Tallinnan tunneli tekee Hernesaaren helikopterikentästä tarpeettoman

Pro Her­ne­saa­ri­lii­ke infor­moi lau­ta­kun­nan jäse­niä. He eivät pidä Her­ne­saa­ren kär­keen pen­ger­ret­tä­väs­tä pit­käs­tä kei­no­nie­mes­tä, johon tuli­si ris­tei­ly­aluk­sen lai­tu­ri ja heli­kop­te­ri­kent­tä Tal­lin­naan lii­ken­nöi­vil­le kop­te­reil­le. Aika moi­nen mai­se­ma­hait­ta tämä todel­la­kin olisi.

Eikö mei­dän pitä­nyt raken­taa Tal­lin­naan rau­ta­tie­tun­ne­li? Sen jäl­keen ei tar­vi­ta heli­kop­te­ri­kent­tää. Ris­tei­ly­aluk­set mah­tu­vat sil­loin hyvin Tal­lin­nan lau­toil­ta vapau­tu­viin laitureihin.

34 vastausta artikkeliin “Tallinnan tunneli tekee Hernesaaren helikopterikentästä tarpeettoman”

  1. En oikein usko, että kop­te­ri, laut­ta tai jopa juna tun­ne­lis­sa oli­si­vat toi­si­aan pois sul­ke­via vaih­toeh­to­ja. Ennem­min toi­si­aan täydentäviä. 

    Jos joku ei pidä täyt­tö­maal­le raken­ta­mi­ses­ta, niin sil­loin ei para­ne muut­taa Hel­sin­kiin. Suu­ri osa kau­pun­gis­ta on raken­net­tu täyttömaalle.

  2. Otta­mat­ta Pro Her­ne­saa­reen sen kum­mem­min kan­taa, en ole kun­nol­la tutus­tu­nu­te, niin se kop­te­ri Tal­lin­naan nyt ei vaan oikein toi­mi. Olen mat­kus­ta­nut sil­lä ker­ran ja sääs­tä joh­tuen se oli kol­me tun­tia myö­häs­sä, neuk­ka­ris­sa johon olin menos­sa pitä­mään esi­tys­tä luki fläp­pi­tau­lul­la uusi aika ja “kop­te­ri sökö”. Se onnet­to­muus oli vii­mei­nen nau­la ark­kuun, vali­tet­ta­vaa sinän­sä kos­ka pal­ve­lu on joten­kin sym­paat­ti­nen. Osa ongel­maa on myös se että kent­tä on kui­ten­kin aika syrjässä.

    Viran­omais­ten heli­kop­te­rit taas voi­si olla esi­mer­kik­si San­ta­ha­mi­nas­sa. Itsea­sias­sa tuo ei oli­si yksi­tyis­lii­ken­teel­le­kään juu­ri sen huo­nom­pi paik­ka. Tak­sil­la sil­le ken­täl­le men­nään joka tapauksessa.

  3. Tun­ne­li oikein hyvä aja­tus. Ehdo­te­taan Virol­le niin var­maan kus­tan­ta­vat sen mielellään.
    Onkos muu­ten Hesas­sa heli­kop­te­reil­le ole­mas­sa laskeutumispaikkoja?
    Tuo Mal­min len­to­ken­tän koh­ta­lo­kin olis hyvä saa­da jon­kin­lai­seen pää­tök­seen. Epä­var­muu­den tila ei var­maan ole kenen­kään etu. Nyky­ään tun­tuu että koko­nais­nä­ke­mys ei ole kenen­kään hal­lus­sa. Lama­kin tulee aina 10 vuo­den välein vaik­ka sitä ei maan hal­li­tus tun­nu ymmärtävän.

  4. Ehdot­to­mas­ti kan­na­tet­ta­va aja­tus, Suo­mi Euroop­paan, vih­doin­kin sanan­mu­kai­ses­ti, mut­ta kysy­mys on puh­taas­ti poliit­ti­nen, mikään yksi­ty­nen taho ei tuo­ta rahoi­ta, tai siis pys­ty rahoit­ta­maan, uskal­ta­vat­ko suo­ma­lai­set polii­ti­kot kau­a­ka­na­kin Hel­sin­gis­tä puhal­taa yhteen hii­len Suo­men par­haak­si, vai ajat­te­le­vat­ko vain lyhyt­jän­teis­tä omaa alue etua, jota täl­läi­nen Tal­lin­nan teke­mi­nen Hel­sin­gin työs­sä­käyn­ti alu­eek­si ei vält­tä­mät­tä aja.

    Entä Viron polii­ti­kot, vai saa­daan­ko Ruot­sin pan­kit rahoit­ta­maan tämä­kin balt­tian seikkailu?

  5. Eikös ne vat­kai­met voi­si lait­taa vaik­ka sin­ne Tal­lin­nan-lai­vo­jen heli­kop­te­ri­kan­sil­le? Tai Mal­min lentokentälle?

  6. Onko tun­ne­lis­ta hin­ta-arvio­ta? Mie­les­tä­ni hyvä idea, mut­ta ottaen huo­mioon val­tion nykyi­sen raha­ti­lan­teen ei ehkä kui­ten­kaan ensim­mäi­nen raha­rei­kä. No, toi­saal­ta tun­ne­li voi­si kehit­ty­vän infra­struk­tuu­rin ansios­ta luo­da myös uut­ta talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun kil­pai­lu­ky­vyn paran­tues­sa. (Täs­sä on nyt ehkä tur­ha vii­ta­ta alue­po­li­tiik­kaan, jon­ka 7 mil­jar­dil­la eurol­la vuo­des­sa raken­tai­si tun­ne­lin jos toisenkin)

  7. Näin muu­al­la (Wiki­pe­dia on ihmeellinen:)

    Sei­kan-tun­ne­li Hons­hun ja Hok­kai­don välil­lä. 53 kil­saa jos­ta 23 merenalaista.
    Pie­nem­mäs­sä osa­puo­les­sa Hok­kai­dos­sa suun­nil­leen Suo­men ver­ran väkeä. Ete­lä­puo­lel­la aika paljon.

    Chun­nel: 51 kil­saa jos­ta 38 meren alla.
    Iso-Bri­tan­nias­sa 58? mil­joo­naa + irkut päälle.

    Idea jota jot­kut vaka­vas­ti otet­ta­vat­kin ajaa tosis­saan: Japa­nin-Korean tun­ne­li, noin 130 km.
    Ete­lä-Koreas­sa väkeä 48 mil­joo­naa + Venä­jä ja Kii­na jos Poh­jois-Korea sat­tui­si sal­li­maan transitoliikenteen. 

    Tal­lin­na-tun­ne­li oli­si lyhim­mil­lään 60 km, toden­nä­köi­ses­ti 80. 

    Ehkä se sil­ti kan­nat­tai­si jos Bal­tias­sa saa­tai­siin jat­ko­yh­tey­det kun­toon koh­ti Puo­laa, Sak­saa ja Tsekkiä?
    Tuo ei ollut mie­li­pi­de vaan kysymys.

  8. Vih­rei­den aika­tau­lu­ja. Jot­kut pii­rus­tus­lau­ta­hank­keet kuvi­tel­laan val­miik­si huo­mi­sek­si, jot­kut vas­taa­vat (Van­ha­sen sähköautot)leimataan hai­hat­te­luk­si. No, kaip­pa sil­le Her­ne­saa­ren kop­te­ri­ken­täl­le jotain uusio­käyt­töä kek­si­tään kun tun­ne­li on val­mis, noin vuon­na 2100.

  9. Ei tuos­sa tun­ne­lis­sa ole mitään jär­keä, enenn kuin saa­daan Talin­nas­ta kun­nol­li­nen nopea junayh­teys Kes­ki-Euroop­paan. Oikeas­taan tuo Hel­sin­ki- Tal­lin­na tun­ne­li oli­si vain Pie­ta­ri — Ber­lii­ni radan sivuraide.

    Suo­mel­la ei rii­tä rah­keet raken­taa Tal­lin­na Ber­lii­ni rataa ja nykyi­ses­sä talous­ti­lan­tees­sa Bal­tian mai­den haluk­kuus rahoit­taa ko. pro­jek­tia voi olla vai­kea­ta. Sinän­sä jos sii­hen sai­si riit­tä­väs­ti EU:lta rahaa, niin voi­si olla mahdollinen.

    Toi­nen on tuo kop­te­ri­kent­tä, mie­les­tä­ni se voi olla Her­ne­saa­ren pääs­sä, kos­ka se on uusi asui­na­lue, ja sin­ne muut­ta­vat otta­vat sen huo­mioon asun­toa ostaes­saan. Toi­nen ongel­ma on, että se saat­taa nos­taa asun­to­jen hin­taa parem­man äänie­ris­tyk­sen takia, ja siten tul­la tuhot­to­man kalliiksi.

  10. Onko se heli­kop­te­ri­kent­tä nyt yli­pää­tään niin hyö­dyl­li­nen? Kyl­lä­hän Tal­li­naan pää­see muu­ten­kin, len­to­ko­neel­la ja lai­val­la aina­kin. Oli­si eri asia jos meil­lä oli­si joku näp­pä­rä heli­kop­te­ri­ken­tän paik­ka odot­ta­mas­sa, mut­ta tun­tuu absur­dil­ta teh­dä kau­pun­ki­suun­nit­te­lua yhden mar­gi­naa­li­sen lii­ke­toi­min­nan ehdoil­la. Vai onko joku ennus­ta­nut että heli­kop­te­ri nauk­kai­si jon­kun rele­van­tin osuu­den kau­pun­kien väli­ses­tä lii­ken­tees­tä? Minun kor­vaan se vai­kut­taa todel­la ener­gia-inten­sii­vi­sel­tä taval­ta liik­kua, joka ei var­maan­kaan aina­kaan lisää sen kil­pai­lue­tua tulevaisuudessa.

  11. Maa­nan­tai­na net­tiin lai­tet­tuun adres­siin http://www.adressit.com/pelastakaa_helsingin_merenedusta
    on tors­tai­na klo 11.39 tul­lut 1034 alle­kir­joi­tus­ta meren tur­haa täyt­tä­mis­tä vastaan!
    Päät­tä­jien on hyvä myös tie­dos­taa miten val­ta­van työn yksi­tyi­set kan­sa­lai­set ovat jou­tu­neet teke­mään “suun­nit­te­lu­jy­rää” vas­taan, kun aitoa vuo­ro­vai­ku­tus­ta ja yhteis­työ­tä asuk­kai­den ja vir­ka­mies­ten välil­lä ei ole. Asuk­kais­sa ole­vat voi­ma­va­rat ja vapaa­eh­tois­työn kaut­ta saa­ta­va suun­nit­te­lu­po­ten­ti­aa­li ja pai­kal­lis­tun­te­mus huka­taan vastakkainasetteluun!

  12. Veik­kaan, että jos tun­ne­li Tal­lin­naan toteu­tuu, ollaan pit­käl­lä 2020-luvul­la. Joil­la­kin voi olla kii­re Tal­lin­naan jo sitä ennen.

  13. Mal­min len­to­kent­tä, kuten Talin golf-kent­tä­kin on lope­tet­ta­va ja tilal­le raken­net­ta­va hal­po­ja vuo­kra-asun­to­ja. Tätä Enem­mis­tö­läi­set ovat vaa­ti­neet jo pit­kän aikaa.

    Her­ne­saa­ri on kult­tuu­ri­his­to­rial­li­sees­ti ja luon­non moniar­voi­suu­den osal­ta ainut­laa­tuis­ta aluet­ta. Sin­ne ei kai­va­ta heli­kop­te­rei­ta tai ris­tei­ly­aluk­sia. Uusia rai­tio­reit­te­jä sen sijaan vie­lä mah­tui­si usei­ta, samoin bus­se­ja kulkemaan.

  14. Ken­kää myös Tal­lin­na-tun­ne­lil­le, sehän toi­si vaan entis­tä enem­män yksi­tyi­sau­toi­lua Helsinkiin.

  15. Hal­vem­mak­si tulee alen­taa vii­nan hin­taa Suo­mes­sa kuin raken­taa tun­ne­li. Vii­na­put­ki­kin riit­täi­si Tal­lin­nas­ta Suo­meen, jos hin­taa ei voi alentaa.
    Juo­poil­le vain vod­ka­kai­vo Kai­vo­puis­toon, tuli­si­pa nimel­le katetta.

    Tal­lin­nas­ta Euroop­paan ei ole kun­non yhteyk­siä, tie­yh­teys on kapea, mut­kai­nen ja Puo­lan alu­eel­la hidas rek­ka­ruuh­kien takia .
    Viro ajoi rau­ta­tiet alas, joten ratayh­tey­det ovat hei­kot ete­lään. Neu­kut suo­si­vat itä-län­si-suun­tai­sia yhteyk­siä ja poh­joi­nen ‑ete­lä-yhtey­det ovat onnettomia.

    Jäl­jel­le jää­vä käyt­tö on siis vii­nan rah­taus Tal­lin­naan ja juop­po­jen muka­na takaisin.
    Vii­na­put­ki oli­si halvempi

  16. Voi­ko kaik­ki auto-/rek­ka­lau­tat siir­tää Vuo­saa­reen ja ris­tei­li­jät Ete­lä-Sata­maan ja/tai Tal­lin­nan laut­to­jen pai­kal­le? On tus­kin kenen­kään int­res­sis­sä ajel­la niil­lä autoil­la ja rekoil­la kes­kus­tan (tai Ruo­ho­lah­den ruuh­kien) läpi.

    Mat­kus­ta­jat pää­se­vät takuul­la Vuo­saa­res­ta kes­kus­taan shutt­le-bus­sil­la. Tai voi sata­maan­kin lait­taa met­roa­se­man, vaik­ka aina­kaan Tuk­hol­mas­sa en ole koke­nut sitä tarpeelliseksi.

  17. Nyt oli­si oikea aika teh­dä tun­ne­li Tal­lin­naan. Viros­sa on mas­sii­vi­nen raken­nusa­lan työt­tö­myys, joten raken­ta­jat saa­tai­siin pal­kat­tua hal­val­la. Samal­la viro­lais­ten raken­nusa­laa vää­ris­tä­vä vai­ku­tus Suo­mes­sa vähe­ni­si, suo­ma­lai­sil­le raken­ta­jil­le oli­si enem­män ja parem­min pal­kat­tua työ­tä, har­maa talous vähe­ni­si ja val­tion vero­tu­lot nousi­si­vat. Ker­ran­nais­vai­ku­tuk­si­neen voi­si olla oikein jär­ke­vä inves­toin­ti teh­dä tun­ne­li (palk­kaa­mal­la viro­lai­sia raken­ta­maan sitä).

  18. Jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten, ennen Kanaa­lin ali­tun­ne­lia raken­net­tiin 110 km Päi­jän­ne­tun­ne­li, jos­ta ei muis­tet­tu pitää mete­liä ja se toteu­tui budjetoidusti.

    Tun­ne­li Tal­lin­naan on tämän päi­vän Tam­roc­kin (…?) tek­nii­kal­la “help­po juttu”.

  19. Tääl­lä on tar­kas­tel­tu eri­lai­sia tun­ne­li­vaih­toeh­to­ja Suo­mes­ta Viroon ja Ruot­siin: http://www.mtry.fi/tiedotteet/Anttikoski24022008_teksti%20ja%20liitteet%20ilman%20merikarttoja%20suomi.pdf Kus­tan­nusar­viot eivät perus­tu yksi­tyis­koh­tai­siin suun­ni­tel­miin vaan ovat hyvin kar­kei­ta arvioita

    Esi­mer­kik­si tun­ne­li Pasi­las­ta Viroon mak­sai­si 2700 M€. Ahve­nan­maan kaut­ta Ruot­siin syn­tyi­si hal­vim­mil­laan kiin­teä yhteys 3400 M€:lla (pen­ger Ahve­nan­maal­le ja tun­ne­li Ahve­nan­me­ren ali). Viroon päin kus­tan­nuk­sia nos­taa Viron hape­ro maaperä.

    Minus­ta kiin­teä yhteys Ruot­siin oli­si pal­jon hyö­dyl­li­sem­pi. Tuk­hol­mas­ta on enää n. 1000 km Ham­pu­riin ja yhteys on tek­ni­ses­ti kor­kea­ta­soi­nen — eten­kin kun Feh­mar­sun­din sil­ta val­mis­tuu. Eipä sil­ti, en usko Ruot­sin­kaan yhtey­den ole­van kovin kannattava.

  20. Eikö­hän tuol­le heli­por­til­le löy­tyi­si paik­ka Län­si­väy­län ja Kar­husaa­ren­tien ris­teyk­sen melua­lu­eel­ta. Ei kai ken­tän ole pak­ko sijai­ta Helsingissä ?

  21. Hel­sin­gin alla on jo 200 km lou­hit­tua tunnelia.
    Sii­tä vaan uut­ta lou­hi­maan, tuli­si murs­ket­ta mel­koi­ses­ti uusiin täyt­töi­hin, tont­ti­maa­ta meren rantaan.

  22. Viron bkt oli 2008 16 mil­jar­dia euroa eli 8 % Suo­men bkt:sta. Viron työ­voi­ma on n 600000 hen­keä ja sil­lä saa aikaan 200000 suo­ma­lai­sen tuottavuuden.
    Tun­ne­lil­la ei ole Suo­men talou­del­le mer­ki­tys­tä ellei sik­si las­ke­ta sitä, että polii­ti­kot saa­vat jakaa rahaa kavereilleen

  23. Kiin­teä yhteys:
    “Ahve­nan­maan kaut­ta Ruot­siin syn­tyi­si hal­vim­mil­laan kiin­teä yhteys 3400 M€:lla (pen­ger Ahve­nan­maal­le ja tun­ne­li Ahve­nan­me­ren ali).”

    Pen­ger Ahve­nan­maal­le tuhoai­si ison kais­ta­leen Suo­men paras­ta saa­ris­toa. Se ei ole lain­kaan rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to. Vaik­ka kiel­tä­mät­tä tun­tuu höl­möl­tä puo­lus­taa “pie­nen elii­tin” har­ras­tus­ta, on kui­ten­kin todet­ta­va että venei­ly on Suo­mes­sa laa­jal­ti har­ras­tet­tua ja Suo­men venei­ly olo­suh­teet on oikeas­ti monel­la tapaa mail­man par­haat. Pit­kät kesä­päi­vät mah­dol­lis­ta­vat lähes ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen sil­mä-perus­tei­sen navi­goin­nin ja kat­ta­va ja moni­puo­li­nen saa­ris­to tekee mat­ka­pur­jeh­duk­ses­ta ainut­laa­tui­sen koke­muk­sen. Pen­ger man­te­reel­ta Ahve­nan­maal­le jakai­si saa­ris­ton ikä­väs­ti kah­tia ja pilai­si mai­se­maa. Vaik­ka itse junis­ta pidän­kin, en nii­tä saa­ris­toi­dyl­liin kaipaa.

    Lii­an vanha:
    Tun­ne­lin kan­nal­ta ei ole kiin­nos­ta­vaa mitä Viron BKT on vuon­na 2008, vaan ennem­min­kin mitä se on vuon­na 2058. Eikä pel­käs­tään Viron, vaan tie­tys­ti myös mui­den Bal­tian mai­den ja Puolan.

    Kun­nol­li­nen yhteys Tal­lin­nas­ta län­teen on jo työn alla. Vuon­na 2020 voi­si olla jo valmista:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_Baltica
    En tie­dä miten tuo aika­tau­lu pitää nyky­olois­sa, mut­ta joka tapauk­ses­sa se val­mis­tuu ennen tun­ne­lia, eli jat­ko­yh­tey­den puut­teen takia ei kan­na­ta tun­ne­li­pää­tös­tä odotella.

  24. Kun tun­ne­lia tar­kas­tel­laan suh­tees­sa Viron talou­teen, unoh­tuu hel­pos­ti että myös venä­läi­set ovat sii­tä kiin­nos­tu­nei­ta. Tun­ne­li lin­kit­täi­si Suo­men kiin­teäm­min myös 5 mil­joo­nan asuk­kaan Pie­ta­riin, ja Venä­jän markkinoille.

    Lisäk­si tule­vat rah­dit, jot­ka rau­ta­teit­se ovat hie­man kal­lim­pia mut­ta nopeam­pia kuin lai­val­la, mut­ta pal­jon hal­vem­pia kuin maan­teit­se. Logis­tiik­ka on mie­les­tä­ni ihan rele­vant­ti kysy­mys eten­kin periferiassa.

  25. Ilpo: “Tun­ne­li oikein hyvä aja­tus. Ehdo­te­taan Virol­le niin var­maan kus­tan­ta­vat sen mielellään…”

    Tun­ne­li on elin­tär­keä lähin­nä Fin­nai­ril­le. Kos­ka Euroo­pan ilma­ti­la on rajal­li­nen, tulee yhä suu­rem­pi osuus man­ner­ten­vä­lis­ten len­to­jen syöt­tö­lii­ken­tees­tä raiteilla.

    Tun­ne­lis­ta on hyö­tyä vain, jos Tal­lin­na on lii­tet­ty Sak­san nopei­den junien verk­koon. Muus­sa tapauk­ses­sa se on täy­sin kil­pai­lu­ky­vy­tön. Myös Ruot­sin suun­ta kan­nat­taa tut­kia, vaik­ka nyt ruot­sa­lai­set ope­roi­vat yhtä hitaal­la juna­ka­lus­tol­la kuin suomalaisetkin.

    Tun­ne­li on sel­väs­ti ytei­seu­roop­pa­lai­nen han­ke, joten mak­sa­ji­na ovat Suo­men lisäk­si aina­kin EU ja toi­nen ran­ta­val­tio (Ruot­si tai Viro).

  26. Jos se Tal­lin­nan tun­ne­li mak­saa oikeas­ti pari mil­jar­dia, niin se oli­si luul­ta­vas­ti kan­nat­ta­vin lii­ken­nein­ves­toin­ti lähi­his­to­rias­sam­me. Hel­sin­ki — Tal­lin­na välil­lä on nyt noin 6 mil­joo­naa mat­kus­ta­jaa vuo­des­sa, tun­ne­lin kans­sa varo­vas­ti­kin arvioi­den 10 mil­joo­naa. Tuo 4 mil­joo­naa lisää syn­tyi­si esi­mer­kik­si niin että vajaa 20 000 ihmis­tä käy lah­den ali päi­vit­täin töis­sä. Tun­ne­li-inves­toin­ti voi­tai­siin kat­taa esi­mer­kik­si 10 euron tun­ne­li­mak­sul­la per mat­kus­ta­ja suun­taan­sa, mut­ta vähem­pi­kin riit­täi­si kun mak­sa­ji­na oli­si­vat myös tava­ra­lii­ken­ne, säh­kön­siir­to ja teleyhteydet.

    Lisäk­si samal­la oli­si luon­te­vaa teh­dä Pisa­raa ja siir­tää kes­kus­tan kau­ko­lii­ken­ne­ju­na-ase­ma maan alle. Tämä vapaut­tai­si koko Pasi­la-Rau­ta­tie­a­se­ma välin rata­poh­jan muu­hun käyt­töön. Hatus­ta nyh­täis­ty arvio tuon maa­poh­jan arvol­le, ole­tan että se käy­tet­täi­siin Töö­lön­lah­del­la ja Pasi­las­sa raken­ta­mi­sen, on suu­ruu­luok­kaa mil­jar­di euroa.

    Siis jos se tun­ne­li mak­saa pari miljardia…

  27. Osmo nyt ilmei­ses­ti etsi jon­kin­lais­ta aasin­sil­taa, mut­ta totean­pa sil­ti aluk­si: mai­ni­tun heli­kop­te­ri­ken­tän vas­tus­ta­mi­nen mah­dol­li­sen Hel­sin­ki — Tal­li­na ‑tun­ne­lin perus­teel­la on suun­nil­leen yhtä jär­ke­vää kuin 6. y‑voimalan vas­tus­ta­mi­nen sil­lä perus­teel­la, että koh­ta fuusio­voi­ma kui­ten­kin kor­vaa ener­gia­tar­peen. Tun­ne­lin (tai fuusio­voi­man) toteu­tu­mi­nen on käy­tän­nös­sä erit­täin epä­var­maa ja par­haim­mil­laan­kin sii­hen menee pit­kä aika.

    Heli­kop­te­rien jär­ke­vyy­teen en sinän­sä ota kan­taa, eikä kai tar­vit­se­kaan, sehän on yksi­tyis­tä lii­ke­toi­min­taa, jon­ka jär­ke­vyy­den jot­kut muut rat­ko­vat. Eipä sil­ti, jos­kus oli­si ko. yhtey­del­le tar­vet­ta ollut, sil­loin rat­kai­su­na oli len­tää Hki-Vantaalta…

    Olen tääl­lä hyvin usein argu­men­toi­nut (yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­sen) kan­nat­ta­vuu­den läh­tö­koh­dis­ta, mitä tulee näi­hin infra­hank­kei­siin. “And now for somet­hing comple­te­ly different”

    Suo­men tie- ja rata­verk­koa ei nykyi­ses­sä laa­ju­des­saan oli­si iki­päi­vä­nä kan­nat­ta­nut rake­naa, mikä­li mit­ta­ri­na oli­si käy­tet­ty tek­nis­ta­lou­del­li­sia hyöty/kustannus ‑arvioi­ta. Ei ikinä. 

    Rato­ja ja tei­tä ei tän­ne raken­net­tu talou­del­lis­ten rea­li­teet­tien vuok­si — eihän sil­loin voi­tu miten­kään näh­dä mil­lai­sek­si tämä maa­il­ma menee -, vaan sen vuok­si, että oli­si yli­pää­tään ole­mas­sa sel­lai­nen ilmiö kuin “Suo­mi”. Yhte­näis­tä kan­sa­kun­taa, menes­ty­vää talout­ta, suo­ma­lais­ta kul­tuu­ria ja kan­san­val­tais­ta oikeus­val­tio­ta ei oli­si iki­nä syn­ty­nyt, jos väy­lät oli­si jätet­ty rakentamatta. 

    Pavun­las­ki­jat, eko­no­mis­tit ja insi­nöö­rit eivät miten­kään kyke­ne näke­mään aidos­ti suu­ria muu­tok­sia ja seu­rauk­sia kym­me­nien ja sato­jen vuo­sien päähän.

    Nykyi­sin, kun lii­ken­ne­verk­ko on val­mis, on tie­ten­kin jär­ke­vää teh­dä muu­tok­set, käy­tän­nös­sä jär­jes­tel­män opti­moin­ti, tek­nis­ta­lou­del­li­sin perus­tein. Suo­men sisäl­lä ei ole enää sel­lai­sia lii­ken­ne­hank­kei­ta, jot­ka olen­nai­ses­ti muut­tai­si­vat peli­kent­tää, jol­loin kan­nat­taa­kin kes­kit­tyä jär­jes­tel­män paran­ta­mi­seen, min­kä insi­nöö­rit ja eko­no­mit hallitsevat.

    Tal­lin­nan tun­ne­li on kui­ten­kin esi­merk­ki hank­kees­ta, joi­ta ei voi­da pel­käs­tään tas­ku­las­ki­mel­la tai las­ku­ti­kul­la arvioi­da, kos­ka vai­ku­tus koh­dis­tuu kult­tuu­riin ja yhteis­kun­taan erit­täin laa­jas­ti. Eikä se ole lajis­saan edes uniik­ki, mui­ta esimerkkejä:
    — Hel­sin­gin yliopisto
    — Oikeusjärjestelmä
    TKK/Aalto
    — Hel­sin­gin ja Pie­ta­rin väli­nen suurnopeusrata/moottoritie
    — Finnair
    — Laut­ta­lii­ken­ne Ruot­siin ja Viroon
    — Karjala
    — Internet
    — Arkkitehtuuri

    Tämä ei ollut kan­nan­ot­to tun­ne­lin puo­les­ta tai sitä vas­taan. Halusin­pa vain huo­maut­taa, että men­nään pahas­ti met­sään, jos ko. han­ket­ta tar­kas­tel­laan vain talou­del­li­se­na optimointiongelmana.

    Kari

  28. Entä­pä jos Viro valit­seee siir­ty­mi­sen stan­dar­di­rai­de­le­vey­teen kun uusia rato­ja ale­taan teh­dä? Toki tele­jä junan­vau­nuis­sa voi­daan vaih­taa, kuten teh­dään Haa­pa­ran­da-Tor­nio ‑alu­eel­la, mut­ta kum­mal­le levey­del­le tun­ne­li raken­ne­taan ja onko vaih­ta­mi­seen kulu­va aika lii­kaa mat­kus­ta­ja­lii­ken­net­tä hidastava?

  29. Jos tun­ne­lis­ta teh­täi­siin riit­tä­vän iso, että sitä kaut­ta voi­si mat­kus­ta­jien lisäk­si myös kul­jet­taa rah­tia. Se voi­si olla hyvä vaih­toeh­toi­nen kul­je­tus­reit­ti Euroop­paan ja siel­tä meille?

    Myös mat­kus­ta­jat voi­si­vat pääs­tä esim. Pie­ta­ris­ta junal­la Eurooppaan.

    1. Tun­ne­lis­sa tul­laan kul­jet­ta­maan ennen kaik­kea rah­tia. Sitä on jopa suun­ni­tel­tu pelk­kää rah­tia var­ten, kos­ka sil­loin tur­va­mää­räyk­set oli­si­vat leievm­mät. Samaan tun­ne­liin pan­tai­siin myös kaa­pe­lei­ta, sekä säh­kö, että tietoliikennekaapeleita.

  30. Fil­la­ri­ton:

    Ei tele­jä tar­vit­se vaih­taa. Mm. Espan­jan ja Rans­kan väli­ses­sä lii­ken­tees­sä rai­de­le­veys muut­tuu len­nos­sa, kun juna aje­taan täl­lai­sen här­ve­lin läpi:

    http://www.youtube.com/watch?v=ZiH4kt14yGw

    Saman­lai­nen löy­tyy käsit­tääk­se­ni myös Tornio-Haaparannasta.

  31. Lisäk­si tule­vat rah­dit, jot­ka rau­ta­teit­se ovat hie­man kal­lim­pia mut­ta nopeam­pia kuin lai­val­la, mut­ta pal­jon hal­vem­pia kuin maan­teit­se. Logis­tiik­ka on mie­les­tä­ni ihan rele­vant­ti kysy­mys eten­kin periferiassa.”

    ovat­ko rah­dit oleel­li­ses­ti hal­vem­pia rau­ta­teit­se kuin maan­teit­see, kun otam­me huo­mioon väli­va­ras­toin­nin ja — vaih­don tar­peen. Ongel­ma on se, että Suo­mi on sekä suu­ri että pie­ni maa. Pin­ta-alal­taan Euroo­pan suu­rim­pia, väki­lu­vul­taan pie­neim­piä. Noin 80 & väs­täs­tä asuu osa­pui­leen 100.000 km²:n alu­eel­la, siis 320 km kant­tiin­sa, jos se oli­si neliö.

    En osaa sanoa, onko yhtään mie­lek­kääm­pää pen­de­löi­dä Tal­lin­nas­ta kuin Mät­sä­läs­tä. ase­ma­han ei voi olla kodin vie­res­sä kuin harvoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.