Onnellisen sian sertifikaatti

Kos­ka kir­joi­tuk­se­ni, jos­sa pro­tes­toin maa­ta­lous­mi­nis­te­ri Ant­ti­lan aikei­ta vas­taan käyt­tää vero­va­ro­ja sian­li­han yli­tuo­tan­non lisää­mi­seen inves­toin­ti­tu­kien avul­la, sekoi­tet­tiin vii­me­ai­kai­siin tie­toi­hin sian­kas­va­tuk­sen eet­ti­sis­tä ongel­mis­ta, puhut­ta­koon nyt niistäkin.

En ole kas­vis­syö­jä, mut­ta en pidä eläin­rääk­käyk­ses­tä. Sik­si ostan kanan­mu­na­ni luo­mu­mu­ni­na. En sik­si, että luo­mu­ka­noil­le on syö­tet­ty luo­ma­re­hua vaan sik­si, että luo­mu­ka­naa ei ole pidet­ty ahtaas­sa häkis­sä, jota pidän eläin­rääk­käyk­se­nä. Täs­sä mie­les­sä ”onnel­li­sen kanan munat” riit­täi­si­vät minul­le, jos tuo onnel­li­suus­kri­tee­ri vain oli­si vähän parempi.

Siko­jen kas­va­tuso­lo­suh­teet ovat sika­mai­sia, eikä asi­aa aina­kaan paran­na maa­ta­lous­mi­nis­te­rin ilmoi­tus sii­tä, ettei niis­sä ole mitään vikaa, kos­ka eläin­lää­kä­rit ovat toden­neet ne mää­räys­ten mukaisiksi. 

Kes­ki­tu­loi­sel­le suo­ma­lai­sel­le perus­e­lin­tar­vik­keet ovat nau­ret­ta­van hal­po­ja. Eri­tyi­sen pie­ni talou­del­li­nen mer­ki­tys on tuot­ta­jan saa­mal­la arvon­li­säyk­sel­lä, jon­ka osuus pakat­tu­na myy­tä­väs­tä mari­noi­dus­ta sian­li­has­ta on mel­ko vähäi­nen. (Tuot­ta­jan osuus saa­daan, kun hin­nas­ta pois­te­taan alv, kau­pan kate, teu­ras­ta­mon kus­tan­nuk­set, kul­je­tuk­set ja myös rehun hin­ta.) Minä mak­sai­sin mie­lel­lä­ni tuot­ta­jal­le huo­mat­ta­van pal­jon enem­män, jos liha oli­si eet­ti­ses­ti tuotettua.

Kau­pas­ta saa luo­mu­li­haa, joka on huo­mat­ta­vas­ti taval­lis­ta lihaa kal­liim­paa. Minä voin mak­saa sen hin­ta eron, mut­ta tuos­ta hin­tae­ros­ta ei mene kuin osa sian eduk­si. Huo­mat­ta­va osa hin­tae­ros­ta joh­tuu sii­tä, että sial­le syö­te­tään luo­mu­re­hua. Jos sial­ta kysyt­täi­siin, sika arvos­tai­si var­maan­kin enem­män väl­jem­pää kar­si­naa ja mah­dol­li­suut­ta liik­kua kuin luomuohraa.

Minus­ta Suo­meen pitäi­si saa­da eet­ti­ses­ti kor­kea­ta­soi­set onnel­li­sen teu­ra­se­läi­men (!?) kri­tee­rit hyväk­syt­tä­väl­le lihan­tuo­tan­nol­le. Luu­len että täl­lai­ses­ta lihas­ta suu­ri osa kulut­ta­jis­ta oli­si val­mis mak­sa­maan sen ver­ran enem­män, että tuo­tan­to oli­si yhtä kan­nat­ta­vaa kuin tämä eläin­rääk­käys­tä lähen­te­le­vä tehotuotantokin.

Maa­ta­lous­vi­ran­omai­set ovat pon­te­vas­ti osoit­ta­neet, ettei heis­tä ole val­vo­maan tuol­lais­ta ser­ti­fioin­tia. Sik­si sen val­von­nan on tul­ta­va luo­mu­tuo­tan­non tavoin jär­jes­tö­puo­lel­ta. Täl­lai­seen onnel­li­sen lihan ser­ti­fi­kaat­tiin suos­tu­van tuli­si sitou­tua myös täy­del­li­seen avoi­muu­teen. Mik­si ei vaik­ka nii­tä wep­pi­ka­me­roi­ta sikaloihin?

118 vastausta artikkeliin “Onnellisen sian sertifikaatti”

  1. Hei,

    Joku tut­ki­va jour­na­lis­ti voi­si kar­toit­taa, mihin kal­toin koh­del­lut siat jou­tu­vat. Joku ne ilmei­ses­ti ostaa. Teu­ras­to­mot, joi­den omis­ta­jis­ta oli­si hyvä saa­da tie­toa. Teu­ras­ta­moil­ta kulut­ta­jil­le mene­vät lihat jou­tu­ne­vat lihan­ja­los­ta­jil­le ja ehkä kes­kus­liik­keil­le ja ravin­to­loil­le. Koko näi­den toi­min­ta­ket­ju­jen toi­min­ta, joh­to ja omis­tusuh­teet oli­si syy­tä sel­vit­tää. Käsit­tääk­se­ni liha­ta­lo­jen omis­ta­ji­na ja hal­li­tuk­sen jäse­ni­nä on pal­jon sika­loi­den ja tuot­ta­ja­jär­jes­tö­jen edus­ta­jia. Minus­ta näyt­tää, että täl­lä taval­la on saa­tu aikaan jon­kin­lai­nen sika­ma­fia, jos­sa puk­ki on kaa­li­maan var­ti­ja­na. S‑Liisa Ant­ti­la tus­kin saa paran­nus­ta siko­jen kohteluun.

  2. Tuo on hyvä ja prag­maat­ti­nen idea. Mark­ki­noi­den kan­nal­ta eet­ti­ses­ti tuo­te­tus­sa lihas­sa on vaan yksi ongel­ma, ne jot­ka ovat eni­ten huo­lis­saan eläin­ten koh­te­lus­ta eli val­mii­ta rei­lus­ta pos­sus­ta mak­sa­maan eivät syö lihaa.

  3. Kun kulu­ta­jat ovat näkö­jään tie­tä­väm­piä kuin eläin­lää­ke­tie­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen saa­neet eläin­lää­kä­rit sii­tä, miten siko­ja pitäi­si koh­del­la eet­ti­ses­ti oikein, niin ehkä kulu­ta­jien pitäi­si mää­ri­tel­lä ne olo­suh­teet, jois­sa kas­va­te­tun eläi­men lihaa he suos­tuvát syömään.

    Voi­sit­te­ko te kulut­ta­jat mää­ri­tel­lä esi­mer­kik­si sen, kuin­ka pal­jon kar­si­na­ti­laa pitää sial­la olla?

  4. Ei tähän jär­jes­tö­jä tar­vi­ta. Lai­na­taan vähän tupak­ka­teol­li­suu­des­ta, ja vaa­di­taan, että pos­su­pa­ke­tis­sa on puo­len laa­ti­kon kokoi­nen kuva siko­jen kas­va­tuso­lo­suh­teis­ta. Ani­ma­lial­ta saa­nee sopi­van vali­koi­man. Jos joku halu­aa lait­taa pake­tin kyl­keen edel­li­sen sijaan kuvan, jos­sa pos­su kir­mai­lee iloi­se­na lai­tu­mel­la, niin voi lait­taa, kun­han joku puo­lu­ee­ton ser­ti­fioin­ti­fir­ma on käy­nyt totea­mas­sa ker­ran vuo­des­sa satun­nai­se­na aika­na, että tie­tyt stan­dar­dit on täy­tet­ty. Mark­ki­nat hoi­ta­vat lopun. Ei se iloi­nen pos­su sii­nä pake­tin kyl­jes­sä nyt kui­ten­kaan niin pal­joa tule mak­sa­maan. Eikä viran­omais­ten tar­vit­se huo­leh­tia valvonnasta.

  5. Yes, lois­ta­va idea. Olen sata var­ma, että mark­ki­nat löy­ty­vät. Täs­sä on val­veu­tu­neel­le kan­san­edus­ta­jal­le esi­tyk­sen paikka.

  6. Nyt oli asi­aa! Juu­ri noin pitäi­si toi­mia. Mut­ta var­mas­ti byro­kra­tia tuli­si vas­taan. Ei saa suo­sia tie­tyn­tyyp­pis­tä tuo­tan­toa, EU:n mie­les­tä var­sin­kaan koti­mais­ta. Jon­kin­lai­sen jär­jes­tel­män­hän val­von­toi­neen tämä “rei­lun kas­va­tuk­sen” liha kui­ten­kin vaa­ti­si. Ja sii­hen ei EU:n sään­tö­jen mukaan val­tio sai­si osal­lis­tua mil­lään muotoa.

  7. Broi­le­rei­den ja kalk­ku­noi­den kas­va­tus, kanan­mu­nien tuo­tan­to ja sian­li­han tuo­tan­to ovat maa­ta­lou­den Suo­mes­sa har­joi­tet­ta­vis­ta tuo­tan­to­suun­nis­ta ne, jot­ka on hel­poin­ta toteut­taa teol­li­sin peri­aat­tein. Suu­rin ongel­ma tuot­ta­jien kan­nal­ta tai­taa olla lan­nan sijoit­ta­mi­nen, kun pel­toa­la on pai­koit­tain kovin niuk­ka. Tämä lan­nan­le­vi­ty­sa­lan tar­ve on joh­ta­nut muun muas­sa sii­hen, että pel­los­ta mak­se­tut hin­nat ovat pai­koin ihan sikamaisia.

    Suo­mes­sa on nyt tois­ta vuot­ta voi­mas­sa eläin­ten hyvin­voin­nin tuki. Sii­tä pää­se­vät osal­li­sik­si myös hyvin asian­sa hoi­ta­vat sika­ti­lat. Käsit­tääk­se­ni liha­si­ka­lat eivät kui­ten­kaan ole kovin innok­kaas­ti tart­tu­neet tähän rahaan. Nämä jär­jes­tel­mäs­sä muka­na ole­vat tilat voi­si­vat olla nii­tä onnel­lis­ten pos­su­jen kasvattajia.

  8. Jotain tämän­kal­tais­ta olen todel­la odot­ta­nut. En ole val­mis lopet­ta­maan lihan­syön­tiä mut­ta teho­tuo­tan­toa en enää suos­tu tuke­maan. Uskon, että kal­tai­sia­ni on aika paljon.

  9. Osmo on kehu­nut kom­ment­tio­sas­tol­la 8.12 2007 klo 19.55 ket­jus­sa “Oli­ko Ber­lusco­ni sit­ten­kin oikeas­sa” juot­to­va­si­kan lihaa Rans­kan mat­kan­sa jäl­keen ja ker­to­nut aiko­van­sa ostaa tätä Stockmannilta. 

    Mikä­hän nyt on, kun havait­sen täs­sä siko­jen puo­les­ta hätään­ty­mi­ses­sä vie­nois­ta fei­kin tuoksahdusta?

    (Kaik­ki tie­tä­ne­vät, että juot­to­va­si­kan kas­va­tus on Suo­mes­sa eläin­suo­je­lul­li­sis­ta syis­tä kielletty.)

    1. Myön­nän ollee­ni tie­tä­mä­tön juot­to­va­si­koi­hin liit­ty­vis­tä eläin­suo­je­luon­gel­mis­ta, mut­ta edn ymmär­rä,. mitä se tähän kuuluu.

  10. Ongel­ma on koko eu ssa. Ei yksin suo­mes­sa. On tot­ta että rahan syy­tä­mi­nen sika­loi­hin ei tilan­net­ta korjaa,päin vas­toin isom­pia yksi­köi­tä kyhä­tään pystyyn.Kaikkia sika­lan omis­ta­jia ei pidä syy­lis­tää siko­jen epäin­hi­mil­li­sis­tä oloista.Sikojen ahtais­ta ns. häkeis­tä on kyl­lä sää­dök­set ole­mas­sa koko eu alueella.Tosin ongel­maa ei saa­da tyys­tin pois edes sil­lä että sian lihan tuot­ta­ja­hin­taa tuplattaisiin,ihminen on aina ihmi­nen ja tekee niin­kun tekee.Rahaa on pala­nut suo­mes­sa­kin eläin­ten hyvin­voin­tiin suu­ria summia,suomessa on euroo­pan kal­liin­mat eläin­ten kul­je­tus säädökset,tiukinmat eläin­ten pito kriteerit,halvinmasta pääs­tä tuottajahinnat,kalleinmasta pääs­tä kuluttajahinnat.Epäkohtia on pal­jon mihin pitäi­si puut­tua ja kor­ja­ta. Se että mie­les­tä­ni ruo­ka saa mak­saa mel­kein­pä mitä vaan on oikein,sitä on kui­ten­kin kaik­kien syötävä.Eläimiä on kui­ten­kin koh­del­ta­va inhi­mil­li­ses­ti tasa­ver­tai­ses­ti koko eu ssa.

  11. Aja­tus sii­tä, että tuol­lai­sel­le löy­tyi­si mer­kit­tä­vää kysyn­tää lihan­syö­jien jou­kos­sa, ker­too sii­tä, kuin­ka jär­kyt­tä­vän vie­raan­tu­nei­ta tämän kan­san val­veu­tu­nei­suu­des­ta siel­lä kehä kol­mo­sen sisäl­lä ollaan.

    Tie­tys­ti jos hin­tae­ro on täy­sin mitä­tön niin kuin rei­lun kau­pan banaa­neis­sa, niin sil­loin täy­tyi­si vain voit­taa se asen­teel­li­nen kui­lu, joka myös on musertava.

  12. Se kuu­luu sii­nä mie­les­sä, että on mie­les­tä­ni kum­mal­lis­ta voi­da toi­mia Vih­reis­sä vuo­si­kym­me­niä tie­tä­mät­tä mitään noin kes­kei­ses­tä eläin­suo­je­luon­gel­mas­ta Euroopassa. 

    Luu­li­si todel­la­kin tör­män­neen tähän asi­aan, jos eläin­ten asiat ovat niin sydän­tä lähel­lä kuin nyt anne­taan ymmärtää…

    Väki­sin­kin tulee mie­leen muut kuin puh­taan eet­ti­set motii­vit tämän sika­ju­pa­kan suh­teen. Eli suo­mek­si sanot­tu­na populismi.

  13. Lois­ta­va idea. Hel­pos­ti tar­kis­tet­ta­vis­sa ole­va tie­to kas­va­tuso­lo­suh­teis­ta jokai­sen lihae­rän mukaan. Tie­to saa olla vaik­ka valo­ku­va tai muu todis­tus. Pää­asia, että jokai­sel­la, ennen kaik­kea kulut­ta­ja­jär­jes­töil­lä on mil­loin tahan­sa vapaa pää­sy tar­kis­ta­maan tie­don todenperäisyys.

    Ei tämä mitään byro­kra­ti­aa tar­vit­se. Yrit­te­liäs sian kas­vat­ta­ja alkaa toi­mit­taa valo­ku­via kas­va­tuso­lo­suh­teis­taan kaup­pi­aal­le. Tie­to täl­läi­se­tä lihas­ta levi­ää suus­ta suu­huin ja sekä tuot­ta­ja, että kaup­pias jou­tu­vat lisää­mään tuo­tan­to­aan. Tämä mer­kit­see kan­nat­ta­vuu­den kasvua. 

    Muut tuot­ta­jat ja kaup­pi­aat tule­vat kateel­li­sik­si ja alka­vat mat­kia toi­min­taa. Kulut­ta­ja­jär­jes­töt tut­ki­vat uut­ta mark­ki­noin­tia ja pal­jas­ta­vat petosyritykset.Tuotannon laa­dun var­mis­tu­mi­nen lisää lihan menekkiä.

    Pian perus­te­taan oma liit­to asi­aa suo­jaa­maan ja mää­ri­tel­lään onnel­li­sen sian tuo­tan­to-olo­suh­teet. Liit­to raken­taa oman val­von­ta­me­ka­nis­min­sa. Kulut­ta­jil­la, joil­la on halua mak­saa sys­tee­min vaa­ti­ma kal­liim­pi hin­ta on nyt mah­dol­li­suus hank­kia oikein kas­va­te­tun sian lihaa.

  14. Kun kulu­ta­jat ovat näkö­jään tie­tä­väm­piä kuin eläin­lää­ke­tie­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen saa­neet eläin­lää­kä­rit sii­tä, miten siko­ja pitäi­si koh­del­la eet­ti­ses­ti oikein, niin ehkä kulu­ta­jien pitäi­si mää­ri­tel­lä ne olo­suh­teet, jois­sa kas­va­te­tun eläi­men lihaa he suos­tuvát syömään.

    Voi­sit­te­ko te kulut­ta­jat mää­ri­tel­lä esi­mer­kik­si sen, kuin­ka pal­jon kar­si­na­ti­laa pitää sial­la olla?”

    Voi­sin kuvi­tel­la, että se, mitä eläin­lää­kä­rit tar­koit­ti­vat on, ettei eläin­suo­je­lu­la­kia ole rikot­tu. (Pitäi­si kyl­lä kysyä eläin­lää­kä­reil­tä). Tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, että eläi­met voi­si­vat hyvin.

    Eläin­suo­je­lu­la­ki ei esi­mer­kik­si vaa­di, että (tuotanto)eläimellä pitäi­si olla mah­dol­li­suus lajin­omai­seen käy­tök­seen. Mikä on vähän kum­mal­lis­ta, kun puo­les­taan (lemmikki)eläinten koh­dal­la tätä vaa­di­taan. Jos (lemmikki)minipossua pitäi­si sika­lan kal­tai­sis­sa olois­sa ja jäi­si sii­tä kiin­ni, ran­gais­tuk­se­na oli­si toden­nä­köi­ses­ti sak­ko­ja ja eläin­ten­pi­to­kiel­toa. Tämä sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että (lemmikki)possut ovat de fac­to kai­kil­ta hyvin­voin­nin kan­nal­ta rele­van­teil­ta omi­nai­suuk­sil­taa samo­ja otuk­sia kuin (tuotanto)possut.

    No, joka tapauk­ses­sa mah­dol­li­suus lajin­omai­seen käy­tök­seen voi­si vaka­vas­ti tul­kit­tu­na olla hyvä kri­tee­ri hyvin­voi­van eläi­men elinoloille. 

    Miels­tä­ni hyvän näköi­set (villi)sian eli­no­lo­suh­teet voi käy­dä vil­kai­se­mas­sa hs:n video arkis­tos­ta. Tur­kit­to­mia siko­ja ei tie­ten­kään voi pitää tal­vel­la ulko­na, joten vas­taa­vat olot pitäi­si jär­jes­tää sisätiloissa.

  15. Syn­teet­ti­nen eli in vit­ro ‑liha tulee muu­ta­man vuo­den sisäl­lä. Peri­aat­tees­sa se rat­kai­see kaik­ki lihan­syön­tiin liit­ty­vät eet­ti­set ongel­mat tai aina­kin vähen­tää nii­tä mer­kit­tä­väs­ti (kun­han oikei­den eläin­ten syön­ti kiel­le­tään). Suo­mes­sa tosin Kepu ja MTK var­maan kiel­tä­vät sen, kos­ka hom­ma on luul­ta­vas­ti teol­li­suut­ta, jota on vai­kea har­ras­taa perheviljelmillä.

    Kun tie­tää, miten suu­ri ongel­ma lihan­syön­ti on glo­baa­lis­ti ja ympä­ris­tön kan­nal­ta — niin ja sian kan­nal­ta — on käsit­tä­mä­tön­tä, miten vähän asias­ta meuh­ka­taan ja miten vähän rahaa asian tut­ki­mi­seen on sijoi­tet­tu. Lihaan pitäi­si ilmei­ses­ti las­kea mukaan lisää nega­tii­vi­sia ulkoisvaikutuksia.

    Kai­kes­ta huo­li­mat­ta hom­ma onnis­tuu jo labo­ra­to­rios­sa. Seu­raa­vak­si se pitää kau­pal­lis­taa. Val­ta­va bis­nes tie­dos­sa ja val­ta­vas­ti rahaa sel­lai­sil­le, jot­ka onnis­tu­vat kek­si­mään kriit­ti­siä tai muu­ten vain muka­via patent­te­ja esi­mer­kik­si jou­lu­kin­kun raken­tee­seen liittyen.

    Sioil­le, muu­ten, sika­mai­set olot ovat kuin ihmi­sel­le inhi­mil­li­set toi­sin kuin blo­gis­tim­me antaa ymmärtää 😉

  16. Öh, tar­kem­min aja­tel­len tai­taa olla vir­he kut­sua aitoa lihas­mas­saa syn­teet­ti­sek­si. Mut­ta eihän se ole in vit­roa­kaan sit­ten, kun liha tuo­te­taan teol­li­ses­sa pro­ses­sis­sa. Oli­si­ko kysees­sä “kei­no­te­koi­nen liha” vai mikä?

  17. Jou­lu­kink­ku:
    “Sioil­le, muu­ten, sika­mai­set olot ovat kuin ihmi­sel­le inh­mil­li­set toi­sin kuin blo­gis­tim­me antaa ymmärtää”

    JOten­kin olen anta­nut itsel­le­ni ymmär­tää että sika on suh­teel­li­sen siis­ti eläin jos sil­lä sii­hen on vain mahdollisuus. 

    Sika­far­ma­ri:
    “Kun kulu­ta­jat ovat näkö­jään tie­tä­väm­piä kuin eläin­lää­ke­tie­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen saa­neet eläin­lää­kä­rit sii­tä, miten siko­ja pitäi­si koh­del­la eet­ti­ses­ti oikein, niin ehkä kulu­ta­jien pitäi­si mää­ri­tel­lä ne olo­suh­teet, jois­sa kas­va­te­tun eläi­men lihaa he suos­tuvát syömään.”

    Juu­ri näin! Toi­von sian­li­han kulu­tuk­sen kään­ty­vän syök­sy­kier­tee­seen. Täs­sä koh­taa ongel­ma­na on löpe­rö lain­sää­dän­tö. Toi­saal­ta aika moni maa­il­man ongel­mis­ta rat­ke­aa samal­la logii­kal­la jos lope­te­taan tur­ha lain­sää­dän­tö. Jos hen­ki­ri­kok­set ovat ongel­ma, kan­nat­taa mie­luum­min muut­taa lain­sää­dän­töä niin, että se ei ole enää lai­ton­ta. Ja kat­so, ongel­ma on ratkaistu.

  18. Kulut­ta­jil­la­han se val­ta lopul­ta on, mil­lä taval­la lihaa tuotetaan.

    Jos kulut­ta­jien suu­ri enem­mis­tö halu­aa lihan mah­dol­li­sim­man hal­val­la, niin se tuo­te­taan sil­loin mah­dol­li­sim­man hal­val­la, eli teho­tuo­tan­non menetelmin.

    Tämä ei muuk­si muu­tu, ennen kuin kulut­ta­jien suu­ri enem­mis­tö on val­mis mak­sa­maan lihas­ta nykyis­tä enem­män. Vaik­ka Suo­mes­ta lope­tet­tai­siin sian­li­han tuo­tan­to heti huo­men­na, niin sil­ti tääl­lä syö­täi­siin jat­kos­sa ulko­mail­la teho­tuo­tet­tua sianlihaa.

    Koko kes­kus­te­lus­ta on unoh­tu­nut tämä point­ti, olet­te­ko te val­veu­tu­neet kulut­ta­jat otta­neet sel­vää, mil­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa lihaa tuo­te­taan eri puo­lil­la Euroop­paa ja muu­ta maa­il­maa? Kysyn tätä aivan vil­pit­tö­mäl­lä mielellä.

    Kun jätät­te HK:n, Atrian,Saarioisten, Portin,Snellmannin ja Pou­tun liha­tuot­teet hyl­lyl­le, ja valit­set­te luo­musian­li­haa, tai muu­ten sian­li­haa, jon­ka tie­dät­te tuo­te­tun sel­lai­sil­la mene­tel­mil­lä jot­ka te hyväk­syt­te, niin vas­ta sil­loin alkaa muu­tos suo­ma­lai­ses­sa sian­li­han tuo­tan­nos­sa ja tuo­tan­to­me­ne­tel­mis­sä, se ei ala maa­ta­lous­mi­nis­te­riä vaih­ta­mal­la, se ei ala net­ti­kir­joit­te­lul­la, vaan se alkaa tei­dän oman ostos­käy­täy­ty­mi­sen­ne muu­tok­sen seu­rauk­se­na, kun liha­fir­mo­jen pomot ja me tuot­ta­jat huo­maam­me, että liha jää meil­lä käsiin, niin me olem­me pako­tet­tu­ja muu­tok­seen, mikään muu ei auta.

  19. Yllä tuli jo puheek­si sian­li­ha­tuo­tan­non aiheut­ta­mat saas­teet, eli siansonta.

    Kun Suo­men sika­tuo­tan­nos­ta n. 40 pro­sent­tia vie­dään ulko­mail­le se tar­koit­taa että tuo mää­rä tuo­tan­to­jä­tet­tä jää Suo­meen. Olem­me siis sian­li­han alku­tuot­ta­ja, tuo­tam­me hal­paa lihaa Sak­san ja Venä­jän mark­ki­noil­le ja meil­le jää hais­tel­ta­vak­sem­me ongel­ma­jä­te. Sian­son­taa­han ei ihan mie­lel­lään levi­tä talon­vie­rus­pel­lol­le, haju on sen ver­ran mahtava.

    Lap­peen­ran­nan lähel­lä on kaa­to­paik­ka joka on eri­kois­tu­nut vas­taa­not­ta­maan näi­tä son­ta­vuo­ria. Nii­tä levit­täy­tyy heh­taa­ri toi­sen­sa jäl­keen, kor­kei­ta mus­tan­rus­kei­ta hai­se­via son­ta­vuo­ria. Saman­lai­sia ongel­ma­jä­te­va­ras­to­ja on maas­sam­me pal­jon muuallakin.

    Mie­leen tulee sanon­ta: “Fors­sas­sa hai­see sian paska!”.

  20. Kun jätät­te HK:n, Atrian,Saarioisten, Portin,Snellmannin ja Pou­tun liha­tuot­teet hyl­lyl­le, ja valit­set­te luo­musian­li­haa, tai muu­ten sian­li­haa, jon­ka tie­dät­te tuo­te­tun sel­lai­sil­la mene­tel­mil­lä jot­ka te hyväk­syt­te, niin vas­ta sil­loin alkaa muu­tos suo­ma­lai­ses­sa sian­li­han tuo­tan­nos­sa ja tuo­tan­to­me­ne­tel­mis­sä, se ei ala maa­ta­lous­mi­nis­te­riä vaih­ta­mal­la, se ei ala net­ti­kir­joit­te­lul­la, vaan se alkaa tei­dän oman ostos­käy­täy­ty­mi­sen­ne muu­tok­sen seu­rauk­se­na, kun liha­fir­mo­jen pomot ja me tuot­ta­jat huo­maam­me, että liha jää meil­lä käsiin, niin me olem­me pako­tet­tu­ja muu­tok­seen, mikään muu ei auta.

    Olen peri­aat­tees­sa samaa miel­tä. Oli­si hie­noa, että muu­tos läh­ti­si kulut­ta­jis­ta ja uskon ehkä vähän nai­vis­ti, että näin tapah­tui­si, jos lihan­tuo­tan­non ulkois­vai­ku­tuk­set (tär­keim­pi­nä hiilidioksidi/ekvivalenttipäästöt ja eläi­mil­le aiheu­tu­neet kär­si­myk­set) tuo­tai­siin nykyis­tä parem­min kulut­ta­jil­le tie­dok­si. Ulkois­vai­ku­tuk­sien näky­väk­si teke­mi­nen ihmi­sil­le vaa­tii kui­ten­kin poliit­ti­sia päätöksiä.

    Hii­li­diok­si­di pääs­töt saa­tai­siin nätis­ti lihan hin­taan pääs­tö­kau­pal­la tai hii­li­ve­roil­la. Kär­si­myk­sen voi­si tuo­da esil­le tupak­ka­va­roi­tus­ten tapaan sää­tä­mäl­lä teho­tuo­tet­tui­hin liha­pak­kauk­siin näky­vä varoi­tus­tar­ra: “Tämän tuo­tet­teen tuot­ta­mi­nen on aiheut­ta­nut eläi­mil­le suun­na­ton­ta kärsimystä”. 

    Jos tuol­lai­nen varoi­tus oli­si lii­an jyrk­kä, niin toi­nen vaih­toeh­to oli­si Osmon ehdot­ta­ma “onnel­li­sen pos­sun ser­ti­fi­kaat­ti”. Tosin täl­lai­sis­ta ser­ti­fi­kaa­teis­ta on vaa­ra­na tul­la pelk­kää viher­peusua ilman kun­nol­lis­ta valvontaa.

  21. Eli­na, juot­to­va­sik­kaa ei Suo­mes­sa juu­ri syö­dä, eikä tie­tääk­se­ni ole perin­tei­ses­ti­kään syö­ty. Joten ei sii­tä nyt ole tääl­lä puhut­tu­kaan. Olen joten kuten tie­toi­nen sen kas­va­tuk­seen liit­ty­vis­tä ongel­mis­ta, olen myös jos­kus syö­nyt. Liha on mai­don­val­ke­aa höt­töä joka ei mais­tu oikein mil­tään, niin kuin useim­mat yli­ja­los­te­tut lihat.

  22. Ter­veh­dys Soinivaara!
    Olen tuos­sa muu­ta­man vies­tin tähän “sika­sop­paan” liit­tyen kir­joit­ta­nut. Osa tun­tuu katoa­van bit­ti­tai­vaa­seen ja osaan teks­tis­tä ilmes­tyy ihmeel­li­siä krusifiksejä.
    Asi­aan, mie­les­tä­ni näi­tä lake­ja rik­ko­nei­ta tuo­tan­toe­läin­ti­lo­ja pitäi­si koh­del­la samoin, kuin mui­ta rikol­li­sia. Syyt­teet pääl­le ja vas­taa­maan toi­mis­taan. Kotie­läi­men (lem­mi­kin) paris­ta kak­ka­kik­ka­rees­ta saa eläin­ten­pi­to­kiel­lon ja muut sank­tiot pääl­le. Mik­sei näi­tä sääntöjä/lakeja rik­ko­via yhteis­kun­nan tukea naut­ti­via tuo­tan­toe­läin­ti­lo­ja saa­da syyt­tee­seen ja vas­taa­maan rikol­li­sin kei­noin han­ki­tus­ta edusta/omaisuudesta? Kan­sa­lai­sadres­si rikoskanne?
    Kuka­ko­han ois niin kova, että ottai­si asiaksi?
    Mik­sei laki toteu­du? Eläinsuojelu???

  23. TUOTANTOA ULKOISTAMAAN
    Niin kuin teol­li­suus tuo­tan­toa ulkoistetaan,
    niin pitä­si teh­dä sikaloillekkin.
    Suu­ret elin­tar­vi­ke­tu­kut takaa­vat lainat
    sika­loi­den raken­ta­mis­ta­var­ten Suomessakin
    että saa­vat tuot­ta­jat omaan “naruun­sa”
    Nämä suu­ret tukut voi­si­vat teh­dä sopimussuikaloita
    esim ees­tiin, pal­ka­ta omat eläin­lää­kä­rit ja valvojat.Mikä sii­nä sian kas­va­tuk­ses­sa on niin pyhää ettei sitä voi­da kil­pai­lut­taa niinkuin
    kaik­kea muu­ta­kin sil­loin­han lop­pu­vat tukiaisetkin.
    Ant­ti­la piti yllä­tyk­se­nä sika­loi­den tar­kas­tus­ten tulok­sia, edel­li­sel­lä ker­ral­la­han kuvaajat
    kävi­vät Ant­ti­lan suku­ti­lal­la, seurauksella
    että polii­sil­le teh­tiin­ri­ko­sil­moi­tus luvattomasta
    kuvaamisesta.Tammikuussa tapah­tuu, mut­ta vuodesta
    ei ollut puhetta
    Suu­rin ongel­ma asias­sa on se että mis­tä sika­far­ma­rit hank­ki­vat toi­meen­tu­lon­sa ja mie­lel­lään vie­lä hyvän sellaisen.

  24. Olen vuo­si­kausia toi­mi­nut eläin­ten hyväk­si vapaa­eh­toi­se­na eläin­ten ystä­vä­nä ja kas­va­nut koi­rien kanssa.Viimeisen kah­den vuo­den ajan­jak­sol­ta voi­sin ker­toa usei­ta esi­merk­ke­jä. Lem­mik­kie­läin­ten koh­ta­lo on “eläin­suo­je­lu” pik­ku puu­te ja mars raas­tu­paan. Tuo­tan­toe­läin­puo­lel­la hys­sy­tel­lään ja anne­taan mää­rä­ai­ko­ja. Mik­si ei laki toteu­du tasa-arvoi­se­na, kun on kyse todis­tet­ta­vis­ta eläin­suo­je­lu­ri­kok­sis­ta. Oikein minis­te­ri tulee apuun ja taas palaa yhteis­kun­nan varo­ja pie­nen ryh­män elin­ta­son pönkittämiseen.
    Lain kir­jain on sit­ten hiuk­ka hämä­räs­sä, kun puhu­taan tuo­tan­toe­läi­mis­tä? Vai onko niin, että elin­kei­non nimis­sä Suo­mes­sa saa har­joi­taa halua­maan­sa lin­jaa eläin­ten pidos­sa. Anne­tut sään­nök­set ja val­lit­se­va laki on siis tois­si­jai­nen. (Vai kuin­ka minis­te­ri Anttila?)
    Rikok­sel­la ansait­tu raha val­tiol­le ja kor­vauk­set myös! Kan­sa­lais­lii­ke tähän perin­tään on kai jär­jes­tet­tä­vä… Adres­si syyt­tei­den nostamiseksi
    ja peit­te­li­jöil­le tuo­miot rikok­sen suo­si­mi­ses­ta. (eläin­lää­kä­rit, ym. toi­min­nan mah­dol­lis­ta­neet “tar­kas­ta­jat”)

  25. Hei

    Olen arvos­ta­nut kah­ta ihmis­tä, vaik­kei hei­dän filo­so­fian­sa kai­kin ajoin ole koh­dan­nut omaa­ni, Osmo Soi­nin­vaa­raa ja Claes Andersonia..

    Pyy­dän teil­tä apua, että se sama poruk­ka, joka mit­tai­lee pel­to­jen laa­juut­ta, tai yön hämys­sä kul­jek­sii kat­so­mas­sa tai­mi­koi­den hoi­toa, kävi­si myös nave­tan puolella!

    Ostin taan­noin “met­sä” pals­tan, jos­ta työt oli­vat teke­mät­tä­tä (tie­toi­se­na sii­tä). Yllä­tys oli että pai­kal­li­nen met­sä­vi­ran­omai­nen saa­tu­aan kau­pan tie­toon­sa uhkai­li, mikä­li ei saman kesän aika­na ole kaik­ki kun­nos­sa ne tee­te­tään ja las­ku tulee postissa.

    Kas kun ei edel­lis­tä omis­ta­jaa olleet pommittaneet.. 

    Tie­dot­to­ma­na kunan puo­lue jutuis­ta istu­tim­me räs­tit kiin­ni ras­kaa­na olleen vai­mo­ni kans­sa (ei oli­si ollut varaa enää mak­saa ulkopuoliselle)

    Yllät­täen kun vein istus­tus­kar­tan …kes­kuk­seen he oli­vat jo tie­toi­sia mei­dä tekemisistämme

    maa-alo­jen ja met­sien mit­taa­mi­seen löy­tyy resurs­sia mut­tei inhi­mil­li­seen elämään!

    Perään kuu­lu­tan sitä että, mis­sä on ne jot­ka oikes­ti val­vo­vat eläintiloja?!!!

    En vali­tet­ta­vas­ti voi puo­lus­taa taho­ja, jot­ka yön hämys­sä hiip­pai­u­le­vat tois­ten alu­eel­la luvat­ta, mut­ta viran puo­les­ta yllä­tyk­se­nä saa men­nä mil­loin vaan mis­sä eläi­miä on!

  26. Voi että oli hyvä kir­joi­tus, Osmo! Olen usein (useim­mi­ten?) eri miel­tä kans­sa­si, mut­ta täl­lä ker­taa alle­kir­joi­tan joka lauseen lukuun otta­mat­ta luo­mu­jär­jes­töil­le ilmais­tua luot­ta­mus­ta sekä lauset­ta “kes­ki­tu­loi­sel­le suo­ma­lai­sel­le perus­e­lin­tar­vik­keet ovat nau­ret­ta­van hal­po­ja”.

    Tämä on mei­dän talou­del­le elä­män ja kuo­le­man kysy­mys, kuten olen jo jos­sa­kin kom­men­tis­sa­ni kir­joit­ta­nut­kin, kos­ka olem­me riip­pu­vai­sia eläin­tuot­teis­ta — kas­vi­ra­vin­nol­la elä­mi­nen tap­pai­si mei­dät, kos­ka emme kes­tä niin suur­ta soke­ri­kuor­maa ravin­nos­sa. (Kyl­lä, kaik­ki hii­li­hy­draat­ti nos­taa verensokeria.)

    Tuo­tan­toe­läin­ten rääk­kää­mi­nen saa niis­tä tuo­te­tun ruo­an tun­tu­maan vai­keal­ta syödä.

    Tämä Osmon lause ker­too, mik­sen ole luo­mus­ta innos­tu­nut: “Jos sial­ta kysyt­täi­siin, sika arvos­tai­si var­maan­kin enem­män väl­jem­pää kar­si­naa ja mah­dol­li­suut­ta liik­kua kuin luo­muoh­raa.

    Minä annan piut paut ns. luo­mul­le niin kau­an kuin ei edes suo­ra­kyl­vöä har­ras­te­ta luo­mu­pii­reis­sä ja niin kau­an kuin “luo­mu­to­maat­te­ja” vil­jel­lään Ikaa­li­sis­sa pauk­ku­pak­ka­sis­sa (HS 20.12.2009).

    Soi­sin myös sika­far­ma­reil­le mah­dol­li­sim­man hyvän tuo­ton. Kulut­ta­jan mak­sa­ma hin­ta menee kau­pan kat­tei­siin. Uskoo­ko joku tosis­saan, että kat­tei­den pie­nen­tä­mi­seen oli­si mahdollisuuksia?

    Kiu­kut­taa aja­tel­la, että Suo­mes­sa elin­tar­vi­ke­kaup­pa saa suu­rem­mat kat­teet kuin muu­al­la EU:ssa, ja sii­hen on vain tyy­ty­mi­nen, myös eläin­ten rääk­käyk­sen muo­dos­sa. Täs­tä kir­joit­te­lin Osmon blo­gi­kom­men­tis­sa aiem­min, sitee­raan itseä­ni (toi­von että ei tule typo­ja koodiviidakossa):

    Ilta­leh­des­sä oli uuti­nen 17.3.2009, jos­sa sano­taan: ‘[Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri Sirk­ka-Lii­sa] Ant­ti­la perus­ti vii­me vuon­na työ­ryh­män sel­vit­tä­mään, onko ruo­an hin­nan nousu siir­ty­nyt tuot­ta­jil­le, teol­li­suu­del­le, kau­pal­le vai kulut­ta­jil­le. Sel­vi­tys pal­jas­ti hin­ta­roh­mut, mut­ta nii­tä ei ker­ro­ta jul­ki­suu­teen. […] Tie­to ruo­an hin­nas­ta hyö­ty­jis­tä sul­je­taan minis­te­rin kas­sa­kaap­piin. Asi­aa sel­vit­tä­nyt työ­ryh­mä on saa­nut uuden toi­mek­sian­non. Se miet­tii nyt kei­no­ja, joil­la kulut­ta­ja saa­daan hyväk­sy­mään ruo­an hin­nan nousu.’ […] YLEn mukaan (uuti­nen 20.3.2009) hinn­an­nousu meni nime­no­maan kau­pal­le […]. Suo­mes­sa kau­pan saa­mat mar­gi­naa­lit ovat suu­rem­mat kuin esi­mer­kik­si Kes­ki-Euroo­pas­sa. ‘Meil­lä kau­pan kat­teet ovat var­maan muu­ta­maa pro­sent­tia suu­rem­mat kuin muu­al­la Kes­ki-Euroo­pas­sa ja se joh­tuu osit­tain maan pit­kis­tä etäi­syyk­sis­tä ja haja­nai­ses­ta asu­tuk­ses­ta. Var­maan­kin on näin, että kil­pai­lua on kai­ken kaik­ki­aan vähem­män kuin Kes­ki-Euroo­pas­sa, Nie­mi tote­aa.’ […] Aihet­ta jat­koi Ete­lä-Suo­men sano­mat pää­kir­joi­tuk­ses­saan 20.5.2009: ‘Ruo­ka on Suo­mes­sa todis­te­tus­ti kal­liim­paa kuin useim­mis­sa muis­sa EU-mais­sa. Kau­pan vas­ta­ve­to tähän on Suo­men kor­kea arvon­li­sä­ve­ro. Ilman tätä oli­sim­me esi­mer­kik­si Tans­kaa hal­vem­pi ruo­ka­maa. Euroo­pan kes­kiar­voon jäi­si kui­ten­kin yhä mat­kaa.’

    Sika­far­ma­ril­la on hyviä kysy­myk­siä: “Vaik­ka Suo­mes­ta lope­tet­tai­siin sian­li­han tuo­tan­to heti huo­men­na, niin sil­ti tääl­lä syö­täi­siin jat­kos­sa ulko­mail­la teho­tuo­tet­tua sianlihaa.
    Koko kes­kus­te­lus­ta on unoh­tu­nut tämä point­ti, olet­te­ko te val­veu­tu­neet kulut­ta­jat otta­neet sel­vää, mil­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa lihaa tuo­te­taan eri puo­lil­la Euroop­paa ja muu­ta maa­il­maa? […]Kun jätät­te HK:n, Atrian,Saarioisten, Portin,Snellmannin ja Pou­tun liha­tuot­teet hyl­lyl­le, ja valit­set­te luo­musian­li­haa, tai muu­ten sian­li­haa, jon­ka tie­dät­te tuo­te­tun sel­lai­sil­la mene­tel­mil­lä jot­ka te hyväk­syt­te, niin vas­ta sil­loin alkaa muu­tos suo­ma­lai­ses­sa sian­li­han tuo­tan­nos­sa ja tuo­tan­to­me­ne­tel­mis­sä, se ei ala maa­ta­lous­mi­nis­te­riä vaih­ta­mal­la, se ei ala net­ti­kir­joit­te­lul­la, vaan se alkaa tei­dän oman ostos­käy­täy­ty­mi­sen­ne muu­tok­sen seu­rauk­se­na, kun liha­fir­mo­jen pomot ja me tuot­ta­jat huo­maam­me, että liha jää meil­lä käsiin, niin me olem­me pako­tet­tu­ja muu­tok­seen, mikään muu ei auta.

    Ongel­ma on sii­nä, että en minä luo­musian­li­haa aio ostaa, jos se tar­koit­taa vain että sika on saa­nut luo­muoh­raa, jol­le, kuten kir­joi­tin, annan piut paut. En aio lii­oin mat­kus­taa ihme paik­koi­hin osta­maan onnel­li­sen sian lihaa, jol­lais­ta en ole taval­li­sis­sa ruo­ka­kau­pois­sa nähnyt.

    Jää­kö täs­sä muu­ta jäl­jel­le kuin hidas itse­tu­ho hii­li­hy­draa­teil­la, jos ei enää eläin­tuot­tei­ta pys­ty syömään?

  27. Täs­sä­kin asias­sa on useam­pia puo­lia ja ne sekoit­tu­vat usein iloi­ses­ti a moneen ker­taan: Yksi kyl­ki on eet­ti­nen, jos­sa on syy­tä koros­taa eläin­ten koh­te­lua. Ihmi­sil­lä­hän ei ole aikoi­hin ollut ymmär­rys­tä eläin­ten tar­peis­ta tai ole­mas­sao­lon perus­teis­ta (teu­ras­ka­ra elää kuol­lak­seen) ja tämä näkyy ääri-ilmiöi­nä kuten tämän kes­ku­te­lun käyn­nis­tä­nyt eläin­rääk­käys tai vaik­ka suu­ren maa­il­man eläi­mil­le suun­na­tut luk­sus­hoi­dot, päi­vä­ko­dit, par­tu­rit a terapeutit.

    Toi­nen kyl­ki voi­si sit­ten olla puh­taas­ti koti­mai­nen ja sii­nä täkä­läi­nen kor­rup­tio näyt­te­lee suur­ta osaa. Joi­den­kin polii­tik­ko­jen ja kes­kus­liik­kei­den jau­hot ovat niin sanoak­se­ni samas­sa laa­ris­sa, ja tämä ede­saut­taa vero­ra­hoin tuet­tu­ja vinou­mia, joi­den näky­vin ilmiö ovat pel­to­jen lai­taan kohon­neet “ben­sa-ase­mat”, jot­ka tah­koa­vat rahaa omis­ta­jal­leen ja enti­ses­tään kur­jis­ta­vat koti­mais­ta ruo­ka­tar­jon­taa, kos­ka ne tar­joa­vat aidon todis­teen, että laa­tu on toi­sar­vois­ta, kun­han löy­tyy alko ja pal­lo­me­ri joi­den kupees­ta hank­kia broi­le­ri­sui­ka­leen­sa ja homei­set perunansa. 

    Kun koko toi­min­ta perus­tuu logis­tiik­ka­ket­jun ehdot­to­muu­teen — ei sil­lä ole niin väliä mil­lä tavoin tai mil­lä laa­dul­la alku­tuo­tan­to toteu­te­taan. Riit­tää että mas­saa on tar­peek­si ja lop­pu­tuot­teen ter­veys- ja hygie­nia­mää­räykst toteu­tu­vat. Tuot­ta­ja kär­sii, asia­kas kär­sii (vaik­ka ei aina ymmär­rä kär­si­vän­sä) ja kes­kus­lii­ke rikas­tuu, kuten myös polii­tik­ko­jen vaa­li­kas­sat ja osakesalkutkin.

  28. Vapaan sian liha” on kyl­lä hyvä idea. Toi­saal­ta oli­si huo­mat­ta­vas­ti parem­pi, jos ei erik­seen edes annet­tai­si mah­dol­li­suut­ta tuot­taa elin­tar­vik­kei­ta (tai mitään hyö­dyk­kei­tä) eet­ti­ses­ti arve­lut­ta­val­la taval­la. Mini­mi­ta­son tuli­si olla jo itses­sään riit­tä­vän kor­keal­la. (Samaa tasoa voi­tai­siin sit­ten vaa­tia vaik­ka­pa maa­han tuo­duil­ta tuotteilta.)

    Peri­aat­tees­sa se rat­kai­see kaik­ki lihan­syön­tiin liit­ty­vät eet­ti­set ongel­mat tai aina­kin vähen­tää nii­tä mer­kit­tä­väs­ti (kun­han oikei­den eläin­ten syön­ti kielletään).”

    Jää jäl­jel­le vain nau­ret­ta­van pie­ni eet­ti­nen ongel­ma lihae­läin­la­jien kuo­le­mi­ses­ta sukupuuttoon.

    Kulut­ta­jil­la­han se val­ta lopul­ta on, mil­lä taval­la lihaa tuotetaan.”

    Osta­mi­nen ei ole äänestämistä.

  29. Eläin­ten hyvin­voin­ti, oli se tuotanto‑, tai lem­mik­kie­läin pitää olla itsestäänselvyys.
    Nyt­hän viral­li­set eläin­suo­je­lu­jär­jes­töt eivät ole sika­ju­tuil­le kor­vaan­sa­kaan lotkautteet.
    Lainattua:
    Suo­mes­sa on nyt tois­ta vuot­ta voi­mas­sa eläin­ten hyvin­voin­nin tuki.
    Sai­si­ko tukia myös muu­hun­kin kuin hyö­tye­läin­ten kas­va­tuk­seen, ja olo­jen parantamiseen?
    Tuskin.
    Mitä näil­lä tukiai­sil­la on saa­tu aikaan?
    Hävet­tää olla suo­ma­lai­nen, mai­ne on jo pilattu.
    Siko­jen virikkeistä;
    Sil­loin kun itse olin pie­ni tyt­tö, por­saat ja siat eivät elä­neet niin hygiee­nis­sä tilois­sa, joi­ta nyt vaaditaan.
    Ne viet­ti­vät kesän­sä pihal­la aitauksessa.
    Niil­le revit­tiin mur­ki­nak­si tuo­ret­ta voi­kuk­kaa, ja nataa.
    ( hygie­nia, tuu­le­tus, jne.), nyt tar­tu­taan em. seikkoihin.
    Tuol­loin siko­ja hoi­ti ihminen.
    “Hoi­ta­jan” lähei­syys, jutus­te­lu hoi­ti tuon virikepuolen.
    Sian sie­lu­ne­lä­mä on nyt täy­sin unohdettu.

  30. Tämä on mei­dän talou­del­le elä­män ja kuo­le­man kysy­mys, kuten olen jo jos­sa­kin kom­men­tis­sa­ni kir­joit­ta­nut­kin, kos­ka olem­me riip­pu­vai­sia eläin­tuot­teis­ta – kas­vi­ra­vin­nol­la elä­mi­nen tap­pai­si mei­dät, kos­ka emme kes­tä niin suur­ta soke­ri­kuor­maa ravinnossa.

    Minä en oli­si tämän asian suh­teen ihan noin jyrk­kä. Aina­kin dia­bee­ti­kon ruo­ka­va­lio­suo­si­tuk­sen(link­ki Dia­be­tes­lii­ton sivuil­le) ja käy­pä­hoi­to­suo­si­tuss­ten(link­ki käy­pä­hoi­to­suo­si­tuk­seen) mukaan dia­bee­ti­kon pitäi­si nou­dat­ta suun­nil­leen koko väes­töl­le suun­nat­tu­ja ravit­se­mus­suo­si­tuk­sia(näi­tä on kri­ti­soi­tu aika pal­jon, mut­ta suo­si­tus ei ole aina­kaan vie­lä muuttunut).

    Yleis­ten ravit­se­mus­suo­si­tus­ten mukaan voi kyl­lä hel­pos­ti syö­dä, vaik­kei kos­ki­si eläin­pe­räi­siin tuot­tei­siin. Tämä vaa­tii vähän pereh­ty­mis­tä ja suun­nit­te­lua. Esi­merk­ki ravit­se­mus­suo­si­tus­ten mukai­ses­ta ruo­ka­päi­väs­tä(link­ki vegaa­ni­lii­ton sivuil­le). Hii­li­hy­draat­te­jen osuut­ta voi tuos­sa ruo­ka­päi­väs­sä vie­lä pie­nen­tää­kin esim. vähen­tä­mäl­lä lei­pää ja lisää­mäll­lä vähän päh­ki­nöi­tä ja juureksia.

    Netis­tä löy­tyi myös esi­merk­ki vegaa­ni­dia­bee­ti­kos­ta(link­ki dia­be­tes­leh­den jut­tuun).

  31. Kos­ka Suo­men maa­ta­lous ei ole ympä­ris­tö­vas­tuul­lis­ta, ostan ruot­sa­lais­ta mai­toa, jon­ka jalos­taa kulu­tus­mai­dok­si suo­ma­lai­nen työ­voi­ma Hämeen­lin­nan mei­je­ris­sä. Sii­hen ei ole käy­tet­ty kan­sal­li­sia tukia ja se on 20 pro­sent­tia edullisempaa. 

    Juus­tos­ta­han 40 pro­sent­tia jo tulee ulkoa samaan aikaan, kun suo­ma­lai­ses­ta yli­jää­mä mai­dos­ta teh­dään juus­toa ja vie­dään ulkomaille.

    Sen voin kyl­lä tode­ta, että vaik­ka kaik­ki Suo­men kulu­tus­mai­to tuli­si Ruot­sis­ta, se ei paran­tai­si mai­don tuo­tan­non ympä­ris­tö­vas­tuul­li­suut­ta tipan ver­taa. Yli­jää­mä­mai­dos­ta teh­dään mai­to­jau­het­ta ja juus­toa ja se vie­dään ulko­mail­le. Tuot­ta­jan saa­maan lit­ra­hin­taan ei mit­kään osto­boi­ko­tit vaikuta.

    Sika­ta­lou­des­sa­han toi­mii sama meka­nis­mi kuin maidossa.

    Maa­ta­lou­des­sa mit­kään osto­boi­ko­tit eivät auta, kun yli­jää­mä vie­dään vero­ra­hoil­la tuet­tu­na ulko­mail­le tai jopa pol­te­taan, kuten vil­jan osal­ta on tehty.

  32. Tuhan­nes ker­ta. Ihmi­nen ei tar­vit­se eläin­kun­nan tuot­tei­ta ter­vee­seen elä­mään. Ainoa mitä ei kas­veis­ta löy­dy on B12 vita­mii­ni. Pal­ko­kas­veis­ta ja sie­nis­tä löy­ty­vät kaik­ki tar­vit­ta­vat ami­no­ma­pot, joi­ta mak­sa ei pys­ty tuottamaan.

  33. Pik­kuo­ra­va, tun­nen viral­li­set dia­bee­ti­kon ja ylei­set ravit­se­mus­suo­si­tuk­set oikein hyvin. Ne läh­te­vät sii­tä, että syö­dään pal­jon hii­la­rei­ta ja lää­ki­tään sit­ten aikaan­saa­tua vahin­koa. Ihan oikeas­ti, olen vuo­sien ajan har­taas­ti seu­ran­nut ravit­se­mus­ky­sy­myk­siä ja tutus­tu­nut lähes­tul­koon kaik­kiin tie­don­läh­tei­siin ja alan tut­ki­muk­siin. Vegaa­ni­lii­ton kans­sa en ole peri­aat­teel­li­ses­ti samoil­la linjoilla.

    Kai­ken tar­peel­li­sen saa­mi­nen kas­vis­ra­vin­nos­ta hii­la­rei­ta vält­täen on vai­ke­aa ja han­ka­laa. Emme ole val­mii­ta kes­kit­tä­mään koko elä­mää pel­kän syö­mi­sen ympärille.

    Mut­ta nyt har­hau­du­taan lii­kaa aiheesta.

  34. Ihmet­te­len mik­sei sit­ten perus­te­ta luo­mu­ruo­ka­kaup­pu­ja tän­ne asu­tus­kes­kuk­siin? Olen näh­nyt nii­tä , mut­ta vain maan­tei­den var­sil­la maa­kun­nis­sa, usein huol­toa­se­mien yhtey­des­sä, joka on var­maan huo­noin paik­ka täm­möi­sel­le. Vali­koi­mi­na on useim­mi­ten jotain spelt­ti-itu-viri­tyk­siä kök­köi­ses­ti tuot­teis­tet­tu­na, nor­maa­li­pe­rus­e­lin­tar­vik­keet ovat sivutuote.

    Muu­ta­ma kym­me­nen eri lajin vil­je­li­jää vuo­kraa asu­tus­kes­kuk­ses­ta lii­ke­ti­lan , ostaa kuor­ma-auton ja palk­kaa opis­ke­li­joi­ta iltamyyjiksi.
    Vali­koi­mis­sa perus­vi­han­nek­set, mar­ja­ja­los­tei­ta, liha- ja kalatiski
    Mai­toa saa omaan tonk­kaan, jukur­tit , juus­tot lähi­ja­los­tei­na. Vaik­ka pie­ni lei­po­mo ja rei­lun kau­pan hedel­miä kyl­keen. Miten täl­läi­nen lii­kei­dea voi men­nä pie­leen? Onko maa­ta­lou­den tukiai­sis­sa joi­tain reu­naeh­to­ja joka estää tämän. Itse olen val­mis osta­maan bis­ne­senkli­nä vähis­tä rahois­ta­ni muu­ta­man ton­nin osak­keen , jos sil­lä saan lähi­kau­pak­se­ni pris­man sijaan koko­nai­sen ‚käve­lye­täi­syy­del­lä ole­van luomukaupan.

    Osto­pää­tök­set teh­dään jo koto­na kun mie­ti­tään mihin kaup­paan läh­de­tään. Kun kas­sal­la kysy­tään S/K‑korttia, ei tar­koi­tus ole kil­pail­la alen­nus­pro­sen­teis­ta kil­pai­li­jan kans­sa , vaan liit­tää mak­su­ta­pah­tu­man mie­li­ku­vaan aja­tus että on valin­nut tie­tyn kaup­pa­ryh­män. Kun asia­kas seu­raa­van ker­ran miet­tii kaup­paan lähtöä(=mielikuva:maksan kas­sal­la ostok­sia), nousee ali­ta­jun­nas­ta mie­li­ku­va etu­kor­tis­ta osto­ri­tu­aa­lin osa­na. Mie­li­ku­va­mark­ki­noin­ti oppiai­neek­si peruskouluihin!

  35. Tun­nen keliaakikko‑, diabeetikko‑, karp­paa­ja ja ties mitä aller­gia­ve­gaa­ne­ja. Ja sil­ti he ovat vegaa­ne­ja. Aina voi kek­siä kai­ken­lai­sia teko­syi­tä, mik­sei ala vegaa­nik­si. En ehdi, en osaa, liha on hyvää, ei kiin­nos­ta, en osaa teh­dä ruo­kaa jne. Har­mi kyl­lä nuo teko­syyt ei eläi­miä auta.

    Sit­ten on nii­tä tapauk­sia, jot­ka sano­vat, että suo­si­vat kas­vis­ruo­kaa, mut­ta eivät oikeas­ti suo­si. Tai että syö­vät luo­mu­li­ha mut­ta oikeas­ti syö­vät joka päi­vä työ­paik­ka­ruo­ka­las­sa ties mitä lihaa.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mik­si Osmo syö lihaa. Se, että van­hem­pi mies alkaa vegaa­nik­si tai kas­vis­syö­jäk­si, tar­vit­see sel­lai­sen sysäyk­sen, että joku lähi­pii­ris­tä alkaa kas­vis­syö­jäk­si ja näyt­tää että kas­vis­ruo­ka on oikeas­ti hyvää ja monipuolista.

  36. täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä että täl­läi­nen eläin­rääk­käys on edes mah­dol­lis­ta (oikeus­val­tio) suomessa.esim. kalas­ta­jien tilois­sa kala­sa­ta­mis­sa on sään­nöl­li­sin välia­join tarkastukset,bakteerinäytteet niin vedes­tä jääs­tä ‚sekä esim. per­kaus­ko­nees­ta, noin kol­men kuu­kau­den välein, sil­ti ter­veys­tar­kas­ta­ja voi kos­ka vaan tul­la tar­kas­ta­maan omia aiko­jaan tiloja.sama käy­tän­tö myös eläintenkasvattajille.

  37. Has­sua kun mai­nit­sit tuon web­bi­ka­me­ra­hom­me­lin tuli itsel­lek­kin mie­leen vii­me­vii­kol­la. Kun on nii­tä sel­lai­sia­kin sika­loi­ta johon sel­lai­sen uskal­taa lait­taa. Näin sian­kas­vat­ta­jan näkö­kul­mas­ta voi­sin sanoa, että voin iloi­sin mie­li raken­taa sika­lan jos­sa on vaik­ka 5 neliöä lat­ti­aa sikaa pääl­le jos vain joku sii­tä sias­ta mak­saa sen ver­ran että saan sen jos­kus mak­set­tua rahaa pitäi­si riit­tää myös maa­nos­toon kone­han­ki­noi­hin ja ties mihin muu­hun mut­ta kun ei se pii­saa edes nyt vaik­ka käy­tös­sä on teho­tuo­tan­non menetelmät.

  38. Joni Pel­ko­nen suol­taa jäl­leen aivan usko­ma­ton­ta tuubaa:

    Yllä tuli jo puheek­si sian­li­ha­tuo­tan­non aiheut­ta­mat saas­teet, eli siansonta.

    Kun Suo­men sika­tuo­tan­nos­ta n. 40 pro­sent­tia vie­dään ulko­mail­le se tar­koit­taa että tuo mää­rä tuo­tan­to­jä­tet­tä jää Suo­meen. Olem­me siis sian­li­han alku­tuot­ta­ja, tuo­tam­me hal­paa lihaa Sak­san ja Venä­jän mark­ki­noil­le ja meil­le jää hais­tel­ta­vak­sem­me ongel­ma­jä­te. Sian­son­taa­han ei ihan mie­lel­lään levi­tä talon­vie­rus­pel­lol­le, haju on sen ver­ran mahtava.

    Lap­peen­ran­nan lähel­lä on kaa­to­paik­ka joka on eri­kois­tu­nut vas­taa­not­ta­maan näi­tä son­ta­vuo­ria. Nii­tä levit­täy­tyy heh­taa­ri toi­sen­sa jäl­keen, kor­kei­ta mus­tan­rus­kei­ta hai­se­via son­ta­vuo­ria. Saman­lai­sia ongel­ma­jä­te­va­ras­to­ja on maas­sam­me pal­jon muuallakin.

    Mie­leen tulee sanon­ta: “Fors­sas­sa hai­see sian paska!”.

    Joni Pel­ko­sen tie­tä­mät­tö­myys asiois­ta on käsit­tä­mä­tön­tä tasoa.

    Suo­ma­lais­ten siko­jen tuot­ta­ma lan­ta menee takuul­la 100 % pel­loil­le lan­noit­teek­si, kor­vaa­man osit­tain kal­lii­den kei­no­lan­noit­tei­den käyt­töä, var­sin ympä­ris­töys­tä­väl­lis­tä siis.

    Ja ne Lap­peen­ran­nan lähel­lä ole­vat son­ta­ka­sat eivät ole sian lan­taa, sian lan­taa ei edes ympä­ris­tö­mää­räys­ten mukai­ses­ti saa varas­toi­da kuvaa­mal­la­si taval­la, vaan ne kasat ovat silk­kaa ihmi­sen pas­kaa, ne ovat nii­tä jäte­ve­den­puh­dis­ta­moi­den tuot­ta­maa ihmi­sen pas­kaa, sitä jota sinä­kin tuo­tat joka päi­vä, ja joi­ta kaso­ja on ympä­ri maa­ta, ne ovat 5,2 mil­joo­nan suo­ma­lai­sen ihmis­sian jätöksiä.

    Ja teu­ras­jät­teet, siis ne osat teu­ra­se­läi­mis­tä, joi­ta ei voi käyt­tää ihmis­ra­vin­nok­si, tai muu­ten hyö­dyn­tää, vie­dään pol­tet­ta­vak­si Hon­ka­joen laitokseen.

  39. Pys­tyn seu­raa­maan DHL:n lähe­tyk­siä tun­neit­tain, että mil­lä len­to­ken­täl­lä se on käy­nyt, mis­sä siir­ret­ty seu­raa­vaan kul­ku­vä­li­nee­seen ja mis­sä se on seis­syt varastossa.

    Kyl­lä var­maan löy­tyi­si tie­to­tek­ni­siä rat­kai­su­ja, joil­la pys­tyi­si seu­raa­maan bratwurs­ti­pa­ket­ti­ni sian­li­haa, lopul­ta kat­soen web­bi­ka­me­ral­la sen eli­no­lo­suh­tei­ta. Minua aina­kin kiin­nos­tai­si, mil­loin ja mil­lä taval­la sika on vii­mei­set päi­vän­sä elänyt. 

    Niin kau­an kuin kulut­ta­ja ei hel­pos­ti pys­ty näke­mään eroa liho­jen välil­lä, suu­rin osa valit­see sen hal­vem­man. Ja vaik­ka iso osa ei iki­nä kävi­si­kään kat­so­mas­sa lihan alku­pe­rää, jo tie­to täs­tä läpi­nä­ky­vyy­des­tä ja avoi­muu­des­ta var­mas­ti paran­tai­si tilan­net­ta ket­jun joka len­kin osalta.

  40. Sian­li­ha on teol­li­nen tuo­te, jol­la on kilo­hin­ta. Kil­pai­le­vaa tuo­tan­toa on ympä­ri maa­il­maa, tänä aika­na jol­loin mai­toa­kin kan­nat­taa kul­jet­taa maas­ta toi­seen jalos­tet­ta­vak­si kau­pan mai­to­purk­kiin. Lihan tuo­tan­to on niin kil­pail­tua ettei se ole edes kan­nat­ta­vaa kovin pie­nis­sä yksi­köis­sä, aina­kaan jos puhu­taan kehit­ty­neen maan lii­ke­toi­min­ta­me­ka­nis­mein toi­mi­vas­ta tuo­tan­nos­ta. On nai­via kuvi­tel­la tuo­tan­to­sek­to­rin pys­ty­vän otta­maan koko­nais­vas­tuu­ta eet­ti­ses­ti kor­kea­ta­soi­ses­ta tuo­tan­toe­läin­ten hoi­dos­ta ja käsit­te­lys­tä sen suh­teen, mitä tämä eet­ti­syys käy­tän­nös­sä oli­si. Sian­kas­vat­ta­jan näkö­kul­ma ole­tet­ta­vas­ti mie­lek­kää­seen työ­hön­sä on, kuin­ka sil­lä elät­tää itsen­sä, niil­lä työ­jär­jes­te­lyil­lä ja kas­va­tus­käy­tän­nöil­lä joil­la toi­min­taa yli­pää­tään kan­nat­taa, ja on lail­lis­ta har­joit­taa. Tus­kin­pa sika­far­ma­ri tekee tie­toi­ses­ti jota­kin työ­vai­het­ta kak­si ker­taa työ­lääm­min tai hitaam­mal­la taval­la, so. kal­liim­min kuin naa­pu­rin­sa, se on suo­raan omas­ta pus­sis­ta pois. Tai ei tee aina­kaan kovin kau­aa, ennen­kuin saa tode­ta, että on joko tehos­tet­ta­va tai lopetettava.

    Kan­sa mar­ke­teis­sa kat­soo vain ja ainoas­taan kilo­hin­taa, tar­jousal­taat tyh­je­ne­vät sään­nön­mu­kai­ses­ti ensin riip­pu­mat­ta tuo­te­tun liha­sui­ka­leen eet­ti­syy­des­tä. Me joi­ta eläin­tuo­tan­non eet­ti­syys kiin­nos­taa edes sen ver­ran, että se oikeas­ti vai­kut­taa osto­va­lin­toi­hin, on aika vähän.

    En siten näe oikein muu­ta tie­tä kuin että tuo­tan­toe­läin­ten eli­no­lo­jen ja käy­tön sää­te­lyn täy­tyy tul­la jul­ki­sen val­lan tahol­ta, ja mah­dol­li­sim­man suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Todel­lis­ta muu­tos­ta tulem­me näke­mään vas­ta kun vähin­tään EU:n tasol­la pääs­tään yksi­mie­li­syy­teen sii­tä mil­lai­set oli­si­vat sial­le otol­li­set kas­va­tus- ja tuotanto-olosuhteet.

  41. Rea­lis­tis­ti­ses­ti aja­tel­len Osm­kon idea on erin­omai­sen hyvä ensim­mäi­nen askel. Asias­sa on edet­tä­vä vai­heit­tain. Isot mas­sat eivät vie­lä ole kau­hean kiin­nos­tu­nei­ta muus­ta kuin hin­nas­ta. Isom­pi­kin lisäys tuot­ta­ja­hin­taan ei kui­ten­kaan mah­dot­to­mas­ti lisää tuot­teen lop­pu­hin­taa. Uskon, että osta­jia oli­si, mut­ta täs­sä pitää olla sel­keät nor­mit ja ohjeet ja nii­hin on kulut­ta­jan voi­ta­va luot­taa. Moni kui­ten­kin mak­saa lisä­hin­taa jo nyt abstrak­ti­sim­mis­ta­kin asiois­ta. Ja esi­mer­kik­si vapaan kanan munia oli Pris­mas­sa vii­mek­si kun kävin tar­jon­nas­ta about puolet.
    HS:n artik­ke­li ‘luo­mu­to­maa­teis­ta’ (kuten edel­lä todet­tiin) toi puo­les­taan esiin sen, että luo­mu-merk­ki ei tar­koi­ta sitä, että tuot­teen osto oli­si eet­ti­se­ti jär­ke­vää. Maa­il­ma tulee näis­sä­kin asiois­sa entis­tä moni­mut­kai­sem­mak­si. (Ja jakau­tuu omiin ryhmiinsä.)
    Mut­ta kai­ken kaik­ki­aan, eikö tämä siko­jen koh­te­lus­ta aiheu­tu­nut kohu ole pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä sit­ten­kin sika­far­ma­rin etu. Hän saa täs­tä lisä­pe­rus­te­lu­ja sil­le, mik­si tuot­ta­ja­hin­nan pitää olla kor­keam­pi. Ja lisä­mark­ki­noi­ta sil­le, joka tähän kohuun ensim­mäi­se­na äly­ää rea­goi­da, täs­sä blo­gis­sa­kin mai­ni­tuin periaattein.

  42. Maa­ta­lou­teen kaik­ki­neen tar­vit­tai­siin kyl­lä ihan TODELLINEN Sata-komi­tea, mikä pani­si pali­kat ihan uusik­si. Tuet pois, vero­tus pie­nem­mäk­si kai­ke­ti ja sit­ten jokai­nen ostaa mitä haluaa/kykenee. OS:lle vain tie­dok­si, että halu­tes­saan sitä onnel­li­sen pos­sun lihaa saa, mut­ta kai­ke­ti sii­hen sit­ten tart­tee sitä Clu­bin autoa. Yli­pää­tän­sä tääl­lä ole­vat jutut ovat kär­pä­sen suri­naa koko täs­sä sopas­sa. Osmon tun­net­tuus saa nii­tä edes vähän leviä­mään. Voi­si­ko joku Teis­tä osaa­vim­mis­ta ker­toa jou­lun jäl­keen, vai­kut­ti­ko tää kohu mitään kink­ku­jen menek­kiin huo­mioi­den myös talous­ti­lan­teen. Ei muu­ta­man kymmenen/sadan talou­den siir­ty­mi­nen tofu-jut­tui­hin/­kalk­ku­naan tms, mer­kit­se sika­ju­tuis­sa yhtään mitään. Kes­ki­ver­toih­mi­nen pahoit­te­lee sika­jut­tu­ja ja hakee huo­men­na kin­kun kotiin. Kaik­ki se, mikä on mah­dol­lis­ta, mut­ta vaa­tii pal­jon vai­vaa, ei onnis­tu. Ener­gian­sääs­tö­lam­puis­ta tulee kyl­lä tosi rie­sa. Kai­ke­ti se ris­ki on tie­toi­ses­ti otet­tu. Sor­ry, sopi vaan tähän.

  43. Mikä­hän sii­nä on, että luo­muun on ollut help­po siir­tyä kanan­mu­nien ja mai­don kans­sa, mut­ta luo­mu­li­haa ei vain tule ostet­tua? En oikein edes muis­ta kuin jau­he­li­haa luo­mu­na nähneeni.

    Minul­le kyl­lä riit­täi­si eläin­ten sääl­li­nen koh­te­lu, ei rehun tar­vit­si­si väis­tä­mät­tä olla luo­mua. Luo­mu­kas­vik­sis­ta meil­lä puhu­taan hive­nen sar­kas­ti­ses­ti “onnel­li­si­na tomaat­tei­na”, tms. En ole kos­kaan oikein tajun­nut, mikä niis­sä on hom­man point­ti. Jot­kut kehu­vat, että maku oli­si parem­pi, mut­ta monet luo­mu­kas­vik­set ovat jo mar­ke­tin hyl­lys­sä hyvin luo­mus­ti pahentuneita.

  44. Vink­ke­jä jou­lu­pöy­tää­si; “lem­peäs­ti” syö­te­tyn han­hen mak­saa on nykyi­sin saa­ta­vil­la Suo­mes­sa­kin. Mie­les­tä­ni se on olleel­li­nen osa sofis­ti­koi­tu­neen kult­tuu­ri­ko­din joulupöytää.
    “Kei­tä te oot­te te vih­reet, kuhn en mä tun­ne teitä…
    Jou­lu­miel­tä kai­kes­ta huolimatta!

  45. Minä­kin haluai­sin tie­tää mik­si Soi­nin­vaa­ra syö teho­tuo­tet­tua lihaa, vaik­ka sen käyt­tä­mi­nen ei ole oikein mis­tään näkö­kul­mas­ta perus­tel­tua — eet­ti­ses­tä, eko­lo­gi­ses­ta tai terveydellisestä.
    No, uskon, että nuo­ris­sa vih­reis­sä polii­ti­ko­na­luis­sa on tule­vai­suus. Vih­rei­den vete­raa­ni­po­lii­tik­ko­jen kans­sa näis­tä asiois­ta ei oikein pys­ty kes­kus­te­le­maan. Tus­kin Soi­nin­vaa­ra tähän­kään vies­tiin mitään vastaa.

    1. On vähän vai­kea ymmär­tää tuo­ta moi­tet­ta teho­tuo­te­tun lihan suo­si­mi­ses­ta lii­tet­ty­nä artik­ke­liin, jos­sa juu­ri vaa­dit­tiin sitä, että teho­tuo­te­tun liahn vaih­toeh­to­na ooli­si mah­do­loi­suus ostaa eet­ti­ses­ti kas­va­tet­tua lihaa.

  46. Jos olen ymmär­tä­nyt oikein, niin syöt teho­tuo­tet­tua lihaa. Jos eet­ti­ses­ti tuo­tet­tua lihaa ei ole tar­jol­la, niin mik­si syöt teho­tuo­tet­tua sen sijaan, että jät­täi­sit syö­mät­tä lihan­tuo­tan­non eet­tis­ten ongel­mien vuok­si? Mitä tämä eet­ti­ses­ti tuo­tet­tu liha edes oli­si? Ei se aina­kaan luo­mua nykyi­sil­lä sää­dök­sil­lä voi olla, kun sii­tä luo­mu on hyvin kaukana.

  47. Todel­la hyvä idea. Mak­sai­sin myös mie­lel­lä­ni aika pal­jon­kin yli­mää­räis­tä, jos se meni­si eläi­men hyvin­voin­tiin eikä kes­kus­liik­keel­le tai luo­muoh­ran ostamiseen.

  48. Pitäi­si tie­tää, miten kor­keak­si lihan hin­ta nousi­si, jos eläi­met oli­si­vat elä­neet onnel­li­sen elämän.

    Tämän het­ken pakat­tu­jen liho­jen hin­to­ja yhdes­tä mai­nok­ses­ta (liha suomalaista):
    kink­ku luu­ton yhdel­lä tuot­ta­jal­la 4,59 e/kg, toi­sel­la 6,59 e/kg
    kink­ku lui­neen yhdel­lä tuot­ta­jal­la 3,59 e/kg, toi­sel­la 5,29 e/kg
    nau­dan sisä­pais­ti maus­tet­tu 8,90 e/kg

    Olen minä­kin val­mis mak­sa­maan tuot­ta­jal­le enem­män, mut­ta en halua kas­vat­taa kau­pan katet­ta. Kuten kir­joi­tin jo kom­men­tis­sa­ni ylem­pä­nä, en usko että kau­pan kat­teen alen­ta­mi­nen euroop­pa­lai­sel­le tasol­le on mah­dol­lis­ta. Voi­tai­siin­ko huo­leh­tia sii­tä, että hinn­an­nousu meni­si alkutuottajalle? 

    Pal­jon­ko onnel­li­sen sian kink­ku mak­saa? Entä onnel­li­sen nau­dan? Joku tai­si sanoa sel­lais­ta osta­van­sa. (Mei­dän maal­la pak­su­turk­ki­set ja pie­ni­tis­si­set liha­kar­ja­nau­dat kir­mai­li­vat vapaa­na kesät tal­vet, niil­lä oli pää­sy sisä­ti­loi­hin mut­ta ulko­na ne näyt­ti­vät tal­vel­la­kin märeh­ti­vän. Nyt se kar­ja­ti­lal­li­nen on lopettanut.)

  49. Lisäys: kin­kun hin­ta nyt ei pal­jon het­kau­ta. Jau­he­li­ha, leik­keet, kyl­jyk­set ja ulko­pais­ti- ja lapa­pa­lat oli­si­vat tär­keim­mät joka­päi­väi­sen elä­män kannalta.

  50. Eevi:
    Aina voi kek­siä kai­ken­lai­sia teko­syi­tä, mik­sei ala vegaaniksi.

    Mik­si pitäi­si kek­siä teko­syi­tä? Liha­han on osa ihmi­sen nor­maa­lia ruokavaliota.

    Teho­tuo­tet­tu­jen eläin­ten huo­no koh­te­lu ja lihan­tuo­tan­toon liit­ty­vät ympä­ris­tö­on­gel­mat ovat asia erik­seen. Sen sijaan, jos puhu­taan pel­käs­tään moraa­li­ses­ta oikeu­tuk­ses­ta tap­paa toi­nen eliöyk­si­lö ravin­nok­si, en ymmär­rä, mik­si kas­ve­ja ja eläi­miä tuli­si käsi­tel­lä eri kriteereillä.

  51. Rotwang kir­joit­ti: “[…] jos puhu­taan pel­käs­tään moraa­li­ses­ta oikeu­tuk­ses­ta tap­paa toi­nen eliöyk­si­lö ravin­nok­si, en ymmär­rä, mik­si kas­ve­ja ja eläi­miä tuli­si käsi­tel­lä eri kri­tee­reil­lä.

    Juu­ri noin! Var­sin­kin kun on mie­leen jää­nyt mui­nai­ses­sa Neuk­ku­las­sa teh­ty tut­ki­mus, jos­sa gal­va­no­met­ril­la havait­tiin kas­vin rea­goi­van kun sitä lähes­tyi sak­set kädes­sä leik­kausai­keis­sa. Huuuu, aja­tel­kaa salaat­tia joka kir­kuu tus­kis­saan sitä pures­kel­les­sa­ni… Eluk­ka on sen­tään kuol­lut sii­nä vaiheessa.

    No joo, en ehkä tuo­ta neuk­ku­tut­ki­mus­ta ota ihan vaka­vis­sa­ni, mut­ta tosi on, että kas­vit eivät kuo­le ker­ta­laa­kis­ta. Toi­vot­ta­vas­ti vegaa­nit eivät nyt val­lan lope­ta syömistä.

    Otan itsel­le­ni yhtä suu­ret elä­mi­se­noi­keu­det kuin vaik­ka­pa viruk­sel­la on. Samoin kuin viruk­sel­la on oikeus oman elä­män­sä takia tap­paa isän­täe­liön­sä, minul­la on oikeus tap­paa virus jää­däk­se­ni itse hen­kiin. Ei täs­tä ole kuin aste-ero mui­hin elämänmuotoihin.

    Min­kään elä­män­muo­don rääk­kää­mis­tä en sal­li­si (kon­di­tio­naa­li sik­si etten pys­ty sitä oikeas­ti estä­mään omaa itseä­ni laa­jem­mal­ti), vaik­ka tavan­omais­ta­han se sekin luon­nos­sa on. Kat­so­kaa luon­to­do­ku­ment­te­ja: veri­siä jut­tu­ja, jois­sa saa­lis­ta­ja jär­sii pakoon pyr­ki­vän saa­liin kyl­keä. Onnel­li­sen elä­män ja ker­ta­laa­kis­ta kol­ka­tun elu­kan kuo­le­ma on sii­hen ver­rat­tu­na helppo.

    Eeva sanoi, että kaik­ki syyt olla ryh­ty­mät­tä vegaa­nik­si ovat teko­syi­tä. Eh… pak­ko­han on olla joku oikea­kin syy, kun ker­ran niin har­va on vegaa­ni? Uumoi­len­pa että Eevan mie­les­tä oikea syy on vain se, että met seka­syö­jät olem­me niin paho­ja ihmisiä.

    Vie­lä­kin kai­paan tie­to­ja onnel­li­sen eläi­men lihan hin­nas­ta. Onko kukaan sel­lais­ta ostanut?

  52. Tämä on alkaa lähes­tyä jo pahas­ti sivu­rai­det­ta, mutta …

    Mik­si pitäi­si kek­siä teko­syi­tä? Liha­han on osa ihmi­sen nor­maa­lia ruokavaliota.

    Täs­tä ei kai seu­raa, että näin pitäi­si olla, vai?

    Teho­tuo­tet­tu­jen eläin­ten huo­no koh­te­lu ja lihan­tuo­tan­toon liit­ty­vät ympä­ris­tö­on­gel­mat ovat asia erik­seen.

    Miten niin on? Mik­si teho­tuo­tet­tu­jen eläin­ten huo­no­koh­te­lu, ei vai­kut­tai­si teho­tuo­tan­non oikeu­tuk­seen ja näin lihan­syön­nin oikeu­tuk­seen? Tai mik­si se, että jos lihan­tuo­tan­tan­to aiheut­taa 18–50% kai­kis­ta kas­vi­huo­ne­pääs­töis­tä(HS:n uuti­nen ja link­ki Worldwatch ins­ti­tu­ten) raport­tiin), ei vai­kut­tai­sin lihan­syön­nin moraa­li­seen oikeu­tuk­seen? Mik­si nämä ovat asia erik­seen? Eikö nämä ole juu­ri ne asiat, joi­ta pitäi­si tar­kas­tel­la ensim­mäi­sek­si, kun mie­ti­tään lihan­syön­nin oikeu­tus­ta? Sit­ten kun nämä ongel­mat ovat joten­kin hans­kas­sa voi­daan men­nä tuo­hon sinun seu­raa­vaan pointtiisi.

    Sen sijaan, jos puhu­taan pel­käs­tään moraa­li­ses­ta oikeu­tuk­ses­ta tap­paa toi­nen eliöyk­si­lö ravin­nok­si, en ymmär­rä, mik­si kas­ve­ja ja eläi­miä tuli­si käsi­tel­lä eri kriteereillä.

    Mul­la on sel­lai­nen kuti­na, että et puhu täs­tä kysy­myk­ses­tä ensim­mäis­tä ker­taa, joten poten­ti­aa­li­set vas­tauk­set­kin lie­ne­vät jo tut­tu­ja. Jos aloi­te­taan ensik­si ihmis­ten ja eläin­ten erois­ta. Mar­gi­naa­li-argu­ment­ti on mie­les­tä­ni aika vah­va perus­te sil­le, että kär­si­myk­sen aiheut­ta­mi­nen aina­kin kädel­li­sil­le ja aina­kin joil­le­kin muil­le nisäkkäille(delfiinit, koi­rat, siat, ehkä kaik­ki muut­kin nisäk­käät…) on vää­rin. Mikä sit­ten erot­taa kas­vit ja eläi­met? Mie­les­tä­ni moraa­li­ses­ti rele­vant­te­ja ero­ja löy­tyy esim. fysio­lo­gias­ta. Nisäk­käi­den ja ihmis­ten “kär­si­myk­sen fysio­lo­gia” on hyvin pit­käl­le saman­lais­ta. “Saman­kal­tai­set” her­mo­tuk­set, välit­tä­jä­ai­neet, saman­kal­tai­set vas­teet mri-kuvis­sa ja niin edel­leen. Kas­veil­ta ei puo­les­taan löy­dy juu­ri, tun­te­mi­sen tai kär­si­mi­sen mah­dol­lis­ta­via raken­tei­ta. Sii­nä, mis­sä eläin­ten ja ihmis­ten välil­lä moraa­li­ses­ti rele­vant­tien ero­jen teke­mi­nen on hyvin vai­ke­aa, kas­ve­jen ja eläin­ten välil­le se onnis­tuu mie­les­tä­ni suh­teel­li­sen helposti.

  53. Minus­ta Suo­meen pitäi­si saa­da eet­ti­ses­ti kor­kea­ta­soi­set onnel­li­sen teu­ra­se­läi­men (!?) kri­tee­rit hyväk­syt­tä­väl­le lihan­tuo­tan­nol­le. Luu­len että täl­lai­ses­ta kor­kea­ta­soi­ses­ta lihas­ta suu­ri osa kulut­ta­jis­ta oli­si val­mis mak­sa­maan sen ver­ran enem­män, että tuo­tan­to yhtä kan­nat­ta­vaa kuin tämä eläin­rääk­käys­tä lähen­te­le­vä tehotuotantokin.

    En ole samaa miel­tä. Kulut­ta­jat etsi­vät hal­vim­pia vaih­toeh­to­ja, suu­rim­mal­le osal­le eet­ti­sel­lä tuo­tan­nol­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Ihmi­nen on luon­tai­ses­ti itse­käs. Kovas­ti kyl­lä mora­li­soi­daan teho­tuo­tan­toa, mut­ta kun itse pitäi­si pan­na likoon euro­ja, niin kiin­nos­tus kato­aa. Eet­ti­sen tuo­tan­non, vesien- ja ilmas­ton­suo­je­lun kus­tan­nuk­set tuli­si enem­mis­tön mukaan sälyt­tää maajusseille.

    Vetäy­dy­tään maa­ta­lou­den tukien taak­se, ne muka riit­tä­vät kaik­keen tähän. Voi­si­vat riit­tää­kin, mut­ta jus­sien palk­ka jää puuttumaan.Tuissa puhu­taan­kin jul­ki­suu­des­sa aina mil­jar­deis­ta. Täl­lä saa­daan aikaan val­heel­li­nen mie­li­ku­va nii­den todel­li­ses­ta tila­koh­tai­ses­ta mää­räs­tä. Kes­kiar­vot­kaan eivät ker­ro totuut­ta, kos­ka suu­ret tilayh­ty­mät, val­tion yhtiöt ja kau­pun­git vie­vät suu­rim­mat tukipotit.

    Soi­nin­vaaa­ran eduk­si on kyl­lä mai­nit­ta­va, että hän puhuu nyt ruu­an oikeas­ta hin­ta­ta­sos­ta ver­rat­tu­na kes­ki­ver­to­per­heen tuloi­hin. Samoin kulut­ta­jan ruo­ka­pöy­däs­sä ole­van ruu­an hin­nan jakau­tu­mi­ses­ta tuo­tan­to­ket­jun eri vaiheisiin.

    Vali­tet­ta­vas­ti tähän ei pys­ty kes­ki­ver­to­ku­lut­ta­ja. Tätä näkö­alo­jen kapeut­ta ruok­kii vie­lä val­ta­kun­nan val­ta­vir­taa nuo­les­ke­le­va val­ta­me­dia. Tie­tys­ti tämä mas­sa mak­saa median pal­kat mai­nos­tu­lo­jen kaut­ta. Ei pal­kan­mak­sa­jal­le kan­na­ta ker­toa epä­mie­lui­sia asioi­ta. Yhtei­nen vihol­li­nen ja syn­ti­puk­ki yhdistää.

    Täs­sä kon­sen­suk­sen hen­ges­sä on hyvä puh­tain oman­tun­noin jat­kaa kulutusjuhlaa.

  54. Joa­kim
    “mik­si Soi­nin­vaa­ra syö teho­tuo­tet­tua lihaa, vaik­ka sen käyt­tä­mi­nen ei ole oikein mis­tään näkö­kul­mas­ta perus­tel­tua – eet­ti­ses­tä, eko­lo­gi­ses­ta tai terveydellisestä.”

    Et tai­da ymmär­tää, että vaik­ka asia on sinun mie­les­tä­si noin, tämä ei pidä paik­kaan­sa kaik­kien mui­den ihmis­ten kohdalla.

    Oma mie­li­pi­tee­ni on, että vegaa­nit ovat ärsyt­tä­viä idioot­te­ja, jot­ka pää­sään­töi­ses­ti pyr­ki­vät tuput­ta­maan type­rää ideo­lo­gi­aan­sa meil­le nor­maa­leil­le ihmi­sil­le. Aktii­vi­set vegaa­nit ovat täy­sin rin­nas­tet­ta­vis­sa sel­lai­siin hih­hu­lei­hin, jot­ka omas­ta mie­les­tään pää­se­vät tai­vaa­seen kun muut jou­tu­vat hel­vet­tiin ja vie­lä ker­to­vat tämän suu­reen ääneen kai­kil­le muille.

  55. Mik­si teho­tuo­tet­tu­jen eläin­ten huo­no­koh­te­lu, ei vai­kut­tai­si teho­tuo­tan­non oikeu­tuk­seen ja näin lihan­syön­nin oikeutukseen?

    Teho­tuo­tet­tu­jen eläin­ten koh­te­lu liit­tyy teho­tuo­tet­tu­jen eläin­ten syö­mi­sen oikeu­tuk­seen. Eihän vil­ja­pel­to­jen teho­lan­noi­tuk­sen aiheut­ta­mat ympä­ris­tö­on­gel­mat­kaan lii­ty kas­vis­syön­nin oikeutukseen.

  56. Mar­gi­naa­li-argu­ment­ti on mie­les­tä­ni aika vah­va perus­te sil­le, että kär­si­myk­sen aiheut­ta­mi­nen aina­kin kädel­li­sil­le ja aina­kin joil­le­kin muil­le nisäkkäille(delfiinit, koi­rat, siat, ehkä kaik­ki muut­kin nisäk­käät…) on vää­rin. Mikä sit­ten erot­taa kas­vit ja eläi­met? Mie­les­tä­ni moraa­li­ses­ti rele­vant­te­ja ero­ja löy­tyy esim. fysio­lo­gias­ta. Nisäk­käi­den ja ihmis­ten “kär­si­myk­sen fysio­lo­gia” on hyvin pit­käl­le saman­lais­ta. “Saman­kal­tai­set” her­mo­tuk­set, välit­tä­jä­ai­neet, saman­kal­tai­set vas­teet mri-kuvis­sa ja niin edel­leen. Kas­veil­ta ei puo­les­taan löy­dy juu­ri, tun­te­mi­sen tai kär­si­mi­sen mah­dol­lis­ta­via rakenteita.

    Ymmär­räm­me parem­min mei­dän kans­sam­me saman­kal­tais­ten eliöi­den kär­si­mys­tä. Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, ettei­kö kas­vi ais­ti­si ympä­ris­töään, kas­viin samas­tu­mi­nen on vaan meil­le vai­keam­paa. Kehi­tys­his­to­rial­li­ses­ti olem­me “serk­ku­ja” kaik­kien maa­pal­lol­la elä­vien lajien kans­sa. Mie­les­tä­ni oli­si spe­sis­miä aja­tel­la, että mei­dän kans­sam­me enem­män saman­kal­tai­nen eliöyk­si­lö oli­si täl­lä perus­teel­la jotain tois­ta arvok­kaam­pi. Emme­hän me ihmi­siä­kään arvo­ta geneet­ti­sen saman­kal­tai­suu­den perusteella.

    Täs­sä asias­sa oli­si myös hyvä teh­dä ero tap­pa­mi­sen ja kär­si­myk­sen aiheut­ta­mi­sen välil­lä. Eläin on mah­dol­lis­ta kas­vat­taa ja tap­paa ilman mer­kit­tä­vää kär­si­mys­tä (en tie­ten­kään väi­tä, että näin tapah­tuu nyky­muo­toi­ses­sa lihan­tuo­tan­nos­sa). Eli kär­si­myk­sen vält­tä­mi­nen ei ole argu­ment­ti lihan syö­mis­tä vas­taan vaan kär­si­myk­sen aiheut­ta­mis­ta vastaan.

  57. Koko tätä kes­kus­te­lua tuo­tan­non ohjaa­mi­ses­ta eet­ti­seen suun­taan kulu­tus­va­lin­noil­la vai­vaa psy­ko­lo­gis­ten rea­li­teet­tien puu­te. Ensin­nä­kin mie­les­tä­ni ne gal­lu­pit, jois­sa on todet­tu ihmis­ten kan­nat­ta­van laa­jas­ti eet­tis­tä eläin­tuo­tan­toa, ker­to­vat hei­dän todel­li­sen kan­tan­sa asi­aan eivät­kä ole vain iden­ti­teet­ti­työ­tä, kuten ehkä voi­si aja­tel­la kulu­tus­va­lin­to­jen ris­ti­rii­tai­suu­den perus­teel­la. Tämä sik­si, että ihmi­sen käsi­tys itses­tään yleen­sä on ter­veil­lä ihmi­sil­lä yhteen­so­pi­va sen kans­sa mitä kut­sum­me moraa­lik­si eli käsi­tyk­sek­si oikeas­ta ja väärästä.

    Mik­si sit­ten kulu­tus on mitä on? Kos­ka oikean ja vää­rän pun­nit­se­mi­nen on täs­sä maa­il­mas­sa ras­kas­ta, vai­ke­aa ja epä­miel­lyt­tä­vää. Moraa­li ei ole staat­ti­nen möh­kä­le ja sen nou­dat­ta­mi­nen on yleen­sä enem­män pon­nis­tus kuin rutii­nin­omai­nen toi­men­pi­de. Kuka meis­tä oli­si par­haim­mil­laan koko ajan. Arjes­sa ihmi­nen toi­mii ns. “auto­maat­tioh­jauk­sel­la”, arjen pak­ko­liik­keet teke­vät elä­mäs­täm­me hel­pom­paa. Jos joku menee sano­maan arkie­lä­män yti­mes­sä eli ruo­ka­kau­pas­sa asioi­val­le ihmi­sel­le tämän toi­mi­van moraa­li­ses­ti vää­rin, seu­rauk­se­na ei ole eet­ti­nen poh­din­ta vaan kiel­tä­mi­nen, asian pois­sul­ke­mi­nen tai muu defens­si. On itse asias­sa aika has­sua kuvi­tel­la, että yksi­lö teki­si eet­ti­sen arvion 20–30 elin­tar­vik­keen koh­dal­la erik­seen. Yksi­lön valin­nan mitä­tön mer­ki­tys koko­nai­suu­teen ja tämän tar­ve käsit­tää ympä­röi­vä maa­il­ma mie­lek­kää­nä teke­vät eet­ti­ses­tä kulut­ta­mi­ses­ta mar­gi­naa­li­sen ilmiön.

    Jos kui­ten­kin jär­jes­tet­täi­siin vaik­ka­pa kan­sa­nää­nes­tys sii­tä pitää­kö eläi­miä kidut­ta­va teho­tuo­tan­to vaih­taa inhi­mil­li­sem­pään tuo­tan­toon, niin sii­nä annet­tai­siin ihmi­sil­le edes mah­dol­li­suus yltää parhaimpaansa.

    Toki ajan kans­sa ihmi­set muut­ta­vat hie­man kulu­tus­taan ja osit­tain myös eet­ti­seen suun­taan, mut­ta tämä muu­tos on erit­täin hidas rea­goi­maan nopeas­ti muut­tu­vien tuo­tan­to­pro­ses­sien ongelmiin. 

    Nuo­ret voi­vat teh­dä hel­pom­min eet­ti­siä kulu­tus­va­lin­to­ja, kos­ka heil­lä ei ole niin vah­vo­ja arjen vakiin­tu­nei­ta toi­min­ta­ta­po­ja ja toi­saal­ta heil­le moraa­li­set kysy­myk­set ovat mus­ta­val­koi­sem­pia ja yksin­ker­tai­sem­pia. Nuo­ret eivät sil­ti toi­mi kovin eet­ti­ses­ti kulu­tuk­ses­saan, kos­ka oma vai­ku­tus tun­tuu niin pie­nel­tä, vaik­ka koko­nai­suu­den kan­nal­ta kan­nat­tai­si­kin jotain muutosta.

  58. Täl­lai­seen onnel­li­sen lihan ser­ti­fi­kaat­tiin suos­tu­van tuli­si sitou­tua myös täy­del­li­seen avoi­muu­teen. Mik­si ei vaik­ka nii­tä wep­pi­ka­me­roi­ta sikaloihin?”

    Minus­ta­kin eläin­rääk­käys on inhot­ta­vaa. Jos tuol­lai­nen wep­pi­ka­me­ra­si­ka­la alkai­si tuot­taa lihaa ja sitä oli­si myyn­nis­sä lähi­mar­ke­teis­sa­ni, mei­dän per­hees­sä ei muu­ta sian­li­haa ostettaisikaan.

  59. Syn­teet­ti­nen eli in vit­ro ‑liha tulee muu­ta­man vuo­den sisäl­lä. Peri­aat­tees­sa se rat­kai­see kaik­ki lihan­syön­tiin liit­ty­vät eet­ti­set ongel­mat tai aina­kin vähen­tää nii­tä mer­kit­tä­väs­ti (kun­han oikei­den eläin­ten syön­ti kiel­le­tään). Suo­mes­sa tosin Kepu ja MTK var­maan kiel­tä­vät sen, kos­ka hom­ma on luul­ta­vas­ti teol­li­suut­ta, jota on vai­kea har­ras­taa perheviljelmillä.”

    Tus­kin tulee muu­ta­man vuo­den sisäl­lä mut­ta kym­me­nen vuo­den sisäl­lä ehkä. Lihas­so­lu­ry­kel­miä eli jon­kin­lais­ta erit­täin heik­ko­laa­tuis­ta jau­he­li­han­ta­pais­ta osa­taan kyl­lä tuot­taa mut­ta sii­tä on vie­lä pit­kä mat­ka kun­nol­la suo­nit­tu­nee­seen ja jän­teis­ty­nee­seen sekä tree­nat­tuun lihas­ku­dok­seen. Arve­len, että teol­li­suus­mai­den liha- ja sii­pi­kar­jan­kas­vat­ta­jil­la on noin 15 tai kor­kein­taan 20 vuot­ta armon­ai­kaa. Sen jäl­keen, kun in vit­ro ‑sisä­fi­let­tä saa kau­pas­ta kor­kein­taan puo­li­tois­ta ker­taa luon­nol­li­sen lihan hin­nal­la, en muun­lai­seen lihaan kos­ke pit­käl­lä seipäälläkään.

    In vit­ro ‑lihan osta­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa taval­li­sen lihan rin­nal­la ihan tuki­mie­les­sä toki jo aikai­sem­min­kin, kos­ka in vit­ro ‑lihan menek­ki tulee ole­maan val­ta­va buus­ti kudos­tek­no­lo­gian lää­ke­tie­teel­li­sil­le­kin sovelluksille.

  60. en ymmär­rä, mik­si kas­ve­ja ja eläi­miä tuli­si käsi­tel­lä eri kriteereillä

    Eläi­miä ei saa syodä, kos­ka eläi­noi­keus­mo­raa­li­fi­lo­so­fian mukaan kog­ni­tii­vi­sil­la kyvyil­lä ei saa olla mer­ki­tys­tä yksi­lön arvoon. Pait­si että kas­ve­ja voi tie­tys­ti syö­dä, kos­ka nii­den kog­ni­tii­vi­set kyvyt ovat pie­nem­mät kuin eläi­mil­lä. Ja kukaan ei kysee­na­lais­ta sitä, että las­ten ihmi­soi­keu­det ovat vähän rajal­li­sem­mat kuin aikuis­ten kos­ka las­ten kog­ni­tii­vi­set kyvyt ovat aikui­sia hei­kom­mat, mut­ta eläi­mil­le, joi­den kog­ni­tii­vi­set kyvyt ovat ker­ta­luok­kia lap­sia hei­kom­pia, pitäi­si saa­da aikui­sia vas­taa­vat oikeu­det. Clear as mud.

    Minä­kin haluai­sin tie­tää mik­si Soi­nin­vaa­ra syö teho­tuo­tet­tua lihaa, vaik­ka sen käyt­tä­mi­nen ei ole oikein mis­tään näkö­kul­mas­ta perus­tel­tua – eet­ti­ses­tä, eko­lo­gi­ses­ta tai terveydellisestä.

    Osmos­ta en tie­dä, mut­ta minä syön teho­tuo­tet­tua lihaa lähin­nä sik­si, että noi­den eläin­ten oikeu­det eivät ole niin lähel­lä sydän­tä­ni, että viit­si­sin teh­dä elä­mä­ni ylet­tö­män han­ka­lak­si ja läh­teä etsi­mään ei-teho­tuo­tet­tua lihaa toi­sel­ta puo­lel­ta kau­pun­kia. Tai sosi­aa­lis­ta elä­mää­ni kovin han­ka­lak­si ja kiel­täy­tyä syö­mäs­tä ystä­vie­ni kans­sa lähes kai­kis­sa ravin­to­lois­sa. (Mie­les­tä­ni liha mais­tuu hyväl­le ja minun moraa­li­kä­si­tyk­se­ni mukaan ei ole vää­rin syö­dä lihaa). Tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta, etten­kö välit­täi­si ollen­kaan eläin­ten olois­ta ja että en siir­tyi­si onnel­li­sen pos­sun lihaan jos sel­lais­ta lähi­kau­pas­ta riit­tä­vän hel­pos­ti löytyisi.

  61. Siois­ta en osaa sanoa mitään, mut­ta jos ei ole ihan off-topicia, niin pari sanaa kanois­ta. Näyt­tö häk­kien huo­nom­muu­des­ta on heikkoa. 

    http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3641

    http://www.abc.net.au/science/articles/2009/01/26/2474294.htm

    The fin­dings add to a growing body of evi­dence that free-ran­ge chic­kens are par­ticu­lar­ly pro­ne to disea­se and vio­lent beha­viour, says vete­ri­na­rian and poult­ry pat­ho­lo­gist Dr Rob Por­ter, of the Uni­ver­si­ty of Min­ne­so­ta, Twin Cities.

    It’s hard to eva­lua­te whet­her a chic­ken is or can be “hap­py,” Por­ter adds. But other stu­dies have fai­led to find a dif­fe­rence in stress hor­mo­ne levels between chic­kens that are rai­sed one way or the other.”

  62. Olen yllät­ty­nyt Soi­nin­vaa­ran kom­men­teis­ta. Ei sika ole kal­toin koh­del­tu. Se on eläi­nak­ti­vis­tien mie­li­pi­de. Hei­dän infor­maa­tion­sa ei ole ainoa totuus. Lai­min­lyön­te­jä on tapah­tu­nut, mut­ta vaka­via lai­min­lyön­te­jä ei ole sii­nä mit­ta­kaa­vas­sa kuin on annet­tu ymmärtää.

    Puo­lus­tus­pu­heen­vuo­ro löy­tyy osoit­tees­ta http://www.sikamarfia.fi. Myö­hem­min illa­la kun kuva­teks­tit ovat pai­koil­laan, niin ter­ve­tu­loa kaikki !
    Huo­maat­te kuin­ka eri­lail­la voi valo­ku­vin samaa asi­aa esitellä. 

    Han­nu Koivisto

  63. Aja­tus sii­tä, että tuol­lai­sel­le löy­tyi­si mer­kit­tä­vää kysyn­tää lihan­syö­jien jou­kos­sa, ker­too sii­tä, kuin­ka jär­kyt­tä­vän vie­raan­tu­nei­ta tämän kan­san val­veu­tu­nei­suu­des­ta siel­lä kehä kol­mo­sen sisäl­lä ollaan.

    Aina­kin tääl­lä Keha kol­mo­sen sisä­puo­lel­la luo­mu­ka­nan­mu­nil­le on sil­mä­mää­räi­ses­ti arvioi­den huo­mat­ta­van pal­jon kysyn­tää, vaik­ka nii­den hin­ta on kak­sin­ker­tai­nen. Minun on vai­kea uskoa, että ihmi­set Ker­hä I:n ulko­pu­po­lel­la oli­si­vat val­lan toi­sen­lai­sia. Sitä­pait­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asuu mil­joo­na ihmis­tä, joten kyl­lä hekin muu­ta­man eet­ti­sen sika­lan pitäi­si­vät pystyssä.

  64. Tämä ei muuk­si muu­tu, ennen kuin kulut­ta­jien suu­ri enem­mis­tö on val­mis mak­sa­maan lihas­ta nykyis­tä enem­män. Vaik­ka Suo­mes­ta lope­tet­tai­siin sian­li­han tuo­tan­to heti huo­men­na, niin sil­ti tääl­lä syö­täi­siin jat­kos­sa ulko­mail­la teho­tuo­tet­tua sianlihaa.

    En tätä sikaar­ma­rin kan­nan­ot­toa oikein ymmär­tä­nyt. Esi­tin juu­ri jär­jes­te­lyä, jos­sa kulut­ta­jal­le teh­täi­siin mah­dol­li­sek­si mak­saa enem­män lihas­ta, ehdol­la että se tuo­te­taan vähem­män sika­mai­ses­ti. Eri­tyi­ses­ti en kehot­ta­nut boi­ko­toi­maan suo­ma­lais­ta lihaa ja osta­maan ulkomaista.

  65. Rotwang kir­joit­ti:Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, ettei­kö kas­vi ais­ti­si ympä­ris­töään, kas­viin samas­tu­mi­nen on vaan meil­le vai­keam­paa. Kehi­tys­his­to­rial­li­ses­ti olem­me “serk­ku­ja” kaik­kien maa­pal­lol­la elä­vien lajien kans­sa. Mie­les­tä­ni oli­si spe­sis­miä aja­tel­la, että mei­dän kans­sam­me enem­män saman­kal­tai­nen eliöyk­si­lö oli­si täl­lä perus­teel­la jotain tois­ta arvok­kaam­pi. Emme­hän me ihmi­siä­kään arvo­ta geneet­ti­sen saman­kal­tai­suu­den perusteella.

    Ero mei­dän ajat­te­lus­sam­me on siis se, että minä löy­dän kas­vien ja eläin­ten välil­tä sel­lai­sia ero­ja, joi­ta voi­daan mie­les­tä­ni pitää moraa­li­ses­ti merkittävinä(ainakin kär­si­myk­sen suh­teen), mut­ta sinä et. Toi­sin sanoen, sinun mie­les­tä­si sen lisäk­si, ettei eläin­ten ja ihmis­ten välil­le voi­da löy­tää eet­ti­ses­ti mer­kit­tä­vää eroa(kärsimyksen oikeu­tuk­sen suh­teen), mut­ta täl­lais­ta eroa ei voi­da löy­tää myös­kään eläin­ten ja kas­vien välil­tä. (Täs­tä kai sit­ten seu­raa, että ihmis­ten ja kas­vien­kaan välil­le ei voi­da löy­tää moraa­li­ses­ti mer­kit­tä­vää eroa täs­sä suh­tees­sa, jos­ta taas seu­raa jän­niä asioita) . 

    Rotwang kir­joit­ti:Täs­sä asias­sa oli­si myös hyvä teh­dä ero tap­pa­mi­sen ja kär­si­myk­sen aiheut­ta­mi­sen välil­lä. Eläin on mah­dol­lis­ta kas­vat­taa ja tap­paa ilman mer­kit­tä­vää kär­si­mys­tä (en tie­ten­kään väi­tä, että näin tapah­tuu nyky­muo­toi­ses­sa lihan­tuo­tan­nos­sa). Eli kär­si­myk­sen vält­tä­mi­nen ei ole argu­ment­ti lihan syö­mis­tä vas­taan vaan kär­si­myk­sen aiheut­ta­mis­ta vas­taan.

    Täs­tä olem­me oikeas­taan tar­kem­min aja­tel­len aika samaa miel­tä. Tap­pa­mi­nen ja syö­mi­nen on eri asia kuin kär­si­myk­sen aiheut­ta­mi­nen. Toi­saal­ta kuten edel­li­ses­sä vies­tis­sä tote­sin, on täs­sä yhtey­des­sä kär­si­myk­ses­tä puhu­mi­nen rele­van­tim­paa kuin tappamisesta. 

    Toi­saal­ta aina­kin, jos mah­dol­li­suut­ta lajin omai­seen käy­tök­seen pide­tään sää­dyl­lis­ten eläin­ten eli­no­lo­suh­tei­den ehto­na, on lihan tuot­ta­mi­nen ilman kär­si­myk­sen aiheut­ta­mis­ta vaikeahkoa…

    tcrown kir­joit­ti: Eläi­miä ei saa syodä, kos­ka eläi­noi­keus­mo­raa­li­fi­lo­so­fian mukaan kog­ni­tii­vi­sil­la kyvyil­lä ei saa olla mer­ki­tys­tä yksi­lön arvoon. Pait­si että kas­ve­ja voi tie­tys­ti syö­dä, kos­ka nii­den kog­ni­tii­vi­set kyvyt ovat pie­nem­mät kuin eläi­mil­lä. Ja kukaan ei kysee­na­lais­ta sitä, että las­ten ihmi­soi­keu­det ovat vähän rajal­li­sem­mat kuin aikuis­ten kos­ka las­ten kog­ni­tii­vi­set kyvyt ovat aikui­sia hei­kom­mat, mut­ta eläi­mil­le, joi­den kog­ni­tii­vi­set kyvyt ovat ker­ta­luok­kia lap­sia hei­kom­pia, pitäi­si saa­da aikui­sia vas­taa­vat oikeu­det. Clear as mud.

    Täs­sä se koi­te­taan ihmi­soi­keu­det ja eläi­noi­keu­det. Käsit­tääk­se­ni kukaan ei ole vaa­ti­nut eläi­mil­le ihmi­soi­keuk­sia. Yleen­sä eläi­mil­le vaa­di­taan oikeut­ta olla tule­mat­ta tape­tuk­si tai kidu­te­tuik­si, Toi­sin kuin yllä tun­nu­taan usko­van ei eläi­mil­le ole vaa­dit­tu esi­mer­kik­si oikeut­ta äänes­tää tai oikeut­ta kou­lu­tuk­seen. Eläi­mil­le ei ole myös­kään vaa­dit­tu oikeut­ta sanan­va­pau­teen, vaik­ka itse pidän tätä oikeut­ta ehkä ruu­miil­li­sen kos­ke­mat­to­muu­den jäl­keen tär­keim­pä­nä. Eläi­mil­le ei siis vaa­di­ta ihmi­soi­keuk­sia vaan eläi­noi­keuk­sia. Näi­den­kin oikeuk­sien koh­dal­la vaa­di­taan, että nii­tä kun­nioit­tai­si­vat vain moraa­li­sen toi­min­taan kyke­ne­vät toimijat.

  66. Minus­ta “eläin­ten oikeu­det” on vähän huo­nos­ti mää­ri­tel­ty käsi­te. Eläi­met eivät mitään oikeuk­sia tun­ne tai kun­nioi­ta, vaan kyse on ihmis­ten kes­ki­näi­ses­tä sopimuksesta. 

    Mer­kit­tä­vää osaa ihmi­sis­tä inhot­taa aja­tus eläin­rääk­käyk­ses­tä, kuten minua­kin. Eri­tyi­sen inhot­ta­vak­si sen tekee, kun eläin­rääk­käys on sys­te­maat­tis­ta, kuten joi­den­kin kotie­läin­ten koh­dal­la jos­kus on. Sil­lä, että täs­sä voi­daan kate­go­ri­soi­mal­la ja argu­ment­tia liu’ut­ta­mal­la näyt­tää että on teko­py­hää olla samal­la kau­his­te­le­mat­ta kas­vin­rääk­käys­tä, ei muu­ta sitä, että useim­pia ihmi­siä inhot­taa juu­ri eläin­ten, ja eri­tyi­ses­ti suur­ten ja kes­ki­suur­ten nisäk­käi­den, kuten kis­so­jen, koi­rien, siko­jen jne. rääkkääminen.

  67. Käsit­tääk­se­ni kukaan ei ole vaa­ti­nut eläi­mil­le ihmisoikeuksia.

    Kyl­lä minul­le on naa­ma vaka­va­na väi­tet­ty, että kotie­läin­ten pitäi­si itse saa­da vali­ta aset­tu­vat­ko talok­si vai ei. Tul­kit­sin tuon niin, että ei ole hyväk­syt­tä­vää, että eläi­met ovat hol­houk­sen alai­si­na ja/tai van­git­tui­na. Ehkä tuo sit­ten ei edus­ta­nut eläi­noi­keus­fi­lo­so­fian val­ta­vir­taa, ja eläi­noi­keus­ak­ti­vis­tien mie­les­tä leh­mien, siko­jen ym. van­git­se­mi­nen on hyväksyttävää.

  68. Olem­me kai mel­kein kaik­ki yksi­mie­li­siä sii­tä, että vaik­ka joku ei uskoi­si ihmi­soi­keuk­sil­la ole­van mitään itsei­sar­voa, niil­lä on val­ta­va (uti­li­ta­ris­ti­nen) väli­near­vo sii­hen, että maa­il­ma muut­tuu onnel­li­sem­mak­si paikaksi?

    Yksi­mie­li­siä sii­tä­kin, että lap­sil­le, vas­ta­syn­ty­neil­le­kin, kan­nat­taa vas­taa­vas­ti taa­ta tie­tyt ihmi­soi­keu­det (jos­kin tie­ty­nas­tei­nen hol­hous on sallittava)?

    Ei ole lain­kaan saman­ve­roi­sia syi­tä antaa eläi­mil­le ihmi­soi­keuk­sia. Nii­tä siis saa tap­paa (tus­kat­to­mas­ti) jne., aina­kin uti­li­ta­ris­ti­ses­ta näkökulmasta.

    Sika on kog­ni­tii­vi­ses­ti pie­nim­pien (0–2 v.) las­ten ylä­puo­lel­la. Luu­li­si sen hyvin­voin­nil­la siis ole­van aina­kin vähän itsei­sar­voa, jos ker­ran ihmi­sen­kin hyvin­voin­nil­la on.

    Tätä on vai­kea tor­jua muu­ten kuin kiis­tä­mäl­lä täy­sin onnellisuuden/kärsimyksen eet­ti­nen mer­ki­tys (uti­li­ta­ris­mi) ja läh­te­mäl­lä puh­taas­ta luonnonoikeus/ihmisoikeusnäkökulmasta. Täl­löin­kin on epät­ri­vi­aa­lia (mut­ta mah­dol­lis­ta) vali­ta ole­tuk­set, joil­la sil­ti eläi­mil­lä ei oli­si mitään oikeuk­sia mut­ta ihmi­sil­lä oli­si. Esim. mie­les­tä­ni etii­kan peli­teo­reet­ti­nen perus­te­lu on puh­taas­ti des­krip­tii­vi­nen eikä ker­ro mitään sii­tä, mil­lai­nen etii­kan pitäi­si olla (no, aika hei­kos­ti mikään muukaan).

    Ehkä maa­il­man joh­ta­va eläi­noi­keus­fi­lo­so­fi Peter Sin­ger (“Oikeut­ta Eläi­mil­le” eli “Ani­mal Libe­ra­tion” ‑kir­ja) on uti­li­ta­ris­ti eikä kat­so eläi­mil­lä ole­van mitään oikeuk­sia, mut­ta nii­den onnellisuudella/kärsimyksellä on väliä. Ihmi­sil­lä tulee olla ihmi­soi­keu­det, jot­tei vah­vem­pien oli­si lii­an help­po perus­tel­la hei­kom­pien sor­ta­mis­ta, tota­li­ta­ris­mia jne. uskot­ta­vas­ti ja jot­ta ihmi­set koki­si­vat, ettei hei­dän hen­ken­sä ole enem­mis­tön oik­ku­jen tai sosi­aa­li-insi­nöö­rien kel­vot­to­muus­las­kel­mien varassa.

  69. Han­nu Koi­vis­to sanoo: 

    Ei sika ole kal­toin koh­del­tu. Se on eläi­nak­ti­vis­tien mie­li­pi­de.

    En ole var­si­nai­nen eläi­nak­ti­vis­ti, mut­ta kyl­lä tämän videon jäl­keen olen aivan vakuut­tu­nut sii­tä, että sika on kal­toin koh­del­tu. Ja sitä mie­li­pi­det­tä ei mil­lään sika­far­ma­reit­tein oma­te­ke­mil­lä pro­pa­gan­da­ku­vil­la muu­te­ta. Var­mas­ti roma­nia­lai­ses­ta las­ten­ko­dis­ta­kin voi oikeal­la tek­nii­kal­la saa­da ihan söpö­jä kuvia näl­kään kuo­le­vis­ta lapsista. 

    http://www.hs.fi/videot/1135251384788?kategoria=Uutiset&sivu=1

  70. Tie­de­mies,

    Jos eläin­ten oikeu­det herät­tä­vät häm­men­nys­tä sik­si, että eläi­met itse eivät oikeuk­sia tun­ne eivät­kä kun­nioi­ta, niin sama häm­men­nys pitäi­si olla las­ten oikeuk­sien kohdalla. 

    Moraa­li­koo­dis­tom­me alkaa hah­mot­tua lap­sil­le jol­lain tavoin noin kol­mi­vuo­ti­aa­na, mut­ta sen sisäis­tä­mi­nen oman toi­min­nan ohje­nuo­rak­si ilman auk­to­ri­tee­tin väli­tön­tä läs­nä­oloa tapah­tuu yleen­sä vas­ta kouluiässä. 

    Kai­kil­la­han se ei tapah­du kos­kaan. Sik­si meil­lä on rikol­li­suut­ta… tai aina­kin moraa­lin puu­te on yksi syy rikol­li­suu­teen. Onhan nii­tä toki muitakin.

  71. Täs­sä on taas sen ver­ran kom­ment­te­ja ket­jus­sa, että en jak­sa nii­tä kaik­kia lukea, joten tämä­kin näkö­kul­ma on ehkä käsi­tel­ty, mut­ta silti: 

    Sika­han on eri­lai­sin kokein osoi­tet­tu kog­ni­tii­vi­sil­ta kyvyil­tään pal­ve­lus­koi­ran veroi­sek­si toimijaksi. 

    Kipu­her­mos­to on saman­lai­nen kuin muil­la­kin nisäk­käil­lä eli kuten ihmi­sel­lä. Kipuais­ti­muk­set ovat taa­tus­ti täy­sin saman­lai­set ja hen­ki­sen “kor­kea­ta­soi­suu­den” vuok­si sika ahdis­tuu nykyi­sis­sä olois­sa myös psyyk­ki­ses­ti pahasti. 

    Olen aja­tel­lut, että oikeas­taan eläi­men koke­ma ahdis­tus ja fyy­si­nen kipu on pahem­paa kuin ihmisen. 

    Mik­si?

    Jos minä jou­dun pal­jusel­liin ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa kidu­tuk­sen koh­teek­si, on minul­la käy­tös­sä­ni eri­lai­sia loh­dut­tau­tu­mis­kei­no­ja ja enn­ne kaik­kea minul­la on ajan­ta­ju. Tie­dän, että tätä hel­vet­tiä ei kes­tä ikui­ses­ti. Pää­sen pois esim. kah­den vuo­den kulut­tua. Voin aja­tel­la omai­sia­ni, rii­mi­tel­lä runo­ja ja yli­pään­sä orien­toi­tua tule­vaan ja kes­tää siten. 

    Eläi­mel­lä näi­tä kei­no­ja ei ole eikä pie­nel­lä lap­sel­la. Sik­si ehkä lap­sen kär­si­mys meis­tä aina tun­tuu­kin pahem­mal­ta kuin aikuisen.

  72. Ei ole kyse eläin­rääk­käyk­ses­tä vaan tehok­kuu­des­ta ja tuot­ta­vuu­des­ta. Jos on las­ket­tu, että 0,65 neliö­met­riä riit­tää sial­le, niin onhan se sil­loin niin. Sama kos­kee sapa­ron leik­kaus­ta. Sen kat­ko­mi­nen vähen­tää poik­ki pure­mi­sia ja mah­dol­li­sia tuleh­duk­sia. Suo­mes­sa toi­mi­taan tehot­to­mas­ti kun näin ei tehdä.

  73. Eli­na:

    Jos eläin­ten oikeu­det herät­tä­vät häm­men­nys­tä sik­si, että eläi­met itse eivät oikeuk­sia tun­ne eivät­kä kun­nioi­ta, niin sama häm­men­nys pitäi­si olla las­ten oikeuk­sien kohdalla. 

    Ei ole sama asia. Lap­sis­sa on poten­ti­aa­li kas­vaa tie­toi­sik­si, inhi­mil­li­sik­si, elu­kois­sa ei.

  74. Hyvä Eli­na, veit sanat suus­ta­ni. Sii­nä­hän pis­tät­te bor­dercol­lien­ne tai austra­lian ter­rie­rin­ne 0.65 kokoi­seen häk­kiin. Mil­tä kuullostaa.

  75. Olen ihmet­te­lel­lyt Suo­ma­lai­sia liha mark­ki­noi­ta jo pit­kään. Itse syön lähin­nä lähin­nä ruo­hol­la kas­va­nut­ta nau­taa, se on mie­les­tä­ni eet­ti­sin eläin valin­ta kos­ka leh­mä on puh­das kas­vi­syö­jä, mie­les­tä­ni myös­kin mauk­kain. Yhdys­val­lois­sa täl­läi­sen lihan tilaa­mi­nen esim Hearst Ranch nimi­ses­tä pai­kas­ta ja mones­ta muus­ta on help­poa. Hin­ta on tot­ta­kai kova, mut­ta näin­hän aina hyvän eet­ti­sen ruu­an kans­sa, hal­paa ja hyvää ei ole ole­mas­sa. Leh­miä voi itse­kin käy­dä kat­so­mas­sa. Olen myös aikai­sem­min ollut “com­mu­ni­ty sup­por­ted agricul­tu­re” klu­bin jäsen jos­sa sai joka viik­koi­sen pake­tin eri liho­ja ja säh­kö­pos­tin, joka eläin oli jopa nimet­ty, luo­mu ja nii­tä sai myös kos­ka vain käy­dä moik­kaa­mas­sa. Tot­ta­kai kal­lis­ta, mut­ta aina­kin yhdys­val­lois­sa osta­jia on enem­män kuin myy­jiä, mik­si ei Suomessa?

  76. Osmo: “Minun on vai­kea uskoa, että ihmi­set Ker­hä I:n ulko­pu­po­lel­la oli­si­vat val­lan toisenlaisia.”

    Ihmi­set ovat saman­lai­sia mut­ta asen­teet eri­lai­sia. Kat­so vaik­ka vih­rei­den äänestysprosentteja.

    Vedän sii­nä sana­ni takai­sin, että on var­maan tot­ta että onnel­li­nen sika sai­si ehkä ajan kans­sa pie­nen mark­ki­nao­suu­den, tus­kin eri­tyi­sen mer­kit­tä­vää, riip­puen tie­tys­ti hin­tae­ros­ta. Eikä se pois­ta ongel­maa. Jos sel­keä enem­mis­tö ihmi­sis­tä on sitä miel­tä, että jokin asia on ehdot­to­mas­ti vää­rin, niin sil­loin tuo asia pitää kiel­tää eikä lait­taa ihmi­siä joka päi­vä valit­se­maan kau­pas­sa, että mikä on oikein ja mikä vää­rin. Ihmi­sen on pal­jon hel­pom­pi ker­ran äänes­tää moraa­lin­sa mukai­sen poli­tii­kan puo­les­ta kuin joka ainut päi­vä päät­tää mak­saa enem­män tuotteistaan.

    Muis­tut­tai­sin myös siko­jen psyyk­ki­ses­tä hyvin­voin­nis­ta huol­ta kan­ta­vil­le, että Suo­mes­sa on pal­jon psyyk­ki­ses­ti sai­rai­ta IHMISIÄ, jois­ta ei juu­ri kukaan kan­na huol­ta ja jot­ka saa­vat sur­keas­ti resurs­soi­tua hoi­toa. Enkä halua täl­lä vähä­tel­lä siko­jen kärsimystä.

  77. Re: Vil­le M kir­joit­ti 21.12.2009 kel­lo 21:06

    Samat aja­tuk­set. Onko­han Suo­mes­sa miten­kään mah­dol­lis­ta ostaa ruo­hol­la kas­va­tet­tua kyyt­töä ja mis­tä sitä saa?

    Teho­kas­va­te­tus­ta pos­sus­ta­kin sai­si pal­jon mauk­kaam­paa, jos se pari viik­koa ennen teu­ras­tus­ta pääs­tet­täi­siin luon­nol­li­siin olo­suh­tei­siin pieh­ta­roi­maan ja sii­hen paik­kaan yllät­täen teu­ras­tet­tai­siin. Stres­si­hor­moo­nit eivät pää­si­si lisään­ty­mään. Var­si­nais­ta teu­ras­tet­tua ruhoa sit­ten voi­tai­siin vapaas­ti kul­je­tel­la sato­ja kilo­met­re­jä edes ja takai­sin ilman että lihan laa­tu huononee.

    Jo Ame­ri­kan inti­aa­nit osa­si­vat “luon­non­mu­kai­sen teu­ras­ta­mi­sen” hakies­saan uut­ta puun­run­koa totee­mik­si. Kun sopi­va puu oli löy­det­ty niin sitä ei suin päin men­ty kaa­ta­maan vaan lähes­tyt­tiin aivan eri puu­ta, jot­ta kaa­det­ta­va puu ei oli­si arvan­nut koh­ta­lo­aan. Sit­ten yhtä’äk­kiä käy­tiin vali­tun puun kimp­puun ja kaa­det­tiin se niin että oikea puun hen­ki tuli run­gon muka­na uuden totee­min sieluksi.

  78. Met­sien mies: “Ongel­ma on koko eu ssa. Ei yksin suo­mes­sa. On tot­ta että rahan syy­tä­mi­nen sika­loi­hin ei tilan­net­ta korjaa,päin vas­toin isom­pia yksi­köi­tä kyhä­tään pystyyn.”

    Toi­vot­ta­vas­ti kyhä­tään: isom­mat yksi­köt ovat nii­tä parem­pia eläin­ten kan­nal­ta. Pie­nem­mät ovat lähes aina sivu­toi­mi­sia ja niis­sä juu­ri ei ole aikaa ja mui­ta resurs­se­ja hoi­taa eläi­miä kun­nol­la. Ei edes tar­vet­ta, sil­lä sika­bis­nes on se sivue­lin­kei­no, jota hoi­de­taan jos­sain van­has­sa nave­tan­rä­mäs­sä, kun se jäi käsiin isä­ukol­ta ja jotain piti kek­siä, jot­ta tukiai­set eivät ehtyisi.

    Jos siis rahaa syy­de­tään johon­kin, niin sit­ten iso­jen yksik­kö­jen tuke­mi­seen ete­läs­sä, ei har­ras­te­li­joi­den har­ras­tuk­sen tuke­mi­seen Hikiäl­lä. Kau­ka­na teu­ras­ta­mois­ta ja asiak­kais­ta tai mistään.

  79. Vil­le M ja K‑Veikko

    Juu­ri noin pitäi­si olla­kin ja onkin esim Por­voos­sa ks. http://www.bosgard.com
    Täs­sä mal­li Osmon ser­ti­fi­kaa­til­le, menek­ki oli­si taat­tu, laa­tu aivan tois­ta luok­kaa kuin tehokasvatetussa.
    Sama kos­kee myös kala­tuot­tei­ta, Nor­jan altais­sa anti­bioot­ti­re­hul­la syö­tet­ty lohi on aivan eri kala kuin vapaa­na kas­va­nut, en syö, vaan han­kin kalat suo­raan kalastajalta.

  80. Jou­lu­kink­ku jäi tänä vuon­na osta­mat­ta. Tämä nykyi­nen kohu on vain puo­let syys­tä. Toi­nen on se, että nykyi­nen kink­ku ei enää mais­tu sil­tä kin­kul­ta mil­tä lap­suu­te­ni ja nuo­ruu­te­ni kink­ku. Täs­sä ei ole sitä nos­tal­gi­aa, että aina oli lumi­nen tal­vi. Kaik­ki muut perin­tei­set jou­lu­ruo­at, lipeä­ka­las­ta alkaen, ovat aina vähin­tään yhtä hyviä. Mut­ta ei siis kink­ku. Sen maku ja koos­tu­mus on vii­me­vuo­det olleet pet­ty­mys. Nyt se oli hyvä vaih­taa toi­seen lihaan. Tämä kos­kee pos­sun­li­haa myös arki­ruo­kai­lus­sa. Kai­kes­ta muus­ta lihas­ta lap­set pitä­vät (nau­ta, kalk­ku­na…) mut­ta pos­su ei mene alas. On se omas­sa lap­suu­des­sa men­nyt herk­ku­na. Mut­ta se liha tuli muu­ta­man pos­sun vapaas­ta poru­kas­ta. Nämä stres­si­hor­mo­nit ja muut, mikä­hän vai­ku­tus niil­lä on makuun? Jol­la­kin täs­sä nyt on vai­ku­tus, kun kaik­kea nykyis­tä olen ‘aina’ syö­nyt mut­ta pos­su ei mais­tu. Sum­ma sum­ma­rum. Ne teke­vät sen itse.

  81. Eli­na, TM on oikeas­sa ter­mi­no­lo­gi­ses­ti ja asia ei ole ihan tri­vi­aa­li. Oikeuk­sia on jos­sain jär­jes­tel­mäs­sä jol­lain suh­tees­sa sii­hen, ja yleen­sä nii­hin liit­tyy ehto­ja ja vel­vol­li­suuk­sia. Esi­mer­kik­si äänioi­keus edel­lyt­tää täys­val­tai­suut­ta ja sen voi näh­dä liit­ty­vän kansalaisvelvolluksiin.

    Sen ilmai­se­mi­nen ettei eläi­miä saa rää­kä­tä niin että eläi­mil­lä on oikeus rääk­käys­va­pa­seen elä­mään tai olla jou­tu­ma­ta ravin­nok­si on has­sua puhet­ta ja har­haan­joh­ta­vaa. Jos minun pitäi­si selit­tää mik­sei vas­taah­tu­li­joi­ta saa lyö­dä sum­mit­tai­ses­ti tur­paan, niin sanoi­sin että väki­val­tai­nen käy­tös on vää­rin, vas­ten­mie­lis­tä, toi­sia ei saa satut­taa, tms. Enkä niin että ihmi­sil­lä on oikeus olla saa­mat­ta tur­paan­sa. Point­ti on se että jul­muus on vää­rin ihan itses­sään, ei sen takia että uhri täyt­tää jot­kut kriteerit.

  82. Muis­tut­tai­sin myös siko­jen psyyk­ki­ses­tä hyvin­voin­nis­ta huol­ta kan­ta­vil­le, että Suo­mes­sa on pal­jon psyyk­ki­ses­ti sai­rai­ta IHMISIÄ, jois­ta ei juu­ri kukaan kan­na huol­ta ja jot­ka saa­vat sur­keas­ti resurs­soi­tua hoi­toa. Enkä halua täl­lä vähä­tel­lä siko­jen kärsimystä.”

    Näin se on, vih­reä työ­mi­nis­te­ri­kin on enem­män huo­lis­saan siko­jen olois­ta kuin työntekijöiden.
    Mut­ta kyl­läö eläi­mil­lä oli ennen van­haan parem­mat olot. Muis­tan kun mum­mo­las­sa siat asui­vat kesät vapaa­na lätis­sään ja sai­vat ton­kia maa­ta ja rypeä mudas­sa. Ja me lap­set rap­sut­te­lim­me onnel­li­se­na makaa­via possuja 

    Ruo­ka­kin oli ravit­se­vaa ja niin­pä pos­suis­sa oli monen sen­tin läs­ki, ne eivät olleet mitään nyky­ajan anorektikkopossuja.

    Syk­syl­lä nii­tä sit­ten alet­tiin lah­taa­maan ja kuo­le­ma­kin oli onnel­li­nen: Me lap­set rap­sut­te­lim­me pos­sua kun pap­pa ampui kivää­ril­lä otsaan, ei maal­la syö­ty tressipossua.

    Ja sii­hen aikaan pos­sus­ta meni huk­kaan vain se vii­mei­nen hen­käys, kaik­ki muu käy­tet­tiin hyväksi.Mummo kään­si suo­let ja pesi ne , ja suo­liin teh­tiin mak­ka­raa, jot­ka kei­te­tiin suu­res­sa muuripadassa.
    Ja mum­mo miet­ti, miten sen vii­mei­sen hen­käyk­sen­kin voi hyö­dyn­tää, mut­ta se jäi hänel­tä ratkaisematta

  83. Kun eet­ti­ses­tä lihas­ta puhu­taan , on lajin ykkö­nen ehdot­to­mas­ti hevo­sen­li­ha. Sil­lä on jos­tain syys­tä huo­no mai­ne kan­san mie­li­ku­vis­sa , vaik­ka gour­met-väki sitä suo­sit­te­lee. Liha on härän­li­haa muis­tut­ta­vaa tum­maa ja aika vähä­ras­vais­ta. Hyö­dyn­tä­mis­tä hait­taa teu­ras­ta­moi­den kes­kit­ty­mi­nen. Hevo­set teu­ras­te­taan yksi­tel­len ‚jol­loin lihaa ei saa­da tar­peek­si tasai­se­na vir­ta­na tuo­tan­to­lin­joil­le eikä myös­kään eines­teol­li­suu­teen. Pie­nyk­si­köis­sä tuo­tet­tu­na se ei ole tar­peek­si hal­paa kes­kus­lii­ke­ja­ke­luun , kaup­pa­hal­lis­ta ostet­tu­na se ei juu­ri taval­lis­ta lihaa kal­liim­paa ole, alle kympin/kilo.

    Hevo­sen teu­ras­hin­ta on täl­lä het­kel­lä n.300–500€, ja “tuotanto“kulut teu­ra­si­käi­sel­le hevo­sel­le +5000€, joten vaik­ka hin­ta kym­men­ker­tais­tui­si, ei kukaan nii­tä liha­kar­ja­na alkai­si pitä­mään. Teu­ras­te­tut hevo­set ovat oikeas­taan aina joko van­ho­ja , vai­vai­sia tai ihmi­siin sopeu­tu­mat­to­mia onnet­to­mia eläi­nyk­si­löi­tä, joten nii­den teu­ras­ta­mi­nen lisää hevos­kan­nan kes­ki­mää­räis­tä hyvin­voin­tia. Hevo­sen lihaa len­nä­te­tään Suo­meen vuo­sit­tain mm. Bra­si­lias­ta n.2 000 000 (!) kiloa, joten hii­li­sääs­töä kin syn­tyi­si koti­mai­sen pol­le­pais­tin suo­si­mi­ses­ta. Tuo len­nä­tet­ty liha pii­lo­te­taan eines­ruo­kiin ja eläin­ruo­kiin. Len­nä­tet­ty kilo­mää­rä vas­taa suun­nil­leen sitä hevos­mää­rää joka Suo­mes­sa vuo­sit­tain syn­tyy, n. 10000hevosta, 200kg lihaa/hevonen.

    Hevo­sen lan­nan voi vie­lä polt­taa pien­lai­tok­sis­sa pel­let­tei­nä ener­giak­si. Tai siis voi­si , jos lan­nan­polt­to oli­si Suo­mes­sa sal­lit­tua niin­kuin kai­kis­sa muis­sa poh­jois-Euroo­pan mais­sa , mut­ta vali­tet­ta­vas­ti ener­gia­teol­li­suus, mm. Hei­di Hau­ta­lan luot­saa­ma For­tum on kiel­tä­nyt polii­tik­ko­ja hyväk­syms­tä sitä.
    (Tähän asi­aan haluai­sin kuul­la Osmon mie­li­pi­teen jon­kun ener­gia-pos­tauk­sen yhteydessä).

    Hevo­sen­li­ha on eet­ti­sel­le lihan­syö­jäl­le todel­li­nen win-win-valin­ta. Itse syön sään­nöl­li­ses­ti hevo­sen­li­haa, kos­ka pidän hevosista.

  84. Eet­ti­ses­ti kas­va­te­tul­la — onnel­li­sen sian- tai leh­män- — lihal­le luu­li­si kysyn­tää sii­nä mis­sä luo­mu- tai onnel­li­sen kanan­mu­nil­le yms. 

    Perus­on­gel­ma lie­nee sii­nä, joka on tois­tu­vas­ti jo mai­nit­tu­kin. Tomaa­tin tai kanan­mu­nan tuo­tan­to ei edel­ly­tä kanan tai kas­vin tap­pa­mis­ta, lihaa ei tois­tai­sek­si ole kyet­ty erot­ta­maan ruu­miis­ta ilman “hen­gen ja ruu­miin” lopettamista.

    Jos “kehi­tys kehit­tyy” eli täs­sä tapauk­ses­sa kulut­ta­mi­nen ja moraa­li jos­sain välis­sä koh­taa­vat, niin joko lihan syö­mi­nen lop­puu tai sit­ten sen tuo­tan­to muut­tuu vas­taa­maan käsi­tyk­siä sii­tä mikä on oikein.

    Joten­kin tun­tuu, että onnel­li­sen sian­li­han vaa­ti­mus kuu­los­taa väli­vai­heen rat­kai­sul­ta siir­ryt­tät­täes­sä sii­hen, mikä on loo­gi­ses­ti perus­tel­tua, eli jos­sain vai­hees­sa sian­li­han syön­ti vain yksin­ker­tai­ses­ti lopetataan. 

    Sitä odo­tel­les­sa voi­daan tie­tys­ti kaik­ki vas­tuu sysä­tä kulut­ta­jil­le. Osta­kaa luo­mua yms. niin tuot­ta­jat tuot­ta­vat sitä. Minus­ta kai­ken vas­tuun sysää­mi­nen elin­tar­vi­ke­tuo­tan­nos­ta kulut­ta­jil­le on vain kes­kus­ta­lais­ta poli­tiik­kaa. Ei halu­ta teh­dä nii­tä muu­tok­sia joi­ta ylei­nen oikeus­ta­ju vaa­tii ja olettaa. 

    Mik­sei koti­mai­sen tuo­tan­non osal­ta voi­tai­si lain­sää­dän­nön tur­vin pyr­kiä mal­liin, joka vas­taa yleis­tä käsi­tys­tä sii­tä, mikä on myös eläin­ten elä­mi­sen osal­ta eet­ti­ses­ti oikein? Lain­sää­dän­nön kaut­ta mää­ri­tel­lään rajo­ja ympä­ris­tön saas­tut­ta­mi­sel­le, työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sil­le, lop­pu­tuot­teen tur­val­li­suu­del­le jne. Mik­si eläin­ten eet­ti­ses­ti kes­tä­vä kas­va­tus ei voi­si kuu­lua lain­sää­dän­nön pii­riin? Se kuu­luu­kin, joku vas­taa. Mik­si lain­sää­dän­tö ei näil­tä osin vas­taa yleis­tä oikeis­ta­jua? Eli koti­mai­sen tuo­tan­non osal­ta asia voi­daan par­hai­ten hoi­taa lain­sää­dän­nön kaut­ta. Tuli­si koti­mai­suu­del­le­kin samal­la jotain merkitystä.

    Ulko­mai­seen kink­kuun täl­lä ei ole tie­tys­ti juu­ri muu­ta mer­ki­tys­tä kuin sen kas­va­va hin­ta­kil­pai­lu­ky­ky. Toi­set näke­vät sen koti­mai­sen kil­pai­ly­vyn hei­ken­tä­mi­se­nä. Itse näki­sin sen loo­gi­se­na väli­vai­hee­na sil­le, että (sian)lihan käyt­tö mar­gi­na­li­soi­daan osa­na siir­ty­mis­vai­het­ta, jos­sa kuol­leen sian taka­puo­len syö­mi­nen lope­te­taan vai­heit­tain ihan vain nor­maa­lin kehi­tys­pro­ses­sin tuloksena.

  85. Nämä hei­tot, joi­den mukaan ihmi­set ovat tär­keäm­piä ja että on joten­kin teko­py­hää puut­tua eläin­ten oloi­hin, ovat minus­ta aika maut­to­mia. Siko­jen tms. eläin­ten kiusaa­mi­nen ei paran­na ihmis­ten työ­olo­ja tai mie­len­ter­vey­son­gel­mia, eikä asian paran­ta­mi­seen tar­vi­ta suu­ria sum­mia rahaa, pait­si ehkä kes­kus­ta­lais­ten mielestä. 

    Noin ylei­ses­ti tämän­tyyp­pis­ten asioi­den lyk­kää­mi­nen kulut­ta­jan vas­tuul­le on jon­kin­lais­ta uto­pis­mia. Ei sik­si, ettei­vät­kö ihmi­set voi­si ilmais­ta pre­fe­rens­se­jään näis­sä asiois­sa, vaan sik­si että mar­ke­tin liha­tis­ki tai kaup­pa­hal­li eivät vain yksin­ker­tai­ses­ti ole sel­lai­sia paik­ko­ja, jois­sa ihmi­nen tekee moraa­li­sia valin­to­ja. (Tilan­ne oli­si eri, jos ennen kin­kun tai pais­tin osta­mis­ta asiak­kaan pitäi­si vie­rail­la sen kas­vat­ta­nees­sa sika­las­sa tms, mut­ta tämä joh­tai­si mas­sii­vi­seen tehot­to­muu­teen, kun lihan osta­mi­nen oli­si niin hankalaa.)

    Sama pätee kai­ken­lai­siin kulu­tus­tot­tu­muk­siin. Mark­ki­na­ta­lou­den tehok­kuus — siis se, että se jakaa resurs­sit parem­min ja oikeu­den­mu­kai­sem­min kuin vaik­ka feo­daa­li­ta­lous — perus­tuu pit­käl­ti eri­kois­tu­mi­seen ja kil­pai­luun. “Eet­ti­nen kulut­ta­mi­nen” huk­kaa täs­tä eri­kois­tu­mi­ses­ta saa­ta­vas­ta hyö­dys­tä mah­dol­li­ses­ti pal­jon­kin, enkä puhu nyt sii­tä, että Rei­lun Kau­pan Kah­vi tai Onnel­li­sen Orjan Puu­vil­la oli­si yli­hin­tais­ta ane­kaup­paa, vaan sii­tä, että infor­maa­tion pun­nit­se­mi­nen on kulut­ta­jal­le vaivalloista. 

    Sik­si se redusoi­tuu lopul­ta brän­däyk­seen, joka yllät­täen uus­va­sem­mis­ton — johon vali­tet­ta­van suu­ri osa vih­reis­tä­kin lukeu­tuu — mie­les­tä on sekin vää­rin. Onnel­li­sen sian ser­ti­fi­kaat­ti, vaik­ka oli­si­kin sel­keä paran­nus nykyi­seen, ei minus­ta ole tyy­dyt­tä­vä rat­kai­su pit­käl­lä aikavälillä.

  86. Eläin­ten oikeu­det on tie­tys­ti joh­det­tu sii­tä käsi­tyk­ses­täm­me, että jul­muus on vää­rin. Toki oikeu­det ovat ihmis­ten väli­nen sopi­mus­ky­sy­mys eikä kaik­kien ryh­mien koh­dal­la edel­ly­te­tä mitään velvollisuuksia. 

    Eihän vau­val­la ole mitään vel­vol­li­suuk­sia ja jos nyt edel­lä mai­nit­tua poten­ti­aa­lia kas­vaa täy­si­val­tai­sek­si yksi­lök­si pide­tään oikeuk­sien kri­tee­ri­nä, niin mik­si vai­keas­ti älyl­li­ses­ti kehi­tys­vam­mai­sel­la­kin lap­sel­la on samat oikeu­det kuin terveellä?

    Kat­som­me (tai aina­kin suu­rin osa meis­tä), että myös demen­toi­tu­nut, hol­houk­se­na­lai­nen van­hus omaa oikeu­den ihmi­sar­voi­seen elä­mään ilman että hänel­lä on mitään vel­vol­li­suuk­sia. Poten­ti­aa­li edis­tyä vel­vol­li­suuk­sia kan­ta­vak­si hen­ki­lök­si on kui­ten­kin kateis­sa ja tulee ole­maan koko loppuelämän. 

    Eli minä en näe puhees­sa eläin­ten oikeuk­sis­ta mitään käsit­teel­lis­tä ongelmaa.

  87. Tuos­sa tari­na miten hom­ma hoi­de­taan Ame­ri­kan tyy­liin. Nyt­hän tämä teol­li­suus on tul­lut Roma­ni­aan ja Puo­laan aikoo ottaa alku­tuo­ta­non­kin haltuunsa.

    Smith­field Foods, the lar­gest and most pro­fi­table pork proces­sor in the world, kil­led 27 mil­lion hogs last year. That’s a num­ber worth con­si­de­ring. A slaugh­ter-weight hog is fif­ty percent hea­vier than a per­son. The logis­tical chal­len­ge of proces­sing that many pigs each year is rough­ly equi­va­lent to butc­he­ring and boxing the enti­re human popu­la­tions of New York, Los Ange­les, Chica­go, Hous­ton, Phi­la­delp­hia, Phoe­nix, San Anto­nio, San Die­go, Dal­las, San Jose, Det­roit, India­na­po­lis, Jack­son­vil­le, San Francisco, Colum­bus, Aus­tin, Memp­his, Bal­ti­mo­re, Fort Worth, Char­lot­te, El Paso, Milwau­kee, Seatt­le, Bos­ton, Den­ver, Louis­vil­le, Was­hing­ton, D.C., Nash­vil­le, Las Vegas, Port­land, Okla­ho­ma City and Tucson.

    http://www.rollingstone.com/politics/story/12840743/porks_dirty_secret_the_nations_top_hog_producer_is_also_one_of_americas_worst_polluters

  88. Ei ole sama asia. Lap­sis­sa on poten­ti­aa­li kas­vaa tie­toi­sik­si, inhi­mil­li­sik­si, elu­kois­sa ei.”

    Ei tie­toi­suus ole pel­käs­tään ihmis­ten omi­nai­suus ja inhi­mil­li­syy­teen vetoa­mi­nen on kehä­pää­tel­mä. Joka tapauk­ses­sa poten­ti­aa­li­suus ei ole hyvä perus­te teh­dä moraa­lis­ta eroa ihmis­ten ja eläin­ten välil­le. On tie­tys­ti tot­ta, että lap­sis­sa on usein poten­ti­aa­lia, mut­ta sii­tä ei vie­lä seu­raa, että eläi­mil­lä ei pitäi­si olla mitään oikeuk­sia. Mik­si omi­nai­suuk­sien kes­ki­mää­räi­sil­lä eroil­la edes oli­si eet­tis­tä mer­ki­tys­tä ihmis­ten ja eläin­ten arvot­ta­mi­sen kan­nal­ta, jos eri ihmis­ryh­miä­kään ei arvo­te­ta ero­jen perus­teel­la? Täl­läi­siä perus­te­lu­ja on toki yri­tet­ty käyt­tää esi­mer­kik­si rasis­min oikeut­ta­mi­seen: kos­ka euroop­pa­lai­set ovat afrik­ka­lai­sia älyk­kääm­piä, euroop­pa­lai­set ovat arvokkaampia.

    Ihmet­te­len sil­ti mik­si jat­ku­vas­ti vedo­taan ihmis­ten ja mui­den eläin­la­jien väli­siin tak­so­no­mi­aan perus­tu­viin rajoi­hin, vaik­ka rajoil­la ei ole moraa­lin kans­sa mitään teke­mis­tä emme­kä pidä rotu­jen tai suku­puol­ten väli­siä­kään rajan­ve­to­ja eet­ti­ses­ti mer­ki­tyk­sel­li­si­nä. Kukaan ei ole tätä logiik­kaa vie­lä täs­sä­kään kes­kus­te­lus­sa onnis­tu­nut perus­te­le­maan. Jär­ke­väm­pää oli­si ottaa huo­mioon yksi­löi­den tar­peet riip­pu­mat­ta lajis­ta, rodus­ta, suku­puo­les­ta tai muis­ta täy­sin epä­re­le­van­teis­ta luo­ki­tuk­sis­ta. Eikö­hän lähes jokai­nen halua, että hei­dän tar­peen­sa otet­tai­siin huo­mioon. Mik­si samaa peri­aa­tet­ta ei kui­ten­kaan halu­ta sovel­taa johon­kin mie­li­val­tai­ses­ti rajoi­tet­tuun jouk­koon, vaik­ka sii­hen kuu­lu­vil­la yksi­löil­lä on myös tarpeita?

  89. Tie­de­mies, mai­nit­sit, että “infor­maa­tion pun­nit­se­mi­nen on kulut­ta­jal­le vai­val­lois­ta” lihan osta­mi­sen yhtey­des­sä. Voi­si­ko tämän yleis­tää siten, että vaa­ti­mus kulut­ta­jas­ta eet­ti­se­nä toi­mi­ja­na noin yleen­sä­kin on usein koh­tuu­ton, kos­ka infor­maa­tion mää­rä on niin suuri? 

    Itse asias­sa ole­tus kulut­ta­jan ratio­naa­li­ses­ta toi­min­nas­ta omak­si hyväk­seen­kin on samas­ta syys­tä han­ka­la. Ero­na valin­to­jen yhteis­kun­nal­li­siin vai­ku­tuk­siin on kui­ten­kin se, että mitä­pä sitä ulkoa mes­ta­roi­maan tois­ten teke­miä “vir­he­va­lin­to­ja”, jot­ka vai­kut­ta­vat vain valit­si­jaan itseensä.

    Brän­däys, vaik­ka­pa onnel­li­sen sian ser­ti­fi­kaat­ti, on yksi kei­no infor­maa­tio­äh­kyn hel­pot­ta­mi­sek­si, mut­ta jos se ei toi­mi, mikä sit­ten? Jää­kö ainoak­si mah­dol­li­suu­dek­si lain­sää­dän­tö? Miten väl­te­tään lii­ka puut­tu­mi­nen yksi­tyi­se­lä­mään? Vai onko kysees­sä vain konflik­ti, joka vaa­tii tapaus­koh­tais­ta har­kin­taa, mitään yleis­pä­te­vää kei­noa ei ole?

  90. eggo:

    Jos sel­keä enem­mis­tö ihmi­sis­tä on sitä miel­tä, että jokin asia on ehdot­to­mas­ti vää­rin, niin sil­loin tuo asia pitää kiel­tää eikä lait­taa ihmi­siä joka päi­vä valit­se­maan kau­pas­sa, että mikä on oikein ja mikä väärin.

    Ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­se­ro mark­ki­noil­la ja demo­kra­tias­sa ei joh­du vält­tä­mät­tä sii­tä, että ihmi­nen ei jak­sa olla moraa­li­nen koko ajan, vaan sii­tä, että mark­ki­noil­la moraa­li­sel­la toi­min­nal­la on kus­tan­nus, kun äänes­tys­ko­pis­sa kus­tan­nus­ta ei ole.

    Äänes­tä­mi­sen sijaan me voi­tais sal­lia enem­män kil­pai­lua hal­lin­non aloil­la. Jos ihmi­nen ei jak­sa teh­dä moraa­li­sia valin­to­ja kaup­pa­hal­lis­sa, niin ehkä hän jak­saa teh­dä sel­lai­sen sil­loin kun päät­tää min­kä kun­nan alu­eel­le aset­tuu asu­maan. Kun­tien kes­ki­näi­nen kil­pai­lu antai­si kulut­ta­jal­le mah­dol­li­suu­den vali­ta eri­lai­sis­ta laki/sääntöjärjestelmistä omal­le moraa­lil­leen sopivan.

    Hyvät laki/sääntöjärjestelmät hou­kut­te­li­si­vat kun­ta­lai­sia ja näin aiheut­tai­si­vat pai­net­ta muis­sa­kin kun­nis­sa omak­sua ne.

    Val­tion tasol­la äänes­tä­mi­ses­sä on se ongel­ma, että huo­no­ja pää­tök­siä ei pää­se pakoon kuin älyt­tö­män suu­ril­la kustannuksilla.

    Muis­tut­tai­sin myös siko­jen psyyk­ki­ses­tä hyvin­voin­nis­ta huol­ta kan­ta­vil­le, että Suo­mes­sa on pal­jon psyyk­ki­ses­ti sai­rai­ta IHMISIÄ,

    Niin on. Kuin­ka pal­jon hal­vem­paa on sian psyyk­ki­sen hyvin­voin­nin paran­ta­mi­nen ver­rat­tu­na ihmi­seen? Veik­kaan, että aika mer­kit­tä­väs­ti. Täs­tä voi seu­ra­ta, että mei­dän kan­nat­taa paran­taa psyyk­ki­ses­ti huo­no­voin­ti­sen sian olo­ja, vaik­ka meil­lä oli­si­kin psyyk­ki­ses­ti huo­no­voin­ti­sia ihmisiäkin.

    las­se:

    joten nii­den teu­ras­ta­mi­nen lisää hevos­kan­nan kes­ki­mää­räis­tä hyvinvointia.

    heh… miks ketään kiin­nos­tai­si hevos­kan­nan kes­ki­mää­räi­nen hyvin­voin­ti, jos se saa­vu­te­taan teu­ras­ta­mal­la kes­ki­mää­räis­tä huo­nom­min hyvinvoivat?

  91. Sil­lä, että täs­sä voi­daan kate­go­ri­soi­mal­la ja argu­ment­tia liu’uttamalla näyt­tää että on teko­py­hää olla samal­la kau­his­te­le­mat­ta kas­vin­rääk­käys­tä, ei muu­ta sitä, että useim­pia ihmi­siä inhot­taa juu­ri eläin­ten, ja eri­tyi­ses­ti suur­ten ja kes­ki­suur­ten nisäk­käi­den, kuten kis­so­jen, koi­rien, siko­jen jne. rääkkääminen.

    Minun mie­les­tä­ni ei ole teko­py­hää oma­ta eri­lai­sia moraa­li­kä­si­tyk­siä eläin­ten ja kas­vien suh­teen. Se mikä on teko­py­hää, on yrit­tää perus­tel­la noi­ta moraa­li­kä­si­tyk­si­ään jon­kun­lai­sil­la loo­gi­sil­la kon­struk­tioil­la, jot­ka kui­ten­kin lop­pu­jen lopuk­si joh­ta­vat ris­ti­rii­taan oman moraa­li­kä­si­tyk­sen kans­sa. Noin ylei­ses­ti, minul­la on kak­si moraa­li­fi­lo­so­fis­ta työ­hy­po­tee­sia: Ensin, jokai­nen yksi­lön esit­tä­mä loo­gi­nen perus­te­lu moraa­li­kä­si­tyk­sel­le joh­taa ris­ti­rii­taan yksi­lön moraa­li­kä­si­tyk­sen kans­sa, ja toi­sek­si, jokai­nen yksi­lön objek­tii­vi­ses­ti mää­rit­te­le­mä moraa­li­väi­te on osoi­tet­ta­vis­sa ris­ti­rii­tai­sek­si (ei-psy­ko­paat­ti­sen) yksi­lön moraa­li­kä­si­tys­ten kans­sa. (Asia, jota en oikein ymmär­rä, on se, että mik­si ihmi­sil­lä on niin suu­ri tar­ve saa­da perus­tel­tua omat moraa­li­kä­si­tyk­sen­sä joten­kin loo­gi­sik­si ja objek­tii­vi­sik­si kon­struk­tioik­si. Aina­kin minun moraa­li­kä­si­tyk­se­ni ovat kau­ka­na tuosta) 

    Eet­ti­nen kulut­ta­mi­nen” huk­kaa täs­tä eri­kois­tu­mi­ses­ta saa­ta­vas­ta hyö­dys­tä mah­dol­li­ses­ti pal­jon­kin, enkä puhu nyt sii­tä, että Rei­lun Kau­pan Kah­vi tai Onnel­li­sen Orjan Puu­vil­la oli­si yli­hin­tais­ta ane­kaup­paa, vaan sii­tä, että infor­maa­tion pun­nit­se­mi­nen on kulut­ta­jal­le vaivalloista.

    En ole eri miel­tä. Tämän vuok­si mie­les­tä­ni ei rii­tä posi­tii­vi­nen ser­ti­fioin­ti, vaan meil­lä pitäi­si olla myös nega­tii­vi­nen ser­ti­fioin­ti. Säh­kö­mark­ki­noil­la saa ostaa vih­re­ää säh­köä, mut­ta kukaan ei jou­du myön­tä­mään käyt­tä­vän­sä venä­läis­tä ydin­säh­köä. Ei ole mitään takei­ta, ettei­kö tuo­kin oli­si lii­an ras­kas­ta pro­ses­soin­tia kulut­ta­jil­le, mut­ta oli­sin täs­sä nyt val­mis aina­kin kokei­le­maan ensin mark­ki­noi­den voi­maa, kun­han kulut­ta­jil­le pak­ko­syö­te­tään se riit­tä­vä informaatio.

  92. Huo­maut­tai­sin yhdes­tä asias­ta: sika on eläin. Ei se ole Sta­li­nin aikai­ses­sa van­ki­las­sa elä­vä ahdis­tu­nut älyk­kö­ru­noi­li­ja, joka etsii vapaut­taan orjuut­ta­jan ikees­tä ja mah­dol­li­suut­ta jul­kais­ta aja­tuk­si­aan, jot­ta sen elä­män­teh­tä­vä täyttyisi.

    Sen elä­män­teh­tä­vä myös “van­keu­des­sa” — muus­ta­han se ei tie­dä — on syö­dä ja nuk­kua. Se halu­aa nuk­kua aina kun mah­dol­lis­ta, noin 22 tun­tia päi­väs­sä, jos ruo­kaa riit­tää. Sil­lä sil­loin sial­la ei ole syy­tä olla val­veil­la ja liik­kua, jot­ka molem­mat se pyr­kii luon­nos­taan mini­moi­maan. Kos­ka lih­asiat ovat lei­kat­tu­ja ja nuo­ria, ei edes lisään­ty­mi­nen häi­rit­se sian makoi­saa unta. Hul­lu pal­jon töi­tä tekee.

    Väi­tän, että jos sika­lan olo­suh­teet ovat asial­li­set, se elää pal­jon sika­mai­sem­man elä­män kuin vil­li serk­kun­sa, joka on peto­jen, nälän, lois­ten ja lisään­ty­mis­vie­tin piinaama. 

    On tie­ten­kin kum­mal­lis­ta ja nykyi­sin kiel­tei­se­nä pidet­tyä, että ihmi­nen met­säs­tää ja syö toi­sia eläi­miä tai met­säs­tyk­sen kehit­ty­neem­pä­nä muo­to­na on jät­tä­nyt juok­se­mi­sen pois itsel­tä ja saa­liil­taan. Ehkä se on luon­nol­lis­ta? Niin­pä jos joku kyke­nee osoit­ta­maan esi­mer­kik­si ihmi­sen ham­pais­ton avul­la, että ihmi­nen onkin kas­vis­syö­jä eikä omni­vo­ri eli seka­syö­jä, jätän siko­jen syö­mi­sen pois luonn­ot­to­ma­na. Näin eten­kin, jos joku vie­lä voi osoit­taa, että koti­si­ka voi huo­nom­min kuin ahdis­tet­tu serkkunsa.

    Nyt on räi­keil­lä yksit­täis­ta­pauk­sil­la ja sikaa inhi­mil­lis­tä­mäl­lä pyrit­ty teke­mään niin. Molem­mat ovat kei­noi­na hal­pa­mai­sia ja jät­tä­vät poh­ti­mat­ta nii­tä edel­tä­viä kysymyksiä.

  93. Oli­ko se jo Kant vai Hegel, joka poh­ti sitä, onko älyk­käil­lä ava­ruuso­len­noil­la “ihmi­sar­vo”? Jos asi­aan liit­ty­vää etiik­kaa ajat­te­lee evo­luu­tion eli tehok­kuu­den näkö­kul­mas­ta — kuten nyky­ään usein teh­dään — ei ole.

    Evo­luu­tio on tuot­ta­nut pel­käs­tään eläin­la­je­ja, jot­ka pyr­ki­vät lisään­ty­mään ja täyt­tä­mään maan suo­si­mal­la omia gee­ne­jään. Usein se on tar­koit­ta­nut myös laji­to­ve­rien suo­si­mis­ta. Evo­luu­tion (tehok­kuu­den) näkö­kul­mas­ta on hyö­dyl­lis­tä eli “tehok­kuus­mo­raa­lis­ta” pitää mui­ta laje­ja ravin­to­na tai keinona/esteenä hank­kia ravin­toa, kos­ka maa­pal­lon resurs­sit ovat aidos­ti niu­kat eli rajalliset.

    Evo­luu­tio ei kui­ten­kaan mää­rää, mis­sä kul­kee “omien” ja “vie­rai­den” gee­nien raja. Se tai­si olla niin, että tatil­la on 80-pro­sent­ti­ses­ti samat gee­nit kuin ihmi­sel­lä. Sik­si on “evo­lu­tio­nää­ris­mo­raa­lis­ta” suo­jel­la mui­ta maa­pal­lon eliö­la­je­ja esi­mer­kik­si kivien tai alie­nien kus­tan­nuk­sel­la. Saman peri­aat­teen mukaan on moraa­li­sem­paa suo­jel­la sim­pans­se­ja kuin bakteereja. 

    Kaik­kein moraa­li­sin­ta ihmi­sel­le oli­si suo­jel­la ja suo­sia toi­sia ihmi­siä, jät­tää aina­kin tap­pa­mat­ta. Tämä ei kui­ten­kaan ole ollut ihmis­kun­nal­le mah­dol­lis­ta eloon­jää­mis­kamp­pai­lus­sa. Vain sel­lai­set ihmis­ryh­mät ovat jää­neet eloon, jot­ka ovat olleet val­miit tap­pa­maan tais­te­lus­sa niu­kois­ta resurs­seis­ta. Tämä ei kui­ten­kaan riko “evo­luu­tio­mo­raa­lia” vas­taan, sil­lä omaa hei­moa tms. puo­lus­taes­saan puo­lus­taa myös nii­tä gee­ne­jä, jot­ka ovat eni­ten omien gee­nien kaltaisia. 

    Tois­ten ihmis­ten tap­pa­mi­nen ei kui­ten­kaan ole kivaa, joten tapa­na onkin ollut dehu­ma­ni­soi­da vihol­li­nen. “Suo­ma­lai­nen­kin” on luul­ta­vas­ti alun­pe­rin monen muun etno­nyy­min tapaan tar­koit­ta­nut “me ihmi­set”. Muut ovat olleet jotain muuta.

    Ehkä para­dok­saa­li­ses­ti tie­toi­nen alt­ruis­mi (evo­luu­tion mää­rää­män sokean alt­ruis­min sijaan tai rin­nal­le) on saat­ta­nut myös syn­tyä sodas­sa. “Ase­vel­jet” on tar­koit­ta­nut alun­pe­rin ryh­mää, joka on lupau­tu­nut tar­peen vaa­ties­sa kuo­le­maan tois­ten­sa ja kotiin jää­nei­den puo­les­ta. Täl­lai­nen ryh­mä voi aivan hyvin syn­tyä peri­mäl­tään hyvin­kin eri­lais­ten ihmis­ten kes­ken, kuten voi havai­ta vaik­ka­pa jenk­kien armei­jas­ta. Vie­lä tokan maa­il­man­so­dan aikaan siel­lä kuvi­tel­tiin, että raja kul­kee ihon­vä­rin mukaan ja sik­si mus­tia ei pääs­tet­ty tais­te­lu­jouk­koi­hin. Nyky­ään täl­lais­ta har­ha­kä­si­tys­tä ei ole. 

    Samaan tapaan vel­jeyt­tä voi sel­väs­ti­kin laa­jen­taa eläi­miin päin ehkä jopa kas­vei­hin. Gee­nit eivät sitä siis vaa­di vaan päin­vas­toin ne vas­tus­ta­vat lii­al­lis­ta alt­ruis­mia. Ihmi­nen on kui­ten­kin olen­to, joka pys­tyy pys­tyy toi­mi­maan johon­kin rajaan asti gee­nien “mää­räyk­sien” vas­tai­ses­ti. Moraalisesti.

    Itse en kyl­lä osaa tun­tea vel­jeyt­tä siko­jen kans­sa aina­kaan näin jou­lun aikaan. Ajat­te­lin näet syö­dä sel­lai­sen. Toi­nen lap­sis­ta­ni sen sijaan aikoo seu­raa­vak­si syö­dä jou­lu­kink­kua sit­ten, kun se on val­mis­tet­tu kei­no­te­koi­ses­ta lihas­ta. Täs­tä pää­sen­kin päi­vän pää­asi­aan: miten val­mis­te­taan joulukasvisruoka?

  94. Pik­kuo­ra­val­le:
    Täs­men­nän vie­lä hie­man, kos­ka huo­maan, että aiem­pi kom­ment­ti­ni oli huo­nos­ti muotoiltu. 

    Minus­ta kär­si­myk­sen vält­tä­mi­nen on hyvä tavoi­te ja kos­ka ymmär­räm­me eläin­ten koke­maa kär­si­mys­tä suht. hyvin, osaam­me myös sen mini­moi­da. Tähän tuli­si pyr­kiä. Kas­vien “sie­lu­ne­lä­mäs­tä” olem­me tois­tai­sek­si aika pihal­la, joten nii­den koke­man kär­si­myk­sen vähen­tä­mi­nen on han­ka­laa. Halusin vain muis­tut­taa, että ei ole itses­tään sel­vää, että kas­vi oli­si mitään tun­te­ma­ton kone. Tämän­het­ki­nen suh­tau­tu­mi­sem­me kas­vei­hin lie­nee saman­kal­tais­ta kuin ihmis­ten suh­tau­tu­mi­nen eläi­miin muu­ta­ma suku­pol­vi sit­ten, ennen ymmär­rys­tä evo­luu­tios­ta, aivo­jen toi­min­nas­ta ym. Aika näyt­tää, muut­taa­ko ymmär­ryk­sen lisään­ty­mi­nen suh­tau­tu­mis­tam­me tule­vai­suu­des­sa. Se, että emme ymmär­rä kas­ve­ja, ei tie­ten­kään ole syy olla kiin­nit­tä­mät­tä huo­mio­ta eläin­ten koke­man kär­si­myk­sen vähentämiseen.

    Mitä tulee eliöyk­si­lön elä­män arvon mää­rit­ty­mi­seen, niin sii­nä ollaan todel­la han­ka­lil­la vesil­lä. Se menee useim­mi­ten ihan mutu-poh­jal­ta: söpö eläin on arvok­kaam­pi kuin ruma, eläin on useim­mi­ten arvok­kaam­pi kuin kas­vi, mut­ta toi­saal­ta esim. iso­ko­koi­sen puun elä­mäl­lä saa­te­taan näh­dä var­sin suu­ri­kin arvo. Täs­tä syys­tä kär­si­myk­sen mini­moin­ti on mie­les­tä­ni hel­pom­min perus­tel­ta­vis­sa ole­va tavoi­te käy­tän­nön eläin­suo­je­lu­työl­le kuin eläi­nyk­si­lön tap­pa­mi­sen oikeu­tuk­sen kysee­na­lais­ta­mi­nen. Täs­sä lie­nem­me samoil­la lin­joil­la, hyväk­syt­tä­vän kär­si­myk­sen astees­ta ken­ties emme.

    Itse kan­na­tan mal­lia, jos­sa lihan­tuo­tan­non ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set siir­tyi­si­vät lihan hin­taan ja tuo­tan­toe­läin­ten olo­suh­tei­ta paran­net­tai­siin todel­la huo­mat­ta­vas­ti. Lihan syö­mi­ses­tä en kui­ten­kaan aio luopua.

  95. Juk­ka Kemp­pi­nen mai­nit­si blo­gis­saan osu­vas­ti, että eläin­ten oikeu­det ovat kum­mal­li­nen käsi­te; ennem­min­kin pitäi­si puhua ihmis­ten vel­vol­li­suuk­sis­ta (mui­ta) eläi­miä koh­taan. Samal­la taval­la voi­daan muu­ten aja­tel­la myös pien­ten las­ten tai mui­den ei-yhteis­kun­nal­li­ses­ti-tie­tois­ten yksi­löi­den koh­dal­la. Ja vel­vol­li­suu­det toki muo­dos­tu­vat juu­ri ihmi­syh­tei­sön lähtökohdista.

    Vega­nis­min ja eläi­noi­keus­väen yli­pää­tään suu­rin kate­go­ri­nen ongel­ma on se, että he eivät halua ymmär­tää ihmi­sen todel­la­kin ole­van eläin­kun­nas­sa eri­kois­ta­paus. Kun­nes toi­sin osoi­te­taan, ihmi­set ovat ainoi­ta ihmi­syh­teis­kun­nas­sa toi­mi­via olioi­ta, joil­la on kyky ymmär­tää, miten ihmi­syh­teis­kun­ta ja ihmis­ten sosi­aa­li­nen nor­mis­to toi­mii. Ilman tätä kykyä ei voi olla esi­mer­kik­si tie­tois­ta pyr­ki­mys­tä emansipaatioon.

  96. Mar­ko Hami­lo: “Siois­ta en osaa sanoa mitään, mut­ta jos ei ole ihan off-topicia, niin pari sa-naa kanois­ta. Näyt­tö häk­kien huo­nom­muu­des­ta on heikkoa.” 

    Häk­ki­ka­na­loi­den ongel­mia ovat ahtaus, lii­kun­nan puu­te, ste­reo­tyyp­pi­nen käyt­täy­ty­mi­nen, luun­mur­tu­mat, jal­ka­viat, höy­hen­peit­teen vau­rioi­tu­mi­nen etc.

    Lat­tia­ka­na­loi­den ongel­ma­na ovat mm. ilman­laa­tu (ilmas­sa ammo­niak­kia) ja erit­täin suu­ri par­vi­ko­ko ja ‑tiheys. Kos­ka kanat pys­ty­vät tun­nis­ta­maan kor­kein­taan joi­ta­kin kym­me­niä laji­to­ve­rei­taan, par­ven suu­ri koko ja tiheys aiheut­ta­vat stres­siä eläi­mil­le. (Ks. http://www.oikeuttaelaimille.net/galleria/lattiakanalat/lattiakanala )

    Parem­pi vaih­toeh­to on luo­mu­ka­na­la (ei tosin mikään kano­jen para­tii­si sekään). Luo­mu­ka­no­jen kas­va­tus­ti­heys on lat­tia­ka­na­laa pie­nem­pi (kor­kein­taan 5/m2). Kana­par­ven koon pitää myös olla hie­man pie­nem­pi (rajoi­tet­tu max. 3000 lin­tuun), ja kana­lan on olta­va varus­tet­tu ikku­noil­la. Luo­mu­ka­na­lois­sa kano­jen ter­vey­son­gel­mat ovat vähäi­sem­piä: http://blogit.helsinki.fi/ehvtk/uh041006.pdf

    Paras vaih­toeh­to kano­jen kan­nal­ta on pien­ka­na­la, jos­sa par­vi­ko­ko on pie­ni, kanoil­la pal­jon tilaa ja mah­dol­li­suus ulkoi­luun. Useis­sa pien­ka­na­lois­sa kanoil­le tar­jo­taan vuo­den pimeim­pään aikaan myös ”munin­ta­rau­ha”. Eli tulos tai hen­ki ‑peri­aa­te ei ole yhtä ehdo­ton kuin muis­sa kanaloissa.

  97. Tie­de­mies: “Nämä hei­tot, joi­den mukaan ihmi­set ovat tär­keäm­piä ja että on joten­kin teko­py­hää puut­tua eläin­ten oloi­hin, ovat minus­ta aika mauttomia.”

    Mau­ton­ta on se, että hel­pos­ti lie­vi­tet­tä­vis­sä ole­vaa ihmis­ten kär­si­mys­tä on pal­jon tur­haan ole­mas­sa, kos­ka kukaan ei väli­tä. Sitä pait­si sanoin, etten halua vähä­tel­lä siko­jen kärsimystä.

    Art­tu­ri: “Kuin­ka pal­jon hal­vem­paa on sian psyyk­ki­sen hyvin­voin­nin paran­ta­mi­nen ver­rat­tu­na ihmi­seen? Veik­kaan, että aika mer­kit­tä­väs­ti. Täs­tä voi seu­ra­ta, että mei­dän kan­nat­taa paran­taa psyyk­ki­ses­ti huo­no­voin­ti­sen sian olo­ja, vaik­ka meil­lä oli­si­kin psyyk­ki­ses­ti huo­no­voin­ti­sia ihmisiäkin.”

    En puhu­nut psyyk­ki­ses­ti huo­no­voin­ti­sis­ta vaan sai­rais­ta ihmi­sis­tä. Ja hei­dän laa­du­kas hoi­ton­sa tuot­taa yhteis­kun­nal­le rahaa eikä kulu­ta sitä. Esi­mer­kik­si ensip­sy­koo­sien laa­du­kas hoi­to on äärim­mäi­sen tuot­ta­vaa. Tai vaik­ka­pa vaka­van masen­nuk­sen hyvä hoi­to. Jos sitä­pait­si tuo aja­tuk­se­si vie­dään lop­puun niin sit­ten voi­daan käyt­tää vaik­ka­pa laa­tu­pai­not­tei­sia elin­vuo­sia kri­tee­rei­nä. Lope­te­taan esi­mer­kik­si aikuis­ten munuais­ten­siir­rot. Yhden sel­lai­sen hin­nal­la anne­taan aika monel­le pos­sul­le parem­pi elä­mä. Lope­te­taan kaik­ki sai­raa­lat ja raken­ne­taan sika­loi­ta. On takuul­la hal­vem­pi saa­da pos­sul­le laa­du­kas elin­vuo­si kuin moni­sai­raal­le vanhukselle.

    Mic­hel Hou­el­le­becq sanoi, että maal­lis­tu­mi­nen on intui­tii­vi­ses­ti huo­les­tut­ta­vaa. Luu­len­pa, että olem­me siir­ty­neet intui­tios­ta empi­ri­aan. Sanon tämän pesun­kes­tä­vä­nä ateistina.

  98. Tai­dan­pa alkaa jou­lun viet­toon kun läs­ki­kaup­pias toi kin­kun ja pitää alkaa val­mis­tel­la sitä.
    Täs­tä sias­ta menee var­maan pal­jon enem­män huk­kaan kuin sii­tä mui­nai­ses­ta mum­mon luomupossusta .

    Tuli täs­sä mileeen tapah­tu­ma elä­män varrelta.
    Vie­tin jou­lua 1985 Indo­ne­sias­sa ja jou­lu­päi­vän aamun val­je­tes­sa läh­dim­me vai­mo­ni kans­sa kier­te­le­mään kau­pun­kia jalan.
    Kau­pun­ki oli aivan hil­jai­nen , siel­lä­kin vie­tet­tiiin jou­lua ja ainai­nen kuhi­na oli ker­ran­kin poissa .
    Ker­jä­läi­set nuk­kui­vat kaduil­la ja loi­kim­me hei­dän ylitseen .
    Sil­loin tuli mie­leen, että kyl­lä se on kui­ten­kin ollut onni syn­tyä Suo­mes­sa , mei­dän ongel­mam­me on vain se, miten hyvin­voin­tia jae­taan keskenämme.

    Toi­vo­tan Osmol­le ja kir­joit­te­li­joil­le Hyvää Jou­lua ja parem­paa Uut­ta Vuotta !!!

  99. Samu­li Rinne:
    Voi­si­ko tämän yleis­tää siten, että vaa­ti­mus kulut­ta­jas­ta eet­ti­se­nä toi­mi­ja­na noin yleen­sä­kin on usein koh­tuu­ton, kos­ka infor­maa­tion mää­rä on niin suu­ri?

    Itse olen aina­kin lopet­ta­nut ns. eet­ti­sen kulut­ta­mi­sen lähes täy­sin, kos­ka koen osto­va­lin­to­jen vai­ku­tuk­sien todel­li­sen arvioin­nin usein mah­dot­to­mak­si. Muu­ta­mia poik­keuk­sia toki on. Hel­poin­ta eet­tis­tä kulut­ta­mis­ta on poh­tia kriit­ti­ses­ti omia kulu­tus­tar­pei­taan ja jät­tää tur­hat kamat kau­pan hyllylle.

    Uskoi­sin että useim­mil­le eet­ti­sil­le kulut­ta­jil­le tär­kein­tä on se tun­ne, että ostaes­saan “eko­lo­gi­sen tuot­teen” tekee jotain hyvää. Kysees­sä on jon­kin­lai­nen ane, jol­la saa syn­nin­pääs­tön muis­ta pahois­ta teois­ta. Minus­ta eet­ti­sen kulut­ta­jan varaan ei voi las­kea yhtään mitään. Mai­nos­mies­ten luo­mat mie­li­ku­vat vie­vät hei­tä kuin päs­siä narussa.

  100. Veik­ko Huo­vi­nen käsit­te­li monis­sa novel­leis­saan eläin­ten asioi­ta. Onnel­li­sen sian ser­ti­fi­kaa­tis­ta tuli­kin heti mie­leen novel­li­ko­koel­ma Por­saan pape­rit. Sitä löy­tyy mm. sian haas­tat­te­lu, joka osal­taan valot­taa hänen arke­aan tuotantoeläimenä.

    Por­saan pape­rit-nimi­ses­sä novel­lis­sa kyseis­tä ser­ti­fi­kaat­tia han­kit­tiin mäy­rä­koi­ral­le, jon­ka syö­mis­viet­ti oli ylty­nyt kohtuuttomaksi.

  101. Tie­de­mies, mai­nit­sit, että “infor­maa­tion pun­nit­se­mi­nen on kulut­ta­jal­le vai­val­lois­ta” lihan osta­mi­sen yhtey­des­sä. Voi­si­ko tämän yleis­tää siten, että vaa­ti­mus kulut­ta­jas­ta eet­ti­se­nä toi­mi­ja­na noin yleen­sä­kin on usein koh­tuu­ton, kos­ka infor­maa­tion mää­rä on niin suu­ri?

    Minus­ta vaa­ti­mus “eet­ti­ses­tä kulut­ta­juu­des­ta” ei ole niin­kään koh­tuu­ton kuin uto­pis­ti­nen. Ei ihmi­nen koh­taa tai näe sel­lai­sia asioi­ta, joi­hin hänen “eet­ti­sen kulut­ta­mi­sen” eetok­ses­sa pitäi­si valin­noil­laan ottaa kan­taa. Yksi mer­kit­tä­vä osa­te­ki­jä tie­tys­ti on, että infor­maa­tion ja disin­for­maa­tion mää­rä on niin suuri.

    En väi­tä, ettei rajoi­te­tuis­sa tapauk­sis­sa voi olla näin. Esi­mer­kik­si en pidä vält­tä­mät­tä epä­on­nis­tu­nee­na aja­tus­ta “onnel­li­sen sian ser­ti­fi­kaa­tis­ta” tms, mut­ta ylei­se­nä muu­tos­voi­ma­na täm­möi­nen ei toi­mi vaik­ka infor­maa­tio oli­si hel­pos­ti saatavana.

    Tämä sik­si, että täl­lai­sen aja­tuk­sen kään­tö­puo­le­na pitää siis olla se, että muu­ta kuin Rei­lun kau­pan kah­via tai Onnel­li­sen kanan munia tms. osta­va kulut­ta­ja on näh­tä­vä jon­kin­lai­se­na demo­ni­se­na, raa­ka­lais­mai­se­na ja veren­hi­moi­se­na moraa­lit­to­ma­na hirviönä. 

    Tätä voi ver­ra­ta vaik­ka näi­hin vaip­pa­fir­mo­jen kam­pan­joi­hin, jois­sa ne mai­nos­ta­vat lah­joit­ta­van­sa yhden jäyk­kä­kou­ris­tus­ro­kot­teen jokai­ses­ta pake­tis­ta. Euros­hop­per-vaip­po­ja osta­va — tai mikä her­kul­li­sem­paa, kes­to­vaip­po­ja käyt­tä­vä, kulut­ta­ja­han siis tämän mark­ki­nae­tii­kan mukaan aktii­vi­ses­ti halu­aa, että nämä lap­set sai­ras­tu­vat jäykkäkouristukseen!!

    Minus­ta on joten­kin ilmeis­tä ja intui­tii­vi­ses­ti sel­vää, ettei super­mar­ke­tin hyl­lyn edes­sä nyt vain teh­dä täl­lai­sia arvovalintoja.

  102. Tie­de­mies, “brän­däys” on täs­sä tapauk­ses­sa jär­ke­vää, mut­ta yleen­sä sil­lä ei ole kuin nega­tii­vi­sia vaikutuksia.

  103. Art­tu­ri:

    Öö.. eikö kes­kus­te­lun aihee­na ole syö­tä­vien eläin­ten hyvinvointi?

    Tun­nut ajat­te­le­van kuten niin moni muu että teu­ras­tu­mi­nen on jotain jul­maa ja pahaa jota ihmi­nen tekee eläi­mil­le. Olen itse ollut seu­raa­mas­sa erään kave­ri­ni hevo­sen teu­ras­tus­ta ja voin vakuut­taa ettei hevo­nen ollen­kaan ymmär­tä­nyt mitä sil­le on tapah­tu­mas­sa. Hevo­nen lope­tet­tiin tavan­mu­kai­ses­ti pult­ti­pis­too­lil­la, sil­mät oli pei­tet­ty joten se ei näh­nyt mitä ympä­ril­lä puuhattiin.
    Se ei näyt­tä­nyt tun­te­van mitään eri­tyi­siä kipu­ja kuol­les­saan vaan kaa­tui suo­ril­ta jaloil­ta kyl­jel­leen täy­sin liik­ku­mat­to­mak­si. Itsel­lä oli kyl­lä pala kurkussa.

    Eläi­met eivät ajat­te­le ihmis­ten ajatuksia.Ne elä­vät het­ken ker­ral­laan. Mitä suu­rem­pi osa nii­den het­kis­tä on stres­si­tön­tä ja hyvin­voi­vaa, sitä parem­min ne voivat.

  104. eggo:

    En puhu­nut psyyk­ki­ses­ti huo­no­voin­ti­sis­ta vaan sai­rais­ta ihmisistä.

    No ihan sama. Jos annat sian kär­si­myk­sil­lä mitään arvoa, niin voi olla ihan perus­te­lua pois­taa osa sian kär­si­myk­sis­tä ennen kuin kaik­ki ihmis­kun­nan ongel­mat on rat­kais­tu. Eli argu­ment­ti sai­rais­ta ihmi­sis­tä ei oo oikein mis­tään kotoi­sin, jos et suos­tu otta­maan huo­mioon kustannuksia.

    Enkä ymmär­rä miten tähän kes­ku­te­luun kuu­luu se, että jon­kun sai­rau­den hoi­to itse asias­sa tuot­taa yhteis­kun­nal­le rahaa. Sehän pitää sil­loin hoi­taa riip­pu­mat­ta sii­tä mitä sioil­le tehdään.

    las­se:

    Tun­nut ajat­te­le­van kuten niin moni muu että teu­ras­tu­mi­nen on jotain jul­maa ja pahaa jota ihmi­nen tekee eläimille.

    Mis­tä ihmees­tä sait täl­lai­sen käsityksen?

    Minä en todel­la­kaan vas­tus­ta teu­ras­tus­ta tai met­säs­tä­mis­tä. Minä vas­tus­tan täs­sä tapauk­ses­sa huo­no­ja argu­ment­te­ja. (Ja ylei­sem­min täs­sä ket­jus­sa eläin­ten kär­si­myk­siä, kos­ka uskon, että nii­den vähen­tä­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat aika pieniä.)

    Minus­ta oli vaan aika omi­tuis­ta väit­tää, että on hyvä, että hei­koim­mat teu­ras­te­taan, niin kes­ki­mää­räi­nen kel­poi­suus kasvaa.

    Samal­la logii­kal­la voi­si teu­ras­taa vaik­ka kaik­ki alle 3000 euroa ansait­se­vat kan­sa­lai­set. Kyl­lä sii­nä kes­ki­mää­räi­nen hyvin­voin­ti läh­ti­si aika kii­tä­vään nousuun…

    Eli siis teu­ras­taa kan­nat­taa sik­si, että me saa­daan ruo­kaa tai sik­si, että eläi­mel­lä on huo­no olla, mut­ta ei sik­si, että eläin­ten kes­ki­mää­räis­tä hyvin­voin­tia kas­va­te­taan. (nämä kak­si jäl­kim­mäis­tä voi tun­tua samal­ta asial­ta, mut­ta eivät sitä tie­ten­kään ole.)

  105. Öö.. eikö kes­kus­te­lun aihee­na ole syö­tä­vien eläin­ten hyvinvointi?”

    Eikö­hän lähes kaik­kia eläi­miä voi syö­dä — myös lem­mik­ke­jä ja ihmi­siä. Mik­si kaa­taa hau­tuu­maal­le hyvää ruo­kaa, kun sen voi­si syödä?

  106. Jos nyt pie­ni sivu­juon­ne sal­li­taan, niin brän­däys ei ole yksioi­koi­nen ilmiö sen parem­min hyväs­sä kuin pahas­sa­kaan mielessä. 

    Brän­din idea­na on se, että ihmi­nen ostaa mie­li­ku­van. Jos mie­li­ku­va hel­pot­taa valin­taa ja pois­taa stres­siä, se on hyvä asia. Hyvä esi­merk­ki voi olla vaik­ka Bura­na. Se tai­taa mak­saa luok­kaa kak­sin­ker­tai­ses­ti kil­pai­li­joi­hin ver­rat­tu­na ja hin­tae­ro perus­tuu puh­taas­ti brän­din voimaan. 

    Toki osa brän­däyk­ses­tä perus­tuu hui­jauk­seen, eli sii­hen että ihmi­set luu­le­vat jotain eroa löy­ty­vän. En tie­dä, mis­sä mää­rin ibu­pro­fee­nin koh­dal­la on näin.

    Brän­däys syn­nyt­tää mark­ki­nat, jois­sa kil­pai­lu ei ole täy­del­lis­tä. Täl­löin brän­dil­lä on “mono­po­li” omaan tuot­tee­seen­sa ja subs­ti­tuu­tit (kil­pai­le­vat mer­kit) ovat vain osit­tai­sia. Yksioi­koi­nen ana­lyy­si oli­si, että brän­däys syn­nyt­tää tehok­kuus­tap­pion, joka on puut­teel­li­sen kil­pai­lun aiheut­ta­man kuol­leen pai­non suuruinen. 

    Tämä on kui­ten­kin aika suo­ra­vii­vai­nen tul­kin­ta, eikä kovin rehel­li­nen. Kos­ka brän­däys mah­dol­lis­taa kor­keam­man hin­nan, sen täy­tyy taval­la tai toi­sel­la lisä­tä kulut­ta­jan yli­jää­mää tai perus­tua jol­lain tapaa puh­taa­seen hui­jauk­seen. Puh­taa­na hui­jauk­se­na se tuli­si nopeas­ti ilmi; jos Orion väit­täi­si bura­nan tehoa­van pään­sär­kyyn parem­min kuin kil­pai­le­van tuot­teen, se valeh­te­li­si ja jou­tui­si täs­tä lei­vät­tö­män pöy­dän ääreen. Yli­jää­mä joka syn­tyy, syn­tyy, kun brän­dius­kol­li­suus pois­taa tar­peen ver­tail­la ja har­ki­ta. Hin­ta- ja laa­tu­ver­tai­lu on työ­läs­tä, sii­tä on kau­hean suu­ret kustannukset. 

    Itse ostan esi­mer­kik­si vaat­tee­ni yleen­sä ensim­mäi­ses­tä pai­kas­ta, jos­ta löy­dän tyy­dyt­tä­vän­nä­köi­sen vaat­teen, kos­ka laa­dun ja hin­nan ver­taa­mi­nen on niin työ­läs­tä ja epä­miel­lyt­tä­vää. Usein käyn jos­sa­kin sel­lai­ses­sa liik­kees­sä, jon­ka tun­nen entuudestaan. 

    On toki tot­ta, että jos pelk­kiä luku­ja kat­soo, brän­däys muis­tut­taa jär­jes­täy­ty­nyt­tä rikol­li­suut­ta. Applen voi­tot iPho­neis­ta on täs­tä hyvä esi­merk­ki. Tosin sii­nä on muu­ta­kin mono­po­lis­mia pelis­sä kuin pelk­kä tava­ra­merk­ki. Itsea­sias­sa en usko, että pelk­kä brän­däys on oikeas­ti syyl­li­nen suu­rim­paan osaan niis­tä ongel­mis­ta, jois­ta sii­tä syy­te­tään, vaan taus­tal­la on aina lii­an laa­ja IPR, jos jokin todel­li­nen ongel­ma edes ilmenee.

  107. “brän­däys” on täs­sä tapauk­ses­sa jär­ke­vää, mut­ta yleen­sä sil­lä ei ole kuin nega­tii­vi­sia vaikutuksia.”

    Olen ymmär­tä­nyt, että brän­di on asia­kas­lu­paus eli lupaus asiak­kaal­le sii­tä, että saa mis­tä mak­saa. Se, että antaa lupauk­sen, nos­taa hin­taa mut­ta ei siis kat­teet­to­mas­ti. Kor­keam­pi hin­ta kuvas­taa tehok­kuut­ta ansai­tun luot­ta­muk­sen muodossa.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la argu­ment­ti, jon­ka perus­teel­la brän­dil­lä on yleen­sä vain nega­tii­vi­sia vaikutuksia.

  108. Tie­de­mies:

    Toki osa brän­däyk­ses­tä perus­tuu hui­jauk­seen, eli sii­hen että ihmi­set luu­le­vat jotain eroa löytyvän.

    Eihän se brän­däys nimen omaan perus­tu hui­jauk­seen, jos ihmi­set luu­le­vat, että tuot­teis­sa on joku ero. (Jos ne luu­li­si­vat tuot­tei­ta ident­ti­sik­si, niin sit­ten voi­si puhua huijauksesta.)

    Jo pel­käs­tään luu­lot vai­kut­ta­vat sii­hen miten ihmi­nen kokee tuotteet.

  109. Ihmi­nen on elä­nyt kas­va­val­ta osin post-natu­ra­lis­tis­ta todel­li­suut­ta sii­tä läh­tien kun neo­kor­tek­si rupe­si laa­jen­tu­maan ja peu­ka­lo kään­ty­mään käm­men­tä koh­den. Moraa­li itses­sään on hyvin post-natu­ra­lis­ti­nen kon­struk­tio. Ihmi­sen evo­lu­tii­vi­seen men­nei­syy­teen seka­syö­jä­nä vetoa­mi­nen on natu­ra­lis­ti­nen vir­he­pää­tel­mä, samal­ta poh­jal­ta voi­si oikeut­taa mm. raiskaukset.

    Tie­dos­ta­vien ja tun­te­vien olen­to­jen (joil­la on luke­mat­to­mien mil­joo­nien vuo­sien yhtei­nen ja myöh. rin­nak­kai­nen tai­val ihmi­sen kans­sa mm. kivun ja mie­li­hy­vän kva­lioi­den osal­ta) ver­taa­mi­nen kas­vei­hin on ikä­vän usein tois­tu­va, pal­jon ker­to­va, rehel­li­ses­ti sanot­tu­na idioot­ti­mai­nen, rima­na­li­tus. Kuten on enem­mis­tö-mie­li­pi­tee­seen vetoa­mi­nen, jol­la on his­to­rian saa­tos­sa oikeu­tet­tu vaik­ka mitä mah­dol­li­sia kau­heuk­sia. Käyt­täi­sit­te sitä älyk­kyyt­tä, joka mei­dät muis­ta eläi­mis­tä erottaa. 

    Sen älyk­kyy­den evo­lu­tii­vi­ses­ti erkaan­tu­nut kehi­tys­tai­val on sato­ja­tu­han­sia vuo­sia, max. muu­ta­ma mil­joo­naa vuot­ta, emoo­tioi­den, ais­tien, viet­tien… tie­toi­suu­den evo­lu­tii­vi­nen kehi­tys­tai­val on luke­mat­to­mas­ti pidem­pi, eivät­kä ne edel­ly­tä edel­lis­tä. Ei ole mitään tie­teel­lis­tä näyt­töä, että edel­lyt­täi­si­vät itses­sään. Päin­vas­toin esi­mer­kik­si jokai­nen empa­tia­ky­kyi­nen koi­ran tai kis­sa­no­mis­ta­ja voi todis­taa päinvastaisesti.

    Tun­te­vien ja tie­dos­ta­vien olen­to­jen sys­te­maat­ti­sel­le kidut­ta­mi­sel­le ei ole mitään oikeu­tus­ta. Ei vähäi­sin­tä­kään. 200 vuo­den pääs­tä se tul­laan tuo­mit­se­maan kuten itse tuo­mit­sem­me tänä­päi­vä­nä monet men­nei­syy­den kau­hut. Kon­for­mis­ti­sen ihmi­sen oma­hy­väi­nen psy­ko­lo­gi­nen defens­si on kiel­täy­tyä näke­mäs­tä oman aikan­sa, oman ryh­män­sä, oman itsen­sä eet­ti­siä ongel­mia. Aivan kuin moraa­li­fi­lo­so­fia oli­si aina his­to­rias­sa saa­vut­ta­nut päätepisteensä.

    Nyky­päi­vän vegaa­nit ovat eet­ti­ses­ti ver­ran­nol­li­ses­sa (en sano vas­taa­vas­sa, kos­ka toki ihmi­nen > muut eläi­met) ase­mas­sa kuin orjuu­den vas­tus­ta­jat 300 vuot­ta sitten.

  110. En kan­na­ta, että val­tio antai­si (antaa nyt­kin) teol­li­suus­yri­tyk­sil­le ilmais­työ­voi­maa, ilmais­raa­ka-ainei­ta tai ilmais­pää­omaa, kos­ka sel­lai­nen tukiai­nen vää­ris­tää mark­ki­noi­ta ja yri­tyk­set tuot­ta­maan lii­kaa tuet­tu­ja asioita.

    Aivan samoin ilmai­nen ympä­ris­tön pilaa­mi­soi­keus (pääs­tö­kiin­tiö) tai eläi­men rääk­käy­soi­keus on hai­tal­li­nen tukiainen.

    Toi­saal­ta, jos jot­kin teol­li­ses­ti tuo­te­tut eläi­met ovat net­to-onnel­li­sia, niin nii­den onnel­li­suu­den lisää­mi­nen tai kär­si­myk­sen vähen­tä­mi­nen ei ole ulko­puo­lis­ten vaadittavissa. 

    Sii­nä tapauk­ses­sa tuo Onni-ser­ti­fi­kaat­ti (tai tukiai­nen) lie­nee ainoa hyväk­syt­tä­vä kei­no vai­kut­taa. Sii­nä voi­si olla erias­tei­sia suo­si­tuk­sia kuten ener­gian­ku­lu­tuk­ses­sa­kin (luo­kat A — G tms.), jot­ta pie­nis­tä­kin paran­nuk­sis­ta sai­si hyö­tyä, ellei­vät skaa­lae­dut tee kah­ta useam­pia luok­kia ei-järkeviksi.

  111. Nimi­merk­ki azil­le voin vakuut­taa, että tule­vat pol­vet tus­kin tuo­mit­se­vat lihan­syön­tiä. Aivo­jen täy­si kehi­tys nimit­täin vaa­tii run­sas­ta eläin­pro­teii­nia. Vaih­toeh­to­na on moni­puo­li­nen kas­vis­ruo­ka­va­lio, joka on ollut mah­dol­li­nen pää­osal­le ihmis­kun­taa vas­ta vau­ras­tu­mi­sen ja kan­sain­vä­li­sen kau­pan myö­tä. Vau­ras­tu­mi­nen ja kan­sain­vä­li­nen kaup­pa taas on tul­lut mah­dol­li­sek­si juu­ri hyvin kehit­ty­nei­den aivo­jen ansios­ta. Tule­vat pol­vet siis tuo­mit­si­si­vat itsen­sä, jos tuo­mit­si­si­vat lihansyönnin. 

    Sitä on poh­dit­tu, että min­kä­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä esi­van­hem­pam­me eli­vät sil­loin kuin he pys­tyi­vät kehit­tä­mään ihmis­mäi­sen suu­ret aivot laji­tyy­pil­li­sek­si omi­nai­suu­dek­si. Mis­tä on tar­vit­ta­va eläin­pro­teii­nin run­saus löy­ty­nyt, kun ihmi­nen ei nyt aina­kaan pääl­li­sin puo­lin eli fyy­si­sil­tä omi­nai­suuk­sil­taan näy­tä kovin tehok­kaal­ta tap­po­ko­neel­ta. Vas­taus­ta ei tie­de­tä, mut­ta esi­mer­kik­si oste­rei­ta on ehdo­tet­tu. Nii­den met­säs­tä­mi­nen sujui­si meikäläiseltäkin. 

    Mah­taa­ko oste­ri olla niin tie­toi­nen olen­to, että sen syö­mi­nen herät­tää inhoa nykyi­sis­sä kasvissyöjissä?

  112. Mie­len­kiin­tois­ta luettavaa.
    Kulut­ta­ja on täs­sä­kin asias­sa kunin­gas. Eli mikä­li kulut­ta­ja valit­see lihak­seen pel­käs­tään onnel­li­sen pos­sun tilan tuot­tei­ta, tämä teho­tuo­tan­to­kin alkaa muuk­si muut­tua. Vas­taa­vas­ti lihan syön­nin vähen­tä­mi­sel­lä on vaikutuksensa.

    Kes­kus­te­lul­la on ollut sen ver­ran vai­ku­tus­ta, että täy­den­nän perin­teis­tä tipa­ton­ta tam­mi­kuu­ta lihat­to­muu­del­la. Kokei­len miten elo sujuu ilman lihaa. Suo­sit­te­len muil­lek­kin vas­taa­vaa kokeilua.
    http://www.kayraranta.com/2009/12/lihaa-syova-hetero.html

  113. az: Puhut kovin kau­niis­ti, mut­ta pas­kaa (Paaa­si­ki­veä lainatakseni).

    Ihmi­sen evo­lu­tii­vi­seen men­nei­syy­teen seka­syö­jä­nä vetoa­mi­nen on natu­ra­lis­ti­nen vir­he­pää­tel­mä, samal­ta poh­jal­ta voi­si oikeut­taa mm. raiskaukset. 

    Näh­däk­se­ni kukaan jär­jis­sään ole­va ei ole lihan­syön­tiä, moraa­li­sel­ta näkö­kan­nal­ta ottaen, “oikeut­ta­nut” mil­lään evo­lu­tii­vi­sel­la men­nei­syy­del­lä tms.

    Ihmi­sen men­nei­syyt­tä seka­syyö­jä­nä voi käyt­tää perus­tee­na lihan syö­mi­seen, kos­ka sitä voi­daan pitää terveellisenä/oikeana ruo­ka­va­lio­na ihmi­sel­le. Ihan sen vuok­si, että jos näil­lä ruoil­la ollaan men­ty 100 000 vuot­ta, niin voi­daan olet­taa ihmis­ten fyy­si­ses­ti tot­tu­neen moi­siin pöpe­röi­hin. Voi olla, että asi­aa voi­tai­siin muut­taa, tai sit­ten ei, mut­ta mikään _moraalinen_ perus­te se tus­kin kenel­le­kään on.

    Ensin sanoit:

    Kon­for­mis­ti­sen ihmi­sen oma­hy­väi­nen psy­ko­lo­gi­nen defens­si on kiel­täy­tyä näke­mäs­tä oman aikan­sa, oman ryh­män­sä, oman itsen­sä eet­ti­siä ongel­mia. Aivan kuin moraa­li­fi­lo­so­fia oli­si aina his­to­rias­sa saa­vut­ta­nut päätepisteensä. 

    ja sit­ten vielä:

    Nyky­päi­vän vegaa­nit ovat eet­ti­ses­ti ver­ran­nol­li­ses­sa (en sano vas­taa­vas­sa, kos­ka toki ihmi­nen > muut eläi­met) ase­mas­sa kuin orjuu­den vas­tus­ta­jat 300 vuot­ta sitten. 

    Täs­tä jol­lain tapaa ais­tii sel­lais­ta, että ajat­te­li­sit moraa­lin ikään kuin “kehit­ty­vän” sitä mukaa, miten ihmiskunnan/kulttuurin ymmär­tä­mys kehittyy.

    Se on erit­täin vaa­ral­li­nen näkökanta.

    Tuol­lai­ses­ta kehi­kos­ta nimit­täin voi­daan erit­täin näp­pä­räs­ti perus­tel­la vaik­ka­pa Neu­vos­to­lii­ton, nat­sien tai kris­tit­ty­jen käsit­tä­mät­tö­mät hir­mu­teot. Hehän oli­vat moraa­li­ses­ti “ylem­mäl­lä kehi­tys­ta­sol­la”; neu­vos­toih­mi­nen, arja­lai­set tai kris­ti­tyt oli­vat muka jol­lain tavoin “parem­pi rotu”.

    Ei, ei ja ker­ta­kaik­ki­aan ei!

    Jos moraa­li jota­kin on, niin se on tie­toi­suu­teen ja/tai ajat­te­lu­ky­kyyn liit­ty­vä omi­nai­suus, eikä se sii­tä muu­tu sen parem­min kuin käsi­tys ajan kulus­ta tai kol­mes­ta ulot­tu­vuu­des­ta (olen siis var­sin kan­ti­lai­sil­la lin­joil­la täs­sä asiassa).

    On sel­vää, että eläin­ten kidut­ta­mi­nen on vää­rin. Se on vas­ten­mie­lis­tä, ja otan itsel­le­ni vapau­den tul­ki­ta sel­lais­ta har­joit­ta­van ihmi­sen ihmis­tun­kiok­si. Tämä ei tee minus­ta miten­kään “kehit­tu­neem­pää” tai parem­paa ihmis­tä suh­tees­sa tuo­hon tun­kioon — ainoas­taan ihmisen.

    Hyvää jou­lua kaikille,

    Kari

  114. Ihmi­sen men­nei­syyt­tä seka­syyö­jä­nä voi käyt­tää perus­tee­na lihan syö­mi­seen, kos­ka sitä voi­daan pitää terveellisenä/oikeana ruo­ka­va­lio­na ihmi­sel­le. Ihan sen vuok­si, että jos näil­lä ruoil­la ollaan men­ty 100 000 vuot­ta, niin voi­daan olet­taa ihmis­ten fyy­si­ses­ti tot­tu­neen moi­siin pöpe­röi­hin. Voi olla, että asi­aa voi­tai­siin muut­taa, tai sit­ten ei, mut­ta mikään _moraalinen_ perus­te se tus­kin kenel­le­kään on.

    Se, onko joku ruo­ka­va­lio ihmi­sel­le ter­veel­li­nen vai ei, on aika pit­käl­le empii­ri­ses­ti rat­kais­ta­vis­sa ole­va kysy­mys. Tie­teel­li­ses­ti ei ole osoi­tet­tu seka­syön­nin ole­van ylei­ses­ti ottaen kas­vis­syön­tiä ter­veel­li­sem­pää eikä myös­kään päinvastaista.

    Tuo his­to­ri­aan viit­taa­mi­nen täs­sä yhtey­des­sä on argu­men­toin­ti­na aika epä­mää­räis­tä. Meil­lä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole sel­lais­ta tie­toa “kivi­kau­den ihmis­ten” ruo­ka­va­lios­ta, elin­ta­vois­ta, sai­rauk­sis­ta, elinajasta(etc), että voi­sim­me sen perus­teel­la teh­dä pää­tel­miä sii­tä, onko hei­dän ruo­ka­va­lion­sa ihmi­sel­le ter­veel­li­sem­pää kuin esi­mer­kik­si moni­puo­lis­ta kas­vis­ra­vin­toa syö­vän ihmisen.

    Kes­keis­tä täs­sä on mie­les­tä­ni se, että suu­rim­man osan ihmi­sen his­to­rias­ta, ihmi­sen on hen­gis­sä pysyäk­seen ollut pak­ko syö­dä vähän, mitä on ollut tar­jol­la. Luon­nol­li­ses­ti täl­löin seka­syön­ti on aik hyvä jut­tu. Nyt tilan­ne on kui­ten­kin toi­si­sin. Kes­ki­ver­to­pel­to­mar­ke­tin tar­jon­nas­ta voi vali­ta itseel­leen ihan yhtä­lail­la ter­veel­li­sen kas­vis- kuin seka­ra­vin­non­kin. Se his­to­ria ei täs­sä pai­na puo­leen eikä toiseen. 

    Toi­sal­ta, jos ruo­ka­va­lio­ta halu­aa käsi­tel­lä myös eet­ti­se­nä­ky­sy­myk­se­nä, on kivi­kau­den ruo­ka­va­lios­ta puhu­mi­nen vie­lä tur­hem­paa. Vaik­ka jos­kus löy­tyi­si näyt­töä sen puo­les­ta, että joku ruo­ka­va­lio oli­si ihmi­sel­le sel­väs­ti ter­veel­li­sin, ei oli­si niin, että sen syö­mi­nen oli­si oikein. Esi­mer­kik­si vaik­ka pal­jon lihaa sisäl­tä­vä sekä­ruo­ka­va­lio osoit­tau­tui­si­kin kas­vis­syön­tiä terveellisemmäksi(mitä en usko tapah­tu­van), voi seka­ruo­ka­va­lion nou­dat­ta­mi­nen esi­mer­kik­si sen suu­rem­man hii­li-inten­si­tee­tin takia olla “epäeet­tis­tä”.

    Tuos­ta az:n vies­tin orjuus-rin­nas­tuk­ses­ta voi­si sanoa, että se on ihan yhtä kor­ni ja tar­pee­ton, kuin tuo sinun nat­si­paa­sauk­se­si. Kum­pi­kaan ei toden­nä­köi­ses­ti tuo tähän kes­kus­te­luun mitään uut­ta mis­sään suh­tees­sa, puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että se vei­si kes­kus­te­lua eteenpäin.

  115. Hie­noa! Huo­ma­sin blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ti vas­ta nyt, ja tämä on täyt­tä asi­aa. Minul­le tär­kein­tä on eläin­ten hyvin­voin­ti, ei se, ovat­ko ne saa­neet syö­däk­seen kal­lis­ta luo­mu­re­hua vai eivät. Onnel­li­sen lihan ser­ti­fi­kaat­ti tms. oli­si se suun­ta, mihin lihan­tuo­tan­nos­sa tuli­si men­nä. Toi­voi­sin­kin, että nos­tai­sit asias­ta laa­jem­mal­ti­kin kes­kus­te­lua esi­mer­kik­si eduskunnassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.