Vielä kiinteistöverosta

Liian Van­hal­la on jotenkin levy juut­tunut päälle. Eräitä huomautuksia:

1) Asuin­tont­tien kiin­teistövero on koro­tuk­sen jäl­keen Helsingis­sä siis 0,8 pros­ent­tia maapo­h­jan arvos­ta. Se on vero­tuk­ses­sa yleen­sä arvostet­tu noin puoleen todel­lis­es­ta arvostaan, eli vero opn 0,4 pros­ent­tia ton­tin todel­lis­es­ta arvos­ta vuodessa. Siihen, että se söisi mum­mon omaisu­ud­es­ta ton­tin arvon kokon­aan, menisi 250 vuot­ta. Kun asun­toa vas­taan saa kään­teisen asun­to­lainan, tun­tuu aika epä­to­den­näköiseltä, että kukaan omis­tavas­ta luokas­ta tämän takia jou­tu­isi kadulle.
2) Suurin osa asuin­ton­teista sijait­see kaupun­gin vuokra­maal­la, jos­ta kaupun­ki perii vuokraa neljä pros­ent­tia, eli viisinker­tais­es­ti kiin­teistöveron ver­ran. Myös siinä ton­tit on arvostet­tu noin puoleen todel­lis­es­ta arvostaan. Mik­si Liian Van­ha surkut­telee noi­ta säälit­täviä omis­ta­jia, mut­ta ei näitä etuoikeutet­tu­ja vuokralaisia.
3) Väite, että kiin­teistövero ei alen­taisi maan hin­taa hyvil­lä alueil­la vaan ain­oas­taan huonoil­la, on suo­ras­taan käsit­tämätön. Olisi kiva nähdä peruste­lut täs­mäl­lis­inä, jokin lähde esimerkik­si piristäisi.

Kiin­teistövero on tapa ottaa osa maapo­h­jan ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta yhteiskun­nalle. Olisi haus­ka kuul­la, mik­si tämä arvon­nousu kuu­luisi maan­omis­ta­jalle; niille maanvil­jelyssu­vuille, joiden pel­lot ovat sat­tuneet ole­maan radan varressa.

Helsin­ki on ottanut tämän arvon­nousun suurim­mal­ta osalta itselleen sil­lä, että se on ostanut raaka­maan itselleen ennen kaavoitus­ta ja vuokraa maan käypään tai sub­ven­toitu­un hin­taan sitä tarvit­seville. Tämä toteut­taa kiin­teistöveron idean ottaa arvon­nousu yhteiskun­nalle sat­apros­ent­tis­es­ti. Onko tämäkin tuomittavaa?

Jos meil­lä olisi ollut korkea maapo­h­jaan liit­tyvä kiin­teistövero koko ajan, jol­loin maan hin­ta ei olisi koskaan nous­sutkaan, eikä niitä jät­tiomaisuuk­sia, joi­ta maa­ta myymäl­lä on ansait­tu, olisi koskaan syn­tynyt. Asum­i­nen olisi yhtä kallista kuin nytkin, mut­ta rahat, jot­ka nyt rikas­tut­ta­vat joitain onnel­lisia per­i­jöitä, oli­si­vat men­neet yhteiskun­nalle ja jakau­tuneet kaikille alem­pana vero­tuk­se­na tai paremp­ina palveluina. kaik­ki olisi mielestäni hyvin. Nyt kun maan hin­ta on jo nous­sut, sitä ei voi painaa alas kovin rajuin toimin, vaan kiin­teistöveroa on korotet­ta­va hitaasti ja ennustettavasti.

Ne heilah­duk­sen maan hin­nas­sa, joi­ta kiin­teistöveron hyvin maltil­liset koro­tuk­set ovat aiheut­ta­neet, ovat aika vaa­ti­mat­to­mia niihin heilah­duk­si­in, joi­ta rahapoli­ti­ikan muu­tok­set ovat tuottaneet.
Espan­jas­sa on tietääk­seni mah­dol­lista käyt­tää myös kohden­net­tua kiin­teistöveroa: jos yhteiskun­ta rak­en­taa metroase­man, sen vaiku­tus­pi­iri­in voidaan kohdis­taa vero, joka verot­taa pois ase­man tuom­nan hyö­dyn maan­omis­ta­jalle, ja jota voi käyt­tää sen metroase­man rahoittamiseen.

55 vastausta artikkeliin “Vielä kiinteistöverosta”

  1. Entä tois­in­päin? Jos kaupun­ki kaavoit­taa jotakin sel­l­aista, mikä alen­taa ympäröivän maan tai kiin­teistö­jen arvoa (vaik­ka kaatopaikan tai tur­va­paikan­hak­i­joiden vas­taan­ot­tokeskuk­sen), niin onko se vas­taavasti velvolli­nen kor­vaa­maan omis­ta­jille hei­dän omaisuuten­sa arvon alen­e­misen? Mil­lä mekanis­mil­la se tehdään, alen­netul­la kiinteistöverollako?

    Vai kuu­luuko kaupun­gin olla aika pelkästään voit­taval­la puolel­la? Hai­tat kär­sikööt kukin itse?

  2. Voisi tehdä niinkin, että kiin­teistö­jen arvoa laske­van toimen­piteen kom­pen­saa­tiok­si tehtäisi­in jotain arvoa nos­tavaa — ja tois­in­päin. Kiin­teistö­jen halti­joiden kanssa voitaisi­in neu­votel­la, mikä olisi kul­loinkin sopivin kom­pen­saa­tio. Jos ei mitään muu­ta kek­sit­täisi, alen­net­tu kiin­teistöverokin olisi mah­dolli­nen. Ennen sitä kuitenkin paran­net­taisi­in ympäristön tasoa ja palveluita.

  3. Ns ansioton arvon­nousu, jos sem­moista on ole­mas­sa, ote­taan yhteiskun­nalle kaavoitus­vai­heessa pääasi­as­sa joko

    - osta­mal­la tai lunas­ta­mal­la maat ennen kaavoitusta
    — maankäyttömaksuna
    — kehittämiskorvauksena

    Kaavoituk­sen jäl­keen tapah­tu­vaa arvon­nousua on aika vaikea enää kuva­ta ansiot­tomak­si arvon­nousuk­si. Lähin­nä kyse on yleis­es­tä arvonnoususta. 

    Kiin­teistövero ei ole se ele­ment­ti, jol­la yhteiskun­ta leikkaa itselleen ns ansioton­ta arvon­nousua. Kiin­teistöverol­la pide­tään kadut kunnossa.

  4. Kaupun­gin har­joit­ta­ma tont­tikeinot­telu, jon­ka Osmokin tuos­sa myön­tää, on tuomit­tavaa. Se estää markki­noiden toimin­nan ja nos­taa kulut­ta­jien mak­samia hintoja. 🙁

    1. Kaupun­gin har­joit­ta­ma tont­tikeinot­telu, jon­ka Osmokin tuos­sa myön­tää, on tuomit­tavaa. Se estää markki­noiden toimin­nan ja nos­taa kulut­ta­jien mak­samia hintoja.

      Tätä argu­men­toin­tia on vaikea seu­ra­ta. Miten se, että kaupun­ki ottaa kaavoituyshyö­dyn itselleen eikä lahoi­ta sitä raken­nus­li­ikkeille, njostaa kult­ta­jien mak­samia hintoja?
      Kir­joitin asi­as­ta kokon­aan uuden postauksen?

  5. Osmo Soin­in­vaara ver­taa kiin­teistöveroa ton­tin­vuokri­in. Molem­pia asioi­ta on tietenkin syytä tarkastel­la rin­nakkain. Osmo kir­joit­taa, että Helsin­ki perii neljä pros­ent­tia vuokraa ton­tin arvos­ta. Ei se nyt aivan niin ole. Se on van­ha val­tu­us­ton päät­tämä tavoite. Meil­lä mon­et ton­tin­vuokra­sopimuk­set ovat monikym­men­vuo­tisia ja vielä pitkään voimas­sa paljon alhaisem­mal­la vuokral­la. Val­tu­utet­tu Kauko Kosk­i­nen (kok) las­ki viime vuon­na, että Helsin­gin tont­ti­varan­nos­ta per­itään vuokraa 1%.En mene taku­useen tästä laskel­mas­ta, mut­ta var­maan se on suun­taa antava.

    Minus­ta tässä keskustelus­sa on uno­htunut se, että hal­li­tuk­sen päätök­sel­lä Helsin­gin pitää nos­taa asun­to­jen veroa 0,22:sta 0,32 %:iin. Koro­tus on 45%. Että sen päälle vielä Helsin­gin oma­l­la päätök­sel­lä lykätään tont­tiveroon 14,3% lisää, ei mei­dän demarei­den mielestä ollut oikein.

    Sinän­sä olen samaa mieltä ansiot­toman arvon­nousun verot­tamis­es­ta. Nyt kuitenkin on kyse asun­nois­saan ja omakoti­talois­saan asu­vien ihmis­ten asumiskus­tan­nusten nousus­ta. Viime mainit­tu­jen joukos­sa on paljon iäkkäitä ihmisiä, joiden ton­tin raken­nu­soikeus on vajaasti käytet­ty, mut­ta käyt­tämätön­täkin raken­nu­soikeut­ta verote­taan. Läh­eskään aina ei ole mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää ylimääräistä raken­nu­soikeut­ta purka­mat­ta taloa tai tekemäl­lä jokin kovin erikoinen asum­isvi­ihtyvyyt­tä heiken­tävä ratkaisu.

    1. Siitä nyt voisi edes sopia, että korotet­taisi­in kokon­aan rak­en­ta­mat­tomien tont­tien kiin­teistöveroa ja kun­nol­la, niin saataisi­in keinot­telijoiden jem­maa­mat ton­tit käyttöön.

  6. “onko se vas­taavasti velvolli­nen kor­vaa­maan omis­ta­jille hei­dän omaisuuten­sa arvon alenemisen? ”

    Tämä on hyvä kysymys ja jos tähän löy­ty­isi kun­non vas­taus, niin se vähen­täisi NIM­BY­i­lyä merkkit­tävästi ja sitä kaut­ta tek­isi kaupun­gin päätök­sen­teon var­masti helpom­mak­si. Yksi tärkeä syy­hän siihen, mik­si ihmiset vas­tus­ta­vat suun­nilleen kaikkea hei­dän lähelleen raken­net­tavaa, on se, että se las­kee hei­dän omis­tamien­sa asun­to­jen­sa arvoa. Veikkaan, että mon­en kohdal­la tämä on jopa tärkeäm­mässä ase­mas­sa vas­tus­tamises­sa kuin itse sub­jek­ti­ivis­es­ti koet­tu haitta.

  7. Dynaami­nen kiinteistövero.

    a) kiin­teistöveron voisi sitoa perusko­rkoon. Sil­loin kun taloudel­la menee lujaa, vero on korkeampi.

    b) Kiin­teistövero sido­taan poli­it­tis­es­ti päätet­tävään uus­rak­en­tamisen määrään. Vero nousee, jos uus­rak­en­t­a­mi­nen alit­taa poli­it­tis­es­ti pääte­tyn määrän.

    Dynaamisen kiin­teistöveron ensisi­jainen tarkoi­tus on ohja­ta maankäyt­töä kun­nan alueel­la. Viisas maankäyt­tö kyl­lä seu­ran­nais­vaiku­tuksi­neen huole­htii verokertymästä.

  8. Kään­teisiä asun­to­lain­o­ja antaa täl­lä het­kel­lä tietääk­seni ain­oas­taan Suomen Hypo­teekkiy­hdis­tys ja vain tarkkaan valikoiduille arvoki­in­teistöille, joten sitä ei voi esit­tää yleisenä keinona.

  9. Korotet­tu kiin­teistövero toimii erit­täin hyvin sil­loin, kun sovel­letaan lain sal­li­maa kat­toa 3 %.

    Helsin­gin sovelta­mal­la rak­en­ta­mat­toman raken­nu­saikan korote­tul­la kiin­teistöverol­la ei ole käytän­nössä paljoakaan merk­i­tys­tä, kos­ka maan arvon­nousu on ollut niin suur­ta. 3 % taasen alkaa jo ihan oikeasti tun­tu­maan kukkarossa ja sen avul­la vajaakäyt­töisiä kaa­va-aluei­ta saadaan oikeasti rakentumaan.

  10. Asumisen verot­ta­mi­nen on asumisen verot­tamista. Jos joku on sitä mieltä, että mm. ne eläkeläiset painukoon muualle asumaan niin sanokaa se ihmeessä suo­raan. Demareista näköjään löy­tyy vielä joku tolkku sentään.

  11. “Asumisen verot­ta­mi­nen on asumisen verottamista.”

    Minus­ta kiin­teistövero ei ole samal­la tavoin asumisen verot­tamista kuin vaikka­pa Thatch­erin Bri­tan­ni­as­sa käyt­töönot­ta­ma “com­mu­ni­ty charge” (nykyn­imeltään coun­cil tax). Kiin­teistövero kohdis­tuu kiin­teistön tai ton­tin omis­tamiseen, ei sil­lä asumiseen. Vuokra-asu­ja ei mak­sa kiin­teistöveroa (Bri­tan­ni­as­sa coun­cil tax­ia mak­saa vuokralainen siinä, mis­sä omistusasujakin). 

    Olen Art­turin kanssa samaa mieltä siinä, että omis­tamisen verot­tamises­sa ei ole eri­tyis­es­ti mitään väärää. Siitä tule­vat seu­rauk­set ainakin minus­ta ovat vähem­män haitallisia kuin työn tekek­misen verot­tamis­es­ta. Kansakun­nalle tulee paljon vähem­män hait­taa siitä, että mum­mot otta­vat asun­toi­hin­sa asun­to­lainat, joil­la mak­sa­vat kiin­teistöveron­sa ja jot­ka vähen­tävät per­in­töjä kuin siitä, että ihmiset jät­tävät tekemät­tä töitä tulovero­jen vuoksi.

  12. nos on oikeil­la linjoilla.

    Ei kiin­teistöveros­ta saa tehdä arvo­val­in­taista var­al­lisu­usveroa, sel­l­aiset lin­janve­dot kuu­lu­vat maan eduskunnalle.

    Kiin­teistövero on vero, jota per­itään yleis­ten aluei­den hoitokus­tan­nusten kat­tamisek­si, ja se pitää perustel­la siitä aiheutuvil­la kus­tan­nuk­sil­la. Muuten ollaan erikoisil­la vesillä.

    Korotet­tu kiin­teistövero rak­en­ta­mat­toma­lle raken­nu­s­paikalle on eri jut­tu, kos­ka siinä taasen on kyse jo raken­netun kun­nal­lis­tekni­ikan käyt­tööno­to­s­ta ja kaa­va-aluei­den rak­en­tu­misen vauhdittamisesta.

    Yleinen normi­a­sukin kiin­teistöverol­la ei ole mitään tekemistä arvon­nousun leikkaamisen tms kanssa, vaan se on vain asumiskus­tan­nus. Kiin­teistöverol­la kun­ta saa rah­naa yleis­ten aluei­den hoitamiseen.

    Jollei se raha riitä, sit­ten­hän sitä voi ja pitää korot­taa. Mut­ta muil­la perusteil­la siihen ei pitäisi kajota.

  13. Tässä säi­keessä puhutaan kiin­teistöveros­ta taa­jamien ja eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudun kannal­ta. Laa­jen­taisin asi­aa vähän.
    Kiin­teistövero on maail­mal­la yleinen kiin­teistö­tu­lo­jen vero­tus­muo­to. Meil­lä verote­taan kiin­teistö­tu­lo­jakin tuloslaskel­manan perus­teel­la. Viimek­si siihen siir­ryt­ti­in met­sä­taloudessa muu­tamia vuosia sit­ten. Nykyi­nen kiin­teistövero tulee tuloveron päälle. Tosin on kyl­lä tulon­hakkimis­menona tulovero­tuses­sa vähennyskelpoinen.
    Kiin­teistö­tu­lo­jen vero­tus on yleen­sä hyvin alhaista niis­sä mais­sa, jois­sa vero­tus perus­tuu kiin­teistö­jen arvoon. Eihän keskimääräis­lukui­hin perus­tu­va vero­tus yleen­säkään tietysti voi kovin rankkaa olla. Luulisin, että luovutusvoitto‑, per­in­tö- yms. verot tekevät kiin­teistö­jen vero­tuk­sen aivan riit­tävälle tasolle pääkaupunkiseudul­lakin. Kun­tien kukka­roon niistä ei tietysti kovin paljoa kerry.
    Suomes­sa siis on siir­ryt­ty viime vuo­sisadan aikana tulok­sen verot­tamiseen. Ilmeis­es­ti lähin­nä vero­tuk­sen oikeu­den­mukaisu­ussy­istä. Onko­han edes kovin paljoa tutkit­tu, mitkä ovat olleet sen vaiku­tuk­set talouselämään? Siinä olisi taloushis­to­ri­oit­si­joille tutkimisen aihetta.

  14. Paa­vo Häikiö
    “Kiin­teistövero on vero, jota per­itään yleis­ten aluei­den hoitokus­tan­nusten kat­tamisek­si, ja se pitää perustel­la siitä aiheutuvil­la kus­tan­nuk­sil­la. Muuten ollaan erikoisil­la vesillä.”

    Per­in­täänkö tuloveroa töis­säkäyn­nin mah­dol­lis­tamisen kus­tan­nusten kat­tamisek­si? Entä yhteistöveroa, pääo­maveroa? Per­itäänkö arvon­lisäveroa yleisen kau­pankäyn­nin hoita­misen kus­tan­nusten kattamiseksi? 

    Mikä tekee kiin­teistöveros­ta spe­si­aalin? Sekö, että sinä joudut sitä mak­samaan, mut­ta korote­tut tuloverot mak­saa joku muu, sel­l­ainen jol­la on korkeam­mat tulot?

    “Kiin­teistöverol­la kun­ta saa rah­naa yleis­ten aluei­den hoitamiseen.

    Jollei se raha riitä, sit­ten­hän sitä voi ja pitää korot­taa. Mut­ta muil­la perusteil­la siihen ei pitäisi kajota.”

    Kan­natat sit­ten var­maan myös täysimääräisä ter­veyskeskus­mak­su­ja. Eihän se ole oikein, että työssäkäyviltä kun­ta­lais­ten veroil­la kate­taan jotain sem­moista, jot­ka eivät kuu­lu yleisen työssäkäyn­nin hoita­miseen. Sil­loin ollaan erikoisil­la vesillä.

    Logi­ikallasi ain­oas­taan työter­vey­teen saisi käyt­tää tuloverorahoja.

  15. Min­ul­la on vain omako­htaista koke­mus­ta maista, jois­sa kiin­teistövero on korkeampi kuin Suomes­sa esim Latvi­as­sa kiin­teistövero oli n 2 % , samoin Indone­si­as­sa ja mon­es­sa muus­sa maassa.
    Keskusteluis­sa tuli esi­in se, että hyvä­tu­loiset asu­vat omil­la alueil­laan, kos­ka köy­hillä ei ole varaa mak­saa korkeaa kiin­teistöveroa ja että köy­hät joutu­vat myymään asun­ton­sa , kun alueelta ostetaan/rakennetaan kalli­ita asun­to­ja, kos­ka koko alueen kiin­teistö­jen arvo nousee ja siten verotusarvot .
    Kun suurim­mat vero­tus% ovat 2–4 % maail­mas­sa niin kalli­is­takin asun­nos­ta mak­se­taan kuitenkin kohta­laisen vähän absolu­ut­tista veroa esim 500000 asun­nos­ta 10–20000 euroa eli 100000 euron tuloista 10–20 % eli vero on hyvä­tu­loisille niin pieni, ettei se alen­na kiin­teistön hin­taa, etenkin kun muut tuloverot ovat sit­ten alempia.
    .
    Ja kun kiinteistö/asuntokauppa on tun­nea­sia , hyvä­tu­loiset ovat valmi­ita mak­samaan statuk­ses­ta eli alueesta ja naapureista.Kuten Kaup­pako­rkean koulut­ta­ja ansiokkaasti selosti muu­ta­ma viikko sit­ten ansiokkaasti selosti.

    Vaik­ka nämä maat eivät aivan suo­raan ver­tailukelpoisia olekaan niin kyl­lä tuo mekanis­mi tuli selväk­si ja koke­mus on osoit­tanut sen oikeaksi

    Tähän tietysti yhdis­tyvät suuret tulo­erot, mut­ta Suomes­sakin gini-ker­roin oli 2007 jo 29,5, jol­la päästään jo OECD:n sille suurem­pi­en tulo­ero­jen puolelle.
    Äiti­ni setä on asunut USA:ssa 50-luvul­ta ja myös hän ker­toi samaa omien koke­musten­sa perus­teel­la ja kuten tiedämme tästäkin kri­i­sistä niin edes korkea kiin­teistövero ei estänyt hin­taku­plaa USA:ssa.

    Kiin­teistöveron vaiku­tuk­sista on paljon teo­reti­soin­tia, mut­ta ei sel­l­aista tutkimus­ta, joka perus­tu­isi johonkin toteu­tuneeseen malli­in ja huomioisi myös sosi­aaliset vaikutukset.

    Yhden sivu­juon­teen Juhana Var­ti­ainen kuitenkin kertoi:Korkea kiin­teistövero ajaa pieni­palkkaiset tekemään töitä 24/7/365 peri­aat­teel­la , jot­ta selviäisvät veron maksusta.
    Se oli yksi syy, mik­si Bushin hallinto niin voimakkaasti markki­noi kiin­teistöveron koro­tus­ta nykyiselle porvarihallituykselle.

    Omakoti­tont­tien vero­tusar­von todel­lisu­ut­ta Helsingis­sä Osmo voi hel­posti arvioi­da kat­so­ma­l­la mon­tako kaup­paa tehti­in , kuin­ka suuri määrä niitä tehti­in koko kan­taan näh­den ja mikä oli osta­jien tulota­so keskimääräiseen nähden.

    Itse asi­as­sa per­in­teisessä tietoli­iken­teessä olemme joutuneet paljon pere­htymään yhteiskun­nan kaavoituk­seen ja sosi­aaliseen kehi­tyk­seen ja sen vaiku­tuk­ses­ta tietoli­iken­ten kehi­tyk­seen , mut­ta samal­la on selvin­nyt paljon muu­ta yhteiskun­nan mekanismeista.
    Eri­tyiseti haja-asu­tuk­sen ja kaupunkien ongel­mat ja erot tule­vat tutuiksi
    Mobi­ilis­sa asi­at ovat hie­man eri­laisia, mut­ta eihän se sig­naali siel­läkään kul­je kaupun­gias­sa kuin kym­meniä- sato­ja metre­jä langattomasti

  16. Pitää vielä lisätä, että olen ollut koh­ta 40 vuot­ta tietoli­iken­ten palveluk­ses­sa, lähin­nä verkko­su­un­nit­telu­un liit­tyvis­sä tehtävissä.
    Niistä yli 10 vuot­ta ulko­mail­la, sel­l­ai­sis­sa mais­sa kuin Male­sia, Indone­sia, Kenia, Pak­istan, Sri Lan­ka, Latvia, Venäjä.

    Puhe­lin ei ole ollut samal­la taval­la yhteiskun­nan vält­tämät­tömyys tuote kuin sähkö-vesi-tai viemäri ja niin­pä sen rahoi­tus on tul­lut pääosin asi­akkail­ta eikä yhteiskun­ta ole sub­ven­toidut puhe­lin­ta samal­la taval­la kuin noi­ta mui­ta infra investoin­te­ja. Lisäk­si yleisöpuhe­limet kor­vaa­vat yksi­ty­isiä puhe­lim­ia tai mobi­ilin vuokraa­jat, joten kor­vaavia palvelui­ta löy­tyy helpommin.
    Sen vuok­si on aina pitänyt selvit­tää jokaises­sa maas­sa monia yhteiskun­taan liit­tyviä asioita.
    Kaavoitus, kiin­teistö­markki­nat ja niiden toim­inta, maan­omis­tu­solot, rak­en­tamis byrokra­tia, talouden koko ja sen kehi­tys , per­hei­den tulot ja tulo­jakau­mat, tulot alueit­tain ja kehi­tys, yri­tys­ten määrä, niiden koko ja liike­vai­h­to etc.
    Eli pitää tiietää miten ihmiset tule­vat toimeen ja siihen vaikut­ta­vat tekijät

    Jot­ta voi suun­nitel­la tieli­inen­ev­erkkoa tai arvioi­da pro­jek­te­ja niin täy­tyy tietää paljon yhteiskun­nan toiminnasta

  17. “Kun asun­toa vas­taan saa kään­teisen asun­to­lainan, tun­tuu aika epä­to­den­näköiseltä, että kukaan omis­tavas­ta luokas­ta tämän takia jou­tu­isi kadulle.”

    Tämä lisää var­al­lisu­usero­ja, Var­al­lisu­u­den ker­tymi­nen on hidas pros­es­si ja vaatii usiem­miten usei­den sukupolvien ajan. Eri­tyis­es­ti pien­i­t­u­loisil­la säästömah­dol­lisu­udet ovat pieniä ja kun se vaival­la pienistä tuloista sääste­tyt ain­oa omaisu­uskin eli asun­to sosial­isoidaan yhteisku­nal­la ja pankeille.
    Kään­teis­es­tä asun­to­lainas­ta mak­se­taan kyl­lä markki­nako­rkoa, mut­ta se on korkeampi kuin nor­maali asun­to­lainako­rko, kos­ka se sisältää riskin, että elinikä nouseekin oletet­tua enemmän.
    Ja osa omaisu­ud­es­ta häipyy pankille korkoina joka tapauksessa.

    Eli tämäkin kas­vat­taa yhteiskun­nan kah­ti­a­jakoa ja omaisu­u­den keräämisen oikeus jää vain hyvä­tu­loisille ja varakkaille perheille

  18. Minä en oikein ymmär­rä demarien lin­jauk­sia. Jos puolue ajaisi työtä teke­vien ase­maa, tulisi tulovero­tus­ta pienen­tää ja omaisu­u­den vero­tus­ta vas­taavasti nos­taa. Nyt demar­it aja­vat päin­vas­taista politiikkaa.

    Jotenkin on alka­nut vaikut­taa siltä, että demar­ileiris­sä ei aje­takaan enää työn­tek­i­jöi­den ase­maa, vaan suurten ikälu­okkien ase­maa. Työelämässä kauem­min ollei­den vero­tus­ta pide­tään mata­lam­pana ja hei­dän omis­tamien­sa kiin­teistö­jen arvoa pide­tään keinotekois­es­ti liian korkeana.

    Onko tässä kuitenkin kyse enem­män ris­tiri­idas­ta ikälu­okkien välil­lä, eikä per­in­teisem­mästä oikeis­to — vasem­mis­to-asetel­mas­ta? Nuorethan äänestänevät vihre­itä paljon enem­män kuin demare­i­ta, jol­loin vihreät sit­ten ymmär­ret­tävästi aja­vat näi­den nuorten asiaa.

    Kari

  19. “Kiin­teistövero on tapa ottaa osa maapo­h­jan asi­at­tomas­ta arvon­nousus­ta yhteiskunnalle.”

    On myös mui­ta tapo­ja mita­ta maan arvon­nousu yhteiskun­nalle kuin mon­imutkainen ja sum­mit­tainen kiinteistövero,
    Olen asunut myös pohjoises­sa ja nyt etelässä, joten näen myös nämä strate­giset erot.

    Pohjoises­sa arvon mitataan maan­omis­ta­jil­ta siten, että kun­ta ostaa tai pakkol­u­nas­taa tont­ti­maa­ta ns raaka­maan hin­nal­la eli pel­losta mak­se­taan pel­lon hin­ta, met­sästä met­sän hin­ta+ pieni bonus.
    Kun­ta kaavoit­taa maan ja rak­en­taa kun­nal­lis­tekni­ikan ja myy ton­tit rak­en­ta­jille pienel­lä voitolla.
    Hyö­tyjä ovat kun­nat ja asu­jat, mut­ta eivät maan­omist­jatkaan aivan kor­vauk­set­ta jää

    Etelässä taas suosi­taan suuria ja tärkeitä maan­omis­ta­jia eikä hei­dän saavutet­tu­jen etu­i­hin­sa uskalleta koskea . 

    Tuo pohjoisen tapa suosii kansankap­i­tal­is­mia, etelän taas omaisu­u­den keskit­tämistä harvoille.

    Kysymyk­sessä on poli­it­ti­nen arvo­val­in­ta: Suosi­taanko kansankap­i­tal­is­mia eli omaisu­u­den kart­tumista laa­joille joukoille vai amerikkalaista tapaa koo­ta omaisu­us harvoille.

  20. Vihreät eivät aikuis­tu koskaan, sik­si kiin­teistövero tun­tuu hyvältä.

  21. Sylvesteri, ymmärsin tek­stistäsi yksit­täiset sanat, mut­ta en oikein käsit­tänyt, miten ne sanat liit­tyvät toisi­in­sa saati­ka min­un kirjoitukseeni.

    Onko se niin kauhean vaikea­ta ymmärtää, että jotakin mak­sua kerätään johonkin tarkoituk­seen ja sitäpä ei sit­ten pidä kerätä laa­jen­ta­mal­la kolmanteen?

    Kiin­teistövero ei ole varallisuusvero.

    1. Kiin­teistövero on VERO, ei mak­su jois­tain asioista. Sitä ei kerätä johonkin tarkoituk­seen vaan yleiskat­teis­es­ti kun­nalle. Kor­vamerkit­tyjä mak­su­ja kut­su­taan maksuiksi.

  22. Kiin­teistövero kor­vasi v. 1993 katu­mak­sun ym. Sen jäl­keen kiin­teistövero on nous­sut reip­pa­hasti moninkertaiseksi.

    Toisin kuin mak­sut, kiin­teistövero laa­jeni mak­supo­h­jais­es­ta koske­maan kaikkia, myös niitä joil­la ei ole kun­nal­lis­tekni­ikkaa ja jot­ka hoita­vat katu­o­suuten­sa itse.

    Syys­täkin tark­in­ta kiin­teistöveron seu­ran­taa tekee Suomen omakotili­it­to, joka suh­tau­tuu kiin­teistöveroon erit­täin krit­tis­es­ti. Yhdis­tys on lait­tanut alulle veroa vas­tus­ta­van adressin:
    http://www.adressit.com/ei-kiinteistoverolle

  23. Kyl­lä aiheesta löy­tyy tutkimusti­etoa esim vuodelta 2007 .Tämä kos­kee kuitenkin vain tont­te­ja, ei koko kiinteistö

    http://www.maanmittauslaitos.fi/default.asp?docid=4435&action=publish_show

    Käytän­nössä 4–6 muut­tu­jaa selit­tävät val­taosan siitä hajon­nas­ta, mikä voidaan selit­tää. Keskeisiä hin­ta tek­i­jöitä ovat mm. asun­to­jen keski­hin­ta kun­nas­sa, ton­tin pinta-
    ala, etäisyys keskuk­si­in ja kau­pan ajankohta.

    Kiin­teistöveron vaiku­tus on pieni ja sekin johtunee siitä, että ole­tusar­vona on sen vaiku­tus hin­taan alentavasti

    Tässä taas vähän van­hempi VATT keskustelualoite.
    Siitä käy ilmi, että tutk­i­jatkin ovat aika taval­la erim­ielisiä kiin­teistöveron vaikutuksesta.
    Riip­punee enem­mänkin tutk­i­jan poli­it­ti­sista intres­seistä tai mak­sa­jas­ta kumpaan suun­taan on kallellaan.
    Tutk­i­joil­ta voi aina ostaa sopi­van tutkimuksen.

    Keskeinen huomio on kuvaus Ruotsin tilanteeseen:
    Kun kiin­teistövero on sum­mit­tainen eikä perus­tu omis­ta­jan mak­sukykyä niin on ajaudut­tu moni­in erikois jär­jeste­ly­i­hin, tieto­jär­jestelmi­in ja han­kalaan byrokratiaan.

    Por­var­i­hal­li­tus alen­si sit­ten kalli­iden kiin­teistö­jen vero­tus­ta 2007 siten, että jokaises­ta kiinteistöstä/asunnosta per­itään tasavero eli sama summa.
    Se teki veros­ta regressiivisen.
    Var­maan on tarkoi­tus kopi­oi­da Suomeen ??

    Eli Wahlroos mak­saisi kar­tanos­taan saman sum­man veroa kuin peräkylän kansaneläkeläismuori ?
    Tosin Nalle saa veron mak­su­un köy­häi­na­pua yhteiskun­nal­lista 100000 euroa . 

    Tässäkin tutkimuk­ses­sa pide­tään ongel­mana vero­tuk­sen keskeisien peri­aat­tei­den toteu­tu­mat­to­muut­ta eli oikeu­den­mukaisu­ut­ta ja mak­sukyvyn huomioimista.
    Nämä asi­at , samoin kuin­sosi­aaliset vaiku­tuk­set Osmokin kuit­taa sivulauseella 

    http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k055.pdf

  24. Kari:“Jotenkin on alka­nut vaikut­taa siltä, että demar­ileiris­sä ei aje­takaan enää työn­tek­i­jöi­den ase­maa, vaan suurten ikälu­okkien ase­maa. Työelämässä kauem­min ollei­den vero­tus­ta pide­tään mata­lam­pana ja hei­dän omis­tamien­sa kiin­teistö­jen arvoa pide­tään keinotekois­es­ti liian korkeana.”

    Minus­ta tämä on vähän heikko seli­tys, kos­ka ihmis­ten luon­nolli­nen per­heestä lähtevä sol­i­daarisu­us menee pitkit­täin hal­ki sukupolvien. Tämä tarkoit­taa sitä, että 60-vuo­tias suurten ikälu­okkien edus­ta­ja ei näe “vihol­lise­naan” omaa 30-vuo­ti­as­ta las­ta siinä, mis­sä duu­nari näkee kap­i­tal­istin. Duu­nari ei ole valmis tin­kimään mis­tään omas­taan sen kap­i­tal­istin hyväk­si, mut­ta suurten ikälu­okkien edus­ta­ja on kyl­lä valmis tin­kimään sen hyväk­si, että hänen lapsel­laan menisi vähän paremmin. 

    Voi toki olla, että suurten ikälu­okkien edus­ta­ja ei huo­maa omaa etu­aan ajaes­saan monot­ta­vansa omaa las­taan, vaan luulee, että kos­ka demar­it aja­vat hänen etu­aan, hän on duu­nari ja hänen lapsen­sakin on duu­nari, niin demar­it aja­vat myös sen lapsen ase­maa ja ne lapsen todel­lisu­udessa koke­mat vaikeudet ovat vain por­varien kampituk­sen tulosta. 

    Mitä suuri­in ikälu­okki­in tulee, niin heil­lä alka­nee olla jo perit­tynä ne “mum­mo­jen” asun­not. Hei­dän van­hempansa ovat jo reilusti yli 80-vuo­ti­ai­ta, joten joko jo hau­dan lev­os­sa tai jos­sain laitok­ses­sa. He ovat itse jo aset­tuneet niihin asun­toi­hin, jois­sa tule­vat eläke­vuoten­sa asumaan. Hei­dän ei siis luulisi kan­ta­van enää huol­ta siitä, mitä omis­tusasun­to­jen hin­noille käymään, jos siis ajat­tel­e­vat vain itseään. Toki se vir­tu­aali­ra­hankin häviämi­nen voi jotain ras­sa­ta, mut­ta tuskin sekään niin rankalta tuntuu.

  25. Osmo: Oon tietysti samaa mieltä, että ansioton arvon­nousu pitää ulos­mi­ta­ta maan­omis­ta­jil­ta, mut­ta eikös samal­la mene myös ansi­olli­nen arvon­nousu, jos käytetään kiin­teistöveroa? Tietysti kyse on suu­ru­us­lu­ok­ista, kiiteistövero on var­maankin nyt niin pieni, että se ei leikkaa koko ansioton­ta arvon­nousua pois, joten sitä voidaan nos­taa tois­taisek­si huo­let­ta, mut­ta jos­sakin vai­heessa se voi nous­ta niin suurek­si, että myös osa ansi­ol­lis­es­ta arvon­nousus­ta joutuu sen kohteeksi.

  26. Jos kiin­teistövero menee jonkin alueen keskimääräis­ten myyn­ti­hin­to­jen mukaan, niin tämän ei pitäisi ansi­ol­lista arvon­nousua juurikaan rap­a­ta. Jos paran­nat asun­non laat­ua niin, että sen arvo nousee 10 000 euroa, ei tämä vaiku­ta siitä mak­set­tavaan kiinteistöveroon. 

    Toki sit­ten se, että myyt sen paran­ta­masi asun­non, vaikut­taa naa­purisi kiinteistöveroon 🙂

    Toki tietenkin se pätee, että jos jol­lain alueel­la asukkaat kollek­ti­ivis­es­ti pitävät huol­ta ympäristöstään ja tämä nos­taa asun­to­jen hin­to­ja, niin tämän huolen­pidon arvo val­uu osaltaan kiin­teistöveroon. Uskon tämän kuitenkin ole­van hyvin vähäistä siihen ver­rat­tuna, miten paljon nyky­isin kollek­ti­ivis­es­ti NIM­BY­il­lään ja sitä kaut­ta estetään erinäköisiä han­kkei­ta, jot­ka (ansiot­ta) laske­vat lähistön asun­to­jen arvoa. Kiin­teistövero osaltaan vähen­täisi NIMBYilyintoa.

  27. Samuli Saarel­ma:

    Jos paran­nat asun­non laat­ua niin, että sen arvo nousee 10 000 euroa, ei tämä vaiku­ta siitä mak­set­tavaan kiinteistöveroon.

    Ilmeis­es­ti et itse asu omakoti­talos­sa, etkä mak­sa kiin­teistöveroa, etkä ole koskaan täyt­tänyt veroil­moi­tus­ta omis­ta­mas­tasi kiinteistöstä?

    Yllä sanomasi­han ei ole totta.

    Jos teet perus­paran­nus­ta kiin­teistöösi, se pitää ilmoit­taa verot­ta­jalle veroil­moituk­sen yhtey­dessä annet­taval­la kiin­teistö­selvi­tyk­sel­lä. Perus­paran­nus nos­taa kiin­teistön vero­tusar­voa ikäalen­nuk­sen muu­tok­sen kaut­ta. Ja vero­tusar­von nousu nos­taa suo­raan kiinteistöveroa.
    http://www.vero.fi ker­too enemmän.

    Samat­en varuste­ta­son nos­to on ilmoitet­ta­va ja kiin­teistövero nousee (esimerkik­si jos van­haan puuläm­mit­teiseen taloon vai­hde­taan sähkölämmitys).

  28. “Jos meil­lä olisi ollut korkea maapo­h­jaan liit­tyvä kiin­teistövero koko ajan, jol­loin maan hin­ta ei olisi koskaan nous­sutkaan, eikä niitä jät­tiomaisuuk­sia, joi­ta maa­ta myymäl­lä on ansait­tu, olisi koskaan syntynyt.”

    Maan hin­ta on pääsään­töis­es­ti nous­sut jät­tiomaisuuk­si­in kaavoituk­sen seu­rauk­se­na. Kiin­teistöverol­la ei ole asian kanssa mitään tekemistä — oli se mata­la tai korkea suh­teessa maan aiem­man käyt­tö­tarkoituk­sen mukaiseen arvoon. Tuskin­pa ajat­telit pel­to­tont­tia verot­taa ker­rostalo­ton­tin verol­la, ennen kaavoitus­ta. Vai olisiko vero niin korkea, että kaatopaik­ka ja Eiran tont­ti oli­si­vatkin yhtä arvokkaita.

    Korkeas­ta kiin­teistöveros­ta kär­si­sivätkin (ansiot­tomasti) jät­tiomaisu­u­den luon­neil­ta tont­tin­sa osta­neet asun­tovelkaiset (yleen­sä lapsiperheet).

    Sinän­sä koko keskustelu on melkoisen pahasti hakoteil­lä. Jos korkeal­la kiin­teistöverol­la halu­taan niistää ton­tin omis­ta­jia — onnet­tomien perustelu­jen säestämänä — niin vero pitäisi kohdis­taa vain ja ain­oas­taan rak­en­ta­mat­tomaan maa­han (pel­lot, met­sät, vesi-alueet, asun­to­ton­tit jne.). Onhan päivän­selvää, että raken­netun maan korkea kiin­teistövero kohdis­tuu lop­ul­ta raken­nuk­sen käyt­täjälle / asukkaalle, oli hallinta­muo­tona sit­ten omis­tus tai vuokraus.

    Ai niin, sit­ten kun kiin­teistöverot ovat tarpeek­si korkei­ta, menet­tävät kiin­teistöt tot­ta tosi­aan arvon­sa, mikä oli tarkoi­tuskin. Mut­ta, tot­ta tosi­aan, käyvän arvon mukainen vero arvot­tomas­ta maas­ta, onkin pyöreä nol­la! Eikö kyseessä ollutkaan ikiliikkuja.

  29. Osmo: “…korotet­taisi­in kokon­aan rak­en­ta­mat­tomien tont­tien kiin­teistöveroa ja kun­nol­la, niin saataisi­in keinot­telijoiden jem­maa­mat ton­tit käyttöön.”

    Miten tuo vaikut­taisi kaikkein suurim­paan keinoteli­jaan Helsingis­sä eli Helsin­gin kaupunkiin? 😉

  30. Pet­teri Virtanen:“Korkeasta kiin­teistöveros­ta kär­si­sivätkin (ansiot­tomasti) jät­tiomaisu­u­den luon­neil­ta tont­tin­sa osta­neet asun­tovelkaiset (yleen­sä lapsiperheet).”

    Et tain­nut ymmärtää koko ideaa. Jos meil­lä on kiin­teistövero, kaavoite­tun maan arvo ei tietenkään ole yhtä korkea kuin se muuten olisi, kos­ka juuri kiin­teistöveron vuok­si siitä ei olla valmi­ita mak­samaan yhtä paljoa. Pel­lot eivät siis muu­tu kaavoituk­sel­la jättiomaisuuksiksi. 

    Lap­siper­heel­lä on tiet­ty määrä rahaa, minkä se voi pan­na asumiseen. Nyt se menee kaik­ki asun­to­lainaan, kos­ka kiin­teistövero on alhainen. Asun­to­lainan koko taas riip­puu siitä, mitä asun­not mak­sa­vat ja tämä taas riip­puu siitä, mitä niil­lä kaikil­la muil­la lap­siper­heil­lä on mah­dol­lista pan­na asun­toon kiin­ni. Kos­ka kiin­teistöveron vuok­si kel­lään ei ole varaa pan­na siihen asun­non ostamiseen yhtä paljoa rahaa kuin ilman kiin­teistöveroa, asun­to­jen hin­ta las­kee. Keskimääräi­nen lap­siper­he kulut­taa siis edelleen saman ver­ran asumiseen, mut­ta nyt osa siitä menee veroina kaupungille ja vain osa pankille. 

    Se kaavoite­tun pel­tomaan omis­ta­ja saa käteen­sä pienem­män tukun rahaa. 

    Juuri ne nuoret lap­siper­heet oli­si­vat tässä voit­ta­ji­na, kun hei­dän palkois­taan kerät­täisi­in vähem­män veroa ja silti asun­to­jen halpen­e­misen vuok­si hei­dän asuinku­lun­sa pysy­i­sivät samas­sa. Häviäjinä oli­si­vat vähän tulovero­ja mak­sa­vat asun­ton­sa kokon­aan mak­sa­neet eläkeläiset. 

    “Ai niin, sit­ten kun kiin­teistöverot ovat tarpeek­si korkei­ta, menet­tävät kiin­teistöt tot­ta tosi­aan arvon­sa, mikä oli tarkoi­tuskin. Mut­ta, tot­ta tosi­aan, käyvän arvon mukainen vero arvot­tomas­ta maas­ta, onkin pyöreä nol­la! Eikö kyseessä ollutkaan ikiliikkuja.”

    Ei. Hyvän asuin­maan arvo ei koskaan putoa nol­laan, vaik­ka siitä jou­tu­isikin mak­samaan veroa. Se, mitä voi tapah­tua, jos kiin­teistövero nos­te­taan liian korkeak­si, eikä se kohdis­tu vain maa­han vaan määräy­tyy itse kiin­teistön arvon mukaan, on, että rak­en­t­a­mi­nen jos­sain vai­heessa lop­puu. Tämä tapah­tuu siinä vai­heessa, kun kiin­teistövero las­ket­tuna pelkästään rak­en­tamisen kus­tan­nuk­sista on yhtä korkea kuin asun­to­lainan­hoitoku­lut ovat nykyisin.

  31. Pekka, aika tök­erösti lain­a­sit tek­stiäni jät­täen siitä yhden tärkeän lauseen kokon­aan pois. 

    Tot­ta, nykysys­tee­mis­sä, jos­sa kiin­teistön arvo määräy­tyy mon­imutkaisten kaavo­jen mukaan, ansi­olli­nen arvon­nousu voi tosi­aan nos­taa veroa. Mut­ta ei tähän nykysys­teemi­in pädekään se, että ansioton arvon­nousu nos­taa kiin­teistöveroa, mis­tä tässä oli puhe. 

    Luepa siis uud­estaan se postauk­seni ensim­mäi­nen lause ja mieti uud­estaan kommenttisi.

  32. Samulille.
    Olen pahoil­lani jos ymmärsin tarkoituk­sesi väärin, kyl­lä luin tuon ensim­mäisenkin lauseen, mut­ta ilmeis­es­ti huonos­ti. Ymmärsin väärin sin­un kir­joit­ta­van, että nykyi­nen kiin­teistövero perus­tuu kokon­aan alueen keskimääräisi­in myyn­ti­hin­toi­hin. (jota se ei tee ainakaan raken­nusten osalta).
    Pahoitteluni.

  33. “Lap­siper­heil­lä on tiet­ty määrä rahaa, minkä se voi pan­na asumiseen. Nyt se menee kaik­ki asun­to­lainaan, kos­ka kiin­teistövero on alhainen. Asun­to­lainan koko taas riip­puu siitä, mitä asun­not mak­sa­vat ja tämä taas riip­puu siitä, mitä niil­lä kaikil­la muil­la lap­siper­heil­lä on mah­dol­lista pan­na asun­toon kiinni.”

    Mut­ta kun asun­non osta­jia Helsin­gin keskus­tas­sa on enem­män kuin on myyn­nis­sä niin se vähen­tää jonkun ver­ran osta­jae­hdokkai­ta, mut­ta ei laske asun­to­jen hintaa.Näkyvin vaiku­tus olisi myyn­ti­aiko­jen piden­tymi­nen parhail­la alueil­la, kos­ka nyt asun­non saa nopein ja jos osta­jae­hdokkaat vähenevät niin kestää hie­man pitem­pään, että löy­tyy osta­ja, jol­la on aika tutus­tua kohteeseen.

    Jot­ta kiin­teistövero lask­isi asun­to­jen hin­taa niin sen pitäisi olla merkit­tävä kuluerä.

    Kun jostain Kata­janokalta asun­non osta­van per­heen tulot ovat 60000 euroa vuodessa niin asun­non hin­taan ei vaiku­ta onko kiin­teistövero 300 euroa vai 600 euroa.
    Niin tarkko­ja laskelmia ei kukaan nor­maali ihmi­nen tee.
    Vas­ta sit­ten kun se on tuhan­sia euroa tai erot eri asuin­paikko­ja välil­lä ovat tuhansia/kymmeniä tuhan­sia euro­ja niin sen jäl­keen se alkaa vaikut­taa asun­to­jen hintoihin.

    Mut­ta se dif­fer­oi myös asu­jakun­nan eli köy­hät siir­tyvät asumaan omille alueilleen , varakkaat toisaalle.

    Ruot­si on hyvä esimerk­ki, se on käyt­tänyt suh­teel­lisen korkeaa kiin­teistöveroa vuodes­ta 1985. Se on kerän­nyt 2,5 % vero­tu­loista kiinteistöverolla.
    Korkea kiin­teistövero on jakanut asukkaat tulota­son mukaan mikä näkyy esim maa­han­muut­ta­ja lähiöi­den syn­tymi­nen, he kun ovat niitä pienituloisia .
    Ja ongel­mat ovat sen mukaisia.
    Lisäk­si Ruot­sis­sa korkea kiin­teistövero on ajanut mon­imutkaiseen asum­is­tuk­i­jär­jestelmän, kos­ka kiin­teistö­jen arvoa tark­iste­taan har­vak­seltaan ja aluei­den arvon muuttues­sa uusi vero olisi ajanut asukkai­ta mas­samuut­toon ja kapinaan
    Tosin por­var­i­hal­li­tus muut­ti kiin­teistöveroa siten, että siitä tuli tasavero eli kaik­ki mak­sa­vat saman 4500 kru­u­nun kiin­teistöveron asun­non arvos­ta riippumatta

    Sama mekanis­mi näkyy selvem­min USA:n asumises­sa, siel­lä 9 % vero­ker­tymästä tulee kiin­teistöistä ja veroa mak­se­taan keskimäärin 4 % kiin­teistön arvosta.
    ja kun asun­non hin­ta tipah­taa tarpeek­si niin sitä ei kan­na­ta enää kor­ja­ta ja syn­tyy slum­mi ja siitä ghetto.

    Tei­dän kan­nat­taisi lukea hie­man psykolo­giaa niin ymmärtäisitte parem­min ihmisen käyt­täy­tymistä. Asun­to, enne kaikkea sen sijain­ti on arvon mit­ta useim­mille ihmi­seille ja siitä ollaan valmi­it mak­samaan muus­ta kulu­tuk­ses­ta luop­umal­la, joten kiinet­sitöveron pitää olla korkea ‚että sil­lä olisi vaiku­tus­ta asun­to­jen hintaan

    1. Liian van­hal­la on kyh­llä ihan oma talous­teo­ria. Pienet veroty eivät vaiku­ta hin­taa, mut­ta suuret vaikut­ta­vat. Jos­sakin on siis hyp­päk­seno­mainen kyn­nys, jota pienem­pi vaikut­taa nol­lan ver­ran ja promillen sada­sosan suurem­pi täy­del­lä tehollaan.

  34. kyl­lä tässä ollaan ihan neok­las­sisen talousti­eteen perus­para­dox­ien äärel­lä. yksi esimerk­ki on sok­er­imu­rusen lisäämi­nen kahvi­in. ihmi­nen ei maista eroa mus­tan kahvin ja yhdel­lä murul­la makeutetun kahvin välil­lä. voidaan siis lisätä toinenkin muru, kol­maskin muru jne. kun on jatket­tu tarpeek­si kauan kahvi mais­tuukin makeal­ta. pid­it sit­ten sok­er­il­la mauste­tus­ta kahvista tahi et, niin on saavutet­tu kyn­nys, jos­sa sok­erin lisäämin vaikut­taakin, mut­ta aiem­pi­en muru­jen lisäämi­nen ei. tämä rikkoo neok­las­sisen talousti­eteen olet­ta­muk­set päätök­sen­teosta. ver­taus asun­to­jen hin­to­jen ei tosin ole yhtä hyvä, sil­lä pienikin ero asun­to­jen hin­nois­sa on havait­tavis­sa, vaik­ka sil­lä ei juuri käytän­nössä merk­i­tys­tä asun­nonos­topäätök­sen olisikaan.

  35. Liian vanha:“Mutta se dif­fer­oi myös asu­jakun­nan eli köy­hät siir­tyvät asumaan omille alueilleen , varakkaat toisaalle.”

    Ensin­näkään kiin­teistövero ei tätä tee yhtään sen enem­pää kuin asun­to­jen hin­nat. Sille köy­hälle on täysin yksi ja sama, onko hänen asumisku­lun­sa sil­lä kalli­il­la alueel­la hänen tuloi­hin­sa näh­den liian korkeat sik­si, että asun­not ovat niin kalli­ita, ettei hänel­lä ole varaa ottaa tarpeek­si suur­ta lainaa vai sik­si, että siel­lä kerätään korkeaa kiinteistöveroa. 

    Toisek­si, mikä olisi sit­ten sinus­ta se oikeu­den­mukainen tapa jakaa omis­tusasun­not, jos ei se, minkä mukaan ihmisil­lä on niistä varaa mak­saa eli köy­hät eivät han­kkisi asun­toa sieltä, mis­sä ne ovat halpo­ja (ja oletet­tavasti siten huonom­pia) ja rikkaat sieltä, mis­sä ne ovat kalli­ita (ja siten toden­näköis­es­ti parempia)? 

    Perustele, että jokin muu kuin markki­namekanis­mi olisi tähän jakoon oikea tapa. Jos markki­namekanis­mia ei käytetä, seu­raus on se, että jotkut joutu­vat mak­samaan huonos­ta asun­nos­ta enem­män samaan aikaan, kun jotkut saa­vat hyvän asun­non hal­val­la. Mil­lä perus­teel­la val­i­taan ne köy­hät, jot­ka saa­vat asua siel­lä hyvässä (ja markki­nahin­noil­la hei­dän tuloi­hin näh­den liian kalli­is­sa) asunnossa? 

    Mik­si joidenkin pien­i­t­u­lois­t­en pitää asua Jakomäessä, kos­ka hei­dän varansa ei muualle riitä, mut­ta sit­ten jokin eli­it­tiköy­hien ryh­mä on etuoikeutet­tu asumaan vaik­ka siel­lä mainit­se­mas­sasi Kata­janokalla? Mik­si Möt­tö­nen, mut­tei Miettusta? 

    Minä hyväksyn sen, että yhteiskun­ta siinä määrin puut­tuu asun­tomarkki­noi­hin, että pitää huolen, että kaikkein köy­him­mil­läkin on varaa saa­da kat­to pään­sä päälle. Niin kylmässä maas­sa kuin Suo­mi, tämä on aika oleelli­nen asia, kos­ka muuten ihmisiä kuolee talvisin. Mut­ta siihen, miten omas­ta asumis­es­taan mak­samaan kykenevät jaka­vat ne parem­mat asun­not, ei minus­ta ole tarpeen koit­taa sotkea markki­namekanis­mia, kos­ka se johtaa vain siihen, että jotain sor­si­taan epäoikeudenmukaisesti. 

    Mitä siihen mainit­se­maasi Ruotsin kiin­teä­sum­maiseen kiin­teistöveroon tulee, niin sil­lä ei ole mitään tekemistä tässä ketjus­sa keskustel­lun kiin­teistöveron kanssa.

  36. Mak­sukyky vaikut­taa eli jos ajat­telet miten 6000 euron perus­tu­loa käyt­täy­tyy ja miten 60000 euron keski­t­u­loinen per­he käyt­täy­tyy niin siinä on eroja.
    Jos 6000 euron tuloil­la vero nousee 300 eurosta 600 euron niin hänen talouten­sa tila muut­tuu olen­nais­es­ti, sen sijaan 60000 euron tuloil­la ei nor­maal­isti tarvitse tehdä mitään , muute­taan hie­man kulu­tuk­sen rakennetta.
    Jos taas vero nousee niin korkealle, esim USA;n tasolle tai Ruotsin entiselle tasolle niin yksiön 2000 ‑4000 euron vero vaikut­taa jo pien­i­t­u­loisen mah­dol­lisuuk­si­in asua Helsingis­sä ja hän joutuu hakeu­tu­maan muualle.
    Sen sijan tuo 60000 euroa ansait­se­via kyke­nee mak­samaan sen, etenkin jos muu kun­nal­lisvero alenee .
    Kun pien­i­t­u­loisia on paljon niin kyl­lä korkeal­la kiin­teistöverol­la on vaiku­tus­ta asun­to­jen hin­taan jol­lain alueil­la, kuten ker­roin jo aikaisemmin
    Esim Haku­ni­las­sa asun­not var­maan hal­ven­tu­isi­vat, mut­ta Kata­janokalla ei

    Mitä arvelet ‚mik­si USA:ssa rikkaat ja köy­hät asu­vat eri alueilla ??
    Tai mik­si Ruot­sis­sa asun­not ovat/olivat kalli­impia kuin Suomes­sa vaik­ka vero oli korkea ?

  37. On tot­ta, että talous­teo­ri­at eivät yleen­sä ota huomioon pien­ten ja suurten muu­tosten vaiku­tusero­ja eikä kyn­nyk­siä ole. Se olisi vähän epäti­eteel­listä. On helpom­pi ajatel­la lin­eaaris­es­ti kuin miet­tiä kyn­nyk­siä tai s‑käyriä.

    Mut­ta viisaat businek­sen tek­i­jät miet­tivät teo­ri­oi­ta vähän eri taval­la. He usein joutu­vat miet­timään kynnyksiä.

    Ote­taan esimerkik­si main­on­ta. Main­ok­sen teho ei nouse lin­eaaris­es­ti main­os­bud­jetin ja tois­to­jen mukana. Tarvi­taan riit­tävä määrä tois­to­ja ennenkuin main­os puree. Eli on men­tävä kyn­nyk­sen yli. Ja se osa­taan laskea jokaises­sa mediatoimistossa. 

    Esimerkik­si telkkari­main­ok­sia tois­te­taan vaiku­tuskyn­nyk­sen ylit­tämisek­si aivan älyttömästi.

    Sen vuok­si uskon, että Liian van­han teo­ria pitää ainakin jos­sain määrin paikkansa. Jos kiin­teistövero on kovin pieni, niin sen tuplaami­nen ei paljoa merk­itse. Ihmiset jät­tävät sen pikku­jut­tuna huomioimatta. 

    Mut­ta jos­sakin tulee kipu­ra­ja vas­taan, jos­sa kiin­teistövero ryhtyy vaikut­ta­maan voimallisem­min. Raja tulee vas­taan sil­loin, kun enem­mistö ihmi­sistä ryhtyy kiin­nit­tämään kiin­teistöveroon huomiota.

  38. Osmon teo­ri­an mukaan jokaisen myyn­nis­sä ole­van asun­non hin­nan pitäisi muut­tua päivit­täin kun korko vai­h­tuu jonkun promillen ylös- tai alaspäin.

  39. Kuten ker­roin olen ollut töis­sä yli 10 vuot­ta sel­l­ai­sis­sa mais­sa kuin Indone­sia , Malesia,Latvia, Pak­istan, Kenia, Venäjä
    Tietoli­iken­teessa joutuu tutus­tu­maan väistämät­tä ihmis­ten käyt­täy­tymiseen ja joutuu selvit­tämään paljon yhteiskun­nan raken­nt­ta ja toim­intaa: Kaavoitus­ta, rak­en­tamista. Väestöä: talouden kokoa, tulo­ja , meno­ja, vero­tus­ta ‚tulo­jen ja meno­jen kehi­tys­tä , tulo­ero­ja , alueet­taisia tuloeroja.

    Kor­rup­tio­ta

    Esim Latvi­as­sa meil­lä oli 5000 työn­tek­i­jää ja paikallis­ten palkat vai­hte­liv­at 150 eurosta 5000 euroon kuussa,
    Kun kaik­ki alem­pi­en tulota­so­jen työn­tek­i­jät otti­vat rahaa asi­akkail­ta niin ongel­ma oli, miten se lopete­taan siis­tisti. Ja niin ettei joudu­ta suos­ta toiseen
    Sitä varten haas­tat­telin muu­ta­maa sataa työn­tek­i­jää, jot­ta sain selville hei­dän selviy­tymiskeinona ja mitkä asi­at vaikut­ta­vat hei­dän elin­ta­soona ja elämän valintoihin
    Latvi­as­sakin veronkan­to perus­tui korkeahkoon kiin­teistöveroon, kos­ka palkko­ja ei rek­isteröi­ty niin, että val­tio sai­is tiedot

    Kiin­teistöveron taso oli luokkaa 2 %.

    Näis­sä haas­tat­teluis­sa tuli selväk­si kiin­teistöveron vaiku­tus: Plavnie­ki mis­sä asui köy­hiä asun­to­jen hin­ta oli hal­pa , 20–50000 euroa.
    Mut­ta se oli niin hal­pa, että niiden kor­jaami­nen ei kan­nat­tanut käyt­tää rahaa eli ne säi­lyivät rempallaan.
    Toise­na ongel­mana mainit­ti­in korkea kiin­teistövero, joka vie rahat korjaamisesta 

    Jur­malas­sa kiin­teistö­jen hin­nat oli­vat 400000 eurosta ylöspäin ja nämä henkilöt taas ker­toi­vat , ettei kiin­teistöverol­la ole merk­i­tys­tä, kos­ka muu vero­tus on alhaisem­paa ja toisaal­ta veron osu­us jokapäiväi­sistä elinkus­tan­nuk­sista on vähäi­nen, joten suuretkaan muu­tok­set eivät vaiku­ta talouteen paljoa.

  40. Liian vanha:“Jos 6000 euron tuloil­la vero nousee 300 eurosta 600 euron niin hänen talouten­sa tila muut­tuu olen­nais­es­ti, sen sijaan 60000 euron tuloil­la ei nor­maal­isti tarvitse tehdä mitään , muute­taan hie­man kulu­tuk­sen rakennetta.”

    Ja minkälaisen asun­non olit ajatel­lut sen 6000 euron tuloista naut­ti­van nykyti­lanteessa itselleen han­kki­van vaikka­pa pääkaupunkiseudul­ta? Mis­tä pankista hän saisi sel­l­aisen asun­to­lainan, jol­la saisi itselleen edes jonkin­laisen koirankopin asuttavakseen? 

    Ei mis­tään. Tai siis jos saisi, niin sen olisi pakko olla niin hal­pa, ettei kiin­teistön hin­nan mukaan määräy­tyvä kiin­teistöverokaan hän­tä rappaisi. 

    Minus­ta tun­tuu, ettet edelleenkään tajua, mis­tä tässä oikein on kyse, vaik­ka Osmo sen rauta­lan­gas­ta vään­si siel­lä toises­sa esimerkissä. 

    “Jos taas vero nousee niin korkealle, esim USA;n tasolle tai Ruotsin entiselle tasolle niin yksiön 2000 ‑4000 euron vero vaikut­taa jo pien­i­t­u­loisen mah­dol­lisuuk­si­in asua Helsingis­sä ja hän joutuu hakeu­tu­maan muualle.”

    Tuo 2000 euron vero sil­lä mainit­se­mal­lasi Ruotsin pros­en­til­la (2.5%) tarkoit­taisi 80 000 euron hin­taista asun­toa. Sil­lä 6000 euroa han­kki­val­la ei iki­maail­mas­sa olisi varaa ottaa 80 000 euron lainaa, vaikkei siis mitään kiin­teistöveroa olisikaan. 4000 euron vero tarkoit­taisi 160 000 euron hin­taista asuntoa. 

    Lukusi ovat siis totaalisen pielessä, jos ajat­telit niiden kuvaa­van edes niitä asun­to­jen hin­to­ja, joi­ta pien­i­t­u­loiset nyt voivat ostella. 

    Ja lisäk­si sin­ul­ta jäi edelleen vas­taa­mat­ta siihen, että miten halusit omis­tusasun­not jaet­ta­van, jos ei sen mukaan, miten ihmisil­lä on varaa mak­saa niistä.

  41. Liian vanha:“Latviassakin veronkan­to perus­tui korkeahkoon kiin­teistöveroon, kos­ka palkko­ja ei rek­isteröi­ty niin, että val­tio sai­is tiedot”

    Tässä muuten yksi hyvä lisäsyy kerätä kiin­teistöveroa. Sen kiertämi­nen on paljon vaikeam­paa kuin tuloveron. 

    “Mut­ta se oli niin hal­pa, että niiden kor­jaami­nen ei kan­nat­tanut käyt­tää rahaa eli ne säi­lyivät rempallaan.
    Toise­na ongel­mana mainit­ti­in korkea kiin­teistövero, joka vie rahat korjaamisesta ”

    Ei kan­nat­tanut kor­ja­ta? Eikö ihmis­ten oman asum­is­mukavu­u­den vuok­si niitä kan­nat­taisi kor­ja­ta eikä sen vuok­si, että niiden arvo siitä nousisi? Jos min­ul­la olisi vuo­ta­va kat­to, niin kyl­lä sat­saisin sen kor­jaamiseen, vaikkei se nos­taisikaan asun­non arvoa. 

    Ja jälleen, jos kiin­teistövero on niin korkea, ettei asun­to­ja kan­na­ta kor­ja­ta, vaan ne rapis­tu­vat nopeam­min kuin muuten rapis­tu­isi­vat, niin tietenkin niiden hin­ta las­kee. Ne eivät siis ole osta­jalle yhtä arvokkai­ta kuin oli­si­vat muuten. Ja tämä sit­ten las­kee sekä kiin­teistöveroa että muun asumisen kustannusta. 

    Itse veikkaan kor­jaa­mat­to­muu­teen ennem­minkin olleen syynä sen, että ihmiset oli­vat vain ker­takaikki­aan liian köy­hiä. Köy­hillä ihmisil­lä ei ole varaa samaan kuin rikkail­la. Jos tulota­so on jotain 150 euroa kuus­sa, niin siitä iso osa menee ruokaan, jol­loin asumiseen sijoit­tamiseen ei jää niin paljoa. Ja sik­si ei ole varaa mak­saa myöskään asun­non kun­nos­s­api­toa. Mitähän kiin­teistöverot ovat jos­sain kehi­tys­maid­en slum­meis­sa? Tuskin­pa eri­tyisen korkei­ta, mut­ta silti niis­sä ovat talot todel­la huonos­sa kunnossa. 

    Kuten tääl­lä on osoitet­tu kiin­teistövero ei tätä asetel­maa mihinkään muu­ta. Se vain vaikut­taa siihen, kuin­ka suuri osa asumisku­luista menee valtiolle/kunnalle ja kuin­ka suuri osa pankille.

  42. Samuli Saarel­malle sanois­in, että älä tui­jo­ta liikaa yksit­täis­ten luku­jen oikeel­lisu­ut­ta pääkaupunkiseudun nyky­ta­sos­sa, vaan mieti mekanismeja.

    Sitä pait­si ikään­tynyt henkilö, joka on jo mak­sanut työn­te­ol­la tai per­in­töra­hoil­la asun­to­lainansa pois, mut­ta on joutunut työt­tömäk­si (kor­vauk­set 6000 euroa /vuosi, 500 euroa/kk), saat­taa hyvinkin asua 150.000 euron käm­pässä Helsingissä. 

    Kun täl­laiselle ikään­tyneelle määrätään kun­non kiin­teistövero, niin kaveri pistää asun­ton­sa myyntiin.

  43. Sep­po S, juuri mekanis­me­ja minä olen pääosin miet­tynyt ja osoit­tanut varsin selkeästi, miten hom­ma yleisel­lä tasol­la toimii. Minä en luku­ja tuonut keskustelu­un, vaan käytin vain Liian van­han käyt­tämiä luku­ja. Hänen tarkoituk­sen­sa oli selvästi luku­ja käyt­täen osoit­taa jotain (ja kyl­lä 6000 euroa ansait­se­valle 300 euron lisä­meno on iso), mut­ta luvut oli­vat selvästi niin tarkoi­tushakuisia, etteivät ne sanoneet enää itse asi­as­ta mitään. 

    Nykyti­lanteessa työtön saa asum­is­tukea suh­teessa asum­is­menoi­hin­sa, johon var­maan kiin­teistöverokin kuu­luu. Sen sijaan sitä ei saa asun­to­lainaan. Niin­pä siis ihmis­ten tur­va asun­non menet­tämisen suh­teen toden­näköis­es­ti paranisi sil­lä, että isom­pi osa asum­is­menoista menisi veroi­hin ja pienem­pi asuntovelkaan. 

    Ja lisäk­si sil­lä työt­tömäk­si putoaval­la on ollut aikanaan töis­sä ollessaan ollut enem­män rahaa ja siten hän on voin­ut mak­saa asun­non velan pois nopeam­min kuin nyt. Sen jäl­keen hän on voin­ut alkaa kerätä sukan­var­teen pahan päivän varalle. 

    On tot­ta, että asun­tove­lat­toman asumisku­lut kas­va­vat kiin­teistöveron yhtey­dessä. Mut­ta tämän voi siis ajatel­la tulon­si­ir­tona sieltä yleen­sä hyvän talousti­lanteen kes­ki- ja van­hu­usiältä sinne tiukem­man ajan nuoruuteen. 

    Ja lope­ta tuo olk­iukko­mainen “määrätään kun­non kiin­teistövero” ‑heit­te­ly. Koko keskustelun perus­ta on siinä, että kiin­teistöveroa hitaasti korotet­taisi­in, kos­ka yhtäkkiseen suureen muu­tok­seen liit­tyy merkit­täviä epäko­htia sen suh­teen, kuka juuri sil­lä het­kel­lä, kun veron­nos­tos­ta päätetään, sat­tuu omis­ta­maan asunnon.

  44. Näi­den veroa­sioiden kanssa on aina sama jut­tu… ihmette­len, mik­si Ode tai kukaan muukaan ei ole ottanut esi­in työ­matkaku­lu­jen verovähen­nyk­sen asteit­taista vähen­tämistä omaa autoa käyt­täviltä? Nyt mietitään kiin­teistöveron korot­tamista ja tietulle­ja sun mui­ta… olisiko tehokkaa­maan tietullin sijas­ta ottaa työ­matkaku­lu­jen vähen­nyk­sista pois. Vai liekö tarkoi­tus, että tietulleis­takin tulee aikanaan työ­matkaku­luina verovähen­nyskelpoisia. Tähän postauk­seen innot­ti päivän hesarin autoilu­sivu­jen kolumn:)

  45. Osmo, sul­ta puut­tuu kysymys-vas­taus­pal­s­ta, joten kysyn tääl­lä, kun liit­tyy aiheeseen.

    Olet käsit­tääk­seni kri­ti­soin­ut asuin­raken­nuk­si­in kohdis­tu­vaa kiin­teistöveroa ja pitänyt maa­han kohdis­tu­vaa kiin­teistövero­tus­ta parempana.

    Halu­aisin kuitenkin kysyä, mitä mieltä olet asuin­raken­nusten kiin­teistöveros­ta asun­to­tu­lon verot­tamisen muotona?

    1. Ei, kos­ka kiin­teistövero on yhtäläi­nen vuokra-asun­nol­la ja omis­tusasun­nol­la, joten se ei pois­taisi eroa vuokra-asumisen ja omis­tusasumisen veroko­htelus­ta. Edelleen siitä, että asuu toisen omis­ta­mas­sa asun­nos­sa vuokral­la joutuu mak­samaan veroa ja siitä, että asuu omas­sa asun­nos­saan ei joudu.

  46. Samuli Saarel­ma:
    “Asumisen verot­ta­mi­nen on asumisen verottamista.”

    Minus­ta kiin­teistövero ei ole samal­la tavoin asumisen verot­tamista kuin vaikka­pa Thatch­erin Bri­tan­ni­as­sa käyt­töönot­ta­ma “com­mu­ni­ty charge” (nykyn­imeltään coun­cil tax). Kiin­teistövero kohdis­tuu kiin­teistön tai ton­tin omis­tamiseen, ei sil­lä asumiseen. Vuokra-asu­ja ei mak­sa kiin­teistöveroa (Bri­tan­ni­as­sa coun­cil tax­ia mak­saa vuokralainen siinä, mis­sä omistusasujakin). 

    Olen Art­turin kanssa samaa mieltä siinä, että omis­tamisen verot­tamises­sa ei ole eri­tyis­es­ti mitään väärää. Siitä tule­vat seu­rauk­set ainakin minus­ta ovat vähem­män haitallisia kuin työn tekek­misen verot­tamis­es­ta. Kansakun­nalle tulee paljon vähem­män hait­taa siitä, että mum­mot otta­vat asun­toi­hin­sa asun­to­lainat, joil­la mak­sa­vat kiin­teistöveron­sa ja jot­ka vähen­tävät per­in­töjä kuin siitä, että ihmiset jät­tävät tekemät­tä töitä tulovero­jen vuoksi.

  47. Tämä on van­ha jut­tu, mut­ta kun näin tämän, en voi olla puut­tumat­ta tähän. Älä äijä paskaa puhu. Omaisu­u­den verot­ta­mi­nen on kaikkein jär­jet­tömin ja epäoikeu­den­mukaisin vero. Se mikä omaa on, on omaa. Sitä ei enää tois­tak­er­taa pidä maksaa.

Vastaa käyttäjälle Artturi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.