Vähän päätöksentekoteoriaa

Nor­maa­li­jär­jel­lä varus­tet­tu ihmi­nen ymmär­tää, ettei katu­jen ris­teyk­sen läpi kan­na­ta ajaa nas­ta lau­das­sa, vaik­ka ei voi­kaan tie­tää, että siel­tä vält­tä­mät­tä tuli­si autoa. Vie­lä sel­vem­pää on, että oli­si sulaa hul­luut­ta ajaa täy­sil­lä ris­teyk­sen läpi, kun näkee, että ris­teä­vään suun­taan menee kat­kea­ma­ton auto­jo­no, vaik­ka voi­si­han jonoon tie­tys­ti juu­ri sil­le koh­taan osua aukko.

Ilmas­tos­kep­ti­kot näyt­tä­vät vaa­ti­van var­maa tie­toa sii­tä, että kola­ri tuli­si var­mas­ti. Muu­ten ei ole mitään syy­tä hil­jen­tää ennen risteystä.

Epä­var­muu­den val­li­tes­sa, jos on kyse pie­nis­tä pää­tök­sis­tä, kan­nat­taa las­kea eri toi­men­pi­de­vaih­toeh­to­jen odo­tusar­vo. Jos sinua uhkaa tuhan­nen euron mene­tys vii­den pro­sen­tin toden­nä­köi­syy­del­lä, sinun kan­nat­taa mak­saa 50 euroa tämän ris­kin ehkäi­se­mi­ses­tä. Kun uhkaa­va tap­pio on mas­sii­vi­nen, sitä vas­taan yleen­sä kan­nat­taa yli­suo­jau­tua. Tähän perus­tuu vakuut­ta­mi­nen. Iso­ja ris­ke­jä vas­taan kan­nat­taa ottaa vakuu­tus, vaik­ka sii­nä ei odo­tusar­vo­mie­les­sä ole mitään jär­keä (jos oli­si, vakuu­tuk­sen myy­mi­ses­sä ei oli­si mitään jär­keä vakuu­tus­yh­tiön kannalta)

Otan esi­mer­kin ydin­tur­val­li­suu­des­ta. Nykyi­sin ydin­voi­ma­loi­hin, jopa Sos­ni­vyi Boriin, raken­ne­taan kym­me­niä mil­joo­nia euro­ja mak­sa­va yti­men kaap­paa­jaa sil­tä varal­ta, että voi­ma­lan ydin sat­tui­si sula­maan.  Kun yti­men sula­mi­sen toden­nä­köi­syy­dek­si las­ke­taan 1/miljoona reak­to­ri­vuot­ta ja jos voi­ma­lan käyt­töi­kä on 50 vuot­ta, yhden voi­ma­lan kan­nal­ta yti­men kaap­paa­jaa tar­vi­taan toden­nä­köi­syy­del­lä 1/20 000. En tark­kaan tie­dä, pal­jon­ko tuol­lai­nen yti­men kaap­paa­ja mak­saa, mut­ta vede­tään hihas­ta 50 mil­joo­naa euroa. Sii­nä tapauk­ses­sa onnet­to­muu­den hin­nan pitäi­si olla bil­joo­na euroa (tuhat mil­jar­dia), ennen kuin kaap­paa­jan raken­ta­mi­nen kan­nat­tai­si odo­tusar­vo­mie­les­sä. Kan­nat­tai­si siis oikeas­taan ris­kee­ra­ta koko Suo­mi mie­luum­min kuin raken­taa kaap­paa­ja, mut­ta suu­ria ris­ke­jä arvioi­daan toisin.

Ilmas­ton­muu­tok­sen osal­ta poten­ti­aa­li­sen kata­stro­fin suu­ruus on aivan eri luok­kaa kuin yhden ydin­voi­ma­lan reak­to­rin sula­mi­ses­sa (ydin­voi­ma­la tus­kin pys­tyy tap­pa­maan hyvis­sä­kään olois­sa mil­joo­naa ihmis­tä enem­pää) ja eri­tyi­ses­ti kata­stro­fin toden­nä­köi­syys on aivan eri kertaluokkaa.

Toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa on vähän kiis­ta­na­lai­sel­la toden­nä­köi­syy­del­lä lähes koko inhi­mil­li­nen kult­tuu­ri ja toi­ses­sa 1–10 pro­sent­tia BKT:sta. Yläes­ti­maat­ti, kym­me­nen pro­sent­tia BKT:sta mer­kit­si­si, että elin­ta­so taan­tui­si nel­jä vuot­ta taak­se­päin. Yksin ame­rik­ka­lais­ten asun­to­lai­na­kei­not­te­li­joi­den maa­il­man­ta­lou­del­le tuot­ta­ma hin­ta lie­nee suurempi.

Minun on vähän vai­kea ymmär­tää skep­tik­ko­jen maa­il­man­ku­vaa, jon­ka mukaan ris­ki kan­nat­taa ottaa, kos­ka voim­me aina toi­voa, että sii­hen auto­jo­noon kui­ten­kin tuli­si yllät­tä­vä aukko.

106 vastausta artikkeliin “Vähän päätöksentekoteoriaa”

  1. Ker­ra­taan vie­lä muu­ta­ma pointti:

    Kyse ei ole “sii­tä auto­jo­nos­ta” vaan “monis­ta auto­jo­nois­ta”. Useis­ta eri­lai­sis­ta ihmis­kun­taa, ympä­ris­töä ja eläin­la­je­ja kos­ket­ta­vis­ta uhka­ku­vis­ta. Pitäi­si­kö mei­dän varau­tua sii­hen, että joku taho vahin­gos­sa tai tahal­laan yrit­tää tap­paa suu­ren osan ihmis­kun­taa labo­ra­to­rios­sa kehi­te­tyl­lä viruk­sel­la tämän vuo­si­sa­dan kulues­sa? Jo nykyi­sel­lä osaa­mi­sel­la se onnis­tui­si useam­mal­ta tahol­ta riit­tä­väl­lä panos­tuk­sel­la. Kulu­van vuo­si­sa­dan bio­ge­neet­ti­nen val­lan­ku­mous sekä infor­maa­tion yhä hel­pom­pi leviä­mi­nen tule­vat väis­tä­mät­tä välit­tä­mään tuon poten­ti­aa­li­sen kyvyn hyvin moni­nai­sil­le tahoil­le. Uhka on mie­les­tä­ni ilmas­to­ka­ta­stro­fia pal­jon toden­nä­köi­sem­pi ja seu­raa­muk­sil­taan vakavampi.

    Tuhan­net mil­jar­dit eurot voi­vat tun­tua suh­tees­sa vähäi­sil­tä, jos nii­tä ver­taa koko­nais­ta­lou­teen ja sen kas­vuo­do­tuk­siin, mut­ta esi­mer­kik­si kehi­ty­sa­vun mää­rä­ra­hoi­hin ver­rat­tu­na ne ovat monin­ker­tai­sia sum­mia. Ehkä nii­tä pitäi­si siten ennem­min tar­kas­tel­la sen haa­mu­bud­je­tin sisäl­lä, jos­ta varo­ja koh­den­ne­taan koko ihmis­kun­taa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä hyö­dyt­tä­viin hank­kei­siin? Sil­loin puhu­taan kym­me­nis­tä pro­sen­teis­ta eikä pro­sen­teis­ta. Eikä ole epäi­lys­tä­kään, ettei­kö ilmas­toa­pu­ra­hoi­hin tuli­si valu­maa kehi­ty­sa­vun puo­lel­ta, kos­ka lopul­ta ne ovat kui­ten­kin osa samaa koko­nai­suut­ta, kerät­tiin varat miten tahan­sa. Samal­la muut ympä­ris­tö­on­gel­mat jää­vät suh­tees­sa vähem­mäl­le huo­miol­le. Kuten vesipula.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen” tulee sat­tu­maan kaik­kein kovim­min maa­il­man huo­no-osai­siin. Kuka huo­ma­si ruo­ka­krii­sin vai­ku­tuk­sen omal­la koh­dal­laan? Sadoil­le mil­joo­nil­le köy­hil­le se oli hyvin anka­raa todel­li­suut­ta. Täl­lai­set vai­ku­tuk­set eivät juu­ri sisäl­ly mekaa­ni­seen 1–10% arvioon. Toi­sen ja kol­man­nen suku­pol­ven ruo­ka­polt­toai­neet ovat tulossa.

    Kyse on lisäk­si varo­vai­suus­pe­ri­aat­teen vää­rin­käy­tös­tä, tie­teen uskot­ta­vuu­des­ta, asian­tun­ti­juu­den luo­tet­ta­vuu­des­ta poli­tii­kan ohjaa­mi­ses­sa, ympä­ris­tö­aat­teen jul­ki­suus­ku­vas­ta. Ylei­sem­min tie­don ja fokuk­sen eris­täy­ty­nei­syy­den (“fik­soi­tu­mi­sen”) hai­tal­li­suu­des­ta pun­nit­tu­jen koko­nais­nä­ke­mys­ten muodostumiselle.

    Oma käsi­tyk­se­ni on, että tie­de on osoit­ta­nut ilmas­to­ka­ta­stro­fin uhan ole­van häviä­vän pie­nen. Teat­te­ris­sa ei kan­na­ta päräyt­tää häly­tin­tä soi­maan ja huu­taa Tuli­pa­lo! kun näkee jos­sa­kin häi­väh­dyk­sen höy­ryä. Panii­kis­sa tapah­tuu kai­ken­lais­ta höl­möä, hys­tee­ris­tä ja tuhoisaa.

    Suden huu­ta­mi­sen tra­ge­dian olles­sa myös se, että kun ihmis­kun­taa vaka­vas­ti uhkaa­va akuut­ti ongel­ma jos­kus oikeas­ti tulee eteen, har­va jak­saa enää ottaa huu­ta­jia vakavasti.

    Nyt kan­nat­tai­si odot­taa aina­kin vuo­teen 2020, johon men­nes­sä läm­pö­ti­lo­jen kehi­tys tulee sel­keyt­tä­mään käsi­tys­täm­me CO2:n pakot­teen voi­mak­kuu­des­ta. Onnek­si näin näyt­tä­nee myös ole­van käymässä.

    Tämän kysy­myk­sen pola­ri­soi­tu­mi­nen on sinän­sä mie­len­kiin­tois­ta. En epäi­le het­keä­kään ettei­vät­kö alar­mis­tit näe skep­ti­syyt­tä jon­kin­lai­se­na ilmen­ty­mä­nä ihmis­kun­nan irra­tio­naa­li­suu­des­ta. Itse näen tilan­teen pit­käl­ti päin­vas­toin. Itsel­le­ni ilmas­toa­lar­mis­min ete­ne­mi­nen näin­kin pit­käl­le on sel­keä osoi­tus yhteis­kun­nan jouk­ko­lii­keh­din­tö­jen älyl­li­ses­tä heik­kou­des­ta ja itse­kri­tii­kit­tö­myy­des­tä, jol­le löy­tyy monia tie­tee­seen­kin sot­keu­tu­nei­ta his­to­rial­li­sia paralleeleja.

    1. Oma käsi­tyk­se­ni on, että tie­de on osoit­ta­nut ilmas­to­ka­ta­stro­fin uhan ole­van häviä­vän pienen. 

      Tie­de on osoit­ta­nut ris­kin hyvin suu­rek­si monel­la toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mil­la tavoil­la ja puos­ka­rit ovat esit­tä­neet mitä kum­mal­li­sem­pia ja kes­ke­nään ris­ti­rii­tai­sia väit­tei­tä sii­tä että jokin nois­ta tavois­ta ehkä on vähän kiis­ta­na­lai­nen. Tie­deyh­tei­sö on asias­ta suun­nil­leen yhtä yksi­mie­li­nen kuin evo­luu­tio­teo­rias­ta, jol­la sil­lä­kin on kiistäjänsä.

  2. Kaip­pa nor­maa­li­jär­jel­lä varus­tet­tu ihmi­nen voi kysyä vähän sen perään että jos Arr­he­niuk­sen kokeen perus­teel­la hii­li­diok­si­di absor­boi läm­pö­sä­tei­lyä pää­dy­tään sii­hen että koko sivi­li­saa­tio on tuhou­tu­mas­sa, niin miten jos tuos­ta teo­rias­ta näy­tet­täi­siin myös eri väli­vai­heet, ei pel­käs­tään alkua ja loppua.

    Toi­sek­seen, jos ilmas­to­asiois­ta on enem­män halua kes­kus­tel­la, kan­nat­ta­nee vähän raja­ta tar­kem­min mitä osa-aluet­ta ker­ral­laan halu­aa käsiteltävän.

  3. Kun ker­ran tääl­lä perään­kuu­lu­te­taan “mate­ma­tii­kan ja fysii­kan” lake­ja ja peri­aat­tei­ta, niin sais­kos lin­kin tai esi­tyk­sen, jos­sa mate­maat­ti­ses­ti joh­de­taan ilmas­ton­muu­tok­sen todennäköisyys. 

    Eli mate­maat­ti­nen toden­nä­köi­syys tie­tyl­le läm­pö­ti­lan nousul­le tie­tys­sä ajassa.

  4. Osmo:

    Yläes­ti­maat­ti, kym­me­nen pro­sent­tia BKT:sta mer­kit­si­si, että elin­ta­so taan­tui­si nel­jä vuot­ta taak­se­päin. Yksin ame­rik­ka­lais­ten asun­to­lai­na­kei­not­te­li­joi­den maa­il­man­ta­lou­del­le tuot­ta­ma hin­ta lie­nee suurempi.

    mitä­mi­tä­mi­tä­mi­tä!?!?!?!?!

    Jos elin­ta­so taan­tui­si nel­jä vuot­ta taak­se­päin, niin mie­ti miten mon­ta yli­mää­räis­tä kuo­le­maa se tar­koit­tai­si koko ihmis­kun­nan tule­vai­suu­des­sa ver­rat­tu­na sii­hen, että emme taan­nu nel­jää vuot­ta? Joka vuo­si elin­ta­so nousee voi­mak­kaas­ti ja äärim­mäi­ses­sä köy­hyy­des­sä ole­vien mää­rä vähenee.

    Ei se mene niin, että kus­tan­nus las­ke­taan vaan yhdel­le vuo­del­le. Se kus­tan­nus pitää ker­toa vuo­sien luku­mää­räl­lä. Se, että myös vuon­na 2100 olem­me taan­tu­neet nel­jä vuot­ta on osa kus­tan­nus­ta ja vuon­na 2200 ja 2300 jne.

    Ero on ihan massiivinen.

    Lisäks ne ei ollut asun­to­lai­na­kei­not­te­li­joi­ta, jot­ka aiheut­ti laman…

    Minus­ta kes­kus­te­lu­kult­tuu­ri täl­lä blo­gil­la on menos­sa huo­nom­paan suun­taan, kun isän­tä ei argu­men­toi hyväs­sä uskos­sa, vaan pitää itsen­sä kans­sa eri­mie­li­siä joten­kin vähä-älyi­si­nä tai pahoina.

    On itses­tään sel­vää, että esim. nimi­merk­ki az ei kuvit­te­le että ris­ki kata­stro­fil­le oli­si sama kuin lii­ken­ne­jo­noon aja­mi­nen täyt­tä vauh­tia tai että kus­tan­nus tämän vält­tä­mi­sek­si oli­si sama kuin valon vaih­tu­mi­sen odottaminen…

  5. Osmo: “Tie­deyh­tei­sö on asias­ta suun­nil­leen yhtä yksi­mie­li­nen kuin evoluutioteoriasta”

    Tai Mar­ga­ret Mea­din ant­ro­po­lo­gias­ta, tai Wat­so­nin, Pav­lo­vin ja Skin­ne­rin beha­vio­ris­mis­ta, heli­ko-bak­tee­ris­ta, uni­ver­su­min rajat­to­muu­des­ta tai jne. näi­tä esi­merk­ke­jä on sato­ja, jois­sa “tie­teel­li­nen kon­sen­sus” on ollut vää­räs­sä. Hyvin vää­räs­sä. Myös esi­merk­ke­jä samal­la sii­tä, kuin­ka tuon vää­räs­sä ole­mi­sen todis­ta­mi­nen­kaan ei ole hor­jut­ta­nut monien uskoa van­haan näkemykseensä.

    Tie­teel­li­nen kon­sen­sus yli­pään­sä on post­nor­maa­lin tie­teen (hiu­kan orwel­li­lai­nen) käsi­te. Tämä käsi­te suun­taa debat­tia kamp­pai­luk­si auk­to­ri­teet­tius­koi­suu­des­ta ja tuon ase­man saa­vut­ta­mi­ses­ta. Sil­loin väli­tet­ty mie­li­ku­va tuos­ta ase­mas­ta on asi­aan pereh­ty­mät­tö­mäl­le maal­li­kol­le aivan yhtä vah­va oli­vat tie­teel­li­set perus­teet mitä tahan­sa. CRU-vuo­to valai­see juu­ri tätä ilmiö­tä, mut­ta sen ymmär­tä­mi­sek­si tar­vit­see run­saas­ti pereh­ty­nei­syyt­tä deba­tin taus­toi­hin vuo­sien ajalta.

    Tämä post­nor­maa­li piir­re (jon­ka muu­ten myön­tää yksi maa­il­man tun­ne­tuim­mis­ta alar­mis­ti­sis­ta tie­de­mie­his­tä, Mike Hul­me) ei kuu­lu­nut Keple­rin, Eins­tei­nin tai Feyn­ma­nin tie­tee­seen. Lue esi­mer­kik­si Feyn­ma­nin kuu­lui­sa puhe Car­go cult science.

    Luo­kit­te­let nyt itse ihmi­siä vää­rä­us­koi­siin (“puos­ka­rit”) ja oikeaus­koi­siin. Itse tie­det­tä et ole käsi­tel­lyt vie­lä ollen­kaan. Sel­keyt­täi­si, jos myön­täi­sit, että kan­ta­si perus­tuu auktoriteettiuskoisuuteen.

    Eli onko tämä debat­ti itse ilmas­to­tie­tees­tä, vai auk­to­ri­teet­tius­kon perusteista?

  6. Nor­maa­li­jär­jel­lä varus­tet­tu ihmi­nen ymmär­tää, ettei katu­jen ris­teyk­sen läpi kan­na­ta ajaa nas­ta lau­das­sa, vaik­ka ei voi­kaan tie­tää, että siel­tä vält­tä­mät­tä tuli­si autoa”

    Höpö höpö. Jokai­nen vähän­kään älyk­kääN­pi ihmi­nen ymmär­tää, että ris­teyk­ses­sä sat­tuu kola­rei­ta enem­män kuin muu­al­la. Koko­nai­sau­toi­lua­jas­ta ris­tey­sai­ka on ylie­dus­tet­tu­na kolaritilastoissa.

    Sik­si ris­teyk­sis­sä käy­tet­tä­vä aika pitää minimoida.

    Ja sik­si on sel­vää, että aja­mal­la ris­teyk­set täy­sil­lä mini­moi kolaririskit.

  7. Oma käsi­tyk­se­ni on, että tie­de on osoit­ta­nut ilmas­to­ka­ta­stro­fin uhan ole­van häviä­vän pienen.

    Yri­tin jo edel­li­ses­sä ket­jus­sa huo­nol­la menes­tyk­sel­lä. Sai­si­ko nii­tä nume­roi­ta luot­ta­mus­vä­lei­neen tuos­ta häviä­vän pie­nes­tä toden­nä­köi­syy­des­tä ja sii­tä toden­nä­köi­syy­des­tä, mikä oikeut­tai­si toimenpiteisiin?

  8. Niin tai näin, hii­li­diok­si­din mää­rään ilma­ke­häs­sä ei voi­da juu­ri­kaan vai­kut­taa poliit­ti­sil­la toimenpiteillä.

    Jos halu­taan kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja vähen­tää mer­kit­tä­väs­ti, kaik­kein hel­poin tie lie­nee nau­dan­li­han tuo­tan­non ran­gais­tus­ve­rot­ta­mi­nen siten, että sii­tä tulee kal­lis yleel­li­syy­se­lin­tar­vi­ke, mikä sen kai­ken mah­dol­li­sen jär­jen mukaan pitäi­si olla jo nyt, kun kat­so­taan sen vaa­ti­maa maan­käyt­töä ja ener­gia­re­surs­se­ja. Metaa­ni­han oli monin­ker­tai­ses­ti hii­li­diok­si­dia pahem­pi, aina­kin kun vii­mek­si asi­aa yri­tin tarkistaa.

    Ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­li­säyk­ses­tä suu­rin osa ei ole suo­ra­nai­ses­ti ihmi­sen aiheut­ta­maa, vaan ilmei­ses­ti nykyi­sen ilmas­ton­muu­tos­teo­rian valos­sa välil­li­ses­ti (hii­li­nie­lu­jen tuhoa­mi­nen, posi­tii­vi­set takai­sin­kyt­ken­nät). Näin ollen hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen mal­til­li­nen hil­lit­se­mi­nen (ja muu­hun en usko poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä kyet­tä­vän, ellei tapah­du maa­il­man­val­lan­ku­mous­ta ja saa­te­ta val­taan glo­baa­lia tyran­ni­aa) ei vai­ku­ta hii­li­diok­si­din koko­nais­mää­rään mil­lään sel­lai­sel­la taval­la, jol­la voi­tai­siin kuvi­tel­la ole­van suur­ta merkitystä.

    Käsit­tääk­se­ni ei ole miten­kään estet­tä­vis­sä se, että kes­ki­pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ihmis­kun­nan hii­li­diok­si­di­pääs­töt kas­va­vat öljyn ja maa­kaa­sun käy­des­sä vähiin, jol­loin nii­tä jou­du­taan kor­vaa­maan kivi­hii­lel­lä. Toi­vot­ta­vas­ti myös muil­la ener­gian­läh­teil­lä (ydin­voi­ma, tuu­li, aurin­ko), mut­ta vali­tet­ta­vas­ti tuu­li­voi­ma on hyvin sijain­ti­si­don­nais­ta, aurin­ko­voi­ma on lap­sen­ken­gis­sään, ja ydin­voi­man inves­toin­ti­ku­lut ovat monil­le toi­mi­joil­le lii­an kor­keat. Lisäk­si maan­tie- ja len­to­lii­ken­ne tulee jat­kos­sa­kin vaa­ti­maan val­ta­via mää­riä polt­to­nes­tei­tä, eivät­kä tähän tar­pee­seen skaa­lau­du mit­kään muut kuin fos­sii­li­set polt­toai­neet (edes kivi­hii­li ei muu­ten skaa­lau­du kovin hyvin, FT-syn­tee­si on äärim­mäi­sen pääomaintensiivistä).

  9. Ilmas­to muut­tuu, tur­ha kur­jis­taa elä­mää sen vuoksi.

    Pitää sopeu­tua.

    Tur­ve­soi­hin liit­tyy eri­koi­sia miel­leyh­ty­miä. Tot­ta ihmees­sa on jär­ke­väm­pää pyö­rit­tää suot ympä­ri kuin pitää nii­tä nykyi­sel­lään metaa­ni­läh­tee­nä, joka ilmas­tous­ko­vais­ten mie­les­tä on vie­lä kau­heam­pi kaa­su kuin hiilidioksidi.

    Suot ympä­ri vaan.

    http://taustamies.blogspot.com/2009/10/suot-ympari.html

    se oli­si ympäristöteko.

  10. Tut­ki­mus­ten suh­teen sen ver­ran kovia väit­tei­tä tut­ki­mus­ten luo­tet­ta­vuu­des­ta on nous­sut esiin, joi­den perus­teel­la nämä tut­ki­muk­set pitäi­si pen­koa kun­nol­la läpi­ko­tai­sin ja arvioi­da ne.

    Mil­lä perus­teel­la voi kal­lis­tua kum­mal­le­kaan kan­nal­le, kun tut­ki­mus­ten luo­tet­ta­vuu­des­ta on epäi­ly­jä eli siis vaih­toeh­doil­le a tai b?

    a) Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen nopeu­teen on ihmi­nen vai­kut­ta­nut omal­la toi­min­nal­laan ja voi sii­hen siis edel­leen vaikuttaa.

    b) Ihmi­sen toi­min­nal­la ei ole vai­ku­tus­ta ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen nopeuteen.

    Samal­la kun läh­det­täi­siin nou­dat­ta­maan Soi­nin­vaa­ran esit­tä­mää var­muu­den­vuok­si­mal­lia, niin pitäi­si koko jut­tu sel­vit­tää kun­nol­la, jot­ta voi­tai­siin teh­dä rat­kai­sut tar­vit­see­ko toi­mia ja miten sit­ten toimitaan.

    Vali­tet­ta­vas­ti ilmas­to­tal­koi­den suh­teen vapaa­mat­kus­ta­jat kor­jaa­vat glo­baa­lin talou­del­li­sen hyö­dyn parem­pa­na kil­pai­lu­ky­ky­nä mark­ki­noil­la mui­den mak­saes­sa las­kun. Esi­mer­kik­si Kii­na tus­kin läh­tee mer­kit­tä­väs­sä mää­rin mukaan talkoisiin.

    Tie­de on osoit­ta­nut ris­kin hyvin suu­rek­si monel­la toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mil­la tavoil­la ja puos­ka­rit ovat esit­tä­neet mitä kum­mal­li­sem­pia ja kes­ke­nään ris­ti­rii­tai­sia väit­tei­tä sii­tä että jokin nois­ta tavois­ta ehkä on vähän kiistanalainen.”

    Minua kiin­nos­taa ihmi­sen toi­min­nan osuus täs­sä ilmas­to­muu­tok­ses­sa ja sen tie­teel­li­nen todistaminen.

    Kuin­ka pitä­väs­ti on kriit­ti­ses­ti arvioi­tu nii­tä tut­ki­muk­sia ja onko ole­mas­sa puo­lu­eet­to­mia asian­tun­ti­ja-arvioi­ta näi­den tut­ki­mus­ten laadusta?

    Näi­den tut­ki­mus­ten suh­teen pitäi­si teh­dä jon­kin­lais­ta ris­kia­na­lyy­siä, kos­ka kyse on sen­tään vähän eri mit­ta­luo­kan asias­ta kuin niis­tä jois­sa täl­lai­sia ana­lyy­se­jä tehdään.

    Voi­tai­siin­ko esi­mer­kik­si arvioi­da toden­nä­köi­syyt­tä sil­le, että tut­ki­muk­set ovat oikeas­sa tai vää­räs­sä ja menet­te­ly­ta­vat näi­den molem­pien vaih­toeh­to­jen suhteen. 

    Esi­mer­kik­si arvioi­tua toden­nä­köi­syyt­tä voi pie­nen­tää tut­ki­mus­ten luo­tet­ta­vuu­den arvioin­nil­la ja sen jäl­keen uudel­la todennäköisyysarviolla.

    Jul­ki­nen kri­tii­kin pitäi­si vii­meis­tään pakot­taa arvioi­maan tut­ki­muk­sien luo­tet­ta­vuut­ta. Kriit­ti­sen ylei­sen mie­li­pi­teen lisään­tyes­sä. Tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta sitä, että kriit­ti­sen puo­len näke­myk­set oli­si­vat oikei­ta, siis että oli­si­vat oikeassa.

    YLE MOT: “CRU:n joh­to on pitä­nyt maa­il­man läm­pö­ti­laa omai­suu­te­naan, mut­ta nyt osa mit­taus­da­tas­ta ja sen tilas­tol­li­ses­sa muok­kaa­mi­ses­sa käy­te­tys­tä koo­dis­ta on pääs­syt julkisuuteen.”

    Mikä­li esim. tämä pitää paik­kaan­sa, se antaa hyvin eri­koi­sen kuvan täs­tä tou­hus­ta ihmi­sil­le. Tosin medi­aan pitää suh­tau­tua varauksella. 

    CRU:ta lähel­lä ole­vat tut­ki­jat jul­kai­si­vat 90-luvun lopul­la Natu­re-leh­des­sä tämän lät­kä­mai­la­na tun­ne­tun käy­rän maa­pal­lon läm­pö­ti­lan kehi­tyk­ses­tä tuhan­nen vii­me vuo­den ajal­ta. Sen jyr­käs­ti kohoa­va lapa osoit­ti vuot­ta 1998 vuo­si­tu­han­nen läm­pi­mim­mäk­si, ja tasai­ses­ti las­ke­va var­si häi­vyt­ti näky­vis­tä ylei­ses­ti tun­ne­tun kes­kia­jan lämpökauden.”

    Kana­da­lai­nen tilas­to­ma­te­maa­tik­ko Ste­ve McIn­ty­re otti lät­kä­mai­lan suu­ren­nus­la­sin alle. Sen enem­pää Man­nin tut­ki­mus­me­to­di kuin aineis­to­kaan eivät täyt­tä­neet tie­teel­li­siä vaa­ti­muk­sia. Yhdys­val­tain tie­dea­ka­te­mia sekä Kan­sal­li­sen tut­ki­mus­neu­vos­ton tilas­to­tie­teen jaos­to tut­ki­vat kongres­sin pyyn­nös­tä McIn­ty­ren syy­tök­set, ja molem­mat tote­si­vat Man­nin lii­oi­tel­leen väit­tei­tään. Lät­kä­mai­la oli poikki.”

    Tilas­to­tie­tei­li­jöi­den sel­vi­tys, ns. Weg­ma­nin raport­ti sel­vit­ti myös ilmas­to­tut­ki­joi­den ver­kos­ton ja tote­si sen hyvin pie­nek­si ja sisään­läm­piä­väk­si. Poru­kan yti­mes­sä oli usei­ta CRU:n tut­ki­joi­ta. Sel­vi­tyk­ses­sä moi­tit­tiin ilmas­to­tut­ki­joi­ta tilas­to­tie­teen hei­kos­ta osaamisesta.”

    CRU:lle tär­keä teh­tä­vä on maa­pal­lon kes­ki­läm­mön las­ke­mi­ses­sa tar­vit­ta­van mit­tausai­neis­ton ja sen käsit­te­lys­sä tar­vit­ta­van tie­to­ko­ne­koo­din yllä­pi­to. Juu­ri nii­tä Jones on itse­pin­tai­ses­ti kiel­täy­ty­nyt luo­vut­ta­mas­ta ulko­puo­lis­ten nähtäväksi.”

    CRU:sta vuo­de­tut tie­dot pal­jas­ta­vat nyt toden­nä­köi­sen syyn salai­lul­le: Maa­il­man­po­li­tii­kan kes­ki­pis­tees­sä ole­va tie­teel­li­nen aineis­to on jamas­sa, jos­sa sen kokoa­jat­kaan eivät enää saa sii­tä selvää.”

    CRU:ssa mää­rät­tiin äsket­täin nuo­ri koo­daa­ja ”Har­ry ”sel­vit­tä­mään kaa­os­ta. Har­ryn uupu­neet kom­men­tit on nyt vuo­det­tu julkisuuteen:

    Lukija/Harry: ”VOI ***TU TÄTÄ. On sun­nun­tai-ilta, ja olen työs­ken­nel­lyt koko vii­kon­lo­pun, ja juu­ri kun luu­lin saa­nee­ni työn val­miik­si, löy­sin jäl­leen uuden ongel­man, joka joh­tuu tie­to­kan­tam­me toi­vot­to­mas­ta tilas­ta. Ei min­kään­lais­ta kes­tä­vää, yhte­näis­tä aineis­toa, vain luet­te­lo ongel­mis­ta, joka kas­vaa sitä mukaa kuin nii­tä löy­de­tään lisää.”

    Juu­ri täs­tä Har­ryn kiroa­mas­ta tie­to­kan­nas­ta on las­ket­tu maa­pal­lon kes­ki­läm­pö, jon­ka väi­te­tään nous­seen 0,7 astet­ta vii­me vuo­si­sa­dan aikana.”

    Läh­de: YLE MOT
    http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/mot_ilmastogate/kasikirjoitus

  11. Niin ja muu­ten kan­nat­tai­si mak­saa myös anei­ta nyky­ään; eihän sitä kos­kaan tie­dä jos joku gub­be tuol­la ylhääl­lä vaa­ti­si tai­vaan por­teil­la sem­mois­ta jäsenmaksua.

    Ilmas­to­teo­ria on härö­jen hom­maa. Ei edes teo­ria, vaan pelk­kä vää­ri­te­lyl­lä aikaan­saa­tu hypoteesi.

    Ilmas­to­hy­po­tee­sis­ta hyö­tyy muu­ta­ma taho, ja hyvin ovat saa­neet lobat­tua asian­sa lävitse.

    Mik­si esim. autoi­lu säh­köl­lä on ok mut­ta talon läm­mit­tä­mi­nen säh­köl­lä ei ole ok?

    Kau­ko­läm­pö. HUOH! Sen ilmas­to­ys­tä­väl­li­syys on vähin­tää­kin kysee­na­lai­nen nykyi­sil­lä tuo­tan­to­ta­voil­la. Meil­lä­kin tal­vel­la näkee oikein hyvin mis­sä kau­ko­läm­pö­put­ki menee; ei näes ole jääs­sä koskaan.

    Sitä­pait­si co2:n kier­toai­ka ilma­ke­häs­sä on las­kel­mis­sa vää­rä, se sitou­tuu tupla-ajas­sa takai­sin pois ilma­ke­häs­tä reaalimaailmassa.

    Tur­peen jalos­ta­mi­nen öljyk­si ja uusien tur­ve­kent­tien perus­ta­mi­nen oli­si suo­ma­lai­sil­le paras­ta. Ja ilmas­to­te­ko myös.

    Jos­tain kum­man syy­tä kui­ten­kin pää­tök­sen­teos­sa jär­ki on ohi­tet­tu. Suo­mes­sa sääs­te­tään vet­tä ja laji­tel­laan jät­tei­tä, vaik­ka kum­pi­kin on ympä­ris­töl­li­ses­ti huo­no vaihtoehto. 

    Vih­reät ROKROK!

  12. Osmo, ole hyvä ja lyö nyt pöy­tään miten “Tie­de on osoit­ta­nut ris­kin hyvin suu­rek­si monel­la toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mil­la tavoilla”
    että “Toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa on vähän kiis­ta­na­lai­sel­la toden­nä­köi­syy­del­lä lähes koko inhi­mil­li­nen kulttuuri”.

  13. Ei täs­sä blo­gis­sa pääs­tä kos­kaan ilmas­to­tie­tees­tä kes­kus­te­le­maan, kos­ka emme ole ilmas­to­tie­teen asian­tun­ti­joi­ta. Tämä ja moni muu­kin asia on sen ver­ran moni­mut­kai­nen, ettei edes sel­lais­ta asian­tun­ti­jaa löy­dy joka hal­lit­si­si koko­nai­suu­den kaik­ki yksi­tyis­koh­dat. Myös­kään kukaan tut­ki­ja ei vai­vau­du tän­ne jank­kaa­maan, heil­lä on parem­paa­kin tekemistä. 

    Sik­si­pä ketään on tur­ha syyt­tää auk­to­ri­teet­tius­koi­suu­des­ta. Ole­mas­sao­le­viin raken­tei­hin nojaa­mi­nen on nyky-yhteis­kun­nan toi­min­nan perus­pe­ri­aat­tei­ta, ja luo­tet­ta­vien raken­tei­den muo­dos­ta­mi­sek­si on ole­mas­sa ins­ti­tuu­tioi­ta jot­ka joten­sa­kin toi­mi­vat — tie­de mukaan­luet­tu­na. Ilmas­ton­muu­tok­sen pre­mis­se­jä vain tun­tuu ole­van kovin vai­kea hyväk­syä, ja kun epäil­lään oman elä­män­ta­van ole­van uhat­tu­na, “asian­tun­ti­joi­ta” alkaa löy­tyä pil­vin pimein.

    Aika epä­toi­vois­ta on vedo­ta heli­ko­bak­tee­riin ilmas­toar­gu­men­taa­tios­sa. (Eikä beha­vio­ris­mi tai heli­ko­bak­tee­ri­kaan ole ihan niin yksin­ker­tai­sia tari­noi­ta kuin mil­tä ne maal­li­kos­ta näyt­tä­vät. Suo­jaa­han heli­ko­bak­tee­ri mm. ruo­ka­tor­ven syö­väl­tä.) Nykyi­sen tie­teel­li­sen käsi­tyk­sen kään­tä­mi­nen pää­lael­leen tai hyl­kää­mi­nen tus­kin on hyvä heu­ris­tiik­ka — tie­de ei ole kos­kaan täy­del­lis­tä, mut­ta meil­lä on nyt tämä mikä on, ja sen mukaan on toi­mit­ta­va tai kat­sot­ta­va sivusta.

    Täl­lai­ses­sa blo­gis­sa voi­si kes­kus­tel­la puo­li­jär­ke­väs­ti poli­tii­kas­ta, siis arvos­tuk­sis­ta ja nii­den ope­ra­tio­na­li­soin­nis­ta jne., mut­ta ei arvos­tus­kes­kus­te­lus­ta­kaan tule mitään kos­ka ajau­du­taan jank­kaa­maan premisseistä. 

    Ja sit­ten takai­sin jankkaukseen: 🙂

    Olen ymmär­tä­nyt että Spencer Weart­hin “Disco­ve­ry of glo­bal war­ming” on hyvä joh­da­tus läm­pe­ne­mi­sen tut­ki­muk­sen his­to­ri­aan ja nyky­ti­laan: http://www.aip.org/history/climate/

    Joku kai­pai­li toden­nä­köi­syyk­sien mate­maat­tis­ta joh­toa. IPCC:n toden­nä­köi­syyk­siä ei tie­tääk­se­ni ole joh­det­tu kvan­ti­ta­tii­vi­ses­ti, vaan ne ovat asian­tun­ti­ja-arvioi­ta. James Anna­nil­la on pape­ri, jos­sa on yhdis­tet­ty paleokli­ma­to­lo­gi­aa ja mal­le­ja baye­si­läi­ses­ti ja pää­dyt­ty suh­teel­li­sen tiuk­koi­hin luot­ta­mus­vä­lei­hin CO2-herk­kyy­den suh­teen, siis sen suh­teen kuin­ka läm­pö­ti­la nousee jos CO2-pitoi­suus esim. kak­sin­ker­tais­te­taan (3 astet­ta, suun­nil­leen). Mar­tin Weitz­man­nin argu­men­tin mukaan taas hän­tä on tek­ni­ses­ti pit­kä ylös­päin jon­ka takia odo­tusar­voa läm­pe­ne­mi­sen kus­tan­nuk­sil­le ei edes voi laskea.

    Toden­nä­köi­syy­det ovat aina suh­tees­sa johon­kin ekspli­siit­ti­seen tai impli­siit­ti­seen mal­liin. Toki mal­li voi olla perus­teel­taan sel­lai­nen että useim­mat sen hyväk­sy­vät. “Useim­mat” tar­koit­taa täs­sä sel­lai­sia jot­ka asias­ta jotain tietävät.

  14. Osmo:

    Jos parem­paa tie­teel­lis­tä läh­det­tä ei löy­de­tä kuin MOT niin huo­nos­ti ovat asiat.”

    Näy­tä yksi­kin audi­toi­ta­va tut­ki­mus ihmi­sen aiheut­ta­mas­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, jos­sa syy-yhteys oli­si todet­tu tie­teel­li­ses­ti päte­vin tois­tet­ta­vin menetelmin.

    Älä­kä viit­taa aina ylei­ses­ti hyväk­syt­tyi­hin tosiseikkoihin.

    Maa oli­si edel­leen pan­nu­kak­ku tei­kä­läis­ten käsissä.

  15. Hyvä kir­joi­tus — olen itse samaa argu­men­toi­nut mones­ti. Har­mi vain, että mel­ko monel­la kom­men­toi­jal­la tai­si men­nä kir­joi­tuk­sen syvem­pi sisäl­tö ohi.

    Arvos­tan muu­ten­kin suu­res­ti näi­tä kir­joi­tuk­sia. Ihan vain kan­nus­ti­mek­si täs­sä pseu­do­nyy­mien denia­lis­tien hyökyaallossa 🙂

  16. Taus­ta­mies:

    Mit­kä oli­si­vat sinun mie­les­tä­si tie­teel­li­ses­ti päte­viä tois­tet­ta­via mene­te­miä, joil­la voi­tai­siin osoit­taa syy-yhteys ihmi­sen aiheut­ta­mas­ta ilmastonmuutokseen?

    1. Mene­tel­män tois­tet­ta­vuu­teen tar­vit­tai­siin toi­nen maa­pal­lo. Jos sama asia voi­daan havain­noi­da ja pää­tetl­lä mon­ta eri mene­tel­mää käyt­täen, alkaa se olla todis­tee­na vank­ku­ma­ton. Ilmastodenialistit5 käyt­tä­vät samaa argu­men­toin­tia kuin tupak­ka­teol­li­suus väit­täes­sään kai vie­lä­kin, ettei tupa­kal­la ja keuh­ko­syö­väl­lä ole mitään yhteyt­tä keskenään.

  17. Taus­ta­mies, aloi­ta täs­tä: http://www.aip.org/history/climate/summary.htm
    http://www.aip.org/history/climate/bib.htm

    Kuten viit­taus­ten ja viit­tei­den mää­räs­tä sel­vi­ää, puna­vih­reä sala­liit­to on kool­taan lähes käsit­tä­mä­tön. Tämä mate­ri­aa­li ei kui­ten­kaan ole “audi­toi­tua” cli­ma­teau­dit-blo­gin mie­les­sä, kos­ka joh­to­pää­tök­set ovat vää­riä. (Muu­ten­kin suo­sit­te­len asian­tun­te­vam­man otteen omaa­vaa denialdepot-blogia.)

  18. Masa­pe­na:

    Eli perus­te­lui­ta ei ole.

    Osmo:

    Jos mal­lit ei toi­mi ja jopa tut­ki­musai­neis­to sala­taan, niin mik­si pitäi­si uskoa?

    1. Mihin perus­tuu väi­te, ettei­vät mal­lit toi­mi. Ne eivät ole täy­del­li­siä, mut­ta osoit­ta­vat yhtä­pi­tä­väs­ti, että ilmas­to on kaa­su­koos­tu­muk­sen muu­tok­sen vuok­si läm­pe­ne­mäs­sä. Kuin­ka pal­jon ilmas­to tulee läm­pe­ne­mään, sitä ei pys­ty­tä arvioi­maan tar­kas­ti, mut­ta mal­lit anta­vat erit­täin suu­ren toden­nä­köi­syy­den sil­le, että ilmas­to läm­pe­nee liikaa.
      Ennen kuin nimi­mer­kin väiot­tee­seen voi vas­ta­ta, hänen pitäi­si yksi­löi­dä mit­kä kaik­ki mal­lit eivät toi­mi ja miten tämä toi­mi­mat­to­muus ilme­nee. Tuol­lai­seen epä­mää­räi­seen heit­toon ei voi vas­ta­ta mitenkään.

  19. Esi­mer­kik­si vesit­ty­nees­sä Köö­pen­ha­mi­nan kokouk­ses­sa käsit­tääk­se­ni pre­si­dent­ti Halo­nen kyt­ki puhees­saan nais­ten tasa-arvon CO2-kes­kus­te­luun. Hyvä esi­merk­ki sii­tä miten muo­dik­kaal­la vihe­rai­heel­la aika jul­keas­ti­kin edis­te­tään omia poliit­ti­sia pää­mää­riä. Ei ihme jos “skep­ti­kot” ovat hais­ta­vi­naan pala­neen käryä.

  20. Jan­ne Sink­ko­nen: “Eikä beha­vio­ris­mi tai heli­ko­bak­tee­ri­kaan ole ihan niin yksin­ker­tai­sia tari­noi­ta kuin mil­tä ne maal­li­kos­ta näyt­tä­vät. Suo­jaa­han heli­ko­bak­tee­ri mm. ruo­ka­tor­ven syövältä.”

    Ehkä nyt itse olet täs­sä asias­sa “maal­lik­ko”? Heli­ko­bak­tee­rin koh­dal­la kyse oli sii­tä, että sen ei uskot­tu voi­van aiheut­taa vat­sa­haa­vaa. War­re­nia ja Mars­hal­lia ensin vähä­tel­tiin laa­jal­ti “kon­sen­suk­sen” tahol­ta. 20 vuot­ta myö­hem­min he voit­ti­vat Nobe­lin. Beha­vio­ris­mi vie­tiin joh­to­pää­tök­sis­sään aivan lii­an pit­käl­le mui­ta teki­jöi­tä sivuut­taen ja psy­ko­lo­gia kär­si täs­tä val­ta­vas­ti puo­len vuo­si­sa­dan aika­na (ihmis­tie­teet yhä kär­si­vät). Mea­din ja kump­pa­nei­den rela­ti­vis­ti­siin val­hei­siin raken­tu­nee­seen ant­ro­po­lo­gi­aan saat­taa tänä­kin päi­vä­nä uskoa enem­mis­tö ant­ro­po­lo­geis­ta, vaik­ka ne olet­ta­muk­set on todis­tet­tu täy­sin pitä­väs­ti vir­heel­li­sik­si jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten. Epäek­sak­teis­ta tie­teis­tä näi­tä esi­merk­ke­jä löy­tyy lukui­sia. CO2-kata­stro­fi tulee liit­ty­mään listaan.

    Sinä voit koh­dal­ta­si tode­ta, että et voi kes­kus­tel­la ilmas­to­tie­tees­tä ja olet puh­taas­ti auk­to­ri­teet­tius­kon varas­sa. Mut­ta puhut vain omal­ta osal­ta­si, et kaik­kien mui­den. Onko suh­tee­si vaik­ka­pa eko­no­mi­aan vastaava?

    Tuo on aika huo­les­tut­ta­va asen­ne itse asias­sa. Sokea usko asian­tun­ti­ja- ja auk­to­ri­teet­tia­se­mis­sa oleviin.

  21. Taus­ta­mies, mitä on salat­tu? Ks esim.
    http://www.realclimate.org/index.php/data-sources/

    Kaik­kea kan­sal­lis­ta *raa­ka­da­taa* ei voi­da teki­jä­noi­keus­syi­den takia jul­kais­ta, mut­ta tähän saat­taa olla tulos­sa muu­tos taan­noi­sen jupa­kan takia. Mik­si­kö teki­jä­noi­keuk­sia? Jul­ki­sin varoin kerä­tyl­lä datal­la halu­taan teh­dä rahaa. Tämä on ongel­ma muil­la­kin aloil­la — toi­vot­ta­vas­ti asian­ti­laan saa­daan laa­jem­pi muutos.

  22. Osmo: “Mihin perus­tuu väi­te, ettei­vät mal­lit toimi.”

    Mal­lit on vir­heel­li­ses­ti kali­broi­tu. Mal­lit on vir­heel­li­ses­ti ja riit­tä­mät­tö­mäs­ti para­met­ri­soi­tu. Mal­lin­net­ta­va koh­de on lii­an monimutkainen.

  23. Tie­deyh­tei­sö on asias­ta suun­nil­leen yhtä yksi­mie­li­nen kuin evo­luu­tio­teo­rias­ta, jol­la sil­lä­kin on kiistäjänsä.”

    Täy­sin jär­je­tön ideo­lo­gias­ta kum­pua­va väi­te. Monet nobel tasoi­set tie­de­mie­het epäi­le­vät ilmas­to­mal­lien vali­diut­ta, mikä ei tie­ten­kään tar­koi­ta että ne oli­si­vat vää­räs­sä. Suu­ri ongel­ma nois­sa ilmas­to­mal­leis­sa on pil­vien osuus, voi olla että ilmas­ton läm­me­tes­sä hie­man pil­vien koos­tu­mus muut­tuu sel­lai­sek­si, että ne hei­jas­ta­vat suu­rem­man osan tule­vas­ta sätei­lys­tä takai­sin ava­ruu­teen. Eräs MIT tai Har­va­din prof­fa ennus­ti MOTin doku­men­tis­sa, että sil­loin ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen jää kor­kein­taan yhteen astee­seen. Totuus on ettei tilas­tol­lis­ta läm­pe­ne­mis­tä ole tapah­tu­nut 10 vuo­teen. Nyt on ete­läs­sä­kin tar­peek­si kyl­mää että jo jou­lu­kuus­sa on pal­jon lun­ta, samoin Yhdys­val­to­jen itä­ran­ni­kol­la oli tänä vuon­na tar­peek­si kyl­mää että siel­lä koet­tiin har­vi­nai­ses­ti lumi­myrs­ky jo Joulukuussa.

  24. ” Tuol­lai­seen epä­mää­räi­seen heit­toon ei voi vas­ta­ta mitenkään.”

    Ei voik­kaan.

    Tyh­jän huu­te­luun ei voi vas­ta­ta mitenkään.

    Jos huu­te­lee, pitäi­si olla taka­na näyt­töä. Sitä­päs ei taa­sen ilmas­toih­mi­sil­lä ole. 

    Rahan lii­ken­teen voi taa­sen pai­kan­taan aika eksak­tis­ti, ja sin­ne­hän se kolah­taa ilmas­toih­mis­ten tileille.

    Hyvin junail­tu potaska!

  25. Taus­ta­mies
    “Suot ympä­ri vaan.

    se oli­si ympäristöteko.”

    Miten ihmees­sä se voi olla ympä­ris­tö­te­ko jos ihmi­sen pääs­tä­mil­lä kas­vi­huo­ne­kaa­suil­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä mihinkään??

    Yri­tän nyt her­ran­ju­ma­la päät­tää, onko ihmi­sel­lä vai­ku­tus­ta vai ei.

  26. Soi­nin­vaa­ra: “Jos parem­paa tie­teel­lis­tä läh­det­tä ei löy­de­tä kuin MOT niin huo­nos­ti ovat asiat.”

    Soi­nin­vaa­ra kyke­ni kom­ment­tii­ni ainoas­taan tuot­ta­maan yllä ole­van älyl­li­sen tuotoksen.

    Itse en edes pitä­nyt MOT:ia minään tie­to­läh­tee­nä, vaan toin esiin sii­nä esi­tet­ty­jä väit­tei­tä jot­ka siis osoit­tai­si­vat tar­vet­ta näi­den tut­ki­mus­ten arviointiin.

    Soi­nin­vaa­ra läh­ti pro­vo­soi­val­le lin­jal­le, joh­tu­nee­ko tie­don puutteesta?

    Voi­han esit­tet­ty­jä väit­tei­tä lähes­tyä asia­lin­jal­la. Mani­pu­loin­ti tyy­liin “…huo­nos­ti ovat asiat” ei tuo uskot­ta­vuut­ta. Se pitää sisäl­lään, ettei sai­si edes tuo­da esiin kysee­na­lais­ta­via väit­tei­tä. Väit­teet pitäi­si kumo­ta, eikä suin­kaan läh­teä mani­pu­loi­maan, kos­ka sil­loin osoit­taa epä­luo­tet­ta­vuut­ta omal­ta osaltaan. 

    Olen arvos­ta­nut monia Soi­nin­vaa­ran kom­ment­te­ja, mut­ta nyt tuli kyl­lä aika heik­ko esi­tys. Ehkä ensi ker­ral­la tulee parempi.

  27. Jan­ne Sink­ko­nen on asian yti­mes­sä: Ilmas­ton­muu­tok­seen liit­ty­vä tie­de on joka tapauk­ses­sa niin moni­mut­kais­ta, että auk­to­ri­teet­tius­koa täy­tyy käyt­tää niin itse tie­de­maa­il­man sisäl­lä (luot­taa edel­li­siin tut­ki­mus­tu­lok­siin ja käyt­tää nii­tä refe­rens­sei­nä) kuin var­sin­kin sen ulkopuolella.

    Tie­de­maa­il­man ulko­puo­lel­ta asi­aa on oikeas­ti pak­ko tar­kas­tel­la myös “sala­liit­to­pa­ra­noi­di­sin argu­men­tein”: Kuin­ka toden­nä­köis­tä on, että jom­pi kum­pi puo­li yrit­tää hyö­tyä tilan­tees­ta ja sik­si tukea itsel­leen edul­lis­ta kan­taa. Tähän men­nes­sä näyt­töä on vain sii­tä, että “jat­ke­taan samaan mal­liin” ‑taho on teh­nyt näin. Ja sil­lä on myös suu­ri talou­del­li­nen int­res­si sii­hen. Lisäk­si on ihmi­sel­le luon­tai­nen piir­re vas­tus­taa muutosta.

    CRU on vas­ta ensim­mäi­nen esi­merk­ki ilmas­to­hil­lin­nän aja­jien puo­lel­ta, ja sekin tois­tai­sek­si kiistanalainen.

    Ja nimi­merk­ki az yrit­tää kovin saar­na­ta omas­ta näke­myk­ses­tään. Puhun tar­koi­tuk­sel­la saar­nas­ta, kos­ka sii­nä on niin monia sel­lai­sia piir­tei­tä: puhu­taan vain omas­ta “uskoon tule­mi­sen” koke­muk­ses­ta ja sii­tä, miten on koke­nut sen valais­tu­mi­se­na. En tar­koi­ta, että hän teki­si sitä tar­koi­tuk­sel­la, mut­ta sel­lai­nen kuva sii­tä joka tapauk­ses­sa syntyy.

    Ja nimi­merk­ki az — kuka iki­nä lie­nee­kään — ei luo minuun pät­kää­kään auk­to­ri­teet­tius­koa. Hän yrit­tää vakuut­taa, että on itse­kin luo­tet­ta­va auk­to­ri­teet­ti, kos­ka on pereh­ty­nyt asi­aan syväl­li­ses­ti. Mut­ta hän ei perus­te­le sitä miten­kään, aina­kaan enää. Mik­si siis luot­tai­sin häneen “hen­ki­lö­koh­tai­seen uskoon­tu­loon­sa”, kun ei hän tar­joa sen perus­tak­si mitään jär­ke­vää ajatuskulkua?

    Onko joten­kin kum­mal­lis­ta, että on hel­pom­pi luot­taa prof. Piri­län (edel­li­ses­sä kom­ment­ti­ket­jus­sa) vies­tin sisäl­lön oikeel­li­suu­teen, kun hän sen­tään yrit­tää tar­jo­ta argu­ment­te­ja taak­sen­sa ja kun tie­de­tään, että hänen ase­maan pääs­täk­seen täy­tyy myös alaan pereh­tyä mel­koi­sen perusteellisesti?

    Tie­teel­lä on toki his­to­rias­saan monia “hyväs­sä uskos­sa” ja par­haa­seen saa­ta­vil­la ole­vaan tie­toon perus­tu­nut­ta vää­rin­tul­kin­taa, mut­ta asi­aa pitäi­si sil­ti kat­soa koko­nais­nä­kö­kul­mas­ta: Useim­mat tie­teel­li­sin meto­dein teh­dyt pää­tel­mät ovat edel­leen voi­mas­sa. Mie­les­tä­ni ilmas­ton­muu­tos­teo­ria ei kui­ten­kaan ole mil­lään flo­gis­ton­teo­rian asteel­la, jos­sa on parem­man tie­don puut­tees­sa kehi­tet­ty teo­ria, joka saat­tai­si tukea havain­to­ja ja yri­tet­ty sit­ten löy­tää riit­tä­vä mää­rä kokei­ta, jot­ka osoit­ta­vat sen pitä­vän paik­kan­sa. Tai vaik­ka oli­si­kin, oli­si sekin jo sinän­sä ihan hyvä syy jar­rut­taa jotain vaa­ral­li­sek­si ole­tet­tua asi­aa. Jat­kaa voi­daan aina sit­ten, jos vaa­rat­to­muus saa­daan osoitettua.

    Ja hyvä esi­merk­ki tie­teen löy­tyy jo mai­ni­tul­ta ydin­e­ner­gian puo­lel­ta: tie­de onnis­tu­nees­ti pys­tyi tut­ki­muk­sel­laan löy­tä­mään, miten ato­mien hajoa­mi­nen voi­daan val­jas­taa ener­gian­käyt­töön, mut­ta miten sii­tä aiheu­tuu myös suun­nat­to­mia ris­ke­jä ja vaa­tii siten huo­lel­lis­ta paneu­tu­mis­ta sen saat­ta­mi­sek­si tur­val­li­sek­si. Ydin­e­ner­gian tur­val­li­suu­den huo­le­nai­heet tie­det­tiin kui­ten­kin jo pal­jon ennen Three Mile Islan­din onnet­to­muut­ta, eli ei sitä vahin­ko­jen kaut­ta ole kehi­tet­ty, vaik­ka sii­nä­kin men­ty huo­mat­ta­vas­ti eteenpäin.

    Hii­lie­ner­gian tur­val­li­suu­des­ta ilmas­ton suh­teen ei kui­ten­kaan saa nojau­tua “maan tapaan”, joka ei ole yhtään sen kel­vol­li­sem­pi seli­tys ener­gia­ta­lou­des­sa kuin vaa­li­ra­hoi­tuk­ses­sa­kaan. Sik­si yhdyn vah­vas­ti sii­hen näke­myk­seen, että hii­len­polt­ta­jil­la on se näyt­tö­vel­vol­li­suus osoit­taa, että CO2:n mää­rän val­ta­va lisää­mi­nen ilma­ke­häs­sä ei aiheu­ta ris­ke­jä maa­pal­lon ilmastoon.

    Se, ettei ennen edes osat­tu aja­tel­la sen ole­van vaa­ral­lis­ta, ei ole myös­kään syy. Ja muu­ten­kin tilan­ne on sama kuin sam­ma­kol­la vesi­kat­ti­las­sa: kun läm­mi­tys nousee hil­jal­leen, sam­mak­ko ei huo­maa vaa­raa. Aja­tel­kaa­pa tilan­net­ta, ettei maa­pal­lol­la oli­si yhtään hii­li­voi­ma­laa, ja joku haki­si lupaa raken­taa nii­tä tän­ne 10000. Oli­si­ko luvan myön­tä­jäl­lä vel­vol­li­suus osoit­taa, että ne ovat vaa­ral­li­sia, vai luvan haki­jal­la vel­vol­li­suus osoit­taa, että ne ovat vaa­rat­to­mia, oli­pa pel­ko nii­den pääs­töis­tä kuin­ka irra­tio­naa­li­nen tahan­sa? Ja kun pel­ko ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ei ole irra­tio­naa­lis­ta aina­kaan tie­teel­li­sis­sä pii­reis­sä (vaik­ka 90 %:lla kan­sas­ta se sitä oli­si­kin, pereh­ty­mi­sen puutteessa).

    Sii­tä olen toki samaa miel­tä, että jos ilmas­ton­muu­tos­ta yri­te­tään jar­rut­taa, kei­no­jen tulee olla tehok­kai­ta ja edes vai­kut­taa oike­aan suun­taan. Ruo­ka­pel­to­jen muut­ta­mi­nen bio­polt­toai­ne­läh­teek­si ei voi olla oikea tapa. Ja rea­lis­ti täy­tyy olla sil­lä tavoin, että lin­ko­la­mai­sil­ta hais­kah­ta­vat mene­tel­mät eivät myös­kään tule onnistumaan.

    Toi­nen kiin­nos­ta­va aihe oli­si len­to­lii­ken­teen vai­ku­tus kas­vi­huo­ne­kaa­sui­hin. Kos­ka suh­tau­dun jo mel­ko pes­si­mis­ti­ses­ti ihmis­kun­nan kykyyn saa­da aikaan yhteis­hyö­dyl­li­siä pää­tök­siä, kun yksi­lö­ta­sol­la ja val­ta­kun­tien tasol­la hyö­dyl­li­sin­tä on jat­kaa samaan mal­liin, ja toi­saal­ta kykyyn löy­tää tehok­kaat kei­not vähen­tää hii­li­diok­si­din lisäys­tä, oli­si kovin loh­dul­lis­ta, jos deus ex mac­hi­na löy­tyi­si­kin len­to­lii­ken­tees­tä. Len­to­lii­ken­teen vähen­tä­mi­nen kym­me­nes­osaan oli­si pal­jon kivut­to­mam­pi ja toden­nä­köi­sem­min aikaan­saa­ta­va muu­tos kuin hii­lie­ner­gian puo­lit­ta­mi­nen. Var­sin­kin, kun apua sil­le tar­jo­taan monis­sa hie­man epä­or­to­dok­si­sis­sa muo­dois­sa, kuten mat­kus­ta­ja­ko­nei­den pudotteluyrityksinä.

    Len­to­lii­ken­teen CO2-pääs­töt ja pil­ven­muo­dos­tus lie­ne­vät sivuseik­ka, mut­ta muut kemi­kaa­lit lisää­vät otso­nin­muo­dos­tus­ta tro­po­paus­sis­sa, ja siel­lä kor­keu­des­sa sekin on kas­vi­huo­ne­kaa­su. Olen kuul­lut väit­teen, että ainut­laa­tui­nen ilmas­to­koe n. syys­kuun 9.–11. vuon­na 2001 aiheut­ti mer­kit­tä­vän paran­tu­mi­sen Yhdys­val­to­jen alu­een ilma­ke­häs­sä. Mut­ta sil­le oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da lisää fak­taa taakse.

    Ja aasin­sil­lal­la lopuk­si vie­lä alku­pe­räi­sen pos­tauk­sen tapaan ver­taus­yri­tys: Len­to­ko­ne on pakat­tu täy­teen mat­kus­ta­jia ja len­tää reit­ti­kor­keu­des­saan. Konet­ta läh­tö­ken­täl­lä huol­ta­nut mekaa­nik­ko havait­see, että kor­keus­mit­ta­ris­sa saat­taa olla jotain häi­riö­tä, ja ker­too sii­tä radiol­la kap­tee­nil­le: saat­taa olla ris­ki­nä, että mit­ta­ri näyt­tää lii­an suur­ta kor­keut­ta. Kone on len­tä­mäs­sä ken­täl­le, jos­sa sää­tie­do­tuk­sen mukaan on sumua. Sää on vie­lä hyvä, ja vara­kent­tiä löy­tyi­si usei­ta, mut­ta mat­kus­ta­jien mat­ka voi­si vii­väs­tyä usei­ta päi­viä vara­ko­net­ta tai uut­ta mit­ta­ria odotellessa.

    Mat­kus­ta­jat­kin kuu­le­vat ongel­mas­ta ja alka­vat kovaan ääneen kes­kus­tel­la. 80 %:lla ei ole haju­kaan len­tä­mi­ses­tä eikä var­sin­kaan kor­keus­mit­ta­rin toi­min­ta­pe­ri­aat­tees­ta. Heis­tä 40 % sil­ti kovaan ääneen toi­tot­taa, että hyvin on pääs­ty tän­ne­kin asti ja kuin­ka jokai­nen heis­tä halu­aa kovas­ti kotiin ja kuin­ka yö vie­raal­la len­toa­se­mal­la oli­si ihan sie­tä­mä­tön­tä. 10 % taas irra­tio­naa­li­ses­ti pel­kää len­tä­mis­tä ja ehdot­to­mas­ti vaa­tii, että kone las­keu­tuu heti, jot­ta mit­ta­ri saa­daan vaih­det­tua. Loput 30 % ovat hil­jaa ja anta­vat kap­tee­nin teh­dä pää­tök­sen, kun eivät asias­ta oikein tie­dä ja eivät ole kiinnostuneitakaan.

    Lop­pu 20 % osaa sit­ten kes­kus­tel­la ris­keis­tä ja tie­tä­vät­kin hie­man len­tä­mi­ses­tä. Heis­tä 19 % on kui­ten­kin sitä miel­tä, että vaik­ka ris­ki koneen putoa­mi­ses­ta onkin pie­ni, kan­nat­taa ehkä sit­ten­kin men­nä vara­ken­täl­le kuin ottaa ris­ki. Kun tääl­lä alu­mii­ni­put­kes­sa ei ole oikein pako­tie­tä­kään, jos vaa­ra iskee. 

    Mut­ta 1 % on sitä miel­tä, että kus­tan­nus koneen maa­han jää­mi­ses­tä on todel­la suu­ri, eikä kor­keus­mit­ta­rin vai­ku­tus­ta konei­den maa­han putoa­mi­seen ole osoi­tet­tu. Ja he eivät myös­kään ole iki­nä kuul­leet, että len­to­ko­ne oli­si pudon­nut maa­han rik­ki­näi­sen kor­keus­mit­ta­rin takia [tai­teel­li­nen vapaus; oikeas­ti­han näin on käy­nyt Suo­mes­sa­kin], ja kor­keus­mit­ta­ri on var­mas­ti ollut jo pit­kään­kin rik­ki, ja hyvin sil­ti len­net­tiin tän­ne­kin asti. Hei­dän mie­les­tään myös vara­kor­keus­mit­ta­ri toi­mii ihan hyvin.

    Mat­kus­ta­jien kes­kus­te­lu kuu­luu ohjaa­moon asti. Mekaa­nik­ko yrit­tää selit­tää, että vika saat­taa vai­kut­taa myös vara­kor­keus­mit­ta­riin. Perä­mies on sitä miel­tä, että ehdot­to­mas­ti tulee las­keu­tua, kos­ka kone ei ole enää ehdot­to­man tur­val­li­nen len­tää. Kap­tee­ni kui­ten­kin kokee, että mat­kus­ta­jil­le tuli­si sii­tä kovas­ti vai­vaa, ja len­to­yh­tiö­kin koki­si val­ta­vat rahal­li­set mene­tyk­set. Ja enem­mis­tö mat­kus­ta­jis­ta­kin on sitä miel­tä, että men­nään vaan. Ja on siel­lä muu­ta­ma, jot­ka ihan hyvin osaa­vat argu­men­toi­da, ettei ris­kiä todel­li­suu­des­sa ole osoi­tet­tu. Ja toi­saal­ta vara­ken­til­lä­kään ei ole mitään hyvää las­keu­tu­mis­ra­dio­jär­jes­tel­mää. Ja kap­tee­ni päät­tää len­tää rik­ki­näi­sel­lä kor­keus­mit­ta­ril­la peril­le asti.

  28. Jos joku halu­aa perus­kurs­sin ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, niin voi­sin suo­si­tel­la David Arc­he­rin videoi­tua luentosarjaa:
    http://geoflop.uchicago.edu/forecast/docs/lectures.html

    Mie­luus­ti tutus­tun vas­taa­vaan denia­lis­ti­kurs­siin, jos sel­lai­nen löy­tyy. Denia­lis­ti­blo­git eivät niin­kään kiinnosta.

    Ilmas­ton­muu­to­sai­he mil­lä tahan­sa kes­kus­te­lu­foo­ru­mil­la toi­mii huna­ja-ansa­na kerä­ten denia­lis­tit vaih­te­le­van tasoi­si­ne kom­ment­tei­neen. Onko­han heil­lä saman­lai­nen häly­tys­rin­ki kuin lintubongareilla?

  29. az: “Sinä voit koh­dal­ta­si tode­ta, että et voi kes­kus­tel­la ilmas­to­tie­tees­tä ja olet puh­taas­ti auk­to­ri­teet­tius­kon varas­sa. Mut­ta puhut vain omal­ta osal­ta­si, et kaik­kien mui­den. Onko suh­tee­si vaik­ka­pa eko­no­mi­aan vastaava?”

    Olen imar­rel­tu kiin­nos­tuk­ses­ta­si sie­lu­ne­lä­määä­ni koh­taan, eten­kin kun pri­mää­ris­ti puhe on isos­ta glo­baa­lis­ta ongel­mas­ta. Mut­ta kyl­lä: luo­tan tois­ten mie­li­pi­tei­siin mel­kein kai­kil­la luon­non­tie­teen aloil­la, kos­ka olen vain muu­ta­man alan asiantuntija. 

    Mut­ta tie­teel­lis­luon­teis­ta yleis­si­vis­tys­tä vaa­di­taan, jot­ta osaa vali­ta oikeat auk­to­ri­tee­tit — sitä enem­män mitä poli­ti­soi­tu­neem­mas­ta tai epäek­sak­tim­mas­ta aihe­pii­ris­tä on kysymys.

  30. Ihan lyhyt hatus­ta vedet­ty kom­ment­ti tähän näem­mä ikui­ses­ti jat­ku­vaan keskusteluun: 

    1) Ensin pitää päät­tää, uskoo­ko asian­tun­ti­juu­teen ja sii­hen, että tie­de tuot­taa luo­tet­ta­vin­ta asiantuntijuutta. 

    2) Sit­ten pitää muo­dos­taa suh­de sii­hen, että tie­tees­sä vah­va­kin kon­sen­sus jos­kus murtuu. 

    3) Pitää kui­ten­kin ymmär­tää, että ykkös­koh­dan mukai­ses­ti kon­sek­suk­sen mur­tu­mi­sen pitää tapah­tua tie­teen sisäl­lä. Sitä ennen “edel­tä­vä kon­sen­sus” on edel­leen paras tieto. 

    4) Täs­sä vai­hees­sa meil­lä on vähin­tään aihe­to­dis­te kos­kien sitä, kan­nat­taa­ko luot­taa omiin poh­din­toi­hin vai tie­de­maa­il­man konseksukseen. 

    Seu­raa­vak­si pitää ymmär­tää tie­teel­li­sen ja poliit­ti­sen tie­don ero: Poliit­ti­nen “tie­to” ei vält­tä­mät­tä ota kan­taa sii­hen, mikä on a) tot­ta — ei aina­kaan pel­käs­tään — vaan myös sii­hen, mikä on b) mah­dol­lis­ta ja c) toivottavaa.

    a) Tie­de siis tuot­taa totuut­ta tie­teen­fi­lo­so­fi­ses­sa mie­les­sä, kuten yllä tuli todet­tua. “Totuus” ei kui­ten­kaan kel­paa poli­tii­kan perus­tak­si, kos­ka se tuot­taa huo­nos­ti vas­tauk­sia nor­ma­tii­vi­siin kysy­myk­siin ja kos­ka jokai­nen tie­teel­li­nen vas­taus on epä­var­ma tie­teen mää­ri­tel­män mukai­ses­ti. Sik­si pitää teh­dä pää­tök­siä muil­la perustein.

    b) Pitää olla tie­toa sii­tä, mikä on mah­dol­lis­ta. Sosia­lis­mi kai sor­tui muun muas­sa sii­hen, että ei ymmär­ret­ty ihmis­luon­non mää­rää­miä rajo­ja. Tämä on tie­teel­li­nen kysy­mys, jota ei kos­kaan kyl­lä­kään rat­kais­ta. Arki­päi­väi­sem­mis­sä tilan­teis­sa, vaik­ka­pa val­tuus­to­sa­lis­sa, pitää ymmär­tää, mihin muut suos­tu­vat. Tämä on poliit­tis­ta tietoa.

    c) Poli­tii­kan pitää muo­dos­taa visio hyväs­tä tule­vai­suu­des­ta (lähin­nä sii­tä syys­tä, että mikään tai kukaan muu ei sitä voi teh­dä aina­kaan maal­lis­tu­nees­sa demo­kra­tias­sa). Täl­lai­nen visio ei tie­ten­kään syn­ny (pel­käs­tään) tie­teel­li­sen tie­don tai sen perus­tel­la, mikä juu­ri nyt on mahdollista.

    Huh, tuli­pa yllät­täen pal­jon teks­tiä hatus­ta. En tai­da­kaan viit­siä kir­joit­taa sii­tä, miten edel­lä ker­rot­tu sovel­le­taan ilmas­ton­muu­tos­kes­kus­te­luun. Toi­saal­ta kaik­ki­han nämä asiat tie­tä­vät ja sik­si ihmet­te­len näi­den ikui­ses­ti jat­ku­vien kes­kus­te­lu­jen hedel­mät­tö­myyt­tä ja hah­mot­to­muut­ta. Aina välil­lä joku ker­too, mis­tä on kysy­mys ja sit­ten taas suu­ri jouk­ko ihmi­siä rien­tää kehu­maan omaa asian­tun­te­mus­taan, poliit­tis­ta vakau­mus­taan tai mitä mer­ki­tyk­se­tön­tä yksi­tyis­koh­taa nyt mil­loin­kin. Sit­ten taas puhu­taan aidanseipäistä.

  31. Jos nyt poi­mii muu­ta­mia ongel­ma­koh­tia esimerkiksi.

    Minus­ta näi­hin seik­koi­hin (alla lai­na­tut) minun mie­les­tä­ni ei rii­tä vas­tauk­sek­si Soi­nin­vaa­ran “Jos parem­paa tie­teel­lis­tä läh­det­tä ei löy­de­tä kuin MOT niin huo­nos­ti ovat asiat.”

    CRU:ssa mää­rät­tiin äsket­täin nuo­ri koo­daa­ja ”Har­ry ”sel­vit­tä­mään kaa­os­ta. Har­ryn uupu­neet kom­men­tit on nyt vuo­det­tu julkisuuteen:

    Lukija/Harry: ”VOI ***TU TÄTÄ. On sun­nun­tai-ilta, ja olen työs­ken­nel­lyt koko vii­kon­lo­pun, ja juu­ri kun luu­lin saa­nee­ni työn val­miik­si, löy­sin jäl­leen uuden ongel­man, joka johtuu
    tie­to­kan­tam­me toi­vot­to­mas­ta tilas­ta. Ei min­kään­lais­ta kes­tä­vää, yhte­näis­tä aineis­toa, vain luet­te­lo ongel­mis­ta, joka kas­vaa sitä mukaa kuin nii­tä löy­de­tään lisää.”

    Siis onko todel­la näin, että koko aineis­to on todel­li­suu­des­sa ana­ly­soin­ti­kel­vo­ton ja mil­lä perus­teel­la ana­ly­soin­ti­kel­vo­ton­ta aineis­toa on voi­tu analysoida?

    Kana­da­lai­nen tilas­to­ma­te­maa­tik­ko Ste­ve McIn­ty­re otti lät­kä­mai­lan suu­ren­nus­la­sin alle. Sen enem­pää Man­nin tut­ki­mus­me­to­di kuin aineis­to­kaan eivät täyt­tä­neet tie­teel­li­siä vaa­ti­muk­sia. Yhdys­val­tain tie­dea­ka­te­mia sekä Kan­sal­li­sen tutkimusneuvoston
    tilas­to­tie­teen jaos­to tut­ki­vat kongres­sin pyyn­nös­tä McIn­ty­ren syy­tök­set, ja molem­mat tote­si­vat Man­nin lii­oi­tel­leen väit­tei­tään. Lät­kä­mai­la oli poikki.”

    Entäs tämä väi­te, riit­tää­kö tähän­kin vain totea­muk­sek­si että huo­nos­ti on asiat, jos täl­lai­sen väit­teen ottaa esiin?

    Vuo­si­ren­kai­den ja läm­pö­mit­ta­rei­den väli­nen ris­ti­rii­ta salat­tiin myös IPCC:n vuo­den 2001 arvioin­ti­ra­por­tis­ta. Rapor­tin arkis­toon säi­löt­tiin tämä osuus (graf­fan val­koi­nen osa), mut­ta salat­tiin tämä osa (graf­fan punai­nen jatko).”

    Mikä­li tämä pitäi­si paik­kaan­sa, niin mik­si sit­ten tätä ris­ti­rii­taa ei ole ker­rot­tu avoimesti?

    Jul­ki­suu­teen on väi­tet­ty, että IPCC:n lähes 3 000 tut­ki­jaa ja arvioit­si­jaa ovat yksimielisiä.
    Tämän niin sano­tun kon­sen­suk­sen mukaan ilmas­to läm­pe­nee edel­leen ja ihmi­sen kaa­su­pääs­töt ovat
    aiheut­ta­neet ilmas­to­ka­ta­stro­fin uhan.”

    Ilmas­to­ga­te-aineis­tos­ta kui­ten­kin käy ilmi, että jopa ilmas­to­tut­ki­joi­den pie­ni eliit­ti, parin ken­täl­li­sen muo­dos­ta­ma lät­kä­jen­gi on kaik­kea muu­ta kuin yksi­mie­li­nen. Yksi ongel­ma on läm­mön­nousun pysäh­ty­mi­nen 2000-luvulla.”

    Jos tämä on tot­ta, niin mik­si tätä­kään ei ole ker­rot­tu aikai­sem­min jul­ki­suu­teen, ettei väi­tet­tyä yksi­mie­li­syyt­tä ole? Toi­saal­ta sekin mah­dol­li­suus pitää ottaa huo­mioon, ettei väi­te pidä paikkaansa.

    Monet tut­ki­jat ovat esit­tä­neet epäi­lyk­siä sii­tä, onko ns. kau­pun­ki­läm­pöil­miö otet­tu riit­tä­väs­ti huo­mioon CRU:n koos­ta­mas­sa maa­pal­lon keskilämmössä.”

    Entäs sit­ten tämä väi­te ja sen sel­vit­tä­mi­nen onko kau­pun­ki­läm­pö otet­tu huo­mioon vai ei ja pitäi­si­kö ottaa vai­ko ei ja jos ei niin mik­si ei?

    Jopa IPCC on myön­tä­nyt, että vii­me vuo­si­sa­dan 0,7 asteen läm­mön­nousus­ta huo­mat­ta­va osa
    joh­tui luon­nol­li­ses­ta vaih­te­lus­ta. Ihmi­sen osuu­dek­si sii­tä voi­daan pan­na ehkä puolet,
    mut­ta kau­pun­ki­läm­mön vuok­si kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen syyk­si jää ehkä vain muu­ta­ma asteen kymmenesosa.”

    Edel­leen siis väi­te jon­ka esiin­nos­ta­mien osoit­taa että minul­la on huo­nos­ti asiat, kun olen kiin­nos­tu­nut onko tot­ta vai­ko ei?

    Minul­la ei ole tie­tä­mys­tä, jot­ta voi­sin arvioi­da näi­tä kaik­kia esi­tet­ty­jä väit­tei­tä, nii­hin ei kan­na­ta kui­ten­kaan suh­tau­tua niin yli­mie­li­ses­ti Soi­nin­vaa­ran tapaan.

    Riit­tää­kö näi­den väit­tei­den kumoa­mi­seen vain ilmas­to­tut­ki­joi­den kon­sen­sus ja mis­tä me tie­däm­me onko sii­nä taus­tal­la ole­vat tie­teel­li­set tut­ki­muk­set riit­tä­vän pitäviä?

    Vai jou­du­taan­ko vain totea­maan, että ihmi­sen vai­ku­tuk­ses­ta ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen ei ole kiis­tat­to­mia todis­tei­ta ja siten sii­tä seu­raa­vat toi­men­pi­teem­me lepää­vä­kin olet­ta­mus­ten varassa?

    Soi­nin­vaa­ra vähät­te­li kom­ment­tia­ni totea­mal­la asioi­den ole­van huo­nos­ti, koh­dal­la­ni kun otin kysee­na­lais­ta­via väit­tei­tä mukaan kes­kus­te­luun, jot­ta niis­tä voi­tai­siin keskustella.

    Tie­ten­kin medi­aan kuten MOT:n jut­tui­hin­kin pitää suh­tau­tua kriit­ti­ses­ti, mut­ta se ei sai­si tar­koit­taa sitä, että jutut sivuut­taa koko­naan arvioi­mat­ta niis­sä esi­tet­ty­jä seik­ko­ja. Ter­ve kriit­ti­nen suh­tau­tu­mi­nen on sitä, että ottaa esi­te­tyt väit­teet huo­mioon, pitä­mät­tä nii­tä tote­na tai epä­to­te­na, jos ei asian­lai­taa tie­dä ja
    halu­aa asioi­den selvittämistä.

    Täs­sä asias­sa se on maal­li­kon vii­saut­ta kun asia­poh­jal­ta ihmet­te­lee ja kysel­le tut­ki­mus­ten luo­tet­ta­vuu­den ja oikeel­li­suu­den perään.

    Soi­nin­vaa­ran mie­les­tä siis minul­la on asiat huo­nos­ti, kun otin esiin asi­aa kysee­na­lais­ta­via väit­tei­tä halues­sa­ni tuo­da esiin nii­den totuus­poh­jan arvioin­nin tarpeellisuuden.

  32. Sen ver­ran haluan lait­taa jäi­tä hat­tuun sala­liit­to­jut­tu­jen kans­sa, että kui­ten­kin kor­kein­taan voi­si kyse olla aivan inhi­mil­li­sis­tä syis­tä mik­si tut­ki­muk­set eivät oli­si­kaan luo­tet­ta­via jos näin oli­si asian lai­ta. Sala­liit­to­jen nos­ta­mi­nen esiin vie kes­kus­te­lun vää­rään suun­taan tut­ki­mus­ten luo­tet­ta­vuu­den ja väit­tei­den toden­pe­räi­syy­den pohdiskelusta.

  33. Jän­nit­tä­vää, miten ilmas­to­kes­kus­te­lu on omas­ta näkö­kul­mas­ta­ni maa­il­man­laa­jui­ses­ti saa­tu ajet­tua täy­sin sivu­rai­teel­le. Ongel­ma­han ei ole pitää­kö ilmas­to­mal­li paik­kan­sa: saas­tei­den vas­tais­ta työ­tä kan­nat­taa joka tapauk­ses­sa teh­dä, kos­ka puh­das maa­pal­lo on pal­jon muka­vam­pi paik­ka elää. 

    Var­si­nai­nen ongel­ma on se, että annan mie­luum­min maa­pal­lon tuhou­tua kuin vih­rei­den ja kom­mu­nis­tien käyt­tää ilmas­ton­muu­tos­ta kep­pi­he­vo­se­na oman agen­dan­sa aja­mi­seen. Suos­tun kyl­lä koviin­kin leik­kauk­siin elin­ta­sos­sa, mut­ta en näi­den taho­jen esit­tä­mi­nä. Näh­däk­se­ni ne lei­ka­tut varat käy­te­tään niin vas­ten­mie­li­siin tar­koi­tuk­siin, että parem­pi olla teke­mät­tä lap­sia ja antaa men­nä vaan. Näh­däk­se­ni en ole edes ainoa joka näin ajat­te­lee (vaik­ka lap­sia kyl­lä teh­dään aika surutta).

    Täs­sä on vie­lä het­ken ver­ran neu­vot­te­li­joil­la poh­dit­ta­vaa, ennen kuin tämä Gor­dio­nin sol­mu saa­daan aukaistua.

  34. Tuol­la link­kaa­mal­la­ni Ores­ke­sin esi­tyk­ses­sä on muu­ten sivul­la 72 haus­ka reto­ri­nen temp­pu (“trick”, voi­si sanoa 🙂 — Ores­kes kut­suu ilmastoskeptikoita/ilmastodenialisteja “alar­mis­teik­si”, kos­ka heil­lä on “Alar­mist claims about col­lap­se of US eco­no­my, lar­ge­ly wit­hout evidence”.

    Ilmas­to­de­nia­lis­tit ovat siis talousalarmisteja.

  35. Elmo Allén: “Tie­teel­lä on toki his­to­rias­saan monia “hyväs­sä uskos­sa” ja par­haa­seen saa­ta­vil­la ole­vaan tie­toon perus­tu­nut­ta väärintulkintaa”

    Sil­lä ero­tuk­sel­la, että vää­rin­tul­kin­nat eivät usein­kaan ole poh­jan­neet par­haa­seen saa­ta­vil­la ollee­seen tie­toon, eivät­kä ole tapah­tu­neet ns. hyväs­sä uskossa.
    Tut­ki­joi­den oma uskot­ta­vuus, ura, rahoi­tus, ver­tais­pai­ne, mai­ne, ideo­lo­gia, päte­mi­sen / oikeas­sa ole­mi­sen tar­ve, kapea näkö­kul­ma jne. ovat olleet hyvin mer­kit­tä­viä tekijöitä.

    Hyvä puo­li tätä samais­ta kaa­vaa nou­dat­ta­vas­sa ilmas­toa­lar­mis­min epä­tie­teen kuplas­sa on se mah­dol­li­suus, että sen puh­kea­mi­sen myö­tä pok­sah­taa sil­miä auki suu­rem­man­kin jou­kon epä­tie­tei­tä suh­teen, ja yhä useam­mat herää­vät näke­mään täl­lai­sen ryh­mä­mo­raa­lin ja orja­mai­sen uskon perim­mäi­sen naii­viu­den ja älyl­li­sen heikkouden.

    Alar­mis­mi on sii­nä mie­les­sä esi­merk­ki pahuu­den banaa­liu­des­ta, arki­päi­väi­syy­des­tä, hyvää tar­koit­ta­vas­ta, vir­ran muka­na kul­ke­vas­ta sokeas­ta luot­ta­muk­ses­ta. Yksi esi­merk­ki lisää kir­jat­ta­vak­si mas­so­jen hul­luu­teen jon­kun vuo­si­kym­me­nen kuluttua.

  36. jrn: “Var­si­nai­nen ongel­ma on se, että annan mie­luum­min maa­pal­lon tuhou­tua kuin vih­rei­den ja kom­mu­nis­tien käyt­tää ilmas­ton­muu­tos­ta kep­pi­he­vo­se­na oman agen­dan­sa ajamiseen.”

    Nyt­hän näyt­tää ettei ilmas­to­so­pi­mus­ta saa­da aikaan YK-tyy­li­sel­lä suu­rel­la kon­sen­suk­sel­la, vaan sopi­mus syn­tyy sit­ten kun syn­tyy suur­ten val­tioi­den kes­ki­näi­sel­lä pää­tök­sel­lä. Tämän jäl­keen pie­nil­tä ei kysy­tä, vaan käsketään. 

    Pääs­tö­vä­hen­nyk­set toteu­te­taan var­mas­ti jon­kin­lai­sil­la mark­ki­na­me­ka­nis­meil­la, jos­kin hie­no­vi­ri­tys­tä var­mas­ti tar­vi­taan ihan kuin mark­ki­noi­den kans­sa yleensä. 

    Otta­mat­ta kan­taa onko täl­lai­nen ihan toden­nä­köi­nen ske­naa­rio opti­maa­li­nen, minus­ta sitä ei voi kut­sua aina­kaan kom­mu­nis­ti­sik­si — ellei nyt Kii­na satu ole­maan muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen kulut­tua käs­ki­jän ase­mas­sa. Kun hii­lel­lä on hin­ta, se syö lihaa ja len­tää jol­la on rahaa. 

    Vih­rei­tä­kin ne ovat vain sikä­li että bio­di­ver­si­tee­til­lä käy vähän vähem­män huo­nos­ti — tai vähän myö­hem­min — kuin muu­ten kävi­si. Muu­ten ne ovat puh­das­ta itse­suo­je­lua, pakon edes­sä, kun her­mo ei enää kestä. 

    Täs­sä ske­naa­rios­sa hip­pei­ly jäi­si meil­le jot­ka ovat sitä aiem­min­kin harrastaneet.

  37. Yksi esi­merk­ki lisää kir­jat­ta­vak­si mas­so­jen hul­luu­teen jon­kun vuo­si­kym­me­nen kuluttua.”

    Alan mie­les­tä­ni ymmär­tää yhden piir­teen kiel­tä­jien taustasta:

    Ihmis­kun­nan suu­rin yksit­täi­nen vir­he — ja syn­ti — on olut mas­so­jen, taval­lis­ten ihmis­ten hal­vek­si­mi­nen (tie­tys­ti ei-his­to­ris­ti­ses­ta näkökulmasta). 

    Pie­net ihmi­set ovat aina hal­vek­si­neet toi­sia ihmi­siä ilman sen kum­mem­pia his­to­rial­li­sia seuraamuksia. 

    Mut­ta välil­lä joku pie­ni ihmi­nen saa muut pie­net ihmi­set mukaan­sa, yleen­sä pelol­la. (Siten pie­nes­tä ihmi­ses­tä tulee suurmies. )

    Nyky­ään taval­li­set ihmi­set voit­ta­vat pie­net ihmi­set yhä useam­min ja har­mit­taa pie­niä ihmi­siä; Pitäi­si saa­da aikaan dik­ta­tuu­ri tai joku sel­lai­nen, että minä oli­sin ohjak­sis­sa tai aina­kin joku saman­lai­nen kuin minä … Joh­ta­ja … joka ker­toi­si mikä on totta.

    (En nyt pirui­le nimi­merk­ki azil­le vaan tuol­le aja­tuk­sel­le, jon­ka hän luul­ta­vas­ti vahin­gos­sa tuli kirjoittaneeksi,)

  38. Taus­ta­mies: “Mik­si esim. autoi­lu säh­köl­lä on ok mut­ta talon läm­mit­tä­mi­nen säh­köl­lä ei ole ok?

    Kau­ko­läm­pö. HUOH! Sen ilmas­to­ys­tä­väl­li­syys on vähin­tää­kin kysee­na­lai­nen nykyi­sil­lä tuo­tan­to­ta­voil­la. Meil­lä­kin tal­vel­la näkee oikein hyvin mis­sä kau­ko­läm­pö­put­ki menee; ei näes ole jääs­sä koskaan.”

    Jos oikein olen ymmär­tä­nyt niin asia menee joten­kin näin: säh­kö­au­toil­la on mah­dol­li­suus vähen­tää pääs­töt liki nol­laan, mihin vaih­toeh­toi­sel­la taval­la eli öljyl­lä ei iki­nä pääs­tä. Auto­jen ener­gian­ku­lu­tus on mel­ko tasais­ta ympä­ri vuo­den, mut­ta koko­nai­se­ner­gian­ku­lu­tus nousee tal­vel­la Suo­mes­sa lähin­nä läm­mi­tyk­sen takia jopa kak­sin­ker­tai­sek­si. Hal­vin tapa tuot­taa säh­köä isos­sa mit­ta­kaa­vas­sa on ydin­voi­ma, mut­ta se on hal­paa vain jos ydin­voi­ma­lat pyö­ri­vät ympä­ri vuoden.
    Jos kaik­ki läm­mi­tys hoi­det­tai­siin säh­köl­lä, jäi­si meil­lä kesäl­lä puo­let säh­kös­tä käyt­tä­mät­tä. Sen voi toki myy­dä ulko­mail­le, mut­ta sil­loin siir­räm­me pit­käl­ti vain ongel­mam­me muu­al­le. Voi tie­tys­ti olla että Euroo­pan laa­jui­nen säh­kö­verk­ko aut­taa asi­aan jon­kin verran.
    Nyt tal­vel­la tar­vit­ta­va lisäys hoi­de­taan Suo­mes­sa hii­lel­lä tai muil­la nopeas­ti käyn­nis­tet­tä­vil­lä voi­ma­loil­la. Kau­ko­läm­mön avul­la saa­daan fos­sii­lis­ten hyö­ty­suh­de glo­baa­lis­ti aja­tel­len var­sin hyväk­si, kun samal­la tuo­te­taan sekä läm­pöä sekä sähköä.

    Jos kaik­ki kiin­teis­töt oli­si­vat mata­lae­ner­gia­ta­lo­ja, oli­si ener­gian­ku­lu­tus pal­jon tasai­sem­paa, jol­loin voi­tai­siin siir­tyä enem­män säh­kö­ener­gian varaan. Näin ei kui­ten­kaan ole vie­lä vuo­si­kym­me­niin. Itse toi­voi­sin että tule­vai­suus raken­net­tai­siin Suo­mes­sa niin, että läm­mi­ty­se­ner­gian tar­ve mini­moi­daan ja mah­dol­li­nen ydin­voi­ma vara­taan liik­ku­mi­sen ja teol­li­suu­den tar­vit­se­man säh­kön tuottoon.

    Meni aika lail­la ohi aiheen, mut­ta olkoon vaik­ka esi­merk­ki­nä sii­tä, että yksin­ker­tai­sel­la hyvä-paha-ase­tel­mal­la ei useim­mi­ten pääs­tä aina­kaan kovin pitkälle.

  39. Soi­nin­vaa­ra: “Toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa on vähän kiis­ta­na­lai­sel­la toden­nä­köi­syy­del­lä lähes koko inhi­mil­li­nen kulttuuri…”

    Vih­reät elä­vät tule­vai­suu­den uhka­ku­vis­ta, mut­ta Soi­nin­vaa­ra kyl­lä ottaa täs­sä jo ras­kaan tykis­tön käyt­töön. En ole muil­ta vie­lä tämän­ta­sois­ta uhka­ku­vaa kuullut.

    Jos ympä­ris­tö­ka­ta­stro­fien uhat pois­te­taan, vih­reä lii­ke kuo­lee. Sii­tä syys­tä nii­tä pitää ruok­kia. Näin pelon kaut­ta luo­daan pai­net­ta mas­soil­le. Toi­vee­na tie­tys­ti on, että pel­ko saa äänes­tä­mään vihreitä.

    Ope­tus on, että ilmas­ton­muu­tos­kes­kus­te­lu on läpi­ko­tai­sin poli­ti­soi­tu­nut, mikä tie­dok­si lan­gas­sa aiem­min tie­teen­fi­lo­so­fias­ta keskustelleille.

  40. Elmo Allén kirjoitti:

    Olen kuul­lut väit­teen, että ainut­laa­tui­nen ilmas­to­koe n. syys­kuun 9.–11. vuon­na 2001 aiheut­ti mer­kit­tä­vän paran­tu­mi­sen Yhdys­val­to­jen alu­een ilma­ke­häs­sä. Mut­ta sil­le oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da lisää fak­taa taakse. 

    Noi­na päi­vi­nä, kun Yhdys­val­lois­sa ei juu­ri ollut len­to­lii­ken­net­tä, tai­vaal­ta puut­tui­vat len­to­ko­nei­den pääs­tä­mät, polt­toai­neen pala­mi­ses­ta syn­ty­vän vesi­höy­ryn tii­vis­ty­mis­juo­vat. Tii­vis­ty­mis­juo­vat [1] toi­mi­vat pil­vien tapaan (myös pil­vet ovat tai­vaal­la “roik­ku­vaa” vesi­höy­rys­tä tii­vis­ty­nei­tä pisaroita).

    Peri­aat­tees­sa, kun tii­vis­ty­mis­juo­via ei ollut osal­taan hei­jas­ta­mas­sa aurin­gon­va­loa takai­sin ava­ruu­teen, päi­vä­läm­pö­ti­lo­jen pitäi­si olla hie­man nor­maa­lia kor­keam­mat, kun aurin­gon valo pää­see hie­man parem­min maan­pin­nal­le asti läm­mit­tä­mään. Ja öisin, kun tii­vis­ty­mis­juo­via ei ole estä­mäs­sä (tai siis hei­jas­ta­mas­sa takai­sin) maan läm­pö­sä­tei­lyn kar­kaa­mis­ta ava­ruu­teen, yöai­kai­nen jääh­ty­mi­nen voi­si olla voi­mak­kaam­paa, yöt voi­si­vat olla vii­leäm­piä. Tosin jos maa on päi­väl­lä ehti­nyt läm­me­tä nor­maa­lia enem­män, niin eihän se läm­pö heti katoa yön alkaes­sa, joten vaik­ka öinen jääh­ty­mi­nen oli­si voi­mak­kaam­paa, niin yö voi sil­ti olla läm­pi­mäm­pi jos päi­vän jät­tä­mää lisä­läm­pöä on enem­män kuin yön mit­taan ehti lisäjäähtyä.

    Artik­ke­lin [2] mukaan vuo­ro­kau­ti­nen läm­pö­ti­la­vaih­te­lu­vä­li (päi­vän ylin mii­nus yön alin) oli noi­na päi­vi­nä 1.1 astet­ta nor­maa­lia suu­rem­pi, mut­ta artik­ke­li ei sano mitään päi­vä- ja yölämpötiloista.

    Artik­ke­li [3] on pidem­pi, mut­ta jos nyt oikein luin, se sanoo [sivu 1130] että päi­vä­läm­pö­ti­lat koho­si­vat 1.2 asteel­la ja yöläm­pö­ti­lat­kin koho­si­vat, 0.3 asteel­la, kun kes­kiar­vois­te­taan koko USA:n alue (en tie­dä miten kes­kiar­voi­tet­tiin). Toi­saal­ta asia ei ole näin yksin­ker­tai­nen, vaan sekä päi­vä- että yöläm­pö­ti­lat oli­vat joil­lain alueil­la nor­maa­lia kor­keam­pia ja toi­sil­la alueil­la nor­maa­lia mata­lam­pia [kuva 2].

    [1] http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiivistymisjuova

    [2] DJ Tra­vis, AM Car­le­ton & RG Lau­rit­sen (2002): Cont­rails reduce dai­ly tem­pe­ra­tu­re ran­ge. Natu­re 418: 601.
    http://www.nature.com/nature/journal/v418/n6898/abs/418601a.html (abstrak­ti)
    http://www.atmos.washington.edu/~rennert/etc/courses/pcc587/ref/Travis-etal2002_Nature.pdf (koko artik­ke­li, pdf)

    [3] DJ Tra­vis, AM Car­le­ton & RG Lau­rit­sen (2004): “Regio­nal Varia­tions in U.S. Diur­nal Tem­pe­ra­tu­re Ran­ge for the 11–14 Sep­tem­ber 2001 Airc­raft Groun­dings: Evi­dence of Jet Cont­rail Influence on Cli­ma­te. Jour­nal of Cli­ma­te 17: 1123–1134.
    http://facstaff.uww.edu/travisd/pdf/climatepapermar04.pdf (koko artik­ke­li, pdf)

    Myös wiki­pe­dia mai­nit­see aiheesta:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Contrail#September_11.2C_2001_climate_impact_study

    Vie­lä pari kuvaa tii­vis­ty­mis­juo­vis­ta, maan päältä:
    http://www.es.lancs.ac.uk/hazelrigg/contrails/contrail.gif
    ja satelliitista:
    http://www.wrh.noaa.gov/images/fgz/science/contrails040595a.gif

    P.S. En ymmär­rä mitä tar­koi­tat ilmaisulla
    “paran­tu­mi­nen alu­een ilma­ke­häs­sä”. Ei täs­sä ole kyse kuin tii­vis­ty­mis­juo­vis­ta, jot­ka ovat vesi­höy­ryä ja käyt­täy­ty­vät pil­vien tavoin, ja nii­den vai­ku­tuk­ses­ta sätei­lyn kul­kuun ilma­ke­häs­sä, ja sitä kaut­ta lämpötasapainoon.

  41. Osmo kir­joit­ti:
    Epä­var­muu­den vallitessa, …

    Miten muu­ten tämä varo­vai­suus­pe­ri­aa­te toi­mii, jos sitä sovel­le­taan täs­sä­kin blo­gis­sa välil­lä käy­tä­vään maahanmuuttopolitiikkakeskusteluun?

  42. Tuhan­net mil­jar­dit eurot voi­vat tun­tua suh­tees­sa vähäi­sil­tä, jos nii­tä ver­taa koko­nais­ta­lou­teen ja sen kas­vuo­do­tuk­siin, mut­ta esi­mer­kik­si kehi­ty­sa­vun mää­rä­ra­hoi­hin ver­rat­tu­na ne ovat monin­ker­tai­sia summia.

    Jään hen­gi­tys­tä­ni pidä­tel­len odot­ta­maan “Ilmas­tos­kep­ti­kot kehi­tys­mää­rä­ra­ho­jen nos­ta­mi­sen puo­les­ta” ‑kan­san­lii­ket­tä. Todel­li­ses­sa maa­il­mas­sa valin­ta ei ole sen välil­lä lai­te­taan­ko rahat hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen vai kehi­tys­mai­den las­ten kou­lu­tuk­seen, vaan käy­tän­nös­sä vaih­toeh­to­na pääs­tö­vä­hen­nyk­sil­le on nii­den vaa­ti­mien varo­jen jät­tä­mi­nen län­si­mai­den vau­raal­le kes­ki- ja yläluokalle.

    Minä olen aina­kin ihan val­mis sel­lai­seen dii­liin, että län­si­maat sitou­tu­vat lait­ta­maan vaik­ka­pa pro­sen­tin tai kak­si BKT:stään sivuun täs­tä maa­il­man tap­piin ja koo­taan mah­dol­li­sim­man laa­ja­poh­jais­ta tie­teel­lis­tä osaa­mis­ta edus­ta­va, mah­dol­li­sim­man poliit­ti­ses­ti riip­pu­ma­ton asian­tun­ti­ja­ryh­mä joka saa päät­tää, käy­te­tään­kö ko. sum­ma ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­sen kulu­jen kom­pen­soin­tiin, ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mien hait­to­jen kom­pen­soin­tiin vai höpö­hö­pö-ilmas­ton­muu­tok­sen sijaan köy­hien mai­den kou­lu­tuk­sen, ter­vey­den­hoi­don jne. kehit­tä­mi­seen (vai jae­taan­ko sum­ma jos­sain suh­tees­sa näi­den välil­lä). Mut­ta aina­kin minun käsi­tyk­se­ni mukaan yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa ilmas­tos­kep­ti­kois­ta ei täl­lai­seen oli­si todel­la­kaan val­mis, vaan kehi­tys­mai­den köy­hät ovat pelk­kä kep­pi­he­vo­nen todel­li­sen tavoit­teen eli oman elin­ta­son var­je­lun edistämiseen.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen” tulee sat­tu­maan kaik­kein kovim­min maa­il­man huono-osaisiin.

    Ei miten­kään vält­tä­mät­tä. Kyse on sii­tä, miten se käy­tän­nös­sä toteu­tet­tai­siin. Esi­mer­kik­si rei­lu tapa toteut­taa vähen­nyk­set oli­si luo­da glo­baa­li cap & tra­de ‑jär­jes­tel­mä, jos­sa kiin­tiöt jaet­tai­siin tasan eri mail­le ver­tai­lu­vuo­den (esi­mer­kik­si Kio­ton sopi­muk­ses­sa pääs­tö­jen tasol­le sovel­let­tu 1990) väki­lu­vun mukaan. Aja­tuk­se­na siis, ettei pal­ki­ta ketään väes­tön­kas­vun kiih­dyt­tä­mi­ses­tä, mut­ta noin muu­ten kun kysees­sä on glo­baa­li “luon­non­va­ra”, se kuu­luu yhtä pal­jon jokai­sel­le maa­il­man asuk­kaal­le, eikä esi­mer­kik­si enem­män isoil­le saas­tut­ta­jil­le, kuten nyt on asianlaita. 

    1990 maa­il­man väki­lu­ku oli 5,3 mil­jar­dia ja kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt 23,9 mil­jar­dia ton­nia. Jos ote­taan vaik­ka alkuun tavoit­teek­si 30 % pääs­tö­vä­hen­nys 1990 tasoon näh­den ja ole­te­taan vaik­ka­pa 10 dol­la­rin hin­ta pääs­tö­ton­nil­le, tämä mer­kit­si­si että esi­mer­kik­si Suo­men pitäi­si (2006 pääs­tö­jen perus­teel­la) ostaa mark­ki­noil­ta pääs­tö­oi­keuk­sia vuo­sit­tain 509 mil­joo­nal­la dol­la­ril­la (0,2 % BKT:stä) ja vaik­ka­pa Tan­sa­nia taas sai­si myy­tä­vää 749 mil­joo­nan dol­la­rin ver­ran (3,6 % BKT:stä). Koko­nais­ka­ton las­kies­sa pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta luon­nol­li­ses­ti nousi­si enti­ses­tään, joten jär­jes­te­ly oli­si hyvin­kin edul­li­nen vähän pääs­tö­jä tuot­ta­vil­le kehitysmaille.

    Myös esi­merk­ke­jä samal­la sii­tä, kuin­ka tuon vää­räs­sä ole­mi­sen todis­ta­mi­nen­kaan ei ole hor­jut­ta­nut monien uskoa van­haan näkemykseensä.

    Nyt herää kysy­mys, mitä tämän sit­ten pitäi­si todis­taa? =) Että ihmi­set usko­vat mitä halua­vat ja sit­kei­tä usko­muk­sia ei fak­toil­la muu­te­ta? Sil­tä pahas­ti vaikuttaa…

    Ilmas­to­hy­po­tee­sis­ta hyö­tyy muu­ta­ma taho, ja hyvin ovat saa­neet lobat­tua asian­sa lävitse.

    Ja sen kiel­tä­mi­ses­tä hyö­tyy myös muu­ta­ma taho, jot­ka myös ovat hyvin saa­neet asian­sa lobattua…

    Mik­si esim. autoi­lu säh­köl­lä on ok mut­ta talon läm­mit­tä­mi­nen säh­köl­lä ei ole ok?

    Sik­si, että oma­ko­ti­ta­lon säh­kö­läm­mi­tys kulut­taa n. 10 000 kWh vuo­des­sa, säh­kö­au­to ajo­mää­ris­tä riip­puen ehkä 2 000–3 000 kWh. Sik­si, että talon läm­mit­tä­mi­seen on eko­lo­gi­ses­ti parem­pia­kin vaih­toeh­to­ja, yksi­tyi­sau­toi­luun oikein ei. (Jul­ki­set on tie­ten­kin parem­pi vaih­toeh­to, mut­ta eri asia.) Sik­si, että säh­kö­au­to tuot­taa myös vähem­män melua, pien­hiuk­ka­sia ja mui­ta pääs­tö­jä. Mut­ta en tie­dä onko säh­kö­au­to miten­kään “ok”, parem­pi vain kuin polt­to­moot­to­ri­au­to, kun taas säh­kö­läm­mi­tet­ty oma­ko­ti­ta­lo taas on parem­pi kuin öljy­läm­mi­tet­ty mut­ta huo­nom­pi kuin kau­ko­läm­möl­lä läm­piä­vä tai passiivitalo.

    Mitä tulee auk­to­ri­teet­tius­koon, niin tiet­ty ero on sen välil­lä, että uskoo tie­tyn alan tun­nus­tet­tu­jen asian­tun­ti­joi­den tun­te­van aiheen itse­ään jol­la mitään kum­mois­ta eri­tyis­osaa­mis­ta sii­tä ei ole parem­min, ja sil­lä että uskoo mitä tahan­sa vain sik­si että sen sanoo joku jon­ka tit­te­li on pro­fes­so­ri tai toh­to­ri. Ei minul­la ole pal­joa vas­taan sano­mis­ta vaik­ka sii­hen, että joku kos­mo­lo­gi ker­too pimeän ener­gian pitä­vän uni­ver­su­mia koos­sa ja kol­lee­gat nyö­kyt­te­le­vät. Ei minul­la ole mitään kapa­si­tet­tia arvioi­da onko oikeas­ti näin, mut­ta luo­tan tie­teel­li­seen pro­ses­siin sen ver­ran, että val­lit­se­va kon­sen­sus on yleen­sä mel­ko lähel­lä totuut­ta, tai aina­kin kes­ki­mää­rin lähem­pä­nä sitä kuin joku mie­li­val­tai­nen kil­pai­le­va teo­ria jota julis­taa joku täy­sin tie­deyh­tei­sön ulko­puo­li­nen hen­ki­lö tai mik­sei vaik­ka aivan toi­sen tie­teen­la­jin nobe­lis­ti. Toki Kuh­ni­ni olen luke­nut ja muu­ten­kin sen ver­ran tie­teen his­to­ri­aan tutus­tu­nut, että ymmär­rän, että kon­sen­sus voi olla vää­räs­sä. Mut­ta sen todis­teek­si ei rii­tä vain, että joku väit­tää vas­taan, ei se että haluai­sin uskoa että asia on toi­sin eikä edes se, että tie­teen­te­ki­jöil­lä on talou­del­li­nen int­res­si val­lit­se­van käsi­tyk­sen yllä­pi­toon. Jos oli­si, käy­tän­nös­sä kaik­ki val­lit­se­vat teo­riat oli­si­vat vää­riä, kos­ka aina­han val­lit­se­van para­dig­man edus­ta­jil­la on talou­del­li­nen int­res­si sen suh­teen ettei para­dig­ma osoit­tau­du vää­räk­si. (Muu­ten he jou­tui­si­vat äkkiä työt­tö­mik­si, kos­ka edus­ta­vat van­hen­tu­nut­ta kan­taa eivät­kä siten kel­paa opet­ta­jik­si tai tutkijoiksi.) 

    Mut­ta tot­ta kai sil­loin pitää olla val­mis kysee­na­lais­ta­maan auk­to­ri­teet­te­ja, kun ne esit­tä­vät jotain joka on oman laa­jan koke­muk­sen, var­ma­na pide­tyn tie­don tai suo­ras­taan logii­kan vas­tais­ta. Usein täl­lais­ta tapah­tuu koke­muk­se­ni mukaan, kun tut­ki­jat alka­vat teo­re­ti­soi­da oman eri­tyis­osaa­mi­sa­lan­sa ulko­puo­li­sia asioi­ta. (Esi­mer­kik­si kun fyy­si­kot alka­vat esit­tää filo­so­fi­sia näke­myk­siä, men­nään usein pahas­ti met­sään. Tyy­pil­lis­tä on vaik­ka­pa yrit­tää selit­tää joku kausa­li­tee­tin tapai­nen asia fysii­kas­ta käsin, ymmär­tä­mät­tä että se on fysii­kan perus­ak­sio­mi ja siten mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti sen seli­tys­voi­man ulko­puo­lel­la.) Tot­ta kai on han­ka­la tilan­ne, jos vaik­ka­pa lää­kä­ri saa salai­ses­ti rahaa tupak­ka­teol­li­suu­del­ta ja väit­tää sik­si tupak­kaa ter­vey­del­le hai­tat­to­mak­si. Jon­kin­moi­nen kapa­si­teet­ti itsel­lä­ni on arvioi­da vaik­ka­pa koe­jär­jes­te­ly­jen peri­aat­teel­lis­ta luo­tet­ta­vuut­ta, mut­ta esi­mer­kik­si vää­ren­net­ty­jen koe­tu­los­ten havait­se­mi­seen minul­la ei kyl­lä ole kei­no­ja. Onnek­si tois­tai­sek­si ei tun­ne­ta tapaus­ta, jos­sa täl­lai­nen teol­li­suu­den tapai­nen int­res­si­ryh­mä oli­si onnis­tu­nut koko tie­tee­na­lan enem­mis­tön lah­jo­maan, vaan näi­den tupak­ka­lää­kä­rien­kin tapauk­ses­sa lää­ke­tie­teel­li­nen yhtei­sö on itse nous­sut vas­tus­ta­maan val­heel­lis­ta argumentaatiota.

  43. Jan­ne Sink­ko­sen tar­joa­ma linkki
    http://www.aip.org/history/climate/summary.htm
    Mis­sä eri­lais­ten ilmas­to­mal­lien anta­ma läm­pe­ne­mi­sen­nus­te on haa­ru­kas­sa 1 — 3 astet­ta. Edel­leen, alar­mis­tien mukaan ilmas­to on jo läm­men­nyt 0.7 astet­ta. Joten­kin tun­tuu että sivi­li­saa­tio voi sel­viy­tyä nykyi­ses­sä ilmas­tos­sa, eikä vas­taa­van­lai­nen läm­pe­ne­mi­nen kovin vaa­ral­li­sel­ta tun­nu. Tie­tys­ti sivi­li­saa­tio voi tuho­ta itsen­sä aivan ilmas­tos­ta riip­pu­mat­to­mis­ta syis­tä, mut­ta se on toi­nen asia. No, ehkä saam­me koh­ta kuul­la miten kaik­ki van­hat mal­lit oli­vat­kin vää­räs­sä ja oikea skaa­la oli­si­kin jotain aivan muuta…

    1. Ant­ti:
      Täs­sä taas yksi osoi­tus skep­tik­ko­jen moni­nai­suu­des­ta. Eiu kiis­te­tä­kään sitä, että ilmas­to läm­pe­ni­si vaan se, onko sii­tä haittaa.

  44. Oma käsi­tyk­se­ni on, että tie­de on osoit­ta­nut ilmas­to­ka­ta­stro­fin uhan ole­van häviä­vän pienen.

    Yri­tin jo edel­li­ses­sä ket­jus­sa huo­nol­la menes­tyk­sel­lä. Sai­si­ko nii­tä nume­roi­ta luot­ta­mus­vä­lei­neen tuos­ta häviä­vän pie­nes­tä toden­nä­köi­syy­des­tä ja sii­tä toden­nä­köi­syy­des­tä, mikä oikeut­tai­si toimenpiteisiin?

    Tyh­jän­pu­hu­jia, kuten ajattelinkin.

    Mitä auk­to­ri­teet­tius­koon tulee, tot­ta­kai olen auk­to­ri­teet­tius­ko­vai­nen kun en asias­ta yhtään mitään fysii­kan ja meteo­ro­lo­gian alkeis­kurs­se­ja enem­pää ymmär­rä, eikä edes kiin­nos­ta käyt­tää aikaa asian riit­tä­vään ymmär­tä­mi­seen. Minul­le on nyt kak­si auk­to­ri­teet­tia tarjolla:

    Ensin, tie­teel­li­nen “kon­sen­sus” joka on anta­nut tulok­sen­sa ja aina­kin osan läh­de­ai­neis­tos­taan avoi­meen kriit­ti­seen tarkasteluun.

    Toi­sek­si, seka­lai­nen jouk­ko “skep­tik­ko­ja” jot­ka kil­ju­vat pää punai­se­na kes­ke­nään täy­sin ris­ti­rii­tai­sia argu­ment­te­ja, mik­si edel­li­nen “kon­sen­sus” on vää­rä, ilman, että anta­vat tie­teel­li­ses­ti perus­tel­tu­ja numee­ri­sia toden­nä­köi­syy­sar­vo­ja eri ilmastoskenaarioille.

    Tough call.

    (Eri­lai­sis­ten kum­mal­lis­ten insen­tii­vi­ra­ken­tei­den vuok­si on mie­les­tä­ni sel­vää, että tuon “kon­sen­su­ken” esit­tä­mät toden­nä­köi­syys­nu­me­rot ovat har­hai­sia ylös­päin. Minun näh­däk­se­ni näi­den toden­nä­köi­syyk­sien ei vain tar­vit­se poi­ke­ta kovin­kaan pal­joa nol­las­ta, että koh­tuul­li­sen mer­kit­tä­viin­kin toi­miin kan­nat­tai­si ryhtyä)

  45. Ant­ti, minus­ta siel­lä sano­taan (pika­vil­kai­sul­la) 1.4–6 astet­ta vuo­si­sa­dan lop­puun men­nes­sä. Läm­pe­ne­mi­nen ei tie­ten­kään pysäh­dy v. 2100, ja ennus­teet ovat suh­tees­sa johon­kin pääs­tös­ke­naa­rioon, ja haa­ru­kan suu­ruus on suh­tees­sa johon­kin varmuusasteeseen. 

    Ks. myös http://www.aip.org/history/climate/impacts.htm#impacts

    Suo­men levey­sas­teet kes­ki­mää­rin läm­pe­ne­vät n. 1.5–2 ‑ker­tai­ses­ti glo­baa­liin kes­kiar­voon ver­rat­tu­na ns. ark­ti­sen ampli­fi­kaa­tion mukai­ses­ti, joka on jo nyt erit­täin hyvin havait­ta­vis­sa. Hel­sin­gin ja Rova­nie­men kes­ki­läm­pö­ti­lo­jen ero­tus on n. 6 astetta. 

    Taus­ta­mies, säh­kö­läm­mi­tys vs säh­kö­au­toi­lu: suu­ri osa ener­gias­ta tuo­te­taan läm­pö­ti­lae­ro­jen avul­la (polt­ta­mi­nen, ydin­voi­ma­lat). Ter­mo­dy­na­miik­ka sanoo, että täl­lai­sen ener­gian­tuo­tan­non hyö­ty­suh­det­ta on peri­aat­tees­sa mah­do­ton­ta kas­vat­taa tie­tyn rajan yli. Läm­pö on siis ener­gia­na eri­kois­a­se­mas­sa, se on ener­gi­aa jota voi käyt­tää hal­val­la läm­mi­tyk­seen ja kal­liil­la johon­kin muu­hun. Säh­kö­au­tos­sa ei tar­vi­ta juu­ri­kaan läm­pöä, sen­si­jaan autoa pitää siir­tää. Polt­to­moot­to­rin hyö­ty­suh­de on vain 30–40%, säh­kö­moot­to­rin ja akun yli 80%. Jos tääl­lä oli­si aina niin pak­ka­nen että moot­to­rin tehos­ta läm­mi­ty­so­suus (60–70%) voi­tai­siin hyö­dyn­tää auton läm­mi­tyk­seen (pitäi­si olla tosi pak­ka­nen!), polt­to­moot­to­ri oli­si oival­li­nen voi­man­läh­de autoon.

  46. Ongel­ma täs­sä on se, että vaik­ka tota pääs­tö­kaup­paa kuin­ka pyö­ri­te­tään yhtään hii­li tai öljy­ton­nia ei jää polt­ta­mat­ta. Voi se hidas­taa sitä muu­ta­mal­la vuo­del­la, mut­ta ei mie­les­tä­ni vai­ku­ta koko­nais­ku­vaan mitenkään.

    Ainoa tapa oli­si mak­saa sii­tä, että hii­li­diok­si­dia oikeas­ti sidot­tai­siin maa­pe­rään. Toi­nen tapa on saa­da joku muu ener­gia­muo­to hal­vem­mak­si kuin öljy tai kivi­hii­li, mut­ta sii­hen tai­taa olla tehok­kain tapa öljyn ja kivi­hii­len kal­lis­tu­mi­nen nii­den vähentyessä.

  47. Olen täs­sä asias­sa samaa miel­tä Osmon kans­sa, ja mie­len­kiin­toi­sem­pi kysy­mys oli­si mitä täs­tä seuraa.

    Tie­ten­kään en väi­tä tie­tä­vä­ni, onko ilmas­ton­muu­tos tot­ta vai ei — sitä­hän ei tie­dä vie­lä kukaan. Mut­ta jos ette ole vie­lä luke­neet asias­ta mitään, niin luke­kaa esim ilma­tie­teen lai­tok­sen sivut tai Pasi Toi­viai­sen kir­ja. Niis­tä saa nopeas­ti käsi­tyk­sen mil­lai­siin argu­ment­tei­hin huo­li ilmas­ton­muu­tok­ses­ta perus­tuu. Ja samal­la syn­tyy mie­li­pi­de, onko itse val­mis uhraa­maan mitään kysei­sen uhan (toden­nä­köi­syy­den) pienentämiseksi.

    Mie­len­kiin­toi­sem­paa kuin juu­pas — eipäs kes­kus­te­lu, on miet­tiä mitä seu­raa jos ihmi­sen aiheut­ta­ma ilmas­ton­muu­tos ote­taan tosis­saan, sii­hen ei usko­ta ollen­kaan, tai jos tule­ma on “wait and see”.

    Köö­pen­ha­mi­nen uuti­soin­neis­sa jäi mie­li­ku­vii­ni sivu­lausei­ta jois­sa denia­lis­tit (tai jot­kin sen sivu­haa­rat) pel­kä­si­vät maa­il­man ajau­tu­van glo­baa­liin val­von­taan, jos­sa mm lap­si­lu­kua rajoi­te­taan. Se lie­nee yksi seu­raus, eli usko ilmas­ton­muu­tok­seen vauh­dit­taa glo­baa­lia val­von­ta­jär­jes­tel­mää, joka minus­ta — 60 luvul­la syn­ty­nees­tä — kuu­los­taa uhkaavalta. 

    Toi­nen sii­hen liit­ty­vä muu­tos on kehi­tys­maa-avun muut­tu­mi­nen “kas­vua­lak­si”. Eli län­si­mais­sa ja eten­kin Euroo­pas­sa kehi­tys­maa-apu näyt­tää muo­dos­tu­van yhdek­si mel­ko suu­rek­si “teol­li­suu­den alaksi”.

    Ja kol­mas ilmei­nen muu­tos on uusiu­tu­vien ener­gia­muo­to­jen nopeam­pi kehit­tä­mi­nen. Tämä tai­taa olla pel­käs­tään hyvä asia, johon tie­ten­kin tulee liit­ty­mään lob­baus­ta, käh­mi­mis­tä, sil­ta­rum­pu­po­li­tiik­kaa, etc nor­maa­le­ja kau­pal­li­sen ja poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon ele­ment­te­jä. Täl­lä saa­daan toi­vot­ta­vas­ti mini­moi­tua kal­liin öljyn / kaa­sun ja riit­tä­mät­tö­män tuu­li / aurin­koe­ner­gian ajanjakso.

    Tai­taa ilmas­ton muu­tok­sen tosis­saan otta­mi­nen myös vähen­tää EU:n pai­noar­voa glo­baa­lis­sa pää­tök­sen­teos­sa kuten Kööp­pen­ha­mi­nas­sa nähtiin.

    Jos taas ilmas­ton­muu­tos­ta ei ote­ta tosis­saan, niin sil­loin rukoi­len mah­dol­lis­ten las­ten­lap­sie­ni vuok­si, että kyse oli vää­rin­kä­si­tyk­ses­tä tai vaik­ka salaliitosta.

  48. Eikö Soi­nin­vaa­ran mie­les­tä ole tar­peel­lis­ta tut­ki­mus­ten ja eri­lais­ten mal­lien ja simu­laa­tioi­den uudel­leen arviointiin?

    Epäi­li­jöi­den vähät­te­ly on ylei­sen mie­li­pi­teen kan­nal­ta se kaik­kein huo­noin vaih­toeh­to, var­sin­kin kun kyse on asias­ta jos­sa on iso­ja vai­ku­tuk­sia ihmis­ten elämään.

    Itse yri­tän suh­tau­tua asi­aan mal­til­li­ses­ti. En läh­de noin vain puo­les­ta tai vas­taan ole­vien mie­li­pi­tei­den vir­taan mukaan, jot­ka liit­ty­vät ihmi­sen osuu­teen ilmastonmuutokseen.

    Tämä ilmas­to­muu­tos­kes­kus­te­lu nou­dat­taa täy­sin saman­lais­ta meka­nis­mia, kuin moni­kult­tuu­ri­suus­kes­kus­te­lu­kin. Sii­nä­kin krii­tik­ko­ja vähek­sy­tään pysy­mät­tä asia­lin­jal­la. Oli­si oleel­lis­ta nimen omaan kes­kit­tyä nii­hin kriit­ti­siin näke­myk­siin ja miet­tiä nii­tä, eikä ylei­ses­ti vaan tuo­mi­ta niitä.

    Moni­kult­tuu­ri­suu­den suh­teen onnek­si yleen­sä ihmi­set osaa­vat kui­ten­kin aja­tel­la ihan itse­kin, huo­li­mat­ta kovas­ta lei­maa­mi­ses­ta ja vähek­sy­mi­ses­tä. Ylei­ses­ti suh­tau­tu­mi­nen on muut­tu­nut kriit­ti­sem­mäk­si. Toi­vot­ta­vas­ti sama ilmiö tulee tähän ilmas­to­muu­tos­kes­kus­te­luun, sen poh­jal­ta voi­si syn­tyä enem­män pai­net­ta tut­ki­mus­ten tms. arviointiin.

    Tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta, että kriit­ti­ses­ti suh­tau­tu­vat ovat oikeas­sa, se tar­koit­taa vaan, että kriit­ti­nen suh­tau­tu­mi­nen on oikein, sil­loin kun sil­lä tavoi­tel­laan asioi­den perus­teel­li­sem­paa arviointia.

  49. Ilmas­tos­kep­ti­kot näyt­tä­vät vaa­ti­van var­maa tie­toa sii­tä, että kola­ri tuli­si var­mas­ti. Muu­ten ei ole mitään syy­tä hil­jen­tää ennen risteystä.

    Yksit­täi­nen skep­tik­ko voi tuol­lais­ta­kin vaa­tia. Val­veu­tu­nut skep­tik­ko sen sijaan ymmär­tää ris­kien hal­lin­taa ihan yhtä fik­sus­ti, kuin OS.

    Ris­kien hal­lin­taan tar­vi­taan paras mah­dol­li­nen käsi­tys uhka­ku­van toteu­tu­mi­sen toden­nä­köi­syy­des­tä. OS:llä oli hyvä ver­taus ydin­voi­ma­lan suo­jauk­ses­ta, johon upo­te­taan kym­me­niä mil­joo­nia. Sen taka­na on var­maan tark­ka har­kin­ta toden­nä­köi­syyk­sis­tä, ja sik­si esi­mer­kik­si vie­lä tehok­kaam­pi 10, 100 tai 1000 ker­taa kal­liim­pi suo­jaus on jätet­ty tekemättä.

    Vas­ta­vas­ti ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­taa mitoi­tet­taes­sa pitää olla mah­dol­li­sim­man rea­lis­ti­nen käsi­tys kata­stro­fin todennäköisyydestä.

    IPCC tuot­taa yhteen­ve­toa ilmas­toon liit­ty­vän tie­teen käsi­tyk­sis­tä. Anka­rien syy­tös­ten mukaan IPCC ei kui­ten­kaan ole suo­rit­ta­nut teh­tä­vään­sä objek­tii­vi­ses­ti, vaan on vään­tä­nyt yhteen­ve­to­aan sii­hen suun­taan, että kata­stro­fi näyt­täi­si pal­jon toden­nä­köi­sem­mäl­tä, kuin mitä se onkaan.

    On var­mas­ti ihmis­kun­nan etu, että IPCC:n yhteen­ve­to­jen oikeel­li­suus tar­kis­te­taan. Näin voi­daan var­mis­tua, että ilmas­to­muu­tok­sen vas­ta­toi­met osa­taan mitoit­taa juu­ri sopi­vas­ti. Täl­lai­nen on vas­tuun­tun­tois­ta ja jär­ke­vää ris­kien hallintaa.

  50. Nime­tön, “mas­so­jen hul­luus” oli viit­taus Char­les Mac­kayn yhteis­kun­nal­li­seen klas­sik­koon Ext­raor­di­na­ry Popu­lar Delusions and the Mad­ness of Crowds

    Osmo, ei kukaan skep­tik­ko kiis­tä, ettei­kö ilmas­to oli­si läm­men­nyt. Minä en aina­kaan tie­dä yhtäkään.

    Juuso Kopo­nen: “Mitä tulee auk­to­ri­teet­tius­koon, niin tiet­ty ero on sen välil­lä, että uskoo tie­tyn alan tun­nus­tet­tu­jen asian­tun­ti­joi­den tun­te­van aiheen itse­ään jol­la mitään kum­mois­ta eri­tyis­osaa­mis­ta sii­tä ei ole paremmin”

    Tuos­ta olet­ta­muk­ses­ta juon­tuu suu­ri osa vää­rin­kä­si­tyk­sis­tä. Ei juu­ri­kaan ole ole­mas­sa var­si­nai­sia “ilmas­to­tut­ki­joi­ta”, sii­nä mie­les­sä, että tut­ki­jan tut­ki­musa­la oli­si ilmas­to koko­nai­suu­des­saan. Yksi tut­kii jää­kai­rauk­sia, toi­nen pui­den vuo­si­lus­to­ja, kol­mas tuot­taa GCM:n pro­jek­tioi­ta, nel­jäs yrit­tää kor­ja­ta UHI:a ym. epä­sel­vyyk­siä pois raa­ka­da­tas­ta, vii­des tut­kii pil­vien muo­dos­tu­mis­ta, kuu­des äärim­mäi­siä sää­il­miöi­tä, seit­se­mäs Grön­lan­nin jää­ti­köi­tä, kah­dek­sas aurin­koa, yhdek­säs geo­lo­gis­ta his­to­ri­aa, kym­me­nes mer­ten hap­pa­moi­tu­mis­ta, yhdes­tois­ta ilmas­ton CO2-pitoi­suut­ta ja sen muu­tok­sia jne.

    Kui­ten­kin teo­ria ilmas­tos­ta ja ihmi­sen CO2-pääs­tö­jen vai­ku­tuk­ses­ta on kon­si­liens­si, jon­ka pitäi­si osa­ta yhdis­tää nämä kaik­ki, pai­not­taa ne oikein, suh­teut­taa ne oikein, ymmär­tää epä­var­muu­det, syy-seu­raus­suh­teet, mit­ta­luo­kat jne.
    Tämä pro­ses­si menee komplek­si­suus­teo­rian alu­eel­le, eikä sii­hen anna asian­tun­ti­juut­ta jon­kin yksit­täi­sen spe­si­fin kysy­myk­sen tut­ki­mus. Kaik­ki IPCC:n ns. asian­tun­ti­jat ovat kui­ten­kin näi­den spe­si­fien aluei­den eri­kois­tu­nei­ta tut­ki­joi­ta, eikä komplek­si­suus­teo­ria ole hei­dän alaansa.
    Täs­sä mie­les­sä asian­tun­ti­juus on pit­käl­ti illuusio ja kon­si­liens­si on syn­ny­tet­ty täy­sin riit­tä­mät­tö­mäl­lä pro­ses­sil­la. Mie­les­tä­ni myös poliit­ti­ses­ti kor­rup­toi­tu­neel­la, min­kä CRU vuo­to on todis­ta­nut. Pro­ses­sia ei käy­tän­nös­sä ole ollut ollen­kaan, sil­lä sen vas­taus on jo ollut pää­tet­ty­nä ennen lähin­nä muo­dol­lis­ta prosessia.

    Ver­tauk­sek­si voi­si ottaa käsit­teen “ihmis­luon­to”. Joka on aivan lii­an moni­mut­kai­nen koko­nai­suus, jot­ta voi­tai­siin puhua var­si­nai­sis­ta “ihmis­luon­non tut­ki­jois­ta”, vrt. ilmas­to­tut­ki­jat. Jos ihmis­luon­toon vai­kut­ta­via moni­nai­sia teki­jöi­tä tut­ki­neet tut­ki­jat kokoon­tui­si­vat yhteen lait­ta­maan pala­si­aan kokoon, ja tämän joh­dos­ta julis­tai­si­vat “Ihmis­luon­to on 90% var­muu­del­la.…”, niin kuin­ka luo­tet­ta­va­na pitäi­sit itse tuol­lais­ta julis­tus­ta? Antai­si­ko mah­dol­li­nen asian­tun­ti­juus yksit­täi­sen teki­jän, vaik­ka­pa sel­lai­sen kuin kuu­kau­tis­kier­ron vai­ku­tus nai­sen sek­su­aa­li­va­lin­taan, tut­ki­muk­ses­sa auk­to­ri­teet­tia­se­man koko­nai­suu­den suhteen?

    1. Osmo, ei kukaan skep­tik­ko kiis­tä, ettei­kö ilmas­to oli­si läm­men­nyt. Minä en aina­kaan tie­dä yhtäkään.
      Skep­ti­kois­ta en tie­dä, mut­ta denia­lis­tien pää­jul­kai­su­foo­ru­mi MOT-ohjel­ma onnis­tui kiis­tä­mään myös toteu­tu­neen ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen sanoen sen joh­tu­neen vir­heis­tä läm­pö­ti­lan mit­tauk­ses­sa. Niin pit­käl­le MOT-ohjel­man poh­dis­ta ei ulot­tu­nuit, että he oli­si­vat kysy­neet edes itsel­tään, miten nämä mit­taus­vir­heet ovat saa­neet jää­ti­köt sulamaan.
      Kan­nat­taa huo­ma­ta, että otsik­ko­ni mukaan koko artik­ke­li kos­ki denialisteja.

  51. Kopo­nen: tuo pit­kä vuo­da­tus voi­daan tii­vis­tää myös näin: toi­set on hel­pom­pi vakuut­taa kuin toiset.

    Soi­nin­vaa­ra on myös aivan vää­ril­lä jäl­jil­lä etsies­sään jotain skep­tik­ko­jen teo­ri­aa tai liit­tou­maa. Väi­tän, että suu­rin osa skep­ti­kois­ta on kal­tai­sia­ni yksi­tyi­sa­jat­te­li­joi­ta, jot­ka voi­vat kyl­lä uskoa peri­aat­tees­sa ilmas­ton­muu­tok­seen, mut­ta tar­vit­se­vat vie­lä vähän lisää ja parem­pia perusteluja.

    Vaik­ka siis esim. olen tääl­lä kir­joi­tel­lut ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan, en ole denia­lis­ti enkä alar­mis­ti, en vain ole vie­lä päät­tä­nyt, että mitä lopul­ta ajatella.

    Minul­la­kin on toh­to­rin tut­kin­to luon­non­tie­teis­sä ja ymmär­rän kyl­lä, että ilmas­ton­muu­tos­tie­de sinän­sä on kait aika ok. Se on tosin aika nuo­ri tie­de ottaen huo­mioon ne aikas­kaa­lat, joi­ta se tut­kii. Älkää­kä kukaan nyt vii­tat­ko arr­he­niuk­seen. Ilmas­ton­muu­tos nykyi­sen­kal­tai­se­na tie­tee­nä alkoi jos­kus ‑70 luvul­la, ja sen kehi­tys riip­puu pal­jon las­ken­ta­ka­pa­si­tee­tin kehi­tyk­ses­tä tule­vai­suu­des­sa. Joten hur­ma­hen­ki­sim­mät: jäi­tä vie­lä hat­tuun. Mal­le­ja ja aja­tuk­sia ei ole vie­lä kun­nol­la voi­tu tes­ta­ta. Kehi­tys on kesken.

    Lisäk­si mal­lin­ta­jat kai­kil­la tie­teen aloil­la välil­lä innos­tu­vat lii­kaa aikaan­saan­nok­sis­taan, ja hei­tä täy­tyy välil­lä muis­tut­taa kuo­le­vai­suu­des­taan. Mal­lit “ker­to­vat” tule­vai­suu­des­ta, ja sik­si polii­ti­kot heti halua­vat omia nii­den tulok­set jo sii­nä vai­hees­sa, kun nii­den uskot­ta­vuus on vie­lä aika kysee­na­lais­ta. JOkai­sel­la val­veu­tu­neel­la kan­sa­lai­sel­la on vel­vol­li­suus puut­tua tähän aina tar­peen mukaan.

  52. Ant­ti:
    Täs­sä taas yksi osoi­tus skep­tik­ko­jen moni­nai­suu­des­ta. Eiu kiis­te­tä­kään sitä, että ilmas­to läm­pe­ni­si vaan se, onko sii­tä haittaa. 

    Luit­kos oikein? Mie­les­tä­ni Ant­ti ei kiis­tä­nyt lämpenemistä.

    Toi­sek­seen, kos­ka skep­ti­koik­si sano­taan kaik­kia, jot­ka epäi­le­vät kata­stro­fi­teo­ri­aa, kuka mis­tä­kin syys­tä, niin skep­ti­koi­den jouk­koon mah­tuu­kin moni­nais­ta väkeä ja mielipidettä. 

    Aivan kuten kom­mu­nis­ti­sen yhteis­kun­nan toi­mi­vuu­den epä­li­jät, eivät hekään ole yhte­näi­nen jouk­ko, vaan hei­hin kuu­luu väkeä dema­reis­ta uus­nat­sei­hin. Epäi­li­jöi­den moni­nai­suus ei kui­ten­kaan ker­ro mitään sii­tä, onko hei­dän näke­myk­sen­sä kom­mu­nis­ti­ses­ta yhteis­kun­nas­ta oikea vai väärä.

    1. Kyl­lä, toi­sin kuin aiem­mat skep­ti­kot, jot­ka pitä­vät toteu­tu­nut­ta­kin läm­pe­ne­mis­tä pelk­kä­nä mit­taus­vir­hee­nä tai aina­kin juliks­ti­vat tie­tä­vän­sä, että läm­pe­ne­mi­nen on jo lop­pu­nut, Ant­tui taas myön­si läm­pe­ne­mi­sen, mut­ta sanoi, ettei sii­tä ole haittaa.

  53. Yhtä lail­la moni­muo­toi­nen on kas­vi­huo­ne­teo­ria eri­lai­si­ne ilmes­tyk­si­neen. Eikö tätä kes­kus­te­lua voi miten­kään käsit­tää niin­kin että teo­ri­aa ei ole esi­tet­ty riit­tä­vän pitä­väs­ti, ymmär­ret­tä­väs­ti tai kor­kea­ta­soi­ses­ti kun vähän jokai­nen väi­te on kyseenalaistettava?

  54. Osmo, MOT ei ole kiis­tä­nyt toteu­tu­nut­ta läm­pe­ne­mis­tä. Täs­sä nyt on var­maan epä­sel­vyyk­siä sen suh­teen, vii­ta­taan­ko edel­li­seen rei­luun sataan vuo­teen, edel­li­seen n. 35 vuo­teen vai edel­li­seen 5–15 vuo­teen. Myös­kään läm­pe­ne­mi­sen mit­ta­luo­kan kysee­na­lais­ta­mi­nen, min­kä myös IPCC epä­var­muus­mar­gi­naa­lei­neen tekee, ei ole itse läm­pe­ne­mi­sen kiel­tä­mis­tä. Maa­da­tan suh­teen on todel­li­sia epä­sel­vyyk­siä (kuten UHI:n vai­ku­tus ja onko sitä saa­tu sii­vo­tuk­si) sekä ris­ti­rii­tai­suuk­sia satel­liit­ti­mit­taus­ten ja meri­läm­pö­ti­lo­jen kanssa.

  55. tcrown, minä väi­tän, että Yel­lows­to­nen jät­ti­läis­tu­li­vuo­ri uhkaa pur­kau­tuu tämän vuo­si­sa­dan aika­na, onhan se jo his­to­rial­li­ses­ta aika­tau­lus­taan 50,000 vuot­ta jäl­jes­sä. Tuo pur­kaus voi­si tap­paa sato­ja mil­joo­nia ihmi­siä ja tuho­ta suu­ren osan inhi­mil­li­ses­tä kult­tuu­ris­tam­me. Sik­si ehdo­tan, että Ris­to Iso­mäen ja Pik­ku Apu­lai­sen joh­dol­la me raken­nam­me tul­pan sin­ne kraat­te­riin mak­soi mitä maksoi. 

    Jos väi­tät, ettei pur­kaus ole toden­nä­köi­nen, niin vaa­din sinua todis­ta­maan sen numee­ri­ses­ti las­ku­toi­mi­tuk­sel­la. Jos tätä et tee, olet vain suun­piek­si­jä. Kuten IPCC, jol­la ei ole esit­tää ainut­ta­kaan numee­ris­ta las­ku­toi­mi­tus­ta todennäköisyysarvoilleen.

  56. Soi­nin­vaa­ra:
    “Skep­ti­kois­ta en tie­dä, mut­ta denia­lis­tien pää­jul­kai­su­foo­ru­mi MOT-ohjel­ma onnis­tui kiis­tä­mään myös toteu­tu­neen ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen sanoen sen joh­tu­neen vir­heis­tä läm­pö­ti­lan mit­tauk­ses­sa. Niin pit­käl­le MOT-ohjel­man poh­dis­ta ei ulot­tu­nuit, että he oli­si­vat kysy­neet edes itsel­tään, miten nämä mit­taus­vir­heet ovat saa­neet jää­ti­köt sula­maan. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että otsik­ko­ni mukaan koko artik­ke­li kos­ki denialisteja.”

    Tämä ilmei­ses­ti nyt osoit­taa nyt jon­kin­lais­ta tun­teen­omais­ta suh­tau­tu­mis­ta kysei­seen ohjel­maan (medi­aan). On pai­kal­laan perään­kuu­lut­taa ter­vet­tä media­kriit­ti­syyt­tä, johon kuu­luu yksi­tyis­koh­tien arvioin­ti. Jos joku ohjel­ma­jak­so syyl­lis­tyy mah­dol­li­ses­ti yli­lyön­tei­hin joil­tain osin, niin pitää­kö sit­ten kai­kis­sa muis­sa ko. teki­jöi­den ohjel­mis­sa esi­te­tyt väit­teet niput­taa samaan yli­lyön­tio­sas­toon miet­ti­mät­tä nii­tä asiapohjalta?

    Edel­leen koros­tan, että en vält­tä­mät­tä usko nii­hin väit­tei­siin mitä on MOT:issa esi­tet­ty, mut­ta en suh­tau­du tun­teen­omai­ses­ti tähän­kään ohjel­maan, kuten en ilta­päi­vä­leh­dis­töön­kään, vaan arvioin näi­tä kriittisesti.

    az:

    Osmo, MOT ei ole kiis­tä­nyt toteu­tu­nut­ta läm­pe­ne­mis­tä. Täs­sä nyt on var­maan epä­sel­vyyk­siä sen suh­teen, vii­ta­taan­ko edel­li­seen rei­luun sataan vuo­teen, edel­li­seen n. 35 vuo­teen vai edel­li­seen 5–15 vuo­teen. Myös­kään läm­pe­ne­mi­sen mit­ta­luo­kan kysee­na­lais­ta­mi­nen, min­kä myös IPCC epä­var­muus­mar­gi­naa­lei­neen tekee, ei ole itse läm­pe­ne­mi­sen kiel­tä­mis­tä. Maa­da­tan suh­teen on todel­li­sia epä­sel­vyyk­siä (kuten UHI:n vai­ku­tus ja onko sitä saa­tu sii­vo­tuk­si) sekä ris­ti­rii­tai­suuk­sia satel­liit­ti­mit­taus­ten ja meri­läm­pö­ti­lo­jen kanssa.”

    Juu­ri täs­tä syys­tä pitäi­si tut­ki­muk­sia ym. arvioi­da uudestaan.

    Tämä ei ilmei­ses­ti Soi­nin­vaa­ral­le kel­paa, kos­ka kysees­sä on anta­nut tun­teen­omai­sen suh­tau­tu­mi­sen lii­kaa häi­ri­tä asioi­den yksi­tyis­koh­tien pohdiskeluja.

    On huo­no jut­tu jos kriit­tis­ten väit­tei­den jul­kai­se­vas­ta tahos­ta on kiin­ni se, arvioi­daan­ko ollen­kaan näi­tä väit­tei­tä mil­lään muo­toa. Eikö tämä osoi­ta jo jon­kin­lais­ta hurah­ta­nei­suut­ta sii­hen omaan näkemykseensä?

  57. denia­lis­tit (tai jot­kin sen sivu­haa­rat) pel­kä­si­vät maa­il­man ajau­tu­van glo­baa­liin valvontaan”

    Ei tähän kan­na­ta mitään ilmas­to­huu­te­lua käyt­tää. Se on niin teho­ton­ta toimintaa.
    Teki­jä­noi­keu­det (kuu­lui­sa näl­kiin­ty­nyt tai­tei­li­ja), ter­ro­ris­mi (vihaa­vat mei­tä ja vapaut­ta — lii­ty­tään Natoon pom­mit­ta­maan hei­tä), lap­si­por­no ja las­ten hyväk­si­käyt­tö (kym­me­niä mil­joo­nia pel­käs­tään Suo­mes­sa vuo­sit­tain) tun­tu­vat kyl­lä hoi­ta­van homman…

  58. az:
    Jos ihmis­luon­toon vai­kut­ta­via moni­nai­sia teki­jöi­tä tut­ki­neet tut­ki­jat kokoon­tui­si­vat yhteen lait­ta­maan pala­si­aan kokoon, ja tämän joh­dos­ta julis­tai­si­vat “Ihmis­luon­to on 90% var­muu­del­la….”, niin kuin­ka luo­tet­ta­va­na pitäi­sit itse tuol­lais­ta julistusta?

    Jos kysees­sä oli­si suu­ri ryh­mä ihmis­luon­non osas­ten joh­ta­via tut­ki­joi­ta, pitäi­sin hei­dän arvio­taan par­haa­na käy­tet­tä­vis­sä ole­va­na likiar­vo­na todel­li­suu­des­ta. Onhan meil­lä esim. solu­jen toi­min­nas­ta jo aika hyvä koko­nais­ku­va, vaik­ka solu on niin moni­mut­kai­nen koko­nai­suus, että yksit­täi­sen tut­ki­jan pitää käy­tän­nös­sä kes­kit­tyä johon­kin hyvin sup­pe­aan tut­ki­musa­laan ja tie­tyn tut­ki­mus­me­to­dii­kan käyt­tä­mi­seen. Eipä sen koko­nais­ku­van luo­mi­seen juu­ri­kaan ole tie­deyh­tei­sön ulko­puo­lel­ta panos­ta tullut.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Kyl­lä, toi­sin kuin aiem­mat skep­ti­kot, jot­ka pitä­vät toteu­tu­nut­ta­kin läm­pe­ne­mis­tä pelk­kä­nä mit­taus­vir­hee­nä tai aina­kin juliks­ti­vat tie­tä­vän­sä, että läm­pe­ne­mi­nen on jo lop­pu­nut, Ant­tui taas myön­si läm­pe­ne­mi­sen, mut­ta sanoi, ettei sii­tä ole haittaa. 

    Moni skep­tik­ko myön­tää läm­pe­ne­mi­sen. Ehkä Ant­ti­kin, en tie­dä. Mut­ta kat­so­taan­pas nyt vie­lä, mitä hän oikein tuli kirjoittaneeksi.

    Jan­ne Sink­ko­sen tar­joa­ma linkki
    http://www.aip.org/history/climate/summary.htm
    Mis­sä eri­lais­ten ilmas­to­mal­lien anta­ma läm­pe­ne­mi­sen­nus­te on haa­ru­kas­sa 1 – 3 astet­ta. Edel­leen, alar­mis­tien mukaan ilmas­to on jo läm­men­nyt 0.7 astet­ta. Joten­kin tun­tuu että sivi­li­saa­tio voi sel­viy­tyä nykyi­ses­sä ilmas­tos­sa, eikä vas­taa­van­lai­nen läm­pe­ne­mi­nen kovin vaa­ral­li­sel­ta tunnu … 

    Mie­les­tä­ni täs­sä arvioi­daan mitä seu­rai­si, jos lin­kin mukai­nen läm­pe­ne­mi­nen toteu­tui­si, mut­ta ei myön­ne­tä eikä kiel­le­tä, usko­taan­ko lin­kin mukai­sen läm­pe­ne­mi­sen toteutuvan.

    Luin­ko vai luit­ko väärin?

  60. Toi­nen tapa on saa­da joku muu ener­gia­muo­to hal­vem­mak­si kuin öljy tai kivihiili”

    ..esi­mer­kik­si tuke­mal­la nii­tä ja nii­den kehit­tä­mis­tä pääs­tö­kau­pas­ta saa­ta­vil­la tuloilla?

  61. OS: “Kyl­lä, toi­sin kuin aiem­mat skep­ti­kot, jot­ka pitä­vät toteu­tu­nut­ta­kin läm­pe­ne­mis­tä pelk­kä­nä mit­taus­vir­hee­nä tai aina­kin julis­ti­vat tie­tä­vän­sä, että läm­pe­ne­mi­nen on jo lop­pu­nut, Ant­ti taas myön­si läm­pe­ne­mi­sen, mut­ta sanoi, ettei sii­tä ole haittaa.”

    Mik­sei­vät skep­ti­kot saa olla “moni­nai­sia”? Eikö tämä ole vähän has­su kri­tiik­ki, kun blo­gi­si vies­ti on suun­nil­leen “kas­vi­huo­neil­miö on kiis­tat­ta todis­tet­tu, ja vaik­kei oli­si­kaan, ei tar­vit­se­kaan, kos­ka var­muu­den vuok­si kan­nat­taa kui­ten­kin varautua!”

    Käy­tät itse vyö ja henk­se­lit ‑logiik­kaa, ja sit­ten vaa­dit että vas­tak­kais­ta miel­tä ole­vien pitäi­si kuin yhte­nä mie­he­nä kiin­nit­tää huo­mio vain yhteen tämän aja­tus­ra­ken­nel­man ongel­mis­ta. Jos kak­si “skep­tik­koa” kiin­nit­tä­vät huo­mio­ta eri asioi­hin, ovat­ko he molem­mat joten­kin auto­maa­gi­ses­ti väärässä?

    Huo­mion ohjaa­mi­nen täl­lai­siin seik­koi­hin ja olkiuk­ko-väis­te­lyt tyy­liin “jos MOT on paras tie­teel­li­nen läh­de” eivät anna kovin vakuut­ta­vaa kuvaa asian­tun­te­muk­ses­ta ja kes­kus­te­lu­tai­dos­ta. PR-vih­je: jos ei osaa vas­ta­ta, on parem­pi pysyä hil­jaa (ja mie­lui­ten ottaa asias­ta selvää).

    OS: “Niin pit­käl­le MOT-ohjel­man poh­din­ta ei ulot­tu­nut, että he oli­si­vat kysy­neet edes itsel­tään, miten nämä mit­taus­vir­heet ovat saa­neet jää­ti­köt sulamaan.”

    Jää­ti­kön elä­mäs­sä läm­pö­ti­la on vain yksi teki­jä. Esi­mer­kik­si sade­mää­rän vähen­ty­mi­nen, (jol­lai­nen voi liit­tyä vaik­ka vii­le­ne­mi­seen) pie­nen­tää jää­ti­köi­tä. IPCC:n rapor­tis­sa käy­tet­ty, 169 jää­tik­köä käsit­tä­vä tut­ki­mus ei viit­taa sii­hen, että ilmas­to oli­si täl­lä het­kel­lä 1940-lukua läm­pi­mäm­pi. Sen mukaan poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­kol­la ele­tään nyt sel­väs­ti sitä vii­leäm­mis­sä olo­suh­teis­sa. Ehkä­pä MOT voi­si käsi­tel­lä tätä­kin jos­sain tule­vas­sa jaksossa.

    http://lwf.ncdc.noaa.gov/paleo/pubs/oerlemans2005/oerlemans2005.html

    Tähän blo­giin tutus­tu­mi­nen on ollut sil­miä avaa­va koke­mus enti­sel­le Vih­rei­den äänes­tä­jäl­le. Ennen niin vii­saal­ta vai­kut­ta­nut Soi­nin­vaa­ra ei ole­kaan kai­ken täl­lai­sen ylä­puo­lel­la: nimit­te­lyä, lei­maa­mis­ta, nau­ru­na­lais­ta­mis­ta, suo­ran deba­tin vält­te­lyä, tiuk­kaa kar­si­noin­tia vää­rä- ja oikeaop­pi­siin, auk­to­ri­teet­tius­koa… Kont­ras­ti­na fik­sul­le jul­ki­suus­ku­val­le, Soi­nin­vaa­ra ei tääl­lä kyke­ne­kään sen kor­kea­ta­soi­sem­paan aja­tus­ten­vaih­toon kuin jos­sain Tie­de-foo­ru­mil­la vaah­toa­va kes­ki­ta­son nettiärhentelijä.

  62. Jos väi­tät, ettei pur­kaus ole toden­nä­köi­nen, niin vaa­din sinua todis­ta­maan sen numee­ri­ses­ti las­ku­toi­mi­tuk­sel­la. Jos tätä et tee, olet vain suun­piek­si­jä. Kuten IPCC, jol­la ei ole esit­tää ainut­ta­kaan numee­ris­ta las­ku­toi­mi­tus­ta todennäköisyysarvoilleen.

    Tuo­hon toden­nä­köi­syy­teen voi vas­ta­ta kah­del­la tavalla. 

    1. Edel­li­set pur­kaus­vä­lit ovat olleet n. 650 000 vuot­ta ja 800 000 vuot­ta. Ole­tan, että suu­rin piir­tein tuo­hon väliin osuu seu­raa­va­kin pur­kaus­vä­li. Kos­ka edel­li­ses­tä pur­kauk­ses­ta on 640 000 vuot­ta, seu­raa­va pur­kaus tulee jos­kus seu­raa­van 150 000 vuo­den aika­na. (http://en.wikipedia.org/wiki/Yellowstone_Caldera)Ole­tan tasai­sen jakau­man, joten toden­nä­köi­syys seu­raa­val­le sadal­le vuo­del­le on 100/150 000 = 1:1500. Seu­raa­vak­si arvioin pur­kauk­sen kus­tan­nuk­set, ja olet­taen että olen ris­ki­neut­raa­li ja olet­taen, että voin ostaa jon­kun­lai­sen vakuu­tuk­sen seu­raa­vak­si sadak­si vuo­dek­si, jon­ka kus­tan­nuk­set ovat alle 1/1500 pur­kauk­sen kus­tan­nuk­sis­ta, kan­na­tan noi­den toi­mien tekemistä. 

    2. Ilmoi­tan, että toden­nä­köi­syys on tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen mukaan “häviä­vän pie­ni” ja mitään ei kan­na­ta tehdä.

    Ensim­mäi­nen vas­taus nou­dat­taa jon­kun­lais­ta alkeel­lis­ta tie­teen­fi­lo­so­fi­aa. Voit alkaa krit­soi­maan ole­tuk­sia­ni ja teke­mään parem­pia mal­le­ja. Toi­nen vas­taus taas, no, on popu­lis­tis­ta huttua.

    Minua ei täs­sä nyt sinän­sä kiin­nos­ta mil­lä taval­la nume­roi­hin on pää­dyt­ty, mut­ta jär­ke­vää kes­kus­te­lua ei voi käy­dä ilman numeroita.

    Jos skep­ti­syy­te­si on kohe­rent­tia, tar­vi­taan kol­me asiaa:

    1. Ilmas­to­ka­ta­stro­fin toden­nä­köi­syys, jol­la mie­les­tä­si mer­kit­tä­viin toi­miin kan­nat­taa ryhtyä

    2. Koke­ma­si ilmas­to­ka­ta­stro­fin toden­nä­köi­syys, joka on riit­tä­väs­ti pie­nem­pi kuin edel­li­nen toden­nä­köi­syys (kuten todet­tu, tämä nume­ro kuten edel­li­nen­kin saa olla vaik­ka tee­leh­dis­tä, mut­ta varau­du tuos­sa tapauk­ses­sa kritiikkiin)

    3. Ris­kia­ver­sion taso, joka mah­dol­lis­taa vedon­lyön­nin mer­kit­tä­vil­lä sum­mil­la toden­nä­köi­syy­den 2 impli­koi­mil­la kertoimilla.

    IPCC on lait­ta­nut pään­sä pöl­kyl­le tar­joa­mal­la jon­kun­lai­sia nume­roi­ta. En ota kan­taa mis­tä ne ovat peräi­sin, kos­ka kom­pe­tens­si­ni ei tuo­hon rii­tä. Koh­tuul­lis­ta mie­les­tä­ni oli­si, että skep­ti­koil­ta­kin sai­si joi­ta­kin nume­roi­ta. Voit olla sitä miel­tä, että ilmas­to­ka­ta­stro­fin toden­nä­köi­syys on 0,001%, mut­ta sil­loin sinun pitäi­si suos­tua vedon­lyön­tiin, jos­sa minä hävi­tes­sä­ni mak­san 10 euroa, ja sinä hävi­tes­sä­si mil­joo­na euroa. 

    Nii­tä nume­roi­ta odotellessa.

  63. Mut­ta aina­kin minun käsi­tyk­se­ni mukaan yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa ilmas­tos­kep­ti­kois­ta ei täl­lai­seen oli­si todel­la­kaan val­mis, vaan kehi­tys­mai­den köy­hät ovat pelk­kä kep­pi­he­vo­nen todel­li­sen tavoit­teen eli oman elin­ta­son var­je­lun edistämiseen.”

    Näin, enkä aio omal­ta osal­ta­ni kan­nat­taa mitään poli­tiik­kaa joka tuho­aa elin­ta­so­ni. Jos ilmas­toa ei saa­da jaet­tua minul­le suo­tui­sal­la taval­la, ollaan jaka­mat­ta ja käy­te­tään se lop­puun sit­ten. Ja toi­saal­ta, niin ne kehi­tys­mai­den köy­hät tun­tu­vat ole­van kep­pi­he­vo­nen niil­le­kin jot­ka tuke­vat val­ta­vaa hyvän­te­ke­väi­syys­bis­nes­tä, ihmis­sa­la­kul­je­tus­ta, kehi­tys­a­pu­pro­jek­te­ja jne. jne. 

    Kehi­tys­mail­ta kysyt­tiin asi­aa Köö­pen­ha­mi­nas­sa. Muis­taak­se­ni vas­taus oli jota­kuin­kin “sii­vot­kaa itse sot­kun­ne”. Sel­vä, hyvä, mitä täs­sä enem­piä neuvottelemaan?

  64. Rotwang: “Jos kysees­sä oli­si suu­ri ryh­mä ihmis­luon­non osas­ten joh­ta­via tut­ki­joi­ta, pitäi­sin hei­dän arvio­taan par­haa­na käy­tet­tä­vis­sä ole­va­na likiar­vo­na todellisuudesta.”

    Osa­sen tut­ki­mus” ei päte­vöi­tä koko­nai­suu­den asian­tun­ti­jak­si. (Aina­kin kon­si­liens­sin tie­teen­fi­lo­so­fi­nen tut­ki­mus ja komplek­si­suus­teo­rian tut­ki­mus saa­vat tuul­ta sii­pien­sä alle kun ilmas­to­hys­te­ri­aa jälkipuidaan.)

    Antai­sit­ko ihmis­luon­non osas­ten tut­ki­joi­den arviol­le 90% toden­nä­köi­syy­sar­von ihmis­luon­non oike­aan osu­vas­ta yksi­tyis­koh­tai­ses­ta kuvauk­ses­ta (vrt. IPCC)? Kuin­ka tär­keä­nä pitäi­sit lisä­tut­ki­muk­sen mer­ki­tys­tä? Olem­me­han esi­mer­kik­si vas­ta neu­ro­tie­tei­den ensias­ke­lil­la? Oli­si­ko perus­taa tode­ta “the science is sett­led” kuten IPCC, Osmo ja muut alar­mis­tit niin kovas­ti haluai­si­vat käsi raa­ma­tul­la vakuut­taa? Oli­si­ko oikein hauk­kua koko­nais­vas­tauk­seen kriit­ti­ses­ti suh­tau­tu­via arvoil­taan kor­rup­toi­tu­neik­si tai tyh­mik­si denia­lis­teik­si (ihme ettei äärioikeistolaisiksi)?
    Voi­si­ko olla mah­dol­lis­ta, että kysy­mys oli­si lii­an moni­mut­kai­nen luo­tet­ta­van koko­nais­nä­ke­myk­sen muo­dos­ta­mi­sel­le? vrt. esi­mer­kik­si geno­tyyp­pi-ympä­ris­tö-kor­re­laa­tio ja sen kausa­li­teet­tien suh­teen ja suun­tien ymmärtäminen.
    (Mitä voi­si ver­ra­ta esi­mer­kik­si palau­te­kyt­ken­tö­jen monimutkaisuuteen.)

    Ver­taus­ta jat­kaen; entä jos tuo kon­sen­sus tote­ai­si, että vaik­ka­pa älyk­kyy­den periy­ty­vyys on erit­täin heik­ko, mut­ta oli­sit var­ma, että on ole­mas­sa todis­tei­ta päin­vas­tai­ses­ta ja ver­tai­sar­vioi­tua tut­ki­mus­ta, joka niin toden­taa. Ketä uskoi­sit? Tut­ki­joi­ta vai käsi­tys­tä­si tut­ki­muk­ses­ta, johon olet itse­kin perehtynyt?

    Entä kun tie­to­vuo­to osoit­tai­si “kon­sen­suk­sen” kes­keis­ten raken­ta­jien pimit­tä­neen tie­toa, vää­ris­tel­leen tut­ki­muk­sia, tor­ju­neen FOI-pyyn­tö­jä, väl­tel­leen debat­tia (ei iki­nä vas­tauk­sia kak­sois­tut­ki­mus­ten tulok­siin, hen­ki­lö­koh­tai­sia hyök­käyk­siä niis­tä mai­nit­se­via koh­taan), sys­te­maat­ti­ses­ti sen­su­roi­neen vää­riä vas­tauk­sia anta­via tut­ki­muk­sia ver­tai­sar­vion­ti­pro­ses­sin poliit­ti­sel­la kaap­paa­mi­sel­la jne. vie­lä­kö luot­ta­muk­se­si oli­si 90%?

  65. Mik­sei­vät skep­ti­kot saa olla “moni­nai­sia”?

    Vakiin­tu­nut tie­teel­li­nen teo­ria kumo­taan esit­tä­mäl­lä toi­nen teo­ria joka selit­tää havain­not parem­min, ja täl­lai­sen teo­rian tulee olla kon­sis­tent­ti. Klas­si­nen esi­merk­ki on tie­teen­fi­lo­so­fien suo­sik­ki laat­ta­tek­to­niik­ka joka syr­jäyt­ti aiem­man teo­rian läm­pö­laa­je­ne­mi­ses­ta (tai jos­tain sel­lai­ses­ta, en ole geo­lo­gi). Ja laat­ta­tek­to­niik­kaa­kin vas­tus­ta­jat muu­ten huu­ta­vat että hei­tä sensuroidaan:

    In this con­text, in the 1950s and 60s the new theo­ry of Pla­te Tec­to­nics was pro­poun­ded by “Geop­hy­sicists” (Phy­sicists) and main­ly young Geo­lo­gists with litt­le expe­rience, depth of unders­tan­ding or res­pect for exis­ting geo­lo­gy. The theo­ry, alt­hough admit­ted­ly simplis­tic and with litt­le fac­tual basis but clai­ming to be all embracing, was pur­sued by its pro­po­nents in an aggres­si­ve, into­le­rant, dog­ma­tic and some­ti­mes unfor­tu­na­te­ly an unsc­ru­pu­lous fas­hion. Most geo­lo­gists with know­led­ge based local­ly or regio­nal­ly were not con­fi­dent in dea­ling with a new glo­bal theo­ry which swept the world and was att­rac­ti­ve in giving Geo­lo­gy a pres­ti­ge not equal­led since the nine­teenth century.

    http://davidpratt.info/ncgt-jse.htm

    Ihan mil­lä tahan­sa tie­tee­na­lal­la on nor­maa­li­tie­de ja mar­gi­naa­li­tie­de. Jos­kus mar­gi­naa­li­tie­tei­li­jät ovat oikeas­sa, mut­ta aja­tus että esi­mer­kik­si pää­tök­sen­teos­sa kum­paan­kin pitäi­si uskoa tas­a­puo­li­ses­ti tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä että joka kau­ko­nie­mi­seen pitäi­si suh­tau­tua vaka­vas­ti. Niin kuin tääl­lä on jo pariin ker­taan todet­tu, moder­ni tie­teel­lis-tek­no­lo­gi­nen yhteis­kun­ta edel­lyt­tää asian­tun­ti­ja­tie­toa. Täs­sä asian­tun­ti­ja­val­las­sa on ongel­man­sa, ja nii­hin on rat­kai­su­ja kuten ver­tai­sar­vioin­ti, mut­ta jär­ke­vä rat­kai­su ei ole se että asian­tun­ti­joil­le vii­ta­taan kin­taal­la sil­loin kuin he sano­vat jotain mitä ei halua kuulla.

  66. Aika­moi­sia jär­jen kuper­keik­ko­ja jou­tuu blo­gin­pi­tä­jä­kin teke­mään kun men­nään ihmi­sen usko­mus­maa­il­man ydin­a­lueil­le, jos­sa elä­män­kat­so­muk­sen perus­teet ovat uhat­tui­na ja kaik­ki se mitä on elä­mäs­sään toi­vo­nut on ase­tet­tu kysee­na­lai­sek­si. Kuin­kas se oli­kaan: “Isä mei­dän anna meil­le tai älä aina­kaan ota pois…”

  67. Jos ihmis­luon­toon vai­kut­ta­via moni­nai­sia teki­jöi­tä tut­ki­neet tut­ki­jat kokoon­tui­si­vat yhteen lait­ta­maan pala­si­aan kokoon, ja tämän joh­dos­ta julis­tai­si­vat “Ihmis­luon­to on 90% var­muu­del­la….”, niin kuin­ka luo­tet­ta­va­na pitäi­sit itse tuol­lais­ta julis­tus­ta? Antai­si­ko mah­dol­li­nen asian­tun­ti­juus yksit­täi­sen teki­jän, vaik­ka­pa sel­lai­sen kuin kuu­kau­tis­kier­ron vai­ku­tus nai­sen sek­su­aa­li­va­lin­taan, tut­ki­muk­ses­sa auk­to­ri­teet­tia­se­man koko­nai­suu­den suhteen?

    No, parem­man auk­to­ri­tee­tin kuin ei min­kään­lais­ta tie­teel­lis­tä osaa­mis­ta tai sit­ten vaik­ka­pa koko­naan toi­sen tai kor­kein­taan tan­gen­ti­aa­li­ses­ti aihet­ta sivua­van tie­tee­na­lan osaa­mi­nen. Myös Göb­bel­sin mak­sii­mia toteut­ta­va vyö­ry­ty­sar­gu­men­taa­tio ja val­ta­va mää­rä kes­ke­nään ris­ti­rii­tai­sia väit­tei­tä ovat omi­aan hei­ken­tä­mään tie­teel­li­sen posi­tion uskottavuutta.

    Kopo­nen: tuo pit­kä vuo­da­tus voi­daan tii­vis­tää myös näin: toi­set on hel­pom­pi vakuut­taa kuin toiset.

    Tai näin: tois­ten on vai­keam­pi käsi­tel­lä kog­ni­tii­vis­ta dis­so­nas­sia kuin tois­ten. On vai­kea myön­tää itsel­leen, että omas­sa maa­il­man­ku­vas­sa tai elä­män­ta­vois­sa on jotain perus­ta­van­laa­tui­ses­ti vää­rää. En minä aina­kaan ole kas­vis­syö­jäk­si sik­si ryh­ty­nyt etten pitäi­si lihasta.

  68. az:
    “Osa­sen tut­ki­mus” ei päte­vöi­tä koko­nai­suu­den asiantuntijaksi. 

    Osas­ten tut­ki­jat” luke­vat jat­ku­vas­ti ylei­sem­män tason tie­teel­lis­tä kir­jal­li­suut­ta (mm. koo­koo­ma-artik­ke­lei­ta) huo­mat­ta­vas­ti omaa eri­tyi­sa­laan­sa laa­jem­mal­ta ja käy­vät tie­teel­li­sis­sä kokouk­sis­sa, joi­hin kokoon­tuu eri osa-alo­jen tut­ki­joi­ta. He ymmär­tä­vät tois­ten alo­jen tut­ki­muk­sia, mut­ta eivät yhtä syväl­li­ses­ti kuin omaa alaan­sa. Jos tut­ki­ja ymmär­täi­si vain ja ainoas­taan omas­ta sup­peas­ta eri­tyi­sa­las­taan, mis­tään suu­rem­mas­ta koko­nai­suu­des­ta ei kos­kaan voi­tai­si teh­dä laa­jem­paa kuvausta.

  69. tcrown ote­taan tuon cal­de­ran tilal­le esi­mer­kik­si aiem­min mai­nit­tu mah­dol­li­nen tap­pa­ja­vi­ruk­sen kehit­te­le­mi­nen, mikä voi­si uha­ta suur­ta osaa ihmis­kun­nas­ta. Numee­ri­nen arvo uhan rea­li­soi­tu­mi­sen toden­nä­köi­syy­del­le täl­lä vuo­si­sa­dal­la? Yhtä­lö, jol­la arvoon pää­dy­tään? Vas­tauk­sen vir­he­mar­gi­naa­lit ja luo­tet­ta­vuus? Muu­toin vaa­din, että maa­il­man on varau­dut­ta­va raken­ta­mal­la suo­ja­ku­pu­ja, joi­den veden­saan­ti on tur­vat­ta­va ja varas­tot täy­tet­tä­vä kuivamuonalla.

    Luu­len, että sinul­ta lop­pu­vat vakuu­tus­ra­hat kau­an ennen kuin meil­tä lop­pu­vat uhat, joi­ta vas­taan näi­tä kal­lii­ta vakuu­tuk­sia hank­kia. Varo­vai­suus­pe­ri­aa­te on help­po vää­ri­nym­mär­tää, jos tie­dos­taa vain yhden (lii­oi­tel­lun) uhan.

    Jos blo­gin yllä­pi­tä­jä oli­si aloit­ta­nut kes­kus­te­lun ilmas­to­tie­tees­tä, aihet­ta voi­si toki kom­men­toi­da, ja perus­tel­la “epä­to­den­nä­köi­sen” mer­ki­tyk­sen täs­sä yhtey­des­sä, ja vas­ta­puo­li vas­taa­vas­ti toi­vot­ta­vas­ti “toden­nä­köi­sen”. Numee­ri­set redusoin­nit nyt oli­si­vat tur­han mie­li­val­tai­sia, ja voi­si­vat rajoit­tua vain vas­tausar­vioi­hin. Numee­ri­sik­si yhtä­löik­si et pys­ty kysy­mys­tä redusoimaan.

    Aihe näyt­tää kui­ten­kin ole­van “usko­vai­set denia­lis­tit, joi­ta ei ole varus­tet­tu nor­maa­li­jär­jel­lä”, joten oli­si epä­koh­te­lias­ta kaa­pa­ta aihe off-topicik­si tie­teel­li­sel­le keskustelulle.

  70. tpyy­luo­ma: “Täs­sä asian­tun­ti­ja­val­las­sa on ongel­man­sa, ja nii­hin on rat­kai­su­ja kuten ver­tai­sar­vioin­ti, mut­ta jär­ke­vä rat­kai­su ei ole se että asian­tun­ti­joil­le vii­ta­taan kin­taal­la sil­loin kuin he sano­vat jotain mitä ei halua kuulla.”

    CRU-vuo­don mate­ri­aa­li — ja vah­vo­ja viit­tei­tä oli jo aiem­min — on todis­ta­nut, että ilmas­to­tut­ki­muk­sen ver­tai­sar­vioin­ti, mukaan luet­tu­na IPCC-pro­ses­si, on hyvin poli­ti­soi­tu­nut ja pikem­min voi­tai­siin hyväl­lä syyl­lä puhua ver­tais­pai­nees­ta.
    Avoin ja läpi­nä­ky­vä audi­toin­ti ei ole onnis­tu­nut, kos­ka kes­keis­tä dataa on tar­koi­tuk­sel­la pimi­tet­ty, FOI-pyyn­tö­jä väis­tel­ty, FOI-pyyn­tö­jen väis­te­lyä tuet­tu val­hein ja kes­keis­tä dataa jopa hävitetty.
    Edel­leen­kin suu­rin osa datas­ta, koo­dis­ta, datan mani­pu­loin­nin meto­dien kuvauk­ses­ta, GCM:ien para­met­ri­soin­nin ja kali­broin­nin arvois­ta, IPCC-työ­ryh­mien sisäi­ses­tä debaa­tis­ta, joi­den avul­la voi­tai­siin toi­sin­taa, kuin­ka CO2:n kata­stro­faa­li­sek­si väi­tet­ty pako­te on pro­jek­toi­tu, on jul­kai­se­mat­ta, ei avoi­mes­ti saa­ta­vil­la. CRU-vuo­to, sekä McIn­ty­re vas­taan hoc­key team antaa hyvin osviit­taa mik­si. Kos­ka suuri(n) osa sii­tä on pait­si poli­ti­soi­tu­nut­ta ja tar­koi­tus­ha­kuis­ta, niin lisäk­si heik­ko­ta­sois­ta, huo­nos­ti perus­tel­tua, koo­dauk­sel­taan tois­tai­tois­ta (vrt. Har­ry) ja jopa tie­toi­ses­ti vää­ren­net­tyä (mm. Wang 1990), tai vas­tauk­sil­taan etu­kä­teen pää­tet­tyä (“we must get rid of the medie­val warm period”).

  71. Rotwang, kon­si­liens­sia tut­ki­nut ja sii­tä kir­jan kir­joit­ta­nut E.O. Wil­son on pit­käl­ti eri miel­tä kans­sa­si. Lai­naus (yksi monis­ta vas­taa­vis­ta, sivul­ta 67, A.N. Whi­te­hea­dia myö­täil­len): “[Tie­de­mie­het] opet­te­le­vat sen, mitä hei­dän on tie­det­tä­vä ja usein he eivät juu­ri väli­tä muus­ta maa­il­mas­ta, jot­ta he voi­si­vat siir­tyä nopeas­ti sii­hen tie­teen etu­rin­ta­maan, jos­sa kek­sin­tö­jä teh­dään. Yleen­sä he levit­täy­ty­vät maas­toon kuin etsin­tä­par­tiot, jot­ka yksin tai pie­nis­sä ryh­mis­sä kes­kit­ty­vät huo­lel­li­ses­ti kape­aan valit­tuun alu­ee­seen. Kun kak­si tie­de­mies­tä koh­taa, kes­kus­te­lu alkaa yleen­sä kysy­myk­sel­lä: “Mitä tutkit?””

    En toki väi­tä Wil­so­nia vir­heet­tö­mäk­si auk­to­ri­tee­tik­si alal­laan, mut­ta mah­dol­li­sim­man tar­kan arvion anta­mi­nen ilma­ke­hän nykyi­ses­tä CO2-pitoi­suu­des­ta tai jää­kai­rauk­sien tut­ki­mi­nen ei edel­ly­tä komplek­si­suus­teo­reet­tis­ta ymmär­rys­tä ilmas­to­tie­teen kon­si­liens­sis­ta, eikä sii­hen siten pätevöitä.
    Eikä oman uran edis­tä­mi­sen ja ver­tais­pai­neen sysää­mää moti­vaa­tio­ta aja­tel­la tie­tyl­lä taval­la voi­da sul­kea pois. His­to­rial­li­sia esi­merk­ke­jä löy­tyy lukui­sia. IPCC:n vii­mei­sim­män rapor­tin lin­jauk­set ovat n. 50–60 hen­ki­lön teke­miä, jois­ta useam­pi lokaan­tui CRU-vuodossa.

  72. MOT-ohjel­ma onnis­tui kiis­tä­mään myös toteu­tu­neen ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen sanoen sen joh­tu­neen vir­heis­tä läm­pö­ti­lan mit­tauk­ses­sa. Niin pit­käl­le MOT-ohjel­man poh­dis­ta ei ulot­tu­nuit, että he oli­si­vat kysy­neet edes itsel­tään, miten nämä mit­taus­vir­heet ovat saa­neet jää­ti­köt sulamaan.

    Jos oikein ymmär­rän skep­tik­ko­jen näkö­kul­man, jää­tik­kö­jen sula­mi­sen voi selit­tää tasai­ses­ti nouse­val­la läm­pö­ti­lal­la, sen sijaan että ole­tet­tai­siin läm­pö­ti­lo­jen pysy­neen suht’ tasai­si­na 70-luvul­le asti ja läh­te­neen vas­ta sil­loin nousuun. Sii­nä tapauk­ses­sa ihmis­kun­nan CO2 ‑pääs­tö­jen roo­li jou­tui­si kysee­na­lai­sek­si kun kor­re­laa­tio läm­pö­ti­laan häviää. 

    Tul­kin­tae­ro tasai­sen nousun ja jyrk­ke­ne­vän nousun välil­lä on mah­dol­lis­ta, kun muis­te­taan että mitat­tua läm­pö­ti­la­da­taa koko maa­pal­lol­ta alkaa olla saa­ta­vil­la vas­ta vii­me aikoi­na. Vaik­ka ihan läm­pö­mit­ta­reis­ta saa­tua aika­sar­jaa näkee vähin­tään 1850- luvul­ta asti, mit­taus­da­taan pitää teh­dä mel­koi­ses­ti kor­jauk­sia käsin jot­ta pääs­täi­siin ken­ties pai­kal­li­sek­si jää­neis­tä anek­doo­teis­ta (esim. Tha­me­sin jää­ty­mi­nen, kes­kia­jan läm­min jak­so — ken­ties vai­nEu­roo­pas­sa ja Grön­lan­nis­sa, ken­ties ei) koko maa­pal­lon keskilämpötilaan.

    AIP:n ilmas­to­jut­tu mai­nit­see hypo­teet­ti­si­na esi­merk­kei­nä että jos vaik­ka vuon­na 1911 Kana­das­sa oli 7 sää­ase­maa, jois­ta 5 ete­läi­sis­sä pro­vins­seis­sa, kuin­ka dataa pitää pai­not­taa jot­ta saa­daan edus­ta­va kuva koko maan kes­ki­läm­pö­ti­las­ta? Entä jos yhden mit­tau­a­se­man tie­de­tään siir­ty­neen vuon­na 1932 ala­vas­ta joki­var­res­ta kuk­ku­lan lael­le? Myös se seik­ka vaa­tii kor­jaus­ta että mit­taus­a­se­mia on pal­jon lähel­lä asut­tu­ja seu­tu­ja, jos­sa met­sää on rai­vat­tu pois ja kuu­me­ne­vaa asfalt­tia on tul­lut tilal­le, voi­ma­lai­tok­set tuot­ta­vat huk­ka­läm­pöä ja aero­so­le­ja, ja koko ros­kan net­to­vai­ku­tus pitäi­si joten­kin arvioi­da, ja toki arvioi­daan­kin. Jos vain las­ke­taan kes­kiar­vo kaik­kien maa­pal­lol­la kuna­kin vuon­na sijain­nei­den ase­mien läm­pö­mit­ta­rien näyt­tä­mis­tä, saa­tu luku on jotain muu­ta kuin maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­la. Pitää muis­taa että his­to­rial­li­nen tren­di joka pitäi­si saa­da havai­tuk­si on vain aste tai pari vuosisadassa.

    IPCC:n suo­si­tus­ten laa­ti­jat lie­ne­vät sitä miel­tä että kor­jauk­set on teh­ty oikein. Kun ilmas­toa­sia herät­tää mel­koi­sia into­hi­mo­ja puo­leen ja toi­seen, mie­li teki­si itse tar­kas­taa edes pin­ta­puo­li­ses­ti min­kä­lai­nen onkaan koko päät­te­ly­ket­ju. Tähän avoi­muu­teen ja fal­si­fioin­ti­mah­dol­li­suu­den tar­joa­mi­seen perus­tuu koko tie­teel­li­sen meto­din voi­ma. Mut­ta ongel­ma tulee jo sii­nä että jo pelk­kä datan kerää­mi­nen tuhan­sil­ta mit­taus­a­se­mil­ta ympä­ri maa­il­man ja joi­den­kin sata vuot­ta van­ho­jen mit­taus­päi­vä­kir­jo­jen muok­ka­mi­ses­sa yhtei­seen for­maat­tiin on aivan val­ta­va työ, puhu­mat­ta­kaan yllä­ku­vat­tu­jen kor­jaus­ten teke­mi­ses­sä. Arva­ten­kin juu­ri täs­tä syys­tä maa­il­mas­sa on vain kou­ral­li­nen val­miik­si raken­net­tu­ja aika­sar­jo­ja — itse asias­sa tie­dän vain kol­me: NOAAn NCDC-sar­ja, NASAn GISS-sar­ja ja Had­ley Cent­ren HadCRUT3. Juu­ri HadC­RUT-sar­jaan liit­tyy taan­noi­nen säh­kö­pos­ti­vuo­tos­kan­daa­li (jol­la itses­sään en näe ole­van suur­ta arvoa, taka­na ole­va tie­de on oikea­ta tai vir­hel­lis­tä riip­pu­mat­ta sii­tä vuo­det­tiin­ko tie­dot vai ei).

    Kol­me sar­jaa sopi­vat yhteen mel­ko hyvin, AIP:in sivus­ton käp­py­röis­tä pää­tel­len. On kui­ten­kin kuvi­tel­ta­vis­sa että ryh­mät ovat ovat teh­neet Mil­li­ka­nit, var­sin­kin kun maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­lan las­ke­mi­ses­sa tuhan­sis­ta aika­sar­jois­ta on aivan val­ta­van pal­jon enem­män tul­kin­nan­va­raa kuin elekt­ro­nin varauk­sen mää­rit­tä­mi­ses­sä yhden sel­keän kokeen poh­jal­ta. Tai sit­ten ei, ehkä IPCC:n jäse­net ovat teh­neet hyvää työ­tä, mut­ta tätä­kään ei voi pää­tel­lä ihan vain AGW-kan­nat­ta­jien luku­mää­rän perus­teel­la (tosin asias­sa on eräs mut­ka matkassa).

    Satel­liit­ti­da­taa läm­pö­ti­lois­ta on vain muu­ta­mal­ta vii­me vuo­si­kym­me­nel­tä. Ja suo­ra raa­ka­da­ta siel­lä­kin on mik­ro­aal­toin­ten­si­teet­te­jä, jota pitää kor­ja­ta ja tul­ki­ta mal­lien mukaan jot­ka eivät ole aivan yksin­ker­tai­sia. Myös tähän tul­kin­ta­pro­ses­siin liit­tyi taka­vuo­si­na joku sot­ku, Ala­ba­man yli­opis­tos­sa Hunts­vil­les­sa, johon en löy­dä link­kiä tähän hätään.

    Sit­ten on ole­mas­sa proxyt, eli epä­suo­ra päät­te­ly his­to­rial­li­sis­ta läm­pö­ti­lois­ta esi­mer­kik­si pui­den vuo­si­ren­kai­den perus­teel­la. IPCC:n valit­se­mat proxyt näyt­tä­vät joh­ta­van mai­lan­var­si­ku­vaa­jaa, s.o. läm­pö­ti­la on ollut suht tasai­nen vuo­si­sa­dat ja läh­te­nyt nousuun vas­ta 70-luvul­la. Sit­ten näh­tä­väs­ti voi­daan vali­ta myös eri­lai­sia proxy­ja, esi­mer­kik­si täm­möi­sel­tä sivus­tol­ta. En tie­dä edus­ta­vat­ko nuo poik­keuk­sel­li­sen huo­noa tie­teen­te­koa, mut­ta käy­ris­sä on läh­de­viit­teet muka­na, ja kun muu­ta­man satun­nai­sen viit­teen tar­kis­tin niin eivät nuo mil­tään huu­haal­ta vai­kut­ta­neet. Eikä google-scho­lar myös­kään pal­jas­ta­nut pikai­sel­la vil­kai­sul­la myö­hem­piä artik­ke­lei­ta jois­sa nämä muu­ta­ma satun­nai­nen tulos oli­si kumot­tu (aina­kaan vie­lä). Niin että ota täs­tä sit­ten selvää…

    Mik­si sit­ten vali­ta kah­des­ta vaih­toeh­dos­ta tasai­nen läm­pe­ne­mi­nen eikä jää­kiek­ko­mai­laa, jos datas­ta ei pys­ty päät­te­le­mään kum­pi on kysees­sä? Sik­si että ihan fysiik­kaan perus­tu­va poh­ja ei aina­kaan miten­kään vah­vas­ti viit­taa sii­hen että havait­tu CO2-kas­vu voi­si nos­taa läm­pö­ti­lo­ja jää­kiek­ko­mai­la­mai­sen pal­jon — meka­nis­min on olta­va joku muu maa­pal­lon luon­nol­li­nen sykli tai satun­nais­vaih­te­lu. Lai­naan tähän blo­gia, ja vaik­ka blo­gi onkin tun­ne­tun denia­lis­ti­nen niin kyl­lä nämä esi­te­tyt väit­teet pitäi­si pys­tyä kumoa­maan ihan fysi­kaan tai havain­to­da­taan poh­jau­tu­vil­la perusteilla.

    [Lai­naus alkaa] Scien­ti­fic Ame­rican ‑leh­den läh­tee tyr­mää­mään tätä olkiuk­koa viit­taa­mal­la nobe­lis­ti Svan­te Arr­he­niuk­sen pape­riin vuo­del­ta 1896 jos­sa las­ket­tiin CO2-mää­rän tuplaa­mi­sen nos­ta­van maa­il­man läm­pö­ti­laa 6 C . S.A. muka­vas­ti vält­tää viit­ta­mis­ta Arr­he­niuk­sen 1906 pape­riin jos­sa hän itse myön­tää arvion­sa ole­van nelin­ker­tai­ses­ti ylä­kant­tiin ja sanoo tuplaan­tu­mi­sen suo­ran vai­ku­tuk­sen ole­van vain 1.6 C, jon­ka vesi­höy­rys­tä aiheu­tu­va takai­sin­kyt­ken­tä ehkä kak­sin­ker­tais­taa. Hän ei otta­nut riit­tä­väs­ti huo­mioon ilma­ke­hän madal­tu­vaa läm­pö­ti­laa kor­keam­mal­le nous­taes­sa eikä vah­vas­ti nega­tii­vis­ta takai­sin­kyt­ken­tää pil­vien albe­don vuoksi.
    …snip…
    YK:n ilmas­to­pa­nee­lin mukaan CO2:n suo­ra läm­mit­tä­vä vai­ku­tus (wat­tei­na neliö­met­ril­le) saa­daan ker­to­mal­la kak­si teki­jää: 5.35 ker­taa suh­teel­li­sen CO2-osuu­den kas­vun loga­rit­mi; ja Planc­kin para­met­ri (0.3125 astet­ta jokais­ta W/m2 koh­ti). Tämä olet­taen ettei takai­sin­kyt­ken­tö­jä ole tai että nii­den yhteis­vai­ku­tus sum­mau­tuu nollaksi.

    CO2-pitoi­suu­den tuplaa­mi­nen aiheut­tai­si 0.3125 * (5.35 ln 2) eli 1.2 asteen läm­pö­ti­lan nousun. Jopa Arr­he­niuk­sen kor­jat­tu arvio oli kol­man­nek­sen ylä­kant­tiin. YK kui­ten­kin kuvit­te­lee että vesi­höy­ryn ja pil­vi­ker­ros-albe­don takai­sin­kyt­ken­tä­vai­ku­tus on vah­vas­ti posi­tii­vi­nen, kun todel­li­suu­des­sa vesi­höy­ryn vai­ku­tus on hei­kos­ti posi­tii­vi­nen ja pil­vi-albe­don vah­vas­ti nega­tii­vi­nen. YK:n las­kel­mien mukaan kaik­ki takai­sin­kyt­ken­nät yhdes­sä kol­min­ker­tais­ta­vat CO2:n suo­ran läm­mit­tä­vän vai­ku­tuk­sen, niin että CO2-pitoi­suu­den kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen joh­tai­si 3.3 C läm­pö­ti­lan nousuun.

    YK mää­rit­te­lee eri­lai­sil­le suo­ril­le sätei­ly­vai­ku­tuk­sil­le ‘tie­teel­li­sen uskot­ta­vuu­den tason’ …snip… Takai­sin­kyt­ken­nät kui­ten­kin tun­ne­taan niin huo­nos­ti ettei YK anna niil­le uskot­ta­vuus­ta­soa lain­kaan. Itse asias­sa vali­tut takai­sin­kyt­ken­tä­ker­toi­met ovat peräi­sin yhdes­tä tie­teel­li­ses­tä jul­kai­sus­ta, jon­ka on laa­ti­nut sama hen­ki­lö joka on myös laa­ti­nut YK:n rapor­tin takai­sin­kyt­ken­tö­jä kuvaa­van kappaleen. 

    Kos­ka lähes 2/3 ole­te­te­tus­ta CO2:n aiheut­ta­mas­ta läm­pe­ne­mi­ses­tä tulee näis­tä takai­sin­kyt­ken­nöis­tä, juu­ri takai­sin­kyt­ken­tö­jen paris­sa tie­teel­li­nen debat­ti rie­huu. Kir­jal­li­suus on siir­ty­mäs­sä prof. Lindze­nin näkö­kan­nan suun­taan, jon­ka mukaan takai­sin­kyt­ken­tö­jen net­to­vai­ku­tus voi­si olla nol­la tai lie­väs­ti nega­tii­vi­nen. Syy on että ilma­ke­hän jääh­ty­mi­nen ylös­päin nous­taes­sa ja pil­vien muo­dos­tus täy­sin kumo­aa vesi­höy­ryn vai­ku­tuk­sen. Muut takai­sin­kyt­ken­nät ovat suh­tees­sa merkityksettömiä.

    …lei­kat­tu pois pät­kä jos­sa kri­ti­soi­daan eri para­met­rien arvoja…

    Lop­pu­pää­tel­mä­nä, sen sijaan että arvio­sim­me CO2:n vai­ku­tuk­sen läm­pö­ti­laan 3.4C:ksi vuo­teen 2100 men­nes­sä, voim­me olet­taa 0.25 — 0.5 C suu­rui­sen vai­ku­tuk­sen, joka on täy­sin har­mi­ton ja jopa hyö­dyl­li­nen luku.
    [LAINAUS PÄÄTTYY

    On tot­ta että en ole tar­kis­ta­nut lai­naa­ko tuo denia­lis­ti-blo­gis­ti toden­mu­kai­ses­ti IPCC:n lausun­to­ja, tai miet­ti­nyt huo­lel­la onko argu­men­teis­ta jätet­ty jotain oleel­lis­ta pois, mut­ta ei tuos­sa teks­tis­sä mikään aina­kaan heti säräh­dä kor­vaan perus­fy­sii­kan vastaisena.

    Tämä nimen­omai­nen skep­tik­koar­gu­ment­ti siis tii­vis­tet­ty­nä: CO2n läm­mit­tä­vä vai­ku­tus perus­fy­sii­kan poh­jal­ta on (arguably) aivan lii­an pie­ni selit­tääk­seen 70-luvul­ta alka­neen läm­pö­ti­lo­jen nousun, joten jyr­kän nousun ole­tus on vää­rä (var­sin­kin kun maa­pal­lon his­to­rial­li­sen läm­pö­ti­lan mää­rit­te­ly­me­ne­tel­mis­sä on run­saas­ti tul­kin­nan­va­raa) ja jää­tik­kö­jen sula­mi­sen taus­tal­la täy­tyy olla jon­kun muun meka­nis­min aiheut­ta­ma, ken­ties tasai­nen, läm­pö­ti­lan nousu.

    Itse en osaa arvioi­da onko argu­ment­ti oikea vai vää­rä, ja ihmis­kun­nan tule­vai­suu­den kan­nal­ta pal­jon on pelis­sä. On se kui­ten­kin argu­ment­ti joka vaa­ti­si enem­män huo­mio­ta kun sum­ma­mu­ti­kas­sa lyö­dyn OLET DENIALISTI ‑lei­man. Mut­ta eikö­hän täs­tä eri näkö­kan­to­jen väit­te­lys­tä lopul­ta nouse jon­ki­nas­tei­nen totuus esiin (tosin tähän­kin on vas­ta-argu­ment­ti), juu­ri näin tie­teel­li­sen meto­din kuu­luu toimia.

  73. Juuso Kopo­nen, mihin perus­tuu väit­tee­si, ettei skep­ti­koil­la oli­si min­kään­lais­ta tie­teel­lis­tä osaa­mis­ta? Mitä ymmär­rät “tie­teel­li­sel­lä osaamisella”?

    Mitä tulee tuo­hon mora­li­soin­tii­si kas­vis­syön­nis­tä, niin olen kyl­lä itse­kin eet­ti­sis­tä syis­tä kas­vis­syö­jä. Mitä vie­lä? Tie­to­ko­ne on vuo­sia van­ha, ajo­kort­tia ei ole, vaat­teet on kier­rä­tet­ty­jä, ken­gis­tä poh­jat kuluneet. 

    Kog­ni­tii­vi­ses­ta dis­so­nans­sis­ta olen myös heik­ko­na het­ke­nä kir­joit­ta­nut yhden denia­lis­ti-läpän lii­kaa kuul­lee­na, http://www.tiede.fi/keskustelut/psykologia-aivot-ja-aistit-f12/ilmastoalarmismin-psykopatologia-t43231.html
    Lin­ki­te­tys­sä kir­joi­tuk­ses­sa pyrin esit­tä­mään, kuin­ka alar­mis­mi on uskot­ta­vas­ti voi­nut syn­tyä psy­ko­lo­gi­sel­ta kult­tuu­ri­sel­ta poh­jal­ta, eikä edel­ly­tä tuke­vaa tie­teel­lis­tä poh­jaa ylipäätään.

  74. az, ilman vai­no­har­ha­la­se­ja CRU-vuo­to ei todis­ta yhtään mitään muu­ta kuin että tut­ki­jat­kin ovat ihmi­siä ja se mitä kut­sut “ver­tais­pai­neek­si” on ihan nor­maa­lia kon­sen­sus­ha­kui­suut­ta jota esiin­tyy joka tie­tee­na­lal­la. Datan avoi­muu­des­sa­kin on joku jär­ki­ra­ja, esi­mer­kik­si tut­ki­joi­den hen­ki­lö­koh­tai­nen säh­kö­pos­ti ei ole tut­ki­muk­sen veri­fioi­mi­sek­si tar­peel­lis­ta tie­toa, ja sen kan­nal­ta on myäs aivan yhden­te­ke­vää esi­mer­kik­si mitä tut­ki­jat ovat miel­tä kritiikoistaan.

  75. tcrown ote­taan tuon cal­de­ran tilal­le esi­mer­kik­si aiem­min mai­nit­tu mah­dol­li­nen tap­pa­ja­vi­ruk­sen kehitteleminen,mikä voi­si uha­ta suur­ta osaa ihmis­kun­nas­ta. Numee­ri­nen arvo uhan rea­li­soi­tu­mi­sen toden­nä­köi­syy­del­le täl­lä vuo­si­sa­dal­la? Yhtä­lö, jol­la arvoon pää­dy­tään? Vas­tauk­sen vir­he­mar­gi­naa­lit ja luo­tet­ta­vuus? Muu­toin vaa­din, että maa­il­man on varau­dut­ta­va raken­ta­mal­la suo­ja­ku­pu­ja, joi­den veden­saan­ti on tur­vat­ta­va ja varas­tot täy­tet­tä­vä kuivamuonalla.

    Alkaa mene­mään niin sano­tus­ti hel­miä sioil­le, mut­ta noi­ta suo­ja­ku­pu­ja kut­su­taan ammat­ti­kie­lel­lä väes­tön­suo­jik­si. Toden­nä­köi­syys laa­jal­ti tap­pa­val­le viruk­sel­le vuo­si­sa­das­sa lie­nee luok­kaa 50% his­to­ri­aan perus­tuen, epi­de­mian kus­tan­nuk­set lie­ne­vät vähin­tään sadois­sa tai tuhan­sis­sa mil­jar­deis­sa, ja väes­tön­suo­jien kus­tan­nuk­set ole­tet­ta­vas­ti mil­jar­deis­sa. Kel­paa minul­le. (ja kuten edel­lä, mal­lia ja nume­roi­ta saa tar­ken­taa, en pahas­tu) Ja oleel­li­sim­pa­na, kukaan ei ole vaa­ti­nut, että väes­tön­suo­jia ei saa raken­taa, kos­ka toden­nä­köi­syys nii­den tar­vit­se­mi­seen on “häviä­vän pie­ni” Niin ja vii­mei­nen kri­tee­ri. Haluat­ko lyö­dä vetoa 1:1 sen puo­les­ta että täl­lä vuo­si­sa­dal­la ei tule laa­jaa epidemiaa?

    Niin kau­an kuin skep­ti­kot kiel­täy­ty­vät puhu­mas­ta toden­nä­köi­syyk­sis­tä nume­roil­la, skep­ti­koi­den uskot­ta­vuus on mel­ko hyväl­lä mit­taus­tark­kuu­del­la nolla.

    Ymmär­rät­kö, että ellet pys­ty tuot­ta­maan jol­la­kin taval­la kah­ta toden­nä­köi­syys­nu­me­roa, jot­ka täyt­tä­vät kol­me ehtoa­ni ja joi­hin itse uskot, skep­ti­syy­te­si on irrationaalista?

  76. Juuso Kopo­nen, mihin perus­tuu väit­tee­si, ettei skep­ti­koil­la oli­si min­kään­lais­ta tie­teel­lis­tä osaa­mis­ta? Mitä ymmär­rät “tie­teel­li­sel­lä osaamisella”?

    En sano­nut, ettei kenel­lä­kään skep­ti­kol­la oli­si mitään tie­teel­lis­tä osaa­mis­ta. (Tie­teel­li­sel­lä osaa­mi­sel­la tar­koi­tan täs­sä siis suun­nil­leen vähin­tään jat­ko-opis­ke­li­ja­ta­son luon­non­tie­teel­lis­tä tun­te­mus­ta, mie­lui­ten ilmas­to­tut­ki­muk­seen suo­raan liit­ty­väs­tä tut­ki­musai­hees­ta.) Mut­ta suu­rim­mal­la osal­la (tähän­kin) kes­kus­te­luun osal­lis­tu­vis­ta (itse­ni mukaan­lu­kien) ei sitä ole. Cete­ris pari­bus uskon ennem­min ihmi­siä, joil­la jol­lain tapaa todis­tet­ta­vas­ti sitä on, tai täl­lais­ten ihmis­ten aja­tuk­sia refe­roi­via kir­joit­ta­jia. En tar­koi­ta, etten­kö uskoi­si ketään joka esit­tää tie­teel­lis­tä kon­sen­sus­ta vas­taan kul­ke­via argu­ment­te­ja. Esi­mer­kik­si Mik­ko Kivi­ran­nan kir­joi­tus yllä on hyvin perus­tel­tu ja sil­lä tasol­la kuin minä asiois­ta mitään ymmär­rän, mel­ko uskot­ta­va vas­ta­väi­te joil­le­kin ylei­sis­tä “alar­mis­ti­sis­ta” väit­teis­tä, jos­kaan minul­la ei ole kapa­si­teet­tia arvioi­da kaik­kien sii­nä esi­tet­ty­jen tai vii­tat­tu­jen fak­tu­aa­lis­ten väit­tei­den toden­pe­räi­syyt­tä. Mut­ta suu­rin osa denialistien/skeptikoiden esit­tä­mäs­tä argu­men­taa­tios­ta ei minun näh­däk­se­ni perus­tu sel­lai­sel­le tie­teel­li­sel­le osaa­mi­sel­le jota tarkoitan.

    Mitä tulee tuo­hon mora­li­soin­tii­si kas­vis­syön­nis­tä, niin olen kyl­lä itse­kin eet­ti­sis­tä syis­tä kasvissyöjä.

    Huo­ma­sin kyl­lä aiem­man mai­nin­nan sii­tä. =) Tar­koi­tus ei ollut mora­li­soi­da, vaan antaa käy­tän­nön esi­merk­ki dis­so­nans­si­ti­lan­tees­ta jon­ka itse olen jou­tu­nut rat­kai­se­maan. Rat­kai­se­mat­to­mia­kin riit­tää, esi­mer­kik­si mai­don­ku­lu­tuk­se­ni ei tai­da olla eet­ti­ses­ti kes­tä­väl­lä tasolla.

    Lin­ki­te­tys­sä kir­joi­tuk­ses­sa pyrin esit­tä­mään, kuin­ka alar­mis­mi on uskot­ta­vas­ti voi­nut syn­tyä psy­ko­lo­gi­sel­ta kult­tuu­ri­sel­ta poh­jal­ta, eikä edel­ly­tä tuke­vaa tie­teel­lis­tä poh­jaa ylipäätään.

    Eivät­kö­hän kum­man­kin kan­nan edus­ta­jat ole pää­sään­töi­ses­ti pys­ko­lo­gis-sosi­aa­li­sis­ta syis­tä pää­ty­neet juu­ri kyseis­tä mie­li­pi­det­tä kan­nat­ta­maan. Näp­pi­tun­tu­mal­ta sanoi­sin, että ehkä 5–10 pro­sen­til­la ihmi­sis­tä on yli­pään­sä kapa­si­teet­tia teh­dä asias­ta jon­kin­lai­nen kiih­ko­ton, ratio­naa­li­nen arvio. Tar­koi­tus ei ollut väit­tää että jokai­nen ilmas­tos­kep­tik­ko oli­si ao. miel­tä asias­ta vain vält­tääk­seen kog­ni­tii­vis­ta dis­so­nans­sia. Kyse oli vas­tauk­ses­ta väit­tee­seen, jon­ka sisäl­lön tul­kit­sin ole­van kär­jis­täen että kaik­ki “alar­mis­tit” ovat vain herk­kä­us­koi­sia lam­pai­ta. Epäi­le­mät­tä suu­rin osa onkin, mut­ta yhtä lail­la suu­rin osa skeptikoista/denialisteista on oman elä­män­ta­pan­sa muut­tu­mat­to­muu­den puo­les­ta pel­kää­viä kon­ser­va­tii­ve­ja. Jär­ke­vä kes­kus­te­lu aihees­ta huk­kuu kohi­naan jota kum­man­kin puo­len enem­mis­tö tuot­taa, omas­ta mie­les­tä­ni kyl­lä denia­lis­ti­vä­hem­mis­tö huo­mat­ta­vas­ti äänek­kääm­min aina­kin tääl­lä netissä.

    Spi­noff-kes­kus­te­lun voi­si saa­da aikaan sii­tä, miten pel­käs­tään kes­kus­te­lu­foo­ru­mei­ta ja blo­ge­ja luke­mal­la voi­si saa­da aika vää­ris­ty­neen kuvan sii­tä, mil­lai­sia poliit­tis-eet­ti­siä näke­myk­siä kan­sal­la kes­ki­mää­rin on. Sanoi­sin, että ilmas­tos­kep­ti­koi­den lisäk­si aina­kin liber­ta­ris­tit, “maa­han­muut­to­krii­ti­kot”, kan­na­bik­sen lail­lis­ta­mi­sen kan­nat­ta­jat, kes­kus­ta­puo­lu­een vas­tus­ta­jat ja kai­ken­lai­set folio­hat­tu­hör­höt ovat ver­kos­sa yliedustettuina. =)

  77. tpyy­luo­ma: “az, ilman vai­no­har­ha­la­se­ja CRU-vuo­to ei todis­ta yhtään mitään muu­ta kuin että tut­ki­jat­kin ovat ihmi­siä ja se mitä kut­sut “ver­tais­pai­neek­si” on ihan nor­maa­lia kon­sen­sus­ha­kui­suut­ta jota esiin­tyy joka tieteenalalla.”

    Olet­ko oikeas­ti sii­hen aineis­toon tutus­tu­nut? Tun­net­ko monien kom­men­teis­ta taus­to­ja, nii­tä jot­ka eivät aineis­tos­ta suo­raan ilmen­ny mut­ta ovat toden­net­ta­vis­sa? Aika moni sii­hen aineis­toon tutus­tu­nut alar­mis­ti­kin on sano­nut, ettei hyväl­tä näy­tä. Epäi­len, että haluat vain uskoa asian ole­van taval­la Y etkä ole sii­hen oikeas­ti perehtynyt.

  78. tcrown, tämä menee nyt nau­ret­ta­vak­si, ja olet osoit­ta­nut, ettei sinua aidos­ti kiin­nos­ta asian filo­so­fi­nen poh­ti­mi­nen. Kan­ta­si ei ole mil­lään argu­men­toi­ta­vis­sa. Uhkien moni­nai­suus on todel­lis­ta, ja siel­lä sinun väes­tön­suo­jas­sa­si ei vält­tä­mät­tä oli­si kovin muka­vaa kun yhdel­lä sin­ne sekaan paen­neel­la oli­si tartunta.
    Eikä komplek­si­sia kysy­myk­siä edel­leen­kään voi redusoi­da numee­ri­sik­si yhtä­löik­si taval­la jol­la haluat.

  79. Juuso Kopo­nen, itse lajit­te­len skep­ti­kot kah­teen ryh­mään, jot­ka toki osin poik­ki­leik­kaa­vat toi­si­aan ja ovat enem­män jat­ku­mo kuin tiuk­ka erit­te­ly, mut­ta aut­ta­vat havain­nol­lis­ta­maan skep­ti­syy­den kah­ta puol­ta. Tie­teel­li­siin skep­tik­koi­hin ja poliittisiin/sosiaalisiin skep­tik­koi­hin. Poliit­ti­set ovat pää­ty­neet skep­ti­koik­si pää­osin iden­ti­tee­til­li­sis­tä, sosi­aa­li­sis­ta, psy­ko­lo­gi­sis­ta syis­tä. Näi­hin voi vai­kut­taa esim. omat elä­män­ta­vat, juma­lus­ko, ylei­nen inho ympä­ris­tö­lii­ket­tä tai vasem­mis­toa koh­taan tms. Hei­dän kan­tan­sa ei ole ratio­naa­li­ses­ti raken­tu­nut, mut­ta ei hei­tä­kään sovi ver­ra­ta holo­kaus­tin kiel­tä­jiin, kuten näem­mä Osmo itse­pin­tai­ses­ti halu­aa teh­dä. Ame­ri­kan uskon­nol­li­nen oikeis­to on näky­väs­ti edus­tet­tu­na täs­sä ääri­lai­das­sa, mikä ei toki ole skep­ti­syy­del­le kovin mairittelevaa.

    Tie­teel­li­set skep­ti­kot ovat useim­mi­ten olleet alku­jaan alar­mis­te­ja ja tie­tee­seen tutus­tu­mi­sen kaut­ta ovat hil­jak­siin ja aikaa myö­ten lopul­ta pää­ty­neet muut­ta­maan kan­taan­sa, eikä tätä ole moti­voi­nut mikään poliit­ti­nen idea tai sosi­aa­li­nen pai­ne, vaan pää­osin loo­gi­nen tie­teel­li­nen ajat­te­lu (tai sel­lai­sek­si näh­ty, ymmär­ret­ty). Oma koke­muk­se­ni tie­teel­li­sis­tä skep­ti­kois­ta on, että he ovat hyvin luke­nei­ta, asi­aan pereh­ty­nei­tä ja kyke­ne­vät “kapa­si­tee­til­taan”, jos tuo­ta ter­miä käyt­tää, hal­lit­se­maan moni­mut­kai­sia koko­nai­suuk­sia. Heil­le ‘Klotz­bach et al 2009’ sanoo jotain eikä 453x178 ole mah­do­ton pääs­sä­las­ket­ta­va. Onhan sitä­kin kuul­tu päi­vi­tel­tä­vän, kuin­ka niin moni Skep­sik­sen jäsen on ilmastoskeptikko.

  80. az, pereh­dyin muu­ta­maan, en esi­mer­kik­si pidä jotain koo­dauk­ses­ta ymmär­tä­vä­nä väi­tet­ty­jä koo­dauk­sen doku­men­toin­nin puut­tei­ta miten­kään poik­keuk­sel­li­si­na. Se “että ei näy­tä hyväl­tä” tar­koit­taa minus­ta nime­no­maan jul­ki­suut­ta, ei niin­kään var­si­nais­ta tiedettä.

    Noin yleis­kom­ment­ti­na, jos alar­mis­mil­la tar­koi­te­taan joi­den­kin ympä­ris­töih­mis­ten pos­ket­to­mia kata­stro­fis­ke­naa­rioi­ta niin nii­tä tulee­kin moi­via. Minä en vaan ymmär­rä mik­si tähän tulee sot­kea val­ta­vir­ta­tie­det­tä, sem­min­kin kun sen edus­ta­jat minun näh­däk­se­ni nime­no­maan ampu­vat noi­ta alas.

  81. tcrown, tämä menee nyt naurettavaksi,

    No, jos­ta­kin olem­me sen­tään samaa mieltä.

    Uhkien moni­nai­suus on todel­lis­ta, ja siel­lä sinun väes­tön­suo­jas­sa­si ei vält­tä­mät­tä oli­si kovin muka­vaa kun yhdel­lä sin­ne sekaan paen­neel­la oli­si tartunta.

    Kuten todet­tu, en pahas­tu jos mal­lia­ni paran­ne­taan. Voi­tai­siin­ko nyt siir­tyä takai­sin ilmas­ton­muu­tos­ky­sy­myk­seen, kun olen redusoi­nut kak­si mie­li­val­tai­ses­ti valit­se­maa­si komplek­sia ongel­maa numee­ri­sik­si yhtälöiksi? 

    Eikä komplek­si­sia kysy­myk­siä edel­leen­kään voi redusoi­da numee­ri­sik­si yhtä­löik­si taval­la jol­la haluat.

    No ei tuo redusoin­ti jol­le­kin tasol­le nyt kyl­lä kovin han­ka­laa ole. Mihin väliin osuu mie­les­tä­si ilmas­to­ka­ta­stro­fin toden­nä­köi­syys täl­lä vuo­si­sa­dal­la? 0 — 0,0001% — 0,001% — 0,01% — 0,1% — 1% — 10% — 100%? 7 vas­taus­vaih­toeh­toa, jois­ta vähin­tään yksi on mää­ri­tel­män­omai­ses­ti sub­jek­tii­vi­ses­ti oikein. Jos et näin kar­ke­aan kysy­myk­seen pys­ty vas­taa­maan, niin mik­si kenen­kään pitäi­si ottaa mitään vaka­vas­ti mitä sanot ilmas­ton­muu­tok­ses­ta? (oma täy­sin sub­jek­tii­vi­nen arvio­ni, jos kiin­nos­taa: ehkä noin 15%-25%. Olen siis jon­ku­nas­tei­nen skeptikko.)

    Tie­dän kyl­lä, että useat ihmi­set eivät kyke­ne redusoi­maan komplek­si­sia kysy­myk­siä, kuten esi­mer­kik­si kan­nat­taa­ko ottaa vakuu­tus, numee­ri­sik­si yhtä­löik­si. Minun mie­les­tä­ni se taas on help­poa, kun­han tie­de­tään muu­ta­ma alkuo­le­tus. Nois­ta alkuo­le­tuk­sis­ta oli­sin ollut kiin­nos­tu­nut kes­kus­te­le­maan, kos­ka sel­väs­ti sinun alkuo­le­tuk­se­si (peräi­sin “tie­tees­tä”, joka ei ilmei­ses­ti ker­ro mitään toden­nä­köi­syyk­sis­tä?!?) poik­kea­vat minun alkuoletuksistani.

  82. tcrown, ker­rot­ko vie­lä yhtä­lön sil­le, kuin­ka las­kit ilmas­to­ka­ta­stro­fin toden­nä­köi­syy­dek­si 15–25%?
    Mik­si ei 13–31%?

    Ote­taan yksin­ker­tai­nen ver­taus. Mikä on toden­nä­köi­syys sil­le, että osun lumi­pal­lol­la 30 met­rin pääs­sä ole­vaan tolp­paan? Tämä on toki hyvin yksin­ker­tai­nen ver­rat­tu­na ilmas­toon. Tie­dän tolp­paan osu­mi­sen hyvin epä­to­den­nä­köi­sek­si, mut­ta on vai­kea arvioi­da, onko toden­nä­köi­syys 2%, 5% tai 8%. So. hah­mo­tan epä­to­den­nä­köi­syy­den, ja se on var­maa, mut­ta en voi antaa sil­le tark­kaa numee­ris­ta arvoa. Se ei kui­ten­kaan muu­ta var­muut­ta itse epätodennäköisyydestä.

  83. tpyy­luo­ma, Mon­biot, jota voi­si luo­vas­ti sanoa vaik­ka­pa Bri­tan­nian Soi­nin­vaa­rak­si, ja on edel­leen kiven­ko­va alar­mis­ti, vaa­ti aineis­toon tutus­tut­tu­aan asian­omais­ten, IPCC:n kovim­piin kuu­lu­vien tie­de­mies­ten eroa. Sai sii­tä toki pal­jon lokaa nis­kaan­sa ja myö­hem­min lie­ven­si kantaansa.

    Aineis­to ei todel­la­kaan ole har­mi­ton­ta, tai tie­teel­le joten­kin tavan­omais­ta. Tämä on todis­tet­ta­vis­sa ihmi­sel­le, joka useam­man tun­nin ver­ran suos­tuu aihee­seen paneu­tu­maan. Kyse ei ole mie­li­pi­de­ky­sy­myk­ses­tä, vaan räi­keis­tä rik­ko­muk­sis­ta, jot­ka eivät ole pois selitettävissä.

  84. az, jotain kun­nioi­tus­ta blo­gin isän­tää koh­taan. Mon­biot on sinän­sä hyvää tar­koit­ta­va ympä­ris­tö­ak­ti­vis­ti joka vali­tet­ta­vas­ti hör­höi­lee tämän täs­tä, Ode ei minus­ta tuol­la taval­la sekoile.

  85. Jää­ti­kön elä­mäs­sä läm­pö­ti­la on vain yksi teki­jä. Esi­mer­kik­si sade­mää­rän vähen­ty­mi­nen, (jol­lai­nen voi liit­tyä vaik­ka vii­le­ne­mi­seen) pie­nen­tää jää­ti­köi­tä. IPCC:n rapor­tis­sa käy­tet­ty, 169 jää­tik­köä käsit­tä­vä tut­ki­mus ei viit­taa sii­hen, että ilmas­to oli­si täl­lä het­kel­lä 1940-lukua läm­pi­mäm­pi. Sen mukaan poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­kol­la ele­tään nyt sel­väs­ti sitä vii­leäm­mis­sä olosuhteissa.

    Ahaa! Näin se siis onkin. Jää­ti­köt eivät sula­kaan vaan nii­hin vain sataa lii­an vähän. Enää pitäi­si selit­tää se, mik­si jää­me­ren jäät ovat sulaneet.

  86. Az, minun mie­les­tä­ni on pik­ku­hil­jaa sinun vuo­ro­si vas­ta­ta minun kysy­myk­sii­ni. Mie­les­tä­ni ne eivät ole vai­kei­ta, mut­ta ymmär­rän kyl­lä jos kog­ni­tii­vi­nen dis­so­nans­si estää vas­taus­ten naput­ta­mi­sen ruudulle.

    0 – 0,0001% – 0,001% – 0,01% – 0,1% – 1% – 10% – 100% ?

    Saat vas­ta­ta useam­man välin tai tar­kem­min, jos haluat. Kes­kus­tel­laan meto­do­lo­gias­ta vas­tauk­sen jäl­keen. Lumi­pal­lo tolp­paan menee ilmei­ses­ti kate­go­ri­aan 1% ‑10%. Tai 1%-30%. Tuo vas­taus­tark­kuus riit­tää minul­le aivan mainiosti.

  87. OS: “Jää­ti­köt eivät sula­kaan vaan nii­hin vain sataa lii­an vähän. Enää pitäi­si selit­tää se, mik­si jää­me­ren jäät ovat sulaneet.”

    Läm­pe­ne­mi­ses­tä se ei täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la aina­kaan joh­du, kos­ka sel­lais­ta ei ole havait­tu (läh­de: Phil Jones, ei mitään denialismia!)

    Ark­ti­nen alue oli 1930–40-luvuilla nykyis­tä läm­pi­mäm­pi (läh­de: NASA), eikä kata­stro­fe­ja tie­tääk­se­ni tapahtunut.

    http://earthobservatory.nasa.gov/Features/ArcticIce/Images/arctic_temp_trends_rt.gif

    Jään muo­dos­tu­mis­ta en tun­ne perus­teel­li­ses­ti, mut­ta luke­ma­ni perus­teel­la täs­sä­kään link­ki läm­pö­ti­laan ei ole ihan suo­ra­vii­vai­nen. Sii­hen vai­kut­ta­ne­vat mm. tuu­li- ja virtausolosuhteet.

  88. Az:n argu­ment­ti tap­pa­vas­ta viruk­ses­ta (muis­taak­se­ni “ant­ro­po­mor­fi­ses­ta” sel­lai­ses­ta eli ter­ro­ris­ti­bio­asees­ta) ei ole ihan rele­vant­ti. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta pitää sisäl­lään sen ole­tuk­sen, että jotain on yleen­sä teh­tä­vis­sä. Varau­tu­mi­nen sel­lai­seen vaa­raan, jota ei ole mah­dol­lis­ta tor­jua, ei ole jär­ke­vää. Ihmi­sen kehit­tä­män tap­pa­van viruk­sen liik­keel­le­las­ku on ihan mah­dol­lis­ta, mut­ta eihän edes tota­li­taa­ri­nen yhteis­kun­ta sil­tä suo­jai­si (ennem­min­kin edis­täi­si). Se on samas­sa sar­jas­sa apo­ka­lyp­ti­siä meteo­re­ja vas­taan suo­jau­tu­mi­sen kanssa.

    Luon­nol­li­sia tap­pa­via viruk­sia vas­taan­han koko ajan suo­jau­du­taan par­haan kyvyn mukaan. Juu­ri­han saim­me H1N1:n myö­tä aika kal­liin las­kun yhteis­kun­nal­le. Alun perin varau­dut­tiin pahim­man mukaan, mut­ta (onnek­si) ennus­te sii­tä lie­ve­ni. Mut­ta edel­leen käy­te­tään pal­jon aikaa, vai­vaa ja rahaa sen tor­jun­taan. Ris­ki on edel­leen ole­mas­sa, ja poik­keus­ti­la­suun­ni­tel­mat­kin oli­vat ole­mas­sa jo kau­an ennen virusta.

    Mut­ta ihmis­kun­nan suh­tau­tu­mi­nen uhkiin on joka tapauk­ses­sa mel­ko irra­tio­naa­lis­ta. Tie­de­tään, että auto­lii­ken­ne on len­to­lii­ken­net­tä tap­pa­vam­paa ihan eri kym­me­nen potens­seis­sa, mut­ta sil­ti vain len­to­lii­ken­tees­sä suo­jau­du­taan tehok­kaas­ti myös epä­to­den­nä­köi­siä ris­ke­jä vastaan.

    Toi­saal­ta len­to­kent­tien ter­ro­ris­mi­suo­jau­tu­mi­nen­kin on koh­ta­lai­sen teho­ton­ta, ja luo vain illuusion tur­val­li­suu­des­ta. Sii­hen myös pätee edel­lä lausu­ma­ni, että vain tor­jut­ta­vil­ta ris­keil­tä kan­nat­taa suo­jau­tua. Auko­ton­ta kei­noa ter­ro­ris­tin koneen­pää­syn estä­mi­sek­si ei ole.

    Mut­ta juu­ri epä­var­muus asiois­ta mak­si­moi tur­val­li­suusa­jat­te­lua. Ydin­voi­ma­lat ovat esi­merk­ki täs­tä. Todel­li­suu­des­sa emme tie­dä, mit­kä oli­si­vat reak­to­ri­tu­hon vahin­ko­jen suu­ruu­det ja hin­ta, ja kuin­ka pal­jon kuo­lo­nuh­re­ja se aiheut­tai­si. Sik­si ydin­reak­to­rin tur­val­li­suus on mak­si­moi­tu rei­lus­ti las­ket­ta­vis­sa ole­van talou­del­li­sen kan­nat­ta­vuu­den yli. Mut­ta hii­li­voi­man anne­taan tupru­tel­la pal­jon täy­sin ilmas­ton­muu­tok­seen liit­ty­mät­tö­miä­kin saasteita.

    Jos jon­kin­lais­ta lin­jaa pitää vetää, autoi­lu ja hii­li­voi­ma kuu­lu­vat kate­go­ri­aan, jos­sa vahin­koa teh­dään tasai­sel­la syö­töl­lä. Tämä ris­ki hyväk­sy­tään. Mut­ta len­to­lii­ken­tees­sä ja ydin­voi­mas­sa suo­jau­du­taan erit­täin har­vi­nai­sia, mut­ta ker­ral­la iso­ja tuho­ja vas­taan. Nii­tä vas­taan suo­jau­du­taan irra­tio­naa­li­sen hyvin.

    Ilmas­ton­muu­tos ei taas pys­ty lukeu­tu­maan oikein kum­paan­kaan: Lopul­ta tuhot eivät tule minään yhte­nä apo­ka­lyp­sik­se­nä, vaan usei­den vuo­si­kym­men­ten aikaan. Toi­saal­ta tuhot ovat ennen­nä­ke­mät­tö­män suu­ret. Ja se vaa­tii myös hen­ki­lö­koh­tai­sia muu­tok­sia, jois­ta ei yksi­lö­ta­sol­la koe­ta ole­van hyö­tyä, samoin kuin vaik­ka autoi­lun nopeus­ra­joi­tuk­set. Ehkä juu­ri sik­si vas­tak­kai­na­set­te­lu onkin niin suu­ri: vas­tak­kain ovat juu­ri hitaan ja tasai­sen ris­kin hyväk­sy­jät, ja nopean ja ainut­ker­tai­sen ris­kin torjujat.

    1. Min­kään ennus­teen mukaan merien pin­nann­nousun ei oli­si pitä­nyt vie­lä oikeas­taan edes alkaa. Meren­pin­nan nousus­ta suu­ri osa tulee läm­pä­laa­je­ne­mi­ses­ta ja val­ta­mer­ten läm­pe­ne­mi­nen seu­raa ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä todel­la pit­käl­lä viipeellä.

  89. Osmo S., jos sinä oli­sit ollut nykyi­ses­sä ase­mas­sa­si jo 1970-luvul­la, oli­sit­ko kan­nat­ta­nut alla­mai­nit­tu­ja tie­teen vaa­ti­mia toi­mia? Vai oli­ko­han pel­käs­tään hyvä, että sil­loin ei tain­nut vie­lä kukaan tun­tea mitään varovaisuusperiaatetta?

    Yksi mah­dol­li­nen kei­no on levit­tää mus­taa muo­via tai pölyt­tää mil­joo­nia ton­ne­ja hii­li­pö­lyä liik­ku­vien jää­ti­köi­den yli. Mus­ta väri imee enem­män aurin­gon­va­loa kuin hoh­ta­va lumi ja sulat­taa jää­tä altaan.”

    Ja teks­tin asiayh­teys löytyy
    http://www.rivakka.net/timotar/uskomatonta.html

    1. Olin 1970-luvul­la monen muun kans­sa vakuut­tu­nut sii­tä, että mei­tä uhkaa ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen ei sen jääh­ty­mi­nen. Näi­tä denia­lis­te­ja näyt­tää olleen jo silloin.

  90. OS: “Min­kään ennus­teen mukaan merien pin­nann­nousun ei oli­si pitä­nyt vie­lä oikeas­taan edes alkaa.”

    Läm­pe­ne­mi­ses­tä ja meren­pin­nan nousus­ta on annet­tu hälyt­tä­viä ennus­tei­ta jo aina­kin 80-luvul­la. Niis­tä mikään ei ole toteu­tu­nut, kaik­ki ovat reip­paas­ti yläkanttiin.

    YK:n ennus­te v. 1989: “com­pu­ter-based simu­la­tion models pre­dict that ave­ra­ge tem­pe­ra­tu­res will rise by 1°C by the year 2010 … A 1°C rise in tem­pe­ra­tu­re could rai­se the sea level by 30 cm by 2010”.

    Ennus­tet­tu nousut­ren­di oli n. 1,5cm vuo­des­sa, toteu­tu­nut 2–3mm luokkaa.

    Aihet­ta on käsi­tel­ty Ilmastofoorumilla,

    http://www.ilmastofoorumi.fi/foorumi/viewtopic.php?f=17&t=848

  91. Kuten on jo huo­mat­tu, ilmas­ton­muu­tok­ses­ta on vai­kea saa­da poliit­ti­sia pika­voit­to­ja. Aihe on aidos­ti lii­an moni­syi­nen ja vaa­tii mel­kois­ta pereh­ty­nei­syyt­tä fik­suil­ta­kin maal­li­koil­ta, ennen­kuin uskot­ta­vuus alkaa löytyä.

    Muu­ta­mia huo­mioi­ta vie­lä höysteeksi:

    1- tule­vai­suu­den mal­lin­nus on vie­lä kes­ken. Mones­ta­kin syys­tä, mut­ta yksi ongel­ma ovat nämä takai­sin­kyt­ken­nät. Toi­nen ongel­ma on CO2-pitoi­suus ilma­ke­häs­sä tulevaisuudessa

    2- alar­mis­tit ovat töpän­neet “likaa­mal­la käsi­ään” kuten Phil Jones (CRU East Anglia) ja Con­nol­ley (wiki­pe­dia)

    3- ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­set eivät ole loo­gi­sen fysii­kan lakei­hin perus­tu­van tie­teel­li­sen päät­te­lyn pii­ris­sä vaan ver­tau­tu­vat enem­män — niin mihin? Talous­tie­tei­siin? Kun sano­taan, että ilmas­to­so­dat ja ‑pako­lai­set ovat tie­teel­li­sen päät­te­lyn tulos­ta, tekee mie­li pois­taa varmistin

    4- nopeat hei­tot kos­kien esim. poh­jois­na­van jää­pei­tet­tä. Esim. van­kas­ti ilmas­ton­muu­tos­ta kan­nat­ta­va UK MetOf­fice huo­maut­taa 2007 mini­min liit­ty­vän tuu­lio­lo­suh­tei­siin. Monimutkaista…

    5- polii­ti­kon pitä­vät kiin­ni uhka­ku­vis­ta, jot­ta kan­sa saa­daan pelo­tel­tua kan­nat­ta­maan omaa agen­daa. Kai­kis­sa ilmas­ton­muu­tos­kes­kus­te­luis­sa on osa­not­ta­jil­la myös poliit­ti­sia tarkoitusperiä

    Mut­ta: on pidet­tä­vä mie­les­sä, että Phil Jones, Gavin Sch­midt yms. ilmas­ton­muu­tok­sen yli­pa­pit ovat myös erit­täin huo­mat­ta­via tie­de­mie­hiä, joi­ta ei todel­la­kaan voi sivuut­taa kevyes­ti. Kun nämä mie­het puhu­vat, kan­nat­taa kuun­nel­la. Sch­mid­til­tä oli itse asias­sa yksi net­ti­si­vu, jos­sa mies oli jät­tä­nyt nyrk­kei­ly­hans­kat nau­laan ja tun­tui puhu­van suo­raan. En nyt vain muista.…

  92. Taus­ta­mies:

    Kau­ko­läm­pö. HUOH! Sen ilmas­to­ys­tä­väl­li­syys on vähin­tää­kin kysee­na­lai­nen nykyi­sil­lä tuo­tan­to­ta­voil­la. Meil­lä­kin tal­vel­la näkee oikein hyvin mis­sä kau­ko­läm­pö­put­ki menee; ei näes ole jääs­sä koskaan. 

    Ai onko teil­lä säh­kön siir­to sit­ten häviötöntä?

    Muu­al­la on arvioi­tu siir­to­hä­vik­ki säh­kö­ver­kos­sa ole­van 4%, ja esim. Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö­ver­kos­sa hävik­ki on 5%.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.