Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (4): pitääkö kaikkien sulloutua Helsingin seudulle?

Uuden­maan­lii­ton tule­vai­suu­den­nä­ky­mien mukaan Uudel­le­maal­le koko­nai­suu­des­saan tulee 25 vuo­des­sa 400 000 asu­kas­ta lisää. Lisäys tulee jok­seen­kin koko­naan Hel­sin­gin työs­sä­käyn­tia­lu­eel­le. Minä pie­nem­pi osa täs­tä väes­tön­li­säyk­ses­tä suun­tau­tuu YTV-kun­tiin, sitä suu­rem­pi osa sii­tä näyt­tää mene­vän hajau­tu­nee­seen yhdyskuntarakenteeseen.

Aina sil­loin täl­löin kuu­lee sanot­ta­van, että älkää kaa­voit­ta­ko niin pal­jon. Eri­tyi­ses­ti, kun jotain kiis­ta­na­lais­ta aluet­ta kaa­voi­te­taan Hel­sin­gis­sä, rat­kai­suk­si alu­een suo­je­le­mi­sek­si esi­te­tään, että muu­al­ta muut­ta­vat pysy­kööt muu­al­la.  Hel­sin­gin seu­dul­le ja eri­tyi­ses­ti tääl­lä jo asu­vil­le oli­si minus­ta­kin parem­pi, jos seu­tu sai­si kas­vaa vähän hitaammin.

Rajoit­ta­mal­la kaa­voi­tus­ta Hel­sin­gis­sä ei voi­da ymmär­tääk­se­ni vai­kut­taa juu­ri lain­kaan sii­hen, pal­jon­ko väkeä tulee Uudel­le­maal­le; ei vaik­ka Hel­sin­ki julis­tai­si koko kau­pun­gin raken­nus­kiel­toon 20 vuo­dek­si. Raken­ta­mi­nen vain siir­tyi­si mui­hin seu­dun kun­tiin ja lop­pu­tu­lok­se­na oli­si yhdys­kun­ta­ra­ken­teen vaa­ral­li­nen hajoa­mi­nen. Asias­ta pitäi­si sopia koko Uuden­maan kun­tien kesken.

En usko, että tuol­lais­ta sopi­mus­ta saa­tai­siin aikaan, eikä se oli­si hyvä. Asun­to­pu­la on huo­no kei­no rajoit­taa muut­to­lii­ket­tä. Se kyl­lä sinän­sä toi­mii, mut­ta kei­no­na se on epä­so­si­aa­li­nen ja raa­ka. Tar­vit­see­ko perus­tel­la? Sano­taan nyt vaik­ka, että muu­ta maa­ta koh­taan ei oli­si rei­lua lähet­tää kaik­kia Uuden­maan köy­hiä hei­dän nis­koil­leen. Pää­asias­sa täl­lä blo­gil­la Hel­sin­kiä onkin kri­ti­soi­tu sii­tä, että se kaa­voit­taa lii­an vähän.

Sik­si kysy­mys kuu­luu­kin, mik­si työ­pai­kat eivät viih­dy muu­al­la maas­sa; mik­si pie­net ja kes­ki­suu­ret kau­pun­git ovat mel­kein kaik­ki krii­si­kun­tia? Sil­lä kau­pun­kien väli­ses­tä alue­ke­hi­tyk­ses­tä täs­sä on kyse. Maa­seu­dun työ­pai­kat eivät sanot­ta­vas­ti kil­pai­le Hel­sin­gin kanssa.

27 vastausta artikkeliin “Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (4): pitääkö kaikkien sulloutua Helsingin seudulle?”

  1. mik­si pie­net ja kes­ki­suu­ret kau­pun­git ovat mel­kein kaik­ki kriisikuntia?

    Ei ole riit­tä­vää väes­tö­poh­jaa pal­ve­luil­le, eri­kois­tu­mi­seen, jne. eli lyhyes­ti kau­pun­gin etu­ja. Tämä yksin­ker­tai­nen ja päi­vän­sel­vä havain­to ei tosin estä yhä uut­ta polii­tik­ko- ja suun­nit­te­li­ja­su­ku­pol­va ehdot­ta­mas­ta rat­kai­suk­si kau­pun­gin (pit­käl­ti kuvi­tel­tui­hin) ongel­miin juu­ri tuol­lai­sia pik­ku­kau­pun­gin kokoi­sia auto­no­mi­sia yksi­köi­tä. Sel­lai­nen hert­tai­nen kylä jos­sa suu­rin osa asuk­kais­ta hoi­taa pai­kal­li­asian­sa pai­kal­li­ses­ti pai­kal­lis­pal­ve­luis­sa ja muo­dos­taa toi­sis­taan huol­ta­pi­tä­vän ja jaka­van yhtei­sön. Seu­raus on sit­ten kitu­vat pal­ve­lut ja autio plaaza, jos­sa toi­sen­sa tun­te­vat kor­kein­taan koi­ran­kuset­ta­jat, kun ei siel­lä kel­lään muul­la ole mitään syy­tä liik­kua. Yhtei­sö tar­koit­taa käy­tän­nös­sä paria aktii­vi­nim­byä jot­ka vaa­li­vat jotain kuol­lee­na syn­ty­nyt­tä suun­nit­te­lu­pe­ri­aa­tet­ta jol­la juu­ri hei­dän met­sä­lä­hiön­sä on toteutettu.

    Jos se pik­ku­kau­pun­ki oli­si opti­maa­li­sen kokoi­nen yksik­kö niin ei meil­lä oli­si isom­pia kau­pun­ke­ja lainkaan.

  2. Mitä ihmeen tilas­to­ja te olet­te luke­neet? 😀 😀 😀 Kyl­lä lii­an suu­ret yksi­köt ovat täl­lä het­kel­lä enem­män liris­sä kuin pienet.

    Oma perat­ta­va alu­een­sa on sit­ten kun­tien teh­tä­vät ylei­sem­min. Edus­kun­ta on suu­res­sa vii­sau­des­saan työn­tä­nyt kun­nil­le teh­tä­väk­si kaik­kea kivaa, hyvää ja kal­lis­ta. Nyt on aika pysäh­tyä ja miet­tiä mit­kä oikeas­ti ovat perus­pal­ve­lu­ja, jot­ka kuu­lu­vat yhteis­kun­nal­le. Mit­kä taas sitä muu­ta kivaa, jon­ka jokai­nen voi itse ostaa.

    Vii­me­vuo­sia suu­rim­pia epä­on­nis­tu­mi­sia on ollut hoi­to­ta­kuu. Sen lisäk­si, että se on hal­lit­se­mat­to­mas­ti lisän­nyt kun­tien kus­tan­nuk­sia, se on samal­la vinout­ta­nut hoi­toa. Kun­nat siir­tä­vät resurs­se­ja mm. mie­len­ter­veys­pal­ve­luis­ta sel­lai­siin pal­ve­lui­hin, joi­ta voi­daan mita­ta vaik­ka­pa leik­kaus­ten mää­räl­lä. Hoi­don vai­kut­ta­vuu­des­ta ei väli­te­tä, kun­han leik­kaus­mää­rät ja puhe­li­meen vas­tausa­jat saa­daan näyt­tä­mään hyvältä.

    Opti­maa­li­sen koko­nen kau­pun­kiyk­sik­kö on eri tut­ki­mus­ten mukaan 10 000 — 40 000. Jos­tain syys­tä meil­lä ei ole väes­tön lisään­tyes­sä kyet­ty jaka­maan kun­tia riit­tä­vän riva­kas­ti, vaan on pääs­tet­ty syn­ty­mään suu­ri, tehot­to­mia mam­mut­te­ja. Ver­rat­kaa vaik­ka Lon­toon met­ro­po­lia­lu­ee­seen, joka aikoi­naan jaet­tiin pie­niin, hyvin itse­näi­siin kun­tiin, kos­ka kes­kus­hal­lin­to oli aja­mas­sa koko­nai­suut­ta konkurssiin.

  3. Yksi osa­rat­kai­su on val­tion toi­mien sys­te­maat­ti­nen sijoit­ta­mi­nen uuden­maan ulko­puo­lel­le. Tämä vähen­täi­si pai­net­ta Hel­sin­kiä kohtaan.

  4. Kes­kus­te­lin työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­ses­tä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le erään yrit­tä­jän kans­sa jokin aika sit­ten. Hän omis­taa hyvin menes­ty­vän elkt­ro­niik­ka-alan yri­tyk­sen alle 40000 asuk­kaan sisä­suo­ma­lai­ses­sa kaupungissa.Työllistää n.50 hen­keä. Hän ihmet­te­li itse­kin kyseis­tä kes­kit­ty­mis­tä, ja luet­te­li lukusia pai­kal­li­sia veto­voi­ma­te­ki­jöi­tä: kou­lu­tet­tu, riit­tä­vä työvoima,halvempi asu­mi­nen, lyhyem­mät työ­mat­kat, luon­to lähel­lä, kult­tuu­ri­tar­jon­ta ja har­ras­tus­mah­dol­li­suu­det riit­tä­vät jne. Ei hän näh­nyt yhtään kun­non syy­tä sii­hen, mik­si työ­paik­ko­jen pitäi­si hakeu­tua ete­lään, itse hän arve­li, että yrit­tä­jis­tä on “kiva” asua pääkaupungissa..

  5. Kuka pys­tyy arvioi­maan kehi­tys­tä 25 v. eteen­päin ja mil­lä perus­tein? Jos Hel­sin­ki on ‘täyn­nä’ niin lop­puu­han se kas­vu. Ei se vält­tä­mät­tä jat­ku enää Van­taal­le samoin perus­tein (kun tila yksin­ker­tai­ses­ti täyt­tyy). Jos vaik­ka­pa sai­sim­me suo­ran radan Turus­ta Hel­sin­kiin (Elsa?), niin sii­nä oli­si koos­sa mel­kein sama työs­sä­käyn­tia­lue Turus­ta saak­ka (25 v. = 2030 = 30/20 min.?, arviot alikanttiin)
    Seu­raa­van kym­me­nen vuo­den aika­na voi tapah­tua logis­tii­kas­sa, työ­paik­ko­jen sijoit­tu­mi­see­sa, liik­ku­mi­ses­sa, ener­gian tuo­tan­nos­sa, ym. niin pal­jon, että nämä nykyi­set visiot ihmis­ten ja yri­tys­ten sijoit­tu­mi­ses­sa (25v.) ovat lähin­nä tarinaa.
    Rau­ta­tie­y­he­tys Tur­kuun ja ase­mat sil­lä välil­lä ovat sur­keas­sa kun­nos­sa tai nii­tä ei ole. Tar­vi­taan nopeas­ti rata Salos­ta Loh­jal­le. Mitä oli ennen kuin oli Kar­jaa? Siel­lä­hän pitää pysäh­tyä? Olleen­kaan vähek­sy­mät­tä Kar­jaa­ta tai Hankoa.
    Mut­ta Tur­ku on huo­mat­ta­vas­ti omaa koko­aan suu­rem­pi. Tur­ku on enem­män Var­si­nais-Suo­mes­sa kuin Hel­sin­ki Uudellamaalla.

  6. Mik­si­kö? Kos­ka Suo­men kau­pun­gis­tu­mi­sas­te ei ole kehit­ty­neen, moder­nin val­tion tasolla.

    Väes­tön kes­kit­ty­mi­nen on luon­nol­lis­ta kehitystä.

  7. Osmo kysyi “mik­si työ­pai­kat eivät viih­dy muu­al­la maas­sa; mik­si pie­net ja kes­ki­suu­ret kau­pun­git ovat mel­kein kaik­ki kriisikuntia? ”

    Maa­kun­tien kau­pun­git ovat syn­ty­neet ja kehit­ty­neet savu­piip­pu­teol­li­suu­den ympä­ril­le, joka sijoit­tui lähel­le raa­ka-ainei­ta ja maal­ta muut­ta­vaa työvoimaa. 

    Nykyi­nen “jäl­ki­teol­li­nen” yhteis­kun­ta on toi­sen­lai­nen: amma­tit ovat asian­tun­ti­ja­val­tai­sia, eivät­kä kor­keas­ti kou­lu­te­tut asian­tun­ti­jat viih­dy jos­sain pik­ku­ky­läs­sä, vaik­ka siel­lä kuin­ka oli­si väl­jem­pää ja hal­vem­paa asua. Tämän suun­tai­sia aja­tuk­sia esi­tet­tiin muu­ta­ma vuo­si sit­ten “luo­van talou­den” tren­dik­kään nimen alla. Kun yli­mää­räi­nen tren­dik­kyys rii­su­taan, niin on sii­nä jotain ajatusta. 

    Tämän­kin pals­tan luki­jois­ta val­tao­sa on koh­tuul­li­sen hyvin kou­lu­tet­tu­ja asian­tun­ti­joi­ta, jot­ka voi­si­vat kir­joi­tel­la kom­ment­te­jaan tän­ne etä­nä vaik­ka jos­tain Kuusa­mos­ta, mut­ta kuin­ka­han moni niin tekee?

    itse­kin olen junan tuo­ma­na Hel­sin­gis­sä, kun kou­lu­tus­ta vas­taa­vaa duu­nia ei yksin­ker­tai­ses­ti löy­dy maakunnista.

  8. Ei hän näh­nyt yhtään kun­non syy­tä sii­hen, mik­si työ­paik­ko­jen pitäi­si hakeu­tua ete­lään, itse hän arve­li, että yrit­tä­jis­tä on “kiva” asua pääkaupungissa.. 

    Tämä­hän on erit­täin hyvä syy pis­tää fir­ma pys­tyyn juu­ri Hel­sin­kiin. Ja voi olla yksi suu­rim­pia syi­tä keskittymiselle.

    Ric­hard Flo­ri­da esit­tää luo­va luok­ka-kir­jois­saan, että inno­va­tii­vis­ten yri­tys­ten sijoit­tu­mi­sen mää­rää se, mis­sä nii­den poten­ti­aa­li­set työn­te­ki­jät halua­vat asua: yri­tyk­sen on vain pak­ko aset­tua sinne.

    Otta­mat­ta Flo­ri­dan päte­vyy­teen kan­taa (en osaa sitä arvioi­da), aja­tus kuu­los­taa ihan uskot­ta­val­ta. Ehkä ihmi­set tosi­aan halua­vat asua suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Eivät kaik­ki, mut­ta suu­ri osa. Itse aina­kin haluan. 

    Ehkä ihmis­ten sijoit­tu­mi­nen mää­rää nyky­ään yri­tys­ten sijoit­tu­mis­ta eikä toi­sin päin. Jos näin on, niin sehän oli­si erin­omai­sen hie­no asia: ihmi­set saa­vat asua mis­sä halua­vat ja talous sopeutuu.

  9. Minua ei oikein vakuu­ta se perus­o­le­tus, että yhteis­kun­nal­li­nen opti­mi saa­vu­tet­tai­siin siten, että pois­tai­sim­me kaik­ki pää­kaun­ki­seu­dun ns. kasu­tu­mi­sen esteen — ja sil­loin saa­vut­tai­sim­me jon­kin­lai­sen luon­nol­li­sen jakau­man pk-seu­tu­lais­ten ja maa­seu­tu-Suo­men välillä.

    Jon­kun suu­ruus­luo­kan saa­vu­tet­tu­aan fyy­sis­lo­gis­ti­set tmv. hai­tat ylit­tä­vät var­mas­ti saa­vu­te­tut hyö­dyt. Vai onko niin, että voi var­muu­del­la sanoa, että raja­hyö­ty lähe­nee nol­laa vas­ta vaik­ka 3 tai 4 mil­joo­nan kokoi­ses­sa (tai 30–40 mil­joo­naa, kuten Tokios­sa) kes­kit­ty­mäs­sä? Eli Suo­mes­sa joka tapauk­ses­sa (lähes) kaik­kien oli­si hyvä muut­taa pk-seu­dul­le, niin työ- ym. mark­ki­nat toi­mi­si­vat par­hai­ten ja hyvin­voin­ti oli­si maksimoitu.

    Oma erit­täin ama­töö­ri­mäi­nen tun­tu­ma oli­si, että kasau­tu­mi­nen ei miten­kään pysäh­dy min­kään­lai­seen opti­miin, vaan ker­ty­nyt kasau­tu­ma vain kiih­dyt­tää omaa kasau­tu­mis­taan, riip­pu­mat­ta onko se enää hyväk­si. Eikö voi aina­kin puo­li­va­ka­vis­saan jopa väit­tää, että yhteis­kun­nan hal­lin­nol­lis­ta kes­kit­ty­mis­tä suo­si­va toi­min­ta­ta­pa jo läh­tö­koh­tai­ses­ti aiheut­taa pää­kaun­ke­ja kas­vat­ta­van ja muu­ta maa­ta kuih­dut­ta­van vääristymän?

  10. Kive­käs: “Otta­mat­ta Flo­ri­dan päte­vyy­teen kan­taa (en osaa sitä arvioi­da), aja­tus kuu­los­taa ihan uskot­ta­val­ta. Ehkä ihmi­set tosi­aan halua­vat asua suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Eivät kaik­ki, mut­ta suu­ri osa. Itse aina­kin haluan. ”

    Vie­lä tähän huo­mau­tus. Monet halua­vat asua kau­pun­kien lie­peil­lä näin yhdis­täen maa­seu­dun ja kau­pun­kien edut. Eli oma talo ja piha koh­tuu hin­taan, ja sil­ti lähel­lä kaup­po­ja, ravin­to­loi­ta ja työ­mark­ki­noi­ta. Lähel­lä kau­pun­kia on se optimi.

  11. Toi­nen Tuomas:
    Jos kau­pun­kiin kasau­tu­mi­neen jat­kuu loput­to­miin, se tar­koit­taa että opti­mi on että kaik­ki asu­vat kau­pun­gis­sa. Opti­mi voi olla myös ääriar­vo. Jos se on (en kyl­lä usko ole­van), ei ole kan­na­ta yrit­tää estää opti­miin hakeutumista.

  12. Heh, hyvä point­ti. Asun­to kau­pun­gin lai­dal­la yhdis­tää maa­seu­dun ja kau­pun­gin hyvä puo­let. Kaik­ki tosin eivät arvos­ta tätä.

  13. Jon­kun suu­ruus­luo­kan saa­vu­tet­tu­aan fyy­sis­lo­gis­ti­set tmv. hai­tat ylit­tä­vät var­mas­ti saa­vu­te­tut hyö­dyt. Vai onko niin, että voi var­muu­del­la sanoa, että raja­hyö­ty lähe­nee nol­laa vas­ta vaik­ka 3 tai 4 mil­joo­nan kokoi­ses­sa (tai 30–40 mil­joo­naa, kuten Tokios­sa) keskittymässä?

    Väit­täi­sin että opti­mi on alle kak­si mil­joo­naa, tuon isom­pi kau­pun­ki hajo­aa hel­pos­ti jo osa­kau­pun­geik­si, eli kyse on oikeas­taan kau­pun­kia­luu­es­ta. Riip­puu tie­ten­kin raken­nus­te­hok­kuu­des­ta. Haa­ru­koin näin:

    Mää­ri­tel­lään kau­pun­ki funk­tio­naa­lis­ti niin että se on alue jon­ka kes­kus­taan pää­se ajas­sa t. Kaik­ki ei ole menos­sa kes­kus­taan, mut­ta se on kes­ki­mää­rin sopi­va mit­ta­ri. Asi­aa voi aja­tel­la niin että kun tuo ylit­tyy niin kau­pun­ki hajo­aa useam­mak­si osa­kau­pun­gik­si. Tyy­pil­li­nen hyväk­syt­ty työ­mat­kan mak­si­mi­pi­tuus on 45 minuuttia.

    Mää­ri­tel­lään lii­ken­teen todel­li­nen kes­ki­no­peus v, eli siis sisäl­tää pysä­kil­le käve­lyt, park­kee­rauk­set, ruuh­kat, jne. Tyy­pil­li­ses­ti tämä on jotain 20 — 30 km/h, vähemmänkin.

    Mää­ri­tel­lään asu­kas­ti­heys a. Kun ote­taan huo­mioon että kau­pun­gis­sa on muu­ta­kin kuin talo­ja, esi­mer­kik­si teol­li­suusa­luei­ta, puis­to­ja, vesis­tö­jä ja tei­tä, niin tii­viin­kin kau­pun­gin asu­kas­ti­heys on ehkä jotain 5000as./km2. Tämän luvun kas­vun voi kuvi­tel­la muu­ten tuot­ta­van kes­ki­mää­rin alem­man nopeu­den (v), tiheäs­sä kau­pun­gis­sa lii­ken­ne on hitaam­paa, mut­ta unoh­de­taan se nyt sel­key­den vuoksi.

    Kau­pun­gin pin­ta-ala voi­daan las­kea yo. perus­teel­la yksin­ker­tai­ses­ti, sen muo­dos­ta­man ympy­rän säde on v x t, eli pin­ta-ala ℗ täten
    P = (v x t)^2 x pi.
    Mut­ta jos kysees­sä on ran­nik­ko­kau­pun­ki kuten Hel­sin­ki sen voi aja­tel­la ole­van puo­liym­py­rä, eli tuo jae­taan kahdella
    P = (v x t)^2 x pi /2

    Mak­si­maa­li­sen asu­kas­lu­vun (A) saa ker­to­mal­la pin­ta-alan asu­kas­ti­hey­del­lä a, eli
    A = P x a = (v x t)^2 x pi /2 x a

    Hel­sin­gin seu­dul­la lii­ken­teen todel­li­nen kes­ki­no­peus v = n. 25 km/h, aika jos­sa pitäi­si pääs­tä kes­kus­taan ehkä 45 min, eli t = 0,75h ja asu­kas­ti­heys on Hel­sin­gin luvuil­la 2 700.
    A = (25km/h x 0,75h) ^ 2 x pi / 2 x 2700as./km2 = 550 km² x 2700as./km2 = n. 1,5 mil­joo­naa asukasta.

  14. Ilkal­le: Minä ajat­te­lin kasau­tu­mis­ta yhteen paik­kaan. Siis Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa pk-seu­dul­le, maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa Met­ro­po­liin x. Ääriar­vo oli siis, että kaik­ki maa­il­man ihmi­set asui­si­vat samas­sa kaupungissa.

  15. Ihmi­set ovat aina men­neet sin­ne, mis­tä voi­vat saa­da elan­ton­sa. Tämä tosia­sia ei ole muut­tu­nut. Ihmi­set mene­vät sin­ne mis­sä on töitä.

    En ymmär­rä puhet­ta sii­tä, että kor­keas­ti kou­lu­te­tut halua­vat asua suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Ainoas­taan pie­nel­lä Hel­sin­gin nie­mel­lä halu­taan asua ja se näkyy kuu­den ton­nin neliö­hin­ta­na. Suu­rin osa halu­aa asua koh­ta­lai­sen suu­ren kau­pun­gin lähel­lä mut­tei siel­lä, jot­ta saa siel­tä pal­ve­lu­ja, ja jot­ta voi sil­ti elää tur­val­li­ses­ti ja luon­toa lähel­lä. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa asu­mi­nen mak­saa niin pal­jon, kos­ka siel­lä on niin vähän asun­to­ja suh­tees­sa sii­hen poruk­kaan, joka siel­lä haluai­si asua. Tämä ei tar­koi­ta, että abso­luut­ti­ses­ti useam­mat haluai­si­vat siel­lä asua. Lisäk­si siel­lä on pal­jon kau­pun­ki­ko­te­ja. On har­haan­joh­ta­vaa puhua, että joku halu­aa asua kau­pun­gis­sa, jos tämä asuu siel­lä vain muu­ta­man kuu­kau­den vuo­des­ta ja loput jos­sain rat­su­ti­lal­la Kirk­ko­num­mel­la. Jos pak­ko oli­si vali­ta niin kyl­lä mie­luum­min sii­tä kes­kus­tan kodis­ta var­maan luovutaan.

    Saat­taa olla, että haluk­kuus perus­taa yri­tys on suu­rem­pi Hel­sin­gis­sä kuin muu­al­la Suo­mes­sa. Kai­kis­sa muis­sa Suo­men kau­pun­geis­sä perus­duu­na­ri voi asua kau­pun­gin arvos­te­tuim­mal­la asui­na­lu­eel­la niin halu­tes­saan ja kaik­ki käy­vät samo­ja kou­lu­ja yms. Hel­sin­gis­sä erot ihmis­ryh­mien välil­lä ovat suu­rem­mat ja kipua­mi­sen mah­dol­li­suus toi­seen yhteis­kun­ta­luok­kaan kan­nus­taa. Muu­al­la Suo­mes­sa ei oikein ole mitään näky­viä yhteis­kun­ta­luok­kia, joten mik­si tur­haan ris­kee­ra­ta. Tämä on surul­lis­ta mut­ta totta.

  16. Olen monas­ti miet­ti­nyt aivan samaa eli mihin tämä sul­lou­tu­mi­nen Hel­sin­kiin ja seu­dul­le perus­tuu. Eihän täl­lais­ta oikein muu­al­la maa­il­mas­sa ole, että maan reu­nal­la ole­va pää­kau­pun­ki on kai­ken keskipiste. 

    Aina­kin näi­tä epäi­len syyllisiksi:

    1) Hel­sin­ki­kes­kei­syys on tsaa­rin­ajan perin­töä. Pää­kau­pun­gik­si kaik­ki val­tiol­li­nen hal­lin­to­ja ja sii­nä sivus­sa Piis­pa Hen­ri­kin luut­kin siir­ret­tiin Turus­ta Hel­sin­kiin. Se oli Tsaa­rin tahto.

    2) Ker­ran alkuun pääs­ty­ään kas­vu onkin sit­ten ruok­ki­nut kas­vua, mil­loin mis­tä­kin syys­tä on muut­to­vir­ta suun­tau­tu­nut Hel­sin­gin seu­dul­le. Kaik­ki tiet ja rai­teet vie­vät Helsinkiin.

    3) Vil­kai­sin elin­kei­no­ra­ken­net­ta, about 1/4 hal­lin­nos­sa, 1/3 koko maan ITC-työ­pai­kois­ta, yri­tys­ten pää­kont­to­rit, pal­ve­lut jne. eli erit­täin nyky­ai­kai­nen ja kas­vu­var­ma alue.

    Kul­ku­ytey­det ovat hyvä esi­merk­ki. 1800-luvul­la ei sen aikai­set lai­vat edes pääs­seet tal­vel­la Hel­sin­kiin. Han­ko oli pit­kään Suo­men viral­li­nen tal­vi­sa­ta­ma. Nyt Vuo­saa­ren sata­ma on suu­rin ja mahtavin.

  17. Flo­ri­da saat­toi olla oikeas­sa. Minus­ta tun­tuu, että tär­kein syy, mik­si kaik­ki halua­vat Hel­sin­kiin löy­tyy Hel­sin­ki-Van­taa lentokentältä.

    Ver­rat­kaa Hel­sin­ki-Van­taan valo­tau­lun “Depa­tu­res” sara­ket­ta min­kä tahan­sa muun Suo­men len­to­ken­tän “Depa­tu­res” sarak­keen kans­sa ja vas­taus on sel­vä. Niin ikä­vää kuin se enti­se­nä loi­maa­lai­se­na on sanoa: Hel­sin­ki = Suomi. 

    Jos tark­ko­ja ollaan pitäi­si sanoa pää­kau­pun­ki­seu­tu (Met­ro­po­li­tan area). Suo­men kruu­nun jalo­ki­veen, yri­tyk­seeen N.. nimit­täin vii­ta­taan sanal­la “Espoo”. Tämän pitäi­si olla ylpey­den aihe Espool­le kun mui­ta tun­net­tu­ja paik­ko­ja ovat Cuper­ti­no, Moun­tain View ja Redmond.

  18. Kyl­lä­hän Hel­sin­gin seu­tu tulee vain kas­va­maan enti­ses­tään. Luet­te­len syitä:

    1) lii­ken­teen sol­mu­koh­ta: kan­sain­vä­li­nen len­to­kent­tä, par­haat yhtey­det rau­ta­teil­lä ja moot­to­ri­teil­lä. Logis­tiik­ka-ala mer­kit­tä­vä työllistäjä

    2) par­haat ja laa­jim­mat yli­opis­tot: maa­kun­nas­ta jat­ku­va lah­jak­kaim­pien vir­ta koh­ti hel­sin­kiä, ja monet jää­vät asu­maan alueelle

    3) paras vali­koi­ma mah­dol­li­sia työ­nan­ta­jia: pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la olet hel­pos­ti nykyi­sen työ­nan­ta­jan varassa

    4) laa­jat työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det jul­ki­sel­la sek­to­ril­la: vil­kai­se http://www.monster.fi hel­sin­gin kau­pun­ki ja espoon kau­pun­ki. Lisäk­si suu­ri osa val­tion viras­tois­ta sijait­see helsingissä

    5) paras vali­koi­ma yksi­tyi­sen sek­to­rin joh­to- ja asian­tun­ti­ja­teh­tä­viä. Suu­rin osa kon­sul­toin­nis­ta ja suu­ry­ri­tys­ten joh­to­teh­tä­vis­tä helsingissä

    6) paras kult­tuu­ri, viih­de, ravin­to­la, urhei­lu, har­ras­tus, yms vapaa-ajan tar­jon­ta. Poik­keuk­se­na met­säs­tys ja kalastus.

    7) mer­kit­tä­vin alue poliit­ti­ses­ti. Käsi sydä­mel­le, luet­te­le tun­te­ma­si julk­kis­po­lii­ti­kot ja las­ke kuin­ka mon­ta hel­sin­ki­läis­tä sait vrt. muu suomi

    8) mer­kit­tä­vim­pien tie­don­vä­li­tys­fir­mo­jen koti­ka­pun­ki. Prav­da, Yle, jne jne

    Eikä se var­maan tähän edes lopu. Täs­tä näkö­kul­mas­ta onkin aika koh­tuu­ton­ta, miten rai­vo­na hel­sin­ki­läi­set ovat esim. seu­raa­vis­ta asioista:

    1) val­tion viras­to­jen haja­si­joit­ta­mi­nen. Tämä on vähin­tään koh­tuul­lis­ta ottaen huo­mioon ylläoleva

    2) kau­pan kes­kus­ten raken­ta­mi­nen hel­sin­gin ulko­puo­lel­le. Muu­al­la­kin pitäi­si saa­da olla kan­nat­ta­vaa liiketoimintaa

    3) veron­mak­sa­jien leviä­mi­nen ympä­rys­kun­tiin. Vaik­ka suu­rin osa halu­aa asua pie­nes­sä ja kal­liis­sa ker­ros­ta­los­sa ilman omaa pihaa, niin jot­kut har­vat halua­vat hal­vem­man asun­non omal­la pihal­la ja sil­ti lähellä

  19. Tpyy­luo­ma: esi­mer­kik­si Man­hat­ta­nin asu­kas­ti­heys on noin 27000 asu­kas­ta per km2, eli yli vii­sin­ker­tai­nen esittämääsi. 

    Toi­nen mikä vai­kut­taa las­kes­kel­mii­si on se, kuin­ka hyvin rai­de­lii­ken­ne toi­mii — se kun voi tuo­da ihmi­siä työ­pai­kal­le kau­em­paa kuin auto samas­sa ajassa.

  20. Säre­lä, joo lii­ken­neyh­det vai­kut­ta­vat ja raken­nus­te­hok­kuus. Teo­reet­ti­nen mak­si­mi 20km sätel­tään ole­van ympy­rän muo­toi­sen kau­pun­gin väki­mää­räl­lä lie­nee kym­me­niä mil­joo­nia, ja nopeil­la radoil­la tuo­ta sädet­tä voi toki kasvattaa.

    Käy­tän­nös­sä vaan tilan­käyt­tö ei ole opti­maa­lis­ta, koko New Yor­kin kau­pun­gin asu­kas­ti­heys on vähän yli 10 000as./km2. Jos voi­si raken­taa puh­taal­ta pöy­däl­tä, tai oltai­siin toteu­tet­tu vaik­ka se Saa­ri­sen kaa­va, niin koko Uuden­maan asuk­kaat sai­si suu­rin piir­tein Kehä I sisä­puo­lel­le. Mut­ta kun ei voi.

  21. Olen samaa miel­tä Säre­län kans­sa, että hyvin toi­mi­va rai­de­lii­ken­ne muut­taa rat­kai­se­vas­ti sitä las­kel­maa. Län­si-Euroo­pan kak­si suu­rin­ta kau­pun­kia ovat Lon­too ja Parii­si. Molem­mis­sa on met­ro­po­lin alu­eel­la yli 10 mil­joo­naa ihmis­tä. Ja töis­sä­käyn­ti sujuu sil­lä, että junat/metrot kul­jet­ta­vat ihmi­siä pal­jon suu­rem­mal­la nopeu­del­la kuin 25km/h.

    Lisäk­si huo­mioi­sin vie­lä sen, että val­ta­van met­ro­po­lin­kin alu­eel­la ihmi­set voi­vat vali­ta asu­mis­paik­kan­sa siten, että se on mah­dol­li­sim­man lähel­lä työ­paik­kaa. Yksi­näis­ten ihmis­ten koh­dal­la tuo on tie­ten­kin tri­vi­aa­lia. Per­heen koh­dal­la jo se hel­pot­taa elä­mää, että toi­sen van­hem­man työ­mat­ka on lyhyt. 

    Juha tuos­sa lis­ta­si­kin suur­kau­pun­kien edut. En osaa sanoa, miten suu­ri kau­pun­gin pitää olla, jot­ta sen työ­paik­ka­tar­jon­nan laa­je­ne­mi­sel­la ei ole enää mer­ki­tys­tä. Joka tapauk­ses­sa päte­nee se takai­sin­kyt­ken­tä, että kos­ka suur­kau­pun­geis­sa on pal­jon työ­voi­maa tar­jol­la, fir­mo­jen kan­nat­taa muut­taa sin­ne ja kos­ka fir­mat muut­ta­vat sin­ne, lisää työ­voi­maa muut­taa sinne. 

    Esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vun koh­dal­la uskon tuon työn peräs­sä tapah­tu­neen muu­ton olleen pal­jon tär­keäm­pi teki­jä kuin sen, että ihmi­set halua­vat asua pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Toki itse kau­pun­kia­su­mi­ses­sa­kin on tapah­tu­nut paran­nus­ta men­nee­seen ver­rat­tu­na. Jos­tain luin, että pari sataa vuot­ta sit­ten Lon­toon asu­kas­lu­ku pysyi kas­vus­sa vain sin­ne maal­ta muut­ta­vien ihmis­ten ansios­ta. Kau­pun­ki oli niin epä­ter­veel­li­nen ympä­ris­tö asua, että kau­pun­gin oma luon­nol­li­nen väes­tön­kas­vu oli negatiivinen.

  22. Ovel­ta ovel­le eli todel­li­se­na nopeu­te­na 25km/h on oikeas­ti jo aika nopea­ta. Se tar­koit­taa esi­mer­kik­si että läh­tee koto­aan Munk­ki­ni­mes­tä ja kul­kee noin kuu­den kilo­met­rin mat­kan Enge­lin kah­vi­laan varttitunnissa.

  23. Ovel­ta lähim­mäl­le juna/metroasemalle siir­ty­mi­nen on hidas­ta. Samoin on siel­tä met­ro/­ju­na-ase­mal­ta työ­pai­kal­le. Kui­ten­kin se väli siir­ry­tään hyvin kovaa vauh­tia. Koko mat­kaan kulu­te­tun ajan kan­nal­ta ei siis ole pal­joa mer­ki­tys­tä, onko se rai­de­mat­ka 5 vai 30km, jos nopeus on jotain 80km/h. Jos nii­hin kilo­met­rin käve­ly­mat­koi­hin menee kum­paan­kin 10 min ja odot­ta­mi­seen 5 min, niin mat­ka-aika pite­nee 30 minuu­tis­ta 50 minuut­tiin, vaik­ka etäi­syys lin­nun tie­tä kas­voi yli nelinkertaiseksi. 

    Point­ti­ni ei ollut kri­ti­soi­da sitä, mitä todel­li­nen nopeus kau­pun­kia­lu­eel­la maan­pin­nal­la liik­kuen on, vaan sitä las­kel­maa­si, joka arvioi suur­kau­pun­kien mak­si­mi­ko­koa täs­tä luvus­ta läh­tien. Jos run­ko­lin­jo­jen nopeus on pal­jon sitä pin­ta­liik­ku­mi­sen nopeut­ta suu­rem­pi, kas­vaa se koh­tuul­li­sen työ­mat­kan säde hyvin­kin paljon. 

    Siel­tä Munk­ki­nie­mes­tä bus­sil­la Enge­liin tulo voi kes­tää ruuh­ka-aikaan pidem­pään kuin Kera­val­ta 30 km:n päästä.

  24. Samu­li Saa­rel­ma: “Juha tuos­sa lis­ta­si­kin suur­kau­pun­kien edut. En osaa sanoa, miten suu­ri kau­pun­gin pitää olla, jot­ta sen työ­paik­ka­tar­jon­nan laa­je­ne­mi­sel­la ei ole enää mer­ki­tys­tä. Joka tapauk­ses­sa päte­nee se takai­sin­kyt­ken­tä, että kos­ka suur­kau­pun­geis­sa on pal­jon työ­voi­maa tar­jol­la, fir­mo­jen kan­nat­taa muut­taa sin­ne ja kos­ka fir­mat muut­ta­vat sin­ne, lisää työ­voi­maa muut­taa sinne.”

    Kom­ment­ti: Tär­kein suur­kau­pun­kien etu on kui­ten­kin siel­lä mah­dol­lis­tu­va eri­kois­tu­mi­nen ja sii­tä syn­ty­vä työn tuot­ta­vuus. Tähän Juhan lis­tan koh­dat osit­tain perus­tui­vat­kin. Sekä pal­ve­lu­jen että aineel­lis­ten hyö­dyk­kei­den tuo­tan­non eri­kois­tu­mi­nen vaa­tii suu­ren tuo­tan­to­mää­rän kan­nat­taak­seen. Ja sit­ten kun se mää­rä saa­vu­te­taan, pääs­tään alhai­siin yksik­kö­kus­tan­nuk­siin. Suu­riin tuo­tan­to­mää­riin pääs­tään vain siel­lä, mis­sä on pal­jon asiak­kai­ta. Ja mitä enem­män asiak­kai­ta, sitä enem­män nii­tä riit­tää mitä eri­koi­sim­mil­le (mut­ta riit­tä­vän edul­li­sil­le) tuot­teil­le. Koko hom­man edel­ly­tys on toki, että saa­daan asiak­kaat pakat­tua pie­nel­le alu­eel­le ja onnis­tu­taan jär­jes­tä­mään lii­ken­neyh­tey­det suju­vik­si. Onnek­si täs­sä­kin on mah­dol­lis­ta hyö­dyn­tää suur­tuo­tan­non etuja:)

  25. Juu, toki rai­de­lin­jat vai­kut­taa. Tosin 80km/h lin­ja­no­peus edel­lyt­tää Z‑juna tyy­pis­tä nope­aa junaa mini­mi­py­säh­dyk­sil­lä, tihe­ään pysäh­ty­vän lähi­ju­nan tai met­ro lin­ja­no­peus on jotain 40–60km/h.

  26. Opti­maa­li­nen kau­pun­ki­ko­ko kas­voi kun per­heen molem­mat van­hem­mat rupe­si­vat käy­mään töis­sä. Jos per­heel­lä on vain yksi elät­tä­jä, muut­to­pää­tös työn peräs­sä pie­nem­mäl­le paik­ka­kun­nal­le on hel­pom­pi — ei tar­vit­se etsiä toi­sel­le työtä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.