Minä ja pakkoruotsi

Keskustelun run­saus ja aggres­si­ivi­su­us osoit­taa, että kysymys pakko­ruot­sista on tule­htunut. Mis­tä ei voi vai­eta, siitä on puhut­ta­va. Kos­ka omaa kan­taani asi­aan on pidet­ty tun­net­tuna, ehkä on hyvä, että ker­ron sen itse.

Minä pidän ihmis­ten oikeut­ta äidinkieleen ja äidinkielisi­in palvelui­hin tärkeänä. Sik­si on vält­tämätön­tä, että riit­tävä osa suo­ma­lai­sista osaa ruotsinkieltä. Kos­ka ruotsinkielis­ten ammat­ti­jakau­ma ei vas­taa suomenkielis­ten ammat­ti­jakau­maa, ei riitä, että ruotsinkieliset osaa­vat ruot­sia ja palvell­e­vat sairaalois­sa toisiaan.

Siihen, että julk­isia palvelu­ja on saatavis­sa myös ruotsinkielel­lä ei tarvi­ta sitä, että jokainen suo­ma­lainen osaa ruot­sia. Se ei edel­lytä edes, että jokainen kysei­sis­sä virois­sa toimi­va osaa ruot­sia, sil­lä riit­tää, että jokaises­sa toimip­is­teessä on riit­tävästi ruot­sia osaavia.

On san­ot­tu, että pakko­ruot­si olisi perus­tus­lakikysymys. Ei se voi sitä olla, kos­ka ennen perusk­oulu-uud­is­tus­ta ei jokainen oppi­las lukenut ruot­sia. Vain oppik­ouluis­sa opiskelti­in sitä. Määrältään oppik­oulun kävi­jöitä oli vähem­män kuin lukion kävi­jöitä nyt.. Ja sil­loin yksikielisiä ruotsinkielisiä sen­tään oli paljon enem­män kuin nyt.

On jotenkin taat­ta­va, että riit­tävän moni opiskelee ruot­sia, mut­ta kak­sikielis­ten palvelu­jen ylläpi­to ei vaa­di sataa pros­ent­tia väestöstä; eikä huonol­la pakko­ruot­sil­la myöskään voi tuot­taa kelvol­lisia palvelu­ja. Kokko­lalainen kun­nal­lispoli­itikko­han tämän sanoi oikein tele­vi­sios­sa, ja siitä koko tämä keskustelu lähti liikkeelle.

On jotenkin peri­aatekysymys, että koulu­ope­tus­ta arvioidaan läh­tien oppi­laan omas­ta edus­ta eikä jonkun muun edus­ta. Sik­si asi­aa on harkit­ta­va sen kannal­ta, onko ruotsin pakol­lis­es­ta opiskelus­ta hyö­tyä oppi­laalle itselleen.

Jos kat­somme oikeudek­semme pakot­taa oppi­laat luke­maan heille vähem­män tarpeel­lista ainet­ta yleisen edun nimis­sä, pakot­taisimme satatuhat­ta perusk­oul­u­laista vai­h­ta­maan ruotsin venäjään.

Var­masti ruotsinkielestä on hyö­tyä kaikille.   Minä olen kir­joit­tanut ruot­sista lau­da­turin ja pär­jään kielel­lä jotenkuten. Min­un 12-vuo­tis­es­ta koulu­a­jas­tani yksi vuosi on men­nyt ruotsin opiskelu­un. Kyse onkin siitä, onko ruotsinkie­len tai­dos­ta hyö­tyä niin paljon, että se on sen yhden uhratun vuo­den arvoinen.

Enne ruot­sia tarvit­si ihan oikeasti. Nyky­isinkin tarvit­sen sitä, mut­ta vain kos­ka ruotsinkieli­nen radio tai TV halu­aa haas­tatel­la ruot­sik­si. Tänään tosin yhteiskun­ta­su­un­nit­teluseu­ran 50-vuo­tisjuhlil­la puhuin muu­ta­man lauseen riik­in­ruot­salaisen kun­ni­avier­aan kanssa; turhaan, kos­ka kun hän piti julkisen puheen­sa, hän piti sen eri­no­maisel­la englan­nil­la. Kuuli­jat oli­vat siis kaik­ki aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­ta. Mut­ta vaik­ka en juuri joudu tai pääse puhu­maan ruot­sia mis­sään, toki min­ulle on hyö­tyä siitä, että ymmär­rän, mitä kieliv­ähem­mistö puhuu ja kirjoittaa.

Min­un eli­naikanani ruotsinkie­len tarve on vähen­tynyt olen­nais­es­ti. Kun emme ope­ta ihmisiä men­neisyyt­tä emmekä edes nyky­isyyt­tä vaan tule­vaisu­ut­ta ajatellen, uskoisin, että useim­mille ruotsinkie­len osaamisen merk­i­tys vain vähenee.

Kuu­lostaa hyvältä, että ne, jot­ka eivät val­itse ruot­sia jou­tu­isi­vat val­it­se­maan sit­ten jonkin muun kie­len sen tilalle. Tai onko­han kuitenkaan? Perusk­oulun liika teo­reet­tisu­us pudot­taa huonom­mal­la lukupääl­lä varustet­tu­ja kelka­s­ta ja syr­jäyt­tää hei­dän saman tien myös työelämästä.

Ilmoitin muut­ta­neeni kan­taani sun­nun­ta­iauki­olos­sa lähin­nä sik­si, ettei hävit­tyjä sotia kan­na­ta jatkaa. Tämä kan­nat­taisi kieliv­ähem­mistön oikeuk­sien puo­lus­ta­jienkin ymmärtää. Nou­se­va sukupolvi, joka jos­sain vai­heessa astuu val­taan, inhoaa pakko­ruot­sia niin paljon, että lakkaut­taa sen aivan varmasti.

256 vastausta artikkeliin “Minä ja pakkoruotsi”

  1. Äit­inä ja opet­ta­jana voin vain kiit­tää tästä kannanotosta!

    Nyt kyse ei ole kielipoli­ti­ikas­ta vaan lastemme parhaas­ta. Lapset ovat eri­laisia, onnek­si, ja heille sopi­vat eri­laiset valinnat.

  2. Ruot­si­han voisi jäädä pakol­lisek­si perusk­oulu­un muu­tamis­sa kun­nis­sa, lähin­nä etelä ja län­si-Suomes­sa. Luk­i­häir­iöiset vapautet­taisi­in tästäkin.

    Jos siis on pelkoa, että vapaae­htois­t­en määrä rom­ah­taa. Tietenkään se ei heti rom­ah­da, mut­ta pitem­män ajan myötä kyl­lä. Samat­en yhä use­am­mas­sa kak­sikielisessä per­heessä ruve­taan siirtämään pain­opis­tet­tä las­ten suomen osaamiselle. Mikä onkin var­maan palvelui­ta tärkeämpi syy viral­liselle kak­sikielisyy­delle, pelätään väestöryh­man sulau­tu­mista suomea puhuviin. 

    Kauhea sop­pa tästä on kyl­lä tulos­sa. Suomen­ruot­salainen media ei ole juuri ollenkaan pitänyt luk­i­joitaan tilanteen tasal­la, eletään ihan eri todellisuusmaailmoissa.

  3. Vaa­timus siitä että asi­akas­palveli­joiden pitää pystyä palvele­maan asi­akas­ta toisel­la koti­maisel­la on kova ja mitä han­kalampi asia on sen vaikeam­mak­si se käy. Puhumi­nen on vaikeaa, mut­ta ymmärtämi­nen on helpom­paa. Jos osa­puo­let voisi­vat puhua kumpikin omaa äidinkieltään, tulisi asia var­masti hyvin hoidetuksi.

    Itse luen suju­vasti ja kir­joi­tan jotenkuten, ja puhunkin, mut­ta hitaasti, sil­lä se on har­joit­telu­la­ji ja kun yllät­täen joutuu puheti­lanteeseen, ei sanat tule helposti.

  4. Minä pidän ihmis­ten oikeut­ta äidinkieleen ja äidinkielisi­in palvelui­hin tärkeänä. Sik­si on vält­tämätön­tä, että riit­tävä osa suo­ma­lai­sista osaa ruotsinkieltä.

    Tätä peri­aatet­ta ei nou­date­ta muiden kiel­ten kohdal­la, joten tämä usein käytet­ty argu­ment­ti olisi rehellisyy­den nimessä muo­toil­ta­va uud­estaan. Eli ter­mi “ihmis­ten” olisi kor­vat­ta­va “suomen­ruot­salaisel­la” jotenkin niin, että argu­ment­ti näyt­täisi vieläkin moraalis­es­ti oikeal­ta. Se onnis­tuu viit­taa­mal­la his­to­ri­aan, jos onnistuu.

    Toinen asia, joka pitäisi pitää mielessä on se, että kak­sikielisiä ei ker­ta kaikki­aan riitä kun­nan hom­mi­in. Usein palkat­taisi­in todel­la mielel­lään suomen­ruot­salaisia esimerkik­si sairaan­hoidon tai sosi­aalipuolen hom­mi­in. Kak­sikielisil­lä on kuitenkin sen ver­ran enem­män kysyn­tään työ­markki­noil­la, että näi­hin huonom­min palkat­tui­hin kun­nan hom­mi­in ei riitä työn­tek­i­jöitä. Vaik­ka suomen­ruot­salaiset valit­taisi­vat kuin­ka riit­tämätön­tä kieli­taitoa, suomen­ruot­salaisia työn­tek­i­jöitä ei vain löy­dy vaik­ka kieli­tai­dos­ta saa suurem­man palkankin.

  5. Aikaa ei enää ole hukattavissa! 

    Taval­laan säälin nuo­ria Vihrei­den johta­jia, Anni Sin­nemäkeä ja Ville Niin­istöä, jot­ka eivät Osmo Soin­in­vaaran lail­la tajua, että pakko­ruot­sit­ta­jat ovat hävin­neet pelin.

    Sin­nemä­ki ja Niin­istö hirt­tävät itsen­sä pakko­ruotsin kannatukseensa.
    Kaik­ki tutkimuk­set todistavat,että lah­jakkaim­mat nuoret, eli vihrei­den poten­ti­aaliset äänestäjät, vas­tus­ta­vat pakko­ruot­sia jyrkimmin.
    Ihmette­len myös, ovatko Vihrei­den edus­ta­jat niin etään­tyneet todel­lisu­ud­es­ta, etteivät ymmär­rä miten raskas teo­reet­ti­nen koulumme kak­sine vieraine kieli­neen, on osalle lap­sia ja nuoria.
    Eikö näil­lä vihrei­den edus­ta­jil­la ole lainkaan inhimil­lisyyt­tä? Tilas­tot pur­sua­vat tietoa eri syistä syr­jäy­tyneistä nuorista, mut­ta Anni Sin­nemä­ki ja Ville Niin­istö kielel­li­sine lah­jakkuuksi­neen, eivät samais­tu hei­hin, eivät
    tunne myötä­tun­toa, eivät anna armoa.

    Perusk­oulua luo­taes­sa Reino H.Oittinen, van­ha mies, ymmär­si joukkoi­neen nuo­ria parem­min kuin nykyvihreät maailmanparantajat.…poikkeuksina Ris­to Rönnberg ja Osmo Soininvaara.
    Suo­ma­laiset ovat monel­la taval­la lah­jakkai­ta.. sen­hän tajuaa jo Nelosen Tal­ent-show­sta, mut­teivät suo­ma­laisetkaan kokon­aisu­udessaan mitään ylilah­jakkai­ta kielinero­ja ole…Kolme kieltä on liikaa useim­mille kielel­lis­es­ti lah­jakkaillekin jo ajankäytön vuok­si ja kak­si pakol­lista vieras­ta kieltä koko ikälu­okalle ehdot­tomasti liikaa.

    Ruotsin malli on otet­ta­va käyt­töön. PAKKO­englan­ti saatet­ta­va voimaan ja sitä lisää. kielikylpyjä Hol­lan­nin malli­in ja perusk­oulu­un ja lukioon vähin­tään yhtä paljon englan­tia kuin Ruot­sis­sa ja toista vieras­ta kieltä on kiel­let­tävä otta­mas­ta edes valin­naisek­si, jollei pakko­englan­nis­sa pär­jää. Sen tilal­la on opiskelta­va enem­män englan­tia tai äidinkieltä. Siinä oiva malli uudek­si ope­tus­su­un­nitel­mak­si täy­den­net­tynä lisä­ty­il­lä taito- ja taideaineilla.
    Muus­sa tapauk­ses­sa koul­u­laitos ajau­tuu kaaokseen…ja Vihreät ilmeis­es­ti sitä ennen.
    Ex-kiel­ten ope

  6. Tut­tu, jo eläk­keelle jäänyt yläas­teen ruotsinopet­ta­ja, sanoi ker­ran, että kun ruot­sista ei voi­da tehdä vapaae­htoista, niin sitä ei enää tosi­asi­as­sa opete­ta kenellekään. Viikko­tun­timäärä on tiputet­tu niin pienek­si, että yhdek­säs­lu­okkalaiset eivät osaa kieltä sen parem­min kuin seitsemäsluokkalaiset.

    Itse tarvit­sen ruotsin­taitoani lähin­nä Muumien lukemiseen alkukielel­lä. Tove Janssonin uud­is­tamia ver­sioi­ta ensim­mäi­sistä romaaneista ei ole kään­net­ty suomeksi.

  7. Olen luokanopet­ta­ja, kan­natan valin­naisu­ut­ta kiel­ten suhteen. 

    Tuon esi­in näköko­hdan, jota ei olla paljoa julk­isu­udess­sa käsitel­ty: maa­han­muut­ta­jat ja ruotsin kieli.

    Olen opet­tanut pääasi­as­sa viiden­siä ja kuu­den­sia luokkia. Viime aikoina olen lähet­tänyt yläk­oulu­un myös maahanmuuttajaoppilaita.

    Alak­oulus­sa he opiskel­e­vat omaa kieltään, suomea toise­na kie­lenä ja englan­tia. Yläk­oulus­sa he luke­vat vielä ruotsia. 

    13-vuo­tias oppilas,joka ei aina osaa kun­nol­la omaa, saati sit­ten suomen kieltä, joutuu yläk­oulus­sa opiskele­maan neljää kieltä!

  8. Hyvä puheen­vuoro.

    Pari näköko­htaa lisää. Maan Hal­li­tus­muo­dos­sa aikoinaan määritel­ty kak­sikielisyys lähti juuri siitä, että k e n e n k ä ä n e i v ä l t t ä m ä t t ö m i e n a s i o i d e n s a h o i t a m i s e k s i t a r v i t s e o p e t e l l a i t s e l l e e n v i e r a s ta k i e l tä.

    Itse asi­as­sa kansak­oulun eli oppivelvol­lis­usk­oulun pakol­liseen oppimäärään ei kuu­lunut mitään oppi­laalle vieras­ta kieltä. (Hämeenkylän kasank­oulusa alkoi 1963 kokeilu­na vapaae­htoise­na ruot­si 4‑luokkalaisille.) Alku­peräisessä perusk­oul­u­lakiehdo­tuk­ses­sa ei ollut pakol­lista toista koti­maista kieltä, mut­ta RKP ja ruotsinopettajat/ kiletenopet­ta­jat junt­ta­si­vat sen vaa­tu­muk­si­in — suo­raan sanoen tehden täl­lä aika lail­la hal­laa itselleen — ja ruotsinkielelle.

  9. Ruotsin kie­len taito on myös ongel­ma call cen­tereis­sä, niitä kun avus­tusten ja tukien vuok­si keskitetään johonkin Kuusamoon tai yleen­sä syr­jäseudulle, mis­sä ei koskaan ole puhut­tu tai oltu tekemi­sis­sä ruot­salais­ten kanssa.

    Niin­pä palvelu sujuu useim­miten englanniksi.
    Ahve­nan­maan asukkaat ovat todel­la vihaisia tästä, man­nerruotsinkieliset ovat suvait­se­vampia ja osaa­vat myös suomea, mut­ta val­i­tuk­sia heiltäkin tulee.
    Minä osasin ennen ruot­sia hyvin, Lapis­sa kun alkoi ensin näkyä Ruotsin tv ja yhtey­det Ruot­si­in ja Nor­jaan oli­vat tavanomaisia.
    Mut­ta Ruotsin kielikin kehit­tyy ja siihen on paris­sakymme­nessä vuodessa tul­lut skå­nen mur­ret­ta ‚ainakin nuot­tia sekä uud­is­sano­ja ja niin­pä jutustelun seu­raami­nen on jo vaikeam­paa, mut­ta lukem­i­nen sujuu vielä

  10. Tämä kielikeskustelu on melkein niin kuin maa­han­muut­tokeskustelu, että ei mak­sa vaivaa. Olen samaa mieltä siitä, että siitä mis­tä ei voi puhua, siitä on puhut­ta­va. Sil­loin keskustelu on vain pirstot­ta­va pienem­pi­in osi­in. Nyt se melkein onnis­tui kuitenkin.
    Vaik­ka itse aikaisem­min laitoin kom­ment­ti­na, että ruot­sia luet­taisi­in Län­si-Suomes­sa, mikä jos­sain määrin on järkevää. Tämä ei kuitenkaan voi olla aivan kun­tako­htaista, niin että toises­sa kun­nas­sa on ‘pakko­ruot­si’ ja toises­sa ei. Ei ole järkeä siinäkään.

    Tähän koulukeskustelu­un provosoivana heit­tona, että Turun naa­purikun­tien van­hem­mat halu­a­vat lapsen­sa Turun parhaisi­in lukioi­hin, mut­ta eivät halua olla mukana vas­taan­ot­ta­mas­sa ensim­mäistäkään pako­laista omaan kun­taansa. Ote­taan tääl­lä Turus­sa nämä maa­han­muut­ta­jat näi­hin hyvi­in lukioi­hin ja hoitakoon nämä Turun ympäristön maaseu­tukun­nat (Kaa­ri­na, Lieto, Rusko, Masku, Raisio, Naan­tali, Län­si-Turun­maa) itse omat luki­o­laisen­sa kyläk­ouluis­saan. (No, ei sen­tään, mut­ta pitäisi niidenkin joku vas­tuu kantaa.)

    Tämä eri ainei­den merk­i­tys koulus­sa eri ihmisille on aika vaikea asia. Ja kiel­ten eri­tyis­es­ti. Ihanne on tietysti jonkin­lainen Renes­sanssi-ihmi­nen, joka uteliaasti hyp­pää kaik­keen, tieteeseen, taiteeseen ja liikuntaan.
    Olen ollut ruotsinkie­len pakol­lisen opiskelun kan­nat­ta­jat mut­ta tässä olen tul­lut Osmon kanssa samaan tulok­seen. Ei kan­na­ta. Jos jo suomen kie­len opiskelu on vaikeaa niin mik­si ker­toa se kolmel­la tai neljäl­lä (eri­tyis­es­ti pojat).
    Tietyt alkeet olisi hyvä ruo­tista oppia kaikkien, siis että ymmärtää muu­ta­mat keskeiset sanat. Mut­ta muuten sit­ten niin, että työn­haus­sa ilmoite­taan selvästi, että tehtävä edel­lyt­tää kun­nol­lista ruotsinkiel­ten taitoa, tarkem­min myös määritellen minkälaista. Riit­tääkö, että kyke­nee kom­mu­nikoimaan suht suju­vasti (itseni lait­taisin tähän kat­e­go­ri­aan) vai pitääkö kyetä laa­ti­maan vira­nomais­tek­stiä ruotsiksi.
    Mut­ta kiel­ten merk­i­tys­tä ei kai näinä aikoina pidä vähen­tää. Olisko­han osa Suomen men­estys­tä ollut siinä, että meil­lä vieraiden kieleten opiskelu on ollut yliko­ros­tuneessa roolis­sa (vrt. Ran­s­ka, Italia) ja näin Suo­mi on saanut tästä etua kan­sain­välistymiseen jo ennen aiko­ja kuin mitään kan­sain­välisyyt­tä on ollut ole­mas­sa (näin laajasti).
    Tässäkin kiel­ten opiskelus­sa moti­vaa­ti­ol­la on merk­i­tys­tä. Vaik­ka olen lukenut koulus­sa vuosia englan­tia, ruot­sia ja sak­saa, syvem­min kieliopin rak­en­teet olen oppin­ut lukies­sani ital­i­aa ihan omin päin koulu­vu­osien jälkeen.

  11. On se silti aika has­sua. Tääl­lä Ruot­sis­sa ei kyl­lä saa suomenkielistä palvelua kirveel­läkään. Kun­nista vas­tataan vain, että osaa­vathan nyt kaik­ki suo­ma­laiset ruot­sia kum­minkin, mitä sitä turhaan tuh­lat­taisi­in semmoisiin.

    Kum­ma ettei se syy kuitenkaan Suomes­sa kel­paa — vaik­ka kyl­lähän kaik­ki ruotsinkielisik­si itsen­sä rek­isteröi­neet nyt suomea osaa­vat, eivät kai he nyt sen­tään tyh­miä ole…

    Joo joo, tiedän kyl­lä jo tässä vai­heessa, että suomen kieli on niin paljon alhaisem­pi ja halvek­sut­tavampi kuin ruot­si, että tämä asi­ain­ti­la nyt vain täy­tyy hyväksyä vaik­ka kuin­ka itkettäisi.

  12. Näin luki­o­laise­na voisin esit­tää kysymyk­sen pakol­lisen ruotsin opiskelun puo­lus­ta­jille: Onko se tosi­aan oikein että minun/kin lukio-opiskelu­ni on jatku­vaa v*tutusta ja huol­ta siitä pääsenkö kolmes­sa vuodessa koko puljus­ta läpi, vaik­ka AINUT huonos­ti menevä aine on ruot­si? Muuten keskiar­vo on >8, ja kymppe­jäkin löy­tyy use­am­mas­ta aineesta.

  13. Pakko­ruot­si olisi lopetet­ta­va. Niin pian kuin mahdollista.

    Miten voimme toimia edis­tääk­semme pakko­ruotsin mah­dol­lisim­man pikaista lakkaut­tamista? Ehkä Soin­in­vaar­al­la olisi tähän jotain ehdotuksia?

    Ruotsinkielis­ten palvelem­i­nen ruotsin kielel­lä voidaan jär­jestää myös tulkkipalvelu­jen avul­la. Ensisi­jais­es­ti ruotsinkieliset palveli­si­vat toinen toisi­aan ja tois­si­jais­es­ti palve­lut jär­jestet­täisi­in tulkkauk­sen avulla.

    Tulkkauk­ses­ta on Suomes­sa ja maail­mal­la paljon koke­muk­sia. Tulkkaus on tehokas kielipalvelunmuoto.

    Ruotsin opiskelus­ta pitää tehdä suomenkielisille täysin vapaaehtoista.

  14. Aivan lois­ta­va kan­nan­ot­to, kiitos. Olen aina tien­nyt että vihreis­säkin on ajat­tele­via tapauksia 🙂

    Muu­ta­ma jut­tu jäi ham­paankoloon. Mik­si tarkkaan­ot­taen suomen­ruot­salais­ten ammat­ti­jakau­ma ei ole saman­lainen kuin suomenkielisil­lä? Eikö tuos­ta voisi jo vetää jotain johtopäätök­siä siitä, että yhteiskun­nas­sa on mekanis­me­ja, joiden takia suomen­ruot­salaiset eivät päädy sairaaloi­hin sairaan­hoita­jik­si? Jos olete­taan, että suomenkieliset eivät ole keskimäärin tyh­mem­piä (mikä kuu­lostaisi aika rasis­tiselta olet­ta­mal­ta, mut­ta jon­ka tietysti suomen­ruot­salaiselta hel­posti kuulee), eikö yhteiskun­nas­sa ole jonkin­laisia epäoikeu­den­mukaisia mekanis­me­ja, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat sen että suomenkielis­ten pitää nimeno­maan olla siel­lä sairaalas­sa palvele­mas­sa ruotsiksi?

    “Oikeus omaan äidinkieleen” on myös hyvin mie­lenki­in­toinen käsite. Eihän kukaan toki ole kitkemässä kenenkään kieltä sinäl­lään. Val­tio tukee var­maankin joka tapauk­ses­sa monin tavoin suomen­ruot­salais­ten edel­ly­tyk­siä ruotsin kie­len toteut­tamiseen. Valitet­tavasti kuitenkin niin henkilöko­htainen, uni­ver­saali ja sub­jek­ti­iviseen koke­muk­seen poh­jau­tu­va oikeus kuin vapaus iden­ti­fioitua kieleen (tai olla iden­ti­fioi­tu­mat­ta) on suomes­sa val­jastet­tu nimeno­maan suomenkielis­ten kohdal­la velvol­lisu­udek­si har­ras­taa ruotsin kieltä oma­l­la kohdal­la, jot­ta ruotsinkieliset voisi­vat kokea jotain nation­al­is­tista mieli­hyvää sel­l­ais­es­ta ruotsin kie­len “ase­mas­ta”, joka ei ole ollut todel­li­nen sataan vuo­teen, eikä ehkä oikeu­den­mukainen koskaan.

    Mis­sä tahansa muual­la maail­mas­sa moi­seen epäsym­metriseen vaa­timuk­seen suh­taudut­taisi­in todel­la skep­tis­es­ti. Itse asi­as­sa ymmärtääk­seni jopa Suomen allekir­joit­ta­mat kan­sain­väliset sopimuk­set edel­lyt­tävät että myös enem­mistön oikeudet huomioidaan vähem­mistön kielioikeuk­sia tur­vat­taes­sa. Suomes­sa tilanne pitää vaan hyväksyä sik­si, että on jotenkin itses­tään­selvää että suo­mi on suo­mi ja sen puhu­jat kuu­lu­vat sinäl­lään “oma­lle paikalleen” ruotsin kie­len sta­tus­ta pönkittämään.

    Olen keskustel­lut kielipoli­ti­ikas­ta akti­ivis­es­ti koh­ta 15 vuot­ta, ja heikom­paa “kökköruot­sia on kiva puhua” (Johan­na Korho­nen, HS) ‑tyylistä argu­men­toin­tia en ole tavan­nut mis­sään muus­sa poli­it­tises­sa keskustelu­nai­heessa. Valitet­tavasti rakkail­ta suomen­ruot­salaisil­ta olen kuul­lut myös ehkä pahin­ta henkilöni suo­raa väheksyn­tää ja kie­leni ja sen puhu­jien solvaamista kuin mis­sään aiheessa on tul­lut ikinä vas­taan — mis­sään muual­la sivistyneessä län­si­maail­mas­sa. Ja olen sen­tään keskustel­lut aika kuumista perunoista…

  15. Niin­pä joo, ja tuo kom­ment­ti heikko­lah­jaisem­mista koul­u­lai­sista oli kanssa vähän tarpee­ton… itsel­länikin on lau­datur (296/299pst) ruot­sista ja poli­it­tisen mielip­i­teeni takia saan aina ensim­mäisenä kuul­la että “no jos olet vähän tyh­mä niin var­maan tuom­moisia mielip­iteitä syn­tyy kun et osaa”.

    Itse asi­as­sa suo­ma­lainen koulu­jär­jestelmä on liiankin kieli­pain­ot­teinen… meil­lä pitäisi opet­taa paljon enem­män “teo­ria-ainei­ta” joil­la syn­ty­isi todel­lista osaamista ja ymmär­rystä jostain, eikä pelkkää hyminää vierail­la kielil­lä joka ei tarkoi­ta mitään.

  16. “On jotenkin peri­aatekysymys, että koulu­ope­tus­ta arvioidaan läh­tien oppi­laan omas­ta edus­ta eikä jonkun muun edus­ta. Sik­si asi­aa on harkit­ta­va sen kannal­ta, onko ruotsin pakol­lis­es­ta opiskelus­ta hyö­tyä oppi­laalle itselleen.”

    Tuos­sa on hyvin tiivis­tet­tynä olen­naisin asia koulutuspolitiikassa.

  17. Hyvä kieli­taito on kil­pailue­tu työ­markki­noil­la kielestä riip­pumat­ta. Ihmiset opiskel­e­vat myös venäjää, sak­saa ym., vaik­ka ne eivät pakol­lisia oppi­ainei­ta olekaan. Kyse on kysyn­nästä ja tar­jon­nas­ta. Kun ruotsin osaami­nen luo riit­tävän suuren kil­pailue­dun, ihmiset opiskel­e­vat sitä var­masti työ­paikan saadak­seen. Pakot­ta­mi­nen ei asi­aa auta mitenkään jos oma moti­vaa­tio puuttuu.

  18. Suomen­ruot­si on dik­tatu­uril­la läpi pis­tet­ty kos­ka jos tulisi kansanäänestys asi­as­ta niin se katoaisi.

    Samal­la jäisi yli 2 mil­jar­dia euroa vuodessa esim MAAN HOITOON kun ei tarvi­tisi enään pitää tuo­ta suur­ta turhaa koneis­toa, jol­ta puut­tuu ruot­sia puhu­vat ihmiset niin yllä.

  19. Huomio ruot­si­in käyte­tys­tä opiskelu­a­jas­ta on hyvä.

    Tässä oma (yliopis­tokeskeinen) laskelmani:
    Perusk­oulun vuo­sivi­ikko­tun­ti: 38h.
    Lukiokurssi: 38h.
    Opin­topiste: 27h.

    B1-viikko­tun­te­ja perusk­oulus­sa: 6.
    Pakol­lisia B1-ruotsin kursse­ja lukios­sa: 5.
    Pakolli­nen virkamies­ruot­si yliopis­tossa: 3 op (vai­htelee tieteenaloittain).

    Yhteen­sä tämä tekee 6 * 38 + 5 * 38 + 3 * 27 = 499 työ­tun­tia = 18 op = 12 täyt­tä työviikkoa.

    Tun­tuu epä­todel­liselta ajatel­la, että joka ikisen suo­ma­laisen opiske­li­jan odote­taan todel­lakin käyt­tävän tuon suu­ru­us­lu­okan ver­ran aikaa, vaivaa ja yhteiskun­nan rahaa yhden tietyn alueel­lis­es­ti pienen ja globaal­isti mität­tömän kie­len pänttäämiseen.

    Pis­teenä i:n päälle yliopis­tos­ta ei anneta edes luon­non­ti­eteel­listä tutk­in­toa käteen ennen kuin virkamies­ruot­si on kiltisti lusit­tu. Luulisi, että viimeistään tuos­sa elämän­vai­heessa annet­taisi­in itse arvioi­da, mitä toden­näköis­es­ti tarvit­see ja mitä ei.

    Eipä siis tarvitse ihme­tel­lä, jos aihe kuumen­taa tunteita.

  20. Den­nis the Menace:

    Vaik­ka suomen­ruot­salaiset valit­taisi­vat kuin­ka riit­tämätön­tä kieli­taitoa, suomen­ruot­salaisia työn­tek­i­jöitä ei vain löy­dy vaik­ka kieli­tai­dos­ta saa suurem­man palkankin.

    Eli ei saa riit­tävän suur­ta palkkaa…

  21. Ihmiset tulisi opet­taa puhu­maan Tan­skaa, kos­ka Tan­s­ka on port­ti Pohjanmerelle.

  22. “Olen luokanopet­ta­ja, kan­natan valin­naisu­ut­ta kiel­ten suh­teen. Tuon esi­in näköko­hdan, jota ei olla paljoa julk­isu­udess­sa käsitel­ty: maa­han­muut­ta­jat ja ruotsin kieli. Olen opet­tanut pääasi­as­sa viiden­siä ja kuu­den­sia luokkia. Viime aikoina olen lähet­tänyt yläk­oulu­un myös maa­han­muut­ta­jaop­pi­lai­ta. Alak­oulus­sa he opiskel­e­vat omaa kieltään, suomea toise­na kie­lenä ja englan­tia. Yläk­oulus­sa he luke­vat vielä ruot­sia. 13-vuo­tias oppilas,joka ei aina osaa kun­nol­la omaa, saati sit­ten suomen kieltä, joutuu yläk­oulus­sa opiskele­maan neljää kieltä!”

    Täs­mälleen!

    Tästähän me opet­ta­jat (luokanopet­ta­jat, eri­ty­isopet­ta­jat, luokan­valvo­jat) supatamme hil­jaa keskenämme väl­i­tun­ti­valvon­nois­sa ja vapaal­la. Opet­ta­jan­huoneessa keskustelua ei uskalla aloit­taa, sil­lä aihe on koulus­sa tosi arka.

    Olen miet­tinyt, mik­si maa­han­muut­ta­jat ovat itse niin hil­jaa tästä tilanteesta. Näin mon­ta kieltä on todel­la kohtu­u­ton maa­han­muut­t­jalap­sia kohtaan ja se huonon­taa hei­dän opin­tomen­estys­tään kaut­ta lin­jan. Käsit­teel­lisen ajat­telun vaa­ti­ma kieli­taito jää hel­posti saavut­ta­mat­ta mis­sään kielessä.

    Antakaa hyvät ihmiset koul­ulle eväät käy­dä tätä keskustelua leimaa­mat­ta ketään “kieli­ra­sis­tik­si”. Kyse on aidos­ta, kiireel­lis­es­tä ongel­mas­ta ja tun­tuu pähkähul­lul­ta, ettei siitä saa puhua.

  23. Pär­tel
    “Pis­teenä i:n päälle yliopis­tos­ta ei anneta edes luon­non­ti­eteel­listä tutk­in­toa käteen ennen kuin virkamies­ruot­si on kiltisti lusittu.”

    Onnek­si pakko­ruotsin opiskelu vuo­taa kuin seula. 

    Myös itsel­läni virkamies­ruot­si oli yliopis­to-opin­to­jeni viimeinen suoritet­tu kurssi ja se meni läpi muis­taak­seni vas­ta kol­man­nel­la ker­ral­la. Toisen hyl­syn jäl­keen ruotsinopet­ta­ja kut­sui min­ut jut­tusille ja ker­toi, minkälainen seu­raa­va koe tulee ole­maan (läh­es saman­lainen kuin edellinenkin).

    Ker­toi vielä kokeen ainekir­joituk­senkin aiheen, sanoi että kan­nat­taa kir­joit­taa se etukä­teen valmi­ik­si ja käs­ki tul­la aineen kanssa luok­sen­sa, mikäli min­ul­la olisi siinä ongelmia. Kir­joitin kotona hyvän aineen kir­jo­jen kanssa käyt­täen mm. mon­imutkaista ammat­tis­langia ja opet­telin sen sanas­ta sanaan ulkoa -> jos näin hyvil­lä tär­peil­lä ei koe mene läpi niin kyl­lä olisi miehessä ollut vikaa

    Epäilen, ettei yhdel­läkään yliopis­tol­la ole varaa jät­tää muuten hyvin men­estyneitä opiske­li­joi­ta kiin­ni ruot­sista, sil­lä niiden rahoi­tus perus­tuu valmis­tunei­den määriin.

    Ja olen aina ollut vah­va kielis­sä, mut­ta kun en laisku­ut­tani päässyt ruot­sia kurssin jäl­keen ker­ral­la läpi, jäi uusin­nas­sa käymi­nen vuo­den päähän. Siinä vai­heessa opet­ta­ja ja kokei­den tyyp­pi oli vai­h­tunut, joten lähdin käymään toises­sa kokeessani lähin­nä kat­sas­tus­reis­sulle hake­maan koepa­pe­ria jatkoa varten.

  24. Osmo Soin­in­vaar­alle kiitos ja kumar­rus. Nykyään suomen­su­o­ma­lainenkin voi ottaa osaa kielikeskustelu­un. Sinän­sä hyvä, kos­ka pitkään on ollut val­lal­la käsi­tys, että kielia­siois­sa suomenkieliset ovat lähin­nä poli­ti­ikan kohtei­ta, eivät tekijöitä.

  25. RVM-ruot­sia vaille maisteri..
    Ter­mi kuvaa sitä, että tiedostavien opiske­li­joiden pas­si­ivi­nen vas­tar­in­ta toimii.
    Yliopis­to­jen virkamies­ruot­si on luon­teeltaan nimeno­maan poliittis-ideologinen.
    Sil­lä ei ole mitään tekemistä
    kie­len osaamisen kanssa.
    Neu­vos­toli­itossa oli yliopis­tois­sa poli­it­ti­nen oppi­aine nimeltä marxismi-leninismi:
    kukaan sitä ei tarvin­nut, mut­ta ide­ol­o­gi­sista syistä jokaisel­la se piti olla suoritettuna.
    Muuten ei ollut ide­ol­o­gis­es­ti kelpoinen palvele­maan isänmaata.
    Suomes­sa ei valmis­tu, ellei poli­it­tis-ide­ologi­nen virkamies­ruot­si ole suoritettuna.
    Jopa 20 % opiske­li­joista kuitenkin on PAKKO päästää ulos käytännsössä ruot­sia osaa­mat­tom­i­na, kos­ka muuten put­ki menisi tukkoon. 

    Tämän poli­it­tisen aineen purkami­nen pitää aloit­taa nimeno­maan YLIOPISTOISTA.
    Siis virkamies­ruot­si on pois­tet­ta­va välittömästi.

  26. Ote­taan vielä tämä Oulun tapaus:
    Virkamiehet ovat siis opiskelleet 10 vuot­ta ruot­sia peruskoulussa,lukiossa ja yliopis­tossa, mut­ta silti heitä pitää lisäk­oulut­taa, siis aikuisk­oulu­tuk­ses­sa-eikö sekään riitä.
    Mik­si suomen­ruot­salais­ten palvelemiseen mah­dol­lis­es­ti tarvit­tavaa suomen­ruot­sia ei voisi opet­taa laa­jem­minkin aikuisk­oulu­tuk­ses­sa, kos­ka se ään­tämyk­seltään muis­tut­taa suomea ja on help­po oppia englan­nin pohjalta.
    Nyt meil­lä opiskel­laan venäjää ja ran­skaa aikuisk­oulu­tuk­ses­sa, kos­ka kouluis­sa pakko­ruot­si on vienyt niiden paikan.
    Venäjä ja ran­s­ka ovat vaikei­ta kieliä, niitä pitää alkaa lukea mah­dol­lisim­man aikaisin.
    TILANNE ON MAHDOTON, MUUTOKSEN ON TULTAVA.

  27. Pakol­lisen ruotsin suurin kus­tan­nus kansallemme on se vaa­dit­ta­va kaista minkä se oppi­laiden opiskelukyvys­tä vie. 

    Lah­jakkai­hin sil­lä ei ole juurikaan vaiku­tus­ta, mak­sum­iehik­si jäävätkin ne ei-niin-lah­jakkaat joiden englan­tikin tup­paa jäämään sit­ten kököksi. 

    Tun­nen voimakas­ta myötähäpeää lukies­sani kielel­lis­es­ti lah­jakkaiden ego­istien bras­sail­e­van julkises­ti että ei mitään ongel­maa help­poa­han se on. 

    Vähän pitäisi ajatel­la muitakin. Kaik­ki eivät ole syn­tyneet kielimaistereiksi.

  28. En ole tarkistanut:

    Enon­tek­iössä asia ratkaisti­in siten, että koulus­sa opetelti­in tärkeim­män naa­puri­maan eli Nor­jan kieltä.

    Yksi näköko­h­ta (sopii mon­een muuhunkin asiaan):

    Jos teet jonkun hyvänkin asian pakol­lisek­si, niin ex def­i­n­i­tionem (suo­raan määritelmän nojal­la) estät hän­tä tekemästä sitä vapaaehtoisesti.

  29. Esitän kak­si sar­jaa väitteitä.

    Ensin:
    ‑ruot­si ei ole val­loit­ta­jan kieli. Sen esimuo­toa puhut­ti­in tääl­lä kai pron­ssikaudel­la. Ainakin rautakaudella.

    -his­to­ri­al­lisen, kotop­eräisen kieliv­ähem­mistön on saata­va puhua lääkärin ja myös sairaan­hoita­jan kanssa äidinkieltään. Samoin tuo­marin kanssa. Ja verovirkail­i­jan. Kek­sikää itse lisää.

    Toinen sar­ja:

    -useim­mat pakol­lisen ruotsin puoles­ta käyte­tyt argu­men­tit ovat surullisen koomisia. Niitä voisi käyt­tää virheel­lisen argu­men­toin­nin esimerkkeinä väit­te­ly­taidon tun­nil­la. Asi­aa on avat­tu näis­säkin ketjuissa.

    -nykyi­nen “kog­ni­ti­ivis­es­ti haas­teel­lisetkin ruotsin­tun­nille kaikkial­la Suomes­sa, junt­tan­poo!” ‑men­tal­i­teet­ti ja sen perustelu tyyli­in “onhan meil­lä pakko­matem­ati­ikkaakin” saa aikaan vain kiel­teisiä asen­tei­ta ruotsinkieltä kohtaan.
    Heil­läkin joille asia muuten olisi hert­taisen yhden­tekevä tai jopa suh­tau­tu­isi­vat myön­teis­es­ti ruotsin opiskeluun. 

    Lonkalta ammut­tu­ja ehdotuksia:

    -ruotsin tekem­i­nen vai­h­toe­htoisek­si jonkin muun kie­len kanssa. Ainakin suomenkieli­sis­sä kun­nis­sa, mieluiten kaikkialla.

    -samal­la ruotsinkielis­ten on sitkeästi vaa­dit­ta­va julkisen sek­torin tärkeim­mät palve­lut oma­l­la kielel­lään. Muuten edelli­nen toimen­pide todel­lakin johtaa hei­dän oikeuk­sien­sa rapautumiseen.

    -ruotsinkielisen ammat­ti- ja amk-opetuk­sen vahvis­t­a­mi­nen. Sinne voivat sit­ten halutes­saan men­nä suomenkielisetkin jostain alas­ta kiin­nos­tuneet. Paran­taa mah­dol­lisuuk­sia työ­markki­noil­la. Aka­teemisel­la tasol­la ruotsinkielistä ope­tus­ta kai on jo useim­mil­la aloil­la riittävästi?

    -kieli­taitolisän mak­sami­nen ainakin julkisen sek­torin (ja vas­taavien alo­jen) palveluammateissa.

    -ter­vey­den­hoidon ym. jät­ti­fu­u­sioiden lopet­ta­mi­nen ainakin siel­lä mis­sä men­nään kieli­ra­jan yli. Tai ruotsinkielisille mah­dol­lisu­us tur­vau­tua toisen ter­vey­den­hoitopi­irin palvelui­hin kuin suomenkieliset. Ja tietysti myös tois­in­päin, jos suomenkielisiä jos­sain ahistaa. 

    Ruotsin tekem­i­nen vai­h­toe­htoisek­si heiken­täisi tot­ta kai sen jonkin muun kie­len valin­nei­den ase­maa kak­sikielis­ten kun­tien työ­markki­noil­la, jos ja kun myös sitä seu­raavas­ta kohdas­ta pidet­täisi­in kiin­ni. Niin­pä. Täy­del­lisiä ratkaisu­ja ei olekaan. 

    Lop­pu­jen lopuk­si ruotsin ase­maa eivät voi tur­va­ta kuin ruotsinkieliset itse. Tekemäl­lä ruotsinkielisiä vau­vo­ja, men­emäl­lä riit­tävästi joka alan ja asteen oppi­laitok­si­in, puhu­mal­la omaa kieltään myös työ­paikan kahvi­huoneessa ja öisel­lä nakkikioskilla. 

    Se toimii Sveit­sis­sä. Toimii Suomes­sakin jos toim­i­maan pistetään.

  30. Kiitos Osmo!

    Täl­laista raikas­ta, asial­lista puhet­ta kielipoli­ti­ikas­ta tämä maa tarvitsee.

    Suo­ma­laisille kuu­lu­vat samat kielel­liset peru­soikeudet kuin muillekin eurooppalaislle.
    Val­tion asia ei ole määritel­lä identiteettiämme.

  31. Pakko­ruotsin pois­to tulee ole­maan yksi tärkeim­mistä poli­it­ti­sista päätök­sistä aikoi­hin. Eri­tyis­es­ti sik­si että se vapaut­taa ihmiset henkises­ti Ruotsin val­lan alta ja lopet­taa kielipoli­it­tisen rotuerot­telun Suomes­sa. Se on iso asia kaikille, voimakas posi­ti­ivi­nen sig­naali joka palaut­taa uskoa demokra­ti­aan ja tasa-arvoon lain edessä.

    Suo­mi ei tarvitse poli­it­tista kie­lenope­tus­ta ja iden­ti­teet­ti-impe­ri­al­is­mia val­tion toimes­ta. Jokainen sen ymmärtää että tuon ajan lop­pu on nyt käsil­lä. Poli­itikko­ja jot­ka tämän ymmärtävät ja otta­vat siitä vaarin odot­taa ruusuinen tulevaisuus.

  32. Osmo, erit­täin hyviä mielip­iteitä. Itse sisä­maas­sa kas­va­neena ja pakko­ruot­sia opisekelleena en voisi enem­pää yhtyä esi­in­nos­tami­isi kan­toi­hin. Asi­aa pitäisi viedä voimallis­es­ti eteenpäin.

  33. Ruotsinkielis­ten ylim­i­toite­tut kiin­tiöt aka­teemisille aloille ovat este ruotsinkielisen palvelun saamiseen vähempiar­voi­sis­sa palveluammateissa.
    Ruotsinkieliset eivät ilmeis­es­ti halua palvel­la edes toinen toisi­aan apuhoita­ji­na, liikkei­den kas­soil­la, putkimiehinä, siivoo­ji­na, bussinkul­jet­ta­ji­na jne.jne.

    Onko todel­la tarkoi­tus, että ruotsinkieliset ovat palveltavia ja suomenkieliset palvelijoita ? 

    Onko tarkoi­tus, että ruotsinkieliset saa­vat yliki­in­tiöi­den­sä turvin han­kkia itselleen parem­man ansio-ja elin­ta­son aka­teemisil­la urilla .

    Ja sit­ten vaa­tia koko kansan pystyvän palvele­maan heitä ruot­sik­si minne tahansa he sat­tuvat Suomen maas­sa eksymään.

    Miten voi olla mah­dol­lista, että Suomes­sa, jonkin­laises­sa demokra­ti­as­sa, on käytän­nössä nat­si-Sak­san ja exkom­mu­nis­tis­ten val­tioiden tapainen virkakielto. 

    Suomes­sa se on muo­dos­sa, jol­let osaa ruot­sia, vaik­ka muuten olisit eri­no­maisen pätevä kyseiseen virkaan, virkaa ei heru. 

    Mik­si suomenkielisille ei ker­rot­tu, kuin vas­ta jälkikä­teen, vuo­den 2004 kiris­te­tys­tä kielilaista ? Mis­sä lain­säädnnän avoimuus ja kansalaiskeskutelu. 

    Vas­tauk­sia odotetaan.

  34. Olen suurim­man osan työru­pea­maani tehnyt Suomen julkisen hallinnon viras­tois­sa, kun­nil­la, lääneis­sä ja val­ti­ol­la, ja vain yhdessä näistä työ­paikois­tani (3 kk ajan) käytän­nössä käyt­tänyt ruot­sia. Tässä tapauk­ses­sa kyseisessä työ­paikas­sa val­lit­si vaki­in­tunut käytän­tö siitä, että erään tietyn osas­ton eräässä tietyssä nurkas­sa puhutaan ruot­sia kun astu­taan tietyn kyn­nyk­sen yli, ja oma­l­la osas­tol­lani taisin olla osas­ton­jo­hta­jan lisäk­si ain­oa ruot­sia joten kuten kom­mu­nikoi­va, joten puhe­lut ohjat­ti­in min­ulle suun­nilleen aiheesta riip­pumat­ta. Joten riit­tää hyvin, että viras­tois­sa on ruot­sil­la pär­jääviä; käytän­nössä kuitenkaan kaik­ki eivät ruot­sil­la pär­jää, eivät vaik­ka oli­si­vat käyneet pitkän “pakko­ruotsin” ja virkamies­ruotsin. Toki ei ruotsin — kuten ei minkään kie­len — taidoista hait­taa ole, mut­ta ne perus­teet, joil­la ruotsin opiskelu toise­na koti­maise­na perustel­laan, sietävät joutua kri­it­tisen tarkastelun alle. 

    Pohjo­is­mainen yhteistyökään ei kel­paa syyk­si; sen sijaan oman his­to­ri­amme ja kult­tuurimme ymmärtämi­nen kyl­lä, ainakin sel­l­aisil­la paikkakun­nil­la, jois­sa käytetään myös ruot­sia. Runeberg, Snell­man ja Lön­nrot oli­vat kaik­ki ruotsinkielisiä, kyl­lä, mut­ta tämän ymmärtämisek­si ei tarvi­ta ruotsinkieltä; sen sijaan esimerkik­si on valai­se­vaa ymmärtää oman kotiseudun katukyltit sil­lä toisel­la, olet­taen että ne on kir­joitet­tu kahdel­la kielel­lä. Kan­nelmäkeläisen on myös kiin­toisaa tietää, että Kan­nelmä­ki on nimik­il­pailun tulos: Gam­las-nimiselle paikalle saati­in sävel­let­tyä kokon­aan uusi nimi, mutt taus­ta “Van­haise­na” — jota ei koskaan ole ollut — näkyy edelleenkin esimerkik­si Van­hais­ten­puis­tona ja Van­hais­ten­tienä. Esimerkik­si Jyväskylässä tämäkään argu­ment­ti ei päde.

  35. Osmo on läh­es täysin oike­as­sa. Huo­maut­taisin vielä, että jokaiseen suureen sairaalaan ja muuhun vas­taavaan laitok­seen ja jokaiseen kun­taan pitäisi palkata (val­tion taloudel­lisel­la tuel­la tietenkin) riit­tävä määrä ruotsin kie­len tulkkeja.

    Tulkkien käyt­tö tulisi var­masti halvem­mak­si kuin ruotsin opet­ta­mi­nen jokaiselle suomen asukkaalle.

  36. “Juk­ka Siren kir­joit­ti 24.11.2009 kel­lo 11:48
    Esitän kak­si sar­jaa väitteitä.

    Ensin:
    ‑ruot­si ei ole val­loit­ta­jan kieli. Sen esimuo­toa puhut­ti­in tääl­lä kai pron­ssikaudel­la. Ainakin rautakaudella”

    Nykyisen kieli käsi­tyk­sen mukaan Suo­ma­laisUg­ri­lainen kieliper­he on todel­la van­ha ja IndoEu­roopalaiseen kieliper­heeseen kuu­lu­va Ruot­si on tulokaskieliä. 

    Autonomi­nen Åland on uhan­nut ero­ta Suomes­ta mikäli Suomen alueel­la Ruotsin kieltä heiken­netään, Eikö tämä ole toisen suvereen­i­teet­ti­in puu­tu­mista. Tämä eroami­nen olisi meille Suo­ma­laisille iso helpotus.

  37. Ruotsinkielisen opetuk­sen nyky­muo­toinen pakol­lisu­us on klassi­nen esimerk­ki siitä täysin jär­jet­tömästä tehot­to­muud­es­ta, joka saadaan aikaan sil­lä, että joku taho vaa’ankieliase­maan vuosikymmeniksi. 

    Ensik­sikin, minus­ta ei ole ollenkaan kohtu­u­ton­ta, että ruot­sia opete­taan ja että palveluis­sa panos­te­taan siihen, että kieli­taitoisia saadaan viras­toi­hin ja virkoi­hin. Nyky­muo­toinen pakol­lisu­us kuitenkin saa aikaan sen, että tjänstesvenska:n osaami­nen ei ker­ro yhtään mitään kieli­tai­dos­ta. Pakol­lisu­us hävit­tää siis mah­dol­lisu­u­den taa­ta tyy­dyt­tävä palve­lu­ta­so hävit­tämäl­lä keinon erotel­la ruotsin­taitoiset niistä, jot­ka eivät sitä oikeasti osaa.

    Toisek­si, ruotsin osaa­jia ei tarvi­ta nyky­istä määrää ja tois­taal­ta nyk­y­sistä suomenkieli­sistä hyvin pieni osa har­joit­taa tai tarvit­see ruot­si­aan mis­sään. Tämä tarkoit­taa, että näi­den henkilöi­den ruotsinope­tus on men­nyt hukkaan, so. olisi paljon tarkoituk­sen­mukaisem­paa jos nämä henkilöt oli­si­vat opiskelleet senkin ajan jotain muuta.

    Kol­man­nek­si, pakol­lisu­us herät­tää ihmi­sis­sä inhoa sekä ruotsin kieltä että ruotsinkielisiä kohtaan. Syn­tyy juurikin näitä “val­loit­ta­jien kieli”- urputuk­sia tai keski­tytään kielipoli­it­tisi­in kiin­tiöi­hin. Mik­si tämä on virhe? Kos­ka kieli­taito on edelleen han­kit­tu omi­naisu­us, suo­ma­laisil­la on sama pääsy niihin opiskelu­paikkoi­hin jne., jos vain osaa kieltä. Tämä keskustelu saa myös täl­laisia “kieli­na­tion­al­is­tisia” piirteitä, jois­sa uno­hde­taan suo­ma­laisu­u­den ruotsinkieli­nen his­to­ria läh­es täysin.

  38. Turha kade­htia parem­pio­saisia ruot­salaisia. Viimeisen sadan vuo­den aikana ruot­sia puhu­va kaupunki­lais­tunut alem­pi- ja työväen­lu­ok­ka on kaut­taal­taan suomalaistunut. 

    Tästä syys­tä ruotsinkielis­ten määrä on jyrkästi laskenut. Tietysti jäl­jelle jääneet, joil­la on ollut panos­taa myös kult­tuuri­in­sa, ovat sit­ten tietysti keskimääräis­es­ti ottaen parempiosaisia.

    Se taas onko parem­pio­saisim­man väestön­lu­okan etu­jen ajami­nen kult­tuurin var­jelun nimis­sä kovinkaan eet­tistä on filosofinen kysymys. Vähin­täänkin se on arveluttavaa.

  39. kktalolle Yppäristä:

    Ruot­sia tai mitälie pro­to­skan­d­i­naaviskaa puhu­vat ovat toden­näköis­es­ti tulleet nykyisen Suomen alueelle myöhem­min kuin vas­taavaa suomea puhuvat.

    Hekin ovat kuitenkin tulleet jo mitälie 1000 — 1500 vuot­ta sit­ten. Koulukun­tia aiheesta riit­tää, mut­ta ruotsin kieli ei tul­lut tänne ensim­mäistä ker­taa Birg­er Jaar­lin mukana.

    Tälle sivu­raiteelle en halu­aisi juut­tua. Hbl:ssä joku ruotsinkieli­nen kallon­tutk­i­ja (oikea sel­l­ainen, tuo ei ollut vit­si) julisti min­ulle että ruotsinkieliset ovat olleet tääl­lä oliko se nyt tuhan­sia vuosia ja suomenkieliset tulleet kan­sain­vael­luk­sel­la rautakaudel­la, tai melkein his­to­ri­al­lisen ajan alus­sa. Toiv­ot­tavasti en nyt pahem­min vääris­tel­lyt hän­tä. Par­o­di­an teko olisikin mahdotonta. 

    Tuol­laiset koulukun­nat kum­mal­takin puolelta ansait­se­vat toisensa.

    Eri asia on, että ruot­sista sit­ten tuli ylälu­okan ja hallinnon kieli, sel­l­aisen pros­essin myötä jota ainakin vähän anakro­nis­tis­es­ti voi kut­sua val­loituk­sek­sikin. Ja tämä tilanne säi­lyi itsenäisyy­den alkuvuosiin.
    Sen vaiku­tuk­set näkyvät var­maan vielä asen­teis­sa, ainakin pin­nan alla.

    1. Siihen, tuleeko ruot­salaisen eläkeläisen saa­da hoitoa ruotsinkielel­lä, ei ole ker­ras­saan mitään viaku­tus­ta sil­lä, mis­sä järjestyk­sessä Suo­mi asutettiin.

  40. Juk­ka Siren:”
    ‑ruot­si ei ole val­loit­ta­jan kieli. Sen esimuo­toa puhut­ti­in tääl­lä kai pron­ssikaudel­la. Ainakin rautakaudella.

    -his­to­ri­al­lisen, kotop­eräisen kieliv­ähem­mistön on saata­va puhua lääkärin ja myös sairaan­hoita­jan kanssa äidinkieltään. Samoin tuo­marin kanssa. Ja verovirkail­i­jan. Kek­sikää itse lisää.”

    Olet pahasti met­sässä. Ain­oa syy, mik­si ruot­si on Suomes­sa viral­lise­na kie­lenä, on se, että se oli val­loit­ta­jan kieli ja siten siis poli­it­tisen, taloudel­lisen ja sivistyk­sel­lisen eli­itin kieli vielä pitkään sen jäl­keen, kun side emo­maa­han oli 200 vuot­ta sit­ten katkaistu. 

    Ilman tätä his­to­ri­aa ruotsin kie­len ase­ma olisi sama kuin saamel­la Suomes­sa tai suomen kielel­lä Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa, joiden molem­pi­en pohjoisosas­sa on pitkään asunut suomenkieli­nen vähem­mistö ja tämän päälle Ruot­sis­sa vielä uudem­paakin perua ole­va suo­ma­lais­ten maa­han­muut­ta­jien ryhmä. 

    Jos siis his­to­ri­al­lis­ten perustelu­jen vuok­si jol­lain kieliv­ähem­mistöl­lä olisi tuo yllä mainit­se­masi oikeus, niin sit­ten suomenkielisil­lä pitäisi olla se myös Ruot­sis­sa ja Norjassa. 

    Minus­ta tuo Ruotsin ja Nor­jan meän- ja kveeninkielis­ten tai Suomen saa­menkielis­ten ase­man tapainen ase­ma viral­lisi­na vähem­mistökielinä olisi paljon luon­nol­lisem­pi ruot­sille kuin nykyi­nen suomen kanssa yhden­ver­tainen ase­ma. Jos siis asi­aa kat­sot­taisi­in puh­taal­ta pöy­dältä. Kun sitä kuitenkin kat­so­taan maas­sa, jos­sa ei jotain 150 vuot­ta sit­ten saanut yliopis­to-ope­tus­ta muu­ta kuin ruot­sik­si ja joka siihen asti oli maan ain­oa viralli­nen kieli, niin tilan­net­ta on tietenkin paljon vaikeampi muuttaa. 

    Ehdo­tuk­sesi ruotsin kie­len ase­man muut­tamisek­si järkeväm­mik­si oli­vat ihan hyviä.

  41. Suomen­ruotsin ase­ma ei ole oleel­lis­es­ti muut­tunut Suomes­sa vähään aikaan. Sik­si kysy­isinkin Osmol­ta, että mik­si olet nyt vas­ta tätä mieltä? Ja mitä luulet, mik­si nykyiset Vihreät ovat niin selvästi pakol­liseen suomen­ruotsin opetuk­seen kallellaan?

  42. Runeberg, Snell­man ja Lön­nrot oli­vat kaik­ki ruotsinkielisiä, 

    Eivät olleet.

  43. Viimeisen sadan vuo­den aikana ruot­sia puhu­va kaupunki­lais­tunut alem­pi- ja työväen­lu­ok­ka on kaut­taal­taan suomalaistunut.

    Tästä syys­tä ruotsinkielis­ten määrä on jyrkästi laskenut. 

    En tiedä mikä syy on merkit­tävin, mut­ta maas­ta­muut­to etenkin Ruot­si­in on myös merkit­tävästi vähen­tänyt suomen­ruot­salais­ten määrää. En myöskään usko, että suomenkielistymi­nen olisi eri­tyis­es­ti kohdis­tunut “alem­pi­in” luokki­in. Kieltä vai­hdet­ti­in pait­si käytän­nöl­li­sistä myös ide­ol­o­gi­sista syistä. Kak­sikieli­sis­sä per­heis­sä las­ten ruotsin kie­len säi­lyt­tämistä on pidet­ty tärkeänä vas­ta parikymm­nen­tä vuotta.

  44. Eri asia on, että ruot­sista sit­ten tuli ylälu­okan ja hallinnon kieli, sel­l­aisen pros­essin myötä jota ainakin vähän anakro­nis­tis­es­ti voi kut­sua valloitukseksikin.

    Ruot­sista tuli ylälu­okan ja hallinnon kieli vas­ta suur­val­takaudel­la. Sitä ennen puhut­ti­in Ruotsin val­takun­nan toisek­si suurim­mas­sa kaupungis­sa niin paljon suomea, että papik­si ei päässyt ilman suomen kie­len taitoa. Muuten Turus­sa puhut­ti­in ruot­sia, sak­saa ja lati­naa. Sak­sa oli vielä keski­a­jal­la kaikkien ruotsin kaupunkien vaiku­tus­val­taisin kieli ainakin lainasanoil­la mitattuna.

  45. Arvostan Osmon kykyä harki­ta mielip­i­teen­sä uudelleen.
    On mieletön­tä, että poli­itikot ylläpitävät tilan­net­ta, joka on näin ris­tiri­idas­sa kansan enem­mistön mielip­i­teen ja tarpei­den kanssa.
    Jopa rakas arvo­jo­hta­jamme otti välit­tömästi kan­taa asi­aan, vaik­ka ei muuten sano mis­tään mitään. Ja häm­mästyk­seni oli suuri, kun Vihrei­den puolue­jo­htokin hirt­ti itsen­sä tähän hölmöilyyn.

  46. Mitä ihmettä, oliko tämä provoa? 

    “PAKKO­englan­ti saatet­ta­va voimaan ja sitä lisää. kielikylpyjä Hol­lan­nin malli­in ja perusk­oulu­un ja lukioon vähin­tään yhtä paljon englan­tia kuin Ruot­sis­sa ja toista vieras­ta kieltä on kiel­let­tävä otta­mas­ta edes valin­naisek­si, jollei pakko­englan­nis­sa pärjää.”

    Tot­takai ruotsin pakol­lisu­ut­ta voidaan pohtia, mut­ta eikö tarkoi­tus ollut laa­jen­taa suo­ma­lais­ten kieli­taitoa? Kyl­lähän englan­tia nyky­maail­mas­sa oppii väk­isinkin. Suo­ma­lais­ten nuorten englan­ti on nyky­isin yhtä hyvää kuin ruotsalaistenkin.
    Kielikylvyt taas vaa­ti­vat nati­ive­ja opet­ta­jia. Ellei sit­ten kuu­lu hölmöläisi­in jot­ka puhu­vat lap­silleen englan­tia (vier­aana kie­lenä) valmeen­taak­seen tule­via menestyjiä.

    Itse lai­tan tule­vat lapseni ruotsinkieliseen kielikylpyyn pelkkänä eleenä, kun en jak­sa fen­no­maanien uhoa ja type­r­iä mielip­iteitä. Kyl­lähän kaik­ista kielistä on iloa ja hyötyä.

  47. Hieno ja erit­täin tärkeä puheen­vuoro, kiitos siitä. Tässä keven­nyk­senä lain­aus erään aine­jär­jestön lehdestä kysymyk­sel­lä mikä kieli kyseessä:
    “Kun xxxxxx alkeiskurssin suorit­ta­mi­nen oli
    vielä 90-luvun alus­sa pakolli­nen kaikille
    vieraiden kiel­ten opiske­li­joille, suuri osa
    lehtor­ei­den työ­panok­ses­ta käytet­ti­in koko
    tiedekun­nan palvelu­un. Pakollisuuden
    pois­tu­mi­nen luon­nol­lis­es­ti jonkin verran
    vähen­si tätä tarvet­ta; toisaal­ta se lisäsi
    vapaae­htoisu­ut­ta, mikä ilmeni innostuneempana
    opiskeluna.”

    Vas­taus on tietysti pakol­lise­na luet­tu lati­na. Eiköhän sama tapah­du pian myös ruotsin osalta. 

    Se, että kiitos kiin­tiöi­den ruotsinkieliset ovat yliedustet­tuina korkeak­oulu­tuk­ses­sa, on mie­lenki­in­toinen vas­tako­h­ta sille, että ruotsinkieliset pär­jäävät tutk­i­tusti heikom­min vielä perusk­oulus­sa (PISA-tutkimus). 50–55% ruotsinkieli­sistä hak­i­joista pääsee korkeak­oulu­un, kun muista vain 30–35% (Lähde: Opetuk­sen määräl­liset indikaat­torit ‑julka­isu, OPH). Tämä on mielestäni vaka­va oikeudenmukaisuuskysymys.

  48. “Runeberg, Snell­man ja Lön­nrot oli­vat kaik­ki ruotsinkielisiä,”

    “Eivät olleet.”

    Kak­si edel­listä oli­vat, jälkim­mäi­nen kak­sikieli­nen käytän­nön syistä.

  49. Siihen, tuleeko ruot­salaisen eläkeläisen saa­da hoitoa ruotsinkielel­lä, ei ole ker­ras­saan mitään viaku­tus­ta sil­lä, mis­sä järjestyk­sessä Suo­mi asutettiin.

    Ruotsinkielis­ten — ja vain ruotsinkielis­ten mut­ta ei esimerkik­si saa­men- tai venäjänkielis­ten — oikeut­ta saa­da palvelun­sa oma­l­la äidinkielel­lä ei voi perustel­la muuten kuin historiallisesti.

    Se vie ajatuk­set hel­posti jopa vuosi­tuhan­sien päähän. Ketkä oikein ovat tämän maan alku­peräisem­piä asukkai­ta? Jois­sakin aja­tusku­viois­sa­han alku­peräiskansal­la on suurem­mat moraaliset oikeudet kuin myöhem­min tulleel­la. Ei ole yllä­tys, että Suomen(kaan) kohdal­la mitään yksiselit­teistä vas­taus­ta ei tiede­tä eikä tul­la tietämään vaik­ka kek­sit­täisi­in aikakone.

    Yleisem­pi tapa on kuitenkin viita­ta suomen­ruot­salais­ten osu­u­teen Suomen val­tion ja yleisem­min suo­ma­laisu­u­den syn­nyssä. (Suomen­ruot­salaiset nurinkuris­es­ti otta­vat usein asi­as­ta suuren kunn­ian itselleen vaik­ka hiukan yleistäen juuri hei­dän — ruotsinkielis­inä pysyneet — esi­van­hempansa tais­te­liv­at usein suo­ma­laiskansal­lisia pyrkimyk­siä vastaan.)

    Jois­sakin tulkin­nois­sa finnit ja hur­rit tekivät sopimuk­sen kansalais­so­dan aikana. Sopimuk­sen mukaan tais­telti­in yhdessä itsenäisyy­den ja vapau­den puoles­ta, sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että maas­ta tulee kak­sikieli­nen, kah­den kansan (folk) val­tio. Nyt sopimus­ta ollaan muka rikkomassa.

    Muual­la vähem­mistökansat on tuomit­tu omak­sumaan vähem­mistökansan iden­ti­teet­ti. Ruot­salaisu­u­den his­to­ri­as­ta juon­tu­vaa val­lan­täyteyt­tä kuvas­taa se, että suomen­ruot­salaiset eivät suos­tu tähän taipumaan. Kyseessä on entisen val­lan­pitäjän voiman­näyte, johon mikään muu nykyi­nen pieni vähem­mistö ei EU:ssa pysty­isi. Jotkut skotit kyl­lä, mut­ta he ovatkin suuri alueel­lis­es­ti keskit­tynyt kansa.

  50. Halu­aisin itsekin kuul­la Osmol­ta, mitä hänen mielestään asialle voisi nyt tehdä. Pakko­ruot­si, ruotsin ase­ma viral­lise­na kie­lenä ja sen seikan tuke­ma ruosinkielis­ten etuoikeutet­tu ase­ma kuten selvästi tasaisem­pi tie yliopis­toi­hin on saata­va his­to­ri­aan. Miten asi­aa tulisi ajaa? Itse mm. kir­joit­taisin mielel­läni nimeni adres­si­in ja tietäisin tarkalleen, minne kansanäänestyk­sessä ääneni menisi. Esim. HS pääle­ht­enä julkaisee kaik­ki artikke­lin­sa ruotsin kie­len ase­maa tukien. Artikkelei­ta on viime viikkoina ollut use­ampia, mut­ta ker­taakaan ei ole lainat­tu ketään koko nykyti­lanteeseen kri­it­tis­es­ti suh­tau­tu­vaa. Suurimp­ina floppeina sit­ten esim. Johan­na Korho­nen. Uuti­soin­nil­la epäilemät­tä hämär­retään sitä, miten suuri enem­mistö suo­ma­lai­sista pitää nyky­istä kielipoli­ti­ikkaa epä­tasa-arvoise­na, ja samal­la epäko­hdista ääneen puhu­via yritetään leima­ta jonkin­laisik­si surkeik­si häviäjik­si ja ruikut­ta­jik­si. Jää selvästi sel­l­ainen vaikutel­ma, että avain­paikois­sa on tälle epäoikeu­den­mukaisu­udelle myötämielisiä ihmisiä eikä ään­tä saa­da kun­nol­la kuulumaan.

  51. B.Wisser: “Se, että kiitos kiin­tiöi­den ruotsinkieliset ovat yliedustet­tuina korkeak­oulu­tuk­ses­sa, on mie­lenki­in­toinen vas­tako­h­ta sille, että ruotsinkieliset pär­jäävät tutk­i­tusti heikom­min vielä perusk­oulus­sa (PISA-tutkimus). 50–55% ruotsinkieli­sistä hak­i­joista pääsee korkeak­oulu­un, kun muista vain 30–35% (Lähde: Opetuk­sen määräl­liset indikaat­torit ‑julka­isu, OPH). Tämä on mielestäni vaka­va oikeudenmukaisuuskysymys.”

    Sinivihreä:
    Itse olen ihme­tel­lyt sitä, että yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa ruotsinkieliset näyt­täi­sivät reput­ta­van suomenkielisiä harvem­min. Tämä tun­tuu sikäli yllät­tävältä, että olen kuvitel­lut gaussin käyrää sovel­let­ta­van samal­la tavoin riip­pumat­ta koke­laan äidinkielestä. Tähänkin löy­tyy var­masti jokin seli­tys. Tämä asia olisi kuitenkin hyvä selvit­tää, etenkin kun yo-tulok­sien pain­oar­voa opiske­li­v­alin­nois­sa lisätään koko ajan.

  52. Osmo Soin­in­vaara ägnar sig åt en pop­ulism som förvå­nar mig. Den tidi­gare tänkaren låter nu sin egen blogg bli ett forum för åsik­ter och yttran­den som van­ligtvis förekom­mer på mera okon­troller­ade och oser­iösa fora.
    Vid när­mare efter­tanke kunde ju Osmo Soin­in­vaara gå över till san­n­fin­län­dar­na och till­sam­mans med Timo Soi­ni (ser man på, nam­nen påmin­ner ju om varan­dra) göra gemen­sam sak. Jag tror inte De Grö­nas par­tiled­ning skulle ha så myck­et emot det.
    Fak­ta i den här frå­gan är att de fin­skspråki­ga elev­er­na bor­de bör­ja läsa sven­s­ka i skolan redan på årskurs 3, då de sven­sksspråki­ga bör­jar läsa fin­s­ka. Att inle­da studi­er i ett språk då man är tret­ton år gam­mal (årskurs 7) är befängt. Då sjud­er sin­net av avoghet mot allt som ens luk­tar auktoritet.
    Nej, bäs­ta Osmo, har du tap­pat stinget och inte län­gre för­mår prestera dju­pare tankar än pop­ulis­tiska anti-sven­s­ka åsik­ter för att få mån­ga kom­mentar­er, är det kanske bäst att hål­la tyst. Du för­lorar ansik­tet på det här sättet!

  53. vapaut­ta ja ped­a­gogi­ikkaa kir­joit­ti “Nyt kyse ei ole kielipoli­ti­ikas­ta vaan lastemme parhaasta.”

    Pyöräil­i­jä kir­joit­ti “Itse lai­tan tule­vat lapseni ruotsinkieliseen kielikylpyyn pelkkänä eleenä”

    Niin­pä niin…

  54. Kak­si edel­listä oli­vat, jälkim­mäi­nen kak­sikieli­nen käytän­nön syistä.

    Snell­man ja Lön­nrot oli­vat kak­sikielisiä. Lön­nrot oli äidinkieleltään suo­ma­lainen Snell­man (yhel­lä ännäl­lä) ruot­salainen. Runeberg ei kir­joit­tanut suomek­si, mut­ta ilmeis­es­ti puhui kangerellen.

  55. Tom, asial­liseen keskustelu­un kuu­luu, että esitetään omaa näkökan­taa tuke­via argu­ment­te­ja ja perustel­laan mik­si vastapuolen argu­men­tit eivät ole päte­viä. Toisen haukku­mi­nen pop­ulis­tik­si ilman perustelui­ta ei ole hyvää keskustelua och man kan för­lo­ra ansik­tet på det där sättet.

  56. Zaphod: “Uuti­soin­nil­la epäilemät­tä hämär­retään sitä, miten suuri enem­mistö suo­ma­lai­sista pitää nyky­istä kielipoli­ti­ikkaa epä­tasa-arvoise­na, ja samal­la epäko­hdista ääneen puhu­via yritetään leima­ta jonkin­laisik­si surkeik­si häviäjik­si ja ruikuttajiksi.”

    Sit­ten tulee paikalle Tom (Fonden för de Rät­ta Åsik­ten): “Osmo Soin­in­vaara ägnar sig åt en pop­ulism som förvå­nar mig. Den tidi­gare tänkaren låter nu sin egen blogg bli ett forum för åsik­ter och yttran­den som van­ligtvis förekom­mer på mera okon­troller­ade och oser­iösa fora.”

    Sen ver­ran olen asioi­ta seu­ran­nut ruotsinkielisel­lä puolel­la, että ihan fik­sut tyyp­it tosis­saan tai ainakin puoli­to­sis­saan ajat­telee, että pakko­ruotsin vas­tus­t­a­mi­nen on fen­no­maanis­ten höyrypäi­den tai sivistymät­tömien junt­tien jut­tu. Osin se on myös tietoista vas­tus­ta­jan mus­ta­maalaus­ta: type­r­ys­ten vaa­timuk­sia ei pidä ottaa tosis­saan. Sanois­in, että kyseessä on vas­tu­u­ton asioiden kärjistäminen.

  57. Tom: “Du för­lorar ansik­tet på det här sättet”

    Tomin kom­ment­ti on mallies­imerk­ki siitä miten “väärän” mielip­i­teen esit­täjä yritetään kom­pro­met­toi­da ja hiljentää.
    Eikä Osmo ole edes ehdot­tanut ruotsinkielis­ten palvelu­jen vähentämistä.

    Tom, olet var­maan lukenut tai kuul­lut toisen vihreän, Umaya Abu-Han­nan, näke­myk­ses­tä, jon­ka mukaan ruotsinkieliset eivät pysty säi­lyt­tämään nykyisen­laista eri­ty­isas­e­maa monikult­tuuris­tu­vas­sa Suomes­sa. Luin jutun ÅU:sta , alun­perin Abu-Han­nan kom­ment­ti taisi olla Husik­ses­sa. Kukaan ei ole, Tomin tavoin, kehot­tanut Abu-Han­naa liit­tymään Perus­suo­ma­laisi­in tai uhkail­lut kasvo­jen menettämisellä.

    Mielestäni ruot­si voisi olla vapaae­htoinen kieli, ainakin osas­sa Suomea. Joku muu saa määritel­lä kun­nat, jos­sa tämä toteutusi.
    Ruot­sia luet­taisi­in silti riittävästi(?).

    Oma poikani lukee neljät­tä vuot­ta vapaae­htoista A2-ruotsia(alkaa 4. luokalla) hyväl­lä moti­vaa­ti­ol­la, arvosanal­la yhdek­sän. En silti ymmär­rä, mik­si kaik­ki pitäisi pakot­taa sitä lukemaan.

  58. Vihreä riihi­tont­tu Ode on todel­la siir­tynyt Soinin lin­joille kuten Tom tuos­sa kirjoitti.

  59. Mie­lenki­in­toista tämä Ad hominem ‑argu­men­toin­ti, kun joku poikkeaa ajat­telus­saan tähän asti vallinneesta poli­it­tis­es­ta kon­sen­suk­ses­ta. Suo­mi on todel­lakin umme­htunut, mut­ta se ei johdu sivistys­ruot­sia vas­tus­tavista peräkam­marin pojista, vaan keskustelukult­tuurista, jos­sa “viral­lis­es­ta” totu­ud­es­ta poikkea­vat ajat­teli­jat kat­e­goris­es­ti mar­gin­al­isoidaan. Onnek­si muuris­sa on halkeamia, jos­ta valo pääsee sisään (Leonard Cohe­nia mukaillen).

  60. Aulis Kallio: “Vihreä riihi­tont­tu Ode on todel­la siir­tynyt Soinin lin­joille kuten Tom tuos­sa kirjoitti.”

    Vas­tus­ta­jan solvaami­nen lie­nee pakko­ruotsin kan­nat­ta­jien yleisin keino vas­ta­ta kri­ti­ikki­in. Se on ymmär­ret­tävä siinä mielessä, että asia-argu­ment­te­ja ei ole tai ainakaan oikeu­den­mukaisil­ta kuu­lostavia asia-argu­ment­te­ja. Se pistää myös miet­timään, kum­mal­la puolel­la ne sivistymät­tömät jun­tit oikein ovat.

  61. “Nou­se­va sukupolvi, joka jos­sain vai­heessa astuu val­taan, inhoaa pakko­ruot­sia niin paljon, että lakkaut­taa sen aivan varmasti.”

    Rkp ja sen hän­nys­telijät jäävät kyl­lä mielu­um­min odot­ta­maan tätä, kuin anta­vat perik­si vapaaehtoisesti. 

    Pakko­ruot­sis­sa on itse asi­as­sa pohjim­mil­taan kysymys suures­ta tulen­si­ir­to­jär­jestelmästä, jos­sa suo­ma­laisil­ta siir­retään mil­jarde­ja ruotsalaisilla. 

    Pakko­ruot­si (ja koko maan kak­sikielisyys) ovat vain keino­ja jär­jestää ruot­salaisille help­po­ja ja hyv­in­palkat­tu­ja suo­jatyö­paikko­ja ja etuoikeuk­sia koulu­tusjär­jestelmässä: yksi ruot­salaisille varat­tu kiin­tiöko­rkeak­oulu­paik­ka on sato­jen tuhan­sien euro­jen arvoinen! Ja kuka sen saa: kuka tahansa suo­ma­lainen vaiko joku tyh­mem­pi kiintiöruotsalainen?!?!?

    Ruot­salaiset kyl­lä tais­tel­e­vat (suo­ma­lais­ten) pakko­ruotsin, (suo­ma­lais­ten) kak­sikielisyy­den ja (ruot­salais­ten) etuoikeuk­sien puoles­ta katk­er­aan (ruot­salais­ten) lop­pu­un saak­ka, tyh­mien (suo­ma­lais­ten) maan­pet­turipoli­itikko­jen avustamana.

  62. Juk­ka Siren perusteli suo­ma­lais­ten pakko­ruot­sia ja suo­ma­lais­ten kak­sikielisyyt­tä: “-his­to­ri­al­lisen, kotop­eräisen kieliv­ähem­mistön on saata­va puhua lääkärin ja myös sairaan­hoita­jan kanssa äidinkieltään. Samoin tuo­marin kanssa. Ja verovirkail­i­jan. Kek­sikää itse lisää.”

    Tot­ta kai ruot­salais­tenkin pitää saa­da puhua äidinkieltään vaik­ka ase­man ves­san palveli­jalle. Mut­ta se, mikä aina menee yli ruot­salais­ten käsi­tyskyvyn, on se, että myös ves­s­apalveli­jan, sairaan­hoita­jan, tuo­marin ja verovirkail­i­jan (kek­si itse lisää) pitää saa­da puhua äidinkieltään — eikä kenenkään ole pakko puhua vieraiden ihmis­ten äidinkieltä! Ei etenkään jonkin häviävän pienen vähem­mistön äisidinkieltä.

  63. Tämä Osmon ver­taami­nen Soini­in on kyl­lä täysin moukkamaista.

  64. Tiedemies kir­joit­ti: “Tämä keskustelu saa myös täl­laisia “kieli­na­tion­al­is­tisia” piirteitä, jois­sa uno­hde­taan suo­ma­laisu­u­den ruotsinkieli­nen his­to­ria läh­es täysin.”

    On väärin ja tiedemies­taustal­ta suo­ras­taan val­heel­lista vedo­ta suo­ma­laisu­u­den ruotsinkieliseen his­to­ri­aan. Suomen ruotsinkieli­nen his­to­ria johtuu pakot­tamis­es­ta, johon suo­ma­laiset ovat val­loit­ta­jan vaa­timuk­ses­ta väli­aikaises­ti taipuneet ollak­seen katkeamatta. 

    Ruot­si on Suomes­sa entis­ten val­loit­ta­jien kieli, joka on säi­lynyt suh­teet­toman voimakkaana aivan liian pitkään sik­si, että val­loit­ta­jien jälkeläisil­lä on ollut suo­ma­laisil­ta kupat­tu omaisu­us, val­ta ja tiedos­tusvä­li­neet hallussaan.

    Inter­net on rikkonut ruot­salais­ten tiedo­tushege­mon­ian, ja nyt suo­ma­laiset taipu­vat vih­doinkin takaisin pystyyn. Nyt on ruotsin vuoro joko taipua tai katke­ta. Val­in­ta on ruotsalaisten.

  65. On kum­mallista, että aina löy­tyy aivan absur­de­ja mielip­iteitä, joil­la ei ole reali­teetin kanss­sa mitään tekemistä. Soin­in­vaar­al­la ja Sire­nil­la ei ole todel­lisu­u­den tajua. Kun Suomes­sa ruotsinkieli­nen vähem­mistö on vain 4.9% ei voi demokra­t­ian nimessä vaa­tia 92.5%sta enem­mistöä palvele­maan minivähem­mistöä. Ei Ruot­sis­sakaan tehdä näin, mut­ta meil­lä ruot­salaiset törkeästi vaa­ti­vat sitä kun meil­lä on epädemokraat­ti­nen kielila­ki. Olisin Soin­in­vaar­al­ta odot­tanut logi­ikkaa, mut­ta turhaan. Kaik­ki antipa­tia ruot­salaisia kohtaan lisään­tyy vain, kos­ka onneton eduskun­ta on päästänyt ulos enem­mistöä alis­ta­van kielilain. Meil­lä tulee pikaises­ti kor­ja­ta perus­tus­la­ki ja kielila­ki, pois­taa opiskeluki­in­tiöt, nos­taa takaisin 10%iin kun­tien kieli­ra­ja tai 20%iin kuten Euroopas­sa ja pois­taa aivan absur­din 3000n asukkaan vähem­mistöra­ja. Ruot­si­in tuli hyvä kielila­ki, her­rat Siren ja Soininvaara.

  66. “Onko todel­la tarkoi­tus, että ruotsinkieliset ovat palveltavia ja suomenkieliset palvelijoita?”

    Tämä nimeno­maan on ruot­salais­ten tarkoi­tus, ja tämä on myös koko ns. suomen­ruot­salaisu­u­den ydin. Juuri tälle, Axel-Olof Freuden­thalin (rkp:n henk­i­nen isä) esit­tämälle ja oppi­lailleen julis­ta­malle peri­aat­teelle perus­tuu 1800-luvul­la kek­sit­ty “suomen­ruot­salaisu­us”: ruot­salaiset ovat parem­paa väkeä, jota huonom­pi väki palvelee, tietenkin parem­man väen kielel­lä — kan­nat­taa siis ruve­ta ruot­salaisek­si Suomessa!

    Herääkin kysymys, että kuin­ka moni kehtaa julis­tau­tua suomen­ruot­salaisek­si vielä senkin jäl­keen, kun kaik­ki ruot­salais­ten etuoikeudet on pois­tet­tu, ja jäl­jel­lä on vain riistäjälle kuu­lu­va häpeä?

  67. Samuli kir­joit­ti: “Mielestäni ruot­si voisi olla vapaae­htoinen kieli, ainakin osas­sa Suomea.”

    Min­un mielestäni ruotsin ei pidä olla Suomen kouluis­sa edes vapaae­htoinen kieli. Samas­ta syys­tä kuin suo­mi ei ole Ruotsin kouluis­sa yleis­es­ti opetet­ta­va vapaae­htoinen kieli: sitä ei tarvita.

    Pakko­ruot­sille on esitet­ty usei­ta sato­ja perustelu­ja (voin tarvit­taes­sa luetel­la ne kaik­ki), mut­ta yksikään niistä ei kestä minkään­laista tarkastelua. Esimerk­ki: on kiva osa­ta ruot­sia jos menee Ruotsiin:-) 

    Ne ovat kuitenkin täysin päte­viä vapaae­htoisen ruotsin opiskelun perusteluk­si. Ja jos niis­sä sana ruot­si muute­taan jonkin toisen kie­len nimek­si, vaikka­pa iirik­si, niin tode­taan, että samat peruste­lut kel­paa­vat minkä tahansa kie­len vapaae­htoisen opet­telun perusteluk­si: on kiva opetel­la iir­iä, jos menee Irlantiin!

    Mut­ta ne eivät kel­paa perusteluik­si yhdenkään kie­len opet­tamisen perusteluk­si minkään maan kouluissa! 

    Suomes­sa on ruotsin osaa­jia luon­nos­taan enem­män kuin ikinä tarvit­semme. Jos joku vielä hei­dän lisäk­seen halu­aa opetel­la ruot­sia, tehköön sen omana har­ras­tuk­se­naan oma­l­la ajal­laan ja oma­l­la kustannuksellaan.

  68. Heurlin kir­joit­ti: “Maan Hal­li­tus­muo­dos­sa aikoinaan määritel­ty kak­sikielisyys lähti juuri siitä, että k e n e n k ä ä n * e i * v ä l t t ä m ä t t ö m i e n * a s i o i d e n s a * h o i t a m i s e k s i * t a r v i t s e * o p e t e l l a * i t s e l l e e n * v i e r a s t a * k i e l t ä.”

    No ei var­maankaan ihan näin. Syyt oli­vat muut. Ensim­mäiset luon­nok­set eivät ollenkaan ehdot­ta­neet ruot­sia toisek­si viral­lisek­si kielek­si, kos­ka suo­ma­laiset eivät näh­neet sitä tarpeel­lise­na. Mut­ta ruot­salaiset (Ruot­si mukana) pakot­ti­vat ja kiris­tivät Suomen kak­sikielisek­si. Oli­han takana juuri hil­jat­tain voitet­tu sisäl­lis­so­ta, jos­sa suo­ma­lainen työväestö oli nitis­tet­ty mon­ek­si kymmenek­si vuodek­si, ja tilaisu­us piti käyt­tää hyväksi.

    Nykyään ei kak­sikielisyy­delle ole enää mitään syytä, eikä ruot­salaisil­la enää riit­tävää vipu­vart­ta sen säi­lyt­tämisek­si. Sen pois­t­a­mi­nen var­maan aiheut­taisi kiukut­telua piloille hem­motel­luis­sa ruot­salai­sis­sa, mut­ta onko sil­lä oikeasti mitään väliä?

  69. Tääl­lä puhutaan minus­ta ohi varsi­naisen aiheen.

    Eiväthän ruotsinkieliset suo­ma­laiset ole mikään etni­nen ryh­mä. Mon­en ruotsinkielisen iso­van­hem­mat ovat pesunkestäviä suomenkielisiä, jot­ka menivät töi­hin ruotsinkieliselle tehda­s­paikkakun­nalle. On surkeaa, että isoisä sai aikanaan selkään­sä, kos­ka oli tunkeil­i­joik­si koet­tu­ja suomenkielisiä, ja nyt sit­ten las­ten­lap­si saa varoa puhu­mas­ta ruot­sia, kos­ka taas joku kokee sen tunkeil­i­jan kieleksi.

    Meil­lä kaikil­la on luul­tavasti suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä esi­van­hempia. Tääl­lä per­he on usein vai­h­tanut kieltä asuinalueen tai ammatin mukana ja yhdessä sukupolves­sa suomenkieli­sistä on tul­lut ruotsinkielisiä ja päinvastoin. 

    Tietysti tähän teemaan liit­tyy arko­ja tun­to­ja. Suomen­ruot­salaisille kak­sikielisyys on todel­la tärkeä asia, sel­l­ainen sydä­men asia. Mon­elle suomenkieliselle kak­sikielisyys ei merk­itse yhtään mitään. Näin se vain on. Samaan aikaan meil­lä kas­vaa lap­sia, jot­ka ovat kak­sikielisiä ihan muil­la yhdis­telmil­lä kuin suomi/ruotsi.

    Pis­tetään nyt nämä teemat syr­jään ja keski­tytään rak­en­ta­maan koulua, jos­sa eri­laiset lapset tule­vat mah­dol­lisim­man hyvin huomioiduik­si. Siinä pitem­män päälle voit­ta­vat kaik­ki, ihan kaikki.

  70. Kapteeni Kirk on eden­nyt niin kauas viimeisille kor­pi­maille, että hän luulee klin­gonei­ta suomen­ruot­salaisik­si. Minus­ta on vas­tu­u­ton­ta luo­da tuol­laisia älyt­tömiä vihol­lisku­via maan­miehistä. Jopa joskus kauan sit­ten kun yhteiskun­nal­liset ris­tiri­idat oli­vat selvästi polt­tavampia kuin nykyään, kieli­tais­te­lut onnis­tut­ti­in hoita­maan suht’ sivistyneesti. Älkää nyt pilatko hyvää asi­aa käyt­täy­tymäl­lä juntisti.

  71. Tomille: Ehdo­tat ruotsinkie­len opin­to­jen aloit­tamista nyky­istä aikaisem­min. Kai tiedät, että ennen vain oppik­oulus­sa luet­ti­in kieliä ja ruotsin opiskelu alkoi jo ensim­mäiseltä luokalta. 

    Oma­l­ta kohdal­tani kahdek­san vuo­den aher­rus meni hukkaan, sil­lä ker­taakaan en ole ruot­sia Suomes­sa tarvin­nut ja naa­puris­sa käy­dessänikin olen pär­jän­nyt suur­in­pi­irtein vain tack ja hej-ilmaisuilla.

    Ei siis ole mitään mieltä opiskel­la laps­es­ta läh­tien kieltä, jota ei Suomes­sa tarvi­ta. Pohjo­is­mais­sa taas kaik­ki puhu­vat englan­tia, joten se val­i­taan aina yhteisek­si kieleksi.

    Englan­tia käytänkin läh­es päivit­täin; espan­jaa ja venäjää on pitänyt aikuise­na opetel­la sen ver­ran paljon, ettei niis­sä mais­sa sen­tään myy­dyk­si tule.

    On selvää, että ruotsin pakko-opiskelus­ta luovu­taan nyt jo monikult­tuurises­sa Suomes­sa. Koko ikälu­okalle kah­den kie­len omak­sum­i­nen on ylivoimaista, sik­si kan­nat­taa voimavarat keskit­tää englan­nin opiskelu­un. Motivoituneet ja/tai lah­jakkaat opiskel­e­vat sit­ten valin­nais­es­ti mui­ta kieliä, joista yksi tulee var­masti ole­maan ruotsi.

  72. Toisin kuin yleis­es­ti luul­laan Suomen koul­u­lais­ten ja opiske­li­joiden englan­ninkieli ei suinkaan ole mitenkään eri­no­mainen. Kyseessä lie­nee saman­lainen illu­u­sio ja hype kuin luu­lot suo­ma­lais­ten lois­tavista tietotekni­ik­ka taidoista.

    Yliopis­tois­sa äidinkieliset englan­nin opet­ta­jat ovat usein huo­maut­ta­neet opiske­li­joiden yllät­tävän puut­teel­lis­es­ta englan­ninkie­len taidoista..

    Amerikkalainen sis­aren­poikani edi­toi jokin aika sit­ten Polin tuotan­to­talouden englan­ninkielisiä lop­putöitä ja ker­toi järkyt­tyneen­sä monen
    teekkarin surkeas­ta englan­ninkielis­es­tä tekstistä.

    Hol­lan­nis­sa puo­let kouluista on englanninkielisiä,
    las­ten­tarhoista yliopis­toi­hin. Ruot­sis­sa tavoit­teena on saa­da nuo­rille äidinkieleen ver­rat­tavis­sa ole­va englan­nin taito…Siksi siel­lä on englan­tia huo­mat­tavasti enem­män kaikil­la koulu­asteil­la kuin Suomessa.
    Mut­ta niin­pä heil­lä onkin vain yksi pakolli­nen vieras kieli, englan­ti. Luon­nol­lis­es­ti riik­in­ruot­salaisil­la on tietysti huo­mat­tavasti helpom­pi oppia englan­tia, kos­ka ruot­si lie­nee koh­ta luokiteltavis­sa englan­nin murteeksi.

    Suomes­sa tulisi ehdot­tomasti lisätä pait­si englan­tia myös äidinkieltä kaikil­la asteilla…Muistettakoon, että län­si­maista Suomes­sa on kouluis­sa vähiten äidinkieltä ja perusk­oulus­sa 60% äidinkie­len tun­neista on jätet­ty luokanopet­ta­jille, ei aineenopettajille.

    Suuri vaara on, että jäämme jopa englan­ninkie­len tai­dos­sa jäl­keen kilpakumpaneistamme.
    PS
    Mik­si esim. Alexan­der Stub­bin läh­es aut­ent­tista englan­nin kieli­taitoa hehkute­taan joka kään­teessä, jollei sil­lä olisi arvoa ja merk­i­tys­tä globaalises­sa maailmassa?

    Ennenkaikkea mik­si muut suo­ma­laiset eivät pääse samaan aut­ent­tisu­u­teen englanninkielellä ?

  73. Ruot­salais­ten kanssa tulee var­masti parem­min toimeen englan­nil­la kuin edes kohtu­ullisen hyväl­lä kouluruotsilla.

    Sen sijaan ruotsinkielisen tek­stin lukemista ei voi kor­va­ta englan­nil­la tai muil­la kielil­lä. En ole koskaan opiskel­lut ruot­sia ja ana­lyytikkona olen use­asti joutunut töis­sä tilanteisi­in, jois­sa ruot­salaisyri­tyk­sen doku­men­tit ovat olleet 99%:sti ruot­sik­si ja minus­ta ei ole juurikaan ollut hyö­tyä. Tietenkään kaikissa ammateis­sa ei ruot­sille ole tarvet­ta. Ottaen huomioon miten paljon suo­ma­la­is­fir­moil­la on toimintaa/yhteistyötä Ruot­sis­sa ja Venäjäl­lä, voisi olla perustel­tua pakot­taa oppi­laat val­it­se­maan jom­pi kumpi näistä kielistä. Min­ul­la ei ollut mah­dol­lisu­ut­ta ruotsin opiskelu­un, mut­ta en arvel­lut sen hait­taa­van, kun ran­s­ka ja espan­ja ovat kuitenkin niin paljon laa­jem­min puhut­tu­ja kieliä. Lomail­lessa siitä onkin iloa, mut­ta työelämässä ruot­sille olisikin yllät­tävän paljon käyttöä.

  74. Jaa­ha, kir­joituk­seni sen­suroiti­in. Ilmeis­es­ti Osmo ei halu­akaan, että ihmiset keskustel­e­vat suo­ma­lais­es­ta rak­en­teel­lis­es­ta korruptiosta.

    Ruot­si on jostain syys­tä änget­ty perus­tus­laki­in, jonne se ei kuu­lu. Se pitää saa­da sieltä pois.

    1. Tässä keskustelus­sa on alet­tu käyt­tää sel­l­aista kieltä, että en julkaise kaikkea. Kan­nat­taa har­joitel­la sanon­to­ja, jois­sa ei ole her­jaavia attribuutteja.

  75. “Snell­man ja Lön­nrot oli­vat kak­sikielisiä. Lön­nrot oli äidinkieleltään suo­ma­lainen Snell­man (yhel­lä ännäl­lä) ruot­salainen. Runeberg ei kir­joit­tanut suomek­si, mut­ta ilmeis­es­ti puhui kangerellen.”

    Niinkin luotet­tavas­ta läh­teestä kuin “Koiramäen Mart­ta ja Ruuneperi” luin äsket­täin, että Lön­nrot puhui lapse­na ruot­sia yhtä paljon kuin Koiramäen Martta.

    “Kuu­lostaa hyvältä, että ne, jot­ka eivät val­itse ruot­sia jou­tu­isi­vat val­it­se­maan sit­ten jonkin muun kie­len sen tilalle. Tai onko­han kuitenkaan? Perusk­oulun liika teo­reet­tisu­us pudot­taa huonom­mal­la lukupääl­lä varustet­tu­ja kelka­s­ta ja syr­jäyt­tää hei­dän saman tien myös työelämästä.”

    Minus­ta selkein­tä olisi tehdä tois­es­ta vier­aas­ta kielestä valin­nai­saine valin­nai­sainei­den joukos­sa. Mon­elle yhdenkin vier­aan kie­len opiskelu on melkoinen pon­nis­tus ja vaik­ka joku “moponko­r­jauskurssi” saat­taisi olla mielekkäämpi val­in­ta. Lukios­sa jokaisen olisi hyvä lukea vähin­tään kah­ta vieras­ta kieltä.

  76. Osmo, minus­ta sen­suroin­til­in­jasi ei oikein toimi.

    Kun ker­roin ruotsinkielis­ten vah­van ohjaavasti vaikut­ta­neen perus­tus­laki­in ja muuhun keskeiseen lain­säädän­töön, kom­ment­ti oli aivan naulan kan­taan eikä sitä kukaan pysty kiistämään. Jopa Claes Ander­ssonkin on ker­tonut suo­ma­laisille, että ruotsinkieliset tekivät lait tääl­lä aikoinaan (ilmeisen puolueellisesti).

    Vääryys pitää nyt oikaista, vaik­ka se onkin kym­me­nien tai sato­jen vuosien ikäinen.

    1. Sen­su­uri ei johtunut tuos­ta mielestäni kyl­lä vähän vain­o­harhais­es­ta teo­ri­as­ta vaan attribuutista, jon­ka olit liit­tänyt ruotsinkieliseen vähemmistöön.

  77. Onko mikään media tehnyt kyse­lyn tos­ta pakko­ruot­sista ja ilman Suomen ruotsinkielisiä?
    En jak­sa ymmärtää nyky­istä tilan­net­ta, ellei siihen ole enem­mistön kan­na­tus. Mik­si ihmeessä poli­itikot pitävät lake­ja näin, mikäli enem­mistö kansas­ta on toista mieltä? Voisiko asi­as­ta pitää kansan äänestyk­sen? Vai olisiko kansa päät­täjien mielestä niin tyh­mä, että äänestäisi väärin?
    Sen­hän voisi tois­taa, niinkuin Irlan­nis­sa tehti­in ja saati­in oikea tulos.
    Hlöko­htais­es­ti olen kaikkia erikoisoikeuk­sia vas­taan vain äidinkie­len perus­teel­la. Ruotsinkieliset pyrk­i­jät joka paikkaan (yliopis­tot, korkeak­oulut jne) osoit­takoon osaamisen­sa kuten muutkin. Toki hei­dän omankielisen­sä paikat olkoon (Han­kken esim).
    En kyl­lä mitenkään vieläkään näin van­hana ymmär­rä, että 95% kansas­ta joutuu pakol­la opet­tele­maan 5 % kieltä. Ilmeis­es­ti vielä ainakin 90% noista 5% osaa suomea kohtu­ullis­es­ti. Olisiko taloudel­lis­es­ti järkeväm­pää vaa­tia ton vähem­mistön opet­tele­maan enem­mistön kie­len ja antaa enem­mistölle vapaus mielu­um­min englan­nin lisäk­si oppi­maan venäjää/kiinaa/ranskaa/espanjaa tai jotain muu­ta? Minus­ta koko tää jut­tu on jotenkin väärin. Jos nykyi­nen tahti maa­han­muu­tossa jatkuu, meil­lä on koh­ta saman­laiset vähem­mistöt jostain muista kielistä. Mitä sitten?
    Mik­si muuten vieläkin on noi­ta kiin­tiöitä, pakko­vaa­timuk­sia ruotsin tai­dos­ta jne? Eikö esim. eri­lai­sis­sa virka­ju­tuis­sa voisi haus­sa ilmoit­taa, että nyt se taito vaa­di­taan tahi sit­ten jos­sain ei?
    Itse luin ruot­sia oppik­oulus­sa 8 vuot­ta ja kehnos­ti sil­lä pär­jään. Työelämässä kohteliaisu­ussy­istä asi­akkaaseen yritin sitä puhua noin 6 kk ajan sil­loin täl­löin. Venäjä olisi min­ulle ollut paljon tärkeämpi kieli. Tulkke­ja kuitenkin löytyi.
    Sen ver­ran kyl­lä sanois­in, että pidet­täisi­in ruot­si kuitenkin vapaae­htoise­na kouluis­sa jonkun aikaa.

  78. En ehdi arjen tur­bu­lenssien vuok­si paneu­tua kiin­nos­tavaan aiheeseen riit­tävästi enkä ole lukenut kuin joitakin aiem­pia viestejä.

    Hal­lit­sen ruotsin kieltä kohtu­ullis­es­ti ja jonkin ver­ran Kokkolan vaikeaa ruotsinkielistä mur­ret­ta per­he­suhteit­teni, koulu­opetuk­sen (l mul­lakin) ja Ruot­sis­sa työsken­te­lyn vuok­si. Luen jonkin ver­ran ruotsinkielisiä päiväle­htiä ja kat­son ruotsinkielisiä TV-ohjelmia sekä Suomes­ta että Ruotsista.

    Ruotsin kie­len hal­lit­sem­i­nen rikas­taa elämää, on helpom­pi päästä sisään skan­d­i­naaviseen ajat­telu­un niin Ruot­sis­sa, Nor­jass­sa ja jos­sakin määrin Tan­skas­sakin, mut­ta mon­en ruotsinkielisen mesoami­nen Suomes­sa on vinksah­tanut­ta. Äidinkieli on ihmisen iden­ti­teetin perus­taa ja ihmis­ten äidinkieleen tulee suh­tau­tua pieteetil­lä, mut­ta en pidä joidenkin ruot­sia äidinkie­lenään puhu­vien itseri­it­toisu­ud­es­ta. Eihän kieli tehne toista tois­taan parem­mak­si. Kun tämä itseri­it­toinen kielelli­nen etnosen­trisyys hyp­pää silmille, alkaa ruosinkieliseen vähem­mistööämme alun­perin hyvin myön­teis­es­tikin suh­tau­tu­va vieroksua ruotsin kie­len ope­tus­ta ja perus­tus­lail­lisia oikeuksia.

    Suomen kieli rak­en­tuu toisin kuin muut skan­d­i­naaviset kielet, kuulin ker­rot­ta­van, että kun Nor­jas­sa on illal­la ikku­nat pimeinä, tulee TV:stä suomenkieli­nen fil­mi. Suomenkieli pitää kuulem­ma sisäl­lään syy-seu­raus­suhtei­den pohdiskelun, ruotsinkieli ym. skan­d­i­naaviset kielet rak­en­tu­vat enem­män toimintaan.

    Minus­ta on toisaal­ta surkeaa, jos nos­tamme kätemme ja annamme englan­ninkielelle perik­si liikaa. Englan­nin kie­len mukana tulee tietysti paljon muu­takin, ei kieli ole vain kom­mu­nikoin­nin väline. Tieteessä viitataan englan­ninkielisi­in tek­stei­hin, liekö tämä osasyy, että olemme minus­ta niel­lais­seet amerikkalaista kult­tuuria pureskelematta.

    Englan­nin kieli katkaisee tärkeän lenkin pohjo­is­maiseen yhteiseloon ja minus­ta olisi hyvä (kaikesta huoli­mat­ta), että ruotsinkieltä vaalit­taisi­in koulu­opetuk­ses­sa ja palveluis­sa, mut­ta jot­ta näin kävisi, olisi monien ruotsinkielis­ten muutet­ta­va suh­tau­tu­mis­taan suomenkieleen. Ruotsinkieli Suomes­sa on esimerkik­si tun­neil­maisu­jen suh­teen köy­htynyt­tä ruotsin kieltä. Asian huo­maa Kes­ki-Poh­jan­maal­la, jos­sa ollaan hyvin oma­lak­isia. Piirre koros­tuu koke­musteni mukaan eri­tyis­es­ti ruotsinkielisel­lä puolella.

    PS: Kuulin taan­noin, että suomen­ruot­salaiset Ruot­si­in muut­tanei­den van­hempi­en lapset ovat maan pahimpia rasis­te­ja. He eivät epäröi ko. radioohjel­man mukaan potkia maas­sa makaavaa maa­han­muut­ta­jaa. Olisiko niin, että sisään­lämpiävä ryh­mähenkisyys on siinä määrin veris­sä, että se etsii kanavoitu­mista järkyt­täväl­lä taval­la myös Ruotsissa.

  79. Osmo, ei teo­ri­aa saa leima­ta mieli­v­al­tais­es­ti vain­o­harhaisek­si, jos ei siitä tykkää. Sel­l­ainn on mielivaltaista.

    Tässä esimerk­ki, joka vähän val­ot­taa “teo­ri­aani”:

    Hol­lolan kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa oli päätet­ty investoi­da 1980-luvul­la kat­u­lamp­pui­hin. Min­nekäs niitä kat­u­lamp­pu­ja laitet­ti­in? No tietysti sinne asti, mis­sä kokoomus­lainen poli­itikko asui. Muut sai­vat edelleen kär­siä pimeässä. Suo­mi on täyn­nä täl­laista politiikkaa.

    Mitä muu­ta tämä ruotsinkielis­ten touhu on kuin kat­u­lamp­pu­jen istut­tamista koti­tien varteen?

    Perus­tus­la­ki pitää repiä auki kokon­aan, kos­ka sen laati­jat eivät olleet aikoinaan tehtävien­sä tasal­la. Ei hait­taa, vaik­ka kyseinen asia tapah­tui kauan aikaa sitten.

  80. Eikö jo voitaisi lopet­taa tämä juupas-eipäsväittely?
    Mik­sei suo­taisi ihmisille vapaus opiskel­la ruotsia,
    jos halu­a­vat ja koke­vat sen itselleen tärkeäksi.
    Toisille taas annet­taisi­in mah­dol­lisu­us lukea jotain
    muu­ta itselleen tärkeää kieltä.
    Olen usein ajatel­lut Osmo Soin­in­vaaran esille tuo­maa asi­aa tästä ruotsinkie­len perustuslaillisesta
    asemasta,jota ei tun­net­tu ennen perusk­oulun tuloa.
    Olen miettinyt,että asia pitäisi viedä laajemmalle
    maail­man tietoisuuteen,jotta Suomen päät­täjät vih­doin havah­tu­isi­vat ja ottaisi­vat kansalais­ten mielip­i­teet huomioon.
    Onko mis­sään muual­la täl­laista pakkosyöttöä?
    Kertokaa,jos osaatte.

  81. MIVa: ”Jos nykyi­nen tahti maa­han­muu­tossa jatkuu, meil­lä on koh­ta saman­laiset vähem­mistöt jostain muista kielistä. Mitä sitten?”

    Toden­näköis­es­ti sitä sit­ten, joku ”kielipoli­it­ti­nen lau­takun­ta” tulee laa­ti­maan jonkun ohjel­man, jos­sa vaa­di­taan ko. kie­len ase­man paran­tamista ja kir­jaa­maan laki­in yhtä ja toista ja sitä sun tätä.

    Uuti­nen muu­ta­man päivän takaa:

    ”Tutkimuskeskuk­sen romanikie­len lau­takun­ta laati syksyl­lä kielipoli­it­tisen ohjel­man, jon­ka avul­la se pyrkii paran­ta­maan kie­len ase­maa. Ohjel­mas­sa vaa­di­taan romanikie­len kir­jaamista yhteen lakiin.

    Lau­takun­nan mukaan kie­len peru­sope­tus­ta tulisi laa­jen­taa. Kaikil­la roman­iop­pi­lail­la tulisi olla mah­dol­lisu­us kie­lenopetuk­seen. Lisäk­si romanikie­len opet­ta­mi­nen lukios­sa tulisi aloit­taa. Lau­takun­ta toivoo tele­vi­sioon romanikielistä uutis­lähetys­tä ja muu­ta ohjelmaa.”

    http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/romanikieli-uhkaa-kadota-suomesta/505664

    Ihan jät­teki­va, ettei sen­tään ehdote­ta pakko­ro­manikieltä kaikkien suo­ma­lais­ten opiskeltavaksi.

  82. Jaså, diskus­sio­nen fort­sät­ter ännu!?
    I går pub­licer­ades Utbild­ningsstyrelsens utvärderin­gen av inlärn­ingsre­sul­tat­en i sven­s­ka i åk 9.
    Ni som inte vill lära er sven­s­ka behöver inte vara oroli­ga — ni är inte ensam­ma. En stor del, tju­go pro­cent, av resul­tat­en i UBS:s prov var så usel att den inte gick att bedöma.
    Timo Lank­i­nen som är UBS:s direk­tör skru­var på sig och säger att resul­tatet inte är ororväckande säm­re än vid för­ra mät­nin­gen. Vilket det är!!
    Var­för skall en majoritet, som ni fin­skspråki­ga, vara så neg­a­tiv och hatisk mot ert eget folk?
    De som hän­vis­ar till hur det var förr i världen är ute i ogjort väder. Det är nuläget som är intres­sant. Sven­s­ka är inte ett offi­ciellt språk i Fin­land, liskom inte heller fin­s­ka, rys­ka eller soma­liska. Sven­s­ka är Fin­lands nation­al­språk! Pre­cis som fin­skan. Kom gär­na ihåg det, då ni snackar om att vi ska bör­ja läsa rys­ka i våra skolor tidigt i stäl­let för svenska.
    Sven­s­ka skall inte/får inte för de fin­skspråki­ga upp­fat­tas som ett främ­mande språk.
    De fles­ta argu­ment på den här diskus­sion­ss­pal­ten är rena rama råd­digåg­gan, utan fak­tabas. Slu­ta tja­ta om “pakko­ruot­si” och inse i stäl­let att ni som är fin­skspråki­ga nog kan lära er sven­s­ka. Då ni kan språket har ni ock­så använd­ning för det.
    Nu får Osmo S. cen­sur­era (eller kanske han väl­jer att kalla det refusera) inlägg som går under anständighets­gränsen. Ingen är över­raskad, åtmin­stone inte Osmo, som nog vis­ste pre­cis vil­ka åsik­ter som kom­mer att kom­ma fram här på bloggen.
    Jag upprepar: rena, rama pop­ulis­men att med en enkel blog­gskrift styra folk så här. För­mod­li­gen sit­ter du Osmo och skrat­tar litet både åt mina åsik­ter, som åt dina språkhet­sande andra läsare. Inte ser­iös politik!
    Jag säger som finnen: Voj, voj!

  83. Luin taan­noin Time-lehdestä kir­joituk­sen, jos­sa kir­joit­ta­ja oli syvästi huolis­saan siitä, mitä espan­jan kas­va­va ase­ma tekee demokra­t­ian ym. hyvien asioiden kehi­tyk­selle Yhdys­val­lois­sa. Toisin kuin Suomes­sa, USA:ssa vähem­mistökie­len ase­ma ei nojaa enem­mistökielis­ten pakot­tamiseen. Suomes­sa ei, ilmeis­es­ti ns. his­to­ri­al­li­sista syistä, käy­dä keskustelua siitä mitä hait­to­ja täl­lais­es­ta väestön kielel­lis­es­tä eriy­tymis­es­tä on. Hai­tat ovat ilmeiset, mut­ta suo­ma­laises­sa tarkasteluis­sa ne jätetään sys­temaat­tis­es­ti pois.

  84. Soin­in­vaar­alle voi puhua mitä tahansa, se ei auta kos­ka hänel­lä on blok­ki päässä. Ei halua kom­men­toi­da myöskään Ruotsin kielilakia vaik­ka meil­lä olisi enem­män syytä kuin Ruot­sil­la saa­da täl­laisen lain. Yes, that’s a fact.

  85. Kir­joitin ehkä huoli­mat­tomasti kun puhuin “suo­ma­laisu­u­den ruotsinkielis­es­tä his­to­ri­as­ta”, mut­ta siis, ruotsinkieli­nen väestönosa oli aikanaan hyvin akti­ivi­nen suo­ma­laisen kansal­lisen iden­ti­teetin ja kult­tuurin luomises­sa. Suo­ma­laisu­udessa on siis vah­va ruotsinkieli­nen perinne, ja tämän kiistämi­nen on kyl­lä jonkin­laista revisionismia.

    Itse en pidä “pakko­ruot­sia” tarkoituk­sen­mukaise­na kos­ka en usko, että se saa aikaan edes sitä, mitä ruotsinkieli­nen vähem­mistö siltä toivoo. Elleivät sit­ten suomenkielisen väestön katkeru­us ja inho ole toiv­ot­tu­ja vaiku­tuk­sia. Täl­lainen voi tietysti olla jonkun tahon mielestä hyvä asia, kos­ka näin syn­tynyt voimakas vas­takkainaset­telu lujit­taa vähem­mistön yhteenku­u­lu­vu­u­den tunnetta. 

    Mielestäni tämän­tyyp­pinen pakot­tamis­poli­ti­ik­ka ei kuitenkaan kuu­lu sivistyneeseen yhteiskuntaan.

  86. Bonuk­se­na pieni kielikurssi, kun nämä menevät ihmisil­lä (ml. Osmo) niin usein väärin:

    Pienel­lä ja erik­seen: ruotsin kieli, ruotsin kieltä, suomen kieli

    Pienel­lä ja yhteen: ruotsinkieli­nen, suomenkielinen

    Ja itse aiheeseen vain pieni kom­ment­ti, että olen kir­joit­tanut ruot­sista helpon lau­da­turin ja virkamies­ruotsi­ni suorit­tanut, mut­ta en todel­lakaan ymmär­rä, mik­si jokaisen pitää sitä pakol­la opetel­la. Mitään vahvo­ja tun­tei­ta aihe ei minus­sa muuten herät­täisi, mut­ta on huvit­tavaa, kuin­ka viral­lisen kan­nan puo­lus­ta­jien asia-argu­men­tit lop­pu­vat aina heti kät­telyssä ja ale­taan suoltaa tuubaa rikkaud­es­ta ja leimataan vas­tus­ta­jat jun­teik­si. Olen valmis vai­h­ta­maan kan­taani, kun­han min­ulle luetel­laan ilman tun­neryöp­pyjä niin hyviä perustelui­ta pakko­ruot­sille, että ne paina­vat vaakakupis­sa enem­män kuin hai­tat (joista suurin on minus­ta kansakun­nan ener­gian tuh­laami­nen vähäpätöisen kie­len opiskeluun).

  87. Itsekään en ole työu­rani aikana tarvin­nut ker­taakaan ruot­sia. Kun työsken­telin suures­sa suo­ma­laises­sa konepa­jafir­mas­sa, yhdessä palaveris­sa käytet­ti­in ruot­sia, mut­ta kos­ka minä en sitä kieltä osaa puhua, ruot­salaiset vai­h­toi­vat min­un kanssani keskustel­lessa suju­vasti englan­ti­in (mei­dän fir­man van­hem­mat asiantun­ti­jat puhui­v­at hyvää ruot­sia). Yllät­täen, kos­ka he oli­vat myymässä tuot­teitaan meille.

    Tämä on ollut koko urani aikana ain­oa ker­ta, kun olisin jos­sain määrin tarvin­nut ruotsia.

    Epsan­jan­taidolle min­ul­la olisi tarvet­ta, sil­lä toisin kuin ruot­salais­ten, espan­jalais­ten kieli­taito on huono. Barcelo­nan alueel­la espan­jankieliset luke­vat nerokkaasti kata­laa­nia ja kata­laan­it espan­jaa ja näin englan­ti jää mon­elta ihan täysin oppimatta.

  88. Tämä vaikut­taa min­un silmään täysin selvältä asial­ta. Ei ole mitään syytä pakko­ruot­si­in. Ei ylä-asteel­la, luokios­sa, yliopis­tossa tai val­tion viras­tossa. Julkiset palve­lut pitää toki taa­ta myös ruot­sik­si, mut­ta se ei tosi­aan edel­lytä sitä että jokainen atk-asiantun­ti­ja puhuu ruot­sia. Val­ti­ol­lakin lähtöko­htais­es­ti käytetään kään­täjiä ruotsinkielisen tek­stin tuot­tamiseen, kos­ka virkamies­ruot­si ei anna siihen hyviä valmiuk­sia. Jot­ta kaikissa rel­e­van­teis­sa viras­tois­sa voidaan antaa palvelua ruot­sik­si, edel­lyt­tää että ehkä 10% työväestöstä puhuu ruot­sia hyvin. Tun­tuu jär­jet­tömältä pakkok­oulut­taa ruot­sia koko väestölle tämän tavoit­teen saavut­ta­mak­si. Ei meil­lä ole val­takun­nal­lista pakkosaameakaan, mut­ta silti viras­tot peri­aat­teessa palvel­e­vat saamek­si. Vapaae­htoisia kyl­lä riit­tää enem­män kuin tarpeek­si, etenkin kun opiske­li­jat sit­ten tietävät että hyvä ruotsinkie­len­taito on valt­ti hakies­sa töitä val­ti­oltakin. Nythän on yhden­tekevää puhuuko ruot­sia kuin nati­ivi vai pääsikö virkamies­ruot­sista läpi säälistä, kaikkien olete­taan osaa­van sitä samal­la tavalla.

    Täl­lä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuka val­loit­ti mitä ja kos­ka. Nyt pitää tehdä poli­ti­ikkaa joka mak­si­moi nyky­is­ten ihmis­ten etu­ja, eikä pyrk­iä kor­jaa­maan jotain kuvitel­tu­ja vääryyk­siä viime vuosi­tuhan­nelta. On mielestäni ymmär­ret­tävää että ruot­sil­la ja saamel­la on Suomes­sa eri­ty­isas­e­ma ver­rat­tuna vaikka­pa venäjään. Venäläiset maa­han­muut­ta­jat muut­ta­vat tänne tietäen että venäjäk­si ei saa aina palvelua, jol­loin ei ole suuri väärys etteivät he aina saa palvelua venäjäk­si. Ruotsin ja saa­men kieliset sen sijaan ovat asuneet tääl­lä vuo­sisato­ja, jol­loin hei­dän oikeuk­sis­taan pitää pitää kiin­ni. Jois­sain tapauk­sis­sa saavute­tut edut ovat perustel­lusti tärkeämpiä kuin tavoite­lut edut. 

    Pakko­ruotsin lopet­tamista voi tukea asial­lisin argu­mentein. Ne argu­men­tit eivät muu­tu sen huonom­mik­si sen takia osa pakko­ruot­sia vas­tus­tavista esit­tävät nau­ret­tavia tai säälit­täviä perusteluita.

  89. Ote­taan­pa rauta­lankaa, vaik­ka se ei hyvään keskustelukult­tuuri­in kuu­lukaan. Joskus näköjään tarttee.

    1) Suomes­sa on asunut sekä ruotsin- että suomenkielisiä ns. taval­lisia ihmisiä sato­ja vuosia, yli tuhat vuot­ta var­maankin minimissään.

    2) Sil­lä kuka tuli 3000 ja kuka 1000–1500 vuot­ta sit­ten ei pitäisi olla vaiku­tus­ta oikeu­teen saa­da perus­palve­lut äidinkielel­lään, kuten Osmo jo sanoi. 

    3) Sen pienem­män tääl­lä puhutun kie­len kanssa samaa kieltä puhu­va väki val­tasi nykyisen Suomenkin alueen (“Suomes­ta” on hiukan anakro­nis­tista puhua) ja ruot­sista tuli kar­tanon­her­ro­jen ja ylem­män virkamiehistön ja ylem­män opetuk­sen kieli. Tilanne säi­lyi 1900-luvun alku­un saak­ka. Se ei ollut oikein. Esimerkik­si yliopis­ton suo­ma­laisu­us­tais­telu oli oikeal­la asial­la vaik­ka 20-luvul­la meni överiksikin.

    4) Tot­ta että varsi­nainen eli­it­tikieli oli keski­a­jal­la lati­na. Ja sit­tem­min ran­s­ka. Ja että Tukhol­mas­sa asui jo 1600-luvul­la paljon suo­ma­laisia. Miten liittyy?

    Sivuhuo­mau­tus: suur­val­ta-Ruotsin suurin kaupun­ki oli ainakin jos­sain vai­heessa Riika.

    5) Ruot­sia puhui äidinkie­lenään vielä sil­loin kun kak­sikielisen itsenäisen Suomen lake­ja rus­tat­ti­in, mon­ta ker­taa suurem­pi osu­us kuin kveen­it ovat Nor­jas­sa. Ja selvästi suurem­pi yhä.
    Tilanne on kyl­lä sotien jäl­keen nopeasti muut­tunut. Nyt ruotsinkielis­ten hupen­e­m­i­nen on kai pysähtynyt tai ainakin hidastunut.

    6) En vaa­di KAIKKIA perus­palve­lute­htävis­sä ole­via osaa­maan ruot­sia. Päin­vas­toin ehdotin ruotsin ja jonkin muun kie­len tekemistä vaihtoehtoisiksi.
    Ainakin yksikieli­sis­sä kunnissa. 

    Tässä olin ehkä epä­selvä. Ainakin tarkoitin näin: kun ruotsinkieli­nen menee ruotsin- tai kak­sikielisessä kun­nas­sa lääkäri­in tai rikosil­moi­tus­ta tekemään or what­ev­er:) hänen on saata­va puhua äidinkieltään.
    Suun­nilleen niinkuin Sveit­sis­sä, tästä alkaa taas tietysti uusi sivuraide.

    7) Asia ei kun­nol­la ratkea ennenkuin ruotsinkieli­nen yhteisö tuot­taa omat lähi­hoita­jansa, kon­staapelin­sa ja autonasen­ta­jansa. Jos tämä kuu­lostaa erik­seen repäistynä karul­ta — jopa “hienos­tele­via hur­re­ja” solvaaval­ta — niin tiedok­si että ruotsinkieliset itse keskuste­liv­at aiheesta Husik­ses­sa pari vuot­ta sit­ten. Ei vain yleisönosas­tossa vaan kolumneissakin.

  90. Heh,

    Kiitos Foo­bar!

    Olenkin tässä pidätel­lyt itseäni huo­maut­ta­mas­ta asi­as­ta. Ajat­te­len, että olen liian tätimäi­nen tai suo­ras­taan v*******nen akka, jos läh­den asi­as­ta nipottamaan. 

    Johtopäätös kuitenkin:

    Ruotsin kie­len tilalle lisää äidinkie­len tunteja.

    Foo­barin kanssa jaan saman men­neisyy­den. Ruot­si oli ehkä helpoin aine koko koulu-ural­la ja lau­datur tuli tekemät­tä muu­ta kuin tun­neil­la nyt olin usem­miten läsnä. 

    Mut­ta siitähän ei ole kyse, vaan vai­h­toe­hdoista. Olisin voin­ut tehdä jotain muutakin. 

    Erit­täin har­voin puhun ruotsin kieltä, kos­ka en osaa sitä puhua. Asun kyl­lä seudul­la, jos­sa siihen olisi alati mah­dol­lisuuk­sia. Kaik­ki ruotsinkieliset nyt vain puhu­vat tääl­lä huo­mat­tavasti suju­vam­paa suomen kieltä kuin minä ruotsin kieltä. 

    (tuliko nyt kaikille selväk­si miten kielet kir­joite­taan. Kuuleeko Osmo?)

    Sen sijaan min­ulle on mil­tei yhden­tekevää luenko Hoblaa vai Hesaria noin kie­len ymmärtäimisen puoles­ta. Pas­si­ivi­nen sanavaras­to on erinomainen. 

    Hienoa olisi, jos voisin lukea lehtiä vaik­ka ran­skan kielel­lä. Arvostaisin sitä enemmän.

  91. Ilk­ka kir­joit­ti: “Julkiset palve­lut pitää toki taa­ta myös ruotsiksi”

    Täl­laisia sivu­men­nen tehtyjä heit­to­ja näkee jatku­vasti. Niitä vain ei koskaan perustel­la. Ehkä sik­si, että perustelu­ja ei ole. Herää kysymys: miten niin “toki” ne pitäisi taa­ta ruotsiksi?

    Tänään Suomen taloudelli­nen tilanne on jo niin vaka­va, että alkaa olla hyvä, jos pystymme tuot­ta­maan julk­isia palvelu­ja edes suo­ma­lais­ten oma­l­la kielellä!

    Jos täl­lais­ten perus­teet­tomien heit­to­jen annetaan aina men­nä ohi ilman kiin­ni­tart­tumista, niin lop­putu­los on se, että Suomes­sa ruot­salaiset palve­lut pelaa­vat vielä siinäkin vai­heessa, kun suo­ma­laiset palve­lut on jo rahan puut­teen takia lopetettu!

    Suo­ma­laisia ei voi vaa­tia takaa­maan mitään etu­ja ruot­salaisille: ruot­salaiset taatkoon itse omat palvelunsa.

  92. Ilk­ka kir­joit­ti: “Ruotsin ja saa­men kieliset sen sijaan ovat asuneet tääl­lä vuo­sisato­ja, jol­loin hei­dän oikeuk­sis­taan pitää pitää kiinni.”

    Näin on. Mut­ta on myös syytä selkeästi erotel­la oikeudet ja etuoikeudet. Saame­laisil­la on kielel­lisiä oikeuk­sia omil­la asuinalueil­laan, niin kuin pitääkin, mut­ta heil­lä ei ole etuoikeuk­sia, kuten ruot­salaisil­la: koko maan viralli­nen kak­sikielisyys, pakko­ruot­si, perus­teet­tomat kiin­tiöe­tuoikeudet opetusjärjestelmässä.

    Kansalais­ten tasaver­taisu­u­den vuok­si nämä etuoikeudet pitää ruot­salaisil­ta poistaa.

  93. Osmo kir­joit­ti: “Niin, USA:sta taitaa puut­tua pakko­en­gan­ti espan­jankielisiltä. Meil­lä ruotsinkielisil­lä on pakkosuomi.”

    Tarkoi­tatko, että USA:n kaikissa kouluis­sa, mukaan­luet­tuna espan­jankielis­ten koulut, ei opetet­taisi englan­tia? Vaikea uskoa. Viite?

    En tien­nytkään, että olet ruotsinkieli­nen. Mut­ta any­ways, ei ole mielestäni ihan rehellistä/fiksua puhua pakko­suomes­ta ja pakko­ruot­sista samal­la foo­ru­mil­la, eikä ainakaan samana päivänä. Ne ovat nimit­täin kak­si täysin eri asiaa. 

    Suomen kieli on Suomen ylivoimais­es­ti tärkein kieli, jota puhutaan ja ymmär­retään kaikkial­la Suomes­sa. Ruot­salaiset saa­vat siis “pakon var­jol­la” oppia erit­täin hyödyl­lisen kie­len — samaan aikaan kun suo­ma­laiset pakote­taan opet­tele­maan suo­ma­laisille täysin turhaa pien­tä vähem­mistökieltä, joka kaikissa kuviteltavis­sa ole­vis­sa tilanteis­sa voidaan kor­va­ta jol­lain muul­la kaikille suo­ma­laisille myös opetet­taval­la kielel­lä, suomel­la tai englannilla.

    Ruot­salaiset ovat “pakko­suomen­sa” ansios­ta jo saavut­ta­neet tietyn­laisen (suomi+ruotsi-) kak­sikielisyy­den, jon­ka ansios­ta he pystyvät otta­maan palvelun­sa vas­taan mil­lä viral­lisel­la kansal­liskielel­lä tahansa. Palvelun­tar­joa­jienkaan ei siis enää tarvitse opetel­la ruotsia.

  94. Tom skrev: “Slu­ta tja­ta om “pakko­ruot­si” och inse i stäl­let att ni som är fin­skspråki­ga nog kan lära er sven­s­ka. Då ni kan språket har ni ock­så använd­ning för det.”

    Hyvä Tom, mik­si ihmeessä tuh­laisin rajal­lisia paukku­jani ruot­si­in, kun yhtä hyvin voisin opetel­la vaik­ka iirin kie­len? Tiesitkö, että on kiva osa­ta iir­iä, kun menee Irlan­nis­sa pubiin?

  95. Tiedemies kir­joit­ti: “ruotsinkieli­nen väestönosa oli aikanaan hyvin akti­ivi­nen suo­ma­laisen kansal­lisen iden­ti­teetin ja kult­tuurin luomisessa.”

    Näin jäl­keen­päin voidaan var­masti sanoa vain se, että se sivistyneistö, joka joka oli luo­mas­sa suo­ma­laista iden­ti­teet­tiä ja kult­tuuria, osasi ruot­sia. Se osasi sitä käytän­nön pakos­ta, kos­ka muuten ei päässyt “sivistymään”, kos­ka kaik­ki kier­tok­oulua korkeampi ope­tus oli ruot­sik­si. Sivistyneistö saat­toi olla joko suomen- tai ruotsinkielistä.

    Se, että suo­ma­lainen sivistyneistö 1800-luvul­la osasi ruot­sia, ei voi olla mikään perustelu tämän päivän ruot­sia suo­si­valle kielipolitiikalle.

  96. Jos pakko­ruot­si nyt pois­te­taan, niin myös virkamies­ruot­si on pois­tet­ta­va, ja taat­taa­va ruotsinkielis­ten palve­lut esim. tulkkaus­palveluin. Emme voi päästää tilan­net­ta siihen, että ruot­si ei ole perusk­oulus­sa ja lukios­sa pakol­lista, mut­ta virkamies­ruotsin pakol­lisu­us säi­ly­isi, kos­ka täl­löin ruotsinkielis­ten yliedus­tus korkeak­oulu­tuk­ses­sa pahenisi entis­es­tään. Ruotsinkielis­ten opiskelu­paikkaki­in­tiöi­hin tulee myös puut­tua koval­la kädellä.

  97. Eli­na kir­joit­ti: “Sen sijaan min­ulle on mil­tei yhden­tekevää luenko Hoblaa vai Hesaria noin kie­len ymmärtäimisen puolesta.”

    Myös sisäl­lön puoles­ta se on yhden­tekevää. Hesari on vain ehkä vieläkin armot­tomampi pakko­ruot­sit­ta­jale­hti kuin HBL. Hesari on pakko­ruot­sit­ta­jien pää-äänenkan­nat­ta­ja. Tässä taan­noin se jopa pääkir­joituk­ses­saan solvasi pakko­ruotsin vas­tus­ta­jia asennevammaisiksi!

  98. Sil­lä kuka tuli 3000 ja kuka 1000–1500 vuot­ta sit­ten ei pitäisi olla vaiku­tus­ta oikeu­teen saa­da perus­palve­lut äidinkielellään 

    Veikkaisin, että suurin osa blo­gin luk­i­joista on tul­lut tänne viimeisen sadan vuo­den aikana.

    Tom väläyt­teli aiem­min (jos oikein ymmärsin) että ruot­si ei ole ain­oas­taan yksi Suomen viral­li­sista kielistä, vaan yksi kansal­liskielistä. Kieli­tais­telu tun­tuu aina ole­van kytkök­sis­sä kansal­lis­val­tioa­jat­telu­un, joka on oman henkilöko­htaisen mielip­i­teeni mukaan umme­htunut tuu­lah­dus men­neisyy­destä — ja lisäk­si ikäväl­lä taval­la kytkök­sis­sä kysymyk­si­in vallasta.

    Kos­ka hallinnol­lisia rajo­ja on piir­rel­ty kielialuei­den mukaan tai kielialuei­ta siir­rel­ty hallinnon toivei­den mukaan, voisi kak­sikielistä val­tioi­ta, jos­ta val­taosas­sa kielet eivät sekoitu keskenään, pitää jonkin­laise­na kummajaisena.

    En suinkaan toi­vo Suomen jakamista kieli­ra­jo­jen mukaan kah­tia, vaan toivon, että kansal­liset hal­li­tuk­set heikkenevät val­lan jakautues­sa kun­tien ja Brys­selin ( — jon­ka val­tarak­en­tei­den toimin­nas­ta min­ulle ei vielä ole tul­lut kovin ruusu­ista kuvaa -) kesken. Nykyi­nen ongel­ma 330 000 km^2 alueen kielipoli­ti­ikas­ta häviäisi ker­ral­la, kun kun­nille tai muille val­tio­ta pienem­mille val­tayk­siköille annet­taisi­in itsemääräämisoikeut­ta vieraiden kiel­ten opetuk­sen suh­teen. Käsit­tääk­seni suurin osa monikieli­sistä Euroopan maista on hoi­tanut asioi­ta nimeno­maan osavaltiotasolla.

    Tätä pien­tä huomio­ta luku­unot­ta­mat­ta jäävään itseni tästä argu­men­taa­tios­ta, kos­ka olen yksinker­tais­es­ti katk­era ruotsin­tun­neil­la tuh­la­tus­ta ajasta.

  99. Tom skrev 25.11.2009 kl 8:46: “Var­för skall en majoritet, som ni fin­skspråki­ga, vara så neg­a­tiv och hatisk mot ert eget folk?

    Vi är inte hatiska mot nåt annat än onödigt tvång! Tom, fat­tar du det fak­tiskt inte?

    Jag varmt rek­om­mender­ar friv­il­li­ga sven­skstudi­er. Sven­skan är porten till Nordiska län­der och deras media och annan skriftlig kul­tur (men inte till andra språk, såsom man ofta hör påstås!). Vi råkar ju leva i ett av de Nordiska län­der­na. För mig har det var­it ett stort gläd­je att kun­na läsa sven­sk media på nätet. De skriv­er om sam­ma sak­er som vi talar om här i Fin­land, men ur en annor­lun­da syn­punkt, vilket alltid är uppfriskande.

    Tom skrev ock­så: “Sven­s­ka skall inte/får inte för de fin­skspråki­ga upp­fat­tas som ett främ­mande språk.

    Nu cit­er­ar jag mig själv i en kom­men­tar till blog­gin­lägget Mitä pakko­ruot­sil­la sit­ten tekee? : “Ei ruotsin vaa­timus suomen­ruot­salaiselta ehkä ihan pelkkää lain suo­maa voiman­näyt­töä ole. Suomen­ruot­salainen ei ymmär­rä sitä, että ruot­si on suomenkieliselle yhtä vieras kieli kuin ran­s­ka. Suomen­ruot­salainen, joka elää suomen­ruot­salaises­sa yhteisössä ruotsinkielisen puheen ympäröimänä, ei tajua sitä, että suomenkieliselle ruot­si ei ole arkielämässä joka het­ki läs­nä ole­va ilmiö – ei edes kak­sikielisil­lä paikkakun­nil­la, jos enem­mistön kieli on suo­mi.

    Utan­för Åland och några andra enbart sven­skspråki­ga små orter hör en fin­landssven­sk med­bor­gare fin­s­ka talas över­allt omkring sig och han/hon måste kom­mu­nikera på fin­s­ka så snart han/hon läm­nar hem­met. Han/hon tror att det är omvänt det­sam­ma med sven­skan för finnar. Det tycks vara svårt för en sven­skspråkig med­bor­gare att fat­ta att en finne inte hör sven­s­ka talas omkring sig, att för en finne skolan är den enda kon­tak­ten med svenskan.

    Fin­landssvensken lär sig fin­s­ka gratis. För finnen är sven­skan ett främ­mande språk.

    Vill­farelsen om att en finne lär sig sven­s­ka ‘gratis’ såsom fin­landssvensken lär sig fin­skan har lett till port­te­orin. Ett språk funger­ar som en port till andra språk endast när man redan kan port­språket. Eller tyck­er ni att för att lära mig span­s­ka ska jag anmäla mig till italienskakursen?

  100. Ai niin: ei ole tot­ta että ruotsin voisi aina kor­va­ta jol­lakin muul­la kielel­lä. Ihmis­ten välisessä kanssakäymisessä var­mas­tikin, mut­ta ei, jos halu­aa seu­ra­ta ruotsinkielistä medi­aa joko verkos­sa tai painettuna.

    Henkilöko­htais­es­ti min­ul­la on juuri sik­si ollut suuri hyö­ty ruotsin tai­dos­ta: ruot­salaiset ovat edel­läkävi­jöitä kahdessa har­ras­tuk­seni kohteessa ja seu­raan tiivi­isti ruot­salaista medi­aa niiden osalta. Samal­la tulen lueskelleek­si myös mui­ta uutisjut­tu­ja, mikä on kiin­nos­tavaa sekin.

    Ruot­salainen yhteiskun­ta on lähel­lä meitä. Vaik­ka englan­ti­ni on eri­no­mainen, parem­pi kuin ruotsi­ni, en viit­sisi seu­ra­ta uusisee­lan­ti­laista medi­aa har­ras­tusteni tiimoil­ta, kos­ka sikäläiset jutut eivät nat­saa yhteen meikäläis­ten kanssa.

    Suosit­te­len siis lämpimästi ruotsinopiskelua — vapaae­htois­es­ti. Ja vas­tus­tan synkästi pakko­ruot­sia ja siihen liit­tyvää pakkovirkamies­ruot­sia sel­l­aise­na kuin se nykyään vaaditaan.

  101. Ennen kaikkea tästä keskusteluketjus­ta pais­taa enem­mistön viha vähem­mistöjä ja niiden oikeuk­sia kohtaan. Sen vuok­si keskustelu on saman­laista kuin maa­han­muu­ton osalta.En veisi ruot­si­pakkoa vaan kansalta äänioikeu­den, on kom­ment­tiketjus­ta seu­raa­va ensim­mäi­nen tun­nepi­toinen ajatukseni. 

    Vähem­mistöltä halu­taan viedä oikeus saa­da palvelua äidinkielellään,joka on toinen koti­maisemme mon­es­takin his­to­ri­aan ja kult­tuuriper­in­töön liit­tyvästä syys­tä. Siihen­hän tuo vapaae­htoisu­us johtaisi.

    Karkeasti ottaen voisi useim­mil­la tääl­lä esite­ty­il­lä kom­menteil­la perustel­la minkä tahansa oppi­aineen pakol­lisu­u­den lopettamista.Sitähän tietysti mon­et halu­aisi­vat lap­silleen, markki­noin­nin ja johtamisen ja myyn­ti­taito­jen ope­tus­ta, kos­ka niistä on HYÖTYÄ, toisin kuin ruotsin kielestä tai his­to­ri­as­ta tai uskon­nos­ta jne. 

    Sivistys ja vähem­mistöt on se, mitä tämä kansa nykyään eniten inhoaa.

  102. Kun olisikin kyse pelkästä kieliasi­as­ta ja äidinkie­len har­joit­tamis­est, jota vas­taan ei kai kel­lään peri­aat­teessa ole mitään vas­taan, mut­ta kun ei. 

    Henkilöko­htais­es­ti, min­ul­la ei ole mitään ruotsin kieltä tai ruot­salaisen etnisen taus­tan omaavia vas­taan yleen­sä, mut­ta poli­it­tis­es­ti akti­iviset ja suo­ma­laisia jatku­vasti yltiöpäis­es­ti ja sys­temaat­tis­es­ti kri­ti­soi­vat tahot otta­vat jo päähän. Onhan min­ul­lakin lau­da­turin ruotsin taito, eli olen kyl­lä itse parhaani yrit­tänyt, mut­ta ei se riitä. Suo­ma­lainen seu­ra ei vain kel­paa. Suurin syy on syr­jin­tä taloudel­lis­ten syi­den perus­teel­la, omas­ta mielestäni.
    Mitä jää vai­h­toe­hdok­si suo­ma­laiselle? Oppia niiden kan­so­jen kieltä, joiden kanssa yhteistyö toimii.

    Entäs RKP:n mis­sio. Onko siitä tul­lut kim­meltävän tarun­ho­htoisen Län­si­maan yht­enäisen kuningaskun­nan politiikkaa? 

    Mis­sä ovat täl­laiset van­hanaikaiset tavoitteet:

    För arbetar‑, bonde- och fiskar­be­folknin­gens rätt,
    Mot de högre tjän­stemän­nens löneförhöjing

    JNE.

  103. The Men­ace kir­joit­ti: “Kapteeni Kirk on eden­nyt niin kauas viimeisille kor­pi­maille, että hän luulee klin­gonei­ta suomenruotsalaisiksi.”

    Hyvä kun otit asian esille, sil­lä minus­ta klin­go­nien kieli kyl­lä hie­man muis­tut­taa suomenruotsia:-)

    Asi­aasi liit­tyy toinenkin yhteys: pakko­ruot­sia on perustel­tu (erit­täin epä-älyl­lis­es­ti ja jopa val­takun­nan korkeim­mal­la tahol­la) mm. sil­lä, että “onhan meil­lä pakkomatematiikkakin”.

    No nyt voi jokainen kysyä hil­jaa itseltään, että opete­taanko­han klin­goneille matem­ati­ikkaa — ja tähän voisi vielä lisätä, että kuin­ka korkeal­la tasol­la, sil­lä hehän ilmeis­es­ti ovat jo käyneet tääl­lä jol­lain muul­la kuin höyrykäyt­töisel­lä kulkuneuvolla…?:-)

    Ja sen jäl­keen voi esit­tää toisen kysymyk­sen, että opetaanko­han klin­goneille väk­isin myös pakko­ruot­sia? Ja jos ei opete­ta, niin mik­siköhän ei?

  104. OSMO: “On jotenkin peri­aatekysymys, että koulu­ope­tus­ta arvioidaan läh­tien oppi­laan omas­ta edus­ta eikä jonkun muun edus­ta. Sik­si asi­aa on harkit­ta­va sen kannal­ta, onko ruotsin pakol­lis­es­ta opiskelus­ta hyö­tyä oppi­laalle itselleen.”

    Miten lap­si tai hänen van­hempansa tietävät tuos­sa vai­heessa, tuleeko ruotsin kielestä ole­maan hyö­tyä van­hempana? Eikö ole parem­pi antaa mah­dol­lisim­man laa­jat perustiedot, jot­ta ei sul­jet­taisi ovia etukä­teen. Samal­la perusteil­la voisi viedä pakon his­to­ri­al­ta tai matem­ati­ikalta tai maantiedol­ta tai biolo­gial­ta jne…

    Noh, yleis­sivistyk­sel­lä, laa­jal­la peru­sosaamisel­la ei tietenkään ole mitään itseis­ar­voa, eihän? Kun­han erikois­tuu yhteen kapeaan alueeseen ja on hyvä siinä niin kaik­ki on hyvin?

  105. The Men­ace jatkoi vielä klin­gon-jut­tuaan: “Minus­ta on vas­tu­u­ton­ta luo­da tuol­laisia älyt­tömiä vihol­lisku­via maanmiehistä.”

    Et kai yritä selit­tää, ettei Suomes­sa olisi menos­sa jatku­va kieliso­ta? Siinä on kak­si puol­ta: suo­ma­laiset ja ruot­salaiset (ml. Ruotsin-). Kaikille Suomen ruot­salaisille tämä on ollut aina selvä asia: he ovat kaikissa tilanteis­sa soti­neet suomen kieltä vas­taan ja ruotsin kie­len puoles­ta. Mut­ta se on tehty lähin­nä vain ruot­sik­si ja ruot­salais­ten omil­la foo­rumeil­la. Esimerkik­si Ylen ruot­salaisil­la radiokanav­il­la kuulee usein suo­ras­taan usko­ma­ton­ta suomalaisvihaa.

    Minus­ta on jo korkea aika, että myös suo­ma­laiset heräävät puo­lus­ta­maan kielel­lisiä oikeuk­si­aan, niin kauan kuin niitä vielä on. Ja repimään alas ruot­salais­ten suo­ma­laisille kalli­ik­si tule­vat etuoikeudet. Aiem­min siihen ei ollut mah­dol­lisuuk­sia, Erkon & kump­panei­den ansios­ta, mut­ta nyt on, inter­netin ansiosta.

  106. Kapteeni Kirk:
    Olitkin ilmeis­es­ti jo toista kom­ment­ti­asi kir­joit­taes­sa huo­man­nut että olin perustel­lut minkä takia julkiset palve­lut pitää toki tar­jo­ta myös ruot­sik­si. Jos nyt kuitenkin pitää vielä uud­estaan ker­ra­ta, niin oikeus asioi­da vira­nomais­ten kanssa oma­l­la äidinkielel­lä on sel­l­ainen oikeus jota ei jälkikä­teen oikeusval­tios­sa pidä ainakaan kevyin perustein keneltäkään riistää. Sin­un väit­teesi että Suomen taloudelli­nen tilanne olisi nyt yht’äkkiä niin heikko ettei ole enää varaa varmis­taa oikeut­ta asioi­da äidinkielel­lä vira­nomais­ten kanssa on vähin­täänkin yhtä perus­tee­ton heit­to. Erona tietysti se, ettei tuo­ta väitet­tä voi rehellis­es­ti perustel­la vaik­ka yrit­täisi. Se ei oikeasti ole kovin kallista. Yleen­sä tarvit­ta­va kieli­taito löy­tyy viras­toista ihan jo vahin­gos­sa, kun aika iso osu­us kansas­ta puhuu ruot­sia muutenkin. Aina välil­lä pitäisi ehkä lait­taa työ­paikkail­moituk­seen kieli­taito­vaa­timuk­sek­si hyvä ruot­si. Sel­l­aisia hak­i­joi­ta riit­tää eikä niistä tarvitse mitään eri­ty­istä palkkapre­emio­ta mak­saa. En yksinker­tais­es­ti tajua miten täl­lainen voisi mak­saa mitään val­tion­talouden-mit­takaavas­sa merkit­tävää summaa.

    Pakko­ruot­sista minäkin halu­an luop­ua, se vähen­tää vapaut­ta vali­ta ilman mitään san­ot­tavaa yhteiskun­nal­lista hyö­tyä. Kiin­tiöt ovat sen sijaan joil­lain aloil­la perustel­tu­ja, esimerkik­si niiden äidinkieli-tasois­t­en tuo­marei­den koulut­tamises­sa. Idea­han on nimeno­maan se, että kor­vataan kaikkia koske­va pakko­ruot­si pien­tä osaa koske­val­la todel­lisel­la ruotsin kie­len osaamisel­la. Se paran­taa suomenkielis­ten oikeuk­sia ilman että heiken­tää ruotsinkielis­ten oikeuk­sia. Selvä ja yksinker­tainen pareto-parannus.

  107. Juk­ka Siren:“kun ruotsinkieli­nen menee ruotsin- tai kak­sikielisessä kun­nas­sa lääkäri­in tai rikosil­moi­tus­ta tekemään or what­ev­er:) hänen on saata­va puhua äidinkieltään.
    Suun­nilleen niinkuin Sveit­sis­sä, tästä alkaa taas tietysti uusi sivuraide.”

    Sveit­si on Suomes­ta poikkea­va siinä mielessä, että siel­lä suur­in­ta kieltä sak­saa puhuu vain noin 2/3 väestä äidinkie­lenään. Se on siis paljon aidom­min monikieli­nen maa kuin Suo­mi. Bel­gia on vas­taa­va tapaus. Noista kahdes­ta ei siis voi vetää johtopäätöstä siitä, miten 5%:n kieliv­ähem­mistöä pitäisi käsitellä. 

    Saa­menkielisil­lä käsit­tääk­seni on juuri tuol­lainen kuvaa­masi tilanne Suomes­sa, eli vira­nomais­ten kanssa asioidessaan heil­lä on oikeus saa­men kie­len käyttöön. 

    Sinäl­lään on hie­man nurinkurista, että noil­la n. 2000:lla saa­menkielisel­lä on tuol­lainen oikeus, mut­ta Suomes­sa asuvil­la 50 000 äidinkie­lenään venäjää puhu­val­la ei ole mitään oikeuk­sia (toki noista kaik­ki eivät ole Suomen kansalaisia, mut­ta heitäkin on enem­män kuin saame­laisia). Olisiko­han taustal­la jotain sel­l­aista, että suo­ma­laisil­la on huono omatun­to men­neistä saame­laisi­in kohdis­tuneista sor­to­toimista, jota sit­ten kielilail­la on koitet­tu pyy­del­lä anteeksi. 

    Yleis­sään­tönä tuo ehdo­tuk­sesi on aika hyvä, kos­ka se antaa kun­nille mah­dol­lisu­u­den järkätä ne palve­lut halu­a­mal­laan tavoin, eikä jokaisen kak­sikielisen kun­nan jokaisen virkamiehen tarvitse olet­taa osaa­van ruot­sia. Sit­ten pitää vielä miet­tiä, mikä on sen kak­sikielisyy­den sopi­va raja. Minus­ta se nykyisen lain pros­ent­tiluku (6%) voisi olla hyvä, mut­ta lukumäärän (3000) voisi jät­tää pois. Näin suurten kaupunkien, jois­sa on pikkiri­ikki­nen osu­us ruotsinkielisiä, ei tarvit­sisi olla kak­sikielisiä. Kuin­ka suuri osa esim. Helsin­gin 6.1%:sta ruotsinkielisiä ei oikeasti pär­jää suomen kielel­lä, vaan tarvit­see palvelu­ja ruot­sik­si? Jos­sain Pietarsaa­res­sa uskon täl­laisia ole­van paljonkin.

  108. Ylen ruot­salaisil­la radiokanav­il­la kuulee usein suo­ras­taan usko­ma­ton­ta suomalaisvihaa.

    Sat­tuupi ole­maan niin, että kieli­taitoa ylläpitääk­seni kuun­te­len ruotsinkielisen YLE:n keskustelu­o­hjelmia hyvin akti­ivis­es­ti (ihan vinkkinä ker­rot­takoon, että ne kaik­ki saa podcastina). 

    Mitään “suo­ma­laisvi­haa” siel­lä ei ole koskaan tul­lut vas­taan. Joku Juha Jan­hunen ‑kään­nyn­näi­nen Sven­s­ka sam­lingista on ollut pahim­mas­ta päästä esit­täessään out­o­ja pain­o­tuk­sia, jois­sa suo­ma­laisu­us on ikään kuin suomen­ruot­salais­ten luo­mus. Sitäkään en osaa tulki­ta suo­ma­laisvi­hak­si (jonkin­laisek­si itsein­hok­si ehkä). 

    Tyyp­illi­nen toimit­ta­ja, keskusteli­ja ja haas­tatelta­va tun­tee itsen­sä — tietysti — tyystin suo­ma­laisek­si ja ei pelkää esit­tää esit­tää yhteiskun­takri­ti­ikkiä siinä kuin vas­taa­vat suomenkieliset. Tämä on mainio jut­tu. Olisi ikävää, jos tuhat vuot­ta maas­sa asunut kansanosa pelkäisi ilmaista itseään vapaasti.

    Se kyl­lä täy­tyy sanoa, että poli­it­tis­es­ti usein tun­tuu, että kyseessä on RKP:n radiokana­va: niin arvat­tavia ne kan­nan­otot ja agen­dat tup­paa­vat ole­maan. Toisaal­ta, eikös joku 70–80% heikäläi­sistä äänestä RKP:tä?

  109. Vähem­mistöltä halu­taan viedä oikeus saa­da palvelua äidinkielellään,joka on toinen koti­maisemme mon­es­takin his­to­ri­aan ja kult­tuuriper­in­töön liit­tyvästä syys­tä. Siihen­hän tuo vapaae­htoisu­us johtaisi.

    Tämä argu­ment­ti ei toi­mi, kos­ka pakol­lisu­us ei takaa nytkään, että riit­tävän moni oppii ruotsin niin hyvin, että voisi palvel­la sil­lä. Itse olen saanut siitä hyvät arvosanat lukios­sa ja virkamies­ruot­sis­sa ja ymmär­rän kyl­lä Hbl:ää ja suku­lais­teni puhet­ta, mut­ta palve­lu­taitoni rajoit­tuisi kyl­lä lat­tioiden kuu­raamiseen ja kahvin tarjoilemiseen. 

    Ottaen huomioon muun koulu­tuk­seni ja kom­pe­tenssi­ni, pidän jotenkin epä­tarkoituk­sen­mukaise­na, että ryhty­isin piiak­si jonkun suomen­ruot­salaisen kar­tanoon. Vaan ehkä siitä jotain yleistä hyö­tyä voisi ollakin, en tiedä.

  110. kake:“Vähemmistöltä halu­taan viedä oikeus saa­da palvelua äidinkielellään,joka on toinen koti­maisemme mon­es­takin his­to­ri­aan ja kult­tuuriper­in­töön liit­tyvästä syys­tä. Siihen­hän tuo vapaae­htoisu­us johtaisi.”

    Tääl­lä mainit­ti­in jo Sveit­si. Siel­lä ei ole pakko opiskel­la niitä kaikkia neljää viral­lista kieltä, mut­ta silti niitä puhuvil­la on oikeus saa­da palvelua äidinkielel­lään. Miten tämä on mahdollista? 

    Olisiko mitenkään mah­dol­lista, että nuo palve­lut on mah­dol­lista tuot­taa ilman sitä, että koko väestö pakote­taan opiskele­maan sitä vähem­mistön kieltä? 

    Entä mitä olet mieltä siitä, että Suomes­sa asuu 50 000 venäjänkielistä, joil­la ei ole mitään oikeuk­sia saa­da mitään palvelui­ta äidinkielel­lään? Mitä jos tämä luku kas­vaa ja ruotsinkielis­ten määrä vähe­nee ja jon­ain kau­ni­ina päivänä ruotsinkielisiä on vähem­män kuin venäjänkielisiä, niin onko sinus­ta edelleen perustel­tua pakot­taa koko kansa opiskele­maan sitä maan toisek­si suur­in­ta vähem­mistökieltä, mut­ta viita­ta kin­taal­la sille suurimmalle?

  111. Kake: “Miten lap­si tai hänen van­hempansa tietävät tuos­sa vai­heessa, tuleeko ruotsin kielestä ole­maan hyö­tyä van­hempana? Eikö ole parem­pi antaa mah­dol­lisim­man laa­jat perustiedot, jot­ta ei sul­jet­taisi ovia etukäteen.”

    Hyödys­tä emme voi tietää. Hyö­tyä voisi olla mis­tä kielestä tahansa ja yleen­sä onkin, jos kieltä osaa.

    Sen sijaan laps­es­ta kyl­lä näkee, minkälaiset ovat hänen taipumuk­sen­sa, miten hän omak­suu äidinkie­len­sä, lukeeko hän jo suju­vasti vai edelleen kuu­tosel­la takel­lellen, miten hän omak­suu uusia käsitteitä…

    Lap­si, jol­la on vaikeuk­sia oppimises­sa, ei pelkäl­lä sisul­la omak­su lisäkieliä vaan hänen kohdal­laan ylimääräi­nen kieli voi hai­ta­ta myös mui­ta opintoja.

  112. kake:
    “Vähem­mistöltä halu­taan viedä oikeus saa­da palvelua äidinkielellään,joka on toinen koti­maisemme mon­es­takin his­to­ri­aan ja kult­tuuriper­in­töön liit­tyvästä syys­tä. Siihen­hän tuo vapaae­htoisu­us johtaisi.”

    Mik­si vapaae­htoisu­us johtaisi tuo­hon? Uskon että jos ruot­si olisi vapaae­htoinen (eli siis käytän­nössä opiske­li­jan pitäisi vali­ta vaikka­pa ruotsin, ran­skan, sak­san ja venäjän väliltä), niin suurin osa val­it­sisi edelleen ruotsin. Ei toki kaik­ki, mut­ta onnek­si 100% väestöstä ei ole palve­lute­htävis­sä ole­via virkamiehiä kak­sikielisil­lä alueil­la. Ja useim­mis­sa tapauk­sis­sa tosi­aan riit­tää että yksikössä osa osaa puhua ruot­sia, kos­ka virkamiehet eivät ole kor­vaa­mat­to­mia. Jos KELAn toimis­tossa istuu kahdek­san virkail­i­jaa, oikeasti riit­tää että yksi tai kak­si niistä osaa ruot­sia. On hyvin yksinker­tainen logisti­nen oper­aa­tio ohja­ta ruotsinkieliset tämän yhden virkail­i­jan puheille. Aina välil­lä KELAn pitäisi tietysti rekry­toidessaan varmis­taa että hak­i­ja (oikeasti) osaa ruot­sia, mut­ta täl­laisia hak­i­joi­ta var­masti riit­tää. Jos niistä näyt­täisi ole­van pulaa, niin van­hem­mat ohjaisi­vat lapsen­sa innol­la ruotsinkurs­seille kos­ka tajua­vat että se kieli­taito on työ­markki­noil­la lois­ta­va valttikortti.

    En vaan pysty ymmärtämään miten ilman mitään pakkoa Suomes­sa on riit­tävästi vaikka­pa kansan­talousti­etelijöitä, ran­skan kie­len osaa­jia ja rek­ka-kortin ajanei­ta, mut­ta ruotsin kie­len osaa­jia ei olisikaan yhtään jos pakko­ruot­si pois­te­taan. Eihän ruot­si nyt mikään vas­ten­mieli­nen tai turha kieli ole, vaikkka jotkut tässäkin keskustelus­sa niin yrit­tävät väit­tää, vaan varsin hyödylli­nen asia jon­ka var­masti mon­et van­hem­mat ja lapset val­it­si­si­vat. Eri­tyis­es­ti kun tämä vira­nomais­ten velvol­lisu­us tar­jo­ta palvelua ruot­sik­si tekee ruot­sia osaav­ista työ­markki­noil­la lähtöko­htais­es­ti arvokkaita.

  113. Nusut otti­vat 1998 kiel­teisen kan­nan pakko­ruot­si­in, mut­ta myön­teisen suh­tau­tu­misen kansakun­nan kak­sikielisyy­teen. Jälkim­mäi­nen on arvo ja päämäärä sinän­sä, edelli­nen on keino, ja aika huono sellainen.

    Tämän keskustelu­ai­heen kuumuud­es­ta ker­too se, ettei kukaan ymmärtänyt meitä oikein. Saimme posi­ti­ivista palautet­ta niiltä jot­ka inhoa­vat kak­sikielisyyt­tä. Ei niille nyt tietenkään viitsinyt sanoa ääneen, että me olimme juuri sanoneet kak­sikielisyy­destä jotain päinvastaista.

    Ruotsinkieliset kan­nat­ta­jamme tietysti her­mos­tu­i­v­at kos­ka pakko­ruot­si on saman­lainen totee­mi heille kuin vaik­ka tuulivoima ympäristön­suo­jeli­joille: keino ja päämäärä ovat yhdis­tyneet sel­l­aisel­la ide­ol­o­gisel­la oiko­su­l­ul­la, ettei niitä saa enää pelkäl­lä järkeväl­lä argu­men­til­la toi­sis­taan irti. Turha siinä oli sit­ten selit­tää kuin­ka tärkeinä pidimme panos­taa siihen, että suju­van ruotsin puhu­jia olisi nyky­istä enemmän.

  114. Pakol­lisu­us takaa sen, että suurel­la joukol­la on jonkin­laiset perustiedot jon­ka poh­jal­ta on help­po osaamista myöhem­min täy­den­tää kun huo­maa ruotsin kieltä tarvit­se­vansa. Nämä valin­nat koulus­sa tapah­tu­vat niin aikaisin, että valin­nat tekee käytän­nössä usein kaveripi­iri, “kap­ina­hen­ki” tai van­hem­mat. Sen vuok­si vieras­tan valin­naisu­ut­ta monien muidenkin ainei­den kohdalla.

    Mon­imuo­toisu­u­den kaven­tu­mi­nen on usein vapau­den seu­raus, vaik­ka asia tietysti esitetään juuri päin­vas­toin. Sil­loin men­nään mas­so­jen ehdoil­la, on kyseessä sit­ten kaup­pa tai koulu. Ruotsin kie­len opiske­li­joi­ta olisi niin vähän, että heille kävisi niin kuin mar­gin­aaleille aina “vapaudessa” käy: tar­jon­ta loppuu,koska kysyn­tää ei riit­tävästi. Perustel­laan sil­lä, ettei voi­da jär­jestää ope­tus­ta kun on vaan seit­semän oppi­las­ta. Tiet­tyjä asioi­ta pitää tukea, jos halu­taan niiden säi­lyvän elin­voimaisi­na. Joskus siihen tarvi­taan ihan pakkoakin, vaik­ka se län­si­maail­man epä­muodikkain sana onkin.

  115. Suosit­te­len siis lämpimästi ruotsinopiskelua – vapaae­htois­es­ti. Ja vas­tus­tan synkästi pakko­ruot­sia ja siihen liit­tyvää pakkovirkamies­ruot­sia sel­l­aise­na kuin se nykyään vaa­di­taan by Anna-Liisa.»

    Mitä mieltä Anna-Liisa on KIEPOn D‑vaihtoehdosta ?
    Mik­si siitä ei keskustel­la missään ??
    KIEPO-pro­jek­ti toteutet­ti­in jo 2007.
    KIEPO-pro­jek­tia rahoit­ti ope­tus­min­is­ter­iö, ja sitä koordi­noi Jyväskylän yliopis­ton Sovelta­van kie­len­tutkimuk­sen keskus.
    Tutustukaa!

  116. Samuli Saarel­ma: “Entä mitä olet mieltä siitä, että Suomes­sa asuu 50 000 venäjänkielistä, joil­la ei ole mitään oikeuk­sia saa­da mitään palvelui­ta äidinkielellään?”

    Kyl­lä heil­lä on oikeus jois­sakin tilanteis­sa tulkki­in tai puhe­lin­tulkkauk­seen. En kyl­lä tiedä mis­sä. Vira­nomais­ten kanssa, joo, mut­ta entäs lääkäris­sä, vanhainkodissa? 

    Maas­sa on muu­ta­ma suomen­ruot­salainen, jot­ka puhu­vat huonom­min suomea kuin keskiver­to pakko­ruotsin opiskel­lut virkail­i­ja (jos puhuu parem­min, kan­nat­taa tietysti puhua suomea). Näitä varten pide­tään nyt yllä mil­jarde­ja mak­savaa pakko­ruot­sia. Tämä ei voi jatkua. Näi­den suomen­ruot­salais­ten pitää vain tot­tua ajatuk­seen tulkkauk­ses­ta muiden vähem­mistö­jen tapaan.

    PS. Nuo “mil­jardit” tuos­sa yllä on hatus­ta vedet­ty luku, mut­ta suurista sum­mista on kyse, kun ajatel­laan, miten pakko­ruot­si heiken­tää suo­ma­lais­ten kieli­taitoa ja siten bis­nes­mah­dol­lisuuk­sia. Päälle tulee sit­ten vielä kaik­ki suo­rat kulut, kuten opet­ta­jien palkata, byrokra­t­ian päällekkäisyys yms. yms.

  117. Tarken­netaan vielä, että en tietenkään tarkoi­ta, että “ummikko­hur­rin” pitäisi aina tyy­tyä tulkkauk­seen vaan vain sel­l­ai­sis­sa tapauk­sis­sa, jois­sa ruotsinkielistä palvelua ei ilman kohtu­u­ton­ta vaivaa löy­dy. Oikeas­t­aan en väitä, että “pitäisi” mitään vaan että näin ennus­tan käyvän ennem­min tai myöhem­min. Ennus­tan siis, että suomen­ruot­salaisen ase­ma muut­tuu lähem­mäs mitä tahansa län­sieu­roop­palaista vähem­mistöä, esimerkik­si suo­ma­laisia Ruotsissa.

    Sitä en kuitenkaan usko, että esimerkik­si ruotsinkieli­nen koul­u­laitos tai kiin­tiöt lopetet­taisi­in. Sik­si heil­lä tulee ole­maan etuoikeutet­tu ase­ma esimerkik­si suh­teessa venäläisi­in — tai suo­ma­laisi­in ruotsissa.

  118. Dejavu: “KIEPO-pro­jek­tia rahoit­ti ope­tus­min­is­ter­iö, ja sitä koordi­noi Jyväskylän yliopis­ton Sovelta­van kie­len­tutkimuk­sen keskus.”

    Valitet­tavasti Jyväskylä on liian kaukana suurten keskusten kipupis­teistä, eivätkä kiel­tentutk­i­jat tun­nus­ta niitä vaikeuk­sia, joi­ta use­ampi vieras kieli mon­elle perusk­oul­u­laiselle aiheuttaa. 

    Kaik­ki KIEPO:n mallit ovat minus­ta liian vaa­tivia. Mis­sään ei edes maini­ta “Ruotsin mallia” eli mah­dol­lisu­ut­ta lukea äidinkie­len rin­nal­la joko kah­ta vieras­ta kieltä tai kor­va­ta toinen vieras kieli ensim­mäisen lisäkurs­seil­la. Tämä olisi mielestäni real­is­mia monikieli­sis­sä lähiökouluissa.

  119. Ruotsinkieli­sistä palveluista kir­joite­taan kovin kevyesti, ikäänkuin olisi kysymys vain ystäväl­lis­es­tä eleestä pien­tä kieliv­ähem­mistöä kohtaan. Kaikkien val­tion viras­to­jen ja laitosten ruotsinkieliset puhe­lin- ja net­ti­palve­lut, muu mate­ri­aali sekä kaik­ki asi­a­pa­per­it, KELA, verot­ta­ja, eduskun­ta, koko lain­säädän­tö. Kaiken huip­puna “kak­sikielisen” maan suomenkielisel­lä armei­jal­la on ruotsinkieli­nen varuskun­ta. Kyse on val­tavas­ta kulus­ta joka vuosi.

    Kuin­ka tämä kar­ille ajanut kielipoli­ti­ik­ka sit­ten pitäisi kor­ja­ta ? Ote­taan vaan mallia vas­taav­ista naa­puri­maista kuten Ruot­sista ja on niitä paljon muitakin. Muute­taan Suo­mi viral­lis­es­ti yksikielisek­si, mitä se de fac­to jo onkin. Tur­vataan ruotsinkielisille vähem­mistöase­ma siel­lä mis­sä asuu merkit­tävä määrä (20–30%) ruotsinkielisiä paikkakun­nan väestöstä.

    Tapaus Kokko­la osoit­taa nykyti­lanteen kohtu­ut­to­muu­den. Monien kokko­lalais­ten todi­tuk­sen mukaan n. 6000 hen­gen pieni vähem­mistö on vai­vat­tomasti suo­men­taitoisia koko poruk­ka. Palve­lut saa siten Oulus­ta, suomek­si. Tähän pienet vähem­mistöt kaikissa muis­sakin ver­tailukelpoi­sis­sa mais­sa tyy­tyvät. Siihen mei­dänkin on päästävä.

    Mei­dän on myös kohdelta­va kaikkia kieliv­ähem­mistöjä yhden­ver­tais­es­ti. His­to­ria ei oikeu­ta syrjintää.

    Tilanteen kestävä kor­jaami­nen vaatii perus­tus- ja kielilakien muut­tamista, mut­ta sen suomenkieli­nen val­taen­em­mistö tulee kyl­lä tekemään ja sehän on vain demokraattista.

  120. Hei Osmo, mitä tein väärin? Pois­tit min­ul­ta mieli­v­al­tais­es­ti nipun vieste­jä, vaik­ka niis­sä oli täysin asialli­nen sana­muo­to ja sävy.

    Onko pakko­ruot­si sit­tenkin sin­ullekin liian arka paikka?

    1. Kapteeni Kirk kijoit­ti yksinker­tais­es­ti liikaa ja toisti itseään. Olisi hyvä pysyä otsikos­sa (ruotsin kie­len opiskelun pakol­lisu­us perusk­oulus­sa). Se, ettei nim­imerk­ki pidä ruotsinkil­i­sistä, tuli hyvin selville jo aiem­mis­sa kom­menteis­sa. Kir­joituk­set oli­vat sävyltään sel­l­aisia, että ne sopi­vat padr­fem­min Suo­mi 24-palstalle.

  121. “Nou­se­va sukupolvi, joka jos­sain vai­heessa astuu val­taan, inhoaa pakko­ruot­sia niin paljon, että lakkaut­taa sen aivan varmasti.”

    Tot­ta. Teemme sen.

  122. ‘Tiet­tyjä asioi­ta pitää tukea, jos halu­taan niiden säi­lyvän elin­voimaisi­na.’ (Kake)
    OK, mut­ta kun tämä pakkop­ul­la ei todel­lakaan pidä suomen­ruot­sia elin­voimase­na. Onko tämän myön­tämi­nen tai ymmärtämi­nen ylivoimaista?

  123. Kake kir­joit­ti:
    Ruotsin kie­len opiske­li­joi­ta olisi niin vähän, että heille kävisi niin kuin mar­gin­aaleille aina “vapaudessa” käy: tar­jon­ta loppuu,koska kysyn­tää ei riit­tävästi. Perustel­laan sil­lä, ettei voi­da jär­jestää ope­tus­ta kun on vaan seit­semän oppilasta.

    Tämä on mielestäni hyvä ja vali­di point­ti. Jos pakko­ruot­si ei olekaan vält­tämätön, tulisi kyl­lä taa­ta kaikille mah­dol­lisu­us opiskel­la ruot­sia. Laki­in pitäisi kir­joit­taa, että koul­ul­la on velvol­lisu­us jär­jestää ope­tus­ta, vaik­ka oppi­lai­ta olisi vain yksi.

  124. Yleis­es­ti ottaen ruotsinkie­len alamä­ki tulee jatku­maan, kos­ka pakkoa on aina vaikea hyväksyä.

    Eri­tyis­es­ti vaikeaa pakkoa on perustel­la maail­mas­sa, jos­sa ruot­salais­ten kanssa pär­jää hyvin englan­nil­la, eli ruot­sikieltä ei tarvi­ta kuin keskusteltaes­sa suomen­ruot­salais­ten kanssa. 

    Yksit­täisille henkilöille ruotsinkie­len opet­telu voi kuitenkin olla ihan hyvä idea. Jos kiel­ten opiskelu kiin­nos­taa, niin ruotsin hyvä osaamisen Suomes­sa tar­joaa enem­män vai­h­toe­hto­ja opiskelun ja työelämän piiris­sä. Molem­pia kieliä osaa­va kun voi vali­ta sekä suomenkielis­es­tä, että ruotsinkielis­es­tä tar­jon­nas­ta mieleisensä. 

    Kun ruotsinkielisille on Suomes­sa mukavasti korkeak­oulu­paikko­ja, kult­tuurin run­sas taloudelli­nen tuki ja työelämässä muu­tamil­la osa-alueil­la tiukat kieli­v­aa­timuk­set, niin osaa­mal­la kieltä yksit­täisel­lä henkilöl­lä on enem­män valin­nan varaa.

  125. Yritän tuo­da keskustelu­un vähän uut­ta näkökul­maa: Mon­et ilmai­se­vat asian niin että suomen­ruot­salaisil­la on kohtu­ut­to­mia etuoikeuk­sia. Suomen­ruot­salainen kan­ta on että kos­ka he ovat yhtälail­la maan kan­ta-asukkai­ta, niin heil­lä on yhtälainen oikeus elää omaa kieltään ja kult­tuuri­aan viljellen.

    Kanadas­sa on ran­skankieli­nen vähem­mistö (Que­bec), joka on vah­va mut­ta USA:n (ja Hol­ly­wood­in!) naa­pu­ru­u­den huomioonot­taen, kielipoli­it­tis­es­ti erit­täin han­kalas­sa ase­mas­sa. Que­becin poli­itikot aja­vatkin asi­aansa taval­la joka on suo­ma­laisille tut­tua. Eri­laisuuk­si­akin tietysti on, esim. itsenäisyyskysymys.

    Venäjäl­lä on use­ampia suomen­su­kuisia kan­so­ja joiden yhteen­las­ket­tu lukumäärä on pari miljoon­aa. He ovat yllä­mainit­tui­hin ver­rat­tuna poli­it­tis­es­ti voimat­to­mia oman maansa sisäpoli­ti­ikas­sa. Näin ollen näi­den kan­so­jen tule­vaisu­us on kyseenalainen. 

    Nyt ihmette­lenkin niiltä jot­ka propagoi­vat kovem­pia ottei­ta suomen­ruot­salais­ten kielipoli­it­tisia eril­lis­ratkaisu­ja vas­taan, että miten suh­taudutte sit­ten jol­lakin tapaa vas­taavaan tilanteeseen Venäjäl­lä ja Kanadas­sa ? Tietenkin sen voi kui­tata ”ettei se tähän kuu­lu”, mut­ta jos eduskun­ta ryhtyy tosis­saan miet­timään suomen­ruot­salais­ten ase­maa, niin täl­lä glob­al­isoituneel­la aikakaudel­la kan­sain­välistäkin näkökul­maa tul­ta­ne­en ajat­tele­maan. Ellei tääl­lä niin sit­ten rajan takana.
    Jos maini­tuis­sa tapauk­sis­sa val­taväestöstä san­o­taan “Ei etuoikeuk­sia ranskalaisille/suomensukuisille!”, niin hyväksyt­tekö argu­mentin imp­likaa­tioi­neen ? Nyt tietenkin help­po vas­taus menee esim. Venäjän­maan tilanteen suh­teen vaikka­pa näin: ”Ne mei­dän hur­rit nyt on paljon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin heimovel­jemme idässä!” Mut­ta väitän että jos suomen­su­kuis­ten kult­tuurien ole­mas­sao­lo pitkäl­lä tähtäimel­lä halu­taan taa­ta niin siihen vaa­di­taan (Suomen kokoi­sis­sa provins­seis­sa) moni saman­lainen ratkaisu joka nyt on Suomes­sa arkipäivää. Se onnis­tunee ilman että isovenäläis­ten varpaille tal­lotaan kipeästi mut­ta vähän se kyl­lä tulisi kutit­ta­maan pikku­var­vas­ta. Voisi­vatko­han he sietää sellaista ?

  126. Hyvä Osmo Soininvaara; 

    Kiitos, tämä oli todel­la raikas avaus ja yllät­tävänkin korkeal­ta tahol­ta. Tai yllät­tävän pitkään meni, ennenkuin sen joku grani­it­tipylväi­den takaa on tuo­ta mieltä julkises­ti, jos Soinia ja kumpp. ei lasketa. 

    Tun­tuu siltä, että hal­lit­se­va eli­it­ti täl­lä het­kel­lä ei vas­taa ainakaan tältä osin kansan syvien riv­ien mielip­iteitä. Eihän pakolli­nen toinen koti­mainen toki ain­oa äänestyspe­ruste ole, mut­ta pelkääm­pä, että tämä kielikysymys on tule­vaisu­udessa niin tärkeä monille, että se tulee ole­maan sel­l­ainen muiden asioiden ohi. Tulos­sa paljon ns. kap­inaääniä sille ain­oalle puolueelle, joka pakko­ruot­sia vastustaa. 

    Tämä johtuu ihan siitä, että meil­lä on pakol­lista toista koti­maista rai­vokkaasti aja­va puolue mut­ta ei yhtään sitä vas­tus­tavaa. Tai on yksi, mut­ta on vähän “ääri” monille muis­sa kysymyk­sis­sä. Tämä ei vas­taa todel­lista tilan­net­ta ken­täl­lä. Mon­et EU-myön­teiset, koulute­tut ja vihertävät vas­tus­ta­vat pakko­ruot­sia, he voivat kokea vaikeak­si äänestää EU-vas­taista puoluetta. 

    Tässä epäi­lyt­tää, että saa­vatko myös ns. suurim­mat val­ta­puolueet (ken­ties vihreätkin?) rahoi­tus­ta ruotsinkielis­taus­taisl­ta säätiöiltä, ollak­seen vasti­neek­si “oikeaa” mieltä kielikysymyk­sis­sä. Tämä ei paljoa enää yllät­täisi tässä syksyn mit­taan kuul­tu­jen kabi­net­ti­ra­hoi­tusten jälkeen. 

    Perustelusi oli­vat erit­täin päte­viä, eniten ehkä mieti­tyt­tää se, että todel­lakin, mik­si opiskelemme ensin 6 vuot­ta ja sit­ten yliopis­tossa “tjän­stesven­skan”, jos se ei kuitenkaan riitä ruotsinkielis­ten palvelemiseen, vrt. Oulun tapaus? Pitäisikö miedän todel­lakin lukea ruot­si äidinkie­len tasolle ollak­semme riit­tävän hyviä vira­nomaisia mm. Kokkolan ruotsinkielisille? En voi sietää. Ehkäpä, tätä taus­taa vas­ten olisi paikallaan koulut­taa 50–70% ikälu­okas­ta niin, että he oli­si­vat motivoituneem­pia ja osi­si­vat ruot­sia parem­min, he hoitaisi­vat vaa­di­tut vira­nomaisvelvoit­teet. Jos jollekin työ­paikan vai­h­don tms. vuok­si tulee ruotsin kie­len vaa­timus yllät­täen eteen, sen kyl­lä opiskelee puolen vuo­den inten­si­ivikurssi­tuk­sel­la + kieliko­keel­la parem­mallekin tasolle mitä 6 vuodessa epä­mo­tivoituneena. Ehkä voisit tämän­tyyp­pistä ehdot­taa siel­lä por­taiden yläpäässä? 

    Ne 30–50(?)%, jot­ka todel­la vihaa­vat pakko­ruot­sia, eivät sitä opi tai ikinä puhu joka tapauk­ses­sa — tämä on resurssien haaskaus­ta ja tavat­toman kieliryh­mien välisen kiukun kylvöä. 

    Mon­et ovat tässä tilanteessa kovin lan­nis­tunei­ta — mitä tässä voi tehdä, ketä tässä voi äänestää — tarvit­sem­meko uuden puolueen, kos­ka nyky­puoluei­den val­taapitävät kumar­ta­vat RKP:tä, joka on AINA hal­li­tuk­ses­sa. No nuo­ril­la on eri mielip­iteitä, vrt. Kokoomus­nuorten kan­nan­ot­to, mut­ta hei­dätkin nui­jit­ti­in hil­jaisik­si. Ja media sensuroi. 

    Mitä tässä voi tehdä? Usko demokra­ti­aan hor­juu — tai ainakin tähän Suomen ver­sioon demokratiasta.

  127. Itseäni tässä kielikeskustelus­sa häir­it­see eri­tyis­es­ti se, että aina kun vas­tuste­taan ruot­sia jol­lakin tapaa tai edes vih­jais­taan siihen suun­taan, Rkp:läiset, ruotsin kie­len mieliset poli­itikot, HS:n toimit­ta­jat, sveko­man­it ja muut ruotsin kie­len ääripuo­lus­ta­jat ovat nimit­telemässä pop­ulis­teik­si, kapeakat­seisik­si, höyrypäik­si tai muu­ta vas­taavaa. Ja samaan hengeen vetoon vaa­ti­vat asial­lista ja rak­en­tavaa keskustelua.

    Iloinen asia kuitenkin on, että ajan mit­taan tästäkin “ongel­mas­ta” päästään, sil­lä uusi sukupolvi, nykyn­uoret, ovat pääosin täysin tym­pään­tyneitä ruotsin opiskelu­un, eivätkä näe sitä ollenkaan tarpeel­lise­na. Siinä ei paljon his­to­ria, kult­tuuri, pohjo­is­maisu­us ja muu löpinä paina. Omako­htais­es­ta koke­muk­ses­ta voin sanoa, että perusk­oulus­sa varsinkin ilme­nee ruotsin opiskelu­un kohdis­tu­vaa turhau­tu­mista, ammat­tik­ouluis­sa eri­toten ja myös lukiois­sa. Nekin oppi­laat, jot­ka pitävät ruotsin kielestä, eivät sitä muille väk­isin tyrkkyt­täisi, vaan var­masti val­it­si­si­vat vapaae­htoisu­u­den (mukaan lukien allekir­joit­tanut). Myös tun­te­mani ruotsinkieliset sekä kak­sikieliset (nuoret) eivät pidä nyky­istä ruotsin kie­len opetuk­sen sisäl­lyt­tämistä ope­tus­su­un­nitel­maan mitenkään tärkeänä. Nuo­ril­la ei myöskään ole vas­taa­van­laista me ja ne asetel­maa, kieli ei siinä mielessä ole rajoite.

  128. Kiitos Osmo esi­in­tu­lostasi. Tämän het­ki­nen tilanne on kestämätön. Olen asunut ulko­mail­la vuosia ja tämän jäl­keen Suomeen palat­tuani ihmette­len suuresti val­lal­la ole­vaa ilmapiiriä.

    Parem­malle kan­sain­väliselle kieli­taidolle on aivat selvät tarpeet, mut­ta keskustelua käy­dän edelleen lapsel­lisel­la “kak­sikielisyys on rikkaut­ta” ja “suo­ma­laiset on tyh­miä kun eivät opi ruot­sia” ‑tasol­la.

    Pää­me­di­at hesari myöten, julkai­se­vat edelleen viikot­taisia pääkir­joituk­si­aan suomenkielis­ten asen­neon­gel­mas­ta ja ruotsinkie­len tärkey­destä. Mis­sään muus­sa maas­sa en ole näh­nyt vas­taavaa — on aivan jär­jetön­tä, että julki­nen debat­ti on näin lukki­u­tunut yhteen tunkkaiseen näkökul­maan aiheesta — ja sel­l­aiseen näkökul­maan, jon­ka jokainen ajat­tel­e­va ja maail­maa näh­nyt ihmi­nen ymmärtää täy­dek­si huijaukseksi.

    Mei­dän on lopet­ta­va tasoituk­sen anta­mi­nen muille maille ja koulutet­ta­va nuori­somme niin, että pystymme toim­i­maan ja käymään kaup­paa maail­man­laa­juis­es­ti. Vien­ti lop­pu­peleis­sä ratkaisee Suomen tule­vaisu­u­den, joten tässä isot asi­at kysymyksessä. 

    Osmo kan­nus­ta myös puolue­tovere­itasi tule­maan ulos tämän asian kanssa. Etenkin J.J Kasvil­la on ollut vahvo­ja mielip­iteitä pakko­ruotsin puoles­ta, mikä sai allekir­joit­ta­neen vai­h­ta­maan puoluetta.

  129. Xerx­es, jos olisit tutus­tunut parem­min asi­aan, niin ymmärtäisit ver­ra­ta Suomea euroop­palaisi­in yksikielisi­in mai­hin. Suo­mi on numeroiden val­os­sa Euroopan yksikielisin maa, joten ei tässä tarvi­ta mitään ver­tailua oikeasti monikielisi­in mai­hin kuten Kanadaan.

    Muuten, Kanadas­sa ei ole kielien pakko-ope­tus­ta eikä mitään muitakaan rak­en­tei­ta, mitkä Suomes­sa liitetään suomenruotsalaisuuteen.

  130. Dejavu kysyi, mitä mieltä olen Kiepo-pro­jek­tin (pro­jek­tin yhteen­ve­to ja kielik­oulu­tus­mall­it tääl­lä) D‑vaihtoehdosta. Pakko­ruotsin vas­tus­ta­jien sivus­ton yhteen­ve­to­ana­lyysi Kiepon malleista on nähdäk­seni varsin käyttökelpoinen. 

    D‑vaihtoehto olisi san­gen kelvolli­nen (K=kieli):
    Perusopetus:
    K1 pakoll. alak­oulus­ta (en, ru, sa, ra, ve) 12 vvt
    K2 pakoll. alak­oulus­ta (en, ru, sa, ra, ve) 10 vvt
    sub­jek­ti­ivi­nen oikeus ruotsin opiskeluun
    Lukio:
    K1+K2
    Ammatill­i­nen koulutus:
    K1+K2
    Korkea-aste:
    K1+K2

    Kaikkein parhaal­ta on vaikut­tanut (nim­imerkin Vapaut­ta ja ped­a­gogi­ikkaa ehdot­ta­ma?) malli, jos­sa lapsen kieli­palet­ti määräy­tyy sen mukaan, miten kie­lenopiskelu sujuu. Vierai­ta kieliä olisi pakol­lis­es­ti vain yksi, ja lisäk­si voisi vali­ta joko toisen vier­aan kie­len tai saman ver­ran lisä­tun­te­ja ensim­mäisessä kielessä. Vapaae­htoisia kieliä olisi myöhem­min tar­jol­la enemmänkin.

    En ole miet­tinyt mieleistäni mallia valmi­ik­si. Virkamies­ruot­si vaatii oman mallinsa. Jos nuori ei ole valin­nut perusk­oulus­sa eikä lukios­sa ruot­sia ja toteaa sit­ten halu­a­vansa (virka)uralle, jos­sa vaa­di­taan ruotsin­taito, hän joutuu aloit­ta­maan alkeista. 

    Suomen sijain­nil­la ja naa­pureil­la on merk­i­tys­tä. Kieliri­idas­sa on mon­en mon­ta ker­taa heit­et­ty kehi­in “maail­mankieli” ja mainit­tu kiinat ja ara­bi­at. Epäilemät­tä muu­ta­ma näi­den kiel­ten taita­ja Suomes­sa onkin tarpeen, mut­ta tiivi­in naa­pu­ru­us­suh­teen takia ruot­sia tarvi­taan enem­män. Kuten aiem­min kir­joitin, vaik­ka henkilökon­tak­teis­sa englan­ti käykin main­iosti, kir­jal­lisen viestin­nän (myös verkko!) seu­raami­nen vaatii ruotsin taitoa.

  131. Mah­tavaa!
    Vih­doin joku tarpeek­si iso poliitikko
    ottaa kan­taa asi­aan ja vieläpä perustelee
    sen täysin oikein.
    Olen näh­nyt punaista kun lukenut V Niinistön
    kom­ment­te­ja että hän hyväksyy pakkoruotsin…
    Olet var­maan jo saanut vihaisia soit­to­ja ja viestejä
    RKP:n edustajilta..tai sit­ten he ovat ajatelleet
    että olet niin van­ha tek­i­jä jo että sinua
    ei voi määräil­lä peru­maan puheesi =)
    Kun­nioi­tus­ta sinne päin!

  132. Mitä se Soin­in­vaara oikein höpisee? Vai onko hän vit­sikkääl­lä päällä?

    Ettäkö suomen­ruot­salaiset tarvit­se­vat palvelu­ja äidinkielel­lään? Muista vähem­mistöistä ei ole väliä.

    Val­ti­askansas­sa ei ole palvelu­väkeä, joten suomenkieliset siitä vaan opet­tele­maan muumiruot­sia ja pas­saa­maan heitä hei­dän omi­tuisel­la kielellään.

    Oli­pa raikas blogi!
    Sen allekir­joi­tan, että hävit­tyä sotaa ei kan­na­ta jatkaa. Suo­mi rysähtää pian viral­lis­es­ti yksikielisek­si ja turhat pakko­ruot­sion­gel­mat häipyvät historiaan.

  133. deller­vo:
    “Itseäni tässä kielikeskustelus­sa häir­it­see eri­tyis­es­ti se, että aina kun vas­tuste­taan ruot­sia jol­lakin tapaa tai edes vih­jais­taan siihen suun­taan, Rkp:läiset, ruotsin kie­len mieliset poli­itikot, HS:n toimit­ta­jat, sveko­man­it ja muut ruotsin kie­len ääripuo­lus­ta­jat ovat nimit­telemässä pop­ulis­teik­si, kapeakat­seisik­si, höyrypäik­si tai muu­ta vastaavaa.”

    Aivan vas­taavasti (ja itse asi­as­sa suurem­mis­sa määrin) paikalle hurah­taa paikalle kasa kieliso­taa lietso­via fen­no­maane­ja jot­ka ovat jostain keksi­neet että “hur­rit” syök­sevät maan tuhoon. Kum­mankin puolen argu­men­toin­ti on välil­lä on niin surkeaa että olisi houkut­tel­e­vaa ajatel­la että pahim­mat trol­lit oli­si­vat vastapuolen agent provo­ca­teure­ja jot­ka pyrkivät saat­ta­maan vastapuolen nau­runalaisek­si. Ikävä kyl­lä luulen että nämä ovat ihan tosissaan.

    Tai en kyl­lä tiedä. Nämä Kapteeni Kirkin “Onko pakko­ruot­si sit­tenkin sin­ullekin liian arka paik­ka?” kom­men­tit ovat niin absur­de­ja että vaikea uskoa hänen ole­van tosis­saan. Eihän kukaan voi kuvitel­la pakko­ruotsin ole­van Osmolle liian arka paik­ka sen jäl­keen kun Osmo on kir­joit­tanut blo­gi-merkin­nän jos­sa hän julkises­ti vas­tus­taa pakkoruotsia?

  134. Ruotsin pakko-ope­tus­ta perustel­laan kak­sikielisyy­del­lä niin usein, että on syytä miet­tiä mitä kak­sikielisyy­del­lä tarkoitetaan:

    Jokainen voi tarkoit­taa sil­lä mitä haluaa.

    Maail­mas­sa on usei­ta ns. kak­sikielisiä mai­ta. Kuitenkaan ei ole ole­mas­sa mitään määritelmää siitä, mil­lainen lain­säädän­tö tai ope­tu­so­hjel­ma tarvi­taan, että maa­ta voi sanoa kaksikieliseksi.
    Suomea on lupa sanoa kak­sikielisek­si, vaik­ka kohtu­ut­tomik­si paisuneet ruotsin­taito­vataimuk­set pois­te­taankin. Ei vas­taavia ole muis­sakaan “kak­sikieli­sis­sä” maissa.

  135. Niko Ruoko­nen
    “tarvit­sem­meko uuden puolueen, kos­ka nyky­puoluei­den val­taapitävät kumar­ta­vat RKP:tä, joka on AINA hallituksessa. ”

    Mihin sitä uut­ta puoluet­ta tarvitsee? 

    Itsel­läni on erään puolueen jäsenkir­ja, mut­ta olen vakavis­sani ajatel­lut protestik­si äänestää Per­su­ja. Näyt­tää vähvästi siltä, että vaik­ka ihan ehdokas­ta­sol­la moni ajat­telee samoin kuin minä ja sen keskusteluis­sa tuo esille, se ei vaiku­ta tuon taivaal­lista puolueen val­takun­nal­liseen lin­jaan mamu- ja pakkoruotsiasiassa.

  136. Moi Xerx­es;

    En ehdi nyt laa­jalti otta­maan kan­taa mut­ta lyhyt kommentti:

    [quote]
    “Suomen­ruot­salainen kan­ta on että kos­ka he ovat yhtälail­la maan kan­ta-asukkai­ta, niin heil­lä on yhtälainen oikeus elää omaa kieltään ja kult­tuuri­aan viljellen.”
    [/quote]

    Ei kai kukaan ole sitä mieltä, että suomen­ruot­salaiset eivät voisi elää omaa kieltään ja kult­tuuri­aan vil­jellen (no, jätä provosoi­vat kir­joituk­set omaan arvoon­sa, mut­ta noin yleisesti)? 

    Muu­ta­ma pointti:
    — Jos suomen­su­kuinen vähem­mistö Vänäjäl­lä alka­isi vaa­ti­maan omien Ugri-kiel­tensä opet­tamisen pakol­lise­na venähänkielisielle val­taväestölle ns. toise­na koti­maise­na ja saisi sen jol­lain ihmeen keinol­la läpi, luulisitko, että tämä olisi ko. vähem­mistölle hyväk­si vai olisko vähem­mistö kohdan­nut aika äkkiä lop­pun­sa val­taväestössä herät­tämän­sä vihan vuoksi?
    — Pitääkö KAIKKIEN Kanadas­sa opiskel­la ran­skaa Quepecin alueen rankankielis­ten vuok­si? (asia jota en oikeasti tiedä..)

    Ei monel­lakaan ole mitään vähemm­sitöjä ja kult­tuuri­ansa vas­taan, kun­han eivät hait­taa kohtu­ut­tomasti yhteiskun­taa ja sen järkevää/tehokasta toim­intaa (jon­ka enem­mistö määrit­telee). Esim. jos alati kas­va­va mus­lim­ivähem­mistömme alka­isi vaa­tia pakol­lisia Koraanin opis­to­ja kaikille, ei siitäkään hyvä seuraisi.

  137. Näen­näistä uskali­aisu­ut­taa Osmol­ta. Osmo­han ei ole enää kansane­dus­ta­ja eikä siis vihrei­den puolueap­pa­raatin pihdeissä. 

    Rispek­tiä tulee heti vihreille metri lisää kun joku istu­vista kansane­dus­ta­jista uskaltaa ottaa kie­lenopetuk­sen vapaut­tamisen puoles­ta kan­taa. Viimek­si Rönnbergille julis­tet­ti­in vihrei­den keskuskomiteas­ta poli­it­ti­nen kuolemantuomio.

  138. Minä ja moni muu on aika var­mo­ja siitä, että pakko­ruot­si koh­ta pois­tuu. Se tuli mieleen, että tytöt suh­tau­tu­vat pakko­ruot­si­in selvästi poikia myön­teisem­min. Samaan aikaan puolueet suo­si­vat selvästi nuo­ria nais­poli­itikko­ja (eri­tyis­es­ti vihreät). Yhä use­ampi nuori mies taas syr­jäy­tyy kaiken muun ohel­la poli­ti­ikas­takin. Eri­tyis­es­ti ne nuoret, jot­ka selvim­min vas­tus­ta­vat pakko­ruot­sia. Näin ajatellen pakko­ruotsin päivät eivät ehkä sit­tenkään ole luetut.

  139. Näin nim­imerkin takaa on tur­val­lista ennus­taa. Ennus­tan että 2013 Suomes­sa ei ole pakko­ruot­sia siinä merk­i­tyk­sessä kuin se nykyään ymmär­retään. Vuo­teen 2020 ruot­si on menet­tänyt ase­mansa ns. toise­na koti­maise­na kie­lenä. Eri vähem­mistökiel­ten asi­at hoide­taan sil­loin yht­eneväisen saplu­u­nan mukaises­ti. Eli vielä on asi­as­ta huolestuneil­la aikaa hyö­dyn­tää kiin­tiök­oulu­tu­s­paikko­ja ja ‑virko­ja.

    Ennus­teen perutelu: Opti­misti näkee, että jär­ki ja oikeu­den­mukaisu­us lop­ul­ta voittaa .

    Ps. Talouselämässä Esko Ranta­nen esit­tää Osmo Soin­in­vaaran sanomiset mie­lenki­in­tois­es­ti tulkittuna.

  140. Suomen viral­lis­es­ta kielestä, eli suomen kielestä, pitäisi saa­da Eduskunnal­ta äänestys­tu­los. Sitä voisi edeltää kansanäänestys, jos kulut eivät muo­dos­tu ongel­mak­si. Kieli­ti­lan­nehan muut­tuu. Täl­lä het­kel­lä tilanne on se, että suo­mi on ylivoimais­es­ti tarpeel­lisin kieli suo­ma­laises­sa yhteiskunnassa.

    Mielestäni viral­lis­es­ta kak­sikielisyy­destä on päästävä val­tion talouden ja virkate­htävien toimivu­u­den takia eroon. Kaikkien Suomen val­tion alueel­la vak­i­tuis­es­ti asu­vien, Suomen kansalais­ten tulee osa­ta riit­tävästi suomen kieltä, kos­ka sitä ilman tääl­lä ei pärjää.

    Tuote­selostusten osalta pitäisi mielestäni antaa tietoa edelleen use­al­la kielel­lä. Eikö tätä määritä jo EU-lain­säädän­tö, mitä kieliä ne ovat?

  141. Kake näkee asian niin, että jos pako­ruot­si pois­te­taan heiltä ollaan viemässä oikeus ruotsinkielisi­in palveluihin.

    Mik­si ruotsinkieliset edel­lyt­tävät moninker­taiset kiin­tiöt aka­teemisi­in koulu­tuk­si­in, jos he ker­ran huu­ta­vat palvelu­jen perään ? Mik­si ruotsinkielisiä täy­tyy koulut­taa, kuten he itse ylvästelevät, 20% mm. Suomen ekonomeista ? Täysin suh­tee­ton määrä 5% väestönosan tarpeisiin
    . Samoin moininker­tais­es­ti väk­iluku­un­sa näh­den lääkäre­itä, juristeja,kasvatustieteilijöitä,valtiotieteilijöitä jopa tähtitieteilijöitä ?
    Jot­ta oikeus ja tasa-arvo toteutuu
    näitä ruotsinkielis­ten ylem­män koulu­tuk­sen kiin­tiöitä on luon­nol­lis­es­ti vähen­net­tävä ja lisät­tävä ruotsinkielistä varsi­naista palvelu­alan ( sairaan­hoita­jat, apuhoita­jat, vah­times­tar­it, ym. ym ) koulutusta.
    Hyvin mon­et ruotsinkieliset kiin­tiölääkärit eivät edes hakeudu kun­ti­in tai ter­veyskeskuk­si­in töi­hin vaan parem­min palkat­tui­hin yksi­ty­isi­in lääkärifirmoihin. 

    Kakel­la on perus­tavaa laat­ua ole­va ajat­telu­virhe, kun hän läh­tee siitä, että läh­es yksi­no­maan suomenkieliset voidaan pakko­ruotsin avul­la koulut­taa palvele­maan hän­tä. Vas­taavasti ruotsinkieliset voivat ylim­i­toitet­tu­jen kiin­tiöi­den­sä turvin siir­tyä johtote­htävi­in. Heitä ei ole luo­tu palvele­maan, Kak­en mielestä.

    Jot­ta asi­aan tulisi jotain tolkkua alka­koot ruotsinkieliset palvel­la edes toinen tois­taan kaikissa palvelu­am­mateis­sa. Siivojien,Sivan kassoilla,
    vah­timestarei­den ym. ammateissa. 

    Ruotsinkieliset vaa­ti­vat tasa-arvoa. Mil­lä he perustel­e­vat yliki­in­tiön­sä ? Ei ainakaan tasa-arvol­la voi perustel­la 5%:lle taat­tu­ja moninker­taisia kiin­tiötä. Ne ovat perus­teet­tomak­si ETUOIKEUKIA

    . Kaikkial­la maail­mas­sa täl­laiset kohtu­ut­tomat pienen vähem­mistön edut ymmär­retään korruptioksi.

    On käsit­tämätön­tä, että Jaakob Söder­man, Mar­tin Schein, Bjarne Kallis ym. “human­is­tit” eivät voi myön­täää sitä oma­l­la kohdallaan. 

    Nimeno­maan suomenkieliset tarvit­se­vat ja vaa­ti­vat itselleen tasa-arvoa.
    Ns:a posi­ti­ivi­nen syr­jin­tä ei ole tarkoitet­tu parhait­en men­estyvän väestönosan lisäpönkit­tämisek­si. Banaani­val­tio­han täl­lis­es­ta tulee mieleen.
    Oikea tasa-arvo edel­lyt­tää oikeu­den­mukaisia koulu­tus­mah­dol­lisuuk­sia muillekin kuin vain hyväosaisille.
    Ennenkaikkea oikeu­den­mukaisu­us edel­lyt­tää omi­tuisen suo­ma­laisen virkakiel­lon, joka perus­tuu ruotsin pakko-osaamiseen, kumoamista.

  142. Den­nis,

    Onko tosi­aan niin, että tytöt suh­tau­tu­vat ruotsin kie­len pakol­lisu­u­teen myön­teisem­min kuin pojat?

    Tytöt nähdäk­seni suh­tau­tu­vat ylipään­sä kiel­ten opiskelu­un myön­teisem­min. Eri­tyisen merkit­tävä ero on suh­tau­tu­mises­sa äidinkieleen ja kirjallisuuteen.

    Mut­ta, jos sin­ul­la on jokin link­ki tutkimuk­seen, jos­sa tosi­aan nimeno­maan pakol­lisu­u­teen asen­noi­tu­mises­sa on sukupuoliero, niin lai­ta se ihmeessä tänne.

  143. Eli­na: “Onko tosi­aan niin, että tytöt suh­tau­tu­vat ruotsin kie­len pakol­lisu­u­teen myön­teisem­min kuin pojat?”

    En halu­aisi pal­jas­tua sovin­is­tik­si, mut­ta tässä on erään kyse­lyn mielestäni arvat­ta­vat tulokset:

    Ruotsin kie­len tulisi olla
    • pakol­lista tytöt 44 pros­ent­tia pojat 19 prosenttia
    • valin­naista tytöt 31 pros­ent­tia pojat 45 prosenttia
    • vapaae­htoista tytöt 25 pros­ent­tia pojat 36 prosenttia.

    http://www.oph.fi/download/49224_toisen_kotimaisen_kielen_opetuksen_kehittamisen_suuntaviivoja.pdf

    Tos­ta talouselämän jutus­ta: Siinä Esko Ranta­nen siteer­aa juuri sitä kohtaa Soin­in­vaaran blogikir­joituk­ses­ta, joka meni pieleen. Eihän kukaan voi perustel­la tosis­saan pakko­ruot­sia ihmisen oikeudel­la puhua äidinkieltään aina ja kaikkial­la. Sil­loin­han meil­lä pitäisi olla koh­ta pakkoviet­na­mi ja toista sataa muu­ta pakkok­ieltä. Ulko­maille ei voisi matkus­taa menet­tämät­tä oikeuksiaan.

  144. Tytöt suh­tau­tu­vat esi­val­taan ja auk­tori­teet­tei­hin lam­mas­maisen alis­tu­vasti, ovat niitä kilt­te­jä ja velvollisuudentuntoisia.
    Pojat kyseenalais­ta­vat auk­tori­teetit ja ylhäältä tule­vat käsky­tyk­set, ellei niille ole järke­viä perustelui­ta. Lukekaa­pa Lin­nan teok­set muu­ta­man kerran,
    siel­lä se suo­ma­laisen miehen luonne kuvataan..
    “Kyl­lä tärkeät hom­mat hoide­taan, mut­ta kiviä ei ruve­ta sun pol­un var­teen kasaamaan”-
    vai miten se meni.

  145. Jos nuori ei ole valin­nut perusk­oulus­sa eikä lukios­sa ruot­sia ja toteaa sit­ten halu­a­vansa (virka)uralle, jos­sa vaa­di­taan ruotsin­taito, hän joutuu aloit­ta­maan alkeista.»
    Mut­ta suomen­ruot­si­han on help­po oppia aikuise­na, ään­tämi­nen on suomen kaltaista ja englan­ti on port­ti ruotsiin.
    Ran­skaa ja venäjää sen sijaan pitäisi alkaa opiskel­la mah­dol­lisim­man varhaisel­la iällä.
    Ään­tämi­nen paljon vaikeam­paa kuin suomenruotsissa.
    Nykyäänkin korkeak­oulu­jen ongel­ma on se, että iso joukko joutuu aloit­ta­maan pakko­ruotsin alkeista, vaik­ka sitä on luet­tu vuosikau­sia ennen korkeak­oulu­opin­to­ja. Kat­so Opet­ta­ja-lehti 21/2008
    “Korkeak­ouluista tuli kieli­taidon paikkaajia”–

    Muuten, Suomen Kuvale­hdessä oli ehdo­tus kieliopin­to­jen siirtämisek­si lukuaineista taito- ja taideaineisi­in. Mie­lenki­in­toinen avaus.

  146. Osmo kir­joit­ti: “Kapteeni Kirk kijoit­ti yksinker­tais­es­ti liikaa ja toisti itseään.”

    Pakko­ruot­sikeskustelu tois­taa itse itseään jatku­vasti. Siihen ei ole viimeiseen kymme­neen vuo­teen tul­lut mitään uut­ta. Siihen akti­ivis­es­ti osal­lis­tu­va tois­taa väk­isinkin itseään, kos­ka kaik­ki muutkin tois­ta­vat samo­ja, jo sataan ker­taan snaot­tu­ja asioi­ta asioi­ta. Ja silti pakko­ruot­sille ei löy­dy mitään asial­lisia perusteluja.

    “Olisi hyvä pysyä otsikos­sa (ruotsin kie­len opiskelun pakol­lisu­us peruskoulussa).”

    ???? Otsikko oli “Minä ja pakko­ruot­si”. Keskustelua ei ollut rajoitet­tu perusk­oulu­un. Kaik­ki pakolli­nen ruotsin ope­tus mil­lä koulu­tus­ta­sol­la tahansa on pakko­ruot­sia. pakko­ruot­si kuu­luu samaan ongel­mavyy­h­teen kuin kak­sikielisyys ja ruot­salais­ten etuoikeudet. Vaikea niistä on keskustel­la mui­ta poissulkien.

    “Se, ettei nim­imerk­ki pidä ruotsinkil­i­sistä, tuli hyvin selville jo aiem­mis­sa kommenteissa.”

    Sit­ten ymmär­sit täysin väärin. Tun­nen usei­ta ruotsinkielisiä niin Suomes­sa kuin Ruot­sis­sakin, joista pidän. Minä en pidä pakko­ruot­sit­ta­jista. Pakko­ruot­sit­ta­ja voi olla joko ruotsinkieli­nen tai suomenkieli­nen. Pakko­ruot­sit­ta­jista on vaikea pitää, kos­ka he eivät pysty perustele­maan out­o­ja ajatuksiaan.

    “Kir­joituk­set oli­vat sävyltään sel­l­aisia, että ne sopi­vat padr­fem­min Suo­mi 24-palstalle.”

    Pitääkö tääl­lä eri­tyis­es­ti pitää pakko­ruot­sit­ta­jista, jot­ta saa osal­lis­tua pakkoruotsikeskusteluun?

  147. Anna-Liisa kir­joit­ti: “En ole miet­tinyt mieleistäni mallia valmi­ik­si. Virkamies­ruot­si vaatii oman mallinsa. Jos nuori ei ole valin­nut perusk­oulus­sa eikä lukios­sa ruot­sia ja toteaa sit­ten halu­a­vansa (virka)uralle, jos­sa vaa­di­taan ruotsin­taito, hän joutuu aloit­ta­maan alkeista.”

    Mielestäni kiipeät tuos­sa istu­mal­i­hak­set edel­lä puuhun. Otat virkamies­ruotsin kiveen kir­joitet­tuna perusasiana ja lähtöko­htana, jos­ta kiel­tenopetuk­sen tarpeet pitäisi johtaa. Näin­hän ei suinkaan ole, kos­ka on väärin vaa­tia suo­ma­laisil­ta virkamiehiltä ruotsin osaamista.

    Virkamies­ruot­si on vain yksi tapa yrit­tää tehdä viroista suo­jatyö­paikko­ja kiin­tiök­oulute­tui­ile ruot­salaisille. Virkamies­ruot­si voidaan aivan hyvin (ja pitää) kor­va­ta ammat­ti­maisil­la ruotsi­nosaa­jil­la, tulkeilla.

  148. Oulun yliopis­tossa tehty tutkimus 2008.
    ISSN 1796–2242 (Online)
    URN:ISBN:9789514287046

    “Vuosit­tain vähin­tään 20 % korkeak­oulu­opiske­li­joista sai tutk­in­to­todis­tuk­si­in­sa merkin­nän virkamies­ruotsin hyväksy­tys­tä kieli­tai­dos­ta, jon­ka taito­ta­so ei todel­lisu­udessa vas­tan­nut säädet­tyä Euroop­palaisen viiteke­hyk­sen mukaista vähim­mäis­taito­ta­soa B1.

    Tutkimus­tu­lok­set tuki­vat käsi­tys­tä siitä, että yhä use­ampi­en lukion B‑ruotsin oppimäärän suorit­tanei­den korkeak­oulu­opiske­li­joiden kielelli­nen lähtö­ta­so oli niin alhainen, että he eivät saavut­ta­neet korkeak­oulu­tutk­in­toon kuu­lu­vien pakol­lis­ten ruotsinopin­to­jen­sa aikana virkamies­ruot­si­in vaa­dit­tavaa taitotasoa. 

    Pohd­in­taosas­sa esitetään jatko­toimen­piteitä korkeak­oulu­tutk­in­toon kuu­lu­van virkamies­ruotsin taito­taso­vaa­timuk­sen madaltamiseksi.”

    Poli­itikot vaikenevat nämä tulok­set kuoliaiksi…

  149. Jag håller till stor del med Osmos inlägg. Juk­ka Siren har ock­så skriv­it bra kommentarer.

    Det vik­ti­gaste för mig som sven­skspråkig i Fin­land är att kun­na få tjän­ster som sjukvård och juridisk hjälp på sven­s­ka. Att inte var­je tjän­ste­man på var­je min­is­teri­um kan tala per­fekt sven­s­ka med mig är något som jag bryr mig bety­dligt min­dre om.

    Det är klart att det kostar med tvåspråkighet. Bil­li­gast skulle det bli om alla talade sam­ma språk. Om det är mål­sät­tnin­gen bor­de väl steg ett vara att avveck­la fin­skan, som i ett glob­alt per­spek­tiv är ett bety­dligt min­dre språk än sven­skan. Obs! Det­ta bara för att visa hur idi­o­tiska den här typen av argu­ment är.

    Jag är, lik­som Osmo, inte över­ty­gad om att pakko­ruot­si är nöd­vändig. Fram­för allt inte i hela lan­det. Däre­mot ska det stäl­las reel­la språkkrav på vis­sa tjän­ster. Kanske ska det ock­så ges språktillägg.

    Det kan kän­nas gan­s­ka deprimerande att läsa webb­de­bat­ter om sven­skans ställ­ning i Fin­land. Atti­ty­der­na är ofta skräm­mande, på sam­ma sätt som de ofta är skräm­mande i invan­drarde­bat­ten. Men! Jag vill sam­tidigt påpe­ka att jag som fin­landssven­sk näs­tan aldrig i verk­li­ga livet stött på diskrim­iner­ing eller dåli­ga atti­ty­der på grund av mitt mod­er­smål. Tvär­tom. Det här är något jag är myck­et tack­sam för.

  150. Tämän on men­nyt väli­ilä off top­i­cik­si. Muu­ta­ma vuosi sit­ten molem­pi­en koti­mais­ten kiel­ten taito tuli poli­i­seille pakol­lisek­si. Sain ottei­ta poli­isiopis­ton ruotsinkie­len käännöstehtävistä:

    Suomek­si: Kädet ylös!

    Ruot­sik­si: Ja ber Eder att lyf­ta händerna.

    Suomek­si: Olette pidätetty.

    Ruot­sik­si: Med den störs­ta högak­t­nins­full­heten Jag anmäler Eder, at Ni är under avhållning.

    Suomek­si: Autoon siitä!

    Ruot­sik­si: Ja bed­er Eder Skurhet vän­li­gen att ta sin plats i bilen.

  151. Heja Osmo!

    Onkin jo korkea aika hyväksyä tosi­asi­at ja tun­nus­taa monien muiden kiel­ten (mm. Englan­ti, Ran­s­ka ja Espan­ja) ole­van huo­mat­tavasti ruot­sia hyödyl­lisem­piä ja sivistävämpiä. Ruotsin kie­len opiskelu­un kulu­van ajan voisi käyt­tää huo­mat­tavasti järkeväm­mäl­lä taval­la, kaikkein mieluiten valin­nais­ten ainei­den tar­jon­taa lisäämäl­lä. Toki jokainen saisi ruot­sia halutes­saan opiskel­la — pakko-opiskelulle sen sijaan en ole kuul­lut vielä yhtään järkevää perustelua.

    Olen jo pitkään ihme­tel­lyt poli­itikko­jen men­neisyy­teen jämähtynyt­tä aja­tus­mall­ia kielipoli­iti­ikan osalta. Muuten edis­tys­mieliset ja fik­sut ihmiset yksinker­tais­es­ti kieltäy­tyvät kat­so­mas­ta totu­ut­ta silmi­in. Ruotsin kie­len merk­i­tys ei ole enää sama kuin muu­ta­ma sata vuot­ta sit­ten — jopa Pohjo­is­maid­en neu­vos­ton nuoret ovat jo vai­h­ta­neet englan­ti­in! Olisinkin utelias kuule­maan Soin­in­vaaran miet­teitä suo­ma­lais­ten poli­itikko­jen enem­mistön (omas­ta mielestäni varsin ahdas­mielisen) ajat­te­lu­ta­van taus­toista. Onko kyseessä vil­pitön itsenäisen ajat­telun puute? Vai löy­tyvätkö syyt jostain muualta?

  152. Hauskaa,ettei Jen­siä ole kur­muutet­tu ruotsin puhu­misen takia! Ehkäpä hän myös sat­tuu tietämään, että ruot­sis­sa on vieläkin ran­gais­tavaa puhua suomea!
    Ehkäpä hän myös oikein kovasti pon­nis­tele­mal­la voisi taju­ta, että kansan enem­mistön sor­t­a­mi­nen pienen ja entisiä siir­tomaa-isän­tiä edus­ta­van vähem­mistön etu­jen hyväk­si on mätä­paise, joka väistämät­tä ajanoloon purkaantuu!
    Keskustelu maa­han tunke­vista vihol­li­sista on sit­ten vielä vaar­al­lisem­pi tulehduspesäke!

  153. Minus­ta tääl­lä joidenkin ehdot­ta­ma aja­tus, että ruotsin opiskelu olisi pakol­lista vain jois­sakin kun­nis­sa, ei yksinker­tais­es­ti toi­mi. Mitä sit­ten tehdään, kun joku muut­taa kun­nas­ta, jos­sa ruot­si on vapaae­htoinen kun­taan, jos­sa se on pakollinen. 

    Sitä pait­si aika har­va asuu koko ikän­sä samal­la seudulla.

  154. >Markku:
    >Xerx­es, jos olisit tutus­tunut parem­min asi­aan, >niin ymmärtäisit ver­ra­ta Suomea euroop­palaisi­in >yksikielisi­in mai­hin. Muuten, Kanadas­sa ei ole >kielien pakko-ope­tus­ta eikä mitään muitakaan >rak­en­tei­ta, mitkä Suomes­sa liitetään >suomen­ruot­salaisu­u­teen.

    Euroopas­sa ei löy­dy ihan Suomen tapaista esimerkkiä. Irlan­ti olisi muuten ehkä lähin mut­ta siel­lä paikalli­nen Snell­man, Daniel O’Connell, teki päin­vas­taisen ratkaisun kuin mei­dän. Kuten sanoin, Que­be­cis­sä on mon­ta eri­laisu­ut­ta Suomeen näh­den mut­ta väitän edelleen että suomen­ruot­salaiset ja Que­be­ciläiset tun­nistaisi­vat yhteisiä ongelmia kielipoli­ti­ikas­sa. Mut­ta en ole käynyt siel­lä joten jätän tämän asiantuntijoille. 

    >Niko Ruoko­lainen:
    >- Jos suomen­su­kuinen vähem­mistö Venäjäl­lä >alka­isi vaa­ti­maan omien Ugri-kiel­tensä >opet­tamisen pakol­lise­na venäjänkielisille…
    >- Pitääkö KAIKKIEN Kanadas­sa opiskel­la ranskaa… 

    Tässä siir­retään suo­raan Suomen ratkaisu kansal­lis­ten kiel­ten opetuk­ses­ta noi­hin man­tereen kokoisi­in val­tioi­hin mitä minä EN ehdot­tanut. Myön­netään että minä en pysy Soin­in­vaaran tähän kiel­tenopetuk­seen rajaa­mas­sa aiheessa, mut­ta minä en sen laa­jen­tamista aloit­tanut. Radikaaleim­mat siis halu­a­vat paljon muitakin muu­tok­sia ruotsin kie­len ase­maan kuin sen tun­timäärät perusk­oulus­samme. Täl­löin herää kysymys että suosit­tel­e­vatko nämä tahot vas­taavaa poli­ti­ikan muu­tos­ta Kanadalle (ran­skankieliset) ja Venäjäl­lä nykyisen poli­ti­ikan jatkoa (suomen­su­kuiset (ja muut)) ?
    Mitä tulee Soin­in­vaaran tälle keskustelulle anta­malle aiheelle niin voin pitkälti yhtyä kir­joit­ta­jaan Jens (26.11.2009 kel­lo 20:37)

  155. Sinivihreä kyseli edem­pänä, mik­si ruotsinkieliset pär­jäävät yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa kohta­laisen hyvin, vaik­ka arvostelun pitäisi olla Gaussin-käyrän mukainen. 

    Hyvä kysymys. Taan­noin­han HBL:n enti­nen pää­toimit­ta­ja Erik Wahlström nal­jaili, ” olem­meko me iloisia, mut­ta tyh­miä ” viitat­en ruotsinkielis­ten huonom­pi­in tulok­si­in Pisas­sa nykyään pisois­sa. Jälleen ker­ran suomenkieliset koul­u­laiset pär­jä­sivät parhaiten.

    Vas­taus sinivihreälle on, että yliopi­laskir­joituk­set ovat, kuten tun­net­tua, enim­mäk­seen kielikoe.
    Niin­pä useim­mat ruotsinkieliset kir­joit­ta­vat suomen vier­aana kie­lenä, vaik­ka ovat kak­sikielisiä. Ruot­si alkaa olla englan­nin murre, joten englan­tikin sujuu heiltä yo-kirjoituksissa.

    Tässä yhtey­dessä on hyvä muis­taa, että muu­ta­ma vuosi sit­ten jotkut ruotsinkieliset fanaatikot alkoi­vat vaa­tia, että myös matem­ati­ik­ka arvosteltaisi­in jaellen ruotsinkielisille suh­teessa samo­ja arvosano­ja kuin mitä suomenkieliset saa­vat. Ihme kyl­lä jopa ruotsinkieliset pro­fes­sorit aset­tui­v­at vas­tus­ta­maan ehdo­tus­ta. Matem­ati­ikas­sa tehtävät kai yleen­sä ovat joko oikein tai väärin. Niitä ei voi suh­teut­taa suomenkielis­ten parem­pi­in tuloksiin.

    Tai ei pitäisi voi­da suh­teut­taa. Kukaan ulkop­uo­li­nen ei ota selvää, mitä ruotsinkieliset sen­sorit lop­pu­jen lopuk­si tekevät.

    Esim. Vaasas­sa ruotsinkielisil­lä on pääsykokeis­sa mm lain­opil­lisi­in opin­toi­hin ERI tehtävät kuin suomenkielisil­lä. Siis samaan “tiedekun­taan” pyrit­täessä ruotsinkieliset kysymyk­set ovat eri­laisia. Ei voi vält­tyä ajatuk­selta, että ne ovat helpom­mat. Eri­tyis­es­ti kun arvosteltaes­sa vas­tauk­set suh­teutetaan vain toisen kie­len kokelaisiin…Jos toisen kieliryh­män taso on heikko, ja yleen­sähän ruotsinkielis­ten taso pukkaa ole­maan heikom­pi, hei­dät arvioidaan lempeämmin. 

    Toiv­ott­tavasti Sinivihreä saa tästä jonkin­laisen vas­tauk­sen ihmette­lyyn­sä. Lop­pupätelmä on, että ruotsinkieliset livah­ta­vat aina helpom­min arvosanoi­hin ja opiskeluun.

    Aivan oma, käsit­tämätön lukun­sa, on Social ja kom­mu­nal högskolanin kaut­ta val­ti­oti­eteel­liseen pujahtaminen.

    Aikoinaan eräs tun­net­tu ruotsinkieli­nen henkilö ker­toi, että kun hän­tä ei huvit­tanut pak­er­taa pääsykokeisi­in, hän päät­ti “men­nä” Soc & kom­mu­naali­in, kun sinne vaa­dit­ti­in muis­taak­seni vain puoli­toista kir­jaa pääsykokeisiin.
    Nyt kun laitos on solut­tau­tunut val­ti­oti­eteel­lisen pihalle jokainen ymmärtää miten hel­posti he solah­ta­vat suo­raan valtiotieteelliseen.

  156. Tähän pakko­ruot­si­in tep­sii muuten sama lääke kuin melkein mihin tahansa muuhunkin ongel­maan: val­tio voisi lopet­taa sen määräämisen mitä kouluis­sa opete­taan ja jät­tää päätök­sen kun­nille. Kun­nat voisi­vat sit­ten kil­pail­la keskenään siitä miten jär­jestää paras­ta koulu­tus­ta väestölleen pien­im­mil­lä kustannuksilla. 

    Ne kun­nat jois­sa koetaan, että kaik­ki kun­ta­laiset kan­nat­taa pakot­taa opiskele­maan ruot­sia voisi­vat niin tehdä ja kun­nat jois­sa tätä ei pide­tä niin tärkeänä voisi­vat jät­tää ruotsin opiskelun ihmis­ten yksityisasiaksi.

    Tämän lisäk­si olisi hyvä, että virkami­esten kieli­taito­vaa­timuk­sia päivitetään niin, että ruotsin taitoa vaa­dit­taisi­in ain­oas­taan niiltä, jot­ka sitä työelämässä tarvitsevat.

  157. Tuo edel­lä viitat­tu Talouselämän Esko Rantasen kolum­ni löy­tyy täältä: http://www.talouselama.fi/uutiset/article351165.ece

    Lain­aus: “Hal­li­tus poisti pakko­ruotsin yliop­pi­laskir­joituk­sista. Tässä hal­li­tus taipui pop­ulis­tisen rah­vaan edessä taval­la, joka ei ole kun­ni­ak­si Suomelle.

    Suuri osa suomenkielistä nuorisoa hyl­jek­sii, jopa halvek­sii ruotsin kieltä. Asenne perus­tui tietämät­tömyy­teen, koke­mat­to­muu­teen ja rasis­mia lähen­televään suh­tau­tu­miseen itselle tun­tem­aton­ta väestöryh­mää ja kult­tuuria kohtaan. Asenne hei­jas­taa his­to­ri­antun­te­muk­sen puutet­ta. Ruotsinkie­len vihaa­ja sekoit­taa tun­teisi­in­sa vielä alem­muuskom­pleksin Suomea rikkaam­man ja kehit­tyneem­män Ruotsin kuningaskun­nan edessä.”

    Rantasen kir­joi­tus on edus­ta­va esimerk­ki pakko­ruot­sit­ta­jien argu­men­taa­tios­ta: län­si­maalaistyyp­pisen kieli­v­a­pau­den kan­nat­ta­jat leimataan kau­naisek­si roskasakik­si ilman pien­in­täkään pyrkimys­tä vas­ta­ta näi­den esit­tämi­in asia-argu­ment­tei­hin. Kaiken kukku­rak­si Ranta­nen siteer­aa Soin­in­vaaran pakko­ruot­si­vas­taista kir­joi­tus­ta valikoivasti antaen ymmärtää, että Soin­in­vaara kan­nat­taa pakko­ruot­sia! Muista nyt kuitenkin Osmo, että olet tietämätön, koke­ma­ton, alem­muuskom­plek­sista kär­sivä rasisti. 

    Rantasen yrjäyk­sen kaltaisia kir­joitelmia ruotsin kie­len autu­ud­es­ta ilmestyy vähän väliä suomenkielisiltä kir­joit­ta­jil­ta suomenkieli­sis­sä lehdis­sä. Anteek­si epäi­lyk­seni, mut­ta luulen, ettei näitä väke­viä todis­tuk­sia tehtail­la pelkästään Pyhän Hen­gen innoittamana.

  158. Kiitok­sia vastanneelle. 

    Alku­peräi­nen ihmette­lyni perus­tui siihen, että olen kuvitel­lut yliop­pi­lasar­vosano­ja annet­ta­van siten, että tiet­tyä arvosanaa saa eri vuosi­na aina suurin piirtein sama suh­teelli­nen osu­us kaik­ista koke­laista — riip­pumat­ta kokeen vaikeudesta/helppoudesta. Niin­pä hyl­syjäkin pitäisi tul­la suurin piirtein sama suh­teelli­nen määrä eri vuosi­na — koke­laan äidinkielestä riip­pumat­ta. Sik­si min­ua on häm­mästytänyt se, että nähdäk­seni ruotsinkieli­sistä koke­laista on reput­tanut suh­teel­lis­es­ti pienem­pi osu­us kuin suomenkieli­sistä — tämän ei kai pitäisi olla mah­dol­lista, jos samaa gaussin käyrää sovel­let­taisi­in molem­pi­in kieliryhmiin.

    Mut­ta kiitos vielä. Ei ole vas­taa­jan vika jos allekir­joit­tanut ei ymmärtänyt asiaa.

  159. Tun­netko sinä Osmo tuon Esko Rantasen, vai mis­tä päät­telet, että hänen kir­joituk­sen­sa on parodiaa?

  160. Osmo kir­joit­ti: “Her­ra isä! Rantasen kir­joi­tus oli parodia.”

    Tsi­isös Kraist! Koko pakko­ruot­sikeskustelu on suur­ta par­o­di­aa: yritetään keskustel­la asial­lis­es­ti — mut­ta epäre­al­is­tisia kier­toil­maisu­ja käyt­täen — maail­man idioot­ti­maisim­mas­ta asi­as­ta, ja vieläpä kiroilemat­ta, ettei eräs hem­motel­tu vähem­mistö saisi näppylöitä.

    Tässä asi­as­sa tarvit­taisi­in per­in­teistä suo­ma­laista päätök­sen­tekokykyä, eikä ruot­salaista keskustelukulttuuria.

  161. Osmo: sin­un sen­suroin­tisi on täysin mieli­v­al­taista. Voit olla var­ma siitä, että en äänestä tuol­laista hiljen­täjää koskaan.

  162. “Vaasas­sa ruotsinkielisil­lä on pääsykokeis­sa mm lain­opil­lisi­in opin­toi­hin ERI tehtävät kuin suomenkielisil­lä. Siis samaan “tiedekun­taan” pyrit­täessä ruotsinkieliset kysymyk­set ovat eri­laisia. Ei voi vält­tyä ajatuk­selta, että ne ovat helpommat.”

    Täältä löy­tyvät esimerkik­si tämä vuo­den pääsyko­keet (samat Helsinki­in ja Vaasaan?):
    http://www.helsinki.fi/oik/tdk/valintakokeet/2009/valkoe2009.htm

    Suomenkielisil­lä on kysymykset
    — perusoikeuksista
    — case peru­soikeuk­sien soveltamis­es­ta työsuhdeasiassa
    — kak­si esseetä oikeushistoriasta
    — case ranta-asemakaavoituksesta
    — monivalintatehtävä
    — case kiinteistö‑, vesi- ja ympäristöoikeudesta

    Ruotsinkielisil­lä on kysymykset
    — case kiin­teistön kiinnityksestä
    — case lainatun polkupyörän kaupasta
    — käsit­tei­den määrit­te­lyä (10 kpl)
    — case rat­ti­juo­pon aiheut­tamista vahingoista
    — käsit­tei­den määrit­te­lyä (5 kpl)
    — kak­si monivalintatehtävää

    Pitäisi var­maan olla juristi, jot­ta voisi arvioi­da tehtävien todel­lisen vaa­tivu­u­den. Näin maal­likos­ta pari esseetä oikeushis­to­ri­as­ta on vaa­ti­vam­paa kuin käsitemäärittelyt.

    Mik­si kum­mas­sa ruotsinkielisen kokeen ohjeessa lukee:“Om Du ansök­er om inträde i det sven­s­ka urval­sprovet, skall Du ock­så svara på svenska.”?
    Vas­taavaa ohjet­ta ei ole suomenkielisessä kokeessa.

    Pelkil­lä koepis­teil­lä (max 70) pääsi Helsinki­in 50 pis­teel­lä kum­mal­lakin kielel­lä. Vaasaan riit­ti 45 pis­tet­tä suomek­si ja 35 pis­tet­tä ruot­sik­si. Jos pakko­ruot­si on miten kuten hal­lus­sa, kan­nat­taa hakea Vaasaan ruotsinkielis­ten kiintiössä?

  163. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 27.11.2009 kel­lo 9:25: “Her­ra isä! Rantasen kir­joi­tus oli par­o­dia.

    Väit­täisin lue­tun­ymmärtämiseni ole­van aika hyväl­lä mallil­la. Tajuan myös tyylil­lisiä finesse­jä — olen jopa saanut sel­l­aiseen koulu­tus­ta. Kaikkeista hauskin­ta minus­ta on lukea kieli poskel­la kir­joitet­tu­ja jut­tu­ja. Eniten pidän ver­baalis­es­ta iro­ni­anta­pais­es­ta kär­jistyk­ses­tä ja hyperbolasta.

    Par­o­dia Wikipedi­an mukaan: “Par­o­dia on ivalli­nen, piikit­televä, liioit­tel­e­va tai koomi­nen toisen (yleen­sä tun­netun ja vaka­van) teok­sen jäljitelmä (myös pienet epä­suo­rat viit­tauk­set riit­tävät). Alku­peräi­nen teos tehdään nau­runalaisek­si. Par­o­dia voi kohdis­tua myös johonkin laji­tyyp­pi­in, jol­loin irvail­laan laji­tyypin kli­seille. Toisaal­ta moni­akin asioi­ta voi par­o­di­oi­da, kuten jonkun elämäntyyliä.

    Par­o­dia muis­tut­taa sati­iria, mut­ta pääero lie­nee, että par­o­di­al­la tarkoite­taan yleen­sä humoris­tista mukael­maa teok­ses­ta, kun taas sati­ir­il­la viitataan humoris­tiseen mukael­maan reaal­i­maail­mas­ta. Esimerkik­si sati­iri­nen eloku­va käsit­telee jotain yhteiskun­nal­lista ilmiötä tai henkilöä, kun taas par­o­di­nen eloku­va käsit­telee jotain toista eloku­vaa tai laji­tyyp­piä. Merk­i­tyk­set ovat kuitenkin osit­tain sekoit­tuneet ja par­o­di­aa käytetään myös sati­irin merk­i­tyk­sessä ja kään­täen.”

    Minus­ta Rantasen kir­joi­tus on aivan oikeasti kan­nan­ot­to pakko­ruotsin puoles­ta eikä par­o­dia pakko­ruotsin kan­nat­tamis­es­ta. Osmolle annet­tu epi­teet­ti ‘yleisvi­isas’ toki on humoristi­nen ja kir­joituk­sen yleis­sävy muutenkin kepeä, ei virallinen.

    Par­o­di­aa tai iro­ni­aa Rantasen kolum­nis­sa oli vain viimeisen kap­paleen lohkaisu USAn osaval­tiok­si pyrkimis­es­tä. Osmoa ei siteer­at­tu par­o­di­anomais­es­ti. Nois­sa lain­auk­sis­sa tulee Osmon ihan oikea mielipi­de esi­in niin kuin hän sen on ilmais­sut. Sit­ten Ranta­nen on tarkoi­tushakuis­es­ti jät­tänyt ker­tomat­ta, että Osmo epäilee, onnis­tu­taanko tavoit­teet saavut­ta­maan pakko­ruotsin avul­la. Tässä Ranta­nen hiukan vääris­telee Osmon kan­nan­ot­toa, mut­ta ei se par­o­di­aa ole.

    Vähän väsyneek­si ja laimeak­si par­o­di­ak­si Rantasen kir­joituk­sen voisi ymmärtää, jos tietäisi hänen ole­van kiihkeä pakko­ruotsin vas­tus­ta­ja. Täm­möistä tietoa ei min­ul­la ole.

  164. “Her­ra isä! Rantasen kir­joi­tus oli parodia.”

    Mis­sä kohdassa?

  165. Minne menevät ruotsinkielis­ten kiin­tiöis­sä koulute­tut lääkärit? Hoita­maan niitä umpiruotsinkielisiä mum­mo­ja Poh­jan­maalle, mitä varten heitä koulute­taan? Väärä vas­taus.… http://www.doctagon.fi/laakarit/

  166. @Jens:

    Jag kunde inte hål­la med dig mer. Ha nöd­vändig ser­vicenivå för sven­s­ka minoriteten är vik­tigt men inte nöd­vändigtvis kräver oblig­a­torisk sven­s­ka för alla. Baser­ade på lokala behov, mån­ga behöver göra affär­er med till exem­pel rys­sar. Och det är svårt för mån­ga att stud­era tre främ­mande språk. Ock­så, jag vet att mån­ga kom­mentar­er i foru­men är skräm­mande och deprimerande för den sven­s­ka minoriteten. Jag kan säga er, den främ­s­ta anled­nin­gen är den oblig­a­toriska sven­s­ka runt om i Fin­land, vi mest har ingent­ing emot dig som minoritet eller språk. 

    Ock­så att det är gan­s­ka oar­tigt kom­mentar­er Från sven­sk-talande sida hela tiden, främst pekar alla som inte håller med dem att vara dum och behöver en his­to­rielek­tion. Inte alla har så för­doms­fria åsik­ter som du. Jag är säk­er på att det finns en lös­ning någon­stans i mit­ten av dessa krav. Vi skulle behö­va ordentlig diskus­sion snarare än att skyl­la på och hål­la på vun­nit fördelar.

    @Xerxes:

    Niin, tar­josit Kanadan esimerkkinä hyvästä kieliv­ähem­mistön asioiden hoi­dos­ta, Venäjän ollessa huono — ymmärsinkö oikein? Totes­im­pa­han vaan, että ei se Kanadas­sakaan vaa­di sitä, että kaik­ki opisekel­vat ko. vähem­mistökie­len, vaik­ka ko. vähemm­sitö on siel­lä paljon suurem­pi — mik­si se Suomes­sa vaatisi? En tiedä, viit­t­a­sitko radikaa­likom­men­til­lasi min­u­un — ainakin min­un — sanois­im­pa että val­taosil­taan muidenkin mielestä on kyse juurikin ruotsinkie­len pakol­li­sista tun­timääristä kouluis­sa. Äärikom­ment­te­ja on aina puolin ja toisin — erona on se, että vähem­mistökielemme puolelta ne äärikom­men­tit tule­vat hei­dän edun­valvon­taor­gan­isaa­tion­sa huipuil­ta (ks. esim. hbl tänään), suomenkielis­ten äärikom­me­toi­jien jupistes­sa lähin­nä näil­lä foorumeilla. 

    @Osmo:

    Ei se Rantasen kir­joi­tus ollut par­o­dia — tuon­tyylistä jut­tua on suomenkieli­sis­sä lehdis­sä kovin usein — vai ovatko ne kaik­ki parodiaa?

  167. Mis­tä tietää, että se on par­o­dia? Argu­men­taa­tio on täysin samaa, jota esitetään vakaval­la naa­mal­la jokaises­sa pakko­ruot­sikeskusteluis­sa. Par­o­di­an pitäisi jol­lain taval­la liioitel­la kohdettaan.

  168. Luin jutun.

    Ei siinä mitään muu­ta par­o­di­aa ollut kuin että Osmo Soin­in­vaaraa kut­sut­ti­in “yleisvi­isaak­si”…

  169. Taisi­pa Osmo Soin­in­vaara olla ain­oa joka tun­nisti tek­stin par­o­di­ak­si. Toisaal­ta nyt kun tek­sti on luokitel­tu huumorik­si, ei tarvitse ottaa kan­taa siihen, että se antaa Soin­in­vaaran omista sanomi­sista nurinkurisen kuvan. Kuka­pa nyt vit­sistä viit­sisi ottaa pult­tia, ja kun se talous­sanomatkin on vielä tun­net­tu huumori­julka­isu, jon­ka tun­net­tui­hin tehokeinoi­hin par­o­dia ja sati­iri kuu­lu­vat yhtä oleel­lis­es­ti kuin lapa­nen käteen.

  170. Oliko se ope­tus­min­is­teri Riit­ta Uosukainen, jon­ka aikana yritet­ti­in sel­l­aista ratkaisua joskus 1991, että englan­ti kaikille pakolli­nen ja toinen pakolli­nen kieli valin­nainen, ruot­sil­la ei siinä etuoikeuk­sia. Se oli todel­la älykäs esi­tys. RKP junaili sen sivuun.

  171. Osmo par­o­di­oi: “Minä pidän ihmis­ten oikeut­ta äidinkieleen ja äidinkielisi­in palvelui­hin tärkeänä. Sik­si on vält­tämätön­tä, että riit­tävä osa suo­ma­lai­sista osaa ruotsinkieltä.”

    Sanopa Osmo, oliko tämä par­o­di­aa vaiko rehelli­nen mielipi­de? Voiko tästä vetää sel­l­aisen johtopäätök­sen, että mielestäsi vain ruot­sia puhu­vat ovat ihmisiä ja muunkieliset eivät ole ihmisiä? Nimit­täin jos se ei ole par­o­di­aa niin sit­ten se haiskah­taa pahasti aidol­ta freuden­thalilaiselta rasismilta.

  172. Yritetään uudelleen.

    Suomen-ja ruotsinkieliset arvostel­laan yo-kir­joituk­sis­sa YHTENÄ ryh­mänä gaussin-käyrän mukaan.
    Useim­mat ruotsinkieliset kir­joit­ta­vat suomen VIERAANA kie­lenä, vaik­ka he ovat käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen kaksikielisiä.
    Luon­nol­lis­es­ti he saa­vat tästä “vier­aas­ta” kielestä parem­pia arvosano­ja kuin suomenkieliset surkeista pakko­ruotsin tuotoksistaaan.
    Ruotsinkieliset sijoit­tuvat näi­nollen gaussin-käyrän yläpäähän. Myös englan­ti on heille helpom­paa. Taas yläpäähän.

    Mut­ta he YRITTIVÄT erot­taa itsen­sä omak­si ryh­mäk­si matem­ati­ikas­sa. Eli, että hei­dät olisi matem­ati­ikas­sa arvostel­tu gaussin-käyrän mukaan vain keskenään.
    Yri­tys epäon­nis­tui. Sik­si he matem­ati­ikas­sa saa­vat kehnom­pia arvosano­ja. Toisaal­ta on muis­tet­ta­va, että matem­ati­ik­ka ei ole pakolli­nen. Vain osa val­it­see sen. Matem­ati­ikas­sa joka on neu­traali aine kaikille, suomenkieliset ovat
    parempia.
    Yliop­pi­laskir­joituk­set, jot­ka yhä edelleen ovat paljolti kielikokei­ta, ovat aikansa eläneitä. Sik­si oli aivan oikein että pakolli­nen ruot­si lop­pui pakol­lise­na. Mut­ta yhä edelleen suomenkieliset saa­vat ruot­sista (vapaae­htois­es­ta ) heikom­pia arvosano­ja kuin ruotsinkieliset suomes­ta, heille muka vier­aas­ta kielestä.
    Reaali­ainei­ta ruotsinkieliset sen­sorit voivat var­maankin arvostel­la omien kri­tee­rien­sä mukaan. Kuka hei­dän arvostelui­hin­sa pystyy puuttumaan.

  173. “Keskustelun run­saus ja aggres­si­ivi­su­us osoit­taa, että kysymys pakko­ruot­sista on tulehtunut.”

    - Ei vaan Suomen kielipoli­ti­ik­ka on tulehtunut.

    “Minä pidän ihmis­ten oikeut­ta äidinkieleen ja äidinkielisi­in palvelui­hin tärkeänä.” 

    - Täl­löin Suomes­sa pitäisi jär­jestää palvelu­ja yli 100 eri kielellä.

    “Sik­si on vält­tämätön­tä, että riit­tävä osa suo­ma­lai­sista osaa ruotsinkieltä.” 

    - Ei vaan on vält­tämätön­tä, että riit­tävä osa vira­nomais­ten henkilökun­nas­ta osaa ruotsin kieltä, ennen kaikkea ruotsinkieliset.
    Mikään ihmisoikeus tms. ei toisin vaa­di ylläpitämään Suomes­sa ruotsinkielisiä palvelu­ja. Kyseessä ei ole oikeus vaan sisäpoli­it­ti­nen päätös Tämä on hyvä ymmärtää. 

    “Kos­ka ruotsinkielis­ten ammat­ti­jakau­ma ei vas­taa suomenkielis­ten ammat­ti­jakau­maa, ei riitä, että ruotsinkieliset osaa­vat ruot­sia ja palvel­e­vat sairaalois­sa toisiaan.”

    - Tämän takia ammat­ti­jakau­maa pitää muut­taa, eli ruotsinkielistä aka­teemista koulu­tus­ta pitää vähen­tää ja vas­taavasti lisätä ruotsinkielistä palvelu­alo­jen koulu­tus­ta, sekä eriyt­tää suomen- ja ruotsinkieliset palve­lut toi­sis­taan. Ei sairaalas­sa jokaisen tarvitse osta ruot­sia, vaan ruotsin­taitoinen henkilö voidaan hakea paikalle.

    “Siihen, että julk­isia palvelu­ja on saatavis­sa myös ruotsinkielel­lä ei tarvi­ta sitä, että jokainen suo­ma­lainen osaa ruot­sia. Se ei edel­lytä edes, että jokainen kysei­sis­sä virois­sa toimi­va osaa ruot­sia, sil­lä riit­tää, että jokaises­sa toimip­is­teessä on riit­tävästi ruot­sia osaavia.”

    - Nimeno­maan, ja tämä kos­kee myös sairaaloita.

    “On jotenkin taat­ta­va, että riit­tävän moni opiskelee ruot­sia, mut­ta kak­sikielis­ten palvelu­jen ylläpi­to ei vaa­di sataa pros­ent­tia väestöstä; eikä huonol­la pakko­ruot­sil­la myöskään voi tuot­taa kelvol­lisia palveluja.” 

    - Olen eri mieltä. Kyse on peri­aat­teelli­nen ja liit­tyy demokra­t­ian käsit­teeseen. Demokra­ti­as­sa val­tio ja yksilöt erote­taan toi­sis­taan. Käytän­nössä tämä tapah­tuu siten, että on ole­mas­sa vira­nomaiset, jot­ka hoita­vat val­ti­olle ja kun­nille kuu­lu­vat tehtävät. Samoin kuin esim. ter­veysvi­ra­nomaisen tehtävänä on itse han­kkia riit­tävästi ammat­ti­taitoista henkilökun­taa pystyäk­seen toteut­ta­maan sille määrä­tyt tehtävät, on kak­sikielisen vira­nomaisen tehtävänä itse han­kkia riit­tävästi ruot­sia osaavaa henkilökun­taa pystyäk­seen toteut­ta­maan sille määrä­tyt tehtävät. Ruotsinkielis­ten palvelu­jen ylläpi­to ei ole koul­u­lais­ten tehtävä vaan vira­nomais­ten tehtävä. Vira­nomaiset voivat mak­saa vaik­ka käteistä rahaa siitä, että oppi­laat opiskel­e­vat ruot­sia, mut­ta ain­oatakaan yksilöä ei voi pakot­taa opiskele­maan jotain sen takia, että vira­nomaiselle on määrät­ty tiet­tyjä tehtäviä.

    “On jotenkin peri­aatekysymys, että koulu­ope­tus­ta arvioidaan läh­tien oppi­laan omas­ta edus­ta eikä jonkun muun edus­ta. Sik­si asi­aa on harkit­ta­va sen kannal­ta, onko ruotsin pakol­lis­es­ta opiskelus­ta hyö­tyä oppi­laalle itselleen.”

    - Mielestäni verora­hoin ylläpi­de­tyis­sä kouluis­sa voidaan lähteä myös yhteiskun­nan edus­ta, annet­tu perustelu on se, joka ratkaisee. Pakko­ruot­si ei ole yhteiskun­nan etu, eikä perustelu voi olla jonkin vira­nomaiselle asete­tun palvelun toteu­tu­mi­nen. Yhteiskun­nan etu on se, että yksilöt opet­tel­e­vat omia vahvuuk­si­aan, mut­ta toisaal­ta se, että tar­jon­taa rajoite­taan, kos­ka kaik­keen ei ole varaa, on myös yhteiskun­nan etu.

    “Jos kat­somme oikeudek­semme pakot­taa oppi­laat luke­maan heille vähem­män tarpeel­lista ainet­ta yleisen edun nimis­sä, pakot­taisimme satatuhat­ta perusk­oul­u­laista vai­h­ta­maan ruotsin venäjään.”

    - Yleisen edun nimis­sä olisin valmis pakot­ta­maan koul­u­laiset luke­maan äidinkieltä, englan­tia sekä jotain kol­mat­ta kieltä, jota kun­ta pystyy tarjoamaan.

  174. kake kir­joit­ti 25.11.2009:
    “Pakol­lisu­us takaa sen, että suurel­la joukol­la on jonkin­laiset perustiedot jon­ka poh­jal­ta on help­po osaamista myöhem­min täy­den­tää kun huo­maa ruotsin kieltä tarvit­se­vansa. Nämä valin­nat koulus­sa tapah­tu­vat niin aikaisin, että valin­nat tekee käytän­nössä usein kaveripi­iri, “kap­ina­hen­ki” tai vanhemmat.”

    Pakko­ruot­si alkaa 7. luokalla — ja jos pakko­ruotsin kan­nat­ta­jien vaa­timus toteu­tuu, alkaa se tule­vaisu­udessa jo 5. luokalla — jatkuu koko lukion ja lop­puu pahim­mil­laan vas­ta 6 opin­topis­teen pakko­ruotsin opiskelun jäl­keen AMK:ssa, ei voi­da puhua ruotsin perusteista. 

    Toisek­seen, koulu­ope­tus ei voi mis­sään asi­as­sa lähteä siitä, että joku aine on pakolli­nen, kos­ka sitä saat­taa tarvi­ta. Tuskin olet vaa­ti­mas­sa koului­hin pakkovenäjää, kos­ka venäjää saat­taa tarvita.

    Kol­man­nek­si, ajat­telusi asi­as­sa on päälael­laan. Ihmiset opiskel­e­vat sitä, mitä he itse ajat­tel­e­vat tarvit­se­vansa ja työ­nan­ta­jat palkkaa­vat niitä, joil­la on tarvit­ta­va osaami­nen. Ei niin päin, että yksilölle pakote­taan jokin taito, kos­ka hän saat­taa tarvi­ta taitoa joskus. Ilmeis­es­ti lähde­tkin siitä, että pakko­ruot­sil­la pitää taa­ta se, että vira­nomaisi­in riit­tää ruotsin osaa­jia, jol­loin lähdet siitä, että yksilöt ovat vira­nomaisia varten. Demokra­ti­as­sa vira­nomaiset ovat yksilöitä varten, ei tois­in­päin. Emme edes pako­ta ihmisiä lääketi­eteel­liseen opiskele­maan, vaik­ka monis­sa kun­nis­sa on lääkärip­u­la, eli kyse on jopa ihmis­ten hengestä.

    Neljän­nek­si, jos ei näe kielelle tarvet­ta eikä halua oppia sitä, ei opi. Ajat­telet, että ihmiset oppi­vat ruotsin, kun se pakote­taan ihmisille, mut­ta näin­hän ei ole. Vain ne oppi­vat, joil­la on halu ja kyky oppia.

    Viiden­nek­si, port­ti kaikki­in kieli­in on äidinkieli. Jos halu­amme, että ihmiset oppi­vat kieliä, tulee pitää huoli hyvästä suomen kie­len osaamis­es­ta, joka yo-kir­joi­tusten perus­teel­la kuitenkin huononee koko ajan. 

    Kuu­den­nek­si, en usko että oppi­laat tai oppi­laiden van­hem­mat ovat niin tyh­miä, että kielet val­i­taan kap­ina­hen­gen tai kaveripi­irin. Jos taas val­i­taan, on täl­laiselle lapselle turha yrit­tää pakot­taa ruotsin kieltä, kos­ka sehän vain lisäisi “kap­ina­henkeä”. Kun Suomes­sa selvitetään todel­li­nen suomenkielisiä koske­va ruotsin tarve, löy­tyy ruotsin luk­i­joitakin. Pakko­ruotsin kan­nat­ta­jat eivät halua, että ruotsinkielisiä palvelu­ja ratio­nal­isoitaisi­in ja pyrit­täisi­in kus­tan­nussy­istä siihen, että ruotsin osaa­jia tarvit­taisi­in mah­dol­lisim­man vähän, kos­ka sil­loin huo­mat­taisi­in, miten vähän ruotsin osaa­jia todel­lisu­udessa Suomes­sa tarvitaan.

    Seit­semän­nek­si, suomen osaamista, ruotsin osaamista ja vieraiden kiel­ten osaamista pitäisi kaikkia lisätä, joten pakko­ruotsin säi­lyt­tämi­nen on tässä mah­do­ton yhtälö. Pitää siis pyrk­iä siihen, että nyky­istä pienem­pi osa lukee ruot­sia, mut­ta oppii sitä parem­min. Ruotsin kieli pitää siis muut­taa vai­h­toe­htoisek­si kielek­si venäjän, sak­san, ran­skan ym. kiel­ten kanssa.

  175. “Sik­si on vält­tämätön­tä, että riit­tävä osa suo­ma­lai­sista osaa ruotsinkieltä. Kos­ka ruotsinkielis­ten ammat­ti­jakau­ma ei vas­taa suomenkielis­ten ammat­ti­jakau­maa, ei riitä, että ruotsinkieliset osaa­vat ruot­sia ja palvell­e­vat sairaalois­sa toisiaan.”

    Pitää kysyä mik­si on näin??? Voitaisi­inko ruotsinkielis­ten opiskeluki­in­tiöitä pienen­tää suomenkielis­ten tasolle? Se olisi demokra­ti­aa, mut­ta ei siihen ole totut­tu Suomes­sa. Suomes­sa suo­ma­lainen väistää ruotsinkielistä aina per­in­teis­es­ti jo 500 vuo­den ajan. Mik­si siis siihen halut­taisi­in muu­tos 2000-luvulla?

    Tarkkaan ottaen pitäisi puhua perus­tavam­mas­ta demokra­t­ian puut­teesta Suomes­sa. Kuin­ka suo­ma­lainen voi olla alite­tus­sa ase­mas­sa ruotsinkieliseen kansalaiseen verrattuna?

  176. Pakkoruotsi.netin ylläpitäjän (?) main­ioi­ta kir­joituk­sia kun lukee, tuli mieleen ainakin kolme aihet­ta, jot­ka pitäisi nos­taa kansankun­nan asialistalle:
    1) Yritetään arvioi­da, kuin­ka suuren hyv­in­voin­ti­tap­pi­on pakko­ruotsin aiheut­ta­ma heikko kieli­taito aiheut­taa suomenkielisille, maa­han­muut­ta­jille ja kansantaloudelle.
    2) Miltä osin kiin­tiöopiskelu­paikat toimi­vat väite­tyn tarkoituk­sen­sa mukaan (ruotsinkieliset palve­lut) ja mis­sä määrin ne ovat tulon­si­ir­to huono-osaisem­mil­ta parem­pio­saisille (eri­tyis­es­ti Han­kenin kiin­tiö­paikat). Täl­läkin asial­la on yhteys pakkoruotsiin.
    3) Minkälaiset voimat pakko­ruot­sia ylläpitävät ja mil­lä keinoin? Taustal­la on var­masti muu­takin kuin se mikä julk­isu­u­teen näkyy. Eri­tyis­es­ti tähän kohtaan olisi kiva kuul­la jonkun rohkean entisen val­takun­nan­poli­itikon ja min­is­terin ajatuk­sia. Pakko­ruot­sikysymys on nimit­täin niin sol­mus­sa, että nykyiset päät­täjät eivät uskalla siihen julkises­ti koskea.

  177. Kom­menteis­sa on use­aan ker­taan mainit­tu Kanada.

    Toisen viral­lisen kie­len pakko-opiskelus­ta Kanadas­sa ei heti löy­dy tietoa. Vain se löy­tyy hel­posti, että val­tio takaa jokaiselle oikeu­den opiskel­la sitä toista viral­lista ja sitä tue­taan voimakkaasti esim. kielikylvyin. Pen­gon asi­aa. Joskus aikaisem­min olen pää­tynyt sel­l­aiseen tulok­seen, ettei kieli- eikä koul­u­la­ki Kanadas­sa määrää pakol­lista toisen viral­lisen opiskelua, mut­ta että paikallis­ta­son säädök­sil­lä se kyl­lä olisi kaikissa provins­seis­sa pakolli­nen. Nyt en osunut tuon muis­tiku­van lähteeseen.

    Verkos­ta löy­tyy val­ta­va määrä viral­lista tek­stiä Kanadan kieli­ti­lanteesta. Pähk­inänkuoreen ne on kerät­ty Wikipedia-artikke­li­in Offi­cial bilin­gual­ism in Cana­da.

    Wikipedia-artikke­lin mukaan kansalaisel­la on oikeus saa­da koulu­opetuk­sen­sa ran­skan kielel­lä Que­becin ulkop­uolel­la, jos jom­pikumpi van­hem­mista tai joku sis­aruk­sista on käynyt koulun­sa ran­skak­si Kanadas­sa TAI jos jom­man kum­man van­hem­man äidinkieli on ran­s­ka. Que­be­cis­sä on oikeus saa­da koulu­opetuk­sen­sa englan­nin kielel­lä, jos jom­pikumpi van­hem­mista tai yksi sis­aruk­sista on käynyt koulun­sa englan­niksi Kanadas­sa. Tästä seu­raa, että Que­beci­in tule­vien maa­han­muut­ta­jien on pan­ta­va lapsen­sa ran­skankieliseen koulu­un – myös englan­ninkielis­ten maahanmuuttajien!

    Viral­lisem­paa ja jos­sakin mielessä kaikkein luotet­tavin­ta tietoa halu­a­va voi vilka­ista Kanadan viral­lis­ten kiel­ten komis­sion ylläpitämää OCOL-sivus­toa — sil­lä varauk­sel­la tosin, että viralli­nen tek­sti tukee aina viral­lista mis­sio­ta eikä ota huomioon poli­it­tis­es­ti kor­rek­tin kanssa mah­dol­lis­es­ti ris­tiri­idas­sa ole­vaa todellisuutta.

    Kielel­liset oikeudet Kanadas­sa:
    — vira­nomai­sis­sa voi asioi­da molem­mil­la viral­lisil­la kielillä,
    — viran­halti­jat voivat tehdä työn­sä kum­mal­la tahansa viral­li­sista kielistä kak­sikielisik­si määritel­ly­il­lä alueil­la [(!!) toim. huom: näin se muis­taak­seni kyl­lä Suomes­sakin on, mut­ta ei tai­da toteu­tua käytännössä],
    — kaikil­la kanadalaisil­la äidinkielestä riip­pumat­ta on val­tion takaa­ma oikeus tasa-arvoiseen työn­saan­ti­in julkisel­la sek­to­ril­la sekä eten­e­miseen virkauralla.

    OCOL­in tilas­to­sivun mukaan ran­skan­puhu­jia on 24 %, englan­nin­puhu­jia 75 % Kanadan väestöstä. Pelkkää englan­tia osaavien osu­us on Que­be­ciä (4,6 %) ja New Brunswick­ia (56,5 %) luku­unot­ta­mat­ta 83–95,7 % väestöstä.

    Sivul­ta käy ilmi, että kaik­ki val­tion virat määritel­lään Kanadas­sa kak­si- tai yksikielisik­si seuraavasti:
    — kak­sikielisessä viras­sa kaik­ki tehtävät tai osa niistä täy­tyy suorit­taa molem­mil­la kielillä,
    — englan­ninkielisessä viras­sa kaik­ki tehtävät suorite­taan englanniksi,
    — ran­skankielisessä viras­sa kaik­ki tehtävät suorite­taan ranskaksi,
    — joko-tai-viras­sa kaik­ki tehtävät voidaan suorit­taa kum­mal­la kielel­lä tahansa.

    Lisäti­etoa saa kielilakia täy­den­tävästä ase­tuskokoel­mas­ta Offi­cial Lan­guages Reg­u­la­tions. Tämän mukaan vira­nomainen on kak­sikieli­nen, jos palveluille vähem­mistökielel­lä on merkit­tävää tarvet­ta (sig­nif­i­cant demand). Merkit­tävää tarvet­ta on, jos vira­nomainen sijait­see kaupunkialueel­la (CMA), jol­la on vähin­tään 5000 toisen viral­lisen kie­len puhu­jaa (plus huimaa­van mutkikkai­ta tarken­nuk­sia), tai jos se sijait­see provinssis­sa, jos­sa toisen viral­lisen kie­len puhu­jia on 5 % väestöstä (plus mutkikkai­ta tarken­nuk­sia)… [toim. huom.: tämä vaatii oman pere­htymisen­sä, huh].

    [Toim. huom.: Jotenkin has­suna pistävät silmään eri­ty­is­määräyk­set matkailu­alan toim­i­joille.] Matkailu­alan palveluik­si määritel­lään a) ravintola‑, kahvila‑, autonvuokraus‑, matkavakuutus‑, val­u­u­tan­vai­h­to- ja hotel­li­palve­lut (sekä hämäräk­si jäänyt ‘ground trans­porta­tion dis­patch’), b) itsepa­lvelu­ap­pa­raatit kuten pankki­au­tomaatit ja makeis- ym. automaatit ja yleis­ten puhe­lin­ten ja elek­tro­n­is­ten pelien käyt­töo­hjeet, c) matkus­ta­jien tarkas­tuk­set, julkiset kuu­lu­tuk­set ja tiedo­tuk­set sekä lipunmyynti‑, check-in- ym. palve­lut, ei kuitenkaan rautatieasemil­ta tai laut­tater­mi­naaleista lähtevää bus­sili­iken­net­tä. Näis­sä maini­tuis­sa on kaik­ki etukä­teen tuotet­tu infor­maa­tio (opas­teet, nauhoite­tut kuu­lu­tuk­set, painet­tu mate­ri­aali, ruokali­s­tat) olta­va molem­mil­la viral­lisil­la kielil­lä. Jos kom­mu­nikoidaan spon­taanisti, on huole­hdit­ta­va siitä että kenen tahansa matkus­tavaisen on mah­dol­lista saa­da kyseinen palvelu halu­a­mal­laan viral­lisel­la kielellä.

  178. Ai niin, yliop­pi­lasko­keesta on tääl­lä uno­htunut ker­toa kokon­aisku­va. Ruotsinkielisel­lä puolel­la hyvin sujuu kielet. Matik­ka sujuu melkein yhtä hyvin kuin suomenkielisil­lä. Reaali­aineet sen sijaan menevä his­to­ri­aa luku­un otta­mat­ta huonos­ti. His­to­ria menee vain vähän huonommin. 

    Seli­tyk­sek­si on esitet­ty reaalin huonom­pia oppi­ma­te­ri­aale­ja. Voi olla. Tosi­a­sia on myös se, että ruotsinkielisel­lä puolel­la pääsee opet­ta­jak­si helpom­min eli opet­ta­jat eivät ole yhtä hyviä. Oppi­laiden kan­nus­timet ovat myös heikom­mat, kos­ka jatko-opiskelu­paik­ka irtoaa huonoil­lakin papereilla.

    PISAn 15-vuo­ti­ai­ta koske­vat tulok­set ovat niin vähän huonom­pia, että niistä ei kan­na­ta vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. 

    Ohi­men­nen san­ot­tuna suomen­ruot­salaiset pär­jäävät aika tarkkaa suo­ma­lais­ten ja ruot­salais­ten keskiar­von mukaises­ti — mikä tuo mieleen kysymyk­sen siitä, mit­taako PISA koul­u­laitok­sen tasoa vai kansakun­tien älykkyyt­tä. Muis­taak­seni tässäkin blo­gis­sa on asi­aa käsitelty. 

    Ainakin yksi tutkimus on suomen­ruot­salais­ten PISA-men­estyk­ses­tä kuitenkin tehty. Oleel­lisia ero­ja oli­vat muun muas­sa kir­jahyl­lyn kir­jo­jen määrä ja oma kir­joi­tus­pöytä. Niin tai näin, suo­ma­laisu­u­den rak­en­tamiseen iät ja ajat kuu­lunut sivistyk­sen ihailu on ilmeis­es­ti tuot­tanut tulosta.

    Taitaa siis olla niin, että pakko­ruot­si suosii suomen­ruot­salaisia vahvis­taes­saan hei­dän kielel­listä etu­matkaansa entis­es­tään. Kiin­tiök­oulu­tu­s­paikat sen sijaan heiken­tävät opiskelu­mo­ti­vaa­tio­ta ja siten hait­taa­vat opiskelua — mut­ta vain keskimääräis­es­ti. Tämä on siis hypoteesini. 

    Suomen­ruot­salaisen yksilön valin­nan­va­pau­den ja mah­dol­lisuuk­sien kannal­ta kiin­tiö ovat tietysti vain ja ain­oas­taan etuoikeus suh­teessa mui­hin suomalaisiin.

  179. Anna-Liisa jakoi asial­lista tietoa Kanadan kieli­oloista ja eri­tyis­es­ti sen kak­sikielisyy­den toteuttamisesta.

    Suomen ja Kanadan kielipoli­ti­ikkaa ver­tail­taes­sa tulee kuitenkin aina muis­taa maid­en oleelli­nen kielelli­nen ero: Kanadas­sa sekä englan­ti että ran­s­ka ovat suuria ns. maail­mankieliä, jot­ka molem­mat “kan­nat­taisi” opiskel­la melkein vaik­ka ei tarvitsisikaan.

    Suomes­sa molem­mat viral­liset kielet ovat pieniä paikallisia kieliä, joi­ta todel­lakaan ei kan­na­ta äidinkieltä ja maan pääkieltä enem­pää opetella.

    Lisäk­si Kanadas­sa pienem­pää viral­lista kieltä puhuu sen­tään noin neljännes väestöstä, eli huo­mat­ta­va osa. Suomes­sa vas­taavasti vain n. kahdeskymmenes osa.

    Silti Suomes­sa on moninker­roin ankaram­mat (vähem­mistöä suo­si­vam­mat, enem­mistöä kyykyt­täväm­mät) kak­sikielisyys­lait kuin Kanadas­sa, kaiken huip­puna pienem­män kie­len pakko-ope­tus koko kansalle.

  180. Kun Kanadas­sa on 25% ran­skankielisiä ja Suomessa
    5% ruotsinkielisiä, Kanadan malli ei ole sovel­let­tavis­sa Suomeen.
    Sen­si­jaan olisi mie­lenki­in­toista tietää minkälaisia kiin­tiöitä korkeak­oulu­opin­toi­hin Kanadas­sa on, jos mitään.

  181. Kiitos Mai­jalle Doctagan.fi/laakarit yksi­tyisen koti­palvelulääkäri­ase­man linkistä.
    Siinä lääkäri­fir­man 19:sta lääkäristä 16 oli ruotsinkielistä, ainakin nimet oli­vat täysin ruotsinkielisiä.

    Siis kiin­tiölääkäre­itä, ainakin osa. Mik­sei mm tääl­lä kir­joit­ta­va Kake ole tyy­tyväi­nen, vaan vaatii lisää ruotsinkielistä palvelua ? Kake ja
    Poh­jan­maan ruotsinkieliset mum­mot menkööt Doctagoniin.
    Mut­teivät tietenkään min­un verorahoillani.Edelletyn ettei sit­ten mitään yli­hin­noit­telua Doctagonissa.

  182. Osaa ne kanadan­ran­skalaisetkin (Uusi Suo­mi 31.10.2007):

    Tun­net­tu lakimies Guy Bertrand sanoi CBC:n val­takun­nal­li­sis­sa tele­vi­siouuti­sis­sa ole­van kansalais­ten oikeuk­sien vas­taista, että Mon­tre­al Cana­di­ensin kapteeni Saku Koivu edelleen antaa lausun­to­ja englan­niksi, vaik­ka on asunut Mon­tre­alis­sa jo kymme­nen vuotta.

    Koivun englan­nin käyt­tö on lakimiehen mukaan vas­toin kansalais­ten oikeuk­sia saa­da palvelua ranskaksi. 

    […] työlu­pa­po­h­jais­es­ti (eikä siir­to­laisi­na) nimeno­maan Que­beci­in meneviltä ulko­maalaisil­ta vaa­di­taan ran­skaa jo vira­nomais­tarkas­tuk­ses­sa. […] Suomes­ta Kanadaan suun­tau­tuneen suuren siir­to­laisu­u­den aikana suo­ma­laisia muut­ti myös Que­beci­in, mut­ta vähem­män puh­taasti ran­skankielisille alueille. Kun provinssin tiukat kielilait tuli­vat voimaan 1970-luvun lop­ul­la, mon­et suo­ma­laiset muut­ti­vat Ontar­i­on puolelle.

    Que­becin kielilait sai­vat myös mon­et kan­sain­välisen tason pääkont­torit siir­tymään Toron­toon.”

  183. Hyvä Anna-liisa (28.11.2009 kl. 14:56)!

    Tuo­ta näkökul­maa vähän ajoinkin tähän debattiin.
    Kah­den kieliryh­män yhteene­lo luo väistämät­tä kitkaa jon­ka voit­tamisek­si vaa­di­taan pitkää pin­naa. Molem­mil­ta puolilta.

    Toki voi ajatel­la niin että antaa kieliryh­mien ase­man kehit­tyä itsek­seen, näi­den mah­dol­lis­es­ta itseis­ar­vos­ta välit­tämät­tä. Mut­ta sil­loin suomen­ruot­salaisia ja Que­be­ciläisiä vielä kalte­vam­mal­la pin­nal­la ovat Venäjän suomensukuiset.

    Huo­m­a­sit­teko muuten Hesarin artikke­lin muu­ta­ma päivä sit­ten, jos­sa ker­rot­ti­in että ensi ker­taa Helsin­gin keskus­tan rav­in­to­lat ovat jät­täneet vaa­timuk­sen suomen kie­len osaamis­es­ta joil­takin tar­joil­i­joil­taan. What’s next ?

  184. Pakko­ruot­sikeskusteluis­sa esitetään usein kieli­olo­jen ver­tailua Kanadan, Sveitsin tai jonkun muun maan kanssa. Onhan se sinän­sä avar­tavaa, mut­ta muiden maid­en ratkaisut eivät rajoi­ta mei­dän vapaut­tamme päät­tää parhaak­si kat­so­ma­l­lamme tavalla. 

    Pakko­ruot­si kos­kee 95% kansalai­sista, jot­ka ovat siis ain­oat asiano­saiset ja samal­la demokra­ti­as­sa val­taen­em­mistö. Ei tämän enem­mistön oikeut­ta päät­tää omas­ta kiel­ten opiskelus­taan voi aset­taa mil­lään tavoin kyseenalaisek­si. Kieliv­ähem­mistöil­lä on suo­janaan kan­sain­väliset sopimuk­set, joi­ta tietysti on nou­datet­ta­va, mut­ta päätök­set tekee demokra­ti­as­sa enem­mistö. Enem­mistö voi myös mil­loin tahansa muut­taa perus­tus- ja mui­ta lake­ja halu­a­mal­laan tavalla.

    Pakko­ruot­sista käytävä kir­joit­telu ei oikeas­t­aan täytä yhteiskun­nal­lisen keskustelun tun­nus­merkke­jä, kos­ka siihen eivät osal­lis­tu lainkaan poli­it­tiset päät­täjät ja vaikut­ta­jat. Ruotsinkielisel­lä vähem­mistöl­lä on tietenkin sanan vapaus, mut­ta hehän eivät ole asiano­saisia, eikä asia siten heille kuulu. 

    Suomenkieliset selit­televät asi­aa turhaan, ikään kuin todis­tus­taak­ka olisi meil­lä. Ei mei­dän pidä kysel­lä Folk­tingetin tai RKP:n lupaa voidak­semme olla luke­mat­ta ruotsia. 

    Pakol­lis­es­ta ruotsin opikelus­ta pääsee helpol­la eroon. Pitää vain päät­tää asi­as­ta. Val­taen­em­mistön mielipi­det­tä ei voi ohit­taa aidos­sa demokra­ti­as­sa. Kenen mielip­i­teen mukaan päätetään , ellei enemmistön.

    Suomes­sa tilanne on kestämätön, kaikkien selvi­tys­ten mukaan kansan val­taen­em­mistö vas­tus­taa pakol­lista ruotsin ope­tus­ta. Enem­mistön mielipi­det­tä ei voi ohit­taa loppumattomiin.

    Keskusteluis­sa kiin­nitetään liian vähän huomio­ta kak­sikielisyy­den aiheut­tami­in kus­tan­nuk­si­in. Välit­tömiä kus­tan­nuk­sia löy­tyy hel­posti usei­ta sato­ja miljoo­nia vuodessa. Kysymyk­sessä on siis tloudel­lis­es­tikin merkit­tävä asia.

    Man­ner­maal­la Suomes­saa asuu n. 250.000 ruotsinkielisek­si ilmoit­tau­tunut­ta. Tästä joukos­ta val­taen­em­mistö oman ilmoituk­sen­sakin mukaan osaa suomea yhtä hyvin kuin ruot­sia ja vähin­tään tyy­dyt­tävästi suurin osa lopuista. Ruot­sikielis­ten palvelu­iden todel­li­nen tarve on siis vähäi­nen. Kieliv­ähem­mistöhän lukee koulus­sa suomea.

    Yksi peruskysymys on, halu­aako suo­ma­lais­ten enem­mistö kus­tan­taa yhteisil­lä verovaroil­la ruotsinkielisiä palvelui­ta pienelle läh­es viimeistä myöten suo­men­taitoiselle vähem­mistölle, vai jär­jestetäänkö näil­lä varoil­la parem­paa hoitoa van­hoille ja sairaille äidinkieleen kat­so­mat­ta. Päätös­val­ta on enemmistöllä.

  185. Den­nis kir­joit­ti: “Minkälaiset voimat pakko­ruot­sia ylläpitävät ja mil­lä keinoin? Taustal­la on var­masti muu­takin kuin se mikä julk­isu­u­teen näkyy. Eri­tyis­es­ti tähän kohtaan olisi kiva kuul­la jonkun rohkean entisen val­takun­nan­poli­itikon ja min­is­terin ajatuksia.”

    Tästä aiheesta löy­tyy ainakin yksi tal­teen jäänyt lausun­to. Erk­ki Pul­li­ainen on sanonut: 

    “(Hallitus-)Neuvotteluissa on joka ker­ta ollut mukana myös ryh­mit­tymä, joka poikkeaa täy­del­lis­es­ti muista. Se on Ruot­salainen kansan­puolue, rkp. Olin vuon­na 1999 talous­ryh­mässä mukana. Kun muut neljä puoluet­ta argu­men­toi­vat välil­lä varsin kiivaastikin, niin yksi poruk­ka sanoi, että “meille käy kaik­ki, kun­han päästään mukaan hal­li­tuk­seen”. Se oli juuri tuon rkp:n edus­ta­ja. Neljä vuot­ta ei ole tilan­net­ta muuk­si muut­tanut. Nyt rkp vaati vain yhden virk­keen hal­li­tu­so­hjel­maan: “Ruotsinkieliset palve­lut tur­vataan”. Heille riit­tää kuulem­ma yksi min­is­terin­salkku, eikä senkään laadul­la ole väliä. Näin hep­poiset ehdot sopi­vat luon­nol­lis­es­ti kahdelle muulle, demareille ja kepu­laisille, jot­ka nyt voivat sopia keskenään hallitusohjelmatekstistä. 

    Jämä min­is­teriys, esim. kansliamin­is­teriys, annetaan lopuk­si rkp:lle, joka joutuu puhei­den­sa jäl­keen siu­naa­maan kaik­ki mitä kak­si muu­ta ovat sopi­neet. Rkp ei oikeas­t­aan ole puolue laisinkaan. Se on ruotsinkieli­nen ruotsinkielis­ten yhdis­tys, joka valvoo siinä mis­sä mikä tahansa etu­jär­jestö ruotsinkielisen vähem­mistön etuja.”

  186. No, ei ole ihme, että Koivu lähtikin sit­ten Ana­heimi­in. Mon­tre­alin kan­nat­ta­jat ovat var­maan tyytyväisiä…

    Aika usko­ma­ton­ta muuten, että “palvelu­iden saamisen eväämisek­si” kat­so­taan se, että yksi­tyisen jääkiekko­joukkueen kapteeni puhuu yksi­tyisen tv-yhtiön haas­tat­telus­sa maan toista viral­lista kieltä. No, ehkäpä Kanadas­sa jääkiekko on julkisen palvelun asemassa.

  187. Pitäisi muis­taa, että ruot­si on suomenkielisille vieras kieli! Tämä näkökul­ma yleen­sä uno­hde­taan puhut­taes­sa pakkoruotsista.

    Kun Suo­mi on yli 90-pros­ent­tis­es­ti suomenkieli­nen maa, niin on kyl­lä aika mieletön­tä pakot­taa yli 90-pros­ent­tia kansas­ta opet­tele­maan varsin hyödyt­tömäk­si havait­tua vieras­ta kieltä, ruot­sia, jota kohtaan tun­neta lievem­pää tai voimakkaam­paa vastenmielisyyttä. 

    Vaik­ka val­tio on edelleen muodol­lis­es­ti “kak­sikieli­nen”, niin siitä ei voi tehdä johtopäätöstä, että kaikkien pitäisi opetel­la ja osa­ta ruot­sia. Ns.ruotsinkielisten palvelu­jen jär­jestämi­nen ei voi olla peruste pakko­ruotsin ylläpitämiselle. 

    Suomenkielis­ten pitäisi saa­da vapaasti vali­ta vier­aat kielet, joi­ta halu­taan opetel­la. Ruotsin pitäisi olla vain yksi valit­ta­vana ole­va kieli valin­nais­ten kiel­ten joukossa.

  188. Ai niin, yliop­pi­lasko­keesta on tääl­lä uno­htunut ker­toa kokon­aisku­va. — Tosi­a­sia on myös se, että ruotsinkielisel­lä puolel­la pääsee opet­ta­jak­si helpom­min eli opet­ta­jat eivät ole yhtä hyviä. Oppi­laiden kan­nus­timet ovat myös heikom­mat, kos­ka jatko-opiskelu­paik­ka irtoaa huonoil­lakin papereilla.

    PISAn 15-vuo­ti­ai­ta koske­vat tulok­set ovat niin vähän huonom­pia, että niistä ei kan­na­ta vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätök­siä.

    Ruotsinkieli­sistä suurem­pi osa menee lukioon kuin suomenkieli­sistä. Ruotsinkielisi­in lukioi­hin on helpom­pi päästä ja ruotsinkielistä ammatil­lista koulu­tus­ta on suh­teessa vähem­män. Kaiken toden­näköisyy­den mukaan siis suomen­ruot­salaiset luki­o­laiset ovat keskimäärin heikom­pia oppi­lai­ta kuin suomenkieliset lukiolaiset.

    Yliop­pi­lasko­keessa hei­dän heikom­muuten­sa kom­pen­soituu sil­lä, että englan­ti ruotsin suku­laiskie­lenä on heille helpom­paa, ja sil­lä, että suo­mi on heille todel­li­nen toinen koti­mainen, jota käytetään arkielämässä, kun taas useim­mille suomenkielisille ruot­si on de fac­to ulko­mainen kieli, jota ei kuule kuin oppitunneilla.

    Onko jol­lakul­la tieto­ja siitä, kuin­ka suuri osa suomenkieli­sistä ja ruotsinkieli­sistä luki­o­lai­sista ottaa pitkän matematiikan?

  189. “Ruotsin pitäisi olla vain yksi valit­ta­vana ole­va kieli valin­nais­ten kiel­ten joukossa.”

    Veron­mak­sa­jana saa­nen esit­tää eriävän mielipiteeni. 

    Suomen resurssit ovat rajal­liset niin ope­tus- kuin opiskelupuolel­lakin. Kansal­lis­es­ti opetet­ta­vat aineet, vapaae­htoisetkin, pitäisi siis vali­ta koko kansan kannal­ta järkevin perustein eikä jonkin pienen kansanosan tun­tei­den perusteella.

    Suo­ma­laiset eivät tarvitse ruot­sia mihinkään. Suomes­sa pär­jää parem­min suomel­la. Ruot­sis­sa pär­jää kaikkial­la parem­min englan­nil­la ja — yllät­täen — monin paikoin hyvin myös suomella. 

    Mik­si pitäisi tar­jo­ta suo­ma­laisille turhaa kieltä, kun kouluis­sa oikeasti kai­vataan enem­män ope­tus­paukku­ja tarpeel­lisi­in aineisiin?

    Ruot­sia voi kukin halutes­saan opetel­la kuten iir­iä tai latvi­aa: har­ras­tuk­se­na oma­l­la ajal­la ja kus­tan­nuk­sel­la. Turhienkin kiel­ten opiskelu on kaikin puolin kehit­tävä har­ras­tus. Mut­ta niiden tar­joami­nen kansal­lises­sa koulu­tusjär­jestelmässä ei ole järkevää.

  190. Kol­mas, edelleen stil­isoitu versio.

    Den­nis the Men­ace kir­joit­ti Osmon blo­gis­sa: “Pakko­ruot­sikysymys on nimit­täin niin sol­mus­sa, että nykyiset päät­täjät eivät uskalla siihen julkises­ti koskea.”

    Sol­mun voi ava­ta vain vaaleil­la, tai miekalla, kuten Alek­san­teri Suuri teki Gor­dionis­sa. Poli­itikko­jen kielipoli­it­tista oikeu­den­mukaisu­ut­ta on tähän asti tehokkaasti ohjan­nut se help­pous, jol­la ruot­salaiset saadaan tuke­maan mitä tahansa pääpuoluei­den han­ket­ta sil­lä (poli­itikoille itselleen) pienel­lä hin­nal­la, että ruot­salais­ten annetaan edelleen pitää kak­sikielisyyten­sä, pakko­ruotsin­sa ja etuoikeuten­sa. Erk­ki Pul­li­ainen on selvit­tänyt asi­aa julkisuudessa.

    Ruot­salaisia ja poli­itikko­ja ei ole häirin­nyt se “pieni” sivu­seik­ka, että pakko­ruot­si­tus on raskas taak­ka sekä taval­lisille veron­mak­sajille että Suomen kan­sain­väliselle kil­pailukyvylle. Ruot­salaisille Suomen men­estymi­nen ei ole tärkeätä. Ruot­salaisille on tärkeätä se, että he men­estyvät parem­min kuin suomalaiset. 

    Lisäk­si ruot­salaisil­la on paljon säätiöi­tyä rahaa, jota kan­nat­taa lirutel­la — ja var­masti on lirutel­tu — pienis­sä määrin suo­ma­lais­tenkin poli­itikko­jen tasku­un, jot­ta raho­jen val­tavir­ta pysyy ruot­salais­ten kannal­ta oikeansuuntaisena. 

    Pakko­ruot­si­tuk­sen poli­it­tisen hin­nan pienu­u­den on taan­nut se, että tiedo­tusvä­li­neet ovat suurelta osin ruot­salais­ten tai pakko­ruot­si­jär­jestelmän edun­saa­jien omis­tuk­ses­sa tai hallinnas­sa, aina Hesaria ja Yleis­ra­dio­ta myöten. Media ei ole vetänyt poli­itikko­ja vas­tu­useen ruot­salaisongel­mas­ta. Media ei edes tun­nus­ta sel­l­aisen ole­mas­saoloa. Eikä tule vetämään, kos­ka niiden tilaus­tu­lot ovat pienem­mät kuin ruot­salaisil­ta yri­tyk­siltä saata­vat ilmoi­tus­tu­lot sekä pakko­ruot­si­tusjär­jestelmäl­lä aikaansaata­vat edut ja tulon­si­ir­rot. Per­in­teisessä medi­as­sa on täy­delli­nen sanan­va­paus vain ruot­salaisil­la ja hei­dän hännystelijöillään.

    Inter­netin käytön yleistymisen myötä tilanne muut­tuu; nyt suo­ma­laisil­lakin alkaa olla täy­delli­nen sanan­va­paus (ehkä ei kuitenkaan ihan kaikissa blo­geis­sa:-). Tietoisu­us ruot­salaisongel­mas­ta leviää. 

    Hal­li­tus­puoluei­den har­joit­ta­malle pakko­ruot­si­tuk­selle voidaan saa­da oikea poli­it­ti­nen hin­ta vain vaaleis­sa. Kun vaa­likar­ja alkaa tehdä val­in­tansa puoluei­den kielipoli­ti­ikan perus­teel­la, poli­itikot heräävät ruot­salais­es­ta ruususenunestaan. 

    Ja äänestys­valin­nat voidaan nyky­isin tehdä vaik­ka pelkästään kielipoli­ti­ikan perus­teel­la, kos­ka useim­mat muut tärkeät asi­at hoide­taan joka tapauk­ses­sa jos­sain muual­la kuin Arka­di­an­mäen lampolassa.

  191. Osmo halu­aisi pakko­ruot­sit­taa vain ihan vähäsen. Hän ei tajua sitä, että pakko­ruot­sia ei voi har­ras­taa edes rajoite­tusti, eikä pakko­ruot­sista voi edes keskustel­la rajoite­tusti. Ennen pitkää keskustelu menee kuitenkin koko ruot­salaisongel­man syvimpi­inkin syn­ty­i­hin, ja tode­taan, että itse asi­as­sa ei ole mitään perustelu­ja millekään ruot­salais­ten naut­timille etuoikeuk­sille, vaan kaik­ki pitäisi lopet­taa. Siinä vai­heessa ei rajal­lisenkaan pakko­ruot­sit­ta­jan auta enää muu kuin tehdä pani­ikki­jar­ru­tus ja pan­na täysi sen­su­uri päälle.

  192. Kir­joitin tämän viestin Hesarin keskustelu­un, joka käsit­teli perusk­oulun oppi­laiden heiken­tynyt­tä ruotsin­taitoa. Mon­een rön­sy­illeen keskustelun jäl­keen oma näke­myk­seni on tämä:

    Osalle oppi­laista kak­si kieltä on liikaa. Toista vieras­ta kieltä opit­taisi­in huonos­ti, olisi se mikä tahansa. Vapaus lie­nee tässä kova sana. Samoin maa­han­muut­ta­jien kieli­taito­vaa­timuk­si­in ja kiel­tenopetuk­seen tarvi­taan jous­tavu­ut­ta. Ope­tus­su­un­nitel­man on lähdet­tävä oppi­jas­ta ja hänen parhaastaan.

    Toisaal­ta ruotsin kie­len oppimisen helpot­tamisek­si ei käytetä riit­tävästi mod­erne­ja keino­ja. Lapsethan eivät useim­mil­la alueil­la kuule eivätkä pääse mis­sään käyt­tämään ruot­sia (elleivät halua leikkiä ruotsinkielistä R‑kioskilla). Heille pitäisi tar­jo­ta drillaavia hausko­ja pele­jä netis­sä, jot­ta heille muo­dos­tu­isi koke­mus oppimis­es­ta ja se olisi vielä hauskaakin. Samat ongel­mat ovat niil­lä ruotsinkielisil­lä lap­sil­la, jot­ka elävät täysin ruotsinkielisil­lä alueil­la. Ei liene hauskaa heilläkään.

    Suomen kah­ta kansal­liskieltä ja Itämeren iki­aikaista monikielisyyt­tä voisi juh­lis­taa vaik­ka karnevaalipäiväl­lä Turun keski­aikaisten markki­noiden tapaan. Esitel­lään his­to­ri­aa ja nykyaikaa ilois­es­ti. Näin syn­ty­isi aito­ja posi­ti­ivisia koke­muk­sia. Mieluiten lämpimään aikaan. Jos hom­ma olisi eloku­un lop­ul­la, koulutkin pää­si­sivät mukaan. Olisi hyvä motivointialoitus.

    Ennen kaikkea lisätään rin­nan vapaut­ta ja kansal­liskiel­ten vetovoimaa. Tehdään oppimi­nen mah­dol­lisim­man yksilöl­lisek­si ja helpok­si eikä nun­nute­ta vain, että “asen­teis­sa on vikaa” tai “mitä sil­lä tekee”. Kom­pro­missin sijaan kaipaan win­win-tilan­net­ta (ei nyt löy­tynyt koti­mai­sista tätä ilmaisua, sori).

  193. “Mis­tä ei voi vai­eta, siitä on puhuttava.”

    Juuri näin, Osmo. Nyt alat päästä asian ytimeen.

    Wovon Mann nicht schweigen kann, darüber muss Mann sprechen!

  194. Hesari sen enem­pää kuin Osmokaan ei var­maan ajatel­lut kah­ta ker­taa ennen kuin päästi “vapaut­ta ja pedagogiikkaa”-nimimerkin löysän kir­joituk­sen läpi sen­su­urin siivilästä:

    “Osalle oppi­laista kak­si kieltä on liikaa.”

    Tämä ei voi olla pakko­ruotsin lopetuk­sen syy, vaan se, että se on kaikille oppi­laille liikaa, kos­ka se on turhaa.

    “Vapaus lie­nee tässä kova sana.”

    Lie­nee-sana tässä osoit­taa, miten kaukana lievätkin pakko­ruot­sit­ta­jat ovat todellisuudesta.

    “Samoin maa­han­muut­ta­jien kieli­taito­vaa­timuk­si­in ja kiel­tenopetuk­seen tarvi­taan joustavuutta.”

    Maa­han­muut­ta­jat eivät eri­tyis­es­ti liity pakko­ruot­si­in mil­lään taval­la, ellei sit­ten käsitetä ruot­salaisi­akin maa­han­muut­ta­jik­si. Kaik­ki maa­han­muut­ta­jat pitäisi kotout­taa Suomeen mah­dol­lisim­man tehokkaasti. Siihen ei sovi tuh­la­ta sato­ja vuosia, kuten ruot­salais­ten kohdal­la on tehty. 

    “Ope­tus­su­un­nitel­man on lähdet­tävä oppi­jas­ta ja hänen parhaastaan.”

    Kyl­lä se voi lähteä myös veron­mak­sa­jan parhaas­ta: nyky­is­ten veron­mak­sajien pitää varmis­taa, että vero­ja mak­se­taan myös tule­vaisu­udessa, ja sik­si enem­mistön turhik­si kokemia ainei­ta ei kan­na­ta opet­taa. Ruot­sil­la ei vero­ker­tymää kasvateta. 

    “ruotsin kie­len oppimisen helpot­tamisek­si ei käytetä riit­tävästi mod­erne­ja keinoja.”

    Kenen mielestäsi pitäisi käyt­tää mod­erne­ja keino­ja ruotsin opet­tamisek­si suo­ma­laisille? Suo­ma­lais­tenko? Mik­si? Ruot­salaiset sitä kyl­lä voivat har­ras­taa, mut­ta omil­la rahoil­laan ja ajallaan. 

    “Lapsethan eivät useim­mil­la alueil­la kuule eivätkä pääse mis­sään käyt­tämään ruotsia”

    Eivätkä mon­taa muu­takaan kieltä. Joten mikä tekee ruotsin erikoisek­si tässä suhteessa?

    “Heille pitäisi tar­jo­ta drillaavia hausko­ja pele­jä netis­sä, jot­ta heille muo­dos­tu­isi koke­mus oppimis­es­ta ja se olisi vielä hauskaakin.”

    No ei sit­ten muu­ta kuin netis­sä hääräävä rkp:n palkkaa­ma pakko­ruotsin puoles­ta kir­joit­tel­e­va joukkio tekemään hausko­ja pele­jä nettiin.

    “Suomen kah­ta kansal­liskieltä ja Itämeren iki­aikaista monikielisyyt­tä voisi juh­lis­taa vaik­ka karnevaalipäiväl­lä Turun keski­aikaisten markki­noiden tapaan.”

    Aloit­takaa se molem­pi­en kansal­liskiel­ten juh­lin­ta vaik­ka Ahve­nan­maal­la tai När­piössä. Mielel­lään tietysti molem­mil­la kansal­liskielil­lä. Ehkä suo­ma­laisetkin sit­ten innostuvat.

    “Kom­pro­missin sijaan kaipaan winwin-tilannetta.”

    Eli tas­apeliä ollaan jo kaipaamassa? 

    Jos ruot­sia todel­la aikuis­ten oikeasti halu­taan opet­taa suo­ma­laisille, siitä pitää mak­saa opiske­li­joille kun­non palk­ka, san­o­taan nyt vaik­ka 100 euroa tunti. 

    Put your mon­ey where your mouth is.

  195. Kirk, ruot­si on mon­elle suo­ma­laiselle todel­la tärkeä kieli. Epäilen, päästäänkö pakko­ruot­sista, jos sitä kri­ti­soi­vat käyt­tävät kovin äärim­mäistä ilmaisutapaa.

    Itse läh­den vain kohtaamis­tani ongelmista. Tänään maa­han­muut­ta­jalap­sil­la ja kielel­lis­es­ti hitaasti kehit­tyvil­lä lap­sil­la on vaikeuk­sia kah­den vier­aan kie­len kanssa. Tätä vaikeut­ta ei poista se, että perusk­oulu­un tuo­taisi­in ruotsin tilalle jokin toinen pakolli­nen kieli, vaikka­pa venäjä. Sitä ei poista sekään, että toisen pakol­lisen kie­len saisi vali­ta use­am­mas­ta vai­h­toe­hdos­ta. Lap­sille pitäisi taa­ta mah­dol­lisu­us opiskel­la omista lähtöko­hdis­taan, ja jos se tarkoit­taa vain yhtä vieras­ta kieltä, siihen on olta­va mahdollisuus.

    Suomenkielisiä lap­sia moiti­taan usein vääristä asen­teista ja huonos­ta kieli­tai­dos­ta. Minus­ta kumpikaan moite ei ole oikeutet­tu. Jos oppimi­nen on ongel­mallista tai jos ei pääse itse vaikut­ta­maan opiskelu­un­sa esim. kieli­v­alin­nan kohdal­la, tot­ta kai se vaikut­taa asen­teisi­in. Jos kieltä luke­vat aivan kaik­ki (eikä vain valikoidut ryh­mät, kuten vapaae­htoi­sis­sa kielis­sä), niin ei kai keskimääräi­nen osaami­nen voi olla kum­moista. Jos kaiken lisäk­si kiel­tenop­pimises­sa luote­taan van­hoi­hin reseptei­hin, jos­sa lapsen pitäisi drilla­ta kir­jan ja vihon kanssa, niin voi voi. Suu­tut­taa, että huonot tulok­set laite­taan las­ten syyksi.

    Voisim­meko me net­tikeskusteli­jat tavoitel­la sel­l­aista argu­men­toin­ti­tyyliä, jol­la kun­nioit­taisimme sekä toisi­amme että niitä tavoit­tei­ta, joi­ta yritämme edis­tää — jot­ta poli­it­tis­ten päät­täjien joukko kiin­nos­tu­isi kuun­tele­maan meitä?

  196. EU:n viralli­nen tavoite on vähin­tään kak­si vieras­ta kieltä per koul­u­lainen. Tässä suo­ma­laiset ovat taas ker­ran luokan pri­imuk­sia. Mut­ta vain teo­ri­as­sa. Todel­lisu­udessa suomenkieli­nen suo­ma­lainen osaa lähin­nä englan­tia ja jonkin ver­ran erästä varsin mar­gin­aal­ista kieltä. Näen­näis­es­ti huonom­min pär­jäävis­sä mais­sa osa­taan englan­nin lisäk­si jotain toista maailmankieltä. 

    EU:n tavoite on kan­natet­ta­va inte­graa­tion ja yhteisym­mär­ryk­sen lisäämisen kannal­ta, mut­ta vain jos pakko­ruot­sista luovu­taan. Kun kaik­ki opiskel­e­vat ruot­sia, EU:n tavoite ei täyty.

    Pakko­ruot­si hait­taa las­ten kieli­har­ras­tus­ta myös siinä mielessä, että se käytän­nössä hait­taa kielikylpy­jen yleistymistä. Van­hem­mat oli­si­vat var­masti enem­män innos­tunei­ta kielikylvy­istä, jos se ei tarkoit­taisi vas­ten­mielisek­si tai suh­teel­lisen tarpeet­tomak­si koe­tun ruotsin oppimista. Vaik­ka ruot­sikin toki käy parem­man puut­teessa, koko kielikylpy­hom­ma osui kun­nol­la tutkaani vas­ta sit­ten kun kuulin sak­salais­es­ta kielikylvys­tä. Vielä enem­män olisin ollut innois­sani vaikka­pa kiinankielikylvys­tä. Sel­l­ais­ten yleistymis­es­tä lie­nee turha haaveil­la maas­sa, jos­sa resursse­ja ohjataan pakko­ruotsin vinkke­listä. Mitä lyödään vetoa, että ruotsinkielisille kielikylvy­ille jae­taan tule­vaisu­udessa rahaa yhä avokätisemmin?

  197. “EU:n viralli­nen tavoite on vähin­tään kak­si vieras­ta kieltä per koululainen.”

    Olen paljon miet­tinyt tätä tavoitet­ta. Mielestäni se onkin ihan hyvä suosi­tus keskiver­to euroop­palaiselle. Euroopas­sa naa­purikielet ovat usein maail­mankieliä ja yleen­sä myös sukukieliä. Jostain syys­tä siel­lä ei kuitenkaan opiskel­la kieliä kovinkaan innokkaasti, joten täl­laisia val­is­tunei­ta toivei­ta on syytä esit­tää. Ohjail­taisi­in­pa meil­läkin kiel­tenope­tus­ta enem­män val­is­tunei­den toivei­den kuin pakko­jen avulla.

    “hait­taa kielikylpy­jen yleistymistä”

    Käsit­tääk­seni van­hem­mat ovat nyky­isin erit­täin kiin­nos­tunei­ta myös ruotsin kielikylvy­istä, kos­ka kylvyn var­jol­la saadaan lapselle hyvin valikoitunut luokka­tove­r­ien joukko. Jo pelkäl­lä A‑ruotsin valin­nal­la päästään ryh­mään, jos­sa luokkakaverei­den kodit ovat kiin­nos­tunei­ta las­ten koulu­tuk­ses­ta eikä oppi­lail­la ole isom­pia ongelmia oppimises­sa (se on yleen­sä ehtona kylvyis­sä ja poikkeuk­sel­li­sis­sa kielivalinnoissa). 

    Kielikylvyis­sä on ongel­mansa. Eivät lapset vält­tämät­tä opi niin hyvin kuin voisi toivoa. Esimerkik­si maantiedon ja fysi­ikan sanas­tot ovat sel­l­aisia, että osalle jää iso­ja aukko­ja ymmärtämiseen ja oman kie­len kieli­taitoon. En mitenkään varauk­set­tomasti puol­la opiskelua use­am­mal­la kielel­lä edes ns. aka­teemis­es­ti hyvien oppi­laiden kohdalla.

    Perusk­oulun ongel­mak­si on nyt nouse­mas­sa se, että har­va van­hempi halu­aa lapsen­sa samalle luokalle maa­han­muut­ta­jien, luki­vaikeuk­sis­ten tai muuten haas­tavista lähtöko­hdista tule­vien las­ten kanssa. Itse kan­nan nimeno­maan huol­ta siitä, miten saadaan myös eri­laisille lap­sille paras mah­dolli­nen perusk­oulu­tus ja ilo omas­ta osaamis­es­ta ja vah­va itseluottamus.

  198. Anna-Liisa kir­joit­ti 28.11.2009:
    “Kom­menteis­sa on use­aan ker­taan mainit­tu Kanada.
    Toisen viral­lisen kie­len pakko-opiskelus­ta Kanadas­sa ei heti löy­dy tietoa. Vain se löy­tyy hel­posti, että val­tio takaa jokaiselle oikeu­den opiskel­la sitä toista viral­lista ja sitä tue­taan voimakkaasti esim. kielikylvyin. Pen­gon asi­aa. Joskus aikaisem­min olen pää­tynyt sel­l­aiseen tulok­seen, ettei kieli- eikä koul­u­la­ki Kanadas­sa määrää pakol­lista toisen viral­lisen opiskelua, mut­ta että paikallis­ta­son säädök­sil­lä se kyl­lä olisi kaikissa provins­seis­sa pakolli­nen. Nyt en osunut tuon muis­tiku­van lähteeseen.”

    Kanadas­sa ei ole ain­oatkaan pakkok­ieltä. Ain­oas­taan Que­becin viereisessä provinssis­sa Ontar­ios­sa on ran­s­ka pakolli­nen vuosilu­okil­la 4 — 8. Mut­ta siihen se sit­ten lop­puukin. Lisäk­si provinssit päät­tävät itsenäis­es­ti koulu­opetukesta (kuten myös nelikielisessä Sveit­sis­sä ja kolmekielisessä Bel­gias­sa on itsenäiset kielialueet).

    http://pakkoruotsi.net/linkit.shtml#Kanada

    Vaik­ka Kanadas­sa olisi pakko­ran­s­ka, olisi tilanne sama, kuin jos Suomes­sa olisi pakko­englan­ti. Englan­ti on kanadalais­ten äidinkieli. Vaik­ka Kanadas­sa olisi kak­si pakkok­ieltä, joista toinen olisi ran­s­ka, ei tämä olisi peruste. Suo­mi kun on itsenäi­nen valtio. 

    Lisäk­si Kanadas­sa on ran­skankielisiä ympäri maa­ta, Suomes­sa ruotsinkielisiä on vain ran­nikol­la, ja ran­skankielisiä on Kanadas­sa 23 %.

  199. Tarken­nus edelliseen:

    Vaik­ka Kanadas­sa olisi pakko­ran­s­ka, olisi tilanne siel­lä sama, kuin jos Suomes­sa olisi ain­oas­taan pakko­englan­ti. Englan­ti kun on kanadalais­ten äidinkieli.

  200. Anna-Liisa kir­joit­ti 28.11.2009:
    “Kielel­liset oikeudet Kanadassa:
    — vira­nomai­sis­sa voi asioi­da molem­mil­la viral­lisil­la kielillä,
    — viran­halti­jat voivat tehdä työn­sä kum­mal­la tahansa viral­li­sista kielistä kak­sikielisik­si määritel­ly­il­lä alueil­la [(!!) toim. huom: näin se muis­taak­seni kyl­lä Suomes­sakin on, mut­ta ei tai­da toteu­tua käytännössä],
    — kaikil­la kanadalaisil­la äidinkielestä riip­pumat­ta on val­tion takaa­ma oikeus tasa-arvoiseen työn­saan­ti­in julkisel­la sek­to­ril­la sekä eten­e­miseen virkauralla.
    Sivul­ta käy ilmi, että kaik­ki val­tion virat määritel­lään Kanadas­sa kak­si- tai yksikielisik­si seuraavasti:
    — kak­sikielisessä viras­sa kaik­ki tehtävät tai osa niistä täy­tyy suorit­taa molem­mil­la kielillä
    englan­ninkielisessä viras­sa kaik­ki tehtävät suorite­taan englanniksi”

    Toisek­si viimeis­es­tä kohdas­ta pitäisi Suomen ehdot­tomasti ottaa mallia Kanadas­ta! Suomes­sa kun ei määritel­lä virko­ja kak­sikielisik­si, vaan määritel­lään koko vira­nomainen kak­sikielisek­si, jol­loin ruotsin taidon vaa­timus ei kos­ka virko­ja vaan kokon­aisia ammat­tiryh­miä. Toisek­seen, Kanadas­sa määritel­lään siis vain val­tion osalta asia, kun Suomes­sa määritel­lään myös kun­tien kaksikielisyys.

    Viimeis­es­tä kohdas­ta pitäisi myös ottaa mallia. Suomes­sa kun myös yksikielis­es­ti suomenkieli­sis­sä(!) val­tion vira­nomai­sis­sa pitää virkami­esten vähin­tään ymmärtää ruotsia.

    Selvitä Anna-Liisa, mikä on “vira­nomainen” Kanadas­sa. Käsit­tääk­seni Kanadan kielila­ki kos­kee vain val­tion ja provinssien vira­nomaisia. Kun­nal­lis­ten vira­nomais­ten kielistä provinssit päät­tävät ehkä itsenäis­es­ti. Suomes­sa taas laki määrää, että kak­sikielisyys kos­kee myös kun­nal­lisia vira­nomaisia. Esim. Ontar­ios­sa muis­taak­seni ei ole oikeut­ta saa­da palvelua ran­skak­si kun­nal­li­sis­sa viranomaisissa.

    Selvitä Anna-Liisa, mikä on “kak­sikieli­nen alue” Kanadas­sa. Muis­taak­seni Kanadas­sa ei ole kuin yksi kak­sikieli­nen provinssi, New Brunswick.

    Suomes­sa suomenkielisil­lä ei ole val­tion takaa­ma oikeus tasa-arvoiseen työn­saan­ti­in julkisel­la sek­to­ril­la sekä eten­e­miseen virkau­ral­la, vaan ruotsinkielisil­lä on etu­lyön­ti­ase­ma kaikessa, kos­ka ruotsin taidon vaa­timuk­set ovat ylim­i­toite­tut. Suurin osa ruotsinkieli­sistä kun on todel­lisu­udessa kaksikielisiä.

  201. Tämä ei voi olla pakko­ruotsin lopetuk­sen syy, vaan se, että se on kaikille oppi­laille liikaa, kos­ka se on turhaa.

    Lie­nee liikaa vaa­dit­tu, että antaisit ihmis­ten ihan itse arvioi­da minkä kie­len oppimi­nen on tarpeel­lista ja minkä ei? 

    Dis­claimer: Olen suomen­su­o­ma­lainen, tun­nen joitakin suomen­ruot­salaisia (joista ne, joiden kanssa pakko­ruot­sista on tul­lut puhet­ta, kan­nat­ta­vat siitä luop­umista), kan­natan pakko­ruot­sista luop­umista, ja joudun työssäni käyt­tämään ruot­sia sil­loin tällöin.

  202. niin, jos ruot­si tehdään vapaae­htoisek­si, niin sil­loin pitää tietenkin ottaa joku toinen pakol­lisek­si sen tilalle. Suo­ma­lais­ten vieraiden kiel­ten osaami­nen on hälyt­tävän huonoa, suomen lisäk­si ei osa­ta muu­ta kuin englan­tia, sitäkin huonohkosti. Vas­toin yleistä luu­loa, tämä ei johdu pakol­lis­es­ta ruotsin opiskelus­ta joka muka söisi motivaatiota/resursseja muil­ta kieliltä, vaan on huo­mat­tavsti myöhempää perua eli kv. poli­it­ti­nen kehi­tys viim. 20 v. Ennen sitä Suomes­sakin puhut­ti­in kiitet­tävästi esim. sak­saa, samoin venäjää kir­joit­tavien määrää yo. kir­joituk­sis­sa on puolit­tunut. Ja jos ruot­si pois­te­taan niin mikäpäs sil­loin luon­te­vam­paa kuin pakkovenäjä, ain­oa real­isti­nen vai­h­toe­hto. Venäjä on naa­puri­maa ja oma v‑kielinen vähem­mistöm­mekin kas­vaa nopeasti.

    Min­ulle ns. pakko­ruotsin/-suomen perus­teek­si on aina riit­tänyt se tosi­a­sia että molem­pia on puhut­tu tässä maas­sa ties kuin­ka kauan. Toisek­si on kysymys siitä jos halu­amme että mei­dät vast­ede­skin lue­taan Pohjo­is­maak­si vai balti­laisek­si reunaval­tiok­si. EU:sta huoli­mat­ta maanti­eteen para­metrit eivät ole mihinkään hävin­neet ja kun Usa:n “unipo­lar moment” pikku hil­jaa häviää ja men­emme mon­i­na­paiseen maail­maan, raja-aita ajat­telu ja reuna­maa käsitekin saa uut­ta (vai pitäisikö sanoa uus­van­haa) sisältöä.

    Lopuk­si sitaat­ti Talouselämän pääkir­joituk­ses­ta “Pakko­ruot­si äkkiä takaisin” 26.11 “Hal­li­tus poisti pakko­ruotsin yliop­pi­laskir­joituk­sista. Tässä hal­li­tus taipui pop­ulis­tisen rah­vaan edessä taval­la, joka ei ole kun­ni­ak­si Suomelle”.….“Pitää näköjään vielä tämän jäl­keen tavoitel­la 51. osaval­tion ase­maa Amerikan Yhdysvalloissa”.

  203. Ville: “Suo­ma­lais­ten vieraiden kiel­ten osaami­nen on hälyt­tävän huonoa, suomen lisäk­si ei osa­ta muu­ta kuin englan­tia, sitäkin huonohkosti. Vas­toin yleistä luu­loa, tämä ei johdu pakol­lis­es­ta ruotsin opiskelus­ta joka muka söisi motivaatiota/resursseja muil­ta kieliltä, vaan on huo­mat­tavsti myöhempää perua eli kv. poli­it­ti­nen kehi­tys viim. 20 v.”

    Var­maankin se johtuu pääosin juuri pakko­ruot­sista. Vaikea­han asi­aa on kyl­lä todis­taa. Loogis­es­ti on toki niin että, jos aikaa käytetään johonkin, se on pois jostain muus­ta. Tiedän myös, että mon­et huonos­ti kieliä oppi­vat eivät uskalla ottaa kol­mat­ta vieras­ta kieltä. Olet myös väärässä, kun väitä, että suo­ma­lais­ten kieli­taito olisi hälyt­tävän huono. Suomen­ruot­salais­ten kieli­taito on maail­man­lu­okkaa, mut­ta heil­lähän ei ole pakko­ruot­sia riesanaan.

    Suomen oikea viiteryh­mä ei ole sen parem­min Pohjo­is­maat kuin Bal­ti­akaan vaan EU. Balt­ian mai­ta ei kan­nat­taisi halveksia.

  204. Tämä kom­ment­ti kuvas­taa aika hyvin asenteita:

    “pop­ulis­tisen rah­vaan edessä taval­la, joka ei ole kun­ni­ak­si Suomelle” “Pitää näköjään vielä tämän jäl­keen tavoitel­la 51. osaval­tion ase­maa Amerikan Yhdysvalloissa”.

    Tiet­ty tuo­hon sanomaan kuu­luu se olet­ta­ma, että ihmi­nen on pop­ulisti­nen ja rah­vas ellei kan­na­ta pakko­ruot­sia. (Tämä fak­ta on var­masti Åbo Akade­mis­sa tieteel­lis­es­ti tutkit­tu joten en viit­si tak­er­tua tämän tulkin­nan oikeellisuuteen).

    Kos­ka ruotsinkieli­nen vähem­mistö tun­tuu kan­nat­ta­van pakko­ruot­sia, voidaan olet­taa että
    he nyt eivät ainakaan ole rah­vas­ta tahik­ka populisteja. 

    Lisäk­si jotenkin olete­taan että kun­nia häviää.. Häviää mis­sä, ja mikä kun­nia? Alka­ako mei­dän min­is­tere­itämme sit­ten kovasti nolot­taa jos pakko­ruot­si häviää? Jos ovat noin ujo­ja jo noin pikku­ju­tus­sa, niin osaako ne mitään muitakaan asioita­mme ajaa? Olisiko syytä mielu­um­min vai­h­taa poli­itikot jo viiein.

    Niinkun haloo!
    Kan­nat­taisi koet­taa tyrkyt­tää sitä ruot­sia vaik­ka miel­lyt­täväl­lä asen­teel­la niin hom­ma voisi toimia parem­min mei­dän kehnom­man kansanosan parissa.

  205. “Var­maankin se(muiden kiel­ten vähäi­nen opiskelu) johtuu pääosin juuri pakko­ruot­sista. Vaikea­han asi­aa on kyl­lä todistaa.”

    Help­po­han asia olisi tutkia.
    Kyse­ly 12-vuo­ti­aiden vanhemmille:

    “Minkä kie­len lapsenne aloit­taisi ensi vuon­na, jos ruotsin vai­h­toe­htona olisi myös mui­ta kieliä?

    Yksinker­tainen ja selkeä tutkimus.
    Eri asia halu­aako ope­tushal­li­tus kuul­la tuloksia.

  206. Den­nis kirjoitti:
    “3) Minkälaiset voimat pakko­ruot­sia ylläpitävät ja mil­lä keinoin? Taustal­la on var­masti muu­takin kuin se mikä julk­isu­u­teen näkyy. Eri­tyis­es­ti tähän kohtaan olisi kiva kuul­la jonkun rohkean entisen val­takun­nan­poli­itikon ja min­is­terin ajatuk­sia. Pakko­ruot­sikysymys on nimit­täin niin sol­mus­sa, että nykyiset päät­täjät eivät uskalla siihen julkises­ti koskea.”

    Hyvä kysymys ja tärkein kysymys pakko­ruotsin ymmärtämisek­si. Tässä joitakin omia näke­myk­siäni siitä mik­si poli­ti­ikas­sa pakko­ruot­si on sivu­seik­ka. Sama kos­kee läh­es samoin sanoin opet­ta­ji­in ja professoreihin. 

    POLIITIKOT

    1. Tietämät­tömyys

    Luul­laan että perus­tus­la­ki määrää pakko­ruotsin. Näin­hän ei ole. Perus­tus­lain 17 § määrit­telee vain arvot ja tavoitteet,ei keino­ja. Lait ja ase­tuk­set määrit­televät kuin­ka perus­tus­lain tavoit­teet käytän­nössä saavute­taan ja miten 17 § tulk­i­taan. Pakko­ruot­si ja virkaruot­si ovat lake­ja, eivät pykäliä perustuslaissa. 

    Kos­ka paper­ile­hdet ja muu media ei kom­men­toi kielipoli­ti­ikkaa, luulee poli­itikko että tavalli­nen Suo­ma­lainen on tyy­tyväi­nen Sta­tus Quo’on. Ei ymmär­retä mitä ollaan tekemässä, ollaan komi­teoiden ja neu­vo­nan­ta­jien lieas­sa. Kansan huu­to ei kan­taudu lasitorni­in asti, välis­sä on liian mon­ta sinikeltaista palo­muuria. Inter­net on ain­oa media jos­sa tätä asi­aa käsitel­lään laa­jasti ja päivit­täin, mut­ta poli­itikoille sen arvo on nol­la, Wallinin sanoin “avo­hoitopoti­lainen höpinöitä”.

    Ei tiede­tä kuin­ka suuria ongelmia ruotsin pakol­lisu­us tuo kouluis­sa eri­tyis­es­ti tänä monikult­tuuriuiden aikana. Ei ymmär­retä sitä että ruot­sia osaa­mat­toma­lle on voimas­sa virkakiel­to, tämä kielisään­nös ohjaa myös suuren osan poten­ti­aal­ista virkamies- ja palve­lu­työvoimaa muille aloille ja jopa keskeyt­tämään koulun (eri­tyis­es­ti pojat).

    Ei ymmär­retä että ylit­se­vuo­ta­va suvait­se­vaisu­us 5% kohtaan voi olla samal­la suvait­se­mat­to­muut­ta 95% kohtaan. Ei ymmär­retä että posi­iti­ivi­nen syr­jin­tä on tarkoitet­tu vähem­mistöille joil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta pitää huol­ta itse itsestään. 

    2. Ympäristön paine

    Jos vaimo tai käly on suomen­ruot­salainen, on paha men­nä sanomaan julkises­ti mitään ruotsin kieleen liit­tyvää. Kehua tietenkin saa. Ihmisen moti­iv­it ovat pohjim­mil­taan hyvin yksinker­taiset: jos vaimo on Raken­nekyn­sik­lu­bis­sa ei mies tee julk­ista aloitet­ta klu­bin lopet­tamisek­si tai sen toim­intata­van muut­tamisek­si vaik­ka tek­isi kuin­ka mieli.

    Vai­mon lisäk­si suomen­ruot­salaiset ystävät, alaiset, työ­tover­it, pomot ja puolueen ala­jaos­tot ovat näkymätön köysi kaulas­sa kun kysytään pitääkö ruotsin kieltä edis­tää tai palvelu­ja säätää. Mitä jos naa­puri­ni Göran saa kuul­la että vaadin pakko­ruotsin pois­toa? Entä mitä jos menee Eiran päiväkoti­paik­ka ohi suun? Mitä pojan tyt­töys­tävä sanoo? Mitä Län­si-Suomen ala­jaos­ton ruotsinkieli­nen sivu­toimis­to sanoo?

    Todel­lisu­udessa­han kyseessä on itse itsen­sä kahlit­sem­i­nen luullen että oman mielip­i­teen rehelli­nen ilmaisu tuo harmia elämään ja pöl­lön leiman. Tosi­asi­as­sa ihmiset mukau­tu­vat ja osaa­vat puhua asioista kuten HBL:n Sam­po Ter­hon haas­tat­telu http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/11/27/d40369.php todistaa. 

    3. Pop­ulis­mi, sosi­aa­li­nen status

    Luul­laan että ruotsinkielis­ten kanssa kaveer­aami­nen on eli­it­ti­in kuu­lu­mista ja sil­loin saa osan hei­dän sädeke­hästään. Suomenkieli­nen taas on har­maa­ta mas­saa jon­ka puolen pitämi­nen ei tuo lisäar­voa poli­itikon per­soon­aan. Luul­laan että on kul­tivoitunut ja sivistynyt kun mainit­see joka välis­sä kuin­ka tärkeää ruotsinkielisyys ja his­to­ria Ruotsin kanssa on (ker­toohan RKP koko ajan kuin­ka Suomen sivistys on ruotsinkie­len ansio­ta). Ollaan seit­semän­nessä taivaas­sa kun FST tai HBL halu­aa haas­tatel­la. Turhamaisu­ut­ta ja heikkoa itse­tun­toa? Niin kai sitten.

    4. Ei kyseenalaisteta

    Poli­itikko ei saa läh­es mitään pos­tia koskien pakko­ruot­sia. Häneltä ei kysytä pakko­ruot­sista kuin ehkä ker­ran vuodessa, ja useim­miten kysyjä ei ole äänestyikäinen. 

    Äänestäjät eivät tor­eil­la vaalien aikaan kysy kan­taa pakko­ruot­si­in. Medi­as­sa ei puhuta pakko­ruot­sista (ollaan ain­oas­taan huolis­saan ruotsinkielis­ten ase­mas­ta ja suo­ma­lais­ten huonos­ta toisen koti­maisen tai­dos­ta). Pakko­ruot­si ei ole koskaan vaali­teema, mik­si poli­itikko käyt­täisi aikaa siihen. RKP tekee mitä tahansa toisen puolueen eteen kun­han ruotsin ase­maan ei kos­ke­ta, siis “what’s not to like”, hal­li­tuk­seen vain.

    Hänen näkökul­mas­taan pakko­ruot­si ei ole siis mikään ongel­ma joka pitäisi kyseenalaistaa.

    http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/11/25/d40283.php todis­taa kuin­ka useim­mat puolueet vain liukkaasti myötäilevät RKP:n mantro­ja, eli oman puolueen kielia­sioiden päätös­val­ta on käytän­nössä siir­ret­ty RKP:lle.

  207. Valveu­tunut kirjoitti:
    “Luul­laan että perus­tus­la­ki määrää pakkoruotsin”.

    Tot­ta. Tässä keskustelu on puuroutunut. Perus­tus­la­ki määrää kieliryh­mien oikeudet ja hyvä niin. 

    Valveu­tunut: “Ei tiede­tä kuin­ka suuria ongelmia ruotsin pakol­lisu­us tuo kouluis­sa eri­tyis­es­ti tänä monikult­tuuriuiden aikana.”

    Tämäkin on totta. 

    Valveu­tunut: “Ei ymmär­retä sitä että ruot­sia osaa­mat­toma­lle on voimas­sa virkakiel­to, tämä kielisään­nös ohjaa myös suuren osan poten­ti­aal­ista virkamies- ja palve­lu­työvoimaa muille aloille ja jopa keskeyt­tämään koulun (eri­tyis­es­ti pojat).”

    En usko että koulupu­dokkaat ajat­tel­e­vat pitkän opin­top­utken toises­sa päässä häämöt­tävää virkamieskoet­ta. Sen sijaan yläas­teen kie­limäärä itsessään voi olla rasite, kuten tääl­lä ovat mon­et sanoneetkin. Ja sil­loin ruotsin pakol­lisu­ut­takin on tarkasteltava. 

    “Jos vaimo tai käly on suomen­ruot­salainen, on paha men­nä sanomaan julkises­ti mitään ruotsin kieleen liittyvää.” 

    Entäs kun vaimo on riikinruotsalainen?:)

    Valveutunut:“Luullaan että ruotsinkielis­ten kanssa kaveer­aami­nen on eli­it­ti­in kuu­lu­mista ja sil­loin saa osan hei­dän sädekehästään.” 

    Hih hih. 30 vuot­ta mel­ontaretkeilyä ulkosaaris­tossa har­ras­ta­neena olen toden­nut ruotsinkiel(ist)en elitistisyyden. 

    “Äänestäjät eivät tor­eil­la vaalien aikaan kysy kan­taa pakkoruotsiin”. 

    Joh­tu­isiko siitä, että useim­mille torikahvilois­sa kielikysymys on kuten se oli Väinö Tan­ner­ille; kuu­den­nen luokan kysymys.

  208. Pakko­ruot­sia ylläpitävät myös has­sut ruot­salais­mieliset poli­itikot, kir­joit­ta­mal­la has­su­ja, ruot­salais­myön­teisiä jut­tu­ja blo­gei­hin­sa, Hesari­in ja mui­hin tiedotusvälineisiin.

    Se mikä Soin­in­vaarankin alus­tuk­ses­sa tökkii, on täysin päälael­laan ole­va lähtöko­h­ta: Soin­in­vaara halu­aa ylläpitää edes jonkin­laista pakko­ruot­sia, kos­ka hän on aidosti huolestunut siitä, että ylik­oulute­tut ruot­salaiset eivät enää saa ali­hin­noitel­tu­ja palvelu­jaan ruot­sik­si, kos­ka suo­ma­laiset eivät enää halua opetel­la ruotsia. 

    – Ikään kuin asi­as­sa olisi jokin todel­li­nen ongelma.

    Se ei ole mikään ongel­ma, kos­ka Suomessa

    - läh­es kaik­ki ruot­salaiset osaa­vat jo suomea ainakin välttävästi.

    - ylik­oulute­tu­il­la ruot­salaisil­la on varaa ostaa palvelun­sa yksi­tyis­es­ti halu­a­mal­laan kielel­lä, jos rah­vaan suomek­si tar­joa­mat palve­lut eivät kelpaa.

    - sitä varten ruot­salaisil­lakin on ollut “pakko­suomen­sa”, että he pysty­i­sivät elämään Suomes­sa suo­ma­lais­ten tavoin ja otta­maan palvelun­sa vas­taan suomeksi.

    Todel­li­nen ongel­ma on parem­minkin se, että kaik­ki ruot­salaiset eivät ole oppi­neet kun­nol­la suomen kieltä. Etenkin objek­ti­ivien taivu­tuk­set tökkivät monel­la vielä pahem­man ker­ran. Johtuuko se asen­nevam­mas­ta? Asi­aa var­maan kan­nat­taisi tutkia.

    Osmo toimisi rak­en­tavam­min, jos hän ilmai­sisi huoles­tu­misen­sa ruot­salais­ten liian hitaas­ta kotoutumisesta.

  209. Siren:“Entäs kun vaimo on riikinruotsalainen?:)”

    Lonkalta veikkaisin, että riik­in­ruot­salaisil­la on real­is­tisem­pi suh­tau­tu­mi­nen siihen, mikä 5%:n vähem­mistön kie­len ase­man pitäisi maas­sa olla, kos­ka he osan­nevat kat­soa asi­aa ulkop­uolise­na, eikä hei­dän ajat­telu­aan sumen­na se, mikä ruotsin kie­len ase­ma Suomes­sa on his­to­ri­al­lis­es­ti ollut. 

    On melko lail­la selvää, että he eivät ole pitämässä mitenkään itses­tään­selvänä sitä, että ulko­mail­la heitä palvel­laan hei­dän äidinkielel­lään aivan kuten eivät ole muutkaan ulko­maalaiset Suomes­sa tai suo­ma­laiset ulkomailla.

  210. Muis­tu­ipa mieleeni keskustelu lukioa­joil­ta. Joku luokka­toveri sanoi usko­vansa, että pakko­ruot­si säi­lyy vielä pitkään: “Niil­lä, jot­ka asi­as­ta päät­tävät tai saa­vat äänestää on jo pakko­ruot­si kärsittynä.”

    Taisi olla ihan oike­as­sa: ainakaan min­ulle ruotsinope­tus ei ole sel­l­ainen kyn­nyskysymys, joka suo­raan vaikut­taisi äänestyskäyttäytymiseeni.

  211. Nim­imerk­ki Pakkoruotsi.net (saman­nimisen sivus­ton ylläpitäjä?) vas­tasi aprikoin­ti­i­ni Kanadan pakko­ran­skas­ta linkil­lä kyseiselle sivus­tolle. Kävin kyl­lä kat­so­mas­sa ne linkit kom­ment­tiani kir­joit­taes­sani, mut­ta en löytänyt sel­l­aista lähdet­tä, jos­sa toisen viral­lisen kie­len pakol­lisu­ud­es­ta mainit­taisi­in kokoavasti koko maan osalta. En edelleenkään ole löytänyt täsmätietoa. 

    En sitä tarkoitakaan, että Kanadan sen enem­pää kuin minkään muunkaan val­tion kielipoli­ti­ik­ka velvoit­taisi meitä mihinkään. Kiin­nos­taa muuten vain.

    En uskaltaisi itsekään men­nä oikeu­teen todis­ta­maan, mitä Kanadan “vira­nomainen” tässä yhtey­dessä tarkoit­taa, mut­ta mielestäni se tarkoit­ti yleen­sä julk­ista sek­to­ria, siis sekä val­tion viras­to­ja että paikallisia. Matkus­tuselinkeinol­la on nähdäk­seni myös yksi­ty­isiä yri­tyk­siä koske­via velvoitteita.

    Nim­imerk­ki Pakkoruotsi.net kehot­taa min­ua selvit­tämään, mitä Kanadan “kak­sikieli­nen alue” tarkoit­taa. No sen näkee kir­joituk­ses­tani 28.11.2009 kel­lo 12:19: “Lisäti­etoa saa kielilakia täy­den­tävästä ase­tuskokoel­mas­ta Offi­cial Lan­guages Reg­u­la­tions. Tämän mukaan vira­nomainen on kak­sikieli­nen, jos palveluille vähem­mistökielel­lä on merkit­tävää tarvet­ta (sig­nif­i­cant demand). Merkit­tävää tarvet­ta on, jos vira­nomainen sijait­see kaupunkialueel­la (CMA), jol­la on vähin­tään 5000 toisen viral­lisen kie­len puhu­jaa (plus huimaa­van mutkikkai­ta tarken­nuk­sia), tai jos se sijait­see provinssis­sa, jos­sa toisen viral­lisen kie­len puhu­jia on 5 % väestöstä (plus mutkikkai­ta tarken­nuk­sia)…

    Tarken­nuk­set voi lukea linkistä. En nyt(kään) ryhdy niitä tulk­it­se­maan – siinä on sitä pait­si aina se vaara että suomen­nan väärin hirvit­tävää lakijargonia.

  212. Riit­ta
    “Muis­tu­ipa mieleeni keskustelu lukioa­joil­ta. Joku luokka­toveri sanoi usko­vansa, että pakko­ruot­si säi­lyy vielä pitkään: “Niil­lä, jot­ka asi­as­ta päät­tävät tai saa­vat äänestää on jo pakko­ruot­si kärsittynä.””

    kos­kee myös asevelvol­lisu­usarmei­jaa. Sekin kos­kee käytän­nössä vain pikkupikkuri­ikkistä osaa äänestäjistä.

  213. Anna-Liisa kir­joit­ti 30.11.2009:
    “Nim­imerk­ki Pakkoruotsi.net kehot­taa min­ua selvit­tämään, mitä Kanadan “kak­sikieli­nen alue” tarkoit­taa. No sen näkee kir­joituk­ses­tani 28.11.2009 kel­lo 12:19: “Lisäti­etoa saa kielilakia täy­den­tävästä ase­tuskokoel­mas­ta Offi­cial Lan­guages Reg­u­la­tions. Tämän mukaan vira­nomainen on kak­sikieli­nen, jos palveluille vähem­mistökielel­lä on merkit­tävää tarvet­ta (sig­nif­i­cant demand). Merkit­tävää tarvet­ta on, jos vira­nomainen sijait­see kaupunkialueel­la (CMA), jol­la on vähin­tään 5000 toisen viral­lisen kie­len puhu­jaa (plus huimaa­van mutkikkai­ta tarken­nuk­sia), tai jos se sijait­see provinssis­sa, jos­sa toisen viral­lisen kie­len puhu­jia on 5 % väestöstä (plus mutkikkai­ta tarkennuksia).”

    Ajoin takaa sitä, että käsit­tääk­seni Kanadan kielilais­sa “vira­nomainen” tarkoit­taa vain val­tion ja provinssien vira­nomaisia, mut­ta ei kun­tia. Kun­tien (munic­i­pal­i­ties) kak­sikielisyy­destä provinssit päät­tävät käsit­tääk­seni itsenäis­es­ti — toisin kuin Suomes­sa, jos­sa jo 3 000 ruotsinkielistä tekee kun­nas­ta kak­sikielisen. En myöskään löy­dä mis­tään, että provins­seis­sa ran­s­ka olisi pakolli­nen aine (pait­si Ontar­ios­sa 5 vuot­ta peruskoulussa). 

    New Brunswick on Kanadan ain­oa viral­lis­es­ti kak­sikieli­nen provinssi. En ole vielä pere­htynyt asi­aan, mut­ta tieto­ja New Brunswick­ista löy­tyy ainakin seu­raav­il­ta sivustoilta.

    New Brunswicksin oma, provinssiko­htainen kielila­ki (Lan­guages act):

    http://www.gnb.ca/0062/Acts/acts/o‑00–5.htm

    ja edel­liseen perus­tu­vat sään­nöt (Reg­u­la­tions):

    http://www.gnb.ca/0062/Acts/acts‑e.asp#GlossO

    Koko Kanadaa koske­va kielila­ki (Lan­guages act):

    http://laws.justice.gc.ca/en/O‑3.01/FullText.html

    Ran­skan opetuk­ses­ta New Brunswickissa löy­tyy tietoa ainakin seu­raaval­ta sivustolta.

    http://www.gnb.ca/0000/eng-cu‑e.asp

  214. Olen näitä pakko­ruot­sikeskustelu­ja seu­ran­neena — ja niihin joutuneena — tul­lut siihen tulok­seen, että päät­tävät poli­itikot kovasti luule­vat, että
    a)kaikki suomen­ruot­salaiset kan­nat­ta­vat pakko­ruot­sia ja
    b)kaikki ruotsinkie­lenopet­ta­jat kan­nat­ta­vat pakko­ruot­sia ja että
    c)suurimmalle osalle ihmi­sistä pakko­ruot­si on yhdentekevää.

    Oma koke­muk­seni suomen­ruot­salais­ten (ei toki kovin mon­taa) asen­teista on aivan päin­vas­taisia. Use­at jopa ihmettelevät suomenkielis­ten pakol­lista ruotsinopiskelua. Usea ruotsinkie­len opet­ta­ja on ottanut yhteyt­tä ja ker­tonut ole­van sa aivan samaa mieltä kanssani ruotsin tekemis­es­tä valin­naisek­si. Ja aivan usko­ma­ton määrä tut­ta­viani ja puoli­tut­tu­ja on ker­tonut vas­tus­ta­vansa (kiihkot­tomasti) pakko­ruot­sia (enem­mistö toki Jyväskylässä) — ja mon­et heistä ruotsinkie­len taitoisia koulutet­tu­ja ihmisiä.

    Viimeisin tutkimus jon­ka olen löytänyt asen­noi­tu­mis­es­ta pakko­ruot­si­in on vuodelta 1998: “neljä viidestä perusk­oul­u­lais­es­ta ja yhtä moni hei­dän van­hem­mis­taan on esit­tänyt Nikin (1998: 40–41) tutkimuk­ses­sa toisen koti­maisen kielen
    opiskelun tekemistä vapaae­htoisek­si.” (Nik­ki, M.-L. 1998. Kielik­oulu­tus­poli­ti­ikan toimeen­pano. Teok­ses­sa Takala ja Sajavaara (toim.)1998).

  215. Riit­ta Järvi kirjoitti:
    >Perusk­oulua luo­taes­sa Reino H.Oittinen, van­ha >mies, ymmär­si joukkoi­neen nuo­ria parem­min kuin >nykyvihreät maailmanparantajat.…poikkeuksina >Ris­to Rönnberg ja Osmo Soininvaara.”

    tähän ystäväni halu­aa kommentoida:

    >Tämä ei oikeas­t­aan ole tot­ta, sil­lä vaik­ka >Oit­ti­nen ei varsi­nais­es­ti kan­nat­tanutkaan >pakko­ruot­sia, niin ymmärtääk­seni hänkin taipui >pakko­ruotsin kan­nalle siinä vai­heessa kun >tehti­in poli­it­tisia lehmänkaup­po­ja: Kekko­nen sai >tuen RKP:ltä poikkeuslaille, jol­la Kekkosesta
    >tuli uud­estaan Kekko­nen ilman
    >pres­i­dentin­vaale­ja. Vai­h­tokau­pas­sa tuli
    >perusk­oulu­un pakko­ruot­si. Erk­ki Aho on kuvan­nut >asi­aa muis­tel­makir­jas­saan “Myrskyn silmässä”.

    Ovatko muuten vai­h­toe­hdot vain:
    A) nykyi­nen pakolli­nen toisen koti­maisen opin­not, nykyisessä laa­ju­udessaan ja
    B) täysin vapaae­htoinen toinen kotimainen

    Olisiko mah­dol­lista pitää toinen koti­mainen pakol­lise­na mut­ta (lyhyenä vai­h­toe­htona) huo­mat­tavasti pienemäl­lä tuntimäärällä ?
    Täl­löin tavoit­teena ei olisi yo-lakin saa­neel­la suju­va puhutun ruotsin kie­len taito mut­ta esim. jonk­in­ta­soinen ruotsinkielisen tek­stin ymmärtäminen.

  216. Kahlat­tuani kom­men­tit, tulin tulok­seen, ettei ain­utkaan kom­ment­ti anna järkevää perustet­ta pakko­ruot­si­in. Ilman muu­ta olta­va valin­nainen ja nuorisolle tehtävä selväk­si jo ajois­sa, että tietyis­sä julk­i­sis­sa virois­sa sitä vaa­di­taan, ainakin toistaiseksi.
    Itse taisin käyt­tää 8 vuo­den aikana aika paljon aikaa oppitun­tei­hin ja koti­ju­tut päälle. Oma­l­la kohdal­lani ilmeis­es­ti turhin­ta pakol­lista ajanku­lua. Ehkä asevelvol­lisu­u­den suorit­ta­mi­nen jotakuinkin samaa. Se nyt kuitenkin eri asia.
    Joidenkin kom­ment­tien mikaan ruosinkie­len taito mah­dol­lis­taa esim englan­nin opiskelun. Mitä mah­tavin­ta soopaa taas kaver­it kir­joit­taa. Poikani oppi käytän­nössä englan­nin jo vaik­ka kuin­ka aikaisin ja tap­peli sit­ten kohtu­ullis­es­ti sen kiroa­mansa ruotsin kanssa. Tietysti syynä tietokone­ju­tut, mut­tei se asi­aa mik­sikään muu­ta. Jos kiin­nos­tunut jostain, sitä halu­aa opiskella.
    Itsekin inhosin ruotsinkieltä joten englan­ti meni paremmin.
    Mikä ton vapaae­htoisu­u­den estää???

  217. Nim­im. Pakkoruotsi.net: kyse oli siitä, voidaanko sanoa ykskan­taan, että Kanadan koulu­jen ope­tu­so­hjelmis­sa toinen viralli­nen kieli ei ole pakolli­nen. Sel­l­aista tietoa ei vielä ole löy­tynyt (eikä sel­l­aista, että se olisi pakolli­nen, tietenkään, myöskään).

    Luulen että oma­l­ta osaltani jätän asian selvit­tämisen täl­lä erää tähän. Ehkä pon­net­tomasti ajan kanssa hivu­tan, mut­ta hivu­tus­tu­los jää sit­ten vain omak­si tiedokseni. 🙂

  218. Sem­moinen näkökul­ma vielä, että joskus 60–70 ‑luvul­la ruotsin opiskelu oli mielekästä jo senkin takia, että moni lähti Ruot­si­in töi­hin. Ne, joil­la oli oppik­oulus­ta edes jonkin­laiset alkeet hal­lus­sa, oppi­vat kie­len ja kiin­nit­tyivät ruot­salaiseen yhteiskun­taan parem­min kuin ne, joiden koulunkäyn­ti oli jäänyt kansakouluun. 

    Suo­ma­laisen yhteiskun­nan kannal­ta ei kyl­lä ollut järkevää hoitaa maas­ta­muut­ta­jien kie­lenope­tus­takin vas­taan­ot­ta­van maan puolesta.

  219. Ris­to Rönnberg: “Oma koke­muk­seni suomen­ruot­salais­ten (ei toki kovin mon­taa) asen­teista on aivan päin­vas­taisia. Use­at jopa ihmettelevät suomenkielis­ten pakol­lista ruotsinopiskelua. Usea ruotsinkie­len opet­ta­ja on ottanut yhteyt­tä ja ker­tonut ole­van sa aivan samaa mieltä kanssani ruotsin tekemis­es­tä valin­naisek­si. Ja aivan usko­ma­ton määrä tut­ta­viani ja puoli­tut­tu­ja on ker­tonut vas­tus­ta­vansa (kiihkot­tomasti) pakko­ruot­sia (enem­mistö toki Jyväskylässä) – ja mon­et heistä ruotsinkie­len taitoisia koulutet­tu­ja ihmisiä.”

    Tämä onkin karu tilanne: aidot, yksi­tyiset kan­nan­otot piilote­taan julk­isu­udelta, julk­isu­udessa voi olla vain nykyisen käytän­nön kannalla. 

    Huo­maan usein keskustel­e­vani kol­le­go­jen kanssa siitä, miten mieletön­tä pakolli­nen ruot­si, tai ylipäätään pakolli­nen toinen kieli, on mon­en lapsen ja nuoren kannal­ta. Olemme tätä mieltä niin opet­ta­ji­na kuin vanhempina.

    Puhumme tästä vain yksi­ty­i­sis­sä tilanteis­sa eli väl­i­tun­ti­valvon­nois­sa, puhe­limes­sa, hil­jaa kah­den kesken tyhjässä luokas­sa, näin anonyyminä netis­sä. Tästä ei ikinä puhuta opet­ta­jan­huoneessa tai kahvipöy­dässä, jos paikalla on use­ampia ihmisiä. Aitoa, avoin­ta keskustelua ei ole. 

    Julkises­ti “saa” (nolaa­mat­ta itsään ja loukkaa­mat­ta toisia) vain valitel­la kotien ja oppi­laiden asen­tei­ta ja las­ten laisku­ut­ta ja miet­tiä, miten onnis­tu­taan nip­istämään vielä suurem­pi osa eri­ty­isopetuk­ses­ta ruotsille. 

    Olisi korkea aika antaa kielikeskustelulle ped­a­gogiset ja yleis­in­himil­liset perus­teet poli­it­tis­ten lähtöko­h­tien sijaan. Meil­lä tulisi voi­da olla arvostet­tua kak­sikielisyyt­tä ja korkei­ta tavoit­tei­ta kiel­tenopetuk­selle ilman turhaa pakol­lisu­ut­ta, jos­sa yksilön etua ei muka voi kuunnella.

    Usein nämä net­tikan­nan­otot päästään kuit­taa­maan vain viha­puheek­si. Kuitenkaan en usko, että meil­lä useim­mil­la on mitään ruotsin kieltä tai suomen­ruot­sia vas­taan, päin­vas­toin. Koulun kieli­pakon kri­ti­ik­ki ei sisäl­lä mitään suomen­ruot­salaisu­u­den vas­tus­tus­ta. Miten tämän toisi riit­tävän selkeästi esille?

  220. Koulun kieli­pakon kri­ti­ik­ki ei sisäl­lä mitään suomen­ruot­salaisu­u­den vas­tus­tus­ta. Miten tämän toisi riit­tävän selkeästi esille?»

    Jos vastapuole­na on val­taansa var­jel­e­va poli­it­ti­nen eli­it­ti, jon­ka ain­oa ole­mas­saolon oikeu­tus on pakko­ruot­si, vas­taan: ei mitenkään.
    RKP ei halua kuun­nel­la edes ruotsinkielisiä.
    Mut­ta mik­si kokoomus ja keskus­ta eivät tajua ?

    Glöm tvångssven­skan, Sfp!

    Sfp:s agerande i frå­gan om sven­s­ka skall vara ett oblig­a­toriskt exa­m­en­sämne i den fin­s­ka stu­den­tex­a­m­en är lin­drigt sagt ömkans­värd. Att Hbl sedan på förs­ta sidan kom­mer med jäm­rande rubrik­er förstärk­er intryck­et av total dikeskörning.

    Sfp, som allmän­poli­tiskt intar en berömvärt väl avvägd lib­er­alkon­ser­v­a­tiv ställ­ning, har i språk­frå­gan steg för steg manövr­erat in sig i en her­metiskt sluten återvändsgränd.

    Sfp:s egentli­ga uppgift torde vara att vär­na om den sven­sk­ta­lande folk­grup­pens rät­tigheter. De är: Rät­ten att föra sin sak inför myn­digheter på sven­s­ka, rät­ten att få sko­lut­bild­ning på sitt eget språk och rät­ten till ett skäligt utbud av offentli­ga tjän­ster på svenska.

    Dessu­tom skall Sfp, allt enligt egna def­i­n­i­tion­er, ver­ka för att den sven­sk­ta­lande folk­grup­pen inte försätts i en diskrim­in­er­ad ställ­ning jäm­fört med den bety­dligt större fin­sk­ta­lande gruppen.

    Att insis­tera på att tvångs­ma­ta fin­skspråki­ga barn med sven­skun­dervis­ning och kravet på att sven­s­ka skall utgöra en ofrånkom­lig del av stu­den­tex­a­m­en tjä­nar inget av Sfp:s mål som de sven­sk­ta­lan­des intresse­be­vakare och inte heller Fin­lands över­gri­pande mål att utveck­las vidare som inter­na­tionellt verk­sam kulturnation.

    Genom sin åsneak­ti­ga envishet i frå­gan har Sfp spelat bort en myck­et stor del av sitt poli­tiska svän­grum och härigenom försäm­rat sina möj­ligheter att till­vara­ta de intressen som verk­li­gen behöver bevakas. Ageran­det har ock­så framkallat en väl­mo­tiver­ad ovil­ja mot par­ti­et, och vad värre är, dess väl­jarkår, bland de fin­sk­ta­lande finnarna.

    Fin­lands nationel­la intresse kräver å sin sida att man inser att båda nation­al­språken, fin­s­ka och sven­s­ka, är obe­ty­dli­ga som kul­tur­bärare i större sam­man­hang. Ett gedi­get behärskande av mod­er­smålet är trots det­ta ytterst vik­tigt, men att där­till tvin­ga skol­bar­nen att plug­ga ytterli­gare en språk­lig kuriositet ökar varken Fin­lands inter­na­tionel­la eller nationel­la bärkraft.

    Efter­som det knap­past är möjligt att över­ty­ga de nuvarande mak­thavar­na i Sfp om hur de bor­de ändra sin inställ­ning för att par­ti­et skall kun­na fyl­la sin uppgift blir resul­tatet att Sfp fort­gående mar­gin­alis­eras och de så kallade sven­s­ka frå­gor­na efter hand läm­nas helt utan före­språkare. Ur Fin­lands syn­vinkel är det­ta av min­dre bety­delse, men för den sven­sk­ta­lande folk­grup­pen innebär det större svårigheter och höga kost­nad­er för att upprät­thål­la modersmålet.”

  221. Kanadas­sakin protes­timielialaa, vaik­ka kak­sikielisyys on mei­hin ver­rat­tuna luonnollista: 

    Cana­di­ans for Lan­guage Fair­ness is an orga­ni­za­tion in Cana­da that cam­paigns against the appli­ca­tion and enforce­ment of the offi­cial bilin­gual­ism pol­i­cy in var­i­ous juris­dic­tions with­in the coun­try. Cana­di­ans for Lan­guage Fair­ness state that the appli­ca­tion and enforce­ment of offi­cial bilin­gual­ism pol­i­cy by the Fed­er­al Gov­ern­ment over the years has unfair­ly increased the French (first lan­guage) employ­ees to 40.2% (coun­try­wide) of all Pub­lic ser­vice employ­ees. Cana­di­ans for Lan­guage Fair­ness main­tain the Trea­sury Board (see ref) and Fed­er­al Bureau­crats have vio­lat­ed their own guide­lines by not hir­ing Eng­lish only employ­ees. The orga­ni­za­tion had tak­en the City of Ottawa to court over the city’s bilin­gual­ism pol­i­cy which requires all upper ech­e­lon posi­tions to be ful­ly bilin­gual. Cana­di­ans for Lan­guage Fair­ness main­tain that the City of Ottawa is fol­low­ing a sim­i­lar path to the Fed­er­al Gov­ern­ment that will over time increas­ing­ly dis­crim­i­nate against hir­ing unilin­gual Eng­lish employees.
    Cana­di­ans for Lan­guage Fair­ness main­tain that bilin­guals are increas­ing­ly treat­ed as a spe­cial and elite class to the detri­ment of Eng­lish unilinguals.

  222. Vielä Kanadas­ta: on tot­ta että Que­be­ciläiset ovat n. 25 % Kanadan väestöstä, mut­ta yhtä rel­e­vant­ti luku on että he ovat USA:n ja Kanadan kokon­aisväestöstä korkein­taan 2 %. Toinen ero Suomeen on että ran­skankieliset asu­vat lähin­nä omas­sa osaval­tios­saan (Que­bec) jos­sa he ovat selvä enem­mistö. Näin ollen Suomen ja Kanadan ihan yks-yhteen ver­tailu ei käy.

    Netistä löysin minäkin: http://www3.telus.net/linguisticsissues/french.html, seu­raa­vat koh­dat varsinkin:

    »> That changed in 1974, when French was made the offi­cial lan­guage of this province, after a grow­ing con­cern that the fran­coph­o­ne minori­ties in
    Cana­da were grad­u­al­ly being assimilated»>

    »> This is enforced in the busi­ness sec­tor by the so-called ‘lan­guage police‘-a term coined by the right-wing Eng­lish lan­guage press — who are
    respon­si­ble for deal­ing with com­plaints about vio­la­tions of the lan­guage laws. These civ­il ser­vants are also allowed to make investigations
    them­selves, hence the medi­a’s use of ‘lan­guage police’. For exam­ple, they ensure that busi­ness signs are writ­ten bold­ly in French and, if an
    Eng­lish sign is required too, that it is one third of the size of the French sign.»>

    Eli kun vai­h­taa ter­mit “lan­guage police” ja “right-wing Eng­lish lan­guage press” ter­mei­hin “pakko­ruot­si” ja “Suo­ma­laisu­u­den liit­to” niin eikö ala kuu­lostaa tutulta ?
    Täl­lä en tarkoi­ta että “lan­guage police” ja “pakko­ruot­si” oli­si­vat omis­sa ympyröis­sään ja sel­l­aisi­naan täysin jees jut­tu, jot­ka eivät kaipaisi reformia, vaan että Suomes­ta ei vält­tämät­tä löy­dy se pla­nee­tan hul­luin vähem­mistöryh­mä, kuten jotkut täl­lä foo­ru­mil­la ovat yrit­täneet todis­tel­la. Tämän kan­sain­välisen per­spek­ti­ivin huomioonot­taen ehdotan otet­tavak­si jäitä hat­tuun tähän keskustelu­un. Monel­la kyl­läkin on jo.

  223. Hehheh, Fler­språkig fin­län­daren ruotsinkieli­nen tek­sti näyt­tää levin­neen verkos­sa laa­jalle. 😀 En päässyt selvyy­teen siitä, mis­sä se on alun perin julkaistu.

    Seu­raa­va kaipaa tarken­nus­ta: “Sfp:s egentli­ga uppgift torde vara att vär­na om den sven­sk­ta­lande folk­grup­pens rät­tigheter. De är: Rät­ten att föra sin sak inför myn­digheter på sven­s­ka, rät­ten att få sko­lut­bild­ning på sitt eget språk och rät­ten till ett skäligt utbud av offentli­ga tjän­ster på svenska.

    Dessu­tom skall Sfp, allt enligt egna def­i­n­i­tion­er, ver­ka för att den sven­sk­ta­lande folk­grup­pen inte försätts i en diskrim­in­er­ad ställ­ning jäm­fört med den bety­dligt större fin­sk­ta­lande grup­pen.”

    Kuten näis­sä kom­menteis­sa on mon­een ker­taan todet­tu, mon­et suomen­ruot­salaiset kan­nat­ta­vat kieli­v­alin­nan vapaut­ta. Kuitenkin he kysyt­täessä tyr­mistyen tor­ju­vat sen kieli­v­a­pau­den mukanaan tuo­man seu­rauk­sen, että ruotsinkielistä palvelua ei enää saisi kaikkial­la Suomes­sa kaikissa viras­tois­sa heti kun oves­ta sisään astuu.

    Kieli­v­a­paus edel­lyt­tää virkaruot­si­vaa­timusten lieven­tämistä siten, että jokaisen viran ruotsin­taito­vaa­timuk­set määritel­lään erik­seen. Täl­löin saat­taa käy­dä niin, että ruotsinkielistä palvelua halu­a­van on jois­sakin viras­tois­sa jois­sakin paikoin Suomea varmis­tet­ta­va etukä­teen, että ruotsin­taitoinen henkilö on paikalla.

    Jos vaa­di­taan joka­hetk­istä ruot­si­valmi­ut­ta kaik­il­ta viras­toil­ta kaikkial­la Suomes­sa, vaa­di­taan käytän­nössä myös pakko­ruot­sia kouluun.

  224. Löys­in­päs tuon ruotsinkielisen, jo van­han tek­stin alkuläh­teen! Se on kansane­dus­ta­ja Mikko Elon pitämä puheen­vuoro Eduskun­nas­sa 20.4.2004. Tuol­loin käsitelti­in hal­li­tuk­sen esi­tys­tä uudek­si lukiolaiksi.

    Val­tiopäiväasi­akir­ja tuos­ta löy­tyy Googlen välimuis­tista.

    Olisi kyl­lä kor­rek­tia maini­ta lähde.

  225. Taivaan talikynt­tilät, mikä suo on val­tiopäiväasi­akir­jat verkos­sa! Tuo Googlen välimuis­tis­sa ole­va, mihin annoin linkin yllä, löy­tyi kuukke­lin fraasi­haulla. Löy­tyy tietenkin myös val­tiopäiväasi­akir­joista, kun­han ensin syven­tyy niihin.

    Kyse oli siis hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä laik­si luki­o­lain 18. pykälän muut­tamis­es­ta, nimeno­maan sen lähetekeskustelus­ta.

    Osmo var­maan olisi kansane­dus­ta­jakonka­ri­na heti tien­nyt miten tuo löytyy. 🙂

  226. Olen spam­mauk­ses­ta pahoil­lani, mut­ta nyt vas­ta luin huolel­lis­es­ti Mikko Elon puheen­vuoron ja huo­masin, että hänkin lainaa kyseisen ruotsinkielisen tek­stin, joka on Chris­ter Nykop­pin Hufvud­stads­blade­tis­sa 2.4. (ilmeis­es­ti) v. 2004 julka­istu kir­joi­tus.

  227. Onko väliä, kuka sanoo..
    Tärkein­tä on se, mitä sanotaan..
    Kyseessä ei ole taide­teos tai muu tek­i­jänoikeu­teen liit­tyvä teos, vaan mielipi­de, jos­ta voi olla joko samaa mieltä tai eri mieltä..
    Olen yrit­tänyt tavoit­taa Nykop­pia, mut­ta toisaal­ta min­ulle riit­tää, että joku on jo viisi vuot­ta sit­ten näh­nyt asian oikean laidan ja sanoo sen juuri niin kuin itsekin ajattelen.. 

    Ruotsinkielis­ten palvelu­iden jär­jestämi­nen onnis­tui ennen perusk­oulua aivan hyvin, vaik­ka suurin osa Suomen kansas­ta ei lukenut ruotsia..
    sen ver­ran his­to­ri­aa pitäis tuntea..

  228. Ajanko­htainen Ykkö­nen: Mikä suomen­ruot­salaisia oikein vaivaa?

    http://areena.yle.fi/audio/573060

    Haas­tatel­laan vain suomen­ruot­salaista näkökul­maa. Siis per­in­teistä YLE:n ohjelmaa. 

    Ajanko­htaises­sa kakkoses­sa tiis­taina TV2 1.12.2009 klo 21.00 alkaa ohjel­ma “Pitäisikö kak­sikielisyy­destä vih­doin päästä eroon? Tuleeko venäjä pakko­ruotsin tilalle?”

    http://atuubi.yle.fi/keskustelu/id-2005656

    Veikkaan että samaan “surut kom­men­toi­vat” ‑for­maat­ti­in päädytään, eli todis­tel­laan kuin­ka kansa on väärässä ja sivistymätöntä. 

    Toivon että olen väärässä ja Ajanko­htainen Kakko­nen ottaa härkää sarvista ja puhuu asi­as­ta suomenkielisen näkökul­mas­ta, siis sen jota pakko­ruot­si koskettaa.

  229. Ruotsinkieliset eivät todel­lisu­udessa halua palvel­la toisi­aan. He halu­a­vat men­nä yksi­ty­isi­in busi­ness­fir­moi­hin ja yksi­ty­isi­in lääkäri­fir­moi­hin ja hoitaa varakkaimpi­en kansalais­ten, olkoot suomen- tai ruotsinkielisä,
    lakijutut.

    Illan A‑studiossa Hen­riks­son vale­hteli väit­täessään että ruotsinkielisiä on yhtä paljon kaik­isa ammateis­sa kuin suomenkielisiä.

    Tämä on sula mah­dot­to­muus kos­ka 5%:n ruotsinkieli­sistä koulute­taan n. 20% Suomen ekonomeista. Samoin yliopis­to­jen eri lin­joil­la mm. kas­va­tusti­eteis­sä ja psykolo­gias­sa heitä on huo­mat­tavasti väestönosaansa enemmän.
    Myös val­ti­oti­eteil­i­jöis­sä, ja lisää tulee kun “soc & kom ” nyt on “osa” yliopis­toa. Siis ruotsinkieli­nen alem­pi ammattikorkeakoulu. 

    Rehtori Leo Havukainen oli oike­as­sa todetes­saan, että he halu­a­vat kaikkien suomenkielis­ten ole­van “muka­mas ” valmi­it palvele­maan heitä. 

    Nähdäk­seni he ennenkaikkea halu­a­vat ruotsinkielistää Suomen virkakun­nan. He halu­a­vat johtaa meitä.

    Näk­i­hän sen jo Suomen ensim­mäi­sistä EU:n virkamiehistä Läh­es kaik­ki merkit­tävät virat Suomes­ta oli ohjat­tu ruotsinkielisille.

    Pakko­ruot­si on vain ovela sala­juoni. Kuten joku tääl­lä tote­si, sai­vathan ruotsinkieliset palvelua ruot­sik­si jo ennen perusk­oulun pakkoruotsia.

    Yksi pakolli­nen kieli äidinkie­len lisäk­si ja vapaae­htoinen, valin­nainen vieras kieli lisäksi.
    ain­oa järkeä ratkaisu ongel­maa koulu­jen kieliaineisiin.

    Sekä total­i­taristi­nen virkakiel­to kumoon. 

    Leo Havukainen olisi voin­ut muis­tut­taa Suomen Kuvale­hden gallupista, jon­ka mukaan vain 15% tiesi mitään kielilaista. Ja heistäkin osa vain luuli tietävänsä.
    Sel­l­aisia lake­ja kansane­dus­ta­jamme meille laa­ti­vat. SALAISIA.
    Mik­sei kielilaista voin­ut etukä­teen puhua, jos ei ollut mitään salattavaa ?
    Oliko liian tule­narkaa ainetta ?
    His­to­ria tulee kovin ottein tuomit­se­maan Paa­vo Lip­posen, joka oli kielilain ykköskätilö.

    Tosin hänet his­to­ria tuomit­see mon­es­ta muus­takin. Läh­es kaikesta mitä hän junaili. 

    PS Helsin­gin yliopis­ton kielikeskus koulut­taa ulko­maalaisia ruotsinkielisik­si ! Ulkomalaisia.
    Niin on Suo­mi vauras maa. …
    Mut­ta Ruot­sille on liian kallista antaa suomenkielisille suomenkielistä peruskoulutusta.
    Eikä puhet­takaan, että he alka­isi­vat koulut­taa yliopis­tois­saan ulko­maalaisia suomenkielisiksi.

  230. EU halusi tutus­tua tarkem­min Suomen kielipoli­ti­ikkaan joskus vuon­na 2002. OPM kuulem­ma torp­pasi han­kkeen. Ketähän siel­lä mah­toi olla, hmmm.…

  231. Uskon ihmis­ten (ja yri­tys­ten) kykyyn ajaa omaa etu­aan. Ruot­sia opiskel­laan ja palvelu­ja tar­jo­taan jos/kun siitä on hyö­tyä. Pakko ei aja kenenkään etua. Kieli­v­a­paus ajaa.

  232. Hyvä Ode!

    Puhut asi­aa. Hienoa, että Suomes­takin löy­tyy suo­raselkäisiä ja rehte­jä poliitikkoja.

  233. Hei Osmo, kysy­isin sin­ul­ta … kun nyt näytät joskus vastailevankin. 

    Tuol­la aiem­min puhuit vain­o­harhaisu­ud­es­ta. No selitäpä seu­raa­va ilman mitään saalliittoteorioita:

    1. PISA-tutkimusten perus­teel­la suomenkielis­ten koul­u­lais­ten taso on olen­nais­es­ti korkeampi kuin ruotsinkielisten.

    2. Lukioon val­i­taan suh­teessa enem­män ruotsinkielisiä kuin suomenkielisiä.

    3. Silti ruotsinkielis­ten reput­tanei­den määrä on olen­nais­es­ti pienem­pi ja arvosanat muutenkin parem­mat kuin suomenkielisillä.

    Mys­teerikö? Vai joh­tu­isiko se siitä, että, ruotsinkielisil­lä on oma yliop­pi­las­tutk­in­to­lau­takun­tansa, ja oma Gaussin käyrästön­sä. — Ja sit­ten ruotsinkielisiä pitää vielä suosia muil­lakin tavoin yliopis­toon pääsyssä!

    Täl­laiset ovat olen­naisia oikeudenmukaisuuskysymyksiä.

  234. Katainen on vaikeuk­sis­sa, kun joukkue pääsi äänestämään väärin. Por­var­it ovat kyl­lä niin äärim­mäisen nöyrää väkeä rkp:n suun­taan, kun kiviniemikin heti ensi töik­seen otti vah­vasti kan­taan koulu­ruotsin puoles­ta. Ikään kuin muu­ta tärkeää ei olisi ollut…

    Voi tätä alen­nusti­laa kokoomuk­ses­sa ja keskustassa.….

  235. “Ruotsalainen/Suomalainen/Saamelainen/Marsilainen jne. on asunut tääl­lä ainakin 500/1000/1500/25000/joku mil­jar­di vuotta”:

    Tämän het­k­isten tieto­jen mukaan kukaan meistä ei ole asunut tääl­lä paljonkaan yli sataa vuot­ta, suurin osa jonkun kymme­nen vuot­ta. Tuleeko mei­dän tosi­aan jär­jestää yhteiskun­nan *nykyi­nen* muo­to niin, että voimme kuvitel­la sen tyy­dyt­tävän tääl­lä joskus asunei­ta, mut­ta kauan sit­ten kuollei­ta ihmisiä?

    Mitäs jos keski­tyt­täisi­in elävi­in ja tule­vi­in, sen sijaan että elet­täisi­in menneessä?

  236. Hienoa. Toivon kan­tanne voit­ta­van myös koroste­tun kak­sikielisessä puolueessanne.
    Piditte itses­tään­selvyytenä, että ruotsinkieliset palve­lut on taat­ta­va koko maas­sa. Mik­si? Ei Suo­mi ole aidosti kak­sikieli­nen. Kak­sikielisiä ovat vain parin ran­nikkokaistan ja jotkut saaris­to­jen kunnat.
    Suo­mi on julis­tet­ta­va mah­dol­lisim­man pian viral­lis­es­ti yksikielisek­si, ei pakko­ruotsin pois­to voi olla kuin väl­i­tavoite, ja vähem­mistö­jen kielel­liset tarpeet voidaan hoitaa alueel­lisel­la kak­sikielisyy­del­lä ja tulkkauspalveluilla.
    Ei ole tui­jotet­ta­va ruotsinkielis­temme tapaan men­neisyy­teen vaan elet­tävä tätä päivää ja raken­net­ta­va tulevaisuutta.

  237. Olen seu­ran­nut tätä keskustelua noin 6 kuukaut­ta ja poht­in­ut vaik­ka miltä kan­til­ta asi­aa. Olen tul­lut siihen tulok­seen, että Suomes­ta tehtävä viral­lis­es­ti yksikieli­nen. Samoin kuin Ruot­si on yksikieli­nen ja muut kielet ovat vähem­mistökieliä. Suo­ma­lainen koulu­jär­jestelmä tehtävä sel­l­aisek­si koko maas­sa (Ahve­nan­maa olkoon poikkeus), että kaik­ki oppi­vat riit­tävän hyvin suomea. Mikäli jostain syys­tä ei opi tai pääsee elämän aikan uno­h­tu­maan, niin sit­ten tulkkipalvelu­ja, jos ei löy­dy ruot­sia puhu­vaa häti­in. Nykyi­nen meno ei voi jatkua, että 95 % opet­telee ruot­sia 5 % takia, nykyti­lanne on nurinkurinen.

  238. Hienoa, että jär­jen ääni on joil­lakin poli­ti­ikoil­la. Toivon, että omat nyt alle kouluikäiset lapseni vält­tyvät tältä keskustelul­ta ja virkamies- ym. pakko­ruot­sil­ta. Toiv­ot­tavasti muutkin vihreät kan­nat­taisi­vat valinnanvapautta.

  239. Kuin­ka kum­mas­sa yksinker­tais­es­ta asi­as­ta on saatu näin mon­imutkainen! Asia on niin, että ruot­si Suomes­sa on röyhkeyt­tä, pakko­ruot­si on silkkaa rasismia.

    Suomes­sa on tehtävä samoin kuin on ollut, ja on, tapana muual­lakin Pohjo­las­sa suomen suh­teen — ruot­si on hävitet­tävä jär­jestelmäl­lis­es­ti koko maas­ta, Ahve­nan­maa mukaan lukien.

  240. Paa­vo Turunen:
    Suomes­sa on tehtävä samoin kuin on ollut, ja on, tapana muual­lakin Pohjo­las­sa suomen suh­teen – ruot­si on hävitet­tävä jär­jestelmäl­lis­es­ti koko maas­ta, Ahve­nan­maa mukaan lukien.

    Kyl­lä me voimme suh­tau­tua ruot­si­in sivistys­val­tion tavoin vai­ka Ruot­si ei ole suomeen suh­tau­tunutkaan niin.

    Mitään anteek­sipyyn­töäkään Ruot­sista ei ole kuultu.

    Kiitos, Osmo, min­unkin las­teni puolesta.

  241. Itse yksikielisel­lä paikkakun­nal­la vart­tuneena olen sit­tem­min oppin­ut pitämään suure­na rikkaut­e­na että voin pere­htyä vaikka­pa Topeliuk­sen runoi­hin ja mui­hin vas­taavi­in kansal­lisaarteisi­in alku­peräiskielel­lä, juurikin aikanaan tein­inä kri­ti­soimani pakko­ruotsin ansiosta. 

    Jos sit­ten halu­taan tyys­ten ohit­taa nykyään kovin epä­muodikkaat kult­tuuri­his­to­ri­al­liset arvot, niin suo­tavaa olisi että pakko­ruotsin vai­h­toe­htona olisi pakkovenäjä. Saat­taisi siinä pahin fen­no­ma­nia karista kyril­lis­ten aakkosten äärellä :). 

    Valitet­tavaa onkin että tässä keskustelus­sa hukkuu se olen­naisin kysymys: mik­si kieliä ei ylipäätän­sä opete­ta enem­män heti perusk­oulun alalu­okil­la, jol­loin lap­sil­la on siihen liit­tyvä herkkyyskausi? Tun­nen usei­ta ihmisiä jot­ka ovat lapse­na oppi­neet hel­posti 3–4 kieltä monikielisen ympäristön ansios­ta, leikin ja sat­u­jen kaut­ta, ei kieliop­pia pänttäämällä.

    Matem­ati­ikkaa ehtii oppia myöhem­minkin, itse asi­as­sa monia matemaat­tisia asioi­ta ei edes kan­na­ta opet­taa ennen kuin lapsen kog­ni­ti­iviset valmi­udet ovat tarpeek­si kehit­tyneet. Sen sijaan kiel­ten kohdal­la aikaisem­mas­ta aloituk­ses­ta olisi selvää hyö­tyä. Kiel­ten oppimi­nen ei myöskään ole nol­la­summapeliä jos­sa jokainen opit­tu kieli olisi muil­ta kieliltä jotain pois, vaan jokainen uusi kieli on aina edel­listä helpom­pi. Itsel­läni pakko­ruot­si helpot­ti aikanaan sak­san opin­to­ja, samoin kuin englan­ti ja ran­s­ka alkoi­vat alkei­den jäl­keen yllät­täen tukea toisi­aan lati­nalais­peräisen sanas­ton ansiosta.

  242. Osmo­han puhuu asi­aa! Hienoa että poli­itikot uskalta­vat tul­la kaapista tässäkin asi­as­sa. Vapaae­htoinen kiel­ten — myös ruotsin- opiskelu olisi lastemme paras työl­lisyy­den ja koko maamme kil­pailukyvyn tae. Edelli­nen keskusteli­ja perusteli tyyp­il­liseen pakko­ruot­simyön­teiseen tapaan pakon hyö­tyä port­ti­na mui­hin kieli­in. Tämähän on jär­jetön­tä: olisit oppin­ut sak­saa, englan­tia ja ran­skaa helpom­min opiskele­mal­la näitä kieliä suo­raan. Nol­la­summapeliä on ope­tus­su­un­nitel­man tun­timäärät: mikäli siel­lä on “pakko­ruot­sia” viemässä aikaa vapaae­htoisil­ta kieliltä se todel­lakin on pois toisil­ta kieliltä. Itse olen pakko­ruotsi­ni aikanaan turhaan kärsinyt. Nau­rat­taa ruotsinopet­ta­jani hoke­mat “tarvit­sette ruot­sia päivit­täin”. Toivon että lapseni saisi­vat opiskel­la itse val­it­semi­aan hyödyl­lisiä kieliä.

  243. Pitäsi var­maan ker­toa bal­teille että on ole­mas­sa oikeus äidinkieleen ja äidinkielisi­in palveluihin.

    Siel­lähän melkein puo­let asukkaista asuu ilman sem­moista ihmeel­lista oikeut­ta. Js Euroopan poli­ti­ikot hyväksyvät sen aivan mainiosti!

Vastaa käyttäjälle Elina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.