Oletus jäähdyttävästä vesihöyrystä

Olen löy­tä­nyt ilmas­to­de­nia­lis­tien seka­vas­ta ja kovin vai­no­har­hai­sel­ta vai­kut­ta­vas­ta argu­ment­ti­tul­vas­ta löy­tä­nyt tois­tai­sek­si yhden jär­jel­li­sen argu­men­tin, kysy­myk­sen vesi­höy­ryn aiheut­ta­mas­ta takai­sin­kyt­ken­näs­tä. Olen­ko ymmär­tä­nyt oikein, että kun ilmas­ton­tut­ki­joi­den val­ta­vir­ta olet­taa, että hii­li­diok­si­din aiheut­ta­ma ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen lisää vesi­höy­ryn mää­rää ilma­ke­häs­sä, tämä vesi­höy­ryn mää­rä voi­mis­taa pako­te­vai­ku­tus­ta, eli takai­sin­kyt­ken­tä on posi­tii­vi­nen, denia­lis­tien mie­les­tä vesi­höy­rys­tä tule­va takai­sin­kyt­ken­tä oli­si­kin yllät­täen negatiivinen?

En ker­ta­kaik­ki­ses­ti jak­sa tuo­hon argu­men­toin­tiin paneu­tua, kos­ka luo­tan sii­hen, että jos väit­tees­sä nega­tii­vi­ses­ta takai­sin­kyt­ken­näs­tä oli­si jotain jär­keä, tie­de­maa­il­ma kyl­lä oival­tai­si tämän.

Nega­tii­vi­nen takai­sin­kyt­ken­tä tun­tui­si kyl­lä kovin yllät­tä­väl­tä, kos­ka vesi­höy­ry on kas­vi­huo­ne­kaa­suis­ta mer­kit­tä­vin. Kun vesi­höy­ryn mää­rä nor­maa­li­jär­jen mukaan ilmas­ton läm­mi­tes­sä lisään­tyy, ja kun vesi­höy­ry on kas­vi­huo­ne­kaa­su, ole­tus posi­tii­vi­ses­ta takai­sin­kyt­ken­näs­tä tun­tui­si luontevalta.

Jos takai­sin­kyt­ken­tä oli­si nega­tii­vi­nen, vesi­höy­ryn pitäi­si jos­tain kum­mal­li­ses­ta syys­tä tii­vis­tyä sel­lai­sik­si pil­vik­si, että ne estä­vät tehok­kaas­ti valon pää­syn maan pin­nal­le. Pil­vet­hän sinän­sä läm­mit­tä­vät napa-aluei­ta tal­vi­kausi­na. Väi­te on var­sin spe­ku­la­tii­vi­nen, kos­ka tähän asti hii­li­diok­si­din mää­rä ilma­ke­häs­sä ja maa­pal­lon läm­pö­ti­la ovat kor­re­loi­neet voi­mak­kaan posi­tii­vi­ses­ti ja niin suu­rel­la regres­sio­ker­toi­mel­la, että se edel­lyt­tää jotain posi­tii­vis­ta takaisinkytkentää.

Vaik­ka tuo pil­vi­hy­po­tee­si jos­tain syys­tä oli­si tot­ta, se ei teki­si ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ongel­ma­ton­ta. Kas­vien yhteyt­tä­mi­nen vaa­tii aurin­gon­va­loa. Jos valon pää­sy maan pin­nal­le osit­tain estyy, vil­ja­sa­dot kärsivät.

Olen seu­ran­nut näi­tä läm­pö­ti­laen­nus­tei­ta 35 vuot­ta. Tämä ei ole mikään tie­teel­li­nen havain­to, mut­ta posi­tii­vi­sen takai­sin­kyt­ken­nän puo­les­ta puhuu vali­tet­ta­vas­ti se, että ilmas­to on läm­men­nyt pal­jon nopeam­min kuin 1970-luvul­la ennustettiin.

Jotain sau­hui­lua näyt­tää liit­ty­vät kes­kia­jan läm­pi­mään kau­teen. Minun on tämän rele­vans­sia vai­kea ymmär­tää, sil­lä ei kai kukaan ole väit­tä­nyt, ettei maa­pal­lon läm­pö­ti­laan vai­kut­tai­si moni muu­kin asia kuin hiilidioksidi.

Väi­te, että 1930-luvul­la oli­si ollut yhtä läm­min­tä kuin 2000-luvul­la ei pitä­ne paik­kan­sa aina­kaan poh­jois­na­van jää­olo­suh­tei­den valossa.

114 vastausta artikkeliin “Oletus jäähdyttävästä vesihöyrystä”

  1. Mitä enem­män kuun­te­lee asian­tun­ti­joi­den esi­tyk­siä aihees­ta ja lukee jul­ki­suu­des­sa ole­via tie­to­ja, sitä enem­män saa käsi­tyk­sen, ettem­me todel­la­kaan tie­dä, mitä on tapahtumassa. 😀 😀 😀

    Osmon katu-ver­taus oli mie­les­tä­ni huo­no. Ennem­min kan­nat­tai­si ver­ra­ta pime­ään kau­pun­kiin, jos­sa aje­taan ilman valo­ja, eikä voi pysäh­tyä. Nyt kan­nat­taa panos­taa tut­ki­muk­seen ja yrit­tää sel­vit­tää vai­kut­ta­vaa meka­nis­mia. Pitää löy­tää valo­kat­kai­si­ja sii­tä autos­ta, että näkee eteensä.

  2. Ilmas­ton läm­pe­ne­mis­jut­tu on kou­lus­sa help­po selit­tää, lisää cokah­ta, metaa­nia ja vesi­höy­ryä jne. Mut­ta lisää­pä sii­hen tosi­asia­na, että seu­raa­va jää­kausi tulee joka tapauk­ses­sa. Oppi­lai­den kom­ment­ti on yleen­sä häh, eikö ilmas­to lämpenekään.

    Ilmas­ton tajua­mi­nen vaa­tii luon­non­his­to­rial­lis­ta ajat­te­lua. Olen yrit­tä­nyt selit­tää oppi­lail­le asian niin, että ilmas­to läm­pe­nee seu­raa­vien vuo­si­kym­me­nien aika­na dra­maat­ti­sen nopeas­ti. Ja nime­no­maan nyt ihmi­sen toi­mes­ta. Rin­nas­tet­ta­vis­sa mil­tei meteoriittitörmäykseen.

    Luon­to kyl­lä tai­puu sii­hen, jää­kar­hu hävi­ää, mut­ta so what. Ongel­ma­na on on nykyih­mi­sen sivi­li­saa­tio. Ei ole yksin­ker­tai­nen jut­tu, jos Väli­me­ren alue muut­tuu asu­mis­kel­vot­to­mak­si tai kii­na­lai­sil­ta lop­puu juomavesi.

    Köö­pen­ha­mi­nan kokouk­ses­sa ihmis­kun­ta siir­ret­tin asian suh­teen kat­so­moon. Mikä­pä sii­nä, kat­sel­laan vaan aitio­pai­kal­ta, kun nyky­si­vi­laa­tio saa turpiinsa.

    Skep­tik­ko­jen ikui­se­na ongel­ma­na on se, että he eivät näe aitaa, ainoas­taan aidan sei­päät. Hei­dän pää­har­ras­tus on inttäminen. 

    Bio­lo­gian ja maan­tie­don opettaja

  3. Denia­lis­tit, skep­ti­kot, pro­pel­li­päät ym. nimit­te­lyä. Kaik­ki sik­si­kö, että mit­taus­tu­lok­sia on peu­ka­loi­tu vas­taa­maan toiveita?

    Kui­ten­kin on sel­vää, että jota­kin on teh­tä­vä. Kan­nat­taa teh­dä ja pian. Syi­tä on monia. Yksi iso syy on väestöräjähdys.
    Kiin­nit­ti­kö Köö­pen­ha­mi­nas­sa sii­hen kukaan huomiota?
    Kui­ten­kin jopa YK:n viral­li­sis­sa sel­vi­tyk­sis­sä se on lis­tat­tu pahak­si ongel­mak­si. Rat­ke­aa­ko se kan­sain­vael­luk­sil­la, jot­ka ovat jo käyn­nis­sä? Pal­jon­ko Euroop­paan mah­tuu väkeä? Toi­set 500 miljoonaako?

    Lei­vän lisäk­si öljy ja maa­kaa­su lop­pu­vat aika­naan. Toi­men­pi­tei­tä tar­vi­taan. Mik­si viivytellä? 

    Rahan syy­tä­mi­nen sokeas­ti ilman ehto­ja kehi­tys­mai­hin ei ongel­mia rat­kai­se. “Ilmai­nen” raha lisää aina vää­rin­käy­tök­siä ja korruptiota.

    Vii­me Tie­de-leh­des­sä oli aihees­ta hyvä artik­ke­li, joka oli NewScien­tist-leh­des­sä helmikuussa.

  4. Pape­ri G. Palt­rid­ge, A. Arking, and M. Pook: Trends in midd­le- and upper-level tro­posp­he­ric humi­di­ty from NCEP rea­na­ly­sis data, Theo­re­tical and Applied Cli­ma­to­lo­gy (to appear), jon­ka mukaan mit­tauk­set indi­koi­si­vat päin­vas­tais­ta mitä ilmas­to­mal­lit: vesi­höy­ry onkin nega­tii­vi­nen palau­te eikä positiivinen!
    Tämä ja pal­jon muu­ta käsitelty
    http://www.ilmastofoorumi.fi/foorumi/viewtopic.php?f=3&t=779
    jo lähes vuo­si sit­ten (siis ket­ju aloi­tet­tu sil­loin, tuo­rein vies­ti 15.12.2009) joten muka­vaa että Osmo­kin alkaa, tosin kovin hitaas­ti, ymmär­tää mitä me argumentoimme.

    1. Kuin tehoau­toi­li­ja puhuu tie­deyh­tei­sös­tä nimel­lä “me”, tar­koit­taa­ko hän muis­sa yhteyk­sis­sä edus­ta­maan krea­tio­nis­mia? Ilmoi­tan jul­ki­ses­ti, etten aio käyt­tää het­keä­kään krea­tio­nis­tien kans­sa käy­tä­vään tie­teel­li­seen keskusteluun.

  5. Jan­ne Sink­ko­nen, kun niin kovas­ti tun­nut ole­van tykäs­ty­nyt realcli­ma­teen ja luot­ta­van hei­dän sanaan­sa kai­kes­sa (mitään mui­ta läh­tei­tä et juu­ri ole lin­kit­tä­nyt) niin kysyn­pä tämän, että olet­ko tie­toi­nen, mitä CRU-vuo­to pal­jas­ti realcli­ma­tes­ta? Se on itsea­sias­sa yksi ras­kaut­ta­vam­pia tie­to­ja koko mate­ri­aa­lis­ta, eri­to­ten kun se ase­te­taan tun­net­tua ja doku­men­toi­tua taus­taan­sa vas­ten. Realcli­ma­te on ensi­si­jai­ses­ti poliit­ti­nen, ei tie­teel­li­nen, aparaatti.

  6. Kyy­ni­ses­ti aja­tel­len ilmas­ton­muu­tok­seen kan­nat­taa koh­ta alkaa varau­tu­maan sat­saa­mal­la asei­siin. Kun tätä vauh­tia men­nään ja mitään ei saa­da teh­tyä, jos­sain vai­hees­sa alkaa pauk­ku­maan. Ase­va­rus­te­luun uhrat­tu mil­jar­di voi hyvin­kin tuot­taa enem­män hyö­tyä kuin tuu­li­myl­lyi­hin käytettynä.

  7. Vesi­höy­ry itses­sään posi­tii­vi­nen (läm­mit­tä­vä) palau­te, mut­ta pil­vien osuus epä­sel­vää, IPCC itse toteaa
    http://www.ipcc.ch/publications_and_data/ar4/wg1/en/ch8s8‑6–3‑2.html

    In res­pon­se to glo­bal war­ming, the coo­ling effect of clouds on cli­ma­te might be enhanced or weakened”

    Toi­sek­seen, pal­jon­ko nii­tä poh­jois­na­van jäi­tä 1930-luvul­la käy­tiin­kään mittaamassa?

  8. Kevin Tren­bert­hin sisä­pii­ril­le lähe­tet­ty kom­ment­ti loka­kuul­ta: “we are no whe­re clo­se to knowing whe­re ener­gy is going or whet­her clouds are chan­ging to make the pla­net brighter”.

    Tren­berth on IPCC-raport­tien pää­kir­joit­ta­ja­na toi­mi­nut joh­ta­va ilmas­to­tut­ki­ja ja ilmas­to­tie­teen val­ta­vir­ran kes­kim­mäi­ses­sä kes­kiös­sä. Ellen ole ihan vää­räs­sä, muun­kin val­ta­vir­ran näke­myk­sen mukaan vesi­höy­ry ja pil­vet ovat ilmas­to­mal­lien suu­rin ongel­ma ja epävarmuus.

    Kehot­tai­sin Soi­nin­vaa­raa otta­maan Tren­bert­hiin pikai­ses­ti yhteyt­tä ja ker­to­maan hänel­le asian oikean lai­dan. Läpi­mur­rois­ta täs­sä asias­sa voi­si ehkä odo­tel­la jopa Nobe­lin palkintoa.

    OS: “Väi­te, että 1930-luvul­la oli­si ollut yhtä läm­min­tä kuin 2000-luvul­la ei pitä­ne paik­kan­sa aina­kaan poh­jois­na­van jää­olo­suh­tei­den valossa.”

    NASAn ilmoit­ta­mat tulok­set lie­ne­vät sit­ten koko tie­deyh­tei­sön kat­ta­van mys­ti­sen sala­lii­ton tuo­tos­ta. Kuten blo­gis­sa on todet­tu, täl­lai­set mer­kit­tä­vät vir­heet mit­taus­tu­lok­sis­sa eivät voi muu­ten olla mahdollisia.

    http://earthobservatory.nasa.gov/Features/ArcticIce/Images/arctic_temp_trends_rt.gif

  9. Jaa­has, on Osmol­la alka­nut ilo­tu­li­tus jo ennen puoltapäivää.:)so,so!

    Väi­tän, ettei tehoau­toi­li­ja ole kreatonisti.On ala-arvois­ta vetäy­tyä asial­li­ses­ta kes­kus­te­lus­ta vetoa­mal­la mui­den kes­kus­te­li­joi­den ole­tet­tuun käsi­tyk­seen esim. maa­il­man synnystä.

    1. Anteek­si, mut­ta minus­ta se (krea­tio­nis­mi) ker­too jotain tie­teel­li­ses­tä lähestymiskulmasta.

  10. Soi­nin­vaa­ran tavan käsi­tel­lä tätä asi­aa sum­mee­raa hyvin tämä lainaus:

    En ker­ta­kaik­ki­ses­ti jak­sa tuo­hon argu­men­toin­tiin paneu­tua, kos­ka luo­tan sii­hen, että jos väit­tees­sä nega­tii­vi­ses­ta takai­sin­kyt­ken­näs­tä oli­si jotain jär­keä, tie­de­maa­il­ma kyl­lä oival­tai­si tämän.”

    Mik­si yli­pää­tään kir­joi­tel­la mitään asias­ta, jos ei jak­sa paneu­tua asiaan? 

    Minus­ta on vää­rin lei­ma­ta kaik­ki eri miel­tä ole­vat ihmi­set jol­lain lei­ma­kir­veil­lä. Nimi­merk­ki KSE on esit­tä­nyt var­tee­no­tet­ta­vaa argu­men­taa­tio­ta ja hyvään kes­kus­te­lu­kult­tuu­riin kuu­lui­si se, että yri­te­tään kes­kus­tel­la sii­tä var­si­nai­ses­ta asiasta. 

    Mitä, jos KSE:llä onkin point­ti? Mitä, jos tie­de ei ole­kaan “sett­led”?

    Ai niin, mut­ta Soi­nin­vaa­ra­han ei jak­sa paneu­tua asioi­hin, joten se siitä.

    1. Jos käyt­täi­si aikan­sa kaik­kien mah­dol­lis­ten maa­il­man toi­si­na­jat­te­li­joi­den teks­tei­hin, elä­mäs­tä lop­pui­si­vat tunnit.

  11. Muu­ten hyvä kir­joi­tus, mut­ta minus­ta ark­tik­sen jää­olot ovat huo­no mit­ta­ri mihin­kään suun­taan. Luo­tet­ta­via mit­taus­tu­lok­sia ei ole ole­mas­sa ennen ydin­su­kel­lus­ve­ne­ai­kaa 1950-luvul­la ja kat­ta­via mit­tauk­sia vas­ta satel­lii­teis­ta 70-luvun lopul­ta alkaen.

  12. DENIALISTI
    “Kevin Tren­bert­hin sisä­pii­ril­le lähe­tet­ty kom­ment­ti loka­kuul­ta: “we are no whe­re clo­se to knowing whe­re ener­gy is going or whet­her clouds are chan­ging to make the pla­net brighter”.”

    Siis onko denia­lis­tin point­ti, että kun emme tie­dä tar­kal­leen miten pil­vet käyt­täy­ty­vät, ei kan­na­ta teh­dä mitään? Onpa kyl­lä vakuut­ta­va kommentti. 

    Ei täm­möi­siin höpö­hö­pö-tasoi­siin aja­tus­ky­häel­miin kan­na­ta tuh­la­ta aikaa. Mik­sei denia­lis­tit vaan sano ettei kiin­nos­ta käyt­tää rahaa ympä­ris­tön­suo­je­luun ja jos pal­lo sen takia kuu­me­nee, kuu­men­tu­koot? Se on sen­tään rehel­li­nen argu­ment­ti eikä perus­tu sumutukseen.

  13. kaik­kien mah­dol­lis­ten maa­il­man toi­si­na­jat­te­li­joi­den teksteihin”.
    ‑Kukaan ei ole käsit­tääk­se­ni vaa­ti­nut sinul­ta sitä.

    En minä­kään ymmär­rä, mik­si otit koko asia esil­le. Koko argu­men­taa­tio­si kir­jot­ta­mi­sen jäl­keen on ollut “KONSENSUS-KONSENSUS” ‑huu­te­lua sil­mät kiin­ni ja kädet korvilla.

  14. az, hyvä olkiuk­ko­y­ri­tys — las­ke­pa lin­keis­tä­ni mikä on RC-link­kien osuus. 

    RC ei ole tie­teel­li­nen apa­raat­ti kos­ka se ei ole ver­tai­sar­vioi­tu. Sen­si­jaan se on ilmas­to­tie­teen hard core ‑popu­la­ri­saa­tio­na netin par­haim­pia paik­ko­ja. Sen alku­pe­räi­nen tar­koi­tus on ollut nime­no­maan denia­lis­ti­su­mu­tuk­sen kre­dii­be­li debunk­kaus — sii­tä nimi­kin RC. RC on ensim­mäi­siä oikei­den tut­ki­joi­den yri­tyk­siä tuot­taa web­biin auto­ri­tii­vis­ta ilmas­to­tie­toa ja sii­nä se on onnis­tu­nyt erit­täin hyvin. Sik­si pik­ku­de­nia­lis­tit heit­te­le­vät RC:hen päin kivi­ään sii­tä kasas­ta jon­ka iso denia­lis­ti on tar­jon­nut varas­ta­mal­la säh­kö­pos­te­ja (tai no kiviä… hie­kak­si sitä voi­si sanoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Climatic_Research_Unit_e-mail_hacking_incident )

    Vesi­höy­ryn posi­tii­vi­nen palau­te ei sinän­sä ole aina­kaan mer­kil­tään kysee­na­lai­nen, mut­ta pil­vien vai­ku­tus on epä­sel­vä. Jos kaik­ki oli­si sel­vää, ei oli­si sitä epä­var­muut­ta joka IPCC:n rapor­teis­ta­kin näkyy. 

    Täs­sä vie­lä ker­tauk­se­na se regressioharjoitus:
    http://tamino.wordpress.com/2009/08/17/not-computer-models/ — ei dynaa­mis­ta mal­lia, vesi­höy­ry on muka­na ihan luon­non voimin.

    Oikea ilmas­to­tie­de­kin on ihan mie­len­kiin­tois­ta — suo­sit­te­len tutustumaan.

  15. On tär­keä kes­kus­tel­la ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä ja kas­vi­huo­ne­kaa­suis­ta, mut­ta kan­nat­taa myös muis­taa että samal­la kun tuo­te­taa kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja syn­tyy yleen­sä myös ns. taval­li­sem­pia saas­tei­ta. Näi­den saas­tei­den vai­ku­tus on yleen­sä pai­kal­li­nen ja vai­kut­taa taval­li­sen ihmi­sen elä­mään pal­jon suo­ra­vii­vai­se­min ja nopeam­min kuin spe­ku­loi­tu ilmas­ton lämpeneminen.

    Esim. autoi­lun vai­kut­taa myös pai­kal­li­seen saas­tu­mi­seen erit­täin paljon.

  16. Sylt­ty: “Siis onko denia­lis­tin point­ti, että kun emme tie­dä tar­kal­leen miten pil­vet käyt­täy­ty­vät, ei kan­na­ta teh­dä mitään? Onpa kyl­lä vakuut­ta­va kommentti.”

    Niin­kö sii­nä lukee? Har­joit­te­le vie­lä. Minun ja Tren­bert­hin point­ti on, ettem­me tie­dä miten ilmas­to­jär­jes­tel­mä toi­mii, eten­kään vesi­höy­ryn ja pil­vien osal­ta. Kiin­ni­tin lisäk­si huo­mion sii­hen mie­len­kiin­toi­seen asi­aan, että Soi­nin­vaa­ral­la tun­tuu ole­van asias­ta parem­paa tietoa.

    Sink­ko­nen: “Hei denia­lis­ti, mikä on lin­kit­tä­mä­si ark­tik­sen läm­pö­ti­la­käy­rän kon­teks­ti? Onko tämä taas joku sumutusyritys?”

    Hei, Soi­nin­vaa­ran anta­ma kon­teks­ti on poh­jois­na­van jää­olo­suh­teet eli “Väi­te, että 1930-luvul­la oli­si ollut yhtä läm­min­tä kuin 2000-luvul­la ei pitä­ne paik­kan­sa aina­kaan poh­jois­na­van jää­olo­suh­tei­den valossa.”

    Sink­ko­nen: “Oikea tilan­ne on täällä:”

    Täy­ty­nee ilmoit­taa NASAl­le, että hei­dän sivul­leen on joten­kin pääs­syt vää­rä tilanne.

  17. En ker­ta­kaik­ki­ses­ti jak­sa tuo­hon argu­men­toin­tiin paneu­tua, kos­ka luo­tan sii­hen, että jos väit­tees­sä nega­tii­vi­ses­ta takai­sin­kyt­ken­näs­tä oli­si jotain jär­keä, tie­de­maa­il­ma kyl­lä oival­tai­si tämän. 

    Väi­te nega­tii­vi­ses­ta takai­sin­kyt­ken­näs­tä tulee siel­tä tiedemaailmasta. 

    Vie­lä suu­rem­pi osa tie­de­maa­il­mas­ta ei väi­tä takai­sin­kyt­ken­nän ole­van nega­tii­vi­nen, mut­ta ei myös­kään ole vakuut­tu­nut sen ole­van positiivinen.

    1. Jään odot­te­le­maan tie­de­maa­il­man kon­sen­sus­ta takai­sin­kyt­ken­näs­tä. Tuo­han on tut­ki­muk­sel­la sel­vi­tet­tä­vä asia. Var­sin­kin, kun meil­lä on hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus jo nous­sut yli 40 pro­sen­til­la, jol­loin sitä pil­vien muo­dos­tu­mis­ta voi­daan havan­noi­da. Vai onko väi­te sel­lai­nen, että vaik­ka takai­sin­kyt­ken­tä täl­lä havain­toa­lu­eel­la onkin posi­tii­vi­nen, sen väi­te­tään muut­tu­van jat­kos­sa nega­tii­vi­sek­si. Ennen yllät­tä­vää’ ilo­sa­no­maa kan­nat­taa kui­ten­kin varau­tua pahimpaan.

  18. Vaik­ka tuo pil­vi­hy­po­tee­si jos­tain syys­tä oli­si tot­ta, se ei teki­si ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ongel­ma­ton­ta. Kas­vien yhteyt­tä­mi­nen vaa­tii aurin­gon­va­loa. Jos valon pää­sy maan pin­nal­le osit­tain estyy, vil­ja­sa­dot kärsivät.

    Kak­si eri suun­tiin vai­kut­ta­vaa teki­jää. Valon vähe­ne­mi­nen hei­ken­tää kas­vua, mut­ta CO2:n lisään­ty­mi­nen edis­tää kasvua.

    Ja jos kas­vi­mas­sa lop­pusum­ma­na lisään­tyy, niin se sitoo CO2:ta pois ilma­ke­häs­tä, mikä taas alen­taa läm­pöä, eli tekee nega­tii­vis­ta takai­sin­kyt­ken­tää. Vas­taa­vat monet muut kyt­ken­nät, joi­ta kaik­kia ei var­maan­kaan ole vie­lä edes hah­mo­tet­tu, teke­vät ilmas­ton mal­lin­ta­mi­sen ja ennus­ta­mi­sen suo­raan sanoen haasteelliseksi.

    1. Sekoi­tat­ko nyt vir­ta- ja varan­to­suu­reet? Jos kas­vu kiih­tyy­kin, mik­si kas­vei­hin pysy­väs­ti sitou­tu­nut bio­mas­sa lisään­tyy. Kas­va­vat­ko puut korkeammiksi?
      Sinän­sä olen itse­kin pitä­nyt tätä kas­vil­li­suu­teen liit­ty­vää takai­sin­kyt­ken­tää mah­dol­li­se­na, mut­ta sen suu­ruus on rajal­li­nen juu­ri tuon varas­toin­tion­gel­man takia.

  19. Jotain sau­hui­lua näyt­tää liit­ty­vät kes­kia­jan läm­pi­mään kau­teen. Minun on tämän rele­vans­sia vai­kea ymmär­tää, sil­lä ei kai kukaan ole väit­tä­nyt, ettei maa­pal­lon läm­pö­ti­laan vai­kut­tai­si moni muu­kin asia kuin hiilidioksidi.

    Niin. Jos kes­kiai­ka­na oli pari astet­ta läm­pi­mäm­pää, niin sii­tä tulee ongelmia. 

    1) Sil­loin ei ollut CO2-pääs­tö­jä. Mikä siis oli se teki­jä X, joka läm­mit­ti? Voi­si­ko myös 1900-luvun lopun heik­ko läm­pe­ne­mi­nen joh­tua val­tao­sin teki­jäs­tä X ja vain mar­gi­naa­li­ses­ti CO2:sta?

    2) Mik­si sil­loi­ses­ta läm­pe­ne­mi­ses­tä ei seu­ran­nut vesi­höy­ryn haih­tu­mis­ta meris­tä? Sii­tä­hän pitäi­si aiheu­tua posi­tii­vi­nen takai­sin­kyt­ken­tä, joka joh­taa lopul­ta ilmas­to­ka­ta­stro­fiin, napa­jäi­den sula­mi­seen ja veden­pai­su­muk­seen. Vaan seu­ra­si­kin nk. pie­ni jääkausi.

    Joh­ta­vien ilmas­to­tu­ki­joi­den asen­ne on ollut vähin­tään­kin mie­len­kin­toi­nen. Sen sijaan, että oli­si­vat ryh­ty­neet tar­kis­ta­maan ilmas­to­mal­lien takai­sin­kyt­ken­tö­jen oikeel­li­suut­ta, he ryh­tyi­vät­kin int­tä­mään kes­kia­jan läm­pö­kaut­ta vas­taan. Rupe­si­vat siis denialisteiksi.

    1. Mis­tä tie­dät, ettei vesi­höy­rys­tä tule­va takai­sin­kyt­ken­tä ollut muka­na kes­kia­jan läm­pö­kau­des­sa, vaan se joh­tui vain teki­jäs­tä X ilman posi­tii­vis­ta takaisinkytkentää?

  20. Vesi­höy­ryn takai­sin­kyt­ken­tä on itses­sään posi­tii­vi­nen. Tuo­re AIRS-tut­ki­mus häl­ven­tää vesi­höy­ryn roo­liin liit­ty­vää epä­sel­vyyt­tä tar­jo­tes­saan havain­toi­hin perus­tu­vaa evi­dens­siä. Tut­ki­muk­sen mukaan hii­li­diok­si­din läm­mit­tä­vä vai­ku­tus on vesi­höy­ryn vai­kut­teen myö­tä vähin­tään kak­sin­ker­tai­nen, mikä­li mitään nega­tii­vis­ta takai­sin­kyt­ken­tää ei löydy.
    http://jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2009–196

  21. Tämä lie­nee tois­tai­sek­si paras ja tuo­rein review vesihöyrystä:
    Dess­ler, A.E., and Sherwood, S.C. A mat­ter of humi­di­ty, Science, 323, 1020–1021, DOI: 10.1126/science.1171264, 2009.

    Artik­ke­li on paywal­lin taka­na, täs­sä populaarisummary:
    http://www.sciencedaily.com/releases/2009/02/090219152132.htm

    In the article, they review and sum­ma­rize the peer-reviewed evi­dence in sup­port of a strong water vapor feed­back and conclu­de that the evi­dence sup­por­ting it is overwhelming.”

    Mut­ta pil­vet ovat mal­lin­nus­tek­ni­ses­ti eri asia kuin vesi­höy­ry, ymmärtääkseni.

  22. Takai­sin­kyt­ken­tään liit­tyy sel­lai­nen­kin asia, että mikä­li se on pää­osin nega­tii­vi­nen täy­tyy kai­ke­ti kek­siä uusia tapo­ja selit­tää men­nei­syy­den jyr­kät ilmas­to­vaih­te­lut. Nyky-ymmär­rys kun viit­taa aika sel­keäs­ti posi­tii­vi­seen takai­sin­kyt­ken­tään. Scep­tical Scien­ses­sa oli (aina­kin minul­le) havain­nol­li­nen ja asi­aa sel­ven­tä­vä pos­taus aihees­ta. Suosittelen.
    http://www.skepticalscience.com/Working-out-climate-sensitivity.html

  23. Sink­ko­nen: “Tämä lie­nee tois­tai­sek­si paras ja tuo­rein review vesi­höy­rys­tä: Dess­ler, A.E., and Sherwood, S.C. A mat­ter of humi­di­ty, Science”

    Tar­joat ver­tai­sar­vioi­ma­ton­ta mie­li­pi­de­kir­joi­tus­ta (Pers­pec­ti­ves-osas­toa). Olen tie­det­tä parem­min ymmär­tä­vil­tä kuul­lut, että täl­lais­ten tie­teel­li­nen arvo on nol­la. Oli­si­ko täs­sä jota­kin denia­lis­te­ja asial­la, kun argu­men­tit eivät ilmei­ses­ti yli­tä peer-review-julkaisukynnystä?

    Jos pitäy­dy­tään ver­tai­sar­vioi­dus­sa tie­tees­sä, tuo­rein ja par­hain artik­ke­li asias­ta lie­nee tässä:

    http://www.esrl.noaa.gov/psd/people/dezheng.sun/dspapers/Wu-etal-2008_submit2JC.pdf

    Tut­ki­mus vah­vis­taa teh­dyt havain­not sii­tä, että ilmas­to­mal­lit aliar­vioi­vat pil­vien albe­do-palaut­teen ja yliar­vioi­vat vesi­höy­ryn palaut­teen. Sii­nä on tut­kit­tu Tyy­nen­me­ren vir­taus­il­miöi­tä, joi­ta nykyi­set ilmas­to­mal­lit eivät osaa simu­loi­da. Sciencen mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sen heh­ku­tus vah­vas­ta vesi­höy­ry­pa­laut­tees­ta ja tie­teel­li­ses­tä yksi­mie­li­syy­des­tä lie­nee siis ennenaikainen.

  24. OS:

    Mis­tä tie­dät, ettei vesi­höy­rys­tä tule­va takai­sin­kyt­ken­tä ollut muka­na kes­kia­jan läm­pö­kau­des­sa, vaan se joh­tui vain teki­jäs­tä X ilman posi­tii­vis­ta takaisinkytkentää?

    Kysy­myk­se­si ei istu kir­joit­ta­maa­ni aja­tuk­seen. Voi­sit­ko lukea kir­joi­tuk­se­ni uudes­taan ja koh­den­taa mah­dol­li­set kysy­myk­se­si hie­man selkeämmin.

  25. OS:

    Sekoi­tat­ko nyt vir­ta- ja varan­to­suu­reet? Jos kas­vu kiih­tyy­kin, mik­si kas­vei­hin pysy­väs­ti sitou­tu­nut bio­mas­sa lisään­tyy. Kas­va­vat­ko puut korkeammiksi?
    Sinän­sä olen itse­kin pitä­nyt tätä kas­vil­li­suu­teen liit­ty­vää takai­sin­kyt­ken­tää mah­dol­li­se­na, mut­ta sen suu­ruus on rajal­li­nen juu­ri tuon varas­toin­tion­gel­man takia.

    Oikeas­taan point­ti­ni oli sii­nä mal­lin­nuk­sen moni­mut­kai­suu­des­sa, jos­ta tämä kas­vi­maa­il­man jut­tu oli vain esi­merk­ki­nä, ja sekin varus­tet­tu­na sanal­la “jos”.

    Aja­tuk­se­ni kaar­te­li sii­hen suun­taan, että jos kas­veil­la on parem­mat kas­vuo­lot, niin nii­tä voi­si kas­vaa tiheäm­mäs­sä, jol­loin mas­saa oli­si sitou­tu­nee­na enem­män. Ja jos läm­pe­nee, kas­vus­to levi­ää koh­ti napa-aluei­ta, mikä sekin voi lisää mas­saa (jos­kin aavi­koi­tu­mi­nen voi sitä vähentää.).

    Var­si­nai­se­na point­ti­na on, että kuka hem­met­ti osaa näi­tä mal­lin­taa juu­ri oikean merk­ki­sik­si ja suu­rui­sik­si takaisinkytkennöiksi.

  26. Jan­ne Sink­ko­nen kirjoitti :

    Mut­ta pil­vet ovat mal­lin­nus­tek­ni­ses­ti eri asia kuin vesi­höy­ry, ymmärtääkseni.

    Kyl­lä, ovat eri asia. Eikä nii­tä osa­ta kun­nol­la mal­lin­taa. Pöy­däl­le hei­te­tyn teo­rian mukaan pil­vien syn­tyyn vai­kut­ta­vat jopa kos­mi­set säteet, joi­den mää­rä vaih­te­lee. Todel­la han­ka­lia vuo­ro­vai­ku­tuk­sia mallinnettavaksi.

    Pil­vien vai­ku­tus­ta ilmas­ton sää­te­li­jä­nä voi yrit­tää arki­jär­jel­lä hah­mot­taa ohei­sen lin­kin kuvas­ta. Pil­vi­peit­teen val­koi­nen väri on pois tor­jut­tua aurin­gon sätei­lyä. Muu­tok­set pil­vien mää­räs­sä vai­kut­ta­vat pois tor­ju­tun sätei­lyn mää­rään. Ja pil­vien syn­ty­me­ka­nis­min osal­ta mal­lin­nuk­set ovat arvai­lu­jen varassa.

    Kuva: http://www.japantrendshop.com/pictures/homestar-pro-blue-earth-disc.jpg

  27. Ei täm­möi­siin höpö­hö­pö-tasoi­siin aja­tus­ky­häel­miin kan­na­ta tuh­la­ta aikaa. Mik­sei denia­lis­tit vaan sano ettei kiin­nos­ta käyt­tää rahaa ympä­ris­tön­suo­je­luun ja jos pal­lo sen takia kuu­me­nee, kuu­men­tu­koot? Se on sen­tään rehel­li­nen argu­ment­ti eikä perus­tu sumutukseen.”

    Minä aina­kin voin sanoa ihan suo­raan että pidän ihmis­ten vero­va­rois­ta koot­tu­jen mil­jar­dien ja mil­jar­dien euro­jen kip­paa­mis­ta kehi­tys­mai­den poh­jat­to­maan kai­voon YK:n läpi­kor­rup­toi­tu­neen orga­ni­saa­tion lävit­se “ympä­ris­tön­suo­je­lun” nimis­sä AI-KA huo­no­na idea­na, ihan riip­pu­mat­ta sii­tä läm­pe­nee­kö vai kyl­me­nee­kö glo­baa­li ilmas­to ja mikä on ihmi­sen osuus ko. prosessissa.

  28. Miten­käs perus­tel­laan se fak­ta, että 911 aiheut­ta­man len­to­kiel­lon jäl­keen USAs­sa läm­pö­ti­la nousi pien­hiuk­kas­ten pois­tut­tua ilma­ke­häs­tä ja ilma­ke­hän kirkastuessa?

    Kaik­kien teo­rioi­den mukaan­han pien­hiuk­ka­set myös aiheut­ta­vat ilma­son lämpenemistä.

  29. Vesi­höy­rys­tä seu­raa posi­tii­vi­nen takai­sin­kyt­ken­tä. Tämän ole­te­taan ole­van mer­kit­tä­väm­pi kuin itse CO2.n vai­ku­tus. Tämä sit­ten lopul­li­ses­ti tuho­aa maa­pal­lon kel­vol­li­suu­den ihmi­sa­sil­le. Täl­läi­sen kuvan olen saa­nut kes­kus­te­lus­ta. Ja tämä kan­ta edus­taa nime­no­maan nykyis­tä “viral­lis­ta” käsi­tys­tä ilmas­to­muu­tok­sen vai­ku­tus­me­ka­nis­mis­ta. Olen­ko­han ymmär­tä­nyt oikein?

    Mie­les­sä­ni on sel­keä kysy­mys. Mikä­li näin todel­la on, niin mik­si maa­pal­lon ilmas­to ei tuhou­tu­nut kes­kia­jan läm­pö­aal­lon aika­na? Sitä­hän pidet­tiin ylei­ses­ti voi­mak­kaam­pa­na kuin nykyis­tä “läm­pö­aal­toa”. Mis­tä ilmas­to tie­si, ettei se ole CO2:n aikaan­saa­pa, eikä sik­si järk­ky­nyt läpe­ne­mi­ses­tä. Kait veden haih­tu­mi­nen sil­loin­kin oli kiin­ni lähin­nä läm­pö­ti­las­ta? Tus­kin kaa­su­jen osa­pai­neil­la oli mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta ilmas­sa ole­van vesi­höy­ryn mää­riin? Siis mik­si ihmi­siä vie­lä löy­tyy maapallolta?

  30. Nega­tii­vi­nen takai­sin­kyt­ken­tä tun­tui­si kyl­lä kovin yllät­tä­väl­tä, kos­ka vesi­höy­ry on kas­vi­huo­ne­kaa­suis­ta mer­kit­tä­vin. Kun vesi­höy­ryn mää­rä nor­maa­li­jär­jen mukaan ilmas­ton läm­mi­tes­sä lisään­tyy, ja kun vesi­höy­ry on kas­vi­huo­ne­kaa­su, ole­tus posi­tii­vi­ses­ta takai­sin­kyt­ken­näs­tä tun­tui­si luontevalta.”

    Mitä yllät­tä­vää tuos­sa voi olla?. Lisään­ty­vän vesi­höy­ryn vai­ku­tus on läm­mit­tä­vä, lisään­ty­neen vesi­höy­ryn aiheut­ta­ma pili­vi­syy­den lisäys puo­les­taan jääh­dyt­tää. Samoin sadan­nan lisäys jääh­dyt­tää. Mikä on siis näi­den kol­men veden eri olo­muo­don aiheut­ta­ma net­to­vai­ku­tus. Täs­tä­hän täs­sä on kysy­mys lop­pu­jen lopuk­si kysy­mys. Vesi­höy­ryn posi­tii­vi­nen palau­te­kyt­ken­tä tun­tui­si luon­te­val­ta ainoas­taan jos sadan­ta tai pil­vi­syys ei lisään­tyi­si vesi­höy­ryn lisään­tyes­sä. Ilmas­to kun ei vaan suos­tu toi­mi­maan näin luon­te­vas­ti. Kun veden kier­to­kul­ku käyt­tää noin 1/3 aurin­gos­ta maa­han tule­vas­ta sätei­lys­tä, niin voit kuvi­tel­la mitä vaik­ka­pa 10 pro­sen­tin sade­mää­rien kas­vu sai­si aikaan. Lisään­ty­nyt veden kier­to vaa­ti­si suun­nat­to­mas­ti lisää läm­pö­ener­gi­aa ja mis­tä se läm­pö­ener­gia tähän otet­tai­siin?. Aurin­gon sätei­ly ei lisään­ny kun sade­mää­rät lisään­ty­vät, joten tar­vit­ta­va lisäe­ner­gia ote­taan tie­ten­kin ilma­ke­häs­tä ja sehän tar­koit­taa ilmas­ton vii­le­ne­mis­tä. Täs­sä mie­les­sä ilmas­tol­la on meka­nis­mi, mil­lä se pyr­kii hakeu­tu­maan tasa­pai­no­ti­laan, erään­lai­nen ter­mos­taat­ti siis. Täs­sä mie­les­sä pahim­pien ske­naa­rioi­den lupai­le­ma 5–6 asteen glo­baa­li läm­pö­ti­lan nousu tun­tuu mel­koi­sen härskille.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra kirjoittaa:

    Jään odot­te­le­maan tie­de­maa­il­man kon­sen­sus­ta takaisinkytkennästä. ”

    Eikös tuo tar­koi­ta sitä, että sitä suu­rel­la äänel­lä esi­tet­tyä ilmas­to­tie­tei­li­jöi­den kon­se­sus­ta ei sit­ten ole­kaan ole­mas­sa kysei­ses­tä asias­ta (posi­tii­vi­ses­ta takai­sin­kyt­ken­näs­tä). Kysees­sä on kui­ten­kin se kaik­kein rat­kai­se­vin asia, mitä tule ihmi­sen aiheut­ta­maan ilmas­ton­läm­pe­ne­mi­sen osoitt­ta­vaan teoriaan. 

    Osmo: tie­dän, että et anna tämän mie­li­pi­teen tul­la jul­ki täl­lä foo­ru­mil­la. Sen­su­roit asian mie­lel­lä­si, kos­ka se ei vas­taa ajat­te­lu­maa­il­maa­si ja et sal­li eri­vä­vien mie­li­pi­tei­den jul­kai­se­mis­ta. Se on täy­sin ok. Lähe­tän tie­dot muil­le foorumeille. 

    Se hen­ki­nen lais­kuus, jota sinus­ta hen­kii on aivan käsit­tä­mä­tön­tä. En oli­si usko­nut sitä sinus­ta. Minä­kin olin ennen vih­rei­den aktii­vi, mut­ta en enää.

  32. Olen seu­ran­nut näi­tä läm­pö­ti­laen­nus­tei­ta 35 vuot­ta. Tämä ei ole mikään tie­teel­li­nen havain­to, mut­ta posi­tii­vi­sen takai­sin­kyt­ken­nän puo­les­ta puhuu vali­tet­ta­vas­ti se, että ilmas­to on läm­men­nyt pal­jon nopeam­min kuin 1970-luvul­la ennustettiin.”

    Hmm.. mie­len­kiin­toi­nen väittämä.1970 luvun ennus­tei­ta en tun­ne, mut­ta aina­kin IPCC:n ilmas­to­mal­leil­la teh­dyt ske­naa­riot eivät näy­tä toteutuvan.

    http://rankexploits.com/musings/wp-content/uploads/2009/02/anomaliessince1980.jpg

    Väi­te, että 1930-luvul­la oli­si ollut yhtä läm­min­tä kuin 2000-luvul­la ei pitä­ne paik­kan­sa aina­kaan poh­jois­na­van jää­olo­suh­tei­den valossa.”

    Jos tar­kas­tel­laan esi­mer­kik­si Sodan­ky­län tilas­to­ja, niin 1930-luvul­la on todel­la­kin ollut läm­pi­mäm­pää kuin nyt.

    http://www.appinsys.com/globalwarming/climgraph.aspx?pltparms=HCRUI100AJanDecI188020080900110AR61402836000x

    1930-luvul­la ei poh­jois­na­van jää­olo­suh­tei­ta kar­toi­tet­tu siten, että nii­tä tie­to­ja voi­si suo­raan ver­ra­ta nykyi­seen tilan­tee­seen. Tosin koil­lis­väy­län his­to­ria antaa kyl­lä jon­kin­lais­ta osviit­taa, mil­lai­set jää­olo­suh­teet ovat aikai­sem­min olleet. 1930-luvuil­la ja aikai­sem­min koil­lis­väy­läs­tä on sel­vit­ty nyky­mit­ta­puun mukaan hei­ve­röi­sil­lä pur­jea­luk­sil­la. Täs­tä voi­si pää­tel­lä, että jää­olo­suh­teet ovat olleet aikai­sem­min täs­sä suh­tees­sa hel­pom­mat kuin nykyään. 

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Koillisv%C3%A4yl%C3%A4

    Lisäk­si pel­käs­tään poh­joi­sen meri­jään tilan­net­ta ei pel­käs­tään kan­na­ta tui­jot­taa. Kan­nat­taa kur­kis­taa myös antark­tik­sen meri­jäi­den tilan­net­ta, kos­ka näi­den kes­ken val­lit­see mie­len­kiin­toi­nen kor­re­laa­tio. Näyt­täi­si nimit­täin, että kun poh­joi­set meri­jäät ovat vähen­ty­mäs­sä, samaan aikaan ete­läi­set meri­jäät lisään­ty­vät. Poh­joi­set napa­jäät oli­vat mini­mis­sään 2007 ja saman­ai­kai­ses­ti ete­lä­set meri­jäät saa­vut­ti­vat koko satel­liit­ti­seu­ran­nan aikai­sen mak­si­min­sa. AGW-teo­ria ei tätä meka­nis­mia osaa selit­tää. Mik­si AGW-teo­ria toi­mi­si poh­joi­ses­sa, mut­ta ei ete­läs­sä vai onko teki­jä­nä AGW laisinkaan?.

    Poh­joi­nen:
    http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/current.anom.jpg

    Ete­lä:
    http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/current.anom.south.jpg

    1. Näyt­täi­si nimit­täin, että kun poh­joi­set meri­jäät ovat vähen­ty­mäs­sä, samaan aikaan ete­läi­set meri­jäät lisään­ty­vät. Poh­joi­set napa­jäät oli­vat mini­mis­sään 2007 ja saman­ai­kai­ses­ti ete­lä­set meri­jäät saa­vut­ti­vat koko satel­liit­ti­seu­ran­nan aikai­sen mak­si­min­sa. AGW-teo­ria ei tätä meka­nis­mia osaa selit­tää. Mik­si AGW-teo­ria toi­mi­si poh­joi­ses­sa, mut­ta ei ete­läs­sä vai onko teki­jä­nä AGW laisinkaan?.

      En ota kan­taa sii­hen, onko tuo väi­te Ete­lä­man­te­reen jää­mas­san kas­va­mi­ses­ta tot­ta vai tarua, mut­ta se ei pidä paik­kaan­sa, ettei se sopi­si teo­ri­aan. Kun jos­kus 1990-luvul­la tutus­tuin ennus­tei­siin meren pin­nan nousus­ta, jos­sa­kin ennus­tees­sa meren­pin­nan ole­tet­tiin ilmas­ton­muu­tok­sen vuok­si ensin las­ke­van, kos­ka lumi­sa­tei­den lisään­ty­mi­nen ark­ti­sil­la alueil­la kas­vat­taa napa­jää­ti­köi­den mas­saa. Myö­hem­min sula­mi­nen ylit­täi­si satei­den vai­ku­tuk­sen ja jää­mas­sa alkai­si pienentyä.

  33. Miten­käs perus­tel­laan se fak­ta, että 911 aiheut­ta­man len­to­kiel­lon jäl­keen USAs­sa läm­pö­ti­la nousi pien­hiuk­kas­ten pois­tut­tua ilma­ke­häs­tä ja ilma­ke­hän kirkastuessa?”

    Eikös suih­ku­ko­neet jätä jäl­keen­sä pil­vi­va­naa ja kun var­jos­ta­va pil­vi­va­na pois­tuu var­jos­ta­mas­ta, niin läm­pö­ti­la nousee?. Eikös len­to­lii­ken­teen hiuk­kas­pääs­töt ole mel­ko vähäi­set jos sitä ver­ra­taan vaik­ka­pa tie­lii­ken­teen hiukkaspäästöihin?.

  34. Täy­tyy antaa Osmol­le tun­nus­tus­ta asial­li­ses­ta kes­kus­te­lus­ta. Osaat näem­mä aja­tel­la asioi­ta myös skep­ti­ses­tä pers­pek­tii­vis­tä ja ennen­kaik­kea olet luke­nut kom­ment­te­jam­me. Taval­li­ses­ti vih­rei­den kans­sa täs­tä asias­ta kes­kus­te­lu on ollut kuin sei­nil­le puhui­si. Sinä näy­tät ole­van täs­sä suh­tees­sa poik­keus, vaik­ken edes salaa unek­si sinun kään­ty­mi­ses­tä­si skeptikoksi:D. Point­sit Osmolle!. 

    Hyvää Uut­ta­vuot­ta!

  35. Eikös tuo tar­koi­ta sitä, että sitä suu­rel­la äänel­lä esi­tet­tyä ilmas­to­tie­tei­li­jöi­den kon­se­sus­ta ei sit­ten ole­kaan ole­mas­sa kysei­ses­tä asias­ta (posi­tii­vi­ses­ta takaisinkytkennästä).”

    Eikös tuo epä­var­muus tode­ta IPCC:n rapor­tis­sa­kin?. Mik­si moi­nen par­ku asias­ta. Ei kai se Osmon syy­tä ole.

  36. denia­lis­ti

    Tar­joat ver­tai­sar­vioi­ma­ton­ta mie­li­pi­de­kir­joi­tus­ta (Pers­pec­ti­ves-osas­toa). Olen tie­det­tä parem­min ymmär­tä­vil­tä kuul­lut, että täl­lais­ten tie­teel­li­nen arvo on nolla. 

    En ole viit­teen alku­pe­räi­nen lähet­tä­jä enkä muu­ten­kaan täs­sä kes­kus­te­lus­sa oikein kum­mal­la­kaan puo­lel­la, mut­ta noin kom­ment­ti­na, että pape­ri on siis rei­lun sivun mit­tai­nen mini­kat­saus, joka on Sciencen toi­mi­tuk­sen tilaa­ma eikä var­si­nai­ses­ti ver­tai­sar­vioi­tu. Jutus­sa sano­taan seuraavaa:

    Dess­ler & Sherwood

    Des­pi­te the­se advances, obser­va­tio­nal evi­dence is crucial to deter­mi­ne whet­her models real­ly cap­tu­re the impor­tant aspects of the water vapor feed­back. Such evi­dence is now avai­lable from satel­li­te obser­va­tions of the res­pon­se of atmosp­he­ric humi­di­ty (and its impacts on pla­ne­ta­ry radia­tion) to a num­ber of cli­ma­te varia­tions. Obser­va­tions during the sea­so­nal cycle, the El Niño cycle, the sud­den coo­ling after the 1991 erup­tion of Mount Pina­tu­bo, and the gra­dual war­ming over recent deca­des all show atmosp­he­ric humi­di­ty chan­ging in ways con­sis­tent with tho­se pre­dic­ted by glo­bal cli­ma­te models, implying a strong and posi­ti­ve water vapor feed­back (9–13). A strong and posi­ti­ve water vapor feed­back is also neces­sa­ry for models to explain the mag­ni­tu­de of past natu­ral cli­ma­te varia­tions (14).

    Both obser­va­tions and models sug­gest that the mag­ni­tu­de of the water vapor feed­back is simi­lar to that obtai­ned if the atmosp­he­re held rela­ti­ve humi­di­ty cons­tant eve­ryw­he­re. This should not be taken to mean that rela­ti­ve humi­di­ty will remain exact­ly the same eve­ryw­he­re. Regio­nal varia­tions of rela­ti­ve humi­di­ty are seen in all obser­ved cli­ma­te varia­tions and in model simu­la­tions of futu­re cli­ma­te, but have a negli­gible net impact on the glo­bal feed­back (12).

    Thus, alt­hough the­re con­ti­nues to be some uncer­tain­ty about its exact mag­ni­tu­de, the water vapor feed­back is vir­tual­ly cer­tain to be strongly posi­ti­ve, with most evi­dence sup­por­ting a mag­ni­tu­de of 1.5 to 2.0 W/m2/K, suf­ficient to rough­ly double the war­ming that would otherwi­se occur. To date, obser­va­tio­nal records are too short to pin down the exact size of the water vapor feed­back in res­pon­se to long-term war­ming from anth­ro­po­ge­nic green­house gases. Howe­ver, it seems unli­ke­ly that the water vapor feed­back in res­pon­se to long-term war­ming would beha­ve dif­fe­rent­ly from that obser­ved in res­pon­se to shor­ter-time sca­le cli­ma­te varia­tions. The­re remain many uncer­tain­ties in our simu­la­tions of the cli­ma­te, but evi­dence for the water vapor feed­back — and the lar­ge futu­re cli­ma­te war­ming it implies — is now strong. 

    Vii­ta­tut pri­mää­ri­set lähteet:

    9. B. J. Soden, R. T. Wet­he­rald, G. L. Stenc­hi­kov, A. Robok, Science 296, 727 (2002).

    10. P. M. D. Fors­ter, M. Col­lins, Cli­ma­te Dyn. 23, 207 (2004).

    11. B. J. Soden, D. L. Jack­son, V. Ramaswa­my, M. D. Schwarz­kopf, X. Huang, Science 310, 841 (2005).

    12. A. E. Dess­ler, P. Yang, Z. Zhang, Geop­hys. Res. Lett. 35, L20704 (2008).

    13. A. K. Inam­dar, V. Rama­nat­han, J. Geop­hys. Res. 103, 32177 (1998).

    14. A. Hall, S. Mana­be, J. Cli­ma­te 12, 2327 (1999).

    Viit­teis­tä uusin on siis tuo nume­ro 12, samai­sen Dess­le­rin pape­ri Geop­hy­sical Research Let­ter­sis­sä vuon­na 2008.

  37. Hmm.. mie­len­kiin­toi­nen väittämä.1970 luvun ennus­tei­ta en tun­ne, mut­ta aina­kin IPCC:n ilmas­to­mal­leil­la teh­dyt ske­naa­riot eivät näy­tä toteutuvan.

    http://rankexploits.com/musings/wp-content/uploads/2009/02/anomaliessince1980.jpg

    Tuo kuva on kyl­lä ihan päh­kä­hul­lu. Sii­nä ver­ra­taan vuo­des­ta 2000 alka­vaa ennus­tet­ta, 1980–2008 toteu­tu­nei­siin läm­pö­ti­loi­hin. Onko tuos­sa sinus­ta oikeas­ti jotain järkeä?

    Skep­tical Science ‑sivus­tol­la on ver­tail­tu Han­sen ja mui­den 1988 teke­mää ilmas­to­si­mu­laa­tio­ta sit­tem­min vuo­den 1988 jäl­keen toteu­tu­nei­siin läm­pö­ti­loi­hin(link­ki). Simu­laa­tio on toi­mi­nut suo­ras­taan yllät­tä­vän hyvin(vaikka Han­sen ei ole­kaan osan­nut ennus­taa tuli­vuo­ren pur­kauk­sia oikein).

    Jos tar­kas­tel­laan esi­mer­kik­si Sodan­ky­län tilas­to­ja, niin 1930-luvul­la on todel­la­kin ollut läm­pi­mäm­pää kuin nyt.

    Entä jos tar­kas­tel­laan AGW:n(Anthropogenic glo­bal war­ming) hen­ges­sä glo­baa­le­ja lämpötilakeskiarvoja(esim. GISS GLOBAL Land-Ocean Tem­pe­ra­tu­re Index)?

    Lisäk­si pel­käs­tään poh­joi­sen meri­jään tilan­net­ta ei pel­käs­tään kan­na­ta tuijottaa. 

    Tot­ta. Kan­nat­taa muis­taa myös, että ete­lä­man­te­reen jää­mas­sa näyt­täi­si pie­ne­vän(skep­tical science ‑sivus­ton artik­ke­li asias­ta).

  38. Hmm.. mie­len­kiin­toi­nen väittämä.1970 luvun ennus­tei­ta en tun­ne, mut­ta aina­kin IPCC:n ilmas­to­mal­leil­la teh­dyt ske­naa­riot eivät näy­tä toteutuvan.

    http://rankexploits.com/musings/wp-content/uploads/2009/02/anomaliessince1980.jpg

    Tuo kuva on kyl­lä ihan päh­kä­hul­lu. Sii­nä ver­ra­taan vuo­des­ta 2000 alka­vaa ennus­tet­ta, 1980–2008 toteu­tu­nei­siin läm­pö­ti­loi­hin. Onko tuos­sa sinus­ta oikeas­ti jotain järkeä?

    Skep­tical Science ‑sivus­tol­la on ver­tail­tu Han­sen ja mui­den 1988 teke­mää ilmas­to­si­mu­laa­tio­ta sit­tem­min vuo­den 1988 jäl­keen toteu­tu­nei­siin läm­pö­ti­loi­hin(link­ki). Simu­laa­tio on toi­mi­nut suo­ras­taan yllät­tä­vän hyvin(vaikka Han­sen ei ole­kaan osan­nut ennus­taa tuli­vuo­ren pur­kauk­sia oikein).

    Jos tar­kas­tel­laan esi­mer­kik­si Sodan­ky­län tilas­to­ja, niin 1930-luvul­la on todel­la­kin ollut läm­pi­mäm­pää kuin nyt.

    Entä jos tar­kas­tel­laan AGW:n(Anthropogenic glo­bal war­ming) hen­ges­sä glo­baa­le­ja lämpötilakeskiarvoja(esim. GISS GLOBAL Land-Ocean Tem­pe­ra­tu­re Index)?

    Lisäk­si pel­käs­tään poh­joi­sen meri­jään tilan­net­ta ei pel­käs­tään kan­na­ta tuijottaa.

    Tot­ta. Kan­nat­taa muis­taa myös, että ete­lä­man­te­reen jää­mas­sa näyt­täi­si pie­ne­vän(skep­tical science ‑sivus­ton artik­ke­li asias­ta).

  39. Sei­nä vs. Pää:

    Mikä­li pää EI VOITA se joh­tuu ainoas­taan vää­räs­tä mit­ta­ris­ta tai vrheel­li­sis­tä tavois­ta mitata.

    Muu­ten Te kaik­ki olet­te ter­ve­tul­leet mys­sy­ni reu­noil­le — mikä­li kri­tee­rit täyt­ty­vät. Onhan se laki tälläkin!

  40. Ihan vaan sik­si että jol­lain tämän blo­gin luki­joil­la on hiuk­set mitä repiä pääs­tä muu­ten­kin vähis­sä, niin oli­si­ko ihan koh­tuu­ton vaa­ti­mus että ennen kuin kir­joit­taa esi­mer­kik­si että “Kaik­kien teo­rioi­den mukaan­han pien­hiuk­ka­set aiheut­ta­vat ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä”, ihan vaik­ka vaan googlai­si esi­mer­kik­si “pien­hiuk­ka­set ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen”. Jol­loin löy­tyi­si esi­mer­kik­si seu­raa­va sivu
    http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/miksi_22.html

  41. Asia on meka­nis­min osal­ta “yksin­ker­tai­nen”, kuten mel­kein jokai­ses­sa lin­kis­sä tode­taan: päi­vän­ta­saa­jan tie­noil­la pil­vi­syy­den lisän­ty­mi­nen cete­ris pari­bus vii­len­tää ja napo­jen lähet­ty­vil­lä läm­mit­tää, koko­nais­vai­ku­tus on epä­sel­vä, mut­ta pil­vi­syys näyt­tää täl­lä het­kel­lä lisään­ty­vän enem­män napo­jen tun­tu­mas­sa, joten kyt­ken­tä on tois­tai­sek­si positiivinen.

    Sii­nä mie­les­sä ei ole mie­le­käs­tä suh­tau­tua yli­mie­li­ses­ti aja­tuk­seen, että kyt­ken­tä on lopul­ta nega­tii­vi­nen, että läm­pö­ti­lan nous­tes­sa pil­vi­syys lisään­tyy myö­hem­min myös päi­vän­ta­saa­jan tienoilla.

  42. Olen tain­nut kir­joit­taa tän­ne täs­tä jo aim­me­min­kin, mut­ta ker­ta kiel­lon pääl­le. Kan­nat­taa kat­soa elo­ku­va, jos­sa nobe­lis­ti Al Gor­de ker­too ilmas­to­asian lyhyes­ti. Elo­ku­van nimi on epä­miel­lyt­tä­vä totuus. Se on sii­nä, tie­deyh­tei­sön nykyi­nen näkemys.

  43. Havait­si­ja kyse­li “Mik­si yli­pää­tään kir­joi­tel­la mitään asias­ta, jos ei jak­sa paneu­tua asiaan?”

    Minus­ta koko kes­kus­te­lus­sa oli­si syy­tä ensin miet­tiä nii­tä asioi­ta, joi­hin osal­lis­tu­jien kan­nat­tai­si paneutua.

    Kun kes­kus­te­lua käy­vät hen­ki­löt, joil­la ei ole alal­le mitään kou­lu­tus­ta, eikä vält­tä­mät­tä kou­lu­tus­ta min­kään muun­kaan alan tie­teel­li­sen aineis­ton käsit­te­lyyn, ei kan­na­ta paneu­tua raa­ka­da­taan tai edes niis­tä teh­tyi­hin tie­teel­li­siin jul­kai­sui­hin. Kan­nat­taa kes­kit­tyä arvioi­maan arvioi­maan näke­mys­ten esit­tä­jin päte­vyyt­tä ja luotettavuutta.

    Yksin­ker­tais­tet­tu­na: kan­nat­taa poh­tia, onko syy­tä luot­taa tie­deyh­tei­sön yli­voi­mai­seen enem­mis­töön, vai muu­ta­maan ver­tai­sar­viois­sa jul­kai­su­kyn­nyk­seen kom­pas­tu­nee­seen tutkijaan.

    Aja­tus, että kuka tahan­sa net­ti­kir­joit­ta­ja, joka usein ei osaa edes omaa nime­ään kir­joit­taa, oli­si päte­vä poh­ti­maan ilmas­to­jär­jes­tel­män tie­teel­lis­tä perus­taa, on minus­ta täy­sin pöhkö.

  44. Hyvä, että Osmon muis­ti alkaa palau­tua. Vie­lä tois­sa ilta­na olit kovin epäi­le­väi­nen sen suh­teen, että jää­ti­köi­den ja läm­pö­ti­lan väli­nen kor­re­laa­tio voi­si jos­tain syys­tä vaih­taa etu­merk­kiä. Nyt tulee 20v vuot­ta tie­dos­sa ollut oma­sa­nai­nen perus­te­lu täl­le ilmiöl­le. Oli­ko tuo kysee­na­lais­tus nyt sitä reto­rii­kal­la luo­tua vai­ku­tel­maa, denialismia?

    Ete­lä­man­te­reen käyt­täy­ty­mi­nen todel­la­kin sopii teo­ri­aan ja ilmas­to­mal­lien ennus­tei­siin. Kun ylei­nen käsi­tys vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten oli, että Antark­tis vii­le­nee, tämä “ei ollut ris­ti­rii­das­sa” ilmas­to­mal­lien kans­sa. Näin luki Wiki­pe­dias­sa, RealCli­ma­tes­sa ja ties missä.

    Kun Eric Steig käsit­te­li van­hat havain­to­tie­dot “uudel­la tilas­tol­li­sel­la mene­tel­mäl­lä” ja siten “osoit­ti” että Antark­tis läm­pe­nee­kin, ker­rot­tiin että nyt se ei AINAKAAN ole ris­ti­rii­das­sa ilmas­to­mal­lien kans­sa. Niin hyvin ne mal­lit toimivat!

    Yhtään toteu­tu­nut­ta ennus­tet­ta, joka oli­si täl­lä het­kel­lä fal­si­fioi­ta­vis­sa (ja siten täyt­täi­si tie­teen kri­tee­rit) en ole näh­nyt. Täs­mäl­li­set numee­ri­set ennus­teet, jot­ka koh­dis­tu­vat vuo­teen 2010 ovat osoit­tau­tu­neet vää­rik­si ja rei­lus­ti yliampuviksi.

    Nii­den lisäk­si on jouk­ko epä­mää­räi­siä “pro­jek­tioi­ta”, joi­ta ei voi teo­rias­sa­kaan osoit­taa vää­räk­si, sekä nii­den puolustuspuheita. 

    Nyt­hän jopa IPCC:n pii­ris­tä on alet­tu myön­tää, että seu­raa­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä edes­sä voi­kin olla vii­le­ne­mi­nen. Myös jot­kut mal­lit on jo saa­tu rukat­tua ennus­ta­maan tätä.

    Ilmas­to­mal­li-ensemblen pro­jek­tiot lie­ne­vät täl­lä het­kel­lä siis: “jos­sain vai­hees­sa saat­taa läm­me­tä, vii­le­tä, tai pysyä saman­lai­se­na”. Tämä tai­taa olla ensim­mäi­nen ilmas­to­mal­leis­ta saa­tu ennus­te, joka toteutuu.

    1. Tuo väi­te, että sateet lisäänt5yvät ete­lä­man­te­reel­la ei sisäl­tä­nyt väi­tet­tä, että ete­lä­man­ner vii­le­ni­si eikä myös­kään sitä, että jään mää­rä siel­lä lisään­tyi­si pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, vaan päin­vas­toin olet­ti, että kas­vua seu­raa nopea väheneminen.

  45. Jos lop­pusum­mal­taan kata­stro­faa­li­nen itse­ään ruok­ki­va palau­te­kyt­ken­tö­jen yhtä­lö oli­si ole­mas­sa, niin se oli­si jo toteut­ta­nut itsen­sä his­to­rian saa­tos­sa moneen ker­taan luon­nol­lis­ten vaih­te­lu­jen aja­ma­na. Vesi­höy­ry lisään­tyy, lisää hii­li­diok­si­dia vapau­tuu, metaa­nia vapau­tuu meren­poh­jis­ta, Sipe­rian iki­rou­ta alkaa sulaa vapaut­taen metaa­nia jne. Näin ei ole kui­ten­kaan käy­nyt. Kat­ta­va his­to­rial­li­nen data on fal­si­fioi­nut kata­stro­faa­li­sen palau­te­kyt­ken­nän. Holo­see­nin mak­si­mi n. 8000–5,500 vuot­ta sit­ten oli huo­mat­ta­vas­ti, ehkä n. 2C, nyky­päi­vää läm­pi­mäm­pi (joka IPCC:n mukaan oli­si jo rei­lus­ti ylit­se kata­stro­faa­li­sen tip­ping poin­tin rajan, sen kuu­lun 2C esi­teol­li­seen aikaan näh­den, eli n. 1.3C nyky­päi­vään näh­den). Tie­däm­me, että sateet oli­vat holo­see­nin mak­si­min aikaan niin run­sai­ta, että nykyi­nen Saha­ran alue vihe­riöi. Ilmas­ton kyl­met­tyä aavik­ko palasi.
    Tuo­hon aikaan liit­tyy yksi haus­ka anek­doot­ti, joka tulee mie­leen. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten uuti­soi­tiin kovaan ääneen “iki­jään” sula­mi­ses­ta Kana­das­sa (“ilmas­ton­muu­tos ete­nee tut­ki­joi­den pahim­pia­kin pel­ko­ja nopeam­min” ynnä muu­ta sen suun­tais­ta) sit­ten hil­jet­tiin­kin vähis­sä äänin myö­hem­min se seik­ka, että tuon “iki­jään” alta pal­jas­tui 7000 vuo­den takai­sen havu­met­sän jään­teet. Hie­man kuin Alpeil­la sula­nut iki­jää­tik­kö, jon­ka alta löy­tyi Roo­man läm­pö­ajan aikai­nen kul­ku­reit­ti arkeo­lo­gi­si­ne jäänteineen.

    Mic­hael Mann voi teh­tail­la vää­ren­net­ty­jä, luon­nol­li­set vaih­te­lut hävit­tä­viä lit­ta­nia his­to­rioi­taan pui­den vuo­si­ren­kais­ta ennus­ta­mal­la ja dataa man­ke­loi­mal­la umpi­sur­keil­la koo­deil­laan, ja alar­mis­tit voi­vat hän­tä auk­to­ri­teet­tius­koi­ses­ti uskoa, mut­ta vai­keam­pi on selit­tää kuin­ka geo­lo­gi­ses­sa lähi­his­to­rias­sa on ajoin ollut niin läm­min­tä vaih­te­lua, että Tha­me­sis­sa — jon­ka jääl­lä pie­nen jää­kau­den aika­na jär­jes­tet­tiin luis­te­lu­ta­pah­tu­mia — eli vir­ta­he­po­ja; mm. maka­kien, nor­su­jen, sar­vi­kuo­no­jen ja hyee­no­jen myös kuu­lues­sa Bri­tan­nian fau­naan. Tuol­lai­set­kaan läm­pö­aal­lot, vuo­si­tu­han­sia­kin jat­kues­saan, eivät kui­ten­kaan toteut­ta­neet alar­mis­tien eko­lo­gi­sia dys­to­pioi­ta runaway-ilmastosta.
    Ilmas­to­his­to­ri­aan voi vah­voin perus­tein sovel­taa ant­roop­pis­ta peri­aa­tet­ta. Maa­pal­lon ilmas­ton on täy­ty­nyt olla meka­nis­meil­taan hyvin jous­ta­va, jot­ta elä­mä on maa­pal­lol­le voi­nut yli­pään­sä kehit­tyä yli sato­jen mil­joo­nien vuo­sien. Luon­non­mul­lis­tus­ten ja luon­nol­lis­ten vaih­te­lui­den his­to­rias­sa sekä nykyi­nen n. 100 mil­joo­nas­osan ant­ro­po­gee­ni­nen lisäys ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­teen, sekä muu­ta­mien asteen­kym­me­nys­ten läm­pö­ti­lan nousu ovat häviä­vää kohi­naa suur­ten luon­nol­lis­ten muu­tos­ten rinnalla.

    Alar­mis­teil­le voi­si olla pää­tä sel­keyt­tä­vä puo­li­mi­nuut­ti­nen kat­soa seu­raa­va vaih­tu­va graa­fi NOAA:n (IPCC:nkin käyt­tä­mäs­tä) jää­da­tas­ta Grön­lan­nis­ta ja Antark­ti­kal­ta arvioi­duis­ta men­nei­den läm­pö­ti­lo­jen vaih­te­luis­ta. Kuvas­sa on myös jää­kiek­ko­mai­lan lapa. Ver­rat­kaa sen mit­ta­luok­kaa his­to­rial­li­seen puo­len mil­joo­nan vuo­den ajan­jak­son vaih­te­lui­hin, elä­män sato­jen mil­joo­nien vuo­sien his­to­rias­sa: http://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2009/12/noaa_gisp2_icecore_anim_hi-def3.gif

    Alar­mis­ti­nen har­ha syn­tyy his­to­riat­to­muu­des­ta, tie­don isolaatiosta.

    1. Ymmär­tääk­se­ni maa­pal­lon läm­pö­ti­lan luon­nol­lis­ta vaih­te­lua ei saa­da seli­te­tyk­si ilman tätä takai­sin­kyt­ken­tä­kiih­dy­tin­tä. En ker­ta­kaik­ki­aan käsi­tä tuo­ta Az:n perus­tet­ta. Ikään kuin hän vaa­ti­si, että tuon posi­tii­vi­sen takai­sin­kyt­ken­nän pitäi­si vai­kut­taa ksk­si ker­taa. Kun ensin jokin ulko­puo­li­nen syy nos­taa maa­pal­loon läm­pö­ti­laa vaik­ka­pa puo­li astet­ta ja vesi­höy­ry kak­sin­ker­tais­taa tämän yhteen asteen­seen, Az tun­tuu läh­te­väön tuos­ta yhdes­tä astees­ta ja vaa­ti­van, että vesi­höy­ryn oli­si pitä­nyt kak­sin­ker­tais­taa se kah­teen asteeseen.

  46. Antark­tik­ses­ta:

    Ete­leä­man­te­reen läm­mön­nousua ovat ehkäis­seet otso­ni­ker­rok­sen muu­tok­set, eikä läm­pö­ti­la ole nous­sut alu­eel­la 30 vuo­teen. Meri­jään mää­rä on lisään­ty­nyt 10% joh­tuen voi­mis­tu­neis­ta tuulista. 

    Em. ei kui­ten­kaan tar­koi­ta ettei­kö alu­eel­la mitään tapah­tui­si. Eten­kin Län­si-Antark­tik­sen alu­eel­la on havait­tu vuo­si­kym­me­nes­sä monin­ker­tai­sek­si kiih­ty­nyt­tä jään ohe­ne­mis­ta, joka ei lii­ty niin­kään ilman läm­pö­ti­loi­hin vaan läm­me­nee­seen meri­ve­teen; aiheu­tu­vaa muu­tos­ta sano­taan tut­ki­joi­den mukaan suu­rim­mak­si muu­tok­sek­si kryosfäärissä.

    Län­si-Antark­tik­sen jää­tik­kö on myös ilmei­ses­ti var­sin haa­voit­tu­va, sil­lä alu­eel­la läm­men­nyt meri­ve­si pää­see ilmei­ses­ti ete­ne­mään maa­pe­rän ja jään väliin irrot­taen jää­tä alustastaan. 

    Jää­ti­kön ohe­ne­mi­ses­ta: http://www.sciencedaily.com/releases/2009/08/090814100105.htm

    Antark­tik­sen muu­tok­sis­ta Jou­lun alla jul­kais­tus­sa kat­ta­vas­sa raportissa:
    http://www.scar.org/publications/occasionals/ACCE_Press_Release.pdf

    Käsit­tääk­se­ni IPCC arvioi Ete­le­man­te­reen ole­van vie­lä pit­kään suht. immuu­ni ilmas­ton­muu­tok­sel­le, nimit­täen sitä nimel­lä “slum­be­ring giant, mut­ta nyt­hän tuo jät­ti vai­kut­taa heräilevän.

  47. Perus­te on itse asias­sa James Han­se­nin; hänen mie­les­tään jon­kin­lai­nen peruut­ta­ma­ton “tip­ping point” on ilmei­ses­ti jo saa­vu­tet­tu. “James Han­sen belie­ves this point has alrea­dy been reac­hed with car­bon dioxi­de levels cur­rent­ly at 385 ppm. ‘Furt­her glo­bal war­ming of 1 °C defi­nes a cri­tical thres­hold. Bey­ond that we will like­ly see chan­ges that make Earth a dif­fe­rent pla­net than the one we know.’ ”

    Sii­nä olen samaa miel­tä, että tämä logiik­ka on käsit­tä­mä­tön­tä. Kun tie­de­tään pla­nee­tan kes­ki­läm­pö­ti­lan jos­kus olleen usei­ta astei­ta kor­keam­pi, on vai­kea näh­dä että nyt jo asteen­kin läm­pö­ti­lan­nousu joh­tai­si johon­kin peruut­ta­mat­to­maan katastrofiin.

  48. Osmo, kiel­sin­kö “takai­sin­kyt­ken­tä­kiih­dy­tin­tä”? En. Sehän on sinän­sä ilmi­sel­vä, vaik­ka­kin äärim­mäi­sen moni­mut­kai­nen teki­jä. Kri­tiik­ki­ni koh­dis­tui kata­stro­faa­li­siin väit­tei­siin tuos­ta takai­sin­kyt­ken­tä­me­ka­nis­mis­ta ja ns. tip­ping point tai runaway ‑ilmas­tos­ta (metaa­nia vapau­tuu Sipe­rian iki­rou­das­ta, lisään­ty­nyt läm­pö­ti­la vapaut­taa lisää hii­li­diok­si­dia meris­tä, metaa­nia vapau­tuu meren­poh­jis­ta jne.). His­to­ria on fal­si­fioi­nut kata­stro­faa­li­sen palau­te­kyt­ken­nän ei tar­koi­ta samaa kuin, että kiel­täi­sin palautekytkennät.

    Point­ti on se, että sel­väs­ti jokin luon­nol­li­nen meka­nis­mi tasa­pai­not­taa tuon kehi­tyk­sen his­to­rial­li­ses­sa datas­sa ja vai­men­taa läm­pe­ne­mi­sen. Pil­vet, sateet, Saha­ran vihe­riöi­mi­nen voi­si­vat vii­ta­ta sii­hen mikä tuo teki­jä osal­taan on.

    Saha­ran reu­nat ovat vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä ruven­neet taas viher­tä­mään. IPCC:n 2007 rapor­tin mal­lit muu­ten arvioi­vat läm­pe­ne­mi­seen liit­ty­vän sade­mää­rien lisään­ty­mi­sen kol­men ker­toi­mel­la lii­an alhai­sek­si. Kol­men ker­toi­mel­la lii­an alhai­sek­si. NASAn oma sateel­lit­ti­da­ta osoit­ti, että sade­mää­rät oli­vat lisään­ty­neet edel­li­si­nä vuo­si­kym­me­ni­nä “yllät­tä­vän” run­saas­ti. Joh­to­pää­tös­ten teke­mi­nen on toki epä­var­maa, mut­ta kor­re­laa­tio pil­vi­syy­den lisään­ty­mi­sen kans­sa ei yllättäisi.

    1. Nuo kata­stro­fis­ke­naa­riot­han eivät ole muka­na näis­sä mais stream ‑las­kel­mis­sa. Minus­ta kar­kuun läh­te­vän ilmas­ton­muu­tok­sen mah­dol­li­suus on pie­ni, mut­ta nol­laa suu­rem­pi. Ilmas­to­vä­ki ei puhu niis­tä mie­lel­lään, kos­ka sel­lai­sen jäl­keen oikea joh­to­pää­tös oli­si, ettei mitään ole enää teh­tä­vis­sä, joten älkääm­me teh­kö mitään.

  49. En läh­tö­koh­tai­ses­ti hyväk­sy Ad Homi­nem ‑argu­men­toin­tia. Siis sitä, että jon­kun hen­ki­lön esit­tä­miä väit­tei­tä kumot­tai­siin tämän hen­ki­lön per­soo­naan koh­dis­tu­vil­la lei­moil­la. Sen sijaan minus­ta on oikein arvioi­da hen­ki­lön tie­teel­lis­tä argu­men­toin­tia hänen tie­teel­li­sen suun­tau­tu­mi­sen­sa vuok­si, kos­ka tie­teel­li­nen suun­tau­tu­mi­nen ker­too hen­ki­lön tie­teel­li­ses­tä ajattelutavasta.

    Sik­sii kir­joi­tin har­ki­tus­ti, että lyhyt googlaus tuot­ti tulok­sek­si, että tääl­lä kir­joit­ta­nut “tehoau­toi­li­ja” kuu­luu krea­tio­nis­tei­hin. Krea­tio­nis­tit itse väit­tä­vät krea­tio­nis­mi­no­le­van tie­teel­li­nen ajat­te­lu­ta­pa. Minus­ta on oikein ottaa täl­lai­nen huo­mioon arvioi­taes­sa hen­ki­lön luon­non­tie­tees­tä esit­tä­miä väitteitä. 

    Niin­pä jat­kan tätä Ad Homi­nem ‑vähät­te­lyä. Myös Tehoau­toi­li­jan suo­sit­ta­ma ilmas­toauk­to­ri­teet­ti Roy Spencer näyt­tää ole­van Intel­li­gent Design ‑jouk­koa. Minus­ta jo kulut­ta­ja­suo­ja­mie­les­sä on hyvä tie­tää, mil­lai­ses­ta luon­non­tie­teel­li­ses­tä maa­il­man­ku­vas­ta hänen teo­rian­sa kumpuavat.

    On tuo Spencer kova kave­ri, kun ottaa elä­män­teh­tä­väk­seen kumo­ta sekä evo­luu­tio­teo­rian että ilmastoteoriat. 

  50. Ennem­min kan­nat­tai­si ver­ra­ta pime­ään kau­pun­kiin, jos­sa aje­taan ilman valo­ja, eikä voi pysäh­tyä. Nyt kan­nat­taa panos­taa tut­ki­muk­seen ja yrit­tää sel­vit­tää vai­kut­ta­vaa meka­nis­mia. Pitää löy­tää valo­kat­kai­si­ja sii­tä autos­ta, että näkee eteensä.

    Eikö ratio­naa­li­nen rat­kai­su oli­si kui­ten­kin vähin­tään hil­jen­tää vauh­tia mer­kit­tä­väs­ti (mie­luum­min toki pysäh­tyä), kun­nes kat­kai­si­ja löytyy?
    Kii­re­hän ei ole mihinkään.

  51. Mie­ti­tään­pä joi­ta­kin his­to­rian tie­de­mies­ten top 10 ehdok­kais­ta… Fara­day kiel­täy­tyi Roy­al Socie­tyn joh­ta­juu­des­ta, kos­ka se oli­si häi­rin­nyt hänen uskon­har­joit­ta­mis­taan. New­ton yrit­ti löy­tää Raa­ma­tus­ta vies­tin Juma­lal­ta, käyt­täen sii­hen vuo­sia elä­mäs­tään. Pas­teur (mie­les­tä­ni his­to­rian suu­rin tie­de­mies) haki uskos­taan ins­pi­raa­tio­ta tie­teel­li­seen työ­hön­sä. Samoin teki James Clerk Maxwell, jos­ta suu­ri Carl Sagan tote­si, että hän vai­kut­ti ihmis­kun­nan his­to­ri­aan enem­män kuin kym­me­nen mah­ta­vaa valtiomiestä.

    Tuo ad-homi­nem voi kuu­lua post­nor­maa­liin tie­de­kä­si­tyk­see­si, mut­ta tie­teel­li­seen meto­diin se ei kuu­lu. Kyse­ly­tut­ki­mus­ten perus­teel­la n. 35% ame­rik­ka­lai­sis­ta luon­non­tie­tei­li­jöis­tä usko­vat Jumalaan. 

    Jos ihmi­nen uskoo Juma­laan, niin ole­tet­ta­vas­ti hän näkee vaik­ka­pa evo­luu­tios­sa Juma­lan käden­jäl­jen? Spencer uskoo alku­rä­jäh­dyk­seen, 15 mil­jar­din vuo­den ikäi­seen uni­ver­su­miin ja elä­män kehit­ty­mi­seen evo­luu­tion kuvaa­mal­la taval­la. Sit­ten hän näkee tämän kai­ken Juma­lan luo­mis­suun­ni­tel­ma­na. Aika loo­gis­ta, jos uskoo Juma­laan, eikö?

    Tai ehkä kaik­ki Juma­laan usko­vat tie­de­mie­het pitäi­si erot­taa virois­taan? Kun tut­ki­muk­sen­sa jät­tää ver­tai­sar­vioi­ta­vak­si, niin pitäi­si aina täyt­tää kaa­va­ke, jon­ka ylä­kul­mas­sa on ruk­sit­ta­va­na vaihtoehdot:
    “Uskot­ko Juma­laan?” En [ ] Kyllä [ ]

    1. Uskon­nol­li­suus on asia erik­seen, mut­ta tämä Intel­li­gent Design on oman ilmoi­tuk­sen­sa mukaan tie­teel­li­nen suun­taus. Ei New­ton­kaan usko­nut, että ome­na puto­aa maa­han, kos­ka se on Juma­lan ome­nal­le anta­ma tehtävä.

  52. His­to­ria on fal­si­fioi­nut kata­stro­faa­li­sen palau­te­kyt­ken­nän ei tar­koi­ta samaa kuin, että kiel­täi­sin palautekytkennät.”

    Päin­vas­toin nykyi­sil­lä mal­leil­la on han­ka­la käsit­tää mei­dän näkö­kul­mas­tam­me kata­stro­faa­li­sia lämmönnousuja.

    http://www.physorg.com/news166715232.html
    http://www.physorg.com/news84724104.html
    http://www.physorg.com/news180530639.html

    Kun tie­de­tään pla­nee­tan kes­ki­läm­pö­ti­lan jos­kus olleen usei­ta astei­ta kor­keam­pi, on vai­kea näh­dä että nyt jo asteen­kin läm­pö­ti­lan­nousu joh­tai­si johon­kin peruut­ta­mat­to­maan katastrofiin.”

    Pla­neet­tam­me on käy­nyt läpi monen­moi­sia vai­hei­ta, joi­hin hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus on ollut muka­na vai­kut­ta­mas­sa. Ihmi­sen kan­nal­ta monet näis­tä ovat katastrofeja.

    Hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus on nyt kor­kein 15 mil­joo­naan vuo­teen. Vii­mek­si näil­lä luke­mil­la pla­neet­ta oli kovin eri­lai­nen, meren­pin­ta usei­ta kym­me­niä met­riä korkeammalla. 

    Mikä­li puhe on puo­les­taan ns. Venus-ilmiös­tä yllä mai­nit­tu James Han­sen uskoo sen mah­dol­li­sek­si, ellei jopa lähes var­mak­si, mikä­li kaik­ki fos­sii­li­set pol­te­taan. Sil­loin pla­nee­tal­lam­me todel­la­kin tapah­tui­si jotain ennenkokematonta.

  53. OS:
    “Nuo kata­stro­fis­ke­naa­riot­han eivät ole muka­na näis­sä mais stream ‑las­kel­mis­sa. Minus­ta kar­kuun läh­te­vän ilmas­ton­muu­tok­sen mah­dol­li­suus on pie­ni, mut­ta nol­laa suurempi”

    Mitä siis tapah­tuu eli mihin läm­pe­ne­mi­nen sit­ten pysäh­tyi­si ja mik­si? Ole­te­taan siis että nau­tim­me fos­sii­li­ses­ta (edul­li­ses­ta) ener­gias­ta kuten tähän­kin asti (ja käyt­tö kiih­tyy). Vai onko (mie­les­tä­si) joku CO2 ‑taso jota ei saa ylittää?

  54. Niin… New­ton uskoi, että se oli Juma­lan gra­vi­taa­tiol­le anta­ma teh­tä­vä. Ota nyt ver­tauk­sek­si vaik­ka­pa puo­lu­ee­si kär­ki­ni­mien Hau­ta­lan ja Has­sin usko homeo­pa­ti­aan. Tekee­kö se hei­dän kai­kis­ta muis­ta­kin kan­nois­taan auto­maat­ti­ses­ti epäi­lyt­tä­viä? ID on joh­don­mu­kai­nen seu­raus juma­lus­kos­ta. Oli­si epä­loo­gis­ta uskoa saman­ai­kai­ses­ti Juma­lan suun­ni­tel­maan maa­il­mal­le sekä mah­dol­li­suu­teen, että evo­luu­tion sat­tu­man­va­rai­suus oli­si voi­nut tuot­taa täy­sin toi­sen­lai­sen­kin tulok­sen. Asia ei vai­ku­ta hen­ki­lön kykyyn mal­lin­taa pil­viä tai suun­ni­tel­la kän­ny­köi­tä. (On tämä kyl­lä mie­len­kiin­tois­ta tie­teel­lis­tä keskustelua.)

  55. Han­se­nin näke­mys ilmas­ton kehi­tyk­ses­tä ei siis ole­kaan enää main stream ‑tie­det­tä? Tämä “ilmas­to­mal­lin­nuk­sen isä” lau­koo siis vää­riä mie­li­pi­tei­tä asias­ta, jos­ta val­lit­see jo Tie­teel­li­nen Yksi­mie­li­syys. Joh­don­mu­kai­ses­ti Han­sen pitää siis lei­ma­ta denialistiksi.

    OS googlaa kes­kus­te­li­joi­den nimi­merk­ke­jä ja yrit­tää ohja­ta kes­kus­te­lun löy­tä­miin­sä viit­tei­siin joi­den­kin hen­ki­löi­den ole­te­tus­ta uskon­nol­li­suu­des­ta… nokkelaa!

    OS: “Ilmas­to­vä­ki ei puhu niis­tä mie­lel­lään, kos­ka sel­lai­sen jäl­keen oikea joh­to­pää­tös oli­si, ettei mitään ole enää tehtävissä”

    Ilmas­to­vä­ki jät­tää siis ker­to­mat­ta epä­mie­lui­sia asioi­ta, jot­ta sai­si kan­san parem­min toi­mi­maan halu­tul­la taval­la. Hyvä, että epäi­lyk­seen saa­tiin näin kor­keal­ta tasol­ta vah­vis­tus. Itse pitäi­sin avoin­ta, objek­tii­vis­ta tie­dot­ta­mis­ta pit­käl­lä täh­täi­mel­lä parem­pa­na vaihtoehtona.

    1. On sel­vä, että kar­kuun pää­se­vän ilmas­to­ka­ta­stro­fin uhka kas­vaa suu­rek­si, jos kaik­ki fos­sii­li­set polt­toai­neet pol­te­taan ilma­ke­hään. Tar­koi­tin, että ne väit­teet, että point of no return ‑koh­ta oli­si jo yli­tet­ty, ei kuu­lu mainstreamiin.

  56. Ohoh, tämä­hän alkaa men­nä jo todel­la omi­tui­sil­le laduil­le. Ei kan­na­ta läh­teä tähän taus­to­jen selvittämiseen.

    Tai muu­ten ennen­pit­kää joku kysyy, että mites Vih­rei­den puheen­joh­ta­juus vai­kut­taa omaan tie­teel­li­seen ajatteluun.

  57. Evo­luu­tio tie­tys­ti on tot­ta sii­nä kuin kas­vi­huo­neil­miö. Evo­luu­tion kak­si pre­mis­siä — valin­ta­pai­ne ja mutaa­tio — ovat kiis­tä­mät­tö­miä tosi­asiois­ta. Kun sen ymmär­tää ja hyväk­syy, on loo­gi­ses­ti mah­do­ton­ta kiel­tää evo­luu­tio­ta. Kas­vi­huo­neil­miö on samal­la taval­la aivan var­mas­ti tie­teel­li­nen fakta. 

    Mut­ta onko kysees­sä riit­tä­vät syyt, kun ko. teo­rioi­den perus­teel­la seli­te­tään todel­lis­ta maa­il­maa? Sii­tä­hän voi kes­kus­tel­la ikuisesti. 

    Oli­si­ko esi­mer­kik­si niin, että aurin­gon sätei­lyn muu­tok­set selit­tä­vät ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä vaik­ka­pa enem­män kuin kas­vi­huo­neil­miö? Oli­si­ko mah­dol­lis­ta, että evo­luu­tion lisäk­si eliö­kun­nan kehi­tyk­seen vai­kut­taa joku muu voi­ma? Juma­la? Ehkä Juma­la ohjaa maa­pal­lon lämpötilaa!

    Sekin on — New­to­nia mukail­len — mah­dol­lis­ta, että maa­il­ma on on luon­non­la­kien ohjaa­ma jär­jes­tel­mä, mut­ta itse luon­non­lait laa­ti Juma­la. Ehkä Juma­la laa­ti myös ent­ro­pian lain, mut­ta teki sii­hen poik­keuk­sen alku­rä­jäh­dyk­sen ja evo­luu­tion muodossa. 

    Mitä­hän muu­ta polt­ta­van tär­ke­ää seu­raa­vak­si poh­ti­si? Hmmm …

    Jos elä­mä on vält­tä­mät­tö­myys uni­ver­su­mis­sa ja evo­luu­tio väis­tä­mät­tä tuot­taa aina älyn ja äly puo­les­taan tuot­taa aina väis­tä­mät­tä vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­den (kuten se sel­väs­ti tekee), on erit­täin toden­nä­köis­tä, että eläm­me erään Suu­ren Ohjel­moi­jan luo­mas­sa maa­il­mas­sa. Huo­les­tut­ta­vaa on sii­nä tapauk­ses­sa se mah­dol­li­suus, että koh­ta hänen äitin­sä käs­kee mene­mään nuk­ku­maan ja sul­ke­maan sen virtuaalimaailmakojeen.

  58. Timo, tuos­sa toi­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa spe­ku­loi­daan, että syy oli­si voi­nut olla CO2, tai että syy oli­si voi­nut olla metaa­ni tai… 55 mil­joo­nan vuo­den takai­sen tuhan­sia vuo­sia kes­tä­neen ja sit­ten tait­tu­neen ilmiön ymmär­tä­mi­nen on mah­do­ton­ta nyky­päi­väs­tä kat­soen. Tut­ki­jat itse­kin myön­tä­vät, että kyse on spe­ku­laa­tios­ta. Spe­ku­laa­tion uskot­ta­vuut­ta voi ver­ra­ta sii­hen, että din­osau­rus­ten aikaan hii­li­diok­si­din mää­rän arvioi­daan olleen kym­me­niä mil­joo­nia vuo­sia n. välil­lä 2000–3000 ppm, ja aikai­sem­min niin­kin kor­kea kuin 7000 ppm, niin mik­si spe­ku­loi­tu n. 1700ppm:iin (mis­tä läh­tö­ar­vos­ta?) 55 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten nous­sut CO2 oli­si voi­nut syn­nyt­tää äkil­li­sen 9C läm­pe­ne­mi­sen? Hii­li­diok­si­din mää­rän lisään­tyes­sä sen läm­mit­tä­vä vai­ku­tus heik­ke­nee huo­mat­ta­vas­ti. Tämän­hän IPCC:kin myön­tää avoi­mes­ti. Tut­ki­jat­kin sano­vat, että CO2 voi­si selit­tää mal­lien mukaan vain 3C tuos­ta lämpenemisestä.

    BAU-ske­naa­rion (eli ske­naa­rion, jos­sa aikaa myö­ten muis­ta syis­tä siir­rym­me co2-vapai­siin vaih­toeh­toi­hin, emme­kä mak­sa kym­me­niä­tu­han­sia mil­jar­de­ja yli­mää­räis­tä sii­tä, että voim­me teh­dä sen n. 50 vuot­ta nopeam­min) on arvioi­tu joh­ta­van n. välil­le 450–650 ppm (edel­lis­ten kym­me­nen vuo­den kes­kiar­voi­nen nousu on n. 1.9 ppm vuo­des­sa, nykyi­nen taso on n. 385 ppm), mik­si tuo voi­si muut­taa maan “Venuk­sek­si” jos 7000pm ei aika­naan muut­ta­nut? Tai ne tuhan­net ja mil­joo­nat muut tilan­teet ilmas­ton his­to­rias­sa, jos­sa oli­si ollut mah­dol­lis­ta mui­den teki­jöi­den kor­re­loi­da kor­kei­den kas­vi­huo­ne­kaa­su­pi­toi­suuk­sien kans­sa? Mikä on muut­tu­nut niin radi­kaa­lis­ti? Noi­den nykyis­tä monin­ker­tai­ses­ti kor­keam­pien­kin co2-pitoi­suuk­sien aika­na oli jää­kausia, mikä ne aiheutti?

    Mikä on muu­ten läh­tee­si sil­le, että CO2:n ppm oli­si nyt kor­keim­mil­laan 15 mil­joo­naan vuo­teen? Tuos­sa toi­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa­si on muu­ten haus­ka väi­te. Nykyi­sen­ta­soi­sen CO2 mää­rän eli n. 380ppm:n kat­sot­tiin nos­ta­neen maa­pal­lon läm­pö­ti­lan 2–3C nykyis­tä läm­pi­mäm­mäk­si 4.5 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten. Sano siis mitä, nykyi­sen nykyis­tä läm­pi­mäm­mäk­si? Entä ne muut tekijät?

    On sel­vää, että alar­mis­ti­nen ilmas­to­tie­de tukeu­tuu tavan mukaan aris­to­te­le­lai­seen meta­fy­siik­kaan, jos­sa hii­li­diok­si­dil­le on annet­tu kysee­na­lais­ta­mat­to­mia vita­lis­ti­sia omi­nai­suuk­sia a prio­ri ja muun todel­li­suu­den pitää tähän mukau­tua oli mitä oli. Kyse ei ole sil­loin tie­tees­tä ylipäänsä.

  59. Timo: “Pla­neet­tam­me on käy­nyt läpi monen­moi­sia vai­hei­ta, joi­hin hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus on ollut muka­na vai­kut­ta­mas­sa. Ihmi­sen kan­nal­ta monet näis­tä ovat katastrofeja.

    Hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus on nyt kor­kein 15 mil­joo­naan vuo­teen. Vii­mek­si näil­lä luke­mil­la pla­neet­ta oli kovin eri­lai­nen, meren­pin­ta usei­ta kym­me­niä met­riä korkeammalla.”

    Jos tie­to­si pitä­vät paik­kan­sa, voi­daan vetää aina­kin seu­raa­vat johtopäätökset:

    1) osa­na luon­nol­lis­ta kier­to­kul­kua läm­pö­ti­la ja hii­li­diok­si­di­ta­so ovat ajoit­tain nykyis­tä korkeammalla
    2) kier­to­ku­lun jat­kues­sa on luon­nol­li­ses­ti palat­tu vii­leäm­piin oloi­hin, jopa jääkausiin
    3) hii­li­diok­si­dil­la näyt­tää ole­van vain sivu­roo­li ilmas­ton ja meren­pin­nan tason sää­ty­mi­ses­sä, kos­ka meren­pin­ta on kym­me­niä met­re­jä alem­pa­na kuin ennen täl­lä CO2-tasolla

    Jää­kai­rauk­sien­kin perus­teel­la tie­de­tään, että CO2-taso on seu­rail­lut läm­pö­ti­lan muu­tok­sia eikä päinvastoin.

    Luon­nol­li­nen kier­to­kul­ku tar­koit­taa, että ennem­min tai myö­hem­min eli­no­lo­suh­teet tule­vat suu­res­ti vai­keu­tu­maan; nyky­tie­don valos­sa seu­raa­va vai­he on vää­jää­mät­tä lähes­ty­vä jääkausi. 

    Timo: “Mikä­li puhe on puo­les­taan ns. Venus-ilmiös­tä yllä mai­nit­tu James Han­sen uskoo sen mahdolliseksi”

    Han­sen on jo todet­tu denia­lis­tik­si, joten hänen usko­muk­sil­laan ei ole merkitystä.

  60. Yleis­tä kes­kus­te­lus­ta: tätä denia­lis­mi-alar­mis­mi-jan­ku­tus­ta on net­ti pul­lol­laan enkä ihan ymmär­rä mitä hyvää seu­raa sen levit­täi­ses­tä tän­ne­kin. Ilmas­to­po­li­tiik­ka tai ympä­ris­tö­po­li­tiik­ka yleen­sä ovat kui­ten­kin tär­kei­tä asioi­ta. Mut­ta seu­raa­van ker­ran kun Osmo ottaa ilmas­ton tääl­lä esil­le, ehdo­tan että pre­mis­sit kiin­ni­te­tään. Ts. sovi­taan joku toden­nä­köi­syys­ja­kau­ma läm­pe­ne­mi­sel­le vaik­ka v. 2030 tai 2100, ja mode­roi­daan kaik­ki kes­kus­te­lua pois joka yrit­tää joten­kin kiis­tää pre­mis­sin. Vai miten esim. paleon­to­lo­gias­ta kes­kus­te­lu sujui­si, jos puo­let jen­gis­tä väit­täi­si luut luo­duk­si vähän ennen vedenpaisumusta?

    Muu­ten­kin voi­si haus­ka har­joi­tus olla, jos jokai­nen kir­joit­tai­si auki omat sub­jek­tii­vi­set ole­tuk­sen­sa läm­pe­ne­mi­ses­tä kvan­ti­ta­tii­vi­ses­ti, tähän tyyliin:
    http://www.stat.columbia.edu/~cook/movabletype/archives/2009/12/climate_skeptic.html
    http://www.stat.columbia.edu/~cook/movabletype/archives/2009/12/say_a_little_pr.html

    Hen­ki­löis­tä: James Han­se­nin näke­myk­set ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ovat IPCC:n vii­meis­tä raport­tia pes­si­mis­ti­sem­piä, ilmei­ses­ti paleokli­ma­to­lo­gian perusteella.

    Haus­ka anek­doot­ti on, että denia­lis­tien mie­les­tä Wil­liam Con­nol­ley aka “Stoat” ei kel­paa Wiki­pe­dian edi­to­rik­si sala­liit­to­jä­se­nyy­ten­sä takia, vaik­ka Con­nol­ley suh­tau­tuu kriit­ti­ses­ti Han­se­nin näky­myk­siin ja esim. moniin Natu­ren ilmas­to­uu­ti­siin (pape­rit ja uuti­set ovat eri asia). Con­nol­ley pitää blo­gia, kir­joit­taa usein ilmas­toai­heis­ta, on enti­nen ilmas­to­mal­lin­ta­ja ja nykyi­sin teol­li­suu­des­sa. Ilmas­ton osal­ta Con­nol­ley on suun­nil­leen mainstreamia. 

    Venus-efek­ti ja muut kata­stro­fit: en tie­dä pitää­kö Venus-efek­tin toden­nä­köi­syyt­tä juu­ri kukaan mer­kit­tä­vä­nä, vaik­ka kaik­ki fos­sii­li­set polt­toai­neet pol­tet­tai­siin. Mut­ta tämä ei ole minus­ta juu­ri­kaan rele­vant­tia ilmas­to­po­li­tii­kan kan­nal­ta, aina­kaan jos uti­li­teet­ti­na on ihmi­sen hyvinvointi. 

    Ant­roop­pi­nen peri­aa­te ei auta ilmas­ton kans­sa — hen­gis­sä on sel­vit­ty, mut­ta ilmas­to on ollut kaik­kea muu­ta kuin sta­bii­li. Onhan mas­sa­su­ku­puut­to­ja ollut ennen tätä ihmi­sen aiheut­ta­maa­kin n. 4–5 kpl, ja mel­kein kaik­ki ne ovat ilmastoperäisiä. 

    Ongel­ma nykyi­ses­sä ilmas­ton­muu­tok­ses­sa ei ole sen tavat­to­muus vaan (1) oma läs­nä­olom­me ja adap­taa­tiom­me nykyi­siin olo­suh­tei­siin, (2) ilmas­ton­muu­tok­sen nopeus. On mah­do­ton­ta las­kea nii­tä kus­tan­nuk­sia joi­ta jo nykyi­nen ilmas­ton­muu­tos aiheut­taa. Pal­jon eri­lai­sia raken­tei­ta on sovit­tu­nut ja opti­moi­tu­nut nyky­olo­suh­tei­siin. Talo­yh­tiöm­me muu­ta­man vuo­den takai­sen kat­to­re­mon­tin jäl­keen vesie­ris­teet homeh­tui­vat pai­koi­tel­len sisäl­tä päin. Kaik­ki oli teh­ty mää­räys­ten mukaan, mut­ta syk­sy vain sat­tui ole­maan läm­pi­mäm­pi ja kos­team­pi kuin kos­kaan mit­taus­his­to­rian aika­na (tai aina­kaan n. 100 vuoteen). 

    Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä seu­raa pai­kal­li­sia resurs­sion­gel­mia veden, vil­je­lys­maan, ruo­an ja ties min­kä osal­ta. Läm­pe­ne­mi­sen ei sinän­sä tar­vit­se olla Mad Max ‑tasoa, vaan pää­on­gel­mat voi­vat syn­tyä ihmi­sen reak­tiois­ta resurssipulaan.

    Kukaan ei tun­nu tääl­lä muis­ta­van bio­di­ver­si­teet­tiä. Vaik­ka kult­tuu­rim­me sel­viäi­si, nopea ilmas­ton­muu­tos aiheut­taa kai­ken muun ihmi­sen toi­min­nan ohel­la nopean mas­sa­su­ku­puu­ton. Eliö­la­jeis­ta kuo­lee hel­pos­ti suku­puut­toon kym­me­niä pro­sent­te­ja — pää­osa tie­ten­kin eso­tee­ri­sia kas­ve­ja ja hyön­tei­siä jois­ta juu­ri kukaan ei väli­tä. Minus­ta tämä yksin­ker­tai­ses­ti VÄÄRIN, perus­ta­val­la taval­la. Meil­le ei ole mil­joo­nien vuo­sien aika­na kehit­ty­neel­le moni­muo­toi­suu­del­le mitään hin­taa, ja sit­ten tuhoam­me sen surut­ta opti­moi­des­sam­me omia tar­pei­tam­me, jois­ta suu­ri osa on talous­jär­jes­tel­män mark­ki­noin­ti­me­ka­nis­mien itsen­sä tuot­ta­mia. “Age of stupid.”

    Ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di liu­ke­nee meri­ve­teen ja tuho­aa merel­li­siä eko­sys­tee­me­jä, eten­kin koral­le­ja. Tämä on se toi­nen hii­li­diok­si­din aiheut­ta­ma ongel­ma, läm­pe­ne­mi­sen ohella.

    Kata­stro­faa­li­suus on siis suh­teel­lis­ta — kaik­ki ei ole Venus-ilmiötä.

  61. Tämä denia­lis­ti-krea­tio­nis­ti kes­kus­te­lu on men­nyt jo toti­ses­ti lii­an pit­käl­le. Totuus kui­ten­kin lie­nee, että täl­lä pals­tal­la kes­kus­te­le­vis­ta suu­rin osa lie­nee kes­ki­mää­räis­tä vähem­män uskon­nol­lis­ta ja skep­ti­set mie­li­pi­teet on perus­tel­tu tie­teel­li­ses­ti eikä uskon­nol­li­ses­ti. Jos minä toi­mi­sin Osmon logii­kan mukaan julis­ta­mal­la kaik­ki vih­re­ään aat­tee­seen jol­la­kin taval­la sidok­sis­sa ole­vat kyvyt­tö­mik­si, puo­lu­eel­li­sik­si tai moraa­lit­to­mik­si kes­kus­te­le­maan ilmas­toon liit­ty­vis­tä asiois­ta. Vih­reät­hän “luon­tai­ses­ti” kan­nat­ta­vat ilmas­to­toi­mia, vaik­ka hei­dän tie­ton­sa ilmas­tos­ta ei ole miten­kään kehut­ta­vaa. Aate tai poli­tiik­ka siis ohjaa(=vääristää) hei­dän toi­min­taan­sa, joten vih­rei­den pitä­si siis jää­vä­tä itsen­sä kes­kus­te­lus­ta. Mie­les­tä­ni Osmo on anteek­si­pyyn­nön vel­kaa nimi­mer­kil­le Tehoau­toi­li­ja. Nimi­merk­ki ei tuo­nut kom­ment­tei­hin uskon­toa vaan sinä.

  62. Niin­pä jat­kan tätä Ad Homi­nem ‑vähät­te­lyä. Myös Tehoau­toi­li­jan suo­sit­ta­ma ilmas­toauk­to­ri­teet­ti Roy Spencer näyt­tää ole­van Intel­li­gent Design ‑jouk­koa. Minus­ta jo kulut­ta­ja­suo­ja­mie­les­sä on hyvä tie­tää, mil­lai­ses­ta luon­non­tie­teel­li­ses­tä maa­il­man­ku­vas­ta hänen teo­rian­sa kumpuavat.

    Täm­möi­nen vähät­te­ly on vaa­ral­lis­ta. Olin aikoi­naan pudo­ta tuo­lil­ta­ni kun kuu­lin että oman eri­koi­sa­la­ni (supra­joh­ta­va elekt­ro­niik­ka ja mesos­koop­pi­nen fysiik­ka) eräs maa­il­man­laa­jui­nen kär­ki­mies on maa­il­man­kat­so­muk­sel­taan krea­tio­nis­ti, aina­kin mie­hen aikai­sem­pien kol­le­goi­den puhei­den mukaan. Nimi lie­nee paras jät­tää mai­nit­se­mat­ta. En voi ymmär­tää mil­lai­sel­la älyl­li­sel­lä kuper­kei­kal­la tie­teel­li­sen ja äärius­kon­nol­li­sen maa­il­man­ku­van pys­tyy yhdis­tä­mään, mut­ta eipä tuo näy­tä kave­rin tie­teel­lis­ten tuo­tos­ten tasoon vaikuttavan.

    Kun kuu­lee USA:n uskon­nol­li­seen oikeis­toon kuu­lu­vien mie­li­pi­tei­tä, olen kyl­lä tai­pu­vai­nen usko­maan tilas­tol­li­seen yhtey­teen, s.o. enem­män crak­pot-poruk­kaa sii­hen jouk­koon tun­tui­si kuu­lu­van. Mut­ta yksi-yhteen yhtey­den olet­ta­mi­nen on vaarallista. 

    Roy Spence­rin päte­vyy­des­tä en mitään tie­dä, mut­ta nyt muis­tan että satel­liit­ti­da­tan tul­kin­ta­ju­pak­ka johon viit­ta­sin aikaism­mas­sa vies­tis­sä­ni liit­tyi juu­ri­kin tähän herraan.

  63. Jou­ni L:

    Elo­ku­van nimi on epä­miel­lyt­tä­vä totuus. Se on sii­nä, tie­deyh­tei­sön nykyi­nen näkemys. 

    Voi, kun­pa asia oli­si­kin noin yksiselitteinen.

    Pek­ka R:

    Yksin­ker­tais­tet­tu­na: kan­nat­taa poh­tia, onko syy­tä luot­taa tie­deyh­tei­sön yli­voi­mai­seen enem­mis­töön, vai muu­ta­maan ver­tai­sar­viois­sa jul­kai­su­kyn­nyk­seen kom­pas­tu­nee­seen tutkijaan. 

    On myös nii­tä jul­kai­su­kyn­nyk­sen ylit­tä­nei­tä, joten täl­tä­kään osin asia ei vali­tet­ta­vas­ti ole noin yksiselitteinen.

    denia­lis­ti:

    Ilmas­to­mal­li-ensemblen pro­jek­tiot lie­ne­vät täl­lä het­kel­lä siis: “jos­sain vai­hees­sa saat­taa läm­me­tä, vii­le­tä, tai pysyä saman­lai­se­na”. Tämä tai­taa olla ensim­mäi­nen ilmas­to­mal­leis­ta saa­tu ennus­te, joka toteutuu.

    Heh. Mal­lin­ta­jat ovat siis tul­leet skep­ti­koi­den kan­nal­le ja lopul­ta­kin tun­nus­ta­neet: Emme tie­dä, miten ilmas­to toimii.

  64. Osmo S:

    Ikään kuin hän vaa­ti­si, että tuon posi­tii­vi­sen takai­sin­kyt­ken­nän pitäi­si vai­kut­taa ksk­si ker­taa. Kun ensin jokin ulko­puo­li­nen syy nos­taa maa­pal­loon läm­pö­ti­laa vaik­ka­pa puo­li astet­ta ja vesi­höy­ry kak­sin­ker­tais­taa tämän yhteen asteen­seen, Az tun­tuu läh­te­väön tuos­ta yhdes­tä astees­ta ja vaa­ti­van, että vesi­höy­ryn oli­si pitä­nyt kak­sin­ker­tais­taa se kah­teen asteeseen 

    Posi­tii­vi­nen takai­sin­kyt­ken­tä joh­taa itse­ään ruok­ki­vaan kierteeseen. 

    Alar­mis­ti­nen kau­hus­ke­naa­rio esit­tää, että posi­tii­vi­nen takai­sin­kyt­ken­tä ajaa läm­pö­ti­lat tap­piin. Yksin­ker­tais­tet­tu­na tähän tapaan: 

    (1) jokin nos­taa läm­pöä vähän (2) läm­mön nousu lisää haih­dun­taa ja siten vesi­höy­ryä (3) vesi­höy­ry nos­taa läm­pöä lisää (4) lisä­läm­pö lisää haih­dun­taa ja vesi­höy­ryä (5) vesi­höy­ry nos­taa läm­pöä lisää (6) lisä­läm­pö lisää haih­dun­taa ja vesi­höy­ryä (N) Ja niin edel­leen, kun­nes kier­re satu­roi­tuu niis­sä läm­pö­ti­lois­sa, joi­ta alar­mis­tit uhka­ku­vis­saan esittävät.

    Joku alar­mis­ti on jos­kus kuvan­nut tätä kier­ret­tä pys­tyyn lyö­dyl­lä tan­gol­la, joka läh­tee kaa­tu­maan. Mitä enem­män kal­lel­laan, sitä suu­rem­pi voi­ma sitä vään­tää kal­lel­leen, ja sitä vauh­dik­kaam­min tan­ko kaatuu.

    Täs­sä juu­ri on skep­ti­koi­den ihme­tys: Tan­ko on pysy­nyt pys­tys­sa jo 10.000 vuot­ta, vaik­ka isot­kin läm­mön nousut ovat sitä tuup­pi­neet. Myös­kään vii­mei­sen sadan vuo­den mit­tauk­set eivät kaik­kien mie­les­tä (pois lukien mai­lan­la­vas­ta­jat) osoi­ta kiih­ty­vää “kaa­tu­mis­ta”, parem­min­kin aal­toi­lua, vii­me vuo­si­kym­men ehkä perä­ti viilenemistä.

    Kaa­tu­va tan­ko saat­taa­kin olla huo­ju­va hon­ka. Mitä enem­män kal­lel­laan, sitä suu­rem­pi jousi­voi­ma vään­tää takai­sin pystyyn.

    1. Meni­kö­hän tämä nyt näin? Olen ymmär­tä­nyt, että ylei­nen näke­mys vesi­höy­ryn tuot­ta­mas­ta takaisinkytke3nnästä on, että se noin kak­sin­ker­tais­taa hii­li­diok­si­din pako­te­vai­ku­tuk­sen; ei, että vai­ku­tus oli­si räjäh­tä­vä. Jot­kut ovat täl­lai­ses­ta­kin varoit­ta­neet, mut­ta se on ääriestimaatti.

      1. Alan vähän kyl­läs­tyä tähän jan­kut­ta­vaan kes­kus­te­luun. Tois­tai­sek­si on vaka­vas­ti voi­tu esit­tää vain yksi vas­ta­väi­te ylei­sen kon­sen­suk­sen mukai­sia ilmas­to­mal­le­ja koh­taan. Ei usko­ta posi­tii­vi­seen takai­sin­kyt­ken­tää, jol­la vesi­höy­ryn lisään­ty­mi­nen ilma­ke­häs­sä voi­mis­taa hii­li­diok­si­din lisäyk­sen ilmas­toa läm­mit­tä­vää vai­ku­tus­ta. Vai­kut­taa kui­ten­kin havain­to­jen poh­jal­ta kiis­tat­to­mal­ta, että kyt­ken­tä on men­nei­syy­des­sä ollut posi­tii­vi­nen. Meil­lä on kui­ten­kin havain­to­ja vain alle 400 ppm:n hii­li­diok­si­di­mää­ris­tä ja nykyi­sen läm­pöi­ses­tä ilmas­tos­ta. Voi­si teo­rias­sa olla mah­dol­lis­ta, että kyt­ken­tä katoai­si kor­keam­mil­la hii­li­diok­si­di­ta­soil­la ja siis kor­keam­mas­sa läm­pö­ti­las­sa, mut­ta täl­lais­ta väi­tet­tä ei ole perus­tel­tu niin uskot­ta­vas­ti, että kukaan vas­tuun­tun­toi­nen voi­si jät­tää maa­il­man tule­vai­suut­ta tuon otak­su­man varaan. Oli­si tie­tys­ti mitä ilah­dut­ta­vin uuti­nen, jos täl­lai­nen vapaut­ta­va tie­to oli­si tot­ta, mut­ta kyl­lä sen perus­tak­si tar­vit­tai­siin jotain kon­kreet­ti­sem­paa näyttöä. 

        Ava­sin kes­kus­te­lun osit­tain sel­vit­tääk­se­ni itsel­le­ni, mitä nämä denia­lis­tit oikein väit­tä­vät. Muu­ta tolk­kua sii­tä ei kyl­lä oikein tul­lut kuin, että denia­lis­tien argu­ment­te­ja on kovin eri­lai­sia ja että ne ovat usein ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään. Jos yhden argu­men­tin hyväk­syy, jou­tuu vält­tä­mät­tä hyl­kää­mään mon­ta muu­ta. Ei heis­tä sik­si oikein ole jouk­ko­na haas­ta­maan val­lit­se­vaa käsitystä. 

        Alku­pe­räi­nen väit­tee­ni oli, että denia­lis­tit suh­tau­tu­vat asi­aan uskon­nol­li­se­ti. Vää­rin­kä­si­tys­ten vält­tä­mi­sek­si haluan koros­taa, että en t6ällä tar­koit­ta­nut uskon­toa mis­sään kir­kol­li­ses­sa mie­les­sä vaan että denia­lis­mi on hei­dän uskontonsa.

        Ske­ti­syys kuu­luu tie­tee­seen. Skep­ti­syys tar­koit­taa, että on epä­var­ma jon­kin teo­rian paik­kan­sa­pi­tä­vyy­des­tä. Denia­lis­ti ei ole skep­tik­ko, kos­ka hän uskos­saan hor­ju­ma­ton ja tie­tää vuo­ren var­mas­ti, ettei jokin teo­ria ole totta. 

        Täs­tä eteen­päin alan mode­roi­da kes­kus­te­lua pal­jon anka­ram­min, kos­ka en halua teh­dä täs­tä mitään Suo­mi 24-foo­ru­min tasois­ta päri­nä­pals­taa. En lope­ta kes­kus­te­lua aina­kaan vie­lä koko­naan, mut­ta edel­ly­tän kir­joi­tuk­sil­ta jol­la­kin tavoin ana­lyyt­tis­tä sisäl­töä ja jon­kin uuden argu­men­tin esiintuomista.


  65. (1) jokin nos­taa läm­pöä vähän (2) läm­mön nousu lisää haih­dun­taa ja siten vesi­höy­ryä (3) vesi­höy­ry nos­taa läm­pöä lisää (4) lisä­läm­pö lisää haih­dun­taa ja vesi­höy­ryä (5) vesi­höy­ry nos­taa läm­pöä lisää (6) lisä­läm­pö lisää haih­dun­taa ja vesi­höy­ryä (N) Ja niin edel­leen, kun­nes kier­re satu­roi­tuu niis­sä läm­pö­ti­lois­sa, joi­ta alar­mis­tit uhka­ku­vis­saan esittävät.

    Joku alar­mis­ti on jos­kus kuvan­nut tätä kier­ret­tä pys­tyyn lyö­dyl­lä tan­gol­la, joka läh­tee kaatumaan.

    Kaa­tuu kaa­tuu, mut­ta oikea ter­mi oli­si raken­ne­vi­kai­nen olkiuk­ko. “Kun­nes kier­re satu­roi­tuu” kir­joi­tat itse­kin, ja mie­lee­si ei juo­lah­ta­nut että kier­re satu­roi­tuu läm­pö­ti­las­sa k ∆T, jos vesi­höy­ryn vah­vis­ta­va vai­ku­tus on k ja pel­kän CO2-pakot­teen aiheut­ta­ma läm­pe­ne­mi­nen ∆T. Eikö vesi­höy­ryn vah­vis­ta­va vai­ku­tus jo mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti tar­koi­ta tätä?

  66. Posi­tii­vi­nen takai­sin­kyt­ken­tä joh­taa itse­ään ruok­ki­vaan kierteeseen.

    Ei vält­tä­mät­tä, kysy­mys on sil­muk­ka­vah­vis­tuk­sen L arvos­ta. Tasa­pai­no­läm­pö­ti­la­muu­tos on 1/(1‑L) ker­taa takai­sin­kyt­ke­mä­tön läm­pö­ti­lan muu­tos ja se kar­kaa kata­stro­fik­si vas­ta kun L > 1. Ilmei­ses­ti IPCC olet­taa takai­sin­kyt­ken­tö­jen sil­muk­ka­vah­vis­tuk­sek­si L = 0.66 . Sil­loin CO2-pitousuu­den tuplaa­mi­sen suo­ra vai­ku­tus oli­si 1.2 C (tie­dot poi­mit­tu denia­lis­ti­blo­gis­ta), tämä pie­ni läm­pö­ti­la­muu­tos joh­taa esim. vesi­höy­ryn lisään­ty­mi­sen ja läm­pe­ne­vis­tä meris­tä vapau­tu­van lisä-CO2:n kaut­ta 0.66 x 1.2 = 0.8 C yli­mää­räi­seen nousuun, jon­ka vuok­si vapau­tuu vie­lä lisää H2O:ta ja CO2:ta 0.66 x 0.8 = 0.5 C edes­tä j.n.e. Pro­ses­si löy­tää tasa­pai­non kun läm­pö­ti­lan koko­nais­nousu on 3.6 C, se ei siis kar­kaa käsistä.

    Kun sys­tee­mit muut­tu­vat sitä her­kem­mik­si sil­muk­ka­vah­vis­tuk­sen muu­tok­sil­le mitä lähem­pä­nä L on ykkös­tä, noin­kin kor­kea arvo kuin 0.66 tun­tuu kyl­lä hie­man epäi­lyt­tä­väl­tä yhteen­sat­tu­mal­ta — alle kriit­ti­sen mut­ta kui­ten­kin mer­kit­tä­vän kor­kea. Vaa­tii koh­ta­lais­ta hienosäätöä. 

    Mut­ta on tot­ta että ilmas­to on kaik­kea muu­ta kuin line­aa­ri­nen sys­tee­mi, ja myös sil­muk­ka­vah­vis­tus alkaa poi­ke­ta läh­tö­ar­vos­ta (ole­tet­ta­vas­ti hitaas­ti) kun läm­pö­ti­la muut­tuu. Esi­mer­kik­si vesi­höy­ryn takai­sin­kyt­ken­tä­vai­ku­tus menee nol­lak­si sil­loin kun maa­pal­loa jo peit­tä­vät läpi­tun­ke­mat­to­mat pil­vet, ja vai­ku­tus alkaa poi­ke­ta läh­tö­ar­vos­ta jo pal­jon aiem­min. Mie­leen tulee Chuan kyt­ken­tä tai joku vas­taa­va, joka välil­lä hakeu­tuu sta­bii­lil­le alu­eel­le ja välil­lä kar­kaa epästabiiliksi.

    Vil­li­nä heit­to­na, oli­si­ko jon­kin­lai­nen tekais­tu mel­lo­tus ollut jopa tar­peen elä­män syn­ty­mi­sek­si alku­me­ris­sä, jol­loin ant­roop­pi­sel­la peri­aat­teel­la voi­si selit­tää mik­si havait­se­mam­me ilma­ke­hän para­met­rit ovat niin sala­käh­mäi­sen lähel­lä kriit­tis­tä rajaa?

    Täs­sä juu­ri on skep­ti­koi­den ihme­tys: Tan­ko on pysy­nyt pys­tys­sa jo 10.000 vuot­ta, vaik­ka isot­kin läm­mön nousut ovat sitä tuuppineet.

    Myös Chuan kyt­ken­nän kal­tai­sis­sa sys­tee­meis­sä esiin­tyy eri aika­va­kioi­ta ja jot­kin niis­tä voi­vat olla hyvin­kin pit­kiä. Esi­mer­kik­si Ilma­tie­teen lai­tok­sen sivuil­la mai­ni­taan yhte­nä syy­nä nyky­päi­vien his­to­rial­li­ses­ti mata­lal­le CO2-pitoi­suu­del­le Intian ja Aasian man­ner­laat­to­jen tör­mäys: Hima­la­jan vuo­ris­ton muo­dos­tu­mi­nen työn­tää pin­nal­le kivi­la­je­ja joi­den rapau­tu­mi­nen syö hii­li­diok­si­dia ilma­ke­häs­tä. Vaik­ka tämä nimen­omai­nen esi­merk­ki vai­kut­taa jääh­dyt­tä­vään suun­taan, ehkä kyt­ken­tä­pa­ra­met­rit (mm. sil­muk­ka­vah­vis­tus) ovat olleet drif­tan­neet hitaas­ti vuo­si­mil­joo­nien kulues­sa joi­den­kin mui­den­kin meka­nis­mien vuok­si, ja siis din­osau­rus­ten aikaan takai­sin­kyt­ken­tö­jen reu­naeh­dot ovat olleet joten­kin toi­set (vaik­ka nykyi­nen­kin L=0.66 riit­tää sta­bii­liin tasapainoon).

    Mut­ta kyl­lä aika wizar­di saa olla joka kai­ken tuom­moi­sen mal­lit­taa oikein, sii­nä­kin tapauk­ses­sa että ilmas­to­mal­li ei osoit­tau­du toi­vot­to­man kaoot­ti­sek­si (siten että jopa kes­kiar­vois­te­tuis­ta suu­reis­ta tuli­si ei-sta­tio­nää­ri­siä). IPCC:n luot­ta­mus ilmas­to­mal­lei­hin viit­taa sii­hen että ne oli­si­vat sta­tio­nää­ri­siä, ja kai­pa ne kave­rit alan­sa aina­kin niin hyvin osaa­vat ettei per­ho­sen­sii­pie­fek­tiä ole unohdettu.


  67. Ei vält­tä­mät­tä, kysy­mys on sil­muk­ka­vah­vis­tuk­sen L arvos­ta. Tasa­pai­no­läm­pö­ti­la­muu­tos on 1/(1‑L) ker­taa takai­sin­kyt­ke­mä­tön läm­pö­ti­lan muu­tos ja se kar­kaa kata­stro­fik­si vas­ta kun L > 1.

    Onko tuo mal­li rele­vant­ti täs­sä tapauk­ses­sa? (En väi­tä vaan kysyn.) 

    Vesi­höy­ry­pa­lau­te on hyvin nopea CO2-muu­tok­sen aikas­kaa­laan ver­rat­tu­na, joten ilma­ke­hä on ilmas­to­las­kel­mis­sa vesi­höy­ryn suh­teen tasa­pai­no­ti­las­sa. Ehkä täs­sä ope­roi­daan tyy­pil­li­ses­ti linea­ri­soin­nil­la olet­ta­mal­la riit­tä­vän pie­ni CO2-muu­tos ja kat­so­mal­la mitä tasa­pai­no­ti­lan vesi­höy­ry­kon­sent­raa­tiol­le tapahtuu. 

    Wiki­pe­dias­sa on jotain tähän liit­ty­vää mut­ten jak­sa nyt sitä lukea: http://en.wikipedia.org/wiki/Water_vapor

    Aika hel­pos­ti alkaa teh­dä mie­li mal­lin­taa edes vähän, kos­ka heti kun ollaan epä­li­ne­aa­ri­sia ei läm­pö­ti­la­muu­tos­ten kes­kiar­vois­tus ilma­ke­hän yli onnis­tu vaan pitää ensin teh­dä lokaa­lit per­tur­baa­tiot ja sen jäl­keen keskiarvoistaa. 

    Sta­bii­li­suus on mal­lien reu­naeh­to — sel­lai­nen mal­li joka kar­kaa käsis­tä on epä­on­nis­tu­nut radi­kaa­lil­la taval­la nykyil­mas­ton mallintamisessa.

  68. Jan­ne Sink­ko­nen kirjoitti:

    Ongel­ma nykyi­ses­sä ilmas­ton­muu­tok­ses­sa ei ole sen tavat­to­muus vaan (1) oma läs­nä­olom­me ja adap­taa­tiom­me nykyi­siin olo­suh­tei­siin, (2) ilmas­ton­muu­tok­sen nopeus.”

    ehkä ongel­ma­na on usein se ettei kes­kus­te­lus­sa olla läh­tö­koh­tai­ses­ti­kaan samal­la todel­li­suus­kar­tal­la. Joku voi kiin­nit­tyä kes­kus­te­lus­sa skep­tis­miin sik­si kos­ka pitää ilmas­to­vaih­te­lua aika har­mit­to­ma­na ilmiö­nä ja vän­kää sen takia jokai­ses­ta asias­ta. Onhan ilmas­to muut­tu­nut ennen­kin. Mik­si hermoilla?

    Mei­tä on kui­ten­kin liki 7 mil­jar­dia. 2/3 maa­pal­lon maa-alas­ta on vil­je­ly-tai lai­dun­maa­na. Suku­puut­to­tah­ti on 100‑1000 ker­tai­nen ns. taus­ta­su­ku­puut­toon ver­rat­tu­na. Sanal­la sanoen ihmi­sen vai­ku­tus on niin mas­sii­vi­nen, että nopean läm­mön nousun aiheut­ta­mal­la lisä­stres­sil­lä on ihmi­sen hyvin­voin­nil­le mer­kit­tä­vä vai­ku­tus. Esim. ilmas­ton nopeas­ti läm­mit­tes­sä tulee läm­mös­tä “key dri­ver” suku­puut­to­aal­los­sa. Sanot­ta­koon nyt, että ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tus bio­di­ver­si­teet­tiin on näh­tä­väis­sä jo nyt nyt.http://www.tropecol.com/pdf/open/PDF_50_1/05Kannan.pdf

    az kir­joit­ti:
    “mik­si tuo voi­si muut­taa maan “Venuk­sek­si” jos 7000pm ei aika­naan muut­ta­nut? Tai ne tuhan­net ja mil­joo­nat muut tilan­teet ilmas­ton his­to­rias­sa, jos­sa oli­si ollut mah­dol­lis­ta mui­den teki­jöi­den kor­re­loi­da kor­kei­den kas­vi­huo­ne­kaa­su­pi­toi­suuk­sien kans­sa? Mikä on muut­tu­nut niin radikaalisti? ”

    Venus-ilmiö on ääris­ke­naa­rio ja sii­tä pitää kysyä tar­kem­min Han­se­nil­ta itsel­tään, kat­so­taan nyt kun­han pää­sen hänen kir­jaan­sa käsiksi… 

    Mai­nit­se­mie­si kor­keam­pien hii­li­dio­si­di­ta­so­jen suh­teen mie­leen tulee aina­kin se, että aurin­gon voi­mak­kuus on koko ajan kas­va­nut. Sen illu­mi­niens­si on nyt n. 30% enem­män kuin maan var­hais­vai­heis­sa, jol­loin elä­män maa­pal­lol­la ilmei­ses­ti pelas­ti­vat kasvihuonekaasut.
    http://www.sciencedaily.com/releases/2009/08/090818130425.htm

    Myö­hem­min, esim. n. 500 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten val­lin­nut n. 5000 ppm vas­ta­si suu­rin­piir­tein tämän päi­vän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­den läm­mi­tys­vai­ku­tus­ta aurin­gon volyy­min olles­sa n. 4% nykyi­ses­tä. Tuol­loin parin tuhan­nen ppm:n pudo­tus CO2 pitoi­suu­des­sa (tuli­vuo­ri­toi­min­nan lak­kaa­mi­nen) joh­ti jäätiöitymiseen. 

    Läh­tee­ni “kor­keim­mal­le CO2 pitoi­suu­del­le 15 mil­joo­naan vuo­teen” oli tämä:
    http://www.sciencedaily.com/releases/2009/10/091008152242.htm

  69. Näis­tä Dess­le­rin kal­vois­ta, jois­sa on yri­tet­ty saa­da ENSOs­ta esti­maat­te­ja vesi­höy­ry­pa­laut­teel­le, saa jon­kin­lai­sen kuvan sii­tä mitä ne teke­vät. Siel­lä on myös viit­tei­tä mui­hin pape­rei­hin jos­sa vesi­höy­ry­feed­bac­kia on obser­va­tio­naa­li­ses­ti estimoitu:

    http://www.kiss.caltech.edu/workshops/cloud2009/presentations/dessler.pdf

    Per­tur­baa­tio­ana­lyy­sil­tä se näyttää.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra kirjoitti: 

    Meni­kö­hän tämä nyt näin? Olen ymmär­tä­nyt, että ylei­nen näke­mys vesi­höy­ryn tuot­ta­mas­ta takaisinkytke3nnästä on, että se noin kak­sin­ker­tais­taa hii­li­diok­si­din pako­te­vai­ku­tuk­sen; ei, että vai­ku­tus oli­si räjäh­tä­vä. Jot­kut ovat täl­lai­ses­ta­kin varoit­ta­neet, mut­ta se on ääriestimaatti. 

    Nyt tai­de­taan pääs­tä asian yti­meen. Pako­te ja takai­sin­kyt­ken­tä. Var­mis­te­taan nyt aina­kin, että niis­tä on sama käsitys.

    Pako­te on kuin kuin peit­to, läm­mit­tää. Mitä pak­sum­pi peit­to, sen enem­män läm­mit­tää. Kun kas­vi­huo­ne­kaa­sun pitoi­suus kas­vaa, niin myös pako­te kas­vaa (loga­rit­mi­ses­ti), eli se läm­mit­tää entis­tä enem­män. Lisä­tie­toa: http://en.wikipedia.org/wiki/Radiative_forcing

    Takai­sin­kyt­ken­tä on sää­tö­tek­niik­kaa, ja tar­koit­taa sitä, miten muu­tos jon­kin tapah­tu­ma­ket­jun kaut­ta vai­kut­taa itseen­sä, eli kyt­key­tyy takai­sin läh­tö­koh­taan­sa. Tapah­tu­ma­ket­ju voi olla muu­tos­ta vah­vis­ta­va (posi­tii­vi­nen) tai vai­men­ta­va (nega­tii­vi­nen). Lisä­tie­toa: http://en.wikipedia.org/wiki/Feedback

    Esi­mer­kin omai­ses­ti ja tie­teel­li­ses­ti päte­mät­tö­min yksin­ker­tais­tuk­sin ja pil­vet­kin unoh­taen vesi­höy­ryl­le voi­tai­siin hah­mo­tel­la vaik­ka­pa täl­lai­nen tapah­tu­ma­ket­ju, joka joh­taa posi­tii­vi­seen takaisinkytkentään:
    Läm­pö nousee => haih­tu­mi­nen lisään­tyy => pitoi­suus kas­vaa => pako­te kas­vaa => läm­pö nousee => haih­tu­mi­nen lisään­tyy => pitoi­suus kas­vaa => pako­te kas­vaa => läm­pö nousee => (jne.)

    1. Entä sit­ten. Jos tuo takai­sin­kyt­ken­tä on 50 %, tuo ket­ju pää­tyy (asymp­toot­ti­ses­ti) sii­hen, että vesi­höy­ry kak­sin­ker­tais­taa hii­li­diok­si­din pako­te­vai­ku­tuk­sen. Mikä täs­sä on niin kummallista?

  71. Mik­ko Kivi­ran­ta: “Mut­ta kyl­lä aika wizar­di saa olla joka kai­ken tuom­moi­sen mal­lit­taa oikein, sii­nä­kin tapauk­ses­sa että ilmas­to­mal­li ei osoit­tau­du toi­vot­to­man kaoot­ti­sek­si (siten että jopa kes­kiar­vois­te­tuis­ta suu­reis­ta tuli­si ei-sta­tio­nää­ri­siä). IPCC:n luot­ta­mus ilmas­to­mal­lei­hin viit­taa sii­hen että ne oli­si­vat sta­tio­nää­ri­siä, ja kai­pa ne kave­rit alan­sa aina­kin niin hyvin osaa­vat ettei per­ho­sen­sii­pie­fek­tiä ole unohdettu.”

    Jo Man­del­brot arvos­te­li ilmas­to­mal­lin­ta­jia perus­teet­to­mas­ta jaos­ta sään ja ilmas­ton välil­lä ( http://climateaudit.org/2005/10/09/weather-and-climatology-mandelbrots-view/ ) eli ole­tuk­ses­ta, että vaik­ka sää­il­miöt ovat­kin kaoot­ti­sia, niin ilmas­to oli­si sta­tio­nää­ri­nen. Tätä ole­tus­ta ei ole kui­ten­kaan voi­tu miten­kään tie­teel­li­ses­ti perus­tel­la eli ole ole­mas­sa mitään tiet­tyä pis­tet­tä aikas­kaa­lo­jen välil­lä, jos­ta voi­tai­siin sanoa, että “sää” lop­puu sii­hen ja “ilmas­to” alkaa siitä.

    Täl­tä poh­jal­ta arve­lut ilmas­ton kaot­ti­ses­ta luon­tees­ta eivät kuu­los­ta miten­kään mah­dot­to­mil­ta. Täl­löin mui­nais­ten suur­ten ilmas­ton­muu­tos­ten selit­tä­mi­nen­kään ei vaa­ti­si mitään uusia syi­tä tai meka­nis­me­ja — ne selit­tyi­si­vät sil­lä, että ilmas­to on vain liven­nyt yhdes­tä atrak­tio­al­taas­ta toi­seen — eikä tähän vält­tä­mät­tä ole tar­vit­tu edes mitään ulkois­ta pakotetta.

  72. En ole juu­ri­kaan otta­nut kan­taa tähän kes­kus­te­luun, kos­ka koen asian ihmis­jär­keä suu­rem­mak­si. Tähän tulok­seen olen tul­lut, kun olen alan tut­ki­muk­siin perehtynyt. 

    Kysy­mys on moni­tie­tei­ses­tä ja erit­täin mini­mut­kai­ses­ta systeemistä.

    Oten­taan­pa esi­mer­kik­si insi­nöö­rien osaa­mi­nen talon läm­mi­tyk­sen sää­tä­mi­ses­sä. Talo­yh­tiöm­me läm­mön huol­ta­jal­le vali­tet­tiin, että asun­nois­sa vih­moo. Hän meni ja kään­si öljy­pan­nua kak­si astet­ta kuu­mem­mal­le, 70 astees­ta 72 asteeseen.

    Seu­raus oli tasan päin vas­tai­nen kuin tar­koi­tus. Läm­mi­tys­jär­jes­tel­män läm­pöä sää­tä­vä ns. sunt­ti­vent­tii­li sul­ki pan­nul­ta tule­vaa läm­pöä ja asun­not vii­le­ni­vät tuol­la kah­del­la asteella.

    Lisäk­si talo­yh­tiös­sä yhteen asun­toon teh­tiin pat­te­ri­vern­tii­lien sää­tö. Asun­to kyl­lä läm­pe­ni, mut­ta kaik­ki muut asun­not viilenivät.

    Lisää esi­merk­ke­jä läm­mön­sää­dön vaja­vai­suu­des­ta löy­tyy netis­tä, mis­sä kiro­taan, miten ilma-vesi­läm­pö­pump­pu­ja yms. ei ole osat­tu sää­tää Suo­men olosuhteisiin. 

    Oli­si kovin toi­vot­ta­vaa, että maa­pal­lon läm­pö­ta­lout­ta osat­tai­siin simu­loi­da, mut­ta tur­haut­ta­vaa on, että ei edes yksit­täi­sen talon läm­pö­jä osa­ta säätää.

    p.s. jätin tämän ulko­puo­lel­le vie­lä uusien ener­gia-ikku­noi­den huur­tu­mi­son­gel­man, jos­ta ikku­noi­den val­mis­ta on täy­sin pihal­la. Lait­taa vikaa talon viak­si vaik­ka enti­set ikku­nat eivät huurtuneet.


  73. Läm­pö nousee => haih­tu­mi­nen lisään­tyy => pitoi­suus kas­vaa => pako­te kas­vaa => läm­pö nousee => haih­tu­mi­nen lisään­tyy => pitoi­suus kas­vaa => pako­te kas­vaa => läm­pö nousee => (jne.)

    Täs­tä on tulos­sa nyt joku kan­san­si­vis­tys­pro­jek­ti, mut­ta vie­lä ker­ran rautalangasta: 

    Vesi­höy­rä on ilma­ke­häs­sä jo nyt. Jos menet ulos, näet usein pil­viä, ja kyl­mi­nä kesäöi­nä kas­te­pi­sa­roi­ta tii­vis­tyy hei­nik­koon. Eten­kin syy­saa­mui­na ken­gät kas­tu­vat piha­nur­mi­kol­la­kin helposti. 

    Vesi­höy­ry on kas­vi­huo­ne­kaa­su. Logiik­ka­si mukaan pelk­kä vesi­höy­ryn ole­mas­sao­lo nos­tai­si läm­pö­ti­laa, joka taas nos­tai­si vesi­höy­ry­pi­toi­suut­ta ilma­ke­häs­sä, jne. 

    Läm­pö­ti­la ei aina­kaan nyt tal­vel­la kui­ten­kaan ole nous­sut räjäh­dys­mäi­ses­ti, eikä vii­me kesä­nä­kään, vaik­ka oli kas­tet­ta ja pilviä. 

    Eli ilma­ke­hä on vesi­höy­ryn suh­teen tasa­pai­no­ti­las­sa. Jos nyt joku asia vähän muut­tuu, onko ole­tet­ta­vis­sa että vesi­höy­ry-läm­pö­ti­la­luup­pi­si käyn­nis­tyy ja Maas­ta tulee Venus tuo­ta pikaa? Ei. Sää vaih­te­lee, ja ilmas­to vaih­te­lee ja eten­kin on vaih­del­lut, ja jopa denia­lis­ti myön­tää että Venuk­sel­ta ei ulko­na näy­tä. (Tähän voit sovel­taa denia­lis­ti az:n ant­roop­pis­ta periaatetta.)

    Näin ollen, ilma­ke­hän para­met­rien vaih­te­lu var­maan­kin muut­taa vesi­höy­ry­pi­toi­suut­ta vain vähän, tai koh­tuul­li­ses­ti. Vaik­ka vesi­höy­ry onkin kas­vi­huo­ne­kaa­su, ilmas­to­sys­tee­mi ei ole pommi. 

    Luu­li­si että tähän asti kai­ken voi suun­nil­leen hyväk­syä vaik­ka oli­si kuin­ka denia­lis­ti. Tähän ei tar­vi­ta fysiik­kaa eikä ilmas­to­mal­le­ja, vaan ainoas­taan maalaisjärkeä. 

    Jos uskal­taa, voi kur­ka­ta vaik­ka RC:n vesi­höy­ry­ar­tik­ke­lia, jos­sa sano­taan että ensim­mäi­se­nä approk­si­maa­tio­na läm­pö­ti­lan nousu nos­taa vesi­höy­ry­pi­toi­suut­ta vain sen ver­ran, että suh­teel­li­nen kos­teus pysyy vakio­na. Kos­ka tro­pii­kis­sa läm­pö­ti­la on kor­kea, vesi­höy­ryä voi siel­lä olla enem­män ilmas­sa, ja niin­pä sekä nykyi­nen vesi­höy­ry­feed­back että dif­fe­ren­ti­aa­li­nen CO2:n lisäyk­ses­tä seu­raa­va feed­back ovat pää­asias­sa troop­pi­sia ilmiöitä. 

    Jos uskal­taa teh­dä edes yksin­ker­tai­sen fysi­kaa­li­sen mal­lin, jon­ka eräs reu­naeh­to on se että mal­lis­ta seu­raa nykyi­nen tasa­pi­no­ti­la, näkee mil­lai­nen tasa­pai­no­ti­la syn­tyy para­met­re­ja muuttamalla. 

    Seu­raa­va askel on teh­dä rea­lis­ti­nen mal­li. Esim. Dess­ler (link­ki aiem­min), on ENSO-pape­ris­saan kat­so­nut miten ilma­ke­hän sätei­ly­vuo muut­tuu tro­pii­kin läm­pö­ti­la­muu­tok­sen funk­tio­na, sel­lai­sen muu­tok­sen joka voi­daan att­ri­buoi­da vesi­höy­ry­pi­toi­suu­den muu­tok­seen. Troop­pi­nen vari­aa­tio saa­daan ENSO:sta, joka on riit­tä­vän pit­kä­kes­toi­nen vesi­höy­ryn tasa­pai­no­ti­lan saa­vut­ta­mi­sek­si. Tuo­hon att­ri­buu­tio-osuu­teen aina­kin tar­vi­taan mal­li. Tulok­sek­si saa­daan VAHVEMPI feed­back kuin mitä pel­kät ilmas­to­mal­lit anta­vat. Eroa seli­te­tään ei-troop­pi­sen pin­ta­läm­pö­ti­lan eri­lai­sel­la res­pons­sil­la mal­leis­sa vs. täs­sä lähestymistavassa. 

    Näin siis yksi pape­ri — nii­tä on mon­ta muu­ta­kin (kal­vois­sa obser­va­tio­naa­li­sia vesi­höy­ry­pa­pe­rei­ta vii­tat­tu n. 9 kpl), ja lisäk­si joku­han link­ka­si johon­kin NASAN uuti­seen jota kai ei vie­lä ole edes jul­kai­suk­si asti saatu (?).

  74. Pari asi­aa CO2 lämmitysvaikutuksesta:

    A) CO2 absor­boi infra­pu­na­sä­tei­lyä vain erit­täin kapeal­la spekt­ril­la (15 mik­ro­met­rin alueella).

    B) Vain pie­ni osa maas­ta läh­te­väs­tä sätei­lys­tä on infra­pu­na­sä­tei­lyn muo­dos­sa (arviol­ta noin 5%).

    C) Sil­loin, kun läm­pö kar­kaa maas­ta infra­pu­na­sä­tei­lyn muo­dos­sa, se absor­boi­tuu hii­li­diok­si­diin (tai johon­kin muu­hun) 10 met­rin mat­kal­la. Jos hii­li­diok­si­din mää­rä kak­sin­ker­tais­tui­si, tämä mat­ka puo­lit­tui­si vii­teen met­riin. Toi­sin sanoen: oli hii­li­diok­si­dia pal­jon tai vähän, infra­pu­na­sä­tei­ly kyl­lä absor­boi­tuu sii­hen. Vain ilma­ke­hän tun­keu­tu­mis­pi­tuus vaih­te­lee. Läm­pö­ti­la­vai­ku­tus­ta ei lisään­ty­neel­lä hii­li­diok­si­dil­la olisi.

    Nuo sei­kat (CO2 absorp­tios­pekt­ri, infra­pu­nan osuus maa­pal­lon läm­pö­sä­tei­lys­tä) ovat hel­pos­ti toden­net­ta­vis­sa ole­vaa fysiikkaa. 

    Mikä­li nuo suh­teel­li­sen yksin­ker­tai­set ja toden­net­ta­vis­sa ole­vat väit­teet pitäi­si­vät paik­kan­sa, oli­si koko CO2 kas­vi­huo­ne­teo­ria kumottu.

    Siis, milä argu­men­taa­tiol­la tuo saa­daan kumot­tua ja kas­vi­huo­ne­teo­ria pidet­tyä hengissä?


  75. A) CO2 absor­boi infra­pu­na­sä­tei­lyä vain erit­täin kapeal­la spekt­ril­la (15 mik­ro­met­rin alueella).

    15µm:n alu­eel­la se absor­boi — “erit­täin kapea” on retoriikkaa. 


    B) Vain pie­ni osa maas­ta läh­te­väs­tä sätei­lys­tä on infra­pu­na­sä­tei­lyn muo­dos­sa (arviol­ta noin 5%).

    Mei­naat­ko että läm­pö kar­kaa jon­kin­lai­se­na maa­sä­tei­ly­nä, vai mitä tar­koi­tat? Eikö IR ole nime­no­maan läm­pö­ta­lou­den kan­nal­ta oleel­lis­ta, aina­kin niil­tä osin kun puhu­taan kasvihuoneilmiöstä?

    Toki maan albe­do ei ole nol­la näky­vän valon aal­lon­pi­tuu­del­la, onko se uutinen?

    http://earthobservatory.nasa.gov/Features/SORCE/sorce_02.php

    Not all of this light is absor­bed by the Earth. Rough­ly 30 percent of the total solar ener­gy that stri­kes the Earth is reflec­ted back into space by clouds, atmosp­he­ric aero­sols, snow, ice, desert sand, roof­tops, and even ocean surf. The remai­ning 70 percent of the TSI is absor­bed by the land, ocean, and atmosp­he­re. In addi­tion, dif­fe­rent layers of the Earth and atmosp­he­re tend to absorb dif­fe­rent wave­lengths of light. Only one percent of the TSI, most­ly in the form of UV radia­tion, is absor­bed by the upper atmosp­he­re, main­ly by stra­tosp­he­ric ozo­ne. Twen­ty to 24 percent of the TSI and a majo­ri­ty of the near infra­red radia­tion is absor­bed in the lower atmosp­he­re (tro­posp­he­re), main­ly by water vapor, trace gases, clouds, and dar­ker aero­sols. The remai­ning 46 to 50 percent of pre­do­mi­na­te­ly visible light penet­ra­tes the atmosp­he­re and is taken in by the land and the oceans.”


    C) Sil­loin, kun läm­pö kar­kaa maas­ta infra­pu­na­sä­tei­lyn muo­dos­sa, se absor­boi­tuu hii­li­diok­si­diin (tai johon­kin muu­hun) 10 met­rin mat­kal­la. Jos hii­li­diok­si­din mää­rä kak­sin­ker­tais­tui­si, tämä mat­ka puo­lit­tui­si vii­teen met­riin. Toi­sin sanoen: oli hii­li­diok­si­dia pal­jon tai vähän, infra­pu­na­sä­tei­ly kyl­lä absor­boi­tuu sii­hen. Vain ilma­ke­hän tun­keu­tu­mis­pi­tuus vaih­te­lee. Läm­pö­ti­la­vai­ku­tus­ta ei lisään­ty­neel­lä hii­li­diok­si­dil­la olisi.

    En tie­dä kym­me­nes­tä met­ris­tä­si, mut­ta läm­pö kar­kaa ava­ruu­teen yläil­ma­ke­häs­tä, ei maas­ta. Eikä CO2-absorp­tio ole saturoitunut:
    http://www.realclimate.org/index.php/archives/2007/06/a‑saturated-gassy-argument-part-ii/

    Jopa satel­lit­ti­mit­tauk­sis­ta näkyy, ettei CO2-efek­ti ole saturoitunut:
    http://www.skepticalscience.com/empirical-evidence-for-co2-enhanced-greenhouse-effect.htm
    http://www.skepticalscience.com/saturated-co2-effect.htm


    Mikä­li nuo suh­teel­li­sen yksin­ker­tai­set ja toden­net­ta­vis­sa ole­vat väit­teet pitäi­si­vät paik­kan­sa, oli­si koko CO2 kas­vi­huo­ne­teo­ria kumottu.

    Niinpä.

  76. Sink­ko­nen: “En tie­dä kym­me­nes­tä met­ris­tä­si, mut­ta läm­pö kar­kaa ava­ruu­teen yläil­ma­ke­häs­tä, ei maas­ta. Eikä CO2-absorp­tio ole saturoitunut:”

    Tai­sit kom­men­toi­da asian vie­res­tä. Havait­si­ja ilmei­ses­ti viit­ta­si Lam­bert-Bee­rin lakiin. Mitä seu­rauk­sia on sil­lä, että läm­pö absor­boi­tuu lyhyem­mäl­lä mat­kal­la maan pinnasta.

  77. Jan­ne Sink­ko­nen kirjoitti: 

    Läm­pö nousee => haih­tu­mi­nen lisään­tyy => pitoi­suus kas­vaa => pako­te kas­vaa => läm­pö nousee => haih­tu­mi­nen lisään­tyy => pitoi­suus kas­vaa => pako­te kas­vaa => läm­pö nousee => (jne.)

    Täs­tä on tulos­sa nyt joku kan­san­si­vis­tys­pro­jek­ti, mut­ta vie­lä ker­ran rautalangasta: 

    Juu, kii­tos vaan perus­teel­li­ses­ta selvityksestä. 

    Tavoit­tee­ni ei ollut pis­tää fysiik­kaa uusik­si, vaan yksin­ker­tais­taa (mitä en unoh­ta­nut mai­ni­ta) ja esi­tel­lä takai­sin­kyt­ken­nän periaatetta.

    Tähän suun­taan kes­kus­te­lu läh­ti pol­veu­tu­maan (ole­te­tus­ta) kes­kia­jan läm­pö­kau­des­ta, ja sen (väi­te­tys­tä) ris­ti­rii­tai­suu­des­ta alar­mis­ti­sel­le ilmas­to­mal­lil­le. Oli­si hyvä, jos joku osai­si antaa ris­ti­rii­dan syis­tä tie­teel­li­ses­ti päte­vän, mut­ta sil­ti kan­san­omai­ses­ti esi­te­tyn perustelun.

  78. Vai­kut­taa kui­ten­kin havain­to­jen poh­jal­ta kiis­tat­to­mal­ta, että kyt­ken­tä on men­nei­syy­des­sä ollut posi­tii­vi­nen. Meil­lä on kui­ten­kin havain­to­ja vain alle 400 ppm:n hii­li­diok­si­di­mää­ris­tä ja nykyi­sen läm­pöi­ses­tä ilmastosta.”

    Minä taas olen omak­su­nut, ettei ilmas­ton his­to­rias­ta ole löy­tyt todis­tei­ta sii­tä, että hii­li­diok­si­di oli­si kos­kaan ollut ilmas­ton­läm­pe­ne­mi­sen drai­ve­ri. Vos­to­kin jää­kai­rauk­set sel­väs­ti osoit­ta­vat, että CO2 pitoi­suu­det seu­ra­si­vat läm­pe­ne­mis­tä tai jääh­ty­mis­tä noin 800 vuo­den vii­veel­lä. CO2 on siis ollut taka­penk­ki­läi­nen. Mikä kum­ma siis osoit­taa että ilmas­ton takai­sin­kyt­ken­tä oli­si ollut posi­tii­vi­nen tai että hii­li­doik­si­di oli­si aiheut­ta­nut läm­pe­ne­mis­tä?. Jos tuol­lais­ta väit­tää, niin perus­te­lut pitäi­si olla valmiina.

  79. Jo Man­del­brot arvos­te­li ilmas­to­mal­lin­ta­jia perus­teet­to­mas­ta jaos­ta sään ja ilmas­ton välil­lä … eli ole­tuk­ses­ta, että vaik­ka sää­il­miöt ovat­kin kaoot­ti­sia, niin ilmas­to oli­si sta­tio­nää­ri­nen. Tätä ole­tus­ta ei ole kui­ten­kaan voi­tu miten­kään tie­teel­li­ses­ti perus­tel­la eli ole ole­mas­sa mitään tiet­tyä pis­tet­tä aikas­kaa­lo­jen välil­lä, jos­ta voi­tai­siin sanoa, että “sää” lop­puu sii­hen ja “ilmas­to” alkaa siitä.

    Tämä on hyvä kysy­mys, jon­ka vas­taus­yri­tyk­set vaa­ti­si­vat syvää sukel­lus­ta oikei­den ilmas­to­mal­li-yri­tel­mien kimp­puun. Sää­ti­la kiis­tä­mät­tä kat­so­taan kaoot­ti­sek­si sys­tee­mik­si, ja sen ennus­ta­mi­nen viik­koa-kah­ta kau­em­mas on toi­vo­ton­ta nyky­re­surs­sein, jos kos­kaan. Sit­ten taas sää­ti­lan pit­kä­ai­kai­set ja laa­ja-alai­set kes­kiar­vot (s.o. ilmas­to) voi­vat olla sta­tio­nää­ri­siä jos­sain aikas­kaa­las­sa, tai voi­vat olla olematta. 

    Esi­mer­kik­si kokeel­li­ses­ti tie­de­tään sätei­ly­pa­kot­teen kas­va­mi­nen poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­kol­la maa­lis-syys­kuus­sa joh­taa suht’ hyvin ymmär­ret­tyyn ilmi­öön nimel­tä ‘kesä’. Se ei joh­da täy­sin ennus­ta­mat­to­miin muu­tok­siin eikä Venus-tyy­li­seen pikai­seen kata­stro­fiin, vaan on ollut suht’ sta­tio­nää­ri­nen kym­me­niä ja sato­ja vuo­sia. Hie­man moni­mut­kai­sem­mas­ta ilmiös­tä: tie­de­tään että hur­ri­kaa­ni­kau­den huip­pu osuu elo-syys­kuu­hun poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­kol­la (nyky-reu­naeh­doin). Se ei siis ole täy­sin arvaa­ma­ton ilmiö.

    Sit­ten toi­saal­ta jos kat­sot­tai­siin ‘kesää’ pidem­mäl­lä kuin puo­len vuo­den aika­jak­sol­la, voi olla että kas­va­neen sätei­ly­pa­kot­teen jat­ku­mi­nen ja jat­ku­mi­nen joh­tai­si napa­jäi­den sula­mi­seen ja pie­nen­ty­neen albe­don vuok­si uuteen posi­tii­vi­seen takai­sin­kyt­ken­tään. Oli­si­ko uusi tasa­pai­no sta­tio­nää­ri­nen (pal­jon kor­keam­mas­sa läm­pö­ti­las­sa) vai ei? 

    Mut­ta tämä on lii­an yksin­ker­tai­nen kysy­mys. En ole kaa­oseks­pert­ti, mut­ta yksin­ker­tai­sin kaoot­ti­suu­ten kyke­ne­vä (jat­ku­van ajan) sys­tee­mi vaa­tii kai vähin­tään kol­me vuo­ro­vai­kut­ta­vaa muut­tu­jaa eri aika­va­kioil­la, ja tuos­sa jää­i­den­su­la­mis­poh­din­nas­sa yllä on vain yksi. Minä en aina­kaan osaa läh­teä perus­te­le­maan (var­sin­kaan blo­gi­ta­son yleis­ta­jui­ses­ti) onko luul­ta­vaa että riit­tä­vät kaa­ok­seen riit­tä­vät reu­naeh­dot löy­ty­vät tai ovat löy­ty­mät­tä maa­pal­lon ilmas­tos­ta. Enpä usko (tosin asi­aa tun­te­mat­ta) että Manel­brot­kaan oli pereh­ty­nyt yksi­tyis­koh­tai­ses­ti ilmas­to­mal­lei­hin, vaan heit­ti kaa­oot­ti­suu­den yhte­nä ylei­se­nä mahdollisuutena.

    IPCC:n väki ilmei­ses­ti luot­taa mal­lien­sa sta­tio­nää­ri­syy­teen rele­van­tis­sa aikas­kaa­las­sa (noin tule­vat 100 vuot­ta). Omal­le koh­dal­le on elekt­ro­nis­ten pii­rien kans­sa sat­tu­nut useam­min kuin ker­ran että huo­lel­li­ses­ti simu­loi­tu ja sta­bii­lik­si ole­tet­tu pii­ri (ja ne lie­ne­vät ilmas­toa parem­min ymmär­ret­ty­jä) onkin käy­tän­nös­sä toteu­tet­tu­na epäs­ta­bii­li, sil­loin­kin kun pii­rit eivät ole mil­lään muo­toa kaoot­ti­sia. Niin että hyvin tar­kas­ti on ilmas­to­mal­lien onnis­tut­ta­va sii­nä­kin tapauk­ses­sa että ilmas­to yli­pään­sä osoit­tau­tuu sta­tio­nää­ri­sek­si 100 vuo­den skaa­las­sa. Toki efort­tia­kin pis­te­tään tuo­hon mal­lin­nuk­seen melkoisesti.

    Aika hyvä todis­te oli­si kun­nol­li­nen mal­li­poh­jai­nen ennus­te muu­ta­man vuo­den pää­hän, joka sit­ten myös käy­tän­nös­sä toteu­tuu. Mut­ta täs­sä­kin tapauk­ses­sa on ongel­ma­na ‘sam­mak­ko­pro­feet­tae­fek­ti’: jos ennus­tei­ta on eri mal­leis­ta iso jouk­ko, on ihan mah­dol­lis­ta että joku niis­tä osuu koh­dal­leen ihan vain sattumalta.

    1. Ennus­tet­ta sii­tä, että ilmas­to on mel­ko sta­tio­nää­ri­nen ilmiö sää­ti­laan ver­rat­tu­na tukee tuhan­sien vuo­sien evi­dens­si. Sik­si mal­li on jär­ke­vää skaa­la­ta sel­lai­sek­si, että se pysyy käsissä.

  80. Pika­kom­ment­ti (puhe­li­mel­la, vai­kea kirjoittaa):

    Beer-Lam­bert: ei rele­vant­ti, ilma­ke­hä pitää mal­lin­taa vähin­tään yksiu­lot­tei­se­na. Oleel­lis­ta on pal­jon läm­pöä kar­kaa lopul­ta ylhääl­tä — sehän siir­tyy edes­ta­kai­sin kai­kil­la meka­nis­meil­la. Absorp­tio­pi­tuus pin­nal­la ei ole oleellinen.

    Mik­su: ks. scepticalscience.com, siel­lä hyvä seli­tys eten­kin CO2-lagis­ta. Kes­kia­jan läm­pö­kausi oli tääl­lä voi­ma­kas mut­tei glo­baa­li. Aiem­mis­sa, isois­sa muu­tok­sis­sa pako­te tul­lut usein mm. Milan­ko­vitz-sykleis­tä, jol­loin CO2 nousee vas­ta kun meret läm­pe­ne­vät ja niis­tä kar­kaa hii­li­diok­si­dia. Sen jäl­keen sil­lä on posit. palau­te­vai­ku­tus. Se on itse asias­sa oleel­li­nen, jot­ta men­neen ajan nopeat läm­pe­ne­mi­set voi­tai­siin selit­tää. Kai­rauk­sis­sa CO2 edel­lä tai jäl­jes­sä pai­kas­ta ja tilan­tees­ta riippuen. 

    Nyt meil­lä on erit­täin nopea CO2-puls­si pakot­tee­na. Se imey­tyy ensin meriin, myö­hem­min tulee niis­tä pois jos läm­pe­ne­mi­nen kovas­ti jatkuu.

  81. Kuin tehoau­toi­li­ja puhuu tie­deyh­tei­sös­tä nimel­lä “me”, tar­koit­taa­ko hän muis­sa yhteyk­sis­sä edus­ta­maan krea­tio­nis­mia? Ilmoi­tan jul­ki­ses­ti, etten aio käyt­tää het­keä­kään krea­tio­nis­tien kans­sa käy­tä­vään tie­teel­li­seen keskusteluun.”

    Ei, tuos­sa edel­li­ses­sä kom­men­tis­sa­ni “me” viit­ta­si lähin­nä kaik­kiin nii­hin, jot­ka eivät usko IPCC:n, Al Goren ja mui­den alar­mis­tien esit­tä­miä (katastrofi)skenaarioita.

    Ja mitä krea­tio­nis­miin tulee, niin ajat­te­len asias­ta mel­ko pit­käl­le samal­la taval­la kuin prof Lei­so­la, prof Puo­li­mat­ka, bio­kem tri Turu­nen ja noin 100000 ulko­mais­ta tie­de­mies­tä. Sinul­le­han riit­ti jo muu­ta­ma kym­me­nen ilmas­toa­sias­sa, mik­sei pal­jon isom­pi täs­sä toisessa? 

    Ymmär­rän kyl­lä, että et halua käyt­tää aikaa­si kes­kus­te­luun, jos­sa sinul­la ei ole mitään kom­pe­tens­sia päteä. Etkä toi­saal­ta näkö­jään pys­ty, toi­sin kuin esim eräs NASAn (nyt jo eläk­keel­lä ole­va) mag­neet­ti­kent­täs­pecia­lis­ti jon­ka kans­sa muu­ta­ma vuo­si sit­ten kävin kir­jeen­vaih­toa Dr Humph­rey­sin pape­ris­ta, myön­tä­mään ole­va­si väärässä. 

    Mitä­hän se muu­ten, sinun omas­ta mie­les­tä­si, ker­too sinus­ta itses­tä­si, että kai­ve­len hen­ki­lön taus­to­ja ja näke­myk­siä ihan mui­hin asioi­hin, sen sijaan että vas­tai­sit itse asi­aan liit­ty­viin argumentteihin?

    Löy­sit­kö muu­ten netis­tä sen­kin tie­don, että alle­kir­joi­tin vii­me kevää­nä Jus­si Hal­la-ahon kan­nat­ta­ja­kor­tin, kii­tos puo­lue­to­ve­ri­si Jär­vi­sen? Jos et, niin nyt­pä tuli sel­väk­si tämä­kin asia. Ja kyl­lä, tie­dän että Jus­si on ateis­ti ja mones­ta muus­ta­kin asias­ta eri miel­tä kans­sa­ni, mut­ta minä en ilmei­ses­ti näe maa­il­maa lähes­kään yhtä mus­ta­val­koi­ses­ti kuin sinä.

    PS. Hom­ma­foo­ru­mil­la­kin on käy­ty ilmas­to­kes­kus­te­lua, ja Timo Soi­nin plo­kis­ta pää­tel­len Perus­suo­ma­lai­set­kin ovat siir­ty­neet mei­dän ilmas­tos­kep­ti­koi­den lei­riin. Seu­raa­vis­ta edus­kun­ta­vaa­leis­ta voi tul­la ilmastovaalit…

  82. jou­ni lund­qvist “Kan­nat­taa kat­soa elo­ku­va, jos­sa nobe­lis­ti Al Gor­de ker­too ilmas­to­asian lyhyes­ti. Elo­ku­van nimi on epä­miel­lyt­tä­vä totuus. Se on sii­nä, tie­deyh­tei­sön nykyi­nen näkemys.”

    No kun ei ole, tuo­miois­tui­men­kaan mie­les­tä. Elo­ku­van esit­tä­mi­ses­tä brit­ti­kou­luis­sa doku­ment­ti­na käy­tiin oikeut­ta jo tois­sa­vuon­na, ja tuo­miois­tuin nime­no­maan tote­si että Al Goren elo­ku­va ei vas­taa tie­deyh­tei­sön näke­myk­siä. Ja sal­li elo­ku­van esit­tä­mi­sen kou­luis­sa vain sil­lä ehdol­la, että opet­ta­ja lukee oppi­lail­le tie­dot­teen, jos­sa tode­taan että elo­ku­va ei ole dokumentti. 

    On siis ihan oikeu­des­sa­kin todet­tu polit­ti­sek­si pro­pa­gan­dak­si. Ja oikeu­den löy­tä­män 9 vir­heen lisäk­si on sit­ten myö­hem­min löy­det­ty lisää, yhteen­sä aina­kin 35 kpl.

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “Anteek­si, mut­ta minus­ta se (krea­tio­nis­mi) ker­too jotain tie­teel­li­ses­tä lähestymiskulmasta.”

    No sinä et sit­ten var­maan usko luon­non­va­lin­taan etkä sai­raa­lan ottaa sinus­ta mag­neet­ti­ku­via? Ovat molem­mat krea­tio­nis­tien kek­si­miä, Blyth jul­kai­si ver­tai­sar­vioi­dus­sa tie­de­jul­kai­sus­sa usei­ta artik­ke­lei­ta kym­me­niä vuo­sia ennen Darwia (ja oli­vat myös kir­jeen­vaih­dos­sa, Darwin ei siis tuo­min­nut krea­tio­nis­te­ja) ja Dama­dia­nil­ta evät­tiin fysiikan/lääketieteen Nobel ihan vain sik­si että oli krea­tio­nis­ti, mut­ta mita­lil­la sen­tään palkittiin. 

    Arvaan­ko oikein, jos arvaan että olet pereh­ty­nyt tie­teel­li­seen krea­tio­nis­miin vie­lä vähem­män kuin ilmas­tos­kep­ti­koi­den näkemyksiin?

  84. Soi­nin­vaa­ra: “Ava­sin kes­kus­te­lun osit­tain sel­vit­tääk­se­ni itsel­le­ni, mitä nämä denia­lis­tit oikein väit­tä­vät. Muu­ta tolk­kua sii­tä ei kyl­lä oikein tul­lut kuin, että denia­lis­tien argu­ment­te­ja on kovin eri­lai­sia ja että ne ovat usein ris­ti­rii­das­sa keskenään.”

    Onpas sinul­la eri­koi­nen tapa sel­vit­tää asioi­ta itsel­le­si! Kun minä haluan sel­vit­tää itsel­le­ni jotain, minä yleen­sä luen mitä asian edus­ta­jat ovat kir­joit­ta­neet (olen mm. luke­nut kaik­ki Hal­la-ahon kir­joi­tuk­set hänen scrip­tas­saan) ja mie­tin sit­ten onko tolk­kua, ja luen tar­vit­taes­sa lisää (esim RATE vol II kir­jas­sa on yli 800 sivua, olen luke­nut ne kaik­ki) ja muo­dos­tan sit­ten kantani. 

    Eikä ne argu­men­tit niin kovas­ti ole ris­ri­rii­das­sa, käsit­tääk­se­ni lähes kaik­ki skep­ti­ses­ti IPCC:hen ja vas­taa­viin tahoi­hin suh­tau­tu­vat alle­kir­joit­ta­vat seu­raa­vat argumentit:

    1. ns lät­kä­mai­la ei pidä paik­kaan­sa, kes­kia­jal­la oli läm­pö­kausi jne, joten IPCC TAR:ssa esi­tet­ty käp­py­rä on roskaa.

    2. 4AR:ssa esi­tet­ty “spa­get­ti­käy­räs­tä” ei sekään vakuu­ta, var­sin­kaan nyt CRU:n tie­to­vuo­den jälkeen.

    3. Aurin­gol­la ja kos­mi­sel­la sätei­lyl­lä on suu­rem­pi vai­ku­tus maa­pal­lon ilmas­toon kuin mitä IPCC jne myön­tä­vät (ja odo­tam­me mie­len­kiin­nol­la CER­Nis­sä teh­tä­vien, Svens­mar­kin teo­ri­aan liit­ty­vien kokei­den tuloksia)

    4. Hii­li­diok­si­din roo­li on pal­jon vähäi­sem­pi kuin mitä IPCC jne väit­tä­vät. Ja toden­nä­köi­ses­ti se seu­raa ilmas­ton läm­pö­ti­lan muu­tok­sia eikä suin­kaan aiheu­ta (800 vuo­den vii­ve jne)

    5. Mis­tään kata­stro­faa­li­sis­ta läm­pe­ne­mi­sis­tä, meren­pin­nan nousuis­ta, hur­ri­kaa­nien lisään­ty­mi­sis­tä yms uhka­vis­ta ei ole mitään todel­lis­ta näyt­töä. Tilas­tot osoit­ta­vat vain vähäi­siä muu­tok­sia, ja osa jopa vää­rään suuntaan.

    6. Kukaan ei tie­dä miten ilmas­to tule­vai­suu­des­sa käyt­täy­tyy, joten pitäi­si varau­tua sii­hen­kin että se muut­tuu kyl­mem­mäk­si. Useat tie­de­mie­het kun ovat täl­lais­ta­kin ennustaneet.

    7. Niil­lä toi­mil­la, joil­la nyt yri­te­tään estää läm­pe­ne­mis­tä, on toden­nä­köi­ses­ti enem­män nega­tii­vi­sia kuin posi­vii­ti­sia seu­rauk­sia (lamp­pu­jen elo­ho­pea, die­se­lin hiuk­kas­pääs­töt, vii­da­kon tuhoa­mi­nen öljy­pal­mu yms vil­jel­mien tiel­tä, ruo­ka­kas­vien käyt­tö bio­polt­toai­neek­si jne)

    8. ilmas­to­mal­lit ovat pelk­kää “nin­ten­dokli­ma­to­lo­gi­aa” tai GIGOa (gar­ba­ge in, gar­ba­ge out) 

    9. Mala­ria ei ole troop­pien tauti
    http://www.ilmastofoorumi.fi/ilmastonmuutos/

    Nämä näin pikai­sel­la miet­ti­mi­sel­lä, eli lis­taa voi­si jatkaa.

  85. mik­si tuo voi­si muut­taa maan “Venuk­sek­si” jos 7000pm ei aika­naan muut­ta­nut?

    Aurin­gon sätei­ly lisään­tyy koko ajan. Kun aika­naan oli 7000ppm hii­li­diok­si­dia, aurin­ko oli huo­mat­ta­vas­ti him­meäm­pi. 900 mil­joo­nan vuo­den sisäl­lä aurin­ko on niin kuu­ma, että meret kiehuvat.

    Elä­mä on maa­pal­lol­la jo ehtoo­puo­lel­la muutenkin.

  86. Vie­lä tuos­ta kse:n mai­nit­se­mas­ta kaaoksesta. 

    Luon­nos­sa, siis maa­il­mas­sa, kaik­ki on kaoot­tis­ta. Ainoas­taan eris­te­tyt hyvin yksin­ker­tai­set sys­tee­mit, joi­ta ei rea­lis­ti­ses­ti voi edes toteut­taa, ovat fun­da­men­taa­lis­ti ei-kaoot­ti­sia. Kaa­os ei tar­koi­ta epä­de­ter­mi­nis­miä, vaan sitä että pie­net erot alku­ti­las­sa ker­tau­tu­vat sys­tee­min dyna­mii­kas­sa aluk­si eksponentiaalisesti. 

    Kaoot­ti­sen­kin (klas­si­sen) sys­tee­min dyna­miik­ka on kui­ten­kin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä ennus­tet­ta­vaa, ja vie­lä lyhyem­mäl­lä aika­vä­lil­lä line­aa­ris­ta. Esim. Aurin­ko­kun­nas­sam­me pla­neet­to­jen radat ovat kaoot­ti­sia, mut­ta sil­ti ennus­tet­ta­vis­sa hyvin, hyvin mei­dän kan­nal­tam­me pit­käk­si­kin ajaksi.

    Usein myös aggre­ga­tii­vi­set, sys­tee­min koko­nais­ti­laa kuvaa­vat suu­reet ovat parem­min ennus­tet­ta­vis­sa kuin mik­ro­ti­la. Ilma­ke­hän yksit­täis­ten mole­kyy­lien liik­keet ovat kaoot­ti­sia nano­se­kun­tien aikas­kaa­las­sa, mut­ta sää­tä voi ennus­taa päi­vik­si eteenpäin. 

    Ilmas­to on aivan var­mas­ti kaoot­ti­nen pit­kis­sä geo­lo­gi­sis­sa aikas­kaa­lois­sa. Sil­ti sil­lä on oma dyna­miik­kan­sa, johon liit­ty­vien käsit­tei­den (pako­te jne.) avul­la ilmas­toa näyt­tää ole­van mah­dol­lis­ta mal­lin­taa aina­kin kym­me­nien vuo­sien aikas­kaa­loil­la, ihan kuin sää­tä mal­lin­ne­taan omal­la kon­sep­tu­aa­li­sel­la tasol­laan päi­vien skaa­las­sa, vaik­ka tämän alla on kaoot­ti­nen mole­kyy­lien sys­tee­mi. Itse asias­sa sää­tä voi tilas­tol­li­ses­sa mie­les­sä hie­man ennus­taa jopa kuu­kausien tasolla. 

    Sää­mal­lit pitä­vät sisäl­lään ne epä­li­ne­aa­ri­suu­det, jot­ka lopul­ta joh­ta­vat ennus­ta­mat­to­muu­teen. Esim. jos kat­soo GFS-mal­lin par­via­jo­ja nyt,
    http://www.wzkarten.de/pics/MT8_Helsinki_ens.png , näkee että Hel­sin­gin sään ennus­tet­ta­vuus heik­ke­nee täl­lä ker­taa pahas­ti jo parin päi­vän kulut­tua, n. 4. tammikuuta.

    Ilmas­to­mal­lit eivät var­mas­ti sisäl­lä kaik­kia pitem­män aika­vä­lin palau­te­me­ka­nis­me­ja. Voi olla että yllät­täen akti­voi­tuu joku voi­ma­kas lyhyen aika­vä­lin palau­te­me­ka­nis­mi, joka tekee CO2-vas­teen voi­mak­kaan epä­li­ne­aa­ri­sek­si. Esim. James Han­sen uskoo että näin käy — täy­tyy toi­voa että hän on vää­räs­sä. Tie­tys­ti tun­te­mat­to­mat palau­te­me­ka­nis­mit voi­vat olla myös negatiivisia. 

    Vaik­ka uusia palau­te­me­ka­nis­me­ja löy­tyi­si­kin, eivät ne miten­kään dis­kva­li­fioi vaik­ka­pa CO2:n vai­ku­tus­ta ilma­ke­hään ennen tai nyt. Siis ei voi aja­tel­la että kaa­os oli­si jotain mys­tis­tä taval­li­sen dyna­mii­kan ohi — se on vain taval­lis­ta dyna­miik­kaa posi­tii­vi­sel­la Lyapu­nov-eks­po­nen­til­la. Ilma­ke­hän kaoot­ti­suus ei tar­koi­ta ettei men­nei­tä tai nykyi­siä tapah­tu­mia voi­si joi­den­kin aggre­gaa­tioi­den ja aikas­kaa­lo­jen osal­ta selittää. 

    Ekstra­na ne pari link­kiä kes­kia­jan läm­pö­kau­teen ja CO2-lagei­hin, jot­ka aiem­min mai­nit­sin, kos­ka domain meni aiem­min väärin:
    http://skepticalscience.com/Was-there-a-Medieval-Warm-Period.html
    http://skepticalscience.com/co2-lags-temperature.htm

  87. OS: “Ennus­tet­ta sii­tä, että ilmas­to on mel­ko sta­tio­nää­ri­nen ilmiö sää­ti­laan ver­rat­tu­na tukee tuhan­sien vuo­sien evi­dens­si. Sik­si mal­li on jär­ke­vää skaa­la­ta sel­lai­sek­si, että se pysyy käsissä.”

    Tukee mis­sä mielessä?

    Kes­ki­läm­pö­ti­lois­sa on ollut aika rei­lu­ja vaih­te­lui­ta ( http://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2009/12/noaa_gisp2_icecore_anim_hi-def3.gif ) — jos tuon tul­kit­see mel­ko sta­ti­nää­ri­sek­si, niin sit­ten­hän tämä muu­ta­mien asteen kym­me­nys­ten läm­pe­ne­mi­nen on täy­sin normaalia.

  88. Ts. sovi­taan joku toden­nä­köi­syys­ja­kau­ma läm­pe­ne­mi­sel­le vaikka

    Tuo on muu­ten mai­nio idea, mut­ta omien havain­to­je­ni perus­teel­la tyy­pil­li­nen skep­tik­ko joko ei ymmär­rä toden­nä­köi­syys-käsi­tet­tä toden­nä­köi­syys­ja­kau­mas­ta puhu­mat­ta­kaan, tai skep­tik­ko kokee niin voi­ma­kas­ta kog­ni­tii­vis­ta dis­so­nans­sia numee­ri­sen toden­nä­köi­syy­den arvioin­nis­sa, että kokee tur­val­li­sem­mak­si esi­mer­kik­si ilmai­sun “häviä­vän pieni”.

  89. Täs­sä kat­ta­va lis­ta oikeis­ta ver­tai­sar­vioi­duis­ta tie­de­jul­kai­suis­ta aiheesta:

    http://agwobserver.wordpress.com/2009/10/13/papers-on-water-vapor-feedback-observations/

    Nuo luet­tu­aan ei pitäi­si jää­dä mitään epä­sel­väk­si aihees­ta. Mut­ta sitä­hän ilmas­to­de­nia­lis­tit eivät tee, kos­ka hei­dän mie­les­tään koko ver­tai­sar­vioi­tu tie­de on läpimätää.

    Nuo tut­ki­muk­set eivät ole mal­lin­nuk­sia vaan moder­neil­la mit­ta­lait­teil­la teh­ty­jen mit­taus­ten raportteja.

  90. Mitään ei jää epä­sel­väk­si; mal­lit saa­daan kor­jaus­ter­meil­lä vas­taa­maan nyky­ti­lan­net­ta, mut­ta mal­lien sopi­vuus muut­tu­viin olo­suh­tei­siin vaa­tii lisä­sel­vi­tyk­siä ja muu­tok­sia malleihin. 

    Huang & Ramaswa­my, simu­loin­ti­mal­lien ja mit­taus­tu­los­ten ver­tai­lus­ta (Tuu­kan link­ki ylempänä):
    “The ana­ly­sis also reveals that the GCM sig­ni­ficant­ly unde­res­ti­ma­tes the cloud induced radia­ti­ve res­pon­ses in the win­dow region which ari­ses from the model bias in the mean cloud forcing in con­vec­ti­ve­ly acti­ve regions.”

  91. Pil­vi­peit­teen hei­jas­ta­vuus­han muu­ten toi­mii molem­piin suun­tiin, eli jos pil­vi­pei­te hei­jas­taa ava­ruu­teen vaik­ka 25 % sätei­lys­tä, cete­ris pari­bus maas­ta hei­jas­tu­vas­ta sätei­lys­tä myös samaa suu­ruus­luok­kaa ole­va osuus hei­jas­tuu pil­vis­tä takai­sin pin­nal­le. Tie­ten­kään asia ei ole ihan näin simp­pe­li kos­ka maas­ta hei­jas­tuu eri aal­lon­pi­tuuk­sia kuin ava­ruu­des­ta tulee, eri pil­vi­tyy­pit absor­boi­vat eri aal­lon­pi­tuuk­sia eri lail­la ja lisäk­si pil­vien muo­dos­tu­mi­nen ja liik­ku­mi­nen eivät ole riip­pu­mat­to­mia sätei­lys­tä vaan kyse on var­sin moni­mut­kai­ses­ta dynaa­mi­ses­ta koko­nai­suu­des­ta. Joka tapauk­ses­sa täs­sä kaik­kein yksin­ker­tai­sim­mas­sa palik­ka­mal­lis­sa pil­vi­syy­den lisään­ty­mi­nen voi­mis­taa kas­vi­huo­neil­miö­tä albe­doon 0,5 asti ja kään­tyy sii­tä taas las­kuun, kui­ten­kin niin että nykyis­tä hei­kom­mak­si se tulee vas­ta kun pil­vien albe­do ylit­tää Venuk­sen pil­vi­syy­den tason. 

    Koros­tan siis edel­leen, että oikeas­ti yhtä­lö on huo­mat­ta­vas­ti moni­mut­kai­sem­pi, mut­ta sil­ti näki­sin että tämän perus­teel­la läh­tö­ole­tuk­se­na voi kyl­lä pitää, ettei pil­vi­syy­den lisään­ty­mi­nen kään­nä takai­sin­kyt­ken­tää nega­tii­vi­sek­si ja todis­tus­taak­ka on niil­lä jot­ka muu­ta väit­tä­vät. Väi­te on hel­pos­ti fal­si­fioi­ta­vis­sa osoit­ta­mal­la esi­mer­kik­si että lisään­ty­nyt pil­vi­syys pai­not­tuu päi­vä­sai­kaan tai vaik­ka pak­sui­hin stra­tocu­mu­lus-pil­viin, joten nyt vain ver­tai­sar­vioi­tu­ja artik­ke­le­ja aihees­ta kehiin niin asia on sil­tä osin selvä. =)

  92. Pil­vet ovat niin moni­mut­kai­nen jut­tu ettei­vät ne yhdel­lä pape­ril­la rat­kea, mut­ta täs­sä se yksi kuitenkin:

    Amy C. Cle­ment, Robert Burg­man, Joel R. Nor­ris (2009) Obser­va­tio­nal and Model Evi­dence for Posi­ti­ve Low-Level Cloud Feed­back. Science 24,
    Vol. 325. no. 5939, pp. 460 — 464.

    http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/325/5939/460

    This issue was addres­sed by exa­mi­ning chan­ges in low-level clouds over the Nort­heast Paci­fic in obser­va­tions and cli­ma­te models. Deca­dal fluc­tua­tions were iden­ti­fied in mul­tiple, inde­pen­dent cloud data sets, and chan­ges in cloud cover appea­red to be lin­ked to chan­ges in both local tem­pe­ra­tu­re struc­tu­re and lar­ge-sca­le circu­la­tion. This obser­va­tio­nal ana­ly­sis furt­her indica­ted that clouds act as a posi­ti­ve feed­back in this region on deca­dal time scales.”

    Ks. myös http://www.realclimate.org/index.php/archives/2009/07/friday-round-up‑3/#comment-132046

  93. Löy­sin muu­ten kak­si hyvää lisä­läh­det­tä. Ensim­mäi­nen on “Unders­tan­ding Cli­ma­te Chan­ge Feed­backs (2003)”, jul­kai­si­ja jenk­kien NRC:n Board on Atmosp­he­ric Sciences and Cli­ma­te. Kir­ja on webis­sä, täs­sä pil­vi- ja vesihöyryluku:
    http://books.nap.edu/openbook.php?record_id=10850&page=21

    Täl­le hyvä päi­vi­tys lie­nee aiem­min­kin mai­nut­tu Dess­le­rin jul­kai­se­ma kat­saus Science-leh­des­tä, jon­ka löy­sin onli­ne PDF:nä:
    http://geotest.tamu.edu/userfiles/216/dessler09.pdf

  94. Kuul­kaa! Ilmas­ton­muu­tos on nerok­kai­den neuk­ku­tie­de­mies­ten työn tulos­ta! Sipe­rian iki­rou­ta sulaa vuon­na 2010:

    Neu­vos­tou­to­pian mukaan kyse ei tosin ole nyky­tie­de­mie­hiä huo­les­tut­ta­vas­ta ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä, vaan neu­vos­to­tie­de­mies­ten kehit­tä­mäs­tä maalämpösysteemistä.

    […] ‘ato­mit ja ihmis­kä­den läm­pö’ ovat läm­mit­tä­neet Sipe­rian niin, että sadoil­la heh­taa­reil­la entis­tä tun­draa kas­vaa nyt ykkös­luo­kan veh­nää ja napa­pii­ril­lä val­mis­tau­du­taan par­hail­laan ensim­mäi­sen sit­rus­he­del­mä­sa­don kor­jaa­mi­seen.”

    Neu­vos­to­liit­to vuon­na 2010 Kom­so­mols­ka­ja Prav­dan mukaan, Ilta­sa­no­mien kertomana

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.