­noi­ta paremmin.

    On esimerkik­si aika ilmeistä, että jotain alaa pitkään seu­ran­nut kri­itikko pystyy erot­ta­maan ne taide­teok­set, jot­ka tuo­vat jotain uut­ta kyseisen taide­muodon ilmaisu­un niistä töistä, jot­ka tois­tel­e­vat van­ho­ja kulunei­ta kliseitä.

    Niin siis on kyl­lä ihan mah­dol­lista, että joku val­tion viralli­nen musi­ikkikri­itikko olis tyr­män­nyt aikanaan J.S.Bachinkin, kun se vaan teki täy­del­lisen syn­teesin barokkimusi­ikin van­hoista kuluneista kliseitä.

  66. OS: “Jos tämä olisi totu­us, jou­tu­isimme ankarasti pohti­maan, mik­si yhteiskun­ta käyt­tää 10 000 euroa/lapsi työt­tömien las­ten sub­jek­ti­iviseen päivähoito-oikeuteen.”

    Alle kolmivuo­ti­aiden osalta asi­aa kan­nat­taisikin ankarasti pohtia.

  67. “Jos tämä olisi totu­us, jou­tu­isimme ankarasti pohti­maan, mik­si yhteiskun­ta käyt­tää 10 000 euroa/lapsi työt­tömien las­ten sub­jek­ti­iviseen päivähoito-oikeuteen.”

    Sik­si, että useim­miten työtön on kuitenkin työtön hyvin lyhyen aikaa. Lapselle on tärkeää, että hoito­suhde on pysyvä eikä hän­tä käsitel­lä kuin jotain matkalaukkua, jon­ka voi pistää mil­loin min­nekin säi­lytet­täväk­si. Työkykyisen ja ‑haluisen työt­tömän on ilman muu­ta keski­tyt­tävä työn­haku­un ja olla valmi­ina otta­maan työ lyhyel­lä varoi­tusa­jal­la vas­taan. Sil­loin lapsel­la on hyvä olla päiväkoti­paik­ka. Hoitopäivää ja ‑viikkoa toki voi ja kan­nat­ta lyhentää.

    Kat­sokaa­pa muuten tämän päivän Hesarista mielipi­desivuil­ta yksi näkökul­ma asi­aan. Olen kir­joit­ta­jan kanssa aivan samaa mieltä.

    “Sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus alle kolmivuo­ti­aille onkin mielestäni käsit­tämätön ja täysin lapsen edun vas­tainen pykälä. Päiväkoti­paik­ka tulisi olla tarve­hark­in­tainen, jos toinen van­hem­mista on kotona.”

    Tarve­harkin­nas­ta olen samaa mieltä, mut­ta olen myös sitä mieltä, että sen tarpeen pystyvät van­hem­mat määrit­telemään parhait­en itse. Yhteiskun­nan tekemä tarve­hark­in­ta on aina hidas­ta ja aikaa vievää: lap­si ei oikein voi odottaa. 

    Itse en kovin paljon alle kolmivuo­ti­as­ta veisi päiväkoti­in, jos itse olisin pitkään kotona. Yli kolme­vuo­tias sen sijaan tarvit­see jo muu­takin ja sil­loin päiväkoti on yksi ihan var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto. Esimerkik­si seu­rakun­nan ker­ho on kyl­lä halvem­pi, mut­ta kaik­ki eivät pidä sen uskon­nol­lis­es­ta sisäl­löstä. Yht­enä tek­i­jänä tässäkin on mukana toimin­nan jatku­vu­us: kun van­hem­mat palaa­vat töi­hin, voi olla lapsen kannal­ta hyvä, ettei hoito­suhdet­ta ole katkaistu. 

    “Euroopas­sa esik­oulu alkaa jo 3‑vuotiaana ja on ilmainen, pait­si ruoka.
    Suomes­sa esik­oulu on piilotet­tu päivähoitoon ja saatu se näin mak­sullisek­si ja alkaa vas­ta myöhem­min kuin muualla”

    Aamen!

  68. Minä en kyl­lä ymmär­rä sub­jek­ti­ivista oikeut­ta päivähoitoon, enkä sitä hyväksy. Tämä johtuu tietysti siitä, että mei­dän lapsemme ovat olleet päivähoi­dos­sa sik­si, että molem­mat van­hem­mat ovat töissä. 

    Kos­ka tilanteessa, jos­sa molem­mat van­hem­mat ovat työssä, per­he joutuu melkein aina ylimpään mak­su­lu­okkaan, en oikeas­t­aan edes ymmär­rä, mik­si ne alem­mat mak­su­lu­okat ovat ylipäätään ole­mas­sa. Puhun nyt kah­den van­hem­man per­heistä. Ne työ­paikat, jois­sa palk­ka on sitä luokkaa, että niihin alimpi­in mak­su­lu­okki­in pää­tyy, eivät ole mitään työu­ran “entry-level”-duuneja, joista ede­tään myöhem­min tuot­tavampi­in ja rahakkaampi­in töi­hin, joten työu­ran kokon­aisu­u­den suh­teen esitet­ty perustelu ei toi­mi ollenkaan. 

    Itse en ole lapse­na viet­tänyt päivääkään päivähoi­dos­sa, eivätkä van­hem­mat min­un kanssani leikki­neet, eivät opet­ta­neet mitään tai prepan­neet mitenkään. Suh­taudun äärim­mäisen skep­tis­es­ti väit­teisi­in, joiden mukaan varhais­es­ta päiväkodista olisi hyö­tyä kenellekään muulle kuin eri­ty­is­ryh­mille (kie­lenop­pimi­nen, jne, jot­ka mainit­ti­in jo yllä). 

    En vas­tus­ta kun­nal­lista päivähoitoa mitenkään, mut­ta en ymmär­rä, mik­si sinne pitää pieniä muk­su­ja lait­taa, kun van­hem­mat istu­vat kotona.

  69. “Alle kolmivuo­ti­aiden osalta asi­aa kan­nat­taisikin ankarasti pohtia.”

    Joku akti­ivi­nen googlet­ta­ja, voisi kaivel­la esi­in tilas­toti­eto­ja ja pros­ent­tiluku­ja siitä, mil­lä syil­lä alle kolmivuo­ti­ai­ta ylipäätään on päivähoidossa.Muistaakseni reilusti yli puo­let näistä ikälu­ok­ista on kotihoidossa.

  70. “Ne työ­paikat, jois­sa palk­ka on sitä luokkaa, että niihin alimpi­in mak­su­lu­okki­in pää­tyy, eivät ole mitään työu­ran “entry-level”-duuneja, joista ede­tään myöhem­min tuot­tavampi­in ja rahakkaampi­in töi­hin, joten työu­ran kokon­aisu­u­den suh­teen esitet­ty perustelu ei toi­mi ollenkaan.”

    Entäs opiske­li­ja? Tun­nen jopa teekkare­i­ta, joil­la on lap­sia nol­la­mak­su­lu­okas­sa. Työu­ran kokon­aisu­u­den kannal­ta opiskelu­ai­ka on se paras aika saa­da lapset.

  71. “Minä en kyl­lä ymmär­rä sub­jek­ti­ivista oikeut­ta päivähoitoon, enkä sitä hyväksy. Tämä johtuu tietysti siitä, että mei­dän lapsemme ovat olleet päivähoi­dos­sa sik­si, että molem­mat van­hem­mat ovat töissä.”

    Tiedän tosi monia van­hempia, jot­ka on muu­tanut mie­len­sä siinä vai­heessa, kun ovat saa­neet toisen lapsen esikoisen ollessa yli kolmivuo­tias. Siinä vai­heessa päiväkodin ihmis­suh­teet ovat lapselle jo tosi tärkeitä. Kun­non äiti repeää mon­ek­si, mut­tei sen­tään muu­tu toisik­si leik­ki-ikäisik­si vaik­ka kuin­ka yrittäisi.

  72. tcrown­inkin mainit­se­man yläpuolelle heit­täy­tymisen ja mes­taroimisen siitä, miten muiden pitäisi elää ilman halua ymmärtää asioi­ta tois­t­en näkökulmista

    Halu­an tässä nyt vielä korostaa, että minä en noi­ta syytök­siä pidä aiheel­lise­na. Ainakaan sen enem­pää kuin mikä on täysin nor­maalia kenelle tahansa ihmiselle.

    Oon taval­laan samaa mieltä, mut­ta en tee kyl­lä kovin suur­ta eroa kult­tuurin ja muun elämän välillä

    Selvää on, että nuo eivät ole ain­oi­ta elit­ismin alala­je­ja ja että elit­ismiä on muual­lakin kuin kult­tuuris­sa ja poli­ti­ikas­sa. Esimerkik­si koko koulu­tusjär­jestelmämme perus­tuu ensim­mäiseen esit­tämääni elit­ismin tyyppiin.

  73. Liian van­ha jur­nut­taa taas tätä: 

    Euroopas­sa esik­oulu alkaa jo 3‑vuotiaana ja on ilmainen, pait­si ruoka.
    Suomes­sa esik­oulu on piilotet­tu päivähoitoon ja saatu se näin mak­sullisek­si ja alkaa vas­ta myöhem­min kuin muualla

    “Euroopas­sa” (tarkoit­tanet muual­la Länsi-Euroopassa?)koulu tosi­aan alkaa jois­sain mais­sa jo kolme­vuo­ti­aana. Mut­ta ota huomioon, että sitä on vain 3–4 tun­tia päivässä. Muun hoidon ja lapsen kul­je­tuk­set keskel­lä päivää van­hem­mat joutu­vat itse jär­jestämään ja maksamaan. 

    Luuletko, että se tulee halvem­mak­si kuin mei­dän kun­nal­liset päivähoitomaksumme?

    Ei tule, vaan paljon kalliimmaksi!

    Ja edelleen tämä väärinkäsi­tys sin­ul­la esiopetuk­sen mak­sullisu­ud­es­ta. Esiope­tus on Suomes­sakin mak­su­ton. Sitä ei ole yhtään mihinkään “piilotet­tu”, vaan jos lap­si käy neljän tun­nin päiviä esik­oulua, se ei mak­sa yhtään mitään. 

    Ker­roit toises­sa ketjus­sa, että laps­esi ovat viet­täneet kym­men­tun­tisia päivä esiope­tusvuon­na päiväkodis­sa. Toki siitä hoi­dos­ta olet joutunut mak­samaan, mut­tet niistä neljästä tun­nista, jot­ka ovat esiope­tus­ta. Eli kym­men­tun­tis­es­ta päivästä jää mak­set­tavak­si 80 pros­ent­tia. Tämän olisit siis mak­sanut muutenkin, jos laps­esi hoitopäivä on yli viisi, mut­ta alle seit­semän tun­tia. Tähän kuu­luu kolme ruokailua hoitopäivän aikana. 

    Kyl­lä noin pitk­istä hoitopäivistä nyt mielestäni jotain pitääkin mak­saa. Vai oletko sitä mieltä, että yhteiskun­nan pitää hoitaa lapset ilmaisek­si läh­es koko hei­dän valveil­laoloaikansa? Var­maan tuol­laisel­la työn­teon tahdil­la mak­sukykyäkin on ollut. Tuskin makoilitte vai­mon kanssa työt­tömänä kotona las­ten ollessa päiväkodissa. 

    Sel­l­aista jär­jestelmää ei ole yhtään sen enem­pää “Euroopas­sa” kuin täälläkään.

  74. Riit­ta:

    Tarve­harkin­nas­ta olen samaa mieltä, mut­ta olen myös sitä mieltä, että sen tarpeen pystyvät van­hem­mat määrit­telemään parhait­en itse.

    No sil­loin kun jae­taan asioi­ta joil­la on ihmisille mitään arvoa niin heil­lä on aina tarve. Tämä ei tarkoi­ta, että olisi järkevää käyt­tää yhteiskun­nan resursse­ja tämän “tarpeen” tyydyttämiseen.

  75. “No sil­loin kun jae­taan asioi­ta joil­la on ihmisille mitään arvoa niin heil­lä on aina tarve.”

    Päivähoito ei ole van­hem­millekaan ilmaista, pait­si nol­la­mak­su­lu­okas­sa, johon kuu­luu lähin­nä opiskele­vien van­hempi­en lap­sia ja mui­ta todel­la pienituloisia.

    Kyl­lä se pari sataa euroa (+ mah­dol­lis­es­ti menetet­ty kun­tal­isä) on sen ver­ran iso raha, että saa mon­en pitämään lapsen­sa kotona.

  76. “Ja edelleen tämä väärinkäsi­tys sin­ul­la esiopetuk­sen mak­sullisu­ud­es­ta. Esiope­tus on Suomes­sakin mak­su­ton. Sitä ei ole yhtään mihinkään “piilotet­tu”, vaan jos lap­si käy neljän tun­nin päiviä esik­oulua, se ei mak­sa yhtään mitään.”

    Olet yhtä aikaa oike­as­sa ja väärässä. Kuu­sivuo­ti­aiden esiope­tus on tosi­aan mak­su­ton­ta, mut­ta sitä nuorem­pi­en ei, vaan 3–5 ‑vuo­ti­aiden esiope­tus on tosi­aan “piilotet­tu” sinne päivähoitoon.

    Suomes­sa isom­pi­enkin las­ten päivähoitoon suh­taudu­taan joten­sakin vierovasti, mut­ta esimerkik­si Sak­sas­sa (ker­toi net­ti­tut­tu) lap­sille suositel­laan vähin­tään kol­men vuo­den ikäeroa, jot­ta isom­pi olisi nuorem­m­man syn­tyessä jo esik­oulus­sa ja nuorem­pi saisi sään­nöl­lis­es­ti vähän omaakin aikaa äidin kanssa ilman isovel­jeä tai ‑siskoa.

    Mei­dän lap­sil­la on yli kolme vuot­ta ikäeroa ja olen kyl­lä sitä mieltä, etteivät sak­salaiset tuos­ta vau­van omas­ta ajas­ta ihan väärässäkään ole.

  77. Entäs opiske­li­ja? Tun­nen jopa teekkare­i­ta, joil­la on lap­sia nol­la­mak­su­lu­okas­sa. Työu­ran kokon­aisu­u­den kannal­ta opiskelu­ai­ka on se paras aika saa­da lapset.

    No, jos opiske­li­joil­la olisi esimerkik­si opin­to­jen eten­e­miseen kytket­ty oikeus saa­da lapset päivähoitoon — vaik­ka osana opin­to­tukea — niin eihän se olisi “sub­jek­ti­inen oikeus”, kuten nykyään on. Sub­jek­ti­ivi­nen oikeus tarkoit­taa nimeno­maan sitä, että oikeus ei ole kytket­ty yhtään mihinkään, vaan se lankeaa kuin man­ulle illalli­nen. (Pait­si tietenkin työtä tekevälle veronmaksajalle.) 

    Jotain ker­too se, etten tunne — tai ainakaan tiedä tun­te­vani — ketään joka olisi opiskel­lessan lait­tanut lapset päivähoitoon.

  78. “Jotain ker­too se, etten tunne – tai ainakaan tiedä tun­te­vani – ketään joka olisi opiskel­lessan lait­tanut lapset päivähoitoon.”

    Kan­nat­taa joskus päiväkodil­la jutel­la niiden tois­t­en van­hempi­en kanssa 😉

  79. Ei 3–5 ‑vuo­ti­aiden varhaiskasvu­tus ole esiope­tus­ta, ei sel­l­aista ter­miä käytetä tääl­lä Suomes­sa mis­sään viral­li­sis­sa yhteyksissä. 

    Jos olet noin kuul­lut san­ot­ta­van tai kir­joitet­ta­van, niin se on väärä ter­mi. Kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa­han on juuri olen­naista, että Suomes­sa esiope­tus alkaa vas­ta 6‑vuotiaana, mikä tekee suo­ma­lais­lapsen koulu-uras­ta Euroopan lyhyimpiä. 

    Ver­tailut ovat juuri sik­si vähän harhaan­jo­htavia ettei 3–5 ‑vuo­ti­aiden varhaiskas­va­tus­ta las­ke­ta esiopetuk­sek­si, vaik­ka se ne kri­teer­it ehkä jos­sain mielessä täyttäisikin.

  80. Jotain ker­too se, etten tunne – tai ainakaan tiedä tun­te­vani – ketään joka olisi opiskel­lessan lait­tanut lapset päivähoitoon.

    Nyt tun­net!

  81. voisiko joku asiantun­ti­ja selvit­tää mis­tä sum­ma 10 000euroa/vuosi/päiväkotilapsi syn­tyy-siis ihan seikkaperäisesti:päiväkodin rakentaminen,palkat ruoat,hallinto jne jne.

    sum­ma kuu­lostaa melko suurelta ottaen huomioon jos kum­matkin van­hem­mat käyvät töis­sä ja hoidet­tavia päiväkoti­lap­sia on paljon. ymmär­rän että pienen kun­nan pienet lap­siryh­mät “syövät“PÄÄOMAKULUJA SUHTEESSA PALJON enem­män kuin suuren kaupun­gin tar­joa­mat palvelut.

    eli onko esim.Soininvaaralla esittää(poliitikkona)mistä tuo 10000euroa muodostuu?

  82. Eli­na: juu ei san­o­ta, mut­ta kuulem­ma (ei ole omaa koke­mus­ta) 3–5 ‑vuo­ti­aiden esiope­tus maail­mal­la ei juuri eroa siitä mitä samanikäiset tekevät suo­ma­laises­sa päiväkodissa. 

    Mitä tulee työt­tömien las­ten päivähoito-oikeu­teen… Osmo on tääl­lä ansiokkaasti kan­tanut huol­ta siitä, ettei työt­tömien kaikissa tilanteis­sa kan­na­ta otta töitä vas­taan. Jos työt­tömien lap­sil­ta viedään hoitopaikat, niin siitä tulee yksi merkit­tävä työl­listymisen este lisää. Ainakin minä miet­tisin hyvin tarkkaan, kan­nat­taako ei-niin-kiin­nos­ta­va lyhyt työpätkä ottaa vas­taan, jos lapset joutu­vat sen vuok­si johonkin epämääräiseen paikkaan hoitoon. Varsinkin sil­loin, kun van­hempi­en elämä on epäsään­nöl­listä ja työti­lanne stres­saa, on eri­tyisen tärkeää, että lap­sil­la on hyvä ja tur­valli­nen pysyvä hoitopaikka.

  83. Riit­ta:
    “Ainakin minä miet­tisin hyvin tarkkaan, kan­nat­taako ei-niin-kiin­nos­ta­va lyhyt työpätkä ottaa vas­taan, jos lapset joutu­vat sen vuok­si johonkin epämääräiseen paikkaan hoitoon”

    Minäkin miet­tisin vstaavas­sa tilanteessa työt­tämänä, mut­ta toi­sista syistä- kan­nat­taako lapse elämästä tehdä risaista omien pätkätöi­den takia- ja kan­nat­taako lapsen sosi­aal­ista elämää ruve­ta silpo­maan otta­mal­la tämä pois päiväkodista. Itsel­lä on päiväkodista saatu­ja kavere­i­ta tänäkin päivänä ja kaver­it on myös työt­tömän lapselle sub­jek­ti­ivi­nen oikeus. 

    min­ut laitet­ti­in päiväkoti­in kun van­hempani opiske­li­v­at, eikä minus­ta tul­lut T. A. Mikkosen vai­mon man­aa­maa hul­lua. Tai no, ehkä sen silmis­sä joo, mut­ta siinä tapauk­ses­sa tilanne on koti­in päin.

  84. Jos työt­tömien lap­sil­ta viedään hoitopaikat, niin siitä tulee yksi merkit­tävä työl­listymisen este lisää. Ainakin minä miet­tisin hyvin tarkkaan, kan­nat­taako ei-niin-kiin­nos­ta­va lyhyt työpätkä ottaa vas­taan, jos lapset joutu­vat sen vuok­si johonkin epämääräiseen paikkaan hoitoon.

    Minus­takaan työt­tömien lap­sil­ta ei pitäisi viedä hoitopaikko­ja. Sen­si­jaan minus­ta ei ole mielekästä, että las­ten päivähoitoon käytetään resursse­ja enem­män kuin mitä sen vai­h­toe­hdos­ta saa. Tämäkin pitää selvit­tää laske­mal­la. Kuten yllä totesin, melkein kaikissa tapauk­sis­sa kah­den työtätekevän van­hem­man per­heessä ollaan ylim­mässä maksuluokassa. 

    Tämä nos­taa entis­es­tään työn­teon mar­gin­aa­likus­tan­nus­ta. Jos toinen van­hem­mista on työtön ja toinen työssä, ja kak­si las­ta on päivähoi­dos­sa, niin ei ole ollenkaan tava­ton­ta, että päivähoit­o­mak­sun nousu syö 300 euroa net­to­tu­loista. Jos ajatel­laan, että työ­paikas­ta saa 1700 euroa käteen, niin tämä on aika iso siivu. Kieltämät­tä tietysti mar­gin­aali on vielä isom­pi rahal­lis­es­ti, jos ollaan kotihoidontuella.

  85. “Ja edelleen tämä väärinkäsi­tys sin­ul­la esiopetuk­sen mak­sullisu­ud­es­ta. Esiope­tus on Suomes­sakin mak­su­ton. Sitä ei ole yhtään mihinkään “piilotet­tu”, vaan jos lap­si käy neljän tun­nin päiviä esik­oulua, se ei mak­sa yhtään mitään.”

    Mut­ta jos lap­si on täy­den päivän niin siitä mak­se­taan täysi hin­ta, joka tosin voi olla 0 euroa.

    On lähin­nä pilkun viilaus­ta, onko esik­oulu Suomes­sa mak­su­ton , käytän­nössä siitä makseteen.
    Jos se olisi mak­su­ton niin esik­oul­u­lais­es­ta mak­set­taisi­in vain puolipäivä­mak­su päivähoidon osalta

    1. Esik­oulus­sa ole­van päivähoi­dos­ta mak­se­taan puo­liväivä­mak­su, jos hoito (siis se esik­oulun päälle tule­va hoito) on alle puo­liväivähoidon rajan. (Raja on muis­taak­seni viisi tun­tia, mut­ta voin muis­taa väärin.) Useim­mil­la se vain on yli tuon rajan, ja moni kun­ta pamaut­taa kokopäivä­mak­sun. Se on kun­nan oma päätös.

  86. On tietenkin surullista, jos van­hem­mat eivät halua leikkiä ja olla las­ten­sa kanssa, kos­ka se selkeästi näkyy van­hem­mal­la iäl­lä mm. asen­teis­sa. Sik­si siis päiväkodin tuleekin olla kaikille lap­sille mah­dol­lisim­man hyvin saavutet­tavis­sa ole­va paik­ka, että edes jos­sakin jotain virikettä.

  87. Olen lukenut oppikir­joista, että kun ihmi­nen esimerkik­si ostaa jäätelöä, hänen tekee mieli jäätelöä. Kun hänen tekee mieli jäätelöä, ja hän ostaa jäätelöä, hän mak­si­moi hyö­tyä. Mis­sä me olisim­mekaan ilman tiedettä?

  88. Osmo: raja on tosi­aan viisi tun­tia. Käytän­nössä, jos lap­si tuo­daan aamul­la vas­ta eskari­in ja haetaan viiteen men­nessä, ei täyt­tä mak­sua tarvitse maksaa.

    Jut­ta Urpi­lainen ehdot­ti taan­noin, että päivähoi­dos­ta tehtäisi­in kokon­aan mak­su­ton­ta. Minä en tek­isi niin, vaan ulot­taisin mak­sut­toman eskarin kaikki­in yli kolmivuo­ti­aisin muut­ta­mat­ta varhaiskas­vatuk­sen sisältöjä. Tämän voisi hoitaa kus­tan­nus­neu­traal­isti niin, että yksi- ja neliv­uo­ti­aista sis­aruk­sista mak­set­taisi­in saman ver­ran kuin nytkin, mut­ta suurin osa mak­sus­ta olisi sen yksivuo­ti­aan hoit­o­mak­sua. Tämä jär­jeste­ly ohjaisi koti­hoitoon kun­nille kalleimpia alle kolmivuo­ti­ai­ta, jot­ka eivät päiväkodin varhaiskas­vatuk­ses­ta mitään vielä saa irti.

  89. Tuo mak­sut­to­muus on taas ihan älytön ehdo­tus Urpilaiselta. 

    Ne jot­ka käyt­tää myös mak­sakoot kustannukset.

Vastaa käyttäjälle Elina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.