Vasemmisto pitää köyhät köyhinä

Jus­si Sara­mo kir­joit­taa blo­gis­saan muun muassa:

Suo­mes­sa val­tio mak­saa työt­tö­mil­le työt­tö­myys­tur­vaa ja perus­päi­vä­ra­haa 25,63 euroa päi­väs­sä. Sen pääl­le voi saa­da ansio­si­don­nais­ta päi­vä­ra­haa, jos mak­saa itsel­leen vakuu­tus­ta työt­tö­myys­kas­saan. Näin voi tur­va­ta tilan­net­taan yllät­tä­vän työt­tö­myy­den tul­les­sa eteen. Val­tio ei osal­lis­tu ansio­si­don­nai­sen rahoit­ta­mi­seen, se kerä­tään työn­te­ki­jän ja ‑anta­jan pussista.

Nykyi­sin val­tio koh­te­lee kaik­kia työt­tö­miä tasa-arvoi­ses­ti. Soi­nin­vaa­ra­lai­set vih­reät ja oikeis­to ovat kui­ten­kin halun­neet ajaa työt­tö­myys­kas­so­ja hal­lin­noi­vaa ammat­tiyh­dis­tys­lii­ket­tä alas syr­ji­mäl­lä itsen­sä vakuut­ta­nei­ta työntekijöitä.”

Sara­mo antaa asias­ta aivan vää­rän kuvan. Kuten jo aiem­min täl­lä pals­tal­la olen huo­maut­ta­nut, työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta mak­se­taan kai­kis­ta työ­suh­teis­ta. Niil­lä, jot­ka eivät ole mak­sa­neet sym­bo­lis­ta kas­sa­mak­sua, tämä menee val­tion poh­jat­to­maan kas­saan hyö­dyt­tä­mät­tä vakuu­tet­tua lain­kaan. Mak­sa­mal­la työt­tö­myys­kas­sal­le pie­nen­pie­ni ropo, saa tuon kai­kil­ta perit­tä­vän vakuu­tus­mak­sun hyväk­seen. Tämän tar­koi­tus on jos­kus ollut pakot­taa työt­tö­myyt­tä pel­kää­vät ammat­ti­jär­jes­tö­jen jäse­nik­si. Tuo­kaan link­ki ei enää toi­mi, kos­ka vakuu­tuk­sen voi saa­da ammat­ti­liit­toon liit­ty­mät­tä liit­ty­mäl­lä Loi­maan kas­saan, jos­ta onkin tul­lut lyhyes­sä ajas­sa suu­rin työttömyyskassa.

Yksin­ker­tai­sin­ta ja oikeu­den­mu­kai­sin­ta oli­si tie­tys­ti ottaa kaik­ki työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen pii­riin aivan samoin kuin kaik­ki ovat vakuu­te­tut sai­rau­den varal­le ilman, että pitää erik­seen mak­saa vakuu­tus­mak­sun lisäk­si jäsen­mak­sua jol­le­kin kassalle.

Tuo väi­te sii­tä, että val­tio oli­si halun­nut tukea vakuut­ta­mat­to­mia enem­män kuin vakuu­tet­tu­ja ei pidä paik­kaan­sa. SATA-komi­teas­sa esil­lä ollut esi­tys oli­si säi­lyt­tä­nyt mak­su­vel­vol­li­suu­det ennal­laan; val­tio oli­si edel­leen mak­sa­nut ansio­si­don­nai­ses­ta työ­mark­ki­na­tuen­suu­rui­sen osuu­den. Sai­raus­päi­vä­ra­has­sa täl­lais­ta kyt­ken­tää ei ole perus­tur­van ja ansio­tur­van välil­lä, mik­si se pitäi­si olla työttömyysturvassa?

Tämä ei kui­ten­kaan ole olen­nais­ta täs­sä ansio­päi­vä­ra­ha – perus­päi­vä­ra­ha –ongel­mas­sa, sil­lä nykyi­sin jok­seen­kin kaik­ki ymmär­tä­vät liit­tyä edes sii­hen Loi­maan kas­saan. Ero ei ole vakuu­tet­tu­jen ja ei vakuu­tet­tu­jen välil­lä, vaan työ­mark­ki­noil­la menes­ty­nei­den ja ei-menes­ty­nei­den välil­lä. Poliit­ti­sen vasem­mis­to yhdes­sä työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen kans­sa raken­taa jyrk­kää rajaa sisä­pii­ri­läis­ten ja ulko­pii­ri­läis­ten välille.

Minun on vai­kea ymmär­tää poliit­tis­ta vasem­mis­toa ja ay-lii­ket­tä sii­nä, että nämä koh­dis­ta­vat kai­ken jär­jes­tö­voi­man­sa ulko­pii­ri­läi­siä vas­taan, siis nii­tä, joi­den arvo työ­mark­ki­noil­la ei ole riit­tä­vä. Jos huo­no-osai­sim­pien ase­maa ei saa paran­taa ilman, että paran­ne­taan kaik­kien ase­maa, on lop­pu­tu­lok­se­na, että huo­no-osai­sim­pien ase­maa ei paran­ne­ta. Mik­si on niin tär­keä­tä, että köy­him­mät ovat tar­peek­si köy­hem­piä suh­tees­sa toi­sek­si köyhimpiin?

Olet­te­ko kos­kaan kuul­leet, että ammat­tio­sas­ton neu­vo­tel­les­sa työ­voi­man supis­tuk­sis­ta oli­si tul­lut ehdo­te­tuk­si, että koh­dis­te­taan supis­tus hyväs­sä ase­mas­sa ole­viin, pysy­vis­sä työ­suh­teis­sa ole­viin, joil­la on tuke­naan ansio­päi­vä­ra­ha, jot­ta ei jou­dut­tai­si pot­ki­maan pois pre­ka­ri­aat­tiin kuu­lu­via, jot­ka putoi­si­vat suo­raan perus­tur­van varaan. 

Poliit­ti­nen vasem­mis­to ja ay-lii­ke estä­vät köy­him­pien auttamisen.

141 thoughts on “Vasemmisto pitää köyhät köyhinä”

  1. Poliit­ti­nen vasem­mis­to ja ay-lii­ke estä­vät köy­him­pien auttamisen.”

    Noin minä­kin olen asian ymmär­tä­nyt. Mie­len­kiin­tois­ta tai jär­kyt­tä­vää asias­sa on se, että meil­lä on jon­kin­moi­nen por­va­ri­hal­li­tus. Mik­si hal­li­tus ei uskal­la käyt­tää val­taa, joka sil­le kuu­lui­si? Mik­si jos­sa­kin sosi­aa­li­tu­pos­sa vain pää­te­tään esim. pie­nim­pien etuuk­sien ja ansio­si­don­nais­ten etuuk­sien suh­teen pysyvyydestä?

    He, jot­ka ovat vouh­kan­neet äänes­tä­mi­sen ole­van tur­haa, tun­tu­vat ole­van vali­tet­ta­vas­ti aina­kin jos­sain mää­rin oikeas­sa. Lii­an monis­sa tär­keis­sä asiois­sa ylin val­ta Suo­mes­sa on luo­vu­tet­tu demo­kraat­ti­ses­ti vali­tuil­ta eli­mil­tä työmarkkinajärjestöille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Yksin­ker­tai­sin­ta ja oikeu­den­mu­kai­sin­ta oli­si tie­tys­ti ottaa kaik­ki työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen pii­riin aivan samoin kuin kaik­ki ovat vakuu­te­tut sai­rau­den varal­le ilman, että pitää erik­seen mak­saa vakuu­tus­mak­sun lisäk­si jäsen­mak­sua jol­le­kin kassalle.”

    Eikö vie­lä yksin­ker­tai­sem­paa oli­si se, että vakuu­tus­mak­sua ei kerät­täi­si kel­tään pakol­la, mut­ta kuka tahan­sa sai­si liit­tyä vakuu­tuk­sen pii­riin, mut­ta jou­tui­si sit­ten mak­sa­maan sen koko kus­tan­nuk­set itse? 

    Vrt. Kai­kil­ta autoi­li­joil­ta ei kerä­tä kas­koa pakol­la, vaan ainoas­taan niil­tä, jot­ka halua­vat vakuut­taa oman auton­sa omia kola­roin­te­jaan vastaan. 

    Kai­kil­ta ei vaa­di­ta edes koti­va­kuu­tus­ta. Toki jos asun­to­lai­nan halu­aa saa­da, niin lai­na­nan­ta­ja voi täl­lai­sen voi­mas­sao­loa vaa­tia, mut­ta tämä on lai­na­nan­ta­jan ja ‑otta­jan väli­nen asia. Val­tio ei puu­tu sii­hen mitenkään.

    Tuo ansio­si­don­nai­seen liit­ty­mät­tö­myys ei edes tar­koit­tai­si sitä, että jokai­nen, joka ei niin teki­si putoai­si ker­juul­le, jos sit­ten sat­tui­si jää­mään työt­tö­mäk­si, vaan edel­leen oli­si tie­ten­kin tur­va­na se peruspäiväraha. 

    Et sil­loin “alfa-kas­san uhka” kes­kus­te­lun yhtey­des­sä suos­tu­nut tähän vaih­toeh­toon otta­maan kan­taa­si. Jos­ko nyt?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Jokai­nen asi­aan vih­kiy­ty­nyt tie­tää, että lain­sää­dän­nös­sä on eri­tyi­nen vaa­ti­mus ammat­ti­lii­ton ja työt­tö­myys­kas­san erosta.

    Tätä­pä ei kui­ten­kaan moni tie­dä, vaan ihmi­set luu­le­vat vain ammat­ti­lii­ton jäse­nyy­den oikeut­ta­van ansio­si­don­nai­seen. Ammat­ti­lii­toil­la voi­si olla vai­keuk­sia jäsen­han­kin­nas­sa, jos ihmi­set laa­jem­min tie­dos­tai­si­vat tämän, tai jos ansio­si­don­nai­nen tuli­si jopa koko­naan ilman kas­san jäsenyyttä.

    Tuo sota on tur­ha tais­tel­la, ei tule voit­toa. Ainoa mitä voi teh­dä, on lisä­tä tie­toi­suut­ta työt­tö­myys­kas­san ja ammat­ti­lii­ton erillisyydestä.

    Täs­sä­pä vähän lakia aiheesta:

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1984/19840603

    Työt­tö­myys­kas­sa­la­ki 2 luku 3 §:

    Pal­kan­saa­ja­kas­san jäse­nek­si pää­see työt­tö­myys­tur­va­lain (1290/2002) sovel­ta­mi­sa­laan kuu­lu­va palk­ka­työn­te­ki­jä, joka ei ole täyt­tä­nyt 68 vuot­ta ja joka työs­ken­te­lee sel­lai­ses­sa amma­tis­sa tai sel­lai­sel­la työ­alal­la, joka kuu­luu kas­san toi­min­nan pii­riin. Yrit­tä­jä­kas­san jäse­nek­si pää­see työt­tö­myys­tur­va­lain sovel­ta­mi­sa­laan kuu­lu­va yrit­tä­jä, joka ei ole täyt­tä­nyt 68 vuot­ta. Yrit­tä­jä­nä pide­tään työt­tö­myys­tur­va­lain 1 luvun 6 §:ssä tar­koi­tet­tua hen­ki­löä, jon­ka toi­meen­tu­lon on kat­sot­ta­va perus­tu­van yri­tys­toi­min­nas­ta saa­ta­vaan tuloon. Työ­tön hen­ki­lö voi pääs­tä kas­san jäse­nek­si sen mukaan kuin sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mien sovel­ta­mi­ses­ta yhtei­sön alu­eel­la liik­ku­viin pal­kat­tui­hin työn­te­ki­jöi­hin, itse­näi­siin amma­tin­har­joit­ta­jiin ja hei­dän per­heen­jä­se­niin­sä anne­tus­sa neu­vos­ton ase­tuk­ses­sa (ETY) N:o 1408/71 sää­de­tään tai poh­jois­mai­ses­sa sosi­aa­li­tur­va­so­pi­muk­ses­sa (SopS 105–106/1993) mää­rä­tään. (30.12.2004/1331)

    Palk­ka­työn­te­ki­jä­nä pide­tään sel­lais­ta pal­kan­saa­jaa, jon­ka toi­meen­tu­lon on kat­sot­ta­va perus­tu­van toi­sel­le teh­tä­väs­tä työs­tä saa­ta­vaan palkkatuloon.

    Jäse­nek­si pää­se­mi­sen ja jäse­ne­nä pysy­mi­sen ehto­na ei saa olla, että jäse­nek­si pyr­ki­vä tai jäsen kuu­luu tai liit­tyy johon­kin muu­hun yhdis­tyk­seen, jär­jes­töön tai yhteenliittymään.

    Kas­san tulee koh­del­la jäse­niä yhdenvertaisesti.

    Kas­san jäsen ei saa saman­ai­kai­ses­ti olla jäse­ne­nä toi­ses­sa työttömyyskassassa.

    Jol­lei sään­nöis­sä ole toi­sin mää­rät­ty, on jäse­nek­si otta­mi­nen kas­san hal­li­tuk­sen asiana.”

    Voi kuu­lua mihin tahan­sa työt­tö­myys­kas­saan kuu­lu­mat­ta mihin­kään ammat­ti­liit­toon. Työt­tö­myys­kas­san jäsen­mak­su on muu­ta­ma kymp­pi vuo­des­sa. Suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti kai­kil­le liit­toi­hin kyllästyneille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Mik­si on niin tär­keä­tä, että köy­him­mät ovat tar­peek­si köy­hem­piä suh­tees­sa toi­sek­si köyhimpiin?”

    onnel­li­suus tut­ki­mus­ten mukaan onnel­li­suus on nime­no­maan riip­pu­vai­nen suh­teel­li­ses­ta varal­li­suu­des­ta, yllä kuvaa­ma­si ero voi hyvin­kin ajaa SDPn jäse­nien agen­daa. Oikeu­den­mu­kai­suu­den kans­sa sil­lä tosin ei ole mitään teke­mis­tä, mut­ta näin on vali­tet­ta­vas­ti myös­kin mui­den suur puo­luei­den koh­dal­la, oman suh­teel­li­sen onnen tavottelua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Osmo: “Minun on vai­kea ymmär­tää poliit­tis­ta vasemmistoa”

    Tuo­han on se tär­kein huo­mio. Ennal­ta pää­te­tyt vas­tauk­set ovat vasem­mis­tol­le usein pyhiä, vaik­ka ne oli­si­vat vää­riä. Jos joku sit­ten yrit­tää perus­tel­lus­ti etsiä toi­mi­vam­pia vas­tauk­sia, niin vaik­ka arvo­poh­ja oikeas­ti oli­si lähes yhte­ne­vä, näkee vasem­mis­to­lai­nen tun­ne­poh­jai­sia har­ho­ja riis­tos­ta jne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. SAK:n etu on SAK:n joh­to­hen­ki­löi­den sekä luot­ta­mus­mies­ten etu. Hei­dän ase­man­sa riip­puu myös sisä­pii­ri­työ­läi­sis­tä, jot­ka ovat kiin­nos­tu­nei­ta ensi­si­jai­ses­ti omis­ta eduistaan.

    Kyl­lä­hän yri­tys­joh­ta­jat ja SAK:laiset toi­vo­vat kai­kil­le hyvää, mut­ta he teke­vät ensi­si­jai­ses­ti asioi­ta, jot­ka tur­vaa­vat hei­dän ase­man­sa, osit­tain suo­raan, sen sal­lies­sa myös sisä­pii­ri­työ­läi­sis­tä pii­ta­ten, vähäi­sem­mäs­sä mää­rin ulko­pii­ri­läi­sis­tä ja työttömistä.

    Sdp ja Vasem­mis­to­liit­to ovat SAK:n talu­tus­nuo­ras­sa — ei täy­sin mut­ta riit­tä­väs­ti, SAK on voit­ta­nut kaik­ki Sdp:n puheen­joh­ta­ja­vaa­lit aina­kin 15 vuo­den ajan. Pahin­ta oli, kun Lip­po­nen jou­tui otta­maan Hei­nä­luo­man puo­lue­sih­tee­rik­seen ja perin­töprins­sik­seen saa­dak­seen SAK:n tuen myös 2000-luvun alussa.

    Kan­nat­taa liit­tyä Loi­maan kas­saan (YTK). Kave­ri yrit­ti liit­tyä ammat­ti­lii­ton työt­tö­myys­kas­saan ja aina lii­tet­tiin myös liit­toon. Toi­nen yrit­ti teh­dä asian aivan sel­väk­si, ja täl­löin liit­ty­mi­nen aina epä­on­nis­tui “jon­kin muo­to­sei­kan vuok­si”. Lisäk­si koh­te­le­vat var­maan viha­mie­li­ses­ti sel­lai­sia jäse­niä, salaa­vat etu­ja jne. Täs­tä toi­saal­ta on poik­keuk­sia­kin, joten lii­ty vain, jos tun­net liit­to­si paremmin.

    Perus­tu­lo tulee heti, kun SAK sen hyväksyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Aivan oikein! Ennen Loi­maan kas­san tuloa annet­tiin ymmär­tää, että työt­tö­myys­tur­van saa vain kuu­lu­mal­la liittoon. 

    Loi­maan kas­san tulo oli yhtä suu­ri shok­ki ay-väel­le kuin on ruot­sa­lai­nen mai­to MTK:lle.

    Minun on vai­kea ymmär­tää poliit­tis­ta vasem­mis­toa ja ay-lii­ket­tä sii­nä, että nämä koh­dis­ta­vat kai­ken jär­jes­tö­voi­man­sa ulko­pii­ri­läi­siä vas­taan, siis nii­tä, joi­den arvo työ­mark­ki­noil­la ei ole riittävä.”

    Tämä pitää paik­kan­sa. Nuo­ret ja opis­ke­li­jat sekä elä­ke­läi­set, heil­lä ei ole SDP:n sil­mis­sä juh­la­pu­hei­ta lukuu­not­ta­mat­ta mitään arvoa. 

    Paa­vo Lip­po­sen joh­dol­la pan­tiin toi­meen eläk­kei­den eriar­vois­ta­va indek­si, min­kä takia elä­ke­läis­ten elin­ta­so on romah­ta­nut ja köy­hyys kak­sin­ker­tais­tu­nut. Dema­rit laa­ti­vat mar­ras­kuun lopul­la vaih­toeh­to­bud­je­tin otsi­kol­la “Työ­tä ja oikeu­den­mu­kai­suut­ta”. Sii­nä ei ole mai­nin­taa­kaan eläk­keis­tä. Asia on dema­reil­le traumaattinen.

    Köy­hyys on kak­sin­ker­tais­tu­nut lip­pos­lai­sen poli­tii­kan aika­na ja eni­ten juu­ri perin­tei­sen ay-vasem­mis­ton kan­nal­ta mar­gi­naa­li­sis­sa eli 16–24 ja yli 75 vuotiaissa.

    http://tinyurl.com/700–000-pienituloista

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Itse tähän kuu­lui­saan pre­ka­ri­aat­tiin kuu­lu­va­na voin alle­kir­joit­taa täy­sin tämän blo­gi­mer­kin­nän. Juu­ri tuo saa­vu­tet­tu­jen etu­jen rai­voi­sa puo­lus­ta­mi­nen ja hyvin­voi­vien duu­na­rei­den hyy­sää­mi­nen pis­tää sapettamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Loi­maan Kassa.

    Hmm. Mik­sei sekin, mutta:

    Jokai­sen ammat­ti­lii­ton kyl­jes­sä toi­mii työt­tö­myys­kas­sa. Esim TEK:n alan ihmi­set voi­vat liit­tyä IAET-kas­saan, Agro­no­mi­lii­ton jäse­net voi­vat liit­tyä AYT:hen jne.

    Vuo­si­mak­su on 40–50 euroa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Nau­lan kan­taan. Hie­no puheen­vuo­ro Soi­nin­vaa­ral­ta. Kai­kis­ta räi­keim­mät esi­mer­kit täs­tä kah­tia­jaos­ta löy­ty­vät kun­ta­sek­to­rin ope­tus- ja päi­vä­hoi­toa­lan töistä. 

    Jos SDP halu­aa pala­ta kehään, oli­si syy­tä tun­nus­taa van­hat syn­nit ja aloit­taa puh­taal­ta pöy­däl­tä. Samal­la tuli­si tosin kat­kais­tua myös talou­del­li­nen napanuora.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Ja taas ukot ovat ulko­na kuin lumiu­kot. Ei työt­tö­myys­tur­van koro­tuk­sel­la aute­ta köy­him­piä työt­tö­miä yhtään rahal­li­ses­ti miten­kään, ellei toi­meen­tu­lo­tuen taso nouse vas­taa­vas­ti kuten työt­tö­myys­tur­va­kin nousisi.

    Mikä pei­ja­kas sii­nä on, että toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­mi ja sen taso aina unoh­de­taan näis­sä työt­tö­myys­tur­va-asiois­sa. Työt­tö­myys­tur­van perus­ta­so on täl­lä het­kel­lä n. 410 euroa kou­raan, että mak­sap­pa täl­lä mää­räl­lä vuo­kra­si ja ruokasi.

    Jos työt­tö­myys­tur­van perus­ta­so oli­si n. 1000 e/kk ja ‑20% veroa, niin nip­pa nap­pa työ­tön­kin ilman sos­sun ja kelan apu­ja nykyi­seen ver­rat­tu­na työt­tö­myys­tur­val­laan kyke­ni­si mak­sa­maan perus­me­non­sa = 400 e vuo­kraan + 400 e elä­mi­seen kuukaudessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Vasem­mis­to pitää köy­hät köyhinä”

    Sovi­taan tila­päi­ses­ti niin. Vaan kukas se ensik­si tekee köy­häs­tä köy­hän? Osmoa seu­ra­ten eivät ne, joil­la on enim­mät rahat, sil­lä vasem­mis­to ja köy­hät ovat käy­neet yhdes­sä luo­vut­ta­mas­sa hil­lot rik­kail­le ja nyt tais­te­le­vat pysyäk­seen köyhinä.

    Heh heh!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Minus­ta SAK:n toi­min­ta on aivan loo­gis­ta. Sehän on jäsen­ten­sä etu­jär­jes­tö. Pyr­kii siis tur­vaa­maan jäsen­ten­sä enem­mis­tön etu­ja. Se, että vasem­mis­to­puo­lu­eet ilmei­ses­ti toi­mi­vat saman tapai­ses­ti on sit­ten ihan eri asia. Toki nekin aja­vat jäsen­ten­sä ja yleen­sä kan­nat­ta­jien­sa etu­ja. Ilmei­ses­ti nii­hin ei sit­ten pal­jon kuu­lu nii­tä “ulko­pii­ri­läi­siä”, jos toi­mi­vat kuten OS ker­too. Käsi­tyk­se­ni mukaan edus­kun­ta voi sää­tää lake­ja ilman SAK:n “lupaa” ja nyt vie­lä kai­ke­ti ilman vas.-puolueiden tukea, ellei nyt perus­tus­lais­ta puhu­ta. Tie­dän toki, että yleis­lak­ko on paha uhka, mut­ta kai­ke­ti sii­hen­kin jon­kun lääk­keen voi­si kek­siä. Tämä on oikeas­taan aika han­ka­la asia. Jos aja­tel­laan ylei­ses­ti kepun, kokoo­muk­sen ja ruot­sa­lais­ten kan­nat­ta­jia, niin ehkei niis­sä ole pal­jon ulko­pii­ri­läi­siä? Vih­reis­tä en tie­dä, vaik­ka yleen­sä puhu­taan kou­lu­tet­tu­jen ihmis­ten poru­kas­ta. Näin ollen ei hal­li­tuk­sel­la sinän­sä ole mitään hir­muis­ta hin­kua ajaa tätä asi­aa, var­sin­kin vasem­mis­ton ja ammat­tiyh­dis­tys­väen vas­tus­taes­sa. Elä­ke­läis­ten asia tulee kyl­lä koh­ta kaik­kien puo­luei­den agen­dal­le. Meis­tä alkaa tul­la aika­moi­nen vai­ku­tus­ryh­mä, kos­ka luku­mää­rä kas­vaa. OS var­maan osaa ker­toa elä­ke­läis­ten mää­rän kehi­tyk­sen seu­raa­vien vuo­sien aika­na. Mikä­li joku puo­lue ottaa vaa­lioh­jel­maan­sa elä­ke­läis­ten asian tosis­saan ja vie­lä pys­tyy jotain aikaan­saa­maan, niin sit­ten seu­raa­vat vaa­lit saat­ta­vat tar­jo­ta aika ihmeel­li­sen tulok­sen. Kyl­lä se puo­lue uskol­li­suus alkaa hor­jua, kun kuk­ka­ros­ta on kyse.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Jos kat­soo työ­väen­liik­keen his­to­ri­aa, niin onhan vasem­mis­to perin­tei­ses­ti aja­nut köy­him­pien asi­aa ja pal­jon se on tulok­sia­kin saa­nut monis­sa mais­sa. Ihmis­ten tasa-arvoi­suus ja soli­daa­ri­suus ovat olleet vasem­mis­ton lähtökohtana.

    Mut­ta nyt pitää paik­kan­sa se, mitä Osmo kir­joit­taa. Ja se on aika surullista.

    Onko­han täs­sä­kin taus­tal­la se, mikä näkyy voi­mak­kaa­na tren­di­nä poli­tii­kas­sa? Val­las­sa halu­taan olla kei­nol­la mil­lä hyvän­sä. Aat­teet ja arvot ovat enää vain kulis­sia. Hal­li­tuk­ses­sa pysy­mi­sek­si voi­daan omis­ta peri­aat­teis­ta luopua.

    Ja sik­si vasem­mis­to­puo­lu­eet tuke­vat omia tuki­joi­taan eli ay-pomo­ja. Ja kokoo­muk­sen edus­ta­jat puo­les­taan eivät halua suu­tut­taa teol­li­suu­den ja pank­kien her­ro­ja, jot­ka ovat hyviä kokoo­muk­sen vaalirahoittajia. 

    Eikä näi­den taus­ta­jou­ko­jen int­res­sis­sä ole köy­him­pien tuke­mi­nen mil­lään taval­la. Pikem­min­kin näi­den int­res­sis­sä on ran­kais­ta työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­via. Köy­hiä ei halu­ta elät­tää työ­tä­te­ke­vien ja omis­ta­van luo­kan varoilla.

    Mut­ta aika kovak­si yhteis­kun­ta menee, jos se ei huo­leh­di vähäosaisistaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Täs­sä oli­si EK:lle kun­non pro­pa­gan­da­tem­pun paik­ka: päi­vän kes­tä­vä ylei­nen työ­sul­ku, jol­la vaa­dit­tai­siin tasa­suur­ta perus­tu­loa kai­kil­le. Suu­rin osa ay-liik­keen rivi­jä­se­nis­tä läh­ti­si leik­kiin ilo­mie­lin vas­toin liit­to­jen­sa toi­vo­mus­ta. Pre­kaa­rien asiat saa­tai­siin ker­ral­la kun­toon työ­nan­ta­jan ja oikeis­ton (!) toi­mes­ta hoi­ta­mal­la asia koko­naan ohi nola­tun ay-liik­keen ja vasem­mis­ton. Mai­nos­toi­mis­to Bobin “pavi­aa­neil­la” oli­si tämän jäl­keen rutii­ni­keik­ka teh­dä Nii­nis­tös­tä työ­väen pre­si­dent­ti, siis ihan oikeas­ti ilman mus­taa huumoria.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Osmo, Osmo! Et tu Bru­te? Kir­joi­tit: “[…] vakuu­tuk­sen voi saa­da ammat­ti­liit­toon liit­ty­mät­tä liit­ty­mäl­lä Loi­maan kas­saan, jos­ta onkin tul­lut lyhyes­sä ajas­sa suu­rin työt­tö­myys­kas­sa.

    Pal­kan­saa­jal­la on oikeus liit­tyä oman alan­sa työt­tö­myys­kas­saan vaik­ka ei kuu­lui­si ammat­ti­liit­toon. On LAINVASTAISTA ammat­ti­lii­tol­ta antaa ymmär­tää, että pitää olla hei­dän jäse­nen­sä voi­dak­seen kuu­lua työt­tö­myys­kas­saan. Työt­tö­myys­kas­sa­la­ki: “Jäse­nek­si pää­se­mi­sen ja jäse­ne­nä pysy­mi­sen ehto­na ei saa olla, että jäse­nek­si pyr­ki­vä tai jäsen kuu­luu tai liit­tyy johon­kin muu­hun yhdis­tyk­seen, jär­jes­töön tai yhteenliittymään.”

    Se, että ammat­ti­lii­tot vai­keut­ta­vat liit­ty­mis­tä kyl­jes­sään toi­mi­vaan työt­tö­myys­kas­saan ilman liit­toon liit­ty­mis­tä, on lain­vas­tais­ta. Eräs aka­va­lai­nen liit­to toi­mi aina­kin taka­vuo­si­na täs­sä suo­ras­taan tör­keäl­lä taval­la, SAK toi­mi kor­rek­tis­ti. Oma­koh­tai­nen kokemus.

    Ammat­ti­lii­tot myös yllä­pi­tä­vät ylei­ses­ti uskot­tua myyt­tiä sii­tä, että ne mak­sa­vat ansio­si­don­nai­sen. Nehän eivät mak­sa sen­tin latia! Tämän blo­gi-isän­tä epäi­le­mät­tä tie­tää, mut­ta kir­joi­te­taan se tähän kui­ten­kin auki, kun blo­gi­mer­kin­nös­sään asia on kryp­ti­ses­ti ilmaistu.

    Ansio­si­don­nai­ses­ta työt­tö­myys­päi­vä­ra­has­ta val­tio ja työ­nan­ta­jat mak­sa­vat mil­tei tasan puo­lik­si lähes koko sum­man, kas­so­jen jäse­net loput. Tark­kaa sel­vi­tys­tä mak­sa­jis­ta on ver­kon viral­lis­läh­teis­tä han­ka­la löy­tää. Sel­vä­kie­li­sin ilmai­su löy­tyi Kes­kus­ta­puo­lu­een vuo­den 1994 puo­lue­ko­kouk­ses­sa jul­kis­te­tus­ta pape­ris­ta (löy­tyi hakies­sa­ni Googlel­la ansio­si­don­nai­sen mak­sa­jia; minul­la ei ole min­kään­lai­sia kyt­kök­siä Kes­kus­ta­puo­lu­ee­seen): “Ansio­si­don­nai­ses­ta osas­ta val­tio mak­saa 47,5 % (6,3 mrd mk), työ­nan­ta­jat 47 % (6,23 mrd mk) ja kas­so­jen jäse­net 5,5 % (0,73 mrd mk). Työ­nan­ta­jien mak­suo­suus kerä­tään ylei­sel­lä työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sul­la ja työn­te­ki­jöi­den rahoi­tus kas­sa­koh­tai­sel­la vakuu­tus­mak­sul­la.” [2] Tie­to on sikä­li van­hen­tu­nut­ta, että nykyi­sin työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sua mak­sa­vat myös työn­te­ki­jät pal­kas­taan. Sekä työ­nan­ta­jan että pal­kan­saa­jan työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sut kerä­tään v. 1998 perus­tet­tuun Työttömyysvakuutusrahastoon.

    Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön pal­ve­li­mel­la sijait­see jul­kai­su vuo­del­ta 2000, jon­ka kol­man­nes­sa luvus­sa Mää­rä­ai­kais­ten työ­suh­tei­den aiheut­ta­mia pai­nei­ta sosi­aa­li­tur­van kes­tä­vyy­del­le on selos­tus ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van rahoi­tuk­sen maksajista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. vrt. kas­kon ja työt­tö­myys­tur­van välil­lä ei ole hyvä.

    Esim. tulee mie­leen 5‑henkisen per­heen ainut pal­kan­saa­ja, joka sai­ras­tui ja sai lomau­tuk­sen samaan aikaan.

    Työt­tö­myys­tur­vaa ei mak­set­tu sai­raal­le ja sai­raus­päi­vä­ra­haa ei saa­nut sen jäl­keen, kun työ­nan­ta­jan mak­su­vel­vol­li­suus lak­ka­si. Sosi­aa­li­toi­mis­to ei anta­nut euroa­kaan, kos­ka sen mukaan omai­suus pitää rea­li­soi­da täl­läi­sel­lä lyhyel­lä, noin puo­len vuo­den työttömyys/sairaus jaksolla. 

    Hen­ki­lö pää­si elä­ke­tur­van pii­riin oltu­aan täy­sin tuloit­ta sen puo­li vuot­ta. Yhteis­kun­nal­le oli­si tul­lut huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­mak­si antaa jota­kin tukea. Nyt se sai osak­seen vain tuhoa.

    Meil­lä on Suo­mes­sa näil­le myös oma sana. Se on väliinputoaja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Taus­ta­mies: sik­si, että kes­ki­mää­rin ammat­ti­liit­to­jen kas­soi­hin liit­ty­mi­nen on ilmei­ses­ti lähes mah­do­ton­ta. Yri­tät liit­tyä, niin hake­muk­se­si kato­aa, tai se hylä­tään jon­kin muo­to­sei­kan perus­teel­la. Tai vaih­toeh­toi­ses­ti samal­la näp­pä­räs­ti auto­maat­ti­lii­te­tään ammat­ti­liit­toon (mikä­li ei tee riit­tä­vän sel­väk­si sitä, ettei ole sii­hen liit­ty­mäs­sä). Aina­kin näin ker­to­vat ne, jot­ka ovat mois­ta yrittäneet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Osmo!

    Olet­ko huo­man­nut saman, min­kä Dia­ko­nia ammat­ti­kor­kea­kou­lun reh­to­ri, joka istuu sii­nä SATA-komi­tean perus­tur­va­jaok­ses­sa. AY-lii­ke vas­tus­taa ansioi­den ja perus­tur­van sovit­ta­mis­ta niin, että hel­po­tet­tai­siin perus­tur­van varas­sa ole­vien työt­tö­mien mah­dol­li­suut­ta lyhy­tai­kai­siin­kin työ­suh­tei­siin. Eli täs­sä pide­tään edel­leen työt­tö­miä perus­tur­van vankeina?

    Kuu­le­ma joku AY-liik­kees­tä oli toden­nut SATA-komi­teas­sa, ettei pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­des­tä pitäi­si palkita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. lai­naus Soininvaaralta:
    “Olet­te­ko kos­kaan kuul­leet, että ammat­tio­sas­ton neu­vo­tel­les­sa työ­voi­man supis­tuk­sis­ta oli­si tul­lut ehdo­te­tuk­si, että koh­dis­te­taan supis­tus hyväs­sä ase­mas­sa ole­viin, pysy­vis­sä työ­suh­teis­sa ole­viin, joil­la on tuke­naan ansio­päi­vä­ra­ha, jot­ta ei jou­dut­tai­si pot­ki­maan pois pre­ka­ri­aat­tiin kuu­lu­via, jot­ka putoi­si­vat suo­raan perus­tur­van varaan.”

    tuo­hon on help­po vastata:“vieraat“poistuvat ensin ja sit­ten vas­ta “koti­vä­ki”.

    eli kun kuu­luu johon­kin yhtei­söön niin olo on aina­kin hiu­kan tur­val­li­sem­pi nyky­ai­ka­na työelämässä,tosin tämä kos­kee kaik­kia elämänaloja,kuten vaik­ka­pa politiikkaa.

    vai onko joku päättäjä/poliittinen ryh­mit­ty­mä jos­kus luo­pu­nut omis­ta eduis­taan “vähempiosaisten“hyväksi.

    oden peri­aat­teel­la kai junas­sa­kin sai­si mat­kus­taa pre­ka­ri­aat­ti vis­siin pummilla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Jom­pi­kum­pi valehtelee.

    Jus­si Saramo:

    Val­tio ei osal­lis­tu ansio­si­don­nai­sen rahoit­ta­mi­seen, se kerä­tään työn­te­ki­jän ja ‑anta­jan pussista.

    Anna-Lii­sa:

    Ansio­si­don­nai­ses­ta työt­tö­myys­päi­vä­ra­has­ta val­tio ja työ­nan­ta­jat mak­sa­vat mil­tei tasan puo­lik­si lähes koko sum­man, kas­so­jen jäse­net loput.

    Tähän voi vie­lä huo­maut­taa, että jos Anna-Lii­sa on oikeas­sa, niin tuo työ­nan­ta­jien mak­sa­ma osuus on sama kuin sen mak­sai­si kaik­ki työn­te­ki­jät riip­pu­mat­ta sii­tä saa­vat­ko ansio­tur­vaa vai eivät.

    Työ­nan­ta­jat kil­pai­le­vat työn­te­ki­jöis­tä ja työn­te­ki­jän kaik­ki kus­tan­nuk­set yri­tyk­sel­le ovat noin suun­nil­leen yhtä suu­ret kuin työn­te­ki­jän tuot­ta­vuus. Sik­si kaik­ki pal­kan lisäk­si tule­vat mak­sut ovat pois työn­te­ki­jän pal­kas­ta, ei yri­tyk­sen voitosta.

    Osmo:

    Yksin­ker­tai­sin­ta ja oikeu­den­mu­kai­sin­ta oli­si tie­tys­ti ottaa kaik­ki työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen pii­riin aivan samoin kuin kaik­ki ovat vakuu­te­tut sai­rau­den varal­le ilman, että pitää erik­seen mak­saa vakuu­tus­mak­sun lisäk­si jäsen­mak­sua jol­le­kin kassalle.

    Eikö nyt huo­mat­ta­vas­ti yksin­ker­tai­sem­paa ja oikeu­den­mu­kai­sem­paa oli­si olla sää­te­le­mät­tä ansio­tur­va­va­kuu­tuk­sia mil­lään taval­la val­tion toimesta?

    Osmo:

    Minun on vai­kea ymmär­tää poliit­tis­ta vasem­mis­toa ja ay-lii­ket­tä sii­nä, että nämä koh­dis­ta­vat kai­ken jär­jes­tö­voi­man­sa ulko­pii­ri­läi­siä vas­taan, siis nii­tä, joi­den arvo työ­mark­ki­noil­la ei ole riittävä.

    Siis väi­tät­kö, että sinun on vai­kea ymmär­tää, että joku orga­ni­saa­tio ajai­si vapaa­eh­tois­ten rahoit­ta­jien­sa etua? Minun oli­si vai­kea ymmär­tää, jos asia oli­si päin vastoin…

    Mik­si on niin tär­keä­tä, että köy­him­mät ovat tar­peek­si köy­hem­piä suh­tees­sa toi­sek­si köyhimpiin?

    Tämä voi olla tär­ke­ää ammat­ti­lii­toil­le ja vasem­mis­to­puo­lueil­le tai sit­ten ei. Itse pitäi­sin toden­nä­köi­sem­pä­nä, että ammat­ti­lii­tot halua­vat rajoit­taa työn tar­jon­taa, jot­ta nii­den rahoit­ta­jien abso­luut­ti­nen elin­ta­so para­naa. (Tie­tys­ti suh­teel­li­nen para­nee sii­nä sivussa.)

    Jos suh­teel­li­nen elin­ta­so on niil­le tär­ke­ää, niin se voi joh­tua sii­tä, että vasem­mis­to­lai­set ovat kiin­nos­tu­neem­pi sta­tuk­ses­taan ver­rat­tu­na oikeis­to­lai­siin, jot­ka ovat enem­män kiin­nos­tu­nei­ta abso­luut­ti­ses­ta hyvin­voin­nis­taan. Tätä pitäi­si tut­kia, kos­ka se voi hyvin­kin olla syy­nä poliit­ti­siin eri­mie­li­syyk­siin vasem­mis­ton ja oikeis­ton välillä.

    Sep­po S:

    Jos kat­soo työ­väen­liik­keen his­to­ri­aa, niin onhan vasem­mis­to perin­tei­ses­ti aja­nut köy­him­pien asi­aa ja pal­jon se on tulok­sia­kin saa­nut monis­sa mais­sa. Ihmis­ten tasa-arvoi­suus ja soli­daa­ri­suus ovat olleet vasem­mis­ton lähtökohtana.

    Niin nyt pitäi­si vie­lä tie­tää, että onko tasa-arvoi­suus ja soli­daa­ri­suus kas­va­neet työ­väen­liik­keen ansiois­ta vai sii­tä huolimatta.

    Eikä näi­den taus­ta­jou­ko­jen int­res­sis­sä ole köy­him­pien tuke­mi­nen mil­lään tavalla.

    Niin pait­si, että täl­lä het­kel­lä sat­tuu ole­maan niin, että kapi­ta­lis­tien ja köy­häl­lis­tön edut osu­vat suu­rel­ta osin yksiin. Kapi­ta­lis­tit haluai­si­vat kas­vat­taa työ­voi­maa saa­dak­seen pää­omal­leen mah­dol­li­sim­man hyvän voi­ton (joka oikeas­ti sulaa vaan pää­oman kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa…). Työ­väen­lii­ke taas yrit­tää rajoit­taa työ­voi­man saa­ta­vuut­ta, jot­ta sen jäse­net voi­vat myy­dä työ­tä kal­liim­mal­la kuin vapaas­sa kilpailussa.

    Yksi työ­väen­liik­keen mene­tel­mä työn saa­ta­vuu­den rajoit­ta­mi­ses­sa aut­taa kyl­lä lyhyel­lä täh­täi­mel­lä sekä köy­hiä, että ammat­ti­liit­to­ja: tulon­siir­to­jen kas­vat­ta­mi­nen. Se kui­ten­kin syr­jäyt­tää ja pas­si­voi (=vie kan­nus­ti­met työn teol­ta) tulon­siir­to­jen varas­sa elä­vät pit­käl­lä tähtäimellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. BJ, ensin­nä­kin esi­merk­ki­si on poik­keus­ta­paus, joka joh­tuu vain sii­tä, että tur­va­jär­jes­tel­mä on sen ver­ran seka­va, että kyseis­tä hen­ki­löä voi­daan hei­tel­lä luu­kul­ta toiselle. 

    Toi­sek­si, jos nyt oikein ymmär­sin, hän oli työt­tö­myys­kas­san jäsen. Eli hänen esi­mer­kil­lään ei ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa, oli­si­ko kas­sa koko­naan vapaa­eh­toi­sel­la vakuu­tuk­sel­la rahoi­tet­tu vai niin kuin nykyi­sin (kai­kil­ta kerä­tään pakol­la val­tao­sa kas­san tar­vit­se­mas­ta rahas­ta ja sen pääl­le kas­saan liit­ty­vät mak­sa­vat nimel­li­sen maksun). 

    Kol­man­nek­si, en ymmär­tä­nyt, mik­sei hän saa­nut sai­ras­päi­vä­ra­haa aivan riip­pu­mat­ta sii­tä, oli­ko hänet lomau­tet­tu vai ei. 

    Tuol­lai­set poik­keus­ta­pauk­set pitää tie­ten­kin huo­mioi­da ja hoi­taa sosi­aa­li­tur­va­sys­tee­mil­lä, mut­ta niil­lä ei ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa, pitäi­si­kö ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va rahoit­taa täy­si­mää­räi­sil­lä vakuu­tus­mak­suil­la vai sys­tee­mil­lä, jos­sa kai­kil­ta kerä­tään mak­su­ja riip­pu­mat­ta sii­tä, halua­vat­ko he tur­vaa vai eivät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Jär­jes­tel­mä on raken­net­tu siten, että se suo­sii pysy­väs­sä työ­suh­tees­sa ole­via pit­kän uran teh­nei­tä hen­ki­löi­tä. Heil­lä on useil­la aloil­la pit­kät irti­sa­no­mi­sa­jat (esi­mer­kik­si 6 kuu­kaut­ta), jol­loin työ­nan­ta­jal­le tulee erit­täin kal­liik­si heit­tää hei­tä pel­lol­le. Monet yri­tyk­set meni­si­vät kon­kurs­siin, jos ryh­tyi­si­vät hei­tä irtisanomaan.

    Nämä pit­kän uran teh­neet hen­ki­löt ovat myös par­hai­ta ay-lii­keen tuki­joi­ta ja he ymmär­tä­vät, että ay-lii­ke yhdes­sä vasem­mis­ton kans­sa on raken­ta­nut heil­le etuoi­keu­te­tun ase­man. Jouk­ko on se ydin, joka valit­see kes­kuu­des­taan pää­luot­ta­mus­mie­het (joil­la on vie­lä enem­män etuoi­keuk­sia). Sama jouk­ko yllä­pi­tää ay-liik­keen perin­tei­tä, kos­ka siten he myös pön­kit­tä­vät omia asemiaan.

    Pro­ses­sis­sa pit­kään työ­elä­mäs­sä olleet etuoi­keu­te­tut tuke­vat ay-lii­ket­tä ja sitä kaut­ta vasem­mis­toa. Ja vas­ta­pai­nok­si vasem­mis­to ja ay-lii­ke aja­vat näi­den etu­ja. Tämä yhtä­lö on vasem­mis­ton elin­voi­man ydin­pro­ses­si, jota var­jel­laan tarkasti. 

    Eikä työ­nan­ta­jat­kaan uskal­la men­nä tätä jär­jes­tel­mää sork­ki­maan niin kau­an, kuin lak­ko-oikeus on olemassa.

    Työ­mark­ki­noil­la hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vat ovat usein ailah­te­le­vai­sia ja pas­sii­vi­sia äänes­tä­jiä, jot­ka eivät kuu­lu ay-liik­kee­seen. Hei­hin vasem­mis­ton ei kan­na­ta sat­sa­ta panok­si­aan. He eivät myös­kään tuo­ta vaa­li­ra­haa vasem­mis­to­puo­luei­den kassaan.

    Ihmi­set ver­taa­vat omaa ase­maan­sa suh­tees­sa mui­hin. Ay-etuoi­keu­te­tut ovat tyy­ty­väi­sem­piä, jos he näke­vät, että jot­kut ovat hei­tä vie­lä­kin huo­nom­mas­sa asemassa.

    Jär­jes­tel­mä tuot­taa huo­mat­ta­vaa hal­laa koko yhteis­kun­nal­le. Vain har­vat ay- etuoi­keu­te­tut panos­ta­vat työ­paik­ko­jen­sa kehit­tä­mi­seen, mikä joh­taa suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­vyn heik­ke­ne­mi­seen. Tämä puo­les­taan joh­taa työ­paik­ko­jen menet­tä­mi­seen Kii­naan ja Inti­aan jne.

    Menes­ty­mi­nen poliit­ti­ses­sa puo­lue­jär­jes­tel­mäs­sä edel­lyt­tää sitä, että puo­lue löy­tää oman tuki­jouk­kon­sa ja ajaa tämän tuki­jou­kon talou­del­li­sia etu­ja. Täs­tä yhtä­lös­tä val­lan­hi­mois­ten polii­tik­ko­jen ei kan­na­ta lipsua. 

    Samaan tapaan yri­tys­ten täy­tyy löy­tää mar­ki­noil­ta omat koh­de­ryh­män­sä ja kes­kitt­tyä hei­dän tarpeisiinsa.Kaikkia ei kan­na­ta miellyttää.

    Sik­si kokoo­mus ajaa hyvä­tu­loi­sil­le vero­hel­po­tuk­sia ja pyr­kii aja­maan val­tion roo­lia alas. Kepu puo­les­taan ajaa val­tion roo­lia ylös saa­dak­seen maa­jus­seil­le muh­keat tukiaiset.

    Vih­reät näyt­tä­vät löy­tä­neen elin­ra­kon­sa pät­kä­työ­läi­sis­tä ja nuo­ris­ta, jot­ka eivät vie­lä ole vakii­nut­ta­neet ase­maan­sa yhteis­kun­nas­sa. Se on kas­va­va jouk­ko. Ja Osmo tie­tää ole­van­sa oikeal­la asial­la. Mut­ta sen jou­kon talou­del­lis­ten etu­jen aja­mi­nen saat­taa jät­tää vih­reät arvot syr­jäy­tet­tyyn asemaan. 

    Vih­reil­le tai­taa käy­dä poliit­ti­sen jär­jes­tel­män pakot­ta­ma­na niin­kuin muil­le­kin puo­lueil­le: Arvot pide­tään vain val­ta­pe­lin kulis­sei­na kun tais­tel­laan vaa­li­voi­tos­ta ja hallituspaikoista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Samu­li: Asia­nyh­teys jäi epä­sel­väk­si. Pahoit­te­lut siitä.

    Tar­koi­tin esi­mer­kil­lä­ni sitä, että yhteis­kun­nan tukien ulko­puo­lel­le jou­tu­nut toi­min­ta­ky­kyä omaa­va hen­ki­lö ei tule jää­mään rahat­ta. Näi­den hen­ki­löi­den oma­toi­mi­seen varain­han­kin­taan yhteis­kun­nal­la ei ole varaa. Täs­tä syys­tä mie­les­tä­ni yksi­lö ei saa teh­dä oma­toi­mi­ses­ti valin­taa perus­tur­van­sa suh­teen. Se, mitä sii­hen pääl­le itsel­leen jär­ses­tää on sit­ten yksi­lön oma asia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. BJ, ok jos puhuit perus­tur­vas­ta, niin olen samaa miel­tä. Minä koi­tin alku­pe­räi­ses­sä pos­tauk­ses­sa­ni erot­taa juu­ri perus­tur­van (joka on pakol­li­nen ja johon kaik­ki ovat oikeu­tet­tu­ja) ja vapaa­eh­toi­sen ansioi­hin sido­tun turvan. 

    Tätä koi­tin kuvas­taa kas­ko-ver­tauk­sel­la­ni. Lii­ken­ne­va­kuu­tus on kai­kil­le pakol­li­nen, kos­ka ei halu­ta, että kukaan ulko­puo­li­nen kär­sii sii­tä, että joku ei ole vai­vau­tu­nut hank­ki­maan vakuu­tus­ta. Sen pääl­le han­kit­ta­va kas­ko on kui­ten­kin vapaa­eh­toi­nen ja jää ihmi­sen itsen­sä har­kit­ta­vak­si miten pai­not­taa mah­dol­lis­ta auton onnet­to­muu­des­sa rik­kou­tu­mi­sen hait­taa suh­tees­sa vakuutusmaksuihin. 

    Minus­ta sama voi­si päteä ansio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan. Aina­kaan tois­tai­sek­si kukaan ei ole esit­tä­nyt hyviä argu­ment­te­ja sen pakol­li­se­na pitä­mi­sen puolesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. SAK tyr­mä­si Sata-komi­teas­sa sosi­aa­li­tur­van ja vero­tuk­sen yhteen­so­vit­ta­mi­sen (onnis­tuu muu­ten­kin kuin perus­tu­lol­la, joka muu­ten toteu­tuu heti, kun SAK sen hyväksyy). 

    Se oli­si aut­ta­nut köy­hiä oikeas­ti, oli­si­vat saa­neet teh­dä töi­tä ilman, että sos­su vie kaik­ki ansiot tai jäl­keen­päin peri­tään rahaa takai­sin niin, että per­he jou­tuu otta­maan pika­vip­pe­jä ja talous menee sekaisin.

    Sata-komi­tean ei annet­tu aut­taa huo­no-osai­sia, HS 4.12.2009 Vie­ras­ky­nä, Heik­ki Hii­la­mo ja Hele­na Hiila
    http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Sata-komitean+ei+annettu+auttaa+huono-osaisia/1135251220302

    Por­va­ri­hal­li­tus yrit­ti sää­tää lake­ja vas­toin SAK:n tah­toa 90-luvul­la ja vii­mek­si vuo­den 2009 alus­sa, mut­ta eihän se onnis­tu­nut kum­mal­la­kaan kerralla. 

    Jos Suo­mes­sa oli­si laki, joka vel­voit­taa työn­te­ki­jät nou­dat­ta­maan sol­mi­mi­aan sopi­muk­sia tai kor­vaa­maan aiheut­ta­man­sa vahin­gon täy­si­mää­räi­ses­ti, lait­to­man yleis­la­kon uhka ei oli­si enää niin pelot­ta­va, että SAK:n ase­ma edus­kun­nan ylä­ka­ma­ri­na säi­lyi­si, pääs­täi­siin demo­kra­ti­aan. Sel­lais­ta lakia ei tule, kos­ka SAK:lla on veto-oikeus. “Meil­le kuu­luu kaik­ki pait­si ulko­po­li­tiik­ka”, sanoi Lau­ri Iha­lai­nen, ja myö­hem­min omi sii­tä­kin EU-politiikan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Sep­po S: Oon suu­rim­mak­si osin samaa miel­tä, mut­ta on syy­tä erot­taa rahoit­ta­jat ja äänes­tä­jät. Puo­luei­den ei eri­tyi­ses­ti tar­vit­se ajaa äänes­tä­jien­sä etu­ja (kos­ka äänes­tä­jät eivät noin yleen­sä äänes­tä tavoi­tel­lak­seen omaa etu­aan ks. Brian Caplan: The myth of the ratio­nal voter), mut­ta rahoit­ta­jien­sa etua nii­den on ehdot­to­mas­ti ajet­ta­va, kos­ka ilman sitä ne menet­tä­vät rahoi­tuk­sen, jota ei todel­la­kaan jael­la pyytteettömästi.

    Tämä selit­tää sen mik­si Kokoo­mus ajaa yri­tys­ten etua (vaik­ka sen äänes­tä­jis­tä kovin suu­ri osa ei ole mer­kit­tä­vä osak­kee­no­mis­ta­ja) ja mik­si vasem­mis­to­puo­lu­eet aja­vat ammat­tiyh­dis­tys­ten etua ja kes­kus­ta maan­vil­je­li­jöi­den etua.

    Tämä jät­tää­kin sit­ten sopi­vas­ti jäl­jel­le Vih­reät, joil­le tai­taa jää­dä jul­ki­sen hal­lin­non edun ajaminen…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Kun vasem­mis­to­kin on menet­tä­nyt uskon­sa toi­sen­lai­seen talous­jär­jes­tel­mään, ja nyt pitäi­si sit­ten vie­lä ammat­tiyh­dis­tyk­ses­tä­kin irtau­tua, niin herää kysy­mys: mitä jää jäljelle?

    Vasem­mis­ton umpi­ku­ja joh­tuu vii­me­kä­des­sä sii­tä, että se ideo­lo­gia­ta­sol­la siel­lä ei ole enää mitään tar­jot­ta­vaa: kuka tahan­sa ajat­te­le­va ihmi­nen pitää esi­mer­kik­si pää­osaa Erk­ki Tuo­mio­jan mie­li­pi­tei­tä vastenmielisinä.

    Tätä ei popu­lis­mil­la ja ver­baa­liak­ro­ba­tial­la voi muut­taa. Sama pätee myös Kepuun ja jos­sain mää­rin perussuomalaisiin.

    Ajat­te­le­vien ihmis­ten jouk­ko on pie­ni ja popul­si­mil­le ja yhden poru­kan asian aja­mi­sel­la pär­jää poli­tii­kas­sa yllät­tä­vän pit­kään, mut­ta asi­aa ei pidä vähek­syä — se pie­ni poruk­ka lai­van lopul­ta kään­tää, ja sit­ten kun se on kään­net­ty, tilan­ne muuttuu.

    Dema­rit kään­si­vät sen aikanaan.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Sep­poS
    “Eikä työ­nan­ta­jat­kaan uskal­la men­nä tätä jär­jes­tel­mää sork­ki­maan niin kau­an, kuin lak­ko-oikeus on olemassa.”

    Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että meil­lä on ole­mas­sa myös lai­ton lak­ko-oikeus, vaik­ka luon­nol­li­ses­ti lait­to­maan lak­koon ei voi mää­ri­tel­män­sä mukaan oikeut­ta. Lait­to­mis­ta lakois­ta mää­rä­tyt kor­vauk­set ovat kui­ten­kin niin pie­niä, että vaik­ka de jure ne ovat kiel­let­tyä, de fac­to ne ovat sallittuja. 

    Esi­mer­kik­si kor­vaus­sum­mien suh­teet­to­muu­des­ta: IAU lait­to­mak­si todet­tu lak­ko: aiheu­tet­tu vahin­ko joi­ta­kin mil­joo­nia euro­ja, kor­vaus 13 000 e.

    Työn­te­ki­jän lait­to­mas­ta irti­sa­no­mi­ses­ta jou­tuu mak­sa­maan sil­le 3–24 kk pal­kan, käy­tän­nös­sä tuo­mio on yleen­sä 7–15 k palk­ka, eli nor­maa­li­palk­kai­sel­la 20 000 — 42 000 e.

    Miten ihmees­sä voi olla mah­dol­lis­ta, että yhden työn­te­ki­jän lait­to­mas­ta irti­sa­no­mi­ses­ta nap­sah­taa kes­ki­mää­rin suu­rem­mat kor­vauk­set kuin tie­toi­ses­ta muu­ta­man mil­joo­nan euron vahingonteosta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. jat­koa edelliseen:
    nime­no­maan tuo “lai­ton lak­ko-oikeus” antaa vasem­mis­to­lai­sil­le lii­an voi­mak­kaan ulko­par­la­men­taa­ri­sen pai­nos­tus­kei­non. Lakot ovat ok sil­loin kun kysees­sä on rehel­li­nen työ­tais­te­lu, mut­ta lait­to­mis­ta lakois­ta pitää tul­la kun­non ran­gais­tuk­set aivan kuten lait­to­muuk­sis­ta yleen­sä­kin pitäi­si tulla!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Hei,

    olen juu­ri läh­dös­sä Köö­pen­ha­mi­nan ilmas­to­ko­kouk­seen, joten en ehti­nyt edes luke­maan kom­ment­te­ja. Halusin kui­ten­kin kom­men­toi­da nopeas­ti itse blog­gauk­seen, kos­ka sii­nä vii­ta­taan minun kir­joi­tuk­see­ni, ja anne­taan itse asias­ta ihan vää­rä kuva.

    Syyl­li­siä perus­tur­van huo­noon tasoon ovat val­taa pitä­vät oikeis­to­puo­lu­eet, vih­reät mukaan­lu­kien. Suo­mes­sa SEKÄ perus­tur­va että ansio­tur­va ovat kau­ka­na poh­jois­mai­ses­ta tai vaik­ka­pa hol­lan­ti­lai­ses­ta tasos­ta. Itse asias­sa Suo­mes­sa ansio­tur­va on poik­keuk­sel­li­sen alhainen.

    Sil­ti minä­kin pidän suu­rim­pa­na ongel­ma­na perus­tur­van mata­laa tasoa. En kui­ten­kaan voi ymmär­tää alkuun­kaan mik­si kas­so­jen jäse­niä pitäi­si alkaa ran­kai­se­maan, ja mak­saa mui­ta pie­nem­pi osuus työt­tö­myys­tur­vas­ta. Minä­kin haluai­sin paran­taa kas­sa­jär­jes­tel­mää, mut­ta se ei lii­ty tähän.

    Jos val­tio alkai­si mak­saa vähem­män kas­so­jen jäse­nil­le, kan­nat­tai­si eten­kin pie­ni­tu­lois­ten ero­ta kas­sois­ta. Tämä on ilmei­ses­ti uus­li­be­ra­lis­ti Soi­nin­vaa­ran tar­koi­tus, kos­ka samal­la heis­tä moni eroai­si myös ay-liik­kees­tä joka puo­lus­taa hei­tä muu­ten­kin, mm. oikeus­a­vul­la ja neu­vot­te­luis­sa työ­nan­ta­jien välillä.

    Vetoan nyt kaik­kii vih­rei­den kan­nat­ta­jiin: Vaa­ti­kaa puo­lu­eel­tan­ne sel­vää koro­tus­ta perus­tur­vaan! Vaik­ka­pa 150 euroa oli­si hyvä alku. Ansio­si­don­nais­ta saa­vien osuus koro­tuk­ses­ta oli­si alle puo­let. Kus­tan­nus val­tiol­le ei ole miten­kään koh­tuu­ton, pel­käs­tään sini­vih­reän hal­li­tuk­sen veron­alen­nuk­set ovat mak­sa­neet val­tiol­le yli kaksikymmenkertaisesti.

    Kun vih­reät sano­vat, ettei ole varaa korot­taa työt­tö­myys­tu­kea kai­kil­ta, he valeh­te­le­vat. Mitä kor­keam­mak­si perus­tur­vaa koro­te­taan koh­ti poh­jois­mais­ta tasoa, sen pie­nem­mäk­si menee perus­tur­van ja ansio­si­don­nai­sen ero.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kukaan ei ole ehdot­ta­nut, että val­tio mak­sai­si kas­so­jen jäse­nil­le vähem­män kuin kaso­jen ulko­puo­li­sil­le. Läh­tö­koh­ta­na oli nimen­omai­ses­ti, että mak­su­jen jaon osal­ta jär­jes­tel­mä pysyi­si enti­se­nä, palk­ka­ve­ro­na mak­set­tai­siin edel­leen vain ansioo­sa ja muun vero­tuk­sen kaut­ta se kohon­nut perus­tur­va. Pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt levit­tä­vät vää­rää tietoa.
      Muis­tu­tan edel­leen, että kaik­ki työs­sä­käy­vät jou­tu­vat mak­sa­maan vakuu­tus­mak­sut, mut­ta vain kas­so­jen jäse­net saa­vat mak­suis­taan hyödyn.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Totuus­han on, että kaik­ki puo­lu­eet halua­vat pitää köy­hät köy­hi­nä. Muu­ten tar­jol­la edus­kun­taan oli­si edes yksi ryh­mä, jon­ka vaa­li­tee­ma­na oli­si val­lan palaut­ta­mi­nen työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­tä hal­li­tuk­sel­le. On kuvot­ta­vaa äänes­tä­jien aliar­vioi­mis­ta, että syy­te­tään ay-lii­ket­tä köy­hien hei­kos­ta tilan­tees­ta. Tie­ten­kin SAK:n vah­vat jär­jes­töt aja­vat hyvin­voi­van jäse­nis­tön­sä etua. Se on nii­den tehtävä.

    Hal­li­tuk­sen teh­tä­vä oli­si teh­dä roh­kei­ta pää­tök­siä. Muu­ten äänes­tä­mi­nen on turhaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Jus­si Sarano:

    olen juu­ri läh­dös­sä Köö­pen­ha­mi­nan ilmastokokoukseen

    Kii­tos täs­tä tie­dos­ta! Nyt annan mie­li­pi­teil­le­si huo­mat­ta­vas­ti enem­män arvoa, kos­ka olet ilmi­sel­väs­ti tär­keä ja asiois­ta peril­lä ole­va polii­tik­ko. Sano Oba­mal­le ter­vei­siä, jos pää­set näköetäisyydelle.

    uus­li­be­ra­lis­ti Soininvaaran

    Ihmi­sen­vi­hol­li­sen ja auto­ri­ta­ris­ti Jus­si Sara­mon suus­ta tämä on var­maan oikeas­ti kehu, eikä haukku.

    Vetoan nyt kaik­kii vih­rei­den kan­nat­ta­jiin: Vaa­ti­kaa puo­lu­eel­tan­ne sel­vää koro­tus­ta perusturvaan!

    Sii­nä­hän vetoat. Minä­kin vetoan sinuun, että alat lapioi­maan rahaa minun taskuihin.

    Perus­tur­van koro­tus rajoit­taa työn tar­jon­taa ja siten on tulon­siir­to ammat­tiyh­dis­tys­liik­keil­le köy­hien lisäksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Art­tu­ri kir­joit­ti 10.12.2009 kel­lo 9:54:

    Jom­pi­kum­pi valehtelee.

    Jus­si Saramo: […]

    Anna-Lii­sa: ‘Ansio­si­don­nai­ses­ta työt­tö­myys­päi­vä­ra­has­ta val­tio ja työ­nan­ta­jat mak­sa­vat mil­tei tasan puo­lik­si lähes koko sum­man, kas­so­jen jäse­net loput.’ ”

    Hooo. Hie­man kau­niim­paa kie­len­käyt­töä, pyy­dän. Minä refe­roin omin sanoin kah­ta ver­kos­ta löy­tä­mää­ni läh­det­tä, toi­nen Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön tuot­ta­ma eikä tois­ta­kaan voi­ta­ne pitää yksi­tyi­sen hen­ki­lö­hör­hön kek­sin­töi­nä. Lin­kit edel­li­ses­sä puheenvuorossani.

    Lai­naan Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön jul­kai­sua (liha­voin­ti minun): “Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van rahoi­tuk­sen jakau­tu­mi­nen eri rahoit­ta­jien kes­ken on vaih­del­lut. Vuo­si­na 1985–1991 val­tion osuus sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön hyväk­sy­mis­tä työt­tö­myys­kas­san mak­sa­mis­ta ansio­si­don­nai­sis­ta päi­vä­ra­hois­ta oli 48 %, työ­nan­ta­jien osuus 47 %) ja kas­so­jen jäsen­ten osuus vas­taa­vas­ti 5 % (ks. Tau­luk­ko 12). Vuon­na 1992 val­tion osuus las­ki 47,5 pro­sent­tiin ja kas­so­jen osuus 5,5 pro­sent­tiin. Vuo­si­na 1994–1998 ansioon suh­teu­te­tun työt­tö­myys­tur­van rahoi­tuso­suuk­sis­ta val­tion osuus oli edel­li­siä vuo­sia suu­rem­pi (62,5 %). Työ­nan­ta­jien osuut­ta las­ket­tiin pahim­pi­na työt­tö­myys­vuo­si­na ja sit­ten taas nos­tet­tiin työt­tö­myy­den las­kies­sa. Kas­so­jen osuus rahoi­tuk­ses­ta on pysy­nyt muut­tu­mat­to­ma­na vuo­des­ta 1992.

    Art­tu­ri, refe­roi sinä sit­ten nuo kepun ja STM:n jul­kai­se­mat läh­teet sel­vä­kie­lel­le. Olen­ko ymmär­tä­nyt väärin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Poli­tii­kas­sa pitäi­si Vasem­mis­ton­kin ymmär­tää mil­loin pitäi­si antaa perik­si. Nyt on sen aika, jot­ta saa­daan edes köy­hem­pien perus­tur­vaa koro­tet­tua ja SATA-komi­teas­ta ne hei­kom­pio­sai­sia kos­ke­vat paran­nuseh­do­tuk­set läpi. On jär­je­tön­tä jää­dä puo­lus­te­le­maan jotain sel­lais­ta poliit­tis­ta lin­jaa jos vähän tin­ki­mäl­lä sii­tä saa­tai­siin hei­kom­pio­sais­ten ase­maa paran­net­tua. Voi vain ihme­tel­lä miten pal­jon täl­lai­nen poliit­ti­nen jää­rä­päi­syys on vai­kut­ta­nut lap­si­köy­hyy­den lisään­ty­mi­seen ja esim. työ­mark­ki­na­tuel­la elä­vien toi­meen­tu­lo­tuen tar­peen lisääntymiseen?

    Vasem­mis­to var­maan voi omas­sa poru­kas­saan saa­da täl­le poliit­ti­sel­le jää­rä­päi­syy­del­leen kan­na­tus­ta, mut­ta onnek­si muu äänes­tä­jä­kun­ta osaa aja­tel­la ihan itse­kin ja se näkyy Vasem­mis­ton kannatusluvuissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Sara­mo vasem­mis­to­lai­se­na hauk­kuu Soi­nin­vaa­raa uus­li­be­ra­lis­tik­si, itsel­lä­ni ei sel­lais­ta käsi­tys­tä ole, en tie­dä olen­ko väärässä?

    Soi­nin­vaa­ra­han on pit­kään pitä­nyt perus­tu­loa­ja­tus­ta esil­lä, sehän aut­tai­si juu­ri nii­den hei­kom­pio­sais­ten osal­ta ja loi­si tie­tyn tur­van itsea­sias­sa kai­kil­le. Aina oli­si vii­me­si­jai­nen tur­va oikeas­ti ole­mas­sa, eikä voi­si pudo­ta, tur­va­ver­kon rei­kien läpi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. OS:“Muistutan edel­leen, että kaik­ki työs­sä­käy­vät jou­tu­vat mak­sa­maan vakuu­tus­mak­sut, mut­ta vain kas­so­jen jäse­net saa­vat mak­suis­taan hyödyn.”

    Muis­tu­tan edel­leen, että ainoa rat­kai­su tämän epä­koh­dan kor­jaa­mi­seen ei ole se, että kaik­ki ote­taan auto­maat­ti­ses­ti vakuu­tuk­sen piiriin.

    Vapaa­eh­toi­ses­ta vakuu­tuk­ses­ta sanoi­sin vie­lä niin, että jos hom­ma vapau­tet­tai­siin, voi­si mark­ki­noil­le tul­la eri­nä­köi­siä vakuu­tuk­sia, jot­ka sen lisäk­si, että kil­pai­li­si­vat kes­ke­nään, voi­si­vat olla rää­tä­löi­ty­jä eri ihmis­ten eri­lai­siin tarpeisiin. 

    Yksi tar­vit­see sitä, että pie­ni­kin työt­tö­myys­jak­so ei jätä ilman tulo­ja ja on val­mis mak­sa­maan karens­sit­to­muu­des­ta pree­mio­ta. Toi­nen halu­aa, että tur­va kes­tää vaik­ka sen 500 päi­vää, mut­ta voi alus­sa sisäl­tää jon­kun oma­vas­tuul­li­sen ajan. Kol­mas taas ei tar­vit­se noin pit­kää suo­jaa, kos­ka uskoo työt­tö­myy­den iskies­sä löy­tä­vän­sä uuden työ­pai­kan nopeas­ti. Nel­jäs taas on val­mis sii­hen, että tulot putoa­vat vähän enem­män kuin sen 40%(?), jos täten saa vakuu­tus­mak­sua vähän alem­mas. Ja niin edelleen. 

    Jäl­leen auto­va­kuu­tuk­ses­ta löy­tyy ana­lo­gia. Sii­nä­hän saa itse mää­rä­tä oma­vas­tuun suu­ruut­ta ja vaik­ka ottaa pääl­le pal­ve­lun, että auton rik­koon­tues­sa muu­ten vaan, hän saa ilmai­sen hinaus­pal­ve­lun ja kul­je­tuk­sen määränpäähänsä. 

    Nyky­sys­tee­mis­sä kaik­ki lyö­dään pakol­la saman­lai­sen muot­tiin välit­tä­mät­tä sii­tä, min­kä­lai­sia tar­pei­ta ihmi­sil­lä ansio­tur­van suh­teen on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Anna-Lii­sa:

    Joo pyy­dän anteek­si. Oikeas­taan olin lähes var­ma, että sinä olit oikeas­sa ja Jus­si Sara­mo vää­ris­te­li ja kos­ka hänen alku­pe­räi­sen kir­joi­tuk­sen­sa sävy oli niin epä­koh­te­lias, niin ajat­te­lin vas­ta­ta samaan tyy­liin. En oli­si mis­sään nimes­sä käyt­tä­nyt noin voi­ma­kas­ta kiel­tä pel­käs­tään sinun kom­men­tin perusteella.

    Tuos­ta refe­roi­mi­ses­ta, niin jos ansio­si­don­nais­ta saa­vat eivät saa muu­ta työt­tö­myys­kor­vaus­ta, niin sil­loin tuos­ta val­tion osuu­des­ta pitäi­si vähen­tää se työt­tö­myys­kor­vauk­sen osa, jon­ka saa, jos ei ole ansiosidonnaista.

    Eli jos vaik­ka ilman ansio­tur­vaa saa 500 e kuus­sa ja sit­ten ansio­si­don­nai­sel­la saa 1500 e kuus­sa, jos­ta kas­sa mak­saa 500 val­tio 500 ja työ­nan­ta­ja 500, niin val­tio ei oikeas­ti mak­sa yhtään lisää, eli voi­si sanoa, että 500 on val­tion työt­tö­myys­kor­vaus­ta 1000 euroa ansio­si­don­nais­ta, joka mak­saa puo­let kas­sas­ta puo­let työnantajilta.

    Jos taas ansio­si­don­nai­sel­la saa myös val­tion mak­sa­maa työt­tö­myys­kor­vaus­ta, niin edel­li­ses­sä nume­roe­si­mer­kis­sä val­tio mak­saa eka­na 500 euroa ja sit­ten vie­lä 500 e ansiosidonnaisesta.

    Eli siis toi­sin sanoen pitäis tie­tää eka­na saa­ko ansio­si­don­nai­sel­la myös työt­tö­myys­kor­vaus­ta ja sit pitäs tie­tää, että onko nuo luvut put­sat­tu sii­tä työt­tö­myys­kor­vauk­sen osuu­des­ta, jos sitä ei mak­se­ta ansio­si­don­nais­ta saaville.

    Vasem­mis­ton ja köy­häl­lis­tön suh­det­ta kuvaa se, että vasem­mis­ton etu on pitää köy­hät köy­hi­nä, eli pois­sa töis­tä. Sik­si he vas­tus­ta­vat kaik­kia uudis­tuk­sia, jot­ka pur­ka­vat tulo­louk­ku­ja kuten esim. kansalaispalkkaa.Silloin puhu­taan rahan saa­mi­sen vas­tik­keel­li­suu­des­ta ja miten se kor­rup­toi yhteis­kun­taa, jos rahaa voi saa­da vaan ole­mal­la ole­mas­sa. Sit­ten toi­saal­ta vaa­di­taan perus­tur­vaan korotuksia.

    Näi­den kah­den poli­tii­kan ero köy­hil­le on sel­vä: toi­ses­sa kan­nat­taa hank­kia lisä­tu­lo­ja työ­mark­ki­noil­ta, toi­ses­sa ei.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Kävin vil­kai­se­mas­sa Jus­si Sara­mon blo­gia hänen nimen­sä linkistä.

    Mie­tin mis­sä olen aivan taan­noin näh­nyt täy­sin samat värit ja samas­sa suh­tees­sa ja ase­tel­mas­sa kuin hänen ban­ne­ris­saan. Tut­tuu­den vai­ku­tel­ma oli niin vahva.

    Sit­ten tajusin ja kävin var­mis­ta­mas­sa asian kir­ja­hyl­lys­tä jota olin päi­vää muu­ta­maa aiem­min jär­jes­tel­lyt. Väriyh­dis­tel­mä ja väria­se­tel­ma on lähes 100% yhte­ne­vä kom­mu­nis­ti­sen mani­fes­tin suo­men­kie­li­sen pai­nok­sen kanssa.
    Tus­kin­pa pelk­kää sattumaa. 

    2000-luvun alus­sa vasem­mis­to­nuo­ret dig­ga­si­vat monet ita­lia­lai­sia uus-mark­sis­te­ja (mm. Negrin ja Hard­tin impe­riu­mi oli kova sana). Nao­mi Klein oli myös toki lis­tan kärkipäässä.

    Jon­kun vuo­den luin libe­roa, siel­lä ei tai­det­tu koko aika­na sanoa halais­tua hyvää sanaa kapi­ta­lis­mis­ta. Kuu­baa jak­set­tiin yhä puo­lus­tel­la. Yhdys­val­lat oli syyl­li­nen kaik­keen maa­il­man pahuuteen.

    2000-luvun anti-kapi­ta­lis­tit ovat mie­len­kiin­toi­nen lajin­sa. Heil­lä on van­ha anta­go­nis­mi edel­leen ole­mas­sa, mut­ta ei enää omaa vaih­toeh­toa vas­tus­te­tun tilalle.

    ns. glo­ba­li­saa­tio­kriit­ti­seen liik­kee­seen tämä on kana­voi­tu­nut siten, että kaik­kea pro­tes­toi­daan, mut­ta kon­kreet­ti­sia ehdo­tuk­sia ei juu­ri ole antaa tilalle.

    Kun Klein tätä yrit­ti oli tulok­se­na sää­lin­se­kai­nen ja roman­ti­soi­tu viri­tel­mä, joka jät­ti ker­to­mat­ta mis­tä teh­taan­sa ja ompe­li­mon­sa kaa­pan­neet työn­te­ki­jät Argen­tii­nas­sa ovat tule­vai­suu­des­sa saa­mas­sa inves­toin­tin­sa yri­tyk­siin­sä kun lait­tei­ta pitää uusia ja kor­va­ta, mate­ri­aa­le­ja hank­kia jne. Yhtä rea­lis­tis­ta kuin vasem­mis­to­lii­ton (ja Sara­mon) vaa­teet lisä­pa­nos­tuk­sis­ta kaik­keen mah­dol­li­seen mis­tään saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta joustamatta.

    Uus­li­be­ra­lis­ti”, jol­la Sara­mo yrit­tää lei­ma­ta peit­te­le­mät­tä inhoa­man­sa vas­ta­puo­len jon­kin sor­tin moraa­li­ses­ti epäi­lyt­tä­väk­si taan­tu­muk­sel­li­sek­si, on sekin oikeas­taan van­ha käsit­teen­sä samas­ta van­has­ta luok­ka­vi­hol­li­nen-jar­go­nis­ta juon­tu­nee­na. Kor­vi­ke älyl­li­sel­le asia­de­baa­til­le rah­kei­den puuttuessa.

    Vasem­mis­to­liit­to on kat­ke­roi­tu­nut ja anti-intel­lek­tu­aa­li­nen mer­ki­tyk­set­tö­myys 2000-luvun poli­tii­kal­le. Sen mitä esi­mer­kik­si edus­kun­nan istun­to­ja on tul­lut kat­sot­tua, ei Arhin­mä­ki tee juu­ri muu­ta kuin reto­ri­ses­ti valit­taa ja valit­taa. Ele Ale­niuk­sen kal­tai­sia ajat­te­li­joi­ta (vaik­ka hänen aja­tuk­sis­taan oli­si eri miel­tä) ei puo­lu­ees­sa enää ole. Suvi-Anne Sii­mes tote­si tämän vie­lä pal­jon suo­ra­sa­nai­sem­min ja karum­min ennen kuin hais­tat­ti puo­lu­eel­le pitkät.
    “Uus­li­be­ra­lis­ti” kiteyt­tää hei­dän kes­kei­sim­män antin­sa yhteis­kun­nal­li­sel­le keskustelulle. 

    Köpik­ses­sä, jon­ne Jus­si Sara­mo oli suun­taa­mas­sa, län­si­mai­den vasem­mis­to­nuo­ret jär­jes­ti­vät Chris­tia­nian vapaa­kau­pun­gis­sa hau­ta­jai­set talous­kas­vul­le. Mit­ta­rin ja mitat­ta­van eron hah­mot­ta­mi­nen lie­nee lii­kaa pyydetty.
    Har­mi ettei USA:n pre­si­dent­tiä voi enää haukkua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Artturi:“Perusturvan koro­tus rajoit­taa työn tar­jon­taa ja siten on tulon­siir­to ammat­tiyh­dis­tys­liik­keil­le köy­hien lisäksi.”

    Voit­ko tuo­ta selit­tää hie­man. Työn tar­jon­ta rajoit­tuu tie­ten­kin vain sil­lä, että ihmi­set teke­vät vähem­män töi­tä, eli useam­pi on työt­tö­mä­nä. Tämän taas luu­li­si rap­paa­van ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen rahoi­tus­ta, kun työt­tö­mät tus­kin mak­sa­vat jäsenmaksuja. 

    Toi­sek­si perus­tu­lon koro­tus pakot­taa nos­ta­maan vero­ja. Jos nos­te­taan tulo­ve­ro­ja, niin tämä rap­paa ay-liik­keen kan­nat­ta­jia (vaik­kei tie­ten­kään suo­raan itse lii­ket­tä) ja mah­dol­li­ses­ti osa luo­puu jäse­nyy­des­tä kor­va­tak­seen ne rahat, jot­ka mene­vät kohon­nei­siin veroihin. 

    Kir­joi­tit tuol­la ylempänä:“työntekijän kaik­ki kus­tan­nuk­set yri­tyk­sel­le ovat noin suun­nil­leen yhtä suu­ret kuin työn­te­ki­jän tuot­ta­vuus.” Tul­kit­sen tämän niin, että riip­pu­mat­ta perus­tu­lon suu­ruu­des­ta, työn­te­ki­jän palk­ka on kiin­ni hänen tuot­ta­vuu­des­taan (jos muut kulut pysy­vät sama­na), ei mis­tään muus­ta. Työn rajoi­te­tum­man tar­jon­nan ei siis pitäi­si hänen palk­kaan­sa muut­taa mihin­kään. Net­to­na hänel­le tuli­si siis sama brut­to­palk­ka mut­ta kor­keam­mat verot. 

    En siis aivan suo­raan näe, miten perus­tu­lon koro­tus aut­taa ay-lii­ket­tä. Sen kyl­lä ymmär­rän, miten yleis­si­to­vat sopi­muk­set sitä aut­taa, vaik­ka nii­tä usein perus­tel­laan hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien työn­te­ki­jöi­den suojelulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. aZ: “Jon­kun vuo­den luin libe­roa, siel­lä ei tai­det­tu koko aika­na sanoa halais­tua hyvää sanaa kapi­ta­lis­mis­ta. Kuu­baa jak­set­tiin yhä puo­lus­tel­la. Yhdys­val­lat oli syyl­li­nen kaik­keen maa­il­man pahuuteen.”

    Syyl­li­nen se aika suu­reen osaan onkin. Suu­rim­mat kas­vi­huo­ne­pääs­töt, Yhdys­val­tain aiheut­ta­ma sota ja seka­sor­to Ira­kis­sa ja Afga­nis­ta­nis­sa (ja sii­tä seu­raa­va ter­ro­ris­min lisään­ty­mi­nen ja kult­tuu­rien vas­tak­kai­na­set­te­lun voi­mis­tu­mi­nen), finans­si­krii­sin juu­ret Yhdys­val­lois­sa jne.jne. Mitä vie­lä kaipaat?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Kos­ka olen poik­keuk­sel­li­sen vit­tu­mai­sel­la tuu­lel­la, ja kos­ka tämä liit­tyy laa­jem­paan koko­nai­suu­teen, revin Jus­si Sai­ra­mon teks­tin seu­raa­vas­sa läpi. Toi­von, että hän ei ottai­si asi­aa hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti (mitä epäi­len ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­se­ni perusteella). 

    Ne, jot­ka eivät jak­sa lukea jon­nin­jou­ta­vaa jaa­rit­te­lua, voi­vat hypä­tä suo­raan ensim­mäi­sen kat­kai­su­mer­kin jäl­kei­seen osioon. Ne, jot­ka ovat kiin­no­su­neet aja­tuk­sis­ta­ni, eivät­kä kri­tii­kis­tä, voi­vat sii­ryä kol­man­nen kat­kai­su­mer­kin jäl­kei­seen osioon…

    olen juu­ri läh­dös­sä Köö­pen­ha­mi­nan ilmas­to­ko­kouk­seen, joten en ehti­nyt edes luke­maan kom­ment­te­ja. Halusin kui­ten­kin kom­men­toi­da nopeas­ti itse blog­gauk­seen, kos­ka sii­nä vii­ta­taan minun kir­joi­tuk­see­ni, ja anne­taan itse asias­ta ihan vää­rä kuva. 

    Tämä on tyy­pil­li­nen polii­tik­ko­jen kom­ment­ti, sama­ten erit­täin ikä­vää muus­sa­kin elä­mäs­sä: ei ole aikaa kuun­nel­la mui­ta, saa­ti aja­tel­la. Kom­men­toin­tiin ja itsen­sä esiin tuo­mi­seen sil­ti aina riit­tää aikaa!

    Syyl­li­siä perus­tur­van huo­noon tasoon ovat val­taa pitä­vät oikeis­to­puo­lu­eet, vih­reät mukaanlukien. 

    Eh? Tämän hal­li­tuk­sen aikaan­ko (ja aloit­tees­ta­ko) nyky­sys­tee­mi rakennettiin?

    Jos poli­tiik­kaa halu­aa kri­ti­soi­da, niin pitäi­si osoit­taa, että mit­kä ne _konkreettiset_ toi­met ovat, joil­la nykyi­nen hal­li­tus on asian nyt sössinyt.

    Jos taas puhu­taan por­va­ri­rin­ta­mas­ta laa­jem­min, niin ker­ro­han sit­ten, ket­kä ovat nyky­sys­tee­min pää­ark­ki­teh­dit? Vihreät?

    Suo­mes­sa SEKÄ perus­tur­va että ansio­tur­va ovat kau­ka­na poh­jois­mai­ses­ta tai vaik­ka­pa hol­lan­ti­lai­ses­ta tasos­ta. Itse asias­sa Suo­mes­sa ansio­tur­va on poik­keuk­sel­li­sen alhainen. 

    Sit­ten vie­lä pitäi­si osoit­taa, että a) tuo pitää paik­kan­sa (ei pidä, aina­kaan kai­kis­sa poh­jois­mais­sa) ja että b) se oli­si huo­no asia. Suo­mes­sa ansio­tur­va ei ole “poik­keuk­sel­li­sen alhai­nen”. Piste.

    Sil­ti minä­kin pidän suu­rim­pa­na ongel­ma­na perus­tur­van mata­laa tasoa. 

    Olen­ko vain tyh­mä, vai mik­si minus­ta _suurin_ ongel­ma ei ole perus­tur­van mata­la taso, vaan se että niin moni jou­tuu sii­hen turvautumaan?

    En kui­ten­kaan voi ymmär­tää alkuun­kaan mik­si kas­so­jen jäse­niä pitäi­si alkaa ran­kai­se­maan, ja mak­saa mui­ta pie­nem­pi osuus työt­tö­myys­tur­vas­ta. Minä­kin haluai­sin paran­taa kas­sa­jär­jes­tel­mää, mut­ta se ei lii­ty tähän. 

    Kyse­hän ei ole kas­so­jen jäse­nien ran­kai­se­mi­ses­ta, vaan sii­tä, että kaik­ki veron­mak­sa­jat siir­tä­vät tulo­jaan niil­le, jot­ka sat­tu­vat kas­saan liittymään.

    Jos meil­lä oli­si sys­tee­mi, jos­sa vasen­kä­ti­sil­le mak­set­tai­siin 2000 e/kk, kos­ka ne ovat vasen­kä­ti­siä, niin kom­ment­ti­si sys­tee­min pois­ta­mi­sen ehdot­ta­vil­le var­maan oli­si: “minä en ymmär­rä, mik­si vasen­kä­ti­siä ale­taan ran­kai­se­maan. Minä­kin haluai­sin paran­taa käsi­jär­jes­tel­mää, mut­ta se ei lii­ty tähän”

    Tot­ta hel­ve­tis­sä se liit­tyy, juu­ri­kin tähän!

    Jos val­tio alkai­si mak­saa vähem­män kas­so­jen jäse­nil­le, kan­nat­tai­si eten­kin pie­ni­tu­lois­ten ero­ta kassoista. 

    Ymmär­sit­ko nyt yhtään mitään sii­tä mitä OS kir­joit­ti? Pie­ni­tu­lois­ten kas­sas­ta “eroa­mi­nen” on ihan hert­tai­sen yhden­te­ke­vää, jos ehdoi­tus on, että kas­so­ja ei edes ole.

    Tämä on ilmei­ses­ti uus­li­be­ra­lis­ti Soi­nin­vaa­ran tar­koi­tus, kos­ka samal­la heis­tä moni eroai­si myös ay-liik­kees­tä joka puo­lus­taa hei­tä muu­ten­kin, mm. oikeus­a­vul­la ja neu­vot­te­luis­sa työ­nan­ta­jien välillä. 

    Sivuu­tan sen, että täs­sä käy­tiin jo henkilökohtaisuuksiin.

    Jos ay-liik­keen tar­joa­mat edut ovat mai­nit­se­ma­si, ja jos ne koe­taan tar­peel­li­sik­si, niin mitä hel­ve­tin teke­mis­tä täl­lä on min­kään kas­san kans­sa? Eivät­kö­hän ihmi­set itse osaa päät­tää, onko tuos­ta pal­ve­lus­ta (ja muus­ta mitä ay-lii­ke tar­jo­aa) se etu, että sii­hen kan­nat­taa kuulua.

    Vetoan nyt kaik­kii vih­rei­den kan­nat­ta­jiin: Vaa­ti­kaa puo­lu­eel­tan­ne sel­vää koro­tus­ta perus­tur­vaan! Vaik­ka­pa 150 euroa oli­si hyvä alku. 

    Vetoan kaik­kiin dema­rei­den kan­nat­ta­jiin: herät­kää pah­vit, sän­kyn­ne palaa!

    Kus­tan­nus val­tiol­le ei ole miten­kään koh­tuu­ton, pel­käs­tään sini­vih­reän hal­li­tuk­sen veron­alen­nuk­set ovat mak­sa­neet val­tiol­le yli kaksikymmenkertaisesti. 

    Niin, että kun noi vetä­vät val­tion talou­den kural­le, niin sil­lä voi­daan perus­tel­la se, että mekin voi­daan vetää!

    Kes­tä­vää politiikkaa…

    Kun vih­reät sano­vat, ettei ole varaa korot­taa työt­tö­myys­tu­kea kai­kil­ta, he valeh­te­le­vat. Mitä kor­keam­mak­si perus­tur­vaa koro­te­taan koh­ti poh­jois­mais­ta tasoa, sen pie­nem­mäk­si menee perus­tur­van ja ansio­si­don­nai­sen ero. 

    Val­tio ottaa täl­lä het­kel­lä vel­kaa 1/4 bud­je­tis­taan. Käy­tät ilmei­ses­ti ter­miä “varaa” jos­sain minul­le tun­te­mat­to­mas­sa merkityksessä.

    Tun­tuu sil­tä, että poli­tii­kas­sa yllä mai­ni­tun kal­tai­nen fraa­sien tois­te­lu ja “porvarien”/“kommareitten” perus­tee­ton syyt­te­ly on nor­mi. Yllä ole­vas­sa teks­tis­sä ei ollut _ainoatakaan_ ehdo­tus­ta asian­ti­lan paran­ta­mi­sek­si, ellei sel­lai­sek­si ote­ta kehoi­tus­ta vih­rei­den äänes­tä­jil­le (“vaa­ti­kaa tätä”).

    Minun teks­teis­tä­ni voi saa­da sel­lai­sen mie­li­ku­vat, että hal­vek­si­sin dema­rei­ta per se. Tämä ei pidä paik­kaan­sa. Dema­reil­la on aika­naan ollut pal­jon sel­lai­sia tavoit­tei­ta, joi­ta minä pidän tar­koi­tuk­sen­mu­kai­se­na ja tär­keä­nä. Dema­rit ovat myös ryh­dik­kääs­ti hoi­ta­neet asiat ja pitä­neet Suo­men kasas­sa ja irti tota­li­ta­ris­mis­ta (Neu­vos­to­liit­to).

    Ongel­ma on se, että enää ei ole (sil­tä näyt­tää, aina­kin) mitään sanot­ta­vaa. Ainoat, jot­ka dema­ri­lei­ris­sä näyt­tä­vät ajat­te­le­van itse ovat E. Tuo­mio­ja ja O. Paja­mä­ki, ja hei­dät sit­ten kär­rä­tään pihal­le — ettei vain syn­tyi­si kes­kus­te­lua saa­tik­ka uusia ajatuksia.

    Ja muus­ta vasem­mis­tos­ta minul­la ei ole sitä­kään vähää hyvää sanottavaa.

    Dema­rei­den kaa­tu­mi­nen on sil­ti huo­no asia. Nyt nimit­täin näyt­tää käy­vän niin, että “ne tyy­pit” kar­kaa­vat kil­van vih­rei­siin ja jopa (?!?) kok­ka­rei­hin, mikä antaa vähem­män vaih­toeh­to­ja niil­le, jot­ka eivät vasem­mis­to­lais­ta ideo­lo­gi­aa jaa. Sik­si kes­kus­ta­kaan ei ole vie­lä kaa­tu­nut omaan mahdottomuuteensa.

    No mihin juna vie?

    Menem­me sii­hen suun­taan, mitä Art­tu­ri täl­lä pals­tal­la kir­joit­taa, ja mitä Hal­la-aho omal­la pals­tal­laan kir­joit­taa. Niin sanot­tu vapaa maa­il­ma siir­tyy lähem­mäs ja lähem­mäs libe­raa­le­ja arvo­ja (ja puhun nyt arvois­ta, jos mikään muu ei auta, piraat­ti­puo­lue tulee ja nau­laa vapau­den kah­lit­si­jat riip­pu­mat­ta nyky­puo­lueit­ten iso­ve­li-poli­tii­kas­ta — oikeasti).

    Nyt jot­kin luki­jat ihmet­te­le­vät, että mitä pirun teke­mis­tä Art­tu­rin libe­ra­lis­mil­la ja Hal­la-ahon maa­han­muut­to­kriit­ti­syy­del­lä on kes­ke­nään. Lopul­ta yllät­tä­vän paljon.

    Molem­mat usko­vat vapu­teen. Art­tu­ri uskoo (tai toi­voo), että lopul­ta kaik­ki val­tiot (tai aina­kin ihmi­set) siir­ty­vät sel­lai­seen jär­jes­te­lyyn, Hal­la-aho uskoo (tai pel­kää), että tie­tyt ryh­mät eivät sii­hen siirry.

    Tähän suun­taan Suo­mes­sa men­nään, kos­ka asial­li­set vas­ta-argu­men­tit näyt­tä­vät puuttuvan.

    Nyt joku ihmet­te­lee, että min­ne ne vih­reät jäi­vät. Eivät mihin­kään. Se on tämän päi­vän poli­tiik­kaa, vih­reät ovat olen­nai­ses­ti saa­vut­ta­neet tavoit­teen­sa, nyt siir­ry­tään uuteen suun­taan — sekä hyväs­sä että pahassa.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Syyl­li­nen se aika suu­reen osaan onkin. Suu­rim­mat kas­vi­huo­ne­pääs­töt, Yhdys­val­tain aiheut­ta­ma sota ja seka­sor­to Ira­kis­sa ja Afga­nis­ta­nis­sa (ja sii­tä seu­raa­va ter­ro­ris­min lisään­ty­mi­nen ja kult­tuu­rien vas­tak­kai­na­set­te­lun voi­mis­tu­mi­nen), finans­si­krii­sin juu­ret Yhdys­val­lois­sa jne.jne. Mitä vie­lä kaipaat?”

    Myös Kii­nal­la, Intial­la, Japa­nil­la, EU:lla, Venä­jäl­lä jne. on kovat päästöt. 

    Mai­nit­se­mis­sa­si sodis­sa ja nii­tä tuke­mas­sa on lukui­sia mui­ta­kin mai­ta USA:n lisäk­si. Ja vaik­ka USA oli­si­kin kyseis­ten konflik­tien suu­rin syy­pää ja pahis, niin kyl­lä muis­ta­kin osa­puo­lis­ta vikaa löytyy.

    Olem­me kaik­ki olleet muka­na raken­ta­mas­sa nykyis­tä finans­si­jär­jes­tel­mää ja sito­mas­sa talouk­siam­me osak­si sitä. Ei Yhdys­val­lat ole yksin koko glo­baa­lia kapi­ta­lis­mia luonut.

    Ihmi­soi­keuk­sia riko­taan jat­ku­vas­ti pal­jon Yhdys­val­to­ja tör­keäm­mäl­lä taval­la kym­me­nis­sä eri mais­sa. Maa­il­ma on täyn­nä myös sel­lais­ta pahuut­ta, joka ei ole Yhdys­val­to­jen syytä.

    Kun ote­taan kaik­ki tämä huo­mioon, niin toki Yhdys­val­to­ja pitää edel­leen kri­ti­soi­da, mut­ta tus­kin niin yksi­puo­li­ses­ti kuin tie­tyt tahot teke­vät. Vaik­ka Yhdys­val­lat oli­si­kin maa­il­man pahin maa, niin eivät toi­sek­si, kol­man­nek­si, nel­jän­nek­si ja vii­den­nek­si pahim­mat maat nyt niin kau­ka­na peräs­sä tule.

    Jotain suh­teel­li­suu­den­ta­jua sii­hen USA-vihaan siis, kiitos.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Aina­kaan Suo­mea ei pitäi­si ver­ra­ta suo­raan mihin­kään poh­jois­mai­seen kes­kiar­voon mää­räl­li­ses­sä hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­hin panos­ta­mi­ses­sa. Sitä vää­ris­tä­vät ylös­päin Nor­jan roo­pean­kat öljyi­neen ja kaasuineen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Tulee täs­tä taas mie­len se fik­sum­man ja sinän­sä hyvän tah­toi­sen kepu­lai­sen puo­lus­tus ruu­an ALV-alel­le, joka menee: Kyl­lä, tehok­kaam­pia­kin tapo­ja tukea pie­ni­tu­loi­sia on, mut­ta käy­tän­nös­sä sel­lai­sia muu­tok­sia ei voi teh­dä jot­ka eivät paran­na myös kes­ki­tu­lois­ten ase­maa, ja sik­si se on parem­pi kuin ei mitään. Täl­le on var­maan nimi­kin, mut­ta Pare­to-opti­maa­li­suut­ta sil­lä ero­tuk­sel­la että ei rii­tä ettei kukaan kär­si vaan kaik­kien täy­tyy hyö­tyä. AY-lii­ke samoin ei hyväk­sy työt­tö­myys­tur­van paran­nuk­sia jot­ka eivät paran­na kaik­kien työt­tö­myys­tur­vaa, ja rehel­li­syy­den nimis­sä on tie­ten­kin hyvä muis­taa että todel­li­suu­des­sa voi olla myös kyse sii­tä ettei perus­tur­van koro­tus käy työnantajajärjestöillekään.

    Se mikä minus­ta AY-liik­keen ajat­te­lus­sa mät­tää on että hei­dän jäsen­ten­sä int­res­sit on vää­rin ymmär­ret­ty, ikään­kuin oli­si yksi staat­ti­nen ihmis­ryh­mä työs­sä­ole­vat, toi­nen ansio­si­don­nai­sel­la ole­vat ja kol­mas perus­tur­val­la ole­vat. Tämän päi­vän työ­läi­nen on huo­mi­sen ansio­si­don­nai­nen ja jat­kos­sa voi hyvin­kin tip­pua perus­tur­val­le, ja toisinpäin.

    On ymmär­ret­tä­vää että joku Vil­le Koopra viran puo­les­ta pyr­kii selit­tä­mään kai­ken mitä SAK tekee par­hain päin, kts. esim. http://koobransivallus.blogspot.com/2009/11/tyottomyysturvan-tasoa-pitaa-nostaa.html
    Mut­ta minun on hyvin vai­kea ymmär­tää mikä pak­ko tähän on vasem­mis­to­lii­ton, joka on oppo­si­tios­sa ja muu­ten­kaan ei sanot­ta­vas­ti val­las­sa, edus­ta­jal­la. Vasem­mis­tol­la ei ole mitään muu­ta menet­te­vää kuin kahleensa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Samu­li Saa­rel­ma: Kir­joi­tin vähän epätarkasti.

    Perus­tu­lon otta­mi­nen käyt­töön siten, että sen saa riip­pu­mamt­ta sii­tä käy­kö töis­sä vai ei hyvin toden­nä­köi­ses­ti lisää työn tarjontaa.

    Perus­tur­van korot­ta­mi­nen (eli siis tulon­siir­to­jen, jot­ka saa sil­lä ehdol­la, että ei ole mui­ta tulo­ja) vähen­tää työn tar­jon­taa, kun ihmis­ten mar­gi­naa­li­ve­ro nousee ihan hul­lun kor­keal­le, eli pahim­mas­sa tapauk­ses­sa tulot las­ke­vat, jos menee töihin.

    Jäl­kim­mäi­nen on hyväk­si ammat­ti­lii­toil­le, kos­ka työn tar­jon­nan rajoit­ta­mi­nen tar­koit­taa sitä, että työn teki­jöil­le pitää mak­saa suu­rem­pia palk­ko­ja ja kapi­ta­lis­tit inves­toi­vat enem­män konei­siin, jot­ka paran­ta­vat työn tuot­ta­vuut­ta sen sijaan, että palk­kai­si­vat huo­nom­min tuot­ta­via työntekijöitä.

    Ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke saa rahan­sa jäse­nil­tä vain jos se ajaa nii­den etua. Jos se siis ajaa työt­tö­mien etua ja samal­la hyl­kää kor­kea­palk­kai­set , hyvis­tä työ­suh­de-eduis­ta naut­ti­vat jäse­nen­sä, näil­lä kor­kea­palk­kai­sil­la ei ole pal­joa syi­tä mak­saa jäsenmaksuja.

    Tämä on sama meka­niik­ka kuin yri­tys­puo­lel­la. Suu­ret yri­tyk­set halua­vat rajoit­taa kil­pai­lua ja sol­mia mono­po­li­so­pi­muk­sia val­tion kans­sa (esim. tupak­ka­teol­li­suus jen­keis­sä aika äsket­täin.), vaik­ka tämä onkin lii­ke-elä­mäl­le koko­nai­suu­des­saan huo­no juttu. 

    Vero­jen koro­tuk­set kir­pai­se­vat toki myös ammat­tiyh­dis­tyk­sen jäse­niä. Niis­sä hait­ta kui­ten­kin jakau­tuu niin laa­jal­le yhteis­kun­taan, että itse ammat­tiyh­dis­ty­liik­kei­den ei tar­vit­se saa­da kovin­kaan pal­jon etua muun yhteis­kun­nan kus­tan­nuk­sel­la, että he jää­vät plus­sal­le koko hommasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Art­tu­ri, työ­voi­man kysyn­tä on lyhyel­lä aika­vä­lil­lä jäyk­kää (jok­seen­kin riip­pu­ma­ton­ta ylei­ses­tä palk­ka­ta­sos­ta yms.), joten meil­lä ei voi olla oikein mitään tar­vet­ta kas­vat­taa sen tarjontaa.

    Voit vas­ta­ta tähän valin­nan­va­paus­re­to­rii­kal­la, mut­ta se ei tuo kor­ke­aa työllisyyttä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Mut­ta minun on hyvin vai­kea ymmär­tää mikä pak­ko tähän on vasem­mis­to­lii­ton, joka on oppo­si­tios­sa ja muu­ten­kaan ei sanot­ta­vas­ti val­las­sa, edus­ta­jal­la. Vasem­mis­tol­la ei ole mitään muu­ta menet­te­vää kuin kahleensa.”

    Oli­si­ko­han ongel­ma sii­nä, että jos oppo­si­tios­ta suos­tuu esim. pel­kän perus­tur­van paran­ta­mi­seen, niin se tuo enem­män kan­na­tus­ta hal­li­tus­puo­lueil­le ja seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa on vai­ke­aa ottaa tätä asi­aa esiin. Kovaa ja kyl­mää poliit­tis­ta peliä, jos­ta kär­si­vät köyhimmät. 

    Se mitä itse kai­pai­sin oli­si Soi­nin­vaa­ran selos­tus niil­tä ajoil­ta jol­loin Vih­reät istui­vat Lip­po­sen hal­li­tuk­sis­sa, mit­kä oli­vat sil­loin estee­nä perus­päi­vä­ra­han korot­ta­mi­sel­le, epäi­len että syyt, ovat samat kuin nyt?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. turk­ka­lo: No miks sinua kiin­nos­taa lyhyt aika­vä­li?! Minua aina­kin kiin­nos­taa se miten hyvin mei­dän yhteis­kun­ta voi tule­vai­suu­des­sa noin yleen­sä eikä pel­käs­tään se miten se voi ensi vuonna.

    tpyy­luo­ma:

    Mut­ta minun on hyvin vai­kea ymmär­tää mikä pak­ko tähän on vasem­mis­to­lii­ton, joka on oppo­si­tios­sa ja muu­ten­kaan ei sanot­ta­vas­ti val­las­sa, edus­ta­jal­la. Vasem­mis­tol­la ei ole mitään muu­ta menet­te­vää kuin kahleensa.

    Kos­ka vasem­mis­to­liit­to saa rahoi­tuk­sen­sa ammattiliitoilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. + minus­ta ei oo hir­veen hedel­mäl­lis­tä käyt­tää tuol­lais­ta ter­miä kuin jäyk­kä, kun kysy­mys on aina mää­ris­tä, eli sii­tä kuin­ka jäyk­kää, ei sii­tä onko kysyn­tä jäyk­kää vai ei.

    Osal­la mark­ki­nois­ta uusi tasa­pai­no löy­tyy nopeas­ti, osal­la hitaam­min. Kos­ka ihmi­set noin yleen­sä eivät suh­tau­du pal­kan­alen­nuk­siin hir­veän hyvin, niin inflaa­tio­vauh­ti on aika olen­nai­nen, kun arvioi­daan miten nopeas­ti työ­mark­ki­nat sopeu­tu­vat kas­va­nee­seen tarjontaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Mik­si minua kiin­nos­taa lyhyt aika­vä­li? Kos­ka työ­voi­man tar­jon­nan lisää­mi­sen hai­tat tule­vat heti ja var­mas­ti, ja hyö­dyt myö­hem­min ja epä­var­mem­pi­na. Kos­ka mata­la ylei­nen palk­ka­ta­so hyö­dyt­tää vain muu­ta­mia van­han rahan pääl­lä istu­via. Kos­ka työ­voi­ma­pu­la ei pää­se yllät­tä­mään maa­il­mas­sa, jon­ka väes­tö kas­vaa rajusti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. turk­ka­lo:

    Kos­ka työ­voi­man tar­jon­nan lisää­mi­sen hai­tat tule­vat heti ja var­mas­ti, ja hyö­dyt myö­hem­min ja epävarmempina.

    Mitä hait­taa työ­voi­man lisään­ty­mi­ses­tä on? Miten sen hyö­dyt ovat epävarmoja?

    Eikö ole aika itses­tään sel­vää, että jos ihmi­nen tekee muil­le ihmi­sil­le hyvin­voin­tia, jota muut ihmi­set arvos­ta­vat enem­män kuin tämä ihmi­nen sen työn teke­mi­sek­si aiheut­taa itsel­leen mie­li­pa­haa, niin täs­tä ei voi olla mitään haittaa?

    Eli jos työ on arvok­kaam­paa kuin vapaa-aika, niin enem­pi parempi.

    (Ja vaik­ka en onnel­li­suus­tut­ki­muk­ses­ta perus­ta oikeas­taan pal­joa, niin niil­le tie­dok­si jot­ka perus­ta­vat: työt­tö­myys aiheut­taa tosi pal­jon onnet­to­muut­ta. Enem­män kuin suu­ret tuloe­rot tai köyhyys.)

    http://econlog.econlib.org/archives/2005/04/the_joy_of_mark.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. tpyy­luo­ma:
    “Se mikä minus­ta AY-liik­keen ajat­te­lus­sa mät­tää on että hei­dän jäsen­ten­sä int­res­sit on vää­rin ymmär­ret­ty, ikään­kuin oli­si yksi staat­ti­nen ihmis­ryh­mä työs­sä­ole­vat, toi­nen ansio­si­don­nai­sel­la ole­vat ja kol­mas perus­tur­val­la ole­vat. Tämän päi­vän työ­läi­nen on huo­mi­sen ansio­si­don­nai­nen ja jat­kos­sa voi hyvin­kin tip­pua perus­tur­val­le, ja toisinpäin.”

    Täs­sä yhtey­des­sä paras huo­mio sii­tä, mikä ay-liik­kees­sä mättää.

    (Var­sin­kin se “toi­sin­päin”. Putoa­mi­nen käy lopul­ta hel­pos­ti, jos poh­jal­le asti ehtii, ylös­päin nousus­ta sen sijaan on teh­ty hankalampaa.)

    Opti­mis­ti minus­sa kysyy, mik­si kukaan ei puhu täs­tä enempää.

    Kyy­nik­ko minus­sa tote­aa, että ilmei­ses­ti riit­tä­vän moni ei ajat­te­le asi­aa näin pit­käl­le, ja lisäk­si sekä psy­ko­lo­gi­set että poliit­tis-hal­lin­nol­li­set meka­nis­mit ja ay-toi­mi­joi­den talou­del­li­set edut suo­si­vat sta­tus quo’­ta lii­kaa, jot­ta ay-liik­keen edus­ta­jien kan­nat­tai­si läh­teä hei­lut­ta­maan venettä.

    Kyy­ni­nen opti­mis­ti vetää yhteen, että ilmei­ses­ti työ­mark­ki­na­ti­lan­ne on tpyy­luo­man totea­muk­ses­ta huo­li­mat­ta sit­ten­kin vie­lä lii­an staat­ti­nen, jot­ta muu­tos voi­si tapah­tua. Eli meil­lä on lii­an vähän “epä­tyy­pil­li­siä” työ­suh­tei­ta, lii­an vähän “syr­jäy­tet­ty­jä”.

    Lii­an vähän” välei­hin­pu­toi­li­joi­ta, jot­ta heis­tä “kan­nat­tai­si” välit­tää. Ei pal­jon sydän­tä läm­mi­tä tämä ajatus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Art­tu­ri, nyt palaam­me taas sii­hen, että työ­paik­ko­jen mää­rä ei seu­raa kovin nätis­ti työ­voi­man tar­jon­nan kasvua.

    Kysee­na­lais­tai­sin myös sen mie­li­ku­van, että kaik­ki työn­te­ko tuot­tai­si jotain mer­kit­tä­vää hyvin­voin­tia toisille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. sil­lä nykyi­sin jok­seen­kin kaik­ki ymmär­tä­vät liit­tyä edes sii­hen Loi­maan kassaan”

    Vai niin. Entäs he, jot­ka eivät sii­hen “ymmär­rä” liit­tyä? Idioot­te­ja, jot­ka ansait­se­vat koh­ta­lon­sa? JOS sel­lai­sen kas­san jäse­nyys oli­si vält­tä­mä­tön, niin mik­sei val­tio tar­joa sel­lais­ta? Kan­sa­lais­palk­ka oli­si hie­no asia, mut­ta mil­loin Vih­reät aja­vat sel­lais­ta muu­ten­kin kuin vaa­lien alla ääniä kalastellakseen?

    Sanou­tuu­ko Vih­reit­ten pää­i­deo­lo­gi jo täs­sä vai­hees­sa yhteis­työs­tä vasem­mis­ton kans­sa? Vaik­ka aika­moi­nen on sen vasem­mis­ton voi­ma, jos oppo­si­tios­ta asti ovat tätä nykyis­tä elin­ta­so­kui­lua syven­tä­neet ja köy­hiä köyhdyttäneet…

    Kuin­ka­han köy­hiä suo­ma­lai­set oli­si­vat­kaan, jos ei oli­si Vih­reät jäl­leen pelas­ta­neet maa­ta punai­sel­ta kuri­muk­sel­ta ja uhran­neet jopa omat unel­man­sa Kokoo­muk­sen poliit­ti­sen “ratio­na­lis­min” puolesta?

    Jyr­ki Leh­to­la oli oikeas­sa, Vih­rei­den ongel­ma on sii­nä, ettei­vät (ettei Osmo) mal­ta pysyä hiljaa. 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Ei kan­na­ta Osmon ay-lii­ket­tä syyt­tää köy­hien pysy­mi­ses­tä köyhinä.
    Osmo oli pari aihet­ta sit­ten val­mis sosia­li­soi­maan köy­hien mum­mo­jen ja pap­po­jen mökit ja näin val­mis estä­mään köy­him­pien vau­ras­tu­mi­nen suku­pol­vien yli.
    Eri­tyi­ses­ti pie­ni­tu­loi­sil­la sääs­tö vara on pie­ni ja jos sääs­töt sosia­li­soi­daan ker­ran suku­pol­ves­sa yhteis­kun­nal­le niin se takaa myös köy­hyy­den periytyminen.

    Tur­haan Kepu mum­mo­ja pelot­te­lee sil­lä, että sos­sut sosia­li­soi­vat mum­mon mökin, kyl­lä todel­li­nen sosia­lis­min uhka tulee Vih­reis­tä ja Kokoomuksesta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Mitä tulee perus­tur­vaan niin ay-lii­keen kan­ta on ollut, että sen on olta­va riit­tä­vä ja kai­kil­le sama. Mut­ta ay-lii­ke on ollut myös sitä miel­tä, että työn­teos­ta on myös pal­kit­ta­va eli perus­tur­van pääl­le voi saa­da myös lisää riip­puen työurasta.

    Vih­reät näyt­tä­vät ole­van sitä miel­tä, että kai­kil­le tulee tar­jo­ta sama tur­va , tuo­hon tur­vaan riit­täi­si jo, että on osal­lis­tu­nut yhteen Asem-tapah­tu­ma­na ja pot­ki­nut muu­ta­man ikku­nan rik­ki tai piir­rel­lyt tage­ja seiniin.

    Ja samaan tur­vaan oli­si myös 40 vuot­ta työ­elä­mäs­sä raa­ta­neen­kin tyydyttävä.

    Kyl­lä tuo Osmon esi­tys on jo pohjanoteeraus.

    Help­po elä­mä näkö­jään syö suhteellisuudentajun

    Jos ansio­si­don­nai­nen ulo­tet­tan kaik­kin työt­tö­miin riip­pumt­ta työ­uras­ta ja ilman aika­ra­joi­tuk­sia, mitä tuo Osmon esi­tys edel­lyt­tää ‚niin sil­loin ihmi­sel­le riit­tä­si, että on 18-ikä­vuo­den jäl­keen kuu­kau­den hyvä­palk­kai­ses­sa työs­sä ja lopun elä­mää voi har­ras­taa tuo­ta sei­niin piir­te­lyä ja mellakointia

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Eli siis toi­sin sanoen pitäis tie­tää eka­na saa­ko ansio­si­don­nai­sel­la myös työt­tö­myys­kor­vaus­ta ja sit pitäs tie­tää, että onko nuo luvut put­sat­tu sii­tä työt­tö­myys­kor­vauk­sen osuu­des­ta, jos sitä ei mak­se­ta ansio­si­don­nais­ta saaville.”

    Ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­va hal­lin­noi tode­li­suu­des­sa yksi vakuu­tus­yh­tiö, joka on TVR eli työttömyysvakuutusrahasto.

    Työ­nan­ta­jil­ta ja työn­te­ki­jöil­tä kerä­tyt rahat eivät ker­ry val­tion poh­jat­to­ma­na kas­saan vaan Työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­ton kassaan.
    TVR mak­saa työt­tö­myys­tur­va-avus­tus­ta kas­soil­le, jot­ka sit­ten tilit­tä­vät rahat työttömille.

    Kas­san oma osuus on vaa­ti­ma­ton , lähin­nä se kat­taa byrokratiakulut.

    Val­tion osuus tuos­ta 2,2 mil­jar­dis­ta on n 25 % 

    Vuon­na 2008 ansio­tur­va oli n 50 euroa päi­vä eli n 1000 euroa kuussa

    Alla hie­man luku­ja TVR:n toi­min­nas­ta 2008 

    Tulot 2 138 mil­joo­naa euroa 

    Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su­tu­lot 1 579 mil­joo­naa euroa 

    Val­tiol­ta saa­tu perus­tur­vao­suus 559 mil­jo­naa euroa

    Menot 1 863 mil­joo­naa euroa 

    Tili­kau­den yli­jää­mä 318 mil­joo­naa euroa ”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Olet­te­ko kos­kaan kuul­leet, että ammat­tio­sas­ton neu­vo­tel­les­sa työ­voi­man supis­tuk­sis­ta oli­si tul­lut ehdo­te­tuk­si, että koh­dis­te­taan supis­tus hyväs­sä ase­mas­sa ole­viin, pysy­vis­sä työ­suh­teis­sa ole­viin, joil­la on tuke­naan ansio­päi­vä­ra­ha, jot­ta ei jou­dut­tai­si pot­ki­maan pois prekariaattiin ”

    Minä olen vas­ta kuul­lut ja aivan henkilökohtaisesti.Eli kun pää­sen ns put­keen ansio­si­don­nai­sel­le niin minut voi­daan irti­sa­noa ja 300 muu­ta­kin ennen noi­ta nuo­rem­pia pätkätyöläisiä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Suo­mes­sa tuloe­rot kas­va­vat nopei­ten OECD mais­ta, olem­me jo siir­ty­neet tuloe­rois­sa jo kes­ki­kas­tiin ja täl­lä nopeu­del­la kuu­lum­me paris­sa vuo­des­sa nii­hin mai­hin jois­sa tuloe­rot ovat suurimmat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Pitää vain tode­ta, että Suo­mes­sa ei työ­tä arvos­te­ta. Sama kor­vaus pitää saa­da sei­nän töh­ri­mi­sen tulok­se­na kuin 40 vuo­den työurasta.

    Ja näkyy­hän se työn hal­vek­se­mi­nen työ­mi­nis­te­reis­sä­kin: Cron­berg ja Sin­ne­mä­ki ja edel­li­ses­sä por­va­ri­hal­li­tuk­ses­sa oli
    Kanerva.

    Kenel­lä­kään näis­tä ei ole/ollut mitään käsi­tys­tä työelämästä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Mut­ta ay-lii­ke on ollut myös sitä miel­tä, että työn­teos­ta on myös pal­kit­ta­va eli perus­tur­van pääl­le voi saa­da myös lisää riip­puen työurasta.”

    Olen aina kuvi­tel­lut että työs­tä saa palk­kaa korvaukseksi. 

    Niin pal­jon hyvää kuin ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke onkin men­nei­syy­des­sä saa­nut aikaan on nykyi­nen rik­kait­ten duu­na­rien val­lan­hi­moi­nen raken­nel­ma val­mis kuop­paan aika­tau­lul­la suur­ten ikä­luok­kien mukana.

    Jos ansio­si­don­nai­nen ulo­tet­tan kaik­kin työt­tö­miin riip­pumt­ta työ­uras­ta ja ilman aika­ra­joi­tuk­sia, mitä tuo Osmon esi­tys edel­lyt­tää ‚niin sil­loin ihmi­sel­le riit­tä­si, että on 18-ikä­vuo­den jäl­keen kuu­kau­den hyvä­palk­kai­ses­sa työs­sä ja lopun elä­mää voi har­ras­taa tuo­ta sei­niin piir­te­lyä ja mellakointia”

    Kyl­lä ne nuo­ret on sit­ten kama­lan lap­sel­li­sia eikä ymmär­rä että kyl­lä duu­na­ri­ki tart­tee enem­män ko muut jot­ta tun­tee itten­sä joksiki.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Olen aina kuvi­tel­lut että työs­tä saa palk­kaa korvaukseksi. ”

    Työt­tö­myys­kor­vaus­kin on osa palk­kaa, sen saa vii­väs­ty­nee­nä kuten loma­pal­kan tai muun vas­taa­van etuuden.
    Tai kes­kieu­roop­pa­lai­seen tapaan irti­sa­no­mi­kor­vauk­sen. En minä­kään puhui­si mitään elä­ke­put­ken , jos oli­sin saa­nut 2–300000 euron kor­vauk­sen esim Sak­san tapaan läh­ties­sä­ni talosta.
    Ei tuli­si enää mie­leen vaa­tia var­hai­se­lä­ket­tä tai työttömyyskovauksia.
    Elä­keiän­kin voi­si nos­taa sil­loin 65-vuoteen.

    Tämä on var­maan seu­raus­ta ‚jos elä­kei­kää nos­te­taan tai iäk­kään työt­tö­myys­kor­vaus­ta lei­ka­taan . Mut­ta etuu­den saa­vat vain vah­vat lii­tot jäse­nil­leen ja taas eriar­voi­suus kasvaa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Työt­tö­myys­kor­vaus­kin on osa palk­kaa, sen saa vii­väs­ty­nee­nä kuten loma­pal­kan tai muun vas­taa­van etuuden.”

    No mikäs ongel­ma perus­päi­vä­ra­han nos­ta­mi­sen tai perus­tu­lon lan­see­ra­mi­sen kans­sa sit­ten on jos ker­ta työ­nan­ta­jan kans­sa on sovit­tu että palk­ka juok­see van­hoil­la vie­lä töi­den loputtuakin?

    Toi ero­ra­ha kuul­los­taa sii­nä mie­les­sä loo­gi­sem­mal­ta sys­tee­mil­tä että usein­han mal­til­li­sia palk­ka rat­kai­su­ja perus­tel­laan työ­paik­ko­jen säi­ly­mi­sel­lä. Sii­nä oli­si jotain sano­jen vakuu­te­na­kin. Eihän se tosin nuo­ria pal­jon auta…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Lii­an vanha:“Jos ansio­si­don­nai­nen ulo­tet­tan kaik­kin työt­tö­miin riip­pumt­ta työ­uras­ta ja ilman aika­ra­joi­tuk­sia, mitä tuo Osmon esi­tys edel­lyt­tää ‚niin sil­loin ihmi­sel­le riit­tä­si, että on 18-ikä­vuo­den jäl­keen kuu­kau­den hyvä­palk­kai­ses­sa työs­sä ja lopun elä­mää voi har­ras­taa tuo­ta sei­niin piir­te­lyä ja mellakointia”

    Minus­ta Osmon esi­tys ei sano mitään “ilman aika­ra­joi­tuk­sia” ‑tyyp­pis­tä­kään. Kyse­hän on vain sii­tä, että ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen pii­riin pää­si­si jokai­nen, ei sii­tä, että ansio­si­don­nais­ta voi­si nos­taa “lopun elämää”. 

    Vas­tus­tai­sit­ko sinä koko sys­tee­min teke­mis­tä täy­sin vakuu­tus­mak­suil­la rahoi­te­tuk­si ja vapaa­eh­toi­sek­si? Sii­nä voi­si­vat sit­ten kes­ke­nään kil­pai­le­vat vakuu­tus­yh­tiöt tar­jo­ta bonuk­sia 40 vuot­ta yhtä soit­toa työ­tä teh­neil­le (aivan kuten ne nyt­kin tar­joa­vat autoon kola­roi­mat­to­mil­le autovakuutuksissa).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Minus­ta Osmon esi­tys ei sano mitään “ilman aika­ra­joi­tuk­sia” ‑tyyp­pis­tä­kään. Kyse­hän on vain sii­tä, että ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen pii­riin pää­si­si jokai­nen, ei sii­tä, että ansio­si­don­nais­ta voi­si nos­taa “lopun elämää”. ”

    Jos ansio­si­don­nais­ta ei saa lopun elä­mää niin taas syn­tyy uusia paa­ria­luok­ka eli Osmon tavoi­te ei täy­ty täs­sä­kään tapuk­ses­sa ellei sit­ten ansio­si­don­nai­nen ole yhtä kuin perus­tu­lo eli Osmon esit­tä­mä 450 euroa kuus­sa eli Osmo­kin jakaa ihmi­set vuo­hiin ja lam­pai­siin, jos puhee­si pitää paikkansa

    Vas­tus­tai­sit­ko sinä koko sys­tee­min teke­mis­tä täy­sin vakuu­tus­mak­suil­la rahoi­te­tuk­si ja vapaaehtoiseksi”

    En , mut­ta sil­loin val­tio ei tie­tys­ti­kään mak­sai­si mitään työt­tö­myys­tur­vaa vakuutuksettomille.

    Toi­nen ongel­ma oli­si, että vah­vat lii­tot neu­vot­te­li­si­vat hyvän etuu­den jäse­ni­leen, mut­ta hei­kos­sa työ­mark­ki­na-ase­mas­sa ole­vet pie­ni­tu­loi­set jäi­si­vät var­maan sys­tee­min ulko­puo­lel­le , kos­ka työ­an­ta­ja ei sitä mak­sai­si ja pie­ni­tu­loi­sel­la ei ole varaa siihen.
    Pie­ni­tu­loi­sen hei­kos­sa työ­mark­ki­na-ase­mas­sa ole­van työt­tö­myys­ris­ki­kin on niin suu­ri, että voi olla, että vakuu­tus­yh­tiöt eivät sitä myön­täi­si kuin noil­le pie­nen työt­tö­myys­ris­kin ryhmille 

    Ethän saa sai­ras-tai hen­ki­va­kuu­tus­ta­kaan, jos ris­ki­si ovat suuret.

    Ansio­si­don­nais­ta saa lop­pu­jen lopuk­si pie­nem­pi osa työt­tö­mis­tä eli n 90000

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minä en halua kaik­kia ansio­si­don­nai­sen pii­riin. Mite3n voi­sin halu­ta­kaan. Mikä on se ansio, johon se sido­taan. Minul­le riit­täi­si, että perus­tur­va — työt­tö­myys­tur­va ja sai­raus­päi­vä­ra­hat — palau­tet­tai­siin suh­tees­sa ylei­seen ansio­ta­soon sil­le tasol­le, jol­la se oli 20 vuot­ta sitten.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Osmo: “Minul­le riit­täi­si, että perus­tur­va – työt­tö­myys­tur­va ja sai­raus­päi­vä­ra­hat – palau­tet­tai­siin suh­tees­sa ylei­seen ansio­ta­soon sil­le tasol­le, jol­la se oli 20 vuot­ta sitten.”

    Sinän­sä kan­na­tet­ta­vaa, mut­ta kuka sit­ten enää meni­si mihin­kään vähän­kään epä­miel­lyt­tä­vään työ­hön. Nii­tä­kin kui­ten­kin aina on. Jos vaik­ka perus­toi­meen­tu­lo oli­si vuokra+600e niin kuka meni­si töi­hin, ellei työ ole kivaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Sinän­sä kan­na­tet­ta­vaa, mut­ta kuka sit­ten enää meni­si mihin­kään vähän­kään epä­miel­lyt­tä­vään työ­hön. Nii­tä­kin kui­ten­kin aina on. Jos vaik­ka perus­toi­meen­tu­lo oli­si vuokra+600e niin kuka meni­si töi­hin, ellei työ ole kivaa.”

    Kyl­lä vie­lä 20 vuot­ta sit­ten men­tiin töi­hin vaik­ka etuu­det oli­vat parem­mat. Vie­lä 80-luvun lopul­la työt­tö­myys oli 2 % ja työl­li­syy­sas­te 75 %.
    Viran­omai­sil­la oli sil­loin raja­tum­mat oikeu­det evä­tä kor­vauk­sia esim työs­tä kiel­täy­ty­mi­sen vuoksi.
    Nyky­ään karens­se­ja mät­ki­tään 60000 vuo­des­sa aika mie­li­val­tai­sin perustein.

    Mie­len­kiin­toi­nen esi­merk­ki kehi­tyk­ses­tä on Ruot­si, siel­lä ran­gais­taan nyky­ään työs­tä kile­täy­ty­mi­ses­tä vaik­ka hen­ki­lön kuo­le­ma on muu­ta­man vii­kon päässä.

    SATA-komi­tea voi lyö­dä parem­mak­si ja ehdot­taa, että köy­hät kuol­leet kei­te­tään saip­puak­si sosi­aa­li­tu­ki-kiin­teis­tö­ve­ro­ve­lan kat­teek­si tai myy­dään varao­sik­si varakkaille
    Näin kova on vih­rei­den aja­ma porvariyhteiskunta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Olet­te­ko kos­kaan kuul­leet, että ammat­tio­sas­ton neu­vo­tel­les­sa työ­voi­man supis­tuk­sis­ta oli­si tul­lut ehdo­te­tuk­si, että koh­dis­te­taan supis­tus hyväs­sä ase­mas­sa ole­viin, pysy­vis­sä työ­suh­teis­sa ole­viin, joil­la on tuke­naan ansio­päi­vä­ra­ha, jot­ta ei jou­dut­tai­si pot­ki­maan pois pre­ka­ri­aat­tiin kuu­lu­via, jot­ka putoi­si­vat suo­raan perus­tur­van varaan.”
    Eikä tämä iäk­käit­ten, suh­teel­li­sen vakaal­la ural­la pois­pot­ki­mi­nen kos­ke ainoas­taan TeliaSoneraa.Ja joil­la on tur­van ansio­si­don­nai­nen lisäpäivineen
    Vii­mek­si kun tapa­sim­me van­ho­jen tie­to­lii­ken­nein­si­nöö­rien kokouk­ses­sa niin sama kos­ki Nokiaa,Nokia-Siemensiä , Eli­saa , kaik­ki minun ikäi­se­ni kave­rit ovat jo eläkeputkessa.

    Ei tek­nii­kas­sa mitään uut­ta ole tul­lut, joten ei se syy ole pois­pot­ki­mi­seen. Jos bit­tiä ase­tel­laan vähän eri asen­toon niin ei se ole ollut iso muu­tos enää 30 vuoteen.
    Eikä busi­nes­kaan ole muut­tu­nut, yli 90 % tulois­ta tulee samois­ta kah­des­ta perus­tuot­tees­ta eli puheen ja datan välityksestä.

    Se mitä emme osaa on pis­tää 1000 hevonp‑ä peräk­käin ja pitää niil­lä mitään­sa­no­ma­ton parin tun­nin yksinpuhelu

    Täy­tyy vain tode­ta, että me taval­li­set ihmi­set eläm­me aivan eri elä­mää kuin Osmon kal­tai­set elii­tin edustajat.

    Meil­lä ei ole mitään yhteis­tä, ei edes kieli

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Sinän­sä kan­na­tet­ta­vaa, mut­ta kuka sit­ten enää meni­si mihin­kään vähän­kään epä­miel­lyt­tä­vään työ­hön. Nii­tä­kin kui­ten­kin aina on. Jos vaik­ka perus­toi­meen­tu­lo oli­si vuokra+600e niin kuka meni­si töi­hin, ellei työ ole kivaa.

    We have this thing cal­led mark­ki­na­ta­lous. Jos työ ei ole kivaa, niin ehkä oli­si pik­ku­hil­jaa aika, että sii­tä alet­tai­siin mak­sa­maan palk­kaa eikä päh­ki­nöi­tä. Kukaan­han ei estä tar­joa­mas­ta parem­paa palk­kaa kun­nes sii­hen epä­miel­lyt­tä­vään työ­hön löy­tyy tekijä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Kukaan­han ei estä tar­joa­mas­ta parem­paa palk­kaa kun­nes sii­hen epä­miel­lyt­tä­vään työ­hön löy­tyy tekijä.”

    Enne mak­set­tiin likai­sen tai ras­kaan työn lisää tai syr­jä­seu­tu­li­sää etc jol­la lisät­tiin huo­non työn haluttavuutta.
    Lapis­sa mak­set­tiin hävi­te­tyn pai­kan lisää, jot­ta Lap­piin saa­tiiin jäl­len­ra­ken­ta­jia ja eva­kot palaa­maan juurilleen.
    Lomal­ta­pa­luu­ra­han­kin työ­an­ta­jat kek­si­vät 70-luvul­la, kun väki pake­ni huo­no­ja palk­ko­ja, kur­jaa sosi­aa­li­tur­vaa , ja huo­noa koh­te­lua Ruotsiin.

    Nyky­ään työ­nan­ta­jien ei tar­vit­se käyt­tää pork­ka­naa, kun meil­lä on vih­reät minis­te­rit, jot­ka kopioi­vat EK:n vaa­ti­muk­set pakkolaeiksi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. tcrown: Entäs jos sen työn tuot­ta­ma lisä­ar­vo on sen ver­ran pie­ni, että sen teke­mi­ses­tä ei kan­na­ta mak­saa enempää?

    Onko mei­dän yhteis­kun­ta parem­pi, jos mitään työ­tä, joka tuot­taa vähem­män hyvin­voin­tia kuin vaik­ka 1200 euroa kuus­sa ei kan­na­ta teh­dä? Entäs jos joku oikeas­ti arvos­taa vapaa-aikaan­sa vähem­män kuin tämä 1200 euroa?

    Minus­ta kan­nus­tin­louk­ku­ja ei pidä ehdoin tah­doin pys­tyt­tää. Kan­sa­lais­palk­ka on sit­ten asia erik­seen, kos­ka se ei vai­ku­ta työn tar­jon­taan lähes­kään niin dra­maat­ti­ses­ti kuin nykyi­sen­kal­tai­sen perus­tur­van nosto.

    Ei se ole toi­mi­va mal­li, että juu­ri kukaan ei oikeas­ti halua men­nä töi­hin, kos­ka mar­gi­naa­li­ve­ro on yli 100% ja vir­ka­mie­het arvioi­vat sit­ten onko “oikeas­ti” yrit­tä­nyt hakea töitä.

    Parem­pi on käyt­tää jär­jes­tel­mää, jos­sa koko­nai­suu­den hyvin­voin­ti on yhte­ne­vä yksi­lön hyvin­voin­nin kans­sa. Se on just sitä markkinataloutta.

    Suun­ni­tel­ma­ta­lout­ta on taas se, että val­tio jakaa resurs­sit par­haak­si kat­so­mal­laan tavalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Lii­an Van­ha: “Kyl­lä vie­lä 20 vuot­ta sit­ten men­tiin töi­hin vaik­ka etuu­det oli­vat paremmat.”

    Sil­loin oli elin­ta­so mata­lam­pi ja sama pro­sent­tio­suus ylei­ses­tä tulo­ta­sos­ta tar­koit­ti köy­hem­pää elämää. 

    tcrown: “We have this thing cal­led mark­ki­na­ta­lous. Jos työ ei ole kivaa, niin ehkä oli­si pik­ku­hil­jaa aika, että sii­tä alet­tai­siin mak­sa­maan palk­kaa eikä päh­ki­nöi­tä. Kukaan­han ei estä tar­joa­mas­ta parem­paa palk­kaa kun­nes sii­hen epä­miel­lyt­tä­vään työ­hön löy­tyy tekijä.”

    We also have this thing cal­led talous­tie­de. Jos työn­te­ki­jäl­le jou­tuu mak­sa­maan enem­män jos­tain työ­teh­tä­väs­tä, noi­den työ­teh­tä­vien mää­rä las­kee. Toki voi­daan teh­dä niin, että val­tio mak­saa osan pal­kas­ta mut­ta mis­tä sii­hen rahat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Sano­taan nyt vie­lä, että mie­les­tä­ni suh­teel­li­nen köy­hyys on kateel­lis­ten ja heik­koit­se­tun­tois­ten höpö­hö­pö­pu­het­ta niin kau­an kuin oikeus­val­tio toi­mii. Suo­men toi­meen­tu­lo­tu­ki tar­jo­aa mate­ri­aa­li­ses­ti rik­kaan elä­män jo nyt abso­luut­ti­ses­ti. Muu rik­kaus on sit­ten elä­män­tai­toa, onnea, mitä ikinä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Oikein mitoi­tet­tu perus­tu­lo on erään­lai­nen sub­ven­tio mata­lan tuot­ta­vuu­den työl­le, aina­kin ver­rat­tu­na vas­tik­keel­li­seen perusturvaan.

    Nyky­muo­toi­nen perus­tur­va ja työt­tö­myys­kor­vaus nos­ta­vat työn­teon vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sia mata­lan tuot­ta­vuu­den aloil­la aivan jär­jet­tö­miin. Jos­sain mää­rin tämä on tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta. Jos työs­tä pois­sao­le­mi­sel­la on jon­ki­nas­tei­nen posi­tii­vi­nen ulkois­vai­ku­tus ja jos tämä posi­tii­vi­nen ulkois­vai­ku­tus ylit­tää pal­kan ja työn vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sen ero­tuk­sen, niin ihmi­sil­le kan­nat­taa mak­saa, ettei­vät nämä mene töihin.

    Esi­mer­kik­si äitiys­päi­vä­ra­ha, van­hem­pain­ra­ha, isyys­lo­mat jne. ovat sub­ven­tioi­ta, joi­ta voi perus­tel­la näin. 

    Perus­tu­lo toi­mii myös tähän suun­taan, mut­ta hei­kom­min, kos­ka perus­tu­lo­mal­lis­sa työn vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on sel­väs­ti vähäi­sem­pi. Perus­tu­lo kyl­lä nos­taa vaih­toeh­tois­kus­tan­nus­ta ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, jos­sa mitään tukea ei ole, mut­ta nyky­ti­lan­ne ei todel­la­kaan ole sel­lai­nen, vaan nykyi­sel­lään kar­keas­tiot­taen rahaa tulee kun­han juo kai­ken mitä uhkaa men­nä yli.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Osmo:

    Minul­le riit­täi­si, että perus­tur­va – työt­tö­myys­tur­va ja sai­raus­päi­vä­ra­hat – palau­tet­tai­siin suh­tees­sa ylei­seen ansio­ta­soon sil­le tasol­le, jol­la se oli 20 vuot­ta sitten. 

    Seli­tä­pä Osmo mik­si juu­ri perus­tur­va pitäi­si kiin­nit­tää ylei­seen ansio­ta­soon (eikä elin­kus­tan­nusin­dek­siin kuten nyt)? Eihän pal­jon suu­rem­man väes­tö­ryh­män, eli elä­ke­läis­ten ansio­ta­so nouse pal­kan­saa­jien ylei­sen ansio­ta­son muka­na? (tämä kuu­luis­ta tai­tet­tu indek­si, jos­sa eläk­kei­den koro­tuk­set mää­räy­ty­vät val­tao­sin elin­kus­tan­nusin­dek­sin eikä ansio­ta­soin­dek­sin mukaan).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Lii­an Van­ha: “Kyl­lä vie­lä 20 vuot­ta sit­ten men­tiin töi­hin vaik­ka etuu­det oli­vat paremmat.”

    Sil­loin oli elin­ta­so mata­lam­pi ja sama pro­sent­tio­suus ylei­ses­tä tulo­ta­sos­ta tar­koit­ti köy­hem­pää elämää”

    Ansio­si­don­nai­nen on tai­tet­tu, joten % osuus­kin on pie­nem­pi, osto­voi­mas­ta puhumattakaan.

    Perus­tur­van osto­voi­ma on enää 60 % tuos­ta 80–90-luvun tait­teen ostovoimasta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Oikein mitoi­tet­tu perus­tu­lo on erään­lai­nen sub­ven­tio mata­lan tuot­ta­vuu­den työl­le, aina­kin ver­rat­tu­na vas­tik­keel­li­seen perusturvaan.”

    Nykyi­sin ei enää noi­ta mata­lan tuot­ta­vuu­den töi­tä juu­ri­kaan ole. Vie­lä 70-luvul­la rak­sal­la oli pal­jon apu­työ­voi­maa, mut­ta nyky­ään edes muu­ra­ra­ril­la­kaan ei ole hanslankaria.

    Samoin nykyi­nen pro­ses­si­suun­nit­te­lu yleis­tää ja jakaa pro­ses­sin niin, että yhden työ­vai­heen teke­mi­seen tar­vi­taan tavis, joka tekee työn­sä normaalijoutuisuudella.
    Näp­pä­räs­tä ei ole juu­ri­ka­na hyö­tyä ja hidas ei sovel­lu mil­lään hinnalla .

    Suu­rin syy tähän on työ­pai­kan kal­lis hin­ta, Suo­mes­sa yksi työ­paik­ka mak­saa 100000 euroa, ei sii­hen voi pal­ka­ta mat­lap­kais­ta hen­ki­löä, kos­ka kal­lis inves­toin­ti sei­soo vajaakäytöllä.

    Toi­mis­tos­sa­kin yksi m2 mak­saa 120 euroa per vuo­si ja yksi työn­te­ki­jä vaa­tii tilaa Suo­mes­sa 20 m² eli kulut ovat 2400 euroa per vuo­si. Ei sii­hen kan­na­ta pal­ka­ta vajaa­tuot­tois­ta istumaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Palk­ka­tu­lon ja sitä kaut­ta palk­ka­työn mer­ki­tys kan­san­ta­lou­des­sa vähe­nee koko ajan, vuon­na 2008 palk­ko­jen ja eläk­kei­den ym mui­den sosi­aa­lis­ten tulon­siir­to­jen osuus bt:sta oli enää 58 % ja suun­ta on laskeva.

    Niin­pä työl­lä ei ole enää samaa mer­ki­tys­tä hyvin­voin­nin luo­ja­na kuin ennen.

    Pie­ni­palk­kai­sel­la työl­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä hyvin­voin­nin lisää­jä­nä, 200000 eli nykyis­ten työt­tö­mien työl­lis­tä­mi­nen pie­ni­palk­kai­seen työ­hön lisää btk:tä 0,5–1 % ja sen­kin ker­ran, joten kan­san­ta­lou­den vuok­si meil­lä ei tar­vi­ta noi­ta työt­tö­miä töi­hin eikä meil­lä tar­vi­ta myös­kään elä­keiän nos­toa samas­ta syystä.

    Se mik­si ihmi­set halu­taan sitoa työ­hön on kont­rol­li. Sitä var­ten tar­vi­taa uusi lex Nokioi­ta, jota sit­ten vih­reät­kin kan­nat­ta­vat aina­kin Edus­kun­nan kir­jan­pi­don mukaan.

    Polii­tik­ko­jen pahin pel­ko ovat vapaat kan­sa­lai­set, joil­la on aika aja­tel­la ja toimia.

    Kou­lu­lai­tos­kin syn­tyi sen takia, että teol­lis­tu­vas­sa yhteis­kun­nas­sa lap­set jäi­vät kadul­le ja radi­ka­li­soi­tui­vat esim ay-liik­kee­seen , kom­mu­nis­miin , rikol­lis­jen­gei­hin etec eli eli­vät elii­tin kont­rol­lin ulkopuolella.
    Kou­lun ensi­si­jai­nen tavoi­te on toi­mia jou­ti­lai­den varas­to­na. Elii­tin halua­man pro­ba­gan­dan kyl­vö on toi­nen . Vas­ta kol­mas tavoi­te on kan­san sivis­tä­mi­nen ja sitä­kin pyri­tään rajoittamaan .

    Sai­las ker­toi huo­maa­mat­taan myös totuu­den työvoimapulasta: 

    Sitä ei ole eikä tule.

    Kun seu­raa­va nousu jää vaa­ti­mat­to­mak­si, n 2 % per vuo­si seu­raa­vat 10–15 vuot­ta. Kil­pai­lu­ky­vyn säi­lyt­tä­mi­nen vaa­tii 5 % tuot­ta­vuu­den nousun , joten työ­voi­man tar­ve vähe­nee 3 % joka vuo­si eli työ­voi­man tar­ve vähe­nee n 35 % 10 vuodessa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Kyl­lä oikeis­to­kin halu­aa pitää por­va­rit köy­hi­nä. Ja kes­kus­ta kes­ki­luo­kan. Väi­tän että edus­tuk­sel­li­nen demo­kra­tia toi­mii itse asias­sa vää­rin­päin. Kun val­las­sa ole­va puo­lue var­mis­taa että oman vii­te­ryh­män asiat ovat seu­raa­vien­kin vaa­lien aikaan huo­nos­ti, se var­mis­taa oman ääni­saa­liin­sa. Val­ta­po­li­tiik­ka on ymmär­tääk­se­ni kau­pan­käyn­tiä, jos­sa valuut­ta­na on oman äänes­tä­jä­vii­te­ryh­män luot­ta­mus. Esim. pai­na­van poliit­ti­sen viran saa­mi­sek­si täy­tyy antaa perik­si jos­tain oman ideo­lo­gian periaatteesta.

    Aihe­to­dis­tee­na väit­teel­le­ni esi­tän seu­raa­van lis­tan poli­tii­kan suu­ris­ta linjoista :
    80-luvun lop­pu Lii­ka­nen vvm. kaik­kien aiko­jen kasinojuhlat
    90-vaih­de Hol­ke­ri kaik­kien aiko­jen palkankorotukset
    90-alku Aho-Vii­na­nen Suo­mi EUhun, pie­ny­ri­tys­ten jouk­ko­mur­ha alv uudistuksella
    90-lop­pu20-alku Lip­po­nen optiojuhlat,lakkoiluperinteestä luo­vu­taan, palk­ka­ve­ron lui­su­mi­nen alkaa
    Nykyi­nen sdpn veron­alen­nus­lin­ja kat­kais­taan, kuntauudistus
    Seuraava(Katainen) Veron­ko­ro­tuk­set, elä­ke­mak­su­jen koro­tuk­set, yrit­tä­jien ase­man heikennys(alv-nousu, vero­va­paan osin­gon pois­ta jne) jul­ki­sen sek­to­rin paisuminen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Yllä yri­tin kri­ti­soi­da ajat­te­lu­mal­lia, jon­ka mukaan sosi­aa­li­tur­van “inco­me effect” (tuol­le on var­mas­ti jokin suo­men­kie­li­nen­kin ter­mi, käy­tän täs­sä tulo­vai­ku­tus­ta) työn suh­teen on epä­toi­vot­ta­va asia. Toi­sin sanoen, on jol­la­kin taval­la ikä­vää, jos sen seu­rauk­se­na, että saa sosi­aa­li­tur­vaa, ei enää halua­kaan myy­dä työ­tään yhtä hal­val­la kuin ilman sosiaaliturvaa/pienemmällä sosiaaliturvalla.

    Nyt Art­tu­rin ja eggon mukaan jää osa töis­tä teke­mät­tä tulo­vai­ku­tuk­sen vuok­si. Tämä tie­tys­ti pitää paik­kan­sa. Ja luon­nol­li­ses­ti, jos­sain vai­hees­sa kun sosi­aa­li­tur­vaa koro­te­taan riit­tä­väs­ti, tulo­vai­ku­tus aiheut­taa ongel­mia. 10 000 euroa net­to­na kuus­sa niin aika har­va suo­ma­lai­nen oli­si kiin­nos­tu­nut aina­kaan nykyi­sis­tä töis­tään. Mut­ta minua kiin­nos­taa enem­män nyt se toi­nen pää. Kar­ri­koi­daan ja aja­tel­laan että on vain kak­si vaih­toeh­toa sosi­aa­li­tur­van tasol­le, 1. ei sosi­aa­li­tur­vaa, ja 2. sosi­aa­li­tur­va, joka kat­taa juu­ri ja juu­ri perus­tar­peet. Tasol­la 1. ihmis­ten vaih­toeh­to työn­teol­le on kerjuu/nälkäkuolema, joten ihmis­ten on “pak­ko” (ei Art­tu­rin mää­rit­te­le­mä pak­ko johon tar­vi­taan joku yksi­lö pakot­ta­maan, vaan minun mää­rit­te­le­mä pak­ko, johon riit­tää se, että ei ole todel­li­sia vaih­toeh­to­ja) teh­dä töi­tä mil­lä tahan­sa pal­kal­la, mikä pitää hen­gis­sä, mar­gi­naa­li­tuot­ta­vuu­des­ta viis. Nyt sosi­aa­li­tur­van koro­tus tasol­le 2 tar­koit­taa, että tulo­vai­ku­tuk­sen vuok­si osa aikai­sem­min osta­mis­ta­ni epä­miel­lyt­tä­vis­tä töis­tä jää teke­mät­tä, kos­ka nii­den töi­den hin­ta on nous­sut minun arvos­tus­ta­ni suu­rem­mak­si, joten kyl­lä, yhteis­kun­nan tuot­ta­ma lisä­ar­vo pie­ne­nee(*). Mut­ta ensim­mäi­sel­lä sosi­aa­li­tur­van tasol­la noi­den hin­ta on ollut noin alhai­nen vain kos­ka työn teki­jöil­lä ei ole ollut muu­ta vaih­toeh­toa (sosi­aa­li­tur­van taso 2 pal­jas­taa hin­nan kun työn­te­ki­jöil­lä on jokin toi­nen rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to). Ja tuo on kon­sep­tu­aa­li­ses­ti lähem­pä­nä orja­ta­lout­ta kuin mark­ki­na­ta­lout­ta. Eli tämä palau­tuu moraa­li­ky­sy­myk­sek­si. Minun mie­les­tä­ni moder­nil­la yhteis­kun­nal­la pitäi­si olla vel­vol­li­suus huo­leh­tia jäsen­ten­sä perus­toi­meen­tu­los­ta mah­dol­li­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta huo­li­mat­ta, ja moder­nin yhteis­kun­nan pitäi­si huo­leh­tia sii­tä, että mark­ki­noil­la ei syn­ny hin­to­ja impli­siit­ti­sen pakon seurauksena. 

    Koros­te­taan, että yllä­ole­va ana­lyy­si kos­ki vain tulo­vai­ku­tus­ta, ja on sel­vää, että nykyi­sen sosi­aa­li­tur­va­mal­lin muu­tok­sil­la on monen­lai­sia mui­ta­kin kie­ro­ja kan­nus­tin­vai­ku­tuk­sia kuin tulo­vai­ku­tus, joi­hin en täs­sä ota kantaa. 

    (*)Dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set eivät ole mie­les­tä­ni näin sel­viä. On täy­sin mah­dol­lis­ta, että kun osa ihmi­sis­tä ei työs­ken­te­le­kään 16h päi­väs­sä toi­meen­tu­lon rajal­la, vaan vähem­män tun­te­ja mut­ta parem­mal­la pal­kal­la, nämä luo­vat kysyn­tää, joka ylit­tää edel­lä mai­ni­tun tap­pion. Mut­ta tämä on vain intui­tio, pitäi­si jos­kus tutus­tua tar­kem­min työn talous­tie­teen näkemyksiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. tcrown: Minun on aivan pak­ko ostaa ruo­kaa. En sel­viä ilman. Sil­ti mak­san ruo­as­ta­ni suun­nil­leen sen tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sen verran.

    Sama pätee työ­mark­ki­noil­la ilman sosia­li­tur­vaa. Vaik­ka on ihan pak­ko teh­dä töi­tä saa­dak­seen rahaa, jol­la voi ostaa lei­pää, niin työn teki­jöil­le mak­se­taan sil­ti noin suun­nil­leen hei­dän tuot­ta­vuu­ten­sa mukaan.

    Eli kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la ei ole väliä, että olet huo­nos­sa ase­mas­sa ja että kau­pan toi­nen osa­puo­li yrit­tää käyt­tää tätä hyväk­seen. Työ­mark­ki­nat ovat kilpaillut.

    (+kuten jo täs­sä ket­jus­sa kir­joi­tin minä en ole juu­ri huo­lis­sa­ni tulo­vai­ku­tuk­ses­ta, mut­ta tulo­lou­kuis­ta olen erit­täin huo­lis­sa­ni. Sik­si en kar­sas­ta kan­sa­lais­palk­kaa, mut­ta perus­tur­vaa, jon­ka saa ainoas­taan, jos jär­jes­tää asian­sa riit­tä­vän huo­nos­ti, vas­tus­tan väkevästi.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Minun on aivan pak­ko ostaa ruo­kaa. En sel­viä ilman. Sil­ti mak­san ruo­as­ta­ni suun­nil­leen sen tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sen verran.

    Perin­tei­sen alkeis­ta­lous­teo­rian mukaan mark­ki­na­ta­sa­pai­nos­sa kaik­ki haluk­kaat pys­ty­vät myy­mään ja osta­maan jota­kuin­kin sel­lai­sen mää­rän kuin tuol­la tasa­pai­no­hin­nal­la halua­vat, eikö? Jos­ta­kin syys­tä mais­sa, jos­sa ei ole sosi­aa­li­tur­vaa, työn myy­jiä jot­ka haluai­si­vat myy­dä työ­tään pal­jon enem­män kuin saa­vat kau­pak­si on huo­mat­ta­van pal­jon. Eli tuo­ta tilan­net­ta ei yksin­ker­tai­ses­ti voi tut­kia perin­tei­sen mark­ki­na­ta­sa­pai­non perus­teel­la. Suo­men ruo­ka­kaup­pa taas muis­tut­taa huo­mat­ta­van pal­jon enem­män mark­ki­na­ta­sa­pai­noa. Sinä voit ostaa halua­ma­si mää­rän ruo­kaa kau­pas­ta, ja ruu­an tuot­ta­jat saa­vat jota­kuin­kin halua­man­sa mää­rän kau­pak­si. Jos nyt suo­men ruo­ka­ket­jus­ta hävi­tet­täi­siin vaik­ka 80% saman­lai­sen epä­suh­dan saa­mi­sek­si, kuin­ka kau­an luu­let, että sai­sit ruo­ka­si suun­nil­leen tuotantokustannuksilla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. tcrown:

    Jos­ta­kin syys­tä mais­sa, jos­sa ei ole sosi­aa­li­tur­vaa, työn myy­jiä jot­ka haluai­si­vat myy­dä työ­tään pal­jon enem­män kuin saa­vat kau­pak­si on huo­mat­ta­van paljon.

    En oikein ymmär­rä tätä lauset­ta. Eihän se ole sii­tä kiin­ni halu­aa­ko myy­dä, vaan että mihin hin­taan halu­aa myy­dä ver­rat­tu­na omaan tuottavuuteensa+kaikki val­tioi­den aiheut­ta­mat kulut päälle.

    Sen lisäk­si minus­ta ei vai­ku­ta fik­sul­ta ver­ra­ta jotain kehi­tys­mai­ta län­si­mai­hin. Jos vaik­ka val­taa­pi­tä­vät pöl­li­vät kai­ken omai­suu­den mitä joku kapi­ta­lis­ti voi­si tuot­taa tar­joa­mal­la töi­tä nii­tä halua­vil­le, niin ei ole ihme, että itsen­sä voi työl­lis­tää ainoas­taan lajit­te­le­mal­la ros­kia kaatopaikalla.

    Mik­si ole­tat, että työ­mark­ki­nat suo­mes­sa muut­tui­si­vat joten­kin dra­maat­ti­ses­ti, jos perus­tur­va pois­te­taan? Minus­ta vai­kut­taa uskot­ta­vam­mal­ta, että työ­mark­ki­nat pysy­vät kil­pail­tui­na kuten nykyäänkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Mik­si ole­tat, että työ­mark­ki­nat suo­mes­sa muut­tui­si­vat joten­kin dra­maat­ti­ses­ti, jos perus­tur­va pois­te­taan? Minus­ta vai­kut­taa uskot­ta­vam­mal­ta, että työ­mark­ki­nat pysy­vät kil­pail­tui­na kuten nykyäänkin.

    No, ole­te­taan, että koko sosi­aa­li­tur­va pois­te­taan. Lai­te­taan samal­la rahal­la vie­lä yleis­si­to­vuus ja työ­ajan rajoi­tuk­set­kin pois, tar­peet­to­mia työ­mark­ki­noi­den rajoit­tei­ta nuo­kin. Vii­mei­sek­si pudo­te­taan pois irti­sa­no­mis­suo­ja, lähin­nä seu­raa­van ana­lyy­sin kir­joit­ta­mi­sen hel­pot­ta­mi­sek­si, lop­pu­tu­lok­seen tämä ei juu­ri vaikuta.

    Huo­men­na aamul­la herää yksi täl­lä het­kel­lä sat­tu­mal­ta työ­tön kau­pan kas­sa hie­man ihmeis­sään kun kaik­ki tur­va­ver­kot ovat hävin­neet, jää­kaap­pi on tyh­jil­lään ja näl­kä hie­man kai­her­taa mahan poh­jaa. No, pää­hen­ki­löm­me tote­aa, että tai­taa olla paras­ta hakea töi­tä, ja käve­lee naa­pu­ri­siwaan kyse­le­mään tilan­net­ta. Kaup­pias pahoit­te­lee, ja ilmoit­taa, että täl­lä het­kel­lä kaik­ki kuusi tar­vit­ta­vaa kas­saa on täy­tet­ty, jokai­nen tekee 8 tun­tia päi­väs­sä koh­tuul­li­sel­la kym­pin tun­ti­pal­kal­la. Pää­hen­ki­löm­me maha muri­see entis­tä kovem­min, ja het­ken poh­dit­tu­aan tekee ehdo­tuk­sen kaup­pi­aal­le, jon­ka mukaan hän voi­si teh­dä 9 tun­tia päi­väs­sä vain 9 euron tun­ti­pal­kal­la. Kaup­pias tie­tys­ti suos­tuu, pot­kai­see yhden pihal­le ja ilmoit­taa toi­sel­le, että töi­tä ei ole enää kuin 7 tun­tia päivässä. 

    Arvan­net, että pois pot­ki­tul­la on mel­koi­nen näl­kä seu­raa­va­na aamu­na, ja hän ehdot­taa­kin kaup­pi­aal­le, että voi­si tul­la samoil­la ehdoil­la töi­hin kuin pää­hen­ki­löm­me. Kaup­pias ilah­tuu työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten pie­ne­ne­mi­ses­tä, jäl­leen yksi työn­te­ki­jä saa ken­kää, ja seu­raa­va ei enää tee töi­tä kuin 6 tuntia.

    Jokais­ta kier­ros­ta ei tar­vin­ne ite­roi­da, mut­ta aika pian löy­tyy _kilpailtu_ _tasapaino_, jos­sa kaup­pias työl­lis­tää 25 sen­tin tun­ti­pal­kal­la kol­me kas­saa, jois­ta kukin tekee 16 tun­tia päi­väs­sä töi­tä. Tari­nam­me nel­jä muu­ta kas­saa saa­vat kadul­la ker­jää­mäl­lä kasaan saman nel­jä euroa päi­väs­sä, joten hei­tä ei enää kiin­nos­ta pai­naa kas­san palk­kaa alaspäin.

    Tämä voi kuu­los­taa kum­mal­li­sel­ta, mut­ta on täy­sin loo­gi­nen seu­raus sii­tä, että työn tar­jon­ta­käy­rä on alhai­sil­la pal­koil­la taak­se­päin kal­lis­tu­nut, toi­sin kuin miten perus kysyn­tä-tar­jon­ta­piir­rok­set yleen­sä piirretään. 

    Edel­li­nen oli tasa­pai­noa­na­lyy­siä, mut­ta dyna­miik­kaa voi sit­ten poh­tia, kos­ka kaup­pi­aan tuot­tei­den mene­kin on pak­ko las­kea, jos naa­pu­rus­ton ihmis­ten tulot romah­ta­vat, joten het­ken kulut­tua kaup­pias ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se 3*16 tun­tia työvoimaa. 

    Edel­li­sen perus­teel­la työ­hy­po­tee­si­ni kai­kes­ta mark­ki­naus­ko­vais­ten evan­ke­liu­mis­ta huo­li­mat­ta on, että jon­kun­lai­nen mini­mi­pal­kan ja sosi­aa­li­tur­van (ehkä lisäk­si yleis­si­to­vuu­den ja ay-liik­keen) kom­bi­naa­tio on se, mikä on saa­nut län­si­mai­sen hyvin­voin­nin aikai­sek­si ja yllä­pi­tää sitä. Ja jat­ko­hy­po­tee­si­na, että nime­no­maan se, että edel­li­nen kom­bi­naa­tio on onnis­tu­nut kään­tä­mään työn tar­jon­nan nor­maa­lin näköi­sek­si alem­mis­sa tulo­luo­kis­sa. Nämä hypo­tee­si­ni vaa­ti­vat kyl­lä vie­lä tar­kem­paa pohdintaa. 

    En oikein ymmär­rä tätä lauset­ta. Eihän se ole sii­tä kiin­ni halu­aa­ko myy­dä, vaan että mihin hin­taan halu­aa myy­dä ver­rat­tu­na omaan tuottavuuteensa+kaikki val­tioi­den aiheut­ta­mat kulut päälle.

    Käy jos­kus jos­sain köy­hem­mäs­sä maas­sa. Nii­den nuor­ten työ­ky­kyis­ten mies­ten mää­rä ja näi­den käyt­tä­mä aika sii­hen, että yrit­tä­vät myy­dä jota­kin sinul­le, on häkel­lyt­tä­vä. Ja kaup­pa ei kävi­si yhtään parem­min vaik­ka kuin­ka hal­val­la sitä romua myi­si­vät, hin­nal­la ei saa­da mitään muu­tos­ta kysyn­tään. Kaik­kein vähi­ten val­tioi­den aiheut­ta­mil­la kuluil­la on mitään teke­mis­tä tuon hin­nan­muo­dos­tuk­sen kans­sa (no ehkä tiet­ty­jen päih­de­ai­nei­den ris­kipree­mion muodossa).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Jos vaik­ka val­taa­pi­tä­vät pöl­li­vät kai­ken omai­suu­den mitä joku kapi­ta­lis­ti voi­si tuot­taa tar­joa­mal­la töi­tä nii­tä halua­vil­le, niin ei ole ihme, että itsen­sä voi työl­lis­tää ainoas­taan lajit­te­le­mal­la ros­kia kaatop”

    Ei pöl­lit­tyä­kään pää­omaa sukas­sa pide­tä vaan ne siir­re­tään lail­li­sil­le mark­ki­noil­la ja pöl­li­tyl­lä pää­omal­la luo­daan työ­paik­ko­ja samoin peri­aat­tein kuin ns lail­li­sel­la pääomalla.

    Ei Indo­ne­sias­sa­kaan saa­nut hen­ki­löä työ­hön mil­lä hin­nal­la tahan­sa .Kun tar­jot­tu palk­ka alit­ti ihmi­sen käyt­tö­ku­lut­niin hän ei tul­lut töi­hin. Ihmi­sen yllä­pi­dol­la on mini­mi­hin­ta kuten koneel­la­kin. Kone , joka ei tuo­ta edes käyt­tö­ku­lu­jan romu­te­taan, mut­ta mitä teh­dään ihmi­sel­le ? Pis­te­tään romuk­si ?? Tal­lin taakse ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Edel­li­nen oli tasa­pai­noa­na­lyy­siä, mut­ta dyna­miik­kaa voi sit­ten poh­tia, kos­ka kaup­pi­aan tuot­tei­den mene­kin on pak­ko las­kea, jos naa­pu­rus­ton ihmis­ten tulot romah­ta­vat, joten het­ken kulut­tua kaup­pias ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se 3*16 tun­tia työvoimaa. ”

    Lop­pu­tu­le­ma on kau­pan lopet­ta­mi­nen kysyn­nän loput­tua ja kaup­pias­kin siir­tyy kadul­le kerjäämään.

    Hin­to­jen alen­tu­mi­sel­la on nimi­kin eli deflaatio.
    Nämä mark­ki­naus­ko­vai­set kat­so­vat mail­maa pie­nes­tä neu­lan­reiäs­tä ja on aina help­po kek­siä mark­ki­na­voi­mien rat­kai­su­mal­li , kos­ka se näen­näi­ses­ti rat­kai­see kaik­ki ongelmat.
    Maa­il­ma vain on moni­mut­kai­nen ja yksi asia joh­taa toi­seen ja asioi­hin vai­kut­ta­via teki­jöi­tä on paljon.
    Mut­ta mark­ki­naus­ko­vai­set eivät kyke­ne moni­mut­kai­seen ajat­te­luun eivät­kä laa­jem­piin analyyseihin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. tcrown: Mun mie­les­tä toi sun päät­te­ly­ket­ju ei nyt oikein kuvaa todel­lis­ta tilan­net­ta. Työ­mark­ki­nat ovat kil­pail­lut, eli niil­lä on usei­den työn­te­ki­jöi­den lisäk­si usei­ta työ­nan­ta­jia. (Sinun esi­mer­kis­sä on vaan yksi työ­nan­ta­ja.) Kil­pai­lun vuok­si palk­ka muo­dos­tuu suun­nil­leen tuot­ta­vuu­den suu­rui­sek­si ja työ­ai­ka suun­nil­leen niin pit­käk­si, että yhden vapaa-ajan mar­gi­naa­liar­vo on sama kuin palkan.

    Sen lisäk­si vie­lä tuos­ta palk­ko­jen pie­ne­ne­mi­ses­tä aiheu­tu­vas­ta kysyn­nän pie­ne­ne­mi­ses­tä muis­tut­tai­sin Fried­ma­nin tut­ki­muk­ses­ta: “infla­tion is always and eve­ryw­he­re a mone­ta­ry phe­no­me­non.” Eli jos rahan mää­rä pysyy sama­na ja sitä ei ham­stra­ta sukan­var­teen, niin koko­nais­ky­syn­tä pysyy samana.

    Nämä hypo­tee­si­ni vaa­ti­vat kyl­lä vie­lä tar­kem­paa pohdintaa.

    Jos hypo­tee­si­si seu­raa­vat tuos­ta esit­tä­mäs­tä­si päät­te­ly­ket­jus­ta, niin olen voi­mak­kaas­ti samaa mieltä.

    On hir­veän help­poa sor­tua vää­riin joh­to­pää­tök­siin yri­tys­ten ja osak­kee­no­mis­ta­jien ahneu­den seu­rauk­sis­ta ja kapi­ta­lis­min kur­jis­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta, jos ei osaa ottaa huo­mioon kil­pai­lun vai­ku­tus­ta. On tosin har­mil­lis­ta, että kil­pai­lul­la on nyky­ään niin nega­tii­vi­nen kai­ku, että sitä on vai­kea tar­jo­ta ratkaisuksi.

    Käy jos­kus jos­sain köy­hem­mäs­sä maas­sa. Nii­den nuor­ten työ­ky­kyis­ten mies­ten mää­rä ja näi­den käyt­tä­mä aika sii­hen, että yrit­tä­vät myy­dä jota­kin sinul­le, on häkellyttävä.

    Ajat­te­le jos­kus vähän ana­lyyt­ti­sem­min älä­kä anna poliit­tis­ten usko­mus­te­si hämär­tää johtopäätöksiä.

    Mie­het yrit­tä­vät myy­dä tava­raa, kos­ka se on heil­le paras vaih­toeh­to, eli tava­raa myy­des­sään hei­dän tuot­ta­vuu­ten­sa on noin suun­nil­leen suu­rin mah­dol­li­nen. Hei­dän myy­män­sä tava­ran hin­nal­la ei ole juu­ri­kaan vai­ku­tus­ta kysyn­tään sik­si, että tava­ra on suu­rim­mal­le osal­le arvotonta.

    Kun kir­joi­tin val­tioi­den aiheut­ta­mis­ta kuluis­ta tar­koi­tin lähin­nä siis esim. Zim­babwes­sa val­tion val­koi­sil­le maa­no­mis­ta­jil­le aiheut­ta­mia kulu­ja, jot­ka estä­vät hei­tä har­joit­ta­mas­ta maa­ta­lout­ta ja tar­joa­mas­ta työ­tä pai­kal­lis­väes­töl­le. Jos kapi­ta­lis­te­ja vero­te­taan lii­kaa, niin ne eivät voi inves­toi­da ja työn tuot­ta­vuus ei nouse.

    Täl­löin työn­te­ki­jä, jon­ka tuot­ta­vuus pää­oman kans­sa voi­si olla aivan tois­ta luok­kaa jou­tuu lajit­te­le­maan ros­kia kaatopaikalla.

    Lii­an van­ha: Dik­taat­to­rien pöl­li­mä omai­suus käy­te­tään kyl­lä suu­rek­si osak­si oman klaa­nin val­lan ja hyvin­voin­nin pön­kit­tä­mi­seen. Sii­tä ei ole pal­joa hyö­tyä kansalaisille.

    On toki sel­vää, että jos ihmi­sen tuot­ta­vuus on niin alhai­nen, että hän ei pys­ty elät­tä­mään itse­ään, niin hän kuo­lee ilman kans­saih­mis­ten apua. Minä en mis­sään nimes­sä vas­tus­ta sitä, että kans­saih­mi­set pitä­vät huol­ta hei­kom­mis­ta. Minus­ta se on itse asias­sa tosi hie­noa. (Enkä vas­tus­ta voi­mak­kaas­ti, että me val­tio­na pidäm­me huol­ta hei­kom­mis­ta kun­han teem­me sen kansalaispalkalla.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Mun mie­les­tä toi sun päät­te­ly­ket­ju ei nyt oikein kuvaa todel­lis­ta tilan­net­ta. Työ­mark­ki­nat ovat kil­pail­lut, eli niil­lä on usei­den työn­te­ki­jöi­den lisäk­si usei­ta työ­nan­ta­jia. (Sinun esi­mer­kis­sä on vaan yksi työnantaja.) 

    Ei tuo minun mal­li­ni kyl­lä miten­kään hajoa sii­tä, että kort­te­liin lisä­tään k‑extra, valin­ta­ta­lo ja n muu­ta mar­ket­tia. Jokai­ses­ta näis­tä tipah­taa puo­let kas­sois­ta kadul­le ker­jää­mään. Vai mikä on se insen­tii­vi, joka saa kaup­pi­aan mak­sa­maan 10 euroa tun­ti (kuu­den­nen kas­san tuot­ta­vuus, seit­se­män­nen kas­san tuot­ta­vuus on 0), kun oven taka­na kol­kut­taa pit­kä jono yhtä päte­viä työn­te­ki­jöi­tä, joil­le riit­tää 25 sent­tiä tun­ti? Lai­na­tak­se­ni eräs­tä pals­tan kir­joit­ta­jaa, ajat­te­le jos­kus vähän ana­lyyt­ti­sem­min älä­kä anna poliit­tis­ten usko­mus­te­si hämär­tää joh­to­pää­tök­siä. (Tähän tar­vit­ta­va mää­rä hymiöi­tä. Ja kyl­lä, olen aika­naan vas­tus­ta­nut mini­mi­palk­kaa, ay-lii­ket­tä, yleis­si­to­vuut­ta ja työaikarajoitteita) 

    Mie­het yrit­tä­vät myy­dä tava­raa, kos­ka se on heil­le paras vaih­toeh­to, eli tava­raa myy­des­sään hei­dän tuot­ta­vuu­ten­sa on noin suun­nil­leen suu­rin mahdollinen. 

    Ole­te­taan, että nämä mie­het tie­naa­vat tava­ran myyn­nil­lä kol­me euroa päi­väs­sä. Jokai­nen näis­tä mie­his­tä pys­tyi­si teke­mään lähi­teh­taas­sa työ­tä, jos­ta mak­se­taan 5 euroa päi­väs­sä. Mut­ta tuo­hon teh­taa­seen eivät kaik­ki mie­het ker­ta­kaik­ki­aan mah­du. Tämän kum­mal­li­sen tasa­pai­non syn­ty on seli­tet­ty yllä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. On hir­veän help­poa sor­tua vää­riin joh­to­pää­tök­siin yri­tys­ten ja osak­kee­no­mis­ta­jien ahneu­den seu­rauk­sis­ta ja kapi­ta­lis­min kur­jis­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta, jos ei osaa ottaa huo­mioon kil­pai­lun vai­ku­tus­ta.

    Ongel­ma täs­sä on se, että vaik­ka se abstrak­ti­na, teo­reet­ti­se­na ja ana­lyyt­ti­se­na tar­kas­te­lu­na on “tot­ta”, so. kapi­ta­lis­mi teo­rias­sa muut­taa ahneu­den mui­den hyö­dyk­si, niin teo­rias­sa on ryp­py­jä. Key­ne­sin sanoin, “in the long run we are all dead”, joten se, että joku arbit­raa­si­ta­sa­pai­no ja allo­kaa­tion tehok­kuus takaa sen, että lopul­ta — maa­il­mas­sa, jos­sa tava­rat liik­ku­vat joko ilmai­sek­si tai aina­kin mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sin, jos­sa pää­oman liik­keil­lä ei ole rajoi­tuk­sia, ihmi­sil­lä on kon­sis­ten­tit aikapre­fe­rens­sit, ei ole ulkois­vai­ku­tuk­sia, ris­kipre­fe­rens­sit ovat kon­vek­se­ja jne — mark­ki­nat tuot­ta­vat pare­to-opti­maa­li­sen tulok­sen, niin käy­tän­nös­sä, lyhyel­lä aika­vä­lil­lä jne, hom­ma ei toimi.

    Zim­babwe on hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten mark­ki­noi­den toi­min­taan puut­tu­mi­nen voi tuot­taa jotain kama­laa, so. polii­ti­kot voi­vat todel­la­kin sot­kea talou­den kam­mot­ta­val­la tavalla.

    Sen­si­jaan 1900-luvun poh­jois­maat eivät tuhon­neet talout­taan täy­del­li­ses­ti. Suo­mi vuon­na 1990 tai vuon­na 2000 (jol­loin koko­nais­ve­roas­te saa­vut­ti huip­pun­sa 47,2 pro­sent­tia) ei ollut mikään Zim­babwe, tai sii­hen ver­rat­ta­vis­sa ole­va maa. 

    Ajat­te­le jos­kus vähän ana­lyyt­ti­sem­min älä­kä anna poliit­tis­ten usko­mus­te­si hämär­tää joh­to­pää­tök­siä.

    Ana­lyyt­ti­nen ajat­te­lu on hyvä idea, mut­ta sen poh­ja­na oli­si hyvä olla pää­asias­sa tosi­asioi­ta. Ana­lyy­sin pitää ker­toa myös, miten tul­ki­ta ne tapauk­set, jot­ka eivät vas­taa ennak­ko­luu­lo­ja. Tcrown on oikeas­sa eri mai­den työ­mark­ki­noi­den raken­teen suh­teen. Se, mik­si voi­ma­kas sään­te­ly työ­mark­ki­noil­la esiin­tyy yhdes­sä useam­min rik­kau­den kuin köy­hyy­den kans­sa, täy­tyy myös altis­taa ana­lyy­sil­le, eikä pel­kil­le bla­tan­teil­le totea­muk­sil­le Zim­babwen kal­tai­sis­ta maista. 

    En puo­lus­ta täl­lä inter­ven­tio­nis­mia, vaan sitä, että joh­to­pää­tök­siä ver­ra­taan tosi­asioi­hin koko rin­ta­mal­la, ei vali­koi­den argu­ment­tei­hin par­hai­ten sopi­vat keissit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. tcrown: No miten tuo sinun mal­li sit­ten selit­tää ruo­ka­kau­pat ja nii­den hin­nat? Vai väi­tät­kö sinä, että työ­mark­ki­nat nyt ovat vaan ihan eri­lai­set kuin kaik­ki muut mark­ki­nat? Mik­si ihmees­sä ole­tat, että työ­paik­ko­ja on joku tiet­ty mää­rä, jos­ta ei rii­tä kai­kil­le, mut­ta että ruo­kaa on enem­män kuin ihmi­set tar­vit­se­vat? Mitä tapah­tuu esi­mer­kis­sä­si, jos ole­te­taan­kin, että kau­pas­sa on tar­vet­ta 6 kas­sal­le, mut­ta haluk­kai­ta työn­te­ki­jöi­tä on vain 5. Mak­se­taan­ko heil­le suun­nil­leen hei­dän tuot­ta­vuu­ten­sa mukais­ta palkkaa?

    Siel­lä oven taka­na ei tie­ten­kään ole kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la jonoa yhtä päte­viä työn­te­ki­jöi­tä, joil­le riit­tää 25 sent­tiä tun­ti, kos­ka he saa­vat parem­pia­kin tar­jouk­sia, kos­ka työ­nan­ta­jat jou­tu­vat kil­pai­le­maan työntekijöistä.

    En minä tie­dä miten pys­tyn selit­tä­mään tämän kysyn­nän ja tar­jon­nan sil­leen, että me puhut­tais samas­ta asias­ta, kun aina kun mai­nit­sen kil­pai­lus­ta sinä ole­tat, että tilan­ne on sel­lai­nen, että kil­pai­lua ei voi olla. (seit­se­män­nen kas­san tuot­ta­vuus on 0, mui­ta työ­paik­ko­ja ei ole ole­mas­sa, haluk­kai­ta työn­te­ki­jöi­tä on äärettömästi…)

    Kos­ka oikeas­sa elä­mäs­sä meil­lä on kil­pai­lua (esim. kai­kil­le työn­te­ki­jöil­le ei mak­se­ta mini­mi­palk­kaa) niin nyt pitäi­si joten­kin pys­tyä selit­tä­mään miten tämä kil­pai­lu hävi­ää, jos sosia­li­tur­va pois­te­taan? Mik­si yht’äk­kiä työn­te­ki­jän toi­sek­si paras vaih­toeh­to on kuol­la nälkään?

    Mut­ta tuo­hon teh­taa­seen eivät kaik­ki mie­het ker­ta­kaik­ki­aan mah­du. Tämän kum­mal­li­sen tasa­pai­non syn­ty on seli­tet­ty yllä.

    No ei todel­la­kaan ole. Ei työn mää­rä ole vakio. Mik­si kapi­ta­lis­tit eivät tule ja perus­ta tois­ta teh­das­ta, jos näin mies­ten tuot­ta­vuus nousee 3 euros­ta 5 euroon?

    Tie­tys­ti sik­si, että se pää­oman hin­ta on niin suu­ri, että ei kan­na­ta inves­toi­da. No min­kä takia se pää­oman hin­ta on niin suu­ri? Liit­tyi­si­kö tähän miten­kään sii­nä maas­sa ole­vat ins­ti­tuu­tiot? (Esim. omis­tusoi­keus, klep­to­kra­tia, vero­tus jne.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. tie­de­mies: tämä mun heitto:

    Ajat­te­le jos­kus vähän ana­lyyt­ti­sem­min älä­kä anna poliit­tis­ten usko­mus­te­si hämär­tää johtopäätöksiä.

    oli vaan kom­ment­ti tähän tcrow­nin mun mie­les­tä aika epä­asial­li­seen kehoitukseen:

    Käy jos­kus jos­sain köy­hem­mäs­sä maassa.

    En oo oikeas­ti sitä miel­tä, että tcrow­nil­la poliit­ti­set usko­muk­set vai­kut­ta­vat sen ajat­te­luun sen enem­pää kuin muillakaan.

    Samal­la taval­la tie­tys­ti toi­von, että tcrown­kaan ei usko, että minun ajat­te­luun vai­kut­taa vir­heel­li­set käsi­tyk­set köy­his­tä mais­ta sen enem­pää kuin mui­den­kaan ajatteluun.

    Mut­ta usein jou­dun tie­tys­ti hyväk­sy­mään, että osoit­ta­ma­ni arvos­tus tois­ten mie­li­pi­tei­tä koh­taan ei koh­taa saman­lais­ta arvos­tus­ta “vas­ta­puo­lel­ta”. Noh mut­ta ei se mitään, heil­lä on sii­hen täy­si oikeus ja minul­la on täy­si oikeus pitää hei­tä huo­nom­pi­na ihmi­si­nä suh­tees­sa nii­hin ihmi­siin, jot­ka anta­vat arvon tois­ten mielipiteille.

    Minus­ta tuol­la Keyn­sin let­kau­tuk­sel­la ei voi perus­tel­la mitään. Minua aina­kin kiin­nos­taa yhteis­kun­nan hyvin­voin­ti pit­käl­le sen jäl­keen kun olen jo kuol­lut. Jos me voi­daan vähen­tää köy­hyy­den mää­rää ensi vuon­na tuo­mit­se­mal­la suu­ri mää­rä ihmi­siä köy­hyy­teen tule­vai­suu­des­sa, niin minus­ta tämä on väärin.

    Tähän ei tar­vi­ta mitään täy­del­li­siä markk­noi­ta, ilmai­sia kul­je­tus­kus­tan­nuk­sia, ole­mat­to­mia tran­sak­tio­kus­tan­nuk­sia eikä mitään muutakaan.

    Minä yri­tän vain ymmär­tää, että mik­si tcrown väit­tää, että työ­mark­ki­nat eivät toi­mi. Tois­tai­sek­si esi­mer­kit eivät ole kuvan­neet työ­mark­ki­noi­den toi­min­taa, eivät­kö ne sik­si ole selit­tä­neet sitä. Esi­mer­keis­tä vede­tyt joh­to­pää­tök­set eivät siis ole olleet mie­les­tä­ni uskot­ta­via ja olen yrit­tä­nyt esit­tää vaih­toeh­toi­sia selityksiä.

    Minä en ole väit­tä­nyt, että Suo­mi on Zimbabwe. 

    Minä väi­tän, että ei ole jär­ke­vää ottaa ryh­mää mai­ta jois­sa ei ole sosia­li­tur­vaa ja ver­ra­ta sitä ryh­mään mai­ta jois­sa on sosia­li­tur­va ja täs­tä pää­tel­lä, että hei kyl­lä se sosia­li­tur­va aiheut­taa aika pal­jon hyvää. Tämä on minus­ta ihan yhtä hyvää argu­men­toin­tia kuin käsien heiluttelukin.

    Se, mik­si voi­ma­kas sään­te­ly työ­mark­ki­noil­la esiin­tyy yhdes­sä useam­min rik­kau­den kuin köy­hyy­den kans­sa, täy­tyy myös altis­taa analyysille

    Nime­no­maan, eikä vaan olet­taa, että kos­ka ne kor­rel­loi­vat, niin rik­kaus seu­raa sääntelystä.

    Tcrown on oikeas­sa eri mai­den työ­mark­ki­noi­den raken­teen suhteen.

    No mitä tcrown sit­ten niis­tä väit­tää? En minä aina­kaan kiis­tä ettei­kö nuo­ret mie­het myi­si romua ja ettei­kö hei­dän tuot­ta­vuu­ten­sa voi­si olla kor­keam­pi, jos maas­sa oli­si enem­män investointeja. 

    Ana­lyyt­ti­nen ajat­te­lu on hyvä idea, mut­ta sen poh­ja­na oli­si hyvä olla pää­asias­sa tosi­asioi­ta. Ana­lyy­sin pitää ker­toa myös, miten tul­ki­ta ne tapauk­set, jot­ka eivät vas­taa ennakkoluuloja. 

    Minä yri­tän omas­ta mie­les­tä­ni antaa aika perus­se­li­tyk­sen sii­tä mik­si asia on näin, eikä tämä seli­tys ole eri­tyi­sen poliit­ti­nen. Jos inves­toin­nin tuot­toa vero­te­taan (siis muu­ten­kin kuin vain joku capi­tal gains tax, esim. sosia­li­soin­ti, epä­var­ma sijoi­tusym­pä­ris­tö, kor­rup­tio jne.) lii­kaa, niin ei kan­na­ta inves­toi­da ja työn tuot­ta­vuus pysyy matalana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Art­tu­ri:
    “Tie­tys­ti sik­si, että se pää­oman hin­ta on niin suu­ri, että ei kan­na­ta inves­toi­da. No min­kä takia se pää­oman hin­ta on niin suu­ri? Liit­tyi­si­kö tähän miten­kään sii­nä maas­sa ole­vat ins­ti­tuu­tiot? (Esim. omis­tusoi­keus, klep­to­kra­tia, vero­tus jne.)”

    Voi­han olla, että mark­ki­noil­la ei vain ole riit­tä­väs­ti kysyn­tää toi­sen teh­taan tuot­teil­le ja että toi­sen teh­taan pys­tyt­tä­mi­nen vain teki­si molem­mat kan­nat­ta­mat­to­mak­si ja että tämä on osat­tu las­kea etukäteen. 

    Tava­raa­han on mää­räl­li­ses­ti yllin kyl­lin kau­pus­te­li­joil­la­kin. Osta­jis­ta vain on puu­te ja monil­la poten­ti­aa­li­sil­la osta­jil­la rahas­ta ja toi­sil­la poten­ti­aa­li­sil­la osta­jil­la matkalaukkutilasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Vai väi­tät­kö sinä, että työ­mark­ki­nat nyt ovat vaan ihan eri­lai­set kuin kaik­ki muut markkinat?

    Juu­ri tuo on minun väit­tee­ni. Kai­kil­la muil­la mark­ki­noil­la hin­nan nous­tes­sa jokai­nen tuot­ta­ja on halu­kas myy­mään aina­kin yhtä mon­ta yksik­köä tuo­tet­taan kuin alem­mil­la hin­noil­la. Työ­mark­ki­noil­la, var­sin­kin toi­meen­tu­lon rajoil­la, on täs­mäl­leen päin­vas­toin. Jos minun työ­ni mark­ki­na­hin­ta (huom, hin­ta, ei tuot­ta­vuus) on 25 sent­tiä tun­ti, ei minul­la ole pal­joa mui­ta vaih­toeh­to­ja kuin työs­ken­nel­lä tuo 16 tun­tia päi­väs­sä. 10 euron tun­ti­pal­kal­la en todel­la­kaan halua työs­ken­nel­lä 16 tun­tia, vaan pal­jon vähemmän. 

    Ja tämä tar­jon­ta­käy­rän nurin­ku­ri­suus aiheut­taa kum­mal­lis­ta epäs­ta­bii­liut­ta mark­ki­noi­hin ja tasa­pai­no­ja, jois­sa tar­jon­ta ja kysyn­tä eivät koh­taa “nätis­ti”. Tätä yri­tin havain­nol­lis­taa esi­mer­kil­lä­ni. Työn kysyn­nän ei tar­vit­se olla mal­lis­sa miten­kään vakio, ole­tin nyt vain sen selit­tä­mi­sen hel­pot­ta­mi­sek­si. (Työn kysyn­nän hin­ta­jous­to voi oike­aan suun­taan olles­saan olla riit­tä­vän suu­ri kumoa­maan kuvaa­ma­ni efek­tin, mut­ta vähän pel­kään, että dyna­mii­kan seu­rauk­se­na jous­to on vää­rään suun­taan, ja vaik­ka täs­sä oli­sin vää­räs­sä, minun on todel­la vai­kea uskoa, että kysyn­nän hin­ta­jous­to oli­si suu­rem­pi kuin tar­jon­nan. Suo­sit­te­len kynää, pape­ria ja muu­ta­maa kysyn­tä-tar­jon­ta kuvion piir­tä­mis­tä ja poh­ti­mis­ta tasa­pai­non luonteesta)

    Ja on kum­mal­lis­ta, että syy­tät minua sii­tä, että en sal­li kil­pai­lua, kun olen juu­ri osoit­ta­nut mihin _kilpailu_ joh­taa. Sekä kau­pan kas­sat että kaup­pi­aat ovat täy­sin vapai­ta kil­pai­lut­ta­maan työsopimuksensa. 

    seit­se­män­nen kas­san tuot­ta­vuus on 0, mui­ta työ­paik­ko­ja ei ole ole­mas­sa, haluk­kai­ta työn­te­ki­jöi­tä on äärettömästi

    Lisä­re­surs­sin mar­gi­naa­li­tuot­ta­vuu­den pie­ne­ne­mi­nen on täy­sin stan­dar­di ole­tus, mal­lis­sa­ni on n työ­paik­kaa, ja haluk­kai­ta työt­tö­miä työn­te­ki­jöi­tä tasa­pai­nos­sa ei ole ääret­tö­mäs­ti vaan aika tark­kaan n * 6 / 2 + 1.

    Mitä tapah­tuu esi­mer­kis­sä­si, jos ole­te­taan­kin, että kau­pas­sa on tar­vet­ta 6 kas­sal­le, mut­ta haluk­kai­ta työn­te­ki­jöi­tä on vain 5. Mak­se­taan­ko heil­le suun­nil­leen hei­dän tuot­ta­vuu­ten­sa mukais­ta palkkaa?

    Näh­däk­se­ni juu­ri tuo on “ongel­ma” palk­kas­kaa­lan toi­ses­sa pääs­sä, eli esi­mer­kik­si yri­tys­ten toi­mi­tus­joh­ta­jien kans­sa. Toi­mi­tus­joh­ta­jan tuot­ta­vuus on vähän vai­kea mää­ri­tel­lä, mut­ta sel­lai­nen pitää joka tapauk­ses­sa olla. “Hyviä” toi­mi­tus­joh­ta­jia on vähän, ja ne har­vat­kin pois­tu­vat eläk­keel­le häm­men­tä­vän aikai­sin, perin­tei­sen mal­lin mukaan niil­lä pal­koil­la kun pitäi­si teh­dä töi­tä vähin­tään 23 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa kuo­lin­vuo­teel­le asti. Jätän har­joi­tus­teh­tä­väk­si tuon tasa­pai­non poh­din­nan, mut­ta yksin­ker­tai­sen mal­lin lop­pu­tu­lok­se­na on, että toi­mi­tus­joh­ta­jil­le mak­se­taan kaik­ki mitä suin­kin voi­daan ja keh­da­taan, tuot­ta­vuu­des­ta viis. Ana­lyy­sin täs­sä vai­hees­sa ei pitäi­si enää yllät­tyä havain­nois­ta, joi­den mukaan ylim­pien joh­to­jen palk­kiot nouse­vat kävi yri­tyk­sen tulok­sel­le mitä tahansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. oli vaan kom­ment­ti tähän tcrow­nin mun mie­les­tä aika epä­asial­li­seen kehoitukseen:

    Pahoit­te­lut tuos­ta. Nyt kun nos­tit tuon erik­seen, niin kyl­lä tuos­ta epä­asial­li­sen vai­ku­tel­man saa. Tar­koi­tus oli vii­ta­ta köy­hem­piin mai­hin evidenssinä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Ylei­ses­ti ottaen se mik­si pää­oman tuot­to­vaa­ti­mus on kehi­tys­mais­sa suu­rem­pi kuin muu­al­la, joh­tuu toki nois­ta sei­kois­ta jois­ta Art­tu­ri vih­jai­li, mut­ta halusin vain edel­li­sel­lä vähän vie­lä uut­ta näkökulmaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Minä väi­tän, että ei ole jär­ke­vää ottaa ryh­mää mai­ta jois­sa ei ole sosia­li­tur­vaa ja ver­ra­ta sitä ryh­mään mai­ta jois­sa on sosia­li­tur­va ja täs­tä pää­tel­lä, että hei kyl­lä se sosia­li­tur­va aiheut­taa aika pal­jon hyvää. 

    Tuol­lais­ta minä en ole teh­nyt. Olen raken­ta­nut mie­les­tä­ni jär­ke­väm­piin ole­tuk­siin perus­tu­van mal­lin kuin perin­tei­nen. Tämä mal­li ennus­taa mm. että yri­tys­ten joh­ta­jien pal­kat kas­va­vat hol­tit­to­mas­ti, ja että ilman työ­mark­ki­noi­den sää­te­lyä pal­kat ovat toi­meen­tu­lon rajoil­la. Kuu­los­ta­vat­ko täl­lai­set tulok­set tutuil­ta ‚jos näi­tä ver­taa vaik­ka nyt esi­mer­kik­si reaa­li­maa­il­man havaintoihin? 

    Perin­tei­nen mal­li taas ennus­taa, että työ­mark­ki­noi­den sää­te­ly aiheut­taa elin­ta­son las­kua, ja että yri­tys­ten joh­dol­le mak­se­taan palk­kaa tuot­ta­vuu­ten­sa mukaan. Tosi­maa­il­mas­sa tie­tys­ti toi­mi­tus­joh­ta­jan tuot­ta­vuus on “oikeas­ti” kas­va­nut vaik­ka aiem­min kan­nat­ta­va fir­ma alkoi­kin teh­dä tap­pio­ta ja sää­te­le­mä­tön työ­mark­ki­na toi­mi­si “oikeas­ti” parem­min mut­ta rikol­li­set val­tion­pää­mie­het ovat vain varas­ta­neet kai­ken hyvinvoinnin.

    Kum­pi mal­li antaa uskot­ta­vam­pia vas­tauk­sia mitä tapah­tuu jos vaik­ka­pa sosi­aa­li­tur­va lak­kau­te­taan? Mal­lia joka vai­kut­taa ennus­ta­van asioi­ta robus­tis­ti oikein, vai mal­lia, joka vai­kut­taa ennus­ta­van n. 180 astet­ta pie­leen ilman tar­ken­ta­via lisäteorioita?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Tcrown, Tie­de­mies, Art­tu­ri ja kumppanit:
    Onko­han jär­ke­vää kiis­tel­lä nois­ta mal­leis­ta tuol­lai­sil­la ääriarvoesimerkeillä?

    Minä en tie­dä talous­tie­teen mal­leis­ta kovin­kaan pal­joa, mut­ta kuvit­te­li­sin esi­mer­kik­si hin­ta­jous­to­jen käyt­täy­ty­vän jol­lain tavoin jär­ke­väs­ti vain suh­tees­sa pie­niin muutoksiin.

    Jos talou­teen tökät­tään impuls­si­funk­tio (yhtäk­ki­nen sosi­aa­li­tur­van, työ­ai­ka­ra­joit­tei­den pois­to, jne.), niin onko kovin­kaan jär­ke­vää olet­taa mai­nit­tu­jen mal­lien ker­to­van meil­le mitään jär­ke­vää tapah­tu­mien luonteesta?

    Eihän asia minul­le kuu­lu, mut­ta mie vaan kysyn.…

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. Toi­mi­tus­joh­ta­jan tuot­ta­vuus on vähän vai­kea mää­ri­tel­lä, mut­ta sel­lai­nen pitää joka tapauk­ses­sa olla. “Hyviä” toi­mi­tus­joh­ta­jia on vähän, ja ne har­vat­kin pois­tu­vat eläk­keel­le häm­men­tä­vän aikai­sin, perin­tei­sen mal­lin mukaan niil­lä pal­koil­la kun pitäisi ”

    Onhan tätä­kin tut­kit­tu, toi­mi­tus­joh­ta­jan pää­tök­sis­tä 50 % on oikei­ta, 50 % virheellisiä.
    Hyvä toi­mi­tus­joh­ta­ja sat­tuu teke­mään oikein pää­tök­sen, joka joh­taa fir­man menes­tyk­seen tai päin­vas­toin , joh­ta­ja tulee huo­nok­si, jos sat­tuu teke­mään huo­non pää­tök­sen, joka joh­taa yhtiön perikatoon.

    Joh­ta­ja ei viih­dy yleen­sä kau­aa fir­mas­sa, muu­ta­man vuo­den voi pios­tää huo­non menes­tyk­sen edel­tä­jie piik­kiin ja kun on saa­nut rahas­tet­tua riit­tä­väs­ti niin sit­ten häi­vy­tään kii­reen vilkkaa.

    Sone­ra on hyvä esimerkki

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Jos talou­teen tökät­tään impuls­si­funk­tio (yhtäk­ki­nen sosi­aa­li­tur­van, työ­ai­ka­ra­joit­tei­den pois­to, jne.), niin onko kovin­kaan jär­ke­vää olet­taa mai­nit­tu­jen mal­lien ker­to­van meil­le mitään jär­ke­vää tapah­tu­mien luonteesta?

    Parin kan­san­ta­lous­tie­teen perus­kurs­sin tuo­mal­la hor­ju­mat­to­mal­la itse­var­muu­del­la, main­stream-kan­san­ta­lous­tie­de ei ole oikeas­taan juu­ri­kaan kiin­nos­tu­nut dyna­mii­kas­ta, vaan se tut­kii lähin­nä tasa­pai­no­ja. Fysiik­kaan siir­ret­ty­nä, kun hei­lu­ria pot­kais­taan, kan­san­ta­lous­tie­det­tä ei kiin­nos­ta mihin suun­taan, mil­lä vauh­dil­la ja kau­an­ko hei­lah­dus kes­tää, vaan kan­san­ta­lous­tie­teel­le riit­tää tie­to, että ennem­min tai myö­hem­min hei­lu­ri roik­kuu taas alas­päin. Eli ei tie­tääk­se­ni ole mal­le­ja, jot­ka edes yrit­täi­si­vät kuva­ta mitä mai­nit­se­mie­si impuls­sien jäl­keen tapah­tuu. On mal­le­ja, jot­ka yrit­tä­vät ker­toa mihin tilaan talous päätyy. 

    Joku joka tun­tee parem­min talous­tie­teen tut­ki­muk­sen kär­jen, osan­nee ker­toa jos­ko dyna­miik­kaa siel­lä tut­kit­tai­siin, mut­ta tosi­aan aina­kaan ymmär­tääk­se­ni vie­lä mais­te­ri­ta­sol­la ei kovin kum­mal­li­siin dynaa­mi­siin ilmiöi­hin törmätä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. Kyl­lä kan­san­ta­lous­tie­tees­sä dyna­miik­kaa­kin tut­ki­taan. Sitä on muka­na jon­kun ver­ran jo kan­di-vai­heen opin­nois­sa. Lyhyen ja pit­kän aika­vä­lin vai­ku­tuk­set osa­taan eri­tel­lä hyvin yksin­ker­tai­sis­sa­kin mak­ro­mal­leis­sa. Muis­te­len piir­tä­nee­ni usei­ta sopeu­tu­mis­käy­riä kan­di- ja mais­te­ri­vai­heen mak­ron kurs­seil­la. Mik­ron puo­lel­la dyna­miik­kaa en sen sijaan muis­ta. On kyl­lä tot­ta että yleen­sä pitäy­dy­tään kompra­tii­vi­ses­sa sta­tii­kas­sa, mut­ta kyl­lä myös dyna­miik­kaa tut­ki­taan ja opis­kel­laan. Eli ei tilan­ne ole niin paha kuin tie­teen krii­ti­kot yrit­tä­vät maalailla.

    Ennen­nä­ke­mät­tö­män suu­rien muu­tos­ten vai­ku­tuk­sia on vai­kea arvioi­da. Aihet­ta voi teo­reet­tis­ten mal­lien avul­la haa­ru­koi­da, mut­ta vähän se jää sel­lai­sek­si mate­maat­ti­sek­si käsien hei­lut­te­luk­si, kun ei voi mitään jär­ke­vää empi­ri­aa hakea teo­rian tuek­si. Pie­ni muu­tos sosi­aa­li­tur­vas­sa on oleel­li­ses­ti eri asia kuin sen totaal­li­nen romuttaminen–ihan mutu-tun­tu­mal­la veik­kai­sin että jäl­kim­mäi­nen aiheut­tai­si talou­den lamaut­ta­via lak­ko­ja (lait­to­mia tai lail­li­sia) sii­nä mää­rin että mikä tahan­sa talou­del­li­nen mal­li joka ei ota lak­ko­kap­tee­nien pää­tök­sen­te­koa ekpli­siit­ti­ses­ti huo­mioon on riit­tä­mä­tön. Toki voi­daan olet­taa että täl­lai­sel­la muu­tok­sel­la ei vai­ku­tus­ta lak­ko­jen mää­rään, mut­ta yhtä hyvin voi­tai­siin olet­taa ettei muu­tok­sel­la ole vai­ku­tuk­sia palkkoihin–kumpikin ole­tus yksin­ker­tais­taa ana­lyy­siä, mut­ta on päi­vän­sel­väs­ti oleel­li­ses­ti virheellinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. Ja kun asi­aa tar­kem­min poh­din, niin tuli mie­leen jatkokysymys.

    Talou­des­sa on — mui­hin mit­ta­suh­tei­siin näh­den — erit­täin nopea takai­sin­kyt­ken­tä (raha). Ja kun vie­lä huo­mioi­daan, että kapi­ta­lis­tien pää­tök­sis­sä on koh­tuul­li­sen pal­jon “deri­vaat­to­rin” piir­tei­tä, niin minul­le on herän­nyt kysy­mys, että mis­sä­hän koh­taa komplek­si­ta­soa ne navat oikein sijait­se­vat? Eli mah­taa­ko­han sys­tee­mi yli­pää­tään olla sta­bii­li, jos val­tioi­den inter­ven­tiot (lie­nee inte­graat­to­ri enem­män kuin mitään muu­ta) poistetaan?

    Joten­kin näi­tä “kuplia” ja lamo­ja seu­ran­nee­na on alka­nut vai­kut­taa sil­tä, ettei se sys­tee­mi ole sta­bii­li — aina­kin lähel­lä komplek­siak­se­lia men­nään. Toki epäs­ta­bii­li­suus saat­taa joh­tua nime­no­maan niis­tä val­tion interventioista…

    Tämä voi taas kuu­los­taa aka­tee­mi­sel­ta hori­nal­ta, mut­ta tuol­la on tosia­sias­sa erit­täin suu­ri mer­ki­tys sen kan­nal­ta, min­kä ver­ran (ja mil­lais­ta) sää­te­lyä vapaat mark­ki­nat tar­vit­se­vat. Tai eivät tarvitse.

    Vapais­ta mark­ki­nois­ta ja opti­meis­ta tasa­pai­no­ti­lois­ta on täy­sin jär­je­tön­tä puhua, jos ei ole vah­vo­ja perus­tei­ta olet­taa talous­jär­jes­tel­män (siis todel­li­sen, ei mal­lin) ole­van stabiili.

    Sisäi­nen insi­nöö­ri­ni taas tuli esiin, pahoit­te­lu­ni viattomille 🙂

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. tcrown, Art­tu­ri, tie­de­mies ja kumppanit:
    Lois­ta­vaa kiis­te­lyä “nois­ta mal­leis­ta tuol­lai­sil­la ääriar­voe­si­mer­keil­lä”, kes­kus­te­lun­ne nos­taa esil­le pal­jon hyö­dyl­li­siä ja opet­ta­vai­sia argumentteja. 😉

    Kii­tos.

    Mie­les­tä­ni tcrown onnis­tuu var­sin uskot­ta­vas­ti perus­te­le­maan, miten ja mik­si koh­tuul­li­nen sosi­aa­li­tur­va suo­ras­taan *aikaan­saa* hyvin­voin­nin sel­lai­se­na kuin me sen tunnemme.

    (Käy­tän “sosi­aa­li­tur­van” käsi­tet­tä yllä löy­häs­ti, yleis­kä­sit­tee­nä, kui­ten­kin täs­sä tcrow­nin esit­tä­min (lähin­nä työ­mark­ki­noi­den toi­min­taan liit­ty­vin) ele­men­tein ymmär­ret­ty­nä. Mui­ta­kin syi­tä tie­tys­ti on sil­le, mik­si mm. jo ihmis­ten *edel­ly­tyk­set* tuot­taa itsel­leen ja muil­le lisää hyvin­voin­tia ovat (monien) “hyvin­voin­ti­val­tion” toi­mien ansios­ta parem­mat kuin ilman hyvin­voin­ti­val­tio­ta, mut­ta ehkei ole tar­peen täs­sä yhtey­des­sä laa­jen­taa tai sekoit­taa kes­kus­te­lua tähän suun­taan kul­ke­vin rönsyin.)

    Mie­lui­ten myös minun käsit­tääk­se­ni tämän tcrow­nin kuvaa­man vai­ku­tuk­sen tosi­aan soi­si aikaan­saa­ta­van Art­tu­rin­kin pre­fe­roi­mal­la mal­lil­la, jos­sa “perus­tur­va” *ei* ehdoin tah­doin perus­tu sii­hen, että ihmi­sen on sitä saa­dak­seen “jär­jes­tet­tä­vä asian­sa riit­tä­vän huo­nos­ti” (tai näkö­kul­mas­ta riip­puen, että hänen asian­sa “on jär­jes­tet­tä­vä” riit­tä­vän huo­nos­ti eli että ihmis­tä perus­tur­val­la suo­ra­nai­ses­ti *este­tään* itse paran­ta­mas­ta tilan­net­taan), mis­tä huo­maam­me ole­vam­me yhä tii­viis­ti alku­pe­räi­sen otsi­kon alla…

    (Olkaa hyvä ja niin halu­tes­san­ne otta­kaa tämä kii­tos poliit­ti­ses­ti värit­ty­nee­nä kom­ment­ti­na. Värin saat­te vali­ta itse. 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. tcrown:

    Tuol­lais­ta minä en ole tehnyt.

    Minä käsi­tin, että ver­taat täs­sä mai­ta jois­sa ei ole sosia­li­tur­vaa nii­hin mai­hin jois­sa on sosialiturva:

    Jos­ta­kin syys­tä mais­sa, jos­sa ei ole sosi­aa­li­tur­vaa, työn myy­jiä jot­ka haluai­si­vat myy­dä työ­tään pal­jon enem­män kuin saa­vat kau­pak­si on huo­mat­ta­van paljon.

    Kos­ka sosia­li­tur­vaan on varaa ainoas­taan rik­kais­sa mais­sa, niin tul­kit­sin tämän siten, että vedät kehi­tys­mai­den työ­mark­ki­nois­ta joh­to­pää­tök­siä län­si­mai­den työ­mark­ki­noil­le, mut­ta ilmei­ses­ti olin väärässä.

    tcrown:

    Ja tämä tar­jon­ta­käy­rän nurin­ku­ri­suus aiheut­taa kum­mal­lis­ta epäs­ta­bii­liut­ta mark­ki­noi­hin ja tasa­pai­no­ja, jois­sa tar­jon­ta ja kysyn­tä eivät koh­taa “nätis­ti”. Tätä yri­tin havain­nol­lis­taa esimerkilläni.

    Sinun mal­li ei toi­mi, jos työn kysyn­tä kas­vaa sen tar­jon­taa nopeam­min. Mil­lä perus­teel­la ole­tat näin?

    Minus­ta tun­tui­si uskot­ta­vam­mal­ta, että työn kysyn­tä kas­vaa huo­mat­ta­vas­ti nopeam­min, kun hin­ta las­kee. En tie­dä onko tätä iki­nä tut­kit­tu tai todis­tet­tu, mut­ta intui­tii­vi­ses­ti se vai­kut­taa minus­ta oikeal­ta. Kui­ten­kin kun palk­ka on nol­las­sa työn kysyn­tä on ääre­tön­tä. (Ja se on aidos­ti laskevaa.)

    Eli siis sinun mal­li perus­tuu sii­hen, että työs­tä on aina yli­tar­jon­taa. Jos tämä ei päde, ei mal­li­kaan päde.

    Kos­ka muil­la mark­ki­noil­la tämä ei näy­tä pitä­vän paik­kaan­sa, minus­ta todis­tus­taak­ka on sinulle.

    tcrown:

    Jätän har­joi­tus­teh­tä­väk­si tuon tasa­pai­non poh­din­nan, mut­ta yksin­ker­tai­sen mal­lin lop­pu­tu­lok­se­na on, että toi­mi­tus­joh­ta­jil­le mak­se­taan kaik­ki mitä suin­kin voi­daan ja keh­da­taan, tuot­ta­vuu­des­ta viis.

    No ei tie­ten­kään mak­se­ta, vaan niil­le mak­se­taan hei­dän tuot­ta­vuu­ten­sa ver­ran. (Kuten myös muil­le resurs­seil­le.) Ne yri­tyk­set jot­ka mak­sa­vat resurs­seis­taan enem­män kuin ne tuot­ta­vat häviä­vät kil­pai­lus­sa muil­le yri­tyk­sil­le. (Pait­si, jos kaik­ki teke­vät saman vir­heen. Sil­loin­kin mark­ki­noil­la on kan­nus­ti­met laka­ta teke­mäs­tä virhettä.)

    Kuu­los­ta­vat­ko täl­lai­set tulok­set tutuil­ta ‚jos näi­tä ver­taa vaik­ka nyt esi­mer­kik­si reaa­li­maa­il­man havaintoihin?

    Eivät. Minus­ta ne kuul­los­ta­vat sil­tä, että ne sopi­vat aika hyvin nii­hin myyt­tei­hin joi­ta vil­jel­lään kan­sa­lais­kes­kus­te­lus­sa ja joil­le ei ole vakuut­ta­via perusteita.

    On toden­nä­köis­tä, että yri­tys­ten osak­kee­no­mis­ta­jil­la on parem­mat edel­ly­tyk­set arvioi­da yri­tys­joh­ta­jan tuot­ta­vuut­ta kuin meil­lä. Kuten täl­lä­kin pals­tal­la on usein havait­tu ihmi­set nyt vaan eivät pys­ty käsit­tä­mään, että joku toi­nen ihmi­nen voi­si olla niin pal­jon tuot­ta­vam­pi kuin kir­joit­ta­ja itse on. (En väi­tä että sinä eri­tyi­ses­ti syyl­lis­tyi­sit tähän. Esi­tän tämän vain anek­doot­ti­na sii­tä mik­si on “yleis­tie­toa” että yri­tys­joh­ta­jien palk­kiot eivät vas­taa hei­dän tuot­ta­vut­taan. Tie­tys­ti osa vas­tus­taa suu­ria palk­kioi­ta vaik­ka ne vas­tai­si­vat­kin tuottavuutta…)

    Kos­ka har­vas­ta työs­tä mak­se­taan mini­mi­palk­kaa, niin minus­ta vai­kut­taa myös, että skaa­lan toi­ses­sa pääs­sä päät­te­ly­si ei päde, eli että työn kysyn­tä lisään­tyy nopeam­min kuin sen tar­jon­ta, kun palk­ka ale­nee. (Tämän voi muu­ten myös tode­ta Yhdys­val­tain työ­paik­ka­da­tas­ta, jos­sa näkyy sel­vät pii­kit työt­tö­myy­des­sä, kun mini­mi­palk­kaa nostetaan.)

    Mark­ki­noi­den vajaa­vai­sen arvos­tuk­sen vuok­si ihmi­set eivät myös­kään yleen­sä tule aja­tel­leek­si, että jos yri­tys­joh­ta­jien pal­kat ovat lii­an suu­ria, ne tule­vat kapi­ta­lis­tien tas­kus­ta — eivät hie­rar­kias­sa alem­pa­na ole­vien työn­te­ki­jöi­den tai kulut­ta­jien tai yhteis­kun­nan jne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. Jaan val­tion, tai jul­ki­sen sek­to­rin, inter­ven­tiot useam­paan ryhmään:

    -yri­tys­ten ja nii­den omis­ta­jien verott­ta­mi­nen eri muodoissaan

    -tulo­ve­rot ja nii­den progres­sio sekä alv ja sen eri­suu­rui­suus eri hyö­dyk­keil­lä (jos tämä nyt on vars. val­tion interventio…)

    -var­si­nai­nen sosi­aa­li­tur­va, sisäl­tää mm. työttömyyskorvaukset.

    -muu sosi­aa­li­lain­sää­dän­tö, kuten työ­ai­ka­la­ki ja aikoi­naan lap­si­työ­voi­man kiel­to sekä kou­lu­tuk­sen maksuttomuus. 

    -jul­ki­sen sek­to­rin yri­tys­toi­min­ta, ei pel­käs­tään esi­mer­kik­si täl­lä pals­tal­la puhut­ta­neet ter­vey­den­hoi­to ja rau­ta­tiet vaan myös “taval­li­sem­pi” yrit­tä­mi­nen. Kuten aikoi­naan perus­te­tut tuon­tia kor­vaa­vat teollisuuslaitokset.

    (Puh:)

    Näi­den vai­ku­tuk­set, mukaan­lu­kien ulkois­vai­ku­tuk­set ja vai­keas­ti toden­net­ta­vat, pit­kän ajan kulues­sa “hivut­ta­vat”, myös sosi­aa­li­set vai­ku­tuk­set ovat kyl­lä mal­lin­net­ta­vis­sa mut­ta aina­kin kaik­ki näke­mä­ni mal­lit ovat olleet:

    -puut­teel­li­sia tai osittaisia(pakostakin, ymmär­rän sen kyllä)

    -poliit­ti­sia, joko rei­lus­ti tai ketun­hän­tä kainalossa

    -jos­ta­kin toi­ses­ta, monel­la tapaa eri­lai­ses­ta yhteis­kun­nas­ta tem­pais­tu­ja case­ja ja nii­den poh­jal­ta har­joi­tet­tua verbaaliakrobatiaa

    tai kaik­kia näitä.

    Huom viit­taan vuo­si­kausien kes­kus­te­luun kaik­kial­la, en tämän pals­tan enkä tämän ket­jun juttuihin. 

    Kuten Ilk­ka sanoi, kyl­lä nyky­ai­kai­nen talous­tie­de dyna­miik­kaa­kin tut­kii. Kun itse opis­ke­lin sitä tär­keim­pä­nä sivuai­nee­na­ni, lau­da­tur-sem­moi­hin saak­ka, tun­tui usein sil­tä että se — kou­lu­kun­nas­ta riip­pu­mat­ta — sei­soi molem­mat jalat tuke­vas­ti ilmassa.

    Täs­sä suh­tees­sa on kehi­tys kehit­ty­nyt rivakasti.

    Sil­ti ollaan vas­ta hyväl­lä alul­la. Aina­kin jos halu­taan luo­da mal­li, joka ottaa riit­tä­väs­ti huo­mioon, sanon­ko itse ad hoc kek­si­mäl­lä­ni ilmai­sul­la, ris­tik­käi­siä ulkoisvaikutuksia.

    Lopul­ta tul­laan sii­hen, että mutul­la, empi­rial­la ja ns. sosi­aa­li­sel­la omal­la­tun­nol­la on sit­ten­kin kai­kil­la sijan­sa päätöksenteossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. Tuos­sa edel­lä sywäl­lis­tä poh­din­taa. Nyt sekaan tcrow­nin ja Art­tu­rin ja parin muun keskusteluun.

    Työn kysyn­tä ei ole ikui­ses­ti vakio, sii­nä Art­tu­ri on oikeas­sa. Mut­ta ei kai sel­lais­ta kukaan tosis­saan väittänytkään?

    Osit­tain komp­paan nyt tcrow­nia, osit­tain naput­te­len omia­ni. Työn kysyn­tä on:

    -lyhyel­lä täh­täi­mel­lä (mel­ko) joustamatonta

    -riip­pu­vais­ta suh­dan­teis­ta taval­la, jol­ta useim­mat ihmi­set kai­ke­ti halua­vat suo­jau­tua ja lähim­mäi­si­ään suojata.
    Ilmai­su “kapi­ta­lis­min krii­si” ei ole (pel­käs­tään) vul­gää­ri­marxi­lai­suut­ta vaan myös rele­vant­tia (neo)keynesiläisyyttä.
    Tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den ali­ky­syn­tä > työ­voi­man ali­ky­syn­tä > näl­kä­palk­ka­työ tai työt­tö­myys. Ket­ju on noin n ker­taa todel­li­suu­des­sa nähty.

    Teo­rias­sa kil­pai­lu tuot­tai­si kai­kil­le työ­ky­kyi­sil­le hei­dän tuot­ta­vuut­taan vas­taa­van työ­pai­kan ja ‑pal­kan. Työ­ky­vyt­tö­mis­tä huo­leh­dit­tai­siin erikseen.

    Käy­tän­nös­sä, tai empi­rias­sa, wha­te­ver, se ei noin mene. Pelk­kä kil­pai­lu ilman myös työ­ky­kyi­sil­le tar­koi­tet­tua tur­va­verk­koa ei tuo­ta “hyvää yhteis­kun­taa” (seli­tän tar­kem­min jos oikeas­ti tarvitsee). 

    Sivu­huo­mau­tus: Fried­ma­nin kom­ment­ti että inflaa­tio on aina mone­tää­ri­nen krii­si on osa sitä Chi­ga­gon tut­ki­ja­kam­miois­sa raken­nel­tua hie­noa teo­ri­aa, jon­ka käy­tän­nön sovel­luk­sis­ta Milt ei suos­tu­nut sit­ten otta­maan vas­tuu­ta. Hän­tä sovel­let­tiin kuu­lem­ma aina vää­rin. Miten tulee­kin, muu­tet­ta­vat muut­taen, mie­leen marxi­lai­set dogmaatikot:/

    Tulon­jaon muut­tues­sa suu­ri­tu­lois­ten eduk­si rahaa ham­stra­taan enem­män sukan­var­teen. Ei tie­ten­kään ikui­sik­si ajoik­si eikä kor­kea sääs­tä­mi­sas­te ole todel­la­kaan abso­luut­ti­nen paha, mut­ta jos­kus sil­lä on nega­tii­vi­nen vai­ku­tus talouteen. 

    Mata­la­palk­ka-alat ja nii­den työ­voi­man tar­jon­ta/-pula pitäi­si ehkä jakaa kah­teen ryhmään?

    -työ­pai­kat joi­den kohon­neet kus­tan­nuk­set nii­den palk­ka­ta­son nous­tes­sa voi­daan suh­teel­li­sen kivut­to­mas­ti “las­kut­taa edelleen”.
    (Esi­merk­ki: iso­jen paik­ka­kun­tien jouk­ko­lii­ken­teen kul­jet­ta­jat. Koka tosin ei ole vars. mata­la­palk­ka-ala. Työ­voi­ma­pu­la-ala kyl­lä­kin, mut­ta syyt ovat enem­män muualla.)

    -työ­pai­kat, joi­den (raja)tuottavuus on niin pie­ni, että ne todel­la katoai­si­vat tai vähe­ni­si­vät ilman eräi­tä työ­mark­ki­noi­den eri­tyis­ryh­miä ja ‑tilan­tei­ta.
    Esi­merk­ke­jä ilmais­ja­ke­lui­den ja mai­nos­ten jako ja eräät puhe­lin­myyn­ti­teh­tä­vät. Ja ammat­ti­kun­nat joi­ta Suo­mes­sa ei edes ole kuten tava­roi­den pak­kaa­jat kaup­po­jen kassoilla.

    Aina­kin tuo­hon jäl­kim­mäi­seen vai­kut­tai­si toden­nä­köi­ses­ti posi­tii­vi­ses­ti jon­kin­lai­nen perus­tu­lo. Sii­nä olen Art­tu­rin kans­sa (ilmei­ses­ti) samaa mieltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. tcrown: Hei mä ajat­te­lin täl­lais­ta ana­lyy­siä mil­lä vois ehkä tes­ta­ta kas­vaa­ko työn tar­jon­ta vai kysyn­tä nopeam­min kun työn hin­ta pienenee:

    Jos työn tar­jon­ta kas­vaa nopeam­min, kuin kysyn­tä niin mini­mi­pal­kan nos­ta­mi­sen pitäi­si kas­vat­taa työs­sä­käy­vien mää­rää, vähen­tää työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den mää­rää, kas­vat­taa palk­ka­sum­maa ja pie­nen­tää kes­ki­mää­rin teh­ty­jen työ­tun­tien määrää.

    Toi­nen tapa sel­vit­tää kas­vaa­ko työn kysyn­tä hitaam­min kuin sen tar­jon­ta, kun työn hin­ta las­kee oli­si pois­taa kaik­ki mini­mi­pal­kat yms. ja aloit­taa kan­sa­lais­pal­kan mak­sa­mi­nen. Tätä kan­sa­lais­palk­kaa sit­ten madal­let­tai­siin niin kau­an, että työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den mää­rä alkai­si nous­ta. Täs­sä “pis­tees­sä” työn tar­jon­ta alkaa kas­vaa työn kysyn­tää nopeammin.

    Minus­ta olis täy­sin ok, että val­tion väki­val­ta­mo­no­po­lil­la pakot­ta­mat tulon­siir­rot olis tämän pis­teen edel­lyt­tä­mäl­lä tasol­la oikeas­taan riip­pu­mat­ta sii­tä mikä se taso oli­si. (Minä tie­tys­ti uskon sen ole­van 0…)

    Juk­ka Siren:

    Tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den ali­ky­syn­tä > työ­voi­man ali­ky­syn­tä > näl­kä­palk­ka­työ tai työt­tö­myys. Ket­ju on noin n ker­taa todel­li­suu­des­sa nähty.

    Joo se on ihan ok, että sil­loin kun koko­nais­ky­syn­näs­tä on pula osa jät­täy­tyy koko­naan työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­le, kos­ka arvos­taa vapaa-aikaan­sa enem­män kuin työs­tä saa­ta­vaa korvausta.

    Se on osa syy­tä mik­si pal­kat eivät las­ke tcrow­nin esit­tä­mäl­lä taval­la, eli siis että työn tar­jon­ta las­kee nopeam­min kuin työn kysyn­tä kun työn hin­ta laskee.

    seli­tän tar­kem­min jos oikeas­ti tarvitsee

    Ei tar­vit­se selit­tää, mut­ta tuo ei ole mikään fak­ta, vaan usko­mus. (tai siis jos mää­rit­te­let hyvän yhteis­kun­nan niin, että siel­lä on tur­va­verk­ko, niin sit­ten se ei ole usko­mus, mut­ta minä olen eri miel­tä määrittelystä.)

    Pitää muu­ten taas tähän väliin tode­ta, että minä en vas­tus­ta tur­va­verk­ko­ja noin yleen­sä, vaan val­tion pakot­ta­mia tur­va­verk­ko­ja. (Ja niis­tä­kin enim­mäk­seen nii­tä, jot­ka aiheut­ta­vat tuloloukkuja)

    Yksi­tyi­set tur­va­ver­kot ovat tosi jees. Eli taval­laan oon samaa miel­tä, että jos val­tio kiel­täi­si kaik­ki yksi­tyi­set tur­va­ver­kot, niin se ei oli­si hyvä yhteis­kun­ta. Sii­hen en tar­vit­se aina­kaan lisäselityksiä.

    Fried­man ei sano­nut, että inflaa­tio on aina mone­tää­ri­nen krii­si, vaan että inflaa­tio joh­tuu aina rahan mää­räs­tä, eli että mitään palk­ka-hin­ta­sykliä ei ole. (Toi­sin kuin tcrown väit­ti) Koko­nais­ky­syn­tä pysyy siis vakio­na, jos ihmi­set eivät ala ham­straa­maan rahaa sukanvarteen.

    Tulon­jaon muut­tues­sa suu­ri­tu­lois­ten eduk­si rahaa ham­stra­taan enem­män sukanvarteen.

    Väi­tät­kö siis, että jos lai­tat Björn Wahl­roo­sin tilil­le 1000 euroa hän nos­taa sen toden­nä­köi­sem­min kätei­sek­si kuin jos lai­tat 10 euroa 10 pie­ni­tu­loi­sen tilille?

    En oikein ymmär­rä mik­si kätei­sen mää­rä kor­rel­loi­si tulo­jen kans­sa kovin­kaan pal­joa. (Pait­si huumekauppiailla…)

    mut­ta jos­kus sil­lä on nega­tii­vi­nen vai­ku­tus talouteen.

    Sil­lä ne nega­tii­vi­nen vai­ku­tus talou­teen sil­loin, kun kor­ko ei vas­taa sääs­tä­jien aikapre­fe­rens­siä. (Eli siis sitä miten pal­jon he tyk­kää­vät kulu­tuk­ses­ta nyt ver­rat­tu­na kulu­tuk­seen tulevaisuudessa.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Muis­te­len piir­tä­nee­ni usei­ta sopeu­tu­mis­käy­riä kan­di- ja mais­te­ri­vai­heen mak­ron kurs­seil­la. Mik­ron puo­lel­la dyna­miik­kaa en sen sijaan muista.

    Sei­son kor­jat­tu­na. Myön­nän, että mak­ros­ta ei jää­nyt käteen juu­ri muu­ta kuin kum­mal­li­nen diko­to­mia inves­toin­nin ja kulut­ta­mi­sen välil­lä ja mie­li­ku­va, että sel­lais­ta asi­aa ei ole­kaan, jos­ta kak­si var­tee­no­tet­ta­vaa mak­ron kou­lu­kun­taa ei oli­si täs­mäl­leen vas­tak­kais­ta miel­tä. Mut­ta jos joku osaa neu­voa jon­kun­lai­sen dynaa­mi­sen mik­ron kir­jan tai muun läh­teen pariin, niin oli­sin kiinnostunut.

    Kari, en ymmär­tä­nyt sanaa­kaan sii­tä, mitä kir­joi­tit, mut­ta kuu­los­ti kovin mie­len­kiin­toi­sel­le. Osaat­ko ohja­ta jon­kin kan­san­ta­jui­sen teok­sen pariin?

    Sinun mal­li ei toi­mi, jos työn kysyn­tä kas­vaa sen tar­jon­taa nopeam­min. Mil­lä perus­teel­la ole­tat näin?

    Pie­nen­ne­tään kau­pan kas­san palk­kaa niin pal­jon, että kas­sat halua­vat teh­dä töi­tä 10% enem­män. Tämä­kö todel­la las­kee elin­tar­vik­kei­den hin­taa niin pal­jon, että se lisää elin­tar­vik­kei­den kysyn­tää niin pal­jon, että kas­sa­työ­tun­te­ja tar­vi­taan yli 10% enem­män? Intui­tii­vi­ses­ti tun­tuu epä­us­kot­ta­val­ta. Kas­sa­työn hin­nan vai­ku­tus elin­tar­vik­kei­den hin­taan kun lie­nee suh­teel­li­sen pie­ni, elin­tar­vik­kei­den kysyn­nän hin­ta­jous­to lie­nee myös pie­ni, ja nii­tä elin­tar­vik­kei­ta pitäi­si men­nä todel­la pal­jon ene­mään kau­pak­si ennen kuin kas­sa­tun­tien mää­rää pitää nos­taa 10%. Ylei­sem­min, usein palk­ka­työn kus­tan­nus­ten osuus tuot­teen hin­nas­sa on pie­ni, jol­loin palk­ka­kus­tan­nuk­sia pie­nen­tä­mäl­lä ei tuot­teen hin­taan voi­da saa­da suu­ria muu­tok­sia. Ja jos tuot­teen hin­taan ei saa­da suu­ria muu­tok­sia, ei kysyn­tä­kään voi pal­jon muut­tua. Ja tie­tys­ti, toi­sin­kin voi olla joil­la­kin aloil­la. Näil­lä aloil­la kil­pai­lu tie­tys­ti toi­mii ilman­kin kei­no­te­kois­ta kysyn­tä­käy­rän kääntämistä. 

    Eli siis sinun mal­li perus­tuu sii­hen, että työs­tä on aina yli­tar­jon­taa. Jos tämä ei päde, ei mal­li­kaan päde.

    Kos­ka muil­la mark­ki­noil­la tämä ei näy­tä pitä­vän paik­kaan­sa, minus­ta todis­tus­taak­ka on sinulle.

    Mal­li perus­tuu sii­hen, että nurin­ku­ri­sen tar­jon­ta­käy­rän seu­rauk­se­na tasa­pain­opis­te, jos­sa kysyntä=tarjonta, on epäs­ta­bii­li, ja pie­ni­kin häi­riö aiheut­taa joko yli- tai ali­tar­jon­nan, joka jat­kaa kas­va­mis­taan. Muil­la mark­ki­noil­la täl­lais­ta nurin­ku­ris­ta tar­jon­ta­käy­rää ja siten epäs­ta­bii­le­ja tasa­pai­no­ja ei ole, eli mui­hin mark­ki­noi­hin ei voi ver­ra­ta. Ja jäl­leen ker­ran, meil­lä sosi­aa­li­tur­va on kään­tä­nyt tar­jon­nan nor­maa­lik­si, joten epäs­ta­bii­li tasa­pai­no on saa­tu häviämään.

    No ei tie­ten­kään mak­se­ta, vaan niil­le mak­se­taan hei­dän tuot­ta­vuu­ten­sa ver­ran. (Kuten myös muil­le resurs­seil­le.) Ne yri­tyk­set jot­ka mak­sa­vat resurs­seis­taan enem­män kuin ne tuot­ta­vat häviä­vät kil­pai­lus­sa muil­le yrityksille.

    Minun on hyvin, hyvin vai­kea ymmär­tää, miten tap­piol­li­sen yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­jan objek­tii­vi­ses­ti mitat­tu tuot­ta­vuus voi olla suu­rem­pi kuin mitä se oli, kun yri­tys oli tuot­ta­va. Tai täl­löin tuot­ta­vuus on aina­kin mää­ri­tel­ty jol­la­kin todel­la kum­mal­li­sel­la taval­la (esi­mer­kik­si kehä­pää­tel­män­omai­ses­ti toi­mi­tus­joh­ta­jan palk­ka­na). Ja yri­tyk­sen (kiin­teät) kus­tan­nuk­set, jot­ka eivät vai­ku­ta yri­tyk­sen tuot­teen hin­noit­te­luun, eivät vai­ku­ta yri­tyk­sen kil­pai­lu­ky­kyyn mark­ki­noil­la, vaan vain omis­ta­jien tuottoon.

    Ja jos nyt aja­tel­laan esi­mer­kik­si työ­tä pörs­siyh­tiön toi­mi­tus­joh­ta­ja, niin tuon työn kysyn­tä on kyl­lä poik­keuk­sel­li­sen tar­kas­ti vakio (aina­kin) pal­kan funktiona.

    Kos­ka har­vas­ta työs­tä mak­se­taan minimipalkkaa

    Minus­ta tun­tuu, että et ole nyt oikein ymmär­tä­nyt mitä yri­tän sanoa. Yri­tän sanoa, että täs­sä mei­dän hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­sam­me sosi­aa­li­tur­va on onnis­tu­nut kään­tä­mään yksi­löi­den työn tar­jon­ta­käy­rän nor­maa­leil­la palk­ka­ta­soil­la nor­maa­lin muo­toi­sek­si. Jos minun työ­ni mark­ki­na­hin­ta las­ki­si tasol­le 600 euroa kuu­kau­des­sa, teki­sin vähem­män töi­tä kuin nyt (eli toden­nä­köi­ses­ti en yhtään). Täl­löin tätä mark­ki­naa voi­daan jol­la­kin taval­la menes­tyk­sel­li­ses­ti ana­ly­soi­da perin­tei­sin mene­tel­min, ja havai­taan mm. että pal­koil­la on jotain teke­mis­tä tuot­ta­vuu­den kans­sa. Mut­ta sii­tä, että näin on mei­dän työ­mark­ki­noil­lam­me, ei voi suo­raan vetää joh­to­pää­tös­tä, että työ­mark­ki­noil­la, jos­sa työn tar­jon­ta on nurin­ku­ri­nen (yri­tys­ten joh­to, maat ilman sosi­aa­li­tur­vaa), työn hin­ta vas­tai­si tuottavuutta.

    (Tämän voi muu­ten myös tode­ta Yhdys­val­tain työ­paik­ka­da­tas­ta, jos­sa näkyy sel­vät pii­kit työt­tö­myy­des­sä, kun mini­mi­palk­kaa nostetaan.)

    Täs­tä­hän on luon­nol­li­ses­ti myös toi­sen­lai­sia tut­ki­mus­tu­lok­sia. Googlaa muis­taak­se­ni Card/Krueger. (Yhtä luon­nol­li­ses­ti, näi­tä­kin tulok­sia on kritisoitu)

    Mark­ki­noi­den vajaa­vai­sen arvos­tuk­sen vuok­si ihmi­set eivät myös­kään yleen­sä tule aja­tel­leek­si, että jos yri­tys­joh­ta­jien pal­kat ovat lii­an suu­ria, ne tule­vat kapi­ta­lis­tien taskusta 

    Kai sitä kapi­ta­lis­tia­kin saa yrit­tää puo­lus­taa yri­tys­joh­don riistolta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. Ama­töö­ri

    Mie­les­tä­ni tcrown onnis­tuu var­sin uskot­ta­vas­ti perus­te­le­maan, miten ja mik­si koh­tuul­li­nen sosi­aa­li­tur­va suo­ras­taan *aikaan­saa* hyvin­voin­nin sel­lai­se­na kuin me sen tunnemme.”

    Näin on. Sosi­aa­li­tur­van “kan­nat­ta­vuus” on ennem­min­kin mitoi­tus ja koh­den­nus­ky­sy­mys kuin on/off kysy­mys. Komp­paan tcrow­nia myös tuon työn tar­jon­ta­käy­rän ana­lyy­sis­sa “näl­kä­ra­jal­la”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. työ­pai­kat joi­den kohon­neet kus­tan­nuk­set nii­den palk­ka­ta­son nous­tes­sa voi­daan suh­teel­li­sen kivut­to­mas­ti “las­kut­taa edelleen”.”

    Palk­ko­jen nousu voi­daan aina kom­pen­soi­da tuot­ta­vuu­den paranemisella.
    Hyvä esi­merk­ki on vien­tim­me: 80-luvun lopul­ta vien­ti on vii­sin­ker­tais­tu­nut, mut­ta väki vähen­ty­nyt 30–40 %.
    Lop­pu­tu­le­ma on„että työn osuus vien­ti­tuot­tees­sa on enää 20 % luokkaa.
    Duu­na­rin osuus on enää 10 % luokkaa.
    Sääs­töt tuo­tan­non vie­mi­ses­tä Kii­naan ovat lop­pu­jen lopuk­si vähäi­set esim Salcom­pin muut­taes­sa arvoi­tiin sääs­töt 5 % , mut­ta kävi­kin päin­vas­toin kun byro­kra­tia- ja kor­rup­tio­lu­lut oli­vat­kin suu­rem­mat kuin säästöt.

    Nokian puhe­lin mak­saa 5 taa­laa ja pal­kat 1 taa­lan luok­kaa. Puhe­lin­ta myy­dään kui­ten­kin kes­ki­mää­rin 40–50 taa­lan hin­taan eli tis­kil­lä tuo­tan­non työn­te­ki­jän osuus on 2 % luokkaa.
    Mut­ta volyy­mi­busi­nek­ses­sa cen­tin­kin sääs­tö per kap­pa­le tuo suu­ria sum­mia vii­mei­sel­le riville.

    Mut­ta se edel­lyt­tää pil­kun tark­kaa kulu­jen hal­lin­taa ja se taas joh­taa dik­da­tuu­ri­seen yri­tys­hal­lin­toon, luo­vuu­den lop­pu­mi­seen ja työs­sä­viih­ty­mi­sen romahtamiseen.

    Pal­ve­lua­lal­la­kin nuo muut kulut alka­vat olla mer­kit­tä­vin kulue­rä. Asia­kas­kun­nan seg­men­toin­ti, markkinointi,brändääminen, moni­muo­toi­nen las­ku­tuse­rit­te­ly etc on joh­ta­nut sii­hen, että tie­to­jär­jes­tel­mä­ku­lut ovat kas­va­neet ohi henkilökulujen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. Koko­nais­ky­syn­nän las­kies­sa — tai romah­taes­sa — osa työ­voi­mas­ta jää tai jäte­tään työt­tö­mik­si, ei sik­si että he pre­fe­roi­si­vat vapaa-aikaa vaan kos­ka töi­tä ei ole. Ei oikeas­taan mil­lään palk­ka­ta­sol­la, ei aina­kaan sub­sis­tens­si­ra­jan ylittävällä.

    Mää­rit­te­len tosi­aan hyvän yhteis­kun­nan siten että siel­lä on tur­va­verk­ko. Mut­ta on tot­ta, että täs­sä men­nään talous­tie­teen ulko­puo­lel­le ja mielipidekysymyksiin.

    Pel­käs­tään yksi­tyi­siin tur­va­verk­koi­hin eli hyvän­te­ke­väi­syy­teen en luo­ta, vaik­ka var­sin­kin ns. kol­man­nel­la sek­to­ril­la on tär­keä roolinsa.

    Uncle Mil­to­nia refe­roi­des­sa­ni siir­ryin lii­an suu­rel­la harp­pauk­sel­la inflaa­tion syis­tä — jois­ta Art­tu­ri alun­pe­rin puhui — koko­nais­ky­syn­nän muu­tok­siin, jois­ta myös oli puhe.

    En tar­koit­ta­nut var­si­nai­sen kätei­sen mää­rää sukan­var­res­sa vaan sääs­tä­mi­sas­tet­ta, eli kulut­ta­mat­ta jät­tä­mis­tä, myös “vir­tu­aa­li­ra­has­sa” ole­vat tal­le­tuk­set mukaanlukien. 

    (Kun Fried­man kehit­te­li oppi­aan eli läm­mit­ti van­han osin toki paik­kan­sa­pi­tä­vän Rahan kvan­ti­teet­ti­teo­ria-pyt­ti­pan­nun, ei vir­tu­aa­li­ra­ha tain­nut olla yhtä tär­keäs­sä osas­sa ja yhtä vik­ke­lää kuin nyky­ään. Vaik­ka tämä ei kai ole oleellista). 

    Suu­ri­tu­loi­set kulut­ta­vat pie­nem­män osan tulois­taan, mis­tä syys­tä monien suo­si­ma laman­hoi­to­re­sep­ti on lisä­tä pie­ni­tu­lois­ten tuloja. 

    Tot­ta­kai vir­tu­aa­li­ra­ha­na ole­va Wahl­roo­sin jne. raha on samal­la lisää­mäs­sä pan­kin mah­dol­li­suuk­sia antaa lai­naa haluk­kail­le, mut­ta kun laman aika­na nii­tä lai­naa­jia ei ole eikä lai­naa saa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. tcrown: Hei mä ajat­te­lin täl­lais­ta ana­lyy­siä mil­lä vois ehkä tes­ta­ta kas­vaa­ko työn tar­jon­ta vai kysyn­tä nopeam­min kun työn hin­ta pienenee:

    Jos työn tar­jon­ta kas­vaa nopeam­min, kuin kysyn­tä niin mini­mi­pal­kan nos­ta­mi­sen pitäi­si kas­vat­taa työs­sä­käy­vien mää­rää, vähen­tää työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den mää­rää, kas­vat­taa palk­ka­sum­maa ja pie­nen­tää kes­ki­mää­rin teh­ty­jen työ­tun­tien määrää.

    Juu­ri näin. Ongel­ma on, että jos tuot­ta­vuus, jon­ka pys­tyy mit­taa­maan sat­tuu ole­maan jol­la­kin sek­to­ril­la uut­ta mini­mi­palk­kaa pie­nem­pi, työt­tö­myys ja muut nega­tii­vi­set odo­tuk­set voi­vat kas­vaa. Eli havain­to, että työt­tö­myys kas­vaa, ei vie­lä rii­tä osoit­ta­maan teo­ri­aa­ni epä­kel­vok­si, kun en ole edes väit­tä­nyt, että se oli­si uni­ver­saa­li. Toi­saal­ta yksi­kin havain­to riit­tä­nee osoit­ta­maan perin­tei­sen mal­lin epä­kel­vok­si aina­kin uni­ver­saa­liin käyttöön. 

    Edel­lä mai­nit­se­ma­ni Card ja Krue­ger ovat havain­neet jota­kin tähän suun­taan USA:n datal­la. Mary­ke Des­sin­gin artik­ke­li “Implica­tions for mini­mum-wage policies of an S‑shaped labor–supply cur­ve” ker­too abstrac­tis­saan seuraavaa:

    A model of fami­ly labor supply pro­vi­des a ratio­na­le for rai­sing mini­mum wages when the labor–supply res­pon­se is nega­ti­ve at low wages. Under tho­se circums­tances, the labor mar­ket can be caught in a Malt­husian pover­ty trap of excess supply (unemplo­y­ment, ove­rex­ten­ded work­days, child labor) and fal­ling wages. Rai­sing mini­mum wages may the­re­fo­re help resorb this excess supply and sta­bi­lize the labor mar­ket, set­ting a “vir­tuo­us” cycle in motion. In a two-sec­tor con­text, such a policy would inc­rea­se wages in both the cove­red and unco­ve­red sec­tors. Evi­dence from a stu­dy of Cos­ta Rica, in par­ticu­lar, is con­sis­tent with tho­se conclusions.”

    Ikä­vä kyl­lä en ole koko artik­ke­lia löy­tä­nyt jul­ki­ses­ta inter­ne­tis­tä, joten en osaa tar­kem­min kommentoida.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. tcrown:
    Enpä tie­dä kan­san­ta­jui­sis­ta esi­tyk­sis­tä, mut­ta läh­tö­koh­taa voi­si läh­teä hake­maan esi­mer­kik­si Wikipediasta:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Systems_theory

    ja:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Control_theory

    Tosin tuos­sa­kin tai­de­taan men­nä jo aika syväl­le mate­ma­tiik­kaan, mut­ta peri­aat­tees­sa tuol­la on seli­tet­ty se sys­tee­min sta­bii­li­suus ja mm. deri­voi­va ja integroi­va säätö.

    Täy­tyy­pä funt­sia, jos­ko oli­si ole­mas­sa jokin kan­san­ta­jui­sem­pi­kin esi­tys jossakin.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. tcrown:

    Tämä­kö todel­la las­kee elin­tar­vik­kei­den hin­taa niin pal­jon, että se lisää elin­tar­vik­kei­den kysyn­tää niin pal­jon, että kas­sa­työ­tun­te­ja tar­vi­taan yli 10% enemmän?

    En tar­koit­ta­nut, että ruo­an kysyn­tä nousee (tai kau­pan kas­so­jen), vaan työn kysyn­tä. Syn­tyy uusia yri­tyk­siä, uusia alo­ja, van­hat yri­tyk­set ja alat laa­jen­ta­vat toi­min­taan­sa jne. Pal­ka­taan enem­män las­ten­hoi­ta­jia, pai­dan pesi­jöi­tä ostos­kas­sian pak­kaa­jia, koi­ran ulkoi­lut­ta­jia jne.

    Eli siis kysyn­tä eri­lai­sil­la pal­ve­luil­le on ole­mas­sa, jos nii­den hin­nat vaan oli­si­vat alhai­sem­mat. Minä väi­tän, että tämä kysyn­nän kas­vu kun työn hin­ta ale­nee on suu­rem­paa kuin nii­den työn­te­ki­jöi­den työn tar­jon­nan kas­vu joi­den tulot pienenevät.

    Mal­li perus­tuu sii­hen, että nurin­ku­ri­sen tar­jon­ta­käy­rän seu­rauk­se­na tasa­pain­opis­te, jos­sa kysyntä=tarjonta, on epäs­ta­bii­li, ja pie­ni­kin häi­riö aiheut­taa joko yli- tai ali­tar­jon­nan, joka jat­kaa kasvamistaan.

    Siis riip­pu­mat­ta tuon tar­jon­ta­käy­rän muo­dos­ta, jos työn kysyn­tä kas­vaa nopeam­min, tasa­pai­no on olemassa.

    Minun on hyvin, hyvin vai­kea ymmär­tää, miten tap­piol­li­sen yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­jan objek­tii­vi­ses­ti mitat­tu tuot­ta­vuus voi olla suu­rem­pi kuin mitä se oli, kun yri­tys oli tuottava.

    Minus­ta tämä ei ole miten­kään ris­ti­rii­tais­ta. Yri­tyk­sen menes­tys riip­puu mones­ta muus­ta­kin asias­ta kuin yri­tys­joh­ta­jan tuot­ta­mas­ta arvos­ta. En väi­tä ettei­kö tätä tuot­ta­vuut­ta ole lähes mah­do­ton­ta mita­ta, mut­ta väi­tän, että osak­kee­no­mis­ta­jil­la on suu­rem­mat kan­nus­ti­mat tie­tää pal­jon­ko yri­tys­joh­ta­jan tuot­ta­vuus on kuin meil­lä, joten on toden­nä­köi­sem­pää, että he arvioi­vat pal­kan oikein kuin me.

    Ja yri­tyk­sen (kiin­teät) kus­tan­nuk­set, jot­ka eivät vai­ku­ta yri­tyk­sen tuot­teen hin­noit­te­luun, eivät vai­ku­ta yri­tyk­sen kil­pai­lu­ky­kyyn mark­ki­noil­la, vaan vain omis­ta­jien tuottoon.

    Yri­tyk­sen voit­to vai­kut­taa sii­hen menee­kö se kon­kurs­siin vai ei ja sii­hen pal­jon­ko sen osak­keet mak­saa. Se käyt­tää­kö yri­tys resurs­se­jaan tehok­kaas­ti vai­kut­taa mitä suu­rim­mas­sa mää­rin sii­hen pär­jää­kö se mark­ki­noil­la. Jos se ei käy­tä nii­tä tehok­kaas­ti se jou­tuu lopet­ta­maan toi­min­tan­sa tai joku taho ostaa sen ja muut­taa toimintatapoja.

    Ei sijoit­ta­jat vihaa rahaa. Jos yri­tyk­ses­tä saa enem­män voit­toa pot­ki­mal­la yli­pal­ka­tun yri­tys­joh­ta­jan pois, niin ne teke­vät niin.

    Tuo Card/Kruger on mul­le tut­tu lähin­nä just nii­den kri­tiik­kien kaut­ta. Sano­taan nyt näin, että noin yleen­sä tut­ki­muk­sis­sa ei oo havait­tu, että mini­mi­pal­kan nos­to lisää työllisyyttä.

    Kai sitä kapi­ta­lis­tia­kin saa yrit­tää puo­lus­taa yri­tys­joh­don riistolta?

    heh, no riip­puu mil­lä kei­noin. Jos nyt vaan päät­tää, että kapi­ta­lis­tit mak­sa­vat ihan vapaas­ta tah­dos­taan yri­tys­joh­ta­jil­le lii­kaa palk­kaa ja “aut­taa” hei­tä mää­rää­mäl­lä vaik­ka palk­ka­ka­ton yri­tys­joh­ta­jil­le, niin sanoi­sin, että ei saa puollustaa.

    Jost taas halu­aa puol­lus­taa kapi­ta­lis­tia anta­mal­la hänen teh­dä mitä huvit­taa omal­la omai­suu­del­laan, niin ehdot­to­mas­ti saa puollustaa.

    Noh jos olem­me kui­ten­kin sii­tä yhtä miel­tä, että Suo­mes­sa ollaan tilan­tees­sa, jos­sa työn hin­nan las­ke­mi­nen aiheut­taa työl­li­syy­den lisään­ty­mis­tä, niin olet­ko sitä miel­tä, että tulon­siir­to­ja oli­si hyvä pie­nen­tää sii­hen pis­tee­seen saak­ka, jos­sa työn tar­jon­ta alkaa kas­va­maan nopeam­min kuin työn kysyntä?

    En minä­kään halua sosia­li­tur­vaa ker­ta­ry­säyk­sel­lä lak­kaut­taa, vaan ensik­si voi­sim­me siir­tyä kan­sa­lais­palk­kaan ja sit­ten las­kea sitä pik­ku hil­jaa ja sen las­ke­mi­sen voi mie­les­tä­ni lopet­taa sii­hen pis­tee­seen, jos­sa tämä sinun esit­tä­mä työn tar­jon­ta alkaa kas­vaa nopeam­min kuin sen kysyn­tä kasvaa.

    Juk­ka Siren: Jos ei sääs­tä sukan­var­teen (tai lii­ke­pan­kit kes­kus­pank­kiin) niin koko­nais­ky­syn­tä ei muu­tu. Sil­lä ei ole väliä, että kulut­taa­ko rahat vai inves­toi­ko koko­nais­ky­syn­nän kannalta.

    Se on toki tot­ta, että koko­nais­ky­syn­nän las­kies­sa työt­tö­myys lisään­tyy, mut­ta tämä on lyhyen aika­vä­lin ilmiö ja joh­tuu wage stic­ky­nes­sis­tä. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä työn kysyn­tä ja tar­jon­ta sopeu­tu­vat hin­nan avulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  115. Minä väi­tän, että tämä kysyn­nän kas­vu kun työn hin­ta ale­nee on suu­rem­paa kuin nii­den työn­te­ki­jöi­den työn tar­jon­nan kas­vu joi­den tulot pienenevät.

    Minun näh­däk­de­ni, jot­ta tämä sinun teo­ria­si pitäi­si paik­kan­sa, pitäi­si suu­rin osa ole­mas­sa ole­vis­ta ja uusis­ta sek­to­reis­ta olla sel­lai­sia, joil­la tuo pätee sek­to­rin sisäi­ses­ti. Kau­pan kas­san työn hin­nan las­ku ei nyt vain kovin mer­kit­tä­väs­ti voi kas­vat­taa par­tu­ri­pal­ve­lu­jen kysyn­tää. Enkä kek­si kovin mon­taa sek­to­ria, mis­sä tuo oli­si uskot­ta­vaa. Jois­sa­kin äärim­mäi­sen työ­voi­ma­val­tai­sis­sa alois­sa, kuten mai­nit­se­ma­si kaup­pa­kas­sin pak­kaa­mi­set ja muut vas­taa­vat, noin voi olla, Mut­ta val­tao­sas­sa sek­to­rei­ta en kyl­lä vain voi tuo­ta uskoa.

    Minus­ta tämä ei ole miten­kään ris­ti­rii­tais­ta. Yri­tyk­sen menes­tys riip­puu mones­ta muus­ta­kin asias­ta kuin yri­tys­joh­ta­jan tuot­ta­mas­ta arvos­ta. En väi­tä ettei­kö tätä tuot­ta­vuut­ta ole lähes mah­do­ton­ta mita­ta, mut­ta väi­tän, että osak­kee­no­mis­ta­jil­la on suu­rem­mat kan­nus­ti­mat tie­tää pal­jon­ko yri­tys­joh­ta­jan tuot­ta­vuus on kuin meil­lä, joten on toden­nä­köi­sem­pää, että he arvioi­vat pal­kan oikein kuin me.

    Kan­nus­teet ja kyky ovat kak­si eri asi­aa, vaik­ka et sitä yleen­sä tun­nu hyväksyvänkään.

    Ole­te­taan, että suo­mes­sa pape­ri­teh­tais­sa on hie­man eri­koi­nen työ, pää­kat­kai­si­jan pitä­mi­nen poh­jaan pai­net­tu­na. Koneet pysäh­ty­vät saman tien kun kat­kai­si­jas­ta pääs­te­tään irti. Mikä on tämän työn tuot­ta­vuus? Onko se koko teh­taan tuot­to, vai se 6 euroa tun­ti, mikä pitää työs­tä mak­saa? Toi­mi­tus­joh­ta­jan roo­li muis­tut­taa tuo­ta. Toi­mi­tus­joh­ta­ja vain pitää olla. Jos omis­ta­jil­le kel­paa­vaa toi­mi­tus­joh­ta­ja mate­ri­aa­lia on lii­an vähän, toi­mi­tus­joh­ta­jaeh­do­kaat voi­vat kil­pai­lut­taa hin­tan­sa koko yri­tyk­sen tuot­toon asti, aivan kuten tuon kyt­ki­men pai­na­jat voi­vat kil­pai­lut­taa pal­kak­seen koko tuo­ton, jos vain saa­vat omis­ta­jat usko­maan, että nel­jää teh­das­ta var­ten on vain kol­me riit­tä­vän hyvää kyt­ki­men pai­na­jaa. Työn hin­ta on sopi­mus­asia ja neu­vot­te­lu­voi­man funk­tio, tuot­ta­vuus on jotain muuta. 

    Sano­taan nyt näin, että noin yleen­sä tut­ki­muk­sis­sa ei oo havait­tu, että mini­mi­pal­kan nos­to lisää työllisyyttä.

    Jos sinul­la on useam­pia tut­ki­muk­sia mini­mi­pal­kas­ta ja kehi­tys­mais­ta kuin tuo aino­kai­nen jon­ka olen löy­tä­nyt Cos­ta Ricas­ta, olen hyvin kiin­nos­tu­nut tutus­tu­maan. Card/Krueger ja muut mihin olen tör­män­nyt, ovat pää­osin USA:n dataa, ja siel­lä lie­nee syy­tä olet­taa, että jon­kun­lai­nen sosi­aa­li­tur­va pitää työn tar­jon­nan edes jota­kuin­kin nor­maa­li­na, joten en ole yllät­ty­nyt tulos­ten ristiriitaisuudesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  116. Art­tu­ri:
    Juu, (kysyntä)lamapohdinnat tah­too aina olla kuin ken­raa­lien stra­te­gia­pe­lit; niil­lä voi­te­taan sitä edel­lis­tä sotaa.

    Sii­nä hen­ges­sä tar­koi­tin, että “lii­al­li­nen” sääs­tä­mi­nen (siis ei inves­toi­mi­nen vaan ihan van­han­ai­kai­ses­sa mie­les­sä sääs­tä­mi­nen sukan­var­teen tai pank­kiin, tai vaik­ka sijoit­ta­mi­nen johon­kin jota ei pane tuot­ta­maan kuten kul­taan, tau­lui­hin tai tont­tiin jon­ka jät­tää rakentamatta)
    on ollut tär­keä osa­syy mm. Suu­reen lama­kau­teen ja jon­kin ver­ran — muis­taak­se­ni — myös 90-luvun alun lamaan. 

    Ja eräi­siin pai­kal­lis­la­moi­hin kuten Argen­tii­nan (joka tosin syn­tyi pal­jol­ti ‘tuh­laus­la­ma­na’).

    Kos­ka kukaan ei halua lai­na­ta nii­tä tal­le­tuk­sia yrit­tääk­seen jotain, tai ei aina­kaan saa sitä lai­naa. Edes ole­mas­sa ole­van yri­tyk­sen pelastamiseen.

    Tie­tys­ti tämä on 30 vuo­den takai­sel­la suo­sik­ki­le­lul­la IS-LM-käy­ril­lä leik­ki­mis­tä mut­ta ei se Fried­ma­nin teo­ria­kaan poh­jim­mil­taan niin uusi ja rai­kas ollut kuin ope­tus­lap­set uskoivat:)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  117. tcrown:

    Kau­pan kas­san työn hin­nan las­ku ei nyt vain kovin mer­kit­tä­väs­ti voi kas­vat­taa par­tu­ri­pal­ve­lu­jen kysyntää.

    Minä puhun työ­mark­ki­nois­ta koko­nai­suu­te­na, kos­ka perus­tur­van alen­ta­mi­nen (tai mini­mi­pal­kan alen­ta­mi­nen) kos­ke­vat koko mark­ki­noi­ta. Kun työn tar­jon­ta kas­vaa sen hin­ta las­kee kaut­ta lin­jan (siis kau­pan kas­soil­la, teh­tais­sa, suu­ta­reis­sa, yri­tys­joh­dos­sa jne.) Yri­tyk­set siir­tä­vät tuo­tan­toa pää­omil­ta työn­te­ki­jöil­le. Kaik­ki hyö­dyk­kei­den hin­nat las­ke­vat (tie­tys­ti eni­ten ne joi­den tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sis­ta palk­ka muo­dos­taa suu­rim­man osan)

    Eli siis par­tu­rin pal­kan ale­ne­mi­nen kas­vat­taa par­tu­ri­pal­ve­lui­den kysyn­tää. Koi­ran ulkoi­lut­ta­jan pal­kan ale­ne­mi­nen kas­vat­taa koi­ran ulkoi­lu­tus­pal­ve­lui­den kysyn­tää jne. (Tai tar­kem­min sanoen lii­ku­taan vaan kysyn­tä­käy­rää pit­kin, itse käy­rä pysyy paikallaan.)

    Kysyn­tää täl­le hal­vem­mal­le työl­le on enem­män kuin ennen, kos­ka ihmi­sil­lä on tar­pei­ta, joi­den tyy­dyt­tä­mi­ses­tä he ovat val­mii­ta mak­sa­maan jotain, mut­ta eivät mää­rät­tö­mäs­ti. Esim. minä en ole val­mis mak­sa­maan pyy­kin pese­mi­ses­tä nykyis­tä mark­ki­na­hin­taa, mut­ta ehdot­to­mas­ti olen val­mis mak­sa­maan jotain.

    Kan­nus­teet ja kyky ovat kak­si eri asi­aa, vaik­ka et sitä yleen­sä tun­nu hyväksyvänkään.

    Niin ovat. Kan­nus­teet aiheut­ta­vat sen, että kyvyk­käät ihmi­set hakeu­tu­vat nii­hin hom­miin. On siis toden­nä­köis­tä, että osak­kee­no­mis­ta­jat arvioi­vat joh­ta­jien palk­ko­ja parem­min kuin blo­gin kommentoijat.

    Minul­la ei ole mitään hajua pal­jon­ko jon­kun toi­mi­tus­joh­ta­jan tuot­ta­vuus on. Väi­tän, että sinul­la­kaan ei ole. (Kos­ka jos sinul­la oli­si, osak­kee­no­mis­ta­jil­la oli­si kysyn­tää pal­ve­luil­le­si ja vai­kut­taa sil­tä, että haluai­sit ihan mie­lel­lä­si ohja­ta yri­tys­joh­ta­jien palk­ko­ja mie­lei­sik­se­si.) Noh nyt tämä tie­tys­ti karah­taa omaan nilk­kaan ja pal­jas­tuu, että teet tätä amma­tik­se­si, jol­loin jou­dun tun­nus­ta­maan, että olin vää­räs­sä. Tosin sit­ten en enää ymmär­rä sinun väi­tet­tä­si sii­tä, että osak­kee­no­mis­ta­jat eivät osaa arvioi­da toi­mi­tus­joh­ta­jan tuot­ta­vuut­ta oikein.

    Jos omis­ta­jil­le kel­paa­vaa toi­mi­tus­joh­ta­ja mate­ri­aa­lia on lii­an vähän

    häh!? No joo jos ole­te­taan, että toi­mi­tus­joh­ta­jan työs­sä on tuol­lai­nen omi­nai­suus, että ilman sitä ei ole mitään tuo­tan­toa ja toi­mi­tus­joh­ta­jien tar­jon­ta on aina pie­nem­pää kuin kysyn­tä, niin sit­ten nii­den palk­ka on niin suu­ri kuin koko toi­min­nan tuotto.

    Tie­ten­kään toi­mi­tus­joh­ta­jis­ta ei ole lii­ka­ky­syn­tää ja tie­ten­kään toi­mi­tus­joh­ta­jan työ ei ole tuol­lais­ta kuin väi­tät. (Ihan samal­la taval­la kuin kau­pan kas­sois­ta ei ole ylitarjontaa.)

    Ehkä täs­sä on kyse sii­tä, että minä ajat­te­len näi­tä asioi­ta mar­gi­naa­leil­la ja sinä näil­lä on/off käsit­teil­lä, että joko on kykyä olla toi­mi­tus­joh­ta­ja tai sit­ten ei.

    Jos ajat­te­let osak­kee­no­mis­ta­jien vaih­toeh­to­ja, palk­kaan­ko tämän tyy­pin pal­kal­la x vai toi­sen pal­kal­la y. Molem­mat kan­di­daa­tit tuot­ta­vat jon­kun ver­ran arvoa, toi­nen enem­män ja toi­nen vähem­män. Tämän ver­tai­lun voi teh­dä koko työ­voi­man läpi, ei ole ole­mas­sa pis­tet­tä, jon­ka jäl­keen ihmi­sis­tä nyt vaan ei ole toimitusjohtajiksi.

    Noin yleen­sä palk­ka on aika hyvä tapa tar­kas­tel­la tuot­ta­vuut­ta, kos­ka ne kor­rel­loi­vat kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la. (Ei pel­käs­tään täy­del­li­ses­sä kil­pai­lus­sa…) Esim. mikä on suu­ta­rin tuot­ta­vuus? Ei sitä voi mita­ta kor­ja­tuis­sa ken­gis­sä, vaan sii­nä pal­jon­ko asiak­kaat arvos­ta­vat kor­jat­tu­ja ken­kiä enem­män kuin kor­jaa­mat­to­mia, eli pal­jon­ko he ovat val­mii­ta mak­sa­maan korjaamisesta.

    muut mihin olen tör­män­nyt, ovat pää­osin USA:n dataa, ja siel­lä lie­nee syy­tä olet­taa, että jon­kun­lai­nen sosi­aa­li­tur­va pitää työn tar­jon­nan edes jota­kuin­kin nor­maa­li­na, joten en ole yllät­ty­nyt tulos­ten ristiriitaisuudesta.

    Eli ymmär­sin­kö oikein: län­si­mais­sa sinun mie­les­tä perus­tur­van (tai mini­mi­palk­kan) pie­nen­tä­mi­nen lisää työl­li­syyt­tä ja hyvin­voin­tia aina­kin johon­kin pis­tee­seen asti? Minä olen koko ajan sano­nut, että pie­nen­nyk­set pitäi­si teh­dä pik­ku­hil­jaa ja ne voi­daan lopet­taa, jos ja kun tämä pis­te tulee vastaan.

    (Kehi­tys­mais­sa työn kysyn­tä voi nous­ta hitaam­min kuin työn tar­jon­ta kas­vaa, kos­ka siel­lä on huo­not instituutiot.)

    Uskon kyl­lä väit­tee­si, että työn tar­jon­ta­käy­rä voi olla äärim­mäi­ses­sä köy­hyy­des­sä laskeva.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  118. Sen ver­ran täy­den­nyk­se­nä, että toi­saal­ta monis­sa lamois­sa luot­ta­mus pank­kei­hin menee ja ihmi­set halua­vat rahan­sa niis­tä pois
    (sekä 30-luku että Argen­tii­na; luot­ta­mus uhka­si men­nä myös Suo­mes­sa 90-luvun alussa).

    Tämä ei kui­ten­kaan kumoa edel­lis­tä pos­taus­ta­ni — talous­tie­de kun on usein ris­ti­rii­tais­ta, tai kuin Vek­ku­lan por­tai­ta nousisi…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  119. Minä väi­tän, että tämä kysyn­nän kas­vu kun työn hin­ta ale­nee on suu­rem­paa kuin nii­den työn­te­ki­jöi­den työn tar­jon­nan kas­vu joi­den tulot pienenevät.”

    Kun pal­kat ale­ne­vat niin kulu­tus­ky­ky­kin las­kee nii­den hen­ki­löi­den osal­ta joi­den pal­kat laskevat.
    Palk­kan­sa säi­lyt­tä­vien kulu­tus­ky­ky kas­vaa saman ver­ran kuin noi­den palk­kan­sa menet­tä­vien summa.

    Mut­ta yri­tyk­sen kulut eivät ole vain pal­kat, joten pal­ve­lui­ta ei tuo­te­ta lisää suo­raan pal­kan ale­nus­ta vas­taa­vaa mää­rä vaan n 30–50 % las­ke­neis­ta palkoista.
    Ei pal­ve­lu­tuo­tan­nos­sa­kaan ainoa kulue­rä ole palkat.
    Nyky­ään tie­to­jär­jes­tel­mät mak­sa­vat eni­ten, samoin kiinteistöt.

    Suur­te yri­tyk­set toi­mi­vat nykyi­sin pro­ses­si­pe­ri­aat­teel­la eli työ­vai­heet on tar­kas­ti mää­ri­tel­ty­jä ja hen­ki­lös­töä pal­ka­taan tar­kas­ti pro­ses­sin vaa­ti­ma hen­ki­lö­mää­rä pal­kois­ta riippumatta.
    Vähem­män tuot­ta­vaa ei voi­da pal­ka­ta mil­lään ehdoil­la esim pape­ri­teh­taas­sa säh­kö­moot­to­ri pitää kye­tä vaih­ta­maan 3 minuu­tis­sa, muu­ten tuo­tan­to katkeaa.
    Päi­vys­tä­jäk­si ei kel­paa sel­lai­nen, jol­ta se onnis­tuu tunnissa.
    Pape­ri­teh­taas­sa ei kukaan tee töi­tä, kun kaik­ki toi­mii, mut­ta jos jota­kin tapah­tuu niin ongel­ma pitää kor­ja­ta oitis

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  120. En ole löy­tä­nyt vie­lä mitään kon­kreet­tis­ta perus­te­lua Art­tu­rin kir­joi­tuk­sis­ta sil­le, mik­si minun pitäi­si uskoa, että aina ja kai­kis­sa olo­suh­teis­sa työn kysyn­tä kas­vaa nopeam­min kuin sen tar­jon­ta hin­nan las­kies­sa. Staat­tis­ta mik­ro­pe­rus­te­lua kyl­lä sil­le, että kysyn­tä yli­pää­tään kas­vaa, mut­ta mik­si se kas­vai­si _nopeammin_ kuin tarjonta?

    Minä olen mie­les­tä­ni esi­tel­lyt intui­tion, min­kä perus­teel­la useim­mil­la aloil­la noin ei ole. Voi­sit­ko nyt esit­tää jon­kun perus­te­lun mik­si noin oli­si? Vie­lä ker­ran, staat­ti­ses­ti on sel­vää, että työn kysyn­tä kas­vaa kun hin­ta las­kee. Mut­ta mik­si on syy­tä olet­taa, että se (dynaa­mi­ses­ti) kas­vaa _nopeammin_ kuin tarjonta?

    tie­ten­kään toi­mi­tus­joh­ta­jan työ ei ole tuol­lais­ta kuin väität

    Osa­keyh­tiö­la­ki tai­taa vaa­tia, että jokai­sel­la osa­keyh­tiöl­lä pitää olla toi­mi­tus­joh­ta­ja. En tie­ten­kään väit­tä­nyt, että työ on yhtä help­poa kuin napin pai­na­mi­nen, mut­ta sen var­maan ymmär­sit­kin. Enkä usko, että Nokian omis­ta­jat huo­li­si­vat minua toi­mi­tus­joh­ta­jak­seen, vaik­ka lupai­sin vähän mak­saa tuos­ta ilos­ta. Nii­tä, jot­ka kel­paa­vat on todel­la vähän. 

    Minul­la ei ole mitään hajua pal­jon­ko jon­kun toi­mi­tus­joh­ta­jan tuot­ta­vuus on. Väi­tän, että sinul­la­kaan ei ole. (Kos­ka jos sinul­la oli­si, osak­kee­no­mis­ta­jil­la oli­si kysyn­tää pal­ve­luil­le­si ja vai­kut­taa sil­tä, että haluai­sit ihan mie­lel­lä­si ohja­ta yri­tys­joh­ta­jien palk­ko­ja mie­lei­sik­se­si.) Noh nyt tämä tie­tys­ti karah­taa omaan nilk­kaan ja pal­jas­tuu, että teet tätä amma­tik­se­si, jol­loin jou­dun tun­nus­ta­maan, että olin vää­räs­sä. Tosin sit­ten en enää ymmär­rä sinun väi­tet­tä­si sii­tä, että osak­kee­no­mis­ta­jat eivät osaa arvioi­da toi­mi­tus­joh­ta­jan tuot­ta­vuut­ta oikein.

    Ei kai ole mitään sään­töä, että horos­koo­pin myy­jän pitää uskoa horos­koop­piin? (Ei, en tee tuol­lais­ta työk­se­ni) Yri­tin havain­nol­lis­taa kyt­ki­men­pai­na­jal­la, että on ammat­te­ja, joi­den tuot­ta­vuut­ta ei _voi_ objek­tii­vi­ses­ti mää­ri­tel­lä. Jol­lei sel­lais­ta nume­roa kuin objek­tii­vi­nen tuot­ta­vuus ole ole­mas­sa, niin, niin sil­loin mikään mit­ta­ri­kaan ei voi olla esti­maat­to­ri tuol­le numerolle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  121. Näkö­jään huti­loin­ti­ni jat­kuu kun työn seas­sa naputtelen.

    Siis vie­lä kerran:
    Lamat alka­vat usein (yleen­sä?) pörs­si­kuplis­ta ja yli varo­jen elä­mi­ses­tä, mut­ta seu­raa­va vai­he on sit­ten paniik­ki­jar­ru­tus ja alikysyntä.
    Ja tähän vai­hee­seen oli tar­koi­tus vii­ta­ta kun kai­voin Key­ne­sin kummittelemaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  122. Juk­ka Siren: Sääs­tä­mi­nen pank­kiin, kul­lan osta­mi­nen, tau­lu­jen osta­mi­nen tai ton­tin osta­mi­nen eivät aiheu­ta koko­nais­ky­syn­nän pienenemistä.

    Ainoa mikä aiheut­taa koko­nais­ky­syn­nän las­kun on sukan­var­teen sääs­tä­mi­nen ja pank­kien reser­vien kas­vat­ta­mi­nen. (Eli kon­kreet­ti­ses­ti rahan pois­ta­mi­nen kier­ros­ta. Reser­vien kas­vat­ta­mi­sel­la en muu­ten tar­koi­ta reser­vi­vaa­ti­mus­ten kas­vat­ta­mis­ta vaan sitä, että pan­kit pitä­vät ihan vapaa­eh­toi­ses­ti enem­män reservejä.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  123. Art­tu­ri:
    Juu ei aiheu­ta jos se kul­lan tai tau­lun myy­jä puo­les­taan pis­tää saa­man­sa rahat kiertämään.
    Ajan nyt takaa — ja sori että täs­sä kii­reis­sä naput­te­lu­ni on vähän impromp­tu, sanoi­si­vat musi­kaa­li­set — että kun kovin moni alkaa käyt­täy­tyä noin niin kysyn­tä hyytyy.

    Eli kun se (jos­kus kau­an sit­ten maa­la­tun ja han­ki­tun) tau­lun­sa myy­nyt jem­maa “sukan­var­teen” on tulok­se­na yhdel­lä tau­lu ja toi­sel­la sukan­var­si­tal­le­tus, kun opti­mis­min kau­del­la yksi oli­si yksi osta­nut vaik­ka osak­kei­ta ja toi­nen luksusauton. 

    Sukan­var­si on täs­sä myös meta­fo­ri­nen, eli ei pan­kis­sa löhöä­vä raha kyl­lä avi­ta koko­nais­ky­syn­tää (ks. edel­li­nen meilini).
    Puhu­mat­ta­kaan sii­tä jos luot­ta­mus pank­ki­jär­jes­tel­mään romahtaa.

    Tämä on toki aika yksin­ker­tais­tet­tua talous­tie­det­tä. Yri­tän hätis­tää Key­ne­sin ja Roo­se­vel­tin haa­mut tuos­ta olkapäiltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  124. tcrown:

    Staat­tis­ta mik­ro­pe­rus­te­lua kyl­lä sil­le, että kysyn­tä yli­pää­tään kas­vaa, mut­ta mik­si se kas­vai­si _nopeammin_ kuin tarjonta?

    Se onkin empii­ri­nen kysy­mys, jon­ka puo­les­ta (län­si­mais­sa) puhuu useat tut­ki­muk­set. (Tuo Kru­ger on sit­ten vas­tak­kai­nen esimerkki.)

    Ihan samal­la taval­la sinä olet ker­to­nut, että on kuvi­tel­ta­vis­sa, että työn tar­jon­ta­käy­rä voi olla las­ke­va ja että on kuvi­tel­ta­vis­sa, että työn kysyn­tä ei kas­va samaa vauh­tia tar­jon­nan kans­sa, kun työ halpenee.

    Kos­ka olet mie­les­tä­ni kuvan­nut työn kysyn­nän kas­va­mis­ta vää­rin (eli että kau­pan kas­san pal­kan las­ku vähen­tää elin­tar­vik­kei­den hin­to­ja ja ihmis­ten reaa­li­tu­lo­jen kas­vaes­sa he halua­vat enem­män enti­sen hin­tai­sia hius­ten­leik­kauk­sia), niin ole­tin, että kun ker­ron omas­ta käsi­tyk­ses­tä­ni työn kysyn­nän kas­vus­ta se saat­tai­si vai­kut­taa teoriaasi.

    Minä en siis väi­tä ettei­kö teo­ria­si oli­si ihan oikein ja loo­gi­nen niis­tä läh­tö­ole­tuk­sis­ta jot­ka sinä annat. Minä väi­tän, että ne läh­tö­ole­tuk­set ovat vää­rin. Ne voi­daan tode­ta oikeiksi/vääriksi tut­ki­muk­sel­la, mut­ta minus­ta nii­den uskot­ta­vuus jou­tuu koe­tuk­sel­le jo pel­käs­tään siten, että aja­tel­laan asi­aa marginaaleilla.

    Nii­tä, jot­ka kel­paa­vat on todel­la vähän.

    Joo, mut­ta se ei joh­du nii­den sil­mien väris­tä eikä mis­tään saman­kal­tai­ses­ta on/off omi­nai­suu­des­ta, jon­ka ansiois­ta joko on toi­mi­tus­joh­ta­ja­ky­kyä tai sit­ten ei.

    Koko tuo ajat­te­lu sii­tä, että on ole­mas­sa joku tiet­ty mää­rä ihmi­siä, jot­ka kel­paa­vat toi­mi­tus­joh­ta­jik­si on ihan absur­di. Kyl­lä minä­kin kel­paan, jos vaan mak­san tarpeeksi.

    Kan­nat­taa aina aja­tel­la mar­gi­naa­leil­la, eli miten pal­jon parem­pi toi­mi­tus­joh­ta­ja joku on kuin joku toinen.

    Jos fir­man tulos on hen­ki­lö Pekan joh­dos­sa 1000 euroa ja Mai­jan joh­dos­sa 2000 euroa, niin Mai­jan tuot­ta­vuus on 1000 euroa suu­rem­pi kuin Pekan, eli jos Mai­ja suos­tuu töi­hin 500 euroa Pek­kaa suu­rem­mal­la pal­kal­la hänet kan­nat­taa pal­ka­ta Pekan yli.

    Yri­tin havain­nol­lis­taa kyt­ki­men­pai­na­jal­la, että on ammat­te­ja, joi­den tuot­ta­vuut­ta ei _voi_ objek­tii­vi­ses­ti määritellä.

    Ja minä yri­tän selit­tää, että ei ole ole­mas­sa yhtään ammat­tia, jon­ka tuot­ta­vuus voi­daan mää­ri­tel­lä objek­tii­vi­ses­ti, ilman että sitä ver­ra­taan johon­kin muuhun.

    Juk­ka Siren:

    Sukan­var­si on täs­sä myös meta­fo­ri­nen, eli ei pan­kis­sa löhöä­vä raha kyl­lä avi­ta kokonaiskysyntää

    Ok. Siis mä luu­len, että tar­koi­tat siis sitä, että jos pank­kien reser­vit kas­va­vat koko­nais­ky­syn­tä pie­ne­nee. Juu­ri näin.

    Tuon edel­li­sen voi kui­ten­kin tul­ki­ta myös niin, että ihmis­ten pank­ki­ti­lil­lä ole­vat rahat vai­kut­tai­si­vat joten­kin koko­nais­ky­syn­tään, mikä ei pidä paikkaansa.

    Minä en ole luke­nut mitään tut­ki­mus­ta sii­tä miten pal­jon enem­män ihmi­set pitä­vät käteis­tä lamas­sa. En usko, että kovin­kaan paljoa.

    Minä aina­kin yri­tän pitää kuk­ka­ros­sa­ni sen ver­ran käteis­tä, että pär­jään päi­vit­täi­ses­tä elä­mäs­tä­ni. Sikä­li mikä­li, jos las­ken kulu­tus­ta­soa­ni lamas­sa, niin pidän itse asias­sa vähem­män rahaa kukkarossani.

    Oli miten oli, vaik­ka ihmi­set pitäi­si­vät­kin enem­män käteis­tä ja kun pan­kit tup­paa­vat kas­vat­ta­maan reser­ve­jään kun koko­nais­ky­syn­nän enna­koi­daan las­ke­van (täs­sä­kin lamas­sa…), niin kes­kus­pank­kien teh­tä­vä­nä on kui­ten­kin pitää inflaa­tio vakaa­na 2%:ssa ja niil­lä on väli­neet saa­vut­taa tämä tavoi­te sii­tä huo­li­mat­ta, että ylei­sö pitää enem­män rahaa kätei­se­nä ja pan­kit kas­vat­ta­vat reservejään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  125. eli että kau­pan kas­san pal­kan las­ku vähen­tää elin­tar­vik­kei­den hin­to­ja ja ihmis­ten reaa­li­tu­lo­jen kas­vaes­sa he halua­vat enem­män enti­sen hin­tai­sia hiustenleikkauksia

    No mikä tuos­sa nyt sit­ten on vää­rin? voi sii­hen nyt kor­ja­ta hius­ten­leik­kuun tilal­le hius­ten­leik­kuun ja kaup­pa­kas­sin­pak­kaus­pal­ve­lut, mut­ta ei se kyl­lä argu­ment­tia mihin­kään muuta.

    Se onkin empii­ri­nen kysy­mys, jon­ka puo­les­ta (län­si­mais­sa) puhuu useat tutkimukset.

    Ja tar­kal­leen ottaen kuka/koska on tääl­lä väit­tä­nyt, että län­si­mais­sa työn tar­jon­ta­käy­rä oli­si ylei­ses­ti nurin­ku­ri­nen? Miten nuo tut­ki­muk­set voi­vat empii­ri­ses­ti ker­toa nurin­ku­ri­sen tar­jon­nan ja kysyn­nän kas­vun suh­tees­ta, jos tar­jon­ta ei ole nurinkurista?

    Ihan samal­la taval­la sinä olet ker­to­nut, että on kuvi­tel­ta­vis­sa, että työn tar­jon­ta­käy­rä voi olla las­ke­va ja että on kuvi­tel­ta­vis­sa, että työn kysyn­tä ei kas­va samaa vauh­tia tar­jon­nan kans­sa, kun työ halpenee.

    Minä olen perus­tel­lut, että hyvin mones­sa lop­pu­tuot­tees­sa työn hin­ta muo­dos­taa pie­nen osan ja poh­ti­nut esi­merk­ki­nä kau­pan kas­san pal­kan las­kun vai­ku­tus­ta kau­pan tuot­tei­den (ja parturi/koiranulkoilutuspalvelujen) kysyn­tään. Sinä et ole vie­lä­kään onnis­tu­nut ker­to­maan muu­ta kuin että staat­ti­ses­ti tar­kas­tel­tu­na työn hin­nan las­kies­sa työn kysyn­tä nousee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  126. Pan­kit­han ovat kan­sain­vä­li­siä, joten Suo­men talous voi kyl­lä vii­len­tyä, kun suo­ma­lai­set makuut­ta­vat raho­jaan tileillä.

    Toi­mi­tus­joh­ta­jien pal­kois­ta: jos yri­tyk­sen omis­tus on hajau­tu­nut pie­nik­si sir­pa­leik­si, niin eihän yksit­täi­sel­lä osak­kee­no­mis­ta­jal­la ole voi­mak­kai­ta kan­nus­ti­mia pereh­tyä kaik­kiin yri­tys­tä kos­ke­viin asioi­hin. Ja jos huo­maat jon­kin ole­van pie­les­sä, myyt var­maan­kin kysei­set osak­keet pois ja sil­lä sel­vä. Jos taas et halua myy­dä, haluat ehkä olla his­suk­siin yri­tyk­sen ongelmista.

    Muu­ta­ma vuo­si sit­ten puhut­tiin For­tu­min joh­don palk­kiois­ta. 500 mil­joo­naa. Yli 2 % yri­tyk­sen arvos­ta. Eikä edes mikään dynaa­mi­nen, inno­va­tii­vi­nen ala. Ei järkeä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  127. tcrown:

    No mikä tuos­sa nyt sit­ten on väärin?

    Se, että työn hin­ta las­kee kaut­taal­taan ja sik­si sitä kysy­tään enem­män. Eli ei rii­tä, että lisäät sii­hen par­tu­ri­pal­ve­lut, vaan pitää lisä­tä kaik­ki. Eli kyse ei ole pel­käs­tä tulo­vai­ku­tuk­ses­ta, vaan myös sii­tä, että lii­ku­taan kysyn­tä­käy­rää pit­kin. (Tulo­vai­ku­tus siir­tää kysyntäkäyrää…)

    Ja tar­kal­leen ottaen kuka/koska on tääl­lä väit­tä­nyt, että län­si­mais­sa työn tar­jon­ta­käy­rä oli­si ylei­ses­ti nurinkurinen? 

    Ei kai kukaan. Ollaan siis samaa miel­tä, että perus­tur­van hei­ken­tä­mi­nen lisää hyvinvointia?

    kau­pan kas­san pal­kan las­kun vai­ku­tus­ta kau­pan tuot­tei­den (ja parturi/koiranulkoilutuspalvelujen) kysyntään.

    Jäl­leen ker­ran kyse ei ole sii­tä, että palk­ka las­kee joil­lain tie­tyil­lä sektoreilla.

    Työ­voi­ma­val­tai­sil­la aloil­la työ­voi­man kysyn­nän kas­vu on tie­tys­ti voi­mak­kaam­paa kuin aloil­la, jos­sa käy­te­tään pal­jon pää­omaa. Esim. koi­ra­nul­koi­lu­tus­pal­ve­luis­sa suun­nil­leen koko kus­tan­nus muo­dos­tuu pal­kas­ta, niin siel­lä pal­kan las­ke­mi­nen kyl­lä alen­taa lop­pu­tuot­teen hin­taa samas­sa suhteessa.

    Sinä et ole vie­lä­kään onnis­tu­nut ker­to­maan muu­ta kuin että staat­ti­ses­ti tar­kas­tel­tu­na työn hin­nan las­kies­sa työn kysyn­tä nousee.

    En oikein ymmär­rä tätä. Kai se nyt pitää paik­kan­sa riip­pu­mat­ta sii­tä onko tar­kas­te­lu dynaa­mis­ta vai staattista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  128. Esim. koi­ra­nul­koi­lu­tus­pal­ve­luis­sa suun­nil­leen koko kus­tan­nus muo­dos­tuu pal­kas­ta, niin siel­lä pal­kan las­ke­mi­nen kyl­lä alen­taa lop­pu­tuot­teen hin­taa samas­sa suhteessa.

    Ja täs­tä seu­raa, että kysyn­tä kas­vaa nopeam­min kuin tar­jon­ta, tar­kal­leen ottaen miten?

    Eli ei rii­tä, että lisäät sii­hen par­tu­ri­pal­ve­lut, vaan pitää lisä­tä kaikki.

    Minä olen käyt­tä­nyt yhtä sek­to­ria kuvaa­maan mitä tapah­tuu mel­kein kai­kil­la sek­to­reil­la. Mel­kein kai­kil­la sek­to­reil­la käy samoin kuin kau­pan kas­soil­la. Sinä lisäät kai­kis­ta sek­to­reis­ta vain kysyn­nän kas­vun, kun pitää lisä­tä myös tar­jon­nan kas­vu. Ja kun mel­kein joka sek­to­ril­la työ­voi­man tar­jon­nan kas­vu on nopeam­paa kuin kysyn­nän kas­vu, niin mis­tä ihmees­tä se kysyn­tä tulee, joka kään­tää aggre­gaa­tin kysyn­nän kas­vun suu­rem­mak­si? (Olen täs­sä nyt vähän aikaa odo­tel­lut, että luet­te­li­sit nii­tä sek­to­rei­ta ja argu­ment­te­ja mis­sä tämä ei päde. Jol­lei nii­tä ala pika­puo­liin tip­pua, jou­tu­nen julis­ta­maan itse­ni tiuk­kaan pis­te­voit­toon 1–0.)

    En oikein ymmär­rä tätä. Kai se nyt pitää paik­kan­sa riip­pu­mat­ta sii­tä onko tar­kas­te­lu dynaa­mis­ta vai staattista?

    Ehkä huo­no­ja sana­va­lin­to­ja. Dyna­mii­kal­la tar­koi­tan lähin­nä sitä, että palk­ka­ta­son las­kies­sa ihmi­sil­lä ei vält­tä­mät­tä ole enää varaa ostaa nii­tä her­ne­keit­to­purk­ke­ja yhtä pal­jon, joten työn kysyn­tä voi _pienentyä_ palk­ka­ta­son las­kies­sa, vaik­ka cete­ris pari­bus palk­ka­ta­son las­kies­sa kysyn­tä nousee.

    Lai­te­taan nyt lop­puun vie­lä yksi esi­merk­ki. Ole­te­taan, että lenk­ka­ri­pa­rin teke­mi­ses­tä mak­se­taan filip­pii­neil­lä sen teki­jäl­le palk­kaa n. 1 euro. Nos­te­taan palk­kaa niin pal­jon, että, työn­te­ki­jä halu­aa lyhen­tää 12 tun­nin työ­päi­vään­sä (tai työ­uraan­sa) 10%:lla eli rei­lul­la yhdel­lä tun­nil­la. Kuin­ka toden­nä­köi­se­nä pidät, että tuon seu­rauk­se­na 170 euron lenk­ki­tos­su­jen kysyn­tä euroo­pas­sa las­kee yli 10 prosenttia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  129. tcrown:

    Ja täs­tä seu­raa, että kysyn­tä kas­vaa nopeam­min kuin tar­jon­ta, tar­kal­leen ottaen miten?

    Ei sii­tä toki seu­raa yhtään mitään. Esi­tin sen vaan sik­si, että mie­les­tä­ni aliar­vioit kysyn­nän kas­vun, kos­ka otit huo­mioon pel­kän tulo­vai­ku­tuk­sen. Voi­si aja­tel­la, että jos olet vakuut­tu­nut perus­te­luis­ta­ni sii­tä mik­si kysyn­tä kas­vaa enem­män kuin pelk­kä tulo­vai­ku­tus sel­vit­tää se voi­si myös muut­taa kan­taa­si sii­tä kum­pi kas­vaa nopeam­min tar­jon­ta vai kysyntä.

    Toi­saal­ta tätä asi­aa voi­si ehkä aja­tel­la täl­tä kan­nal­ta: onko ihmi­sel­lä rajal­li­nen mää­rä halu­ja joi­den tyy­dyt­tä­mi­ses­tä kulut­ta­ja on val­mis maks­maan enem­män kuin ihmi­sen hen­gis­sä pysy­mi­nen maksaa?

    Voi­ko ihmi­nen olla tilas­sa, että hän on niin tyy­ty­väi­nen, että hän ei haluai­si olla tyy­ty­väi­sem­pi? Minä uskon, että ihmi­set ovat täs­sä suh­tees­sa kyl­ty­mät­tö­miä, mut­ta en pys­ty kyl­lä perus­te­le­maan tätä mil­lään muul­la kuin koko ihmis­kun­nan historialla.

    Olen täs­sä nyt vähän aikaa odo­tel­lut, että luet­te­li­sit nii­tä sek­to­rei­ta ja argu­ment­te­ja mis­sä tämä ei päde. 

    No mä luet­te­len ne kaik­ki sek­to­rit, joi­ta ei vie­lä ole ole­mas­sa, kos­ka työ on lii­an kal­lis­ta. Eli kaik­ki ne tyy­dyt­tä­mät­tö­mät halut mitä ihmi­sil­lä on, mut­ta joi­ta heil­lä ei ole varaa tyy­dyt­tää, kos­ka työ on niin kallista.

    Sen lisäk­si tähän voi var­maan las­kea, sii­vous­pal­ve­lut, puis­to­jen hoi­don, las­ten hoi­don, musii­kin yms. esit­tä­vän tai­teen, yli­pään­sä työ­voi­ma­val­tai­set alat joi­den tuo­te ei ole sen laa­tui­nen, että kai­kil­la on sii­hen täl­lä het­kel­lä varaa ja sen raja­hyö­ty las­ki­si erit­täin nopeasti.

    joten työn kysyn­tä voi _pienentyä_ palk­ka­ta­son laskiessa

    Koko­nais­ky­syn­tä pysyy vakio­na, jos kes­kus­pank­ki ei puu­tu tapah­tu­mien kul­kuun. Joil­la­kin työn­te­ki­jöil­lä on vähem­män rahaa, joil­la­kin uusil­la työn­te­ki­jöil­lä on enem­män rahaa kuin ennen. Joil­la­kin kapi­ta­lis­teil­la on enem­män rahaa, joil­la­kin vähem­män. Koko­nai­suu­te­na rahaa ei ole hävin­nyt mihinkään.

    Kuin­ka toden­nä­köi­se­nä pidät, että tuon seu­rauk­se­na 170 euron lenk­ki­tos­su­jen kysyn­tä euroo­pas­sa las­kee yli 10 prosenttia?

    Mä en nyt ehkä ymmär­tä­nyt tätä kysy­mys­tä, mut­ta ei mul­la kyl­lä oo hajua­kaan vas­tauk­ses­ta, kun en oikein osaa arvioida 

    a) pal­jon­ko sitä palk­kaa pitäi­si nos­taa että työn­te­ki­jä haluai­si las­kea työ­ai­kaa 10%,

    b) miten lenk­ka­ri­fir­ma rea­goi­si tähän (käyt­tä­mäl­lä lisää pää­omaa tuo­tan­toon, jne.)

    c) miten se vai­kut­tai­si muit­ten tuot­tei­den hin­taan, että työn hin­ta muut­tui­si radi­kaa­lis­ti filip­pii­neil­lä (ja ole­tet­ta­vas­ti myös muis­sa samas­sa kehi­tys­vai­hees­sa ole­vis­sa maissa)

    d) miten lenk­ka­rien hin­ta muo­dos­tuu, eli pal­jon­ko pal­kan muu­tos vai­kut­taa lop­pu­tuot­teen hintaan

    e) enkä tie­dä mikä lenk­ka­rei­den hintajousto

    f) nousee­ko kaik­kien lenk­ka­rei­den hin­ta, vai pel­käs­tään tämän yhden mallin.

    (+ olis­ko rea­lis­ti­sem­paa puhua vaik­ka 50 euron lenk­ki­tos­suis­ta, kos­ka vaan Jay‑Z:llä on varaa tol­la­siin sadan seit­te­män­kym­pin Air Jordaneihin.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  130. Koko­nais­ky­syn­tä pysyy vakio­na, jos kes­kus­pank­ki ei puu­tu tapah­tu­mien kul­kuun. Joil­la­kin työn­te­ki­jöil­lä on vähem­män rahaa, joil­la­kin uusil­la työn­te­ki­jöil­lä on enem­män rahaa kuin ennen. Joil­la­kin kapi­ta­lis­teil­la on enem­män rahaa, joil­la­kin vähem­män. Koko­nai­suu­te­na rahaa ei ole hävin­nyt mihinkään.

    Pel­kään, että minul­la alkaa olla vähis­sä uudet asiat mitä aihees­ta osaan sanoa (aina­kin ennen kuin olen nämä työ­hy­po­tee­si­ni aja­tel­lut lop­puun asti), mut­ta kokeil­laan vie­lä yhden­lai­sel­la laskelmalla.

    Jo tutuk­si käy­nees­sä kau­pas­sam­me kävi nyt niin, että palk­ka puto­si 75%, jäl­jel­le jää­neet kas­sat työs­ken­te­le­vät kak­si ker­taa enem­män kuin aiem­min, joten kaup­pi­aan mak­sa­ma palk­ka­sum­ma p puo­lit­tuu arvoon p/2. Nyt kaup­pa toi­mii kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la, joten tuo siir­tyy koko­nai­suu­des­saan asiak­kai­den hyö­dyk­si, joten ihmi­set voi­vat käyt­tää sum­man p/2 joko suu­rem­paan mää­rään her­ne­keit­to­purk­ke­ja, tai sit­ten koko­naan uusiin koi­ra­nul­koi­lu­tus­pal­ve­lui­hin. Täs­sä vai­hees­sa vai­kut­taa nol­la­sum­ma­pe­lil­tä, tuo p/2 työl­lis­tää pois pot­ki­tut sit­ten jos­sain muu­al­la, eikö? (Huo­maa, että kas­so­jen tuot­ta­vuus puto­si juu­ri. Kas­sat eivät tuo­ta enää yhtä pal­jon hyvin­voin­tia kuin aiem­min. Siis mitat­tu­na mui­na kuin kassapalveluina)

    Meil­lä on sil­ti pie­ni ongel­ma. kau­pan hin­ta­ta­so h ei kiin­tei­den (pääoma)kustannusten vuok­si pudon­nut puo­leen, vaan vain 25% arvoon 0,75h.

    Eli kun laa­jen­ne­taan tämä kos­ke­maan kaik­kia n:ää sektoria:

    Alus­sa meil­lä on koko­nais­palk­ka­sum­ma np, jol­la saa hyö­dyk­kei­tä mää­rän np/h. Edel­lis­ten tapah­tu­mien jäl­keen meil­lä on palk­ka­sum­ma np/2 (ole­te­taan, että kaik­ki pois pot­ki­tut löy­tä­vät työ­pai­kan jol­ta­kin uudel­ta sek­to­ril­ta samal­la pal­kal­la. Jos jää­vät työt­tö­mik­si, palk­ka­sum­ma on np/4). Hyö­dyk­kei­tä saa­daan (np/2)/0,75h = 0.66np/h. Tai toi­sin sanot­tu­na, jos palk­ka­ta­so puto­aa 50% ja hin­ta­ta­so 25%, kysyn­tä ei kyl­lä miten­kään pysy vakio­na. Minä en yksin­ker­tai­ses­ti näe mis­tä se kysyn­tä tuli­si joka tämän kään­täi­si toi­sin­päin, jol­lei sek­to­reil­ta, jos­sa sek­to­rin sisäl­lä hin­nan las­kies­sa työn kysyn­tä kas­vaa tar­jon­taa nopeam­min. Noi­ta en siis ole kek­si­nyt vie­lä yhtään, juu­ri­kin tuon pää­oma­kus­tan­nus­ten aiheut­ta­man pai­no­las­tin vuok­si. Ja kaik­ki esit­tä­mä­si uudet sek­to­rit, mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti ne ovat alhai­sem­man tuot­ta­vuu­den töi­tä, joten jos ne saa­daan tuot­ta­vik­si sil­lä, että las­ke­taan kaik­kien mui­den tuot­ta­vuut­ta, en oikein kek­si miten sii­tä seu­rai­si mitään hyvää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  131. tcrown: Mä en nyt tain­nu pysyä tuos­sa esi­mer­kis­sä kär­ryil­lä, mut­ta mitens olis, jos ajat­te­lis asi­aa näin: mihin se raha hävi­ää? Jos se ei häviä, niin miten se lak­kaa vai­kut­ta­mas­ta kokonaiskysyntään?

    Mun mie­les­tä toi sun eri­merk­ki menee met­sään tässä:

    Meil­lä on sil­ti pie­ni ongel­ma. kau­pan hin­ta­ta­so h ei kiin­tei­den (pääoma)kustannusten vuok­si pudon­nut puo­leen, vaan vain 25% arvoon 0,75h.

    Jos palk­ka­sum­ma menee puo­leen, niin sit­ten­hän ne hyö­dyk­keet var­maan­kin hal­pe­ne­vat juu­ri sen palk­ka­sum­man ver­ran (np/2), ei 0,25*h (jon­ka ilmei­ses­ti vedit hatusta?).

    että las­ke­taan kaik­kien mui­den tuot­ta­vuut­ta, en oikein kek­si miten sii­tä seu­rai­si mitään hyvää.

    En oikein ymmär­rä tätä. Jos kas­san tuot­ta­vuus las­kee, niin sehän joh­tuu sit­ten sii­tä, että pää­omaa käy­te­tään vähem­män (sen tuot­ta­vuus nousee) tai sit­ten kas­sal­le vali­koi­tuu eri työn­te­ki­jät kuin ennen. Tus­kin se saman kas­san tuot­ta­vuus miten­kään muuttuu…

    Minus­ta ei kan­na­ta aja­tel­la noi­ta sek­to­rei­ta eril­li­si­nä: esim. kau­pat haluai­si­vat var­mas­ti pal­ka­ta ostos­kas­sin pak­kaa­jia ja kan­ta­jia, jos kus­tan­nus oli­si vaik­ka 20% pie­nem­pi. Noh, jos ihmi­sil­lä ei ole mitään mui­ta sek­to­rei­ta mis­tä vali­ta, niin var­maan kau­pat­kaan eivät haluai­si pal­ka­ta kaik­kia tuli­joi­ta, mut­ta kos­ka tämä 20% pal­kan las­ku avai­si hir­vit­tä­vän mää­rän työ­paik­ko­ja myös muil­la sek­to­reil­la koko­nai­suu­te­na väi­tän, että työ­paik­ko­ja syn­tyi­si enem­män kuin niil­le löy­tyi­si haluk­kai­ta työntekijöitä.

    Tai jos haluat vält­tä­mät­tä käyt­tää yhtä sek­to­ria, niin sit­ten sinun pitäi­si pys­tyä rajoit­ta­maan sitä työn tar­jon­taa samas­sa suh­tees­sa. (Esim. jos vaik­ka kaup­pa­kas­sien pak­kaus ja kan­ta­mi­nen on täl­lä het­kel­lä 0,0001% osa kan­san­ta­lou­des­ta, niin ajat­te­li­sit sit­ten, että jos mini­mi­palk­kaa las­ke­taan 20%, niin tuli­si­ko kas­sien pak­kauk­seen enem­män työ­paik­ko­ja kuin 0,0001% mini­mi­pal­kan aiheut­ta­man työ­voi­man tar­jon­nan lisäyksestä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  132. Jos palk­ka­sum­ma menee puo­leen, niin sit­ten­hän ne hyö­dyk­keet var­maan­kin hal­pe­ne­vat juu­ri sen palk­ka­sum­man ver­ran (np/2), ei 0,25*h (jon­ka ilmei­ses­ti vedit hatusta?).

    Ole­tus, että jos kau­pan kas­sa teki­si työ­tään ilmai­sek­si, kaup­pias pys­tyi­si myy­mään tuot­teen­sa ilmai­sek­si, sotii aina­kin minun maa­lais­jär­keä­ni vas­taan. Hin­ta­ta­so ei koos­tu vain palk­ka­ku­luis­ta, vaan myös pää­oma­ku­luis­ta, jot­ka eivät muu­tu mihin­kään palk­ka­ta­son muuttuessa.

    Siis kyl­lä, jos kaup­pias pys­tyy pie­nen­tä­mään palk­ka­ku­lu­jaan 100 euroa, muu yhteis­kun­ta pys­tyy käyt­tä­mään 100 euroa muu­al­le. Samaan aikaan yhteis­kun­nan palk­ka­sum­ma on pie­nen­ty­nyt 100 eurol­la. Tuos­ta pie­nem­mäs­tä palk­ka­sum­mas­ta pitää mak­saa kui­ten­kin kiin­teät pää­oma­ku­lut lähes joka sek­to­ril­la, joten työn kysyn­tä ei tuos­sa aina­kaan voi kasvaa.

    Tus­kin se saman kas­san tuot­ta­vuus miten­kään muuttuu…

    Nyt­kö työn tuot­ta­vuus onkin jota­kin muu­ta kuin mitä sii­tä maksetaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  133. tcrown:

    Ole­tus, että jos kau­pan kas­sa teki­si työ­tään ilmai­sek­si, kaup­pias pys­tyi­si myy­mään tuot­teen­sa ilmai­sek­si, sotii aina­kin minun maa­lais­jär­keä­ni vastaan.

    Minä en väi­täk­kään, että jos pal­kat menee puo­leen, että tuot­tei­den hin­nat menee puo­leen. (Tai jos palk­ka­sum­ma menee nol­laan, että tuot­tei­den hin­nat mene­vät nol­laan.) Minä väi­tän, että tuot­tei­den hin­nat ale­ne­vat tuon palk­ka­sum­man vähe­ne­mi­sen ver­ran. (np/2)

    Eli siis jos palk­ka­sum­ma ale­nee np/2, niin tuot­tei­den hin­nat ovat nh-np/2, ei suin­kaan 0.75nh. Eli raha ei katoa mihin­kään, eli koko­nais­ky­syn­tä pysyy sama­na. (Muu­ten­kin tämä koko­nais­ky­syn­tä on omi­tui­nen aihe täs­sä yhtey­des­sä, kos­ka se on kes­kus­pan­kin kont­rol­lis­sa. Sitä ei pää­te­tä markkinoilla.)

    Nyt­kö työn tuot­ta­vuus onkin jota­kin muu­ta kuin mitä sii­tä maksetaan?

    Ei. Kau­pan tuo­tan­to­ra­ken­ne muut­tuu (vähem­män pää­omaa, enem­män työ­tä -> työn (marginaali)tuottavuus pie­ne­nee) ja työn­te­ki­jät eivät ole samoja.

    Mitä miel­tä oot tuos­ta sek­to­rin sisäi­ses­tä tar­kas­te­lus­ta, jos työn tar­jon­taa rajoi­te­taan samal­la tavalla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  134. Täl­lais­tä­kö soo­paa nyky­ään oppii kan­san­ta­lous­tie­teen kurs­seil­la Suo­mes­sa? Voi pyhä Jee­sus ja sen pys­syt (jos täl­lai­nen ilmaus sal­li­taan)! Onnek­si tajusin jo kym­me­nen vuot­ta sit­ten mik­ron jat­ko­kurs­sin jäl­keen, että kysees­sä on mel­koi­nen pseu­do­tie­de. Art­tu­ri on ilmei­ses­ti enem­män­kin luke­nut, mut­ta argu­men­tit näyt­ti­vät ole­van fuu­laa aina, kun nii­tä jak­soi pin­ta­puo­li­ses­ti vil­kais­ta (teks­tiä tun­tui tule­van loput­to­mas­ti). Muu­ta­ma kor­jaus, että kes­kus­te­li­joil­la on mah­dol­li­suus saa­da maa­il­man­ku­vaan­sa järjestykseen:
    1) Ei, koko­nais­ky­syn­tä ei nykyi­sel­lään ole Kes­kus­pan­kin kont­rol­lis­sa. Ei edes Greens­pan ollut Jumala.
    2) Edes rahan mää­rä ei ole Kes­kus­pan­kin kont­rol­lis­sa. Rahan mää­rä mää­räy­tyy etu­pääs­sä yksi­tyi­sil­lä rahoi­tus­mark­ki­noil­la pank­kien luo­ton­an­non luo­des­sa endo­gee­ni­ses­ti rahaa (Kyd­land & Prescott 1994, lai­naus ulko­muis­tis­ta). Kes­kus­pan­kit pesaavat.
    3) Pal­kan alen­nus ei siir­ry suo­raan hin­toi­hin (pait­si sat­tu­mal­ta). Se voi yhtä hyvin siir­tyä esim. voit­toi­hin eli kaup­pi­aan tas­kui­hin. Kil­pai­luo­lo­suh­teet rat­kai­se­vat lopputuloksen.
    4) Raha ei var­mas­ti ole neut­raa­li, vaik­ka joku Fried­man oli­si­kin jos­kus lausu­nut jotain niin usko­mat­ta­man type­rää. (Seli­tys päh­ki­nän­kuo­res­sa: Talou­den­pi­tä­jien mak­su­vel­voit­teet, kun ovat raha­ni­mi­siä ja siten mm. velat eivät puo­li­tu, vaik­ka hin­nat ja tulot puolittuisivatkin.)
    5) Palk­ka­ta­so ei mää­räy­dy työn­te­ki­jän tuot­ta­vuu­den mukaan (koko ehdo­tus on surul­lis­ta rasis­mil­le ana­lo­gis­ta ajat­te­lua), vaan neu­vot­te­lu­voi­man mukaan. Tätä neu­vot­te­lu­voi­maa vasem­mis­to puo­lus­taa ja Soi­nin­vaa­ran kal­tai­nen uus­li­be­raa­li halu­aa ajaa alas. Tie­tys­ti neu­vot­te­lu­voi­maan vai­kut­ta­vat monet sin­gu­laa­ri­set sei­kat, kuten sove­li­aan työ­voi­man saa­ta­vuus, yri­tyk­sen pää­oma­val­tai­suus, työn vas­tuul­li­suus, jne. Työn tuot­ta­vuus rajaa lisäk­si toki mak­si­mi­palk­ka­ta­son, jota ei voi­da ylit­tää, vaik­ka kapi­ta­lis­tien voi­tot puris­tet­tai­siin nollille.
    6) Val­tion on hoi­det­ta­va vel­vol­li­suu­ten­sa ja taat­ta­va täys­työl­li­syys, kos­ka mark­ki­nat eivät sitä yleen­sä tee. Nel­jä kes­kei­sin­tä lää­ket­tä ovat inves­toin­tien sosia­li­soin­ti (Key­nes), palk­kae­ro­jen kaven­ta­mi­nen, työ­mark­ki­na­jäyk­kyyk­sien vas­tai­nen poli­tiik­ka (täs­sä kes­kei­sin­tä on omis­tusa­su­mi­sen suo­si­mi­sen lopet­ta­mi­nen ja vuo­kra-asun­to­jen saa­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen) sekä rehel­li­nen tuki­työl­lis­tä­mi­nen ja sosi­aa­li­sek­to­rin luo­mi­nen vai­keas­ti työl­lis­tet­tä­vil­le (alko­ho­lis­tit, vam­mai­set, jne.). 

    Vali­tet­ta­vas­ti vasem­mis­to on niin heik­ko ja Vih­reät niin pihal­la, etten näe tätä täl­lä het­kel­lä rea­lis­ti­se­na poliit­ti­se­na suuntauksena.
    Mut­ta kat­so­taan mitä Sipe­ria nykyi­ses­sä lamas­sa opettaa…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  135. Kyse on edun­val­von­nas­ta eliitille.
    Eliit­ti pitää kiin­ni eduis­taan mm. jonot­ta­mas­ta terveydenhuollosta.
    Ihmet­te­len vain vase­mis­to­puo­luei­den moraa­lit­to­muut­ta nyky­ään. Ovat vain edun­val­von­nan väli­nei­tä ja ovat unoh­ta­neet omat arvonsa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.