Tallinnan tunneli tekee Hernesaaren helikopterikentästä tarpeettoman

Pro Her­ne­saar­ili­ike infor­moi lau­takun­nan jäseniä. He eivät pidä Her­ne­saaren kär­keen penger­ret­tävästä pitkästä keinon­iemestä, johon tulisi ris­teilyaluk­sen lai­turi ja helikopterikent­tä Tallinnaan liiken­nöiville koptereille. Aika moinen maisema­hait­ta tämä todel­lakin olisi.

Eikö mei­dän pitänyt rak­en­taa Tallinnaan rautati­etun­neli? Sen jäl­keen ei tarvi­ta helikopterikent­tää. Ris­teilyaluk­set mah­tu­vat sil­loin hyvin Tallinnan lau­toil­ta vapau­tu­vi­in laitureihin.

34 vastausta artikkeliin “Tallinnan tunneli tekee Hernesaaren helikopterikentästä tarpeettoman”

  1. En oikein usko, että kopteri, laut­ta tai jopa juna tun­nelis­sa oli­si­vat toisi­aan pois sulke­via vai­h­toe­hto­ja. Ennem­min toisi­aan täydentäviä. 

    Jos joku ei pidä täyt­tö­maalle rak­en­tamis­es­ta, niin sil­loin ei parane muut­taa Helsinki­in. Suuri osa kaupungista on raken­net­tu täyttömaalle.

  2. Otta­mat­ta Pro Her­ne­saa­reen sen kum­mem­min kan­taa, en ole kun­nol­la tutus­tunute, niin se kopteri Tallinnaan nyt ei vaan oikein toi­mi. Olen matkus­tanut sil­lä ker­ran ja säästä johtuen se oli kolme tun­tia myöhässä, neukkaris­sa johon olin menos­sa pitämään esi­tys­tä luki fläp­pi­taul­ul­la uusi aika ja “kopteri sökö”. Se onnet­to­muus oli viimeinen naula arkku­un, valitet­tavaa sinän­sä kos­ka palvelu on jotenkin sym­pa­at­ti­nen. Osa ongel­maa on myös se että kent­tä on kuitenkin aika syrjässä.

    Vira­nomais­ten helikopter­it taas voisi olla esimerkik­si San­ta­ham­i­nas­sa. Itseasi­as­sa tuo ei olisi yksi­ty­is­li­iken­teellekään juuri sen huonom­pi paik­ka. Tak­sil­la sille ken­tälle men­nään joka tapauksessa.

  3. Tun­neli oikein hyvä aja­tus. Ehdote­taan Virolle niin var­maan kus­tan­ta­vat sen mielellään.
    Onkos muuten Hesas­sa helikoptereille ole­mas­sa laskeutumispaikkoja?
    Tuo Malmin lento­ken­tän kohtalokin olis hyvä saa­da jonkin­laiseen päätök­seen. Epä­var­muu­den tila ei var­maan ole kenenkään etu. Nykyään tun­tuu että kokon­ais­näke­mys ei ole kenenkään hal­lus­sa. Lamakin tulee aina 10 vuo­den välein vaik­ka sitä ei maan hal­li­tus tun­nu ymmärtävän.

  4. Ehdot­tomasti kan­natet­ta­va aja­tus, Suo­mi Euroop­paan, vih­doinkin sanan­mukaises­ti, mut­ta kysymys on puh­taasti poli­it­ti­nen, mikään yksi­ty­nen taho ei tuo­ta rahoi­ta, tai siis pysty rahoit­ta­maan, uskalta­vatko suo­ma­laiset poli­itikot kauakanakin Helsingistä puhal­taa yhteen hiilen Suomen parhaak­si, vai ajat­tel­e­vatko vain lyhytjän­teistä omaa alue etua, jota täl­läi­nen Tallinnan tekem­i­nen Helsin­gin työssäkäyn­ti alueek­si ei vält­tämät­tä aja.

    Entä Viron poli­itikot, vai saadaanko Ruotsin pankit rahoit­ta­maan tämäkin balt­t­ian seikkailu?

  5. Eikös ne vatkaimet voisi lait­taa vaik­ka sinne Tallinnan-laivo­jen helikopterikan­sille? Tai Malmin lentokentälle?

  6. Onko tun­nelista hin­ta-arvio­ta? Mielestäni hyvä idea, mut­ta ottaen huomioon val­tion nykyisen rahati­lanteen ei ehkä kuitenkaan ensim­mäi­nen rahareikä. No, toisaal­ta tun­neli voisi kehit­tyvän infra­struk­tu­urin ansios­ta luo­da myös uut­ta taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta pääkaupunkiseudun kil­pailukyvyn parantues­sa. (Tässä on nyt ehkä turha viita­ta alue­poli­ti­ikkaan, jon­ka 7 mil­jardil­la eurol­la vuodessa rak­en­taisi tun­nelin jos toisenkin)

  7. Näin muual­la (Wikipedia on ihmeellinen:)

    Seikan-tun­neli Hon­shun ja Hokkaidon välil­lä. 53 kil­saa jos­ta 23 merenalaista.
    Pienem­mässä osa­puo­lessa Hokkai­dos­sa suun­nilleen Suomen ver­ran väkeä. Eteläpuolel­la aika paljon.

    Chun­nel: 51 kil­saa jos­ta 38 meren alla.
    Iso-Bri­tan­ni­as­sa 58? miljoon­aa + irkut päälle.

    Idea jota jotkut vakavasti otet­ta­vatkin ajaa tosis­saan: Japanin-Kore­an tun­neli, noin 130 km.
    Etelä-Kore­as­sa väkeä 48 miljoon­aa + Venäjä ja Kiina jos Pohjois-Korea sat­tuisi sal­li­maan transitoliikenteen. 

    Tallinna-tun­neli olisi lyhim­mil­lään 60 km, toden­näköis­es­ti 80. 

    Ehkä se silti kan­nat­taisi jos Bal­ti­as­sa saataisi­in jatkoy­htey­det kun­toon kohti Puo­laa, Sak­saa ja Tsekkiä?
    Tuo ei ollut mielipi­de vaan kysymys.

  8. Vihrei­den aikataulu­ja. Jotkut piirus­tus­lau­ta­hankkeet kuvitel­laan valmi­ik­si huomisek­si, jotkut vas­taa­vat (Van­hasen sähköautot)leimataan hai­hat­teluk­si. No, kaip­pa sille Her­ne­saaren kopteriken­tälle jotain uusiokäyt­töä kek­sitään kun tun­neli on valmis, noin vuon­na 2100.

  9. Ei tuos­sa tun­nelis­sa ole mitään järkeä, enenn kuin saadaan Tal­in­nas­ta kun­nolli­nen nopea junay­hteys Kes­ki-Euroop­paan. Oikeas­t­aan tuo Helsin­ki- Tallinna tun­neli olisi vain Pietari — Berli­i­ni radan sivuraide.

    Suomel­la ei riitä rah­keet rak­en­taa Tallinna Berli­i­ni rataa ja nykyisessä talousti­lanteessa Balt­ian maid­en halukku­us rahoit­taa ko. pro­jek­tia voi olla vaikea­ta. Sinän­sä jos siihen saisi riit­tävästi EU:lta rahaa, niin voisi olla mahdollinen.

    Toinen on tuo kopterikent­tä, mielestäni se voi olla Her­ne­saaren päässä, kos­ka se on uusi asuinalue, ja sinne muut­ta­vat otta­vat sen huomioon asun­toa ostaes­saan. Toinen ongel­ma on, että se saat­taa nos­taa asun­to­jen hin­taa parem­man äänieristyk­sen takia, ja siten tul­la tuhot­toman kalliiksi.

  10. Onko se helikopterikent­tä nyt ylipäätään niin hyödylli­nen? Kyl­lähän Tal­li­naan pääsee muutenkin, lentokoneel­la ja laival­la ainakin. Olisi eri asia jos meil­lä olisi joku näp­pärä helikopteriken­tän paik­ka odot­ta­mas­sa, mut­ta tun­tuu absur­dil­ta tehdä kaupunkisu­un­nit­telua yhden mar­gin­aalisen liike­toimin­nan ehdoil­la. Vai onko joku ennus­tanut että helikopteri naukkaisi jonkun rel­e­van­tin osu­u­den kaupunkien välis­es­tä liiken­teestä? Min­un kor­vaan se vaikut­taa todel­la ener­gia-inten­si­iviseltä taval­ta liikkua, joka ei var­maankaan ainakaan lisää sen kil­pailue­t­ua tulevaisuudessa.

  11. Maanan­taina net­ti­in laitet­tuun adres­si­in http://www.adressit.com/pelastakaa_helsingin_merenedusta
    on torstaina klo 11.39 tul­lut 1034 allekir­joi­tus­ta meren turhaa täyt­tämistä vastaan!
    Päät­täjien on hyvä myös tiedostaa miten val­ta­van työn yksi­tyiset kansalaiset ovat joutuneet tekemään “suun­nit­telu­jyrää” vas­taan, kun aitoa vuorovaiku­tus­ta ja yhteistyötä asukkaiden ja virkami­esten välil­lä ei ole. Asukkaissa ole­vat voimavarat ja vapaae­htoistyön kaut­ta saata­va suun­nit­telupo­ten­ti­aali ja paikallis­tun­te­mus hukataan vastakkainasetteluun!

  12. Veikkaan, että jos tun­neli Tallinnaan toteu­tuu, ollaan pitkäl­lä 2020-luvul­la. Joil­lakin voi olla kiire Tallinnaan jo sitä ennen.

  13. Malmin lento­kent­tä, kuten Tal­in golf-kent­täkin on lopetet­ta­va ja tilalle raken­net­ta­va halpo­ja vuokra-asun­to­ja. Tätä Enem­mistöläiset ovat vaati­neet jo pitkän aikaa.

    Her­ne­saari on kult­tuuri­his­to­ri­al­liseesti ja luon­non moni­ar­voisu­u­den osalta ain­ut­laa­tu­ista aluet­ta. Sinne ei kai­va­ta helikoptere­i­ta tai ris­teilyaluk­sia. Uusia raitior­e­it­te­jä sen sijaan vielä mah­tu­isi usei­ta, samoin busse­ja kulkemaan.

  14. Kenkää myös Tallinna-tun­nelille, sehän toisi vaan entistä enem­män yksi­ty­isautoilua Helsinkiin.

  15. Halvem­mak­si tulee alen­taa viinan hin­taa Suomes­sa kuin rak­en­taa tun­neli. Viina­putkikin riit­täisi Tallinnas­ta Suomeen, jos hin­taa ei voi alentaa.
    Juopoille vain vod­kakai­vo Kaivopuis­toon, tulisi­pa nimelle katetta.

    Tallinnas­ta Euroop­paan ei ole kun­non yhteyk­siä, tiey­hteys on kapea, mutkainen ja Puolan alueel­la hidas rekkaru­uhkien takia .
    Viro ajoi rautati­et alas, joten ratay­htey­det ovat heikot etelään. Neukut suo­si­vat itä-län­si-suun­taisia yhteyk­siä ja pohjoinen ‑etelä-yhtey­det ovat onnettomia.

    Jäl­jelle jäävä käyt­tö on siis viinan rah­taus Tallinnaan ja juop­po­jen mukana takaisin.
    Viina­put­ki olisi halvempi

  16. Voiko kaik­ki auto-/rekkalau­tat siirtää Vuosaa­reen ja ris­teil­i­jät Etelä-Sata­maan ja/tai Tallinnan laut­to­jen paikalle? On tuskin kenenkään intres­sis­sä ajel­la niil­lä autoil­la ja rekoil­la keskus­tan (tai Ruo­ho­lah­den ruuhkien) läpi.

    Matkus­ta­jat pää­sevät taku­ul­la Vuosaares­ta keskus­taan shut­tle-bus­sil­la. Tai voi sata­maankin lait­taa metroase­man, vaik­ka ainakaan Tukhol­mas­sa en ole kokenut sitä tarpeelliseksi.

  17. Nyt olisi oikea aika tehdä tun­neli Tallinnaan. Virossa on mas­si­ivi­nen raken­nusalan työt­tömyys, joten rak­en­ta­jat saataisi­in palkat­tua hal­val­la. Samal­la viro­lais­ten raken­nusalaa vääristävä vaiku­tus Suomes­sa vähenisi, suo­ma­laisille rak­en­ta­jille olisi enem­män ja parem­min palkat­tua työtä, har­maa talous vähenisi ja val­tion vero­tu­lot nousi­si­vat. Ker­ran­nais­vaiku­tuksi­neen voisi olla oikein järkevä investoin­ti tehdä tun­neli (palkkaa­mal­la viro­laisia rak­en­ta­maan sitä).

  18. Jo vuosikym­meniä sit­ten, ennen Kanaalin ali­tun­nelia raken­net­ti­in 110 km Päi­jän­netun­neli, jos­ta ei muis­tet­tu pitää meteliä ja se toteu­tui budjetoidusti.

    Tun­neli Tallinnaan on tämän päivän Tam­rockin (…?) tekni­ikalla “help­po juttu”.

  19. Tääl­lä on tarkastel­tu eri­laisia tun­neli­v­ai­h­toe­hto­ja Suomes­ta Viroon ja Ruot­si­in: http://www.mtry.fi/tiedotteet/Anttikoski24022008_teksti%20ja%20liitteet%20ilman%20merikarttoja%20suomi.pdf Kus­tan­nusarviot eivät perus­tu yksi­tyisko­htaisi­in suun­nitelmi­in vaan ovat hyvin karkei­ta arvioita

    Esimerkik­si tun­neli Pasi­las­ta Viroon mak­saisi 2700 M€. Ahve­nan­maan kaut­ta Ruot­si­in syn­ty­isi halvim­mil­laan kiin­teä yhteys 3400 M€:lla (penger Ahve­nan­maalle ja tun­neli Ahve­nan­meren ali). Viroon päin kus­tan­nuk­sia nos­taa Viron hap­ero maaperä.

    Minus­ta kiin­teä yhteys Ruot­si­in olisi paljon hyödyl­lisem­pi. Tukhol­mas­ta on enää n. 1000 km Ham­puri­in ja yhteys on teknis­es­ti korkeata­soinen — etenkin kun Fehmar­sundin sil­ta valmis­tuu. Eipä silti, en usko Ruotsinkaan yhtey­den ole­van kovin kannattava.

  20. Eiköhän tuolle heli­por­tille löy­ty­isi paik­ka Län­siväylän ja Karhusaar­en­tien risteyk­sen melu­alueelta. Ei kai ken­tän ole pakko sijai­ta Helsingissä ?

  21. Helsin­gin alla on jo 200 km louhit­tua tunnelia.
    Siitä vaan uut­ta louhi­maan, tulisi murs­ket­ta melkois­es­ti uusi­in täyt­töi­hin, tont­ti­maa­ta meren rantaan.

  22. Viron bkt oli 2008 16 mil­jar­dia euroa eli 8 % Suomen bkt:sta. Viron työvoima on n 600000 henkeä ja sil­lä saa aikaan 200000 suo­ma­laisen tuottavuuden.
    Tun­nelil­la ei ole Suomen taloudelle merk­i­tys­tä ellei sik­si las­ke­ta sitä, että poli­itikot saa­vat jakaa rahaa kavereilleen

  23. Kiin­teä yhteys:
    “Ahve­nan­maan kaut­ta Ruot­si­in syn­ty­isi halvim­mil­laan kiin­teä yhteys 3400 M€:lla (penger Ahve­nan­maalle ja tun­neli Ahve­nan­meren ali).”

    Penger Ahve­nan­maalle tuhoaisi ison kaistaleen Suomen paras­ta saaris­toa. Se ei ole lainkaan real­isti­nen vai­h­toe­hto. Vaik­ka kieltämät­tä tun­tuu hölmöltä puo­lus­taa “pienen eli­itin” har­ras­tus­ta, on kuitenkin todet­ta­va että veneily on Suomes­sa laa­jalti har­rastet­tua ja Suomen veneily olo­suh­teet on oikeasti monel­la tapaa mail­man parhaat. Pitkät kesäpäivät mah­dol­lis­ta­vat läh­es ympärivuorokautisen silmä-perusteisen nav­igoin­nin ja kat­ta­va ja monipuo­li­nen saaris­to tekee matka­pur­je­hduk­ses­ta ain­ut­laa­tuisen koke­muk­sen. Penger man­tereelta Ahve­nan­maalle jakaisi saaris­ton ikävästi kah­tia ja pilaisi maise­maa. Vaik­ka itse junista pidänkin, en niitä saaris­toidyl­li­in kaipaa.

    Liian van­ha:
    Tun­nelin kannal­ta ei ole kiin­nos­tavaa mitä Viron BKT on vuon­na 2008, vaan ennem­minkin mitä se on vuon­na 2058. Eikä pelkästään Viron, vaan tietysti myös muiden Balt­ian maid­en ja Puolan.

    Kun­nolli­nen yhteys Tallinnas­ta län­teen on jo työn alla. Vuon­na 2020 voisi olla jo valmista:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_Baltica
    En tiedä miten tuo aikataulu pitää nyky­olois­sa, mut­ta joka tapauk­ses­sa se valmis­tuu ennen tun­nelia, eli jatkoy­htey­den puut­teen takia ei kan­na­ta tun­nelipäätöstä odotella.

  24. Kun tun­nelia tarkastel­laan suh­teessa Viron talouteen, uno­htuu hel­posti että myös venäläiset ovat siitä kiin­nos­tunei­ta. Tun­neli linkit­täisi Suomen kiin­teäm­min myös 5 miljoo­nan asukkaan Pietari­in, ja Venäjän markkinoille.

    Lisäk­si tule­vat rahdit, jot­ka rautateitse ovat hie­man kallimpia mut­ta nopeampia kuin laival­la, mut­ta paljon halvem­pia kuin maan­teitse. Logis­ti­ik­ka on mielestäni ihan rel­e­vant­ti kysymys etenkin periferiassa.

  25. Ilpo: “Tun­neli oikein hyvä aja­tus. Ehdote­taan Virolle niin var­maan kus­tan­ta­vat sen mielellään…”

    Tun­neli on elin­tärkeä lähin­nä Finnair­ille. Kos­ka Euroopan ilmati­la on rajalli­nen, tulee yhä suurem­pi osu­us man­nerten­välis­ten lento­jen syöt­töli­iken­teestä raiteilla.

    Tun­nelista on hyö­tyä vain, jos Tallinna on liitet­ty Sak­san nopei­den junien verkkoon. Muus­sa tapauk­ses­sa se on täysin kil­pailukyvytön. Myös Ruotsin suun­ta kan­nat­taa tutkia, vaik­ka nyt ruot­salaiset oper­oi­vat yhtä hitaal­la junakalus­tol­la kuin suomalaisetkin.

    Tun­neli on selvästi yteiseu­roop­palainen han­ke, joten mak­saji­na ovat Suomen lisäk­si ainakin EU ja toinen rantaval­tio (Ruot­si tai Viro).

  26. Jos se Tallinnan tun­neli mak­saa oikeasti pari mil­jar­dia, niin se olisi luul­tavasti kan­nat­tavin liiken­nein­vestoin­ti lähi­his­to­ri­as­samme. Helsin­ki — Tallinna välil­lä on nyt noin 6 miljoon­aa matkus­ta­jaa vuodessa, tun­nelin kanssa varovastikin arvioiden 10 miljoon­aa. Tuo 4 miljoon­aa lisää syn­ty­isi esimerkik­si niin että vajaa 20 000 ihmistä käy lah­den ali päivit­täin töis­sä. Tun­neli-investoin­ti voitaisi­in kat­taa esimerkik­si 10 euron tun­ne­li­mak­sul­la per matkus­ta­ja suun­taansa, mut­ta vähempikin riit­täisi kun mak­saji­na oli­si­vat myös tavar­ali­ikenne, sähkön­si­ir­to ja teleyhteydet.

    Lisäk­si samal­la olisi luon­te­vaa tehdä Pis­araa ja siirtää keskus­tan kaukoli­iken­neju­na-ase­ma maan alle. Tämä vapaut­taisi koko Pasi­la-Rautatiease­ma välin rat­apo­h­jan muuhun käyt­töön. Hatus­ta nyhtäisty arvio tuon maapo­h­jan arvolle, ole­tan että se käytet­täisi­in Töölön­lahdel­la ja Pasi­las­sa rak­en­tamisen, on suu­ru­u­lu­okkaa mil­jar­di euroa.

    Siis jos se tun­neli mak­saa pari miljardia…

  27. Osmo nyt ilmeis­es­ti etsi jonkin­laista aasin­sil­taa, mut­ta totean­pa silti aluk­si: maini­tun helikopteriken­tän vas­tus­t­a­mi­nen mah­dol­lisen Helsin­ki — Tal­li­na ‑tun­nelin perus­teel­la on suun­nilleen yhtä järkevää kuin 6. y‑voimalan vas­tus­t­a­mi­nen sil­lä perus­teel­la, että koh­ta fuu­siovoima kuitenkin kor­vaa ener­giatarpeen. Tun­nelin (tai fuu­siovoiman) toteu­tu­mi­nen on käytän­nössä erit­täin epä­var­maa ja parhaim­mil­laankin siihen menee pitkä aika.

    Helikopte­rien järkevyy­teen en sinän­sä ota kan­taa, eikä kai tarvit­sekaan, sehän on yksi­ty­istä liike­toim­intaa, jon­ka järkevyy­den jotkut muut ratko­vat. Eipä silti, joskus olisi ko. yhtey­delle tarvet­ta ollut, sil­loin ratkaisuna oli lentää Hki-Vantaalta…

    Olen tääl­lä hyvin usein argu­men­toin­ut (yhteiskun­tat­aloudel­lisen) kan­nat­tavu­u­den lähtöko­hdista, mitä tulee näi­hin infra­hankkeisi­in. “And now for some­thing com­plete­ly different”

    Suomen tie- ja rataverkkoa ei nykyisessä laa­judessaan olisi ikipäivänä kan­nat­tanut rak­e­naa, mikäli mit­ta­ri­na olisi käytet­ty teknistaloudel­lisia hyöty/kustannus ‑arvioi­ta. Ei ikinä. 

    Rato­ja ja teitä ei tänne raken­net­tu taloudel­lis­ten reali­teet­tien vuok­si — eihän sil­loin voitu mitenkään nähdä mil­laisek­si tämä maail­ma menee -, vaan sen vuok­si, että olisi ylipäätään ole­mas­sa sel­l­ainen ilmiö kuin “Suo­mi”. Yht­enäistä kansakun­taa, men­estyvää talout­ta, suo­ma­laista kul­tu­uria ja kansan­val­taista oikeusval­tio­ta ei olisi ikinä syn­tynyt, jos väylät olisi jätet­ty rakentamatta. 

    Pavun­lask­i­jat, ekon­o­mistit ja insinöörit eivät mitenkään kykene näkemään aidosti suuria muu­tok­sia ja seu­rauk­sia kym­me­nien ja sato­jen vuosien päähän.

    Nyky­isin, kun liiken­n­ev­erkko on valmis, on tietenkin järkevää tehdä muu­tok­set, käytän­nössä jär­jestelmän opti­moin­ti, teknistaloudel­lisin perustein. Suomen sisäl­lä ei ole enää sel­l­aisia liiken­nehankkei­ta, jot­ka olen­nais­es­ti muut­taisi­vat pelikent­tää, jol­loin kan­nat­taakin keskit­tyä jär­jestelmän paran­tamiseen, minkä insinöörit ja ekonomit hallitsevat.

    Tallinnan tun­neli on kuitenkin esimerk­ki han­kkeesta, joi­ta ei voi­da pelkästään tasku­laskimel­la tai lasku­tikul­la arvioi­da, kos­ka vaiku­tus kohdis­tuu kult­tuuri­in ja yhteiskun­taan erit­täin laa­jasti. Eikä se ole lajis­saan edes uni­ik­ki, mui­ta esimerkkejä:
    — Helsin­gin yliopisto
    — Oikeusjärjestelmä
    — TKK/Aalto
    — Helsin­gin ja Pietarin väli­nen suurnopeusrata/moottoritie
    — Finnair
    — Laut­tali­ikenne Ruot­si­in ja Viroon
    — Karjala
    — Internet
    — Arkkitehtuuri

    Tämä ei ollut kan­nan­ot­to tun­nelin puoles­ta tai sitä vas­taan. Halus­in­pa vain huo­maut­taa, että men­nään pahasti met­sään, jos ko. han­ket­ta tarkastel­laan vain taloudel­lise­na optimointiongelmana.

    Kari

  28. Entäpä jos Viro val­it­seee siir­tymisen stan­dard­i­raidelevey­teen kun uusia rato­ja ale­taan tehdä? Toki tele­jä junan­vaunuis­sa voidaan vai­h­taa, kuten tehdään Haa­paran­da-Tornio ‑alueel­la, mut­ta kum­malle lev­ey­delle tun­neli raken­netaan ja onko vai­h­tamiseen kulu­va aika liikaa matkus­ta­jali­iken­net­tä hidastava?

  29. Jos tun­nelista tehtäisi­in riit­tävän iso, että sitä kaut­ta voisi matkus­ta­jien lisäk­si myös kul­jet­taa rah­tia. Se voisi olla hyvä vai­h­toe­htoinen kul­je­tus­re­it­ti Euroop­paan ja sieltä meille?

    Myös matkus­ta­jat voisi­vat päästä esim. Pietarista junal­la Eurooppaan.

    1. Tun­nelis­sa tul­laan kul­jet­ta­maan ennen kaikkea rah­tia. Sitä on jopa suun­nitel­tu pelkkää rah­tia varten, kos­ka sil­loin tur­vamääräyk­set oli­si­vat leievm­mät. Samaan tun­neli­in pan­taisi­in myös kaapelei­ta, sekä sähkö, että tietoliikennekaapeleita.

  30. Fil­lari­ton:

    Ei tele­jä tarvitse vai­h­taa. Mm. Espan­jan ja Ran­skan välisessä liiken­teessä raideleveys muut­tuu lennos­sa, kun juna aje­taan täl­laisen härvelin läpi:

    http://www.youtube.com/watch?v=ZiH4kt14yGw

    Saman­lainen löy­tyy käsit­tääk­seni myös Tornio-Haaparannasta.

  31. “Lisäk­si tule­vat rahdit, jot­ka rautateitse ovat hie­man kallimpia mut­ta nopeampia kuin laival­la, mut­ta paljon halvem­pia kuin maan­teitse. Logis­ti­ik­ka on mielestäni ihan rel­e­vant­ti kysymys etenkin periferiassa.”

    ovatko rahdit oleel­lis­es­ti halvem­pia rautateitse kuin maan­teit­see, kun otamme huomioon väli­varas­toin­nin ja — vai­h­don tarpeen. Ongel­ma on se, että Suo­mi on sekä suuri että pieni maa. Pin­ta-alal­taan Euroopan suurimpia, väk­ilu­vul­taan pieneimpiä. Noin 80 & västästä asuu osa­puileen 100.000 km²:n alueel­la, siis 320 km kant­ti­in­sa, jos se olisi neliö.

    En osaa sanoa, onko yhtään mielekkääm­pää pen­delöidä Tallinnas­ta kuin Mät­sälästä. asema­han ei voi olla kodin vier­essä kuin harvoilla.

Vastaa käyttäjälle MIVa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.