Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (4): pitääkö kaikkien sulloutua Helsingin seudulle?

Uuden­maan­li­iton tule­vaisu­u­den­näkymien mukaan Uudelle­maalle kokon­aisu­udessaan tulee 25 vuodessa 400 000 asukas­ta lisää. Lisäys tulee jok­seenkin kokon­aan Helsin­gin työssäkäyn­tialueelle. Minä pienem­pi osa tästä väestön­lisäyk­ses­tä suun­tau­tuu YTV-kun­ti­in, sitä suurem­pi osa siitä näyt­tää menevän hajau­tuneeseen yhdyskuntarakenteeseen.

Aina sil­loin täl­löin kuulee san­ot­ta­van, että älkää kaavoit­tako niin paljon. Eri­tyis­es­ti, kun jotain kiis­tanalaista aluet­ta kaavoite­taan Helsingis­sä, ratkaisuk­si alueen suo­jelemisek­si esitetään, että muual­ta muut­ta­vat pysykööt muual­la.  Helsin­gin seudulle ja eri­tyis­es­ti tääl­lä jo asuville olisi minus­takin parem­pi, jos seu­tu saisi kas­vaa vähän hitaammin.

Rajoit­ta­mal­la kaavoitus­ta Helsingis­sä ei voi­da ymmärtääk­seni vaikut­taa juuri lainkaan siihen, paljonko väkeä tulee Uudelle­maalle; ei vaik­ka Helsin­ki julis­taisi koko kaupun­gin raken­nuskiel­toon 20 vuodek­si. Rak­en­t­a­mi­nen vain siir­ty­isi mui­hin seudun kun­ti­in ja lop­putu­lok­se­na olisi yhdyskun­tarak­en­teen vaar­alli­nen hajoami­nen. Asi­as­ta pitäisi sopia koko Uuden­maan kun­tien kesken.

En usko, että tuol­laista sopimus­ta saataisi­in aikaan, eikä se olisi hyvä. Asun­top­u­la on huono keino rajoit­taa muut­toli­iket­tä. Se kyl­lä sinän­sä toimii, mut­ta keinona se on epä­sosi­aa­li­nen ja raa­ka. Tarvit­seeko perustel­la? San­o­taan nyt vaik­ka, että muu­ta maa­ta kohtaan ei olisi reilua lähet­tää kaikkia Uuden­maan köy­hiä hei­dän niskoilleen. Pääasi­as­sa täl­lä blogilla Helsinkiä onkin kri­ti­soitu siitä, että se kaavoit­taa liian vähän.

Sik­si kysymys kuu­luukin, mik­si työ­paikat eivät viihdy muual­la maas­sa; mik­si pienet ja keskisu­uret kaupun­git ovat melkein kaik­ki kri­isikun­tia? Sil­lä kaupunkien välis­es­tä alueke­hi­tyk­ses­tä tässä on kyse. Maaseudun työ­paikat eivät san­ot­tavasti kil­paile Helsin­gin kanssa.

27 vastausta artikkeliin “Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (4): pitääkö kaikkien sulloutua Helsingin seudulle?”

  1. mik­si pienet ja keskisu­uret kaupun­git ovat melkein kaik­ki kriisikuntia?

    Ei ole riit­tävää väestöpo­h­jaa palveluille, erikois­tu­miseen, jne. eli lyhyesti kaupun­gin etu­ja. Tämä yksinker­tainen ja päivän­selvä havain­to ei tosin estä yhä uut­ta poli­itikko- ja suun­nit­teli­ja­sukupol­va ehdot­ta­mas­ta ratkaisuk­si kaupun­gin (pitkälti kuvitel­tu­i­hin) ongelmi­in juuri tuol­laisia pikkukaupun­gin kokoisia autonomisia yksiköitä. Sel­l­ainen hert­tainen kylä jos­sa suurin osa asukkaista hoitaa paikalliasiansa paikallis­es­ti paikallispalveluis­sa ja muo­dostaa toi­sis­taan huoltapitävän ja jaka­van yhteisön. Seu­raus on sit­ten kitu­vat palve­lut ja autio plaaza, jos­sa toisen­sa tun­te­vat korkein­taan koirankuset­ta­jat, kun ei siel­lä kel­lään muul­la ole mitään syytä liikkua. Yhteisö tarkoit­taa käytän­nössä paria akti­ivin­im­byä jot­ka vaali­vat jotain kuolleena syn­tynyt­tä suun­nit­telu­pe­ri­aatet­ta jol­la juuri hei­dän met­sälähiön­sä on toteutettu.

    Jos se pikkukaupun­ki olisi opti­maalisen kokoinen yksikkö niin ei meil­lä olisi isom­pia kaupunke­ja lainkaan.

  2. Mitä ihmeen tilas­to­ja te olette luke­neet? 😀 😀 😀 Kyl­lä liian suuret yksiköt ovat täl­lä het­kel­lä enem­män liris­sä kuin pienet.

    Oma per­at­ta­va alueen­sa on sit­ten kun­tien tehtävät yleisem­min. Eduskun­ta on suures­sa viisaudessaan työn­tänyt kun­nille tehtäväk­si kaikkea kivaa, hyvää ja kallista. Nyt on aika pysähtyä ja miet­tiä mitkä oikeasti ovat perus­palvelu­ja, jot­ka kuu­lu­vat yhteiskun­nalle. Mitkä taas sitä muu­ta kivaa, jon­ka jokainen voi itse ostaa.

    Viime­vu­osia suurimpia epäon­nis­tu­misia on ollut hoito­takuu. Sen lisäk­si, että se on hal­lit­se­mat­tomasti lisän­nyt kun­tien kus­tan­nuk­sia, se on samal­la vinout­tanut hoitoa. Kun­nat siirtävät resursse­ja mm. mie­len­ter­veyspalveluista sel­l­aisi­in palvelui­hin, joi­ta voidaan mita­ta vaikka­pa leikkausten määräl­lä. Hoidon vaikut­tavu­ud­es­ta ei välitetä, kun­han leikkaus­määrät ja puhe­limeen vas­tausa­jat saadaan näyt­tämään hyvältä.

    Opti­maalisen koko­nen kaupunkiyk­sikkö on eri tutkimusten mukaan 10 000 — 40 000. Jostain syys­tä meil­lä ei ole väestön lisään­tyessä kyet­ty jaka­maan kun­tia riit­tävän rivakasti, vaan on päästet­ty syn­tymään suuri, tehot­to­mia mam­mut­te­ja. Ver­ratkaa vaik­ka Lon­toon metropo­lialueeseen, joka aikoinaan jaet­ti­in pieni­in, hyvin itsenäisi­in kun­ti­in, kos­ka keskushallinto oli aja­mas­sa kokon­aisu­ut­ta konkurssiin.

  3. Yksi osaratkaisu on val­tion toimien sys­temaat­ti­nen sijoit­ta­mi­nen uuden­maan ulkop­uolelle. Tämä vähen­täisi painet­ta Helsinkiä kohtaan.

  4. Keskustelin työ­paikko­jen keskit­tymis­es­tä pääkaupunkiseudulle erään yrit­täjän kanssa jokin aika sit­ten. Hän omis­taa hyvin men­estyvän elk­tron­i­ik­ka-alan yri­tyk­sen alle 40000 asukkaan sisä­suo­ma­laises­sa kaupungissa.Työllistää n.50 henkeä. Hän ihmetteli itsekin kyseistä keskit­tymistä, ja luet­teli luku­sia paikallisia vetovoi­matek­i­jöitä: koulutet­tu, riit­tävä työvoima,halvempi asum­i­nen, lyhyem­mät työ­matkat, luon­to lähel­lä, kult­tuu­ri­tar­jon­ta ja har­ras­tus­mah­dol­lisu­udet riit­tävät jne. Ei hän näh­nyt yhtään kun­non syytä siihen, mik­si työ­paikko­jen pitäisi hakeu­tua etelään, itse hän arveli, että yrit­täjistä on “kiva” asua pääkaupungissa..

  5. Kuka pystyy arvioimaan kehi­tys­tä 25 v. eteen­päin ja mil­lä perustein? Jos Helsin­ki on ‘täyn­nä’ niin lop­pu­uhan se kasvu. Ei se vält­tämät­tä jatku enää Van­taalle samoin perustein (kun tila yksinker­tais­es­ti täyt­tyy). Jos vaikka­pa saisimme suo­ran radan Turus­ta Helsinki­in (Elsa?), niin siinä olisi koos­sa melkein sama työssäkäyn­tialue Turus­ta saak­ka (25 v. = 2030 = 30/20 min.?, arviot alikanttiin)
    Seu­raa­van kymme­nen vuo­den aikana voi tapah­tua logis­ti­ikas­sa, työ­paikko­jen sijoit­tumiseesa, liikku­mises­sa, ener­gian tuotan­nos­sa, ym. niin paljon, että nämä nykyiset visiot ihmis­ten ja yri­tys­ten sijoit­tumises­sa (25v.) ovat lähin­nä tarinaa.
    Rautatiey­hetys Turku­un ja ase­mat sil­lä välil­lä ovat surke­as­sa kun­nos­sa tai niitä ei ole. Tarvi­taan nopeasti rata Salosta Loh­jalle. Mitä oli ennen kuin oli Kar­jaa? Siel­lähän pitää pysähtyä? Olleenkaan väheksymät­tä Kar­jaa­ta tai Hankoa.
    Mut­ta Turku on huo­mat­tavasti omaa kokoaan suurem­pi. Turku on enem­män Varsi­nais-Suomes­sa kuin Helsin­ki Uudellamaalla.

  6. Mik­sikö? Kos­ka Suomen kaupungis­tu­misas­te ei ole kehit­tyneen, mod­ernin val­tion tasolla.

    Väestön keskit­tymi­nen on luon­nol­lista kehitystä.

  7. Osmo kysyi “mik­si työ­paikat eivät viihdy muual­la maas­sa; mik­si pienet ja keskisu­uret kaupun­git ovat melkein kaik­ki kriisikuntia? ”

    Maakun­tien kaupun­git ovat syn­tyneet ja kehit­tyneet savupi­ip­pute­ol­lisu­u­den ympärille, joka sijoit­tui lähelle raa­ka-ainei­ta ja maal­ta muut­tavaa työvoimaa. 

    Nykyi­nen “jälki­te­olli­nen” yhteiskun­ta on toisen­lainen: ammatit ovat asiantun­ti­javal­taisia, eivätkä korkeasti koulute­tut asiantun­ti­jat viihdy jos­sain pikkukylässä, vaik­ka siel­lä kuin­ka olisi väl­jem­pää ja halvem­paa asua. Tämän suun­taisia ajatuk­sia esitet­ti­in muu­ta­ma vuosi sit­ten “luo­van talouden” trendikkään nimen alla. Kun ylimääräi­nen trendikkyys riisu­taan, niin on siinä jotain ajatusta. 

    Tämänkin pal­stan luk­i­joista val­taosa on kohtu­ullisen hyvin koulutet­tu­ja asiantun­ti­joi­ta, jot­ka voisi­vat kir­joitel­la kom­ment­te­jaan tänne etänä vaik­ka jostain Kuusamos­ta, mut­ta kuinka­han moni niin tekee?

    itsekin olen junan tuo­mana Helsingis­sä, kun koulu­tus­ta vas­taavaa duu­nia ei yksinker­tais­es­ti löy­dy maakunnista.

  8. Ei hän näh­nyt yhtään kun­non syytä siihen, mik­si työ­paikko­jen pitäisi hakeu­tua etelään, itse hän arveli, että yrit­täjistä on “kiva” asua pääkaupungissa.. 

    Tämähän on erit­täin hyvä syy pistää fir­ma pystyyn juuri Helsinki­in. Ja voi olla yksi suurimpia syitä keskittymiselle.

    Richard Flori­da esit­tää luo­va luok­ka-kir­jois­saan, että inno­vati­ivis­ten yri­tys­ten sijoit­tumisen määrää se, mis­sä niiden poten­ti­aaliset työn­tek­i­jät halu­a­vat asua: yri­tyk­sen on vain pakko aset­tua sinne.

    Otta­mat­ta Flori­dan pätevyy­teen kan­taa (en osaa sitä arvioi­da), aja­tus kuu­lostaa ihan uskot­taval­ta. Ehkä ihmiset tosi­aan halu­a­vat asua suuris­sa kaupungeis­sa. Eivät kaik­ki, mut­ta suuri osa. Itse ainakin haluan. 

    Ehkä ihmis­ten sijoit­tumi­nen määrää nykyään yri­tys­ten sijoit­tumista eikä toisin päin. Jos näin on, niin sehän olisi eri­no­maisen hieno asia: ihmiset saa­vat asua mis­sä halu­a­vat ja talous sopeutuu.

  9. Min­ua ei oikein vaku­u­ta se peru­so­le­tus, että yhteiskun­nalli­nen opti­mi saavutet­taisi­in siten, että pois­taisimme kaik­ki pääkaunkiseudun ns. kasu­tu­misen esteen — ja sil­loin saavut­taisimme jonkin­laisen luon­nol­lisen jakau­man pk-seu­tu­lais­ten ja maaseu­tu-Suomen välillä.

    Jonkun suu­ru­us­lu­okan saavutet­tuaan fyy­sis­lo­gis­tiset tmv. hai­tat ylit­tävät var­masti saavute­tut hyödyt. Vai onko niin, että voi var­muudel­la sanoa, että rajahyö­ty lähe­nee nol­laa vas­ta vaik­ka 3 tai 4 miljoo­nan kokoises­sa (tai 30–40 miljoon­aa, kuten Tokios­sa) keskit­tymässä? Eli Suomes­sa joka tapauk­ses­sa (läh­es) kaikkien olisi hyvä muut­taa pk-seudulle, niin työ- ym. markki­nat toimi­si­vat parhait­en ja hyv­in­voin­ti olisi maksimoitu.

    Oma erit­täin amatöörimäi­nen tun­tu­ma olisi, että kasautu­mi­nen ei mitenkään pysähdy minkään­laiseen opti­mi­in, vaan ker­tynyt kasautu­ma vain kiihdyt­tää omaa kasautu­mis­taan, riip­pumat­ta onko se enää hyväk­si. Eikö voi ainakin puo­li­vakavis­saan jopa väit­tää, että yhteiskun­nan hallinnol­lista keskit­tymistä suo­si­va toim­intat­a­pa jo lähtöko­htais­es­ti aiheut­taa pääkaunke­ja kas­vat­ta­van ja muu­ta maa­ta kui­h­dut­ta­van vääristymän?

  10. Kivekäs: “Otta­mat­ta Flori­dan pätevyy­teen kan­taa (en osaa sitä arvioi­da), aja­tus kuu­lostaa ihan uskot­taval­ta. Ehkä ihmiset tosi­aan halu­a­vat asua suuris­sa kaupungeis­sa. Eivät kaik­ki, mut­ta suuri osa. Itse ainakin haluan. ”

    Vielä tähän huo­mau­tus. Mon­et halu­a­vat asua kaupunkien liepeil­lä näin yhdis­täen maaseudun ja kaupunkien edut. Eli oma talo ja piha kohtuu hin­taan, ja silti lähel­lä kaup­po­ja, rav­in­toloi­ta ja työ­markki­noi­ta. Lähel­lä kaupunkia on se optimi.

  11. Toinen Tuo­mas:
    Jos kaupunki­in kasautu­m­i­neen jatkuu lop­ut­tomi­in, se tarkoit­taa että opti­mi on että kaik­ki asu­vat kaupungis­sa. Opti­mi voi olla myös ääri­ar­vo. Jos se on (en kyl­lä usko ole­van), ei ole kan­na­ta yrit­tää estää opti­mi­in hakeutumista.

  12. Heh, hyvä point­ti. Asun­to kaupun­gin laidal­la yhdis­tää maaseudun ja kaupun­gin hyvä puo­let. Kaik­ki tosin eivät arvos­ta tätä.

  13. Jonkun suu­ru­us­lu­okan saavutet­tuaan fyy­sis­lo­gis­tiset tmv. hai­tat ylit­tävät var­masti saavute­tut hyödyt. Vai onko niin, että voi var­muudel­la sanoa, että rajahyö­ty lähe­nee nol­laa vas­ta vaik­ka 3 tai 4 miljoo­nan kokoises­sa (tai 30–40 miljoon­aa, kuten Tokios­sa) keskittymässä?

    Väit­täisin että opti­mi on alle kak­si miljoon­aa, tuon isom­pi kaupun­ki hajoaa hel­posti jo osakaupungeik­si, eli kyse on oikeas­t­aan kaupunkialu­ues­ta. Riip­puu tietenkin raken­nuste­hokku­ud­es­ta. Haarukoin näin:

    Määritel­lään kaupun­ki funk­tion­aal­isti niin että se on alue jon­ka keskus­taan pääse ajas­sa t. Kaik­ki ei ole menos­sa keskus­taan, mut­ta se on keskimäärin sopi­va mit­tari. Asi­aa voi ajatel­la niin että kun tuo ylit­tyy niin kaupun­ki hajoaa use­am­mak­si osakaupungik­si. Tyyp­illi­nen hyväksyt­ty työ­matkan mak­simip­itu­us on 45 minuuttia.

    Määritel­lään liiken­teen todel­li­nen keskinopeus v, eli siis sisältää pysäkille käve­lyt, park­keer­auk­set, ruuhkat, jne. Tyyp­il­lis­es­ti tämä on jotain 20 — 30 km/h, vähemmänkin.

    Määritel­lään asukasti­heys a. Kun ote­taan huomioon että kaupungis­sa on muu­takin kuin talo­ja, esimerkik­si teol­lisu­usaluei­ta, puis­to­ja, vesistöjä ja teitä, niin tiivi­inkin kaupun­gin asukasti­heys on ehkä jotain 5000as./km2. Tämän luvun kasvun voi kuvitel­la muuten tuot­ta­van keskimäärin alem­man nopeu­den (v), tiheässä kaupungis­sa liikenne on hitaam­paa, mut­ta uno­hde­taan se nyt selkey­den vuoksi.

    Kaupun­gin pin­ta-ala voidaan laskea yo. perus­teel­la yksinker­tais­es­ti, sen muo­dosta­man ympyrän säde on v x t, eli pin­ta-ala ℗ täten
    P = (v x t)^2 x pi.
    Mut­ta jos kyseessä on ran­nikkokaupun­ki kuten Helsin­ki sen voi ajatel­la ole­van puoliympyrä, eli tuo jae­taan kahdella
    P = (v x t)^2 x pi /2

    Mak­si­maalisen asukaslu­vun (A) saa ker­toma­l­la pin­ta-alan asukasti­hey­del­lä a, eli
    A = P x a = (v x t)^2 x pi /2 x a

    Helsin­gin seudul­la liiken­teen todel­li­nen keskinopeus v = n. 25 km/h, aika jos­sa pitäisi päästä keskus­taan ehkä 45 min, eli t = 0,75h ja asukasti­heys on Helsin­gin luvuil­la 2 700.
    A = (25km/h x 0,75h) ^ 2 x pi / 2 x 2700as./km2 = 550 km² x 2700as./km2 = n. 1,5 miljoon­aa asukasta.

  14. Ilka­lle: Minä ajat­telin kasautu­mista yhteen paikkaan. Siis Suomen mit­takaavas­sa pk-seudulle, maail­man mit­takaavas­sa Metropoli­in x. Ääri­ar­vo oli siis, että kaik­ki maail­man ihmiset asu­isi­vat samas­sa kaupungissa.

  15. Ihmiset ovat aina men­neet sinne, mis­tä voivat saa­da elan­ton­sa. Tämä tosi­a­sia ei ole muut­tunut. Ihmiset menevät sinne mis­sä on töitä.

    En ymmär­rä puhet­ta siitä, että korkeasti koulute­tut halu­a­vat asua suuris­sa kaupungeis­sa. Ain­oas­taan pienel­lä Helsin­gin niemel­lä halu­taan asua ja se näkyy kuu­den ton­nin neliöhin­tana. Suurin osa halu­aa asua kohta­laisen suuren kaupun­gin lähel­lä mut­tei siel­lä, jot­ta saa sieltä palvelu­ja, ja jot­ta voi silti elää tur­val­lis­es­ti ja luon­toa lähel­lä. Helsin­gin keskus­tas­sa asum­i­nen mak­saa niin paljon, kos­ka siel­lä on niin vähän asun­to­ja suh­teessa siihen porukkaan, joka siel­lä halu­aisi asua. Tämä ei tarkoi­ta, että absolu­ut­tis­es­ti use­am­mat halu­aisi­vat siel­lä asua. Lisäk­si siel­lä on paljon kaupunkikote­ja. On harhaan­jo­htavaa puhua, että joku halu­aa asua kaupungis­sa, jos tämä asuu siel­lä vain muu­ta­man kuukau­den vuodes­ta ja lop­ut jos­sain rat­su­ti­lal­la Kirkkon­um­mel­la. Jos pakko olisi vali­ta niin kyl­lä mielu­um­min siitä keskus­tan kodista var­maan luovutaan.

    Saat­taa olla, että halukku­us perus­taa yri­tys on suurem­pi Helsingis­sä kuin muual­la Suomes­sa. Kaikissa muis­sa Suomen kaupungeis­sä perus­du­u­nari voi asua kaupun­gin arvoste­tu­im­mal­la asuinalueel­la niin halutes­saan ja kaik­ki käyvät samo­ja koulu­ja yms. Helsingis­sä erot ihmis­ryh­mien välil­lä ovat suurem­mat ja kipuamisen mah­dol­lisu­us toiseen yhteiskun­talu­okkaan kan­nus­taa. Muual­la Suomes­sa ei oikein ole mitään näkyviä yhteiskun­talu­okkia, joten mik­si turhaan riskeer­a­ta. Tämä on surullista mut­ta totta.

  16. Olen monas­ti miet­tinyt aivan samaa eli mihin tämä sull­ou­tu­mi­nen Helsinki­in ja seudulle perus­tuu. Eihän täl­laista oikein muual­la maail­mas­sa ole, että maan reunal­la ole­va pääkaupun­ki on kaiken keskipiste. 

    Ainakin näitä epäilen syyllisiksi:

    1) Helsinkikeskeisyys on tsaari­na­jan per­in­töä. Pääkaupungik­si kaik­ki val­ti­olli­nen hallinto­ja ja siinä sivus­sa Piis­pa Hen­rikin luutkin siir­ret­ti­in Turus­ta Helsinki­in. Se oli Tsaarin tahto.

    2) Ker­ran alku­un päästyään kasvu onkin sit­ten ruokkin­ut kasvua, mil­loin mis­täkin syys­tä on muut­tovir­ta suun­tau­tunut Helsin­gin seudulle. Kaik­ki tiet ja raiteet vievät Helsinkiin.

    3) Vilka­isin elinkeino­raken­net­ta, about 1/4 hallinnos­sa, 1/3 koko maan ITC-työ­paikoista, yri­tys­ten pääkont­torit, palve­lut jne. eli erit­täin nykyaikainen ja kasvu­var­ma alue.

    Kulkuytey­det ovat hyvä esimerk­ki. 1800-luvul­la ei sen aikaiset lai­vat edes päässeet talvel­la Helsinki­in. Han­ko oli pitkään Suomen viralli­nen talvisa­ta­ma. Nyt Vuosaaren sata­ma on suurin ja mahtavin.

  17. Flori­da saat­toi olla oike­as­sa. Minus­ta tun­tuu, että tärkein syy, mik­si kaik­ki halu­a­vat Helsinki­in löy­tyy Helsin­ki-Van­taa lentokentältä.

    Ver­ratkaa Helsin­ki-Van­taan val­otaulun “Depa­tures” saraket­ta minkä tahansa muun Suomen lento­ken­tän “Depa­tures” sarak­keen kanssa ja vas­taus on selvä. Niin ikävää kuin se entisenä loimaalaise­na on sanoa: Helsin­ki = Suomi. 

    Jos tarkko­ja ollaan pitäisi sanoa pääkaupunkiseu­tu (Met­ro­pol­i­tan area). Suomen kru­u­nun jalokiveen, yri­tyk­seeen N.. nimit­täin viitataan sanal­la “Espoo”. Tämän pitäisi olla ylpey­den aihe Espoolle kun mui­ta tun­net­tu­ja paikko­ja ovat Cuper­ti­no, Moun­tain View ja Redmond.

  18. Kyl­lähän Helsin­gin seu­tu tulee vain kas­va­maan entis­es­tään. Luet­te­len syitä:

    1) liiken­teen sol­muko­h­ta: kan­sain­vä­li­nen lento­kent­tä, parhaat yhtey­det rautateil­lä ja moot­toriteil­lä. Logis­ti­ik­ka-ala merkit­tävä työllistäjä

    2) parhaat ja laa­jim­mat yliopis­tot: maakun­nas­ta jatku­va lah­jakkaimpi­en vir­ta kohti helsinkiä, ja mon­et jäävät asumaan alueelle

    3) paras valikoima mah­dol­lisia työ­nan­ta­jia: pienel­lä paikkakun­nal­la olet hel­posti nykyisen työ­nan­ta­jan varassa

    4) laa­jat työl­listymis­mah­dol­lisu­udet julkisel­la sek­to­ril­la: vilkaise http://www.monster.fi helsin­gin kaupun­ki ja espoon kaupun­ki. Lisäk­si suuri osa val­tion viras­toista sijait­see helsingissä

    5) paras valikoima yksi­tyisen sek­torin johto- ja asiantun­ti­jate­htäviä. Suurin osa kon­sul­toin­nista ja suuryri­tys­ten johtote­htävistä helsingissä

    6) paras kult­tuuri, viihde, rav­in­to­la, urheilu, har­ras­tus, yms vapaa-ajan tar­jon­ta. Poikkeuk­se­na met­sästys ja kalastus.

    7) merkit­tävin alue poli­it­tis­es­ti. Käsi sydämelle, luet­tele tun­temasi julkkispoli­itikot ja laske kuin­ka mon­ta helsinkiläistä sait vrt. muu suomi

    8) merkit­tävimpi­en tiedonväl­i­tys­fir­mo­jen kotika­pun­ki. Prav­da, Yle, jne jne

    Eikä se var­maan tähän edes lopu. Tästä näkökul­mas­ta onkin aika kohtu­u­ton­ta, miten raivona helsinkiläiset ovat esim. seu­raav­ista asioista:

    1) val­tion viras­to­jen hajasi­joit­ta­mi­nen. Tämä on vähin­tään kohtu­ullista ottaen huomioon ylläoleva

    2) kau­pan keskusten rak­en­t­a­mi­nen helsin­gin ulkop­uolelle. Muual­lakin pitäisi saa­da olla kan­nat­tavaa liiketoimintaa

    3) veron­mak­sajien lev­iämi­nen ympäryskun­ti­in. Vaik­ka suurin osa halu­aa asua pienessä ja kalli­is­sa ker­rostalos­sa ilman omaa pihaa, niin jotkut har­vat halu­a­vat halvem­man asun­non oma­l­la pihal­la ja silti lähellä

  19. Tpyy­lu­o­ma: esimerkik­si Man­hat­tanin asukasti­heys on noin 27000 asukas­ta per km2, eli yli viisinker­tainen esittämääsi. 

    Toinen mikä vaikut­taa laskeskelmi­isi on se, kuin­ka hyvin raideli­ikenne toimii — se kun voi tuo­da ihmisiä työ­paikalle kauem­paa kuin auto samas­sa ajassa.

  20. Särelä, joo liiken­ney­hdet vaikut­ta­vat ja raken­nuste­hokku­us. Teo­reet­ti­nen mak­si­mi 20km säteltään ole­van ympyrän muo­toisen kaupun­gin väkimääräl­lä lie­nee kym­meniä miljoo­nia, ja nopeil­la radoil­la tuo­ta sädet­tä voi toki kasvattaa.

    Käytän­nössä vaan tilankäyt­tö ei ole opti­maal­ista, koko New Yorkin kaupun­gin asukasti­heys on vähän yli 10 000as./km2. Jos voisi rak­en­taa puh­taal­ta pöy­dältä, tai oltaisi­in toteutet­tu vaik­ka se Saarisen kaa­va, niin koko Uuden­maan asukkaat saisi suurin piirtein Kehä I sisäpuolelle. Mut­ta kun ei voi.

  21. Olen samaa mieltä Särelän kanssa, että hyvin toimi­va raideli­ikenne muut­taa ratkai­sev­asti sitä laskel­maa. Län­si-Euroopan kak­si suur­in­ta kaupunkia ovat Lon­too ja Pari­isi. Molem­mis­sa on metropolin alueel­la yli 10 miljoon­aa ihmistä. Ja töis­säkäyn­ti sujuu sil­lä, että junat/metrot kul­jet­ta­vat ihmisiä paljon suurem­mal­la nopeudel­la kuin 25km/h.

    Lisäk­si huomioisin vielä sen, että val­ta­van metropolinkin alueel­la ihmiset voivat vali­ta asum­i­s­paikkansa siten, että se on mah­dol­lisim­man lähel­lä työ­paikkaa. Yksinäis­ten ihmis­ten kohdal­la tuo on tietenkin triv­i­aalia. Per­heen kohdal­la jo se helpot­taa elämää, että toisen van­hem­man työ­mat­ka on lyhyt. 

    Juha tuos­sa lis­tasikin suurkaupunkien edut. En osaa sanoa, miten suuri kaupun­gin pitää olla, jot­ta sen työ­paikkatar­jon­nan laa­jen­e­misel­la ei ole enää merk­i­tys­tä. Joka tapauk­ses­sa päte­nee se takaisinkytken­tä, että kos­ka suurkaupungeis­sa on paljon työvoimaa tar­jol­la, fir­mo­jen kan­nat­taa muut­taa sinne ja kos­ka fir­mat muut­ta­vat sinne, lisää työvoimaa muut­taa sinne. 

    Esimerkik­si pääkaupunkiseudun kasvun kohdal­la uskon tuon työn perässä tapah­tuneen muu­ton olleen paljon tärkeämpi tek­i­jä kuin sen, että ihmiset halu­a­vat asua pääkaupunkiseudul­la. Toki itse kaupunki­a­sumises­sakin on tapah­tunut paran­nus­ta men­neeseen ver­rat­tuna. Jostain luin, että pari sataa vuot­ta sit­ten Lon­toon asukasluku pysyi kasvus­sa vain sinne maal­ta muut­tavien ihmis­ten ansios­ta. Kaupun­ki oli niin epäter­veelli­nen ympäristö asua, että kaupun­gin oma luon­nolli­nen väestönkasvu oli negatiivinen.

  22. Ovelta ovelle eli todel­lise­na nopeutena 25km/h on oikeasti jo aika nopea­ta. Se tarkoit­taa esimerkik­si että läh­tee kotoaan Munkkin­imestä ja kul­kee noin kuu­den kilo­metrin matkan Engelin kahvi­laan varttitunnissa.

  23. Ovelta lähim­mälle juna/metroasemalle siir­tymi­nen on hidas­ta. Samoin on sieltä metro/ju­na-ase­mal­ta työ­paikalle. Kuitenkin se väli siir­ry­tään hyvin kovaa vauh­tia. Koko matkaan kulute­tun ajan kannal­ta ei siis ole paljoa merk­i­tys­tä, onko se raide­mat­ka 5 vai 30km, jos nopeus on jotain 80km/h. Jos niihin kilo­metrin käve­ly­matkoi­hin menee kumpaankin 10 min ja odot­tamiseen 5 min, niin mat­ka-aika pite­nee 30 min­uutista 50 min­u­ut­ti­in, vaik­ka etäisyys lin­nun tietä kasvoi yli nelinkertaiseksi. 

    Point­ti­ni ei ollut kri­ti­soi­da sitä, mitä todel­li­nen nopeus kaupunkialueel­la maan­pin­nal­la liikkuen on, vaan sitä laskel­maasi, joka arvioi suurkaupunkien mak­simikokoa tästä luvus­ta läh­tien. Jos runk­olin­jo­jen nopeus on paljon sitä pin­tali­ikku­misen nopeut­ta suurem­pi, kas­vaa se kohtu­ullisen työ­matkan säde hyvinkin paljon. 

    Sieltä Munkkiniemestä bus­sil­la Engeli­in tulo voi kestää ruuh­ka-aikaan pidem­pään kuin Ker­aval­ta 30 km:n päästä.

  24. Samuli Saarel­ma: “Juha tuos­sa lis­tasikin suurkaupunkien edut. En osaa sanoa, miten suuri kaupun­gin pitää olla, jot­ta sen työ­paikkatar­jon­nan laa­jen­e­misel­la ei ole enää merk­i­tys­tä. Joka tapauk­ses­sa päte­nee se takaisinkytken­tä, että kos­ka suurkaupungeis­sa on paljon työvoimaa tar­jol­la, fir­mo­jen kan­nat­taa muut­taa sinne ja kos­ka fir­mat muut­ta­vat sinne, lisää työvoimaa muut­taa sinne.”

    Kom­ment­ti: Tärkein suurkaupunkien etu on kuitenkin siel­lä mah­dol­lis­tu­va erikois­tu­mi­nen ja siitä syn­tyvä työn tuot­tavu­us. Tähän Juhan lis­tan koh­dat osit­tain perus­tu­i­v­atkin. Sekä palvelu­jen että aineel­lis­ten hyödykkei­den tuotan­non erikois­tu­mi­nen vaatii suuren tuotan­tomäärän kan­nat­taak­seen. Ja sit­ten kun se määrä saavute­taan, päästään alhaisi­in yksikkökus­tan­nuk­si­in. Suuri­in tuotan­tomääri­in päästään vain siel­lä, mis­sä on paljon asi­akkai­ta. Ja mitä enem­män asi­akkai­ta, sitä enem­män niitä riit­tää mitä erikoisim­mille (mut­ta riit­tävän edullisille) tuot­teille. Koko hom­man edel­ly­tys on toki, että saadaan asi­akkaat pakat­tua pienelle alueelle ja onnis­tu­taan jär­jestämään liiken­ney­htey­det suju­viksi. Onnek­si tässäkin on mah­dol­lista hyö­dyn­tää suur­tuotan­non etuja:)

  25. Juu, toki raidelin­jat vaikut­taa. Tosin 80km/h lin­janopeus edel­lyt­tää Z‑juna tyyp­istä nopeaa junaa min­imipysähdyk­sil­lä, tiheään pysähtyvän lähi­ju­nan tai metro lin­janopeus on jotain 40–60km/h.

  26. Opti­maa­li­nen kaupunkikoko kasvoi kun per­heen molem­mat van­hem­mat rupe­si­vat käymään töis­sä. Jos per­heel­lä on vain yksi elät­täjä, muut­topäätös työn perässä pienem­mälle paikkakun­nalle on helpom­pi — ei tarvitse etsiä toiselle työtä.

Vastaa käyttäjälle ilkka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.