Entä jos Finnair kaatuu?

Sim­putin vähän EBook­er­sia ja kat­soin mitä mak­saisi lentolip­pu Helsingistä pois ja takaisin sat­un­nais­es­ti valit­tuina päiv­inä 13.1. – 17.1. Halusin kat­soa, miten Finnair pär­jää kotiken­täl­lään. Seu­raavas­sa halvin lentolip­pu ja Finnairin sijoi­tus kilpailussa

 

Lon­to

  1. Easy­Jet                          133,64 €

       18. Finnair                          215,59 €

 

Pari­isi

1. Aus­tri­an Air­lines              158,36 €

60. Finnair                               254,32 €

 

Rooma

  1. Finnair                              212,28 € (Hyvä Suomi!)

 

Brys­sel

1. Aus­tri­an Air­lines 158 €

88. Finnair                               282 €

 

Yhä use­ampi matkus­ta­ja kil­pailut­taa lentolip­pun­sa jol­lain täl­laisel­la sivul­la. Aiem­min Finnair saat­toi innoitel­la lip­pun­sa miten tahansa, nyt matkus­ta­jat äänestävät jaloil­laan.         Sik­si Finnair on suuris­sa vaikeuk­sis­sa, kuten on moni muukin val­ti­olli­nen lentoy­htiö. Lentäjät halu­aisi­vat mielel­lään elää vähän mui­ta rikkaamp­ina, eivätkä hyväksy palkoilleen kv. kil­pailua, mut­ta matkus­ta­jat ovat hylän­neet hei­dän vaa­timuk­sen­sa ja siir­tyneet kiihtyväl­lä vauhdil­la halvem­pi­in yhtiöi­hin.  Finnair saat­taa men­nä nurin tässä kil­pailus­sa, kos­ka yhä use­ampi oppii etsimään halpo­ja vai­h­toe­hto­ja netistä, eikä val­in­ta kohdis­tu sil­loin juuri koskaan Finnairin lentoihin.

Ilmailu­alan Union­in työe­htosopimus ei edes pyri ole­maan yleis­si­to­va. Muil­la aloil­la sama työe­htosopimus kos­kee koko alaa, Suomes­sa ammat­ti­jär­jestö hyväksyy sen, että muut suo­ma­laiset lentoy­htiöt (Blue 1, Finncom) mak­sa­vat paljon alem­pia palkko­ja kuin Finnair.

Lentäjien palkat ovat his­to­ri­al­lis­es­ti olleet hyvin korkei­ta taval­lis­ten kuol­e­vais­ten palkkoi­hin ver­rat­tuna. Alim­mat Finnairin palkat lienevät vähän yli 10 000 euroa kuus­sa ja ylim­mät yli 20 000 euroa kuus­sa. Syy tähän lie­nee se, että koulu­tus on erit­täin kallista, ja esimerkik­si USA:ssa oppi­las mak­saa sen itse. Rahat on saata­va takaisin, ja sik­si palkko­jen on olta­va korkei­ta. Suomes­sa koulu­tus on koulutet­tavalle ilmaista/halpaa, mut­ta palkkata­so ote­taan USA:sta. Tai otet­ti­in siis ennen. Nyt kil­pailevil­la lentoy­htiöil­lä on käytössää paljon nor­maal­i­hin­taisia lentäjiä.

 Finnair halu­aa alen­taa kulu­ja, jot­ta se pär­jäisi jotenkin hin­tak­il­pailus­sa. Muut henkilöstöalat ovat tulleet työ­nan­ta­jaa vas­taan, ja lentäjätkin oli­vat valmi­it tin­kimään vähän palkois­taan, mut­ta eivät hyväksyneet sitä, että Finnair lennät­tää joitakin reit­te­jään kump­panil­laan Finncomil­la, jolle ilmailu­alan unioni on hyväksynyt paljon alem­mat palkat kuin Finnairille.

Finnairin tule­vaisu­us on pitkään ollut vaakalau­dal­la, ja tähän lakkoon sen taru voi päät­tyä. Sääli mui­ta henkilöstöryhmiä.

Lentoli­ikenne Suomes­ta ei tietenkään lopu. Ulko­maiset yhtiöt täyt­tävät Finnaireil­ta jäävän aukon. Suo­rat lennot vähenevät. Moni saa tot­tua vai­h­ta­maan konet­ta Kööpen­ham­i­nas­sa. Tun­ti siinä vierähtää ylimääräistä.

Helsin­ki on edelleen edulli­nen vai­h­topoiste lennet­täessä Euroopas­ta Kaukoitään. Jokin muu yhtiö alkaa oper­oi­da sitä.

Miten käy tap­pi­ol­lis­ten reit­tien Sisä-Suomen pikkuken­tille? Tosin Finncom hoitaa niistä jo nyt suurien osan.

54 vastausta artikkeliin “Entä jos Finnair kaatuu?”

  1. Finnair­il­la on 60 lentokonet­ta. Lakos­sa ole­via lentäjiä on 800. Jokaista konet­ta kohti on siis yli 13 lentäjää. 

    En usko, että lentäjiä voidaan ulkois­taa. Se on turhan viimainen paik­ka, mut­ta jonkin­lainen pudo­tus­peli on menossa.

  2. “Helsin­ki on edelleen edulli­nen vai­h­topoiste lennet­täessä Euroopas­ta Kaukoitään. Jokin muu yhtiö alkaa oper­oi­da sitä.”

    Suomen syr­jäis­es­tä sijain­nista on tässä Kauko-Idän lentoli­iken­teessä ker­rankin jotain hyö­tyä. Ei ole kuitenkaan mitään takei­ta siitä, että jokin muu yhtiö käyt­täisi juuri Helsinkiä vaihtopisteenään.
    Helsin­gin lento­kent­tä työl­listää val­ta­van määrän ihmisiä välit­tömästi ja välil­lis­es­ti. Olisi todel­la harmilli­nen vahinko, jos täl­lainen eduis­taan itsekkäästi kiin­ni pitävä pieni eli­it­ti pysty­isi pilaa­maan koko maalle hyödyl­lisen bis­nek­sen. Hal­li­tus ei saa kat­sel­la tätä selkkaus­ta sivus­ta tekemät­tä mitään!

  3. Mua on ihme­tyt­tänyt tuo Finnairin kalleus. Itse joudun työni ja opiskelu­jeni puoles­ta matkus­ta­maan aika paljon, ja viime aikoina halvimpia tar­jouk­sia on tehnyt joko Lufthansa tai Air France. Finnairin hin­nat ovat olleet aina jotenkin ihan pöyristyt­täviä. Käsit­tääk­seni Lufthansa ja Air France ovat kuitenkin mole­mamt (ainakin entisiä) val­tiony­htiöitä. En tiedä sit­ten ovatko noil­la hin­noil­la hake­mas­sa kil­pailua hal­pa­len­toy­htiöi­den kanssa.

    Vaik­ka peri­aat­teessa symp­paankin ay-liiket­tä ja niiden saavu­tuk­sia, niin jotenkin SLL silti aina sylet­tää. Tarken­nuk­se­na muuten san­ot­takoon, että suurin osa piloteista mak­saa Suomes­sakin koulu­tuk­sen­sa itse.

  4. Itse olen pahim­mil­laan lentänyt n. 50–60 ulko­maan­matkaa vuodessa. Finnair­il­la lennän vain jos Lufthansal­la ei ole lentoa kohteeseen. Ei kovin isän­maal­lista, mut­ta lufthansal­la on parem­mat koneet, parem­mat edut ja huo­mat­tavasti alhaisem­mat hin­nat. Finnair­il­la on lisäk­si lento­ken­täl­lä pisim­mät jonot. Ja lisäk­si fir­man matkus­tussään­tö edel­lyt­täa halvim­mat liput, mikä yleen­sä pudot­taa finskin.

    Loma­len­to­ja olen lentänyt Finnairin sil­lipurkeis­sa ja pyytänyt jaloil­tani jo etukä­teen anteeksi.

  5. Huo­maa, että nuo ver­tailet eri tuot­tei­den hin­to­ja. Finnairin lento Helsingistä on kalli­impi, kos­ka se on välilasku­ton. Muut lentoy­htiöt tar­joa­vat halu­a­malle­si etapille välilaskullista yhteyt­tä kyseisen lentoy­htiön kotiken­tän kaut­ta, joka on huonom­pi tuote kuin Fin­skin suora.

    Ver­tailun vuok­si: Ams­ter­damista KLM lentää samoi­hin kohteisi­in Aasi­as­sa kuin Finnair Helsingistä (ja mon­een muuhunkin paikkaan). Hol­lan­ti­laiselle lipunos­ta­jalle tulee kuitenkin usein halvem­mak­si vali­ta Finnair ja välilasku Helsingistä, kos­ka KLM:n välilasku­ton yhteys samaan paikkaan mak­saa enemmän.

    Muutenkin, Finnairin keskeinen liikei­dea nyky­isin on kil­pail­la Euroopan kaupungeista Aasian kaupunkei­hin (tai tois­in­päin) matkaavien ihmis­ten rahoista, ja niil­lä markki­noil­la se lie­nee varsin kilpailukykyinen.

  6. “Miten käy tap­pi­ol­lis­ten reit­tien Sisä-Suomen pikkukentille?”

    Toiv­ot­tavasti huonos­ti. Pääsee sitä muutenkin, ja mon­esti voisi jät­tää lähtemättä.

  7. Finnair on vain esimerk­ki laa­jem­mas­ta ilmiöstä eli tar­jon­ta­puolen ylika­p­a­siteetista. Tämä tulee koros­tu­maan lähi­t­ule­vaisu­udessa maail­man­laa­juis­es­ti. Osmo kir­joit­ti teok­ses­saan “Vau­raus ja aika” palvelun­tar­jon­nan ylen­palt­tisu­ud­es­ta mikropalveluis­sa, mut­ta sama pätee suurem­mas­sa mit­takaavas­sa — ja eri­tyis­es­ti siel­lä, kos­ka tekni­ikalla on niin keskeinen rooli lop­putu­lok­sen muo­dos­tu­mises­sa. Esimerkik­si kansal­lisen lentoy­htiön idea on pelkkää 1930-lukua. Jotenkin tulee aina Marx mieleen.

    1. Juuri tuon ylika­p­a­siteetin takia meneil­lään on pudo­tus­tais­telu, jos­sa Finnair on nouse­mas­sa putoa­jae­hdokkaiden joukkoon.

  8. Onko niil­lä pilot­tien lik­soil­la edes niin väliä? Lentoli­iken­teessä mak­saa ymmärtääk­seni koneet, kerosi­i­ni, sekä lento­kent­tien ja lennon­va­lvon­nan mak­sut. Kan­nat­tavu­us taas on kai pitkälti kiin­ni käyt­töas­teesta, eli siitä kuin­ka täy­dek­si kone saadaan.

  9. Jaakko Hir­vo­nen
    “Huo­maa, että nuo ver­tailet eri tuot­tei­den hin­to­ja. Finnairin lento Helsingistä on kalli­impi, kos­ka se on välilaskuton.”

    Joskus kyl­lä noin, mut­ta useim­miten tar­jol­la on muil­takin suo­ria lento­ja. Esimerkik­si Lon­tooseen kaikkein halvin löytämäni lento (Easy­Jet 123e) meno 14.1 ja paluu 17.1. on suo­ra lento. 

    Brys­seli­in ei näköjään pääse suo­raan kuin Finnairilla. 

    Jokat­a­pauk­ses­sa Finnair on aina kallein, jos muil­lakin on tar­jol­la suo­ria lento­ja (useimiten on). Aika hauskaa muuten, suo­ra lento Blue1:lla Roomaan on 30e fin­skiä halvem­pi, kun taas Oden tarkas­tuk­ses­sa Fin­s­ki oli halvin. 

    No hin­nat tietenkin riip­pu­vat tarkastelu­a­janko­hdas­ta ja matkus­tus­päivistä ja voivat vai­hdel­la sen takia ris­ti­in ja rastiin.

    PS eläkeläisille välilaskulli­nen lento voi olla parem­pi kuin pitkä suo­ra, täl­löin pääsee jaloit­tele­maan välil­lä, vaik­ka kokon­ais­matkus­tu­sai­ka pitenee

    1. Hin­nat vai­htel­e­vat tun­neit­tain. Kyl­lä suo­ria lento­ja Brys­seli­in on muil­lakin, mut­ta jsokus ne ovat täyn­nä, eivätkä sik­si enää näy tar­jol­la ole­vis­sa lennois­sa. Rooma oli ain­oa, jos­sa Finnairin suo­ra lento oli halvem­pi kuin jonkin muun lentoy­htiön suo­ra lento ja sekin siis vain hetken.

  10. Min­ulle on melkein aina osunut sel­l­ainen mat­ka jon­ka Finnair lentää code­sharing­i­na ja välilaskul­la. Viime vuodelta en muista kuin Ham­purin jonne Finnair­il­la pääsi suo­raan. Jos menee vähänkään noiden iso­jen hubi­en ulkop­uolelle, niin suo­raa lentoa ei finnair­il­ta tah­do oikein löy­tyä. Itse asun nyt Lyonis­sa, ja Helsin­ki-Lyon-Helsin­ki on finnair­il­la 512€ ja Luft­waf­fel­la ~200€. Välilasku kum­mas­sakin. ei tartte miet­tiä mil­lä mennään.

  11. mikäköhän ammat­tiryh­mä sit­ten suos­tu­isi vapaae­htois­es­ti siihen,että “hal­patyövoima” tulisi oma­lle työpaikalle?

    -käsit­tääk­seni Niin­istö herät­teli keskustelua kansane­dus­ta­jien eläke-eduista.asia ammut­ti­in kulis­seis­sa alas alta aikayksikön,sen jäl­keen ko.asiasta ei ole keskusteltu.

    -tai ne päät­täjät jot­ka julk­isu­udessa ovat ehdotelleet eläkeiän nos­toa työurien pidentämiseksi,jäävätkin itse n.6‑kymppisenä eläkkeelle.

    -kuka on valmis siihen että työ­nan­ta­ja vain ilmoit­taa jatkos­sa palkkaa­vansa vaik­ka vuokrafir­man kaut­ta työväkeä/toimihenkilöitä/ylempiätoimihenkilöitä.
    irti­sanomi­sai­ka 1pvä ja palkkaus tes:n minimipalkka.

    taitaa olla aika vähän sem­moisia työ­paikko­ja jos­sa täm­möi­nen olisi mahdollista.

    kokon­aan toinen asia on miten Finnairin käy pitkässä juoksussa.

    uskon,että lakko kestää mak­simis­saan 9pvää,jonka aikana sopu tulee ja jatkos­sakin finnairin konei­ta lentävät(pääosin)finnairin lentäjät,eläke-etuja ja palkko­ja las­ke­taan jonkin verran.

    lai­ha sopu parem­pi kuin liha­va riita.

  12. Yhdys­val­lois­sa on vis­si­in lentäjien palkat osit­tain vedet­ty jo toiseen ääri­laitaan, eli lentäjil­lä on kakkos­du­une­ja että saa opin­to­lainat mak­su­un. Taan­noin siel­lä oli onnet­to­muu­den yhtey­dessä puhet­ta lentäjien työoloista, kun onnet­to­muus­pi­lot­ti oli tehnyt tolkut­toman pitkän vuoron.

  13. Finnairin strate­gia Suomen sisäl­lä on ollut pitkään niin Helsinkikeskeinen, ettei ole tul­lut mieleenkään käyt­tää sitä. Turus­ta ei mil­lään viit­si lähteä itään tun­tikausik­si odot­tele­maan, jos on matkalla län­teen. Vaik­ka Finnair lentää vain Helsingistä, pääsee Turus­ta sen­tään sil­loin täl­löin Tukhol­man ja Köpik­sen kaut­ta maail­malle, ja siihen vielä toiv­ot­tavasti laa­jene­va hal­pa­len­to­tuotan­to päälle. Jos vielä saataisi­in joskus Turku-Tam­pere rata edes lähelle siedet­tävää, niin ei tulisi edes mieleen harki­ta Turku-Helsin­ki-Oulu lentoja

  14. Ei niistä hin­noista voi ihan noin suo­raan päätel­lä kuka putoaa. Voi hyvin olla että saman­laisel­lakin tuot­teel­la Finnair pystyy jostain syys­tä pyytämään korkeam­man hin­nan. Jos vaik­ka mon­et suo­ma­laiset edelleen pitävät sitä omana lentoy­htiönään. Muille ehkä sit­ten myy­dään toista kaut­ta samat liput halvem­mal­la, esimerkik­si yri­tyk­sille jot­ka osta­vat paljon lippuja. 

    Kun­non markki­namies myy aina jokaiselle asi­akkaalle korkeim­mal­la mah­dol­lisel­la hin­nal­la, jos net­ti­in lait­taa valmi­ik­si alim­man hin­tansa niin ei ole help­poa pyytää keneltäkään enem­pää. Hal­pa­len­toy­htiöi­den idea on toisen­lainen, mut­ta täyt­töastet­ta seu­raa­mal­la pysyy kohtu­ullis­es­ti kär­ry­il­lä siitä kuin­ka kukakin on hin­noit­telus­saan onnistunut. 

    Mikään ei tietysti auta jos kulu­rakenne on kovin huono. Toim­intaansa joutuu myös muut­ta­maan jos brän­di on ollut kil­pailutek­i­jä ja se haal­is­tuu asi­akkaiden silmissä.

  15. Onko Helsin­gin sijain­ti todel­la niin edulli­nen kuin Finnair väit­tää? Samaa kil­pailue­t­ua Euroopan ja Aasian välil­lä yrit­tävät hyö­dyn­tää ainakin Aus­tri­an (Wien) ja Turk­ish Air­lines (Istan­bul), usein Finnairia edullisem­min hinnoin.

    Mik­seivät aasialaiset kil­pail­i­jat käytä Helsinkiä P‑Euroopan hubinaan?

    Ja mik­si Helsingistä lentävä ja Aasian liiken­teeseen panos­ta­va Finnair ei menesty?

  16. tpyy­lu­o­ma: “Onko niil­lä pilot­tien lik­soil­la edes niin väliä? Lentoli­iken­teessä mak­saa ymmärtääk­seni koneet, kerosi­i­ni, sekä lento­kent­tien ja lennon­va­lvon­nan maksut.”

    Finnairin liike­toimin­nan kulut 2008 oli­vat 650 M€. Tästä henkilöku­lut oli­vat 143 M€. Polt­toaineet 131 M€. Lentokalus­ton leas­ing­mak­sut ja kaik­ki pois­tot oli­vat yhteen­sä 43 M€. (Lento­kent­tien ja lennon­va­lvon­nan mak­su­ja en osaa tulki­ta tilin­päätök­ses­tä, elleivät ne sit­ten ole tai sisäl­ly liiken­nöimis­mak­sui­hin, jot­ka oli­vat 49,2 M€.)

  17. En usko tähän lakkoon, mut­ta siitä huolimatta:
    ‑Finnair­il­la on kil­pailukyky­isiä hin­to­ja use­am­min kuin nyt annetaan ymmärtää
    ‑Finnairin lentäjien palkat ovat ilmeis­es­ti hal­pa­len­toy­htiöi­den palkko­jen tasoa, palkathan ovat melkein aidosti kan­sain­välis­es­ti kilpailtuja
    ‑Kaukoidän lento­jen suh­teen Suo­mi ei ole syr­jäisessä vaan keskeisessä paikassa
    ‑Finnair on Suomen kaltaiselle (muuten) syr­jäiselle maalle strate­gis­es­ti tärkeä: jos tulee yllät­täviä kri­ise­jä, muut eli ei-val­tion omis­ta­mat lentoy­htiöt eivät lennätä suo­ma­laisille tärkeitä lento­ja vaik­ka kuin­ka rukoiltaisiin

  18. Otta­mat­ta kan­taa siihen mikä on lentäjien oikea palkkata­so niin yllät­tävän paljon asi­avirheitä löy­tyy alku­peräis­tek­stis­sä. Tarkas­ta fak­tat, Osmo!
    1. Lip­puhin­to­ja ver­tail­taes­sa “kotikent­täe­tu” ei alen­na lipun hin­taa (vaik­ka alen­taakin tuotan­tokus­tan­nuk­sia) vaan nos­taa niitä; suo­ra lento on parem­pi tuote kuin välilaskulli­nen ja sik­si kalli­impi. Sik­si esim. Finnairin suo­ra lento on Pari­isi­in on halvem­pi kuin Aus­tri­an Air­li­nesin, joka edel­lyt­tää koneenvaihtoa.
    2. IAU.lla ei ole mitään tekemistä lentäjien yhdis­tys­ten tai sopimusten kanssa. Ei Finnairin eikä muidenkaan osalta.
    3. Blue1:n lentäjien palkat eivät ole Euroopan reit­eil­lä juurikaan Finnairin palkko­ja mata­lampia. Kauko­r­e­it­eil­lä F:n palkat ovat kovem­pia mut­ta niitä Blue1 ja Finncomm eivät lennä. Kauko­r­e­it­te­jä lentävi­in euroop­palaisi­in yhtiöi­hin ver­rat­tuna Finnairin palkat ovat täysin kil­pailukykyisel­lä tasolla.
    4. Finnair tar­joaa euroopan lento­ja niihin aikoi­hin jol­loin a) liike-elämä matkus­taa tai b) Aasian syöt­töli­ikenne edel­lyt­tää. Kum­mankaan ajanko­hdan lento­kent­täs­lotit eivät ole halvim­mas­ta päästä. Finnair halu­aa koneisi­in­sa nimeno­maan pitkän­matkalaisia vai­h­tomatkus­ta­jia tai liikemiehiä joil­ta on mah­dol­lista saa­da parem­paa katetta.
    Rep­pumatkus­ta­ja, joka etsii ebook­er­sista halvim­man mah­dol­lisen lennon, viedään kohteeseen toden­näköis­es­ti kalli­iden ruuhkatun­tien ulkop­uolel­la. Tuote ei ole vertailukelpoinen.

  19. Kat­selin Finnairin kuor­mi­tusker­roin­ti­las­to­ja ja ver­tasin amerikkalais­ten lentoy­htiöi­den vas­taavi­in. Oli­vat Finnairin kuor­mi­tusker­toimet paljon amerikkalaisia alem­pia. Tuol­lainen vaikut­taa heti kannattavuuteen.

    Tärkeää on myös konei­den käyt­töaste. Niis­säkin on ero­ja yhtiöi­den välil­lä onko koneet vuodessa 3000 vai 5000 tun­tia ilmas­sa. En löytänyt Finnairin nyky­isiä lukuja.

    Tpyy­lu­o­ma saat­taa olla mon­elta osin oike­as­sa retorisel­la kysymyk­sel­lään “Onko niil­lä pilot­tien lik­soil­la edes niin väliä?”. Finnairin tuloslaskel­man mukaan näyt­tivät henkilöstöku­lut muo­dosta­van noin neljän­nek­sen kuluista. Jos­sain näin henkilöstön määräk­si yli 9000 henkeä ja joku kom­men­toi­ja esit­ti tuol­la alus­sa lakkoile­vien lentäjien määräk­si n 800 henkeä. Revi siitä sit­ten Finnairin pelas­tus alen­ta­mal­la lentäjien palkkoja.

  20. Ruot­salaise­na fir­mana telia­son­er­alais­ten on aina käytet­tävä SAS:a ‚kun se on mahdollista .
    Halv­in­ta ei ole pakko käyttää.
    Val­tioil­la ja yri­tyk­sil­lä on eroa

  21. Mik­si lentokoneis­sa olipäätään on lentäjät? Nykyaikaiset koneet osaa­vat käsitääk­seni lähteä ja laskeu­tua automaat­tis­es­ti. Ain­oas­taan rul­laamiseen tarvi­taan ihmi­nen. Lento­tur­val­lisu­ud­es­ta voi tode­ta, ettei 9/11:stä olisi tapah­tunut, mikäli lentokonei­ta lentää tietokoneet.

  22. Lueske­lin yhtiöi­den tilin­päätös- ja yhteiskun­tavas­tu­u­ra­port­te­ja lävitse ja oma veikkauk­seni on seuraava: 

    Finnair ja Sas perus­ta­vat uuden yhteisen yhtiön ja “siirtävät” tap­pi­ol­liset Euroopan liike­toimet tähän uuteen yhtiöön. Henkilöstöä siir­rel­lään yhtiöstä toiseen ja osa laite­taan pihalle. Finnair keskit­tyy kan­nat­tavaan Aasian strate­giaansa ja SAS taas Amerikkaan- ja län­teen yleen­sä. Uuteen perustet­tavaan yhtiöön voidaan liit­tää nyky­isiä syöt­tö­len­toy­htiöitä, tai vai­h­toe­htois­es­ti luo­daan joku oma allianssi johon nykyiset part­ner­it Liit­tyvät (Finncom, Air Baltic).

    En nyt sano, että menee juuri näin mut­ta joku tämänkaltainen vir­i­tys tun­tu­isi järkevältä ja samal­la pelas­taisi molem­mat yhtiöt.

  23. Arvoisa poli­itikko,
    olen seu­ran­nur eri­toten Suomen Kuvale­hdessä kan­nan­ot­to­janne. Olen pitänyt teitä inhimil­lisenä ja älykkäänä.
    Kuulin tele­vi­sios­ta näke­myk­senne eläkeläisistä.

    Kuin­ka te kehtaat­te ja kuin­ka te rohkenette.

    Olette ilmeis­es­ti samaa kaar­tia kuin viisu­ja rus­taa­va min­is­terinne Sinnemäki.

    Minä pidin teitä kokon­aisuuk­sia hallitsevana.

    pet­tyneenä ja suuttuneena

    Tuu­la Kiilamo

  24. Tässä kiis­tas­sa lentäjien lik­sat ovat var­masti sivu­osas­sa. Kiis­taa­han käy­dään siitä, kuka yhtiössä määrää. Organ­isaa­tion muut­ta­mi­nen nykya­jan vaa­timusten mukaisik­si vaatii johdolle vas­tu­un mukaiset oikeudet päätösten tekemiseen ilman lentäjien veto-oikeut­ta. Mikäli johto ei saa riit­tävää toimi­val­taa, niin yhtiö kuolee pois.

  25. Tuu­la Kiil­amo voisi muiden perustelu­jen lisäk­si perustel­la mik­si on pitänyt Osmo Soin­in­vaaraa inhimille­senä ja älykkäänä.

  26. Janne tuos­sa yllä oli pää­tynyt saman­laiseen arvioon kuin omanikin on.

    Ole­tan, että SASin ja Finnairin Euroopan liiken­net­tä varten perus­ta­maan uuteen yri­tyk­seen saadaan työn­tek­i­jät ter­veem­mil­lä sopimuk­sil­la kuin tämän­hetkiset ovat.

    Koko tämä lakkoilu johtaa siis kutakuinkin samaan lop­putu­lok­seen kuin paperi­te­ol­lisu­u­den lakkoilu viime vuosi­na. Ei hyvä. Ahneus pilaa kaiken tässäkin tapauk­ses­sa. Lakos­ta aiheutu­vat kym­me­nien miljoonien tap­pio­than ovat suo­raan pois siitä potista, jos­ta lentäjienkin lik­sat pitäisi mak­saa. Omaan jalka­an lentäjät tässä ampuvat.

  27. Entäpä se Fin­skin koti­maan lento­jen hin­noit­telu? Vaikka­pa Kit­tilä-Helsin­ki. Tulee maitkailuyrit­täjän matkailulle hintaa…

  28. Onko Finnairin taloudelli­nen ase­ma todel­la niin huono, että tässä ja nyt olisi kyse selviämis­tais­telus­ta? Finnair on kuitenkin ollut yksi Euroopan kan­nat­tavimpia lentoy­htiöitä, joka on hyv­inä aikoina tehnyt ihan mukavasti tulostakin. Taan­tu­man aikana yhtiö tietenkin putoaa pakkaselle, mut­ta ei Finnair nytkään mis­sään lokasar­jas­sa paini. 

    On yltiöop­ti­mistista kuvitel­la, että Finnairin kaat­ues­sa muut yhtiöt ottaisi­vat Finnairin lennot hoitaak­seen — tai ottaisi­vat kyl­lä, ilomielin, mut­ta eivät var­masti Helsin­gin kaut­ta. Mil­lään ulko­maisel­la yhtiöl­lä ei ole intres­siä kehit­tää Helsinkiä hubina. 

    Suo­mi menet­täisi melkein kaik­ki ulko­maan lentoyhteytensä.

    Jatkos­sa Suomes­ta pää­sisi suo­ril­la lennoil­la vain muu­tami­in Euroopan suurkaupunkei­hin (lähin­nä Lon­too, Brys­sel, Pari­isi, Frak­furt ja Ams­ter­dam). Kaukoitään lennet­täisi­in ensin 3 tun­tia väärään suun­taan ja vai­h­don jäl­keen lähdet­täisi­in takaisin Suomen suun­taan. Suo­mi jäisi todel­lisek­si puss­in­peräk­si ja menet­täisi kokon­aan strate­gisen sijaintin­sa tuo­man edun.

  29. Osmo ja Eli­na perä­sivät Tuu­la Kiil­am­ol­ta perustelu­ja, ilmeis­es­ti kommenttiin.
    “Kuulin tele­vi­sios­ta näke­myk­senne eläkeläisistä.
    Kuin­ka te kehtaat­te ja kuin­ka te rohkenette.”

    Kun kom­ment­ti kir­joitet­ti­in eilen ja eilen tuli TV:stä “Epäko­r­rek­tia, Tuo­mas Enbuske!”, voisin näin sivus­ta seu­ran­neena arva­ta, että kom­ment­ti kos­ki Osmon lausun­toa tuos­sa ohjelmassa.
    Kyl­lähän se eläkeläiskom­ment­ti kieltämät­tä vähän särähti omaankin kor­vaani (ei en ole eläkeläinen).

  30. Konge:

    -Finnair on Suomen kaltaiselle (muuten) syr­jäiselle maalle strate­gis­es­ti tärkeä: jos tulee yllät­täviä kri­ise­jä, muut eli ei-val­tion omis­ta­mat lentoy­htiöt eivät lennätä suo­ma­laisille tärkeitä lento­ja vaik­ka kuin­ka rukoiltaisiin

    Joo eivät tietenkään lennä, jos rukoil­taisi­in, mut­ta toki lentävät, jos mak­se­taan. Kansalli­nen lentoy­htiö ei ole mis­sään mielessä tarpeelli­nen kriisissä.

    Eli­na:

    Tuu­la Kiil­amo voisi muiden perustelu­jen lisäk­si perustel­la mik­si on pitänyt Osmo Soin­in­vaaraa inhimille­senä ja älykkäänä.

    haha­ha­ha­hah… oot paras Elina!

  31. On kyseenalaista, onko Helsin­gin sijan­ti lop­pu­jen lopuk­si edes mitenkään ver­rat­toman hyvä Euroopan ja Aasian välisessä liiken­teessä. Toki kun kart­ta­pal­loa vilkaisee, näkee että suorin reit­ti Briteistä ja Benelux-maista Koil­lis-Aasi­aan kuten Japani­in kul­kee Helsin­gin kaut­ta, mut­ta siihen se sit­ten jääkin. 

    Finnairin main­os­ta­ma “nopein tie Aasi­aan” on vain puoli­to­tu­us, joka pätee tiety­il­lä reit­eil­lä, mut­ta ei todel­lakaan kaikil­la. Kes­ki-Euroopas­ta pääsee Kiinaan paljon nopeam­minkin enkä näe, mik­si joku olisi kiin­nos­tunut kor­vaa­maan Finnairin Aasian-liiken­net­tä, mikäli se tulee ajankohtaiseksi.

  32. ” Finnair on kuitenkin ollut yksi Euroopan kan­nat­tavimpia lentoy­htiöitä, joka on hyv­inä aikoina tehnyt ihan mukavasti tulostakin. Taan­tu­man aikana yhtiö tietenkin putoaa pakkaselle, mut­ta ei Finnair nytkään mis­sään lokasar­jas­sa paini.”

    Finnair on tehnyt tulosta vuosi­na 2001 — 2008 keskiver­toa parem­min. Tämä johtuu loma­len­to­jen hyvästä tuo­to­s­ta ja kaukoli­iken­teen (Aasian strate­gia) onnis­tu­mis­es­ta. Euroopan toimin­not ovat sen­si­jaan jauha­neet tap­pi­ol­la läh­es kokoajan.

    Jut­telin tänään erään entisen Finnairin työn­tek­i­jän kanssa ja hän ker­toi, että Suo­ma­laiset lentäjät saa­vat ihan kil­pailukyky­istä palkkaa esim Tan­skaan näh­den. Erona on vain, että Tan­skalaiset tekevät 30% pidem­pää viikkoa samal­la rahal­la. Kuulin myös hur­jia tari­noi­ta lentäjien työ­suhde- eduista, jot­ka ovat var­masti ver­taansa vail­la. Vai kenen mielestä on nor­maalia, että työ­suhdeau­toina on Hum­mere­i­ta, lentoliput ovat per­heelle läh­es ilmaisia ja viiden täh­den hotel­lit palveluineen eivät aina kel­paa työ­matko­jen majoitusvaihtoehdoksi. 

    Finnair olisi siis hyvä ja kil­pailukykyi­nen yhtiö jos täl­läisiä Euroopan toim­into­jen riip­pakiviä ei tarvit­sisi väk­isin vetää perässä. Nyt liiken­ne­len­täjäli­it­to yrit­tää väk­isin tais­tel­la tätä tosi­asi­aa vas­taan kieltämäl­lä yri­tyk­set saa­da Euroopan toim­into­ja kan­nat­tavak­si henkilöraken­net­ta järkeistämällä.

  33. Finnair otti riskin kun teki yltiöpäisen laa­jen­nus­su­un­nitel­mansa ja nyt se real­isoituu kas­savir­ran kaut­ta koko yhtiöön. 5 kpl laa­jarunk­okonei­ta tänä vuon­na sisään..huh..huh!Maksajia etsitään nyt yhtiön sisältä. Suo­mi ei voi men­nä konkurssiin.Se omis­taa puo­let yhtiöstä.Nostakoon osakepääomaa.Näin toimien oma osu­us nousee nopeasti niin korkeak­si että muut voidaan lunas­taa ulos.
    Soin­in­vaara jät­ti ker­tomat­ta jotakin hyvääkin.Lentäjät eivät keplot­tele pääo­mat­u­loil­la, vaan “palaut­ta­vat” Val­ti­olle ja huom! kun­nille melkoisen osan takaisi hei­dän saamis­taan tuloista. Viru-poik ei sitä taa­tus tekis, vaan Saku-kal­jaan se var­maankin uppoaisi.Verojen alen­nuksin kyl­lä riit­tää rahaa vaan ei muka lentäjien palkkoihin.

    Ei Finnair mihinkään konkurssi­in mene ennenkuin Val­tio on mak­sel­lut parin mil­jardin tilatut koneet.

  34. Osmo: “…Lentäjät halu­aisi­vat mielel­lään elää vähän mui­ta rikkaamp­ina, eivätkä hyväksy palkoilleen kv. kilpailua…”

    Jokin tuos­sa ei toi­mi. Tiedän lentäjiä, jot­ka ovat läht­e­neet muualle töi­hin juuri parem­pi­en palkko­jen takia! Ilmeis­es­ti ne Finnairin palkat eivät sit­tenkään ole kil­pailukyky­isiä, vai onko kyse liian korkeas­ta verotuksesta?

    Juuri uuti­soiti­in tilas­tot, jot­ka osoit­ta­vat että Suomes­sa on lukuisa joukko pien­i­t­u­loisia vapaa­matkus­ta­jia, jot­ka käytän­nössä eivät mak­sa vero­ja. Suu­rit­u­lois­t­en vero­tus taas on jär­jet­tömän kovaa mui­hin mai­hin verrattuna.

    Kyse taitaa pohjim­mil­taan olla kan­sain­välis­es­tä kil­pailus­ta. Me emme ole kilpailukykyisiä. 😉

    1. Jos muual­la mak­se­taan lentäjille parem­pia palkko­ja, mik­si lentäjät pelkäävät että niitä lentäjiä omi­nen palkkoi­neen tulee muualta.

  35. Joko Helsin­ki Van­taan ken­tän slotit, parhaat kent­tä lähtöa­jat on täysin huu­tokau­pat­tavis­sa, eli vapaasti kenen tahansa ostet­tavis­sa vai onko finnair­il­la joku ensi osto oikeus hyvi­in busi­ness maanan­tai aamu lon­tooseen aikoihin?

    Entäs muual­la euroopassa?

    Tämä slot kus­tan­nus on tärkein kus­tan­nuk­si­in vaikut­ta­va tek­i­jä kun puhutaan hyvin kan­nat­tavas­ta EU busi­ness liiken­teestä. (kos­ka hyvät slotit ovat rajoitet­tu “luon­non” vara, niinkuin vaik­ka radio taajuudet)

  36. “Jos muual­la mak­se­taan lentäjille parem­pia palkko­ja, mik­si lentäjät pelkäävät että niitä lentäjiä omi­nen palkkoi­neen tulee muualta.”

    Vuokratyövoimalle on mak­set­ta­va fir­man työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa eli Finnairin lentäjien palkkaa.

    Finnair kiertää lakia vuokraa­mal­la koneen toiselle yhtiölle, siirtämäl­lä sit­ten oman liiken­teen tälle toiselle yhtiölle vuokraa­mal­la tältä kap­a­siteet­tia ja toinen yhtiö palkkaa jonkun hal­van viro­laisen tai venäläisen lentämään konetta.Lisäki Finnair edel­lyt­tää, että Finnairin lentäjät koulut­ta­vat uudet lentäjät.
    Sen jälken Finnairin lentäjä saa kenkää.

    Mitäpä jos sin­u­akin kohdeltaisi­in näin ? Var­maan hymyssä suin koulut­taisit korvaajasi ??

  37. On kyseenalaista, onko Helsin­gin sijan­ti lop­pu­jen lopuk­si edes mitenkään ver­rat­toman hyvä Euroopan ja Aasian välisessä liiken­teessä. Toki kun kart­ta­pal­loa vilkaisee, näkee että suorin reit­ti Briteistä ja Benelux-maista Koil­lis-Aasi­aan kuten Japani­in kul­kee Helsin­gin kaut­ta, mut­ta siihen se sit­ten jääkin. 

    Ei se itseasi­as­sa ole sinäl­lään kyseenalaista. Kaakkois-Aasi­as­sa on merkit­täviä kohtei­ta (esimerkik­si Japani ja Etelä-Korea), joi­hin lentämisessä Helsin­ki-van­taal­la on ihan selkeä etu­lyön­ti­ase­ma useimpi­in Kes­ki-Euroop­palaisi­in kent­ti­in verrattuna.

    Helsingistä voidaan lentää noi­hin kohteisi­in ajas­sa, joka on kään­töaikoi­neen alle 12 tun­tia. Tämä mah­dol­lis­taa liiken­teen oper­oin­nin merkit­tävästi tehokkaam­min kuin tuo­ta pidem­pi aika johtuen siitä, että koko toim­inta voidaan synkro­noi­da hel­posti muiden lento­jen kanssa. Esimerkik­si Arlan­das­ta tämä ei onnistu.

    Finnairin toim­intat­a­pa on sinän­sä toimi­va. Aamul­la lähtevät lennot Helsingistä ja vievät busi­ness-matkaa­jat ympäri Euroop­paa. Samat koneet otta­vat sieltä kyyti­in Aasi­aan matkaavia, jot­ka syötetään sinne menevi­in koneisi­in. Aasi­as­ta tule­vat puolestaan otta­vat ne samat koneet käyt­töön palatak­seen koti­in­sa. Lopuk­si ne samat koneet sit­ten vielä lennät­tävät ne busines-matkail­i­jat takaisin Helsinki­in illal­la. Peri­aat­teessa koneet saadaan siis “täy­teen” kaikki­in suun­ti­in, eikä ns. turhia lento­ja tarvita.

    Se, että näin voidaan tehdä, johtuu olen­nais­es­ti Helsin­gin sijain­nista, ja se on mielestäni suurin tek­i­jä, joka on tehnyt Finnairista kan­nat­tavem­man useimpi­in kansal­lisi­in lentoy­htiöi­hin verrattuna.

    Tule­vaisu­udessa tämä tilanne toki voi muut­tua, jos lentokonei­den omi­naisu­udet muut­tuvat, mut­ta minä en olen­naiseen muu­tok­seen usko, kos­ka nopeudet eivät juurikaan ole nopeu­tuneet uusien kone­tyyp­pi­en myötä; hyödyt kehi­tyk­ses­tä kohdis­tu­vat pikem­minkin polt­toaine­talouden paranemiseen.

    Kari

  38. “Kansalli­nen lentoy­htiö ei ole mis­sään mielessä tarpeelli­nen kriisissä.”

    Teknilli­nen henkilökun­ta on tärkeä armei­jan reservi. Ilman Finnairia merkit­tävin osa teknillses­tä reservistä häipyy, samoin ilmailun sivi­il­i­ti­eto­taitoa ei ole enää armei­jan käytössä.

    Jos Finnair lopet­taa niin läh­es kaik­ki suihkukonei­den huolto­toim­inta lop­puu Suomessa.
    Nyky­isin lentäjät tekevät nämä ruti­ini­tarkas­tuk­set ja huolto­henkilöstö on keskitet­ty huoltokeskuk­si­in, Suomes­sa vain Finnair­il­la on huoltokeskus.

  39. matkail­i­ja
    “Onko Finnairin taloudelli­nen ase­ma todel­la niin huono, että tässä ja nyt olisi kyse selviämistaistelusta?”

    Kyl­lä on. Toim­inta tuot­taa tap­pi­o­ta ja jos­sain vai­heessa fir­man rahat oli­vat lop­pumas­sa suun­nilleen kevääl­lä. Jos kukaan ei ala lain­oit­ta­maan ylika­p­a­siteetin vaivaa­mal­la toimi­alal­la oper­oivaa kri­isiy­htiöitä, niin se oli siinä sit­ten. Toim­inta lop­puu ja yri­tys ajau­tuu konkurssi­in, kun rahat lop­pu­vat ja se ei suo­ri­udu velvoitteistaan.

    Luvut löy­tyvät osavuosikatsauksista.

  40. Fiinairin kei­häs­matkat kaukoitään saisi­vat lop­pua lopullisesti. 

    Atmos­fairin laskuri antaa karmean kuvan henkilön Thaimaa-matkailusta:

    HKI-Ban­gok-HKI tuot­taa 5440 kg hiilid­iok­sidia henkilö kohti per matka.

    Ver­tailun vuoksi:
    Jääkaap­pi, vuosi 100 kg CO2
    Intialaisen vuosiku­lu­tus 900 kg CO2
    Vuo­den autol­la ajot (12000 km, mid­dle class mod­el) 2.000 kg CO2
    Cli­mate com­pat­i­ble bud­get of one per­son in one year 3.000 kg CO2 

    Vuon­na 2007 Thaimaas­sa kävi 127.000 suo­ma­laista ‑eli Jyväskylän ver­ran tur­is­te­ja, mikä tarkoit­taa 690.880.000 kiloa hiilidioksidia.

  41. Laivan­rak­en­ta­jana ehdotan pur­je­laivo­jen käyt­töönot­toa. Mat­ka-aika tietysti Suomes­ta Thaimaa­han vähän kas­vaa, mut­ta päästöt vähenevät. Ehkä matkus­ta­jienkin määrä vähän pienenee?

  42. Jos Fin­skin pilotit saa­vat tem­pauk­sel­laan yhtiön konkurssi­in, niin siinä tapauk­ses­sa ko. liitolle pitäisi myön­tää ”Vuo­den ympäristöteko” –palk­in­to.

    Työt­tömät lentäjät saataisi­in var­masti pätevöite­tyk­si melko hel­posti vaikka­pa bus­sikuskeik­si, joista on kuulem­ma huu­ta­va pula.

  43. “Atmos­fairin laskuri antaa karmean kuvan henkilön Thaimaa-matkailusta:

    HKI-Ban­gok-HKI tuot­taa 5440 kg hiilid­iok­sidia henkilö kohti per matka.”

    Voiko tuo mitenkään pitää paikkaansa? Tuo­han vas­taa n. 2 ton­nia kerosi­inia eli ton­nin per suun­ta per matkustaja. 

    Esimerkik­si kesäl­lä kadon­neen Air Fran­cen A330-koneen oli las­ket­tu kulut­ta­van lennol­la Rios­ta Pari­isi­in n. 64 ton­nia polt­toainet­ta (BEA:n väli­ra­portin mukaan). Tämä vas­taa 200 matkus­ta­jal­la n. 300 kg/lento (reit­ti­len­to) ja 300 matkus­ta­jal­la n. 200 kg/lento (loma­len­to); matkaa on n. 1000 km enem­män kuin Helsingistä Bangkokiin.

    1. Atmos­fairin laskuri var­maankin ker­too päästöt kolmel­la, kos­ka yläil­make­hään sijoit­tuvat hiilid­iok­si­di läm­mit­tää ilmake­hää tehokkaam­min. Tässä lasku­tavas­sa on ongal­mansa lyhy­il­lä lennoil­la, joiden päästöistä suuri osa ei sijoitu yläil­make­hään, mut­ta Bankokin matkalla se lie­nee hehtaarilla.

  44. “Atmos­fairin laskuri var­maankin ker­too päästöt kolmel­la, kos­ka yläil­make­hään sijoit­tuvat hiilid­iok­si­di läm­mit­tää ilmake­hää tehokkaammin.” 

    Atmos­fair käyt­tää ker­roin­ta huomioidak­seen otsonin lisään­tymisen, tiivistymisjuo­vat sekä mui­ta pienem­pimerk­i­tyk­sem­p­isiä tek­i­jöitä, esimerkik­si noen. Hiilid­iok­sidipäästö­jen osalta ei päästöko­rkeudel­la ole merk­i­tys­tä, muiden vaiku­tusten osalta on.

  45. Atmos­fair on luote­tu­im­man ja käytey­im­män laskurin maineessa. Pitäisiköhän hehku­lam­pun arvot tarkistaa.

    Matkus­ta­jakoneet eivät sen­tään lennä ään­tä nopeam­min. Olisi se karseaa, jos pitkän lennon kaik­ki älämölöt tuli­si­vat niskaan Bankogissa.

  46. “Finnair on tehnyt tulosta vuosi­na 2001 – 2008 keskiver­toa parem­min. Tämä johtuu loma­len­to­jen hyvästä tuo­to­s­ta ja kaukoli­iken­teen (Aasian strate­gia) onnis­tu­mis­es­ta. Euroopan toimin­not ovat sen­si­jaan jauha­neet tap­pi­ol­la läh­es kokoajan.”

    Finnairin liikenne on kokon­aisu­us. Aasian matkus­ta­jista ei käytän­nössä yksikään jää Helsinki­in. Läh­es kaik­ki jatka­vat Euroop­paan. Ilman “tap­pi­ol­lisia” Euroopan reit­te­jä ei ole “kan­nat­tavia” Aasian reittejä. 

    Finnair tuo rahaa Suomeen poikkeuk­sel­lisel­la taval­la ja tämän Aasialaisen rahan työl­listävä vaiku­tus eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudulle on aivan val­ta­va. Kaiken kaikki­aan ilman Aasian lento­ja myös suurin osa muista reit­eistä käy turhik­si ja Finnairista tulee n. 1/3 kokoinen nykyiseen ver­rat­tuna. Samal­la katoaa pääkaupunkiseudul­ta n. 5000 työpaikkaa.

    Kuten joku jo huo­maut­tikin alku­peräis­es­tä viestistä ja vaik­ka se ei itse sanomaa häir­itse, niin se toistues­saan oli jonkin ver­ran kiusalli­nen: Ilmailu­alan unioni edus­taa tekni­ikkaa, maa­palvelui­ta ja joitakin mui­ta henkilöstöryh­miä, jot­ka tosin ovat yleen­sä osin tai kokon­aan jo ulkois­tet­tu Finnairista. Ilmailu­alan union­in työe­htosopimus on yleis­si­to­va — toisin kuin finnairin lentäjien työehtosopimus.

  47. Eikös noki jäähdytä ilmake­hää? Mä käsitin uuden freako­nom­ic­sin aiheut­ta­mas­ta keskustelus­ta, että yksi tapa maa­pal­lon jäähdyt­tämiseen olisi puhal­taa tehtaiden nokipäästöt korkealle ilmake­hään sen sijaan, että ne jätetään alemmaksi.

  48. Art­turille:
    “Pien­hiukkaset heiken­tävät ihmis­ten ter­veyt­tä, mut­ta suuri osa niistä viilen­tää ilmas­toa. Tosin epätäy­del­lisessä palamises­sa syn­tyvä mus­ta hiili (noki) läm­mit­tää ilmastoa.”

    http://fineparticleforum.com/?q=node/529

Vastaa käyttäjälle Samuli Lintula Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.