Anttila syytää taas rahaa

Liekö yhtään asi­aa maail­mas­sa, joka ei kel­paisi Sirk­ka Liisa Antt5ilalle syyk­si syytää lisää rahaa maat­alouteen. Antti­lalle taas maat­alous on ensisi­jais­es­ti siankas­va­tus­ta. Kun suo­ma­lais­ten sikaloiden sika­maiset olot tuli­vat julk­isu­u­teen, oli sekin Antti­lalle syy lisätä rahaa sikaloiden investoin­ti­tuki­in. Jos tekee sikalas­ta vähem­män sika­maisen, saa vielä enem­män rahaa. Mut­ta rahaa tulee, vaik­ka ei sitou­tu­isi asial­lisi­in oloihin.

Tässä on kak­si asi­aa, jot­ka eivät oikein toi­mi. Luulisi, että siankas­vat­ta­jien pitäisi toimia asial­lis­es­ti ilman ylimääräisiä tuki­aisia ja sään­nösten rikkomis­es­ta sank­tioitaisi­in. Vielä vakavampi asia on, että Antti­la halu­aa lisätä sian­li­han tuotan­toa Suomes­sa. Minä en halua osal­lis­tua laskun maksuun.

Voidaan aiheel­lis­es­ti kysyä, onko siankas­va­tus maat­alout­ta ollenkaan. Sanas­sa maat­alous on etuli­it­teenä maa.  Min­ulle maat­alous on jotain sel­l­aista, joka perus­tuu pel­toon ja fotosynteesiin.Siat syövät lähin­nä val­tameren toisel­la puolel­la kas­vatet­tua soi­jaa, joka jaloste­taan tääl­lä teol­lisu­ushalleis­sa sian­li­hak­si ja viedään ulko­maille syötäväk­si. Suo­mi on sian­li­han suh­teen yliomavarainen.

Hyvä, kaik­ki siko­jen syömä ruo­ka ei ole tuon­tire­hua ja osa sian­li­han­tuo­taqn­nos­ta menee koti­maiseen kulu­tuk­seen. Tuotan­non lisäys perus­tuu kuitenkin kokon­aan tuon­tire­hu­un ja menee kokon­aisuute­na tap­pi­ol­liseen vientiin.

Sian­li­han tuotan­toa pitää Suomes­sa tukea sik­si, että olo­suh­teet ovat siankas­vatuk­selle epäedulliset. Kyse ei ole luon­nonolo­suhteista, sil­lä teol­lisu­us­sikaloil­la ei ole mitään yhteyt­tä luon­nonoloi­hin. Kyse on siitä, että amerikkalaisen soi­jan jalostamises­sa sak­salais­ten syömäk­si sian­li­hak­si Suomes­sa ei ole logis­tis­es­ti mitään järkeä ja sik­si sitä pitää tukea.

”Maat­alouden” hal­pa rahaa sapet­taa min­ua, kun SATA-komiteas­ta tiedän, kuin­ka kallista raha on, jos sil­lä yritetään aut­taa köy­hiä tai vammaisia.

Minä en halua mak­saa tästä järjettömyydestä.

92 vastausta artikkeliin “Anttila syytää taas rahaa”

  1. Noh, pohjim­mil­taan tässäkin asi­as­sa on kyse tuot­tavu­us­vaa­timuk­ses­ta eli ruo­ka pitää saa­da mah­dol­lisim­man vähäl­lä vaival­la. Siitä kär­sii maa ja luon­to, eläimet ja niiden hoita­jat. Kokon­aisu­ud­es­ta kukaan ei väl­itä, ain­oas­taan saas­tu­mista vas­tus­ta­vat ympäristön­suo­jeli­jat ja eläin­ten kohtelua eläin­suo­jeli­jat. Ihmisiä ei suo­jele kukaan.
    Van­hem­mil­lani oli vielä 50-luvul­la yksi emakko. He oli­vat sen por­simi­saikaan täysin poik­ki, kun sitä piti vah­tia 24 tun­tia vuorokaudessa koko ime­tys­jan, jot­ta vahinko­ja ei tapah­tu­isi. Hoita­jat väsyivät, mut­ta siat oli­vat var­masti onnel­lisia. Nyky­isin saman­laisel­la pariskun­nal­la voi olla sato­ja emakoi­ta. Ehkä jostakin joudu­taan tin­kimään, sika on edelleen täysin saman­lainen otus.

    Vastaa

  2. Olen kum­mas­tel­lu aivan samaa ja kum­mas­tel­lut, mik­si oikeu­sop­pi­neet eivät ole asi­aan puuttuneet. 

    Antti­la jakaa rahaa ns. menete­tys­tä edus­ta. Taan­noin oikeusas­teet eivät hyväksyneet kor­vaus­ta voimay­htiölle menete­ty­istä tuloista, kun yhtiö ei saanut voimalaitok­sen rakan­tamis­lu­paa. Perustelu­na oli, että menete­tyne edun kor­vaami­nen ei kuu­lu oikeuskäytäntöön.

    Sirk­ka-Liisa Antti­la ja Maa- ja Met­sä­talous­min­is­ter­iö jakaa usei­ta kor­vauk­sia nimeno­maan menete­ty­istä eduista:
    — Kor­vauk­set Saimaan kalas­ta­jille, olla verkkokalas­ta­mat­ta nor­pan poikasaikaan.
    — Kor­vauk­sia on mak­se­tu kalas­ta­jille olla kalas­ta­mat­ta uhanalaista itämeren lohta.
    — Ympäristö­tu­ki, luon­non­hait­tako­r­vaus, eläin­ten hyv­in­voin­nin­tu­ki ja ei-tuotan­nol­lis­ten investoin­tien korvaus.
    — Jne.

    Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iön mukaan kaup­pa­rat­suille pitäisi mak­saa menete­tyn työa­jan kor­vaus, jos he sitoutu­vat nou­dat­ta­maan nopeusra­joituk­sia. Muus­sa tapauk­ses­sa he saa­vat vapaasti ajaa ylinopeutta.

    Vastaa

  3. Antti­la on hyvä esimerk­ki ihmis­es­tä joka on kuka tahansa meistä, ‘reilu jätkä’, pop­ulisti, kansan ihmi­nen. Vaik­ka olen läh­es kaikessa eri mieltä niin en voi olla jol­lain taval­la pitämästä hänestä. Vaik­ka hän haas­tat­telus­sa vale­htelee, hän antaa sen kuvan että puhuu omas­ta mielestään totta.

    Kepu on sinän­sä reilu puolue, jos äänestää kepua niin tietää mitä saa, ei ole sikaa säkissä. Jos taas äänestää vihre­itä, ei tiedä saako ydin­voimaa vai eikö saa.

    Vastaa

  4. Hyvin ker­rot­tu!

    Sika-Liisaa ei oikein voi arvostel­la sil­lä hän­hän toteut­taa rehellisen peit­telemät­tömästi epä­tas­a­puolista etu­ryh­mäpoli­ti­ikkaa. Hän on nous­sut eduskun­taan jo 30 vuo­den ajan MTK:n ja siankas­vat­ta­jien tuel­la. Ei tuk­i­jaansa kan­na­ta pettää.

    Var­masti *kansan*edustaja halu­aisi edus­taa koko kansaa, ei pelkkää etu­ryh­mää, mut­ta mitä hyvää me muut olemme tehneet Sika-Liisalle? 

    Emme mitään, päin­vas­toin yrit­täneet vahin­goit­taa hänen tukiryh­män­sä etu­ja. Kas, kun mehän halu­aisimme edullista, puh­das­ta ja laadukas­ta sian­li­haa. Sel­l­aisen tuot­ta­mi­nen on kallista, siankas­vat­ta­jat halu­aisi­vat tuot­taa sian­li­haa mah­dolisim­man hal­val­la mut­ta myy­dä kalliilla.

    Siis­pä ei Sika-Liisal­lakaan ole mitään syytä aut­taa meitä mui­ta. Päin­vas­toin, on tas­a­puo­li­nen kos­to meille muille että joudumme vahin­gontekomme kor­vauk­sek­si mak­samaan siankas­vat­ta­jien vientituet.

    Vastaa

  5. Maat­alouskin on yri­tys­toim­intaa ja poravri­hal­li­tus tukee omi­aan kaikin tavoin.
    Yri­tys­toimin­nan suoimiseen liit­tyy myös se, että ran­gais­tuk­set rikko­muk­sista ovat pienet.
    Eläi­men pitämis­es­tä kur­jis­sa olo­suhteis­sa tai huono kohtelu johtaa edes pie­neen puhut­telu­un tai sakkoon.

    Ihmisen, työn­tek­i­jän, huono kohtelu taas on palk­i­taan yhteiskun­nan tahol­ta prenikoil­la, arvon­imil­lä ja huimil­la palkkioilla.

    Nykya­jan poli­itikot ovat enem­män kiin­nos­tunei­ta sian hyv­in­voin­nista kuin työntekijän.
    Pitkään aikaan ei ole nää kukaan yrit­tänytkään esit­tää van­haa hevonp‑ä, että työn­tek­i­jä on tärkein yri­tyk­sen voimavara , sen ver­ran häpyä on vielä jäljellä

    Vastaa

  6. Turk­istarhauk­ses­ta san­o­taan, että se on eläin­ten kiusaamista turhuuk­sien markki­noille. Lihan­tuon­nos­ta voi sanoa samaa. Se on rikkaissa mais­sa teol­lista tuotan­toa, jol­la ei ole enää mitään tekemistä ekolo­gian kanssa.

    Jos val­tamerten takana tuotet­tu soi­ja syötet­täisi­in suo­raan ihmis­ravin­nok­si, sil­lä eläisi viisi ker­taa enem­män ihmisiä kuin sian­li­hal­la, eikä eläim­iä tarvit­sisi kiusata.

    Sika­te­ol­lisu­u­den saa­mat val­tion main­os­ra­hat pitäisi käyt­tää esim. kasvis­ru­uan syön­nin edis­tämiseen. Sil­lä tuet­taisi­in samal­la myös ilmas­to­muu­tok­sen hidas­tu­mista. Ihmiseen päät­tyvien rav­in­toketju­jen lyhen­tämi­nen vähen­tää merkit­tävästi hiilidioksidipäästöjä.

    Vastaa

  7. “Kau­naiset, kateel­liset ja katk­er­at” vaa­ti­vat kansane­dus­ta­ja S‑L Antti­lan mukaan EU:n maat­alous­tukia julkisek­si /re: Tuo­mas Keskisen haas­tat­telu Iltale­hdessä ennen Antti­lan ministeriyttä.
    No kun etenkin MTK/SLC:n ja kepun/rkp:n salas­sa pidet­täväk­si vaa­ti­mat tuet tuli­vat jul­ki muiden EU-maid­en tapaan, niin vahvis­tui että pieni vähem­mistö (mkl. Ruotsin val­lan aikaiset per­in­tökar­tan­ot mm. tääl­lä Per­na­jan suunnalla)nostavat eniten tukea. Verovaroista lypset­täville maat­alous­tu­ille ei ole saatu poli­it­tista syistä kat­toa eli sosi­aal­ista hark­in­taa kuten on lai­ta mm.sosiaalituissa, joiden nos­toa köy­him­mille on nyt viimek­si Sata-komite­as­sa vas­tustet­tu poli­it­ti­sista syistä. (Small elite reaps mil­lions in E.U agri­cul­ture sub­si­dies /IHT 8.5.09/EU:n komis­sio halu­aisi leika­ta maat­alous­tukia HS 24.10.09/S‑L. Antti­la :EU:n maat­alous­tukien leikkaus kor­vat­ta­va koti­maisil­la tuil­la HS 25.10.09 …
    Antti­lan ain­oa tehtävä on pitää huol­ta että maat­aloustuen nos­ta­jat ovat julkisen val­lan eri­tyisessä suo­jeluk­ses­sa. Kun 90-luvun alun lama kaadut­ti meitä maat­aloustuet­to­mia, niin jopa val­tio­varain­min­is­teri Iiro Viina­nen (kok)kuvasi maat­aloustuet lamas­sa ennal­laan pitäneen päämin­is­teri Esko Ahon tekoa “Sam­mon ryöstöksi”
    “Kateus on demokra­t­ian paras tae” kat­soi ylälu­okkainen nais­ten­mies ja filosofikin Bernt Rus­sell lait­ta­mat­toman sopi­vasti tälle ahneu­teen tuke­htu­valle ajallemme…

    Vastaa

  8. Et halua maksaa?

    Oletko men­nyt yksi­tyiselle töi­hin, vai mis­tä saisit rahaa jol­la muutenkaan mitään maksaisit?

    Vai elätkö edelleen itsekin veron­mak­sajien rahoilla?

    Vastaa

    1. Olen yksi­ty­isyrit­täjä ja elän kir­joit­ta­mal­la ja luen­noimal­la. Juuri täl­lä het­kel­lä tilapäis­es­ti val­tio­varain­min­is­ter­iön palkkaa­ma kuntajakoselvittäjä.

      Vastaa

  9. Osmo: jot­ta osaisin kali­broi­da kan­nan­ot­tosi, min­un pitäisi tietää oletko kasvissyöjä.

    Dia­beetikoille on ter­vey­den ja elämän ja kuole­man kysymys se, ettei tarvitse tur­va­ta ener­giansaan­tia veren­sok­e­ria rajusti kohot­taval­la ravinnolla.

    Mitä tehokar­jan­hoitoon tulee: on kauhea­ta, että sitä ja määräys­ten nou­dat­tamista ei valvota tarkem­min. Kaikissa vai­heis­saan. Vaik­ka sit­ten eläin­tuot­tei­den hin­ta nousisi.

    On kauhea­ta todel­la, että sika­far­mare­i­ta pitää erik­seen palki­ta siitä, että he nou­dat­ta­vat sään­töjä sen sijaan, että heitä ran­gais­taisi­in siitä, että eivät noudata.

    Ei min­ua häir­itse tap­paa eläin syödäk­seni, mut­ta en oikein kestä sitä että eläin­tä ensin rääkätään. Kaipa se on sit­ten lähdet­tävä ravin­nos­sa itseni tappolinjalle.

    Mitä lihatuot­tei­den roudauk­seen eestaas läpi Euroopan tulee: mik­si niin tehdään, jos kus­sakin maas­sa tuote­taan oman maan tarpeik­si? Osmon tek­stistä saa vähän sen­su­un­taisen käsi­tyk­sen, että vien­til­i­haa sub­ven­toidaan enem­män kuin koti­maas­sa myytävää.

    Ainakin tan­skalaiset kinkut ovat per­in­teis­es­ti olleet Suomen kaupois­sa halvem­pia kuin suo­ma­laiset — plus että niitä on saanut har­maa­suo­lat­tuina ja suo­ma­laisia vain nitrat­tuina ja että tan­skalaisen pos­sun elämästä on posi­ti­ivisem­pi mieliku­va kuin suo­ma­laisen possuparan.

    Vastaa

  10. Aamule­hden mukaan: “Ran­gais­tuk­set eläin­suo­jelurikok­sista ovat kohtu­ullisen lieviä. Syksyl­lä hämäläi­nen mies tuomit­ti­in 420 euron sakkoi­hin, kun hänen nave­tas­taan löy­tyi 62 kuol­lut­ta sikaa elävien siko­jen joukosta.

    Tämän ran­gais­tuk­sen kohtu­ullisu­u­teen Antti­la ei halua ottaa kantaa.
    ”

    Nau­ret­ta­va ran­gais­tus. Ja tuskin ne oli­vat kaik­ki kuukau­den sisäl­lä kuolleet tarkastuksesta.

    Sian­rääkkäys menee kyl­läkin sivu­un Osmon markki­na­t­aloudel­lis­es­ta näkökulmasta.

    Vastaa

  11. Enem­mistö suo­ma­lai­sista halu­aa mak­saa siitä, että teol­lisu­us­sikalat säilyy.

    Itse ostin juuri koti­maisen kinkun. Pah­no­ja tämä pos­su on tuskin näh­nyt ja siel­lä se on ollut muu­ta­mansadan laji­toverin­sa kanssa betoni­hel­vetis­sä kär­simässä, kunnes on pis­tet­ty teuraaksi.

    Olisin ostanut Tan­skalaisen, mut­ta ne oli lop­pu­un­myy­ty. En tiedä Tan­skan pos­su­loista, mut­ta Suomes­sa tilanne on ainakin päin hel­vettiä. Suomes­sa aina koroste­taan henkilöko­htaisia val­in­to­ja. Hyvät on valin­nan­mah­dol­lisu­udet. Syö tai jätä syömättä.

    a) Mak­sa itsesi kipeäk­si eläin­rääkkäyk­ses­tä ja teho­tuotan­nos­ta, jon­ka jäl­keen saat pöytääsi markki­nahin­taista lihaa.

    b) Mak­sa itsesi kipeäk­si eläin­rääkkäyk­ses­tä ja teho­tuotan­nos­ta, jon­ka jäl­keen saat mak­saa vien­ti­tukia, jot­ta jos­sain­päin saadaan naut­tia mei­dän mak­samaa lihaa.

    Vastaa

  12. Olen Osmon kanssa täs­mälleen samaa mieltä. Tuotan­toeläin­ten kohtelus­ta on kyl­lä pykälät ole­mas­sa, on vain valvot­ta­va, että niitä nou­date­taan. Eihän rat­ti­juopollekaan tyrkytetä rahaa siinä toivos­sa, että tämä “porkkana” saisi hänet pysymään rait­ti­ina ratissa.

    Vastaa

  13. Muuten hyvä kir­joi­tus, jos­sa oli lois­tavia point­te­ja suo­ma­laisen maat­alouden tarpeettomuudesta.

    Kuitenkin lop­un viit­taus SATA-komiteaan, köy­hi­in ja vam­maisi­in sor­tui siihen samaan mihin Sika-Liisa sor­tuu kom­ment­teil­laan kär­sivistä lap­sista yms. 

    Kun ei halu­ta että Antti­lakaan sot­kee nämä asi­at keskenään, olisi hyvä ettei sitä tehdä “mekään”.

    Tietysti on vain yksi val­tion bud­jet­ti ja yhdet varat, mut­ta perus­teel­la köy­histä ja vam­mai­sista voikin sit­ten kumo­ta JOKAISEN meno­lisäyk­sen. Aivan kuten voi perustel­la kaiken keskustelun turhak­si joka ei liity köy­hien tai vam­mais­ten (tai las­ten) olo­jen parantamiseen.

    Vastaa

    1. Gran Vil­lelle:
      Kah­ta menon­lisäys­tä on perustel­tua ver­ra­ta keskenään.

      Vastaa

  14. Entäs sit­ten jos ei ole ruokaa. Mis­tä se sit­ten tulee ? Sika syö ohraa. Ei soijaa.
    Hin­nan määrää Teuras­ta­mo, ei sijan kasvattaja.
    Mik­si sinä et rupea kas­vat­ta­maan siko­ja , jos se on niin hauskaa ? Menet pyhänäkin sikalaan ja joulu­na ja juhanuk­se­na (365 työpäivää jos­ta lomaa 25 vrk.)
    Jos ne köy­hät ja vam­maiset halu­a­vat syödä joka päivä hal­paa ruokaa. Vai olisiko oikein että laite­taan oikea hin­ta ruualle todelis­ten kus­tan­nusten mukaan , eikä tuvettu ?

    Vastaa

    1. En ymmär­rä, mik­si Suomen pitäisi erikois­tua tuon­tire­hul­la tuote­tun sian­li­han vientiin.

      Vastaa

  15. Röh! Näin joulun alla, kun hyvä tah­to hiipii mieleen ja kinkun tuok­su tuo veden kielelle, halu­an ehdot­taa, että toinen koti­mainen sikatyyp­pi eli suo­ma­lainen mies asutet­taisi­in näi­hin verovaroil­la kun­nos­tet­tui­hin sikaloi­hin. Aika moni asuu vielä met­sis­sä ja roskik­sis­sa. Siinä tulisi kak­si kär­pästä lyö­tyä yhdel­lä iskul­la, kun sekä varsi­nais­ten siko­jen että mies­siko­jen asi­at koheni­si­vat — olet­taen, että suo­ma­lais­mies ei sit­ten tyyp­il­liseen tapaansa alka­isi heti vetään emakko­ja ja pos­su­ja turpaan. 

    Ei tai­da sit­tenkään onnis­tua, onhan maas­sa eläinsuojelulaki.

    Vastaa

  16. Esa Aal­las kirjoittaa:

    “No kun etenkin MTK/SLC:n ja kepun/rkp:n salas­sa pidet­täväk­si vaa­ti­mat tuet tuli­vat jul­ki muiden EU-maid­en tapaan, niin vahvis­tui että pieni vähem­mistö (mkl. Ruotsin val­lan aikaiset per­in­tökar­tan­ot mm. tääl­lä Per­na­jan suunnalla)nostavat eniten tukea. ”

    Maat­alouden tuista ei ole saatu jul­ki muu­ta kuin EU:n mak­samat tuet!

    Esim. kansal­liset tuet, lomi­tustuet, investoin­tituet jne ovat edelleenkin pimen­nos­sa. Niit­ten määrä on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin EU-tukien.

    Esim. MTK:n pj Mart­ti­la, maid­on­tuot­ta­ja Lapista, saa vuosit­tain EU-tukia 43 000 e, kansal­lisia tukia 128 000 e!!!!!

    Päälle vielä lomi­tustuet ja sato­jen­tuhan­sien investointituet. 

    Kansal­liset tuet ovat pahasti vääristäneet maat­alout­tamme ja siirtäneet tuotan­non pohjoiseen. Pääosin kansal­liset tuet pitäisi pois­taa, samoin sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön bud­jet­ti­varoista otet­tu maat­alouden lomi­tus­tu­ki pitää lopet­taa ja rahat käyt­tää sosi­aal­isi­in tarkoituksiin. 

    Vaik­ka val­tion rahati­lanne on tiuk­ka, löy­tyi ensi vuodelle uut­ta rahaa: maat­alouteen yksi lomapäivä lisää, pohjoisen C‑alueen kansal­liseen maito­tu­keen korotus.

    Vastaa

  17. Kyl­lä maat­aloustuet ja leipäjono­laiset voi ja tulee aset­taa vas­takkain. Maat­alous­tukien myön­tämiskäytän­tö on järkyt­tävää. Tukea saa eniten ne, jot­ka vähiten sitä tarvit­se­vat. Määrära­ho­ja on enem­män kuin kukaan jak­saa hakea. Näi­hin asioi­hin on kiin­nit­tänyt huomio­ta myös Val­tion­talouden tarkas­tusvi­ras­to tarkas­tusker­to­muk­ses­saan 190/2009. Selailin sitä ja tässä muu­ta­ma suo­ra lain­aus siitä:

    Hak­i­joiden pri­or­isoin­ti­in ei ole ollut
    tarvet­ta, kos­ka hak­i­joi­ta vähän
    suh­teessa määrärahoihin

    Käytän­nössä sovel­tuvia tuen hakijoita
    vähän, jon­ka vuok­si tuen
    hak­i­jat vaki­in­tunei­ta, vähän hakijoita.

    Hark­in­taa ei käytet­ty (tuki myönnetty
    kaikille yleiset myöntöedellytykset
    täyt­täville hak­i­joille jonoperiaatteella).

    Sekä investoin­tien tukemisen että ohjelmape­rus­taisen tuen alueel­la tuen hak­i­jan hyvä taloudelli­nen ase­ma edisti tuen saatavuutta.

    Pohjois-Kar­jalan TE-keskuk­ses­ta tuoti­in esille, että yksit­täistapauk­sis­sa on saatet­tu evätä tuki, jos hak­i­jal­la on esim. 300 000 euron pääomavuositulot.

    Pohjois-Poh­jan­maan ja Etelä-Poh­jan­maan TE-keskuk­sis­sa liian suuret tulot eivät olleet esi­in­tyneet tuen epäämisen perusteena.

    Vastaa

  18. Suomes­sa on 2.650 sikalaa. Vuo­den alus­ta aloit­taa 15 eläin­lääkäriä. Min­is­teri Sirk­ka-Liisa Antti­la ja MTK:n puheen­jo­hta­ja Juha Mart­ti­la anta­vat Aamule­hdessä ymmärtää, että eläin­lääkärit eivät osaa tehtäviään. Tästä syys­tä heitä koulute­taan 400.000 eurolla.

    Kevääl­lä ryhdytään myön­tämään uut­ta ns. hyv­in­voin­ti-investoin­ti­tukea, jol­la voi kui­tata 75 pros­ent­tia sikalan hinnasta. 

    “Se on aika kova houkutin. Sikalan pitäjä itse val­it­see, läh­teekö hän korkeampi­en hyv­in­vointi­normien tielle”, sanoo min­is­teri Antti­la Aamulehdessä.

    Vastaa

  19. Kyl­lähän osmo on teo­ri­as­sa viisas mies, mut­ta jatku­va kau­nainen tosi­a­sioiden vääris­te­ly vie poh­jan kaik­il­ta muil­takin sanomisitasi!!!!!

    Esimerkik­si “Siat syövät lähin­nä … soi­jaa” ei pidä alku­unkaan paikkaansa: Valkuais­re­hun osu­us rehus­ta on todel­la pieni, sian pääasialli­nen rav­in­to on suo­ma­lainen ohra ja vehnä, täy­den­net­tynä suo­ma­laisen elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den sivutuotteilla.

    Vastaa

  20. Siat eivät syö “lähin­nä” val­tameren toisel­la puolel­la kas­vatet­tua soijaa.

    Pääasialli­nen sian­ruo­ka on koti­mainen ohra.

    Soi­jaa sian­re­hus­sa on noin kymmenesosa. 

    Ohra kas­vaa suomess eteläistä lap­pia myö­den, mut­ta suo­raan se ei oikein ihmiselle mais­tu kuin oluena. 

    Sikana tuon ohran saa jalostet­tua parem­min nykyku­lut­ta­jalle sopi­vaan muotoon.

    Vastaa

  21. Mik­si se Osmo nyt taas viit­sii rähjätä? Jos asia viedään eduskun­taan, niin kaik­ki kokoomuk­sen ja vihrei­den kansane­dus­ta­jat anta­vat vil­pit­tömän tuen Antti­lan sikailulle.

    Mik­si? No, kun siel­lä hal­li­tuk­ses­sa pitää olla vaikut­ta­mas­sa. Siel­lä jokainen min­is­teri voi oma­l­la revi­ir­il­lään sikail­la taus­taryh­milleen etu­ja Antti­lan tyyli­in. Välil­lä ne edut ovat rahaa ja välil­lä poli­it­tisia suojatyöpaikkoja.

    Antti­lakin nyt vain sikailee itselleen paikkaa seu­raavaan eduskun­taan. Eli tekee oman ja kepun edun mukaises­ti juuri niin kuin häneltä kepun kan­nat­ta­jakun­ta odottaa.

    Niin­hän se jär­jestelmä toimii. Poli­itikko­jen on pakko sikail­la. Muuten putoaa eduskun­nas­ta, eikä ainakaan saa ministerinpallia. 

    Olisiko­han siinä se syy, mik­si joku on joskus kut­sunut poli­tikko­ja sioiksi?

    Vastaa

  22. Kir­joitit sian­li­han tuotan­non jär­jet­tömyy­destä. Kir­joituk­sesi oli ainakin osit­tain asi­aa. Seu­raavak­si voisit analysoi­da vaik­ka pääkaupunkiseudun energiapolitiikkaa:

    1) Onko moraalis­es­ti oikein, että pääkaupunkiseudun ener­giahuolto poh­jau­tuu uusi­u­tu­mat­tomi­in fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in ? (kivi­hi­ili ja maakaasu)

    2) Mil­lä oikeudel­la pääkaupunkiseudulle pesiy­tyneet vihreät vaa­ti­vat esim. Kiinaa vähen­tämään kivi­hi­ilen käyt­töä? Kiinalaisil­la on saman­lainen oikeus sähköön ja läm­pöön kuin vihreillä.

    Vastaa

  23. Oliko­han vähän pop­ulisti­nen kir­joi­tus nyt Osmolla.

    Tuo tuki, mis­tä puhut, on kai ollut agen­dal­la jo pidem­män aikaa. Viitan­net tähän 250 000 euron sian­li­han imagokampanjatukeen?

    Suomes­sa kas­vate­taan lihaa vien­ti­in kyl­lä, mut­ta toisaal­ta lihaa tuo­daan samaan aikaan paljon maa­han. Tässä onkin se kum­malli­nen yhtälö, mitä en ole koskaan tajun­nut; suo­ma­lainen teol­lisu­us ostaa kalli­im­mal­la raa­ka-ainet­ta ulkoa kuin sisältä, ja suo­ma­laisen sikati­lal­lisen kan­nat­taakin viedä lihansa Pietari­in myyn­ti­in kuten nyt on tehty, sieltä saa parem­man hin­nan. Samaan aikaan Suomeen tuo­daan Tan­skalaista pos­sua, ja käsit­tääk­seni teol­lisu­us mak­saa siitä enem­män kuin suo­ma­lais­es­ta lihasta.

    Sama ihmeel­lisyyshän oli puu­te­ol­lisu­u­den puun­hank­in­nas­sa Venäjältä, johon en myöskään koskaan ole saanut järkevää seli­tys­tä, vaik­ka sel­l­ainen ehkä olisi olemassa: 

    http://taustamies.blogspot.com/2008/12/puujalkavitsi.html

    Minä ostan lihani suo­raan met­sästä ja lätistä. Tehkää tekin niin. Lati­akaan ei ole tuo tuotan­to saanut tukea, mut­ta silti on reilusti halvem­paa kulut­ta­jalle kuin kau­pan liha. Välistä puut­tuu teol­lisu­us ja kaup­pa, jot­ka sen lihan hin­nan nos­ta­vat käsit­tämät­tömän korkealle tuot­ta­jahin­toi­hin nähden.

    Vastaa

  24. Kepuhan ei ole puolue, vaan edun­valvon­ta­jär­jestö. Tästä näkökul­mas­ta kun tarkastelee Sika-Lis­sun toimia, niin hom­ma on business-as-usual.

    Vastaa

  25. Eläin­suo­jelurikok­ses­ta tulee kak­si rangaistusta:
    1. Oikeuslaitok­sen määräämä nor­maalin rikoslain mukainen ran­gais­tus. Tämä näkyy lehdissä.
    2. Maat­alousvi­ra­nomais­ten määräämä tukien leikkaus ja sank­tiot. Tämä on rahal­lis­es­ti huo­mat­tavasti suurem­pi. Voi men­nä jopa satoi­hin tuhan­si­in euroi­hin. Ja tulee hyvin vähäis­es­täkin put­teesta, joista syyt­täjä tek­isikin syyt­tämät­täjät­tämis­päätök­sen. Tuk­isank­tioi­ta ei julkisteta.

    Ei sioille Suomes­sa syötetä muu­ta tuon­tire­hua kuin valkuaista. Vil­jaa­han meil­lä on run­saasti omas­takin takaa! On sit­ten erik­seen harkit­ta­va, onko huolto­var­muu­den ylläpitämisek­si pidet­tävä vil­jayli­jäämä edullisem­paa markki­noi­da vil­jana vai sian­li­hana. Sian­li­han hin­taa­han yli­tuotan­to pol­kee. Ei ole näkynyt Tan­skan kinkku­ja tänä jouluna.

    Vastaa

  26. Osmo Soin­in­vaarakin näyt­tää luuel­van, että sian­li­han tuotan­to olisi mah­dol­lista näil­lä tuot­ta­jahin­noil­la (=tuot­ta­jalle mak­set­ta­va hin­ta) ilman tukea. Suomen yliomavaraisu­us sian­li­has­sa on rahal­lis­es­ti merkityksetön.

    Siko­jen huonos­ta kohtelus­ta olen kuitenkin samaa mieltä, se on ran­gais­ta­va teko. Mut­ta näitä rikkeitä ei voi kuitenkaan yleistää koske­maan kaikkia sikatilo­ja. Syitä huonoon kohtelu­un on eri­laisia, valaisen muutamia.

    Ensin­näkin tun­nus­tan itse ole­vani, toisin kuin nämä muu­ta­mat ilmeis­es­ti kaupunki­laisas­iantun­ti­jat, jonkin ver­ran pihal­la sian­li­han tuotannosta. 

    Joku tässä ketjus­sa tote­si osta­vansa mielu­um­min tan­skalaista kinkkua, kun se on vielä halvem­paakin. Sen voin kuitenkin ker­toa, että hal­pa liha tarkoit­taa halpo­ja tuotan­tokus­tan­nuk­sia, jot­ka eivät ainakaan tee tuotan­toa eet­tisem­mäk­si. Korkea hin­ta merk­it­see korkei­ta tuotan­tokus­tan­nuk­sia ja parem­paa eläin­ten hyv­in­voin­tia. Esim. tan­skas­sa ei esi­in­ny hän­nän­purentaa kos­ka sioil­ta on hän­tä leikat­tu pois jo por­saana. Se mah­dol­lis­taa suurem­man eläin­ti­hey­den ja vähen­tää hän­nän­puren­nas­ta johtu­via tule­hduk­sia. Ts. kus­tan­nuk­set alenevat ja tuo­tos nousee. Kysymys on vain siinä, että onko tuotan­to­ta­pa eet­tis­es­ti kestävä? 

    Lukekaa seu­raa­va linkki. 

    http://www.evira.fi/uploads/WebShopFiles/1207222113847.pdf

    Kulut­ta­jat vaa­ti­vat yhä vain halvem­paa ruokaa. Se ei voi paran­taa eläin­ten kohtelua. Jotkut tuot­ta­jista saat­ta­vat mieltää asian niin, että kun sian­li­haa ei arvoste­ta, niin mik­si hänkään arvostaisi sikaa eläi­menä. Jos far­marin toimeen­tu­lo on heikkoa jäävät eet­tiset arvot taka-alalle. Euro on kova, sydämetön konsultti. 

    Min­ul­la on ehdo­tus, jota saa vapasti laina­ta, hyö­dyn­tää ja sil­lä voi vaik­ka tienata.

    Siir­ry­tään Suomes­sa reilun kau­pan maat­alous­tuotan­toon. S- , K‑ryhmä ja elin­tarvike­te­ol­lisu­us alis­te­taan tuot­ta­jahin­to­jen läpinäkyvyy­teen ja hin­taseu­ran­taan. Varmis­te­taan, että maat­alous­tu­ki kohden­tuu tuottajille.

    Paran­netaan maat­alous­tuotanon läpinäkyvyyt­tä ja jäljitet­tävyyt­tä entis­es­tään ja mak­se­taan tuot­ta­jille laat­ulisää. Samoin mak­se­taan lisää tehoste­tus­ta ympäristön suo­jelus­ta ja hiilen sidonnasta.

    Kulut­ta­jalle tulisi ruo­ka vain hie­man nyky­istä kalli­im­mak­si kos­ka välikädet saisi­vat niille kuu­lu­van aikaisem­paa pienem­män kat­teen. Ruuan olisi olta­va kulut­ta­jalle tämän het­k­istä kalli­im­paa, kos­ka hän vaatii eet­tisem­piä tuotan­to­tapo­ja. (rikok­set ovat asia erik­seen) Tuon­tiru­ualle voitaisi­in säätää hiil­i­mak­su ja samat läpinäkyvyy­den ja jäljitet­tävyy­den ehdot kuin suo­ma­laiselle tuotan­nolle. Ei siis mitään tulleja.

    Samal­la nousisi ruuan arvos­tus. Nyky­isin per­hei­den kulu­tus­menoista menee vain n. 12 pros­ent­tia ruokaan. Sen voisi nos­taa n. 20 pros­ent­ti­in ja samal­la vähen­tää ns. viihdeku­lu­tuk­ses­ta. Tämä vahvis­taisi mah­dol­lisuuk­si­amme hidas­taa ilmas­ton­muu­tos­ta. Ruuan arvos­tuk­ses­ta, käykääpä tsekkaa­mas­sa RAX-tyyp­pisen ruoka­paikan rav­in­to­lakult­tuuri. Onko se mielestänne tervettä?

    Älköön nyt kukaan kir­joit­tako, että ulko­mail­ta saa kaiken halvem­mal­la. Sen ratkaisun osaa jo alakoululainenkin.

    Vastaa

  27. Kun ostaa sikakinkun jouluk­si, tukee samal­la myös tehdas­maista sikat­alout­ta. Se ei kauas poikkea siitä moraal­ista, kun äänestät Antti­laa, tuet tehdas­maista sikataloutta.

    Tehokkain keino estää eläin­ten kidu­tus, on on olla osta­mat­ta lihaa. Olen sata var­ma, että nähdyt siko­jen kidu­tusku­vat eivät vähen­täneet yhtään kinkun suosiota.

    Osa ihmi­sistä hamuaa tan­skalaista kinkkua, jos­sa sata var­maan on samat tau­s­tat kuin suo­ma­laisel­la kinkul­la. Raha ratkaisee, viis eläinoikeuksista.

    Vastaa

  28. Joni Pelko­nen: Lois­ta­va kommentti ! 

    Pienenä lisäyk­senä että ei Antti­laa valit­tu sat­tumal­ta min­is­terik­si, kyl­lä keskus­ta­jo­hto tun­si Antti­lan toim­intata­vat jo ennen ministeripestiä.

    Kan­nat­taa muis­taa että nyky­hal­li­tus on valit­tu rehellisil­lä ja demokraat­tisil­la vaaleil­la, joten sitä saadaan mitä kansa tilasi… Jän­nä nähdä miten 2011 vaaleis­sa käy kun ale­taan tehdä tiliä kuluneista vuosista.

    Vastaa

  29. Ilk­ka Kan­er­van suurin viisaus kuu­luu, kun haukutte min­ua, haukutte myös äänestäjiä tai kun tun­nette min­ut tun­nette myös äänestäjäni.

    Antti­la on äänestäjille tur­valli­nen vai­h­toe­hto. Sata var­maan Antti­la tukee sikati­lal­lisia. Mut­ta jos äänestät esim vihre­itä, kuin­ka var­maa on, että ympäristömin­is­ter­iötä ei lakkaute­ta, ydin­voimaa ei raken­neta, eläi­noikeuk­si­in ei puu­tu­ta tai met­sälake­ja ei muute­ta. Var­muus on 0 prosenttia.

    Vastaa

  30. Ongel­ma tässä on vaan sian arvos­tus. Jos sika mak­saa sen 1,2e/kg ja tuotan­toku­lut ovat yli 2e/kg, niin voitte kuvitel­la paljonko eläin­ten hyv­in­voin­ti kiin­nos­taa. Tavoit­teena on vain kerätä tuki­ra­ho­ja, ei se että tuotet­taisi­in hyvälaa­tu­ista lihaa. Tässäkin suurin ongel­ma on nämä val­tion tuet, jot­ka vääristävät toimin­nan kestämättömäksi.

    Toisek­si kan­nat­taisi aluk­si hoitaa ihmis­ten asi­at kun­toon. Kyl­lä tuol­lainen teho­tuotan­to sika voi paljon parem­min, kuin Afrikkalainen työtön.

    Vastaa

  31. Ovatko vihreät koskaan hal­li­tuk­seen osal­listues­saan vaati­neet eläin­ten kohtelun paran­tamista osak­si hal­li­tu­so­hjel­maa, ehdok­si hal­li­tustyösken­te­lyyn osal­lis­tu­miselleen? Mil­lään muul­la­han ei poli­it­tista pain­oar­voa tun­nu olevan.

    Län­si­maisen teho­tuotan­non ongel­mat ovat olleet tiedos­sa ainakin neljä vuosikym­men­tä. Ainakaan vihreän liik­keen liepeil­lä niitä ei yksinker­tais­es­ti ole voin­ut olla kuulemat­ta ja tiedosta­mat­ta. Tekopy­hää päivitel­lä nyt ilmi tullei­den kuvien kauheut­ta tai pro­jisoi­da niistä jonkin­laista syyl­lisyyt­tä Kepu­un tai min­is­teri Antti­laan, jos itse syö teho­tuotet­tua lihaa ja kan­nat­taa siten osana suur­ta kulut­tavaa enem­mistöä mil­jar­di­en ja mil­jar­di­en tun­te­vien ja tiedostavien olen­to­jen sys­temaat­tista kidut­tamista. Tietämät­tömyy­teen ei voi vedo­ta. Kuvat eivät ker­ro mitään, mitä ei olisi ollut jo tiedossa.

    Moraa­li­nen, harkit­tu peri­aat­teel­lisu­us ei ole lop­ul­ta tavat­toman vaikeaa. Oman tun­nefab­ri­ikin muut­ta­mi­nen toki on.

    Vastaa

  33. Nyt on siankas­vatuk­sen ammati­laisen pakko puut­tua keskustelu­um, jos­sa suo­ranainen tietämät­tömyys ja puoli­to­tu­udet vellovat.

    Min­ul­la on 1500 lihasian sikala, jos­sa har­joi­tan siko­jen tehokas­va­tus­ta, niin todel­lakin tehokas­va­tus­ta, eikä siinä ole mitään väärää ja anteek­sipyy­det­tävää, sikalas­sani on viimeisen vuo­den aikana käynyt eläin­lääkäre­itä yht­en­sä 8 ker­taa, eivätkä he ole löytäneet mitään huomautettavaa.
    Meistä siankas­vat­ta­jista on yritet­ty medi­asssa ja varsinkin net­tikeskusteluis­sa tehdä vähin­tään puolirikol­lisia, mut­ta ainakaan minä en tähän rooli­in suos­tu, eikä min­ul­la siis ole mitään anttek­sipyy­det­tävää ja seliteltävää.

    Osmo Soin­in­vaar­alle:
    Tietosi sikat­aloud­es­ta ovat varsin hataral­la pohjalla.

    Kir­joi­tat:

    “.Siat syövät lähin­nä val­tameren toisel­la puolel­la kas­vatet­tua soi­jaa, joka jaloste­taan tääl­lä teol­lisu­ushalleis­sa sian­li­hak­si ja viedään ulko­maille syötäväk­si. Suo­mi on sian­li­han suh­teen yliomavarainen.

    Hyvä, kaik­ki siko­jen syömä ruo­ka ei ole tuon­tire­hua ja osa sian­li­han­tuotan­nos­ta menee koti­maiseen kulu­tuk­seen. Tuotan­non lisäys perus­tuu kuitenkin kokon­aan tuon­tire­hu­un ja menee kokon­aisuute­na tap­pi­ol­liseen vientiin.”

    Tuos­sa osa on silkkaaa väärää tietoa ja osa puolitotuutta.
    Suo­ma­lainen sika käyt­tää ravin­nok­seen pääasi­as­sa koti­maista vil­jaa, jota rehuis­sa on eri muodois­saan noin 80 %, lop­pu osa on vita­mi­ine­ja, kiven­näi­sainei­ta, syn­teet­tisiä amino­hap­po­ja ja valkuaista, joka toki suurim­mak­si osak­si on tuon­ti­soi­jaa, se myön­net­täköön, mut­ta väite että tuotan­non lisäys perus­tuu kokon­aan tuon­tire­hu­un, on täyt­tä puppua.

    Tuon­tiosoi­jaa tarvi­taan, kos­ka koti­maista valkuaista ei saa­da riit­tävästi omil­ta pel­loil­ta, kos­ka meil­lä ei ilmas­ton takia pystytä kas­vat­ta­maan soi­jaa, toki oman valkuaiskasvi­tuotan­non (herne, härkä­papu esimerkkeinä) lisäämi­nen olisi toiv­ot­tavaa, ja se tuleekin lisään­tymään tulevaisuudessa.

    Yli­tuotan­nos­ta ja sen viennistä.
    Sian­li­han omavaraisu­usaste on meil­lä noin 110 %. eli toki joudu­taan osa viemään ulko­maille, varsinkin kun sian­li­haa myös tuo­daan meille aika paljon, maamme sian­li­han kokon­aisku­lu­tuk­ses­ta tuon­til­i­han osu­us on noin 30%.
    Mut­ta olen­naista on se, että vien­tiä ei sub­ven­toi­da veron­mak­sajien rahoil­la, tämä fak­ta pitää muis­taa, vien­ti tapah­tuu tuot­ta­jien kus­tan­nuk­sel­la siten, että joudu­taan viemään nii­in hal­val­la, että se painaa myös koti­maisen tuot­ta­jahin­tata­son aika alhaalle, mut­ta onko vien­ti lihafir­moille tap­pi­ol­lius­ta vai, ei sen tietävät vain lihafir­mo­jen pomot.

    Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että sika-ala ei tarvitse investoin­ti­tukia, joi­ta S‑L Antti­la nyt on ajanut, on tarpee­ton­ta enää lisätä tuotan­toa, kos­ka sitä on jo muutenkin liikaa, mut­ta investoin­te­ja ajaa voimakkaim­min liha­teoil­lisu­us, kos­ka sille yli­tuotan­toti­lanne on edulli­nen, hal­paa raa­ka-ainet­ta riit­tää silloin.
    Joten investoin­ti­tu­ki on tukea ennen kaikkea lihateollisuudelle.

    Vastaa

  35. Joni Pelkoselle.

    Käsi­tyk­sesi demokra­t­ian ole­muk­ses­ta on harhainen.
    Edus­tuk­sel­lises­sa demokra­ti­as­sa kansane­dus­ta­jat eivät edus­ta suinkaan “kansaa” vaan omia äänestäjiän, kos­ka edus­tuk­sel­lises­sa demokratis­sa ei voi olla 5 miljoon­aa kansane­dus­ta­jaa, niin kansalaiset lähet­tävät par­la­ment­ti­in edus­ta­maan itseään ja omaa intres­siryh­mään­sä oman edus­ta­jansa, ei ole eds tarkoitet­tu, että edus­ta­ja edus­taa koko kansaa, se on mah­do­ton­ta, kos­ka kansa­han muo­dos­tuu eri­lai­sista ryh­mistä ja intres­sipi­ireistä, joiden intres­sit ovat usein vastakkaiset.

    Yksi täl­lainen ryh­mä on juuri esim. Sika­far­mar­it-ryh­mä, joka toki halu­aa, että joku edus­taa par­la­men­tis­sa hei­dän intresse­jään, eivät sika­far­mar­it edes odota, että hei­dän intresse­jään edus­taisi esimerkik­si kansane­dus­ta­ja, jota ovat äänestäneet esim. met­al­li­työläiset, jot­ka puolestaan odot­ta­vat, että hei­dän edus­ta­jansa ajaa hei­dän intresse­jään, eikä sika­far­marei­den intresse­jä, sil­lä elävässä elämässä sika­far­marei­den ja met­al­li­työläis­ten intres­sit kyl­lä ovat jos­sain määrin vas­takkaiset, eli tätä on siis edus­tuk­selli­nen demokra­tia, siinä ei suinkaan eduste­ta “koko Kansaa” niin kuin mon­et virheel­lis­es­ti luule­vat, vaan omaa äänestäjäkuntaa.

    Vastaa

  36. Ihmiset ovat huolis­saan eläin­ten oikeuk­sista. Hyvä! Suomeen tuo­daan esim. hedelmiä paljon ulko­mail­ta. Äsken oli tele­vi­sios­sa ohjel­ma niistä olo­suhteista, jois­sa afrikkalaiset siir­to­työläiset työsken­televät Espan­jan tomaat­tivil­jelmil­lä. Olo­suh­teet oli­vat mielestäni sika­maiset. Mut­ta eipä nous­sut minkään­laista kohua ja boikot­ti­vaa­timuk­sia. Antaa “neek­erei­den” kär­siä — sitä on suo­ma­lainen mentaliteetti.

    Vastaa

  37. Kiitos kehuista TimoJ 🙂

    Ihmeenä pidän jos ei vähin­täänkin Keskus­tan ään­imärä jat­ka putoamis­taan seu­raavis­sa vaaleis­sa. 2011 on muutenkin tärkeä vuosi sil­lä vaale­ja on peräti kol­met ja kan­na­tus var­masti seu­raa toisi­aan perät­täi­sis­sä vaaleissa.

    Vastaa

  38. Kan­nat­taa muis­taa että nyky­hal­li­tus on valit­tu rehellisil­lä ja demokraat­tisil­la vaaleil­la, joten sitä saadaan mitä kansa tilasi… Jän­nä nähdä miten 2011 vaaleis­sa käy kun ale­taan tehdä tiliä kuluneista vuosista.

    Suomes­sa on näen­näi­nen demokra­tia, jota kuvaa kyl­lä parem­minkin kuvaus puolue­val­ta. Enem­mistöhal­li­tus naut­tii Suomes­sa aina eduskun­nan täy­del­listä ja varauk­se­ton­ta tukea, joten Keskus­tan liit­to-/puoluekok­ous on kyl­lä vaale­ja keskeisem­pi foo­ru­mi vaikut­taa — tässäkin asi­as­sa — sika saa minkä tilaa?

    Vastaa

  39. Hei Osmo,

    Ymmär­rän ärtymyk­sesi. Täy­tyy kuitenkin muis­taa, että sin­un tapauk­ses­sa sinä et mak­sa mis­tään mitään. Minä mak­san sin­un mak­susi veronmaksajana.
    Min­un työ­nan­ta­ja on teol­lisu­ud­es­ta ja sijait­see Tai­wanil­la. Työ­nan­ta­jani mak­saa min­un palkan. Min­un palka­s­ta mak­se­taan vero Suomeen. Siitä mak­se­taan Sin­un palkka.

    En ole var­ma kuin­ka kauan palka­n­mak­sa­jani halu­aa menetel­lä näin. Saatik­ka minä.

    Toivoisin hie­man ymmär­rystä asi­akkaan suuntaan.

    Hyvää Joulua.

    t. Marko

    Vastaa

  40. Naan­talin sata­mas­ta lähti per­jan­taina 24 miljoon­aa kiloa vehnää 181-metrisen laivan lasti­na Algeriaan. 

    Vehnää puiti­in syksyl­lä 900 miljoon­aa kiloa. Siitä vain neljännes täyt­tää leipävehnän laatuvaatimukset. 

    Vil­ja­van varas­tois­sa oli lokaku­us­sa vielä viime vuo­den satoa noin mil­jar­di kiloa eli 40 laivalastil­lista. Uut­ta tuli syksyl­lä pelkästään vehnää 900 miljoon­aa kiloa. Puuli­i­ter­itkin ovat vil­jaa pullollaan.

    Miten tämä liit­tyy otsikkoon ja sosi­aal­i­tur­vaan? EU on osoit­tanut Suomen van­has­ta ns. inter­ven­tiovil­jas­ta 25 miljoon­aa kiloa eli yhden laivalastil­lisen käytet­täväk­si omien kansalais­temme ruoka-apuun.

    Vastaa

  41. Naan­talin sata­mas­ta lähti per­jan­taina 24 miljoon­aa kiloa vehnää 181-metrisen laivan lasti­na Algeriaan.

    Vil­ja­van varas­tois­sa oli lokaku­us­sa vielä viime vuo­den satoa noin mil­jar­di kiloa eli 40 laivalastil­lista. Uut­ta tuli syksyl­lä pelkästään vehnää 900 miljoon­aa kiloa, mis­tä neljännes leipo­mo­laa­tu­ista. Kaik­ki kuvitelta­vat varas­tot ovat pullollaan.

    Miten tämä liit­tyy otsikkoon ja sosi­aal­i­tur­vaan? EU on osoit­tanut Suomen van­has­ta ns. inter­ven­tiovil­jas­ta 25 miljoon­aa kiloa eli yhden laivalastil­lisen käytet­täväk­si omien kansalais­temme ruoka-apuun.

    Vastaa

  42. En tiedä sikaloista, mut­ta samaa mieltä maat­aloud­es­ta ja siitä, että etuli­it­teenä on maa. Kun suo­ma­laisen pel­lon hin­ta läh­estyy 10 000e/ha, on jokin pahasti pielessä. Kun sen hin­nan pitäisi olla noin 0 euroa. Vil­jeli­jän jo korkoku­lut tuos­ta sum­mas­ta vas­taa­vat koko per­heen mukavaa toimeentuloa.
    Maat­aloutuetkin ovat vain tukea land­lordeille ja pankeille, ne eivät ole tuotantotukea.

    Vastaa

  43. Marko:

    Tuo teikäläisen logi­ik­ka tarkoit­taisi sitä, että vain Jor­ma Ollil­lal­la on oikeut­ta sanoa jostakin jotakin Suomessa.

    Julki­nen sek­tori ei ole mus­ta aukko, joka ei tuot­taisi mitään lisäarvoa.

    Ei julk­ista ja yksi­ty­istä sek­to­ria itse asi­as­sa edes voi­da erot­taa ajat­tele­mal­lasi tavalla.

    Iso osa yksi­ty­istä sek­to­ria tuot­taa palvelui­ta joko julkiselle sek­to­rille tai julkisen sek­torin puoles­ta yksi­tyiselle asiakkaalle.

    Sel­l­ainen yksi­tyi­nen sek­tori, joka kehit­tyneessä maail­mas­sa toimisi yksinään, ei ole toteutunut.

    Näin on var­maan siel­lä Taiwanissakin. 

    Ja Hyvää Joulua!

    Vastaa

  44. Olen ollut kaikkiruokainen. En kuitenkaan osta Espan­jalaisia tomaat­te­ja. När­piön tomaatit talvel­la ovat myös jär­jetön­tä ener­gian tuh­laus­ta. Eri vuo­de­naiko­jen hedelmä- ja vihan­nessyk­lit vai­htel­e­vat ja niitä kan­nat­taa nou­dat­taa. Yritän tietyis­sä tuot­teis­sa kan­nat­taa Reilua kauppaa.
    Ikäni joulukinkku on kuu­lunut joulupöy­tyään. Kiitos maat­alous­min­is­ter­iön ja Antti­lan tämä sukupolvien tra­di­to on nyt katkol­la. Ja tem­puista härskeim­pänä tämäkin on kään­net­ty vaa­timuk­sek­si (lupauk­sek­si?) lisä­tu­ista näille rääkkääjille? Mik­sei vaikka­pa huumei­denkäyt­täjille voi­da antaa parem­paa toimeen­tu­lo­tukea, jäi­sivät rikok­set vähemmälle?
    Mil­lä kor­vaan joulukinkun?

    Vastaa

  45. Meneekö tämä aihe jotenkin tähän kat­e­go­ri­aan. Sat­u­in juuri luke­memaan Riit­ta San­tavuoren kolum­nia Iltale­hden liit­teestä Tätä Soin­in­vaara tilasi (19.12.2009). Siis siinä arvostel­laan kor­vaushoitoa. Sit­ten on täl­lainen koment­ti: “Tuomiot törkeistä huumau­sainer­ikok­sista ovat jo nyt kovat. Eivätkä huumekaup­pi­aat niitä pelkää, kun Suomen hienois­sa vankilo­is­sa on ihan kiva lusia.”
    Voisiko ajatel­la, että siat ja ihmiset, karsi­nois­saan molem­mat, että vähän aiheet kos­ket­ta­vat toisiaan.
    Sik­si tämän ver­ran viereen.
    Olen käynyt use­asti Turun Saramäen vanki­las­sa (ent. Kako­la), jos­sa on taas run­saasti yli­paikko­ja. About kymme­nessä neliössä kak­si henkilöä.
    ‘Kiva lusia’?
    En ymmär­rä, mik­sei San­tavuori pyri lusi­maan jos se on niin kivaa? Se on kyl­lä lähempänä hel­vettiä? Se on niin kuin olla pos­suna Antti­lan sikati­lal­la. Eikö mikään riitä?

    Vastaa

  46. “Meil­lä joulu­un kuu­luu hyvä syömi­nen ja juh­laruo­ka. Kinkku ei ole juh­laruokaa, vaan liharu­uak­si aika huonoa. Poron­file tai jopa nau­dan­file ovat juhlavampia. Jokainen syököön sitä, mis­tä pitää. Ei kuitenkaan han­hen­mak­saa tai muu­ta selvästi epäeet­tis­es­ti tuotet­tua. […] Jos nou­dat­taisimme Ani­malian keho­tus­ta olla syömät­tä lihaa, se ei toisi sioille parem­paa elämää vaan veisi elämän kokonaan. ”

    Näin tote­si Soin­in­vaara Hesaris­sa pari vuot­ta sit­ten. Järky­tys ja sitä seu­ran­nut ihmette­ly oli­vat suur­ta, sil­lä ilmeis­es­ti siko­jen nykyisen­lainen kohtelu ei Osmon mielestä ole “selvästi epäeet­tistä” ja tärkeäm­pää hänen joulu­juh­las­saan ovat esteet­tiset arvot kuin moraaliset. Tästäkin blogimerkin­nästä jotenkin jää sel­l­ainen mieliku­va, että Soin­in­vaaraa huolestut­taa enem­män se, että maa­jus­sit vievät niin paljon rahaa hänen taskus­taan kuin se, miten kinkuik­si pää­tyvät eläimet voivat. Vaik­ka ei eläimistä pätkääkään välit­täisi, niin van­hana luon­non­suo­jeli­jana Osmon kuvit­telisi otta­van vas­tu­u­ta ja vai­h­ta­van tehorääkä­tyt eläimet kasviskinkku­un tai edes riis­taan. Loogiseet­tiseen ajat­telu­un kykenevänä hänen kuitenkin luulisi ymmärtävän myös mik­si eläimet eivät ole tuotan­tovä­lineitä eivätkä oikeas­t­aan kuu­lu ruokapöytään.

    Vastaa

  48. “Min­ul­la on 1500 lihasian sikala, jos­sa har­joi­tan siko­jen tehokas­va­tus­ta, niin todel­lakin tehokas­va­tus­ta, eikä siinä ole mitään väärää ja anteeksipyydettävää,”

    Mik­set asen­taisi web­bikameroi­ta sikalaasi täy­teen? Help­poa ja hal­paa ja kaik­ki näkevät, ettei mitään anteek­sipyy­det­tävää ole. Web­camit kul­je­tuk­si­in ja teuras­ta­moille kanssa.

    “sikalas­sani on viimeisen vuo­den aikana käynyt eläin­lääkäre­itä yht­en­sä 8 ker­taa, eivätkä he ole löytäneet mitään huomautettavaa.”

    Se ei silti tarkoi­ta, että eläimet voisi­vat hyvin, kun eläin­suo­jelusäädök­set ovat lähin­nä vitsi.

    “Meistä siankas­vat­ta­jista on yritet­ty medi­asssa ja varsinkin net­tikeskusteluis­sa tehdä vähin­tään puolirikol­lisia, mut­ta ainakaan minä en tähän rooli­in suos­tu, eikä min­ul­la siis ole mitään anttek­sipyy­det­tävää ja seliteltävää.”

    Rikoitte lakia tai ette, niin eläin­ten teho­tuotan­to ei ole mil­lään taval­la eet­tis­es­ti kestävää. Ihmisel­lä vain on käsit­tämätön kyky itsepetokseen.

    Vastaa

  49. Oli­pa hyvä ja asialli­nen kir­joi­tus sika­far­mar­il­ta. Soin­in­vaaran medi­asek­sikkäät puoli­to­tu­udet ja väärät tiedot ovat olleet laa­jalti siteerattuja.

    Nyt edel­lytän Soin­in­vaar­al­ta rehellisyyt­tä ja suo­raselkäisyyt­tä, että oikoo julk­isu­udessa anta­mansa väärät tiedot.

    Joku käy koko ajan vaale­ja. Luulet­teko, että kaik­ki tuot­ta­jat ovat keskusta­laisia. Hal­li­tus­puolueitakin on usei­ta, jos hal­li­tus on vas­tu­us­sa muu­tamien sikatilo­jen ongelmista.

    Vastaa

  50. Tuo tuki, mis­tä puhut, on kai ollut agen­dal­la jo pidem­män aikaa. Viitan­net tähän 250 000 euron sian­li­han imagokampanjatukeen? 

    Ei, tästä ei ollut kyse vaan siitä, että Antti­la ilmoit­ti aloit­ta­vansa uud­estaan investoin­tituet sian­li­han yli­tuotan­non lisäämisek­si. Tässä yli­tuotan­non tukemises­sa ei ole mitään järkeä. Vaik­ka nykyis­es­tä sian­li­han tuotan­nos­ta suurin osa menee koti­maiseen kulu­tuk­seen, tuotan­non lisäys menee kokon­aisu­udeessaan vien­ti­in ja vaik­ka nykyis­es­tä sian­re­hus­ta suuri osa on koti­maista, lisä­tu­tan­non rehut tule­vat net­tomääräis­es­ti lähin­nä tuonnista.
    Tosin juuri nyt tosin heikko­laa­tu­ista vil­jaa on maas­sa yllin kyllin. Ehkä tässä tähdätäänkin tämän ihmis­ravin­nok­si kel­paa­mat­toman vil­javuoren syöt­tämiseen sak­salaisille sian­li­hak­si jalostettuna.

    Vastaa

  51. Paljonko Soin­in­vaara halu­aa pihalleen tätä ihan itseään? Mik­si kir­joit­telet tois­t­en elinkeino­jen perään?
    Tätä tavaraa kyl­lä löy­tyy että tiedähän varautua jos elinkeinomme on sin­ulle haitaksi?

    Vastaa

  52. Sika­far­mari:

    Meistä siankas­vat­ta­jista on yritet­ty medi­asssa ja varsinkin net­tikeskusteluis­sa tehdä vähin­tään puolirikol­lisia, mut­ta ainakaan minä en tähän rooli­in suos­tu, eikä min­ul­la siis ole mitään anttek­sipyy­det­tävää ja seliteltävää. 

    Nyt kum­mas­tut­taa vain, mik­si kir­joi­tat nim­imerkin takaa, jos ei ole mitään anteek­sipyy­deltävää ja seliteltävää.

    Vastaa

  53. Joakim kir­joit­ti: “Tästäkin blogimerkin­nästä jotenkin jää sel­l­ainen mieliku­va, että Soin­in­vaaraa huolestut­taa enem­män se, että maa­jus­sit vievät niin paljon rahaa hänen taskus­taan kuin se, miten kinkuik­si pää­tyvät eläimet voivat.”

    Soini­vaaran blogimerkin­nästä ei käy ilmi mikään itselli­nen pyrkimys. Pitäisikö asi­as­ta vai­eta, syödä salaat­tia kuin joku pupu ja toivoa, että asi­at korjaantuvat?

    Siko­ja mari­noidaan ja keit­etään elävältä ja tätä holokaus­tia min­is­teri käyt­tää kep­pi­hevose­na rak­en­taa lisää holokauste­ja. Siinä eläimet ja verora­hat ovat samal­la rovi­o­l­la ja sak­salaiset saa­vat hal­paa sianlihaa.

    Tele­vi­sio välit­ti vain pienen osan sikaloiden tilanteesta. Laimin­lyön­nit ilman­vai­h­dos­sa — lemun täy­tyy olla tajun vievä. Ja se, mitä tapah­tuu sikalan takana, kun uppop­ump­pu pump­paa nes­teet lietekaivos­ta salao­jan tarkistusputkeen.

    Minä en sal­li, että mak­samis­tani veroista cent­tiäkään käytetään rikol­liseen sika-bisnekseen.

    Vastaa

  54. Lainaan Osmo Soininvaaraa:

    “… vaik­ka nykyis­es­tä sian­re­hus­ta suuri osa on koti­maista, lisä­tuotan­non rehut tule­vat net­tomääräis­es­ti lähin­nä tuonnista.”

    En ymmär­rä, mik­si edelleen väität näin, lisä­tuotan­to ruok­i­taan koti­maisel­la vil­jal­la, ja lisä­tuotan­nolle tuo­daan varm­sti lisää soi­jaa ulko­mail­ta, mut­ta on väärin väi­ut­tää, että lisä­tuotan­non rehut tule­vat net­tomääreäis­es­ti lähin­nä tuon­nista, ja toisaal­ta, koti­maas­sa tapah­tuu myös tuotan­nos­ta luop­umista, vuon­na 2008 tuotan­nos­ta luopui 16% sikatiloista, tosin ne oli­vat lähin­nä pien­impiä sikatiloja.

    Vastaa

  55. Oli miten oli. Min­is­teri Antti­lalle ei mikään riitä. Pos­su­jen yli­tuotan­to pääl­lä ja lisää tarvi­taan!!! Entisitäkään ette ole huole­ht­in­ut vaik­ka lup­a­sitte. Söisit­tekö te Min­is­teri Antti­la niitä siko­ja joi­ta vide­ol­la nähti­in. Kan­nat­taisko­han kysyä kansalaisil­ta mil­lainen sikala kuu­luu olla, jos ette itse kykene määrit­telemään sitä. Yli­tuotan­to­han kor­jaan­tuu aika pitkälle sil­lä, kun noi törky paikat suljetaan.Tämän jäl­kee ei tarvii mak­saa lisä tukea.

    Vastaa

  56. Joku kansan­talousih­mi­nen voisi laskea paljonko maail­man­markki­nahin­nat nousi­si­vat, jos EU alueel­la maat­alous­tu­ki lopetet­taisi­in kokonaan.

    Täl­lä het­kel­lä EU kansalainen mak­saa veroina hal­paa ruokaa ei pelkästään euroop­paan vaan koko mail­malle. Tämä siis sik­si että EU tuet laske­vat ruuan maailmanmarkkinahintaa.

    Tilanteessa häviäjiä ovat euroop­palainen veron­mak­sa­ja, sekä euroopan ulkop­uo­li­nen maanviljelijä.

    Tilanteessa häviäjiä ovat euroop­palainen veron­mak­sa­ja, sekä euroopan ulkop­uo­li­nen maanviljelijä.

    Voit­ta­jia ovat kaik­ki maail­man muut ihmiset, jot­ka ruokaa ostavat.

    Vastaa

  57. S‑L Anti­lan vas­taus, Soin­in­vaara tukiopetukseen..

    “Antti­la vas­tasi Soin­in­vaar­alle sun­nun­taina, että Suomes­sa ei ole min­is­terin har­joit­ta­maa sikapoli­ti­ikkaa, vaan tääl­lä toteutetaan EU:n yhteisen maat­alous­poli­ti­ikan säädök­siä. Antti­lan mielestä Suomen olois­sa ei pystytä tuot­ta­maan maail­man­markki­nahin­noil­la ruokaa ilman tukia, kun siihen ei pystytä EU:n parhail­lakaan tuotan­toalueil­la. Sik­si näistä tuista on turha arvostel­la min­ua, Antti­la sanoi tiedotteessaan.
    — Tue­tun tuotan­non pitää olla eläin­ten hyv­in­voin­tiehdot täyt­täviä ja sitä edel­lyt­tää EU:n yhteinen maat­alous­poli­ti­ikkakin. Kan­nat­taisi pere­htyä asi­aan ensin, eikä haukkua väärin perustein ja väärää tahoa. Vihreät mepit voisi­vat antaa tukiope­tus­ta asi­as­sa, hän kirjoitti.”

    Vastaa

  58. Antti­laa en käy yhtään puo­lus­tele­maan, kos­ka itse nau­dan­li­han­tuot­ta­jana en voi sietää hänen tapaansa puo­lus­taa vil­jeli­jöitä ja aina saat­taa samal­la hei­dät jol­lakin ihmeen taval­la huonoon val­oon, vaik­ka asiois­sa ei mitään epäi­lyt­tävää tai epä­selvää ole.

    Olen vas­ta nuori 24 vuo­tias, mut­ta silti Soin­in­vaaran blogi-“kirjoitus” lähin­nä nau­rat­taa sen lapsel­lisu­udel­la. Kaveri kenel­lä ei ole asi­as­ta hajuakaan, tai on hajua, mut­ta ei toden­perää, pyrkii provosoivil­la kom­menteil­laan leimaa­maan lihantuottajat.

    Soin­in­vaara voisi tul­la tilal­leni kat­so­maan maat­alouden arkea, ja jät­tää kateel­liset panet­te­lut sivu­un. Olen käynyt useil­la maatiloil­la pienen ikäni ja tiedän, ettei meille tilal­lisille ainakaan katea kan­na­ta olla. Eu-tuki huom. oikeal­ta nimeltään “kor­vaus alen­ne­tu­ista tuot­ta­jahin­noista” on vält­tämätön tiloille. Vaik­ka itsekkin haen yli 100 000 euroa “tukia”, joudun hark­it­se­maan jokaisen euron käytön, niin omaan ruokako­ri­i­ni, kuin mui­hinkin mon­een ker­taan kil­pailutet­tu­jen tuotan­topanos­ten ostoon.

    Nau­dan­li­han­tuot­ta­jana tilani on ensi kesän jäl­keen omavarainen. 120 liha­nau­taa syö itse tuotet­tua nurmea, ohraa ja valkuais­lisänä härkäpapua. 

    Sit­ten tästä nauta/sikatalouden saas­tut­tamis­es­ta. Laskel­mat jois­sa tode­taan vil­jan syön­nin ole­van sata ker­taa puh­taa­maa kuin lihan, perus­tu­vat nau­dan tuot­tami­in ympäristösaasteisi­in. Asia kään­tyy päälaelleen, kun nau­dan lan­nan kaa­sut ote­taankin hyö­tykäyt­töön ja täl­lä tavoin tuote­taan bioen­er­giaa. Tämä bioen­er­gia on ainakin luon­non­mukaises­ti tuotet­tua, ja vaara­ton­ta. Has­sua. Yht’äkkiä nau­das­ta ja sias­ta tuleekin maail­man­pelas­ta­jia. Sitä en todel­lakaan väitä, mut­ta min­ua ärsyt­tää suun­nat­tomasti täl­läiset tilas­tonikkar­it jot­ka tehtail­e­vat sen­mukaisia lausun­to­ja, kun itse asian näkevät.Piste.

    Alen­tavin­ta mitä Soin­in­vaara vielä lop­pu­un toteaa. “”Maat­alouden” hal­pa rahaa sapet­taa min­ua, kun SATA-komiteas­ta tiedän, kuin­ka kallista raha on, jos sil­lä yritetään aut­taa köy­hiä tai vam­maisia.” Itse en kehtaisi esi­in­tyä julkises­ti vedot­tuani näin alen­taval­la taval­la vam­maisi­in ja köy­hi­in, kos­ka vil­jeli­jähän se on PAHA! Herää setä, ruo­ka on perus­tarve, elämisen edel­ly­tys. Ei tuki ole maanvil­jeli­jää rikas­tut­tavaa. Hengis­säpitävää, kyl­lä. Toivoisin kau­nista kumar­rus­ta jokaista vil­jeli­jäper­het­tä kohtaan ja anteeksipyyntöä.

    Vastaa

  59. Aiotko Ode vas­ta­ta min­is­terin tänään julk­isu­udessa olleeseen kri­tikki­isi. Tätä blo­gia seu­rataan myös maan hal­li­tuk­ses­sa, olka­a­han tarkkana.

    Vastaa

  60. “Jarno kir­joit­ti 20.12.2009 kel­lo 17:22
    Joku kansan­talousih­mi­nen voisi laskea paljonko maail­man­markki­nahin­nat nousi­si­vat, jos EU alueel­la maat­alous­tu­ki lopetet­taisi­in kokonaan.”

    Sitä ei voi laskea, jotain suun­ta viit­taa antaa se että mitä elin­tarvikkeet mak­soi ennen tuk­i­talout­ta, noin neljä ker­taa enem­män kuin nyt ja melkein samaan tulok­seen tulee tutkaile­mal­la tuet­tomien maid­en elin­tarvikkei­den hin­tata­soa. Lasken­nal­liseti tukien lope­tus nos­taisi ain­oas­taan 5–10 pros­ent­tia. Lasken­nal­lista nousua ei voi kuitenkaan käyt­tää sil­lä tukien tuo­maa hin­tata­son var­muut­ta tuot­ta­jalle on melko mah­do­ton hin­noitel­la, tuot­ta­jahin­nat täy­ty­isi kuitenkin olla moninker­taiset nykyiseen ver­rat­tuna että tuot­tamiseen kukaan alka­isi ilman tukien tuot­ta­maa var­muut­ta. Maat­aloustuen edut ovat kiis­tat­tomat kulut­ta­jalle ja sen takia tuet on otet­tu käyt­töön kaikkial­la kehit­tyneis­sä maissa.

    Vastaa

  61. “Paal­im­ies kir­joit­ti 20.12.2009 kel­lo 18:40 Maat­aloustuen edut ovat kiis­tat­tomat kulut­ta­jalle ja sen takia tuet on otet­tu käyt­töön kaikkial­la kehit­tyneis­sä maissa.”

    Kyl­lä lähtisin siitä että merkit­täviä tukia ei ole kaikissa kehit­tyneis­sä mais­sa, vaan pelkästään Euroopas­sa. Siis Amerik­ka, Aus­tralia, Uusi-See­lan­ti… ei merkit­täviä tukia.

    Vastaa

  62. Kalle, ei tässä ole mis­tään lihan­tuot­ta­jien leimaamis­es­ta tai loukkaamis­es­ta kyse. Ymmärtääk­seni Soin­in­vaara kri­ti­soi tässä yhteiskun­nan tukia, mikä ei ole mielestäni lainkaan lapsel­lista. Lapsel­lista on enem­mänkin se että loukkaan­tuu asial­lis­es­ta keskustelusta.

    Minä ainakin uskon, ja luulen että aika moni muukin, että lihan­tuot­ta­jat, niin kuin muutkin ihmiset, pyrkivät tekemään työn­sä hyvin ja saa­maan siitä elan­ton­sa. Toivoisin vain, että elan­to tulisi suo­raan markki­noil­ta eikä yhteiskun­nan tuista. 

    Eli syyl­listämi­nen sekä täl­lainen syyl­listymi­nen (että nähdään kaikissa asi­aan liit­tyvis­sä kom­menteis­sa syyl­listämistä) on ihan turhaa. Täl­lais­es­tä vas­takkainaset­telus­ta -“pahat tuot­ta­jat” — kulut­ta­jat — pitäisi päästä eroon. Se häir­it­see asial­lista keskustelua.

    Vastaa

  63. Ruo­ka näyt­tää edelleen ole­van hyvin poli­it­tista eikä siitä keskustelu onnis­tu ilman van­ho­ja ja van­hen­tunei­ta mielikuvia. 

    Soin­in­vaaran kri­ti­ik­ki osuu oikeaan siinä, että jos maa- ja kotieläin­talout­ta halu­taan uud­is­taa aset­taen sille laatu­vaa­timusten tai tuot­tavu­u­den rimaa entistäkin korkeam­malle, on koti­mainen investoin­ti­tukipoli­ti­ik­ka lil­lukan­var­si. Koko maat­alous­poli­ti­ikan kort­ti­ta­lo olisi sil­loin raken­net­ta­va nurk­ka nurkalta uudelleen ja se taas ei onnis­tu ilman EU-poli­ti­ikan muu­tos­ta ja muu­tok­seen vaikut­tamista. Tässä taas maat­alous­min­is­teri Antti­la on oike­as­sa korostaes­saan “Brys­selin voimaa”.

    Oikea aika maat­alous­poli­ti­ikan tavoit­teista ja uud­is­tamis­es­ta keskustelemiseen on juuri nyt. EU:ssa valmis­tel­laan vuo­den 2013 jälkeistä aikaa. Koti­mai­sista tavoit­teista keskeistä on vesistö­jen ja Itämeren tilaan vaikut­ta­mi­nen. Har­joite­tul­la maat­alous­poli­ti­ikalla on merk­i­tys­tä erit­täin mon­een asi­aan, mut­ta keskustelus­sa ei tulisi uno­htaa peru­asi­aa: ruoan tuot­tamista kestäväl­lä taval­la ja myös maat­alousyrit­täjän palk­ka ja toimeen­tu­lo huomioiden.

    Eläin­ten hyv­in­voin­tia tarkastel­lessa pitäisi muis­taa tarkas­tusten ja laiminlyöntien/puutteiden/eläinsuojelurikkomusten mit­ta­suhde. Luku­ja en vähät­tele, mut­ta tren­di ker­too enem­män kan­nat­tavu­u­songelmien aiheut­ta­mas­ta uupumuk­ses­ta kuin lain tai ase­tusten puutteista. 

    Kysymys on myös hal­van ruoan illu­u­sion konkurssista. Maanvil­jeli­jöitä ei pitäisi jät­tää yksin vas­taa­maan nopean raken­nemuu­tok­sen (jota maaseu­tu ei tässä muo­dos­sa halun­nut eikä kaivan­nut) mukanaan tuomista monista ongelmista. Toivoisin vihrei­denkin enem­män kiin­nit­tävän huomio­ta koko elin­tarvikeketjun ja eri­tyis­es­ti keskit­tyneen kau­pan vas­tu­useen. En halua uskoa, että Soin­in­vaara tai muut vihreät oli­si­vat aja­mas­sa koti­maista työl­lisyyt­tä ja huolto­var­muut­ta alas vain pet­tymyk­ses­tä maat­alous­poli­ti­ikan pysähtyneisyyteen.

    Vastaa

  64. Kiitos hienos­ta kirjoituksestasi!
    Sin­ul­la on arvot kohdallaan.

    Vastaa

  65. “Jarno kir­joit­ti 20.12.2009 kel­lo 19:03
    “Paal­im­ies kir­joit­ti 20.12.2009 kel­lo 18:40 Maat­aloustuen edut ovat kiis­tat­tomat kulut­ta­jalle ja sen takia tuet on otet­tu käyt­töön kaikkial­la kehit­tyneis­sä maissa.”
    Kyl­lä lähtisin siitä että merkit­täviä tukia ei ole kaikissa kehit­tyneis­sä mais­sa, vaan pelkästään Euroopas­sa. Siis Amerik­ka, Aus­tralia, Uusi-See­lan­ti… ei merkit­täviä tukia.”

    Mihin tietosi perus­tuu, esim, Uuden-See­lan­nin tuet ei näy tilas­tois­sa ja Amerik­ka kaikkien tukien äiti, tukien lisäk­si jae­taan vähä­varaisille ilmaista ruokaa joka ei näy tilastoissa.

    “Yhdys­val­tain maat­alouden kokon­ais­tu­ki nousi viime vuon­na 70,1 mil­jardista ecus­ta 87,0 mil­jardi­in ecu­un. Kulut­ta­jat mak­soi­vat tues­ta hin­nois­sa 22,5 mil­jar­dia ecua ja vero­mak­sa­jat 66,0 mil­jar­dia ecua. USA:n tuot­ta­jat­uen osu­us maat­alouden tuotan­non arvos­ta nousi 14 pros­en­tista 22 pros­ent­ti­in ja oli 42,0 mil­jar­dia euroa.
    Tuot­ta­jatu­ki Sveit­sis­sä 73 %
    Suh­teel­lis­es­ti korkein­ta tukea maat­aloudelle mak­soi­vat Sveit­si, Nor­ja ja Japani. Sveit­sis­sä tuot­ta­jat­uen osu­us tuotan­non arvos­ta nousi viime vuon­na 68 pros­en­tista 73 pros­ent­ti­in ja Nor­jas­sa 65 pros­en­tista 70 pros­ent­ti­in. Islannin tuot­ta­jatu­ki nousi viime vuon­na 58 pros­en­tista 69 prosenttiin.
    Elin­tarpei­den hin­tata­so suh­teessa maail­man­markki­nahin­toi­hin oli viime vuon­na korkein Sveit­sis­sä. Maan kulut­ta­jahin­nat oli­vat OECD:n kat­sauk­sen mukaan 2,63 ker­taa korkeam­mat kuin markki­nahin­nat. Japanis­sa suhde oli 2,13, Nor­jas­sa 2,12, EU:ssa 1,48 ja Yhdys­val­lois­sa 1,03.”

    Vastaa

  66. ON se vaan mie­lenki­in­toista, että sikat­alous on niin tärkeä asia, että min­is­terikin herää kom­men­toimaan. Äkkiä ei tule mieleen toista min­is­ter­iä, joka olisi suo­raan reagoin­ut ankaraankaan kri­ti­ikki­in “blo­gos­fääris­sä”.

    Antti­la menee EU:n selän taakse, mikä on his­to­ri­al­lis­es­ti mie­lenki­in­toinen kuperkeikka.
    Ei Antti­la tietenkään voi EU:n poli­ti­ikas­ta päät­tää mut­ta sitä suurem­mal­la syyl­lä hän voisi sitä arvostel­la, eikä vain sil­loin, kun tehdään suo­ma­laisen maa­jussin kannal­ta ikäviä päätöksiä.

    Vastaa

  67. Maaseudul­la ei ole juurikaan mui­ta yrit­täjiä kuin maat­alousyrit­täjiä. Miksi?

    Sik­si, että maat­alousyrit­täjä saa työkoneista investoin­tituet. Pieni osa konei­den käytöstä on maat­alouteen. Investoin­ti­tu­ki ei kysy konei­debn käyt­töastet­ta tilan töihin.

    Niin­pä val­tion kus­tan­ta­mil­la koneil­la tehdään jäte­huoltoa, maan­si­ir­toa, kaivu­utöitä soras­tuk­sia jne. mitä ikinä vain voi kuvitella. 

    Yksi­tyi­nen yrit­täjä ei vil­jeli­jäyrit­täjälle pär­jää ei mitenkään. Urakoin­tiki­ireiltään tilalli­nen ei ehdi käymään sikalas­sa ja meno on kuvatun kaltaista.

    Vastaa

  68. Mik­si maat­aloud­es­ta ei tehdä oikein kun­non selvi­tys­tä kaik­ista asioista? Mik­si meil­lä pitää olla nykyisen tasoinen tuotan­to? (Sodan uhkako?) Mik­si pitää tuot­taa yli omana tarpeen? Mik­si mak­se­taan EU:n tukien lisäk­si koti­maista tukea jne jne ? Noi­ta kysymyk­siä paljon, kun­non vas­tauk­sia ei mis­sään. Kyl­lä mä UKK:n sanat muis­tan, mut­ta siitä jo aikaa.

    Vastaa

  69. Timo Kau­nis­to kir­joit­ti 20.12.2009 kel­lo 19:36

    “EU:ssa valmis­tel­laan vuo­den 2013 jälkeistä aikaa. Koti­mai­sista tavoit­teista keskeistä on vesistö­jen ja Itämeren tilaan vaikut­ta­mi­nen. Har­joite­tul­la maat­alous­poli­ti­ikalla on merk­i­tys­tä erit­täin mon­een asiaan”

    Taan­noin pidet­tyyn Huit­tis­ten kok­ouk­seen osal­lis­tuneena sin­ul­lakin pitäisi mielestäni olla muo­dos­tunut kuva siitä että mitä tuossakin
    http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
    käsitel­lään niin aika lail­la keskeisin ongel­ma täl­lä het­kel­lä on kyl­lä tukiero maan eri aluei­den välil­lä ja siitä seu­raa­vat har­joite­tun maat­alous­poli­ti­ikan vaiku­tuk­set tuotan­non kan­nat­tavu­useroille maan eri osis­sa ja tuotan­non sijoit­tumiselle. Ja eteläisen alueen kannal­ta tuo 2013 on kyl­lä aika lail­la myöhäistä, paljon vahinkoa ehtii tapah­tua sitä ennen kun sika­puolel­lakin tukiero koko ajan kas­vaa c‑alueen hyväk­si. Vai mitä olet asi­as­ta mieltä, Huit­ti­sis­sa et ollut mielestäni puheen­vuorossasi oikein mitään mieltä vaik­ka siel­lä aiheena oli nimeno­maan tämä tukiero?

    Mitä taas Osmon avauk­seen tulee niin itsekään en pidä oikein järkevänä investoin­ti­tukien avaus­ta sika­puolelle kun jo nyt on yli­tuotan­toa. Varsinkin kun nykyisessä tukieroti­lanteessa investoin­ti­tukien avaus toden­näköis­es­ti valuisi c‑alueelle kiihdyt­täen jo entis­es­tään tapah­tunut­ta tuotan­non siir­tymistä c‑alueelle.

    Sen sijaan Osmon avauk­ses­sa tuo soi­japuoli ei oikein ole hal­lus­sa, soi­jaa kyl­lä käytetään mut­ta sen osu­us rehus­ta ei ole läh­eskään Osmon avauk­ses­sa kuvatun kaltainen, suurin osa rehus­ta on ihan koti­maista vil­jaa. Valkuais­re­huakin olisi mah­dol­lista saa­da enem­män koti­maas­ta ja se jopa pienen­täisi samal­la vil­jan yli­tuotan­toa mut­ta se edel­lyt­täisi että koti­mais­es­ta valkuais­es­ta oltaisi­in valmi­ita mak­samaan enem­män eli sen koti­maisen valkuaisen tuotan­tokus­tan­nusten mukaan.

    Mitä taas SATA-komiteaan ja bud­jet­ti­in ja muuhun tulee niin minus­takin on asial­lista että käy­dään keskustelua siitä mihin bud­jet­ti­ra­hat käytetään. Nythän nämä tukierot esimerkik­si tule­vat täysin koti­mais­es­ta, kokon­aan omas­ta bud­jetista mak­set­tavas­ta kansal­lis­es­ta tues­ta. Tässä kun laman takia toden­näköis­es­ti raha tulee ole­maan tiukalla ja asioi­ta joudut­ta­neen lait­ta­maan tärkeysjärjestyk­seen niin minus­takin pitäisi avoimesti keskustel­la siitä mihin sitä rahaa käytetään. Käytetäänkö sitä kansal­liseen maat­alous­tu­keen vai johonkin muuhun. En nyt lähde tässä enää tuossa
    http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
    ole­via asioi­ta tois­ta­maan, ovat luet­tavis­sa siitä.

    Vastaa

  70. “MIVa kir­joit­ti 20.12.2009 kel­lo 23:20
    Mik­si maat­aloud­es­ta ei tehdä oikein kun­non selvi­tys­tä kaik­ista asioista? Mik­si meil­lä pitää olla nykyisen tasoinen tuotan­to? (Sodan uhkako?) Mik­si pitää tuot­taa yli omana tarpeen? Mik­si mak­se­taan EU:n tukien lisäk­si koti­maista tukea jne jne ? Noi­ta kysymyk­siä paljon, kun­non vas­tauk­sia ei mis­sään. Kyl­lä mä UKK:n sanat muis­tan, mut­ta siitä jo aikaa.”

    Niin mik­si pitää, olisiko­han sik­si että se on meille edullista. Yli­tuotan­toa ei ole koskaan ollut, emme tuo­ta kalo­di­oi­ta niin paljon kuin kulu­tamme, vien­ti­tarve johtuu tuon­nista jota ei pystytä tulp­paa­maan, vien­ti ei aiheuta merkit­täviä kulu­ja vaan tulo­ja kansantalouteen.
    Koti­maista tukea mak­se­taan kos­ka EU:n mielestä olemme niin vauras kansakun­ta voimme mak­saa osan maat­aloustues­ta itse se on osa EU sopimus­ta. Kysy pois vaan rohkeasti aina joku vas­taa vastaa..

    Vastaa

  71. “Evert The NeveR­est kir­joit­ti 20.12.2009 kel­lo 22:58
    Maaseudul­la ei ole juurikaan mui­ta yrit­täjiä kuin maat­alousyrit­täjiä. Miksi?
    Sik­si, että maat­alousyrit­täjä saa työkoneista investoin­tituet. Pieni osa konei­den käytöstä on maat­alouteen. Investoin­ti­tu­ki ei kysy konei­debn käyt­töastet­ta tilan töihin.”

    Teol­liset työ­paikat maaseudul­la on jo aikaa sit­ten ohit­tanut maat­aloudessa ole­vat työpaikat.
    Koneisi­in ei saa tukea, erikoiskoneisi­in kuten esim. ape­vaunui­hin sat­taa saa­da mut­ta et var­maankaan tarkoit­tanut näitä, kun esität noi­ta väit­teitäsi olisi joku viit­taus johonkin läh­teeseen paikallaan.

    Vastaa

  72. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 21.12.2009 kel­lo 5:46
    Mitä taas Osmon avauk­seen tulee niin itsekään en pidä oikein järkevänä investoin­ti­tukien avaus­ta sika­puolelle kun jo nyt on ylituotantoa.”

    Tarkoi­tatko että annetaan koko tuotan­non hiipua kyl­lä investoin­nit täy­tyy jos­sain vai­heessa käyn­nistää, tuotan­to on laskusu­un­nas­sa ja tuotan­to­laitok­set van­he­nee käsi­in. Sikaloiden uud­is­t­a­mi­nen ja mod­ernisoin­nil­la on myös selvä myön­teinen vaiku­tus tuotan­to olo­suhteisi­in mis­tä tun­nu­taan kovasti ole­vaan huolis­saan. Investoin­ti tukien avaus on hyvä ratkaisu.

    Vastaa

  73. Timo Kau­nis­to kir­joit­ti todel­la asi­aa, ja esit­ti Soin­in­vaaar­alle kysymyk­siä. En ole havain­nut Soin­in­vaaran vas­taus­ta. Soin­in­vaar­al­ta ei löy­dy riit­tävää maat­alous­poli­ti­ikan kokon­aisu­u­den hallintaa, vaik­ka muuten viisas onkin.

    Tämä pitää ottaa huomioon kun arvioi Soin­in­vaaran teese­jä, vas­tuu jää kuulijalle.

    Vastaa

  74. Evert The NeveR­est kirjoitti: 

    “Maaseudul­la ei ole juurikaan mui­ta yrit­täjiä kuin maat­alousyrit­täjiä. Miksi?

    Sik­si, että maat­alousyrit­täjä saa työkoneista investoin­tituet. Pieni osa konei­den käytöstä on maat­alouteen. Investoin­ti­tu­ki ei kysy konei­debn käyt­töastet­ta tilan töihin.”

    Mis­tä tuom­moista kone­tukea saa hakea? Ei tipu ainakkan AB-alueen viljanviljelijälle. 

    Joskus sai EU:n määräämänä mm. puimuri­hank­in­taan pikkuisen, mut­ta MTK junt­tasi tämän tuen pois.

    Vastaa

  75. Koneisi­in ja lait­teisi­in ei suo­ria investoin­ti­tukia, mut­ta 25 % vuosit­taiset pois­tot ovat erit­täin kil­pailukyky­isiä verotuksessa. 

    Kir­jan­pidos­ta ja veroil­moituk­ses­ta pitäisi ilmetä, onko koneil­la tehty ja kuin­ka paljon muu­ta kuin tilan­pitoon suo­raan liit­tyviä töitä.

    Eihän kukaan niitä ilmoit­ta­mat­ta jätä — eihän:)

    Vastaa

  76. Evert The NeveR­est kirjoitti:

    “Koneisi­in ja lait­teisi­in ei suo­ria investoin­ti­tukia, mut­ta 25 % vuosit­taiset pois­tot ovat erit­täin kil­pailukyky­isiä verotuksessa. 

    Kir­jan­pidos­ta ja veroil­moituk­ses­ta pitäisi ilmetä, onko koneil­la tehty ja kuin­ka paljon muu­ta kuin tilan­pitoon suo­raan liit­tyviä töitä.

    Eihän kukaan niitä ilmoit­ta­mat­ta jätä – eihän:)”

    Nyt NeveR­est on ihan pihal­la: samal­la taval­la kaik­ki yrit­täjät saa­vat vähen­tää ansion­hank­in­nas­ta johtu­vat koneku­lut. Lop­pu­vi­imek­si “oikea todel­li­nen” kulu selviää sil­loin, kun konet­ta uusii. Jos on pois­tet­tu liikaa, koneen myyn­nistä saatu tulo mii­nus koneen pois­tet­tu arvo on verotet­tavaa tuloa.

    Esim. trak­tor­e­i­ta ei juuri käytetä maat­alouden ulkop­uolel­la muu­ta kuin Poh­jan­maal­la nuori­son “pil­lu­ral­li­in”, ja senkin voidaan kat­soa ole­van emän­nän han­kkimis­es­ta aiheutu­va kulu.

    Kaik­ki trak­to­ril­la maati­lan ulkop­uolelta han­ki­tut tulot ovat veronalaisia, mm. lumityöt. 

    Ei tässä asi­as­sa pitäisi olla mitään epä­selvää eikä väärää.

    Vastaa

  77. *******Jos ohjeet ja suosi­tuk­set eivät riitä, van­hus­ten­hoidon puut­teisi­in pitää puut­tua pakol­la. Tätä mieltä on eduskun­nan oikeusasi­amies Riit­ta-Leena Paunio.

    Pau­nion mielestä kun­nat voitaisi­in lain voimal­la velvoit­taa palkkaa­maan lisää henkilökun­taa, jot­ta van­hus­ten hoito olisi hyvää.

    Pau­nio otti asi­aan kan­taa Ylen aamu-tv:ssä maanantaina.***********

    Sosi­aali-ja ter­veysmin­is­ter­iön bud­jetis­sa on 220 milj e määrära­ha maat­alouden lomituksiin. 

    Val­tion kus­tan­ta­ma maat­alouden lomi­tusjär­jestelmä on perua 1970-luvul­ta, jol­loin tilat oli­vat pieniä ja tulot alhaiset. Nyt on tilanne täysin toinen, maati­lat voivat itse kus­tan­taa lomansa.

    Suo­mi on ain­oa maa maail­mas­sa, mis­sä on val­tion kus­tan­ta­ma lomitus. 

    Maat­alous­lomit­ta­jat pitää siirtää van­hus­ten­hoitoon, ovat tot­tuneet raskaaseen ja usein likaiseenkin työhön. Ihan sopivia kään­tämään pap­po­jen maku­uhaavo­ja ja siivoa­maan paskoja.

    Vastaa

  78. Paal­im­ies kir­joit­taa: “Amerik­ka kaikkien tukien äiti…Yhdysvaltain maat­alouden kokon­ais­tu­ki nousi viime vuon­na 70,1 mil­jardista ecus­ta 87,0 mil­jardi­in ecuun…”

    Nuo luvut ovat uutis­es­ta vuodelta 1999. Riip­puen läh­teestä tiedot USA:n maat­alous­tu­ista vai­htel­e­vat, mut­ta ne lienevät nyky­isin noin 20 mil­jar­dia dol­lar­ia vuodessa. Ottaen huomioon, että Yhdys­val­lois­sa on 60 ker­taa enem­män asukkai­ta kuin Suomes­sa, ja että Suomes­sa maat­alous­tu­ki on noin 3 mil­jar­dia euroa vuodessa, on maat­alous­tu­ki USAs­sa mitätön­tä ver­rat­tuna täkäläiseen.

    Vastaa

  79. “# Esko Nie­mi kir­joit­ti 21.12.2009 kel­lo 20:28
    Paal­im­ies kir­joit­taa: “Amerik­ka kaikkien tukien äiti…Yhdysvaltain maat­alouden kokon­ais­tu­ki nousi viime vuon­na 70,1 mil­jardista ecus­ta 87,0 mil­jardi­in ecuun…”
    Nuo luvut ovat uutis­es­ta vuodelta 1999. Riip­puen läh­teestä tiedot USA:n maat­alous­tu­ista vai­htel­e­vat, mut­ta ne lienevät nyky­isin noin 20 mil­jar­dia dol­lar­ia vuodessa. Ottaen huomioon, että Yhdys­val­lois­sa on 60 ker­taa enem­män asukkai­ta kuin Suomes­sa, ja että Suomes­sa maat­alous­tu­ki on noin 3 mil­jar­dia euroa vuodessa, on maat­alous­tu­ki USAs­sa mitätön­tä ver­rat­tuna täkäläiseen.”

    Mihin tietosi perus­tuu, OECD:n raport­ti on maini­t­ul­ta vuode­ta mut­ta eivät tuet ole min­nekään kadon­neet, USA:n maat­alous bud­jet­ti täl­lä het­kel­lä on noin 100 mil­jar­dia dol­lar­ia jos­ta 25 mil­jar­dia dol­lar­ia kuluu Food Stamp –ohjel­maan (Food Stamp Pro­gram) eli köy­hille jaet­tavi­in ruokalip­pui­hin. Tukia on vaikea ver­ra­ta suo­raan kos­ka tuk­i­jär­jestelmät ovat eri­laisia. Suomen maat­alous­tu­ki on vajaa 2 mil­jar­dia jos­ta EU mak­saa liki puolet.

    Vastaa

  80. Heh! Todel­la, Amerikan Antti­la tukeekin köy­hiä kulut­ta­jia. Tämä on paljon yksinker­taisem­pi tapa tukea ruokahuoltoa ja ruuan tuotantoketjua! 

    SATA-työryh­mässä olisi voitu ensi­a­puna köy­hyy­den pois­toon ottaa käyt­töön tal­lainen SNAP-tuki:

    http://www.fns.usda.gov/FSP/

    Vastaa

  81. Paal­im­ies: Googlaa haku­sanoil­la “farm sub­si­dies in US” niin linkke­jä löy­tyy vaik­ka mil­lä mital­la. Esimerkiksi:

    http://www.economist.com/world/unitedstates/displaystory.cfm?story_id=7887994

    http://www.idebate.org/debatabase/topic_details.php?topicID=613

    Suomen maat­alous­tu­ki, mukaan­lukien val­tion mak­samat eläk­keet ja lomi­tusko­r­vauk­set, on noin 3 mil­jar­dia, ks. http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2009/aky_2009.html
    päälu­ok­ka 30 ja 33.40.51 ja 33.80.

    Vastaa

  82. Anteek­si off top­ic­ci, mut­ta odotan Osmol­ta kan­nan­ot­toa Kaup­pale­hden uutiseen:

    Kil­pailu­vi­ras­ton yli­jo­hta­ja Juhani Joki­nen perää kun­nil­ta lisää avoimuut­ta kaup­pa­paikko­jen kaavoitukseen. 

    Joki­nen toteaa tiis­tain paine­tus­sa Kaup­pale­hdessä, että vain siten voidaan karkot­taa epäi­lyjä siitä, että kun­tapäät­täjät suo­si­si­vat tiet­tyjä kaup­paketju­ja. Hän arvioi, että epäi­lyk­set S‑ryhmän suosimis­es­ta kaavoituk­ses­sa “eivät ole ihan tuules­ta temmattuja”. 

    - Kil­pailu­vi­ras­ton omis­sa selvi­tyk­sis­sä tulee jatku­vasti esi­in huoli siitä, että kun­tapäät­täjät suo­si­vat S‑ryhmää. Kaavoitus ei kuu­lu Kil­pailu­vi­ras­tolle, mut­ta mielestäni asialle kan­nat­taisi tehdä jotain.

    Vastaa

  83. # Esko Nie­mi kir­joit­ti 21.12.2009 kel­lo 23:16″
    Paal­im­ies: Googlaa haku­sanoil­la “farm sub­si­dies in US” niin linkke­jä löy­tyy vaik­ka mil­lä mital­la. Esimerkiksi:
    http://www.economist.com/world/unitedstates/displaystory.cfm?story_id=7887994
    http://www.idebate.org/debatabase/topic_details.php?topicID=613
    Suomen maat­alous­tu­ki, mukaan­lukien val­tion mak­samat eläk­keet ja lomi­tusko­r­vauk­set, on noin 3 mil­jar­dia, ks. http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2009/aky_2009.html
    päälu­ok­ka 30 ja 33.40.51 ja 33.80.”

    Noi­ta ei kan­na­ta googlail­la, jonkin­laisen kuvan saa näistä OECD: raporteista tai maat­alous bud­jetista, johtuen tuk­i­jär­jestemien eri­laisu­ud­es­ta. Val­tio ostaa tavaraa markki­noil­ta niin paljon että hin­ta nousee sopi­valle tasolle, kulut­ta­jat mak­saa siis tuet suo­raan far­mar­ille eikä se näy mis­sään tilas­tois­sa jos ver­rataan USA:n kulut­ta­jan mak­saman hin­nan eroa maail­man­markki­na hin­taan niin tuet ovat val­tavia. Val­tio sit­ten dump­paa yli­jäämät maail­man markki­noille hin­nal­la jol­la ei ole mitään tekemistä tuotan­to kus­tan­nusten kansa, nykyään myös etano­li on kuviois­sa ettei tarvitse mereen sen­tään enää kipa­ta kuten huhut ker­to­vat joskus tehdyn.
    Suomen suo­ra tuot­ta­jille mak­set­tu maat­alous­tu­ki on 1.9 mil­jar­dia jos­ta EU mak­saa liki mil­jardin, eläk­keet mak­se­taan eläkeläisille ei tuot­ta­jille ja lomara­hat lomit­ta­jille ei tuot­ta­jille, tun­tuu muutenkin ihmeel­liseltä mikä näis­sä kivestää, eri­laisia vastik­keet­to­mia sosi­aali etuuk­sia mak­se­taan tässä maas­sa siinä 50 mil­jar­dia mm. työt­tömyy­den hoitoon liki 4 miljardia..

    Vastaa

  85. ■“Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 19.12.2009 kel­lo 13:36
    Olen yksi­ty­isyrit­täjä ja elän kir­joit­ta­mal­la ja luen­noimal­la. Juuri täl­lä het­kel­lä tilapäis­es­ti val­tio­varain­min­is­ter­iön palkkaa­ma kuntajakoselvittäjä”

    Hah, kuka se elääkään tuki­aisil­la. Hah,hah.

    Mik­si vaa­dit meitä maalaisia tekemään töitä talkoil­la, kun itsekin elät tuki­aisil­la. Tek­isit itsekin kun­ta­jako­selvi­tyk­set talkoilla.

    Ja Eemeliltä tilatu­ki pois, kun se saa enen­pi kuin minä. 

    Outoa porukkaa kun lukee­vat eläk­keetkin maat­aloustuek­si. Piäisikö siihen vielä lisätä sairaan­hoitoku­lut ja las­tenk­oulu­tus saataisi­in vielä mah­tavampia lukuja.

    Vastaa

  86. “Minä en halua osal­lis­tua laskun maksuun”.
    Minäkään en halua osal­lis­tua vihre­it­ten aja­man monikult­tuurisu­ushul­lu­u­den laskun maksamiseen.
    Ps. Juuri loin lumia taloy­htiömme pihamaal­ta liki tun­nin, ei ollut toimit­ta­jia ikuis­ta­mas­sa tilan­net­ta. Ja huomen­na (lauan­taina) aamuvuoroon.
    Kiva kun jotkut asu­vat hotelleis­sa veron­mak­sajien piikkiin.

    Vastaa

  87. Turk­istarhaa­jat sai­vat val­tion kus­tan­ta­man lomituspalvelun. 

    Viime vuo­den syysku­un ja tämän vuo­den toukoku­un välil­lä Turk­istuot­ta­jat OY takoi 11,1 miljoon­aa euroa voit­toa. Kon­sernin liike­vai­h­to oli tilikau­den kol­man­nel­la neljän­nek­sel­lä maalis–toukokuussa 59 pros­ent­tia viime vuot­ta suurempi.

    Hyvä tulos tuot­taa (tarhaaja)omistajille reilut osin­got. Alku­vuodes­ta osak­keelle mak­set­ti­in 0,42 euron osinko ja kesäku­un huu­tokau­pan jäl­keen vielä toinen, nyt 0,18 euroa osaket­ta kohden.

    Että sel­l­aista tukea ja tulonsiirtoa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.