“Maa tarvitsee presidentin”

Pres­i­dent­ti Halo­nen ilmoit­taa, että hänel­lä on oikeus osal­lis­tua Kööpen­ham­i­nan ilmas­tokok­ouk­seen (ilmeis­es­ti Suomen del­e­gaa­tion johta­jana?). Kyse on kuulem­ma ulkopoli­ti­ikas­ta, jota johtaa presidentti.

Ilmas­tokok­ouk­ses­sa tehdään ennen kaikkea taloudel­lisia sitoumuk­sia. Sen tulok­set vaikut­ta­vat (toiv­ot­tavasti) syväl­lis­es­ti koko Suomen yhteiskun­taan ja talouteen. Jotenkin tun­tu­isi luon­te­vam­mal­ta, että Suomen del­e­gaa­tio­ta johtaisi päämin­is­teri, joka on toimis­taan vas­tu­us­sa eduskunnalle.

Tämä kiis­tan nyt viimeistään luulisi osoit­ta­van, että olisi paras­ta lakkaut­taa koko presidentti-instituutio.

Postauk­sen otsikko oli kokoomuk­sen vaal­is­lo­gan vuodelta 1968. Kokoomus oli väärässä.

31 vastausta artikkeliin ““Maa tarvitsee presidentin””

  1. Olisiko päämin­is­teri sit­ten valtionpää?

    Tai jos kar­si­taan pres­i­den­tiltä val­ta pois, niin eikö tit­telin voisi samal­la muut­taa kuninkaaksi/kuningattareksti? Sel­l­aisel­la saisi edus­tuste­htävis­sä enem­män huomio­ta. Vaaleil­la sel­l­aisenkin voisi vali­ta, eihän se täysin ennenku­u­luma­ton­ta ole. Vaa­likausi vain olisi elinikäinen.

    Niin­istökin tokaisi joskus, että jos pres­i­den­tiltä viedään val­taoikeudet, niin on yksi lysti, minkälainen kau­den pitu­us on. Tuos­sa­han vain viedään se aja­tuskulku loppuunsa.

    Jos kokoomus oli väärässä 1968, niin ehkä se oli oike­as­sa 1918.

    1. On sinän­sä haus­ka aatelihis­to­ri­alli­nen vit­si, että kuningas­mielis­ten puolue ottaa ensin vaalilauseek­seen “Maa tarvit­see pres­i­dentin” ja sit­ten “Val­tio­val­ta Suomes­sa kuu­luu kansalle”. Miten osat­ti­inkin vali­ta val­tiosään­nöstä juuri se koh­ta, jota vas­tus­ta­maan puolue perustettiin.

  2. Ajatelka­a­pa mil­lainen nais­ten, köy­hien ja vähem­mistö­jen ase­ma olisi jos Tar­ja Halo­nen ei olisi arvo­jo­htanut maatamme viimeis­ten kymme­nen vuo­den ajan.

  3. Toisaal­ta Pres­i­dent­ti val­i­taan suo­ral­la kansan­vaalil­la minkä vuok­si pres­i­dentin kansalta saa­ma man­daat­ti on ainakin min­un mielestäni huo­mat­tavasti suurempi/vahvempi kuin vas­taval­i­tu­ista kansane­dus­ta­jista mon­i­nais­ten poli­it­tis­ten lehmänkaup­po­jen jne. jäl­keen nimite­ty­il­lä hal­li­tuk­sel­la ja pääministerillä.

  4. Oli päämiehen tit­teli mikä tahansa, niin viimeistään Afanistanin joukko­jen kanssa tehty sekoilu osoit­ti selkeän johtamis­mall­in tarpeen. Puo­lus­tus­neu­vos­to oli hyvä ja toimi­va ratkaisu, kun se oli yhdis­tet­ty ulkopoli­it­tis­es­ti vah­vaan pres­i­dent­ti­in. UTVA lähin­nä aiheut­taa ongelmia eikä ratkaise niitä. 😀

    Tehdään mikä ratkaisu tahansa, tulee sen olla selkeä. Nykyi­nen yhteistyö-malli ei käytän­nössä toi­mi. Ulkopoli­it­tises­sa päätök­sen­teossa tulee aina kaikissa tilanteis­sa olla osoitet­tavis­sa henkilö joka vas­taa päätöksestä.

    Samoin esit­te­ly­vas­tu­ut tulee per­a­ta läpi. Päätök­sen­te­ol­la tulee olla aina vas­tu­ulli­nen esit­telijä. Nyt ei näin ole. Jois­sakin tapauk­sis­sa esit­te­ly­vas­tuu voi olla ulko- tai puo­lus­tus­min­is­ter­il­lä, jois­sakin tapauk­sis­sa paras vai­h­toe­hto on puo­lus­tusvoimain komentaja.

  5. Peri­aatekysymyk­sistä viis, kepu­lainen päämin­is­teri pääneu­vot­tele­mas­sa ener­giakysymyk­sistä ei kuu­losta hyvältä. 

    Halo­nen pitänee itseään parem­pana tehtävään, kos­ka voi toimia suh­teel­lisen riip­pumat­tomasti eikä joudu aja­maan turvesoiden, pel­to­jen tai met­sien omis­ta­jien asiaa.Ja on oike­as­sa. Halosel­la voi myös olla tas­apain­oisem­pi käsi­tys Suomen ja maail­mankin kokon­aise­dus­ta, kun ei tarvitse sitä alue­poli­ti­ikkaa niin kauheasti huomioi­da joka mutkas­sa — tai Suomen eri­tyise­t­ua kuten päämin­is­terin täy­tyy tehdä. Tiukkapipois­es­ta demar­i­ud­es­ta Halo­nen lie­nee jo paran­tunut. Käsit­tääk­seni hänel­lä on myös enem­män arvo­val­taa kuin taka­pulpetin Matilla. 

    Tosin täy­tyy reilu­u­den nimis­sä sanoa, että Van­hanen on luul­tavasti parem­pi asi­akysymyk­sis­sä, on se sel­l­ainen muis­tikone ja aja­tusten Aura­jo­ki. Mut­ta asi­akysymyk­siä varten­han paikalla on asiantuntijat.

  6. Jospa Niin­istö uskaltaisi tehdä tässä suh­teessa Atatürk­it. Olisi jo korkea aika siir­tyä nor­maali­in län­sieu­roop­palaiseen parlamentarismiin.

    Toisaal­ta, minus­ta kokoomus oli oike­as­sa vuon­na 1968. Nykyn­uoriso ei selvästikään ole enää samal­la taval­la joh­dateltavis­sa kuin suuret ikälu­okat, ja joh­dat­teli­jakin kaa­tui omaan mahdottomuuteensa.

  7. Jos pres­i­den­tistä tehdään (vielä enem­män?) pelkkä keu­lako­riste, pitää saa­da rajoituk­set päämin­is­teri- ja puolue­jo­hta­jakausien määrään (ei enem­pää kekkosia), rajoit­taa puoluekoko 20 edus­ta­jaan (ei kah­den kolmes­ta “ain­oan” puolueen kabi­net­tipäätök­siä) ja sal­lia ain­oas­taan vähem­mistöhal­li­tuk­set (perustel­lum­mat päätök­set ja puoluekurinkin kanssa todel­lisem­paa parlamentarismia).

  8. > Taus­tamies kir­joit­ti “Maa nimeno­maan tarvit­see pres­i­dentin. Par­la­men­taris­mi puh­taana ver­siona ei toi­mi: http://taustamies.blogspot.com/2008/04/kekkonen-kekkonen-kekkonen.html

    Hyvä kir­joi­tus, olen itse jo pitkään ajatel­lut samoin. Täl­lä het­kel­lä Suomen “par­la­men­taris­mi” on siinä jamas­sa että jos päämin­is­teri ja val­tio­varain­min­is­teri “tule­vat jut­tuun” niin he saa­vat hal­li­ta val­takun­taa läh­es dik­taat­tori­maisin ottein. Eduskun­nas­ta ei tarvitse välit­tää, kos­ka ryh­mäkuri takaa luot­ta­mus­lauseen ja muu hal­li­tus ei uskalla nous­ta kah­ta mahti­salkkua vas­taan. Se on tilanne nyt, se oli tilanne lip­pon­istö kaudel­la ja se jatkuu ellei kukaan vastusta.

    Tuo batman&robin voimakak­sikko tarvit­see luot­ta­mus­lauseen vain SAK:lta joka on ottanut pres­i­dentin roolin. Tosin nyky­istä pres­i­dent­tiä ja SAK:ta ei ero­ta toi­sis­taan pyyhkäisyelektronimikroskoopillakaan.

    No tulee mieleen toinenkin taho, luot­ta­mus­lause tarvi­taan myös Nokial­ta. Tosin se heil­lä jo on, sitä ei tarvitse anoa. Se pysyy niin kauan kun on kilt­ti poi­ka eikä kiukuttele.

    Mut­ta nuo SAK ja Nokia eivät ole kovin demokraat­tisia elim­iä. Joten otsikos­ta “Maa tarvit­see pres­i­dentin” olen samaa mieltä, kah­den kamun dik­tatu­uri tarvit­see demokraat­tisen vastavoiman.

  9. Pres­i­dent­ti-insti­tuu­tio tarvit­see remont­tia ja roolin uudelleen­määrit­te­lyä, ei pois­toa. Pelkän hal­li­tuk­sen varaan maan johtoa ei voi jät­tää kos­ka sil­loin kansan luot­ta­muk­sen menet­täneet puoluepam­put voivat siirtää valtikkaa toisilleen kauan viimeisen myyn­tipäivän yli.

  10. Pres­i­den­tistä viis, maa tarvit­see pysyvän virkamieshal­li­tuk­sen. Puoluei­den sisäi­nen ja keskinäi­nen käh­mintä tuot­taa meille min­is­tereik­si sel­l­aisia tal­i­aivo­ja ettei mitään rajaa.

    Kun kokoomuk­sen haukku­mi­nen nyt aloitet­ti­in, niin ote­taan nyt esimerkik­si min­is­teri Lindén. Anteek­si kuin­ka, kokoomus? Saanko kysyä mitä teil­lä liikkui päässä, jos mitään.

  11. Jos pres­i­dentin val­taoikeuk­sia tästä vielä enem­pää supis­te­taan, niin halu­aisin tietää miten Suomen par­la­men­taristi­nen val­lan­jako toimisi. Suomes­sa ei ole eril­listä perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­in­ta ja uudessa kansane­dus­ta­jien lahjon­tasään­nök­sessä: “Eduskun­ta pidät­tänee itselleen oikeu­den päät­tää syyt­teeseen saat­tamis­es­ta.”. Ymmärtääk­seni Suomes­ta puut­tuu päätök­sen­teossa ns. checks and bal­ances. Pres­i­dent­ti-insti­tuu­tios­ta luop­umi­nen antaa liikaa val­taa muu­ta­malle avainministerille.

  12. Kyl­lä nykyi­nen pres­i­dent­ti on osoit­tanut, että insti­tuu­tio on heikko ja sen voi jät­tää vähälle huomi­olle. Kiukut­telus­ta huolimatta.

  13. Halosen jut­tu meni met­tän puolelle siinä, että naiseus hänen myötä alkoi liikaa korus­tu­maan asi­as­sa kuin asi­as­sa. Mut­ta nyt on naisia sit­ten joka paikas­sa. Kuulem­ma 70% kun­nan ja val­tion työvoimas­ta yhteen­sä on naisia.

    Ei sit­ten tartte ihme­tel­lä, kun lap­sia huostaan­ote­taan yhä kiihtyväl­lä vauhdilla.

  14. Kuulem­ma 70% kun­nan ja val­tion työvoimas­ta yhteen­sä on naisia.

    Suurim­mat toimi­alat taita­vat olla ter­vey­den­hoito ja koulu­tus. Opet­ta­jista ja hoita­jista oli enem­mistö naisia ennen Halostakin.

  15. Valitet­tavasti nykyi­nen pres­i­dent­ti ei tun­nu ole­van asiantun­ti­ja oikein mis­sään asi­as­sa. SAK:n juristin olisi luul­lut ymmärtävän ainakin työ­sopimuskiemuroi­ta. Tapaus Afgan­istan osoit­ti, ettei näin ole asian lai­ta. En ole huo­man­nut mitään muu­takaan asiantun­te­mus­ta. Tämä asiantun­te­mus ei vält­tämät­tä ole con­di­tio sine qua non, jos pres­i­dent­ti nöyr­tyy kon­sul­toimaan todel­lisia asiantun­ti­joi­ta ennen kuin päät­tää tärkeistä kysymyk­sistä. Mitä takui­ta meil­lä on, että kansa joka ker­ta tule­vaisu­udessa onnis­tuu löytämään pres­i­dentin tehtävään arvostelukykyisen ihmisen?

    Ellei pres­i­dentin virkaa voi lakkaut­taa, olisi syytä siir­tyä sveit­siläiseen käytän­töön. Alp­pi­maas­sa pres­i­dent­ti istuu yhden vuoden.

  16. BRG: eipä paljoa lisättävää.

    Tämä on tosi omi­tu­inen tilanne kun par­la­men­taris­mi aje­taan lävitse ilman mitään keskustelua vaik­ka kyse on tosi isoista asioista.

    Keskustelus­sa on ruuhka­mak­sut sun muut höpön­löpöt mut­ta par­la­men­taris­mi, joka Suomen mallis­sa tarkoit­taa kabi­net­tipoli­ti­ikkaa ja ei-demokraat­tista päätök­sen­tekoa, ei saa pal­sta­ti­laa missään. 

    Aika har­va var­maan on sitä mieltä, että on äänestänyt Van­hasen päämin­is­terik­si, jol­la on nykyään läh­es sama val­ta kuin ennen kansan suo­raan valise­mal­la pres­i­den­til­lä oli.

    Saisiko sem­moi­sen äänestyk­sen, jos­sa voisi antaa miinuspisteitä?

    Ja muuten kun puhutaan lis­tavaaleista Ruotsin malli­in niin voisi vain tode­ta että hurraa.

    No, tämä menee var­maan näin muu­ta­man eduskun­takau­den jollei päätöstä tule jo näistä Keskus­tan älyttömyyksistä.

    Nimit­täin, jos Kekko­nen olisi val­las­sa samoil­la val­taoikeuk­sil­la kuin oli niin Van­hanen olisi ollut his­to­ri­aa jo kauan sitten.

    Se min­ua kanssa ihme­tyt­tää että mitä mah­taa Mer­ck­kel ja kump­pan­it ajatel­la kun kät­televät Matin kanssa. Muis­tiko­han Mat­ti pestä kätensä?

  17. Höp­sis. Maa tarvit­see kristallinkirkkaan par­la­men­taarisen demokra­t­ian ja perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imen sekä terävän, jopa härskin medi­an. Taus­tamies, eikös se Kekko­nen ollut presidentti.
    Mil­lä ihmeel­lä muiden pohjo­is­maid­en par­la­men­taris­mi tuot­taa ihan hygieenistä ulkopolitiikkaa??

  18. Samaa mieltä Soin­in­vaaran kanssa. Pres­i­dent­ti-insti­tuu­tio voitaisi­in hyvinkin lakkauttaa. 

    Samal­la voitaisi­in siir­tyä malli­in, jos­sa päämin­is­teri val­i­taan suo­ral­la kansan­vaalil­la, aivan niin kuin pres­i­dent­ti nykyään. Näin kansa voisi suo­raan vaikut­taa siihen, mil­laisel­la hal­li­tuk­sel­la Suomen val­ti­o­laivaa johde­taan. Eikä eduskun­tavaalei­hin pitäisi enää suh­tau­tua ns. pääministerivaaleina. 🙂

  19. Timo, miten tämä eroaisi “van­has­ta” mallista, jos­sa pres­i­dent­ti johtaisi akti­ivisem­min hal­li­tus­ta? Eikös täl­löin halu­a­masi toteu­tu­isi, kun pres­i­dent­ti komen­taisi ja päämin­is­teri olisi pelkkä “vääpeli”, joka pitäisi hal­li­tuk­sen ruodussa.

  20. Aate­his­to­ri­al­lista speku­loin­tia; jos tänne olisi kuningas valit­tu, kaiken jär­jen mukaan oltaisi­in jo pohjo­is­maises­sa käytän­nössä mis­sä päämin­is­teri vas­taa poli­ti­ikas­ta ja kuningas ser­e­mo­ni­oista. Näin on käynyt Nor­jas­sa mis­sä kuningas valit­ti­in muu­ta­ma vuosi aikaisem­min kuin Suomes­sa. Osmo ei kuitenkaan ole käynyt nor­jalaisia neuvomassa?

    Mut­ta Osmol­la on kieltämät­tä myyvä slo­gani seu­raavi­in pres­i­dentin­vaalei­hin: Maa ei tarvitse pres­i­dent­tiä! Vihreät — de gröna!

  21. Olemme kansana noin Pietarin väestön suu­ru­inen, joten on aivan suu­ru­u­den­hul­lua haaveil­la jostain edus­tuk­sel­li­sista val­tion­päämiehistä. Kas kun ei vielä kuningas­ta kukaan Suomeen halua? Eikös se ollut Kokoomus aikanaan kuningas­ta Suomeen aja­mas­sa? Näin pieni kansa tarvit­see vain sel­l­aisia johta­jia, joille on oikeasti tuot­tavaa työtä.

    Joko pres­i­den­tille annetaan huo­mat­tavasti enem­män val­taa, tai sit­ten vir­ka lakkaute­taan kokon­aan ja päämin­is­teri hoitaa hommat.

  22. Aivan mainio kom­ment­ti Odelta, ja myös eili­nen Iltale­hden haas­tat­telu samas­ta aiheesta. Ker­tokaa­pa joku: mihin pres­i­dent­ti-insti­tuu­tio­ta Suomes­sa tarvi­taan? Jos kai­vataan perälau­taa poli­itikko­jen säh­läämiselle, pis­tetään perus­tus­laki­in sito­van kansanäänestyk­sen mah­dol­lisu­us. Val­ta kansalle!

    Yst. Pekka S.

  23. Osmo kir­joit­ti: “Tämä kiis­tan nyt viimeistään luulisi osoit­ta­van, että olisi paras­ta lakkaut­taa koko presidentti-instituutio.”

    Minus­ta tämäkin kiista osoit­taa, että pres­i­dentin ase­maa tulisi vahvis­taa, jot­tei mitään kiis­taa olisi. Demokraat­tis­es­ti toimi­van yhteiskun­nan kan­na­ta suo­ral­la vaalil­la valit­tu pres­i­dent­ti on val­ovu­osia parem­pi vai­h­toe­hto kuin poli­it­tisel­la käh­min­näl­lä nimitet­ty pääministeri.

    Min­ul­ta ei löy­dy ymmär­rystä nykyiselle par­la­ment­taris­mi­höm­pälle. Par­la­ment­taris­mi kun tun­tui olleen ain­oa seli­tys, mik­si pres­i­dentin val­taoikeuk­sia lähdet­ti­in kaven­ta­maan. Kukaan ei muis­tanut pohtia, onko par­la­ment­taris­mis­sa mitään järkeä.

  24. Pekka Sauri:

    pis­tetään perus­tus­laki­in sito­van kansanäänestyk­sen mah­dol­lisu­us. Val­ta kansalle!

    Tuo­ta kan­nat­taa kyl­lä ehkä miet­tiä vielä uudem­man kerran. 🙂

  25. Pekka Sauri kir­joit­ti “… perus­tus­laki­in sito­van kansanäänestyk­sen mah­dol­lisu­us”. Vähän kuu­lostaa samal­ta kuin Ali­val­tiosi­h­teerin “jyrkkä ehkä”. Niin­hän se menee jo nyky­isinkin, jos toden­näköisyys on että kansa äänestää väärin niin äänestys­tä ei jär­jestetä. Tai sit­ten jär­jestetään niin mon­ta ker­taa että saadaan oikea tulos.

    LNu kir­joit­ti “Kukaan ei muis­tanut pohtia, onko par­la­ment­taris­mis­sa mitään järkeä.”. Sanas­ta par­la­ment­taris­misi on tehty hoke­ma vähän niinkuin demokra­tia, kuka nyt demokra­ti­aa vas­tus­taisi! Kun sanoo ‘par­la­ment­taris­misi’ niin aiv­ot heit­etään narikkaan eikä kukaan mieti mitä se tarkoit­taa. Nyky­suomes­sa se tarkoit­taa harvainvaltaa.

  26. Vuosi 1968 oli eri aikakaut­ta kuin nykyinen.

    Tosi­a­sia on jokat­a­pauk­ses­sa se että suo­mi ei tarvitse halosta presidentikseen.

  27. Ulkopoli­ti­ik­ka pelkästään päämin­is­ter­i­jo­htoiselle hal­li­tuk­selle, nim­i­tysoikeudet ja edus­tuste­htävät päämin­is­ter­ille. Päämin­is­terin nim­i­tyk­sek­si kansleri.

    Mitä sanois­itte?

  28. Sel­l­aisia jär­jestelmiä, jois­sa pres­i­den­til­lä on laa­ja val­ta on puh­taan pres­i­dent­ti­jär­jestelmän ja puolipres­i­den­tial­is­min lisäk­si se, että hal­li­tuk­sen joh­dos­sa on eduskun­nan val­it­se­ma pres­i­dent­ti, jok min­is­tere­i­neen tarvit­see par­la­mentin luot­ta­muk­sen,. Niin on esim. Etelä-Afrikan tasaval­las­sa (siihen siir­ryt­ti­in lakkaut­ta­mal­la päämin­is­ter­in­vir­ka) rotu­sor­tomaas­sa mut­ta myös naa­puris­sa Botswanas­sa rotu­sor­toa poikkeuk­sel­lisen vah­vasti vas­tus­ta­neessa maas­sa, jos­sa toivon joskus pää­seväni käymään.

    Kysyin, miten noiden maid­en pres­i­dentin ase­ma poikkeaa päämin­is­terin ase­mas­ta. Vas­tauk­sen mukaan näil­lä on sel­l­aisi­akin val­taoikeuk­sia joi­ta ei yleen­sä päämin­is­ter­il­lä, ovat edus­tuk­sel­lises­sakin mielessä val­tion­päämiehiä ja saa­vat val­tion­päämies­vas­taan­oton ulko­mail­la, mis­sä johta­vat valtiovierailut

    1. Suomes­sakaan ei ole ollut kuin vas­ta 3 suo­raan kansanäänestyk­seen perus­tu­vaa pres­i­dent­tiä. Aiem­pi käytän­tö oli äänestää edus­ta­jat, jot­ka val­it­si­vat presidentin.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.