Lienee vuoden viimeinen lista
Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma vuosille 2010–2012
Otsikon perusteella tärkeä paperi. Pitänee lukea huolella
Pöydältä: Helsingin maanalaisesta yleiskaavasta annetut lausunnot
- Ei uutta viikon aikana
Pöydältä: Isonnevantien alueen asemakaava
- Haagalaisilta on tullut kaksi täydennysrakentamista vastustavaa sähköpostiviestiä. Silti kaava on minusta kunnossa.
Kruunuvuorenranta, Hopea laakson ja Kaitalahden laajennuksen asemakaava
Hyväksyimme tämän luonnoksen toukokuussa. Asuinkerrosalaa on tulossa 28 000 k‑m2, eli noin 700 asukasta. Lautakunta evästi aikanaan jatkosuunnittelua. Varmaankin vasta lautakunnan esittelystä selviää kansantajuisesti, mitä evästys on vaikuttanut.
Luonnonsuojeluyhdistys vastustaa pientaloalueita, jotka tunkeutuvat sen mielestä liian syvälle nykyiseen metsään.
Pihlajamäen Johtokiventien kaava
Yhden tontin suuruinen tiivistyskaava, joka tuo asunnot noin 70 ihmiselle. Pysäköintialuetta ja osin puistoa jää rakentamisen alle. Kaupunginosayhdistys ei vastusta.
Pöydältä: Kumpulan joukkoliikenneyhteyksien parantaminen
Viikon aikana ei uutta
Mihin Isonnevantiellä vielä voi rakentaa? Rakennetaanko se urheilukenttä umpeen?
Pieni puistohan tien varrelta jo hävitettiin asuintalojen alta.
Vinkki Osmolle: SYK:n ja Haagan liikenneympyrän väliin mahtuu ainakin kymmenen pilvenpiirtäjää.
Myös Riistavuoren ja Vihdintien väliin on jäänyt epämääräistä, hyödytöntä kalliota ja metsää. Alue olisi ehdottomasti saatava hyötykäyttöön. Olen nähnyt siellä vain muutamien lasten touhuavan majanrakennuspuuhissa ja lenkkeilijöiden tuottamattomina hölkkäilevän koirinensa.
Tällainen maankäytön tehottomuus on saatava loppumaan! Se on vihreiden tehtävä, siksi teitä juuri on äänestetty.
Pohjois-Haagan aseman ja Vihdintien välille oli viitisen vuotta sitten tekeillä kaavamuutos, suunnitelmat tehtiin aika pitkälle ja haudattiin jonnekin kaikessa hiljaisuudessa. Onhan se tietysti hienompaa suunnitella kokonaisia kaupunginosia tyhjille satamakentille tai Sipoon pelloille kuin muutaman sadan asunnon täydennysrakentamista asemien välille.
“…Luonnonsuojeluyhdistys vastustaa pientaloalueita, jotka tunkeutuvat sen mielestä liian syvälle nykyiseen metsään…”
Ei voi olla totta 😀 Eikös Helsingin pitänyt laajentua tuolle alueelle? Miksi sinne sitten on kaavoitettu pientaloja? Alue on Kehä I:n sisällä, joten kaiken järjen mukaan sinne piäisi tulla tiukkaa umpikorttelia? 😉
Elina, jos katsoo tuota havainnekuvaa http://tinyurl.com/ydatopc niin on vaikea hahmottaa pulaa urheilukentistä…
Siellä keskellä liikenneympyrää on tuskin edes lasten majoja, eikä ainakaan pyöräilijöitä. Miksei siitä huoltoasemaa voi siirtää sinne ja rakentaa huoltoaseman paikalle taloja?
Ja tarkemmin katsoen se huoltoasema on suojeltu.
Elina,
harvasti rakennettu matalatalomatto peittää maata enemmän kuin tiivis yhdyskuntarakenne.
Lisäksi tiivis rakentaminen tuo tarhat, kaupat ja muut palvelut lähemmäksi, joten arkimatkustamisesta vapautuu aikaa vaikkapa näiden laajempien lähimetsiköiden virkistyskäyttöön.
Kimi, ehdottomasti samaa mieltä. Jos Helsinki olisi tiiviisti rakennettu, niin puistojen lisäksi Kehä I:n sisäpuolelle mahtuisi suurin osa pääkaupunkiseudun asukkaista ja työpaikoista. Metsille jäisi paljon enemmän tilaa.
Omana lempiesimerkkinäni vaikkapa pariisi, jossa kaupungin 70 km² alueella asuu 2,2 miljoonaa ihmistä — ja mukaan mahtuu pari isoa puistoa.
Miksi, voi miksi Eliel Saarisen suunnitelmaa esimerkiksi Haagan ja Munkkiniemen osalta ei toteutettu. 🙁
“…Miksi, voi miksi Eliel Saarisen suunnitelmaa esimerkiksi Haagan ja Munkkiniemen osalta ei toteutettu.”
Voitaisiin ne toteuttaa vieläkin! Onhan keskustassa laajoja alueita rakennettu moneen kertaan jopa Helsingissä. Nyt on jokin säästämisvimma päällä, eikä uskalleta tehdä muutoksia. Tuo Haagankin täydennysrakentaminen menee enemmän sarjaan näpertelyä. Bensa-aseman suojelu tuollaisella paikalla on kyllä naurettavuuden huippu. 😀
Harva kerrostalokaava on jotain sellasita, mitä en pysty käsittämään. Siinä yhdistetään kaupunkiasumisen huonot puolet maalla asumisen huonoihin puoliin. Tehdään joko reippaasti kaupunkia tai sitten ei. Jos katsotaan, että Haaga kuuluu Helsinkiin, niin tehdään siitä sitten vähitellen kaupunkia. Ei täydennysrakenneta, vaan annetaan kaikille tonteille riittävät tehokkuudet.
Omakotitalot ja rivarit kuuluvat ratojen varteen. Ne tulee rakentaa kauemmas keskustasta ja eriyttää omiksi kunnikseen, jotta palvelut toimivat. Kun esimerkiksi ajetaan junalla rantarataa, niin asemilla on joko kerrostaloslummia 🙁 tai pusikkoa 🙁 . Suomalainen kaavoittaja ei vain osaa! Pääradan varrelta puuttuu pari kolme kokonaista kaupunkia!
Elina kirjoitti:
Kyllä se ihminen on luonnon suurin haitta. Jokainen kaksijalkainen rasittaa maapalloa sen 5–6 ison katumaasturin verran. Pakkaamalla nämä yhteen saadaan tätä laskettua edes hieman.
Kalle, ehdottomasti samaa mieltä.
Ihan perustellusti voi olla aivan vastakkaista mieltä harvaan rakennetuista esikaupunkialueista kuin Pyöräniemi. Eli niissä yhdistyy kaupunki- ja maaseutuasumisen hyvät puolet:
Lapsilla on isot leikkialueet aivan oven edessä, takapihalta pääsee metsään lenkkeilemään tai jopa hiihtämään kuten meillä. Kuitenkin kaikki keskustan palvelut ovat lähellä eikä autoa tarvitse välttämättä ollenkaan. Toisaalta ei tarvitse huolehtia pihatöistä tai muista kiinteistöön kuuluvista asioista.
Minusta on kurja, jos tällainen monimuotoisuus hävitetään. Minusta jokainen saa asua vaikka mehiläiskennon tiiviydessä niin halutessaan, mutta minusta pitää olla myös vaihtoehtoja, ja tällä Osmon ajamalla politiikalla niitä ei kohta Helsingissä ole.
Kimmo otti esiin ekologisen näkökulman tiiviyden puolesta. Siinä on tietysti paljon totta.
Puolestani kuitenkin ihmettelen, että Suomi kannattaa rakentaa kahteen kertaan. Rakennusteollisuus ei ole mikään ympäristöystävällinen ala.
Ympäri Suomea pienet kaupungit autioituvat ja käyttökelpoiset rakennukset jäävät tyhjilleen. Samanaikaisesti pusataan tylsän näköistä laatikkoa joka puskan tilalle Helsingissä pimeän virolaistyövoiman turvin.
Ei tämä kovin ekologista voi olla.
Viitaten aamun Hesariin, Vallilanlaakso radan voisi kerrankin tehdä ihan normaalina nurmitettuna kiskona. Eli ei siis betoniin valettua kiskoa, eli minkään kumipyöräliikenteen ml. hälytysajoneuvot ei tarvitse sillä radalla pystyä ajamaan sen enempää kuin juna- tai metroradallakaan.. Maksaa vähemmän sekä rakentaa että ylläpitää, ja varmistaa ettei laaksoon tule autoja.
Detaljina, radalla on myös synergiaa ratikkaverkon kehittämissuunnitelmassa esitetyn Sofianlehdonkadun — Koskelantien radan kanssa, ja voisi kuvitella että samalla tarkastasteltaneen nakkikiskamaata Sofianlehdonkadun ja Mäkelänkadun välissä. Toisena detaljina linjastoon liittyen, joka on eri asia kuin rataverkosto, sitten joskus yksi varteenotettava vaihto linjaksi tuonne laaksoon on seiska (edelleen Kalasataman kautta Hakaniemeen).
Toimiston hesari on näemmä myöhästyneiden joukossa, mutta Vallilanlaakson radasta olen aivan samaa mieltä Pyyluoman kanssa. Plus, että se pitäisi nyt rakentaa, eikä vedota virheellisillä lähtötiedoilla arvottuihin EMME-tuloksiin, vaikka oikeaakin kysyntätietoa on saatavilla.
Sofianlehdonkadun ja Mäkelänkadun välinen pusikko on suurimmaksi osaksi jo rakennettu sitten 80-luvun jolloin siellä itse leikin. Jäljellä on lähinnä meluvyöhyke kaupunkimotarin vieressä ja hiukan puistoa eteläpäässä, niihin ei ihan kauheasti voi rakentaa.
Synergiat eivät kyllä ainakaan minulle ole kauehan ilmeisiä: Koskelantieltä tulee suorakin yhteys Koskelan hallille, joten ei ratikoita kannata kierrättää Vallilanlaakson kautta.
Kuten sanottu, nämä on kummatkin detaljijuttuja, mutta:
Jäljellä on lähinnä meluvyöhyke kaupunkimotarin vieressä ja hiukan puistoa eteläpäässä, niihin ei ihan kauheasti voi rakentaa.
Tarkoitan sitä meluvyöhykettä. Semminkin jos ja kun Tuusulanväylä käännetään Pasilaan.
Synergiat eivät kyllä ainakaan minulle ole kauehan ilmeisiä: Koskelantieltä tulee suorakin yhteys Koskelan hallille, joten ei ratikoita kannata kierrättää Vallilanlaakson kautta.
Ajattelin että toinen pää Vallinlaakson rataa voisi olla Isonniitynkadulla, toisaalta kehittämissuunnitelmassa http://tinyurl.com/ycblze5 ne ovat erilläään. Tuosta dokkarista näkee muuten hyvin radanpätkät osana kokonaisuutta, esim. kartta sivulla 31.
“takapihalta pääsee metsään lenkkeilemään tai jopa hiihtämään… Kuitenkin kaikki keskustan palvelut ovat lähellä…”
“Minusta on kurja, jos tällainen monimuotoisuus hävitetään… pitää olla myös vaihtoehtoja…”
Viimevuosikymmenien kaupunkusuunnittelun seurauksena pk-seudulla on muutama satatuhatta ihmistä jotka asuvat vaihtoehdottomasti lähiössä (kaukio olisi kuvaavampi sana). Suurimmalle osalle heistä keskustan palvelut ovat kaukana ja takapihalta ei pääse metsään hiihtämään.
Asia selviää karttaa katsomalla. Itselleni se selvisi myös kasvamalla ja asumalla muutaman vuosikymmenen eri puolilla helsingin lähiöerämaata.
Lähiöehdollistuneiden järkytykseksi nykyiselle yhdyskuntarakenteelle on vaihtoehtoja. Jopa sellaisia jossa ihmiset asuvat tilavasti, ekologisesti ja heillä on sekä luonto että palvelut lähellä.
Hei, ode. Miksi ei se vanha satamaratareitti käy kumpulan liikenteelle. halpa reitti, valmis tunneli, nopea ei pasilan katuverkos takkuile. alaratapihaltakin sporan vois jatkaa länteen joko nokka pohjoiseen jatkaaen tai suunta kääntäen.Kalasatamaan ja sompikseen vois toiseen suuntaan jatkua. olis nopeampi kuin pasilan katuverkossa sompailu. Voi kun raiteet purettiin kolmas kisko niin olis ollu sporan kiskoleveys ok. Miks ei millään kelpaa vanha ilmainen ratapohja?
Terv. rs Vastaapa. ja toinen juttu. Nyt Elielinaukiolta julkiset pois suunnitellaan. Pitkään ooon uumoillut. Hienoston juhlakorttyeleita rakennetaan, yksityisautojen parkkipaikoja tarvtaan, rahvas ja dösät häädetään , pilaavat imagoa.Kommentoipa!
reijo solantie kirjoitti:
Varmaankin siksi että Pasilan tornisuunnitelmassa kaupunkimotarin ja teollisuuskadun (, jota on jatkettu satamaradan päälle) risteyksessä on iso liikenneympyrä. Sinne ei mahdu enää spåria.
“…Nyt Elielinaukiolta julkiset pois suunnitellaan…”
Jotain positiivista sentään. 🙂 Kuljen asemalla työpäivinä aamuisin ja iltapäivisin, joten tunnen kaaoksen. Bussien poistamien tuosta on jalankulkijoiden, henkilöautojen ja ennen kaikkea raitiovaunujen etu.
Jos alueelle halutaan jättää bussiliikennettä, on se pystyttävä ohjaamaan ohi ruuhkien suoraan keskustatunneliin tai radanvartta suoraan Pasilanorrelle. Se on kaikkien etu.