Googlen sodanjulistus Kiinalle

Viikon toisek­si tärkein uuti­nen oli Googlen ilmoi­tus kieltäy­tyä sen­suroimas­ta hakukonet­taan Kiinas­sa. Se pakot­taa Kiinan vira­nomaiset han­kalan valin­nan eteen. Yksinker­tais­in­ta on sulkea Googlen palve­lut Kiinas­sa, mut­ta myös se olisi nöyryy­tys Kiinan hallinnolle. Google toi­mi vira­nomaisia nopeam­min. Sen­suroima­ton hakukone toimii jo Kiinas­sa, kun vira­nomaiset vas­ta pähkäilevät, mitä tehdä. Tämän jäl­keen Googlen sulkem­i­nen on entistä han­kalam­paa, kos­ka kaik­ki tietävät, mik­si Google sul­jet­ti­in. Ne kiel­letyt sivut on sitä pait­si jo ladattu.

Koskaan ei pitäisi pan­na ennus­tuk­si­aan paper­ille, sil­lä ne voidaan tarkas­taa myöhem­min. Sanon kuitenkin, että kun joskus kir­joite­taan his­to­ri­aa siitä, mihin Kiinan kom­mu­nis­tisen puolueen yksin­val­ta kaa­tui, Googlen sodan­julis­tus maini­taan ainakin yhtä isona tapah­tu­mana kuin Matias Rustin lento Punaiselle torille Neu­vos­toli­iton rom­ah­dus­ta vauhdit­ta­neena tapahtumana.

75 vastausta artikkeliin “Googlen sodanjulistus Kiinalle”

  1. Ennen kuin men­nään Kiinaan Googlen suh­teen, niin tulisi kaiketi selvit­tää omaa pesään­sä, että kuin­ka Google Suomes­sa “sen­suroi” ja mitäkin sensuroi.
    En olisi niinkään var­ma Googleen puh­toisu­ud­es­ta Suomenkaan osal­la. Tosin näyt­töjä tulisi olla, että kuin­ka Google Suomea sen­suroi. Eli, enti­nenkin kansa tiesi mis­tä puhui ilman todistamisiaan.

  2. Nähdäk­seni Google sanoi että aloit­ta­vat neu­vot­te­lut Kiinan kanssa, eikä vält­tämät­tä vielä pois­tanut sen­su­uria. Red­di­tis­sä on pitkähkö keskustelu aiheesta [2], ja siel­lä toiset sanovat että sen­su­uri on pois­tet­tu, toiset että ei vielä. Itse en tunne webin toim­intaa niin hyvin että osaisin noista kaik­ista google.cn ‑hakulinkeistä (joi­ta tuos­sa keskustelus­sa esitetään paljon eri­laisia) päätel­lä miten asia oikeasti on. Varsinkin kun en surf­faa Kiinan sisältä kuitenkaan, vaik­ka google.cn hakua käyttäisinkin.

    [1] “over the next few weeks we will be dis­cussing with the Chi­nese gov­ern­ment the basis on which we could oper­ate an unfil­tered search engine with­in the law, if at all.”
    http://googleblog.blogspot.com/2010/01/new-approach-to-china.html

    [2] http://www.reddit.com/r/reddit.com/comments/ap4w5/googlecn_image_search_for_tiananmen_massacre/

  3. Jos kävisi niinkin äärevästi että Kiina heit­täisi Googlen ulos, se ei ehkä kuitenkaan taval­lista kiinalaista het­kaut­taisi niin paljoa kuin voisi luul­la, sil­lä Kiinal­la on oma hakukone, Baidu, jol­la on yli 60% markki­nao­su­us Kiinan sisällä.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Baidu

    Joskus olen miet­tinyt, pitäisikö hakukoneen saatavu­ut­ta ajatel­la huolto­var­muuskysymyk­senä. Jos Google joskus menisi nurin, tai lakkaisi palvele­mas­ta ainakin Suomea, niin kyl­läpä elämä heti muut­tuisi kur­jak­si monin tavoin.

  4. Jos menet Kiinan googlen sivulle ja teet kuva­haun “Tianan­men mas­sacre” niin ei tule totu­ut­ta näyt­täviä kuvia (ainakaan täl­lä het­kel­lä). Tianan­men protest tulee se kuu­luisa kuva panssarin edessä kaup­pakassin­sa kanssa seiso­vas­ta miehestä, mut­ta ei juuri mui­ta raskaut­tavia paria mah­dol­lista luku­un otta­mat­ta. Ero on hyvin selvä ver­rat­tuna esim. google.co.uk

    Mut­ta sit­ten kun trans­latel­la käänsin haut kiinalaisille merkeille niin jo löy­tyi hyvin raako­jakin kuvia Tianan­menin ver­ilöylystä. (Mis­tä sit­ten johtuu?) Yksi mis­sä panssari oli jät­tänyt polkupyöräil­i­jän alleen pan­nukakku­maisek­si ver­imössök­si oli niin yököt­tävä, että jos tuol­lainen osuma tulee ja vielä use­am­pana kap­paleena niin vaikea uskoa sen­su­urin ole­van entisellään.

    Kiinan hal­li­tus nyt muutenkin tap­pelee pitk­i­tys­tais­telua. Ei maa joka pyrkii val­tavaan talouskasvu­un voi sulkea inter­net­tiä, ja toisaal­ta ulko­maiset anonyymi­palve­limet lisään­tyvät kuin sienet sateel­la, aktivistien hakker­i­taidot ja kyky suo­ja­ta itsen­sä lisään­tyvät ja lev­iävät ja jonkun vuo­den kulut­tua kryptaus alkaa yleistyä taval­lises­sakin tietoli­iken­teessä. Sitä ei kon­trol­loi edes miljoona inter­net-poli­isia. Län­si­maalaiset tahot voisi­vat toki vielä nopeut­taa tätä pros­es­sia niin Kiinas­sa kuin vaik­ka Iranis­sakin tuot­ta­mal­la laa­jaan jakelu­un ja ilmais­es­ti käytet­täviksi use­ampia ohjelmia ja palve­lim­ia, jot­ka aut­taisi­vat tur­vaa­maan anonymi­teet­tia inter­netis­sä. Ja jokainen kiin­ni saatu demokra­tia-aktivisti on mart­tyyri, joka ei suinkaan pelota mui­ta suurem­pana vas­tavoimana alis­tu­maan vaan jatka­maan entistä päät­täväm­min vaik­ka yksilö sieltä täältä säikähtäisikin.

    Sinän­sä on hyvä, että hil­jak­si­in Kiinakin rupeaa saa­maan osak­seen näkyvää kan­sain­välistä pahek­sun­taa, eikä vaan hyssyt­te­lyä. Maan hallintokoneis­to teloit­taa kansalaisi­aan innokkaam­min kuin islami­lainen dik­tatu­uri, tukee mm. Sudanin kansan­murha­hallintoa ja use­am­paa muu­ta dik­tatu­uria ham­strates­saan luon­non­va­ro­ja, sul­kee ihmisiä aja­tus­rikok­sista vuosikausik­si eristys­sellei­hin, kään­nyt­tää Pohjois-Kore­an hel­vetistä henken­sä uhal­la pak­enevia takaisin Pohjois-Kore­aan var­maan orjuuteen/kidutukseen/kuolemaan, kohtelee eläim­iä vielä huonom­min kuin län­si­mainen tehomaat­alous ja kohtelee usei­ta omia vähem­mistöjään selkeän rasis­tis­es­ti toisen luokan kansalaisina.

    Toki edis­tys­tä tapah­tuu, mut­ta kaikki­nen­sa maan ihmisoikeusti­lanne on edelleen suh­teessa erit­täin huono.

  5. “Jos kävisi niinkin äärevästi että Kiina heit­täisi Googlen ulos, se ei ehkä kuitenkaan taval­lista kiinalaista het­kaut­taisi niin paljoa kuin voisi luul­la, sil­lä Kiinal­la on oma hakukone, Baidu, jol­la on yli 60% markki­nao­su­us Kiinan sisällä.”

    Tämä johtuu siitä, että val­tio ja val­tio­ta lähel­lä ole­vat organ­isaa­tioit ja yri­tyk­set käyt­tävät vain Baidua.

    Har­val­la taval­lisel­la kansalaisel­la on varaa omaan koneeseen.

    Poli­isi pain­os­taa myös inter­net-kahviloi­ta käyt­tämään Baid­ua lupapolitiikallaan.

    Mut­ta kiinalaista kon­trol­lia meillekin ajetaan.

  6. Sam­po Smolander
    “Jos Google joskus menisi nurin, tai lakkaisi palvele­mas­ta ainakin Suomea, niin kyl­läpä elämä heti muut­tuisi kur­jak­si monin tavoin.”

    No enpä tiedä. Onhan noi­ta googleen liit­tymät­tömiä vai­h­toe­hto­ja olemassa.

  7. Toiv­ot­tavasti Googlen merk­i­tys on suurem­pi kuin Rustin. Eihän mies oikein kel­paa sym­bo­l­ik­si pait­si ehkä sille, että neukut eivät viitsi­neet ampua alas yksit­täistä potkurikonet­ta eli oli­vat vähän inhimil­lisem­piä kuin mon­et arvelivat.

    Googlen teol­la sen sijaan on selkeämpi ja suurem­pi sym­bo­l­i­nen merk­i­tys tai kak­si: glob­al­isoitu­va maail­ma ja net­ti eri­tyis­es­ti tun­nus­ta­vat yhä vähem­män rajo­ja ja hallinnon total­i­taariset otteet hait­taa­vat bisen­estä. Jos Google vään­tää jonkin­laisen voiton kisas­sa, voit­to ehkä muis­te­taan päivänä, jol­loin yri­tys­ten val­ta sym­bol­is­es­ti ja lop­ullis­es­ti ohit­ti valtiovallan.

    Neukku­lan rom­ah­duk­ses­ta. Suo­ma­laisi­in oppikir­joi­hin asti on päässyt seli­tys, jon­ka mukaan Rea­gan kiihdyt­ti varustelua niin, että neukut eivät voineet kysyä kyy­dis­sä, mikä aiheut­ti uud­is­tusten tarpeen ja sit­ten rom­ah­duk­sen. Todel­lisu­us on tietysti mon­imutkaisem­pi Afgan­istanoi­neen, moraal­i­sine rap­pi­oi­neen ja kansan­nousuineen. Sekin uno­hde­taan, että Neukku­lan kirit­tämisen aloit­ti jo Carter ja Zbig­niew Brzezin­s­ki. Mut­ta tämä ei kuu­lu asi­aan mitenkään. Sori.

    1. Minus­takaan Neu­vos­toli­it­to ei kaatunut Rustin lentoon. Tän­mä yrit­ti olla sarkas­mia; jokin ana­lyytikko nimit­täin äsket­täin paa­lut­ti min­un yllä­tyk­sek­seni Rustin lennon yhdek­si kolmes­ta merkkipaal­ius­ta matkalla Neu­vos­toli­iton romahdukseen.

  8. “Onhan noi­ta googleen liit­tymät­tömiä vai­h­toe­hto­ja olemassa.” 

    Joku aika pitäisi kuitenkin kärvis­tel­lä hakukonei­den kanssa, jot­ka eivät osaa taivut­taa suomea. Aika pian joku Yahoo ostaisi vaikka­pa http://www.fi:ltä tarvit­ta­vat algo­rit­mit tai Microsoft lisäisi omansa hakukoneeseen –jos ei ole jo lisän­nyt. Viimek­si kun tsekkasin ei ollut, mikä on kum­malli­nen vapaae­htoinen markki­noiden luovu­tus Googlelle.

  9. TV:n ykkösel­lä Soin­in­vaara jäi juuri auton alle.

  10. Radio Free Europe jyr­si Neu­vos­toli­it­toa. Val­tio yrit­ti häir­itä lähetyk­siä siinä kuitenkaan onnistumatta.

    Kiinan Goog­lessa his­to­ria tois­taa itseään — teknol­gia vain on eri. Kiinan naker­t­a­mi­nen on alkanut.

  11. Kyseessä siis oli Min­is­terin tytär ‑ohjel­ma. En ole ennen kat­sonut (enkä kyl­lä nytkään), joten en tiedä, onko Soin­in­vaar­al­la ollut aiem­minkin rooli ohjel­mas­sa. Nyt hän ainakin, pait­si jäi auton alle, puhe­li kaiken­laista kam­er­an ulkop­uolel­la. Ilmeis­es­ti min­is­terin tytär koki tuskaa, kun Osmo nari­se­val­la äänel­lä vaati hän­tä luop­umaan kaikesta kivasta. 

    Sit­ten vai­h­doin kanavaa. Mäk­i­hyp­pyä. Tulee tur­valli­nen ole, kun taustal­la hypätään mäkeä ihan kuin lap­su­udessa. Ihan kuin mikään ei koskaan muut­tuisi … vaik­ka .. vaik­ka … Google juuri haas­toi Kiinan. Sain­han lan­gat solmit­tua yhteen lopuk­si vaik­ka välil­lä meinasin jo itsekin vähän her­mostua, että onnistuuko.

  12. “Minus­takaan Neu­vos­toli­it­to ei kaatunut Rustin lentoon. Tän­mä yrit­ti olla sarkas­mia; jokin ana­lyytikko nimit­täin äsket­täin paa­lut­ti min­un yllä­tyk­sek­seni Rustin lennon yhdek­si kolmes­ta merkkipaal­ius­ta matkalla Neu­vos­toli­iton romahdukseen”

    Min­ul­la oli Latvi­as­sa hyvä tilaisu­us saa­da aut­ent­tista tietoa kaa­tu­misen syistä.
    Lähim­mät työ­tover­it kun oli­vat entisiä KGB:n ja Kom­mu­nis­tipuolueen korkei­ta virkamiehiä.

    NL kaa­tui johdon rappeu­tu­miseen ja van­hen­e­miseen ja sitä kaut­ta ilmiön lev­iämiseen koko organisaation.
    Kehi­tys pysähtyi joskus 60–70-lukujen taitteessa.
    Tämä näkyi Lat­vian elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­udessa, Latvi­a­han oli NL:n Piilak­so, jos­sa valmis­tet­ti­in soti­las-ja tietoliikenne-elektroniikkaa.Kaikesta näki, että ei NL edes yrit­tänyt kil­pail­la USA:n Täh­tien sodan kanssa. Ei sel­l­aisel­la soti­lase­lek­tron­i­ikalla ihmeitä voin­ut tehdä.

    Sama rap­pi­oilmiö kos­ki kaikkea muu­takin ja niin­pä kaik­ki rappeu­tui eikä kehi­tys­tä enää tapahtunut.
    Laitosten johto oli 60–80-vuotiaiden pap­po­jen hoi­dos­sa, NL:ssa työu­rat oli­vat pitkiä.

    Kun öljyn hin­ta las­ki koko 80-luvun niin NL mah­dol­lisu­udet ostaa län­tistä teknolo­giaa vähenivät ratkai­sev­asti, mm Suomen vien­tikin hiipui jo 80-luvulla.
    Kun vielä kor­rup­tio lev­isi alim­malle tasollekin niin kaik­ki mah­dolli­nen varastet­ti­i­in ja tehti­in huonosti.
    Seu­rauk­se­na oli maat­alouden, kul­je­tusten , teol­lisu­u­denetc romahtaminen.

    Kun tehtaiden tuot­tavu­us oli alun­perinkin huono, eikä sitä nos­tet­tu niin tuotan­tokaan ei kas­vanut, kos­ka ei ollut raa­ka-aine ‑eikä mui­ta resursse­ja riittävästi

    NL sana­mukaises­ti lahosi sisältäpäin

  13. Tavalli­nen teknikko, 

    Mitähän ihmettä yrität sanoa? En tajua yhtään!

    Tai­dat olla oikea salali­it­to­te­o­ri­o­den tona­va (vrt. kun­tien rahasam­po, väärin perustein tehdyt huostaan­otot). Nyt Google sen­suroi Suomes­sa? Ja mis­tä hel­vetin “entis­es­tä kansas­ta” soperrat?

    Mut­ta ehkä tämä on jotain emootioiden tasol­la ymmär­ret­tävää jut­tua, jota en voi tun­nekylmänä ihmisenä käsittääkään.

  14. Tavalli­nen teknikko: ” En olisi niinkään var­ma Googleen puh­toisu­ud­es­ta Suomenkaan osal­la. Tosin näyt­töjä tulisi olla, että kuin­ka Google Suomea sensuroi. ”

    Liian van­ha: ” Mut­ta kiinalaista kon­trol­lia meillekin ajetaan. ”

    Saisiko sel­ven­nyk­sen?

    Joku mamuskep­tikko ei ole saanut pure­vaa pak­i­naansa osum­ien joukkoon?

  15. Tuskin Kiinalle on oikeasti suurem­paa ongel­maa Googles­ta, niin halutes­saan. Amerikkalainen yri­tys, joka on yhtälail­la muun amerikkan suh­teen Kiinalle velkaa.

    Neu­vos­toli­it­to oli kokon­aan toinen jut­tu. Se oli kyl­lä suur­val­ta, kuten Kiinakin, mut­tei samal­la lail­la hal­lit­se­va suurvalta.

    Sitä pait­si, aika turha edes puhua Kiinaa kom­mu­nis­tise­na val­tiona. Vaik­ka suurin (ja käytän­nössä ain­oa) puolue nyt sat­tuu ole­maan van­ho­jen aiko­jen mukaan sen nimi­nen kun se nyt on, niin se ei pelkästään tee maas­ta kommunistista.

  16. Kiinalaisil­la on nyt tava­ton kiire vauras­tua. Asun­to ja auto kiin­nos­ta­vat monia. 

    Onko Google Kiinas­sa vai ei, ei ole kiinalaisille niin tärkeää kuin mon­et län­si­maiset luule­vat. Useim­mille kiinalaisille riit­tää hei­dän omat hakukoneet.

  17. Niin Kiinan Googles­ta ja muista Kiinan omista Googleista. Omako­htainen koke­mus Kiinas­sa olostani on kyl­lä sel­l­ainen, että tavalli­nen kiinalainen tuskin kor­vaansa lotkaut­taa googleista ja sum muista viranomaisvalvonnasta. 

    Kiinas­sa kun ei katuku­vas­sa näy edes poli­ise­ja. Ja jos siel­lä poli­ise­ja kau­tuku­vas­sa näkyy, niin poli­isit ovat har­mit­to­mia oman uni­for­mun­sa lunas­tanei­ta, työt­töminä kansan­poli­i­seik­si ryhtyneitä. Näin saa­vat hiukan jusse­ja (yane­ja) leipän­sä päälle. Tavalli­nen pul­li­ainen siel­lä kun ei ajat­tele ensim­mäisenä ajatuk­ses­saan, että heitä kyt­täisi­in ja kuun­neltaisi­in, kuten län­si­mais­sa kiinalais­ten elämästä annetaan ymmärtää.

    Muuten. Kiinalaiset ovat erit­täin työteliäistä kansaa ja yrit­täjyy­teen pyrkiviä. Ja sil­loin kun val­tion tei­h­tai­ta Kiinas­sa lopetet­ti­in, niin ay-väki seu­loi ensim­mäiset sil­loiset työt­tömät pois yhteisöistään, mut­ta eivät tuol­loin tien­neet sitä, että valikoidessaan jär­jestelmän vas­taisia tehtaan työn­tek­i­jöitä, niin näistä pois­val­i­tu­ista tulikin kohta­puoleen yrit­tämisen perusselkäranka.

    Tuol­loin perusyrit­tämi­nen Kiinas­sa ei ollut kuin limupul­lo­jen ja tupakan myyn­tiä. Tosin Deng Xiaop­ing edisti ykisty­is­ten yrit­täjien savukkei­den myyn­tiä ainakin Bei­jingis­sä, komeile­mal­la isos­sa main­ok­ses­sa keskel­la kaupunkia.

  18. No ei kai tätä Googlen lähdön vaiku­tus­ta voi analysoi­da, jos ei tiede­tä miten paljon huonom­pia muut hakukoneet on. Jos se Kiinalais­ten oma hakukone on suun­nilleen yhtä hyvä Kiinalais­ten tarpeisi­in (tai jopa parem­pi), niin mene­tys on aika marginaalinen.

    Luulis kuitenkin, että Google on huo­mat­tavasti parem­pi kuin kil­pail­i­jansa, joten mene­tys voi osoit­tau­tua vielä kalli­ik­si Kiinalle.

  19. “NL kaa­tui johdon rappeu­tu­miseen ja van­hen­e­miseen ja sitä kaut­ta ilmiön lev­iämiseen koko organisaation.”

    NL kaa­tui kun sitä koko muun maail­man voimal­la kaadet­ti­in: varusteluk­il­pa kävi liian raskak­si. USA pystyi rahoit­ta­maan oman osansa melko osaltaan pain­okonet­ta pyörit­tämäl­lä ja muiden työl­lä siis. 

    Ilmari Susilu­odon mukaan viimeinen niit­ti oli Gor­ban rait­tiuskam­pan­ja, joka kävi kipeästi NL:n kukkarolle. Susilu­o­to­han pitää NL:oa jopa viinavaltiona. 

    Myös Vei­jo Meri on main­in­nut his­to­ri­asar­jas­saan viinan ase­mas­ta esimerkik­si talvi­so­dan rahoituk­ses­sa. Stal­in päät­ti tuol­loin, että viinan tuotan­toa lisätään.

  20. “NL kaa­tui kun sitä koko muun maail­man voimal­la kaadet­ti­in: varusteluk­il­pa kävi liian raskak­si. USA pystyi rahoit­ta­maan oman osansa melko osaltaan pain­okonet­ta pyörit­tämäl­lä ja muiden työl­lä siis. ”

    Niin kuin ker­roin, soti­las­te­ol­lisu­udessa ei tapah­tunut mitään muu­tos­ta 80-luvul­la. Tekni­ik­ka oli jäänyt pääosin 60–70-luvulle eikä uut­ta enää kehitet­ty. Panos­tuk­set oli­vat lähin­nä lisäyk­siä per­in­teiseen aseis­tuk­seen, mut­ta suurin osa jäi piirustuspöydälle.

    Viinakin oli todel­lakin kah­den­su­un­tainen ongel­ma: Se las­ki työväestön työte­hon ala-arvoisek­si ja sen rajoit­ta­mi­nen vei val­tion tuloja.

    Miesten elin­iän alen­e­m­i­nen ja syn­tyvyy­den rom­ah­t­a­mi­nen johti­vat myös tuotan­non rajoit­tamiseen, kun tuot­tavu­ut­ta ei nostettu.
    Syitä on monia

  21. “Liian van­ha: ” Mut­ta kiinalaista kon­trol­lia meillekin ajetaan. ”

    Saisiko sel­ven­nyk­sen? ”

    Niin kuin ker­roin olen ollut töis­sä näis­sä neukku­mais­sa tietoli­iken­teen paris­sa ja näh­nyt miten valvon­taa tehtiin.
    Menetelmät oli­vat 1:1 esim Lex Nokian kanssa .
    Kyl­lä Nokia tun­tee nämä sys­teemit, kos­ka toimit­taa seu­ran­tate­knolo­giaa dikdaattoreille.

    Neukku­las­sakin pelät­ti­in johto­ta­sol­lakin paikallista Lex Noki­aa niin paljon, että käyt­tivät val­tavasti rahaa rak­en­taak­seen valvo­mat­to­mia verkko­ja omien lähipi­irien käyttöön.

  22. “Luulis kuitenkin, että Google on huo­mat­tavasti parem­pi kuin kil­pail­i­jansa, joten mene­tys voi osoit­tau­tua vielä kalli­ik­si Kiinalle.”

    Mik­si luulisi? Sik­sikö, että kil­pail­i­jat voi olla kiinalaisia ja Google on amerikkalainen?
    Vai ihan sik­si, että se on vain Google?

    Itse asi­as­sa moni muu hakukone on nyky­isin jopa parem­pi. Ainakin indek­soin­ti on monil­la muil­la nopeampaa.

    Miten muuten ylipäätään Googlen siir­tymi­nen hakukoneena pois maas­ta voi vaikut­taa jotenkin radikaalis­es­ti kiinalaisi­in? Nythän kuitenkin puhutaan pelkästä hakukoneesta, jol­la haetaan etupäässä www-sivu­ja inter­netistä, joka on yhtälail­la ollut sen­su­urin alla kiinas­sa, kuten muutkin vastaavat.

  23. Ei kai yhden hakukoneen merk­i­tys nyt niin tava­ton liene, sen­suroi tai ei. Tässä on monel­la per­spek­ti­ivi­harhaa, kun tästä nimeno­mais­es­ta palvelus­ta on puhut­tu niin paljon.

  24. Syitä on monia 

    Ei niitä itse asi­as­sa ole. Ain­oa syy oli se, ettei infor­maa­tio kulkenut jär­jestelmässä, kos­ka ei ollut markki­namekanis­mia. Tuotan­toin­fra ei käytän­nössä seu­ran­nut niitä tarpei­ta, joi­ta täyt­tämään se oli luo­tu. Asi­aa yritet­ti­in kor­ja­ta (ihmis­ten tahol­ta) mus­tan pörssin kau­pal­la ja kor­rup­ti­ol­la, mut­ta ne toimen­piteet eivät olleet riittäviä.

    Kaik­ki muut “syyt” oli­vat vain seu­raus­ta tuos­ta epäko­hdas­ta. Joidenkin asioiden kor­jaami­nen olisi luul­tavasti vain siirtänyt vääjäämätön­tä lop­putu­losta muu­tamil­la vuosilla.

    Mitä taas Kiinaan tulee, niin “län­si” voit­taa tämänkin pelin samoil­la kor­te­il­la kuin tähänkin asti: jär­jestelmien diver­si­teetil­lä. Jos Kolum­buk­sen matkaan ei saa­da rahoi­tus­ta Hol­lan­nista tai Briteistä, niin Espan­jas­ta sit­ten. Jos on vain yksi “oikea” jär­jestel­ma, niin sil­loin kehi­tys pysähtyy.

    Tietenkin tilanne muut­tuu, jos Kiina pis­tetään palasik­si, EU yht­enäistää liikaa tai USA:n liit­to­val­tio alkaa kävel­lä oman perus­tus­lakin­sa yli.

    Kari

  25. “Ain­oa syy …”

    Minus­ta taas paras kan­di­daat­ti “ain­oak­si syyk­si” on kom­mu­nis­min uskon­nolli­nen perus­lu­onne. Marx­in ja Leninin (ja Stal­in­in) pyhät kir­jat ker­toi­vat, miten asi­at kuu­luu tehdä. Ne ker­toi­vat muun muas­sa, että tuotan­toa ei pidä jär­jestää markki­nape­rusteis­es­ti (mikä sit­ten johti Hayekin ja Karin ker­tomi­in epäko­hti­in). Toinen seu­raus pyhien kir­joi­tusten orjal­lis­es­ta seu­raamis­es­ta on väistämät­tä pakko­val­ta, kuten nähdään mon­es­sa islami­laises­sa maas­sa. Pakko­val­ta taas johtaa moraaliseen rappioon.

    Oikeast­i­han his­to­ri­as­sa ei koskaan ole “ain­oi­ta syitä” — pait­si jonkun Raa­matun tai Das Kap­i­tal­in mukaan. Neu­vos­toli­it­to oli esimerkik­si Venäjän his­to­ri­an ja maanti­eteen van­ki. Ja niin edelleen ja niin edelleen … lisää voi lukea his­to­ri­an­filosofi­an oppikirjoista.

  26. Hmm­mm… mitenkähän tässä käy???

    Yleen­sä liike-elämässä lop­ul­ta raha puhuu. Voi olla, että Googlekaan ei pysy aat­teel­lise­na, jos tar­jol­la on rahaa ja voittoja.

    Uskoisin kuitenkin, että tule­vaisu­udessa Kiinas­ta tulee ylivoimainen super­val­ta, jos vain pysyy yht­enäisenä. Lop­ul­ta Googlekin tietysti halu­aa takaisin apa­jille.…. Raadollista.…

  27. “Uskoisin kuitenkin, että tulevaisuudessa”

    Niin­hän niistä kaik­ista. Oikeasti ei ole mitään syytä olet­taa, että Kiinas­ta tulisi ylivoimainen super­val­ta. Päin­vas­toin, olisi ihme, jos maas­ta, joka on köy­hempi kuin mon­et Afrikan maat, tulisi jonkun maail­man­his­to­ri­al­lisen pakon aja­mana edes super­val­ta, ylivoimais­es­ta nyt puhumattakaan.

  28. Mik­si pitäisi ennus­taa Kiinan kom­mus­tisen puolueen yksin­val­lan häviämistä? Kiinalaisethan ovat nyt hyvässä vauhdis­sa ja puolueen val­ta vankka.

    Kiinas­sa ei ole mitään kom­mu­nis­tista jär­jestelmää. Maa­han on mon­es­sa suh­teessa enem­män kap­i­tal­isti­nen kuin USA. Sik­si on täysin väärin rin­nas­taa Kiinaa ja Neuvostoliittoa.

    Eikä tämä mei­dän län­si­mainen monipuoluea­jat­telu niin kovin hyvässä vedos­sa maail­mal­la ole. Monis­sa ara­bi­val­tiois­sa on län­si­maid­en tukemia yksin­val­ti­ai­ta ja pelät­tävis­sä on, että maat ajau­tu­vat islamististien fun­damistipuoluei­den yksin­valtiu­teen. Näi­hin mai­hin ver­rat­tuna Kiina on varsin hyvässä ja vakaas­sa asemassa.

  29. “Niin­hän niistä kaik­ista. Oikeasti ei ole mitään syytä olet­taa, että Kiinas­ta tulisi ylivoimainen supervalta”

    Eivät val­tiot olekaan enää maail­man johtajia.
    Todel­lisia johta­jia ovat suuret pääo­makeskit­tymät, jot­ka ohjaa­vat valtioita.
    Hyvä esimerk­ki on Nokia Suomes­sa, kun Ollila tai Kallasvuo soit­taa niin poli­itikot seiso­vat asen­nos­sa ja toimi­vat välittömästi

    Käytän­nössä poli­ti­ikas­sa ei ole enää vai­h­toe­hto­ja län­si­mais­sakaan vaan kaik­ki merkit­tävät poli­it­tiset puolueet ovat sitoutuneet samaan politiikkaan.
    Erot ovat lähin­nä yksityiskohdissa,eivät päälinjoissa

  30. Tep­po:

    Mik­si luulisi?

    Kos­ka mon­et fik­sut ihmiset käyt­tävät googlea ja kos­ka hakukoneen vai­h­to on äärim­mäisen help­poa. Huonom­pi hakukone tuskin säi­lyt­tää val­ta-ase­maansa kauaa.

    Miten muuten ylipäätään Googlen siir­tymi­nen hakukoneena pois maas­ta voi vaikut­taa jotenkin radikaalis­es­ti kiinalaisiin?

    No jos sen toisek­si parhaan hakukoneen algo­rit­mi on radikaal­isti huonompi.

    ja word up kari!

  31. “Kos­ka mon­et fik­sut ihmiset käyt­tävät googlea ja kos­ka hakukoneen vai­h­to on äärim­mäisen help­poa. Huonom­pi hakukone tuskin säi­lyt­tää val­ta-ase­maansa kauaa.”

    Maail­ma ei toi­mi noin. Vaik­ka olisi selkeästi parem­pi vai­h­toe­hto, niin se ei tarkoi­ta automaat­tis­es­ti vai­h­toe­hdon yleistä käyt­töä. Kaik­ki läh­tee kuitenkin mieliku­vista, ei todel­lisu­ud­es­ta. Hyvä osoi­tus on esimerkik­si niinkin radikaa­li­nen asia, kuten lume-lääk­keet. Riit­tää, että sin­ul­la on mieliku­va parane­mis­es­ta, niin tun­net paranevasi.

    “No jos sen toisek­si parhaan hakukoneen algo­rit­mi on radikaal­isti huonompi.”

    Edelleenkin, miten hakukoneen lähtem­i­nen maas­ta muut­taa radikaalis­es­ti kiinalaisen elämää? Nyt kuitenkin puhutaan inter­netistä, ei esimerkik­si elin­tärkeästä asi­as­ta, kuten toimeentulosta.

    On jok­seenkin ihmisel­lä hämär­tynyt elämän tärkeysasi­at jos tun­tee inter­netin noinkin tärkeäk­si, kuten sinä Arttuseni.

  32. Täy­tyy ottaa myös huomioon googlen brändiä ja asika­suskol­lisu­ut­ta kehit­tävänä se seik­ka, että fir­ma toteut­taa nyt käytän­nössä, mikäli sen­su­uri­in ei suos­tu­ta, “do no evil” ‑mot­toaan. Omaan google-uskol­lisu­ut­tani ainakin selit­tää fir­man poikkeusel­lisen visiönääri­nen maail­manku­va, jonk­in­tyyp­inen yhteiskun­tavas­tuu ja uuden­laiset otteet yri­tys­maail­mas­sa. Käyt­tämäl­lä googlea voit mar­gin­aalis­es­ti tukea Kiinan sananvapautta!

  33. “Täy­tyy ottaa myös huomioon googlen brändiä ja asika­suskol­lisu­ut­ta kehit­tävänä se seik­ka, että fir­ma toteut­taa nyt käytän­nössä, mikäli sen­su­uri­in ei suos­tu­ta, “do no evil” ‑mot­toaan. Omaan google-uskol­lisu­ut­tani ainakin selit­tää fir­man poikkeusel­lisen visiönääri­nen maail­manku­va, jonk­in­tyyp­inen yhteiskun­tavas­tuu ja uuden­laiset otteet yri­tys­maail­mas­sa. Käyt­tämäl­lä googlea voit mar­gin­aalis­es­ti tukea Kiinan sananvapautta!”

    Joo‑o, mut­ta samal­la pitää muis­taa, että Google omis­taa nyky­isin vähän “sitä sun tätä”, kuten hillit­tömän määrän ihmis­ten tekemää sisältöä, sekä tietoa ihmis­ten käyttäyttymisestä.

    Onkin iro­nista, että Google näen­näis­es­ti on puo­lus­ta­mas­sa Kiinan sanan­va­paut­ta, mut­tei omista asiois­taan anna mitään tietoa ulos.
    Ettei vain kyse olisi enem­pikin omas­ta edus­ta ja siitä, miten pää­si­sivät kiinalais­ten tietolaareihin?

    Ainakin se mukavasti kuset­taa muun muos­sa nois­sa omis­sa “Adsense” main­ok­sis­saan sivus­to­jen ylläpitäjiä, jät­tämäl­lä niitä mil­lon mil­läkin veruk­keel­la mak­samat­ta. Mietin vaan, että jos Suomen kokoises­sa maas­sakin on kym­menit­täin (ehkä sadoittain/tuhansittain) uhre­ja, niin mil­la­nen säästö tuo on koko maail­maa ajatellen, kun sil­lon täl­lön jää yksit­täisille ihmisille mak­samat­ta satku tai pari. Miljoonia?

  34. Tep­po:

    Vaik­ka olisi selkeästi parem­pi vai­h­toe­hto, niin se ei tarkoi­ta automaat­tis­es­ti vai­h­toe­hdon yleistä käyttöä. 

    Jos se vai­h­t­a­mi­nen on ilmaista, niin kyl­lä se tarkoit­taa. Ei ne mieliku­vat kauaa oo vääriä, jos niiden väärien mieliku­vien pitämisen kus­tan­nus on korkea.

    On jok­seenkin ihmisel­lä hämär­tynyt elämän tärkeysasi­at jos tun­tee inter­netin noinkin tärkeäksi

    Enhän mä oo väit­täny mitään inter­netin suh­teel­lis­es­ta tärkey­destä ver­rat­tuna mui­hin asioihin…

  35. Artturi:“Koska mon­et fik­sut ihmiset käyt­tävät googlea ja kos­ka hakukoneen vai­h­to on äärim­mäisen help­poa. Huonom­pi hakukone tuskin säi­lyt­tää val­ta-ase­maansa kauaa.”

    No, en voi puhua kuin itses­täni, mut­ta itsel­leni Google on “tarpeek­si hyvä” ja kun on tot­tunut sen käyt­töön, niin ei jak­sa nähdä sitä vaivaa, että ryhty­isi tutki­maan, ovatko vai­h­toe­hdot vielä parem­pia. Sanois­in siis, että kun on tot­tunut yhteen hakukoneeseen, niin ei se vai­h­t­a­mi­nen nyt “äärim­mäisen help­poa” ole. 

    Sama pätee jopa sel­l­aisi­in asioi­hin, joista joutuu mak­samaan. Tämän vuok­si Microsoft Win­dows on säi­lyt­tänyt hal­lit­se­van markki­na-ase­mansa. Vai­h­toe­hdot ovat yhtä hyviä tai jopa parem­pia (ainakin hin­ta-laatu akselil­la), mut­ta vai­h­t­a­mi­nen esim. Lin­uxi­in vaatii käyt­täjiltä vaivaa, jota he eivät jak­sa nähdä. Täl­lä on sit­ten tietenkin lumi­pal­loe­fek­ti niin, että kun “kaik­ki” käyt­tävät Win­dowsia, pitää kaikkien ohjelmien pyöriä siel­lä, jos halu­aa saa­da tuot­teen­sa myy­tyä, mut­ta muil­la käyt­tik­sil­lä ei ole niin väliä. Jos nyt aloitet­taisi­in täysin puh­taal­ta pöy­dältä, niin on erit­täin epä­to­den­näköistä, että Win­dows saavut­taisi hyvyy­del­lään saman­laista markki­nao­su­ut­ta kuin mikä sil­lä nyt on. 

    Vähän sama voi päteä noi­hin hakukoneisi­inkin. Ainakin verkko­sivu­jen tek­i­jät ovat valmi­ita mak­samaan iso­ja raho­ja siitä, että saa­vat opti­moitua sivun­sa niin, että se nousee korkealle Googlen haku­tu­lok­sis­sa. Kun sivut itse on opti­moitu Googlea ajatellen, ihmiset myös toden­näköis­es­ti löytävät juuri sieltä toden­näköisim­min sen, mitä ovat etsimässä. 

    Mitä Googlen “do no evil” ‑mot­toon tulee, niin mot­toi­hin nyt ei kan­na­ta kauheasti luot­taa. Fox Newsin mot­to on “fair and bal­anced” 🙂 Täl­laisi­in mot­toi­hin pätee var­maan van­ha Göbbelsin peri­aate, eli kun val­het­ta tois­taa tarpeek­si mon­ta ker­taa, se muut­tuu ihmis­ten mielis­sä todeksi.

  36. “Jos se vai­h­t­a­mi­nen on ilmaista, niin kyl­lä se tarkoit­taa. Ei ne mieliku­vat kauaa oo vääriä, jos niiden väärien mieliku­vien pitämisen kus­tan­nus on korkea.”

    Voi hel­lalet­tas sen­tään Art­turia. En pysty toden­näköis­es­ti mitenkään tuo­man esille myötä­tun­toa mitä koen sin­un sinisilmäisyydestäsi.

    Mut­ta ihan eri­no­mais­es­ti Samuli kuitenkin esit­ti esimerkke­jä ja lumelääk­keet nyt on yksi todel­la oiva esimerk­ki asi­as­ta, jos nyt edes tiedät mis­tä puhutaan, kun puhutaan lumelääkkeistä? Ne on siis lääkkeitä, joil­la ei ole mitään vaikut­tavia ainei­ta, mut­ta poti­laan vaivoihin ne voivat aut­taa, kos­ka heil­lä on usko lääk­keen vaiku­tuk­seen. Erikois­in­ta siinä on vielä sekin seik­ka, että lumelääk­keet voivat jopa tuot­taa sivu­vaiku­tuk­sia, vaik­ka oli­si­vat tilk­ka vet­tä vain.
    Keskeis­in­tä on, että toden­näköis­es­ti moni ter­veyskau­pan rohdoista on suo­ras­taan lumelääkkeitä, mut­ta moni kokee niistä helpo­tus­ta ja ne ovat aivan var­masti jos­sain määrin kil­pailukelpoisia hin­tansa suh­teen todel­lis­ten lääkkei­den rinnalla.

    “Enhän mä oo väit­täny mitään inter­netin suh­teel­lis­es­ta tärkey­destä ver­rat­tuna mui­hin asioihin…”

    Valitet­tavasti sel­l­aisen kuvan sain, kun melkein annoit ymmärtää, että kiinalais­ten elämä suo­ras­taan rom­ah­taa, jos tai kun Google häip­päsee, eikä yhtä hyvää vai­h­toe­htoa ole olemassa.
    Tässä kohtaa pitää muis­taa, että Googlen osu­us ei todel­lakaan ole kovin suuri kiinalais­ten käytössä.
    Onko Google siten huonom­pi vai­h­toe­hto vai mikä on, mut­ta näin se vain on.

  37. Samuli Saarel­ma:

    Aika mie­lenki­in­toista, että ver­taat käyt­töjär­jestelmää hakukoneeseen. Käyt­töjär­jestelmässä vai­h­tamisen kus­tan­nuk­set ovat aivan tois­es­ta maailmasta.

    Kaikissa hakukoneis­sa on läh­es ident­ti­nen käyt­töli­it­tymä. Minä ainakin olen vai­h­tanut hyvin suju­vasti altavis­tas­ta, webcraw­lerin kaut­ta yahoohon ja lop­ul­ta googleen. (Nämä saat­toi nyt men­nä väärässä järjestyk­sessä ja saa­toin uno­htaa joitain…) Ain­oa hin­ta muu­tok­sis­sa oli selaimen ole­tus­sivun vaihtaminen.

    Käyt­töjär­jestelmää sen sijaan ei ole vielä vai­h­tanut, kos­ka kus­tan­nus on liian korkea.

    Mitä tulee tuo­hon net­ti­sivu­jen googleop­ti­moin­ti­in, niin se kil­pail­e­va hakukone on kyl­lä minus­ta huonom­pi, jos se tuot­taa huonom­pia haku­tu­lok­sia, ihan riip­pumat­ta siitä mis­tä nämä huonom­mat tulok­set johtuvat.

  38. Googlel­la on käytet­ty tun­ti tai parikin sen miet­timiseen, jot­ta miten han­kaloit­taa vai­h­tamista tai tehdä se hölmöksi. 

    Tärkeä keino läh­tee siitä, että Googlen tar­joamien palvelu­ja kir­jo on ihan ylivoimainen ja lisää on tiedos­sa. Haku on vain yksi omi­naisu­us mut­ta ylivoimainen ulottues­saan jo kir­joi­hinkin. Google on luvan­nut indek­soi­da kaiken infor­maa­tion maail­mas­sa. Se on tietysti vit­si mut­ta tot­ta toinen puoli.

    Sit­ten on sähkö­pos­tit, Doc­sit, Reader­it, Picas­at, Youtu­bet ym. Minä olen niin tiukasti kiin­ni Googlen palvelu­iden lon­kerois­sa, että en tule koskaan pääsemään irti, jos fir­ma ei mene konkkaan. Työ olisi liian suuri.

    Tämä tarkoit­taa, että lop­pukäyt­täjien lisäk­si main­os­ta­jien kan­nat­taa käyt­tää Googlea vaik­ka hakukone ei enää pär­jäisikään markki­nao­suuk­sis­sa. Markki­noiden hallinta monel­la sek­to­ril­la antaa Googlelle muutenkin peli­v­araa: rahoit­ta­jat ja sijoit­ta­jatkin anta­vat anteek­si ihan eri tavalla.

    Luin joskus vuosi sit­ten Googe­len his­to­ri­an. Häm­mästyt­tävää siinä oli se, miten kauan fir­mal­la kesti muut­taa hakukonemen­estyk­sen­sä toimi­vak­si liike­toim­inta­mallik­si. Fir­man perus­ta­jat eivät saa­neet mitään aikaisek­si; he osasi­vat vain käyt­tää rahaa.

    Nyt se hom­ma näyt­tää vah­val­ta … mut­ta mis­tä noista koskaan tietää.

  39. Eräs pienehkö sivujumala:

    Sit­ten on sähkö­pos­tit, Doc­sit, Reader­it, Picas­at, Youtu­bet ym. Minä olen niin tiukasti kiin­ni Googlen palvelu­iden lon­kerois­sa, että en tule koskaan pääsemään irti, jos fir­ma ei mene konkkaan. Työ olisi liian suuri.

    Mikä estää sin­ua käyt­tämästä googlen palvelui­ta, mut­ta vai­h­ta­maan hakukonet­ta? Eihän doc­sit, gmail yms. ole mitenkään inte­groitu­ja hakuun?

  40. “Aika mie­lenki­in­toista, että ver­taat käyt­töjär­jestelmää hakukoneeseen. Käyt­töjär­jestelmässä vai­h­tamisen kus­tan­nuk­set ovat aivan tois­es­ta maailmasta.”

    Eihän Samuli ver­ran­nutkaan. Se vain ohi­men­nen tote­si miten han­kalaa on käyt­töjär­jestelmän vai­h­t­a­mi­nen, joka ei muuten itse asi­as­sa mon­enkaan osalta ole suurikaan kus­tan­nuskysymys, jos laisinkaan.
    Lin­ux­it ovat ilmaisia ja ihan peruskäyt­töön löy­tyy open­soosi­na kaik­ki tarpeelli­nen surf­failus­ta sat­un­naiseen kir­joit­telu­un. Point­ti­na vain on se muu­tos, johon moni ei viit­si ryhtyä.

    Okey, hakukone on hie­man eria asia, mut­ta Goog­lessa on se tai­ka, että sul­la nyt vaan on Googlen rens­selit, etkä jak­saisi perusjunt­ti­na koet­taa tois­takaan. Kyse on osin lumeesta, jos­sa ole­tat Googlen ole­van paras ja osin siitä, että et viit­si koettaa.

  41. Tep­po:

    Eihän Samuli verrannutkaan.

    ?!!?

    Samuli Saarel­ma:

    Sanois­in siis, että kun on tot­tunut yhteen hakukoneeseen, niin ei se vai­h­t­a­mi­nen nyt “äärim­mäisen help­poa” ole.
    Sama pätee jopa sel­l­aisi­in asioi­hin, joista joutuu mak­samaan. Tämän vuok­si Microsoft Win­dows on säi­lyt­tänyt hal­lit­se­van markkina-asemansa.

    Joo ei todel­lakaan verrannut…

    joka ei muuten itse asi­as­sa mon­enkaan osalta ole suurikaan kus­tan­nuskysymys, jos laisinkaan.

    Ok. Nyt tör­mät­ti­in kie­limuuri­in. Kus­tan­nus tarkoit­taa muu­takin kuin mak­set­tua rahaa. (Käyt­töjär­jestelmän kohdal­la suurin kus­tan­nus tulee ajas­ta ja mielipahasta.)

    hakukone on hie­man eria asia

    Hakukone on täysin eri asia, kos­ka niiden kaikkien käyt­tö on ident­tistä. Ei voi mitenkään käy­dä niin, että kun on käyt­tänyt googlea että kil­pail­e­van tuot­teen käyt­tämistä tarvit­sisi opetel­la yhtään. Kokeile vaik­ka joskus!

  42. “Joo ei todel­lakaan verrannut…”

    Ei niin. Mut­ta saat­to­han se olla kii­ni siitä kie­limuurista ja et ihan tajun­nut. Ver­taus ja yleinen toteami­nen on kuitenkin hie­man eri asioita.

    Ja kyl­lä minä sain ihan selkeästi sel­l­aisen kuvan, että puhut rahas­ta. Vaik­ka ei sen puoleen, mon­elle tuos­ta ei seu­raa minkään­laisia “kus­tan­nuk­sia”.

    “kos­ka niiden kaikkien käyt­tö on identtistä.”

    Jos meinaat siis sitä, että pistät pelkän hakun­sanan kent­tään ja painat “hae”, niin siltä osin ovat ident­tisiä. Mut­ta muuten ero­ja on.

  43. “Toiv­ot­tavasti Googlen merk­i­tys on suurem­pi kuin Rustin. Eihän mies oikein kel­paa sym­bo­l­ik­si pait­si ehkä sille, että neukut eivät viitsi­neet ampua alas yksit­täistä potkurikonet­ta eli oli­vat vähän inhimil­lisem­piä kuin mon­et arvelivat.”

    Jos täysi kore­alainen matkus­ta­jakone ammu­taan alas, tuskin inhimil­lisyy­destä oli kysymys Rustin tapauk­ses­sa — hän­tä vaan ei havait­tu Neu­vos­toli­iton hienos­sa ilma­puo­lus­tusjär­jestelmässä, mikä aiheut­ti sit­ten päi­den vai­h­toa ken­raa­likun­nas­sa. Rustin lennon merk­i­tys onkin siinä, että se osoit­ti osaltaan, että Neukku­lan sys­tee­mi ei toimi.
    Ehkä Googlen merk­i­tys on siinä, että se on kap­i­tal­isti­nen YRITYS ja se suh­tau­tuu kri­it­tis­es­ti Kiinan ihmisoikeuksiin.

  44. Artturi:“Mikä estää sin­ua käyt­tämästä googlen palvelui­ta, mut­ta vai­h­ta­maan hakukonet­ta? Eihän doc­sit, gmail yms. ole mitenkään inte­groitu­ja hakuun?”

    Tässä kai keskustelu kos­ki sitä, että Google lähtisi pois Kiinas­ta (tai Kiinan vira­nomaiset blokkaisi­vat sen käytön). Itse ymmär­rän täl­lä kyl­lä sen, että hakukoneen mukana läh­tee kaik­ki muukin. Tämän muun lähtö toden­näköis­es­ti tuo sen paljon suurem­man vaivan kuin vain se, että naput­taa hakun­sa johonkin toiseen koneeseen. Tämä vai­va (etenkin jos joutuu vai­h­ta­maan sähkö­pos­tiosoitet­taan) on var­masti ver­ran­nolli­nen käyt­töjär­jestelmän vaihtoon. 

    Mitä mui­hin hakukoneisi­in tulee, niin var­maan niil­lä haut saa tehtyä. Jos kuitenkin Googleen on tot­tunut, niin mik­si siitä vai­h­taisi pois, kun se on tarpeek­si hyvä? Vaik­ka joku toinen kone olisi hauil­taan jonkin ver­ran parem­pi, niin ihmiset eivät jak­sa vai­h­taa niin kauan, kun Google on tarpeek­si hyvä. Juuri tätähän on se, mitä kut­su­taan brändiusko­vaisu­udek­si, eli ihmiset ker­ran yhteen brändi­in tykästyt­tyään pysyvät siinä, eivätkä joka välis­sä kil­pailu­ta sitä mui­ta vas­taan. Voit sanoa, että tämä on irra­tionaal­ista toim­intaa, mut­ta niin ihmiset joka tapauk­ses­sa toimivat. 

    Jos mietin itseäni, niin min­ul­la on kai neljäs Nokian puhe­lin menos­sa. Jos jos­sain vai­heessa tarvit­sen uuden puhe­li­men, niin toden­näköis­es­ti han­kin Nokian, vaik­ka peri­aat­teessa min­ul­la ei ole mitään syytä olet­taa, että vaik­ka muinainen 3210 oli eri­no­mainen puhe­lin, Nokian nyky­malli pesisi kil­pail­i­jat. Luotan vain siihen, että Nokian uusi malli olisi “tarpeek­si hyvä”. Ja jälleen, uuden puhe­li­men han­k­in­nas­sa min­ulle syn­tyy kus­tan­nuk­sia siitä, että han­kin huonon puhelimen.

  45. “hän­tä vaan ei havait­tu Neu­vos­toli­iton hienos­sa ilmapuolustusjärjestelmässä”

    Wikipedain mukaan havait­ti­in ja annet­ti­in nimeno­mainen kiel­to olla ampumas­ta alas. Sit­ten ne kyl­lä taas hukka­si­vat koneen.

    Art­turille sanon — sen lisäk­si, mitä jos kir­joitin aiem­min — että Google yrit­tää olla yleistyökalu Se tarkoit­taa, että teet mitä tahansa tietokoneel­la, aina on yht­enä lisäom­i­naisuute­na sivun ylä laidas­sa hakumah­dol­lisu­us, jon­ka kaut­ta voit hakea mitä eri­lais­in­ta tietoa, julk­ista tai henkilökohtaista. 

    Tosin inte­graa­tio ei ole eden­nyt kovin nopeasti var­maankin tarkoituk­sel­la. Google yrit­tää ujut­taa itsen­sä ihmis­ten elämään tekemät­tä samo­ja virheitä kuin aiem­mat hakukoneet yms. Nehän suu­tut­ti­vat käyt­täjän­sä yrit­tämäl­lä muut­taa käyt­täjäkun­tansa liian suo­ravi­ivais­es­ti rahak­si. Google tun­tuu vain “tekevän hyvää” tar­joa­mal­la ilmaisia palvelu­ja jopa oma­l­la kustannuksellaan.

    Google on osan­nut ottaa myös sen huomioon, että kaik­ki muut­tuu vähitellen netis­sä käyt­täjälle ilmaisek­si. Se tarkoit­taa, että net­ti­fir­mo­jen asi­akkai­ta ovat main­os­ta­jat, joille ne myyvät mah­dol­lisim­man suuria ja hyvin kohden­net­tu­ja yleisöjä. 

    On siis tot­ta, että hakukonet­ta on edelleen help­po vai­h­taa. Mut­ta, kuten jo aiem­min kir­joitin, Google on onnis­tunut luo­maan kyn­nyk­sen, jota se väitellen ihmis­ten huo­maa­mat­ta yrit­tää korot­taa. Itsel­leni se on jo niin korkea, että kil­pail­e­van hakukoneen pitäisi olla merkit­tävästi parem­pi, jot­ta viit­sisi vai­h­taa. Siitä huoli­mat­ta Google säi­ly­isi jokapäiväisessä elämässäni. Koh­ta Google olisi kirinyt eron kil­pail­i­jaan kiin­ni. Sit­ten minä taas vai­h­taisin takaisin, kos­ka Googlen haku on niin luon­tev­asti siel­lä muiden Googlen palvelu­jen joukossa.

  46. Tep­po,

    Joo en tiedä Googlen toimin­nas­ta sen tarkem­min. Kuitenkin se, että Google kieltäy­tyy sen­suroimas­ta hakukonet­taan täy­tynee ymmärtää käytän­nön tekona sanan­va­pau­den lisäämisek­si (sen­su­urin pois­to = sanan­va­pau­den lisäys?) Kil­pail­e­vat hakukoneet eivät täl­laista ole edes harkin­neet? Siis ainakin mar­gin­aalis­es­ti näi­den tieto­jen perus­teel­la kan­natan sanan­va­paut­ta val­it­se­mal­la Googlen hakukoneen :). 

    (Ja jos yri­tyk­siltä vaa­di­taan sitä yhteiskun­tavas­tu­u­ta niin eikö ym. toim­inta nyt ole juuri sitä? Tietysti hom­mat pitää tutkia tarkaan ennen kuin voi vetää pidem­mälle meneviä johtopäätök­sia. Oletet­tavasti jotkut wikiy­hteisöt seu­raa­vat googlen tilannetta… ?)

  47. Joo, kyl­lä toi Googlen toim­inta peri­aat­teessa haiskah­taa Kiinan suh­teen. En tiedä onko tuos­sa muu­ta salali­it­toa, kuin että eten­pi tuos­sa “sanan­va­pau­den puo­lus­tuk­ses­sa” on kyse omas­ta imagos­ta, jol­la se pönkit­tää entis­es­tään suo­sio­taan, joka taas tuot­taa enem­pi fyrkkaa firmalle.

    Eli ei tossa nyt mis­sään nimessä ole kyse pelkästään varauk­set­tomas­ta yhteiskuntavastuusta.

    Vähän sama asia, kuin For­tum main­os­taa itseään vihreänä fir­mana, mut­ta kul­man takana kaataa Brasil­ian sademet­sät “bio-polt­toaineek­si”.

  48. No aivan var­masti Kiinalle on tärkeätä se, että kaiken maail­man Googlet uloste­taan hei­dän kult­tuuri­aan saas­tut­ta­mas­ta, kun Googlen opit on opit­tu. Sama muis­sakin teknolo­giois­sa. Olet­teko muuten koskaan tör­män­neet siihen, että kiinalaiset oli­si­vat tuot­ta­neet jotain uut­ta ja omaa teknolo­giaa omin voimi­nen­sa, mikä kävisi län­teen suo­raan kiinalaise­na alku­peräisenä kauppatavarana. 

    No eipä paljoa ole. Ain­oas­taan tehtai­ta, jois­sa työl­lis­tetään nuo­ria näppäräsormisia.

    Eipä muuten tarvitse suo­ma­lais­ten mum­mo­jen tehdä noi­ta näp­pä­sormis­ten kiinalais-nuorten töitä enää suo­ma­laises­sa elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­udessa vasaroil­la ja ruu­vimeis­se­leil­lä, kun tääl­lä Suomes­sa Kiinan halpis­tuot­tei­ta riit­tävästi ostetaan !

    Siis mum­mo­jen ei tarvitse men­nä enää liestite­htaaseen tekemään koti­työkalu­jaan, joista ennen haaveili­vat kodeisaan.

    Mut­ta kiinalaiset ovat osta­neet län­si­maista tekn­lo­giaa “rahal­la” ja paljon. Ja vielä muu­ta­ma vuosikym­men sit­ten, län­si­mais­sa nau­ret­ti­in sille, että kun Kiinaan tekn­lo­giaa myy, niin koh­ta myy­ty koneis­to oli alasajet­tu ja valmi­ina uud­is­tet­tavak­si, ja tietenkin kiin­lais­ten uudelleen ostettavaksi.

    Mut­ta nyt on vaa­ka kään­tymässä toiseen suun­taan. Kiinalaiset ovat oppi­ra­hansa mak­sa­neet ja voivatkin pikkuhil­jaa ryhtyä kasaa­maan omaa osaamiseen­sa. Mut­ta paljonko kiinalainen osaami­nen riip­puu län­si­mais­es­ta tekn­lo­gian eten­e­mis­es­tä, onkin kysymysmerkki „,

    Tämän takia Googlekin Kiinas­sa oli ole­mas­sa, että mille tasolle Kiinan teol­lisu­us on päässyt ja on pääsemäisillään…

  49. “En tiedä onko tuos­sa muu­ta salali­it­toa, kuin että eten­pi tuos­sa “sanan­va­pau­den puo­lus­tuk­ses­sa” on kyse omas­ta imagos­ta, jol­la se pönkit­tää entis­es­tään suo­sio­taan, joka taas tuot­taa enem­pi fyrkkaa firmalle.”

    En tiedä mitä tarkoi­tat salali­itol­la. Mitä pahaa siinä on, että fir­mat muut­tuvat yhteiskun­tavas­tu­ullisik­si tuot­to­moti­ivin kaut­ta? Itsel­läni on se kan­ta, että siinä, että fir­man toim­intaa ohjaa ain­oas­taan tuot­to­moti­ivi, ei ole mitään pahaa. Fir­man omis­ta­jathan tästä päät­tävät. Harvem­min Oy:t ovat hyvän­tekeväisyys­bis­nek­sessä. Tämän puit­teis­sa hyvän­tekeväisyys & yhteiskun­tavas­tuu toteu­tu­vat siihen asti kuin val­is­tunut kulut­ta­ja niitä vaatii.

  50. “Mitä pahaa siinä on, että fir­mat muut­tuvat yhteiskun­tavas­tu­ullisik­si tuot­to­moti­ivin kautta?”

    Eihän siinä mitään pahaa olekkaan. Se vain ei osoi­ta yhtään sitä, miten fir­ma toimisi jos vaa’as­sa oma men­estymi­nen ja yhteiskun­nan hyv­in­voin­ti on eri kupeissa.

    Toisin sanoen, koetan sanoa, että Googlen teko Kiinas­sa ei nyt mil­lään muo­toa ainakaan minus­ta ole eri­tyisen iso teko, kos­ka tässä tapauk­ses­sa yri­tyk­sen ima­go vain kasvoi tem­pauk­ses­sa. Entäpä, jollei olisi kasvanut?

    Hyvässä lykyssä taustal­la oli jokin eri­tyi­nen syy irtaan­tua Kiinas­ta, joka ei liit­tynyt ihmisoikeuk­si­in mil­lään­lail­la, vaan pelkästään Googlen hyv­in­voin­ti­in. Taus­tatek­i­jöistähän me emme tiedä. En meinaan oikein jak­sa usko, että Google yks’kaks kek­si tehdä tätä tempausta.

    Google­han ei ole vis­si­in edelleenkään irtaan­tunut Kiinas­ta ja tuskin Kiina tulee ikinä anta­maan eri­ty­isoikeuk­sia Googlelle sen­su­urin suh­teen ja Google tietää tämän kyl­lä melko var­masti. Joten tem­paus on puh­taasti imagolli­nen alus­ta alka­en, johon voi liit­tyä joku taus­tatek­i­jä ja Google repii kaiken hyö­dyn asi­as­ta täl­läin ja kansa hurraa.

  51. Raimo
    “Jos täysi kore­alainen matkus­ta­jakone ammu­taan alas, tuskin inhimil­lisyy­destä oli kysymys Rustin tapauksessa”

    Sen jum­bo­jetin alasam­pumi­nen oli niin paha PR-katas­trofi NL:lle, ettei sel­l­aista enää halut­tu uusia.

  52. Tep­po,

    On tot­ta, että evi­denssi siitä, että google aidosti välit­tää sanan­va­paud­es­ta ei ole järin vah­va. Sitä kuitenkin on mielestäni, vaikkakin vähän. 

    Kaiken kaikki­aan minus­ta ei kan­na­ta kuitenkaan olla liian kyyni­nen seu­rates­sa yri­tys­ten hapuilua kohti yhteiskun­tavas­tu­ullisu­ut­ta. Kehi­tys­tä tapahtuu

  53. “Kehi­tys­tä tapahtuu”

    Nyt heitit kyl­lä ison vitsin. Nimeno­maan viime vuosikym­men osoit­ti, että se kehit­tymi­nen on ollut nimeno­maan pois yhteiskun­nan vastuista.

    Iro­nista onkin, että heität täl­läisen vitsin ilmoille juuri tässä yhtey­dessä, kun yri­tyk­set siirtää joka paikas­ta tuotan­non Kiinaan, jät­täen muut yhteiskun­nat työt­tömik­si. Ja mik­si? Noh sik­si, että sielä Kiinas­sa on sika hal­paa tuot­taa, kun ei sielä ihmis­ten oloista pahem­min välitetä. Jos yksit­täi­nen kiinalainen valit­taa työoloista, on aina uusi työn­tek­i­jä tulos­sa. Onhan sielä “muu­ta­ma” veikko­nen mis­tä valita.

    Sielä tyyp­it elää riisi­lau­tasel­la päivää kohden, kun sinä tääl­lä puhut kuin­ka yri­tyk­set ottaa yhteiskun­tavas­tui­ta, kun Google tekee medi­atem­pun. Sal­li mun nauraa.

  54. Iro­nista onkin, että heität täl­läisen vitsin ilmoille juuri tässä yhtey­dessä, kun yri­tyk­set siirtää joka paikas­ta tuotan­non Kiinaan, jät­täen muut yhteiskun­nat työttömiksi. 

    Ei tuotan­non siirtämi­nen Kiinaan “jätä mui­ta yhteiskun­tia työt­tömik­si”. Tuotan­toa siir­retään, mikäli se on — taval­la tai toisel­la — edullisem­paa jos­sain muual­la. Tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että tuot­tei­den hin­nat laske­vat (olet­taen että markki­noil­la on kilpailua).

    Hin­to­jen las­ket­tua kulut­ta­jille jää enem­män rahaa käytet­täväk­si, jol­loin syn­tyy kysyn­tää uusille tuot­teille ja palveluille. Työ­paikko­jen määrä ei vähene.

    Samaan aikaan tietenkin myös kiinalaiset hyö­tyvät tuot­tavim­mista työmah­dol­lisuuk­sista ja pystyvät paran­ta­maan eli­na­soaan. Suosit­telisin tutus­tu­maan suh­teel­lisen edun käsitteeseen.

    Kari

  55. Ei tuotan­non siirtämi­nen Kiinaan “jätä mui­ta yhteiskun­tia työt­tömik­si”. Tuotan­toa siir­retään, mikäli se on – taval­la tai toisel­la – edullisem­paa jos­sain muual­la. Tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että tuot­tei­den hin­nat laske­vat (olet­taen että markki­noil­la on kilpailua).

    Hin­to­jen las­ket­tua kulut­ta­jille jää enem­män rahaa “käytet­täväk­si, jol­loin syn­tyy kysyn­tää uusille tuot­teille ja palveluille. Työ­paikko­jen määrä ei vähene.

    Samaan aikaan tietenkin myös kiinalaiset hyö­tyvät tuot­tavim­mista työmah­dol­lisuuk­sista ja pystyvät paran­ta­maan eli­na­soaan. Suosit­telisin tutus­tu­maan suh­teel­lisen edun käsitteeseen.”

    Mitä?

    Siis väität, ettei työt­tömyyt­tä syn­ny sille maalle, jos­ta työ­maa siir­tyy toiseen maa­han? Miten vas­taavasti suuren­tunut työt­tömyys palvelee maa­ta? Ei siinä paljolti auta se, että tuot­teet halpe­nee, kun ei ole rahaa ostaa, niin ei ole.

    Tämä sin­un suh­teelli­nen etu on men­nyt nyt hive­nen yli sin­un aja­tus­ta­sostasi. Suh­teelli­nen etu tarkoit­taa vuoropo­h­jaisu­ut­ta, ei kuitenkaan sitä, että koko maan työ­maat siir­tyy pala palal­ta pois.

    Suh­teelli­nen etu ei myöskään tun­nut otta­van kan­taa mui­hin hait­toi­hin, kuten siihen, että laatu voi heiken­tyä. Esimerkik­si on vis­si­in edullisem­paa viedä jopa Viroon asti peseyt­tämään työ­vaat­tei­ta, mut­ta moni onkin karseasti saanut kokea logis­ti­ikas­ta koitu­vat ongel­mat plus vähän muu­takin. Kaikki­han näyt­tää toki hienol­ta, kun paper­il­la joku esit­tää hieno­ja käp­pyräitä ja sanoo, että tämä nyt vaan toimii.

  56. Tep­po:

    Mitä? 

    No sitä, että työn määrä tai hyv­in­voin­ti eivät ole mitään nollasummapeliä.

    Siis väität, ettei työt­tömyyt­tä syn­ny sille maalle, jos­ta työ­maa siir­tyy toiseen maahan? 

    Het­kel­lis­es­ti tietenkin syn­tyy, mut­ta samal­la mm. vapau­tuu työvoimaa tekemään jotain muu­ta. Lisäk­si rahaa jää enem­män kaikille muille (jot­ka edelleen voivat sen investoi­da tai käyt­tää kulutukseen).

    Tämä sin­un suh­teelli­nen etu on men­nyt nyt hive­nen yli sin­un aja­tus­ta­sostasi. Suh­teelli­nen etu tarkoit­taa vuoropo­h­jaisu­ut­ta, ei kuitenkaan sitä, että koko maan työ­maat siir­tyy pala palal­ta pois. 

    Eivät koko maan työ­maat siir­ry pala palal­ta pois. Eivät edes siinä tapauk­ses­sa, että _kaikkien_ tuot­tei­den tuot­ta­mi­nen olisi edullisem­paa siel­lä toises­sa maas­sa. Siitä on kyse.

    Suh­teelli­nen etu ei myöskään tun­nut otta­van kan­taa mui­hin hait­toi­hin, kuten siihen, että laatu voi heikentyä. 

    Ei ottanut ei. Tavaran osta­ja­han sen päät­tää, mil­laista laatu­ta­soa halu­aa ja mitä siitä on valmis maksamaan.

    Esimerkik­si on vis­si­in edullisem­paa viedä jopa Viroon asti peseyt­tämään työ­vaat­tei­ta, mut­ta moni onkin karseasti saanut kokea logis­ti­ikas­ta koitu­vat ongel­mat plus vähän muu­takin. Kaikki­han näyt­tää toki hienol­ta, kun paper­il­la joku esit­tää hieno­ja käp­pyräitä ja sanoo, että tämä nyt vaan toimii. 

    Niin, jos se ei ole edullisem­paa viedä paito­ja Viroon pestäväk­si, niin niitä ei viedä. Onko tuos­sa nyt sit­ten jotain ihmeellistä?

    Kari

  57. “Het­kel­lis­es­ti tietenkin syn­tyy, mut­ta samal­la mm. vapau­tuu työvoimaa tekemään jotain muu­ta. Lisäk­si rahaa jää enem­män kaikille muille (jot­ka edelleen voivat sen investoi­da tai käyt­tää kulutukseen).”

    Siis mille työlle? Ota esimerkik­si Suo­mi kun vastaat.

    “Niin, jos se ei ole edullisem­paa viedä paito­ja Viroon pestäväk­si, niin niitä ei viedä. Onko tuos­sa nyt sit­ten jotain ihmeellistä?”

    Suo­ra rahalli­nen hyö­ty ei ole pelkkä hyö­ty, jos ymmärsit?

  58. Matias Rustin lento aiheut­ti etsin­nät Suomes­sakin, sil­lä hän hävisi myös suo­ma­lais­ten tutkista.
    Rust lensi mata­lal­la ja siihen aikaan jos ei nytkään kovin matal­lal lentävää esinet­tä ei havai­ta maas­toestei­den vuoksi.
    NL tutkatekni­ik­ka oli 60-luvun tasoa, joten Täh­tien sota vataas ei tuonut edes siihen paran­nus­ta .Esim Lat­vian Sku­run­dan ase­man tekni­ik­ka oli läh­es alkuperäistä
    Rust saati­in uudellen näkyvi­in ennen Mosko­vaa NL tutkissa ja hävit­täjät sai­vat hänet tähtäimeen­sä mut­ta eivät saa­neet ampumis­lu­paa ja Rust häipyi äkisti.
    On veikkail­tu, että hän laskeu­tui jon­nekin, mihin viit­taa hänen lentoaikansa.
    Seu­raavak­si hän ilmana­tui tutki­in Mosko­van yllä, mut­ta sil­loin oli jo myöhäistä tehdä mitään.

    Mitä tulee tuo­hon kore­alais­ten matkus­takoneit­ten alasam­pumiseen niin niitä oli ite asi­as­sa kaksi.
    Ensim­mäi­nen tapah­tui Kar­jalas­sa 1978, kun KAL 902 oli lentänyt Mur­man­skin päältä Suomen rajaa pitkin NL puolel­la etelään. Kone teki tuli­tuk­sen jäl­keen pakko­laskun jär­ven jäälle, muu­ta­ma matkus­ta­ja kuoli tulituksessa

    Toinen oli tuo KAL007 , sinän­sä kuvaa­va nimi tuolle lennolle Kam­satkan yli.
    Yksi täl­lainen lento voi olla vahinko, kak­si harvemmin

  59. Siis mille työlle? Ota esimerkik­si Suo­mi kun vastaat.

    Vuon­na 1960 suo­ma­lai­sista oli muis­taak­seni yli 30% maat­aloustöis­sä. Noista työ­paikoista on hävin­nyt suurin osa. Lisäk­si viimeis­ten vuosikym­me­nien aikana on hävin­nyt luke­ma­ton määrä mui­ta työ­paikko­ja (paperite­htai­ta sul­jet­tu, noki­akin taitaa olla vähen­tänyt phe­lim­ien tekemistä suomes­sa jne.). Silti työt­tömyyspros­ent­ti täl­lä het­kel­lä taitaa olla yksinumeroinen.

  60. Tep­po:

    Siis mille työlle? Ota esimerkik­si Suo­mi kun vastaat. 

    Mille tahansa työlle, mis­tä ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan. Esimerkik­si Suomes­sa ei työl­lisyys ole tämän “kiinailmiön” vuok­si mitenkään trendi­no­mais­es­ti kas­vanut, toisin kuin mitä tämä sin­un olet­ta­masi “töi­den siir­tymis­es­tä” ennus­taisi. Pikem­minkin näyt­täisi käyvän päinvastoin.

    Tuo aja­tus on yhtä jär­jetön, kun jos väit­täisi esimerkik­si teknisen kehi­tyk­sen johta­van suur­työt­tömyy­teen. Suomes­sa esimerkik­si maa- ja met­sä­talous ovat siir­tyneet erit­täin korkeas­ta työvoima-inten­si­ivisyy­destä tilanteeseen, jos­sa ne suo­raan työl­listävät varsin mar­gin­aalisen osan väestöä. Jäivätkö näitä ammat­te­ja tehneet työt­tömik­si? No eivät­pä tietenkään jääneet. Elin­ta­so sen sijaan on nous­sut huomattavasti.

    Suo­ra rahalli­nen hyö­ty ei ole pelkkä hyö­ty, jos ymmärsit? 

    Noh, kuvaa­masi ongel­mat (logis­ti­ikkaon­gel­mat yms.) ovat ihan suo­ria kus­tan­nuk­sia, jot­ka voidaan laskea (ja las­ke­taan) myös rahassa.

    Kari

  61. “Mille tahansa työlle, mis­tä ihmiset ovat valmi­ita maksamaan.”

    Esimerkke­jä kiitos! Et voi ladel­la jotain ympäripyöreätä kokoa­jan. Jotain konkreet­tista kiitos.

    “Esimerkik­si Suomes­sa ei työl­lisyys ole tämän “kiinailmiön” vuok­si mitenkään trendi­no­mais­es­ti kas­vanut, toisin kuin mitä tämä sin­un olet­ta­masi “töi­den siir­tymis­es­tä” ennus­taisi. Pikem­minkin näyt­täisi käyvän päinvastoin.”

    Min­un usko­muk­seni mukaan suurin osa työt­tömyy­destä on lakaistu sil­lä, että työtön on päässyt eläk­keelle, eläkeput­keen, sairaseläk­keelle, kuol­lut tai pis­tet­ty “työt­tömyysk­oulu­tuk­seen”.

    Tiedän muun muos­sa yhden todel­lisen esimerkin 90-luvun työt­tömästä miehestä, joka edus­taa var­masti mon­en muunkin vas­taavasti työt­tömäk­si jääneen tilan­net­ta. Siitä asti, kun työt­tömäk­si “pääsi”, oli hän kokoa­jan jos­sain koulus­sa. Pienen het­ken oli uut­ta ammat­ti­aan vas­taavas­sa työssä, kunnes sekin Kiina-ilmiön takia sul­jet­ti­in. Sen jäl­keen tyyp­pi joi muu­ta­man vuo­den käytän­nössä put­keen, kunnes kuoli vähän alta 60-vuo­den ikää, työt­tömänä. Hän kuitenkin oli viral­lis­es­ti työtän ihan pari vuot­ta vain, vaik­ka oli käytän­nössä työtön liki 20 vuot­ta, kulut­taen sosi­aal­isia varoja.

    “Noh, kuvaa­masi ongel­mat (logis­ti­ikkaon­gel­mat yms.) ovat ihan suo­ria kus­tan­nuk­sia, jot­ka voidaan laskea (ja las­ke­taan) myös rahassa.”

    Var­masti, mut­ta käytän­tö on laskelmia ihmeel­lisem­pää. Olethan töitä kuitenkin tehnyt?

  62. Tep­po:

    Esimerkke­jä kiitos! Et voi ladel­la jotain ympäripyöreätä kokoa­jan. Jotain konkreet­tista kiitos. 

    Mitä nyt oikein tarkoi­tat? Kai nyt jokaisel­la on jokin käsi­tys siitä, mitä ihmiset työk­seen tekevät? Rak­en­ta­vat, tuot­ta­vat palvelu­ja, suun­nit­tel­e­vat, jne. En oikein ymmär­rä, mitä ajat takaa.

    Min­un usko­muk­seni mukaan suurin osa työt­tömyy­destä on lakaistu sil­lä, että työtön on päässyt eläk­keelle, eläkeput­keen, sairaseläk­keelle, kuol­lut tai pis­tet­ty “työt­tömyysk­oulu­tuk­seen”.

    Voi olla, tai sit­ten ei, mut­ta tämä on enem­mänkin ongel­ma suo­ma­lai­sis­sa työ­markki­nois­sa ja niiden toimin­nas­sa, ei siinä, että yri­tyk­set toimi­vat tarkoituk­sen­sa mukaises­ti: tuot­ta­vat asi­akkailleen niitä tuot­tei­ta ja palvelui­ta, joi­ta asi­akkaat halu­a­vat mah­dol­lisim­man tehokkaasti.

    Tiedän muun muos­sa yhden todel­lisen esimerkin 90-luvun työt­tömästä miehestä, joka edus­taa var­masti mon­en muunkin vas­taavasti työt­tömäk­si jääneen tilan­net­ta. Siitä asti, kun työt­tömäk­si “pääsi”, oli hän kokoa­jan jos­sain koulus­sa. Pienen het­ken oli uut­ta ammat­ti­aan vas­taavas­sa työssä, kunnes sekin Kiina-ilmiön takia sul­jet­ti­in. Sen jäl­keen tyyp­pi joi muu­ta­man vuo­den käytän­nössä put­keen, kunnes kuoli vähän alta 60-vuo­den ikää, työt­tömänä. Hän kuitenkin oli viral­lis­es­ti työtän ihan pari vuot­ta vain, vaik­ka oli käytän­nössä työtön liki 20 vuot­ta, kulut­taen sosi­aal­isia varoja. 

    Kuten aiem­min totesin, suo­ma­laises­sa jär­jestelmässä on hyvin suuria val­u­viko­ja, jot­ka tuol­laiseen johta­vat. Suurelta osin se johtuu siitä, että lain­säädän­tö on pääosin suur­te­ol­lisu­u­den työn­tek­i­jöi­den ja työ­nan­ta­jien sanelemia, eivätkä ne oikein enää vas­taa nyky­maail­maa. Näitä epäko­hti­a­han OS:kin on tääl­lä pal­stal­la tuonut esi­in. Tiedän itsekin vas­taavia tapauksia.

    Mut­ta jos alamme tarkastel­la pelkästään nyt tehdastyössä ole­via, joiden työn koneet (tai kiinalaiset) kor­vaa­vat, ajaudumme pahan­laa­tuiseen per­spek­ti­ivi­harhaan. Yhteiskun­nan suuret muu­tok­set (maat­alousy­hteiskun­nas­ta teol­lisu­usy­hteiskun­taan ja edelleen jälki­te­ol­liseen yhteiskun­taan) ovat hitai­ta. Kyse on enem­mänkin siitä, että seu­raa­vat sukupol­vet koulut­tau­tu­vat täysin eri­laiseen maail­maan kuin van­hempansa. Se aika, jol­loin Suomes­sa istut­ti­in liukuhi­h­nan ääressä tekemässä mekaanisia liikessar­jo­ja on peru­ut­ta­mat­tomas­to ollut ja mennyt.

    Var­masti, mut­ta käytän­tö on laskelmia ihmeel­lisem­pää. Olethan töitä kuitenkin tehnyt? 

    Voipi olla, mut­ta ei toim­inta perus­tu laskelmi­in, vaan todel­lisu­u­teen. Jos niitä vaat­tei­ta todel­lisu­udessa on kan­nat­tavam­paa peset­tää Virossa kuin Suomes­sa, niin se yri­tys, joka tuon tajuaa pär­jää parem­min kuin kil­pail­i­jansa. Jos näin ei ole, tilanne on tietenkin päinvastainen.

    Ohi­tan vih­jailusi henkilöko­htais­es­ta asemastani.

    Kari

  63. “Mitä nyt oikein tarkoi­tat? Kai nyt jokaisel­la on jokin käsi­tys siitä, mitä ihmiset työk­seen tekevät? Rak­en­ta­vat, tuot­ta­vat palvelu­ja, suun­nit­tel­e­vat, jne. En oikein ymmär­rä, mitä ajat takaa.”

    Ajan sitä takaa, että jos kykenet olanko­lah­duk­sel­la esit­tämään, että työvoima vain siir­tyy muualle, niin kai voit esit­tää konkreet­tisia esimerkke­jä. Suomes­sa­han ei ole paljoltikaan työvoima­pu­laa nyky­isin ja jos onkin jol­lain allal­la, niin usiem­miten se tarkoit­taa eri­ty­isa­lo­ja, jonne ei vain men­nä. Lääkärit ym. esimerkkeinä.

    Joku toi esimerkin 60-luvun maat­aloud­es­ta. Ihan kiva, mut­ta siihen aikaan oli työn­tek­i­jän markki­nat. Nyt ei ole. Eikä toden­näköis­es­ti tule.

    Mut­ta tosi­aan. Olemme men­neet kauas siitä mis­tä keskustelu lähti, eikä siihen ole tul­lut mitään muut­tavaa argu­ment­tia. Tilanne on sama.

    “Voipi olla, mut­ta ei toim­inta perus­tu laskelmi­in, vaan todellisuuteen.”

    Noh, sitähän juuri kir­joitin aiemmin?

    “Ohi­tan vih­jailusi henkilöko­htais­es­ta asemastani.”

    Oletin sin­un tehneen töitä ja käsit­tävän mis­tä puhun.

    Muu pitkä litan­jasi taas oli aiheeseen liit­tymätön­tä, kuten val­taosin kaik­ki sekin mihin vastasin.

  64. Ajan sitä takaa, että jos kykenet olanko­lah­duk­sel­la esit­tämään, että työvoima vain siir­tyy muualle, niin kai voit esit­tää konkreet­tisia esimerkke­jä. Suomes­sa­han ei ole paljoltikaan työvoima­pu­laa nyky­isin ja jos onkin jol­lain allal­la, niin usiem­miten se tarkoit­taa eri­ty­isa­lo­ja, jonne ei vain men­nä. Lääkärit ym. esimerkkeinä. 

    Kyl­lä Suomes­sa on työvoima­pu­laa hyvinkin monel­la alal­la. Koitap­pa joskus vaik­ka han­kkia pätevä muu­rari tai putkimies. Ja yleen­säkin “työvoima­pu­laa” on ole­mas­sa niin kauan, kuin ihmisil­lä on jotain tarpei­ta tyydyttämättä.

    Joku toi esimerkin 60-luvun maat­aloud­es­ta. Ihan kiva, mut­ta siihen aikaan oli työn­tek­i­jän markki­nat. Nyt ei ole. Eikä toden­näköis­es­ti tule. 

    Ai oli vai? Tarkoi­tatko sitä 60-lukua, jol­loin sato­ja tuhan­sia lähti Suomes­ta Ruot­si­in parem­pi­en palkko­jen perässä? Luulisi että “työn­tek­i­jöi­den markki­noil­la” palkat aika äkkiä nousi­si­vat, ainakin nyt sen ver­ran, ettei tarvitse maas­ta lähteä niitä kru­unu­ja hankkimaan.

    Mut­ta tosi­aan. Olemme men­neet kauas siitä mis­tä keskustelu lähti, eikä siihen ole tul­lut mitään muut­tavaa argu­ment­tia. Tilanne on sama. 

    Ok, palataan siihen, mis­tä lähdimme liik­keelle. Sinä väi­tit, että “yhteiskun­tavas­tu­ullisen” yri­tyk­sen ei tulisi siirtää tuotan­toaan sinne, mis­sä se on edullisem­paa — esimerkik­si Suomes­ta Kiinaan -, kos­ka se “jät­tää muut yhteiskun­nat työttömiksi”.

    En tiedä, mitä täl­lä “yhteiskun­tavas­tu­ul­la” oikein tarkoite­taan, mut­ta sen tiedän, että yri­tyk­set ovat ole­mas­sa asi­akkaitaan varten — eivät omis­ta­ji­aan tai työn­tek­i­jöitään varten. Ja olisi näitä asi­akkai­ta kohtaan erit­täin väärin tuot­taa tuot­tei­ta kalli­im­mal­la vain sen vuok­si, että halu­amme nyt tehdä nämä tuot­teet juuri tässä kalli­is­sa maas­sa jostain “peri­aat­teel­lis­es­ta syys­tä”. Olet­taen siis, että asi­akkaat eivät sitä halua, mut­ta jos näin on, niin tehdas ei siir­ry jol­loin keskustelumme on tältä osin turhaa.

    Tietenkin “yhteiskun­tavas­tu­ulli­nen” yri­tys voi olla siir­tymät­tä, mut­ta kos­ka markki­noil­la on kil­pailua ja asi­akkaat eivät pidä siitä, että heiltä laskute­taan yli­hin­taa, niin ko. fir­ma huo­maa pian ole­vansa kant­tuvei, jol­loin työn­tek­i­jöi­den kannal­ta tilanne on sama kuin se, että tuotan­to olisi sijoitet­tu Kiinaan tms. jo aiemmin.

    Kari

  65. “Sinä väi­tit, että “yhteiskun­tavas­tu­ullisen” yri­tyk­sen ei tulisi siirtää tuotan­toaan sinne, mis­sä se on edullisem­paa – esimerkik­si Suomes­ta Kiinaan -, kos­ka se “jät­tää muut yhteiskun­nat työttömiksi”.”

    Noi­ta kus­tan­nussäästöjä liioitel­laan. Koneel­lis­tu­mi­nen ja automa­ti­soin­ti ovat tiput­ta­neet suorit­ta­van työn osu­u­den varsin pienek­si koko tuot­teen kustannuksista.

    Tärkein syy on olla suurten markki­noiden lähel­lä. Suomen tarve hukuu Kiinan markki­noiden suunnitteluvirheisiin.

    Hyvä esimerk­ki on Sal­compin siir­tymi­nen Kiinaan.
    Säästök­si arvoiti­in n 3–5 % , mut­ta byrokra­tia ja kor­rup­tioku­lut oli­vatkin suurem­mat ja kus­tan­nuk­set nousi­vat 5 %

  66. “Kyl­lä Suomes­sa on työvoima­pu­laa hyvinkin monel­la alal­la. Koitap­pa joskus vaik­ka han­kkia pätevä muu­rari tai putkimies. Ja yleen­säkin “työvoima­pu­laa” on ole­mas­sa niin kauan, kuin ihmisil­lä on jotain tarpei­ta tyydyttämättä.”

    Kuten totesin jo aiem­min, kaikki­in ammat­tei­hin ei vain men­nä. Koulut­tau­tua toki voidaan, mut­ta usem­miten se tarkoit­taa sitä (ainakin Suomes­sa), että han­ki­taan hiton­moinen ryh­mä tiet­tyyn ammat­ti­in koulu­un ja tode­taan lopuk­si, että nyt on yli­tar­jon­taa työvoimas­ta ja taas het­ken­päästä on pulaa ammat­timiehistä, kos­ka tämä koulutet­tu ryh­mä on joko muut­tanut maas­ta, kuol­lut, tai koulu­tus on vanhentunut.
    89-luvul­la taas tilanne oli sel­l­ainen, jos­sa ihan perus­du­u­nia oli tar­jol­la, kun­han jak­soi kir­joit­taa työsopimuksen.

    “Ai oli vai? Tarkoi­tatko sitä 60-lukua, jol­loin sato­ja tuhan­sia lähti Suomes­ta Ruot­si­in parem­pi­en palkko­jen perässä? Luulisi että “työn­tek­i­jöi­den markki­noil­la” palkat aika äkkiä nousi­si­vat, ainakin nyt sen ver­ran, ettei tarvitse maas­ta lähteä niitä kru­unu­ja hankkimaan.”

    Sil­loin oli jonkin­lainen lama ja suo­ma­laisia muut­ti Ruot­si­in, toisaal­ta niitä palasikin. Myöskin 70-luvul­la niitä muut­ti enem­pi, kuin koskaan sinne oli mennyt.

    “Ja olisi näitä asi­akkai­ta kohtaan erit­täin väärin tuot­taa tuot­tei­ta kalli­im­mal­la vain sen vuok­si, että halu­amme nyt tehdä nämä tuot­teet juuri tässä kalli­is­sa maas­sa jostain “peri­aat­teel­lis­es­ta syystä”.”

    Sitä on yhteiskun­tavas­tuu. Tähän kun lisätään, että moni kiina-ilmiön takia muut­tanut yri­tys on muu­ton tehnyt, vaik­ka on saanut ensin tuhan­sit­tain (jos­sain tapauk­sisa miljoonit­tain) euro­ja apu­ra­haa yhteiskunnal­ta. Eikä monel­la kauko-itään muut­ta­neel­la yri­tyk­sel­lä huonos­ti tääl­läkään ole men­nyt. Miljoon­alu­okan voit­to­ja on tehty. Myöskin alku­peräi­nen idea oli siinäkin, että kauko-itään muut­tanut yri­tys entis­es­tä ylläpitää aja­tus­ta, jos­sa sieläpäin val­lit­se­va palkkaus pysyy sel­l­aise­na kuin se nyt on, eli kohtu­ut­tomana ja lap­si­työvoimaa käytetään.

  67. “Hyvä esimerk­ki on Sal­compin siir­tymi­nen Kiinaan.
    Säästök­si arvoiti­in n 3–5 % , mut­ta byrokra­tia ja kor­rup­tioku­lut oli­vatkin suurem­mat ja kus­tan­nuk­set nousi­vat 5 %”

    …ja näitä esimerkke­jä on lukuisia muitakin ja tätä juuri tarkoitin sil­lä, että käytän­tö on useim­miten laskelmia ihmeellisempää.

    Myöskin tääl­lä viit­tasin, kun kysäsin vaivi­h­taa Kar­il­ta, että kai se töis­sä on ollut. Tavalli­nen työssäkäyvä ihmi­nen kyl­lä nämä käytän­nön asi­at osaisi hais­taa ihan itsekkin.

  68. Kari:

    Ja olisi näitä asi­akkai­ta kohtaan erit­täin väärin tuot­taa tuot­tei­ta kalli­im­mal­la vain sen vuok­si, että halu­amme nyt tehdä nämä tuot­teet juuri tässä kalli­is­sa maas­sa jostain “peri­aat­teel­lis­es­ta syystä”. 

    Tep­po:

    Sitä on yhteiskuntavastuu. 

    Ahaa. No siinä tapauk­ses­sa ei auta muu kuin tode­ta, että olemme tästä asi­as­ta eri mieltä. Minus­sa yri­tys toimii vas­tu­ut­tomasti, mikäli se aset­taa ole­mas­saolon­sa kyseenalaisek­si toim­i­mal­la tehottomasti.

    Tähän kun lisätään, että moni kiina-ilmiön takia muut­tanut yri­tys on muu­ton tehnyt, vaik­ka on saanut ensin tuhan­sit­tain (jos­sain tapauk­sisa miljoonit­tain) euro­ja apu­ra­haa yhteiskunnalta. 

    Niin, Suomes­sa ollaan monel­la alal­la kun­nos­taudut­tu pitämäl­lä hengis­sä kan­nat­tam­a­ton­ta toim­intaa, kuten laivan­raken­nus­ta ja maat­alout­ta. Käytän­nössä tämä on ollut veron­mak­sajien raho­jen haaskaamista ja ihmis­ten hyv­in­voin­nin tuhoamista. Nyt sit­ten fir­mo­jen pitäisi ilmeis­es­ti har­joit­taa saman­laista haaskaus­ta yksi­tyisel­lä rahal­la “yhteiskun­tavas­tu­un” nimis­sä — not gonna happen.

    Myöskin alku­peräi­nen idea oli siinäkin, että kauko-itään muut­tanut yri­tys entis­es­tä ylläpitää aja­tus­ta, jos­sa sieläpäin val­lit­se­va palkkaus pysyy sel­l­aise­na kuin se nyt on, eli kohtu­ut­tomana ja lap­si­työvoimaa käytetään. 

    Ei siihen tuol­laista aja­tus­ta liity. Jos tilanne muut­tuu, yri­tyk­set arvioi­vat toim­intaansa uudelleen. Elin­ta­son ja palkko­jen noustes­sa Kiinas­sa tuotan­toa siir­tyy myös “takaisin”. Elin­ta­son nousu on myös ehdo­ton edel­ly­tys esimerkik­si ihmisoikeuk­sien paran­tamiselle, jon­ka sinä tietenkin halu­at torbedoi­da “yhteiskun­tavas­tu­un” nimissä.

    Lap­si­työvoiman käyt­töön en osaa ottaa kan­taa. Peri­aat­teessa vas­tus­tan sitä, enkä han­ki tuot­tei­ta, jot­ka on tuotet­tu lap­si­työvoimal­la, mut­ta jos­sakin takaraivos­sa kum­mit­telee aja­tus, että samal­la teen niiden las­ten ase­man vielä tukalam­mak­si, kun ei ole edes töitä. Han­kala juttu.

    Kari

  69. Yhteiskun­tavas­tuu vaatii ymmärtääk­seen joillekin ihmisille muun kuin kaup­pati­eteel­lisen alan moraal­i­filosofi­an kurssien suorit­tamista. Toinen vai­h­toe­hto on ajatel­la omil­la aivoil­laan, mut­ta sitä ei voi kaik­il­ta edellyttää.

  70. “Suomes­sa ollaan monel­la alal­la kun­nos­taudut­tu pitämäl­lä hengis­sä kan­nat­tam­a­ton­ta toim­intaa, kuten laivan­raken­nus­ta ja maataloutta.”

    Tässähän on oiva esimerk­ki ymmär­ryk­ses­täsi tai tiedois­tasi. En puhunut kan­nat­ta­mat­tomien yri­tys­ten pystyssäpitämis­es­tä. Keskustelu onkin tähän hyvä päät­tä, kos­ka selkeästi emme ole samal­la tasol­la tiedois­samme tai kokemuksessa. 

    PS. Ei kan­na­ta sit­ten ihan jo oman imagon takia alkaa enää väit­tämään mitään vastaan.

    Ja oiva vas­taus tulikin nos­sil­ta. Joil­lakin ymmärtämi­nen on kovin vaikeaa. Joskus näis­sä keskusteluis­sa toki on kyse enem­pi omas­ta asen­teesta. Ei anneta perik­si vaik­ka kuin­ka koete­taan vään­tää rauta­lan­gas­ta, kuten Karin tapauk­ses­sa. Onnek­si Karinkin tapauk­ses­sa hänen omat kir­joituk­set ker­too hänestä enem­pi, kuin olisi tarpeel­lista. Toisaal­ta, joidenkin mielestä on elämässä fik­sua väit­tää vas­taan vaik­ka jo itsekkin tietäisi ole­van väärässä.

  71. nos:

    Yhteiskun­tavas­tuu vaatii ymmärtääk­seen joillekin ihmisille muun kuin kaup­pati­eteel­lisen alan moraal­i­filosofi­an kurssien suorit­tamista. Toinen vai­h­toe­hto on ajatel­la omil­la aivoil­laan, mut­ta sitä ei voi kaik­il­ta edellyttää. 

    Anna palaa Frank!

    Minä pelaan avoimin kor­tein. Sokra­teesta Kan­ti­in kaik­ki moraal­i­filosofia on nähdäk­seni yksit­täis­ten ihmis­ten asia. Ei se yhtiöi­hin sovel­lu. Nyt san­ot, että yhtiöil­lä on jokin moraa­li­nen velvoite? Minus­ta aja­tus on lähin­nä käsit­tämätön. Ker­ro toki lisää, min­ua oikeasti kiin­nos­taisi kuulla.

    Toisaal­ta, joidenkin mielestä on elämässä fik­sua väit­tää vas­taan vaik­ka jo itsekkin tietäisi ole­van väärässä. 

    Olet ymmärtänyt min­ut totaalis­es­ti väärin. Minä toivoin, että olisit min­un agu­ment­ti­ni ampunut alas. Sil­loin ehkä olisin oppin­ut jotain.

    Nyt näyt­tää siltä, että olin oike­as­sa ja sinäkään et oppin­ut mitään (?). Olen siis epäonnistunut.

    Kari

Vastaa käyttäjälle Teppo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.