Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.12.2009

Lie­nee vuo­den viimeinen lista

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton toim­inta­su­un­nitel­ma vuosille 2010–2012

Otsikon perus­teel­la tärkeä paperi. Pitänee lukea huolella

Pöy­dältä: Helsin­gin maanalais­es­ta yleiskaavas­ta annetut lausunnot

- Ei uut­ta viikon aikana

Pöy­dältä: Ison­nevantien alueen asemakaava

- Haa­galaisil­ta on tul­lut kak­si täy­den­nys­rak­en­tamista vas­tus­tavaa sähkö­pos­tivi­estiä. Silti kaa­va on minus­ta kunnossa.

Kru­unuvuoren­ran­ta, Hopea laak­son ja Kaita­lah­den laa­jen­nuk­sen asemakaava

Hyväksy­imme tämän luon­nok­sen toukoku­us­sa. Asuinker­rosalaa on tulos­sa 28 000 k‑m2, eli noin 700 asukas­ta. Lau­takun­ta evästi aikanaan jatko­su­un­nit­telua. Var­maankin vas­ta lau­takun­nan esit­telystä selviää kansan­ta­juis­es­ti, mitä evästys on vaikuttanut.

Luon­non­suo­jeluy­hdis­tys vas­tus­taa pien­taloaluei­ta, jot­ka tunkeu­tu­vat sen mielestä liian syvälle nykyiseen metsään.

Pih­la­jamäen Johtokiven­tien kaava

Yhden ton­tin suu­ru­inen tiivistyskaa­va, joka tuo asun­not noin 70 ihmiselle. Pysäköin­tialuet­ta ja osin puis­toa jää rak­en­tamisen alle. Kaupungi­nosay­hdis­tys ei vastusta.

Pöy­dältä: Kumpu­lan joukkoli­iken­ney­hteyk­sien paran­t­a­mi­nen  

Viikon aikana ei uutta

19 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.12.2009”

  1. Mihin Ison­nevantiel­lä vielä voi rak­en­taa? Raken­netaanko se urheilukent­tä umpeen?

    Pieni puis­to­han tien var­relta jo hävitet­ti­in asuin­talo­jen alta.

    Vink­ki Osmolle: SYK:n ja Haa­gan liiken­neympyrän väli­in mah­tuu ainakin kymme­nen pilvenpiirtäjää.

    Myös Riis­tavuoren ja Vihd­in­tien väli­in on jäänyt epämääräistä, hyödytön­tä kallio­ta ja met­sää. Alue olisi ehdot­tomasti saata­va hyö­tykäyt­töön. Olen näh­nyt siel­lä vain muu­tamien las­ten touhua­van majan­raken­nus­pu­uhissa ja lenkkeil­i­jöi­den tuot­ta­mat­tom­i­na hölkkäilevän koirinensa.

    Täl­lainen maankäytön tehot­to­muus on saata­va lop­pumaan! Se on vihrei­den tehtävä, sik­si teitä juuri on äänestetty.

  2. Pohjois-Haa­gan ase­man ja Vihd­in­tien välille oli viitisen vuot­ta sit­ten tekeil­lä kaava­muu­tos, suun­nitel­mat tehti­in aika pitkälle ja hau­dat­ti­in jon­nekin kaikessa hil­jaisu­udessa. Onhan se tietysti hienom­paa suun­nitel­la kokon­aisia kaupungi­nosia tyhjille sata­mak­en­tille tai Sipoon pel­loille kuin muu­ta­man sadan asun­non täy­den­nys­rak­en­tamista asemien välille.

  3. “…Luon­non­suo­jeluy­hdis­tys vas­tus­taa pien­taloaluei­ta, jot­ka tunkeu­tu­vat sen mielestä liian syvälle nykyiseen metsään…”

    Ei voi olla tot­ta 😀 Eikös Helsin­gin pitänyt laa­jen­tua tuolle alueelle? Mik­si sinne sit­ten on kaavoitet­tu pien­talo­ja? Alue on Kehä I:n sisäl­lä, joten kaiken jär­jen mukaan sinne piäisi tul­la tiukkaa umpikorttelia? 😉

  4. Eli­na, jos kat­soo tuo­ta havain­neku­vaa http://tinyurl.com/ydatopc niin on vaikea hah­mot­taa pulaa urheilukentistä…

    Siel­lä keskel­lä liiken­neympyrää on tuskin edes las­ten majo­ja, eikä ainakaan pyöräil­i­jöitä. Mik­sei siitä huoltoase­maa voi siirtää sinne ja rak­en­taa huoltoase­man paikalle taloja?

  5. Eli­na,

    har­vasti raken­net­tu mata­lat­alo­mat­to peit­tää maa­ta enem­män kuin tiivis yhdyskuntarakenne.

    Lisäk­si tiivis rak­en­t­a­mi­nen tuo tarhat, kau­pat ja muut palve­lut lähem­mäk­si, joten arki­matkus­tamis­es­ta vapau­tuu aikaa vaikka­pa näi­den laa­jem­pi­en lähimet­siköi­den virkistyskäyttöön.

  6. Kimi, ehdot­tomasti samaa mieltä. Jos Helsin­ki olisi tiivi­isti raken­net­tu, niin puis­to­jen lisäk­si Kehä I:n sisäpuolelle mah­tu­isi suurin osa pääkaupunkiseudun asukkaista ja työ­paikoista. Met­sille jäisi paljon enem­män tilaa.

    Omana lem­p­ies­imerkkinäni vaikka­pa pari­isi, jos­sa kaupun­gin 70 km² alueel­la asuu 2,2 miljoon­aa ihmistä — ja mukaan mah­tuu pari isoa puistoa. 

    Mik­si, voi mik­si Eliel Saarisen suun­nitel­maa esimerkik­si Haa­gan ja Munkkiniemen osalta ei toteutettu. 🙁

  7. “…Mik­si, voi mik­si Eliel Saarisen suun­nitel­maa esimerkik­si Haa­gan ja Munkkiniemen osalta ei toteutettu.”

    Voitaisi­in ne toteut­taa vieläkin! Onhan keskus­tas­sa laa­jo­ja aluei­ta raken­net­tu mon­een ker­taan jopa Helsingis­sä. Nyt on jokin säästämisvim­ma pääl­lä, eikä uskalleta tehdä muu­tok­sia. Tuo Haa­gankin täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen menee enem­män sar­jaan näperte­lyä. Ben­sa-ase­man suo­jelu tuol­laisel­la paikalla on kyl­lä nau­ret­tavu­u­den huippu. 😀

    Har­va ker­rostalokaa­va on jotain sel­l­a­sita, mitä en pysty käsit­tämään. Siinä yhdis­tetään kaupunki­a­sumisen huonot puo­let maal­la asumisen huonoi­hin puoli­in. Tehdään joko reip­paasti kaupunkia tai sit­ten ei. Jos kat­so­taan, että Haa­ga kuu­luu Helsinki­in, niin tehdään siitä sit­ten vähitellen kaupunkia. Ei täy­den­nys­raken­neta, vaan annetaan kaikille ton­teille riit­tävät tehokkuudet.

    Omakoti­talot ja rivar­it kuu­lu­vat rato­jen var­teen. Ne tulee rak­en­taa kauem­mas keskus­tas­ta ja eriyt­tää omik­si kun­nikseen, jot­ta palve­lut toimi­vat. Kun esimerkik­si aje­taan junal­la rantarataa, niin asemil­la on joko ker­rostaloslum­mia 🙁 tai pusikkoa 🙁 . Suo­ma­lainen kaavoit­ta­ja ei vain osaa! Pääradan var­relta puut­tuu pari kolme kokon­aista kaupunkia!

  8. Eli­na kirjoitti: 

    Täl­lainen maankäytön tehot­to­muus on saata­va lop­pumaan! Se on vihrei­den tehtävä, sik­si teitä juuri on äänestetty.

    Kyl­lä se ihmi­nen on luon­non suurin hait­ta. Jokainen kak­si­jalkainen rasit­taa maa­pal­loa sen 5–6 ison katu­maas­turin ver­ran. Pakkaa­mal­la nämä yhteen saadaan tätä las­ket­tua edes hieman.

  9. Ihan perustel­lusti voi olla aivan vas­takkaista mieltä har­vaan raken­ne­tu­ista esikaupunkialueista kuin Pyöränie­mi. Eli niis­sä yhdis­tyy kaupun­ki- ja maaseu­tu­a­sumisen hyvät puolet: 

    Lap­sil­la on isot leikkialueet aivan oven edessä, takapi­hal­ta pääsee met­sään lenkkeilemään tai jopa hiihtämään kuten meil­lä. Kuitenkin kaik­ki keskus­tan palve­lut ovat lähel­lä eikä autoa tarvitse vält­tämät­tä ollenkaan. Toisaal­ta ei tarvitse huole­htia pihatöistä tai muista kiin­teistöön kuu­lu­vista asioista.

    Minus­ta on kur­ja, jos täl­lainen mon­imuo­toisu­us hävitetään. Minus­ta jokainen saa asua vaik­ka mehiläisken­non tiiviy­dessä niin halutes­saan, mut­ta minus­ta pitää olla myös vai­h­toe­hto­ja, ja täl­lä Osmon aja­mal­la poli­ti­ikalla niitä ei koh­ta Helsingis­sä ole.

  10. Kim­mo otti esi­in ekol­o­gisen näkökul­man tiiviy­den puoles­ta. Siinä on tietysti paljon totta. 

    Puolestani kuitenkin ihmette­len, että Suo­mi kan­nat­taa rak­en­taa kah­teen ker­taan. Raken­nus­te­ol­lisu­us ei ole mikään ympäristöys­tävälli­nen ala. 

    Ympäri Suomea pienet kaupun­git autioitu­vat ja käyt­tökelpoiset raken­nuk­set jäävät tyhjilleen. Samanaikaises­ti pusa­taan tyl­sän näköistä laatikkoa joka puskan tilalle Helsingis­sä pimeän viro­laistyövoiman turvin. 

    Ei tämä kovin ekol­o­gista voi olla.

  11. Viitat­en aamun Hesari­in, Vallilan­laak­so radan voisi ker­rankin tehdä ihan nor­maali­na nur­mitet­tuna kiskona. Eli ei siis betoni­in valet­tua kiskoa, eli minkään kumipyöräli­iken­teen ml. häly­tysajoneu­vot ei tarvitse sil­lä radal­la pystyä aja­maan sen enem­pää kuin juna- tai metro­radal­lakaan.. Mak­saa vähem­män sekä rak­en­taa että ylläpitää, ja varmis­taa ettei laak­soon tule autoja.

    Detalji­na, radal­la on myös syn­er­giaa ratikkaverkon kehit­tämis­su­un­nitel­mas­sa esite­tyn Sofi­an­le­hdonkadun — Koske­lantien radan kanssa, ja voisi kuvitel­la että samal­la tarkas­tastelta­ne­en nakkikiska­maa­ta Sofi­an­le­hdonkadun ja Mäkelänkadun välis­sä. Toise­na detalji­na lin­jas­toon liit­tyen, joka on eri asia kuin rataverkos­to, sit­ten joskus yksi var­teenotet­ta­va vai­h­to lin­jak­si tuonne laak­soon on seiska (edelleen Kalasa­ta­man kaut­ta Hakaniemeen).

  12. Toimis­ton hesari on näem­mä myöhästynei­den joukos­sa, mut­ta Vallilan­laak­son radas­ta olen aivan samaa mieltä Pyy­lu­o­man kanssa. Plus, että se pitäisi nyt rak­en­taa, eikä vedo­ta virheel­lisil­lä lähtötiedoil­la arvot­tui­hin EMME-tulok­si­in, vaik­ka oikeaakin kysyn­täti­etoa on saatavilla.

    Sofi­an­le­hdonkadun ja Mäkelänkadun väli­nen pusikko on suurim­mak­si osak­si jo raken­net­tu sit­ten 80-luvun jol­loin siel­lä itse leikin. Jäl­jel­lä on lähin­nä melu­vyöhyke kaupunki­mo­tarin vier­essä ja hiukan puis­toa eteläpäässä, niihin ei ihan kauheasti voi rakentaa. 

    Syn­er­giat eivät kyl­lä ainakaan min­ulle ole kaue­han ilmeisiä: Koske­lantieltä tulee suo­rakin yhteys Koske­lan hallille, joten ei ratikoi­ta kan­na­ta kier­rät­tää Vallilan­laak­son kautta.

  13. Kuten san­ot­tu, nämä on kum­matkin detalji­jut­tu­ja, mutta:

    Jäl­jel­lä on lähin­nä melu­vyöhyke kaupunki­mo­tarin vier­essä ja hiukan puis­toa eteläpäässä, niihin ei ihan kauheasti voi rakentaa.
    Tarkoi­tan sitä melu­vyöhyket­tä. Sem­minkin jos ja kun Tuusu­lan­väylä kään­netään Pasilaan.

    Syn­er­giat eivät kyl­lä ainakaan min­ulle ole kaue­han ilmeisiä: Koske­lantieltä tulee suo­rakin yhteys Koske­lan hallille, joten ei ratikoi­ta kan­na­ta kier­rät­tää Vallilan­laak­son kautta.
    Ajat­telin että toinen pää Vallinlaak­son rataa voisi olla Ison­ni­itynkadul­la, toisaal­ta kehit­tämis­su­un­nitel­mas­sa http://tinyurl.com/ycblze5 ne ovat eril­läään. Tuos­ta dokkarista näkee muuten hyvin radan­pätkät osana kokon­aisu­ut­ta, esim. kart­ta sivul­la 31.

  14. “takapi­hal­ta pääsee met­sään lenkkeilemään tai jopa hiihtämään… Kuitenkin kaik­ki keskus­tan palve­lut ovat lähellä…”

    “Minus­ta on kur­ja, jos täl­lainen mon­imuo­toisu­us hävitetään… pitää olla myös vaihtoehtoja…”

    Viime­vu­osikym­me­nien kaupunkusu­un­nit­telun seu­rauk­se­na pk-seudul­la on muu­ta­ma satatuhat­ta ihmistä jot­ka asu­vat vai­h­toe­hdot­tomasti lähiössä (kaukio olisi kuvaavampi sana). Suurim­malle osalle heistä keskus­tan palve­lut ovat kaukana ja takapi­hal­ta ei pääse met­sään hiihtämään. 

    Asia selviää kart­taa kat­so­ma­l­la. Itsel­leni se selvisi myös kas­va­mal­la ja asumal­la muu­ta­man vuosikymme­nen eri puo­lil­la helsin­gin lähiöerämaata. 

    Lähiöe­hdol­lis­tunei­den järky­tyk­sek­si nykyiselle yhdyskun­tarak­en­teelle on vai­h­toe­hto­ja. Jopa sel­l­aisia jos­sa ihmiset asu­vat tilavasti, ekol­o­gis­es­ti ja heil­lä on sekä luon­to että palve­lut lähellä.

  15. Hei, ode. Mik­si ei se van­ha sata­ma­ratare­it­ti käy kumpu­lan liiken­teelle. hal­pa reit­ti, valmis tun­neli, nopea ei pasi­lan katu­verkos takkuile. alarat­api­hal­takin spo­ran vois jatkaa län­teen joko nok­ka pohjoiseen jatkaaen tai suun­ta kääntäen.Kalasatamaan ja som­pik­seen vois toiseen suun­taan jatkua. olis nopeampi kuin pasi­lan katu­verkos­sa som­pailu. Voi kun raiteet puret­ti­in kol­mas kisko niin olis ollu spo­ran kiskoleveys ok. Miks ei mil­lään kel­paa van­ha ilmainen ratapohja?
    Terv. rs Vas­taa­pa. ja toinen jut­tu. Nyt Elielin­auki­ol­ta julkiset pois suun­nitel­laan. Pitkään ooon uumoil­lut. Hienos­ton juh­lako­rt­tyelei­ta raken­netaan, yksi­ty­isauto­jen parkkipaiko­ja tarv­taan, rah­vas ja dösät hääde­tään , pilaa­vat imagoa.Kommentoipa!

  16. rei­jo solantie kirjoitti:

    Hei, ode. Mik­si ei se van­ha sata­ma­ratare­it­ti käy kumpu­lan liikenteelle. 

    Var­maankin sik­si että Pasi­lan tor­nisu­un­nitel­mas­sa kaupunki­mo­tarin ja teol­lisu­uskadun (, jota on jatket­tu sata­ma­radan päälle) risteyk­sessä on iso liiken­neympyrä. Sinne ei mah­du enää spåria.

  17. “…Nyt Elielin­auki­ol­ta julkiset pois suunnitellaan…”

    Jotain posi­ti­ivista sen­tään. 🙂 Kul­jen ase­mal­la työpäiv­inä aamuisin ja iltapäivisin, joten tun­nen kaaok­sen. Bussien pois­tamien tuos­ta on jalankulk­i­joiden, henkilöau­to­jen ja ennen kaikkea raitio­vaunu­jen etu.

    Jos alueelle halu­taan jät­tää bus­sili­iken­net­tä, on se pystyt­tävä ohjaa­maan ohi ruuhkien suo­raan keskus­tatun­neli­in tai radan­vart­ta suo­raan Pasi­lanor­relle. Se on kaikkien etu.

Vastaa käyttäjälle Elina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.