Helsingin kaupungin valtuusto korotti yleistä kiinteistöveroa (maapohja ja liikerakennukset, ei asuinrakennukset, mutta kylläkin asuintontit) 0,8:aan. Korotus liittyi budjettisopuun ja tapahtui vihreiden vaatimuksesta. Yksikään muu puolue ei ainakaan julkisesti sitä kannattanut. Siis valtuusto vihreiden panttivankina.
Minusta kiinteistövero – nimenomaan maapohjan vero – on parhaita tapoja rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Parempia ovat vain haittaverot. Kansantaloustieteen opinnoissa opin, että kiinteistövero kapitalisoituu maan hintaan kertoimella, joka pitää maapohjan pääomakustannukset ennallaan. Se ei siirry asuntojen vuokriin, jos vuokrat määräytyvät markkinoilla vapaasti. Omalla tontilla olevan asunnon ostajan asumismenot eivät kasva, koska asunnon hinta laskee sen verran, että asumiskulut pysyvät ennallaan. Sen sijaan sen asumistulot tietysti nousevat, joka jo omistaa asunnon ja on maksanut siitä korkean hinnan. Lisäksi hänen asuntonsa myyntiarvo alenee. Niinpä kyse on oikeastaan sukupolviriidasta. Minun ikäisten omistusasunnossa asuvan kannalta kiinteistövero on huono vero, mutta nuorten asuntomarkkinoille tulevien kannalta se on verona ilmainen.
Mitä kuulimme valtuustossa muiden puolueiden suusta.
- Ei ole mitään näyttöä siitä, että kiinteistövero alentaisi tonttien hintoja;
- On väärin periä kiinteistöveroa omistustonteilta, koska vuokratonteilta sitä ei peritä;
- Kiinteistöverot siirtyvät sellaisinaan yksityisillä markkinoilla asuntojen vuokriin;
- On väärin periä Helsingissä yhtä korkeaa kiinteitöveroa kuin Jyväskylässä, koska maan hinta on Helsingissä niin korkea
- jne
Pääsimme myös äänestämään. Demarit, jotka olivat ensin esittäneet palkoista perittävän kunnallisveron nostamista, esittivät omaisuudesta perittävän kiinteistöveron alentamista.
Apua!
Pitäisikö taloustieteiden opetusta lisätä peruskoulussa?
Miksi demarien talousasiantuntijat eivät sano mitään?