Valtion on otettava suurempi vastuu vanhustenhoidon menoista

Helsin­gin Sanomien mukaan Suomen rikkain kun­ta Espoo kohtelee hoidon tarpeessa ole­via van­huk­sia niin huonos­ti, että van­hus­palvelu­jen Johta­ja Jaakko Val­vanne erosi, kos­ka piti toim­intaa lääkärin eti­ikan vas­taise­na. Kyse on Espoon tapauk­ses­sa tietysti pri­maarista vero­tu­lo­jen alen­tu­mis­es­ta, mut­ta kiusal­lista on, että säästö­jen kohdis­t­a­mi­nen van­hus­ten­huoltoon on kun­nan kannal­ta edullista. Vika on val­tiono­su­usjär­jestelmässä, joka yllyt­tää toim­i­maan näin. Espoo ei ole ain­oa, joka on tämän huo­man­nut. Val­tion on vihel­let­tävä peli poik­ki muut­ta­mal­la val­tiono­su­uskäytän­töjään vähem­män epä­sosi­aal­isu­ut­ta suosiviksi.

Espoo on pait­si rikas, erit­täin nuorekas kun­ta. Yli 75-vuo­ti­aiden osu­us koko maas­sa on 7,8 % väestöstä, mut­ta Espoos­sa vain 4,2 %. Helsingis­sä mainit­tu osu­us on 6,7 %. Luulisi Espoon siis selviävän taakas­taan. Ikä­jakau­man muu­tos uhkaa Espootakin ja van­husväestön määrä on kään­tymässä nopeaan nousu­un. Espoo tor­juu uhkaa vähen­tämäl­lä van­hus­palvelui­hin ohjat­tavia määrärahoja.

Val­tio osal­lis­tuu sinän­sä ikäih­mi­sistä aiheutu­vi­in kor­vauk­si­in run­saskä­tis­es­ti, mut­ta kor­vauk­set perus­tu­vat pelkään ikään, eivät hoidon tarpeeseen.  Niin­pä yli 75-vuo­tias eläkeläi­nen on kun­nalle hyvin kan­nat­ta­va asukas niin kauan kuin pysyy ter­veenä. Hänestä saa val­tiono­suuk­sia yli 20 000 euroa vuodessa. Tilanne muut­tuu päin­vas­taisek­si, kun van­hus alkaa vaa­tia raskai­ta palvelu­ja. Van­hainkoti­in sijoitet­tu van­hus mak­saa kun­nalle suurin piirtein yhtä paljon kuin opet­ta­jan palkkaami­nen perusk­oulu­un. Sik­si on hyvin kan­nat­tavaa saa­da hoidon tarvet­ta läh­estyvä ymmärtämään, että kan­nat­taa vai­h­taa kotikun­taa, jos aikoo viet­tää jotenkin ihmis­ar­voisen vanhuuden.

Erän pienen maalaiskun­nan sosi­aal­i­jo­hta­jana muinoin toimin­ut ker­toi, että heil­lä tämä tehti­in niin, että kun van­huk­sen kun­to aloi heiketä, kun­ta tar­jou­tui osta­maan hänen mökkin­sä selvään yli­hin­taan niin, että van­hus pystyi osta­maan ker­rostaloa­sun­non kaupungista.

Val­tion pitäisi alen­taa lasken­nal­lisia val­tiono­suuk­sia ter­veistä van­huk­sista ja ottaa suurem­pi taloudelli­nen vas­tuu van­hus­ten hoitoku­luista. Sil­loin kun­tien ei tarvit­sisi kil­pail­la sil­lä, mil­lä niistä on huonoin maine ikäih­mis­ten silmissä.

6 vastausta artikkeliin “Valtion on otettava suurempi vastuu vanhustenhoidon menoista”

  1. Osmo:

    Niin­pä yli 75-vuo­tias eläkeläi­nen on kun­nalle hyvin kan­nat­ta­va asukas niin kauan kuin tämä pysyy ter­veenä. Hänestä saa val­tiono­suuk­sia yli 20 000 euroa vuodessa. Tilanne muut­tuu täysin päin­vas­taisek­si, kun van­hus alkaa vaa­tia raskai­ta palvelu­ja. Van­hainkoti­in sijoitet­tu van­hus mak­saa kun­nalle suurin piirtein yhtä paljon kuin opet­ta­jan palkkaami­nen peruskouluun. 

    Noin var­masti jos on kyse pelkkää kansaneläket­tä saavas­ta van­huk­ses­ta, mut­ta entäpä nykya­jan suht. hyvä­tu­loiset eläkeläiset?
    Sil­loin­han kun­ta saa tuon mainit­se­masi val­tiono­su­u­den lisäk­si yli 80% van­huk­sen eläke­tu­loista. Sil­loin ei kai nyt kuitenkaan olla hirvit­tävän kaukana tilanteesta, jos­sa eläke+valtionosuus kat­ta­vat suurim­man osan hoivakuluista?

    1. Kus­tan­nuk­set ovat noin 4000 euroa kuus­sa. Hyvin korkeat eläk­keet kel­paa­vat. Tosin he eivät hakeudu kun­nal­liseen hoitoon.

  2. Hesarin jutus­sa pisti silmään, että osoituk­se­na laitoshoidon tarpeesta 83-vuo­ti­aalle käytet­ti­in hänen osta­maansa uut­ta sohvakalustoa. 

    Kun enti­nen artikke­lin mukaan oli “80-luvun pystyraidalli­nen” mööpelistö, niin tuli vähän mieleen, eikö muori todel­lakin olisi uudet ansainnut. 

    Voi hyvin olla, että laito­spaikko­ja Espoos­sa on liian vähän. Mut­ta totu­us on myös se, että suku­laiset ovat kärkkäästi työn­tämässä vielä tuen kanssa kotona pär­jääviä van­huk­sia laitok­seen huole­naan juuri rahan­tuh­laus ja kaiken­lainen oma vaivan­näkö per­in­töjä odotellessa. 

    En nyt viit­taa edel­lisessä kap­paleessa mitenkään jutus­sa esi­in­tyvän Toi­ni Mat­solan tapauk­seen, kos­ka sitä en tunne enem­pää kuin mitä sain san­omista lukea.

  3. Osmo on oike­as­sa. Onpa hölmösti raken­net­tu jär­jestelmä. Miten ihmeessä meil­lä voi olla tuol­laisia jär­jet­tömiä rakenteita?

    Kun ottaa val­tiono­su­u­den lisäk­si huomioon van­huk­sen itse eläkkeistään kun­nalle mak­samat palvelumak­sut (esimerkik­si koti­palvelus­ta) ja verot, niin van­huk­sethan ovat näköjään keskimäärin hyvä busi­ness kunnille.

    Oma äiti­ni kuoli 91-vuo­ti­aana ja oli pari viimeistä vuot­taan kun­nan koti­palvelun piiris­sä hyvässä hoi­dos­sa (ei Espoos­sa). Jos Osmon anta­mat tiedot pitävät paikkansa, oman arvioni mukaan kun­ta net­tosi hänestä 14 vuot­ta oikein rajusti (ehkä 20.000 euroa/v) ja pari viimeistä vuot­ta tuo­tot ja kulut hänestä oli­vat suun­nilleen tasapainossa.

    Itse kuvit­telin aiem­min, että äiti­ni olisi ollut kun­nalle rasite, mut­ta ei näköjään ole ollutkaan.

    Ompa härskiä touhua tiety­iltä kun­nil­ta työn­tää van­huk­sia palve­lu­taloi­hin, jois­sa kaik­ki palvelu mak­saa samal­la, kun kun­ta vetää val­ti­ol­ta van­huk­sista melkoisia valtionosuuksia. 

    Nyt meni lop­ullis­es­ti se vähäi­nenkin luot­ta­mus kun­tien päät­täji­in ja kun­nal­lispoli­tikkoi­hin. Nehän ovat mon­es­sa kun­nas­sa ihan sikoja.

  4. O.S:“Valtion pitäisi alen­taa lasken­nal­lisia val­tiono­suuk­sia ter­veistä van­huk­sista ja ottaa suurem­pi taloudelli­nen vas­tuu van­hus­ten hoitokuluista.”

    Soin­in­vaaran esit­tämien tieto­jen poh­jal­ta ko. johtopäätös tun­tuu ain­oal­ta oikeal­ta ratkaisul­ta. Mik­si tätä ei ole toteutet­tu? Onko tämä komitean esi­tys ? Toteu­tuuko se joskus käytännössä ?

    Eet­tis­es­ti ja moraalis­es­ti olisi Suomen kaltaisen hyv­in­voin­ti­val­tion pidet­tävä parem­pi huoli ikäpolvista , jot­ka ovat rak­en­ta­neet tämän vau­rau­den sotien jäl­keen. Minne suo­ma­lainen raha katoaa nyt? Turha syyt­tää mitään lamaa , kaik­ki johtuu nykypäivän poli­itikko­jen ja virkami­esten moraalivajeesta.

  5. Tässä nykyisessä mallis­sa on vielä sekin kun­tia eri­ar­vois­ta­va puoli, että Itä- ja Pohjois-Suomes­sa van­huk­set ovat heikkokun­toisem­pia kuin etelässä ja lännessä. 

    Espoolainen 83-vuo­tias Maj-Lis on paljon toden­näköisem­min teat­teris­sa käyvä, yleisönosas­tolle terävästi kir­joit­ta­va sauvakäveli­jä kuin samanikäi­nen kuh­mo­lainen Tyyne, jon­ka päivän kohoko­h­ta on postin tuo­ma Antti­lan kuvasto. 

    Mis­tä tämä johtuu, en osaa sanoa. Tuskin nyt geneti­ikalla kuitenkaan…

    Eli pidän aloituk­sen ehdo­tus­ta kulu­jen tasaamis­es­ta oikeana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.