Kiinteistövero ja asumisen hinta

Kos­ka blo­gin kom­men­taat­to­reis­ta­kin moni näyt­tää kuvit­te­le­van, että maa­poh­jan kiin­teis­tö­ve­ro siir­tyi­si asun­to­jen hin­toi­hin ja vuo­kriin, ker­ra­taan, mik­si ei siirry.

Aloi­te­taan yksin­ker­tais­ta­mal­la, että kyse on raja­tus­ta kau­pun­gis­ta, jos­sa on kiin­teä­mää­rä saman­lai­sia asun­to­ja, joi­ta ei voi raken­taa enää lisää. Ne huu­to­kau­pa­taan eni­ten tar­joa­vil­le. Huu­to­kaup­paan osal­lis­tu­vat miet­ti­vät, kuin­ka suu­riin pää­oma­me­no­ja hei­dän kan­nat­taa asu­mi­ses­ta mak­saa. Olkoon se vuo­tui­nen asu­mis­me­no, joka tasa­pai­not­taa kysyn­nän Y ja reaa­li­kor­ko r. Asun­to­jen hin­nak­si muodostuu

P = Y/r,

kos­ka tämä hin­ta tuot­taa pääomamenoksi

rP = Y

Nyt tuo­daan tähän maa­poh­jaan koh­dis­tu­va kiin­teis­tö vero. Olkoon veron suu­ruus T. Miet­ties­sään, kuin­ka suu­riin asu­mis­me­noi­hin itse kul­la­kin on varaa, jokai­nen tekee tar­jouk­sen, jos­sa on otet­tu huo­mioon se, että asun­non omis­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan kiin­teis­tö­ve­ron. Sil­loin kysyn­nän ja tar­jon­nan tasa­pai­not­ta­va vuo­tui­nen pää­oma­me­no asun­non myyn­ti­hin­nas­ta = Y‑T ja asun­to­jen hin­nak­si muodostuu

P*= (Y‑T)/r = P‑T/r

Tämä tar­koit­taa teo­rias­sa, että asun­to­jen hin­ta las­kee sil­lä het­kel­lä, kun kiin­teis­tö­ve­ro ote­taan käyt­töön. Sik­si moni on kri­ti­soi­nut kiin­teis­tö­ve­roa sii­tä, että se koh­dis­tuu vain ja ainoas­taan sii­hen, joka veron voi­maan­tu­lo­het­kel­lä omis­taa kiin­teis­tön. Myö­hem­mät osta­jat eivät jou­du sitä mak­sa­maan, sil­lä ilman kiin­teis­tö­ve­roa he mak­sai­si­vat saman mää­rän korkoa.

Voim­me ilman vai­keuk­sia pois­taa ole­tuk­sen, että asun­non ovat ident­ti­siä. Kul­le­kin asun­nol­le tulee oma yksi­löl­li­nen hin­ta, joka ale­nee kiin­teis­tö­ve­ron tul­les­sa voi­maan mää­rät­tä T/r.

Saman­lai­sel­la perus­te­lul­la voi­daan osoit­taa, ettei kiin­teis­tö­ve­ro vai­ku­ta mitään mark­ki­na­vuo­kriin. Mark­ki­na­vuo­krien voi­daan olet­taa mää­räy­ty­neen niin että ole­vat vuo­kra-asun­to­jen vuo­kra­so­pi­muk­set huu­to­kau­pa­taan vuo­kra­lais­ten kes­ken ja mark­ki­na­vuo­krak­si muo­dos­tuu vuo­kra, joka tasa­pai­not­taa kysyn­nän ja tarjonnan.

Seu­raa­vak­si vapau­tam­me ole­tuk­sen, ettei asun­to­ja voi raken­taa lisää. Ole­te­taan edel­leen, että kyse on alu­ees­ta, jos­sa ton­tin hin­ta on sel­väs­ti nol­laa suu­rem­pi. Edel­leen ole­tam­me, että kiin­teis­tö­ve­ro raken­ne­tus­ta ja raken­ta­mat­to­mas­ta ton­tis­ta on yhtä suu­ri. Sil­loin kiin­teis­tö­ve­ron voi­maan­tu­lo alen­taa yhtä pal­jon asun­non ja sii­hen kuu­lu­van ton­tin hin­taa,  jol­loin raken­ta­mi­sen kan­nat­ta­vuus pysyy ennal­laan. Uusien asun­to­jen myyn­ti­hin­ta las­kee, mut­ta tämä ei alen­na raken­ta­mi­sen kan­nat­ta­vuut­ta, kos­ka hin­nan­alen­nus kos­kee koko­nai­suu­des­saan tont­tia. Sik­si kiin­teis­tö­ve­ro ei vai­ku­ta mitään tar­jon­taan eikä sen takia myös­kään kysyn­nän ja tar­jon­nan  tasa­pai­not­ta­vaan vuo­tui­seen asun­to­me­noon Y.

Jos raken­ta­mat­to­man ton­tin kiin­teis­tö­ve­ro on suu­rem­pi kuin raken­ne­tun, sil­loin raken­ta­mi­sen kan­nat­ta­vuus lisään­tyy, asunh­to­jen tar­jon­ta lisään­tyy ja asu­mi­sen vuo­tui­set kus­tan­nuk­set alenevat.

Jos meil­lä on maa­poh­jan kiin­teis­tö­ve­ron lisäk­si kiin­teis­tö­ve­ro, joka koh­dis­tuu asuin­ra­ken­nuk­seen, sil­loin raken­ta­mi­sen kan­nat­ta­vuus heik­ke­nee ja tämä lisää asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia. Täl­lai­nen vero meil­lä on, vali­tet­ta­vas­ti. Sen Hel­sin­ki aset­ti lain sal­li­mal­le minimitasolle.

53 vastausta artikkeliin “Kiinteistövero ja asumisen hinta”

  1. Laa­jen­na vie­lä tapauk­seen jos­sa on kak­si kau­pun­kia, toi­nen lait­taa kiin­teis­tö­ve­rok­si 10 % ja toi­nen 1% (tai x ja y jos sopi­vat teo­ree­ti­kol­le parem­min). Pää­dy­tään­kö sii­hen että toi­ses­sa kau­pun­gis­sa asun­not ovat hal­vem­pia jol­loin ihmis­ten kan­nat­taa ostaa asun­ton­sa hal­vem­man kiin­teis­tö­ve­ron alueelta.

    1. Antil­le:
      Ensik­si­kin kiin­teis­tö­ve­ro ei toi­mi, jos se on kor­keam­pi kuin kor­ko­kan­ta, kos­ka omai­suuk­sien arvot mene­vät negatiivisiksi.
      Mut­ta jos toi­ses­sa kun­nas­sa kiin­teis­tö­ve­ro on kor­keam­pi, täs­tä kun­nas­ta saa asun­non hal­vem­mal­la ja jou­tuu mak­sa­maan asun­to­lai­nas­ta vähem­män kor­ko­ja, mut­ta vas­taa­vas­ti jou­tuu mak­sa­maan sitä kor­keam­paa kiin­teis­tö­ve­roa. Asu­mi­sen hin­ta vuo­tui­se­na meno­vir­ta­na ei muu­tu, eikä valin­ta noi­den kah­den kun­nan välil­tä myös­kään muu­tu. Toki on tur­val­li­sem­paa ostaa sii­tä kun­nas­ta, jos­sa kiin­teis­tö­ve­ro on mak­si­mis­saan, kos­ka se ei var­maan­kaan enää nouse.

  2. palau­tet­ta­koon sit­ten vaik­ka varal­li­suus­ve­ro takaisin,olisi pal­jon helpompaa.

    kenen muu­ten pitäi­si mak­saa kiinteistöveroa?
    asun­non hal­ti­jan vai pan­kin joka (käytännössä)asuntovelkaisen osal­ta omis­taa asun­non kos­ka asunto/kiinteistö on kiin­ni­tet­ty lai­nan vakuudeksi.
    ja eikös aina­kin maa­ti­lat ja met­sä­ti­lat ole vapau­tet­tu ko.verosta–yrittäjistä en tiedä.

    mut­ta näin se menee: on eri­lai­sia poliit­ti­sia ryh­miä jois­ta joku kan­nat­taa jon­kun veron nostoa/laskua ja me kan­sa­lai­set sit­ten 4vuoden välein vali­taan omaan arvo­maa­il­maan sopi­va ehdokas.

  3. Nyt tuo­daan tähän maa­poh­jaan koh­dis­tu­va kiin­teis­tö vero. Olkoon veron suu­ruus T. Miet­ties­sään, kuin­ka suu­riin asu­mis­me­noi­hin itse kul­la­kin on varaa, jokai­nen tekee tar­jouk­sen, jos­sa on otet­tu huo­mioon se, että asun­non omis­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan kiinteistöveron”

    Itse asias­sa tuo lause sisäl­tää koko kiin­teis­tö­ve­ron kuplan. Huu­to­kau­pat­ta­va­na eivät ole kaik­ki kau­pun­gun ton­tit vaan esim alu­eem­me tont­tien arvo mää­ri­tel­lään kau­pois­ta ‚joi­ta teh­dään yksi (1) per vuo­si .Tont­te­ja on n 300 eli arvo perus­tuu 0,3 % otan­taan tont­tein arvosta.
    Ton­tin osta­jat, jol­la on varaa mak­saa 2500000 euroa 500 m² ton­tis­ta ja raken­taa sil­le 3–400000 talo ei edus­ta alu­een oma­ko­ti­ta­loa­su­jien kes­ki­mää­räis­tä tulo­ta­soa vaan vaan kuu­lu­vat 0,0jotain % tuloeliittiin.

    He itse asias­sa hyö­ty­vät kiin­teis­tö­ve­ros­ta, kos­ka tulo­ve­ro las­kee enem­män kuin kiin­teis­tö­ve­ro nousee.

    Hyvä esi­merk­ki uudes­ta tulo­riip­pu­mat­to­mas­ta vero­tuk­set­sa on media­mak­su: Kun se jae­taan myös tulot­to­mil­le joil­la ei ole varaa tele­vi­sioon eikä tie­to­ko­nee­seen ‚niin se las­kee ja hyö­ty­jiä ovat ne jot­ka ovat tv:n suur­ku­lut­ta­jia ja joil­la on varaa mak­saa tv-lupa ja joil­la on tie­to­ko­neet + muu­ta mediavärkit

    Osmon tar­kas­te­lu on puh­taas­ti teo­reet­ti­nen eikä toteu­du oikeas­sa elämässä.

  4. Minä­hän en näis­tä hom­mis­ta mitään muu­ta ymmär­rä kuin sen, että jos minä jou­dun mak­sa­maan nykyis­tä kor­keam­paa yhtiö­vas­ti­ket­ta kiin­teis­tö­ve­ron koro­tuk­sen seu­rauk­se­na, niin kyl­lä se vai­kut­taa minun asu­mi­se­ni hin­taan. Voin ker­toa, että se hin­ta on jo nyt put­ki­re­mon­tin jäl­keen ihan tar­peek­si kor­keal­la. Lisäk­si omis­tan asun­nos­ta­ni vas­ta mur­to-osan. Kyl­lä tämä siis aina­kin minun koh­dal­la­ni mer­kit­see tuloi­hin suh­teut­ta­ma­ton­ta tulon­siir­toa pie­ni­tu­loi­sel­ta omis­tusa­su­jal­ta muil­le (enkä kyl­lä usko ole­va­ni ihan ainoa samas­sa tilan­tees­sa, vaik­ka tääl­lä vil­jel­lään­kin noi­ta “Hel­sin­gin omis­tusa­su­jat eivät ole köy­hiä” ‑jut­tu­ja).

    Voi­sit Osmo miet­tiä vie­lä, vähin­tään­kin tuo­ta otsikointiasi.

    1. Kiin­teis­tö­ve­roa koro­tet­taes­sa nykyi­set omis­ta­jat häviä­vät, se on ihan sel­vä ja tuli mimus­ta sano­tuk­si myös itse postauksessa.

  5. Kos­ka blo­gin kom­men­taat­to­reis­ta­kin moni näyt­tää kuvit­te­le­van, että maa­poh­jan kiin­teis­tö­ve­ro siir­tyi­si asun­to­jen hin­toi­hin ja vuo­kriin, ker­ra­taan, mik­si ei siirry.”

    Totea­mus ei mie­les­tä­ni päde yhteis­kun­nan varoin sub­ven­toi­tu­jen vuo­kra-asun­to­jen vuo­kriin. Nehän ei mää­räy­dy mark­ki­na­hin­toi­na vaan las­ke­taan täys­kat­teel­li­si­na cost-plus periaatteella.

  6. Tont­te­ja on n 300 eli arvo perus­tuu 0,3 % otan­taan tont­tein arvosta. 

    Miten­kä niin perus­tuu? Ei aina­kaan nykyi­sel­lään perus­tu. Käsit­tääk­se­ni lain­sää­dän­nös­sä arvo perus­tu “käy­pään arvoon”. Se, miten tont­tien arvo mää­ri­te­tään, on tie­ten­kin oma proble­ma­tiik­kan­sa, mut­ta eihän sil­lä sinän­sä ole teke­mis­tä kiin­teis­tö­ve­ron kanssa.

    Ton­tin ostajat 

    He itse asias­sa hyö­ty­vät kiin­teis­tö­ve­ros­ta, kos­ka tulo­ve­ro las­kee enem­män kuin kiin­teis­tö­ve­ro nousee. 

    No nyt vih­doin­kin ymmär­sit mis­tä on kyse! Ne, jot­ka eivät omis­ta kiin­teis­tö­jä (=nuo­ret ja varat­to­mat) itse asias­sa hyö­ty­vät kiin­teis­tö­ve­ron nouse­mi­ses­ta. Suu­ret ikä­luo­kat, pää­oma­tu­loil­la ele­le­vät ja ne jot­ka ovat varal­li­suu­ten­sa jo kerän­neet — kuten arvaan “Lii­an van­han” teh­neen — häviä­vät täs­sä pelis­sä. Tie­ten­kin he sil­loin tätä vas­tus­ta­vat — ja sil­loin ei näkö­jään ole mitään rajaa sil­le, kuin­ka val­heel­li­sia argu­ment­te­ja käytetään.

    Tämän vuok­si kou­lui­hin tar­vit­tai­siin Osmon toi­vo­mia talous­tie­teen opin­to­ja, jot­ta äänes­tä­jil­le ei meni­si moi­nen lins­siin vii­laa­mi­nen läpi.

    Kari

  7. Tuo mal­li­han on sinän­sä ihan päte­vä jos ole­te­taan, että asun­no­nos­ta­jat ovat ratio­naa­li­sia ja asun­not tuot­tei­na sii­nä mää­rin bulk­kia, että on aina help­po löy­tää olen­nai­sil­ta osil­taan uti­li­tee­til­taan vas­taa­va asun­to jos nykyi­sen vuo­kraa esi­mer­kik­si nos­te­taan. Lisäk­si se ei huo­mioi asun­non vaih­ta­mi­sen kit­ka­kus­tan­nuk­sia. Käy­tän­nös­sä väit­täi­sin, että osa veron kus­tan­nuk­sis­ta valuu myös vuo­kra-asu­jil­le ja aina­kin lyhyel­lä täh­täi­mel­lä uusil­le asun­no­nos­ta­jil­le, kos­ka todel­li­nen maa­il­ma ei täy­sin vas­taa tätä ide­aa­li­mal­lia. Toki se koh­dis­tuu pää­asias­sa nykyi­sin asunnonomistajiin.

    Ensin­nä­kin tämä ratio­naa­li­suus­point­ti. Näh­däk­se­ni jos kat­se­lee aina­kin asun­to­jen hin­ta­pyyn­tö­jä (ja käsit­tääk­se­ni toteu­tu­neis­sa kau­pois­sa on sama) Hel­sin­gis­sä, vai­kut­tai­si sil­tä, että esi­mer­kik­si suu­rien remont­tien kus­tan­nuk­set eivät dis­kont­tau­du asun­to­jen hin­toi­hin tasai­ses­ti koko rem­nont­tien väli­sel­le ajal­le (esim. put­ki­re­mon­tin kulut n. 40 vuo­den ajal­le) vaan vas­ta muu­ta­ma vuo­si ennen kuin remont­ti alkaa olla ajan­koh­tai­nen, asun­non hin­ta alkaa las­kea jyr­käs­ti. Ts. muu­toin ident­ti­set asun­not jois­ta toi­ses­sa put­ki­re­mont­ti on teh­ty 10 ja toi­ses­sa 30 vuot­ta sit­ten ovat suun­nil­leen saman hin­tai­set, vaik­ka vii­me mai­ni­tun pitäi­si olla edul­li­sem­pi jos asun­no­nos­ta­jat oli­si­vat täy­sin ratio­naa­li­sia. Sama kos­kee vuo­kra- vs. omis­tus­ton­teil­la ole­via ker­ros­ta­lo­ja (pien­ta­lois­sa vis­siin näkyy tämä ero parem­min), tosin vuo­kra­ton­tin kus­tan­nus­ten arvioin­tiin liit­tyy iso­ja epä­var­muus­te­ki­jöi­tä kun vuo­kra­sop­pa­rit teh­dään kiin­teäl­lä vuo­kral­la hyvin pit­käk­si ajak­si ja sen lop­pues­sa uusi vuo­kra pää­te­tään tapaus­koh­tai­ses­ti, joten ei oikein voi tie­tää mikä seu­raa­van sopi­mus­kau­den vuo­kra tulee ole­maan. Mut­ta silti. 

    Tämän perus­teel­la voi­si arvioi­da, että asun­no­nos­ta­jat eivät myös­kään osaa täy­sin arvot­taa kiin­teis­tö­ve­ron­kaan mer­ki­tys­tä. Väit­täi­sin että moni ensia­sun­non osta­ja ei esi­mer­kik­si ole vält­tä­mät­tä edes tie­toi­nen moi­sen veron ole­mas­sao­los­ta eikä osaa arvioi­da sen vai­ku­tus­ta asu­mis­kus­tan­nuk­siin­sa, joten asun­to­jen nyky­omis­ta­jat pys­ty­vät vie­rit­tä­mään mah­dol­li­ses­ti sen kus­tan­nuk­sia seu­raa­vil­le­kin asukkaille.

    Sit­ten vuo­kra-asu­jan näkö­kul­mas­ta: Jos vuo­kra­nan­ta­ja toi­mii ratio­naa­li­ses­ti, hän toki pyr­kii mah­dol­li­suuk­sien mukaan siir­tä­mään lisään­ty­neet kus­tan­nuk­set vuo­kriin niin pit­käl­ti kuin pys­tyy. Jos vuo­kra­lai­nen ei hel­pos­ti löy­dä omiin tar­pei­hin­sa yhtä hyvää asun­toa ja/tai muut­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set (ei pel­käs­tään itse muut­ta­mis­ta­pah­tu­ma, vaan kaik­ki sen vai­ku­tuk­set arkie­lä­mään kun jou­tuu miet­ti­mään rutii­nit uusik­si, ehkä hank­ki­maan uuden kou­lu- tai tar­ha­pai­kan lap­sil­le jne.) ovat suu­rem­mat kuin vuo­kran­ko­ro­tus, hän toden­nä­köi­ses­ti jää asu­maan asun­toon vaik­ka vuo­kra nousee. Huo­mio­nar­vois­ta on, että asu­mi­seen liit­tyy niin val­ta­vas­ti sub­jek­tii­vi­sia arvo­ja, että kak­si asun­toa eivät oikein kos­kaan ole ident­ti­set. Jos esi­mer­kik­si on asu­nut samas­sa pai­kas­sa pit­kään ja se tun­tuu kodil­ta, muut­ta­mi­sen kyn­nys voi olla huo­mat­ta­van suu­ri. Ja sit­ten on eri­lai­sia mui­ta asi­aa sot­ke­via teki­jöi­tä. Esi­mer­kik­si: jos vuo­kra­lai­nen on saa­nut nykyi­ses­sä asun­nos­sa asues­saan luot­to­tie­to­mer­kin­nän, hänen ei vält­tä­mät­tä ole edes mah­dol­lis­ta saa­da tois­ta vuo­kra-asun­toa vaan nykyi­ses­sä on pysyt­tä­vä lähes mil­lä hin­nal­la hyvänsä.

    Sinän­sä en vas­tus­ta kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus­ta, näki­sin että kiin­teis­tö­ve­ro­ja pitäi­si pit­käl­lä aika­vä­lil­lä korot­taa lisää­kin. Point­ti­ni on lähin­nä se, että todel­li­nen maa­il­ma on täs­sä esi­tet­tyä mal­lia moni­mut­kai­sem­pi, joten kus­tan­nuk­set voi­vat jakaan­tua laa­jem­min kuin mal­li esit­täi­si. (Mikä ei vält­tä­mät­tä ole pel­käs­tään huo­no asia. Kun kus­tan­nuk­sia on mak­sa­mas­sa isom­pi jouk­ko, yksit­täi­sel­le veron­mak­sa­jal­le koh­dis­tu­va osuus luon­nol­li­ses­ti pienenee.) 

    Löy­tyy­kö empii­ris­tä tie­toa sii­tä, miten aiem­min vuo­krat ja asun­to­jen hin­nat ovat muut­tu­neet kiin­teis­tö­ve­ron muu­tos­ten seu­rauk­se­na? Kuvit­te­li­si että tuo mal­li oli­si aika help­po osoit­taa empii­ri­sel­lä aineis­tol­la päte­väk­si (tai ei-päte­väk­si) ihan tut­ki­mal­la mil­lai­sia hyp­päyk­siä tren­diin kiin­teis­tö­ve­ron muu­tok­set ovat his­to­rial­li­ses­ti aiheuttaneet.

  8. Osmo:

    Kiin­teis­tö­ve­roa koro­tet­taes­sa nykyi­set omis­ta­jat häviä­vät, se on ihan sel­vä ja tuli mimus­ta sano­tuk­si myös itse postauksessa.

    Nykyi­set omis­ta­jat ja tule­vat omis­ta­jat, jot­ka ovat jo teh­neet asun­nois­taan kau­pat. Minä­hän en pidä itseä­ni omis­ta­ja­na, kun ker­ran tosia­sias­sa en omis­ta kuin pari neliö­tä eteisestäni.

    Se, että kiin­teis­tö­ve­ro ei nos­ta hin­to­ja ja vuo­kria, on yksi asia. Mut­ta se että se nos­taa yhtiö­vas­tik­kei­ta ja täten asu­mis­kus­tan­nuk­sia, on asian toi­nen puo­li, eikö? Minus­ta kes­kus­te­lu on poh­ja­vi­reel­tään har­haan­joh­ta­vaa, kun jäl­kim­mäi­nen tosia­sia seu­rauk­si­neen jäte­tään (lähes) koko­naan huo­mioi­mat­ta ja edel­lis­tä painotetaan.

    Voi­sit­ko vie­lä ker­ran selit­tää tyh­mem­mäl­le, mik­si sinus­ta kiin­teis­tö­ve­ro on aivan eri­tyi­sen hyvä tapa kar­tut­taa val­tion kas­saa. Etkö tosi­aan pidä edes yhtä hyvi­nä sel­lai­sia vero­tuk­sen muo­to­ja, jois­sa ote­taan mak­sa­jan tulo­ta­so huomioon?

  9. Iha­naa kun joku vie­lä jak­saa kek­siä ihan oikei­ta filo­so­fi­sia perus­te­lui­ta uusil­le veroil­le. Todel­li­sia hai­ku­ja ovat Osmon aja­tuk­set. Itse pidän eri­tyi­ses­ti tästä:

    Ensik­si­kin kiin­teis­tö­ve­ro ei toi­mi, jos se on kor­keam­pi kuin kor­ko­kan­ta, kos­ka omai­suuk­sien arvot mene­vät negatiivisiksi.”

    Vain hul­lu voi olla sitä miel­tä, että asun­nos­ta kan­nat­taa jotain mak­saa jos sen voi ker­ran vero­tuk­sel­la jär­jes­tää kai­kil­le ilmaiseksi.

    Toi­min­taa, edus­ta­ja Soininvaara!

  10. Maa­il­ma ei tot­te­le teo­ri­aa täl­tä osin.

    Voit tode­ta tämän yksin­ker­tai­ses­ti; ver­taa asun­to­jen hin­to­ja vuo­kra­ton­til­la ja omis­tus­ton­til­la Hel­sin­gis­sä. Eroa ei ole. Kai­ken jär­jen mukaan pitäi­si olla.

    Kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus yksin­ker­tai­ses­ti vain lisää asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia ja jäl­leen ker­ran vähen­tää Hel­sin­gin vetovoimaa.

    Lisäk­si kiin­teis­tö­ve­ron pitäi­si syn­ty­me­ka­nis­min­sa perus­teel­la olla kau­pun­kia­lueil­la suh­tees­sa yleis­ten aluei­den hoi­to­kus­tan­nuk­siin, eikä mikään vero­tusau­to­maat­ti kuten sii­tä näyt­tää muodostuvan.

    Tuol­la edel­lä joku jo ehdot­ti varal­li­suus­ve­ron palaut­ta­mis­ta, sitä­hän tämä kiin­teis­tö­ve­ron nos­to on.

    Ja on täyt­tä pup­pua ettei se siir­tyi­si vuo­kriin. Tot­ta­kai siir­tyy. Asun­to­si­joit­ta­ja las­kee menot ja pal­jon­ko sen pääl­le pitää jää­dä handuun.

  11. Mei­dän talom­me kiin­teis­tö­ve­ro on muis­taak­se­ni noin 600 euroa vuo­des­sa. Vaik­ka se kak­sin- tai kol­min­ker­tais­tui­si, niin en usko myyn­ti­hin­nan muut­tu­van miksikään.

    Pari vuot­ta sit­ten per­he­tut­tu kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jä arvioi talon hin­nak­si noin 650t euroa. Vie­lä kevääl­lä kaup­pa ei käy­nyt ja oli­si ollut vai­kea saa­da edes kuut­ta­sa­taa­tu­hat­ta. Nyt on taas osta­jat liik­keel­lä ja talos­ta voi­si kuu­lem­ma pyy­tää lähes 700t. Eli hin­ta mää­räy­tyy pikäl­le kysyn­nän ja tie­ten­kin sijain­nin mukaan.

    Emme ole myy­mäs­sä, mut­ta oman koke­muk­se­ni perus­teel­la kiin­teis­tö­ve­ron suu­ruut­ta ei pahem­min kau­pan­te­ko­ti­lan­tees­sa mietitä.

  12. Tämä on kysy­mys sii­tä, miten kiin­teis­tö­ve­ron vero­tusar­vot määritetään.

    Kuvi­tel­laan 70-luvul­la raken­net­tu ker­ros­ta­lo­kak­sio Puna­vuo­res­sa ja Jako­mäes­sä (tur­ku­lai­se­na en osaa kek­siä vähem­män kli­sei­si esi­merk­ke­jä). Ker­ros­ta­lot ovat saman­lai­sia ja nii­den raken­ta­mi­nen ja perus­kor­jaa­mi­nen on mak­sa­nut täs­sä ole­tuk­ses­sa yhtä pal­jon. Koh­dis­tuu­ko — ja eikö pitäi­si koh­dis­tua — näi­hin kah­teen asun­toon yhtä suu­ri vaki­tui­sen asun­non kiinteistövero?

    Kaik­ki ero esi­merk­kia­sun­to­jen hin­nas­sa joh­tuu minun näh­däk­se­ni vain asun­to­jen pai­kas­ta. Paik­kaa, eli tont­tia, taas vero­te­taan ylei­sel­lä kiin­teis­tö­ve­rol­la. Näin ajat­te­len, että kiin­teis­tö­ve­ron pitäi­si toi­mia. Toi­mii­ko se niin?
    ======
    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ymmär­tääk­se­ni se toi­mii niin. 

  13. Kiin­teis­tö­ve­ron pitäi­si olla kus­tan­nus­pe­rus­tei­nen. Kiin­teis­tö­ve­ron syn­ty­his­to­ria on se, että yhteen veroon yhdis­tet­tiin las­ken­nal­li­nen asun­to­tu­lo, mant­taa­li­mak­su sekä katu­mak­su. Kau­pun­kia­lueil­la pää­e­le­ment­ti oli katu­mak­su, joka oli kor­vaus katu­jen ym ylläpidosta.

    Veron vie­mi­nen varal­li­suus­ve­ron suun­taan on vää­rin, eikä var­mas­ti ole perus­tel­tu ko veron syn­ty­his­to­rial­la kaupunkialueilla.

    Koro­tet­tu kiin­teis­tö­ve­ro taa­sen on eri jut­tu, ja se on kan­na­tet­ta­vaa ja toi­mii. Tämän voi jokai­nen tode­ta esim. Rai­sios­sa, mis­sä otet­tiin käyt­töön 3 % kiin­teis­tö­ve­ro raken­ta­mat­to­mil­le raken­nus­pai­koil­le alus­ta pitäen. Kun koro­tet­tu vero mää­rät­tiin ensim­mäi­sen ker­ran, vero­la­pun sai noin 450 kiin­teis­töä. Nyt enää rei­lut sata.

    Koro­tet­tu kiin­teis­tö­ve­ro toi­mii ja on teho­kas sii­nä, että raken­net­tu infra ote­taan oikeas­ti käyttöön.

    Nor­maa­li kiin­teis­tö­ve­ro taa­sen pitää olla suh­tees­sa katu­jen ym yllä­pi­to­kus­tan­nuk­siin, eikä se saa olla vero­tusau­to­maat­ti, jol­la kor­va­taan pois­tet­tu varallisuusvero.

    1. Maa­poh­jan kiin­teis­tö­ve­ro kon­fis­koi yhteis­kun­nal­le maan ansiot­to­man arvon­nousun. Tämä arvon­nousu kuu­luu yhteis­kun­nal­le parem­min kuin sil­le onnek­kaal­le, joka sat­tuu omis­ta­maan maa­ta met­roa­se­man vie­res­sä. Mik­si sen pitäi­si olla kus­tan­nus­pe­rus­tei­nen, eihän kun­nan tulo­ve­ro­kaan ole?

  14. Tuli täs­sä mie­leen, että kiin­teis­tö­ve­rol­la pela­ten kau­pun­ki voi­si mah­dol­li­ses­ti hil­li­tä asun­to­kuplan syn­ty­mis­tä alu­eel­leen ja toi­saal­ta saa­da asun­to­kau­pan uudel­leen käyn­tiin, jos las­ke­vat hin­nat ovat kar­koit­ta­neet ostajat. 

    Nos­ta­mal­la veroa asun­to­jen hin­nat las­ki­si­vat (tai aina­kin nii­den nousu­vauh­ti hidas­tui­si) ja las­ke­mal­la veroa hin­nat läh­ti­si­vät nousuun (jos tilan­ne oli­si se, mikä se on täl­lä het­kel­lä USA:ssa).

    Toki samal­la tavoin kuplaan vai­kut­taa se mai­nit­tu kor­ko­ta­so­kin, mut­ta tämä ei ensin­nä­kään kos­kaan ole yksit­täi­sen kau­pun­gin sää­del­tä­vis­sä ja toi­sek­si se vai­kut­taa moneen muu­hun­kin asi­aan, kun taas kiin­teis­tö­ve­ro vai­kut­taa vain ja ainoas­taan asun­to­jen hin­taan (aina­kin jos esi­tet­ty teo­ria toi­mii käytännössä). 

    Ongel­ma täs­sä on tie­ten­kin se, että hyvin nopeat muu­tok­set ovat aina epä­rei­lu­ja, kos­ka nos­tois­sa mak­sa­ji­na ovat aina sen het­ki­set asun­to­jen omis­ta­jat ja las­kuis­sa asun­to­jen omis­ta­jat saa­vat ilmais­ta rahaa. Parem­pi oli­si, jos nii­tä muu­tok­sia voi­si teh­dä vähi­tel­len, jol­loin yksit­täi­sen ihmi­sen ei tar­vit­si­si päh­käil­lä oston­sa tai myyn­tin­sä ajan­koh­taa sen mukaan, mitä uskoo val­tuus­ton päät­tä­vän seu­raa­van vuo­den veroksi.

  15. En ihan täy­sin ymmär­tä­nyt omai­suuk­sien mene­mis­tä nega­tii­vi­sek­si, jos kiin­teis­tö­ve­ro ylit­tää kor­ko­ta­son. Toki jos tuol­la ylem­pä­nä ole­vaan kaa­vaan läp­pää T:ksi rP, niin P*:ksi tulee nol­la, mut­ta minus­ta tämä ei vie­lä osoi­ta sitä, että kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sen­til­la, joka on sama kuin kor­ko­ta­so, asun­to­jen myyn­ti­hin­nak­si tulee nolla. 

    Käy­tän­nös­sä­hän tuo vain tar­koit­taa sitä, että vuo­sit­tai­set asu­mis­me­not ovat tuol­loin 2rP. P tie­ten­kin las­kee sil­le tasol­le, että ihmi­sil­lä on varaa tuo mak­saa. Esim. jos varaa oli mak­saa ilman veroa rP vuo­des­sa, niin sit­ten P puto­aa puo­leen. Asu­mis­me­not ovat samat kuin ennen­kin, hin­nas­ta on kadon­nut puolet. 

    Ehkä­pä se alku­pe­räi­nen kaa­va menee met­sään sii­nä, että sijoi­te­taan alku­pe­räi­sen P:n avul­la las­ket­tu T sin­ne P*:n kaa­vaan. Ennem­min­kin pitäi­si kai aja­tel­la, että uusi asumiskulu: 

    Y* = P*r+P*t (t=kiinteistöveroprosentti).

    Jos ase­te­taan Y=Y*, saadaan 

    Pr=P*r+P*t,

    jos­ta saadaan

    P*=Pr/(r+t)

    Tuos­ta saa­daan juu­ri se, että kiin­teis­tö­ve­ron nos­ta­mi­nen kor­ko­ta­sol­le puo­lit­taa asun­to­jen hinnat. 

    Toki jos alku­pe­räi­ses­sä tar­kas­te­lus­sa oli tar­koi­tus, että jokai­ses­ta asun­nos­ta mak­set­tu kiin­teis­tö­ve­ro (ei siis kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sent­ti) oli­si kiin­teä T, niin sit­ten tosi­aan tuon nos­ta­mi­nen sil­le rP tasol­le tar­koit­tai­si asun­to­jen hin­to­jen nol­lau­tu­mis­ta, jos vie­lä ole­tet­tai­siin, että kaik­ki mak­sai­si­vat asun­to­lai­no­ja. Tuo oli­si mah­dol­lis­ta vain, jos muu­tos teh­täi­siin yhtäk­kiä ja kiin­teis­tö­ve­ro­ja mää­rät­täes­sä käy­tet­täi­siin jotain van­ho­ja tie­to­ja asun­to­jen hinnoille.

    1. Samu­li on oikeas­sa — tai oli­si, jos kiin­teis­tö­ve­ro mää­räy­tyi­si todel­li­sen hin­nan mukaan. Sil­loin vero meni­si nol­laan hin­nan muka­na. Nyt se perus­tuu mys­ti­siin etäi­syys­kaa­voi­hin. Mut­ta myön­nän argu­men­toi­nee­ni huo­li­mat­to­mas­ti. Jot­ta kiin­teis­tö­ve­ro toi­mi­si loo­gi­ses­ti ja leik­kai­si maa­poh­jan arvon­nousun yhteis­kun­nal­le, sen pitäi­si riip­pua sii­tä hin­nas­ta, joka maal­la oli­si, jos kiin­teis­tö­ve­roa ei lain­kaan oli­si ja vero­pro­sen­tin pitäi­si olla jotain reaa­li­kor­ko­kan­nan luokkaa.

  16. Ansiok­kai­ta kir­joi­tuk­sia, Osmo — ja on täy­sin mah­do­ton­ta ymmär­tää SDP:n tou­hua. Vih­reät ansait­se­vat täs­tä kultamitalin.

    Voi­sit vie­lä enem­män koros­taa kaik­kein tär­kein­tä syy­tä nos­taa kiin­teis­tö­ve­roa: nos­tol­la ei ole kiel­tei­siä vai­ku­tuk­sia työn tar­jon­taan, ja työ­pa­nos­han se mää­rää lopul­ta aineel­li­sen hyvin­voin­tim­me (BKT=tuottavuus ker­taa työ­tun­nit). Kiin­teis­tö­ve­ron koro­tuk­sel­la on kon­ven­tio­naa­li­sen talous­teo­rian mukaan jopa pie­ni työ­hön kan­nus­ta­va vai­ku­tus tulo­vai­ku­tuk­sen kaut­ta: pitää teh­dä enem­män duu­nia jot­ta elin­ta­so säilyisi. 

    Mie­les­tä­ni ei ole kui­ten­kaan ole teo­reet­ti­ses­ti veden­pi­tä­vää, että kiin­teis­tö­ve­ro ei lain­kaan näy vuo­kris­sa. Sijoit­ta­ja­han halu­aa aina kan­sain­vä­lis­tä pää­oma­tuot­toa vas­taa­van tuo­ton, ja pit­käl­lä aika­vä­lil­lä net­to­tuo­ton (vuo­krat mii­nus kiin­teis­tö­ve­ro) nyky­ar­von täy­tyy vas­ta­ta raken­nus­kus­tan­nuk­sia plus hoi­to­ku­lu­ja. Teo­rias­sa siis kiin­teis­tö­ve­ro kai vähän pie­nen­tää asun­to­kan­taam­me ja nos­taa vuo­kraa per neliö (jos raken­nus- ja hoi­to­ku­lut eivät las­ke). Sinä kui­ten­kin ole­tat että asun­to­kan­ta on vakio, ja täl­löin voi ehkä olet­taa vuo­kran­kin suun­nil­leen muut­tu­mat­to­mak­si. Kiin­teis­tö­ve­ro kui­ten­kin nos­taa kaik­kia asu­mis­ku­lu­ja ja sik­si teo­rias­sa pik­kui­sen pie­nen­tää asun­to­kan­taa (täl­lä het­kel­lä tie­tys­ti asun­to­si­joi­tuk­set ovat vero­tuk­sel­li­ses­ti aivan lii­an edul­li­sia suh­tees­sa tuo­tan­to­pää­omaan). Asun­to­kan­tae­fek­ti lie­nee kui­ten­kin hyvin pie­ni, osin sik­si­kin että kiin­teis­tö­ve­ro koh­dis­tuu nerok­kaas­ti myös posi­tio­naa­li­seen hyö­dy­kee­seen kuten ran­ta­si­jain­tiin, jon­ka tuo­tan­to­kus­tan­nus on nolla. 

    Lee­nal­le: ajat­te­le­pa että kiin­teis­tö­ve­ro oli­si 100 pro­sent­tia. Aivan var­mas­ti vai­kut­tai­si hin­taan. Suo­mes­sa ei ehkä mie­ti­tä kiin­teis­tö­ve­ro­ja kos­ka ne ovat tähän men­nes­sä olleet niin mität­tö­män alhaisia. 

    terv. Juha­na

  17. Käsit­tääk­se­ni lain­sää­dän­nös­sä arvo perus­tu “käy­pään arvoon”. Se, miten tont­tien arvo mää­ri­te­tään, on tie­ten­kin oma proble­ma­tiik­kan­sa, mut­ta eihän sil­lä sinän­sä ole teke­mis­tä kiin­teis­tö­ve­ron kanssa.”

    Käy­pä arvo mää­ri­tel­lään alu­eel­la teh­ty­jen kaup­po­jen perusteella.
    Tont­tien ja kiin­teis­tö­jen arvo nousee perus­teet­ta , kos­ka suu­ri­mal­la osal­la asu­ja­mis­tos­ta ei oli­si varaa mak­saa noi­ta har­vo­jen mak­sa­mia hintoja.

    Kun vero % tus­kin alen­ne­taan niin kaik­kien asuk­kai­ten vero­ra­si­tus nousee.

    No nyt vih­doin­kin ymmär­sit mis­tä on kyse! Ne, jot­ka eivät omis­ta kiin­teis­tö­jä (=nuo­ret ja varat­to­mat) itse asias­sa hyö­ty­vät kiin­teis­tö­ve­ron nouse­mi­ses­ta. Suu­ret ikä­luo­kat, pää­oma­tu­loil­la ele­le­vät ja ne jot­ka ovat varal­li­suu­ten­sa jo kerän­neet – kuten arvaan “Lii­an van­han” tehn”

    Ei kun me suu­ret ikä­luo­kat ja muut hyvä­tu­loi­set asun­non mak­sa­neet olem­me voit­ta­jia. Kuten Katai­nen on selos­ta­nut, niin palk­ka­ve­ro­tus­ta alen­ne­taan ja mui­ta vero­ja kiris­te­tään eli kun meil­le alen­ne­tan palk­ka­ve­roa x eurol­la vuo­des­sa ja kor­vauk­sek­si mak­sam­me y euroa lisää kiin­teis­tö­ve­roa. Ja x on suu­rem­pi kuin y.

    Kuka voit­ti­kaan ??

  18. Siis ymmär­sin­kö oikein?

    tuu­ma­sit, että kiin­teis­tö­ve­rol­la kon­fis­koi­daan kun­nal­le maan ansio­ton arvonnousu???

    Ja että tulo­ve­ro ei oli­si kustannusperusteinen??

    kerää­kö val­tio tai kun­nat jotain kas­saa veroil­la, eikä sää­däk­kään vero­ja meno­jen mukaan? Uut­ta minulle.

    ansio­ton arvon­nousu? Kon­fis­koi­daan yhteis­kun­nal­le kiinteistöverolla? 

    täy­tyy sanoa että OHO!

    Jos Hel­sin­ki älyt­tö­mil­lä ton­tin­luo­vu­tus­ta­voil­laan nos­taa kiin­teis­tö­jen arvot pil­viin, mik­si van­han asu­kin pitäi­si sii­tä joh­tuen mak­saa yhteis­kun­nal­le vie­lä hyvitystä?

  19. Kiin­teis­tö­ve­roa tulee nos­taa niin pal­jon, että asun­to­jen arvot ovat nol­la eivät­kä ihmi­set enää asu mis­sään — right.

  20. Lee­nal­le: ajat­te­le­pa että kiin­teis­tö­ve­ro oli­si 100 pro­sent­tia. Aivan var­mas­ti vai­kut­tai­si hin­taan. Suo­mes­sa ei ehkä mie­ti­tä kiin­teis­tö­ve­ro­ja kos­ka ne ovat tähän men­nes­sä olleet niin mität­tö­män alhaisia. ”

    Tur­ha teoria.
    Jos kiin­teis­tö­ve­ro oli­si 100 % niin asui­sim­me lähes kaik­ki kaduil­la ja kaik­ki kiin­teis­töt oli­si ulos­mi­tat­tu vero­ve­lois­ta valtiolle.
    Kor­kea kiin­teis­tö­ve­ro vai­kut­taa eni­ten ihmis­ten asu­mi­sen jakaan­tu­mi­seen tulo­ta­son mukaan eli rik­kat asu­vat rik­kai­den alueil­la ja köy­hät köy­hien alueilla.

    Rik­kai­den alu­eel­la köy­hän koju­kin arvo­te­taan jäl­keen­päin tul­leen mil­jo­nää­ri­naa­pu­rin asun­non mukaan ja köy­hän on muu­tet­ta­va pois.

  21. Kär­si­myk­sen ja tehok­kuu­den mak­si­moi­mi­sek­si asu­mi­sen lisäk­si tulee verot­taa hen­git­tä­mis­tä, kuse­mis­ta ja pas­ko­mis­ta. Hen­gi­tys­ve­rol­la on se hyvä puo­li, että se kan­nus­taa käyt­tä­mään hap­pea tehok­kaam­min. Eri­te­ve­roil­la on työn teke­mi­seen kak­sin­ker­tai­nen hyö­ty; ne kan­nus­ta­vat tulo­vai­ku­tuk­sen takia teke­mään enem­män työ­tä sekä pitä­mään vähem­män tau­ko­ja työpaikoilla.

  22. Peri­aat­tees­sa Osmo on oikeas­sa, mut­ta hie­man mie­ti­tyt­tää se, että kiin­teis­tö­mark­ki­nat eivät ole Suo­mes­sa vapaat. Kun­nat ovat mark­ki­na­häi­rik­kö­jä, jot­ka kas­vu­kes­kuk­sis­sa vedät­tä­vät hin­to­ja kaa­voi­tus­tek­ni­sel­lä kik­kai­lul­la ylös­päin. Välil­lä vähem­män härs­kis­ti ja toi­si­naan hyvin­kin tör­keäs­ti. Kas­vu­kes­kus­ten ulko­puo­lel­la taas kun­nil­le tyy­pil­lis­tä sub­ven­toi­da taval­la tai toi­sel­la tont­ti­maan hintaa.

    Pala­taan jäl­leen kes­kei­seen kysy­myk­seen kun­tien kaa­voi­tus­mo­no­po­lin mur­ta­mi­ses­ta. En näe muu­ta vaih­toeh­toa, mil­lä voi­daan taa­ta toi­mi­vat mark­ki­nat. Mil­lä taval­la hai­tal­li­nen mono­po­li mur­re­taan, on kes­kus­te­lun paikka.

  23. Juha­na Var­tiai­nen: “Suo­mes­sa ei ehkä mie­ti­tä kiin­teis­tö­ve­ro­ja kos­ka ne ovat tähän men­nes­sä olleet niin mität­tö­män alhaisia. ”

    Aivan var­mas­ti näin. Van­has­sa hel­sin­ki­läi­ses­sä ker­ros­ta­los­sa kiin­teis­tö­ve­ron osuus hoi­to­vas­tik­kees­ta on mur­to-osa, kun taas teh­dyt remon­tit voi­vat aiheut­taa monin­ker­tai­set rahoi­tus­vas­tik­keet (suu­ruus­luok­kaa voi­si­vat kuva­ta kiin­teis­tö­ve­ro 10 euroa/asunto, hoi­to­vas­ti­ke 200 euroa/asunto, perus­kor­jauk­set 600 euroa/asunto). Kiin­teis­tö­ve­ron pitäi­si olla aivan eri suu­ruus­luok­kaa, että sil­lä oli­si todel­lis­ta vai­ku­tus­ta van­hois­sa kiin­teis­töis­sä, joi­den vero­tusar­vot ovat vii­me vuosisadalta.

  24. Juha­na Var­tiai­nen on oikeas­sa sii­nä että Suo­mes­sa kiin­teis­tö­ve­ro on niin pie­ni, ettei se kenen­kään bud­jet­tia kaa­da. Eivät­kä sen nykyi­sen kal­tai­set nostamiset.

    Mones­sa, sano­taan­ko, Suo­mea vero­vi­ha­mie­li­sem­mäs­sä maas­sa kiin­teis­tö­ve­ro on pal­jon kor­keam­pi. Anglo­sak­si­set maat esimerkkinä.
    Joh­tuu­ko ehkä myös nii­den keh­nos­ta väes­tö­kir­jan­pi­dos­ta; kiin­teis­tö nyt aina löy­tyy verotettavaksi.

    Vaik­ka tun­nen­kin että pus­ken (yhdes­sä Lii­an Van­han ja parin muun kans­sa) pää­tä sei­nään, sanon kui­ten­kin vie­lä kerran:

    Ole­mas­sa ole­vien asuin­kiin­teis­tö­jen kiin­teis­tö­ve­ro koh­dis­tuu veron­mak­su­ky­vyn kan­nal­ta sat­tu­man­va­rai­ses­ti ja jos­kus jopa regressiivisesti.

    Nyky­ta­sol­la sil­lä ei juu­ri ole mer­ki­tys­tä. Otan sen esiin enem­män­kin osa­na laa­jem­paa kuvio­ta, jos­sa siir­ry­tään yhä enemmän
    ‑välil­li­siin veroi­hin ja
    ‑eri­lai­siin “könt­tä­luon­tei­siin” vuo­si­mak­sui­hin ja ‑veroi­hin.

    Kan­na­tan noi­ta asioi­ta. Mut­ta tun­nus­te­taan rehel­li­ses­ti — ja ote­taan huo­mioon esi­mer­kik­si tulo­ve­ro­tuk­ses­sa — nii­den vai­ku­tus eri tulo­luok­kien ja eri elä­män­vai­hees­sa ole­vien koti­ta­louk­sien arkeen.

    Omas­ta­kin mie­les­tä­ni huo­no ad hoc-metafora:
    vas­tus­tan rasis­mia, kan­na­tan pako­lais­ten vas­taan otta­mis­ta ja uskon pit­kän täh­täi­men työvoimapulaan.
    Juu­ri sik­si — siis ei sil­ti vaan sik­si — haluan että myös lie­veil­miöt nos­te­taan avoi­meen kes­kus­te­luun. Eikä jäte­tä Hal­la-ahon & k:nit temmellyskentäksi.

    Sama pätee ikään kuin rivien välis­sä teh­tä­vään “vero­uu­dis­tuk­seen” joka Suo­mes­sa on ilmei­ses­ti lähes kaik­kien kan­nat­ta­ma­na käyn­nis­sä. Sil­lä­kin on arkivaikutuksensa.

  25. Siren lausuu viisaita.

    Kiin­teis­tö­ve­ron mal­til­lis­ta vauh­tia tapah­tu­va nos­to (pro­sent­tei­na ja/tai vero­tusar­vo­jen kaut­ta) on erit­täin jär­ke­vää poli­tiik­kaa. Täl­lä blo­gil­la mai­nos­pu­het­ta ei toki tar­vit­se koros­taa, ja muis­tu­tus elä­män tosi­asiois­ta vaik­ka kaa­va­ru­le­tin muo­dos­sa tie­ten­kin sopii erin­omai­ses­ti, vaik­ka jol­le­kin luki­jal­le tuli­si paha mie­li. Asioi­hin pitää pääs­tä kiin­ni muu­ten­kin kuin mie­li­ku­vi­na ja oma­koh­tai­si­na kokemuksina. 

    Mut­ta sil­ti jär­ke­vää poli­tiik­kaa tulee myös mark­ki­noi­da. Omaa (tai mum­mon­sa) pie­ni­tu­loi­sen omis­tusa­su­jan napaan­sa (aivan hyväk­syt­tä­väs­ti) tui­jot­ta­vil­le vas­tus­ta­jil­le tätä nimen­omais­ta jär­ke­vää poli­tiik­kaa ei kan­na­ta mark­ki­noi­da “ilmai­se­na”, eikä ilmai­suu­den mate­maat­ti­sil­la todistuksilla. 

    Vero­tu­lo­ja tar­vi­taan. Mikään vero ei ole muka­va tai hai­ta­ton. Kysy­mys on sii­tä, että kiin­teis­tö­ve­ro on pal­jon vähem­män huo­no vero kuin vaik­ka tulo­ve­ro. Se että aivan kaik­ki eivät voi­ta­kaan, ei saa olla mikään este ettei pain­opis­tet­tä siir­ret­täi­si enem­män huo­nois­ta verois­ta vähem­män huonoihin.

    Kuten Siren sanoo, myös vai­ku­tuk­set vero­tuk­sen progres­sioon täy­tyy myön­tää avoi­mes­ti. Sil­lä­kin saral­la vai­ku­tuk­sia on molem­piin suun­tiin, vaik­ka useim­mil­le suo­ma­lai­sil­le progres­sio toki lie­ve­nee. Joi­den­kin mie­les­tä progres­sion lie­ve­ne­mi­nen on hyvä, joi­den­kin huono.

    Niil­le jot­ka eivät mak­sa ollen­kaan tai juu­ri lain­kaan vero­ja suo­meen vaik­ka tääl­tä kiin­teis­tö­jä omis­ta­vat­kin, progres­sion käy­kin päin­vas­toin. Samoin pai­kal­li­ses­ti. Pal­jon­ko mök­ki­läi­nen mak­saa vero­ja mökkikuntaansa? 

    Ja pal­jon­ko venä­läi­nen mök­ki­läi­nen mak­saa vero­ja Suo­meen yli­pää­tään? Pal­jon­ko Monaco­lai­nen autour­hei­li­ja joka viet­tää tääl­lä pal­jon aikaan­sa ja jol­la on suo­ma­lai­nen suku­ni­mi mak­saa vero­ja Suo­meen? Pal­jon­ko vero­ja yli­pään­sä mak­saa hen­ki­lö, jon­ka tulot ovat pel­käs­tään pääomatuloja?

    Monacon­suo­ma­lai­sia on vähän, mut­ta nii­tä veron­mak­sa­jia joil­la pää­oma­tu­lot ovat rat­kai­se­via, on paljon.

  26. Juk­ka Siren:“Olemassa ole­vien asuin­kiin­teis­tö­jen kiin­teis­tö­ve­ro koh­dis­tuu veron­mak­su­ky­vyn kan­nal­ta sat­tu­man­va­rai­ses­ti ja jos­kus jopa regressiivisesti.”

    Tuon ensim­mäi­sen osan hyväk­syn. Peri­aat­tees­sa “vero­mak­su­ky­vyn” mukaan tapah­tu­va vero­tus onnis­tui­si vain niin, että pidet­täi­siin kir­jaa ihmis­ten tulois­ta, sääs­töis­tä ja “vält­tä­mät­tö­mis­tä” menois­ta ja sit­ten vero­tet­tai­siin tämän mukaan. En oikein usko, että täs­tä saa­tai­siin kaik­kien oikeu­den­mu­kai­se­na pitä­mää veronkeräystapaa.

    On lukui­sia mui­ta­kin “sat­tu­man­va­rai­ses­ti” koh­dis­tu­via vero­ja, kuten tupakka‑, alkoholi‑, auto- ja ben­sa­ve­rot. Jos siis sat­tu­man­va­rai­suu­del­la vii­ta­taan hen­ki­lön mak­su­ky­kyyn. Asun­nois­ta puhut­taes­sa varain­siir­to­ve­ro­kin on saman­lai­nen sat­tu­man­va­rai­nen vero. 

    Tuo­ta tois­ta koh­taa taas en oikein hyväk­sy. Kiin­teis­tö­ve­ro­han meni­si (aina­kin ide­aa­li­ti­lan­tees­sa) asun­to­jen käy­vän hin­nan mukaan, eli kal­liis­sa asun­nois­sa asu­vat mak­sa­vat enem­män kuin hal­vois­sa asun­nois­sa asu­vat. Miten tämä on regres­sii­vis­tä? Minus­ta regres­sii­vi­ses­tä veros­ta oli­si kyse, jos kal­liis­sa asun­nos­sa mak­set­tai­siin alhai­sem­paa veroa kuin halvassa. 

    Minus­ta kiin­teis­tö­ve­ron ainoa epä­oi­keu­den­mu­kai­suus liit­tyy sii­hen, että jos se ote­taan yhtäk­ki­se­nä käyt­töön, sii­nä sil­lä het­kel­lä asun­to­ja omis­ta­vat menet­tä­vät het­kes­sä ison osan omai­suut­taan. Tämä voi­daan vält­tää sil­lä, että vero­tus toteu­te­taan hitaas­ti vero­pro­sent­tia korot­taen. Täl­lai­sen menet­te­lyn ainoa ongel­ma on poli­tii­kan lyhyt­jän­tei­syys. Vaik­ka nykyi­nen val­tuus­to sitou­tui­si pit­kän täh­täi­men suun­ni­tel­maan, ei ole mitään takei­ta, että seu­raa­va jat­kai­si sitä. Nel­jä vuot­ta on aivan lii­an lyhyt aika näis­sä asioissa. 

    Hitaas­sa­kin veron nos­tos­sa asun­to­jen omis­ta­jat menet­tä­vät, kos­ka nouse­van kiin­teis­tö­ve­ron vuok­si hei­dän asun­to­jen­sa hin­nat eivät nouse yhtä nopeas­ti kuin nousi­si­vat muu­ten. Mut­ta täs­sä minus­ta vero­tus koh­dis­tuu täs­mäl­leen oike­aan asi­aan, eli ansiot­to­maan arvon­nousuun. Asun­to­jen hin­to­jen kivu­tes­sa ylös­päin kuplan kas­vaes­sa, ei asun­non omis­ta­ja ole itse teh­nyt mitään sen hyväk­si, että hänen omai­suu­ten­sa kas­vaa. Sil­loin sen omai­suu­den kas­vun leik­kaa­mi­nen ei myös­kään ole eri­tyi­sen epäoikeudenmukaista. 

    Hyviä puo­lia täs­sä on se, että omaan asun­toon kiin­ni pää­se­mi­nen hel­pot­tuu. Ei tar­vit­se sääs­tää niin isoa raha­sum­maa saa­dak­seen kokoon pan­kin vaa­ti­man osuu­den asun­non hin­nas­ta. Samoin myös asun­to­jen vaih­ta­mi­nen isom­paan hel­pot­tu­nee samas­ta syystä. 

    Myös asun­to­jen hin­to­jen hei­lah­te­lut abso­luut­ti­si­na raha­sum­mi­na pie­ne­ne­vät, kos­ka hin­ta­ta­so on alhai­sem­pi ja siten saman­suu­rui­set suh­tee­li­set muu­tok­set eivät hei­lu­ta hin­to­ja yhtä pal­joa. Asun­non omis­ta­mi­sen ris­ki (suh­tees­sa tuloi­hin) siis pienenisi. 

    Tuli muu­ten mie­leen, että nii­den asun­to­jen omis­ta­jien lisäk­si pan­kit oli­si­vat täs­sä häviä­ji­nä. Ihmi­sil­lä oli­si pie­nem­mät asun­to­lai­nat, kos­ka osa nykyis­ten asun­to­lai­na­ku­lu­jen hoi­to­me­nois­ta meni­si­kin kun­nal­le pan­kin sijaan, eikä siten ihmi­sil­lä oli­si varaa ottaa saman­lai­sia lainoja.

  27. Saa­rel­mal­le:
    Okei, olin epätäsmällinen.
    “Veron­mak­su­ky­ky” viit­ta­si suo­raan nii­hin tilan­tei­siin, jois­sa hyvin­kin pie­ni­tu­loi­sia ihmi­siä voi asua van­hal­la oma­ko­tia­lu­eel­la, jon­ka tont­ti­maan arvo on sit­tem­min noussut.

    Tot­ta kyl­lä hyvin isot ton­tit voi loh­koa, ja jos vero kan­nus­taa sii­hen, hyvä niin.
    Ja tot­ta myös että elä­ke­läi­nen voi ottaa tont­tia vas­taan lai­naa jos oikein alkaa ahistaa.

    Joka tapauk­ses­sa fak­tak­si jää, että veron­mak­su­ky­ky hyvin arki­sen kir­jai­mel­li­ses­ti ymmär­ret­ty­nä ei aina kor­re­loi kiin­teis­tö­ve­ron kanssa.

    Tupak­ka ja alko­ho­li ovat sikä­li eri asioi­ta, että niin monil­le kuin ne mais­tu­vat­kin, nii­den vero­tus on kulu­tus­ve­ro, jopa (terveys)haittavero. Aina­kin jul­ki­tuo­dul­ta motiiviltaan…

    Asu­mi­nen ei ole haitallista.

    Regres­sion koh­dal­la olin todel­la­kin sumea. Tar­koi­tin sil­lä osit­tain jo edel­lä sano­maa­ni — vero ei seu­rai­le tulo­ja. Eikä aina todel­lis­ta (kiinteistö)varallisuuttakaan, kos­ka vero­tusar­vo las­ke­taan pal­jol­ti naa­pu­rus­ton hin­ta­ta­son mukaan. 

    Ja osit­tain se liit­tyi tuo­hon toi­seen aihet­ta käsit­te­le­vään ket­juun lähet­tä­mää­ni pointtiin;
    koko­nais­ve­ro­ra­si­tus tulo­luo­kit­tain muut­tuu vero­tuk­sen pain­opis­teen muuttuessa.Ja kiin­teis­tö­ve­ro saat­taa osal­taan vai­kut­taa sii­hen “regres­sii­vi­ses­ti”, jos tämä nyt selvensi:)

  28. Mil­tei ajat­te­lin tänään (jon­ka nimi­merk­ki saa minut aina hihit­tä­mään) onnis­tui muo­toi­le­maan parem­min sen, mikä itseä­ni näis­sä kes­kus­te­luis­sa jäi kai­ve­le­maan. Kyl­lä minä ymmär­rän ja hyväk­syn sen, että jos­kus minul­le­kin jää häviä­vä arpa käteen kun vero­tus­ta uudis­te­taan. Mut­ta uudis­tus tuli­si myy­dä minul­le siten, että ilmiö kuva­taan koko­nai­suu­des­saan kaik­ki­ne vai­ku­tuk­si­neen (myös kiel­tei­si­ne), eikä siten, että hait­ta­puo­lia esiin otta­nei­ta edus­ta­jia säti­tään vail­li­nai­sis­ta talous­tie­tei­den opin­nois­ta samal­la kun veron väi­te­tään ole­van “ilmai­nen”.

    Joku jo ehdot­ti­kin, että jos pank­ki omis­taa asun­non, oli­si koh­tuul­lis­ta että se oli­si myös vas­tuus­sa kiin­teis­tö­ve­ron mak­sa­mi­ses­ta. Tosin jos näin oli­si, niin kai­pa minul­la oli­si nyt sen ver­ran kor­keam­pi mar­gi­naa­li. Samoin uskon sen veron koro­tuk­sen kyl­lä osak­si siir­ty­vän vuo­kriin­kin. Ihan vain sik­si, että se on käy­tän­nös­sä mah­dol­lis­ta (vaik­ka teo­rias­sa ei sil­tä näyttäisikään).

  29. Juk­ka Siren:“Joka tapauk­ses­sa fak­tak­si jää, että veron­mak­su­ky­ky hyvin arki­sen kir­jai­mel­li­ses­ti ymmär­ret­ty­nä ei aina kor­re­loi kiin­teis­tö­ve­ron kanssa.”

    No, minus­ta tuo pätee kyl­lä jopa tulo­ve­ron­kin koh­dal­la. Ison asun­to­lai­nan kans­sa pai­ni­van lap­si­per­heen “veron­mak­su­ky­ky” voi olla aika huo­no, vaik­ka heil­lä oli­si koh­tuul­li­set tulot­kin. Toi­saal­ta sen yksi­näi­sen työ­eläk­keel­lä ole­van, täy­sin mak­se­tus­sa oma­ko­ti­ta­los­sa asu­van mum­me­lin “veron­mak­su­ky­ky” voi­si olla hyvä­kin, vaik­ka hänen brut­to­tu­lon­sa pie­net ovatkin. 

    Näin siis arki­ses­ti aja­tel­len. Toki jos veron­mak­su­ky­ky mää­ri­tel­lään niin, että kor­keil­la brut­to­tu­loil­la se on hyvä ja mata­lil­la huo­no, niin sit­ten tie­ten­kin tulo­ve­ro seu­raa tuota. 

    Olet oikeas­sa sii­tä, että asu­mi­nen sinäl­lään ei ole hai­tal­lis­ta. Mut­ta ansio­ton arvon­nousu ei ole myös­kään hyö­dyl­lis­tä, jot­ta sen verot­ta­mal­la ulos­mit­taa­mi­sel­la aiheu­tet­tai­siin hyvin­voin­ti­tap­pio­ta, kuten käy sil­loin, kun tulo­ve­ro­te­taan ja sitä kaut­ta aiheu­te­taan ihmis­ten työn­teon vähentämistä. 

    Ymmär­rän, että juu­ri tuol­la tavoin “arki­sen kir­jai­mel­li­ses­ti” asi­aa tui­jot­taen, kiin­teis­tö­ve­ro voi tun­tua epä­rei­lul­ta, kos­ka arkie­lä­mäs­sä ihmi­nen ei koko ajan seu­rai­le oman asun­ton­sa arvon­nousua eikä aina­kaan las­ke sitä hyvin­voin­tin­sa para­ne­mi­sek­si, jos sitä tapahtuu. 

    Tosin täs­tä­kään en ole aivan var­ma. USA:n enn­nen talous­la­maa tapah­tu­neen ylen­mää­räi­sen kulu­tuk­sen sano­taan joh­tu­neen sii­tä, että ihmi­set tun­si­vat rikas­tu­neen­sa, kun asun­to­kupla oli nos­ta­nut hei­dän asun­to­jen­sa arvoa. 

    Ehkä tuos­ta arkie­lä­mä­tun­te­muk­ses­ta pää­si­si yli sil­lä, että kou­lu­tet­tai­siin ihmi­siä asi­aan (kuten Soi­nin­vaa­ra täs­sä pos­tauk­ses­sa ansiok­kas­ti teki). Jos se oma­ko­ti­ta­los­sa asu­va elä­ke­läis­mum­mo tajuai­si, että hänel­lä on iso omai­suus, jota hän voi käyt­tää sii­hen “veron­mak­su­ky­kyyn­sä”, eikä vain kat­soi­si sitä, mitä eläk­kee­nä tulee sisään ja menoi­na menee ulos, niin ehkä hom­ma ei tun­tui­si niin suu­rel­ta vääryydeltä.

  30. Juk­ka Siren: Mis­sä maa­il­mas­sa veron­mak­su­ky­ky tar­koit­taa suu­ria tulo­ja eikä suu­ria omai­suuk­sia?!!? Suu­rien omai­suuk­sien vero­tus on huo­mat­ta­vas­ti jär­ke­väm­pää kuin suu­rin tulojen.

  31. Niin ja jos jol­la­kin on omis­tuk­ses­saan erit­täin arvo­kas tont­ti, niin hänel­lä on run­saas­ti veron­mak­su­ky­kyä, vaik­ka hänel­lä ei oli­si­kaan suu­ria tulo­ja. Kiin­teis­tö­ve­ro kan­nus­taa ihmi­siä asu­maan varal­li­suut­taan vas­taa­vas­sa pai­kas­sa, eli ajaa elä­ke­läi­siä joi­den kaik­ki omai­suus on kiin­teis­tös­sä muut­ta­maan pois ja hajaut­ta­maan sijoituksiaan.

  32. Asu­mi­nen ei ole haitallista.

    No mut­ta sil­loin­han on mitä mai­noin­ta, että kiin­teis­tö­ve­ro ei lisää uusien asuk­kai­den asu­mi­sen todel­li­sia kustannuksia.

    Kiin­teis­tö­ve­roa lähem­mäk­si ilmais­ta lou­nas­ta täs­sä maa­il­mas­sa on todel­la vai­kea päästä.

    Tuo­hon ongel­maan, että nykyis­ten ton­tin omis­ta­jien kulut kas­va­vat, on “help­po” rat­kai­su. Ton­tin omis­ta­ja saa vähen­tää mak­sa­mis­taan verois­ta täy­si­mää­räi­ses­ti ko. ton­tis­ta mak­se­tut kiin­teis­tö­ve­rot hau­taan asti, riip­pu­mat­ta sii­tä kuka ko. ton­tin tule­vai­suu­des­sa omis­taa ja kuka veron mak­saa. Tai kiin­teis­tö­ve­rot tili­te­tään lyhen­tä­mät­tö­mä­nä nykyi­sen omis­ta­jan tilil­le 10 tai 20 vuotta.

  33. Miten­kö­hän kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus vai­kut­tai­si muut­to­tap­pio­paik­ka­kun­nil­la tai haja-Suo­men net­to­hin­tai­sil­la ton­teil­la? Tus­kin vero­tu­lot lisään­tyi­si­vät, mut­ta asu­mi­nen kur­jis­tui­si nimel­li­sen arvon verotuksella. 

    Jos halu­taan sään­nel­lä asu­mis­mark­ki­noi­ta oli­si rei­lua ensin sopia sään­te­lyn tavoi­te. Halu­taan­ko rei­lu deflaa­tio asun­to­mas­san arvol­le , sta­bi­loi­da asu­mis­me­no­ja vai mitä ihmet­tä? P:n nega­tii­vi­nen kehi­tys tar­koit­tai­si jat­ku­vaa vero­tu­lo­jen las­kua ja joh­tai­si T:n nousuun ja lopul­ta reaa­li­so­sia­lis­miin eli paluu­ta van­han­ajan teh­taan asun­toi­hin ‚nyt vain teh­taan pat­ruu­na­na oli­si Kelan kiin­teis­tö­ve­ro­tu­kia jaka­va virkatäti.

  34. Kiin­teis­tö­ve­ro kan­nus­taa ihmi­siä asu­maan varal­li­suut­taan vas­taa­vas­sa pai­kas­sa, eli ajaa elä­ke­läi­siä joi­den kaik­ki omai­suus on kiin­teis­tös­sä muut­ta­maan pois ja hajaut­ta­maan sijoituksiaan.”

    Art­tu­ri on aina­kin rehel­li­nen, hän halua, että köy­hät asu­vat omil­la alueil­laan ja rik­kaat omilla.
    Ja kun rikas sat­tuu muut­ta­maan naa­pu­riin ja mak­saa yli­hin­taa maas­ta niin yli­hin­ta siir­tyy napu­rin­kin ton­tin arvoon ja ajaa hänet pois.

    Käte­vää rahan valtaa

  35. Mis­sä maa­il­mas­sa veron­mak­su­ky­ky tar­koit­taa suu­ria tulo­ja eikä suu­ria omai­suuk­sia?!!? Suu­rien omai­suuk­sien vero­tus on huo­mat­ta­vas­ti jär­ke­väm­pää kuin suu­rin tulojen”

    Varal­li­suus­ve­ro­han pois­te­tiin Suo­mes­sa mui­nais­jään­tee­nä. Se kun rasit­ti vain suu­ria omaisuukisia.
    Nyt halu­taan omai­suus­ve­ro, joka verot­taa eri­tyi­se­ti köyhiä.

  36. Toi­saal­ta sen yksi­näi­sen työ­eläk­keel­lä ole­van, täy­sin mak­se­tus­sa oma­ko­ti­ta­los­sa asu­van mum­me­lin “veron­mak­su­ky­ky” voi­si olla hyvä­kin, vaik­ka hänen brut­to­tu­lon­sa pie­net ovatkin. ”

    Vuon­na 2007 eläk­keel­le jää­nei­den elä­ke oli kes­ki­mää­rin 1200 euroa ja nais­ten elä­ke on kes­ki­mää­rin­sen 20 % alem­pi kuin mies­ten, joten aivan tur­ha puhua suu­ri­tu­loi­si­ta elä­ke­läi­sis­tä, yli 2000 euron kuu­kausie­lä­ke on harvinaisuus

  37. Peri­aat­tees­sa “vero­mak­su­ky­vyn” mukaan tapah­tu­va vero­tus onnis­tui­si vain niin, että pidet­täi­siin kir­jaa ihmis­ten tuloista, 

    Tämä kaik­ki tie­to on verot­ta­jan käy­tös­sä ja nykyi­sin tilan­net­ta kye­tään simu­loi­maan tasolla .
    Tänä päi­vä­nä tie­toa kerä­tään koti­ta­louk­sian tulois­ta ja menois­ta niin tar­kaan, että tuo on mah­dol­lis­ta ja itse asias­sa teh­dään­kin, mut­ta tulok­sia ei poliit­tiis­ta syis­tä jul­kais­ta kovin tarkasti.
    Mut­ta esim Veron­mak­sa­jat esit­tä­vät esi­merk­ki­muu­tok­sia eri­lais­ten per­hei­den käy­tet­tä­vis­sä ole­vien tulo­jen muutoksista

  38. Hitaas­sa­kin veron nos­tos­sa asun­to­jen omis­ta­jat menet­tä­vät, kos­ka nouse­van kiin­teis­tö­ve­ron vuok­si hei­dän asun­to­jen­sa hin­nat eivät nouse yhtä nopeas­ti kuin nousi­si­vat muuten.”

    USA:ssa on maa­il­man kor­keim­pia kiin­teis­tö­ve­ro­ja, yhteis­kun­ta kerää 9 % vero­tu­lois­ta kiin­teis­tö­ve­rol­la, Suo­mi 0,9 %.
    Sil­ti se ei estä­nyt asun­to­jen hin­nan nousua eikä kuplien syntymistä.

    Tär­kein havain­to on, että kiin­teis­tö­ve­ro ei vai­ku­ta ns hyvien aluei­den asun­to­jen hin­taan, se alen­taa vain ns huo­no­jen aluei­den hintoja.
    Eli lisää varallisuuseroja

    Kor­kea kiin­teis­tö­ve­ro jakaa ihmi­set tulo­ta­son mukai­siin asu­mi­sa­luei­siin, mikä taas hidas­taa sää­ty­kier­toa ja hajan­nut­ta kan­san, kos­ka kon­tak­tit eri sosi­aa­li­luok­kien välil­lä vähenevät.

    USA:ssa jou­tuu myös veron takia kadul­le, kos­ka verot­ta­jal­ta ei saa mak­suai­kaa saml­la taval­la kuin pankilta.

  39. Sum­ma sum­ma­rum, Suo­mes­sa por­va­ri­hal­li­tus saa aikaan se, että suur­ten omai­suuk­sien verot­ta­mi­ses­ta siir­ry­tään pien­ten omai­suuk­sien verottamiseen

  40. Juha­na Var­tiai­nen esit­ti asian yti­men. Kiin­teis­tö­ve­ron nos­to on hänen mie­les­tään hyvä sen vuok­si, että “nos­tol­la ei ole kiel­tei­siä vai­ku­tuk­sia työn tarjontaan”.

    Hän siis sanoo, että tulo­ve­ro­tus­ta ei pitäi­si kiris­tää, kos­ka se vähen­täi­si työn tar­jon­taa. Sik­si pitää nos­taa kiinteistöveroja.

    Joo, käy­tän­nös­sä tulo­ve­ro­tuk­sen kireys vai­kut­taa jos­kus työn tar­jon­taan kuten teo­ria ker­too, mut­ta käy­tän­nös­sä muut teki­jät kui­ten­kin dominoivat.

    Useim­mat hyvin tie­naa­vat hen­ki­löt teke­vät aivan lii­kaa töi­tä. He ovat stres­saan­tu­nei­ta ja heil­le syn­tyy lii­as­ta työn­teos­ta ter­vey­son­gel­mia. Kan­san­ta­lou­den edun kan­nal­ta hei­dän pitäi­si vähen­tää työn­te­koa eikä lisä­tä sitä. Siis työn tar­jon­taa pitäi­si­kin vähentää.

    Sik­si nuo katais­mai­set puheet vero­kan­nus­tei­den tär­key­des­tä hyvä­tu­loi­sil­le vähän nau­rat­ta­vat. Tulo­ve­ro­tuk­sel­la ei yleen­sä ole mitään mer­ki­tys­tä sii­hen, miten pal­jon nämä burn outin par­taal­la hor­ju­vat pääl­li­köt ja joh­ta­jat itse­ään töil­lään stressaavat. 

    Ja nii­tä, jot­ka todel­la ovat lais­ko­ja ja saa­mat­to­mia, pitäi­si moti­voi­da pää­asias­sa aivan joil­la­kin muil­la kei­noin kuin vero­ke­peil­lä tai ‑pork­ka­noil­la.

    Joten Var­tiai­sen perus­te­lut kiin­teis­tö­ve­ro­jen nos­tol­le ontu­vat käy­tän­nön tasolla.

    Var­tiai­nen kui­ten­kin aivan oikein tote­si, että kyl­lä kiin­teis­tö­ve­ro­jen kiris­tyk­set nos­ta­vat vuokria.

    Nyt entis­tä voi­mal­li­sem­min asu­mi­sen hin­taa nos­taa alu­een hyvä veto­ky­ky ja kou­lut, jois­sa oppi­las­ra­ken­ne on varak­kai­den kan­sa­lais­ten mie­leen. Huo­noil­la alueil­la asu­mis­kus­tan­nuk­set sen sijaan saat­ta­vat hal­ven­tua. Joten pelk­kiä kes­kiar­vo­ja ei pidä tuijottaa.

    Ja kun tämän kehi­tyk­sen pääl­le asu­mi­sen meno­ja nos­te­taan lisäk­si kiin­teis­tö­ve­ro­jen nos­tol­la, niin köy­hät siir­ty­vät hal­voil­le alueil­le ja rik­kaat, joil­le kiin­teis­tö­ve­ron nos­to on yks pas­kan hai­le, naut­ti­vat omis­ta kei­tais­taan. Aivan kuten lii­an van­ha jo aiem­min totesi.

    Eli kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus ajaa kehi­tys­tä juu­ri sii­hen suun­taan, jota dema­rit ovat aina vas­tus­ta­neet. Eriar­voi­suus kas­vaa ja väes­tö eriytyy.

  41. Sep­po S:“Nyt entis­tä voi­mal­li­sem­min asu­mi­sen hin­taa nos­taa alu­een hyvä veto­ky­ky ja kou­lut, jois­sa oppi­las­ra­ken­ne on varak­kai­den kan­sa­lais­ten mie­leen. Huo­noil­la alueil­la asu­mis­kus­tan­nuk­set sen sijaan saat­ta­vat hal­ven­tua. Joten pelk­kiä kes­kiar­vo­ja ei pidä tuijottaa.”

    Voit­ko esit­tää, miten tämä kehi­tys tapah­tuu? Ihmi­sil­lä (niin köy­hil­lä kuin rik­kail­la­kin) on ihan yhtä pal­jon rahaa pan­na asu­mi­seen kuin ennen­kin. Tulo­ve­ro on las­ke­nut, mut­ta kiin­teis­tö­ve­ro on nous­sut. Asun­to­jen hin­nat ovat jon­kin ver­ran hal­ven­tu­neet, joten pan­kil­le menee vähän vähem­män fyrkkaa. 

    Ne yhteis­kun­nan tukiais­ten varas­sa elä­vät “todel­la” köy­hät eivät ole ennen­kään asun­to­ja omis­ta­neet, joten hei­hin näil­lä muu­tok­sil­la ei ole ollut mitään merkitystä. 

    Häviä­jä­ryh­mä ovat ne, jot­ka eivät ole tulo­ve­ro­ja mak­sa­neet, mut­ta nyt jou­tui­si­vat kiin­teis­tö­ve­roa mak­sa­maan. Näi­tä ovat ennen kaik­kea elä­ke­läi­set, jot­ka asu­vat täy­sin mak­se­tus­sa omis­tusa­sun­nos­sa. Elä­ke­läi­sil­lä taas ei ole mer­ki­tys­tä joi­den­kin kou­lu­jen kannalta. 

    En muu­ten­kaan ymmär­rä täy­sin aja­tus­kul­kua­si (joka vai­kut­taa hyvin saman­lai­sel­ta Lii­an van­han ajat­te­lun kans­sa). Jos rik­kail­le on “yks pas­kan hai­lee” se, mitä asu­mi­nen mak­saa ja ovat sen vuok­si val­mii­ta mak­sa­maan asun­nois­ta “yli­hin­taa” (miten tämä sit­ten mää­ri­tel­lään­kin) vain pääs­täk­seen omien­sa ympä­röi­mäk­si, niin mikä oikein estää tuol­lais­ta kehi­tys­tä tapah­tu­mas­ta nykyisin? 

    Jos joku alue on se, mis­sä rik­kaat halua­vat asua, niin mik­sei­vät he osta kaik­kia asun­to­ja sil­tä alu­eel­ta? Kyl­lä köy­hä asun­ton­sa myy ja muut­taa saman­lai­seen jol­lain toi­sel­la alu­eel­la, kun pöy­tään tar­peek­si pätäk­kää lyö. Juu­ri näin­hän on käy­nyt esim. jos­sain Kai­vo­puis­tos­sa. Tus­kin­pa siel­lä juu­ri köy­hiä per­hei­tä niis­sä mil­joo­na-asun­nois­sa asus­te­lee, vaik­kei kiin­teis­tö­ve­ro rasitakaan. 

    Ovat­ko ihmi­set oikeas­ti aja­tel­leet sitä, mitä tar­koit­taa se, että ihmi­set eivät asu varal­li­suu­ten­sa mukai­sel­la seudulla? 

    Aja­tel­laan, että meil­lä on kol­me hen­ki­löä, A, joka on rikas, B, joka on kes­ki­tu­loi­nen ja C, joka on köy­hä. Sano­taan, että alku­ti­lan­tees­sa A ja C sat­tu­vat asu­maan hyväl­lä alu­eel­la ja B huo­nol­la. Nyt siis niis­tä, jot­ka vas­tus­ta­vat rik­kai­den asu­mis­ta rik­kail­la ja köy­hien köy­hil­lä alueil­la, tämä tilan­ne on siis parem­pi kuin se, että B ostai­si C:n asun­non (ja antai­si oman­sa C:lle), C sai­si rahaa ja B parem­man asun­non. Joten­kin pitäi­si siis perus­tel­la, mik­si C:llä on suu­rem­pi oikeus siel­lä hyväl­lä alu­eel­la asu­mi­seen kuin B:llä.

    Ja jos tämä ajat­te­lu pätee asun­toi­hin, niin pätee­kö se kaik­keen muu­hun­kin? Pitää­kö köy­hil­lä olla tiet­ty osa Fer­ra­reis­ta ja mus­ke­li­ve­neis­tä? Vai oli­si­ko sit­ten­kin jär­ke­vää, että ihmis­ten varal­li­suu­del­la on mer­ki­tys­tä sii­hen, miten kor­kean elin­ta­son he voi­vat itsel­leen hankkia? 

    Ja vie­lä siis sel­lai­nen huo­mio kiin­teis­tö­ve­ros­ta, että kos­ka tuol­la alus­sa Osmon esit­tä­mä las­kel­ma pätee, niin nuor­ten työ­tä teke­vien köy­hien oli­si hel­pom­paa pääs­tä käsik­si nii­den kal­lii­den aluei­den asun­toi­hin kuin nykyisin.

  42. Hei,
    Pys­tyt­kö sel­vit­tä­mään min­kä maan käy­tän­nös­tä täs­sä onb kyse? Olen ollut muka­na sekä as oy ja kiin­teis­tö­kau­pois­sa, uusis­sa ja van­hois­sa eikä niis­sä kos­kaan oleol­lut ole­mas­sa mitään sel­lais­ta veroa jota seu­raa­va omis­ta ei maksaisi.
    Kiin­teis­tö­ve­ro tulee lisäk­si joka vuo­si sil­le joka omis­ti kiin­teis­tön 1.1. alka­va­na vuonna
    Siis tämä lause:
    .….Sik­si moni on kri­ti­soi­nut kiin­teis­tö­ve­roa sii­tä, että se koh­dis­tuu vain ja ainoas­taan sii­hen, joka veron voi­maan­tu­lo­het­kel­lä omis­taa kiin­teis­tön. Myö­hem­mät osta­jat eivät jou­du sitä mak­sa­maan, sil­lä ilman kiin­teis­tö­ve­roa he mak­sai­si­vat saman mää­rän korkoa.….

    1. Tämä ope­te­taan kan­san­ta­lous­tie­teen oppikirjoissa.
      Ole­te­taan, että ensin ei ole kiin­teis­tö­ve­roa ja kiin­teis­tön arvon on 1000 rahaa. Sit­ten kiin­teis­töl­le lät­käis­tään kiin­teis­tö­ve­ro 2 rahaa/vuosi (2rahaa/2% = 100 rahaa). Jos ole­tam­me ihmis­ten käyt­tä­vän las­kel­mis­sa kor­ko­kan­ta­na 2 %/vuosi, tuo kiin­teis­tö­ve­ro las­kee kiin­teis­tön arvoa 100:lla, eli 900 :aan. Jos olet myy­mäs­sä kiin­teis­tön, mene­tät ker­ral­la 100 ja jos olet osta­mas­sa kiin­teis­tön, saat sen 100 rahaa hal­vem­mal­la, mut­ta jou­dut toi­saal­ta mak­sa­maan kiin­teis­tö­ve­roa 2 rahaa/vuosi. Osta­jan talou­del­li­nen tilan­ne on sama kuin ilman kiin­teis­tö­ve­roa, myy­jä menet­tää koko kiin­teis­tö­ve­ron nyky­het­keen dis­kon­ta­tun arvon.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä ope­te­taan kan­san­ta­lous­tie­teen oppikirjoissa.
    Ole­te­taan, että ensin ei ole kiin­teis­tö­ve­roa ja kiin­teis­tön arvon on 1000 rahaa. Sit­ten kiin­teis­töl­le lät­käis­tään kiin­teis­tö­ve­ro 2 rahaa/vuosi (2rahaa/2% = 100 rahaa). Jos ole­tam­me ihmis­ten käyt­tä­vän las­kel­mis­sa kor­ko­kan­ta­na 2 %/vuosi, tuo kiin­teis­tö­ve­ro las­kee kiin­teis­tön arvoa 100:lla, eli 900 :aan. Jos olet myy­mäs­sä kiin­teis­tön, mene­tät ker­ral­la 100 ja jos olet osta­mas­sa kiin­teis­tön, saat sen 100 rahaa hal­vem­mal­la, mut­ta jou­dut toi­saal­ta mak­sa­maan kiin­teis­tö­ve­roa 2 rahaa/vuosi. Osta­jan talou­del­li­nen tilan­ne on sama kuin ilman kiin­teis­tö­ve­roa, myy­jä menet­tää koko kiin­teis­tö­ve­ron nyky­het­keen dis­kon­ta­tun arvon. 

    Näin tapah­tui­si, jos ihmi­set oli­si­vat ratio­naa­li­sia, eikä kiin­teis­töi­hin tai huo­neis­toi­hin suh­tau­dut­tai­si jär­jen sijas­ta tun­teel­la. Las­kel­man mukaan 1% kiin­teis­tö­ve­ro joh­tai­si kor­keim­paan koko­nais­tuot­toon, vaik­ka las­ki­si­kin arvon puo­leen — sitä kor­keam­mal­la vero­pro­sen­til­la arvon las­ku leik­kai­si jo veron tuottoa…

  44. Hei Osmo,
    Kii­tos nopeas­ta kommentista.Koska tänään oli sade­päi­vä, niin sain jutel­tua kysy­mys­tä tänään myös itseä­ni van­hem­pien vuo­kra­nan­ta­jien kans­sa muun tapaa­mi­sen yhtey­des­sä. Koke­mus­ta vuo­kraa­mi­ses­ta enim­mil­lään lähes 40 vuot­ta, vuo­krat­tu­ja koh­tei­ta kol­mel­la mie­hel­lä yhteen­sä parikymmentä.
    Siis kiin­teis­tö­ve­roa mak­sa­vat kaik­ki suo­ma­lai­set asunn­ot­to­mia lukuun otta­mat­ta. Vero siir­tyy aina vuo­kriin, tilan­ne jos­sa ei kus­tan­nuk­set ei siir­tyi­si vuo­kriin, oli kai­kil­le täy­sin tun­te­ma­ton tilan­ne. Nämä van­hat kon­ka­rit teke­vät samoin kuin aika­naan minä itse vuo­kra­tes­sa­ni yksiö­ni, vuo­kran­mää­ri­tys on yhtiö­vas­ti­ke + halut­tu tuot­to. Fik­su aja­tus: Tuot­to kan­nat­taa aset­taa koh­tuul­li­sek­si kos­ka sil­loin on enem­män haki­joi­ta ryh­mäs­tä joka elät­tää itsen­sä työn­teol­la ja mak­saa vuo­kran­sa itse. Näin saa par­haat vuokralaiset.
    Vuo­kran­tar­kis­tuk­set yhtiö­vas­tik­kee­seen taa­sen on fik­sua kos­ka sii­hen vai­kut­taa niin moni poliit­ti­nen pää­tös tai Viras­ton poliit­ti­ses­ti joh­de­tun mono­po­liyh­tiön pää­tös että kukaan ei voi luot­taa mitä seu­raa­vak­si tapah­tuu. Lis­ta on pit­kä “ja pie­net tar­kis­tuk­set” tar­koit­ta­vat kun­ta­lai­sil­le yhteen­sä iso­ja lisä­ku­lu­ja. Maan­ve­ro, kiin­teis­tön­ve­ro, ener­gia­ve­ro, säh­kö­ve­ro, jäte­mak­su, vesi­mak­su, jäte­ve­si­mak­su, jäte­ve­ro ja vii­me­ai­koi­na myös säh­kön­siir­to­mak­su­jen koro­tuk­set. Kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus siis aina nos­taa vuo­kria, veroa suun­ni­tel­les­sa aika­naan moni tosi­aan vakuut­ti tele­vi­sios­sa naa­ma pok­ka­na että vuo­kriin nämä eivät tie­ten­kään vai­ku­ta. Lop­pu­tu­lok­se­na nyt tie­de­tään että muu­ten­kin tasa­ve­ro­luon­tei­se­na tämä aiheut­taa vai­keuk­sia jo useil­le sadoil­le tuhan­sil­le. Ei ole ole­mas­sa aina­kaan suo­mes­sa mitään meka­nis­mia joka estäi­si veron siir­ty­mis­tä yhtiö­vas­tik­keen koro­tuk­seen. Pitäi­si­kö tämä 2009 blo­ki päi­vit­tää täl­tä osin? Olet monien nuor­ten jou­kos­sa ihail­tu ja kuun­nel­tu hen­ki­lö ja huo­ma­sin että moni oli otta­nut tämän tie­don ikään kuin tote­na ja tie­teel­li­ses­ti tut­kit­tu­na. Var­maan tut­ki­muk­sen tie­teen kri­tee­rit täyt­tyy mut­ta sovel­tu­vuus Suo­men oloi­hin on nolla.

    Mitä taa­sen tulee esi­merk­kiin sii­tä että kiin­teis­tö­ve­ro syö ton­tin arvon, niin täyt­täes­sään per­heen perus­tar­peet asun­non ostol­la, hen­ki­löl­le käy kuvaa­mal­la­si taval­la. Mut­ta kun vuo­kra­sin uuden talon val­mis­tut­tua van­han oma­ko­ti­ta­lo­ni, kasa­sin pöy­däl­le kaik­ki sen kulut ja aloin mää­ri­tel­lä vuo­kraa sisäl­täen koko ton­tin kiin­teis­tö­ve­ron ja lopuk­si tote­sin että kat­so­taan mikä on ylei­nen käy­pä vuo­kra, se on yksin­ker­tais­ta ja ote­taan se. Siis ajat­te­lin kuten pitää­kin, kulut + tuot­to ja näin muut­kin ajat­te­lee. Vuo­kra­lai­nen ja myö­hem­min yri­tyk­se­ni sat­tu­nees­ta syys­tä seu­raa­va­na vuo­kra­lai­se­na siis mak­soi kiin­teis­tö­ve­ro­ni eli en minä itse menet­tä­nyt sii­nä mitään, kiin­teis­tön arvo säi­lyi ja itse asias­sa nousi. Itse asias­sa vuo­kra­lai­set mak­soi­vat myös mer­kit­tä­vän osan velois­ta ja korois­ta jot­ka taa­sen vähen­si­vät vero­tet­ta­vaa pää­oma­tu­loa toi­sin kuin oman asun­non osal­ta. Eli vuo­kra­nan­ta­jan tapauk­ses­sa kiin­teis­tön arvo ei häviä kos­ka hän mak­sat­taa veron muil­la mut­ta kaik­kien mui­den koh­dal­la taval­laan se arvo hävi­ää veron myö­tä. Aivan sama tilan­ne siis kuin ASO asun­nois­sa jois­sa saat mak­saa sii­tä että pää­set vuo­kral­le. Nyt mak­sat ton­tin hin­nan että pää­set maa­ve­ron kaut­ta kun­taan vuokralle.

    1. Tak­si­kus­kit eivät ole par­hai­ta lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­ta eivät­kä yksit­täi­set yrit­tä­jät hyviä kan­san­ta­lou­den meka­nis­mien. tun­ti­joi­ta. Se on tot­ta, että he halua­vat riit­tä­vää sijoit­ta­mal­leen pää­omal­le, mut­ta kun kiin­teis­tö­ve­ro nousee asun­to­jen arvo las­kee ja sik­si sen saman tuo­ton saa­mi­sek­si tar­vit­ta­va vuo­kra yli kus­tan­nus­ten on pie­nem­pi. Jos kave­ri­si oli­si­vat oikeas­sa, meil­lä oli­si sel­väs­ti kor­keam­mat asun­to­jen vuo­krat talois­sa, jot­ka sijait­se­vat vuo­kra­ton­teil­la kuin n iil­lä, jot­ka ovat omis­tus­ton­til­la, mikä oli­si lähin­nä koomista.

  45. Hei,
    Voi olla­kin että vil­pit­tö­mäs­ti uskot ettei kiin­teis­tö­ve­ro siir­ry hintoihin.
    Mut­ta kun tämä Suo­men mal­li ei var­mas­ti toi­mi siten kun asia ehkä aika­naan suun­ni­tel­tiin “ja ne kave­rit sil­loin sano että lisään­ty­neet kulut las­ke­vat vuokria”
    Täs­sä tämän päi­vän Hesa­ris­ta karua todel­li­suut­ta asi­aan liit­tyen, Ihan samaa siis mitä itse kerroin.
    http://www.hs.fi/mielipide/a1468209927508?ref=hs-b-mielipide

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.