Paljonko ruoka maksaa

Sim­putin huvikseni kalo­ri­laskuria ja tein kuukau­den ostoslis­tan, jol­la yhden hen­gen pitäisi saa­da kuukau­den rav­in­to. Tark­istin paikallis­es­ta S‑Marketista, paljonko täl­lais­es­ta ostok­ses­ta joutuu mak­samaan. Ener­giaa tässä on 2750 kcal/päivä, ja valkuai­saineitakin vähän liikaa, joten pie­neen hävikki­in on varaa. Tämä ei ole mikään rav­in­to-opilli­nen suosi­tus, vaan laskel­ma siitä, mitä ruo­ka maksaa.

Oletin alko­ho­lia käytet­tävän keskimääräis­es­ti eli vajaat 10 ltr. puh­das­ta alko­ho­lia vuodessa. Se syn­tyy esimerkik­si pul­lol­la olut­ta päivässä ja pul­lol­la viiniä viikos­sa. Tämä ruokako­ri mak­saa noin 200 euroa, ilman alko­ho­lia noin 140 euroa.

Ruo­ka olete­taan ostet­ta­van peruselin­tarvikkeina, ei eineksinä. Jopa leipä leiv­otaan tässä itse, kos­ka Suomes­sa leipä on niin kallista. (Meil­lä se on kallista sik­si, että se leiv­otaan yöaikaan toisel­la puolel­la maa­ta, pakataan muovi­pus­sei­hin ja kul­jete­taan pitk­iä matko­ja. Muual­la joudu­taan tyy­tymään kort­telileipomon niin hätäis­es­ti leipomi­in leipi­in, ettei niitä ehditä edes jäähdyt­tää ennen myymistä. Sik­si muut saa­vat leipän­sä halvemmalla.)

Näistä tarvikkeista voi tehdä perus­ruokaa, leipoa leipää, pul­laa, kakku­ja piirai­ta. Erit­täin hyvin voi syödä, jos vähän näkee vaivaa.

Euro Kg  
4,30 2 kg Kau­rahi­u­taleet
2,40 4 kg Jauhot
1,62 1 kg Pas­ta
3,00 1 kg Riisi
1,10 2 kg Peruna
0,72 500 g Kui­v­atut herneet
2,63 500 g Soi­jarouhe
11,00 1 kg Lohi
6,00 500 g Broi­leri
3,80 30 kpl Muna
8,00 1,2 kg Jauhe­li­haa
7,00 500 gr. kinkkuleikkeleet
5,00 6 ltr maitoa
2,80 500 g maitorah­ka
11,25 1,5 kg Kevytju­us­to
5,00 1 kg Rae­ju­us­to
6,40 1,5 ltr Kevytk­er­ma
5,00 1 ltr RuokaCreme
3,30 0,5 ltr Kuo­huk­er­ma
6,00 2 kg Kaali
3,00 1 kg tomaat­ti
3,00 4 kg Lant­tu, porkkana, punajuuri
3,00 2 kg ome­na, punaherukka
2,00 4 ltr Tuore­me­hu
31,00 30 pl. III-olut
28,00 4 pl. Puna/valkoviini, täyteläinen/makea
1,25 1,5 kg sok­eri
12,00 1 kg suk­laa
0,85 0,6 ltr ryp­siöljy
2,80 800 g jääkaap­pi­mar­gari­i­ni
2,00 20 kpl liemikuu­tio
2,10 3 kg tomaat­timurs­ka
2,00 200 gr kaakao­jauhe
10,00   maustei­ta ym
199,32    

Jotkut hin­noista jouduin arvaa­maan. Vaik­ka ne oli­si­vat ihan vinksal­laan, ne eivät tätä laskel­maa paljon heilauttaisi.

Näin yksipuolis­es­ti ai tarvitse syödä, sil­lä nämä elin­tarvikkeet eivät ole eri­tyisen halpo­ja. Ne on sik­si vai­hdet­tavis­sa johonkin toiseen suun­nilleen samanhintaiseen.

Täl­lä laskel­mal­la halua osoit­taa, että 417 euron perus­tur­va riit­tää hyvin itse valmis­tet­tuun ruokaan. Köy­hyysongel­man kanssa täl­lä havain­nol­la sinän­sä ei ole mitään tekemistä. Olen joskus vakoil­lut, mitä pien­i­t­u­loisil­ta vaikut­ta­vat ihmiset kau­pas­ta osta­vat. Hei­dän ruokako­rin­sa ei juuri muis­tu­ta tätä. Tämä laskel­ma osoit­taa, että sille, jol­la elämän perusasi­at ovat kun­nos­sa (ja joka asuu ehkä kom­muu­nis­sa) matalinkin perus­tur­va riit­tää mukavaan elämään, jos elämän sisältö löy­tyy muual­ta kuin kuluttamisesta.

177 vastausta artikkeliin “Paljonko ruoka maksaa”

  1. Ihan kiin­nos­ta­va laskelma!

    Mut­ta mis­sä luu­raa jokaisen työt­tömän peru­seväs: lenkki­makkara? Kyl­lä pien­i­t­u­loisen kan­nat­taa tehdä makkarakeit­toa, makkarakastiket­ta jne…

    Ja mitä ihmettä soi­jarouheel­la tekee? En ole koskaan käyt­tänyt, en työl­lisenä enkä työt­tömänä. Ei kan­na­ta myöskään ostaa kevytju­us­toa, vaan ihan täys­ras­vaista laat­ua, saman­hin­taista nääs. 

    Sok­erin määrä on minus­ta ylim­i­toitet­tu, joskin kulueränä se tiet­ty on mitätön tässä. Meil­lä kuluu kol­men hen­gen per­heessä ehkä viitisen kiloa vuodessa leivon­taan. Muuten sille ei ole mitään käyt­töä. Maitoa puolestaan on minus­ta kovin vähän, jos lait­taa puuro­ja ja muutenkin. 

    Tuos­sa on paljonkin tin­kimisen varaa vielä, jos ei ole kuli­nar­is­tista sort­tia eli ruo­ka ei ole kovin tärkeä ele­ment­ti elämässä. Yksikin erä siian mätiä saa bud­jetin vinksalleen. 

    Tar­jouk­sia kan­nat­taa myös seu­ra­ta tarkkaan ja S‑ketjun 30 pros­entin alen­nuk­sel­la myytäviä “viimeinen käyt­töpäivä koit­taa huomen­na” ‑tuot­tei­ta. S‑ketjun myymät Rain­bow-tuot­teet ovat todel­la laadukkai­ta ja aina vähin­tään 20 pros­ent­tia edullisem­pia kuin vas­taa­va merkki­tuote, usein jopa 50 prosenttia. 

    Jos polt­taa askin päivässä tupakkaa, niin se tekee 150 euroa tuo­hon lisää… Sitä voi tietysti pahek­sua, mut­ta kyl­lä var­masti työt­tömäk­si jou­tu­mi­nen on huonoin het­ki yrit­tää lopet­takaan, jos siihen tapaan on kiinnittynyt. 

    Mie­lenki­in­toista olisi kuul­la, miten pien­i­t­u­loiset erot­tuvat kas­sajonos­sa silmämääräis­es­ti Stock­an herkussa?

  2. En ole ehtinyt vas­taavia laskelmia tehdä mut­ta olen samaa mieltä siitä, että vähäl­lä rahal­la pystyy syömään monipuolisesti. 

    Nykyiset uusavut­tomat ilmeis­es­ti olet­ta­vat, että joka päivä pitäisi syödä Hes­burg­eris­sa, tila­ta piz­zatak­si, tai ostaa kau­pas­ta kalli­ita valmisruokia. 

    Osmon lis­tas­ta en oikein ymmär­rä, mik­si pul­lo olut­ta päivässä on las­ket­tu mukaan. Mik­sei samantien aski Norttia.

  3. Vieläkin halvem­mal­la voi päästä jos on valmis tin­kimään ruuan monipuolisuudesta.

    Laskeske­lin inter­netin tietolähtei­den avul­la että seu­raavas­ta ruokako­rista saisi kuukaudek­si suun­nilleen kaik­ki tarvit­ta­vat rav­in­toaineet (vita­mi­init, ras­vat, min­er­aalit, ener­giat, proteiinit):

    - 15 kg tum­maa maka­ro­nia, yhteen­sä 21e

    - 30 kap­palet­ta monivi­ta­mi­in­imin­er­aalip­illere­itä, yhteen­sä 2.1e

    - Litra ryp­siöljyä, 3e

    Tekee noin 26 euroa kuukaudessa.

  4. että 1 kilo loh­ta ja 500 gram­maa broi­le­ria ja
    1,2 kiloa jauhe­li­haa riit­tää KUUKAUDEKSI…
    ei tai­da soin­in­vaara paljon ymmärtää rav­it­se­muk­sen päälle.…

    1. Myös 500 gram­maa kinkkuleiket­tä. 110 gram­maa lihaa/kalaa päivässä. Lisäk­si yksi kananmuna/päivä. Valkuai­sainet­ta joka tapauk­ses­sa tuli liikaa. Aluk­si lihaa oli enem­män, mut­ta laskuri varoit­ti liias­ta proteiinista.

  5. Eli tuos­ta voidaan sis vetää kak­si johtopäätöstä:
    — alko­ho­liv­ero­tus on liian korkea ja että
    — perus­tur­vaa on syytä leika­ta kan­nus­tavu­u­den takia. 😉

    Asi­aa voisi miet­tiä syvem­mältäkin. Mikä meni yhteiskun­nas­sa vikaan? Vielä sotien jäl­keen esiem­rkik­si taval­li­sis­sa virkamies­per­heis­sä oli piika, jol­loin yksi henkilö sai työ­paikan ja per­he eli ter­veel­lisem­min, kun ruo­ka laitet­ti­in kotona.

  6. [b]KILO[/b] suk­laa­ta??!! 😮

    Jokaisel­la tietysti on omat ruokansa eikä ruo­ka-ainei­den tarpeel­lisu­ud­es­ta kan­na­ta kauheasti rähjätä, mut­ta KILO SUKLAATA?!?!?!

    Kaakao­ta en sen sijaan ollenkaan ihmettele, vaik­ka luulisin ettei sekään ihan joka suo­ma­laisen päivit­täisku­lu­tuk­seen kuu­lu (min­ul­la kyl­lä kuu­luu, ihan joka päivä; mainit­sen tämän jot­ta kävisi selväk­si etten ase­ta kaakao­ta kyseenalaisek­si sik­si etten itse sitä käyt­täisi). Onko muuten kyse kaakao­juo­ma­jauheesta vai oikeasti kaakaosta?

    Hehee, veikkaan­pa että tästä tulee ziljoona kommenttia.

  7. “110 gram­maa lihaa/kalaa päivässä.”

    Onpa kyl­lä vähän. Itse syön tuplas­ti tuon per ateria.

    Toisaal­ta kuten sanoit, ruoat eivät ole halvim­mas­ta päästä. 7e/kilo jauhe­li­haa on selvästi jotain nau­dan pais­ti­jauhe­li­haa, tavan sika-nau­taa saa 4 e/kg, samoin juus­toa 4 e/kg ja 11e kilo­sta loh­ta on sekin aika paljon. Samat­en broi­leri näyt­tää aika kalliilta.

    Arvioisin että lihan määrän voisi samantien tupla­ta, jos ne hin­nat kat­sot­taisi­in Lidlistä sekä osa vai­het­taisi­in halvem­pi­in vaihtoehtoihin.

    Tietenkin tilanne muut­tuu jos on niin kiire ettei ehdi kuin lähisiwaan 😉

  8. että 1 kilo loh­ta ja 500 gram­maa broi­le­ria ja
    1,2 kiloa jauhe­li­haa riit­tää KUUKAUDEKSI…
    ei tai­da soin­in­vaara paljon ymmärtää rav­it­se­muk­sen päälle

    Osmon mainit­semien kinkkuleik­keen ja kanan­mu­nan lisäk­si hyviä pro­tei­inin lähteitä listal­la ovat:
    ‑kui­v­atut herneet
    ‑soi­jarouhe
    ‑maitorah­ka
    ‑rae­ju­us­to
    ‑kevytju­us­to
    ‑maito

  9. Riip­puu vähän mis­sä iässä lapset ovat. Min­ul­la oli kak­si poikaa kasvupyrähdysiässä 11–15 vuo­tiana ja tun­tui, ettei mikään riitä, kilon pihvikin häipyi naa­maan lsukkei­den ja jälkiru­uan kanssa.Mutta mit­taa onkin tul­lut 190 cm
    Mut­ta nyt näyt­tää, että kulu­tus on hiipunut.
    Noil­la annok­sil­la var­maan pär­jää aikuinen, joka ei tee mitään kovin rasittavaa .

    Mut­ta jos liikkuu paljon niin kulu­tus nousee 4000 kaloriin

    Yksi näköko­h­ta on , että Helsin­gin koulu­jen ruo­ka on huonon­tunut monel­la taval­la viime vuodesta.
    Aikaismemin pojat pitivät ruokaa hyvänä ja oli­vat tyytyväisiä.
    Nyt van­hempi soit­taa jo bus­sista , josko ruo­ka olisi valmista eli koulu­ruo­ka ei enää tar­joa riit­tävää ravintoa.

    Tämä siirtää tietysti syön­nin tarvet­ta kotiin

    Nuorem­pi syö nyt kak­si ker­taa illas­sa vaik­ka viikon­lop­un annok­set ovat pienentyneet.
    Toinen huomio, on,että maustei­ta ei ole enää koulus­sa ja muutenkin ruu­at ovat yksinker­tais­tuneet ja vetisiä.

    Eli koulus­sa ruokailu alkaa olla veden siirte­lyä paikas­ta toiseen.

  10. “Vielä sotien jäl­keen esiem­rkik­si taval­li­sis­sa virkamies­per­heis­sä oli piika, jol­loin yksi henkilö sai työ­paikan ja per­he eli ter­veel­lisem­min, kun ruo­ka laitet­ti­in kotona”

    Mis­sä se piian per­he söi ja kuka piian per­heelle lait­toi ruuan ?? Söikö piian per­he terveellisesti ?

    Logi­ik­ka on sma kuin Indone­si­as­sa. Nainen voi men­nä töi­hin vain, jos saa hyvän palveli­jan ja las­ten­hoita­jan kotiin

  11. Tarkko­ja laskelmia tehdessä tulisi ottaa huomioon pain­o­hävik­ki — eli jos suositus/haluttu rav­in­tomäärä on 110gr, on valmis­tet­ta­va 15–30% enem­män, kos­ka valmis­tuk­ses­sa katoaa nestet­tä. Tämä pätee kaik­keen nes­teeseen, mitä kuumen­netaan, sil­lä val­taosa kaikesta, mitä syömme ja mitä olemme, on vettä.

    Jos siis halu­taan syödä jauhe­li­haa 400g pakkauk­ses­ta saat­taa saa­da kolme riit­tävää annos­ta aikaisek­si, mikäli jokaises­sa annok­ses­sa toiv­otaan ole­van se päälle 100g lihaa. Mut­ta siitä on mah­do­ton­ta valmis­taa neljää sadan gram­man annosta. 

    Tämä ei trakoi­ta, etteikö ruokaa voisi lait­taa ihan hyvinkin n. 5–7/e/päivä/henkilö ja vieläpä syödä hedelmiä, vihan­nek­sia ja mar­jo­jakin. Jos taas tah­too valmi­ita tuot­tei­ta, jois­sa on sok­e­ria ja ras­vaa — vaik­ka suk­laa­ta ja sipse­jä — bud­jetis­sa voi olla han­kalampi pysyä.

    Onko minim­i­t­u­lol­la eläväl­lä oikeut­ta epätrveel­lisi­in mieli­halui­hin? Tähän saat­taisi löy­tyä melko total­i­taris­tia ja allekir­joit­ta­neen mielestä vastem­mielisiä vas­tauk­sia jos kysyt­täisi­in kansan­ter­veys-fanaatikko siiveltä. Se taas mitä mieli­halu­ja yhteiskun­nan on rahoi­et­ta­va on aav­is­tuk­sen eri juttu.

    1. Onko minim­i­t­u­lol­la eläväl­lä oikeut­ta epätrveel­lisi­in mieli­halui­hin? Tähän saat­taisi löy­tyä melko total­i­taris­tia ja allekir­joit­ta­neen mielestä vastem­mielisiä vas­tauk­sia jos kysyt­täisi­in kansan­ter­veys-fanaatikko siiveltä. Se taas mitä mieli­halu­ja yhteiskun­nan on rahoi­et­ta­va on aav­is­tuk­sen eri juttu.

      Tuos­sa oli myös kilo suklaata.

  12. Lisäyk­senä — Myöskään esim. kilo­sta appel­si­ine­ja ei saa kiloa rav­in­toa kos­ka ne kuori­taan, puris­te­taan tai mitä mil­loinkin. Appel­si­inin mas­sas­ta n. 30% on kuo­ria, broi­lerin koip­i­en pain­os­ta katoaa yli puo­let kun ne kypsen­netään, pois­te­taan luut nah­ka ja ras­va jne. ja tämä siis mari­noimat­tomas­sa tuotteessa.

  13. Pasi­lan Lidl on eri­no­mainen paik­ka tarkkail­la mitä tulon­si­ir­to­jen varas­sa elävä väki syö.

    Pasi­lan Lidlis­sä mamu­jen, eri­tyis­es­ti soma­lien suosikki­tuote on pullovesi. Sik­si juuri siel­lä on yhtä isot valikoimat olut­ta ja vet­tä. Esmes Laut­tasaaren Lidlis­sä täm­möstä ilmiötä ei ole.

    Pasi­lan Lidlis­sä suo­ma­lais­ten eläkeläis­mum­mo­jen suosikki­tuote on tietysti ter­veysjukur­tit. Osa näyt­tää usko­van, että vas­tus­tuskyky para­nee suo­raan suh­teessa siihen miten paljon ihme­juo­maa nautitaan.

    Pasi­lan Lidlis­sä ei ole irto­teetä tai kaakao­ta. Ei myöskään mitään oikei­ta ter­veystuot­tei­ta, kuten leseitä tai papu­ja tai pähk­inöitä. Niitä varten on pakko men­nä K‑kauppaan.

  14. Ja mitä ihmettä soi­jarouheel­la tekee? En ole koskaan käyt­tänyt, en työl­lisenä enkä työttömänä.

    Soi­jarouhe on eri­no­mainen pro­tei­inin lähde. Kuiv­as­sa soi­jarouheessa (tum­ma) on pro­tei­inia 52 % pain­os­ta, jauhe­li­has­sa parisenkym­men­tä pros­ent­tia. Kilo­hin­ta on liki­main sama, joten samal­la rahal­la soi­jarouheesta saa 2,5‑kertaisen määrän pro­tei­inia. Ras­vaa vähäras­vaises­sakin jauhe­li­has­sa on n. 7 % ja soi­jarouheessa 0,5 %, joka sekin kasvis­ras­vaa, joten sikä­likin soi­jarouhe on ter­veel­lisem­pi vai­h­toe­hto (ekol­o­gisu­ud­es­ta nyt puhu­mat­takaan). Oikein valmis­tet­tuna (esim. kuul­lotet­tuna ja hyvin maustet­tuna) soi­jarouhe pär­jää makun­sa puoles­ta myös jauhe­li­halle täysin, ei vält­tämät­tä nyt pihveis­sä tai “liha“pullissa, mut­ta kastikkeis­sa, lasag­nes­sa jne. Vähä­varaiselle siis hyvinkin suositelta­va elin­tarvike. Säi­lyvyyskin on ihan eri luokkaa kuin lihal­la, joten sopii myös kotivaraksi.

  15. Leipä valmis­te­taan kyl­lä pääosin lähileipo­moissa tai mar­ketin omas­sa uunis­sa. No, toki kauem­paakin tuo­tua leipää saa, jos osaa etsiä. Yleen­sä se on halvempaa. 

    Suurem­pi ongel­ma on, että leipä tuo­daan mar­keti­in sieltä lähileipo­mos­ta pääosin aikaisin aamul­la tai aamupäiväl­lä ja lop­utkin ennen neljää, kun taas pääosa asi­akkaista asioi vas­ta neljän jälkeen. 

    Yleis­es­ti tuos­sa yllä on hin­nat selvästi yläkant­ti­in. Esimerkik­si kinkkuleik­keen hin­ta on pikem­min 7 kuin 14 euroa. Broi­lerin hin­nas­takin voi ottaa puo­let pois, olues­ta 30 prossaa jne. 

    Köy­hä yleen­sä tietää oikein hyvin, mitä kan­nat­taa ostaa — itse en kyl­lä enää ole, mut­ta on jäänyt tuo köy­häi­ly­vai­hde päälle kau­pas­sa niin, että tiedän vieläkin jotenkuten, miten hal­val­la pär­jää, kun vähän käyt­tää järkeään. Eli­na antoi jotain vinkke­jä. Usein esimerkik­si kau­pan omat tuote­merk­it ovat täs­mälleen sama tuote kuin vier­essä kalli­impi brän­di­tuote. Jätän älykkyys­testik­si kek­siä, mis­tä tuon voi — melko var­masti — tietää jo kaupassa.

    Soin­in­vaar­al­la on tuos­sa ikään kuin saman­tyyp­pinen ostoko­ri, jota käytetään esimerkik­si kaup­po­jen väli­sis­sä hin­taver­tailuis­sa. Niiden ongel­ma on, että kukaan, tai ei ainakaan köy­hä, täytä kori­aan siten kuin niis­sä olete­taan vaan järkeään käyt­täen eli hyvää hin­ta-laatu-suhdet­ta etsien. 

    Jos vielä on eri kaup­po­ja lähekkäin, kan­nat­taa tietysti hakea parhaat tar­jouk­set erik­seen eri kaupoista. Ja pistää pakkaseen parhaat tarjoukset

    Näp­pitun­tu­mal­la sanon, että hyvin tulee toimeen puolel­la tuon laskel­man euroista. Tosi­a­sia on myös, että mon­et tule­va toimeen vieläkin vähem­mäl­lä ruokaku­luis­sa, kos­ka rahat tup­paa­vat men­emään mui­hin menoi­hin. Joskus kal­jaan, joskus vaikka­pa harrastuksiin.

  16. Onko minim­i­t­u­lol­la eläväl­lä oikeut­ta epätrveel­lisi­in mieli­halui­hin? Tähän saat­taisi löy­tyä melko total­i­taris­tia ja allekir­joit­ta­neen mielestä vastem­mielisiä vas­tauk­sia jos kysyt­täisi­in kansan­ter­veys-fanaatikko siiveltä. Se taas mitä mieli­halu­ja yhteiskun­nan on rahoi­et­ta­va on aav­is­tuk­sen eri juttu.

    Kylmästi voisi ajatel­la myös, että sehän on vain hyvä jos yhteiskun­nan elätit syövät, juo­vat ja polt­ta­vat itsen­sä ennenaikaiseen hau­taan, säästyy varo­ja huo­mat­tavasti sosi­aalietuuk­sis­sa ym.

    Itse näk­isin, että köy­häl­läkin pitää olla oikeus ter­veel­liseen ruokaan, mut­ta ei aikuista ihmistä pidä pakot­taa väk­isin ter­veel­lisi­in elintapoihin.

  17. Toki oli suk­laa­ta, enkä suo­ranais­es­ti viitan­nut tähän lis­taan, aja­tus oli jo harhau­tunut niihin pekka­puski­in, jois­sa köy­hät ovat muutenkin liian lihavia ja monion­gel­maisia omak­si parhaakseen.

  18. Tark­iste­taan­pa guuglaa­mal­la paljonko yksi suk­laa­p­atuk­ka painaa. Maraboun Dubbel Nougat (joka on taivaal­lisen hyvää) painaa 54 g; se on pieni patuk­ka jon­ka voisin kuvitel­la syöväni joka päivä jos voisin syödä ihan mielin määrin mitä hala­jaisin. Siitä tulisi puo­len­toista kilon läjä!

    Peru­u­tan suklaakauhisteluni.

  19. “Olen joskus vakoil­lut, mitä pien­i­t­u­loisil­ta vaikut­ta­vat ihmiset kau­pas­ta osta­vat. Hei­dän ruokako­rin­sa ei juuri muis­tu­ta tätä.”

    Ker­ro ihmeessä miten tun­nistaa köy­hän kau­pas­sa? Hajus­ta? Vai onko niil­lä vielä Uffin hin­ta­la­put kiin­ni vaat­teis­sa? Liikaa lap­sia muakana? Lukeeko niiden selässä KÖYHÄ YKSINHUOLTAJA? Stock­amn­nil­la voi var­masti olla tur­vas­sa köy­hiltä, mut­ta jos halu­aa fiilis­tel­lä ja tekee elämys­matkan lähiöön, niin en minä ainakaan osaa ker­toa ihmis­ten tulota­soa ulkonäöstä. 

    Itsekin olen joskus sor­tun­tut punaisek­si laputet­tu­jen tuot­tei­den ostamiseen, joka var­masti leiman­nee min­ut köy­häk­si. No, fak­tis­es­ti opiske­li­ja­han elää köy­hyys­ra­jan ala­puolel­la että oikein meni. 

    Lis­tas­ta en osaa sen enem­pää sanoa, yksi­na­su­val­la on tietysti han­kalam­paa kun tavaraa tup­paa men­emään van­hak­si enem­män kuin ehtii syödä.

  20. Päiv­itin juuri kaup­pakuiteista talouskir­jan­pitoni. Tein huvikseni lis­tan ostamis­tamme elin­tarvikkeista. Ei siis yhden päivän lista, tietenkään, vaan use­an kaup­pareis­sun aikana:
    vissy
    kuohukerma
    kahvikerma
    kevytmaito
    kermaviili
    kokkelipiimä
    oivariini
    rypsiöljy
    edam
    muikku
    lohi
    ton­nikala purkissa
    silakka
    sika-nautajauheliha
    broi­lerin maus­ta­mat­to­mia rintafileitä
    pekonia
    nakkeja
    lenkkimakkara
    kalkkunaleike
    saunapalvikinkku
    kananmunat
    tee
    kaakaojauhe
    pähkinöitä
    kukkakaali
    parsakaali
    lanttu
    keräkaali
    valkosipuli

    Leipää kuluu 2 palaa päivässä, ei osunut noi­hin päivi­in leivän osto.

    Hin­taa en jak­sanut ruve­ta laske­maan, kun kuiteil­la on tietenkin kaiken­laista muu­takin. Arvelin että ruokatavaroiden koos­t­u­mus kiinnostaisi.

    Tun­tuuko yhtä ufol­ta kuin Osmon lista? 😀

  21. “Soi­jarouhe on eri­no­mainen pro­tei­inin lähde.”

    Tosin laadul­taan soi­japro­tei­i­ni ei ole yhtä hyvää kuin eläin­pro­tei­init, jois­sa on ihmiselle parem­pi aminohappokoostumus.

  22. Maa- ja met­sä­talous­min­is­teri Sirk­ka-Liisa Antti­la ei liene vieläkään julk­istanut, mikä on ruokaketjun eri osien osu­us ruuan hin­nas­ta. Kyl­lähän se voisi tuos­ta normiku­lut­ta­jan ruoka­pus­sista laskea ainakin karkeal­la tasol­la. Onko asia (järjestö)poliittisesti arka vai mikä siinä kiikastaa?

  23. 200 euroa per henkilö kuukaudessa on vielä ylim­i­toitet­tua, jos ihmi­nen asuu kah­den hen­gen taloudessa. Opiskelu­aikana ruoka­menot vai­mon kanssa oli­vat yhteen­sä vähän päälle 100 euroa kuus­sa + söin ker­ran arkipäivässä opiske­li­jalounaan. Lihaa käy­timme paljon esimerkkiä enem­män, mut­ta alko­ho­lia, vir­voitusjuo­mia tai makeisia emme lainkaan.

    Sil­loin tuo tun­tui nor­maalil­ta hyvältä elämiseltä, vaan nyt takaisin tuo­hon menoon siir­tymi­nen olisi kivu­lias­ta. Kun on tot­tunut paljon parem­paan elin­ta­soon, niin siitä luop­umi­nen olisi kova paikka.

  24. Laskeske­lin sit­ten kuitenkin kulunke­jakin (viit­taan ylem­pänä ole­vaan ruokaos­toslis­taani). Listal­la oli muon­aa kahdelle hen­gelle öbaut viikok­si, mak­soi­vat kar­van ver­ran alle 90 e. Per hen­ki lie­nee 180 e kieppeil­lä kuukausi, johon pitää vielä lisätä viinit. Samoi­hin menee kuin Osmol­lakin ellei ylikin.

    Loh­ta oli 1,3 kg, muikku­ja kilo, silakoi­ta puoli kiloa, sika­nau­taa 400 g. 

    Lidlin täys­ras­vainen hol­lan­ti­lainen edam on parem­paa kuin mikään suo­ma­lainen ark­i­ju­us­to (ras­vaiset maut­to­mia, ras­vat­tomat sanoinku­vaa­mat­to­mia kumilätkyjä), mak­saa 4,99 e/kg.

  25. Mon­et tun­tu­vat ole­van sitä mieltä, että Osmon laskel­mas­sa on jotakin pielessä, mut­ta seu­raavaa postauk­sen pää­point­tia on vaikea kiistää:

    Tämä laskel­ma osoit­taa, että sille, jol­la elämän perusasi­at ovat kun­nos­sa (ja joka asuu ehkä kom­muu­nis­sa) matalinkin perus­tur­va riit­tää mukavaan elämään, jos elämän sisältö löy­tyy muual­ta kuin kuluttamisesta.

    Itse käyn jaakobin­painia sen suh­teen, että pitäisikö perus­tur­van kat­taa hengis­sä pysymi­nen suh­teel­lisen ter­veenä vai sen lisäk­si jotakin muu­takin. Mut­ta, jos perus­tur­van korot­tamisen kuvitel­laan vähen­tävän köy­hyysongelmia (syr­jäy­tymistä, päi­hdeon­gelmia jne.), niin en kyl­lä ymmär­rä mekanis­mia, joka sen aiheut­taisi. Kuten Osmo todisti, nykyisel­lä perus­tur­val­la “tulee toimeen”. Mihin syr­jäy­tymässä ole­van nuoren henkilön pitäisi käyt­tää hypo­teet­tis­es­ti saa­mansa 200 lisäeu­roa kuus­sa, jot­ta vält­täisi syr­jäy­tymisen? Minä en kek­si. Min­un nähdäk­seni noi­ta köy­hyysongelmia ei (hie­man paradok­saalis­es­ti) voi­da ratkoa rahaa ongel­mat­a­pauk­sille kylvämällä.

  26. “Olen joskus vakoil­lut, mitä pien­i­t­u­loisil­ta vaikut­ta­vat ihmiset kau­pas­ta osta­vat. Hei­dän ruokako­rin­sa ei juuri muis­tu­ta tätä.”

    Huvit­ta­va kom­ment­ti tämä tosi­aan on. En kuu­lu pien­i­t­u­loisi­in, mut­ta kau­pas­sa käy­dessäni en var­maankaan näytä siltä, mita tien­aan: näin talvel­la 10 vuot­ta van­ha top­papuku ja samanikäiset top­pasaap­paat. Ostan usein punainen lap­pu ‑tuot­tei­ta, käytän vain kalaa ja kasviksia, en siis osta lihaa enkä lihaleikkeleitä. Suun­nit­te­len muutenkin tarkasti ostok­seni. Jos joku seu­raa min­ua kau­pas­sa, var­masti pitää pien­i­t­u­loise­na. Mut­ta joo, toisaal­ta käytän kyl­lä kalli­itakin tuot­tei­ta: oli­iviöljyä, mon­en­laisia maustei­ta ja maustekastikkei­ta ja ‑tah­no­ja. Samoin ostan paljon hedelmiä ja vihan­nek­sia, jot­ka ovat ajoit­tain aika kalliitakin.

  27. Työikäisen työkykyisen perus­tu­lon ei tarvitse riit­tää paheisi­in ja ylimääräiseen. Työkyvyt­tömät, van­huk­set ja lapset ovat eri asia. Työikäi­nen työkykyi­nen tehköön edes pätkä- tai silp­putöitä, jos halu­aa paheita.

    Sen sijaan puo­let e‑pillereiden kus­tan­nuk­sista hyväksy­isin — tai puo­let paris­takymmen­estä kon­domista, sek­si ei ole pahe vaan melkein perus­tarve. Kumppani(t) mak­sakoon toisen puolen.

    Tuo 140 euron/kk ruokalis­takin sisältää hie­man pahei­ta. Perus­tu­lon tosin pitäisi kat­taa sähköt, vesi, hie­man liikku­mista ja mata­la vuokra — niin mata­la, että jos halu­aa keskus­taan, pitänee asua ahtaas­sa kom­muu­nis­sa tai tehdä välil­lä töitä. Lehdet ja kir­jat kir­jas­tos­ta, jos ei mitään töitä tee. Käytän­nössä jokainen työkykyi­nen tekee, jos siir­ry­tään perus­tu­loon tai muuhun kan­nus­tavaan systeemiin.

    Soi­jan valkuaiset ovat parem­pia kuin lihan tai maid­on. Käytän paljon soi­jarouhet­ta, vaik­ka teen hyvin ahk­erasti töitä.

  28. Lapse­na mait­tavin ruo­ka oli iso­mam­man tekemää ja lap­sille mait­tavimpia oli­vat eri­laiset tähteistä tehdyt hätä­varat ja pullamössöt.

    Ruokaa siis ei heit­et­ty men­emään vaan niistä tehti­in kastiket­ta, munakas­ta jne. Vähän saman tapaan kuin ital­ialainen perin­neruo­ka pizza.

    Silti en tajua, että kukaan ei halua/osaa laskea ulos, paljonko minkäkin por­taan osu­us on tuos­ta ruokakassista. 

    Pahaa pelkää, että mil­jar­di-tukia saa­van vil­jeli­jä ansait­se­ma osu­us ruokakassin hin­nas­ta on niin mitätön, että herää kysymys, voisiko mil­jardilu­okan maat­aloustuen käyt­tää johonkin muuhun.

  29. Eli tun­net kaik­ki Kata­janokan pien­i­t­u­loiset? Tun­net myös suurituloiset?

    Mie­lenki­in­toista…

    Minä en tiedä juurikaan asuinalueeni ihmis­ten tulota­soa enkä varsinkaan kas­sajonos­sa sitä lähde arvaile­maan. Ihmis­ten ruoka­tot­tumuk­set ovat kovin eri­laisia riip­pumat­ta tulotasosta. 

    Mut­ta jos Kata­janokalla sosi­aa­li­nen eri­ar­voisu­us on noin silminähtävää, niin sit­ten on. Min­ulle vieras näkökul­ma tarkkail­la kas­sajonois­sa ihmis­ten tulota­soa.. mut­ta jokainen saa huvin­sa tiet­ty mistäkin.

  30. Onko perus­tur­va suuri vai? Kokeilkaa elää sil­lä esim. vuosi. Kuvitelkaa sit­ten vielä tilanne, että ette tiedä ajanko­htaa tur­van varas­sa elämisen lop­pumis­es­ta. Voi jumalauta.

  31. No jaa­has…, miten minä sit­ten tääl­lä asun? Kyl­lä tääl­lä on ihmisiä ihan laidas­ta laitaan. 

    Ja sitä pait­si Munkkivuoren ostar­il­la käy Pikku Huopalahdes­ta, Tal­in­ran­nas­ta ja Pitäjän­mäen puolelta var­masti muu­takin kuin “kovan raha asun­to­jen” porukkaa. 

    Point­ti ei nyt kuitenkaan ollut tämä, vaan se, että joku viit­sii kytätä ihmis­ten ole­mus­ta ja ostok­sia sil­lä silmäl­lä.. että siinä taas menee joku köyhä. 

    Jotenkin vas­ten­mielistä minusta.

  32. Tosin laadul­taan soi­japro­tei­i­ni ei ole yhtä hyvää kuin eläin­pro­tei­init, jois­sa on ihmiselle parem­pi aminohappokoostumus.

    Tästä olisi muka­va saa­da joku lähde­vi­ite. Ainakin Google löysi esim. täl­laisen artikke­lin, jon­ka mukaan soi­jarouheen PDCAAS-arvo on 0,99 kun nau­dan­li­hal­la se on 0,92. (1,0 merk­it­see “täy­del­listä” pro­tei­inikoos­t­u­mus­ta, sel­l­ainen arvo on mm. puh­taal­la soi­japro­tei­inil­la, kanan­mu­nal­la, maid­ol­la ym.) Sian­li­halle en onnis­tunut löytämään mitään yleistä arvoa, mut­ta täältä löy­tyi taulukko joka antaa mm. kinkulle arvok­si 1,0 “jauhe­li­halle” (olisiko sika-nau­ta, ei ole yksilöi­ty) 0,80 ja tofulle 0,65. Ilmeis­es­ti valmis­tustapa vaikut­taa tuo­hon arvoon jonkin ver­ran kun noi­ta luku­ja katselee.

  33. Hei hei, minä köy­häk­si ilmoit­tau­tunt opiske­li­ja kyl­lä asuin opiske­li­ja-asun­to­las­sa Munkkivuores­sa. Että on siel­lä meitä epäi­lyt­täviä köyhiäkin. 

    En ymmär­rä miten tois­t­en tun­tem­i­nen liit­tyy mihinkään. Jos tun­tee pien­i­t­u­loiset niin ei tartte arvail­la kuka on köy­hä ja kuka ei. Ja jos ei tunne niin epäilen että ihmisen selkään ei ole kir­joitet­tu “KÖYHÄ” tai “alle 1200€/kk”.

    Tämä on ihan sivu­raiteel­la nyt tästä itse keskustelus­ta, mut­ta on mielestäni äärim­mäisen hälyt­tävää jos ihmi­nen joka istuu SATA-ryh­mässä ja joka vaikut­taa koko yhteiskun­nan toimeen­tu­lo­rak­en­teen uud­is­tuk­si­in oma­l­ta osaltaan, kerää tieto­ja tulo­jen vaiku­tuk­ses­ta ruokavalion ter­veel­isyy­teen niinkin omaperäisel­lä metodil­la kuin yyt­simäl­lä köy­hik­si epäilemien­sä ihmis­ten ostoskärryjä. 

    Olen melkein salet­ti että tästäkin on jotain ihan mitat­tavaa dataa joku joskus kerän­nyt tai jopa tutkimuk­sen tehnyt.

    1. Hei hei, minä köy­häk­si ilmoit­tau­tunut opiske­li­ja kyl­lä asuin opiske­li­ja-asun­to­las­sa Munkkivuores­sa. Että on siel­lä meitä epäi­lyt­täviä köyhiäkin.

      Käytin väärää sanaa, kun puhuin pien­i­t­u­loisil­ta vaikut­tavista, vaik­ka lauseen tarkoi­tus oli sanoa, että pienet tulot eivät tee pien­i­t­u­lois­es­ta köy­hää, eikä hyvin pär­jäävil­lä pien­i­t­u­loisil­la ole mitään tekemistä köy­hyysongel­man kanssa. Tarkoituk­seni oli sanoa, että todel­liset köy­hät osta­vat kau­pas­ta ihan muu­ta. Pien­i­t­u­loisu­us ei näy päältä, eivätkä pien­i­t­u­loiset tee tyh­miä ostok­sia ruokakau­pas­sa. Alka­va tai vähän pidem­mällekin eden­nyt syr­jäy­tymi­nen taas näkyy päältä. Joka ei sitä usko, lähteköön Munkkivuores­ta vähän kat­so­maan muu­ta maailmaa.
      Sekään ei näy viral­li­sista tilas­toista, kuka jästipää ostaa ruuak­seen pakastet­tu­ja ran­skan­pe­runoi­ta; ne menevät kohtaan “einek­set” yhdessä mari­noitu­jen broi­lerin­suikalei­den kanssa.
      Voidaan tietysti pitää tieto­suo­jaon­gel­mana, että kau­pan kas­sajonos­sa on vaikea olla näkemät­tä, mitä edelli­nen asi­akas on ostanut. Minus­ta maail­maa on tarkkail­ta­va muual­takin kuin tilastoista.
      Todel­li­sista havain­noista näkee muutenkin enem­män kuin tilas­toista. Tilas­toista tiedämme, että pien­i­t­u­loiset polt­ta­vat tupakkaa enem­män kuin suu­rit­u­loiset, mut­ta kau­pan kas­sal­la näkee, että tupakkaa osta­vat ovat tulolu­okissaankin valikoituneet enem­män sinne luuserei­den päähän. Tupakan osta­jaa ei voi olla havait­se­mat­ta, kos­ka käyt­tämässäni kau­pas­sa tupak­ka pitää ottaa kas­san vier­essä olev­as­ta automaatista, ja se usein hidas­taa koko jonon kulkua. 

  34. Eli­na:

    Mie­lenki­in­toista olisi kuul­la, miten pien­i­t­u­loiset erot­tuvat kas­sajonos­sa silmämääräis­es­ti Stock­an herkussa?

    hihi­hi­hi­hi…

    Pyörit­telee vis­si­in Audin avaimia Land Roverin sijaan.

  35. “En kuu­lu pien­i­t­u­loisi­in, mut­ta kau­pas­sa käy­dessäni en var­maankaan näytä siltä, mita tienaan”

    En minäkään 😉

    “Ja mitä ihmettä soi­jarouheel­la tekee? En ole koskaan käyt­tänyt, en työl­lisenä enkä työttömänä.”

    Kor­vaa jauhe­li­han. Meil­lä sitä on kaapis­sa hätä­varana, jos joskus on uno­hdet­tu käy­dä kau­pas­sa. Lisäk­si ystäväpi­iri­in kuu­luu kasvis­syöjiä ja soi­jarouheen avul­la saa kaikille sovel­tuvaa ruokaa.

  36. Kovin vähän on hedelmiä ja mar­jo­ja (suosi­tuk­sia ajatellen). Tosin tähän vuo­de­naikaan sille on kyl­lä suht hyvät peruste­lut mut­ta silti. Perunaa ei mielestäni Suo­ma­lainen käytä noin vähän, itsel­leni tuo määrä menee viikos­sa (toisaal­ta peruna on hal­paa). Mut­ta kaikki­aan laskel­ma on juuri näin, muu­ta­ma kymp­pi sinne tai tänne. Jos miet­tii yhtä henkilöä, niin tähän vuo­de­naikaan juurek­sista ja jostain lihas­ta valmis­tet­tu sop­pa mak­saa alle kympin ja siitä riit­tää useik­si päiviksi tai sitä voi pakas­taa (jos on tämä mah­dol­lisu­us). Hyvät sämpylät tulee het­kessä ja halvalla.
    Ongel­ma tässä ehkä on se, että ne, joiden pitäisi täl­lä perus­tur­val­la elää, eivät ole koti­taus­tas­taan tai mielenterveys‑, masen­nu­songelmis­taan johtuen kykeneviä kokka­maan itse. Hyö­dyn tästäkin vievät vähän parem­pit­u­loiset, joiden koulu­tus­taus­ta on korkeampi ym. (Ongel­ma on siis se, että teo­reet­tis­es­ti ja paper­il­la ongel­mat on help­po ratkaista, mut­ta ihmiselämä on niin paljon monimutkisempaa.)
    Lisäk­si on niitä yksinäisiä, joille tämä ruokara­ha kyl­lä riit­tää, mut­ta he syövät maka­ro­nia ket­supil­la ja sat­un­naisel­la jauhe­li­hal­la, useim­mat päivät (tai valmi­seinek­siä). Ei ihme, että mieliala on alhaal­la, kun elim­istö huu­taa vita­mi­ine­jä ym. Ja tätä sit­ten taas lääk­itään oluel­la. Kierre on taas valmis. Eikä sit­ten jak­sa liikkuakkaan.
    Suosi­tusten myötä kalaa pitäisi syödä enem­män mut­ta se on kohtu­ut­toman kallista. Eikä sen kas­va­tuskaan ihan ongel­ma­ton­ta ole, ja sit­ten se on sitä samaa loh­ta (ja pahim­mil­laan lil­luu jos­sain mari­naadis­sa). Mik­si 70-luvul­la pöy­dässämme oli usein ja mon­en­laista tuoret­ta kalaa? Se ei ollut kallista, mut­ta oliko se kalan syömi­nen sil­loin harv­inaista? Toki asuimme meren­ran­takaupungis­sa, sik­si kai. Oli lah­naa, kuhaa, siikaa, kam­pelaa, haukea, ahve­nia, silakkaa — ja har­voin loh­ta, joka sil­loin oli — muis­taak­seni — kustannuskysymys.

  37. tcrown: “Mihin syr­jäy­tymässä ole­van nuoren henkilön pitäisi käyt­tää hypo­teet­tis­es­ti saa­mansa 200 lisäeu­roa kuus­sa, jot­ta vält­täisi syr­jäy­tymisen? Minä en kek­si. Min­un nähdäk­seni noi­ta köy­hyysongelmia ei (hie­man paradok­saalis­es­ti) voi­da ratkoa rahaa ongel­mat­a­pauk­sille kylvämällä.”

    Samaa mieltä. Jos rahaa johonkin kohdis­te­taan, mielestäni sen pitäisi olla sil­lä taval­la harkit­tua ja kohden­net­tua, että se aut­tasi henkilön perus­tur­van piiristä pois. Muuten se on hyödytön­tä, kuta kuinkin (lap­siper­heet ovat ehkä asia erik­seen, ei aina). Van­han viisauden mukaan, parem­pi antaa onki ja opet­taa kalas­ta­maan kuin antaa sitä kalaa.

  38. nos:

    Onko perus­tur­va suuri vai? Kokeilkaa elää sil­lä esim. vuosi. Kuvitelkaa sit­ten vielä tilanne, että ette tiedä ajanko­htaa tur­van varas­sa elämisen lop­pumis­es­ta. Voi jumalauta. 

    Jaa, ehkä lasken jotain väärin, mut­ta oma­l­la per­hekool­lani (2 aikuista ja lap­si) näyt­täisi toimeen­tu­lo­tuki­nor­mi ole­van 1100 € kk + asumisku­lut 800€ asti Helsingis­sä (menikö oikein?). Jos vähen­nän nuo net­topalka­s­tani ja per­heen muista tuloista, niin ero­tus on varsin tarkalleen se määrä mitä kuukausit­tain on tul­lut siir­ret­tyä säästöön. Toki vapaae­htoinen pen­nin­veny­tys on var­maan psykol­o­gis­es­ti helpom­paa kuin pakkoti­lanteessa tehty, mut­ta en minä omaa elämääni mitenkään tolkut­toman askeet­tise­na ole pitänyt.

  39. “Point­ti ei nyt kuitenkaan ollut tämä, vaan se, että joku viit­sii kytätä ihmis­ten ole­mus­ta ja ostok­sia sil­lä silmäl­lä.. että siinä taas menee joku köyhä.”

    Köy­hyys on mie­len­ti­la, ja arvokku­u­den katoami­nen suo­ras­taan hyp­pii silmille, ei sitä tarvitse ihmeem­min kytätä. Mata­la tulota­so ei vielä tee ihmis­es­tä köy­hää, vaan puut­tu­va itse­tun­to. Jos perusasi­at ovat kun­nos­sa, turha kuvitel­la että tätä pysty­isi van­hoil­la top­pa­housuil­la tai punatar­ratuot­tei­ta osta­mal­la peittelemään. 

    Paineen­si­eto on yksilöl­listä, toiset tup­paa­vat luovut­ta­maan ja syr­jäy­tymään helpom­min kuin toiset. Kovin aku­ut­ti syr­jäy­tymis­ris­ki tuskin on sel­l­aisel­la jol­la riit­tää voimavaro­ja perus­tur­van varas­sa puuhastel­la itselleen syömistä peruselintarvikkeista.

  40. Stock­man­nil­la käy paljon köy­hiä ja pien­i­t­u­loisia. Mis­tä oikein tulee harhalu­u­lo, että Stoc­ka olisi joku rikkaiden tavaratalo?

  41. Nau­ra­maan­han tuo saa, tai itkeäkö pitäisi, kun niin moni selit­tää silmät kämmenel­lä miten eivät mil­lään taval­la havain­noi kans­saih­misiä, eivät näe mitään eivätkä var­maan kuulekaan, eivät tiedä seisooko vier­essä mies vai nainen, aikuinen vai lap­si, nuori vai van­ha, iloinen vai surulli­nen, hymy­ilevä vai äreä…

    Minus­ta ihmis­ten tarkkailu on mukavaa ajanku­lua kassajonossa.

  42. liisa,

    Tarkoi­tus on tietysti, että lihas­ta ja kalas­ta tehdään laatikoi­ta, keit­to­ja ja pataruokia. Kyl­lä Osmon lis­taa­mat määrät siinä tapauk­ses­sa ovat aivan riittäviä. 

    Jos tekee vaikka­pa lihamaka­roni­laatikon 400 gram­mas­ta jauhe­li­haa, saa valmista laatikkoa yli kak­si kiloa. Siitä syö 5–6 reilua annosta. 

    Mietin vielä, miten itse käyt­täisin annetun sum­man. Ottaisin kyl­lä leikkeleet ja suk­laan pois ja tilalle esim. kilon avokado­ja, banaane­ja ja pakas­teesta puoli-ilmaisia vihan­nessekoituk­sia ja mar­jo­ja eli monipuolisem­min kasvikun­nan tuot­tei­ta. Lisäisin myös hapanmaitotuotteita. 

    Mar­gari­inia on minus­ta kauhea kasa. Meil­lä menee kolmel­la hen­gel­lä (vahvis­tet­tuna aika usein käyvil­lä vierail­la) kuus­sa yksi 500 g:n paket­ti voita, jos sitäkään. 

    Kalorimäärä olisi jonkin ver­ran näin pienem­pi, mut­ta naiselle se saa ollakin. 

    Tulikin mieleen, että perus­tur­van pitäisi olla miehelle korkeampi. Tarvit­see­han mies jo perusku­lu­tuk­seen n. 20 pros­ent­tia enem­män ener­giaa kuin saman­pain­oinen nainen. Ja miehet nyt pääsään­töis­es­ti ovat painavampia sekä kulut­ta­vat suurem­pi­en lihas­ten takia liikun­nas­sa enem­män ener­giaa. Joten ero on käytän­nössä suurempi.

  43. Parikin kom­men­toi­jaa on ihme­tel­lyt, mik­sei ole pal­jastet­tu kenelle ruoan hin­takate menee, vaik­ka min­is­teri Antti­la aset­ti vuon­na 2008 työryh­män tutki­maan asiaa.

    YLEn mukaan (uuti­nen 20.3.2009) hin­nan­nousu meni nimeno­maan kaupalle:
    S- ja K‑ryhmä jaka­vat 75 pros­ent­tia kau­pan markki­noista. Maat­alous­tuot­ta­ja saa ruoan hin­nas­ta keskimäärin viiden­nek­sen ja kaup­pa sekä teol­lisu­us molem­mat kol­man­nek­sen. Val­tion osu­us on arvon­lisäveron muo­dos­sa yli 14 prosenttia.
    Osu­udet vai­htel­e­vat elin­tarvikeryh­mit­täin, esimerkik­si kanan­mu­nista tuot­ta­ja saa läh­es kol­man­nek­sen, pakkaa­ja kymme­ne­sosan ja kaup­pa läh­es puo­let. Leivästä sen sijaan vil­jeli­jän saa­ma osu­us on vain 20-osa, teol­lisu­us saa puo­let ja kaup­pa kolmanneksen.
    — Eri­tyis­es­ti 2000-luvul­la kau­pan osu­us elin­tarvikkei­den hin­noista on selkeästi kas­vanut ja toisaal­ta sit­ten maat­alous­tuot­ta­jan osu­us on pienen­tynyt ja teol­lisu­u­denkin osu­us jonkin ver­ran pienen­tynyt, toteaa Niemi.
    — Kau­pan neu­vot­telu­voima ja neu­vot­telu­ase­ma ovat kyl­lä kas­va­neet ja sitä kaut­ta sekä alku­tuot­ta­japuoli että teol­lisu­us­puoli saa­vat kulut­ta­jan mak­samas­ta hin­nas­ta pienen­m­män osu­u­den kuin aikaisemmin.
    Suomes­sa kau­pan saa­mat mar­gin­aalit ovat suurem­mat kuin esimerkik­si Keski-Euroopassa.
    — Meil­lä kau­pan kat­teet ovat var­maan muu­ta­maa pros­ent­tia suurem­mat kuin muual­la Kes­ki-Euroopas­sa ja se johtuu osit­tain maan pitk­istä etäisyyk­sistä ja hajanais­es­ta asu­tuk­ses­ta. Var­maankin on näin, että kil­pailua on kaiken kaikki­aan vähem­män kuin Kes­ki-Euroopas­sa, Nie­mi toteaa.

  44. Paris­sa viestis­sä on ihme­tel­ty, mik­si vira­nomaiset eivät ole saa­neet selville koti­mais­ten elin­tarvikkei­den hin­nan­muo­dos­tus­ta. Tähän on yksinker­tainen syy, heille ei ker­ro­ta. Liike­salaisuuk­si­in kuu­luu, mil­lä hin­nal­la Valio toimit­taa maitoa kaup­paan tai Atria makkaraa. Näitä asioi­ta pal­jaste­taan vain pakon edessä.

    Maat­alous­tuot­ta­jien osu­us kau­pas­sa myytävien tuot­tei­den hin­nas­ta on jatku­vasti supis­tunut, siitä on tutkimusti­etoa pitkältä ajal­ta. Tuot­ta­jien osu­u­den alen­t­a­mi­nen on ollut mah­dol­lista muun muas­sa sen vuok­si, että meil­lä on ole­mas­sa EU:ssa yhteis­es­ti sovit­tu tuki. Vil­jeli­jät tarvit­se­vat tuet elämiseen, sil­lä tuot­teista saatu hin­ta ei siihen riitä.

  45. Mie­lenki­in­toinen aihe!

    Holk­eri aikanaan taisi sanoa, että mitäs työt­tömät valit­ta­vat kalli­ista ruoas­ta, silak­ka on hal­paa. Ihmettelin sil­loin (ja edelleen) että mik­si siitä nousi meteli, Holk­eri oli aivan oikeassa.

    Mah­dol­lisuuk­sia hal­paan rav­in­toon on, jos on tah­toa. Mei­dän per­heessä taidet­ti­in syödä parhait­en sil­loin, kun olin työt­tömänä. Ostin halpo­ja raa­ka-ainei­ta jot­ka edel­lyt­tivät pitk­iä kyp­symi­saiko­ja. Ker­rankin ruoan­lait­toon oli aikaa.

    Kysymys on pitkälti elämän­hallinnas­ta. Eräskin vara­ton opiske­li­ja man­aili peruna­muusin kalleut­ta. Hän siis osti sen jauheena, perunoista hän ei sitä osan­nut keittää.

  46. Osmo:

    Todel­li­sista havain­noista näkee muutenkin enem­män kuin tilastoista.

    Var­maan näkee joo, mut­ta sit­ten aiv­ot tekevät kaiken­laisia temp­pu­ja ja luulee näh­neen­sä juuri sitä mitä olet­tikin näkevänsä.

    Yksit­täishavain­noista on aika vaikea päätel­lä tilas­tol­lista tietoa ihan intuitiolla.

  47. Sekään ei näy viral­li­sista tilas­toista, kuka jästipää ostaa ruuak­seen pakastet­tu­ja ranskanperunoita

    Noh, minä jästipää esimerkik­si ostan niitä sil­loin täl­löin. Ihan sik­si, etten viit­si aina pilkkoa perunaa ja koko per­he pitää enem­män perunas­ta mon­es­sa muo­dos­sa kuin pas­tas­ta tai riisistä. 

    Miten muuten kol­man­nen tulode­si­ilin luuserin erot­taa kol­man­nen tulode­si­ilin men­estyjästä kas­sajonos­sa? Vähän nyt konkre­ti­aa peliin… 

    Tai­dat syyl­listyä kehäpäätelmään — eli tupakanos­ta­ja on luuseri, kos­ka hän ostaa tupakkaa. 

    Sehän on sinän­sä tot­ta, että alem­mis­sa tulolu­okissa polte­taan enem­män, mut­ta aika hur­jan yksi­tyisko­htaisia päätelmiä nyt teet ihan vaistovaraisesti. 

    Tupak­ka muuten menee usein toiselle per­heen­jäsenelle, mut­ta kai sit­ten samas­sa taloudessa asum­i­nen tupakoit­si­jan kanssa on myös luuseriutta.

  48. Ric­ca­do kir­joit­ti 10.1.2010 kel­lo 23:33: “Mik­si 70-luvul­la pöy­dässämme oli usein ja mon­en­laista tuoret­ta kalaa? Se ei ollut kallista, mut­ta oliko se kalan syömi­nen sil­loin harv­inaista?

    Tätä me, kalan suurku­lut­ta­jat, tuskailemme koko ajan. Hin­nat ovat pil­vis­sä, vain kas­vatet­tua loh­ta tai tai­men­ta ja muikkua sekä silakkaa saa sel­l­aisil­la hin­noil­la joil­la voimme ostaa.

    Tuoreet vihan­nek­set ovat talvel­la Suomes­sa maail­man epäekol­o­gisin ruo­ka. Etelän het­elmät lienevät siinä suh­teessa tasais­es­ti samaa ympäri vuoden. 

    Ruokavalio voi olla kasvi­s­pain­ot­teinen juurek­sil­lakin. Lant­tua saa irtona, samoin keräkaalia, kuk­ka- ja parsakaali ovat pakaste­pus­seis­sa san­gen kohtu­ullisen hin­taisia ja ovat kaiken kukku­rak­si valmi­ita käytet­täviksi (itse asi­as­sa pakkaa­mat­tomana tuore­tavarana saat­ta­vat olla kesäl­läkin kalli­impia). Vielä valkosip­uli mukaan ja vihre­itä leikkopapu­ja ja maustei­ta jos halu­aa, niin noista saa upei­ta ate­ri­anosia ja pääruokala­je­ja. Ei kasvis­ten tarvitse olla keit­et­ty sekav­i­hannes­pus­si (hyh).

    Soi­jan ter­veel­lisyy­destä rav­it­se­mus­pi­ir­it tap­pel­e­vat. En söisi soi­jaa kovin paljon sil­lä taval­la pitkälle jalostet­tuna jol­laise­na sitä meil­lä saa. Soi­jan kas­va­tus­maid­en jalostam­a­ton soi­ja on rav­in­tona aivan eri asia.

  49. Viimeinen sana, jota halu­aisin lukea arvosta­mani ajat­teli­jan käyt­tävän, on “luuseri”. Toiv­ot­tavasti tämä oli sat­un­nainen lipsahdus.

  50. Anna-Liisa,

    Sanoinko, etten tarkkaile kans­saih­misiä? En sanonut! Kyl­lä minä ympäril­leni katselen. 

    Sanoin, etten lähde päät­telemään ihmis­ten pien­i­t­u­loisu­ut­ta vaat­tei­den ja muun ole­muk­sen perusteella. 

    Suu­rit­u­loisu­us onkin helpom­min havait­tavis­sa. Jos kau­pan parkkipaikalle kaar­taa vuo­den 2009 mallia ole­va BMW-maas­turi ja sisältä pelmah­taa tyy­likäs rou­va maatavi­istävine minkki­turkkei­neen, ole­tan luon­nol­lis­es­ti että hän (tai hänen miehen­sä) on ver­rat­en hyvätuloinen. 

    Toisaal­ta ei sil­loinkaan voi tietää velka­an­tu­misen astet­ta ym. Asi­at ovat usein hyvin toisin kuin miltä ne näyttävät. 

    En minä lyhyen­län­tää, yli­pain­oista, Jokapoi­ka-paitaan son­nus­tau­tunut­ta kuusikymp­pistä äijääkään näkymän perus­teel­la varakkaana pitäisi kas­sajonos­sa. En ajat­telisi tulota­sos­ta yhtään mitään…

  51. Joskus stereo­typ­i­at pitävät paikkansa. Täl­lä ker­taa Osmon havain­not ovat myös tilas­to­jen totu­us; sosioekonomi­nen ase­ma vaikut­taa voimakkaasti ruokavalioon. Ne joil­la on vähän rahaa ja koulu­tus­ta osta­vat kau­pas­ta ennen muu­ta ener­giaa ja help­pout­ta, varakkaat ja rav­it­se­muskas­vatuk­sen­sa sisäistäneet ter­veyt­tä ja makua. 

    Link­ki katsaukseen:
    http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/87/5/1107

    Köy­hän ruokako­re­ja on kak­si eri­laista. Sel­l­ainen pien­i­t­u­loinen, jol­la elämä on hallinnas­sa, ostaa perus­raa­ka-ainei­ta ja tekee ruoat itse. Tämä tulee halvim­mak­si, ja mah­dol­lis­taa hyvin täysi­pain­oisen ruokavalion (sekä ener­gian että rav­in­tei­den suh­teen). Tähän ruokako­ri­in voi pää­tyä myös se, jol­la rahat ovat todel­la tiukalla.

    Aivan toisen­lainen kori syn­tyy, jos rahaa ei ole ruhti­naal­lis­es­ti mut­ta on kuitenkin. Valmis­ruoat syr­jäyt­tävät raa­ka-aineet, ja jos (kun) rav­it­se­mus ei ole tärkeysjärjestyk­sessä kovin korkeal­la, ei niitä täy­den­netä kasviksil­la ja vihan­nek­sil­la, vaik­ka tarve olisi ja rahakin riit­täisi. Ei tämäkään kori mah­dot­to­mia mak­sa, joten kyse on enem­män elämä­nasen­teesta. Jos ter­veys tai omil­laan tulem­i­nen ei ole kovin tärkeätä, on paljon helpom­paa osta ruo­ka valmiina.

  52. Tätä me, kalan suurku­lut­ta­jat, tuskailemme koko ajan. Hin­nat ovat pil­vis­sä, vain kas­vatet­tua loh­ta tai tai­men­ta ja muikkua sekä silakkaa saa sel­l­aisil­la hin­noil­la joil­la voimme ostaa.

    Näp­pitun­tu­mal­ta veikkaisin että tuskin kalan reaal­i­hin­ta on kauheasti nous­sut, mut­ta työvoimaval­taise­na alana kalas­tuk­sen tuot­tavu­us on tuskin 70-luvul­ta kauheasti nous­sut joten suh­teessa kala on nyky­isin var­maan kalli­im­paa kuin muut elin­tarvikkeet tuon ajan tasoon ver­rat­tuna. Ylikalas­tus on tietysti myös rokot­tanut monia kalakantoja. 

    Tuoreet vihan­nek­set ovat talvel­la Suomes­sa maail­man epäekol­o­gisin ruo­ka. Etelän het­elmät lienevät siinä suh­teessa tasais­es­ti samaa ympäri vuoden.

    Laival­la tuo­dut hedelmät eivät ole pahim­mas­ta päästä, esimerkik­si nau­dan­li­ha ja maito­tuot­teet taita­vat kiila­ta ohi. Lentokoneel­la tuo­dutkin ovat vähem­män epäekol­o­gisia kuin talvel­la koti­maas­sa kasvi­huoneessa kas­vate­tut. Pakas­teet ovat myös varsi­naisia ener­giasyöp­pöjä, MMM:n tutkimuk­ses­sa juus­tok­ermape­runa­pakas­teen kasvi­huonekaa­su­jen päästöistä reilusti yli puo­let tuli kau­pan pakasteal­taas­ta ja kulut­ta­jan pakastimesta.

    Soi­jan ter­veel­lisyy­destä rav­it­se­mus­pi­ir­it tap­pel­e­vat. En söisi soi­jaa kovin paljon sil­lä taval­la pitkälle jalostet­tuna jol­laise­na sitä meil­lä saa. Soi­jan kas­va­tus­maid­en jalostam­a­ton soi­ja on rav­in­tona aivan eri asia.

    Wikipedi­an mukaan ain­oat tun­netut selkeät ter­veysriskit liit­tyvät rin­ta­syöpään riskiryh­mään kuu­luvil­la naisil­la. Käsit­tääk­seni suurim­mat ter­veyshuo­let ovat muutenkin liit­tyneet teol­lisi­in valmiselin­tarvikkeisi­in lisät­tyyn soi­jaan, ei tofun, tem­pe­hin jne. tapaisi­in Aasi­as­sa per­in­teisi­in elin­tarvikkeisi­in. Toki soi­jan sijas­ta voi suosia myös koti­maisia palkokasveja.

  53. eli­na
    “Tai­dat syyl­listyä kehäpäätelmään — eli tupakanos­ta­ja on luuseri, kos­ka hän ostaa tupakkaa.”

    Kyl­lä tämä yksilöl­lisyysvouho­tus alkaa men­emään liian pitkälle. 

    Koh­ta ilmeis­es­ti romani­vaate­tuk­seen pukeu­tu­vas­ta tummahiuk­sis­es­ta nais­es­ta ei saa tehdä sel­l­aista johtopäätöstä, että hän kuu­luu romanivähem­mistöömme. Kaik­ki ihmiset ovat yksilö-pyk­silöitä ja se tupakkaa ja kal­jaa osta­va van­halle viinalle hai­se­va melkein spuge voi hyvinkin olla koneen alko­holisoitunut toimitusjohtaja.

  54. “Ei rikkaut­ta tuo suuret tulot vaan pienet menot.”

    Pien­i­t­u­loisia on kaiken­laisia. Ja mon­et elävät varsin hyvin. Ongel­mana on lähin­nä se, että yllät­tävät menot (pesykoneen rikkoon­tu­mi­nen, ham­maslääkärin lasku jne) kaata­vat talouden.

    Olisi vain uskallet­ta­va sanoa, että aineel­lisen köy­hyy­den lisäk­si meil­lä on toinen ja vakavampi: henk­i­nen. Eikä sel­l­ais­es­ta isot tulot pelasta.

    Stokkalla on aina ollut peri­aate, että ulkoiseen ole­muk­seen kat­so­mat­ta kaikkia asi­akkai­ta kohdel­laan hyvin. Ja heil­lä on yllät­täävn paljon kohta­laisen hyvä­tu­loisia asikkaitt, jot­ka pukeu­tu­vat vaa­ti­mat­tomasti, kuitenkaan ryysy­il­lä koreilematta.

  55. “Eli­na kir­joit­ti 11.1.2010 kel­lo 10:25 Sekään ei näy viral­li­sista tilas­toista, kuka jästipää ostaa ruuak­seen pakastet­tu­ja ranskanperunoita

    Noh, minä jästipää esimerkik­si ostan niitä sil­loin täl­löin. Ihan sik­si, etten viit­si aina pilkkoa perunaa ja koko per­he pitää enem­män perunas­ta mon­es­sa muo­dos­sa kuin pas­tas­ta tai riisistä. ”

    Ran­skan­pe­runat ovat lähempänä maka­ro­nia kuin perunaa sil­lä ne pur­sote­taan syn­teet­tis­es­tä perunamön­jästä, samoin chip­sit. Kau­nis ohuen ohuek­si siivutet­tu pais­tileike ei sekään vält­tämät­tä ole pais­tia vaan mäskistä tehty ns. lihavalmiste. 

    Yhteistä kaikille teol­lisille jalosteille on glu­ta­maat­tia käyt­tö. Japani­laiset käyt­tävät aromi­vahven­teen maus­ta nimin­i­tys­tä uma­mi. Se on viimeaikoina luet­tu omak­si mauk­seen suo­laisen, makean, hap­pa­man ja kar­vaan lisäksi. 

    Jos tot­tuu umamin maku­un, mikään ei oikein mais­tu mis­sä ei ole glu­ta­maat­tia. Se epäil­lään lisäävän ruoka­halua ja aiheut­ta­van riip­pu­vu­ut­ta. Se on yleisin aivo­jen kiihot­ta­va eli eksi­toi­va her­movälit­täjäaine ja se on gam­ma-aminovoihapon (GABA) esimuoto.

    Täl­lä rakkaal­la lapsel­la on mon­ta nimeä: glu­ta­maat­ti, aromisuo­la, kasvis­pro­tei­i­ni, aromi­vahvenne, hydroksoitu kasvis­pro­tei­i­ni ja MSG. E620 alka­va numerosar­ja ker­too tuot­teessa ole­van glutamaattia.

    Soin­in­vaaran ostosko­rin MSG-jalan­jäl­ki näyt­täisi ole­van sieltä kevyem­mästä päästä 🙂

  56. Osmo: “Täl­lä laskel­mal­la halua osoit­taa, että 417 euron perus­tur­va riit­tää hyvin itse valmis­tet­tuun ruokaan (…) Tämä laskel­ma osoit­taa, että sille, jol­la elämän perusasi­at ovat kun­nos­sa (ja joka asuu ehkä kom­muu­nis­sa) matalinkin perus­tur­va riit­tää mukavaan elämään, jos elämän sisältö löy­tyy muual­ta kuin kuluttamisesta.”

    Riit­tää kyl­lä, jos ei tarvitse ostaa vaat­tei­ta, ei pestä niitä eikä kor­ja­ta. Ei tarvitse mak­saa par­turi- ja kam­paamo­mak­su­ja. Ei tarvitse huole­htia henkilöko­htais­es­ta puh­taud­es­ta, ei ilman lääkärin määräys­tä han­ki­tu­ista lääkkeistä ja hoito­tarvike­menoista ja matkoista, tele­vi­si­olu­vista, sanomale­hden tilauk­ses­ta, puhe­li­men käytöstä, inter­netin käyt­töku­luista tai virk­istys ja har­ras­tus­menoista. Nämä las­ke­taan mukaan toimeen­tu­lotuen peru­sosaan (417 €). Lisäk­si voi olla yllät­täviä tilapäisiä menoja.

    Ihmi­nen ei elä yksin leivästä. Esim. E. Allard las­ki hyvään elämään mukaan hav­ing, lov­ing ja being ‑ulot­tuvu­udet.

    Tietysti näin lask­ien vieläkin halvem­mal­la selviää, kun syö mar­jo­ja, osman­käävän juuria ja käy ahk­erasti pilkillä.

  57. Olen itse seu­ran­nut kaikkea kulu­tus­tani ja tilas­toin­ut sitä puo­len­toista vuo­den ajan. Kir­jan­pitoni mukaan vuon­na 2009 kulutin ruokaos­tok­si­in (ei alko­ho­lia mukana) 1785 euroa, mikä tekee keskimäärin 149 euroa kuus­sa. Syön säästeliäästi, mut­ta en mis­sään nimessä niukasti tai huonos­ti. Einek­siä, kau­rahi­u­talei­ta tai broi­le­ria ei ostoslistal­tani löy­dy. Leivon usein ja kokkaan yksinkertaisesti. 

    Tässä empi­irisessä val­os­sa Soin­in­vaaran laskel­ma on hyvinkin oikeansuuntainen.

  58. Eli­na: “Tulikin mieleen, että perus­tur­van pitäisi olla miehelle korkeampi. Tarvit­see­han mies jo perusku­lu­tuk­seen n. 20 pros­ent­tia enem­män ener­giaa kuin saman­pain­oinen nainen.”

    Puhu­mat­takaan kän­ni­in tarvit­tavien kal­japul­lo­jen määrästä.

    Tästä tuli mieleen off-top­ic­i­na syr­jäy­tymisen aiheut­ta­vat mekanis­mit. Olisi­han yhteiskun­nan paljon parem­pi estää “luuserius” etukä­teen, kun sit­ten paikkail­la sen aiheut­tamia ongelmia. Annetaan onki eikä ranskanperunoita.

    On ainakin kak­si suur­ta ryh­mää, joiden ajau­tu­mi­nen SATA-komitean aihealueille pitäisi estää: yksin­huolta­jaäid­it ja kouluikäiset pojat ja nuoret miehet.

    Yksin­huolta­jaäideistä voisi kir­joit­taa, mut­ta antaa olla jo senkin takia, että he har­voin ovat varsi­naisia luusere­i­ta. Pien­i­t­u­loisu­us on usein vain väli­vai­he elämässä tai ainakaan he eivät useinkaan tipu tyystin hyv­in­voin­nin varmis­tavien tur­vaverkko­jen läpi tai ohi.

    Tiel­lä kohti varsi­naista luuseri­ut­ta ovat kai ennen kaikkea nuoret miehet, joiden koulu alkaa men­nä pieleen jo perusk­oulus­sa, kun ei huvi­ta ja pitää ehtiä kaupungille kal­jaa juo­maan. Kun yhteiskun­ta on muutenkin muut­tumas­sa yhä enem­män naisia suo­si­vak­si ja huonos­ti koulutet­tu­ja miehiä hylkiväk­si, ei varhais­es­ta syr­jäy­tymis­es­tä enää nykyään hevil­lä nous­ta ihmis­ten ilmoille. 

    Lukui­sis­sa tutkimuk­sis­sa on havait­tu, että miesopet­ta­ja rooli­mal­li­na vähen­tää selvästi poikien syr­jäy­tymis­riskiä (mut­ta ei lisää tyt­tö­jen). Sik­si on taas aivan viime aikoina ehdotet­tu mieski­in­tiöitä opettajankoulutukseen.

    Vihreät ovat fem­i­nis­tisenä puolueena kan­nat­ta­neet kaiken­laisia turhan­päiväisiäkin naiski­in­tiöitä. Opet­ta­jien kohdalle puolue kuitenkin käsit­tääk­seni lin­jasi tiukasti, että kiin­tiöitä ei saa ottaa käyt­töön. Syy lie­nee se, että ne oli­si­vat suosi­neet poikia ja miehiä, eivät tyt­töjä ja naisia.

    Olisi hienoa, jos vihreil­lä olisi tule­vaisu­udessakin vielä joku miesäänestäjä.

    Jos syr­jäy­tyvien nuoren miesten kohta­lo ei muuten herätä sym­pa­ti­aa, kan­nat­taa muis­taa, että tuol­laiset miehet ovat his­to­ri­al­lis­es­ti olleet ehkä yhteiskun­nan suurin sisäi­nen riski.

  59. Hienoa, että täm­möisen lis­tan olit saanut koot­tua. Muu­ta­ma huomio.

    1. Ovat­pa kau­rahi­u­taleet kallis­tuneet sit­ten omien opiskelu­aiko­jen. Muis­tan, että vielä mark­ka-ajan lopus­sa ne mak­soi­vat melko tarkkaan euron kilo. Nyt näyt­tää hin­ta yli kaksinker­tais­tuneen. Ne oli­vat min­ulle ehdot­tomasti tärkein ener­gian­lähde, kos­ka hinta/kalorit oli alhaisin ja niistä vai­va tehdä ruokaa on min­i­maa­li­nen esim. leivän leipomiseen ver­rat­tuna. Itse kaksinker­tais­taisin tuos­sa laskel­mas­sa niiden määrän. Kilon pus­si per viikko.

    2. Perunoi­ta on tuos­sa myös yllät­tävän vähän niiden ener­gia­sisältöön näh­den. Vinkkinä kaikille ener­giaa säästäville, perunoi­ta ei kan­na­ta keit­tää, vaan valmis­taa mikrossa. Siinä säästää paljon ener­giaa, kun ain­oas­taan kuumen­taa itse perunan eikä litra­tolkul­la vet­tä. Näin etenkin, jos valmis­taa pienen määrän. 

    3. Alko­ho­lia oli koko laskus­ta n. 1/3. Ei se minus­ta nyt niin vält­tämätön tuote ole, että se kan­nat­taisi ottaa tähän mukaan, etenkään jol­lain keskimääräisen kansalaisen kulu­tus­määräl­lä. Tai samal­la logi­ikalla sit­ten tupakan (ja jopa huumei­den) pitäisi olla siel­lä mukana keskimääräisen suo­ma­laisen kulu­tus­määril­lä. Toki laskel­masi osoit­taa sen, että aika hyvät per­jan­taikän­nit saa pelkäl­lä perustulollakin. 

    4. Alko­holin lisäk­si siel­lä näyt­ti ole­van myös suk­laa­ta. Tätä ei tarvi­ta ter­veel­liseen ruokavalioon. Samoin mausteisi­in 10 euroa kuus­sa on kyl­lä minus­ta vähän yläkant­ti­in, jos kokkaa suo­ma­laista perus­ruokaa. Toki jos sit­ten ryhtyy jotain eksoot­tisem­paa tekemään, niin sinne voi rahaa upotakin. 

    5. Lis­tas­ta puut­tui­v­at omat opiske­li­ja-ajan suosikki­ni: silakat, ver­ile­tut, kala­puikot ja ton­nikala. Noiden pitäisi olla halvem­pia eläin­pro­tei­inien lähteitä kuin esim 11e/kg mak­sa­va lohi. Toki kai nyky­isin ton­nikalan syön­tiä pitäisi luon­non­suo­jelulli­sista syistä vält­tää, mut­ta ehkäpä köy­hälle sal­li­taan täl­lainen peri­aat­teista tinkiminen. 

    “Tämä laskel­ma osoit­taa, että sille, jol­la elämän perusasi­at ovat kun­nos­sa (ja joka asuu ehkä kom­muu­nis­sa) matalinkin perus­tur­va riit­tää mukavaan elämään, jos elämän sisältö löy­tyy muual­ta kuin kuluttamisesta.”

    Juuri näin. Tai ei tarvitse edes asua kom­muu­nis­sa, vaan kyl­lä yksi­na­su­vakin pystyy noil­la elämään. Aikaa­han yksi­na­su­val­la työt­tömäl­lä on vaik­ka muille jakaa, joten edes se mainit­se­masi leivän itse leipomi­nen ei pitäisi olla suuri vai­va (jos ei muuten, niin sit­ten jostain kier­rä­tyskeskuk­ses­ta oste­tul­la leipäkoneel­la). Tähän liit­tyen, lis­tas­tasi puut­tui hiiva.

  60. Markku, jos viinan jät­tää pois, niin sil­lä rahal­la taku­ul­la saa kuukausit­taiset vaate­hank­in­nat katet­tua. Siis, kun han­kki­in City­mar­ketista tai kirp­par­il­ta, eikä mis­tään merkkiliikkeistä. 

    Tukan leikkaami­nen toki voi mak­saa, mut­ta ensin­näkin jonkin­laises­sa kun­nos­sa se kuon­ta­lo pysyy oma­l­la (vetää kaiken pois sään­nöl­lisin välein) tai amatöörikaverin leikkaamisel­la. Ja jopa joku pari kymp­piä ammat­ti­laiselle ker­ran kolmes­sa kuus­sa ei ole mikään hirvit­tävä meno. 

    Mihin niitä ei-lääkärin määräämiä lääkkeitä tarvi­taan? Joku ibupro­fei­i­ni on sitä pait­si niin hal­paa, ettei sil­lä ole juuri mihinkään merkitystä. 

    Puh­tau­teen riit­tää saip­pua, shamp­poo, ham­mas­tah­na ja sil­loin täl­löin uusi ham­mashar­ja. Hyvin pieniä menoja. 

    Sanomale­hteä ei nykyaikana tarvitse tila­ta, vaan kaik­ki uutiset voi lukea netistä. Mitähän hal­pa net­tili­it­tymä mak­saa? Pari kymp­piä kuus­sa? Tele­vi­si­olu­pa on ok meno. 

    Matkat tait­tuvat pääosin polkupyöräl­lä, pait­si talvel­la voi tarvi­ta julk­isia. Jos on työtön, niin liikku­misen­tarve ei ole samaa luokkaa kuin työssä käyvällä. 

    “Ihmi­nen ei elä yksin leivästä. Esim. E. Allard las­ki hyvään elämään mukaan hav­ing, lov­ing ja being ‑ulot­tuvu­udet. ”

    Aivan. Rakkaus onkin täysin ilmaista. Tai san­o­taan niin, että jos sitä ei ole, niin ei sitä saa rahal­lakaan han­kit­tua. Itse sanois­in, että lop­pu­pelis­sä nuo sosi­aaliset asi­at ratkai­se­vat elämän hyvyy­destä suurim­man osan sen jäl­keen, kun perus­tarpeet on täytetty.

  61. Samuli Saarel­ma:
    “5. Lis­tas­ta puut­tui­v­at omat opiske­li­ja-ajan suosikki­ni: silakat, ver­ile­tut, kala­puikot ja tonnikala.”

    Öö, Ton­nikala on ymmärtääk­seni aika kallis tuote. Kala­puikot samat­en- sen lisäk­si kala­puikko­jen rav­in­to-arvot taitaa olla vähän viturallaan. 

    Sas­ka Tuomasjukka
    “Joskus stereo­typ­i­at pitävät paikkansa. Täl­lä ker­taa Osmon havain­not ovat myös tilas­to­jen totu­us; sosioekonomi­nen ase­ma vaikut­taa voimakkaasti ruokavalioon.”

    Tuo oli amerikkalainen tutkimus- vaik­ka en kiistä sosioekonomisen ase­man ja ruokavalion suhdet­ta (sama ilmiö on havait­tu esimerkik­si briteis­sä) niin syy siihen on taas näp­pitun­tu­mal­ta että Amerikas­sa hyvä, ter­veelli­nen ja tuore ruo­ka on ihan jär­jet­tömän kallista, ja sitä syödäk­seen pitää kuu­lua johonkin muuhun kuin siihen alimpaan tulovi­iden­nek­seen (no noin­han tuos­sa abstrak­tis­sakin san­ot­ti­in). Suomes­sa en muista näin voimakas­ta polar­isoi­tu­mista “huonon ruuan” ja “ter­veel­lisen ruuan” välillä.

  62. Kengät mak­sa­vat. Halvoil­la kengillä ei tee mitään, ja Suomes­sa tarvit­see puoli vuot­ta talvikengät. Vaat­teisi­in en itse käytä nyky­isin juurikaan rahaa, mut­ta kenki­in menee pari sataa vuodessa ihan miten päin vaan, joko suu­tar­i­laskuina tai uusi­na kenk­inä rik­ki kulunei­den tilalle.

    Tai on se niinkin, että osa ihmi­sistä pystyy pitämään jalas­saan niitä kymme­nen euron kenkiä, jot­ka on suun­nitel­tu kapeam­malle jalalle kuin mitä suurel­la osal­la suo­ma­lai­sista on. Osa ei.

    Tietysti jos ei liiku ulkona jalan, eivät kengätkään kulu.

  63. Tolle laskel­malle pitäisi tehdä eri­laisia laskelmia vai­h­toe­hdoik­si. Esimerkik­si vihannesten ja hedelmien määrää kan­nat­taa lisätä, myös kuitu­jen määrä pitää mitot­taa kokon­aisuute­na niin, että sitä saa noin 25g-30g päivässä.

    Jos kuitu­ja ei syö riit­tävästi suolis­to toimii laiskasti. Kuitupi­tois­es­ti liian niuk­ka ruokavalio on ter­vey­delle haitallista.

    Sit­ten on se koles­teroli, joka nousee herkästi.

    Noin niinkuin har­joituk­se­na, jos val­it­sette kau­pas­sa niitä kuitupi­toisimpia, niin kuin­ka nopeasti olette käyneet kau­pan tar­jon­nan läpi use­am­paan kertaan?

    Huom! täysjyvä on myös markki­noin­tikik­ka, se ei tarkoi­ta, että leipä vält­tämät­tä olisi kuitupitoinen.

  64. Paljonko­han halvem­mal­la tuos­sa alko­ho­likom­po­nen­tis­sa olisi päästy, jos siinä käyt­täisi taval­lisen suo­ma­laisen alko­holinku­lu­tus­ta, siis mediaania?

    Syr­jäy­tyneet köy­häthän tosin kuu­lu­vat toden­näköis­es­ti sinne eniten tai toisek­si eniten alkoa kulut­tavaan desi­ili­in. Eikös tuol­la keskiku­lu­tuk­sel­la päästä jon­nekin 15 persen­ti­ilin kohdalle?

  65. Tapio, pari sataa kenki­in vuodessa on kyl­lä minus­ta aika hur­jasti yläkant­ti­in (tai no, voi olla, että sin­un ihmeel­lisen muo­toiset jalka­si vaa­ti­vat jotain erikoiskenkiä). 

    Sil­lä taas, että talvel­la käytetään talvikenkiä ja kesäl­lä kesäkenkiä, ei ole kokon­aisu­u­den kannal­ta mitään merk­i­tys­tä. Kesäl­lä ne talvikengät eivät kulu lainkaan ja sama kesäkenkien suh­teen talvella. 

    Ja toki se käve­lyn määrä vaikut­taa kenkien kulu­miseen. Hyvin paljon kävelevän kan­nat­taa ehkä han­kkia jotkut lenkkar­it käve­lykenkien sijaan, jos ulkonäöl­lä ei ole niin väliä. Juok­su­un tarkoitet­tu­jen lenkkarien poh­ja on suun­nitel­tu kestämään toisin kuin taval­lis­ten (halpis)kävelykenkien.

    Tuo­mas, ovatko ton­nikalat purkissa todel­lakin niin kalli­ita, etteivät pär­jää sille Osmon lis­tan 11e/kg lohelle? Jo suun­nilleen puoleen hin­taan tuos­ta pää­sisi sil­lä, että saisi ton­nikalaa eurol­la per 185g:n purk­ki. Kala­puikot ovat tosi­aan rav­in­toar­voltaan huonom­pia kuin pelkkä kala, mut­ta kai suh­teel­lisen edullisia siltikin, vaik­ka kat­sot­taisi­in hintaa/kalamassa. Silakat toki pesevät hin­nas­sa nämä molem­mat men­nen tullen.

  66. En mal­ta olla sanomat­ta, vaik­ka eihän tämä asi­aan oikein kai kuu­lu, että ihan hyviä kenkiä saa par­il­lakympil­lä. Jos ostaa alen­nus­myyn­nistä sesongin jäl­keen, 200 eurol­la saa hel­posti 15 paria kenkiä eli ihan liikaa vuodessa kulutettavaksi.

    Lenkkeil­i­jänä tossu­ja menee vuodessa pari-kolme paria. Pyrin osta­maan suo­ma­laisia tossu­ja, jois­sa on kun­nolli­nen vaimen­nus kan­tapäässä. Jos ei löy­dy, ostan ulko­maisen “merkki­tuot­teen”, kos­ka pidän brändiä jonkin­laisen eet­tisyy­den takeena. 

    Näil­lä ehdoil­la olen aika pienel­lä vaival­la han­kkin­ut uusia tossu­ja 10–15 eurolla/pari jo mon­ta vuot­ta, tosin aina alen­net­tuun hin­taan ja mon­ta paria ker­ral­la. Hyvin yleen­sä kestävät, kunnes poh­ja kuluu puh­ki tai mur­tuu hiukan ennen puhkeamista. 

    Aikaa tietysti kuluu, kun pitää ker­ran tai kak­si vuodessa tseka­ta alen­nus­myyn­nit ja välil­lä mar­ketin kenkähylly.

  67. Tuo­mas, kyseessä oli kat­saus, jos­sa oli sekä jenkkiä että Euroop­paa. Tilanne on sama val­tameren molem­min puolin. Suomes­ta ei vas­taan ole tul­lut tämän­tyyp­pistä dataa, mut­ta en näe syytä uskoa, että eläisimme parem­mas­sa maailmassa.

    Eli: syr­jäy­tymi­nen heiken­tää myös rav­it­se­mus­ta, ja tilan­net­ta ei kor­ja­ta edes rahalla.

  68. Itsekään en saa paria sataa vuodessa men­emään kenki­in vaik­ka käytän varsin kalli­ita kenkiä ja huol­lan niitä melko kehnos­ti. 150 euron kengät riit­tävät omas­sa käytössä (n. 30 kilo­metriä käve­lyä viikos­sa kaupunki­olo­suhteis­sa) noin vuodek­si ennen kuin tarvit­se­vat suu­tarin perusko­r­jauk­sen, kalli­im­mat vielä pitem­pään (300 euron kengät alen­nus­myyn­nistä ‑40 % on viimeisin han­k­in­ta viime keväältä, luku­unot­ta­mat­ta suu­tarin hutiloima pohjien liimaus­ta ovat kestäneet läh­es jokapäiväistä käyt­töä todel­la eri­no­mais­es­ti) ja käyt­töikää taa­tusti paran­taisi jos niitä muis­taisi huoltaa koti­olois­sakin vähän use­am­min. Tietysti on hyvä omis­taa muu­ta­mat eri­laiset kengät käyt­tö­tarpeen mukaan niin kaikkien käyt­töikä pite­nee kun ei tarvitse painel­la matalil­la nahkak­engillä loskas­sa jne. Ihmisil­lä on tietenekin eri­laiset tarpeet, mut­ta usein halpiskengät voivat kostau­tua nopeasti eri­laisi­na tukielin­ten vaivoina jos ne eivät tue riit­tävän jämäkästi jalkaa. Ja kun usein laadukkaampi kenkä ei käyt­töiän huomioiden tule kauhean paljon kalli­im­mak­si kuin nip­pu halvem­pia, niin ainakin omas­ta mielestäni hin­nanero kan­nat­taa kyl­lä mak­saa. (Tokikaan kallis kenkä ei merk­itse mitenkään automaat­tis­es­ti hyvää, mut­ta ei todel­la hyvää kyl­lä yleen­sä hal­val­lakaan saa.)

    Usein kai ongel­ma pien­i­t­u­loisu­udessa on, että ei ole varaa ostaa kallista mut­ta laadukas­ta vaik­ka se tulisi pitkäl­lä jän­teel­lä kaikki­nen­sa halvem­mak­si. Har­mi sinänsä.

  69. Sas­ka:
    “Tilanne on sama val­tameren molem­min puolin. Suomes­ta ei vas­taan ole tul­lut tämän­tyyp­pistä dataa, mut­ta en näe syytä uskoa, että eläisimme parem­mas­sa maailmassa.”
    Kyl­lä me nyt sil­lä taval­la eletään (tai te siel­lä Suomes­sa elätte) että hin­taero ter­veel­lisen ja epäter­veel­lisen ruan välil­lä on toisen­lainen. Amerikan ihmemaas­sa ja briteis­säkin ter­veelli­nen, tuore ja hyvälaa­tu­inen ruo­ka on tolkut­tomasti kallimpaa kuin einek­set, tv-ate­ri­at, pakastepiz­zat tms. Suomes­sa tietysti (kiitos keskustapuolueen) kaik­ki ruo­ka on ihan jär­jet­tömän kallista, mut­ta se on sit­ten toinen jut­tu. Voi tietysti ola että olen väärässäkin, nämä ovat ihan aistin- ja muistin­varaisia havaintoja. 

    “Eli: syr­jäy­tymi­nen heiken­tää myös rav­it­se­mus­ta, ja tilan­net­ta ei kor­ja­ta edes rahalla.”
    Tuos­sa linkkaa­mas­sasi tutkimuk­ses­sa kyl­lä pyöritelti­in sitäkin mah­dol­lisu­ut­ta että kor­jat­taisi­in: Con­verse­ly, if lim­it­ed eco­nom­ic resources are causal­ly linked to low-qual­i­ty diets, some cur­rent strate­gies for health pro­mo­tion, based on rec­om­mend­ing high-cost foods to low-income peo­ple, may prove to be whol­ly ineffective. 

    Köy­häl­lä kun ei ole varaa ostaa sitä kallista ruokaympyräruokaa.

  70. Tuo­mak­selle: kuten Osmon esimerkkikin osoit­taa, köy­häl­lä on varaa ter­veel­liseen ruokaan. Heikko­laa­tuisen (eines- ja pika)ruoan syömisessä on kyse enem­män A) statuk­ses­ta ja B) elämän­hallinnan puutteesta.

  71. Ei tosi­aan kan­na­ta kuvitel­la voivansa päätel­lä ulkonäöstä ihmisen tulota­soa. Min­u­akin yleen­sä luul­laan opiske­li­jateiniksi, vaik­ka brut­to­tont­tu­ja tulee tilille reilu kolme per kuukausi.

  72. 6,00 500 g Broileri.

    Kotikau­pas­sa oli tänään broi­leri 1,49 euroa kg. Sen oli tosin jalosta­ja pilan­nut marinaadilla.

    Siitä rupesin miet­timään, kun ei minkään sortin lihaa tah­do saa­da käsit­telemät­tömänä, vaan ne on joko uitet­tu jos­sain lie­mis­sä tai muu­toin “brändät­tyjä”.

    Ruokakult­turi­mais­sa kaupois­sa on
    a) raakaa laadukas­ta käsit­telemätön­tä lihaa. Sitä voi ostaa jopa suo­raan ruhos­ta leikattuna.
    b) korkeasti jalostet­tu­ja erikoisuuksia.

    Tätä tomaatti/glutamaatti/soija/valkosipuli ‑mari­na­dia valmis­te­taan lehti­ti­eto­jen mukaan pääasi­as­sa yhdessä paikas­sa ja se saa niin kanan kuin pos­sun lihan mais­tu­maan samal­ta jalosta­jas­ta riippumatta. 

    En liene yksin mielip­i­teeni kanssa, kos­ka mari­na­dia vas­tus­ta­van addressin on allekir­joit­tanut liki 13.500 henkilöä. Itsekin panin nimen juuri het­ki sit­ten alle.
    http://www.adressit.com/marinoimattoman_lihan_puolesta

    No sit­ten takaisin asi­aan. Eli mielestäni on järkevää, että leipä pais­te­taan kau­pas­sa, kuten Soin­in­vaara aloituk­ses­sa toteaa. 

    Olisiko ideaa, että myös lihan leikkaami­nen ja jos­sain määrin myös jalostus tapah­tu­isi kau­pas­sa. Ei kai vain mitkään direk­ti­iv­it sitä kiellä.

    Voipi olla, että suo­ma­lainen ruokaketju tuki­aisi­neen ja bulkkiruoki­neen on jämähtänyt samal­la taval­la kuin kävi deval­vaa­tioil­la ja vero­helpo­tuk­sil­la tykitetylle paper­in­jalostuk­selle. Sekin keskit­tyi bulkki­in ja seu­rauk­set tiedämme.

    Minä olen valmis mak­samaan enem­män ei-tue­tus­ta, laadukkaas­ta ruuas­ta. Kun­non broi­lerista mak­san hel­posti tuplahin­nan ja ylikin ver­rat­tuna tuki­ai­sis­sa ja mari­nadeis­sa uitet­tuun broi­lerin reisikoipeen , joka ei tänään näyt­tänyt menevän kau­pak­si edes 1,49 euron kilo­hin­taan ja joka oli pakat­tu n. 1,2 kg paket­tei­hin eli 4–6 hen­gen annoksiin.

    1. Kanan­li­ha oli artikke­lis­sani taval­lista kalli­im­paa juuri sik­si, etten kelpu­ut­tanut noi­ta lihan pilaan­tu­mista mari­nadil­la peit­tele­viä tekeleitä ruuaksi.

  73. Min­un ja vai­mon tulot: 2 x opin­to­tu­ki = 536 €
    1 opin­to­laina kuukaudek­si: 300 €
    Lap­sil­isät: 315 €
    Koti­hoidon­tu­ki + helsinkil­isä yhdestä laps­es­ta: 640 €
    Asum­is­tu­ki: 796 €
    Yhteen­sä: 2587 €

    Tästä pois vuokra niin jäl­jelle 1587 €. Ruokakaup­paan menee rahaa vähän alle 600 € per kk eli tuhat euroa jää mui­hin kuluihin. 

    Vai­mon kanssa oste­taan itsellemme vaat­tei­ta alen­nus­myyn­neistä ja kirp­pareil­ta, muk­suille pääsään­töis­es­ti saadaan suku­laisil­ta ja kirp­pareil­ta. San­o­taan et näi­hin kului­hin menee noin 60–70 € per kk yhteen­sä kaikilta.

    Liikku­miseen tarvi­taan matkako­rt­tia, jota ei tarvi­ta hirveän usein, kun asu­taan molem­mat koulun vier­essä. Tähän menee noin 20 € per kk.

    Ja kesäl­lä ei ole pani­ikkia, kun kuu­lu­taan asum­istuen piiri­in asum­is­lisän sijas­ta, jol­loin tukea asun­toon saa myös kesäisin. 

    Itsel­leni jää hyvin rahaa myös ylimääräisi­in jut­tui­hin, kuten lef­foi­hin, makeisi­in, olueen jne.

    Heti tulisi konkurssi, jos olisi auto, mut­ta Helsingis­sä sitä ei vält­tämät­tä tarvitse. Myöskään kämp­pä, joka ei täytä suu­ru­udeltaan tai neliövuokral­taan täy­den asum­istuen vaa­timuk­sia ei olisi mahdollinen. 

    Tietysti ahdis­taisi, jos tämä olisi lop­ullista. Kun lapset kas­va­vat isom­mik­si niin olisi ikävää evätä niiltä har­ras­tuk­sia sen vuok­si, että ei ole varaa. Luon­nol­lis­es­ti ulko­maan­reis­sutkin oli­si­vat melkein automaat­tis­es­ti ulkona. Onnek­si ei valmis­tu­ta human­is­tisille aloille…

  74. En tiedä viinanku­lu­tuk­ses­ta muu­ta kuin että 10 pros­ent­tia juo puo­let ja että viidennes miehistä juo yli 24 annos­ta viikos­sa, jota pide­tään riskirajana.

    Kai nyrkkisään­tö on että yksi desi­ili on raitis ja toinen juo puolen­sa­taa litraa vuodessa. “Taval­liset” ihmiset juo­vat sit­ten keskimäärin noin kuusi litraa vuodessa.

  75. Alko­holin kulu­tuk­sen medi­aani on niinkin vähän kuin n. 2 litraa 100% alko­ho­lia vuodessa. 

    (YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 72 (2007):5)

  76. Jos ja kun tämä ruokako­ri­laskel­ma pitää paikaansa, mitä johtopäätök­siä siitä olisi tehtävä? Kuten Osmo jo tote­si, jos köy­hän kaup­pal­ista näyt­tää tuol­ta (se Osmon alku­peräi­nen lista) ns. köy­hyysongel­maa ei luul­tavasti ole (niukkaa on mut­ta elämässä on sisältöä ja mieltä). Kysymys on se, mik­si elämän­hallintansa men­net­täneen kaup­pal­ista ei näytä tuol­ta? Mihin ne rahat menevät ja miksi?
    No, ne voivat men­nä päi­hteisi­in, pelaamiseen, har­ras­tuk­seen ja ‘har­ras­tuk­seen’, muuten vaan yli varo­jen elämiseen, koronkiskureille tai vaikka­pa moot­toripyörä­jengeille, ihan mihin vaan. Yleen­sä täl­lainen henkilö ei kykene, osaa tai ole voimia hoitaa omia raha-asioitaan. Sehän se varsi­nainen ongel­ma on, ei käteen jäävät tulot. Nyt tul­laan sit­ten siihen sosi­aal­i­työn ytimeen (jos­sa eräät kol­man­nen sek­torin jär­jestötkin yrit­tävät jotain tehdä), miten toteut­taa ‘Osmon kaup­pal­ista’ ihmis­ten arjessa?

  77. “Yhteen­sä: 2587 €

    Tästä pois vuokra niin jäl­jelle 1587 €”

    No ei mikään ihme jos hyv­in­voin­ti­val­tio natisee liitok­sis­saan kun tuol­laisia sum­mia nos­tel­laan. Meil­lä molem­mat käyvät töis­sä ja vero­jen jäl­keen käteen jää luokkaa 2300 euroa. Siitä pois 700 euron asun­to­lainan lyhen­nys (seu­raa­vat 15 vuot­ta) niin samoissa ollaan.
    Opiskelu­aikoina saati­in opin­to­tukea ja asum­is­lisää; kaik­ki meni mikä tulikin, pait­si kesä­työan­sioista jäi yli ehkä 1000 euroa kuussa.

    Lap­sia ei ole, ruokaan ja muuhun S‑markettavaraan menee kir­jan­pidon mukaan keskimäärin n. 250 eur/kk.

  78. “Esimerk­ki opiskel­ev­as­ta lap­siper­heestä kir­joit­ti 11.1.2010 kel­lo 21:47 Min­un ja vai­mon tulot: 2 x opintotuki …
    Yhteen­sä: 2587 € ”

    PINGO!

    Evert ostaa samantien meno­lipun Helsinki­in, kir­jau­tuu yliopis­toon ja…

  79. “Esimerk­ki opiskel­ev­as­ta lap­siper­heestä kir­joit­ti 11.1.2010 kel­lo 21:47 Min­un ja vai­mon tulot: 2 x opintotuki …
    Yhteen­sä: 2587 € ”

    BINGO!

    Evert ostaa samantien meno­lipun Helsinki­in, kir­jau­tuu yliopis­toon ja…

  80. Samuli Saarel­ma: Ja minä naise­na vetäsen kanssa kaljuk­si ker­ran kuussa? 

    Kovin ankeak­si elämä kävisi jos köy­hä ei saisi lait­taa rahaa kuin ruokaan. Kuten Markku yllä tote­si, kyl­lähän se perus­tu­lo riit­täisi jos elämässä ei olisi mitään muu­ta menoa kun ruoka. 

    Kun kymme­nenkin vuot­ta elää työt­tömänä olisi ihan kiva joskus ostaa jotain muu­takin. Koti­inkin pitäisi toisi­naan ostaa isom­pia asioi­ta, uusi imuri, sänky, tietokone jne. Vai pitäisikö köy­hän elää koko elämä ilman mukavuuk­sia vain kos­ka on köy­hä? Eikö köy­häl­lä ole samo­ja oikeuk­sia kun muilla?

    Työt­tömyysko­rtis­tossa on muuten paljon meitä jot­ka eivät ole tarpeek­si työkyky­isiä kokopäivä­työhön, mut­ta eivät myöskään tarpeek­si sairai­ta sairaslo­ma­lle. Mei­dän kohta­lo on kitua tässä välimuo­dos­sa lop­ut­tomi­in ja toivoa ihmeparan­nus­ta, oikeaa hoitoa kun on nykyään läh­es mah­do­ton saa­da. Mie­len­ter­veystoimis­tossa ovat itse myön­täneet etteivät voi aut­taa min­ua paran­tu­maan, voivat vain ylläpitää nyky­istä puo­likun­toisu­ut­ta. Ovat myös hyvin selvästi vih­jan­nee, että toivoisi­vat min­un lopet­ta­van hoidon vaa­timisen. Kuole­maa siis odot­taes­sa, köyhänä.

  81. Niin, alko­ho­lia en ole juonut kymme­neen vuo­teen, tupakkaa en ole polt­tanut koskaan, huumei­ta en käytä.
    Ja jos ylimääräistä rahaa olisi, lait­taisin sen kodin tavaroi­hin ja eri­laisi­in palvelui­hin esim. kam­paa­jaan ja teatteriin.

  82. Sas­ka:
    “Tuo­mak­selle: kuten Osmon esimerkkikin osoit­taa, köy­häl­lä on varaa ter­veel­liseen ruokaan. ”

    Niin kyl­lä, aivan, juuri näin sanoin- Suomes­sa. Yhdys­val­lois­sa tilanne taas on ihan toinen. Olin ilmeis­es­ti vähän epä­selvä sanois­sani, pahoittelen.

  83. Laskel­ma var­maan on ihan hyvä, jos lähtöko­h­ta on hengis­sä pysymi­nen väliaikaisesti.
    Mut­ta kai ihmi­nen tässä Pohjo­is­maises­sa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa tarvit­see jotain muutakin?
    Mut­ta jos ei niin kan­nat­taa kaikille perus­toimeen­tu­loa naut­tiville pain­ot­taa, että yhteiskun­ta olet­taa hänen makaa­van vain paikallaan mom­mol­ta lahjoituk­se­na saadul­la sohval­la pimeässä huoneessa. Suihku­un, saati par­turi­in ei ole asi­aa, eikä kämp­pää kan­na­ta sotkea. Ruo­ka pitää osa­ta taikoa valmi­ik­si ja syödä sormin. Ei tule tiskiä, eikä tarvitse ruuan valmis­tamiseen mitään välineitä. Se rakas lem­mikkikin tulee viime kädessä lopettaa…

  84. sea, ajat­telin, että oli itses­tään­selvää, että se pää­na­jelu oli tarkoitet­tu miesten vai­h­toe­hdok­si. Itse tun­nen henkilöitä, jot­ka näin tekevät. Naiset menkööt sit­ten ammat­ti­par­turi­in niil­lä rahoil­la, jot­ka säästyvät miehiä vähäisem­män ruuan­tarpeen vuoksi. 

    Ja kuka tässä on sanonut, että köy­hä ei saa käyt­tää rahaa kuin ruokaan? Jo alku­peräi­nen Osmon postaus osoit­ti, että jopa viinat mukaan lask­ien perus­tu­losta jää puo­let muuhun kuin ruokaan. 

    Mitä noi­hin mainit­semi­isi isom­pi­in asioi­hin tulee, niin oletko käynyt kier­rä­tyskeskuk­ses­ta kat­se­le­mas­sa? Eikä se uusikaan var­maan nyt ihan val­tavasti mak­sa. Gigan­tis­sa näyt­ti halvin malli olla 39 euroa. Tietokone on tietenkin tarpeelli­nen, mut­ta ellei nyt uusimpia pele­jä pelaa, niin sel­l­aisel­la 5 vuot­ta van­hal­la (joi­ta saa­nee suun­nilleen uloskan­to­hin­taan ihmis­ten han­kkies­sa uusia vehkeitä) kyl­lä kir­joit­telee blogi­in ihan hyvin. 

    Viimeiseen kysymyk­seesi “eikö köy­häl­lä ole oikeuk­sia kuten muil­la”, niin tietenkin köy­häl­lä on ne kaik­ki samat kansalaisoikeudet kuin kaikil­la muil­lakin. Itse en ole oikeut­ta kulu­tusjuh­laan pitänyt minkään­laise­na oikeutena, vaan jos siihen halu­aa ryhtyä, niin pitää tehdä töitä. 

    Kir­joituk­sesi paras point­ti oli kuitenkin esi­in­tuo­masi yhteiskun­nan epäko­h­ta, joka tekee “jonkin ver­ran” työn­tekemis­es­tä hyvin kan­nat­tam­a­ton­ta. Tähän aut­taisi kansalaispalkka/perustulo, joka ei aiheut­taisi niin rankkaa efek­ti­ivistä mar­gin­aaliv­eroa köy­hälle kuin nykyi­nen tukien putoami­nen tekee. On valitet­tavaa, että ay-liiket­tä, joka ajaa vain täyspäiväis­es­ti työtä teke­vien asioi­ta, eivät kaltais­te­si puo­likun­tois­t­en tuloloukot nappaa.

  85. Jaakko­nen kirjoitti:“Laskelma var­maan on ihan hyvä, jos lähtöko­h­ta on hengis­sä pysymi­nen väliaikaisesti.

    Mut­ta kai ihmi­nen tässä Pohjo­is­maises­sa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa tarvit­see jotain muutakin?”

    Niin se ääni muut­tuu kel­los­sa. Aiem­min kir­joitit, että use­at sosi­aal­i­työn­tek­i­jät oli­vat sitä mieltä, ettei suo­ma­laisel­la perustuel­la “pysy edes hengis­sä”. Tuos­sa Osmon laskel­mas­sa rahat riit­tivät hyvin ruokaan ja siihen muuhunkin jäi yli 200 euroa (jos alko­holi jätetään pois, niin 280 euroa) kuus­sa. Eikö tuo sinus­ta riitä suihkus­sa käymiseen ja tukan leikku­useen? Kuin­ka paljon sitä rahaa kuus­sa pitäisi jäädä ruuan jäl­keen käteen, jot­ta voisi puhua “hengis­sä säilymisestä”?

    Voisitko siis vih­doinkin ker­toa, mihin niiden usei­den sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den mukaan ne köy­hien rahat katoa­vat? Onko esim. tuo­ta ruoka­puol­ta kar­toitet­tu yhtä tarkkaa kuin tuos­sa Osmon lis­tauk­ses­sa oli?

  86. “Soi­jarouhe on eri­no­mainen pro­tei­inin lähde. Kuiv­as­sa soi­jarouheessa (tum­ma) on pro­tei­inia 52 % pain­os­ta, jauhe­li­has­sa parisenkym­men­tä prosenttia.”

    En suosit­telisi tuon teol­lisen soi­jan syön­tiä kellekään, ehkä varsinkaan en miehille, soi­jas­sa on tun­netusti estro­geni tasoa kas­vat­tavaa aine­sosaa. Mod­erni soi­ja on vas­ta uusi lisäys län­si­mais­ten ihmis­ten rav­in­toon, varsinkin sen kasvu tavat ovat rajusti muutet­tu­ja sit­ten Japanin soi­ja peltojen:
    “In oth­er words, get­ting lots of soy estro­gens in your diet may accel­er­ate the rate at which your bones age.”

  87. Meiltä jäi pari vuot­ta sit­ten kak­si uudehkoa kuva­putkitelkkaria käyt­tämät­tömik­si uusien mallien tul­lessa tilalle. Toiseen olisi saanut mukaan myös digi-boxin. 

    Laitoin net­ti­in, että myyn ne muu­ta­mal­la kympil­lä pois. Ei yhtään vastausta. 

    Laitoin sit­ten uuden ilmon, että annetaan pois. Yksi vas­taus, mut­ta tyyp­pi ei koskaan tul­lutkaan hakemaan. 

    Vieti­in ne sit­ten asian­mukaiseen jätek­eräyk­seen. En tiedä olisiko jokin jär­jestö huolin­ut ne. En viitsinyt sitä edes kysel­lä, kun mötikät alkoi­vat ärsyt­tää nurkissa. 

    Eli tuli kyl­lä sel­l­ainen tun­tu, että niin köy­hiä ei tai­da olla ole­mas­sakaan, joille kel­paisi van­hen­tunut tekni­ik­ka. Vai onko niin, että “oikeasti” köy­hät ovat sil­lä tavoin syr­jäy­tyneitä, etteivät käytä inter­netiä? Olisi pitänyt lait­taa ilmoi­tus lyhtypylvääseen…

    Noh, tääl­lä en siihen saa vastausta!

  88. “Siitä rupesin miet­timään, kun ei minkään sortin lihaa tah­do saa­da käsit­telemät­tömänä, vaan ne on joko uitet­tu jos­sain lie­mis­sä tai muu­toin “brändät­tyjä”.”

    Brändäys ei ole tähän hul­lu­tuk­seen syynä, vaan vähäi­nen kilpailu.

    Liemien käyt­tö sopii kau­pan keskus­li­ikkeille, kos­ka ne lisäävät tuot­teen myyn­ti­aikaa. Jatka­mal­la tuotet­ta vedel­lä pois­te­taan myös näp­pärästi hinnankorotuspaineet.

    Tuot­ta­jat myyvät elin­tarvikkeet keskus­li­ik­keelle, eli säätävät tuotet­ta oman asikkaansa toivei­den mukaan. Näin keskus­li­ik­keet päät­tävät, mil­laista ruokaa suo­ma­laiset syövät. Taisi myös Berlus­coni sen tietää.

    On muuten lain­säädän­nöl­lis­es­ti outoa, että vaik­ka Voile­vi-tyyp­piset tuotenimet kiel­let­ti­in, saa kaup­pa tuo­ta vesi-lisäaine­seosta edelleen nimit­tää mari­nadik­si. Mari­nadin kun pitäisi koos­t­ua öljys­tä, etikas­ta ja mausteista.

  89. En suosit­telisi tuon teol­lisen soi­jan syön­tiä kellekään, ehkä varsinkaan en miehille, soi­jas­sa on tun­netusti estro­geni tasoa kas­vat­tavaa aine­sosaa. Mod­erni soi­ja on vas­ta uusi lisäys län­si­mais­ten ihmis­ten rav­in­toon, varsinkin sen kasvu tavat ovat rajusti muutet­tu­ja sit­ten Japanin soi­ja peltojen:
    “In oth­er words, get­ting lots of soy estro­gens in your diet may accel­er­ate the rate at which your bones age.”

    Uusia jut­tu­ja pelätään aina eikä soi­jan lisään­tymi­nen ruokavalios­sa ole mikään poikkeus. Asi­aa kan­nat­taa toki tutkia ja on tutkit­tukin, eikä ainakaan tois­taisek­si kli­in­i­sis­sä kokeis­sa ole löy­tynyt mitään merkit­täviä riske­jä soi­jan syömiseen liit­tyen (poikkeuk­se­na rin­ta­syövän riskiryh­mään kuu­lu­vat naiset, joiden kohdal­la erit­täin korkea soi­jan kulu­tus voi lisätä rin­ta­syövän riskiä — tosin tässäkin kohdin tutkimus­tu­lok­set ovat ris­tiri­itaisia, joidenkin tutkimusten mukaan soi­jan syön­ti päin vas­toin vähen­tää rin­ta­syövän riskiä ainakin ter­veil­lä naisilla).

    Wikipedia: Because most nat­u­ral­ly occur­ring estro­genic sub­stances show weak activ­i­ty, nor­mal con­sump­tion of foods that con­tain these phy­toe­stro­gens should not pro­vide suf­fi­cient amounts to elic­it a phys­i­o­log­i­cal response in humans. Ja: The gen­er­al­ly accept­ed posi­tion on this top­ic is that phy­toe­stro­gens may be ben­e­fi­cial for healthy females and that females with known breast can­cer should be aware of poten­tial risks and con­sid­er avoid­ing con­sump­tion until more infor­ma­tion is available.

    Mitään elin­tarviket­ta ei var­masti kan­na­ta käyt­tää yksipuolis­es­ti kohtu­ut­to­mia määriä. Tämä pätee niin soi­jaan kuin lihaankin. Monipuo­li­nen ruokavalio jos­sa on eri­laisia pro­tei­inin lähteitä on var­masti ter­veel­lisin vai­h­toe­hto. Huomioita­va on, että län­si­maiset kulut­ta­jat saa­vat tyyp­il­lis­es­ti ruuas­taan liikaa pro­tei­inia muutenkin, mil­lä itsessään on haitallisia pitkäaikaisvaiku­tuk­sia, tuli ylimäärä sit­ten soi­jas­ta, lihas­ta tai muus­ta läh­teestä. Käsi­tyk­seni mukaan esimerkik­si siteer­aa­masi luiden heikken­e­misen ris­ki johtuu nimeno­maan liial­lis­es­ta pro­tei­inin­saan­nista, ei niinkään soi­jan sisältämistä fytoe­stro­geeneistä. Lisäk­si liialli­nen pro­tei­inin saan­ti vahin­goit­taa munuaisia.

  90. Käyte­ty­istä, uusista ja hienois­takin kuva­putkitelkkareista on markki­noil­la niin suuri yli­tar­jon­ta, ettei niitä tosi­aan kelpu­ute­ta edes ilmaiseksi.

    Min­ulle oli jäänyt kaapin poh­jalle laadukas perus­di­gi­bok­si kaape­liv­erkkoon (telkkaria en kat­so) jota olen aika ajoin yrit­tänyt lahjoit­taa eteen­päin, mut­ta ilmeis­es­ti niitäkin on saatavil­la run­saasti, kun sille taval­liselle keski­t­u­loiselle tv:n orjalle on myy­ty digivir­itin kah­teen — kolmeen ker­taan, ensin perus­di­gi­bok­si, sit­ten tal­len­ta­va bok­si ja/tai digivirit­timelli­nen tv. Vas­ta ihan hil­jat­tain löysin ihmisen, jolle tuo kel­paa ilmaiseksi.

  91. Kale­vi kir­joit­ti 12.1.2010 kel­lo 8:30: “[…] Voile­vi-tyyp­piset tuotenimet kiel­let­ti­in […]”

    Ihme­tys­tä herät­tää se, että kaiken maail­man ras­vasekoituk­sia saa kut­sua “ruokak­er­moik­si”. Ker­maa nähneetkään.

  92. Evert, kai huo­m­a­sit, että siinä opiske­li­jan laskel­mas­sa sen vastik­keet­toman opin­tora­han osu­us kahdes­ta ja puoles­ta ton­nista oli vain 536 euroa kahdelle hen­gelle, eli siis 268 per hen­ki (en tosin tiedä, mis­tä tuo luku oli otet­tu, kun Kelan sivu­jen mukaan tuki on 246 euroa toisen asteen ja 298 euroa korkeak­oulu­opiske­li­jalle). Sen lisäk­si siel­lä oli opin­to­laina, joka pitää mak­saa pois. Lop­ut oli­vat sit­ten tukia, johon pääsee käsik­si kaik­ki lap­siper­heet oli­vat he opiske­li­joi­ta tai eivät. 

    Helsinki­in opiske­li­jak­si lähtem­i­nen on suun­nilleen tyh­mintä, mitä sin­un kan­nat­taa tehdä, jos halu­at tukien varas­sa elää. Tuet ovat pienet ja asum­i­nen kallista. 

    Mut­ta jos siis isoi­hin tuki­ra­hoi­hin halu­at käsik­si, niin tee lap­sia. Jos­sain (oliko­han Hesari muu­ta­ma vuosi sit­ten) näin laskel­man, että kah­den lapsen yksin­huolta­jaäidil­lä palkkat­u­lo­jen pitäisi olla yli 3000 e/kk, jot­ta töi­hin­meno kan­nat­taisi tukien varas­sa elämisen sijaan.

  93. Oli tosi­aan väärin tuo opin­tora­ha. Molem­mil­ta 596 € eli siis hen­geltä 298 €.

    Saarel­ma: “Jos­sain (oliko­han Hesari muu­ta­ma vuosi sit­ten) näin laskel­man, että kah­den lapsen yksin­huolta­jaäidil­lä palkkat­u­lo­jen pitäisi olla yli 3000 e/kk, jot­ta töi­hin­meno kan­nat­taisi tukien varas­sa elämisen sijaan.” 

    Min­ul­la on opin­to­jen ohel­la ollut yksi opin­toi­hin liit­tyvä, ei niin val­lanku­mouk­selli­nen, mut­ta kuitenkin hyvinkin toteutet­tamiskelpoinen idea myyjien tehokku­u­den nos­tamisek­si. Nyt eräs taho yrit­tää täs­mälleen samal­la kon­sep­til­la kau­pal­lis­taa sitä kuin minä. Se, että joku toinen yri­tys siihen ryhtyi ei sinän­sä har­mi­ta, päin­vas­toin — lykkyä tykö vaan. Point­ti­ni on se, että min­ul­la ei olisi ollut idean kau­pal­lis­tamises­sa mitään mah­dol­lisuuk­sia tukien laskun myötä. Jot­ta rat­taat saadaan pyörimään tarvi­taan pääo­maa, joka las­kee automaat­tis­es­ti tukien määrää. Toki olisin voin­ut lopet­taa opiskelun ja tuet, mut­ta sitä riskiä en olisi näin per­heel­lisenä valmis ottamaan.

  94. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti : “Niin se ääni muut­tuu kel­los­sa. Aiem­min kir­joitit, että use­at sosi­aal­i­työn­tek­i­jät oli­vat sitä mieltä, ettei suo­ma­laisel­la perustuel­la “pysy edes hengis­sä”. Tuos­sa Osmon laskel­mas­sa rahat riit­tivät hyvin ruokaan ja siihen muuhunkin jäi yli 200 euroa (jos alko­holi jätetään pois, niin 280 euroa) kuus­sa. Eikö tuo sinus­ta riitä suihkus­sa käymiseen ja tukan leikku­useen? Kuin­ka paljon sitä rahaa kuus­sa pitäisi jäädä ruuan jäl­keen käteen, jot­ta voisi puhua “hengis­sä säilymisestä”?

    Voisitko siis vih­doinkin ker­toa, mihin niiden usei­den sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den mukaan ne köy­hien rahat katoa­vat? Onko esim. tuo­ta ruoka­puol­ta kar­toitet­tu yhtä tarkkaa kuin tuos­sa Osmon lis­tauk­ses­sa oli?”

    Min­un käsit­tääk­seni tuo Osmon lista on puut­teelli­nen. Ei kai kukaan laske elinkus­tan­nuk­si­aan vain ravin­non osalta, ja sen jäl­keen toteaa, että riit­tää se! Jos ker­ran alkaa laskemisel­la osoit­ta­maan perus­toimeen­tu­lon riit­tävän elämiseen, niin kan­nat­taa toki tehdä se lop­pu­un asti.
    On tot­ta, että har­va kai Suomes­sa on suo­ranais­es­ti nälkään mene­htynyt. Ihmisil­lä on mon­en­laisia keino­ja selvi­tyä hyvinkin vähillä kuluil­la elämässään. Mut­ta ei sekään tarkoi­ta sitä, että perus­toimeen­tu­lo­tu­ki olisi riit­tävä. On ole­mas­sa ihmisiä, jot­ka selviäi­sivät hengis­sä pitk­iäkin aiko­ja, vaik­ka he eivät saisi yhteiskunnal­ta mitään tukea.
    Kan­nat­taa tosi­aan suorit­taa laskel­ma lop­pu­un asti ennen johtopäätösten tekoa.

    1. Min­un käsit­tääk­seni tuo Osmon lista on puut­teelli­nen. Ei kai kukaan laske elinkus­tan­nuk­si­aan vain ravin­non osalta, ja sen jäl­keen toteaa, että riit­tää se! Jos ker­ran alkaa laskemisel­la osoit­ta­maan perus­toimeen­tu­lon riit­tävän elämiseen, niin kan­nat­taa toki tehdä se lop­pu­un asti.

      Tarkoituk­seni on jatkaa tuon ruokalaskel­man jäl­keen, mut­ta ylimääräistä aikaa ei ole ilmaan­tunut. Olen ollut korot­ta­mas­sa perus­tur­vaa. Sik­si en väitä, että perus­tur­va olisi riittävä.

  95. Aika moni tun­tuu mis­san­neen täysin sen pointin, joka mielestäni Osmon kir­joituk­ses­sa oli: vaik­ka ruoan saa vähäl­lä rahal­la (olen joskus unel­moin­ut päivistä, jol­loin voisi käyt­tää ruokaan keskimäärin kuusi euroa), monel­la pien­i­t­u­loisel­la on heikot elämän­hallinnan taidot, minkä vuok­si perus­tur­va ei heille meinaa riittää.

    Tästä seu­raa, että perus­tur­van oikean tason määrit­tämi­nen on hyvin han­kalaa, kos­ka toiset köy­hät osaa­vat elää säästeliääm­min kuin toiset: se, mikä juuri ja juuri riitää yhdelle, on toiselle enem­män kuin kyl­lik­si. Ensim­mäiselle perus­tur­van taso on sel­l­ainen, että se kan­nus­taa etsimään töitä, toista se saat­taa passivoida.

  96. Ennen van­haan kar­ja­suo­jis­sa oli ikku­nat. Ruokakaupois­sa oli jopa näyteikkunat. 

    Voisi leikkisästi sanoa, että ruokaketjun inte­graa­tion on men­nyt niin pitkälle, että ikku­na­ton­ta osu­uskaup­paa ei tah­do erot­taa kar­ja­suo­jas­ta ja päin vastoin.

    Mar­ket­ti on kuin robot­ti­navet­ta. Asi­akas hor­toilee siel­lä ja poimii apet­ta. Kas­sal­la hänet lypsetään.

    Kar­ja­suo­ji­in ja kaup­poi­hin pitäisi palaut­taa ekolo­gia, elämä ja päivänvalo:
    — Mik­si kier­rätet­täväl­lä juoma­pul­lol­la on pakkausvero? Samaan aikaan 70 % roskik­ses­tamme täyt­tyy tyhjistä ruoka­pakkauk­sista. Niille pitäisi lait­taa kun­non vero!

    - Olen havain­nut, että lähi­mar­ketis­sa kiertää ker­ran päivässä hyl­lyt­täjien par­tio. Ensim­mäisel­lä kier­roksel­la he las­taa­vat van­hen­tuneet tuot­teet ja kär­räävät ne tunki­olle. Toisel­la kier­roksel­la he lait­ta­vat uut­ta tilalle. Tuskin kaup­pa­halleista heit­tävät lihaa tai muu­ta roskiin.

    - Pakkauskoot ovat niin suuria, että koti­talouk­sis­sa ruokaa menee siitäkin roski­in menee huonon laadun ja maun takiakin.

    Verora­hoil­la tuet­tu ruo­ka on niin hal­paa, että kau­pan kan­nat­taa mielu­um­min paiska­ta sitä roski­in kuin pitää lihatiskiä. Palve­lutiskiosaami­nen on ulkois­tet­tu elin­tarvikete­htaille, mis­sä se pakataan ja hin­noitel­laan valmiiksi. 

    Ruuan val­in­ta on tehty asi­akkaan puoles­ta jo ennen kuin hän edes astuu robottikauppaan.

  97. “Ihme­tys­tä herät­tää se, että kaiken maail­man ras­vasekoituk­sia saa kut­sua “ruokak­er­moik­si”. Ker­maa nähneetkään.”

    Kat­sopa purkkia joskus tarkem­min. Sen viisi pros­ent­tia ras­vaa sisältävän valkoisen aineen purkissa lukee kyl­jessä isol­la “RUOKA” ja vähän pienem­mäl­lä vesi-kasvisöljy­seos, tjsp. Jos purkissa lukee “RUOKAKERMA” siinä on enem­män ras­vaa ja se ihan maitorasvaa.

    Häm­men­tävää sinän­sä, kun muuten saman­näköiset purk­it ovat vierekkäin.

  98. Osmo:“Olen ollut korot­ta­mas­sa perus­tur­vaa. Sik­si en väitä, että perus­tur­va olisi riittävä.”

    Johtuuko tämä sinus­ta tuos­ta Samuli Lin­tu­lan mainit­se­mas­ta syys­tä, eli monel­la elämän­hallinta ei ole kun­nos­sa, eivätkä he sik­si osaa tehdä lis­tasi kaltaisia järke­viä val­in­to­ja vai siitä, että vaik­ka elämän­hallinta olisi kun­nos­sa (ja muuhun kuin ruokaan ja alko­holi­in jäisi yli 200 euroa kuus­sa), niin se ei siltikään riitä? 

    Jos tuos­ta edel­lis­es­tä, niin oikea lääke ei liene mikään perus­tur­van koro­tus, kos­ka tämä johtaa vain siihen, että elämän­hallintaa ei kenenkään sen menet­täneen edes tarvitse pan­na kun­toon, kun muutenkin tulee toimeen. Minus­ta tälle porukalle, jon­ka oletet­tavasti ne Jaakkosen “use­at sosi­aal­i­työn­tek­i­jät” osaa­vat hel­posti seu­loa joukos­ta, ain­oa ratkaisu on jonkin­lainen kädestä pitäen annet­tu koulu­tus siitä, miten rahat saadaan riit­tämään. Siis sen sijaan, että niitä pitkäaikaistyöt­tömiä retu­ute­taan työl­listämiskurssil­ta toiselle, heille voisi jär­jestää ihan elämän peruskurssin. Miten pide­tään kir­jaa menoista, miten tehdään ruokaa edullista raa­ka-aineista, jne. 

    Ei tuo kurssi var­maan yksinään heitä siltikään saisi muut­tumaan, mut­ta jos sosi­aal­i­työn­tek­i­jät vielä aut­taisi­vat, niin ehkä vähitellen hei­dänkin olisi mah­dol­lista saa­da elämän­sä jonkin­laiseen järjestyk­seen. Jos poh­jan saisi johonkin kun­toon, niin siitä voisi sit­ten parem­min pon­nistaa työelämään. 

    Jos taas kyse on jälkim­mäis­es­tä (eli sinus­ta se 417 euroa kuus­sa ei riitä, vaik­ka eläisi fik­susti), niin kuulisin mielel­läni, mitä “vält­tämätön­tä” jää tuon varas­sa elävältä saa­mat­ta. Jokuhan tääl­lä jo kir­joit­ti, että pako­laiset lähet­tävät jopa siitä tuo­ta pienem­mästä rahas­taan kotimaahan. 

    Tässä oma heit­toni lopuille menoille:
    — 10% pahan­päivän­säästöön pat­jan alle, 41 e (tätä rahaa käytetään, jos jotain isom­paa hajoaa, tms.)
    — puhe­lin, pre-paid liit­tymä, san­o­taan 20e/kk
    — hygien­ia (saip­pua, shamp­poo, ham­mas­tah­na ja ‑har­ja) 10 e/kk
    — net­tili­it­tymä 20 e/kk
    — liikku­mi­nen, polkupyörä, 10 e/kk (sisältää pääo­maku­lun ja kor­jauk­set), bus­si­matkat 10 e/kk.
    — par­turi, 10 e/kk
    — vaat­teet ja kengät, 30 e/kk
    — tv-mak­su 20 e/kk

    Tuos­ta tulee 171 e. Vielä jää siis viinat mukaan lask­ienkin 46 euroa vaik­ka sit­ten harrastuksiin. 

    Mitä muu­ta vält­tämätön­tä tulee ihmisille vielä mieleen?

  99. Samuli Saarel­ma: Aika kovat säästöt pitäisi miehi­in ver­rat­tuna saa­da jos aikoo myös ostaa erinäisiä hygien­i­atarvikkei­ta mitä miehet eivät tarvitse. Vaatepuolel­lakin nainen tarvit­see mon­i­naisem­man varas­ton kun mies. 

    Hal­van imurin joskus ostin ja se hajosi vuo­den päästä, toista ker­taa ei köy­hä sem­moista osta. Tietokoneeni on kuusi vuot­ta van­ha ja alkaa vedel­lä viimoisia, muis­tikam­pa ja tuuletin pitäisi uusia jo. Onko siis järkeä ostaa van­haa jos se alkaa hajoil­la heti?

    Enkä nyt mitään suur­ta kulu­tusjuh­laa köy­hälle ole vaa­ti­mas­sa, mut­ta peruselämä olisi kiva. Kun on kuitenkin asunut omil­laan 15 vuot­ta, jos­ta päivääkään ei ole tehnyt töitä (sairau­den takia) olisi kuitenkin ihan muka­va jos kotona olisi esim. ne huoneka­lut, kodinkoneet ja sem­moset. En minä mitään etelän­matkaa ole vaa­ti­mas­sa, mut­ta sem­moinen tavalli­nen elämä. Paper­il­la asi­at on niin help­po laskea, elämä köy­hänä on kuitenkin kaikkea muu­ta. Kokeilkaa jos ette usko.

    Kansalais­palkan kan­nal­la itsekin olen!

    ps. Minä olen aina ostanut huuto.netistä telkkari­ni, kolme olen kymme­nessä vuodessa kulut­tanut lop­pu­un. Jokainen huonekalu asun­nos­sani on joko ostet­tu huuto.netistä, dyykat­tu roskaka­tok­ses­ta tai saatu sukulaisilta.

  100. Eli­na: “Eli tuli kyl­lä sel­l­ainen tun­tu, että niin köy­hiä ei tai­da olla ole­mas­sakaan, joille kel­paisi van­hen­tunut tekniikka.”

    OT, mut­ta Kyläsaaren kier­rä­tyskeskuk­sel­la olisi valmi­it tilat ja asi­akaskun­ta, ovat vaan itse ram­paut­ta­neet toim­intansa nos­ta­mal­la hin­nat käsittämättömiksi.

  101. Monis­sa keskustelun viesteis­sä perätään heikosti toimeen­tule­vien elämän­hallinnan perään. Siinä on var­maan ongelmia niin hyvä­tu­loisil­la kuin hiukan köy­hem­mil­läkin; enem­män tai vähemmän.
    Lieväkin elämähallintara­joit­teisu­us (esimerkik­si nikoti­iniri­ip­pu­vu­us) aiheut­taa kuitenkin taloudel­lisia ongelmia ja syytös­ryöpyn vain köyhimmille.
    Siitä porukas­ta, joka Suomes­sa elää noin 400 euron kuukausi­t­u­loil­la, val­taosa osaa todel­lakin lait­taa ruokansa ainakin edullis­es­ti ja moni jopa terveellisesti.
    Tätä jotenkin todis­ta­nee se, että aika moni on kuitenkin edelleen suh­teel­lisen ter­ve ja toim­intakykyi­nen jopa vuosia jatkuneen minim­i­t­u­loil­la elämisen jälkeen.
    Itse asi­as­sa vähem­mäl­lä toimeen­tulemisen oppii käytän­nön koke­muk­sen kaut­ta väistämät­tä aikaa myöten. (On mah­do­ton­ta olla oppimatta.)
    Vaikein­ta lie­nee niil­lä, jot­ka ovat äsket­täin pudon­neet kohtu­ullisil­ta palkkat­u­loil­ta pienehköille tuille.
    Yksi olen­nainen kuluerä, jota edel­lä ei juuri tuo­da esi­in on sosi­aal­is­ten suhtei­den hoit­a­mi­nen. Noil­la pahamaineisil­la köy­hillä yksinäisil­lä miehilläkin on usein lap­sia tai van­hempia, jot­ka saat­ta­vat asua kaukana ja joit­ten kanssa olisi muka­va puuha­ta jotain tavates­sa. Jopa yhtey­den­pito puhe­lim­itse maksaa.
    Moni ihmettelee pien­i­t­u­lois­t­en tapaa istuskelee kapakois­sa, mut­ta senkin taustal­la lie­nee tarve tehdä jotain muu­takin kuin keit­el­lä edullista rav­in­toa oman kodin keit­tiössä yksikseen.
    Sik­si en kauheasti jak­sa pahek­sua yhden perus­päivära­hatut­ta­vani bud­je­toin­tia: “Kun pistää 300 baarikal­jaan ja tupakkaan, jää vielä sata­nen ruokaan kuukaudessa”.

  102. Sea, ok nais­ten hygien­i­a­menot hyväksyn lisä­menoina ver­rat­tuna miehi­in. Mitä taas tarkoi­tat mon­i­naisem­mal­la vaat­e­varas­tol­la? Eiköhän ne nais­ten vaat­teet kulu ihan samal­la tavoin kuin miestenkin. 

    Tietokoneeseesi kan­nat­taa han­kkia uut­ta muis­tia. Se ei paljoa maksa. 

    “Paper­il­la asi­at on niin help­po laskea, elämä köy­hänä on kuitenkin kaikkea muu­ta. Kokeilkaa jos ette usko.”

    Kir­joitin jo toisaal­la omas­ta opiske­li­ja-ajas­ta. Elin sil­loin inflaa­tioko­r­jat­tuna n. 240 eurol­la kuus­sa (asum­is­meno­jen jäl­keen). Sanois­in siis, että olen tuo­ta köy­häi­lyä itse kokeillut. 

    Ok, en sinä aikana joutunut mitään iso­ja han­k­in­to­ja tekemään (vaat­teet ostin alen­nus­myyn­nistä ja kirp­par­il­ta), mut­ta sain sen ver­ran silti säästet­tyä, että pystyin osal­lis­tu­maan opiske­li­joiden jär­jestämälle puo­len­toista viikon matkalle Britanniaan. 

    Opiske­li­jas­ta sanois­in vielä sen ver­ran, että toisin kuin kotona oli­jan, opiske­li­jan on läh­es pakko syödä opiske­li­jar­avin­to­las­sa lounas (joka toki on halvem­pi kuin se on työn­tek­i­jöille, mut­ta kyl­lä kalli­impi kuin itse kokat­tu ruo­ka) ja lisäk­si hänen täy­tyy liikkua joka päivä kodin ja opiskelu­paikan väli. Hänen täy­tyy myös han­kkia opiskelus­sa tarvit­ta­vat asi­at, joista kir­jat ovat suurin menoerä. 

    Mainit­sit peruselämän. Mitä asioi­ta sin­ul­ta on mielestäsi puut­tunut, jot­ka las­ket kuu­lu­vak­si peruselämään?

  103. Hei,

    Kaik­ki perus­tur­van varaan tip­pu­vat eivät ole lähtöko­hdil­taan saman­laises­sa tilanteessa. Kyl­lä perus­tur­val­la tulee toimeen, jos elämän­hallinta ja talous ovat perustal­taan hyvässä kun­nos­sa perus­tur­van varaan tipah­taes­sa. Kaikil­la ei kuitenkaan näin ole.

    Monel­la on aiem­pia taloudel­lisia rasit­tei­ta esim. asun­to­laina, kulu­tus­lu­o­tot, osamak­sut, vip­pi­lainat yms, joi­ta ei huomioi­da tietenkään lainkaan menoik­si toimeen­tu­lo­tukea hakies­sa. Toimeen­tu­lotuen min­imi­ra­hamäärää ei todel­lakaan ole käytössään kaikil­la perus­tur­van varaan joutuneilla.

    Kaikil­la ei myöskään ole valmi­ik­si han­kit­tuna huonekalu­ja, tele­vi­sio­ta, tietokonet­ta, pesukonet­ta, imuria, polkupyörää, työn­haku­un kel­paavia vaat­tei­ta yms. joi­ta joudu­taan sit­ten han­kki­maan usein osamak­suil­la, jos luot­tokelpoisu­us on säi­lynyt aiem­mil­ta sitoumuk­sil­ta eli jos ne on kyen­nyt jotenkuten hoita­maan. Minkä tahansa kalli­im­man vält­tämät­tömän esineen särkymi­nen aiheut­taa välit­tömän taloudel­lisen kaaoksen. 

    Työn­haku mak­saa yllät­tävän paljon matkoi­neen, puhelin‑, kopi­oin­ti- ja pos­timerkkiku­luineen. Muut­ta­mi­nen mak­saa järkyt­tävän paljon taku­u­vuokri­neen, väl­i­tysku­luineen ja muuttoautoineen.

    Lis­taa voisi jatkaa. 

    Perus­tur­va riit­tää nille, joil­la asi­at ovat jo alun­perin kun­nos­sa elämän­hallintaa myöten ja perus­tarvikkeet valmi­ik­si han­kit­tuna. Muille asia on kokon­aan eri­lainen, eikä kaikkea voi selit­tää onnet­toman elämän­hallinnan avul­la. Moni tip­puu toisaal­ta työelämästä mie­len­ter­veysongelmien vuok­si, johon kuu­luu ole­naise­na osana yleisen elämän­hallinnan vaikeu­tu­mi­nen sairau­den seu­rauk­se­na. Monille lie­nee saavu­tus jo se, että saa ylipäätään syö­tyä jotain läm­mintä ruokaa päivit­täin. Sil­loin ei paljoa kilo­hin­to­ja taik­ka ruokaympyröitä pohdita.

    Mitä tulee sosi­aaliseen kanssakäymiseen niin muu­ta­man kympin harrastus/virkistysbudjetti kuukaut­ta kohti eriyt­tää tehokkaasti nor­maal­ista aikuis­ten sosi­aalis­es­ta elämästä, kos­ka ei ole kyläi­lyä luku­unot­ta­mat­ta oikeasti varaa käytän­nössä paljon mihinkään. Yksi teat­ter­i­mat­ka par­il­la viini­lasil­lisel­la saat­taa olla jo liian kallis ja sekoit­taa koko bud­jetin. Kun joutuu aikansa kieltäy­tymään täl­lai­sista, ei kehtaa häpeältään enää osal­lis­tua mihinkään ja voin hyvin kuvitel­la kuin­ka se halpis­räkälä alkaa houkutel­la sen sijaan, että menisi näyt­telemään kut­suille hyvin pär­jäävää pari vuot­ta liian van­hois­sa vaat­teis­sa väis­tellen “kuin­ka töis­sä menee?” & “mis­säs ulko­mail­la kävit kesäl­lä?” kyselyjä.

    PS.
    Samuli Saarel­man lasku­jen mukaan ylimääräistä rahaa jäänee joka kuukausi 46 euroa. Entäpä kun talvi­tak­ki hajoaa van­hu­ut­taan samal­la kun pesukone hajoaa ja polkupyörä havaitaan aamul­la varaste­tuk­si? Siinä men­nee virk­istys­ra­hat mui­hin menoi­hin seu­raaviksi kuukausiksi.

  104. T. Sip­ilä, jos henkilöl­lä on net­tiy­hteys, puhumi­nen vaik­ka toisel­la puolel­la maa­pal­loa asu­van lapsen tai van­hem­man kanssa on ilmaista, kun käytät Skypeä tai vas­taavaa. Taval­lisen äänen lisäk­si saat vielä kuvankin keskustelukumppanista. 

    Mitä taas 300 euroa perustues­taan baarikal­jaan ja tupakkaan upot­tavaan tulee, niin ainakaan itse en olisi hän­tä pahek­sumas­sa lainkaan. Jos se jako­ta­pa mak­si­moi hänen onnel­lisuuten­sa, niin siitä vaan. Pahek­sun tuo­ta ain­oas­taan siinä tapauk­ses­sa, että ensin pan­naan se 300 tupakkaan ja kal­jaan ja sit­ten surkutel­laan, että lop­pu­ra­ha ei oikein riitä ruokaan. Tai sil­loinkaan en pahek­su itse toim­i­jaa (kaikki­han omien raho­jen riit­tämät­tömyyt­tä valit­ta­vat), vaan ennem­minkin niitä, jot­ka käyt­tävät tuol­laista tapaus­ta jonkin­laise­na kep­pi­hevose­na pro­pa­gan­das­saan siitä, kuin­ka kur­jasti köy­hät joutu­vat elämään.

  105. Perus­tur­val­la ole­va joutuu vaikeuk­si­in, jos ei osaa huole­htia raha-asiois­taan. Haaskalle rien­tää pikalu­ot­to­ja tyrkyt­täviä koronkiskure­i­ta, jota perivät luo­toista sato­jen pros­ent­tien vuo­tu­ista korkoa. Ei ole rahaa kuukausiko­rt­ti­in, joten joutuu mak­samaan tur­is­teille tarkoitet­tu­ja ker­ta­mak­su­ja ja niin edelleen.

    Raha-asi­at eivät ole hun­ningol­la vain pien­i­t­u­loisil­la. Min­un on vaikea ymmärtää, mik­si sadoil­la tuhan­sil­la hyvä­tu­loisil­la on luot­toko­r­tit, joista he mak­sa­vat liki kah­denkymme­nen pros­entin korkoa. Mitä järkeä on pitää kas­savaransa ton­nin pari miinuk­sel­la ja mak­saa tästä kohtuuttomasti?

  106. Osmo
    “Perus­tur­val­la ole­va joutuu vaikeuk­si­in, jos ei osaa huole­htia raha-asiois­taan. Haaskalle rien­tää pikalu­ot­to­ja tyrkyt­täviä koronkiskure­i­ta, jota perivät luo­toista sato­jen pros­ent­tien vuo­tu­ista korkoa. Ei ole rahaa kuukausiko­rt­ti­in, joten joutuu mak­samaan tur­is­teille tarkoitet­tu­ja ker­ta­mak­su­ja ja niin edelleen.”

    Noil­ta pikavip­paa­jil­ta­han saa lainat­tua fyrkat kuukausikorttiin 🙂

  107. Johannes, laskus­sani panin 10% perus­tur­vas­ta syr­jään juuri niitä isom­pia han­k­in­to­ja varten. Tuo on siis 41 euroa kuussa. 

    On tot­ta, että jotkut ihmiset joutu­vat aloit­ta­maan elämän­sä täysin tyhjältä pöy­dältä (van­hem­mat heit­tävät ulos talosta 18-vuo­ti­aana), mut­ta kaipa suurin osa perus­tur­van varas­sa elävistä on jos­sain vai­heessa elämään­sä saanut haalit­tua jotain perus­tarpei­ta kasaan. 

    Mitä tuo­hon sosi­aaliseen elämään tulee, niin miten ihmeessä selität opiske­li­joiden varsin vilkkaan sosi­aalisen elämän, vaik­ka he joutu­vat elämään vielä pienem­mil­lä tuloil­la kuin perus­tur­van varas­sa olijat? 

    Onko ongel­mana se, että perustuen varas­sa oli­jan ver­rokkiryh­mä on työssäkävi­jät, joil­la on mil­lä mäl­lätä, kun taas opiske­li­jal­la se on toiset opiske­li­jat, jot­ka ovat tietenkin yhtä tiukoil­la taloudel­lis­es­ti? Niin­pä opiske­li­jat voivat tyy­tyä sel­l­aisi­in sosi­aal­isi­in muo­toi­hin, jois­sa ei rahaa tarvi­ta, kun taas perustuen varas­sa oli­jan on pakko koit­taa pysyä työssäkävi­jöi­den tasol­la kulutuksessaan. 

    Tähän ei ole oikein muu­ta ratkaisua kuin se, että har­ras­taa sosi­aal­ista kanssakäymistä sel­l­aisen porukan kanssa, joka on tuloil­taan samaa luokkaa. Eihän keski­t­u­loinenkaan oikein voi pysyä miljonäärien tasol­la, vaan hänenkin on lomista puhut­taes­sa tyy­dyt­tävä ker­tomaan Kanari­an paket­ti­matkas­taan Balin sukel­lus­ten sijaan. 

    Mitä lain­oi­hin tulee, niin tietenkin ihmi­nen on voin­ut vetää itsen­sä niin syvälle velkoi­hin, että on aivan sama, paljonko hänelle val­tio kaataa rahaa. Se menee joka tapauk­ses­sa velko­jille. Täl­laista henkilöä ei oikein voi käyt­tää minkään­laise­na mit­tana siihen, miten suuri perus­tur­van pitäisi olla. Käsit­tääk­seni sitä pait­si ulosot­to ei saa koskea toimeen­tu­lo­tu­keen, mut­ta parem­min tietävät korjatkoon. 

    Mitä muut­tamiseen tulee, niin käsit­tääk­seni sos­su mak­saa toimeen­tu­lo­tuki­a­sukkaan taku­u­vuokran (siinä, mis­sä itse vuokrankin). Muut­ta­mi­nen sinäl­lään taas tuskin paljoa mak­saa, etenkään jos ei ole ehtinyt paljoa sitä maal­lista mam­mon­aa kerätä. Saisiko­han viidel­lä kympil­lä paket­ti­au­ton lauan­taik­si vuokraksi?

    1. Tähän ei ole oikein muu­ta ratkaisua kuin se, että har­ras­taa sosi­aal­ista kanssakäymistä sel­l­aisen porukan kanssa, joka on tuloil­taan samaa luokkaa.

      Toimii, mut­ta johtaa huonoon yhteiskun­taan. Jos köy­hät eris­tetään omaan köy­hien alakult­tuuri­in, jos­sa he kas­vat­ta­vat myös lapsen­sa, jot­ka myös seu­rustel­e­vat vain köy­hien per­hei­den las­ten kanssa, saamme kalli­ik­si tule­van periy­tyvän köyhyyden

  108. Hmm, onko köy­hien “eristämistä” se, että jokainen har­ras­taa sel­l­aisia sosi­aalisen kanssakäymisen muo­to­ja, johon varat anta­vat myöten? 

    Reduc­tio ad absur­du­mia käyt­täen, pitäisikö val­tion mak­saa min­ulle unel­malo­ma Maledi­iveil­la, jot­ten eristy­isi niistä, jot­ka voivat sen kus­tan­taa omin varoin?

  109. Jotenkin tun­tuu tässä “ruokakestelus­sa” asian yti­men men­neen pieleen sit­ten Osmon aloituksen.

    Ihmi­nen kun elää pitkään ilman rav­in­toa ja nestet­täkin (kuin­ka kauan ja mil­lä märil­lä?). Mut­ta Suomes­sa ei elä ainakaan talvel­la taivaan alla, ainakaa pitkään. 

    Siis asun­non kukin tarvit­see, mikä onnek­si on liki kaikil­la — jopa työt­tömil­lä. Sit­ten kun asun­to on “alla”, alka­isikin pohtimi­nen, että mikä olisi elämisen perus­ta­son alin taso.

    Sel­l­aiset jot­ka ovat elän­neet sil­lan ja taivaan alla, haaveenaan “om”” asun­to, mis­sä kau­ra­pu­uroa keit­telisi oma­l­la vuokra­hel­lal­la, niin eivät he mieti, että olisiko 400 euroa vaiko 200 euroa sopi­va määrä syömisilleen kuukaudessa.

    Asum­i­nen ensin ja sit­ten ravinto.

  110. Yksi kaveri­ni oli opiske­li­ja, ja se kyl­lä oli tosi iloinen, vaik­ka sil­lä oli hirveän pieni opintotuki.

  111. nii mul­la on tuo 584 eläke ja mul­la menee kän­nykkään ja tietokoneeseen 40 e ja tv-lupaan 20e vaat­teisi­in vai­htel­ev­asti. en tilaa lehtiä.en juo enkä pol­ta en käy baareis­sa enkä mis­sään ja silti tekee tiukkaa että riit­tääkö lop­pu­ra­ha ruokaan.as tuki 172 vuokra 265.enkä mä paljon välil­lä etes ostakaan kun lääk­keet vie makuais­ti­a­ki pois.silti sitä vaan ruokaan men­nee tuo­ta rahhoo.kun siinä on sairau­den ja kaiken­lais­ten kri­isien tuo­mia lisä­mutkia asi­as­sa tässä ruokat­alouen hoitamisessa.ku piti pakastin­ki pan­na pois päältä ettei tule laskua niin mis­säpä sitä ruokaa säilöökään.se ku oli kri­isi niin meni se kiin­nos­tus ruuanlaettoon.ja kun kirp­pis­vaat­teet ei sovi piällensä.mutta kyl­lähän sitä päri­jää tieten­nii ku luo­ja omis­taa huolen pittää.

  112. Samuli Saarel­ma: Naiset tarvit­se­vat yleen­sä rin­tali­iv­it, hameet ja mekot, miehet näitä eivät tai­da käyt­tää? Itse joudun vielä osta­maan kaiken kau­pas­ta kun olen pieni ja pyöreä, eikä kirp­par­it sem­moisia vaat­tei­ta tarjoa.

    Muisti ei mak­sa 15 euroa enem­pää, mut­ta tuuletin mak­saa 40 euroa. Itseasi­as­sa saranatkin on pois sijoil­taan joten sen kor­jaamiseen menisi myös rahaa. Tähän kaik­keen tietysti työn hin­ta jos itse ei osaa tai tut­tava­pi­iris­sä ei ole nört­tiä jota kaikil­la ei todel­lakaan ole.

    Minäkin olen elänyt opiske­li­jaelämää. Sil­loin asuin hal­vasti asun­to­las­sa tai solus­sa. Sain myös opiske­li­ja-alen­nuk­set kaikesta ja elin maka­roonil­la. Nyt 10v myöhem­min olisi ihan mukavaa jos voisi syödä monipuolisem­min ja olisi varaa johonkin. Mik­si köy­hän ei muuten tarvisi liikkua kun pyörä­matkan ver­ran? Itse en kyl­lä polkupyörää ole hom­man­nut kun ei ole rahaa ja joku varas­taisi sen kuitenkin.

    Minä tah­toisin pesukoneen, uuden tietokoneen, imurin, uusia huonekalu­ja noiden kier­rätet­ty­inä hom­mat­tu­jen pian hajoavien tilalle, joku har­ras­tus olisi myös muka­va tai edes se teat­terireis­su. Opin­to­lainan koroista, saati itse opin­to­lainas­ta, selviämi­nen on myös ykkös­si­jal­la. Talvi­tak­ki ja ‑kengätkin on jo use­am­man vuo­den van­ho­ja ja paikattuja.

    Muutin muuten juuri halvem­paan asun­toon, pari muut­tomi­estä autoi­neen olisi mak­sanut 400 euroa, kilo­metrin mat­ka. Kaikil­la ei ole ajoko­rt­tia jol­la paket­ti­au­toa ajaa, saati kavere­i­ta kantamaan.

  113. “Raha-asi­at eivät ole hun­ningol­la vain pien­i­t­u­loisil­la. Min­un on vaikea ymmärtää, mik­si sadoil­la tuhan­sil­la hyvä­tu­loisil­la on luot­toko­r­tit, joista he mak­sa­vat liki kah­denkymme­nen pros­entin korkoa. Mitä järkeä on pitää kas­savaransa ton­nin pari miinuk­sel­la ja mak­saa tästä kohtuuttomasti?”

    Tuo­ta… kuinka­han moni sitä luot­toko­rtin luot­to-omi­naisu­ut­ta oikeasti käyt­tää? Ja kuin­ka usein?

    Onko kukaan laskenut, kumpi on järkeväm­pää: pistää kaik­ki liikenevä asun­to­lainan takaisin­mak­su­un ja ottaa tarvit­taes­sa kulu­tus­lu­ot­to (mak­saa luot­toko­r­tilla, osamak­sul­la tms.) vai mak­saa asun­to­lainaa hitaam­min ja mak­saa tästä isom­mas­ta lainas­ta koko ajan enem­män korkoja.

  114. Kaiken kuvot­ta­van itsesäälin keskeltä poimin Seal­ta tämän: 

    Itse en kyl­lä polkupyörää ole hom­man­nut kun ei ole rahaa ja joku varas­taisi sen kuitenkin.

    Oletko Sea joskus ajatel­lut, että omas­sa elämä­nasen­teessasi olisi jotain toivom­isen varaa?

  115. Samuli sanoo:

    Sea, ok nais­ten hygien­i­a­menot hyväksyn lisä­menoina ver­rat­tuna miehiin. 

    Uusi jut­tu min­ulle, että naiset ovat likaisem­pia kuin miehet ??? 

    Jos nyt joi­hinkin kuukautis­suo­ji­in viitataan, niin par­rana­jon kus­tan­nuk­set ovat taa­tusti isom­mat kuin muu­ta­ma ter­veysside ker­ran kuussa. 

    (Kuu­lun kyl­lä niukkavuo­tois­t­en onnel­liseen ryh­mään eli joil­lain naisil­la nyt voi vähän enem­män kulua tarvikkei­ta, mut­ta kuitenkin. On ole­mas­sa myös joku kup­pisys­tee­mi, joka ei mak­sa mitään…En ole koklannut.)

  116. Tämä nyt tulee vähän post fes­tum kun keskustelu on rön­sy­il­lyt jo mui­hin aiheisi­in, mut­ta halu­aisin silti vielä huo­maut­taa, että loh­ta ei tarvitse ostaa 11 e kilo­hin­taan. Sitä on tuhkati­heästi tar­jouk­se­na kuutisen euroa kilo, Lidlis­sä 6,69 e näyt­täisi ole­van vakiohinta.

    (Yllä lis­tasin mei­dän talouden ruokaos­tok­sia ja sanoin että siinä on viikon muonat. Oli siinä pitem­män ajan syömiset vis­syjä ja maito­ja ja sen­ta­paisia luku­unot­ta­mat­ta. Ihan noin kalli­ik­si kuin laskin ei siis mei­dän syömisemme tule, vaik­ka en kuvit­tele mei­dän hal­vastikaan syövän. Ter­veel­lisyy­denkin suh­teen joskus herää huoli.)

  117. Osmo:

    Toimii, mut­ta johtaa huonoon yhteiskun­taan. Jos köy­hät eris­tetään omaan köy­hien alakult­tuuri­in, jos­sa he kas­vat­ta­vat myös lapsen­sa, jot­ka myös seu­rustel­e­vat vain köy­hien per­hei­den las­ten kanssa, saamme kalli­ik­si tule­van periy­tyvän köyhyyden

    Voi her­ran jes­tas… Mihinkähän fiilis­te­lyyn tämäkin nyt taas perustuu?

    Ei ketään olla eristämässä mihinkään. Kaik­ki ovat var­maankin ter­ve­tullei­ta osal­lis­tu­maan niihin alakult­tuurei­hin joi­hin varat riit­tävät, niin rikkaat kuin köyhätkin.

    On jotenkin absur­di aja­tus, että kaik­ki rikkaat halu­a­vat pela­ta golfia ja käy­dä lumi­lau­taile­mas­sa jos­sain Alpeilla.

    Köy­hyys periy­tyy pääasi­as­sa tilanteessa, jos­sa köy­hien ei kan­na­ta rikas­tua. Ei tilanteessa, jos­sa köy­hät kulut­ta­vat vähem­män kuin rikkaat.

    Tämä koko aja­tus­maail­ma on jotenkin kuvot­ta­va, että köy­hät ovat niin surkei­ta ihmisiä, että jos niiden kanssa joutuu seu­rustele­maan, niin sit­ten ei kyl­lä ole toivoa pär­jätä tule­vaisu­udessa. (+ että köy­hät ovat niin huono­ja ihm­siä, että kukaan rikas ei nyt vapaae­htois­es­ti ottaisi osaa alakult­tuurei­hin joi­hin osal­lis­tu­mi­nen ei mak­sa maltaita…)

  118. “On ole­mas­sa myös joku kup­pisys­tee­mi, joka ei mak­sa mitään…”

    Niin on, samoin kestosi­teet muu­ta­man kympin ker­tain­vestointi­na riit­tävät lopuk­si ikää. Ja ovat vielä mukavam­mat käyttää.

  119. Sea, se tuuletin ja muisti ovat siltikin halvem­pia kuin kokon­aan uusi tietokone hin­taan 200 euroa tai yli. 

    Ymmär­rän, että naiset tarvit­see rin­tali­iv­it, mut­ta mikä hameessa on erona siihen, että mies tarvitse housut? 

    Hygien­i­akus­tan­nuk­sista sanois­in Eli­nalle, että jos par­ran ajaa sähkökoneel­la, niin sen hin­ta on kyl­lä aika min­i­maa­li­nen ja veikkaisin kyl­lä niiden nais­ten sitei­den menevän siitä yli. Itsel­läni on var­maan 10 vuot­ta van­ha kone, johon olen kai ker­ran terän vai­h­tanut ja hyvin läh­tee kar­vat naa­mas­ta. Ja jos työt­tömänä elää, niin tuskin sitä par­taa joka päivä edes tarvit­see ajaa. 

    Sean jutus­ta nousee yksi merkit­tävä piirre esi­in. Köy­hälle on paljon merk­i­tys­tä sil­lä, että on kaveri, joka osaa vähän tietokone­jut­tu­ja, toinen, joka voi aut­taa muut­to­hom­mis­sa jne. Eli niil­lä sosi­aal­isil­la kytken­nöil­lä ei ole merk­i­tys­tä vain köy­hän suo­raan hyv­in­voin­ti­in, vaan vaikut­ta­vat myös siihen, miten paljon rahaa hänel­lä on käytössään. 

    Riitalle, kulu­tus­lu­ot­to­jen otta­mi­nen on suun­nilleen aina kalli­im­paa kuin asun­to­lainan mak­sami­nen. Jos siis pystyy junaile­maan raha-asiansa niin, että mak­saa vähem­män asun­to­lainaa, mut­ta näin vält­tää kulu­tus­lu­ot­to­jen ottamisen, se kannattaa.

  120. (Sor­ry — LuKi-häir­iö iski eli 2. EDIT)

    Paljon ratkaisee myös, miten osaa suun­nitel­la talouttaan.

    Huo­masin maanan­taina, miten ben­si­inin hin­ta nousee joka päivä. Ennakoivana kulut­ta­jana ajoin autoni tankin tyhjäk­si. Nyt tankissa on päivän hin­taan 3 c/litra halvem­paa ben­si­iniä kuin oli maanan­taina. Nerokasta!

    Samal­la taval­la näyt­tävät tekevän kul­makun­nan vapaa-ajat­teli­jat. Juot­toloiden täyt­töaste nou­dat­taa tiukasti toimeen­tu­lotuen mak­supäiviä. Pitäähän ihmis­ten aina välil­lä tanka­ta kunnolla

  121. Eli­na: Kyl­lä siinä vähän asenne alkaa kär­siä kun on yhteiskun­nan pom­potelta­vana kymme­nen vuot­ta eikä parem­paa ole tiedos­sa. Kun tah­toisi itsekin edes vähän yrit­tää, mut­ta siihen ei anneta mahdollisuutta.

    Ja totu­us on, että polkupyöriä varaste­taan todel­la paljon. En minä halua investoi­da vähiä raho­jani tavaraan joka saat­taa hyvinkin pian olla jonkun toisen käsissä.

    Ja viit­tasin tosi­aan kuukautis­suo­ji­in joi­ta min­ul­la ainakin menee enem­män kun pari per kuukausi. Se halu­aako käyt­tää kestositeitä, kup­pia vai ker­takäyt­töä pitäisi olla jokaisen oma val­in­ta eikä köyhyyskysymys.

    Samuli Saarel­ma: Naiset tarvit­se­vat usein sekä housut, että hameen ja mekon. Itse en ainakaan kehtaa men­nä farkuil­la kenenkään häi­hin, enkä myöskään esi­in­tyä samas­sa kol­tus­sa joka juh­las­sa vuosikau­sia. En toki tarkoi­ta, että joka juh­laan pitäisi olla uusi, mut­ta jos edes pari eri­laista olisi.

    Köy­hän kohdal­la tut­ta­vat, ystävät ja suku­laiset todel­lakin ovat merkit­tävässä ase­mas­sa. Mut­ta miten pitää näitä suhtei­ta yllä jos kotoa ei ole vara lähteä mihinkään? Itse asun laitakaupungilla jos­ta on 9km/suunta keskus­taan. Bus­si­mat­ka mak­saa 1,50e kor­tilla joten kovin mon­taa matkaa ei kuus­sa viit­si keskus­taan tehdä (yksi pakolli­nen on jo viikos­sa). En myöskään viit­sisi aina velvoit­taa kavere­i­ta tule­maan tänne. Toki voi netin kaut­ta pitää yhteyt­tä, mut­ta pidem­män päälle se on aika ankeaa. Ehkä pitäisi hom­ma­ta uusia ystäviä vaik­ka sieltä lähikuppilasta?

  122. Art­turi:
    “Köy­hyys periy­tyy pääasi­as­sa tilanteessa, jos­sa köy­hien ei kan­na­ta rikas­tua. Ei tilanteessa, jos­sa köy­hät kulut­ta­vat vähem­män kuin rikkaat.”

    Voi her­ran jes­tas… Mihinkähän fiilis­te­lyyn tämäkin nyt taas perustuu?

  123. Sea, polkupyöriä varaste­taan paljon, mut­ta ne varaste­tut polkupyörät ovat läh­es poikkeuk­set­ta arvokkai­ta pyöriä, jot­ka myy­dään edelleen. Jonkun rähjäiseltä näyt­tävän van­han pyörän jälleen­myyn­tiar­vo on sen ver­ran huono, että niitä ei varaste­ta. Itse olen pitkään pitänyt parhaana pyörä­vaku­u­tuk­se­na sitä, että a) pyörä on suh­teel­lisen hal­pa ja b) näyt­tää huonokun­toiselta, vaik­ka olisikin ihan hyvässä ajokun­nos­sa. Tietenkin tuon päälle tarvi­taan jonkin­lainen lukko, jot­tei joku humalainen ota sitä mukaansa matkan­tekoa edistääkseen.

    En ymmärtänyt vaate­ju­tus­tasi mitään. Menevätkö mielestäsi siis miehet farkuis­sa häi­hin? Kai molem­mat sukupuo­let tarvit­se­vat jonkin­laiset siis­tit vaat­teet juh­lati­lanteisi­in yms. Et kuitenkaan selit­tänyt, mik­si naisil­la _pitäisi_ näitä olla enem­män. Toki monel­la naisel­la on (kun tup­paa­vat tykkäämään shop­pailus­ta), mut­ta tämä ei ole kyl­lä mikään syy tarpeelle.

    Se 9km suun­taansa ei nyt ole mikään eri­tyisen pitkä mat­ka polkupyöräl­lä. Itse käyn jatku­vasti töis­sä reilun 7km:n päässä kotoa. Talvel­la sit­ten bus­sil­la, vaik­ka ainakin viime vuosi­na etelän talvi on ollut keskimäärin niin lauha, että sil­loinkin voisi paljon pyöräl­lä liikkua. Sen ymmär­rän, että jos on sairas, niin pyöräi­ly ei tietenkään suju yhtään sen parem­min kuin se työn­tekokaan, minkä vuok­si oli alun­perin köy­hä. En kuitenkaan usko, että val­taosa perus­tur­van varas­sa elävistä olisi niin heikos­sa kun­nos­sa, että pyörän selkään nousem­i­nen olisi mahdotonta.

  124. Se halu­aako käyt­tää kestositeitä, kup­pia vai ker­takäyt­töä pitäisi olla jokaisen oma val­in­ta eikä köyhyyskysymys.

    Yhtä hyvin voisi sanoa: Se halu­aako käyt­tää mer­sua, ladaa, polkupyörää tai jalko­jaan pitäisi olla jokaisen oma val­in­ta eikä köy­hyyskysymys. Noin ekstrapoloiden siis.…

    Ei vain vähä­varaisel­la ole samo­ja valin­nan­mah­dol­lisuuk­sia kulu­tuk­sen suh­teen. Eli ota­pa nyt kup­pi kau­ni­iseen käteen, Sea!

    On myös jokin pesusieni­hom­meli, joka on var­masti vielä halvem­pi kuin tuo kup­pi. Ja Riit­ta jo suosit­te­likin kestositeitä. (En tiedä onko Osmo nyt kovin ilah­tunut blo­gin keskustelun siir­tymis­es­tä nais­ten intiimihygieniaan ;))

    En nyt pidä myös mekko­ja minään vält­tämät­tömyys­tuot­teina, vaik­ka kävisikin juh­lis­sa. En omista itse yhtä ain­ut­ta mekok­si luokiteltavaa vaatet­ta. Käyn silti juh­lis­sa häpeilemättä. 

    Osta Sea yhdet suo­rat mus­tat housut/hame ja vai­htele juh­li­in yläosaa. Kukaan ei huo­maa köy­hyyt­täsi. Lupaan!

  125. Samuli Saarel­ma: Miehille yleen­sä riit­tää se yksi puku joka toimii vuosia ja jota voi käyt­tää joka juh­lis­sa. Naise­na olisi hie­man noloa jos joka vuosi synttäri‑, valmistujais‑, hää- ja hau­ta­jaisjuh­las­sa olisi aina samas­sa mekos­sa. Ei sil­lä, mon­esti täl­läiset juh­lat jää väli­in kun ei ole vara ostaa lahjaa/matkustaa juhlapaikalle.

    Itseasi­as­sa tuos­sa pyöräju­tus­sa on sekin, etten koe tarvit­se­vani edes sel­l­aista. Kau­pat min­ul­ta löy­tyy käve­ly­matkan päästä ja keskus­taan (n. 10km) menen jo bus­sil­la. Ehkä 10km on jostakin ihmis­es­tä pieni mat­ka pyöräil­lä, mut­ta min­ulle se on jo liikaa.

    ***

    Mon­esti se köy­hyys on ihan ok jos tietää ettei se jatku pitkään esim. opiskel­lessa se vähän kun kuu­lui asi­aan. Mut­ta kun on tilanne jos­sa köy­hyyt­tä on takana 15 vuot­ta ja edessä her­ra tietää kuin­ka mon­ta vuot­ta tai peräti koko elämä, tilanne tun­tuu toiv­ot­toma­lle ja masen­taa entis­es­tään. Kieroa on vielä se miten ihmistä ran­gais­taa jos työt­tömyys jatkuu liian pitkään, huonoa tilan­net­ta pahen­netaan entisestään.

    Itse olen vah­vasti kansalais­palkan kan­nal­la, tosin sen pitäisi sit­ten olla sen ver­ran ettei ihmis­ten tarvitse paikkail­la sitä toimeen­tu­lotuel­la vaan sosi­aal­i­toimen väki voitaisi­in val­jas­taa oikeaan sosi­aal­i­työhön rahan jaon sijaan. Kos­ka pitkäaikaisköy­hien joukos­sa on paljon syr­jäy­tyneitä voitaisi­in osaa aut­taa siel­lä sosi­aal­i­toimes­sa, he voisi­vat vaik­ka kädestä pitäen näyt­tää miten siel­lä kau­pas­sa asioidaan ja mitä ruokaa kan­nat­taa tehdä. Mie­len­ter­vysongel­mat alka­vat olla kas­va­va kansan­tau­ti johon pitäisi oikeasti puut­tua. Suomes­sa on paljon masen­tunei­ta jot­ka voisi­vat tehdä osa-aikatöitä tai oikeal­la hoidol­la paran­tua jopa kokoaikaiseen työhön. Täl­lä het­kel­lä kuitenkin mielum­min tyrkätään resep­ti käteen ja lähetetään koti­in itsek­seen parane­maan. Hoitoa ei mon­esti saa ennen kun itse sitä osaa vaa­tia ja siihen monel­la ei voimia ole.

  126. On absur­dia olet­taa että perus­tu­lol­la ole­va ihmi­nen on keskimääräistä parem­pi hoita­maan raha-asioitaan ja ylipään­sä asioitaan. Eli siis niin kuin “syökää silakkaa” ‑koulukun­ta tekee.

    Täs­mälleen näin. Sel­ven­netään var­muu­den vuok­si, että krit­soin lähin­nä sitä, että usein annetaan ymmärtää, että köy­hyy­teen liit­tyvät ongel­mat (syr­jäy­tymi­nen päi­h­teet jne) saataisi­in pienen­emään nos­ta­mal­la perus­tur­vaa. Tuo on min­un mielestäni melko epäre­helli­nen argu­ment­ti. Sen sijaan on kyl­lä mui­ta hyviä syitä mik­si mielestäni perus­tur­van koro­tus­ta voidaan perustella.

  127. Kaiken kuvot­ta­van itsesäälin keskeltä poimin Seal­ta tämän

    Se lie­nee tul­lut selväk­si, että Eli­na kyke­nee koke­maan empa­ti­aa ain­oas­taan “hyviä” ihmisiä kohtaan. Luon­nol­lis­es­ti Eli­na pidät­tää oikeu­den itse määritel­lä kuka on “huono” ja kuka on “hyvä”. Tuo­ta voisi pitää kuvottavana.

    Joskus aiem­min olisin var­masti reagoin­ut sea:n kir­joituk­si­in kuten mon­et tääl­lä. Ker­tonut muu­ta­man kympin polkupyöristä ja tietokoneista ja lin­ux­eista, keksinyt niinkin omaperäisen ajatuk­sen kuin että nois­ta­han saa har­ras­tuk­si­akin, kun pyöräilee ja opet­telee rak­en­tele­maan tietokonei­ta van­hoista romuista. Lop­pu­un olisin ival­lis-leikil­lis­es­ti toden­nut, että min­ul­la on itseasi­as­sa mon­et sea:n mainit­se­mat asi­at vielä huonom­min, ja kun en koe itseäni köy­häk­si, niin sea:n köy­hyy­den tun­te­muk­set ovat perusteettomia.

    Ja olisin mis­san­nut pointin täydellisesti.

    Pyöräi­ly ja tietokonei­den rak­en­telu voi olla mon­elle har­ras­tus, mut­ta jos kokee, että noi­ta tekee olo­suhtei­den pakos­ta, niin saa olla melkoinen mes­tari­vale­hteli­ja itseään kohtaan, että onnis­tuu pitämään niitä samal­la hauskoina har­rasteina. Se mikä tekee köy­hyy­den (Suomes­sa) ikäväk­si ei ole puute rahas­ta tai perus­toimeen­tu­losta. Ikävää siinä on vai­h­toe­hdot­to­muu­den tunne. Se ei ole köy­hyyt­tä että min­ul­la ei ole tele­vi­sio­ta tai paria has­sua huonekalua enem­pää. Se on val­in­ta. Pelkkä tietoisu­us siitä, että voisin mikä tahansa päivä kävel­lä kaup­paan ja ostaa sen tele­vi­sion, pois­taa köy­hyy­den tun­teen. Opiske­li­jat elävät pienel­lä rahal­la, mut­ta eivät opiske­li­jat koe vai­h­toe­hdot­to­muut­ta. Jollei muu­ta, niin lopet­taa koulun kesken ja menee töi­hin, niin saa ostet­tua television. 

    Sosi­aal­i­tur­van pitäisi antaa vai­h­toe­hto­ja ja tar­jo­ta teitä vähem­män sosi­aal­i­tur­van suun­taan. Tässä suomen sosi­aal­i­tur­va on nähdäk­seni hyvin huono.

    Pitäisiköhän osa perutur­vas­ta antaa sat­un­naisi­na hie­man suuremp­ina sum­mi­na? Menot sopeu­tu­vat hel­posti tasaiseen korkeam­paankin tulovir­taan, mut­ta jos ker­ran pari vuodessa tulisi pyytämät­tä ja yllät­täen ylimääräi­nen muu­ta­ma sata­nen, siitä voisi olla enem­män iloa?

    Niin, ja työkyvyt­tömien perus­toimeen­tu­lo pitäisi tietysti olla suurem­pi kuin terveiden.

  128. Eli­na: Minus­ta kuukautis­suo­jat on paljon inti­im­impi asia kun auto, itseasi­as­sa en kek­si mitään inti­im­im­pää mihin edes ver­ra­ta. Oma­l­la kohdal­la kuukautis­suo­jan mukavu­us on hyvin merkit­tävä ja epä­muka­va kuukautisuo­ja voi pila­ta koko viikon.

    tcrown: Kiitos kun osa­sit pukea tun­teeni hyvin sanoik­si! Vai­h­toe­hdot­to­muus todel­lakin se se mikä tekee köy­hyy­destä niin kipeää. Ymmär­rän val­lan main­iosti ettei kaik­ki koe tarvet­ta koris­tel­la kotia tai ovat oikein tyy­tyväisiä pyöräi­lyyn, heil­lä on var­masti sem­moisia tapo­ja mitkä minus­ta ovat täysin turhia. 

    Uusim­man toimeen­tu­lo­tukipäätök­sen mukana tuli muuten tieto ettei 2010 jouluku­us­ta alka­en veron­palau­tuk­sista saa ns pitää enää osaa vaan koko sum­ma huomioidaan tästä lähin tuloina. Siinä meni se viimeinenkin ylimääräi­nen mitä köy­hänä sain.

  129. tcrown:
    “Se lie­nee tul­lut selväk­si, että Eli­na kyke­nee koke­maan empa­ti­aa ain­oas­taan “hyviä” ihmisiä kohtaan.”
    Aamen. Tun­nekylmyys on joskus itseänikin ihmetyttänyt. 

    Samuli Saarel­ma:
    “Tuo­mas, ovatko ton­nikalat purkissa todel­lakin niin kalli­ita, etteivät pär­jää sille Osmon lis­tan 11e/kg lohelle?”
    En tiedä mitä ton­nikala suomes­sa mak­saa nyt, mut­ta muistin mukaan noin 1,30€. Kun purkil­lises­sa ton­nikalaa on itse kalaa 140g (joskus ihan asi­ak­seni pun­nitsin), tulee purkki­ton­nikalalle hin­taa melkein kympin kilo. Purkite­tun ton­nikalamössön ja tuoreen kas­sikir­jolo­henkin välil­lä on sen ver­ran eroa, että kyl­lä taivun noil­la hin­noil­la siihen loheen. Per­imätiedon mukaan ton­nikala oli hal­paa, mut­ta tolku­ton liikakalas­tus on nos­tanut sen hin­taa nopeasti.

    “Kala­puikot ovat tosi­aan rav­in­toar­voltaan huonom­pia kuin pelkkä kala, mut­ta kai suh­teel­lisen edullisia siltikin, vaik­ka kat­sot­taisi­in hintaa/kalamassa”

    Kala­puikothan on ras­vas­sa paneroitua perku­u­jätet­tä, joten kala­mas­san hin­nan miet­timis­es­tä ei tule kuin paha mieli.

  130. “Pitäisiköhän osa perutur­vas­ta antaa sat­un­naisi­na hie­man suuremp­ina sum­mi­na? Menot sopeu­tu­vat hel­posti tasaiseen korkeam­paankin tulovir­taan, mut­ta jos ker­ran pari vuodessa tulisi pyytämät­tä ja yllät­täen ylimääräi­nen muu­ta­ma sata­nen, siitä voisi olla enem­män iloa?”

    Tästä tuli mieleen tari­na, jon­ka kuulin radion aamuhar­taudessa, aitoon aamuhar­taustyyli­in ker­rot­tuna. Ilmeis­es­ti diakonin ker­toma tari­na oli kuitenkin tosi.

    Toimeen­tu­lotuen varas­sa elävä yh oli saa­mas­sa veron­palau­tuk­sia ja oli­vat las­ten kanssa val­it­se­mas­sa lelukir­jas­ta joul­u­lahjo­ja. Ilo lop­pui ja lapset pet­tyivät, kun sit­ten selvisi, että veron­palau­tuk­set vähen­netään toimeen­tu­lotues­ta. Vuot­ta myöhem­min samalle äidille tuli lisävero­ja mak­set­tavak­si. Niitä ei sit­ten toimeen­tu­lotues­ta maksettukaan.

    Nämä veron­palau­tuk­set oli­si­vat kyl­lä juuri sel­l­aista pien­tä iloa, jot­ka perus­tur­van varas­sa elävälle soisin.

  131. “Minus­ta kuukautis­suo­jat on paljon inti­im­impi asia kun auto, itseasi­as­sa en kek­si mitään inti­im­im­pää mihin edes ver­ra­ta. Oma­l­la kohdal­la kuukautis­suo­jan mukavu­us on hyvin merkit­tävä ja epä­muka­va kuukautisuo­ja voi pila­ta koko viikon.”

    Ennakkolu­u­loista huoli­mat­ta kestosi­teet ovat paljon miel­lyt­tävämpiä kuin muo­viset ja hiosta­vat kert­sit. Niiden ain­oa huono puoli on se, että vau­van vaip­pa­pyykkiä voi nyt vielä pestä kylä­paikas­sakin, mut­ta omia siteitä har­va kehtaa 😉

  132. Evert the neveRest:“Pahaa pelkää, että mil­jar­di-tukia saa­van vil­jeli­jä ansait­se­ma osu­us ruokakassin hin­nas­ta on niin mitätön, että herää kysymys, voisiko mil­jardilu­okan maat­aloustuen käyt­tää johonkin muuhun.”

    Eikö Evert vieläkään tajua maat­alous­tukien kohden­tu­mista ? Hän luulee keskiver­toä­lykkö­jen tapaan , että mil­jar­di­en tuki menee maanvil­jeli­jälle. Seu­raavas­sa on hyvä esi­tys Suomen maid­on tuotan­nos­ta, joka on täl­lä het­kel­lä kan­nat­tavin tuotan­to­muo­to Suomessa.

    http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts126.pdf

    Seu­raavas­sa on MTT:n ana­lyysit tulevaisuudesta:

    http://www.mtt.fi/wwwdoc/mapten121109/MAPTENesitys_niemi_ym.pdf

    Lopus­sa olev­as­ta leipäku­vios­ta huo­maat, että maat­alouden tuot­teista saatu tulo on nyt 1,9 mrd. Vas­taavasti tämän tuot­tamisek­si on ollut kulu­ja 2,9 mrd. Käsität kai, että tuotan­non ylläpitämi­nen ei voi jatkua ellei kulut­ta­jan mak­samien hin­to­jen lisäk­si ole pakko ottaa käyt­töön tukia, jot­ka kom­pen­soi­vat tulovajauksen ?

    Keskiver­toä­lykön seu­raa­va aja­tus on, että ote­taan käyt­töön täy­del­lisen lib­er­aali, markki­nave­toinen tuotan­to. Sil­lä saadaan hin­nat alas ja hait­to­jen estämisek­si lisätääm lain­säädän­nön ohjaus­ta ja lakien toteu­tu­misen seu­ran­taa ja valvon­taa. Jokainen tajuaa oitis, että kus­tan­nuk­set eivät vähene vaan siir­tyvät toisaalle. Ja mitä kus­tan­nussäästöjä tulee, ne näkyvät lisään­tyv­inä haittoina,jollaisia on jo täl­läkin jär­jestelmäl­lä ilmennyt.

    Maat­alouden kus­tan­nuk­set on myös nähtävä yhtäältä menoina, mut­ta toisaal­ta myös mui­ta sek­tor­e­i­ta työl­listäv­inä panos­tuksi­na. Jos lopetamme maat­alouden Suomes­ta, niin toteu­tamme vapaae­htois­es­tia työ­paikko­jemme ulkois­tamisen kil­paile­vi­in mai­hin. Samal­la saamme koti­markki­noille lisää työt­tömiä, joiden elämisen kus­tan­ta­misek­si joudumme lisäämään tuot­tavu­ut­ta muil­la sek­tor­eil­la. Pelkään, että se ei onnis­tu suo­ma­laisel­la sis­ary­htiö­taloudel­la eikä palveluyhteiskuntamallilla.

    Eikä siinä vielä kaik­ki. Mak­samme edelleen EU:n nou­se­via jäsen­mak­su­ja, joista suurin osa käytetään maat­alouden tukemiseen koko EU:ssa. Uskokaa huviksenne, että tästä mak­sus­ta emme tule ikinä saa­maan helpo­tus­ta, päinvastoin.

  133. Ilpo
    “Eikä siinä vielä kaik­ki. Mak­samme edelleen EU:n nou­se­via jäsen­mak­su­ja, joista suurin osa käytetään maat­alouden tukemiseen koko EU:ssa. Uskokaa huviksenne, että tästä mak­sus­ta emme tule ikinä saa­maan helpo­tus­ta, päinvastoin.”

    Suomen maat­alous­tu­ista yli 2/3 tulee suo­raan suo­ma­laisen veron­mak­sa­jan pus­sista ollen kansal­lista tukea. EU-tukea on vain 600 miljoonaa.

  134. Nau­ret­ta­va vetää johtopäätök­siä kenenkään per­soon­al­lisu­ud­es­ta net­tikir­joit­telun perusteella. 

    Ihan oike­as­sa­han Eli­na tuos­sa on, että itsesäälil­lä ei pitkälle pötk­itä ja Sea voisi tark­istaa omia asenteitaan.Kuvottaako itsesääli ei liity mitenkään keitä pitää “hyv­inä” ja keitä “huonoina”. En minä mitään täl­laista löytänyt tekstistä.

  135. sea:

    Ja totu­us on, että polkupyöriä varaste­taan todel­la paljon. En minä halua investoi­da vähiä raho­jani tavaraan joka saat­taa hyvinkin pian olla jonkun toisen käsissä.

    Polkupyöriä jot­ka ovat halpo­ja ja lukit­tu kun­nol­la ei varaste­ta juuri lainkaan. (Kun­nol­la luk­it­sem­i­nen tarkoit­taa molem­pi­en pyörien ja run­gon luk­it­semista johonkin kiin­teään, kuten aitaan.)

    Se halu­aako käyt­tää kestositeitä, kup­pia vai ker­takäyt­töä pitäisi olla jokaisen oma val­in­ta eikä köyhyyskysymys.

    Mik­si?

    Tuo­mas S:

    Voi her­ran jes­tas… Mihinkähän fiilis­te­lyyn tämäkin nyt taas perustuu?

    Koke­muk­seen maail­man sivu. Ihmiset tup­paa­vat rikas­tu­maan mer­i­tokraat­tises­sa yhteiskun­nas­sa riip­pumat­ta taus­tas­taan. Tietysti taus­ta on jos­sakin määrin myös sig­naali meri­iteistä. Ehkä muo­toilin tuon vähän huonos­ti: jos voi olet­taa, että köy­hyys johtuu omi­naisuuk­sista mitkä periy­tyy aika voimakkaasti, niin sit­ten köy­hän taus­tan omaaval­la on huonom­mat mah­dol­lisu­udet pär­jätä mer­i­tokraat­tises­sa yhteiskun­nas­sa kuin rikkaan taus­tan omaavat.

    Tätä asi­aa ei voi paran­taa tuhoa­mat­ta hyvinvointia.

    sea:

    Mut­ta kun on tilanne jos­sa köy­hyyt­tä on takana 15 vuot­ta ja edessä her­ra tietää kuin­ka mon­ta vuot­ta tai peräti koko elämä, tilanne tun­tuu toiv­ot­toma­lle ja masen­taa entisestään.

    Minä komp­paan tätä ja olen samaa mieltä ratkaisue­hdo­tuk­ses­tasi: kansalais­palk­ka. Siitä olen kuitenkin eri mieltä, että ongel­maa voitaisi­in leivit­tää nos­ta­mal­la perus­tur­van tasoa. Ongel­ma on se, että köy­hyy­destä ei ole tietä ulos, ei se, että köy­hyy­den mate­ri­aa­li­nen taso on liian alhainen.

    tcrown:

    Pitäisiköhän osa perutur­vas­ta antaa sat­un­naisi­na hie­man suuremp­ina sum­mi­na? Menot sopeu­tu­vat hel­posti tasaiseen korkeam­paankin tulovir­taan, mut­ta jos ker­ran pari vuodessa tulisi pyytämät­tä ja yllät­täen ylimääräi­nen muu­ta­ma sata­nen, siitä voisi olla enem­män iloa?

    Minus­ta vapaae­htois­t­en tulon­si­ir­to­jen yksi suuri etu on juuri tässä. Ne eivät aiheuta läh­eskään yhtä paho­ja kan­nustin­loukko­ja kuin val­tion anta­mat harkin­nan­varaiset tulonsiirrot.

  136. Riit­ta: Asia todel­la menee näin. Veron­palau­tuk­sista on tähän men­nessä saanut pitää itsel­lään 50–100 euroa, riip­puen kun­nan omista sään­nöistä. Lop­ut on huomioitu tuloina. Mätkyjä ei huomioi­da mitenkään. (Eikä myöskään opin­to­lainan korko­ja.) Tänä vuon­na asia kuitenkin muut­tuu ainakin min­un kun­nas­sani, jouluku­us­ta alka­en koko veron­palau­tus huomioidaan tulona.

  137. Vak­i­tu­inen luk­i­ja: Jos sys­tee­mi potkii päähän jo ker­taalleen lyö­tyä kymme­nen vuot­ta, torp­paa joka mah­dol­lisu­u­den pyrkimyk­ses­tä parem­paan ja kieltäy­tyy hoita­mas­ta, niin kyl­lä siinä vähän asenne alkaa kär­siä. Samaan aikaan las­ke­taan paper­il­la miten elämän pitäisi olla kivaa ja rahat riit­tää vaik­ka mihin. Olen pahoil­lani jos olen hie­man negati­ivi­nen, mut­ta elämä ei aina ole kivaa eikä tässä maas­sa asi­at todel­lakaan pelaa niin hyvin kun annetaan olettaa.

  138. “Ilpo Per­naa kir­joit­ti 14.1.2010 kel­lo 9:09 Evert the neveRest:”Pahaa pelkää, että mil­jar­di-tukia saa­van vil­jeli­jä ansait­se­ma osu­us ruokakassin hin­nas­ta on niin mitätön, että herää kysymys, voisiko mil­jardilu­okan maat­aloustuen käyt­tää johonkin muuhun.”

    Eikö Evert vieläkään tajua maat­alous­tukien kohden­tu­mista ? Hän luulee keskiver­toä­lykkö­jen tapaan , että mil­jar­di­en tuki menee maanvil­jeli­jälle. Seu­raavas­sa on hyvä esi­tys Suomen maid­on tuotan­nos­ta, joka on täl­lä het­kel­lä kan­nat­tavin tuotan­to­muo­to Suomessa.”

    Taju­taani pitäisikö siis laa­jen­taa usko­maan, että esimerkiksi 

    a) asum­is­tu­ki, ei se vuokralaiselle mene. Se menee kaikille muille eli vuokran­ta­jalle, huoltoy­htiölle, sähköy­htiölle, raken­nus­fir­moille jne. 

    B) Koti­mainen asum­i­nen työl­listää asum­ishuoltoketjus­sa kym­meniä­tuhan­sia suo­ma­laisia asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta, huol­los­sa ja hoi­dos­sa aina purku­un asti.

    C) Asum­istuel­la tur­vataan edulli­nen asum­i­nen ja ilman asum­is­tukea vuokrat ja asumiskus­tan­nuk­set oli­si­vat paljon paljon nyky­istä korkeammat.

    (Kir­joitet­tu pilke silmäkulmassa)

  139. Riit­ta: Mitä kuukautis­suo­ji­in tulee, niin point­ti­ni oli lähin­nä, että jokaisen pitäisi pystyä itse val­it­se­maan miel­lyt­tävin. Ihan sama mikä sinus­ta tai minus­ta on paras.

  140. sea,

    En ymmär­rä nyt parhaal­la tah­dol­lanikaan jut­tu­jasi. Mut­ta ehkäpä se johtuu tun­nekylmyy­destäni? Minus­ta se kuitenkin johtuu kir­joi­tuste­si logi­ikan puutteesta. 

    Jos sin­ulle inti­imisuo­jat ovat tärkeitä, ehkä jopa tärkein osa mukavu­ut­tasi, niin eivät ne ole sitä muille. 

    Min­ulle esimerkik­si on aivan sama, mitä jalkovälis­sä kuukau­den eri vai­heis­sa on.. (joskin yhtä asi­aa prefer­oin, mut­ta jääköön se sanomat­ta perheblogilla 😉 )

    Pitäisikö min­ul­la siis olla yhtälainen oikeus vaa­tia itsel­leni aina mukavin vai­h­toe­hto min­ulle merkit­tävil­lä elämä­nalueil­la? Vai koskisiko tämä penäämäsi oikeus vain sin­ua ja kuukautissuojia. 

    Jos ideana on nos­taa inti­imi­aluei­den mukavu­us muun mukavu­u­den yläpuolelle, niin mitä ajat­telet seu­raavas­ta tilanteesta: 

    Pyöräl­läa­jo ikävästi hinkkaa strate­gisia kohtia kehostani ja pakaratkin kipey­tyvät. Siinä menee hyvinkin pilalle viikko jos toinenkin. Pitääkö min­ul­la olla oikeus tak­sikyytei­hin tai auton han­k­in­taan täysin riip­pumat­ta tulotasostani?

    Pitääkö vai ei?

  141. Sylt­ty kir­joit­ti 14.1.2010 kel­lo 10:15

    “Suomen maat­alous­tu­ista yli 2/3 tulee suo­raan suo­ma­laisen veron­mak­sa­jan pus­sista ollen kansal­lista tukea. EU-tukea on vain 600 miljoonaa.”

    Eikä tässä vielä kaik­ki? Kansalli­nen tuk­i­han mak­se­taan val­tion bud­jetista jos­sa se muiden bud­jet­tiko­h­tien joukos­sa kil­pailee määrära­hoista mm koulu­ruokailun ja van­hus­ten­huol­lon kanssa. Hauskin­ta on että se on nimeno­maan tämä kansalli­nen tuki joka siirtää maat­alout­ta maan sisäl­lä epäedullisim­mille alueille korkeampi­en kus­tan­nusten alueille ja pitem­pi­en rah­ti­matko­jen päähän etelän kulutuskeskuksista.

    http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/

  142. Toisenkin ker­ran olen samaa mieltä nim­imerkin kanssa, nimit­täin tässä: “asum­is­tu­ki, ei se vuokralaiselle mene. Se menee kaikille muille eli vuokran­ta­jalle, huoltoy­htiölle, sähköy­htiölle, raken­nus­fir­moille jne.”

    Näin­hän se menee. Muis­taak­seni tois­sa vuon­na nos­tet­ti­in opiske­li­joiden opin­tora­haa. Täysin samanaikaises­ti nousi­vat opiske­li­ja-asun­to­jen vuokrat, ja opin­tora­han koro­tuk­sen vaiku­tus nollaantui.

    Myös B- ja C‑kohdissa olen samaa mieltä.

    Mut­ta, jos ulkois­taisimme koti­maisen asumisen tuen, niin raha menisi ulko­maille. Niin olisi tilanne jos tuk­isimme maat­alout­ta muis­sa mais­sa ja vielä ostaisimme sieltä ruuan.

  143. Eli­na: Itse­hän niihin kuukautis­suo­ji­in tak­er­ruit. Se, että sin­un on help­po elää kuukautis­ten kanssa ei tarkoi­ta, että muiden on. Itse en itseasi­as­sa edes har­ras­ta koko kuukautisia (juuri niiden epä­mukavu­u­den takia). Minus­ta kuitenkin kokon­ainen viikko per kuukausi on pitkä aika tun­tea olon­sa epä­mukavak­si ja pahim­mil­laan vai maa­ta sängyssä kun mihinkään ei pysty. Mik­si niin mon­elle tar­jo­taan e‑pillereitä kuukautis­ten helpot­tamisek­si jos ne eivät ker­ta kellekkään ole ongelma?

    Minus­ta koko keskustelu sinän­sä on kum­malli­nen. Kos­ka Suomes­sa ei nälkään kuol­la on köy­hyys peri­aat­teessa ihan vain tun­nekysymys. Kuka tahansa voi tun­tea olon­sa köy­häk­si eikä se ole oikein tai väärin. Vaik­ka kuin­ka yrit­täisitte paper­il­la laskea ettei perus­tu­lol­la toimeen­tule­va ole köy­hä niin ei se muu­ta sitä köy­hyy­den tun­net­ta mihinkään.

    Ihan kun ei saisi valit­taa ole­vansa nälkäi­nen, kos­ka Afrikas­sa lapset kuol­e­vat nälkään. Olette tekin yksiä Hitlereitä.

  144. Sea, olen Eli­nan ja Art­turin kanssa samal­la tun­nekylmäl­lä kan­nal­la, että nais­ten siteisi­in kyl­lä pätee ihan sama kuin kaik­keen muuhunkin kulu­tuk­seen, eli kyl­lä hin­nankin pitää jotain merk­itä siihen, mitä kukin itselleen valitsee. 

    Samoin sen kyl­lä pitäisi merk­itä myös sel­l­aisen paljon suurem­man asiankin kuin asun­non kohdal­la, mut­ta nykysys­tee­mi tun­tuu kan­nus­ta­van tukien varas­sa asu­via ole­maan vai­h­ta­mat­ta halvem­paan asum­is­muo­toon, kos­ka he eivät siinä itse säästä mitään (vaan ennem­minkin häviävät, kun esim. itse mak­set­ta­va liikku­mi­nen tulee kalli­im­mak­si kauem­mas keskus­tas­ta muutet­taes­sa). Seu­rauk­se­na on vuokrien nousu. Toimeen­tu­lotuen varas­sa asu­va ei-alko­holisti on var­maan vuokranan­ta­jalle paras mah­dolli­nen asi­akas, kun vuokra tulee taku­u­var­masti kunnalta.

  145. Art­turi, mihin vapaae­htoisi­in tulon­si­ir­toi­hin nyt oikein viit­taat? Johonkin hyväntekeväisyyteenkö? 

    Mik­sei niis­sä olisi saman­laisia kan­nusti­non­gelmia? Kyl­lähän niitäkin jael­laan samal­la tavoin joidenkin kri­tee­rien mukaan, eikä mitenkään sinne tänne sat­un­nais­es­ti. Nämä kri­teer­it kan­nus­ta­vat tietenkin niiden kri­tee­rien täyt­tämiseen ihan samal­la tavoin kuin toimeen­tu­lo­tukikin sen kri­tee­rien. Ei ole mitenkään san­ot­tua, että ne hyvän­tekeväisyy­dessä käytet­tävät kri­teer­it oli­si­vat yhtään sen kan­nus­tavampia esim. siihen, että köy­hä vetäisi itsen­sä pois köy­hyy­destä kuin val­tion käyttämätkään.

  146. Samuli Saarel­ma:

    Ei ole mitenkään san­ot­tua, että ne hyvän­tekeväisyy­dessä käytet­tävät kri­teer­it oli­si­vat yhtään sen kan­nus­tavampia esim. siihen, että köy­hä vetäisi itsen­sä pois köy­hyy­destä kuin val­tion käyttämätkään.

    Yksi­tyiseen hyvän­tekeväisyy­teen ei voi luot­taa samal­la taval­la kuin julkiseen, kos­ka se on riipu­vainen vapaae­htoi­sista lahjoituk­sista ei väki­val­lan uhal­la ote­tu­ista rahoista, jot­ka kyl­lä saadaan aina sil­lä väki­val­lal­la otet­tua. Sik­si vapaae­htoi­sis­sä avus­tu­sor­gan­isaa­tiois­sa on ihan eri kan­nus­timet tehdä muu­tos avun­saa­jien elämässä kuin julk­i­sis­sa avustusorganisaatioissa.

    Voi kyl­lä olla, että oon tässä väärässä ja että vapaae­htois­t­en avus­tusjär­jestö­jen rahan­hank­in­ta on niin vakaa­ta ja tulok­sista riip­puma­ton­ta, että niiden toim­intaa ei voi erot­taa toi­sis­taan. Pitäs tutkia vähän enemmän…

    Minus­ta kuitenkin vaikut­taa, että vapaae­htoi­sis­sa avus­tuk­sis­sa aika usein ei ole kri­teere­itä. Leipäjonoon voi men­nä kuka tahansa, ei siel­lä mitään tiliot­tei­ta syynätä. Samoin johonkin pelas­tusarmei­jan asun­to­laankin ehkä? Tämä on tietysti mah­dol­lista, kos­ka vapaae­htoiset avus­tusjär­jestöt anta­vat apua, jol­la ei ole mitään arvoa ihmiselle joka ei oikeasti ole syr­jäy­tynyt, joten hei­dän ei tarvitse yrit­tää kar­sia asiakkaitaan.

  147. Samuli Saarel­ma: Itseasi­as­sa vuokra ei ole var­ma, sil­lä mon­es­sa tapauk­ses­sa asum­is­tu­ki menee kyl­lä vuokranan­ta­jalle, mut­ta lop­ut mak­saa asukas itse (toimeen­tu­lotuel­la tai muual­la tuel­la). Sos­su har­voin mak­saa vuokran osu­ut­ta suo­raa vuokranantajalle.

    Köy­hä ei voi asua liian isos­sa asun­nos­sa, kun­nal­la on selvät sään­nöt minkä hin­taises­sa kodis­sa toimeen­tu­lo­tuki­asikas voi asua. En juuri muista sum­mia ja ne toki vai­htel­e­vat hie­man kun­nit­tain, kovin korkei­ta ne eivät silti ole. Me juuri muu­timme siskoni kanssa pienem­pään, kos­ka vuokramme oli liian suuri sos­sulle (ex vuokra 670e, nyk. 560e).

  148. Syltty:“Suomen maat­alous­tu­ista yli 2/3 tulee suo­raan suo­ma­laisen veron­mak­sa­jan pus­sista ollen kansal­lista tukea. EU-tukea on vain 600 miljoonaa.”

    Väärin, väärin, väärin. Me mak­samme kaiken maat­aloustuen omas­ta pussista:

    “Suo­mi on union­in bud­jetis­sa net­tomak­sa­ja eli val­tion talousarvios­ta mak­se­taan union­in kas­saan enem­män kuin sieltä saadaan. Vuon­na 2008 Suo­mi mak­soi EU:n bud­jet­ti­in 318,5 miljoon­aa euroa eli noin 60 euroa kansalaista kohden. Sum­ma oli 0,17 pros­ent­tia maamme bruttokansantulosta.

    Suo­mi on EU:n net­tomak­sajien joukos­sa keskitasoa.”

    Jos lopetamme maat­alouden ja ostamme ruuan ulko­mail­ta, emme saa jäsen­mak­sus­tamme mitään takaisin. Lisäk­si ulkois­tamme maat­alouteen liit­tyvät työ­paikat ja saamme tilalle työt­tömät kotimaahan.

  149. Vuokrien nousu­un nyt ei var­maankaan vaiku­ta niinkään asun­non koko, vaan se, että vuokran­mak­sun ylipäätään tur­vaa joku taho. Eli vuokraa voidaan pyytää mitä sum­mia tahansa, sen mak­saa kuitenkin joku.

    Noin muuten on mie­lenki­in­toista tode­ta, että Soi­ni kek­si tehdä ihan täl­läisen ver­tailun aiem­pi­en kom­men­tien innostamana.

    Kumpaa tämä edus­taa: Sitä, että perus­tur­val­la tulee ylipäätään “toimeen” vai sitä, että Soinia alkoi poskia puner­ta­maan ja se koet­taa pönkit­tää omaa ole­mas­saoloaan sil­lä, että kyl­lä sil­lä perus­tur­val­la tulee “toimeen”?

    Min­un mielipi­de nyt ei pahem­min muut­tunut. Edelleenkin arvioin­ti on liiak­si “korkeatem­poista” ja lop­putule­maa ei huomioi­da. Leipäjonot kas­vaa ja ihmiset eivät tule toimeen. Min­ulle on sikäli yhden­tekevää lähteä kin­u­umaan perustelu­ja sille mik­sei tul­la toimeen. Ei vain tul­la toimeen PISTE.

    Yhtään asi­aa ei nos­ta­ta se, että hyvin toimeen tule­va ihmi­nen, joka on ollut päät­tämässä ihmis­ten sosi­aali­avuista tekee ylipäätään täm­möisen laskel­man tyylil­lä “pelkkä ruokalasku ker­too kaiken”, sekä tun­nus­taa arvioivan ihmisiä kaupassa.

    Sit­ten kom­men­toin­ti täyt­tyy väit­telystä, jot­ka liit­tyy ter­veyssiteisi­in. Hei haloo?!

  150. Keskusteluketjun avauk­se­na ole­va ruokako­ri­laskel­ma on erit­täin perustel­tu ja hyvä. Sil­lähän ei pyritä ollenkaan osoit­ta­maan sitä, että perus­tur­val­la tulee hienos­ti toimeen.
    Samoil­la sapuskoil­la pär­jäisi sitä pait­si kuka tahansa eli laskel­maa voisi käyt­tää vaikka­pa palkanko­ro­tus­vaa­timusten vas­tus­tamiseen tai hyvä­tu­lois­t­en vero­tuk­sen kiristämisen ajamiseen.
    Sen sijaan hakoteille men­nään mielestäni tässä elämän­hallintakyvyn puut­teen kauhis­telus­sa kaikkine kuukautisuojaosioineen.
    Yksinker­taista olisi erot­taa pien­i­t­u­loisu­us, työt­tömyys ja perus­tur­van varas­sa elämi­nen alko­holis­mista tai mielenterveysongelmista.
    Elämän­hallintaon­gelmia on koke­muk­seni mukaan kaikissa sosi­aaliryh­mis­sä. Tarkkailka­a­pa vaik­ka sitä kuin­ka kohtu­ullis­es­ti alko­ho­lia käyt­tävät ja psyykkises­ti ter­veet keskilu­okkaiset ihmiset haaskaa­vat tuo­ta edullista ruokaa han­kki­mal­la sitä tarpeeseen näh­den aivan liikaa koti­talouk­sien­sa säilytystiloihin.
    Olen van­noutunut hol­housy­hteiskun­nan kan­nat­ta­ja, mut­ta jos kaikkein köy­him­miltä ryhdytään vaa­ti­maan joitain elämän­hallinnan opin­to­ja niin kohtu­u­den nimis­sä samaan koulu­tuk­seen pitäisi pan­na koko kansa.
    Ruo­ka-asioi­ta ajatellen se tarkoit­taisi kai perus­lasku­toim­i­tusten kertaamista.
    Lause “kir­jas­toista voi laina­ta luet­tavaa ilmaisek­si” voi olla pelkkä tosi­asi­aa koske­va totea­mus, mut­ta tässä yhtey­dessä joku voi lausua sen neu­vona perus­tur­van varas­sa elävälle. Halu­aisin ehdot­tomasti tava­ta sen kir­jo­ja luke­van niukkat­u­loisen, joka ostaa kir­jat uutu­ushin­noil­la kirjakaupoista.
    Kivitet­täköön hänen sit­ten varoit­ta­vana esimerkkinä elämän­hal­li­nan menet­tämisen seurauksista.

  151. Lopus­sa olev­as­ta leipäku­vios­ta huo­maat, että maat­alouden tuot­teista saatu tulo on nyt 1,9 mrd. Vas­taavasti tämän tuot­tamisek­si on ollut kulu­ja 2,9 mrd. Käsität kai, että tuotan­non ylläpitämi­nen ei voi jatkua ellei kulut­ta­jan mak­samien hin­to­jen lisäk­si ole pakko ottaa käyt­töön tukia, jot­ka kom­pen­soi­vat tulovajauksen?

    Keskiver­toä­lykön seu­raa­va aja­tus on, että ote­taan käyt­töön täy­del­lisen lib­er­aali, markki­nave­toinen tuotan­to … Jokainen tajuaa oitis, että kus­tan­nuk­set eivät vähene vaan siir­tyvät toisaalle.

    Tuo­ta, minä ainakaan en tajua.

    Eihän tuotan­toku­lu ole mikään ylhäältä annet­tu vakio. Jos annetaan tukea, samal­la annetaan siu­naus toimia tehot­tomasti. Siis lib­er­al­is­tis­es­ta näkökul­mas­ta katsoen.

    Markki­na­t­aloudessa val­lit­see kysyn­nän ja tar­jon­nan sään­nön mukainen tas­apain­oti­lanne. Maat­alous­tu­ki vääristää tas­apain­oa lisäämäl­lä keinotekois­es­ti kysyn­tää, jol­loin k.o. sään­nön mukaan myös tar­jon­ta kas­vaa. Seu­rauk­se­na on voivuoret.

  152. T. Sip­ilä, mitä ihmettä palkanko­ro­tus­vaa­timuk­sil­la on sen kanssa, miten paljon ruo­ka mak­saa? Eihän palkanko­ro­tuk­sia vaa­di­ta (tai san­o­taan niin, ettei vaa­timuk­sil­la ole mah­dol­lisuuk­sia men­nä läpi) sik­si, että joku mak­saa paljon, vaan sik­si, että oma työ arvioidaan arvokkaam­mak­si työ­nan­ta­jalle niin, että häneltä voidaan siitä pyytää korkeam­paa hin­taa. Jos työn arvo ei ole nous­sut lainkaan, ei vaa­timuk­sil­la ole mitään mah­dol­lisuuk­sia men­nä läpi, oli ruuan hin­nalle tapah­tunut sit­ten mitä tahansa. 

    Ero sosi­aal­i­tur­van ja palkan välil­lä on siinä, ettei palkkaa mak­se­ta sik­si, että työ­nan­ta­ja hyvää hyvyyt­tään halu­aa antaa raho­jaan työn­tek­i­jöille, vaan sik­si, että saadak­seen työn­tek­i­jöi­den työ­panok­sen omaan käyt­töön­sä, hänen on olta­va valmis mak­samaan työn­tek­i­jöille tarpeek­si, tai he lähtevät jon­nekin muualle tai menevät lakkoon. Sosi­aal­i­tur­vaa taas mak­se­taan puh­taasti sik­si, että sil­lä halu­taan paran­taa niiden elin­ta­soa, jot­ka eivät saa myy­tyä työ­panos­taan sel­l­aiseen hin­taan, että sil­lä tulisi toimeen. Tämän vuok­si toisin kuin palk­ka sosi­aal­i­tur­va on kiin­teästi sidot­tu tuo­hon “tul­la toimeen” ja sik­si esim. nämä ruokalaskel­mat sen osalta ovat mielekkäitä, vaik­ka niil­lä ei ole mitään tekoa palkanko­ro­tusten kohdalla. 

    Hyvä­tu­lois­t­en vero­tuk­seen tämä liit­tyy vielä vähem­män. Ei vero­ja kerätä sik­si, että ran­gais­taisi­in ihmisiä, vaan niitä kerätään mah­dol­lisim­man vähän, jot­ta saadaan tietyt yhteiskun­nan tehtävät hoidettua. 

    Mitä elämän­hallintaan tulee, niin siitä, että palka­nsaa­jat has­saa­vat ruokaa, ei ole muille veron­mak­sajille mitään hait­taa. Sen kun tekevät. Jotkut has­saa­vat sit­ten johonkin muuhun. Itse he siinä vain kär­sivät. Sosi­aal­i­tukien varas­sa elävien kohdal­la tilanne on eri. Jos perus­tur­van tason koro­tus­ta (joka tarkoit­taa lisää rahan lyp­sämistä veron­mak­sajil­ta) perustel­laan sil­lä, että rahat eivät riitä “toimeen tulemiseen” ja syynä raho­jen riit­tämät­tömyy­teen ei olekaan se rahan vähyys vaan se, että se has­sa­taan sel­l­aiseen, jota ei tarvi­ta toimeen tulemiseen, niin perustelu ei toimi.

  153. Kalevi:“Eihän tuotan­toku­lu ole mikään ylhäältä annet­tu vakio. Jos annetaan tukea, samal­la annetaan siu­naus toimia tehot­tomasti. Siis lib­er­al­is­tis­es­ta näkökul­mas­ta katsoen.

    Markki­na­t­aloudessa val­lit­see kysyn­nän ja tar­jon­nan sään­nön mukainen tas­apain­oti­lanne. Maat­alous­tu­ki vääristää tas­apain­oa lisäämäl­lä keinotekois­es­ti kysyn­tää, jol­loin k.o. sään­nön mukaan myös tar­jon­ta kas­vaa. Seu­rauk­se­na on voivuoret.”

    Ensin­näkin voivuo­ria ei ole, ruuas­ta on pulaa. Olet kuitenkin siinä mielessä oike­as­sa, että maat­alous­tu­ki lisää tehot­to­muut­ta. Tehot­to­muus on siinä, että kun tuet pitävät tuot­ta­jan juuri ja juuri hengis­sä, niin tuotan­non kulut kas­va­vat tukien avulla. 

    Välikädet vievät tuot­ta­jan kat­teen. Tuot­ta­jalle olisi parem­pi malli saa­da palkkansa markki­noil­ta ilman tukea. Ruuan hin­ta olisi kyl­lä sit­ten aivan toisel­la tasol­la, mut­ta se vas­taisi vil­je­lyn todel­lisia kuluja.

  154. T.Sipilä:

    Olen van­noutunut hol­housy­hteiskun­nan kan­nat­ta­ja, mut­ta jos kaikkein köy­him­miltä ryhdytään vaa­ti­maan joitain elämän­hallinnan opin­to­ja niin kohtu­u­den nimis­sä samaan koulu­tuk­seen pitäisi pan­na koko kansa.

    Min­un mielestäni vaa­timi­nen on teho­ton tapa aut­taa ihmisiä, mut­ta kan­natan lämpimästi nyky­is­ten työkkärin kurssien kor­vaamista elämän­hallintakurs­seil­la (kan­natan siis lisäk­si perus­tu­loa, mikä merk­it­sisi ettei ihmisiä enää pakotet­taisi millekään kursseille).

    Jos kurssit oli­si­vat sekä vapaae­htoisia että ilmaisia ja lisäk­si hyödyl­lisiä, voi olla että niille tunki­si­vat muutkin kuin työt­tömät. Itseänikin kiin­nos­taisi oppia kaiken­laisia elämän perus­taito­ja nyky­istä parem­min, vaik­ka en mikään tumpe­lo monis­sa asiois­sa olekaan. Ehkä työssäkäyville tämän koulu­tuk­sen täy­ty­isi siis olla mak­sullista. Tai sit­ten kurs­seille pää­sisi vain työt­tömänä, mikä ken­ties vielä lisäisi työt­tömien osal­lis­tu­misak­ti­ivi­su­ut­ta, kun tietää että mah­dol­lisu­us umpeu­tuu työ­paikan löytyessä.

    Minä en usko, että suurin osa työt­tömistä olisi niin monion­gel­maisia, etteivät he oikein mielel­läänkin ottaisi vas­taan ohjaus­ta, jon­ka avul­la hei­dän elämän­laatun­sa paran­tuu ja käteen jäävän rahan määrä lisään­tyy. Edel­lyt­täen siis, että kurssit oli­si­vat ihan oikeasti ped­a­gogis­es­ti hyviä ja asi­a­sisäl­löltään sekä ajanko­htaisia että tärkeitä, eivätkä turhaa ja nau­ret­tavaa humpuukia.

    Jos perus­tu­lo­jär­jestelmään siir­ryt­täisi­in, virkail­i­joi­ta ja lau­takun­tien jäseniä jäisi työt­tömik­si. Entä jos sama määrä ihmisiä (ei tosin vält­tämät­tä samat ihmiset) palkat­taisi­in suun­nit­tele­maan ja vetämään täl­laisia kursse­ja? Kus­tan­nuk­set pysy­i­sivät samana, hyv­in­voin­ti lisääntyisi.

  155. “Tarkkailka­a­pa vaik­ka sitä kuin­ka kohtu­ullis­es­ti alko­ho­lia käyt­tävät ja psyykkises­ti ter­veet keskilu­okkaiset ihmiset haaskaa­vat tuo­ta edullista ruokaa han­kki­mal­la sitä tarpeeseen näh­den aivan liikaa koti­talouk­sien­sa säilytystiloihin.”

    Tuli elävästi mieleen, mitä kaikkea löysin, kun äitiys­lo­man alus­sa oli ker­rankin aikaa ja intoa siiv­ota keit­tiön kaapit kunnolla. 😉

  156. Riit­ta, kaapeis­sa nimeno­maan kan­nat­taa olla kaiken­laista, kun­han on kalor­e­i­ta. Voi sat­tua joku pan­demia tai muu kri­isi ja poruk­ka ei mene töi­hin. Mites sit­ten suu pan­naan? Tai tarkem­min: mitäs sit­ten suuhun pan­naan? Meikäläisel­lä on kaap­pi puo­lil­laan pan­demi­aruokaa. Vesi­as­tioi­ta taitaa olla liian vähän. Ruuas­ta ei ole paljon iloa, jos kuolee janoon tai myrkyl­lisen veteen

  157. Yrit­täjänä tiedän itsekin, mitä on tiukoil­la elämi­nen. Kaik­ki raha­pu­las­sa elävät eivät ole elämän hallinta ongel­maisia. Vähä tuloisia on niin mon­es­ta syys­tä että ei kan­na­ta yleistää. 

    Osmo on ihan oike­as­sa siinä, että jos on halu­aa, niin kyl­lä sitä vähäl­lä rahal­la selviää. 

    Omat koke­muk­set on 30vuotta avi­o­li­it­toa ja kuusi las­ta. Joskus oltu tosi tiukoil­la ja toisi­naan ei. Ennen “punaiselta toril­ta” sai ‑50% alen, nyt se on vai­h­tunut “keltaisek­si torik­si” ja ale on pudon­nut ‑20,-30% muta kyl­lä sekin vieläkin hyödynnetään.
    Ennen Eu,ta kau­pan­palkio oli noin 20%-25% nyt se on 30–35%. Tämä on nos­tanut elin­tarvikkei­den hin­to­ja 10%. Lidlis­sä on nykyään hyvät valikoimat koti­maisia tuot­tei­ta, maitaokin taitaa olla vielä Vali­o­laista? pitänee tark­istaa. Ainakin Suo­ma­lais­ten mei­je­rien kood­it purkeissa.

  158. Mei­dän kah­den hen­gen taloudessa, johon kuu­luu minä ja avo­vai­moni, on kir­jat­tu pitem­pään kaik­ki ruokaku­lut ja muut perus­tarvikkei­den hin­nat ylös. 

    Keskimäärin kuukausit­tain kuluu ruokaan ja mui­hin tarvikkeisi­in kuten hygien­iatuot­teisi­in, siivous­tarvikkeisi­in ja paperei­hin yhteen­sä noin 150e. Tässä luvus­sa ei ole mukana alko­ho­lia ja koirien ruokia.

    Kat­somme aika tarkkaan mitä ostamme ja mihin hin­taan. Käytämme hyvin allenuk­set hyväk­si ja ostamme paljon laputet­tu­ja tuot­tei­ta, jot­ka mon­esti pakas­tamme. Syömme silti mielestäni todel­la hyvin ja monipuolisesti.

    Kar­si­mal­la ruuan laadus­ta luvus­ta saisi vielä use­am­man kympin pois.

  159. Osmo­han voisi vaik­ka itse joskus kokeil­la miltä tun­tuu kuukausi vetää tuom­moista kitusi­in­sa. Se on niin saatanan help­po tehdä noi­ta laskelmia tuol­la lik­sal­la. Mene vit­tu itteesi välillä.

  160. Minus­ta tuo ei ole vähän. En minä pysty lait­ta­maan ruokaan kuus­sa kah­tasa­taa euroa ja elän min­imil­lä. Sos­sus­ta en saa mitään yli­jäämän vuok­si (se menee lääkkeisi­in, sähköön ja vuokranko­ro­tuk­seen, aina ei riitä eli mak­san peru­sosas­ta sit­ten). Köy­hä oikeasti tarvit­see muu­takin kuin sen ruuan! Sam­poot, ter­veyssi­teet, bus­siko­r­tit, netin, puhe­li­men.… Ja köy­häkö ei saisi har­ras­taa yhtään mitään? Min­ul­la riit­tää 24e kuus­sa har­ras­tuk­seeni, onko se liikaa? Aina ei riitä sekään, joten käyn siis har­ras­ta­mas­sa vain ker­ran kuus­sa. En pol­ta enkä juo, joten siihenkään ei rahaa kulu. Olen myös raskaana, joten tarvit­sen lisävi­ta­mi­init ja rautaa ym., joten ei ole help­poa eikä halpaa.

    Voitaisi­in ehkä ottaa huomioon ihmis­ten eri­laiset tilanteet eikä tehdä sum­mit­taista laskel­maa yhden tyypin mukaan, joka vielä per­in­teis­es­ti vetää viinaa?! (Ja se soi­jarouhe ei edes sovi kaikkien vatsalle. =)

  161. Hei!

    Vaik­ka ylläol­e­van postauk­sen julkaisemis­es­ta onkin jo kulunut aikaa, päädyin lop­ul­ta tekemään hyvin kär­jis­te­tyn, mut­ta suun­taa-anta­van “laskel­man” toimeen­tu­lotuen peru­sos­al­la katet­tavista kuluista ja siitä, paljonko niiden jäl­keen jäisi käyt­tö­varaa ruokaan, ei-niin pakol­liseen hygien­i­aan (tosin mm. nais­ten kuukausi­hy­gien­i­aku­lut jätin pois laskuista) jne. 

    Laskel­ma oheis­tek­stei­neen ja etenkin luk­i­jakom­ment­tei­neen löy­tyy linkin takaa. En näe Oden tek­stis­sä juurikaan otet­ta reali­teet­tei­hin, suosit­te­len luke­maan linkin takaa kommentteja…

    Ode: Seu­raan blo­giasi epäsään­nöl­lisen sään­nöl­lis­es­ti, mut­ta en vieläkään tiedä mitä ajatel­la tek­stien todel­lisu­us­ta­jus­ta. Kiin­nos­tavia kir­joituk­sia joka tapauk­ses­sa, jatkan mie­lenki­in­nol­la lukemista.

  162. Hyvin pär­jää var­maan 410 eurol­la kuukaudessa. Mukavaa niin kauan kun sen vielä saa. Syksyl­lä asi­at ovat toisin. Tarve­hark­in­ta sanoo että miehen pitää min­ut elät­tää, sent­tiäkään ei tipu jolle tipu töitä. Jos mies ostaa lenkki­makkaraa, punaista maitoa ja voita niin minä pidän tur­pani kiin­ni vaik­ka kuin­ka sylet­täisi syödä.

    Kuka­han tek­isi jotain tälle iki-ihanalle tarve­harkin­nalle? Siitä kun lip­sah­taa hel­posti sel­l­ainen val­lankäytön väline. Niin no. Aina­han voi ero­ta. Asua vaik­ka iglus­sa sitten.

  163. Ette­hän tosis­sanne ole ver­taa­mas­sa inti­im­i­hy­gien­i­aa kulku­vä­lineisi­in! Ei ole todel­lakaan niin, että kuukautis­suo­javalin­nas­ta voidaan muo­dostaa analo­gia siihen, onko kun­non köy­hä, joka ajaa polkupyöräl­lä, eikä suinkaan suhaut­tele humalas­sa taksilla! 

    En myöskään halua ajatel­la tilan­net­ta, jos­sa jokin ylem­pi taho määräisi minkälainen kuukautis­suo­ja on köy­hälle käypä. 

    Inho­tus­ta herät­tää myös se, että joku tääl­lä kom­menteis­sa kom­men­toi “hyväksyvän­sä” nais­ten hygieniamenot.

    Itse käytän pääasi­as­sa tam­pone­ja ja toisi­naan öisin yösiteitä. Siteitä tai liian imute­hoisia tam­pone­ja käyt­täessä pimp­pani alkaa kutista ja toisi­naan tulee hiivat­ule­hdus. Mielu­um­min kuin pidän imute­holtaan eri­laisia tam­poni­pakkauk­sia kaapis­sa, ja joi­ta vai­hte­len kuukautis­ten eri aikoina estääk­seni limakalvo­jen kuiv­u­misen ja ärtymisen, käytän minite­hoisia tam­pone­ja. Kovimp­ina vuo­topäiv­inä niitä joutuu sit­ten vai­h­ta­maan use­am­min, mut­ta otan sen mielu­um­min kuin kuti­se­vat limakalvot. 

    Toisi­naan tam­ponienkin lait­ta­mi­nen tun­tuu epämiel­lyt­tävältä, jos limakalvot ovat päässeet kuiv­u­maan liiak­si. Kuitenkin kohotan ne käyt­tö­mukavu­udessaan sitei­den ohi, jois­sa tulee nopeasti limainen olo.

    Kuukup­pi olisi taloudelli­nen vai­h­toe­hto, mut­ta yli 30 euron ker­taos­tos jostain, jota ei oikein voi palaut­taa kokeil­tuaan, ei houku­ta. Olin töis­sä kau­pas­sa, jois­sa ne oli­vat suosit­tu myyn­tiar­tikke­li, joten mitään pelkoa itse tuotet­ta kohtaan ei ole. Epä­var­muus sopimis­es­ta itselle noin HENKILÖKOHTAISESSA asi­as­sa saa hel­posti kään­tymään siihen, mitä aina käyttää.

    Joku puhui tääl­lä “pesusien­estä”, joka on kuulem­ma vielä halvem­pi vai­h­toe­hto. Älkää hyvät ihmiset menkö leikkelemään saunasien­estänne palo­ja ja lait­tako niitä kalleim­paanne! Siihen myy­dään omia sieniän­sä, joil­la niil­läkin tosin on korkeahko ris­ki tok­siseen sokkioirey­htymään. Sen tun­nistaa kuumeesta ja kramp­pailus­ta. Tämän, kehnon pitokyvyn ja olemat­toman käyt­tö­mukavuuten­sa vuok­si tämä alka­akin olla jo aika uno­hdet­tu konsti.

    Meno­erä, johon liit­tyy gen­i­taalit, limakalvot, hiivat­ule­hduk­set, veren­vuo­to ja mui­ta ällöt­tävän henkilöko­htaisia asioi­ta ei ole sel­l­ainen, jos­ta sopii syyl­listää toisia netis­sä. Naisetkin ovat eri­laisia ja kaikille kuukautiset eivät ole muka­va ja help­po, vaan pikem­minkin inhot­ta­va ja pakolli­nen asia. Mon­et siteenkäyt­täjät eivät ole ikinä kokeilleet tam­pone­ja, joka min­ulle tam­poni­tyt­tönä on outoa. Toisaal­ta moni kupinkäyt­täjä ihmettelee, mik­si en käytä kup­pia, jos olen valmis käyt­tämään tamponia. 

    Jollekulle kuukautis­side voi olla yhtä ällöt­tävä kuin avan­ne­pus­si, joka sekin on käyt­täjälleen hyödyllinen.

    Kaikil­la on omat mukavu­usalueen­sa ja miel­tymyk­sen­sä kehon­toim­into­jen­sa hoitamisessa.

  164. Mia, jos ker­takäyt­tö­tuot­teet aiheut­ta­vat kuti­naa, niin kestot (siteet tai kup­pi) ovat ihan kokeilemisen arvoinen vai­h­toe­hto — olet­taen siis että talous kestää mah­dol­liset virheostokset.

    Itse löysin kestot itsel­lenikin vas­ta las­ten kestoilun myötä ja toivon, että olisin löytänyt jo aikaisem­min. Men­emät­tä sen enem­pää inti­imei­hin yksityiskohtiin.

  165. Men­emät­tä sen enem­pää inti­imei­hin yksityiskohtiin.

    Kiitos tästä Riitta! 

    Tulikin pahoin­voin­nin lisäk­si kum­malli­nen sur­re­al­isti­nen olo Mian kirjoituksesta… 

    Outo trol­liko vai muuten vain omituinen?

    Mia sanoo:

    Naisetkin ovat eri­laisia ja kaikille kuukautiset eivät ole muka­va ja help­po, vaan pikem­minkin inhot­ta­va ja pakolli­nen asia.

    Noh,.. en tiedä ketään naista, jolle kuukautiset ovat muka­va asia, mut­ta tiedän monia, jolle ne eivät ole jatku­van val­i­tuk­sen aihe.

    Sil­lä tavoin olemme erilaisia. 

    Liity mei­hin Mia, voit paremmin!

  166. Hmm.. mie­lenki­in­toista. En itse ole ruokaku­lu­ja noin tarkkaan miet­tinyt, mut­ta voin omas­ta puoles­ta sanoa että kyl­lä hyvin tulee toimeen tuol­la rahalla. 

    Min­ul­la on siinä mielessä has­su tilanne että jouduin tässä men­emään sos­su­un kun Helsinki­in muut­toni jäl­keen kelan kor­vaus ei enää riit­tänyt vuokraan. Yllä­tyk­sek­seni rahaa tulee niin paljon että pystyn säästämään 300e/kk.

    Mietin että mitä tässä tek­isi, kun jos en hae sos­sul­ta rahaa, en tule toimeen. Ja jos haen vain esim joka toinen kuukausi (joka peri­aat­teessa riit­täisi), niin joudun joka toinen kuukausi siihen älyt­tömään paperiso­taan. Jatko­hake­mus on niin paljon helpom­pi, että taidan vaan jatkaa sos­sus­sa hen­gailua ja pistää rahat sukanvarteen. 

    Taval­laan tun­tuu että hui­jaan veron­mak­sajil­ta rahat, kun en niitä oikeasti tarvitse (kitu­ut­te­len ihan huvikseni kun ällöt­tää tämä kulu­tusjuh­la). Toisaal­ta taas, mielestäni on myös ympäristönäkökul­mas­ta kat­sot­tuna oikein jar­rut­taa talouskasvu­un perus­tu­vaa jär­jestelmää niin paljon kuin mahdollista.

    Joten… Johtopäätök­seni jär­jestelmän toim­imis­es­ta henkilöko­htaisen koke­muk­seni perus­teel­la: Ei toi­mi. Kansalais­palk­ka ja 100% asum­is­tu­ki (tiet­tyyn neliömäärään asti) olisi ainakin oma­l­la kohdal­la parem­pi. En siinä pää­sisi säästämään, mut­ta rahat riit­täisi mukavasti eikä tarvit­sisi juos­ta niitä papere­i­ta ja tun­tea syyllisyyttä/häpeää siel­lä sossussa.

Vastaa käyttäjälle M.M. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.