Helsingin kaupungin valtuusto korotti yleistä kiinteistöveroa (maapohja ja liikerakennukset, ei asuinrakennukset, mutta kylläkin asuintontit) 0,8:aan. Korotus liittyi budjettisopuun ja tapahtui vihreiden vaatimuksesta. Yksikään muu puolue ei ainakaan julkisesti sitä kannattanut. Siis valtuusto vihreiden panttivankina.
Minusta kiinteistövero – nimenomaan maapohjan vero – on parhaita tapoja rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Parempia ovat vain haittaverot. Kansantaloustieteen opinnoissa opin, että kiinteistövero kapitalisoituu maan hintaan kertoimella, joka pitää maapohjan pääomakustannukset ennallaan. Se ei siirry asuntojen vuokriin, jos vuokrat määräytyvät markkinoilla vapaasti. Omalla tontilla olevan asunnon ostajan asumismenot eivät kasva, koska asunnon hinta laskee sen verran, että asumiskulut pysyvät ennallaan. Sen sijaan sen asumistulot tietysti nousevat, joka jo omistaa asunnon ja on maksanut siitä korkean hinnan. Lisäksi hänen asuntonsa myyntiarvo alenee. Niinpä kyse on oikeastaan sukupolviriidasta. Minun ikäisten omistusasunnossa asuvan kannalta kiinteistövero on huono vero, mutta nuorten asuntomarkkinoille tulevien kannalta se on verona ilmainen.
Mitä kuulimme valtuustossa muiden puolueiden suusta.
– Ei ole mitään näyttöä siitä, että kiinteistövero alentaisi tonttien hintoja;
– On väärin periä kiinteistöveroa omistustonteilta, koska vuokratonteilta sitä ei peritä;
– Kiinteistöverot siirtyvät sellaisinaan yksityisillä markkinoilla asuntojen vuokriin;
– On väärin periä Helsingissä yhtä korkeaa kiinteitöveroa kuin Jyväskylässä, koska maan hinta on Helsingissä niin korkea
– jne
Pääsimme myös äänestämään. Demarit, jotka olivat ensin esittäneet palkoista perittävän kunnallisveron nostamista, esittivät omaisuudesta perittävän kiinteistöveron alentamista.
Apua!
Pitäisikö taloustieteiden opetusta lisätä peruskoulussa?
Miksi demarien talousasiantuntijat eivät sano mitään?
Se, että demarit esittivät omaisuudesta perittävän veron alentamista ja palkoista perittävän veron korottamista on tosiaan kiintoisa käänne. Hieman hämmentää muutenkin, miten voimakkaasti he halusivat maalata itsensä nurkkaan budjettikäsittelyssä.
Tämä on hyvä kirjoitus! Ja olet oikeassa, kiinteistöverot ovat loistavia veroja, kuten muuten haittaverotkin.
Mutta taloustieteiden opetusta ei voi lisätä, sillä se karkoittaisi äänestäjiä Vihreiltä. Sillä Vihreät on puolue, joka luottaa aivan liian vähän markkinamekanismiin ja aivan liikaan julkisen sektorin voimaan kaikkialla.
Esimerkiksi Hkin Vihreät ovat tuhlaavan jakopolitiikan lähettiläitä. Miksi ette luota enemmän markkinamekanimsiin? Jos taloustiede on oikeassa (kuten kirjoituksesi antaa ymmärtää) ei ole perusteita olla luottamatta markkinamekanismiin resurssien allokaatiossa entistä enemmän!
Ainakin tässä asiassa vihreät olivat ainoita, jota tuntuivat ymmärtävän, miten markkinamekanismi toimii
Kiinteistövero on hyvä vero varsinkin pääkaupunkiseudulla.
Kiinteistövero ei nosta asuntojen hintoja, koska täällä asunnon hinta on jo nyt markkinahinta.
Kiinteistövero siis leikkaa ainoastaan tontinomistajan, rakentajan/rakennuttajan ja rakennuksen omistajan katteita.
Jos kiinteistövero nostaisi hintoja, tarkottaisi se jonkinlaisen hintakartellin olemassaoloa. Ja kartellihan taas on lainvastainen.
Voisi ajatella, että se jopa laskisi asuntojen hintoja. Jos reilun suuruisen kiinteistöveron korotuksen takia sijoittajat alkaisiva luopua asunnoista pienentyneiden katteiden takia, se lisäisi tarjontaa ja saattaisi jopa siten alentaa hintoja.
On syytä aina muistaa, että tontin korkea hinta on seurausta korkeista asuntojen hinnoista, jotka taas määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella. Ei päinvastoin.
Olen ymmärtänyt, että niin valtiollisella kuin kunnallisellakin tasolla päätöksenteko on edustuksellista ja järjestelmässämme vielä puoluepoliittisin voimasuhtein. Tämä siis ”vastakohtana” asiantuntijavetoiselle virkamieshallinnolle, jossa alojen asiantuntijat päättävät asioista ”puolueettomasti” yhteiseksi hyväksi. Näin ollen asiantuntemusvastuuta ei voi sälyttää edustajille ja valtuutetuille.
Mikäli edelleenkin olen ymmärtänyt edes suunnilleen oikein, jotta puolueiden voimasuhteilla voisi hallita vähänkään järkevästi, asiantuntijatehtävissä toimivien virkamiesten tehtävänä olisi valmistella asioita ja selittää niiden toiminta niistä päättäville valtuutetuille siten, että syyt ja seuraukset tulisivat selviksi, jotta päätös perustuisi asian ymmärtämiseen.
Valtuutettu Soininvaaran kuvauksen mukaan kiinteistöverotuskäytäntö ei ollut laisinkaan selvää valtuutettujen enemmistölle. Minusta se ei ole valtuuston vika, vaan asiaa valmistelevan virkamiehistön, jonka kai pitäisi toimia tässä asiantuntijana. Esimerkit valtuuston esittämistä vaikutusväitteistä pitäisi käsitellä hyvissä ajoin ennen äänestystä, jotta asia voitaisiin päättää ideologialla eikä harhakäsityksillä.
Ei kai Helsingin taloutta ohjata summittaisella mutulla?
En rakasta veroja 😉 , mutta kiinteistövero on yksi niitä veromuotoja, joilla on yhdentyvässä Euroopassa tulevaisuutta. Paria asiaa jäi ihmetyttämään. Ihmettelen hieman sitä, että koskettiin vain tonttiveroon. Jos se on tuleva linja, niin siitä vaan sitten.
Enemmän ihmettelen sitä, ettei Helsinki ota laskennallisesti huomioon veroa vuokratonteissa? Se vääristää omistus- ja vuokratonttien välistä suhdetta. Täytyy myöntää, etten ihan tajua koko vuokratontti-ideaa asujan kannalta, mutta olen kaiketi rajoittunut. 😀
Toisaalta vuokratontit ovat kaupungin kannalta hyvä asia. Jos tonti ei ole järkevässä käytössä, niin sopimuskauden jälkeenhän voi aina todeta, ettei sopimusta uusita.
Kaikki valtuutetut eivät käsitä edes veroprosenttia. Suurin osa veronmaksajista luulee, että kun veroprosenttia nostetaan esim 18 prosentista 19 prosenttiin, niin että verot nousevat yhden prosentin. Rahassa mitaten korotus on 5,6 prosenttia!
1990-luvulla tehtiin silmäänkääntötemppu, kun alettiin veroäyrin sijaan käyttämään termiä prosenttiyksikkö. Katugallupeissa ihmiset iloisin mielin puoltavat verojen nousua, kun eivät käsitä, mitä veron prosenttiyksikkö tarkoittaa.
Verojen hinnoittelu onkin harhaanjohtavaa. Jos olsi kyse yksityisestä yrityksestä ja kaupallisesta toiminnasta niin tällainen hinnoittelu ja markkinointi olisi kiellettyä.
Makroekonomisti: ”…kuten muuten haittaverotkin.”
Haittavero on hieno sana. Se sopii todella hienosti tämän kaltaiseen keskusteluun. Sen käyttäjä osioittaa haluavansa parempaa maailmaa. Minäkin siis ilmoittaudun haittaverojen kannattajaksi. 😀
Sitten täytyykin määritellä se haitta, mitä halutaan verottaa. Ihan äkkiä en keksi kuin tupakkaveron. 😉 Tupakkaverolla maailmaa tuskin pelastetaan. 😀 😀 😀 Haittaveroa käytetään nykyään huolimattomasti vähän siitä sun tästä, kun yritetään perustella muuten kestämättömiä verokeksintöjä.
Onko kiinteistöverolla mitään ylärajaa? Sitä on nostettu viime vuosina reippaasti ainakin Helsingin ympäristökunnissa. Onhan olemassa verotuksen muotoja jossa veroprosentti on jopa yli 100%. Yksinkertaisin periaate on tietysti se, että otetaan sieltä mistä saadaan. Valitettavaa on, että yksityinen ihminen ei voi monta vuotta eteenpäin suunnitella talouttaan, kun veroja ja maksuja tulee yllättäen ja pyytämättä.
Hienoa Osmo ja Vihreät! Kiinteistövero ei todellakaan vaikuta hintoihin. Voi ajatella asuntoa, joka sijaitsee vuokratontilla. Jos tontinvuokraa nostetaan, se leikkaa saman verran asunnon hinnasta markkinoilla. Ainoastaan tapahtuu se, että suurempi osa asunnosta maksettavasta rahasta jää tontin osalle. Samoin toimii kiinteistövero.
Mielekäs maa/kiinteistövero Suomeen lienee vaikea toteuttaa. Mielekäs kiinteistöverotus perustuisi markkinahintoihin kirjanpitoarvojen sijaan. Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden kirjanpidoissa tonteilla ei ole pääkaupunkiseudullakaan paljon enempää kuin vain savolaisen pellon arvo. Pitäisi arvioida koko Suomen maa, tehdä maakartta mikä päivitettäisiin vuosittain ja johon vero pohjautuisi.
Monet vihreät uskovat rahan tulevan taikaseinästä
Mitäpä tähän teoreettiseen keskusteluun oikein sanoisi. Kun ihminen on ostanut asunnon, häneen ei asunnon arvon muutos vaikuta, ellei tule eteen (pakko)myyntiä. Asumisen kulut sen sijaan nousevat kiinteistöveron noston myötä. Kun ihmisen tulot esimerkiksi eläköitymisen takia vähenevät ja asuntomenot lisääntyvät, eläminen kurjistuu kahta kautta.
Samaan aikaan suomalaisten surkeasti rakennetut talot joutuvat peruskorjausten piiriin. Peruskorjausten arvonlisäverot ylittävät jo nyt kiinteistöverojen määrän ja tulevat edelleen lisääntymään. Eläminen kurjistuu edelleen peruskorjausten ja niiden arvonlisäverojen takia.
Jo nyt monet vähätuloiset joutuvat myymään asuntonsa kun eivät pysty enää maksamaan niiden kuluja. Onnekkaimmat pääsevät asumaan pienempään asuntoon ja ehkä kauemmas muuttamisen myötä halvempaan asuntoon.
Näin yhteiskunta rankaisee niitä, jotka ovat hoitaneet oman osuutensa yhteiskunnassa kiitettävästi.
Samaan aikaan (taikaseinään uskovat vihreät) haluavat Suomeen yhä enemmän vapaamatkustajia, jotka eivät maksa kulujaan eivätkä etenkään asumiskulujaan, kiinteistöveroista puhumattakaan. Nämä vapaamatkustajat asuvat yhä useammin Helsingin keskustassa ja keskustan lähistöllä. Asuntojen hinnat ovat niin korkeat, että itse asiansa hoitavat joutuvat muuttamaan yhä kauemmas mäntsälöitä myöten. Kun he joutuvat käymään töissä asuntonsa maksaakseen, tulee maksettavaksi myös korkeammat matkakustannukset.
Kun vapaamatkustajat vievät Helsingin kaupungin omistamat vapautuvat asunnot, on meillä jatkuva asuntopula, joka nostaa asuntojen hintoja, joista kärsivät asuntonsa itse maksavat. Itse asuntonsa maksavat joutuvat maksumiehiksi monta kautta: oma asunto, asunnon peruskorjaukset, asunnon käyttökulut kiinteistöveroineen ja vielä verojen myötä vapaamatkustajien asunnot.
Kansantaloustieteen luennoilla voitaisiin siirtyä teoreettisesta näpertelystä oikeaan elämään.
Kalle Pyöräniemi kirjoitti haittaveroista:”Sitten täytyykin määritellä se haitta, mitä halutaan verottaa. Ihan äkkiä en keksi kuin tupakkaveron”
Haittaverolla yleensä kyllä tarkoitetaan sellaisen toiminnan verottamista, josta on haittaa muille kuin toiminnan tekijälle. Saasteet ovat malliesimerkki. Tupakka on vähän huonompi, koska siinä haitta kohdistuu pääosin tupakoitsijaan itseensä.
Evert The NeveRest kirjoitti 11.11.2009 kello 20:29
#
Kaikki valtuutetut eivät käsitä edes veroprosenttia. Suurin osa veronmaksajista luulee, että kun veroprosenttia nostetaan esim 18 prosentista 19 prosenttiin, niin että verot nousevat yhden prosentin. Rahassa mitaten korotus on 5,6 prosenttia!
#
Laitappa laskuesimerkki esiin mainitsemaasi verraten ihan rautalangasta vääntäen.
Tavallinenkin pulliainen aina kertoo, että mihin alkuperäisiin lukuihin korotuksia verrataan.
”Ainakin tässä asiassa vihreät olivat ainoita, jota tuntuivat ymmärtävän, miten markkinamekanismi toimii”
Taas noita sinisiä teorioita. Teorian toetutuminen edellyttäsi, että tontteja olisi vapaasti saatavissa kysyntää vastaavasti.
Silloin kiinteistövero voisi ehkä toimia noin-
Mutta kun kuuntelin Kauppakorkean luennoijaa , joka oli toiminut 20 vuotta kiinteistönvälitysalalla ja kertoi kiinteistön todellisesta hinnanmuodotuksesta aivan kokemuksiin perustuen.
Ennemmin uskon noita käytännön ihmisiä kuin sinisiä ajatuksia kirjoituspöydän takana pyörittäviä teoreetikkoja
”Jos tontinvuokraa nostetaan, se leikkaa saman verran asunnon hinnasta markkinoilla. Ainoastaan tapahtuu se, että suurempi osa asunnosta maksettavasta rahasta jää tontin osalle. Samoin toimii kiinteistövero.”
Tontin vuokra ei vaikuta sen päällä olevan asunnon hintaan, sen määräävät rakentamiskustannukset ja markkinatilanne.
Vuokratontilla olevan kiinteistön hinta on tontin hinnan verran halvempi kuin omalla tontilla oleva.
Ja kun Helsingissä on pula omakotitaloista niin ero on pienempi kuin tontin hinta
Mitenkäs sellainen, että arvo määriteltäisiin viimeisen toteutuneen kauppahinnan perusteella, sopivalla indeksillä korotettuna? Ei varmastikaan täydellinen järjestely, mutta lähempänä totuutta kuin nykysysteemi ja huomattavan paljon kevyempi (ja vähemmän viranomaisten mielivallalle altis) kuin ratkaisu jossa vuosittain kartoitettaisiin tilannetta uusiksi.
Kiinteistövero on summittainen vero, joka ei perustu maksukykyyn.
Kun tontti Helsingissä maksaa 150-250000 euroa aivan tavallisella asuinalueille niin vain varakkailla on varaa maksaa sellaisia hintoja.
Mutta näiden varakkaiden maksukyvyn mukaan määritellään kaikkien tonttien arvo ja välillisesti myös vero.
Kiinteistövero on muutenkin vero, joka ei huomioi verotettavan maksukykyä.
Aluekohtaisena ja keskiarvoisena se ei myöskään huomioi kiinteistöjen todellista arvoa ja kun ihmisen pitää asua jossain ei asunnon arvolla ole mitään merkitystä.
Itse asiassa kiinteistövero on regressiivinen vero
Hyvä esimerkki korkean kiinteistöveron vaikutuksesta on USA, siellä yhteiskunta kerää verotuloista 9 % kiinteistöverolla, Suomessa alle 1 %.
Tämä on johtanut asuinalueiden jakaantumiseen tulotason mukaan eli halvoille kiinteistöille muuttavat köyhät ja varakkaat taas kalliiksi luokitelluille alueille.
Ilmeisesti Osmo haluaa, että köyhät muuttavat Kepulandiaan ja hankkivat pari autoa ??
”Pitäisikö taloustieteiden opetusta lisätä peruskoulussa?”
Olen myös lukenut kansantaloustiedettä yliopistossa, mutta opin, että asiat eivät toimi yhden muuttujan varassa vaan mekanismit ovat monimutkaisempia
Demareita hallitsee tällä hetkellä yksisilmäinen sosiaalisia näkökulmia painottava klikki, joka ei osaa tai ei halua katsoa asioita talouden näkökulmasta. Tämä on turmioksi puolueelle.
Toisaalta yhtä typerän yksisilmäistä on tarkastella asioita pelkästään makrotaloustieteen näkökulmasta, koska emme elä täysin vapaassa idealistisessa markkinataloudessa.
Vuokrat eivät määräydy Suomessa markkinoilla vapaasti, koska systeemiin vaikuttavat olennaisesti asumistuet, kaavoitetun tonttimaan niukkuus ja rakennusliikkeiden ilmiselvä kyky manipuloida markkinoita.
Eli vaikka makrotaloustieteen teorian mukaan maapohjan kiinteistöveron korotuksen pitäisi leikata tonttien arvoja, niin pelkäämpä pahoin, etteivät tonttien arvot mihinkään putoa ja että kiinteistöveron korotus menee kuin häkä suoraan vuokriin.
Niiden elämään, jotka elävät tukien varassa, ei kiinteistöveron korotus juurikaan vaikuta. Mutta muiden itse kulunsa pääosin rahoittavien asumismenot lisääntyvät.
Rikkaita Kataisen tukijoukkoja asumismenojen korotus ei hetkauta, vaikka isoissa asunnoissa asuvatkin. Mutta pieni ja keskituloisten palkansaajien kukkarooon syntyy iso lovi.
Eli onkohan niin, että kiinteistöveron korotus iskee kaikkein pahiten juuri vihreiden kannattajiin? Olisiko palkkatulojen verottamisen kiristäminen ollut sittenkin järkevämpää? Se olisi enemmän iskenyt suurituloisten kokoomuslaisten kukkaroon aiheuttamatta veroilla maksettavien tukien liääntymistä.
Stalinistit olivat aikoinaan yksisilmäisiä idealisteja ja nyt on valitettavasti syntynyt uusia yksisilmäisten ihmisten ryhmittymiä eri puolille puoluekenttää.
Liian vanha:
Tietenkään mikään ei toimi yhden muuttujan varassa (kukaan tuskin väittikään että kiinteistöjen hinta perustuu ainoastaan kiinteistöveroon), mutta usein voidaan silti määritellä yksiselitteisesti minkä suuntainen vaikutus jonkun parametrin muuttamisella on. Kiinteistöveron nosto yksiselitteisesti laskee kiinteistöjen hintaa. En keksi mitään syytä minkä takia yli- tai alitarjonta, markkinoiden keskittyminen tai mikään muukaan markkinoiden erityispiirre muuttaisi tätä.
”Tontin vuokra ei vaikuta sen päällä olevan asunnon hintaan, sen määräävät rakentamiskustannukset ja markkinatilanne.”
Ääriesimerkki todistaa väitteesi vääräksi: jos tontin vuokra olisi 1000000 euroa, lienee selvää että päällä olevan omakotitalon markkinahinta on negatiivinen, täysin riippumatta rakentamisekustannuksista ja markkinatilanteesta. Kukaan ei halua ostaa asuntoa josta koituu kuukausittaiset miljoona-kulut. Selvästi tontinvuokra vaikuttaa asunnonhintaan, jolloin on selvää että myös pienemmät muutokset tontinvuokrassa vaikuttavat asunnonhintaan.
Mikään kiinteistöveron korotus ei tyhjennä Helsinkiä, sen luulisi olevan kaikille päivänselvää. Jos kiinteistövero olisi niin korkea ettei muilla kuin ”varakkailla” ole varaa asua Helsingissä, niin asunnot jäävät tyhjilleen jolloin niiden arvo romahtaa, verotusarvot laskevat ja kiinteistöveron vaikutus pienenee. Tällöin näillä ”ei-varakkailla” on varaa muuttaa takaisin.
Kiinteistöveron nostolla on toki tulonjaollinen vaikutus, niinkuin Soininvaara totesi: vanhat asunnonomistajat häviävät, kun asuntojen arvo laskee ja menot kasvavat. Sen takia muutosten pitää olla hitaita. Köyhiä tämä ei juuri kirpaise ollenkaan, koska aika harva joka omistaa asunnon Helsingissä on oikeasti köyhä.
USAn jakaantuminen köyhiin ja rikkaisiin alueihin ei johdu pelkästään kiinteistöverosta. Tärkein syy on että koulut rahoitetaan koulupiiritasolla kerätyistä rahoista. Nämä koulupiirit ovat pieniä, ehkä parin koulun kokoisia. Suomessa koulut rahoitetaan kunnallisesti (ja normitetaan vahvasti valtion tasolla) jolloin samanlaista eriytymistä ei tapahdu. Eriytymisestä pitäisi olla huolissaan jos pääkaupunkiseutu olisi jaettu Kauniaisten kokoisiin kuntiin (sen takia Lauttasaari ei saa muodostaa omaa kuntaansa).
”1990-luvulla tehtiin silmäänkääntötemppu, kun alettiin veroäyrin sijaan käyttää termiä prosenttiyksikkö.”
Jaa. Minä kun luulin, että termin veroäyri sijaan otettiin käyttöön termi veroprosentti.
luulisi valtion kannustavan ihmisiä hankkimaan sen omistusasunnon-eikä päinvastoin.
ajatus siitä että omasta asunnosta pitäisi maksaa vielä jotain helv…n asuntotuloa on järjetön.
ja kyllä,asun vanhassa okt-talossa josta ”saan” maksaa kiinteistöveroa yli 700e/vuosi,eli suomeksi=n.350mummoa kuukaudessa.
herää kysymys että mistä näitä veronmaksajia oikein (tulevaisuudessa)tulee.
terveisin, nettoveronmaksajaduunari
Tästä on ollut puhetta ennenkin:) Yritän fokusoida nyt niin että pointtia ei käsitetä väärin.
Esimerkiksi rakentamattomien tonttien kiinteistövero ja isojen, arvokkaille paikoille rakennettavien toimitilakiinteistöjen kiinteistövero ovat eri asia kuin olemassa olevien asuinkiinteistöjen kiinteistövero.
Kiinteistövero on Suomessa kansainvälisesti vertaillen alhainen. Sen pieneen korotukseen tuskin kovin monen talous kaatuu.
Jo olemassa olevien asuinkiinteistöjen kiinteistöveron nosto on kuitenkin samassa sarjassa kuin esimerkiksi auton vuosittaisen veron tai käyttömaksun taiminkävain korottaminen. Tai koiraveron (hurttia ja huumoria).
Tai paremminkin; jos säädettäisiin vuosittainen kenkävero. Autoa ja koiraa voi pitää vapaaehtoisina valintoina vaikka kaikille auto ei sitä ole. Ei esimerkiksi joukkoliikenteen kuljettajille jotka menevät aamuyöllä töihin. Jos halutaan vähentää yksityisautoilua kantakaupungeissa niin pysäköintimaksut vaan ylös. Mutta lupasin fokusoida…
Jos kengät pannaan vuosittaiselle verolle koskematta muihin seikkoihin (kenkien alviin, tuloveroasteikkoihin jne.) se rasittaa eniten keski- ja keskipienituloisia. Täysin intuitiivisesti: tuloluokissa vajaasta kahdesta tonnista kuussa kolmeen ja puoleen. Suunnilleen perushoitaja – perusinsinöörihaarukassa. Köyhimmät saa kengät fattasta (selvyyden vuoksi sanon että hyvä niin) ja varakkailla niiden osuus menoista on kuitenkin pieni. Ellei ole Imelda Marcos.
Asuminen on kenkien tavoin perustarve. Vaikka puhutaan ”taloyhtiöistä” ja nimessä on se As Oy, sillä ei ole mitään omaa veronmaksukykyä yli osakkaidensa ja asukkaidensa.
Kuten Liian vanha ja muutama muu täällä jo totesi, asuinkiinteistöjen vero siirtyy todellisessa, epätäydellisessä maailmassa suurella todennäköisyydellä hintoihin.
Ja varsinkin olemassa olevien asuinkiinteistöjen vero asumiskustannuksiin.
Tämä keskustelu keskittyy kovin paljon tonttien ja kokonaisten kiinteistöjen hintoihin ja siihen että veronkorotus laskee niitä. Teoriassa kyllä, käytännössä ehkä.
En lietso populismia ja verokapinaa. Jostain verotuskohteet on löydettävä. Mutta puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Haittaverot erikseen ja esimerkiksi tietullit ja muut miljöötä parantavat jutut.
Mutta kaikki kiinteät verot ja veroluonteiset vuosimaksut, jotka lätkäistään hyödykkeille jotka on pakko hankkia tai jotka ainakin IRL useimmat hankkivat, muuttavat verorasituksen kohdentumista. Jos sanon muuttavat progressiota, se on toki taloustieteen termeillä väärin mutta arjessa riittävän tarkasti sanottu.
” vanhat asunnonomistajat häviävät, kun asuntojen arvo laskee ja menot kasvavat. Sen takia muutosten pitää olla hitaita. Köyhiä tämä ei juuri kirpaise ollenkaan, koska aika harva joka omistaa asunnon Helsingissä on oikeasti köyhä”
Eivät Katajanokan asuntojen hinnat laske, vaikka kiinteistövero nousee. Alueella asuu ja sinne muuttaa sen verran varakasta väkeä, että he kykenevät maksamaan korkeaakin kiinteistöveroa.
Etenkin kun tulovero alenee vastaavasti tai enemmän kuin kiinteistövero nousee.
Sen sijaan jossain Jakomäessä voivat hinnat pudotakin kun asukkaiden maksukyky laskee.
Tämä on selvää köyhien ihmisten omaisuuden sosialisointia yhteiskunnalle
Makroekonomisti: ”Mutta taloustieteiden opetusta ei voi lisätä, sillä se karkoittaisi äänestäjiä Vihreiltä. Sillä Vihreät on puolue, joka luottaa aivan liian vähän markkinamekanismiin ja aivan liikaan julkisen sektorin voimaan kaikkialla.”
Jos taloustieteiden opetus on uskonnonopetusta, jonka tarkoitus on vahvistaa uskoa markkinamekanismiin, sitä ei varmastikaan pidä opettaa – ei vihreille eikä muillekaan. Tässä makroekonomisti on aivan oikeassa.
Ne maat, joissa tällaista uskontoa on kiivaimmin harjoitettu, eivät ole mestyneet erityisen hyvin yhteiskuntien välisissä hyvinvointivertailuissa. Pohjoismaat, joissa julkisen sektorin osuus on ollut suhteellisen suuri, ja myös heikommista kansalaisista on sen avulla haluttu pitää huolta, ovat olleet vertailuissa paljon menestyksekkäämpiä. Ks. esim.
http://www.stakes.fi/yp/2008/4/kangas.pdf
”Jos kiinteistövero olisi niin korkea ettei muilla kuin “varakkailla” ole varaa asua Helsingissä, niin asunnot jäävät tyhjilleen jolloin niiden arvo romahtaa, verotusarvot laskevat ja kiinteistöveron vaikutus pienenee. Tällöin näillä “ei-varakkailla” on varaa muuttaa takaisin.”
Kiinteistöjen arvoa on tarkastettu aina vain ylöspäin,ei koskaan alaspäin, myös laman aikana. Asuntojen tyhjeneminen alentaa arvoa hitaasti Nytkin on ollut asuntoja tyhjillään, mutta kiinteisöveroon vaikuttavia hinnanalennuksia ei ole näkynyt Ja joka tapauksessa fiskaalinen tarve säilyy joten asuntojen mahdollinen arvon pudotus johtaa vain kiinteistöveron % korotukseen eli kunta saa tuloja kuten ennenkin, mutta yhä harvemmat maksavat yhä korkeampaa veroa.
Kiinteistöverossa on kysymys uuslibertaatien ideasta muuttaa verotus absoluuttiseksi yhteiskuntamaksuksi eli jokainen maksaa saman summan veroa tuloista riippumatta, myös tulottomat .
”Ääriesimerkki todistaa väitteesi vääräksi: jos tontin vuokra olisi 1000000 euroa, lienee selvää että päällä olevan omakotitalon markkinahinta on negatiivinen, täysin riippumatta”
Ääriesimerkeillä ei ole todistusvoimaa, yleensä näissä asioissa pelataan järkevillä arvoilla
”Monet vihreät uskovat rahan tulevan taikaseinästä”
Kerrottakoon asiaan vihkiytymättömille, että ”taikaseinä” tarkoittaa pankkiautomaattia. On muka olemassa väestönosia, jotka eivät ymmärrä pankkiautomaatin toimintaa vaan luulevat rahan tulevan taianomaisesti seinästä, kunhan noudattaa rituaaleja (kortti sisään, näppäilyä).
Yleensä oletetaan että ”Suureen Taikaseinään” uskovat länsimaiden ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat ja heistäkin vain osa. Ajatus on hauska samalla tavalla, kuin rasistinen vitsi on hauska. Onkohan vitsi itse suuren Halliahon keksintö?
Nyt Rauli Vahtera väittää, että myös osa suomalaisista uskoo taikaseinään. Väite on mielenkiintoinen ja suorastaan huutaa lisätutkimusta: onko tosiaan niin, että merkittävä osa päättäjistämme ei ole ymmärtänyt pankkiautomaatin toimintaa? Uskovatko vihreät, että raha ilmestyy taianomaisesti seinästä?
Asiasta toiseen, Vihreät naiset julkaisivat juuri ohjelmansa. Ohjelma tuntuu sisältävän todella vähän valheisiin perustuvaa vihanlietsontaa toisin kuin feministiset tuotokset yleensä ja toisin kuin Vihreän langan linjan perusteella olisi veikannut. Uskallan taas varovasti uskoa vihreiden tulevaisuuteen. Liike on taas kerran osannut ottaa hajueron ääriliikehtijöihin ainakin ohjelman tasolla. Kohta ymmärtävät varmaan myös pankkiautomaatin toimintaperiaatteen.
Blogistin horinoista sanon sen verran, että on sinä päivänä, kun päättäjät alkavat yksinomaan puhua taloustieteen kieltä, meikkä häipyy. (Jos siis vielä pääsen, jos en vaikkapa ole myynyt elimiäni rahapulassa ja samalla lupautunut odottelemaan kuolemaani HUSin toiminta-alueella.)
”Eli onkohan niin, että kiinteistöveron korotus iskee kaikkein pahiten juuri vihreiden kannattajiin? Olisiko palkkatulojen verottamisen kiristäminen ollut sittenkin järkevämpää? ”
Vihreät ja Kokoomus ovat virkamiespuolueita ja kiinteistövero takaa kunnille vakaan tulokertymän.
Palkkatuloihin perustuva verotus on johtanut verotulojen vaihteluun ja se taas pakottaa kuntia rationalisoimaan toimintaa, lomautuksiin, irtisanomiseen ja palkan joustoihin.
Kiinteistöverolla voidaan luoda vakaa tulotaso ja virkamiehille vakaa ja katkoton työura jatkuvasti nousevalla palkkatasolla .
Näin eristetään kilpaillun yksityisen vaikutusten leviäminen julkislle sektorille
”Eli vaikka makrotaloustieteen teorian mukaan maapohjan kiinteistöveron korotuksen pitäisi leikata tonttien arvoja, niin pelkäänpä pahoin, etteivät tonttien arvot mihinkään putoa ja että kiinteistöveron korotus menee kuin häkä suoraan vuokriin”
Helsingin kaupungin tontinvuokrasopimukset ovat vuosikymmenien pituisia ja vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin eli kiinteistöveron korotus johtaa vain vuokrien korotukseen vaikka tontin arvo tippuisi.
Kiinteistöyhtiö ei voi edes kilpailuttaa tontin vuokraa, koska talo ei ole siirrettävä
Eikös sinne valtuustoon voisi raahata asiantuntijoita kertomaan, miten kiinteistövero käytännössä vaikuttaa?
Eihän valtuutettujen tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntijoita, heidän pitää olla vain asiantuntijoita punnitsemaan eri vaihtoehtoja käytettävissä olevan tiedon perusteella joita heille eteen tuodaan.
Nyt käytettävissä oleva tieto valtuustossa näyttää kommenttien perusteella olleen vähäistä.
Liian vanha:
Kyllä rikkaatkin reagoivat kannustimiin. Voisi ehkä sanoa että nimenomaan rikkaat reagoivat kannustimiin. Eiväthän he olisi rikkaita jos aina olisivat heittäneet rahansa kaivosta alas. Ihmiset tajuavat että jos kiinteistön ylläpitokustannukset nousevat, sen arvo laskee. Kun rahaa menee entistä enemmän kiinteistöveroon (tai käytännössä yhtiövastikkeeseen), ei riitä niin paljoa rahaa asuntolainan korkoihin. Näin se vaan menee. Ei Suomessa ole kuin kourallinen sellaisia joilla ei ole sitovaa budjettirajoitetta. Ne jotka ostavat miljoona-asuntoja Katajanokalta ovat pääsääntöisesti laskeneet ettei heillä ole varaa 1,5 miljoonan asuntoon. Jos kiinteistövero ja sitä kautta yhtiövastikkeet nousevat merkittävästi, niin he laskevat uudestaan ja toteavat että nyt raha riittää vain 800,000 euron asuntoon. Joko sen miljoona-asunnon hinta laskee tai nämä miljonäärin muuttavat muualle.
On täysin absurdia kuvitella että suuri osa taloudesta pyörisi rajattoman varakkaiden ”rikkaiden” varassa jotka eivät reagoi millään tavalla verojen korotuksiin. Ei se toimi niin.
Ääriesimerkit auttavat selventämään ajattelua. Missä vaiheessa se esimerkki lopettaa toiminnan? Jos miljoonan euron korotus kiinteistöveroon vaikuttaa asunnon hintaan, vaikuttaisiko sadan tuhannen? Entä kymmenen tuhannen? Tuhannen euron? Sadan euron? Mitä jos kiinteistövero tehtäisiin negatiiviseksi, niin että kaupunki maksaa ”osinko” kiinteistön omistajalle? Jos tämä ”osinko” olisi 100 euroa vaikuttaisiko se asunnon hintaan? Entä 1000 euron osinko? Mielestäni on päivänselvää että riippumatta summasta tai muutoksen suunnasta, muutos vaikuttaa hintaan. Toki suuremmat muutokset vaikuttavat enemmän. Ainakin minä katson yhtiövastikkeen kokoa ennen kuin ostan asunnon ja sen perusteella lasken onko siihen varaa–ynnään yhtiövastikkeen ja asuntolainan kulut, huomioin verovähennyksen ja vertaan käytettävissä oleviin tuloihin. Uskon että näin tekee muutkin. Todisteeksi riittänee se, että asunnot varakkaissa yhtiöissä ovat kalliimpia ja halutumpia kuin asunnot köyhissä yhtiössä. Sen takia sitä yhtiön varakkuutta mainostetaan asuntoilmoituksissakin.
Voisitko nyt vääntää rautalangasta, etä miten on mahdollista, että pieni kiinteistöveron muutos ei vaikuta asunnon hintaan ollenkaan, mutta iso (mikä ei ole mitään muuta kuin summa monesta pienestä) vaikuttaa? Sinun logiikallasi 100 000 * 0 on jotakin muuta kuin nolla.
Sisäinen skeptikkoni herää aina kun aletaan verottaa jotain olematonta, laskennallista tuloa kuten kiinteän, kassavirtaa tuottamattoman omaisuuden perintövero tai oman asunnon kiinteistövero.
Näissä on olemassa riski, että veronalainen joutuu myymään jo kertaalleen maksettua omaisuuttaan veronmaksun vuoksi.
Taloustieteellä voidaan perustella monenlaisia asioita. Muistaakseni vallitsevan taloustieteen näkökulmasta Irlannin potato famine oli hyvä asia. Pitää muistaa että taloustiede ei ole eksaktia emmekä me elä täydellisessä markkinalaboratoriossa.
Mummot saa maksaa näiden teoriaherrojen kotkotukset. Vanhoihin omistajiinhan kiinteistöveron korotus iskee lujaa.
Osmolla ja vihreillä on luja usko siihen että kiinteistöveron korotus pudottaisi asuntojen hintoja. Omakohtainen taloustieteeni sanoisi vain että yhtiövastikkeiden noustessa minulla on varaa vain halvempaan (pienempään, kauempana keskustasta, vanhemmassa talossa) olevaan asuntoon. Asuntoketjun huipulla rakennusliikkeet sitten rajoittavat uusien asuntojen rakentamista Helsinkiin ja lisäävät aloituksia ympäristökunnissa. Aivan taloustieteen mukaisesti.
Liian vanha:
Kannattaisiko kenties ottaa vähän happea välillä?
Täällä on jo varsin pätevästi perusteltu, miksi markkinamekanismi välittää kiinteistöverotusten korotukset kiinteistöjen hintoihin. Mutta vaikka olettaisimme, että tämä ei pidä paikkaansa, niin ylläolevat väitteet ovat lähinnä potaskaa.
Köyhät eivät kiinteistöjä omista, joten he eivät myöskään maksa kiinteistöveroa.
Kalliimmista kiinteistöistä maksetaan enemmän kiinteistöveroa kuin halvemmista. Eiköhän tämä tarkoita silloin sitä, että niiden kalliimpien kiinteistöjen omistajat (=rikkaammat) maksavat enemmän veroa kuin halvempien kiinteistöjen omistajat (=köyhemmät). Kiinteistövero on siis de facto progressiivinen, samoin kuin esimerkiksi autovero.
Kari
Taloustieteen näkökulmasta ei ole hyviä ja huonoja asioita sen enempää kuin fysiikankaan näkökulmasta. Jos siirrät kiven korkean tornin ikkunan ulkopuolelle, fysiikka voi kertoa meille mitä kivelle tapahtuu (painovoima vetää sen alas). On sitten arvovalinta onko tämä hyvä asia vai ei–jos halutaan että kivi pysyy tornissa, voidaan sanoa että ”fysiikkan näkökulmasta kiveä ei kannata siirtää ikkunan ulkopuolelle”. Toisaalta, jos halutaan päästä eroon kivestä tai osua alla olevaa hyökkääjää sillä päähän, voidaan todeta että ”fysiikan näkökulmasta kivi kannattaa siirtää ikkunan ulkopuolelle”. Fysiikka voi kertoa meille eri vaihtoehtojen seurauksia, mutta se ei voi arvioida mikä näistä on paras.
Taloustiede on toki epäeksaktimpaa, mutta homma toimii periaatteessa samalla tavalla. Taloustieteen avulla voidaan tarkastella erilaisia vaihtoehtoja, mutta jonkun pitää tehdä arvovalinta sen suhteen mitä halutaan tehdä. Taloustiede kertoo meille että kiinteistöveron korotus laskee asuntojen hintoja, pienentäen asunnon omistajien varallisuutta, mutta ei vaikuta erityisemmin muiden (nuorten, syntymättömien, vuokralla asuvien) kulutusmahdollisuuksiin. Näitä vaikutuksia voidaan verrata muiden verojen vaikutuksiin ja vertailun perusteella voidaan tehdä päätös mitä veroa halutaan korottaa (lähtöoletuksena siis että jotain veroa pitää korottaa). Minun näkökulmastani kiinteistöveron sivuvaikutukset ovat hyvin pieniä verrattuna vaikkapa tuloveroon. Toki jos on sellaisella filosofisella kannalla että pitää verottaa virtoja varantojen sijasta, niin kiinteistövero on mahdoton vaihtoehto (en tällaista periaatetta ymmärrä, mutta en ymmärrä montaa muutakaan ideologiaa). Jos haluaa puolustaa nykyisten asunnon omistajien etuja, niin kiinteistövero on huono vaihtoehto. Jos on sitä mieltä että vain työläisten pitäisi maksaa veroja (eli omistava luokka ja eläkeläiset pitää vapauttaa veroista), on kiinteistövero huono.
Taloustieteellä ei ole mitään sanomista tällaisia argumentteja vastaan. Sen sijaan on tosiasioiden kieltämistä väittää että kiinteistövero nostaisi vuokria. Pointtina ei ollut että taloustiede sanoo kiinteistöveron olevan hyvä, vaan että taloustiede on todistanut valtaosan kiinteistöveroa vastustavista argumenteista olevan vääriä. Se ei tarkoita etteikö ole olemassa muita argumentteja joilla kiinteistöveron korotusta voisi vastustaa.
Karille:
Kalliimmista kiinteistöistä maksetaan enemmän kiinteistöveroa kuin halvemmista – periaatteessa.
Käytännössä veron määrittävät enemmän sijainti (tontin ja ympäristön kiinteistöjen hintataso) ja ketjukunnissa se, kummalla puolella rajaa talo sattuu olemaan.
Toki se on varallisuutta, jos omistaa osakehuoneiston vaikka entisessä arava/työläiskorttelissa, jonka suhteellinen hintataso on noussut.
Useimmilla se kuitenkin on koti, jota ei aiota trokata ja jossa halutaan asua ikääntyneinäkin palvelujen lähellä.
Totta on, että kiinteistöt ovat usei(mmmite)n verotuksessa aliarvostettuja todelliseen markkinahintaan verrattuna.
Pointti kuitenkin on, että kiinteistövero ei ole kuitenkaan selkesäti ja aidosti progressiivinen, vaan se voi olla joidenkin kaupunginosien todellisuudessa hyvinkin epäsosiaalinen.
Vaikka en nyt ihan yhdykään – usein arvostamani – Liian Vanhan näkemykseen että se kovin usein olisi suorastaan regressiivinen.
Kiinteistövero on teoriassa todella hieno vero, se on elegantti, eikä aiheuta juuri mitään dynaamista hyvinvointitappiota. Sen ongelma on, että pienetkin kiinteistöveron muutokset ovat itseasiassa valtavia varallisuuden siirtoja.
Ajatellaan kiinteistöä äärettömänä velkakirjana, joka tuottaa omistajalleen jotain kivaa joka vuosi. Se, paljonko se tuottaa, riippuu siitä, mitä omistaja sillä haluaa tehdä. Sen arvo omistajalleen on tämän tuoton nykyarvo. Vaikka tuotto olisi pieni, jos korkotaso on pieni, niin arvo on valtava. Esimerkiksi 1000 euroa vuodessa tuottava on 10% korolla arvoltaan 10 000 euroa, mutta 2% korolla arvoltaan jo 50 000 euroa.
Kiinteistövero leikkaa tuosta tuotosta osan pois. Jos korko on pieni – niinkuin se nyt on – niin jo pieni leikkaus tuosta tuotosta on suhteellisesti suuri ja siten arvosta katoaa huima osuus. Esimerkiksi tuossa 2%/1000 euroa esimerkissä 300 euron kiinteistövero vuodessa leikkaa arvosta pois 15 000.
Asunnoissa käteenjäävä ”tulo”, siis omistusasumisesta saatava lisähyöty on aika pieni ja toisaalta ihmiset ovat ostaneet asuntonsa isolla velkarahalla. Maapohjaan kohdistuvan veron muutos vie keskiluokalta näiden säästöt yhdessä yössä.
Tämä on se syy, miksi kiinteistöveron nosto on poliittisesti vaikea. Se on myös se syy, miksi kiinteistöveroa pidetään ”kommunismina”. Syy ei ole se, ettei se olisi taloustieteellisesti perusteltua, vaan juurikin tämä massiivinen varallisuuden siirto.
Ottaen huomioon, että poliittinen pitkäjänteisyys on neljä vuotta, poliitikot käyttävät päätöksenteossaan tyypillisesti jotain 50% korkoa. Heille asia ei merkitse mitään.
Huomatkaa, että minä en vastusta kiinteistöveroa, mutta jos tällaisilta epäoikeudenmukaisilta varallisuudensiirroilta halutaan välttyä, kiinteistöveron ylärajaa pitäisi nostaa hyvin hyvin hitaasti.
Liian vanha:
häh? Eiks se oo hyvä, että verotetaan mieluummin omaisuuden tai kulutuksen mukaan kuin tulojen? Eihän tulojen hankkimisessa oo mitään väärää. Sen sijaan se lisää yhteiskunnan hyvinvointia, koska tuloja saadakseen on palveltava ympäröivää yhteiskuntaa.
Tiedemiehen kommentti on erinomainen. Veroa pitää nostaa hyvin hyvin hitaasti, mutta ongelma on varmaan ne tulevaisuuden poliitikot. Miten voimme tehdä päätöksiä, jotka sitovat myös tulevia päättäjiä? Toisaalta ehkä voimme luoda kulttuurin, jossa vallassa olevat päättäjät nostavat kiinteistöveroa 1% (huom ei prosenttiyksikköä) vuosittain rutiininomaisesti ja laskevat samalla summalla tuloveroja.
”Maapohjaan kohdistuvan veron muutos vie keskiluokalta näiden säästöt yhdessä yössä.”
Tämä ei pidä paikkansa. Jos maaveron tuotto alennetaan ansiotuloveroista, niin asunnon omistajat saavat asunnon markkinahintojen laskua vastaavan tulon ansiotuloistaan. Kiinteistövero on tulonsiirto vuokratuloja nauttivilta työtä tekeville. Ansioton tulo, mitä loordit nostavat ”nukkuessaan” tulee verolle, varallisuutta tuottava työ ja pääoma (se oikea) vapautuvat. Tulonjako muuttuu palkansaajan (keskiluokan) hyväksi ja mitä halvemmassa asunnossa asuu, sitä suurempi on etu. Toiseksi, asunnon vaihtoarvo toiseen asuntoon ei muutu negatiivisesti, kun esimerkiksi väliraha vaihdettaessa suurempaan pienenee.
Maaveron suurin pointti on se klassisten ekonomistien tavoite vapauttaa tuotanto ”feodalistisesta” maavuokrasta. Kun julkiset menot kerätään maan hinnasta, voidaan tuottava sektori vapauttaa muista veroista. Nykyaikana maapohjan verotuksella on myös toinen hyvin merkittävä etu; Finanssipääoma toimii asuntomarkkinoilla pääosin vuokratuloilla. Kun maaverolla kerätään vuokratuloja, vähenee sen rahan määrä, joka voidaan maksaa pankeille korkokuluina ja finanssipääoman spekulatiivinen luotonanto asuntomarkkinoille tyrehtyy. Näin omistusasuntojen tarjonta kasvaa ja niiden kysyntä vähenee ja hinnat laskevat. Näin voidaan estää asunto- ja velkakupla ja kansantalouden velkadeflaatio; äärimmäiset suhdannevaihtelut, kun maan hinta pysyyy vakaana.
Lisään vielä edelliseen, että kiinteistövero on ongelma siinä tapauksessa, kun tulot laskevat. Jos kiinteistövero olisi korkea, joutuisi henkilö esim. työttömyystapauksessa varmaankin muuttamaan halvempaan. Puhtaasti nihilistisesti katsottuna, se olisi ”markkinataloutta”, jolloin resurssi allokoituu paremmin tuottavalle. Tämä koskisi varsinkin eläkeläisiä ja ainakaan heidän ei pitäisi täyttä kiinteistöveroa maksaa. Eihän se ole mikään yhteiskunta, mikä ajaa vanhukset pois keskuudestaan, kun he eivät ole enää ”tuottavia”.
”Helsingin kaupungin valtuusto korotti yleistä kiinteistöveroa (maapohja ja liikerakennukset, ei asuinrakennukset, mutta kylläkin asuintontit) 0,8:aan. Korotus liittyi budjettisopuun ja tapahtui vihreiden vaatimuksesta. Yksikään muu puolue ei ainakaan julkisesti sitä kannattanut.”
Seppo S päättelee: ”Eli onkohan niin, että kiinteistöveron korotus iskee kaikkein pahiten juuri vihreiden kannattajiin?”
Toivotaan niin, koska se olisi edellä esitetyn perusteella oikeus ja kohtuus.
Yleensä tuntuu olevan niin, että verojen korotuksia vaativat puolueet kuitenkin haluavat ”muiden” joutuvan pääasiallisiksi maksajiksi, mutta ehkä Vihreät ovat tällä kertaa olleet pyyteettömiä ja nimenomaan halunneetkin käyvän Seppo S:n esittämällä tavalla.
Tiedemieheltä hieno kirjoitus. Olen täsmälleen samaa mieltä, että toisaalta kiinteistövero on hyvä asia (tai sanotaan ainakin parempi kuin tulovero) ja toisaalta sen korotus pitää tehdä pitkällä aikavälillä, jotta se ihmisten säästöjen ryöstö yhdessä yössä ei tapahdu.
Tuolla toisaalla spekuloin sillä, että kiinteistöverolla voitaisiin myös hillitä asuntokuplia. Veronkorotukset tehtäisiin silloin, kun asuntojen hinnat ovat kovassa nousussa. Tämä hillitsisi hintojen nousua. Tällöin kukaan (tai sanotaan harva) tuntisi tulleensa ryöstetyksi, koska heiltä jäisi vain ansioton arvonnousu saamatta.
Tässä tietenkin ongelma on siinä, että korotukset tulisivat ajallisesti aina myöhässä ja sitä kautta pahimmat korotukset saattaisivat tulla voimaan juuri kuplan puhjetessa ja sitä kautta jopa pahentaa hintojen romahdusta.
Hyvää tuossa olisi taas se, että koska korotukset tehtäisiin kuplan kasvaessa, ne osuisivat yleensä nousukauteen, jolloin ainakin kayneisiläisittäin pitäisikin kerätä enemmän veroja ja toisaalta veroalennukset laskukauteen, jolloin pitäisikin elvyttää. Parasta olisi tietenkin, että kaupunki panisi ne asuntokuplan aikana kerätyt rahat korvamerkittyinä säästöön ja tällä rahalla sitten rahoittaisi ne verokevennykset laskukaudella. Jos ne pantaisiin saman tien palamaan tuloveroalennuksina, voisi kaupungin taloudelle olla sitten laskukauden iskiessä vaikea paikka ryhtyä alentamaan veroa.
”Tavallinen teknikko kirjoitti 11.11.2009 kello 23:55 Evert The NeveRest kirjoitti 11.11.2009 kello 20:29
#
Kaikki valtuutetut eivät käsitä edes veroprosenttia. Suurin osa veronmaksajista luulee, että kun veroprosenttia nostetaan esim 18 prosentista 19 prosenttiin, niin että verot nousevat yhden prosentin. Rahassa mitaten korotus on 5,6 prosenttia!
#
Laitappa laskuesimerkki esiin mainitsemaasi verraten ihan rautalangasta vääntäen.
Tavallinenkin pulliainen aina kertoo, että mihin alkuperäisiin lukuihin korotuksia verrataan.”
**************************************************
Tässä pyytämäsi laskuesimerkki:
((19-18)/18)*100=5,6 %
Elikkä kun veroprosentti on 18, yhden prosenttiksikön korotus tarkoittaa 5,6 prosentin korotusta veroihin.
”Eiköhän tämä tarkoita silloin sitä, että niiden kalliimpien kiinteistöjen omistajat (=rikkaammat) maksavat enemmän veroa kuin halvempien kiinteistöjen omistajat (=köyhemmät). Kiinteistövero on siis de facto progressiivinen, samoin kuin esimerkiksi autovero.”
Ei välttämättä. Tällaisella vanhalla omakotialueella tontit ovat suuria, jopa 2000 m2 . Näin vaikka olemme lähellä Helsingin keskustaa.
Kun tällaiselta alueelta ostetaan esim 500 m2 tontti 250000 euroa ,niin se merkitsee, että tuon 2000 m2 tontin arvo määritellään 700000 euron arvoiseksi.
Kun verotus painotetaan kiinteistöveroon niin tuon 250000 euron arvoisen tontin omistaja maksaa veroa esim USA:n kiinteistöveron, 4 %, tason mukaan 10000 euroa ja tuo 700000 euron arvoisen tontin omistaja 28000 euroa.
Jos tulot ovat 100000 euroa ja 30000 euroa niin lopputulema on että tuo parempituloinen maksaa veroa 10 % ja pienempituloinen yli 90 %
Eli kiinteistövero on summittainen vero, joka ei perustu veronmaksukyvyn.
Kiinteistöveron poliittinen tarkoitus on jakaa yhteiskuntaa lisää tulojen mukaiseen luokkajakoon eli köyhät siirtyvät asumaan omille alueilleen.
Samalla myös tulottomat joutuvat verotuksen piiriin ja suurituloisten verotus voidaan keventää vastaavasti .
Todellisia hyötyjiä ovat Katajanokalla asuvat, joiden asunnon hinta ei laske ja joiden kokonaisverotus kevenee todellisuudessa
Liian vanha:
Jos kiinteistöveron korotus kannustaa ihmisiä pilkkomaan 2000 neliön tonttinsa Helsingissä järkevämmän kokoisiksi, niin se on vain hyvä asia. Kukaan, joka omistaa 2000 neliön tontin Helsingissä, ei ole niin köyhä että saisi minun sympatiat.
Ylipäätään kertomukset ”säälittävistä” mummoista ”mökeissään” pienillä tuloilla on mielestäni epärehellisiä. Jos mummo asuu miljoona-tontilla, hän ei ole köyhä vaikka tulona olisikin vain kansaneläke. Mummo voi kävellä pankkiin ja sopia asuntolainasta jonka kuolinpesä maksaa aikanaan pois. Perikunta toki itkee kun ei saakkaan miljoonaperintöään, mutta mummo saa pitää talonsa elämänsä loppuun saakka ja saa säädyllisen elintason. Mummon taloudellinen asema on niin hyvä, ettei yhteiskunnan tarvitse siitä kantaa erityistä huolta. Tietenkään tätä ei haluta julkisuuteen sanoa, koska tiedetään että mummot saavat paremmin sympatiaa kuin perintöä kärkkyvät lapset, vaikka se on nimenomaan lapset joiden etua ajetaan.
Eli siis: ne jotka omistavat 700000 euron tontteja ovat rikkaita. Jos he eivät sitä itse tajua, on heidän kannalta vain onnellista jos kiinteistövero saa heidät sen ymmärtämään.
Ja kukaan ei ole ehdottanut korotusta 4 prosenttiin–kaikki ovat toistelleet että korotusten pitää olla hitaita.
Liian vanha:”Kun tällaiselta alueelta ostetaan esim 500 m2 tontti 250000 euroa ,niin se merkitsee, että tuon 2000 m2 tontin arvo määritellään 700000 euron arvoiseksi.”
No, mikä sen ”oikea” arvo sitten sinusta on? Ja jos se ei ole tuo 700 000, niin miksi käytettäisiin sitä väärää kaavaa, jolla tuo saatiin laskettua, eikä sitä sinun ”oikeaa” kaavaasi?
Ja jos joku tosiaan asuu tontilla, jonka käypä arvo on 700 000, niin onko hän sinusta köyhä?
Entä mitä olet mieltä muista veroista, jotka eivät ota huomioon ihmisten veronmaksukykyä? Sanotaan vaikka tupakka- ja alkoholiverot? Spurgu, jolta menee kaikki rahat viinaan, maksaa paljon enemmän veroja suhteessa tuloihinsa kuin Nokian insinööri, joka lähtee lomamatkalle Thaimaahan.
Niin, voitaisiinhan vaikka säätää että esimerkiksi eläkkeellä olevat ihmiset saisivat halutessaan jättää omassa käytössä olevaan asuntoon ja sen maapohjaan kohdistuvat kiinteistöverot maksamatta, niin että ne kertyisivät esimerkiksi 12 kk Euribor + 0,5 % korolla verovelaksi joka sitten maksettaisiin kuolinpesästä ennen perintöveron osuutta.
”olevaan asuntoon ja sen maapohjaan kohdistuvat kiinteistöverot maksamatta, niin että ne kertyisivät esimerkiksi 12 kk Euribor + 0,5 % korolla verovelaksi joka sitten maksettaisiin kuolinpesästä ennen perintöveron osuut”
Tarkoittaa, että pienituloisten omaisuus sosialisoidaan yhteiskunnalle.
Aikaisemmin Kepu peloitteli mummoja sillä, että SDP tulee ja sosialisoi mummon mökin.
Mutta näyttää siltä, että Vihreät ja Kokoomus pistävät sosialisoinnin toimeen
”Spurgu, jolta menee kaikki rahat viinaan, maksaa paljon enemmän veroja suhteessa tuloihinsa kuin Nokian insinööri, joka lähtee lomamatkalle Thaimaahan.”
Voimmehan kaikki spurguiksi, jos se on tämän yhteiskunnan ihanneolotila.
Eipä se spurgu viianlla elä kovin pitkään, ihmisestä selviää viimeistään 25 vuotiaana, onko tullut spurguksi ja 40 ikävuoteen mennessä on selvinnyt onko hän raitistunut tai kuollut eli lyhyt on veronmaksuaika.
Ja eivätkä ne rahat omasta pussista ole tuleet vaan varastamalla . Sossusta spurgu ei saa rahaa vaan soosu maksaa kuluja .
Tietysti moraaliton kauppias voi kirjoittaa väärän laskun.
”Ja kukaan ei ole ehdottanut korotusta 4 prosenttiin–kaikki ovat toistelleet että korotusten pitää olla hitaita.”
Tuollaiset 0,1 % korotukset ovat lähinnä näpertelyä eikä niillä ole fiskaalisia eikä omaisuuden arvoihin vaikuttavia tekijöitä.
Ruotsi teki muutoksen muutama vuosi sitten ja kiinteistövero nousi radikaalisti ja tulovero vastaavasti aleni, mutta ei tarpeeksi.
Niinpä demarit ajettiin oppositioon ja porvarit alensivat ensi töikseen kiinteistöveron, mutta vain suurimpien kiinteistöverojen osalta
”Ylipäätään kertomukset “säälittävistä” mummoista “mökeissään” pienillä tuloilla on mielestäni epärehellisiä. Jos mummo asuu miljoona-tontilla, hän ei ole köyhä vaikka tulona olisikin vain kansaneläke. M”
Meillä näitä työmarkkinatuella/kansaneläkkellä/työeläkkeellä kituuttavia iäkkäitä on n yli miljoona, joten eivät ne mitään poikkeuksia ole, tosin onhan joukossa pappojakin, sen verran on varaa antaa periksi.
Näille koti on arvo, mutta jos yhteiskunnassa ei tarvitse/saa olla mitään muita arvoja kuin raha ja tuottavuus niin näillehän voisi antaa vaikka piikin, jotta joutavat pois nuorten ja dynaamisten adonisten tieltä.
Tai Kela lahjoittaa 1-piippuisen Baikalin ja yhden panoksen ?? Ei tarvita siihenkään kallista yhteiskunnan apua ?
Liian vanha Juuson ideasta:”Tarkoittaa, että pienituloisten omaisuus sosialisoidaan yhteiskunnalle.”
Eh, ei. Pientuloinen juuri saa pitää sen omaisuutensa elämänsä loppuun asti. Sehän oli koko ehdotuksen idea. Mitä sille sen jälkeen käy, on eri asia, mutta jos maaomaisuus on arvokas (minkä vuoksi kiinteistövero on ollut niin korkea, ettei mummolla ole ollut varaa sitä maksaa), niin en nyt pidä sitä erityisenä vääryytenä, että arvokkaasta omaisuudesta otetaan siivu valtiolle.
Mitä niihin perillisiin (jotka tuossa häviävät) tulee, niin emmehän me tiedä, miten pienituloisia he ovat. Tai toisaalta emme tiedä, miten pienituloisia ovat jonkun ökypomon (joka on maksanut paljon tuloveroja) jälkeläiset.
Liian vanha:”Meillä näitä työmarkkinatuella/kansaneläkkellä/työeläkkeellä kituuttavia iäkkäitä on n yli miljoona, joten eivät ne mitään poikkeuksia ole,”
Ja siis nuo kaikki miljoona pienituloista asuu niillä miljoonatonteilla? Miten heillä on ikimaailmassa ollut aikoinaan varaa ne hankkia, mutta sitten ei ole samalla kertynyt sen vertaa työeläkettä, että olisi varaa maksaa ne kiinteistöverot?
Todennäköisempää minusta on, että ne pienituloiset eläkeläiset asuvat varsin vaatimattomissa asunnoissa, joihin kiinteistövero ei erityisesti iske. Iskee se toki silloinkin enemmän kuin tulovero, mutta täällä on jo esitetty keinoja, joilla kyseinen pienituloinen pystyy sen rahoittamaan.
Samuli Saarelma kirjoitti:
”Veronkorotukset tehtäisiin silloin, kun asuntojen hinnat ovat kovassa nousussa. Tämä hillitsisi hintojen nousua. Tällöin kukaan (tai sanotaan harva) tuntisi tulleensa ryöstetyksi, koska heiltä jäisi vain ansioton arvonnousu saamatta.”
Tää hemmohan puhuu kuin alaleuka puuttuisi kokonaan. Minä sanon, että tuossa menetelmässä uhri joutuisi MAKSAMAAN perheensä käyttövaroista OIKEASTI tuon veron euroina. Siinä voisi jäädä mikon ja millan luistimet vaikka ostamatta, kun ahne talousteoreetikko-verottaja nappaa eurot lompakosta. Se arvonnousun nousu tai lasku ei merkkaa paskaakaan kun perhe asuu sitä taloa, eikä se tuota lompakkoon yhtään euroa. Te olette jotenkin sairaita näiden teorioidenne kanssa, irtautuneet oikeasta elämästä. Minua on alkanut pelottaa kun tämmöiset teoreetikot ja teoriat luovat perustaa suomalaisten tulevaisuudelle.
Liian vanha: Se, että rikkailla on veronmaksukykyä enemmän kuin köyhillä ei muutu muuksi, vaikka kuinka yrität inttää tuloista ja kansaneläkkeellä elävistä mummoista.
Tämä on ollut kiintoisa keskustelu. Odelle voisi ensin sanoa, että me demarit emme esittäneet kiinteistöveron (tonttiveron) alentamista vaan sen ennallaan pitämistä. Sitä paitsi en minä väittänyt valtuustopuheenvuorossani, että tonttiveronkorotus ei alentaisi tontin hintaa. Sanoin, että jos niin kävisi, tontin verotusarvo alenisi. Sitähän tarkistetaan vuosittain toteutuneiden kauppojen perusteella. Kun ja jos tonttien arvo laskee, laskee verotusarvo ja veronkorotus ei tuotakaan sitä, mitä on arvioitu.
Helsingissä nostettiin ensinnäkin kiinteistöveroja asuntojen osalta. Se piti tehdä, koska hallitus on saamassa läpi lain, jonka mukaan asuirakennusten veron alaraja nousee 0,22:sta 0,32:een Korotus on siis 45%.
Valtuuston enemmistö vihreiden vaatimuksesta halusi nostaa sen päälle vielä tonttien verotusta. Tein demareiden puolesta vastaehdotuksen, jonka pääperustelut olivat:
1. Asuntovero jo nousee.
2. Tonttiveroa maksaa vain puolet helsinkiläisistä. Sitä eivät maksa kaupungin vuoratontilla asuvat helsinkiläiset eli toinen puoli.
3. Tämän maksavan puolen veron kohtaanto on kovin epätasa-arvoinen. Kerrostaloissa tontin ja sen veron merkitys on vähäisempi. Pientaloalueilla tontin veron korotus asumiskustannuksiin on tuntuvampi. Erityisen ankeassa asemassa ovat vanhojen väljien rintamamiestonttien asukkaat.
4. Helsinkiläisten ja muun Suomen asumiskustannusten ero helsinkiläisten vahingoksi kasvaa.
”Se, että rikkailla on veronmaksukykyä enemmän kuin köyhillä ei muutu muuksi, vaikka kuinka yrität inttää tuloista ja kansaneläkkeellä elävistä mummoista.”
Luetun ymmärtäminen näyttää olevan heikkoa.
Minä vain kerroin, ettei kiinteistövero ota huomioon asukkaan veronamaksukykyä
”Miten heillä on ikimaailmassa ollut aikoinaan varaa ne hankkia, mutta sitten ei ole samalla kertynyt sen vertaa työeläkettä, että olisi varaa maksaa ne kiinteistöverot?”
Ensimmäinen täyden työeläkkeen saanut jäi eläkkeelle vasta 2002.
Ja kun katsoo mitä keskimääräinen eläke on:
Vuonna 2007 eläkkeelle jääneet saivat keskimäärin 1200 euroa kuussa. Samaan aikaan keskimääräinen palkka oli 2700 eli todellinen eläke on vain 40 % vaikka teoreettinen on 60 %.
Tähän vaikuttavat pätkätyöt, työttömyydet, opiskelut, sairaudet, ja eläke alkoi kertyä vasta 23 -vuotiaana
Eivät kaikki ole virkamiehiä kuten sinä ??
”Iskee se toki silloinkin enemmän kuin tulovero, mutta täällä on jo esitetty keinoja, joilla kyseinen pienituloinen pystyy sen rahoittamaan.”
Eli sosialisoimalla köyhän omaisuus. Turhaan se Kepu mummoja SDP:llä on pelotellut, mökin näköjään sosialisoivatkin Kokoomus ja sen puisto-osasto, Vihreät
”niin en nyt pidä sitä erityisenä vääryytenä, että arvokkaasta omaisuudesta otetaan siivu valtiolle. ”
Miksi sitten perintövero piti lakkauttaa ? Jotta suurituloiset pääsevät perimään verotta, mutta miksi köyhän lapsia verotetaan ??
Heesus – tervetuloa ihmemaahan, jossa tärkeää ei ole miten asiat on, vaan miten niiden kuvitellaan olevan. Et ole näköjään vielä ymmärtänyt heittää omia aivoja narikkaan.
Satojen tuhansien eurojen nettovarallisuuden haltijan kutsuminen köyhäksi lähentelee minun silmissäni todellisten vähäosaisten herjaamista.
Tähänkin ratkaisuksi käy tuo eläkeläiselle aiemmin ehdotettu mahdollisuus jättää vero maksamatta ja kerryttää verovelkaa (kohtuullisella korolla lisättynä), joka sitten tulisi maksettavaksi kun asunto/tontti vaihtaa omistajaa. Mutta tämän ei sinänsä pitäisi olla tarpeen muutoin kuin eläkeläisten kohdalla, koska ajatuksenahan on, että kiinteistöveroa nostetaan jotta ansiotuloveroa voidaan laskea tai ei tarvitse ainakaan nostaa, joten kyse on vain veron kohdistamisesta. Verorasituksen lisääminen merkitsee aina (ceteris paribus) pienempiä käytettävissä olevia tuloja ihan riippumatta kohdistuuko veronlisäys kiinteistöön, tuloihin, kulutukseen vai mihin.
Sikäli havainto tietysti on merkitävä, että jos kiinteistön verotusarvo määritellään naapurustossa tehtyjen kauppojen mukaan, kuten nykyisin tehdään, voi tontin laskennallinen arvo tosiaan nousta yllättäen niin kovaksi että se on ääritapauksessa pakko myydä että verot saa maksettua. Siinä mielessä voisi olla asukkaiden kannalta selkeämpää, että kiinteistövero perustuisi ko. nimenomaisen kiinteistön viimeisimpään kauppahintaan (silloin kun se on myyty vapailla markkinoilla, esim. sukulaisten välisiä kauppoja ei varmaan voida huomioida koska niissä hinta ei välttämättä vastaa kiinteistön arvoa) korotettuna jollain sopivaksi katsotulla indeksillä. Näin oltaisiin tilanteessa, jossa kiinteistöveron suuruus olisi ennakoitavissa pitkäksi ajaksi eteenpäin kiinteistöä hankittaessa ja se muutenkin olisi linjassa maksukyvyn kanssa (koska asukkaalla on alunperinkin ollut varaa ko. kiinteistö ostaa). Maksukyky voi tietysti heikentyä syystä tai toisesta, mutta se riski ulottuu joka tapauksessa myös asuntolainan hoitoon ja vuokratontilla ja vuokrataloissa asuviinkin. Jos taas pelätään ansiotonta arvonnousua, voisi painopistettä siirtää kiinteistöverosta asunnon myyntihinnan verotukseen, tosin tässä tulee taas sitten se että toisen kerää kunta ja toisen valtio. Mutta noin periaatteessa.
Heesus:”Minä sanon, että tuossa menetelmässä uhri joutuisi MAKSAMAAN perheensä käyttövaroista OIKEASTI tuon veron euroina.”
Ja niitä käyttövaroja olisi enemmän, kun samaan aikaan tuloverotus on laskenut.
”Se arvonnousun nousu tai lasku ei merkkaa paskaakaan kun perhe asuu sitä taloa, eikä se tuota lompakkoon yhtään euroa”
Se asunnon arvonnousu on ihmisille omaisuutta siinä, missä mikä muu tahansa omaisuuskin.
Olit niistä mikon ja millan luistimista huolissasi. Mutta niillä mikoilla ja milloilla, jotka eivät koskaan pääse omaan asuntoon, kun hinnat karkaavat vanhempien maksukyvyn yläpuolelle ei sitten olekaan niin väliä.
Huomaa, jos kunnan kokonaisverotus pidetään samana, niin keskimääräiselle kaupungin asukkaalle ei synny yhtään lisämenoja. Häviäjinä ovat ennen kaikkea eläkeläiset, jotka omistavat asunnon, mutta joilla tulot ovat pienet. Ne mikon ja millan keskituloiset työssä käyvät asuntovelalliset vanhemmat todennäköisesti olisivat tässä voittajapuolella tai mahdollisesti +- nolla tilanteessa. Matalatuloiset vuokralla asuvat palkansaajat olisivat todennäköisesti voittajia, koska vuokrat eivät nousisi, mutta tuloverotus kevenisi.
Minusta tässä keskustelussa puhutaan toistensa ohi jatkuvasti. Kiinteistöveron vastustajilta on jäänyt se olennaisin argumentti kokonaan käyttämättä ja se on tuo tulonsiirto. Tuo väittämä siitä, että kiinteistöveron takia jäisi lapsiperheiltä luistimet ostamatta, on väärä, jos veron määrällä vastaavasti alennetaan tuloveroja.
Toisaalta tuo ”mummo kalliissa mökissä on rikas” on kiinteistöveron puolesta aivan järjetön argumentti. Mummolla ei ole veronmaksukykyä. Ilman veroa hänellä olisikin, jos tontin myisi, mutta kiinteistövero vie maksukyvyn samalla kun se tuo maksun, koska tontin arvo sukeltaa veron tullessa voimaan. Tällöin mummolta viedään paitsi asunto (kun ei ole varaa asua) myös vaihtoehto (kun asunnosta ei saa enää entistä hintaa).
Kiinteistöveron korottaminen on minusta hyvä idea pitkällä aikavälillä, mutta hitaasti ja toisaalta, kannattaa ottaa huomioon, että kiinteistöt tai ainakin omistusasunnot ovat nykyihmisille iso säästöjen kohde. Se on argumentti sekä kiinteistöveron puolesta että sitä vastaan. Puolesta siksi, että asuntojen sijaan olisi kuitenkin kansantaloudellisesti järkevämpää, että säästöt olisivat vaikka osakkeina tms., mutta vastaan siksi, että kun ne säästöt ovat nyt tässä muodossa, niin niiden nollaaminen (*) olisi kyllä aikamoinen tempaus.
(*)Jos laskennallisesta asuntotulosta verotetaan kolmannes, niin kiinteistön arvo putoaa noin kolmanneksella. Ei varmaan ole kauhean huono arvio, että kiinteistön arvosta on tyypillisellä luistimia ostavalla lapsiperheellä suurinpiirtein kolmannes omaa pääomaa. Tällöin palavat kerralla kaikki säästöt.
Samuli: ”…Haittaverolla yleensä kyllä tarkoitetaan sellaisen toiminnan verottamista, josta on haittaa muille kuin toiminnan tekijälle…”
Tuolla määriteömällä verotuksen piiriin tulevat ensimmäisenä bussimatkat. Niistä on selkeää haittaa muille tienkäyttäjille.
Esimerkiksi Länsivälällä bussit vievät kaistan henkilöautoilta. Hesingin keskustassa bussit ovat polkupyöräilijän kannalta yksi vaarallisimmista liikenteen osatekijöistä.
Ympäristön kannalta bussit ovat todella ongelmallisia, koska suuri osa kalustosta on vanhaa ja saatuttaa paljon enemmän kuin henkilöautot. 🙂 Tällä määritelmällä minusta alkaa oikeasti tulla haittaverojen kannattaja. 😀
Tämä on kyllä osittain(*) totta, mutta haiskahtaa vähän olkiukolta, koska kukaan ei tietääkseni ole tässäkään keskustelussa ehdottanut, että kiinteistövero nostettaisiin kertarysäyksellä tasolle, jolla asunnon hinta tontteineen painuisi nollaan. Itse ajattelisin, että sopiva kiristystahti olisi sellainen, joka pitäisi tonttien nimellisarvot ennallaan. Tuo on sen verran hidas kiristystahti, että mummon varallisuus ei kovin kummoista vauhtia hupene. Ja viimeistään siinä vaiheessa kun tonttimaan hinta painuu nollaan, on kiristäminen syytä lopettaa, joten useimmille asunnoille jää tuolloinkin vielä positiivinen arvo.
(*)Kyllä, mummon varallisuus pienenee, mutta vähintään osa kasvaneesta kiinteistöverorasituksesta palautuu mummon ostovoimaan pienempinä muina veroina. Itseasiassa jos tuo veronkevennysvara käytetään esim. verokiilan pienentämiseen, on vähintäänkin syytä pitää mahdollisena, että tällä on taloudessa kerrannaisvaikutuksia, joiden avulla mummo saa ostovoimaansa enemmän takaisin veronkevennyksinä kuin menettää kiinteistöveron nostossa. Ja niin kauan kuin mummon ostovoima pysyy ennallaan eikä mummo muuta pois, mummon asuntovarallisuuden arvolla ei kyllä ole juuri väliä muille kuin perintöä kärkkyville asunnon jo omistaville jälkeläisille.
Jryki Lohi:
öööö… Mä veikkaan, että muissa puolueissa osataan kyllä ottaa tontin arvon lasku huomioon, kun arvioidaan kiinteistöveron tuottoa. Tosin ymmärrän kyllä, että demareissa tällaisia vahinkoja voi sattua.
Kohta 4: Eli se on paha asia, että Helsingin asuntojen hinta laskee lähemmäksi muun maan keskiarvoa? Jos se ei Osmon aloituksesta jo käynyt selväksi, niin se vero kapitalisoituu maan hintaan.
Koko tämän ketjun (ja erityisesti tietysti Jyrki Lohen kommentin) perusteella Osmon kysymykseen vastaus on yksiselitteisesti kyllä pitäisi.
Ensimmäinen juttu mikä pitäisi opettaa on ero suurituloisen ja varakkaan henkilön välillä ja mitä tämä tarkoittaa ”veronmaksukyvylle”. Varakkaalla tarkoitetaan yleensä ihmistä, jolla on suuri omaisuus. Hänellä on varaa maksaa veroja. Suurituloinen on henkilö jolla on suuret tulot. Hän voi olla sen lisäksi varakas, jolloin hänellä on varaa maksaa veroja tai köyhä jolloin hänellä ei ole varaa maksaa veroja.
Juuso Koponen: En usko, että veroa kannattaa sitoa kiinteisatön edelliseen myyntihintaan, koska alueen muiden kiinteistöjen kaupoista saadaan ihan hyvää infoa, eikä systeemiä ole niin helppo huijata. Jos joku asuu niin kalliilla tontilla, että hänellä ei ole siihen varaa on hyvä, että hän muuttaa halvempaan ihan samalla tavalla kuin jos henkilöllä on liian kallis auto suhteessa muuhun varallisuuteen.
Tiedemies: Asunnon arvo ei laske huomattavasti, jos veron korotus tehdään ehdottamallasi tavalla, eli hyvin hyvin hitaasti. Mummolta ei siis viedä hänen varallisuuttaan, eli sitä veronmaksukykyä. Hän voi halutessaan myydä kiinteistön ja muuttaa halvempaan.
Ihmiset asuvat liian paljon. Ihmisten tulisi asua vähemmän ja sijoittaa vaikka, vaikka …Nokiaan.
Kalle Pyöräniemi haittaveroista:”Tuolla määriteömällä verotuksen piiriin tulevat ensimmäisenä bussimatkat. Niistä on selkeää haittaa muille tienkäyttäjille.”
Periaatteessa olet ihan oikeassa. Jos bussilla liikkujia verrataan polkupyörällä liikkujiin (saati niinhin, jotka eivät liiku lainkaa), niin ne vievät enemmän tilaa ja tuottavat enemmän saasteita. Henkilöautoihin verrattuna näin ei kuitenkaan ole asia. Henkilöautot tuottavat vielä enemmän saastetta ja vaativat matkustajaa kohden vielä enemmän tilaa kuin bussit.
Jos siis busseja alettaisiin verottaa, niin sitten pitäisi autoja verottaa vielä enemmän. Mutta siis periaatteessa olet täysin oikeassa. Aiheutetun haitan perusteella kävellen tai pyörällä liikkujat (ja ne, jotka eivät liiku lainkaan) ovat kärsijinä siinä, että busseja ei veroteta.
Samalla perusteella joukkoliikenteen subventointi on siinä mielessä tyhmää, että se tekee vähemmän haitallisista pyöräilijöistä enemmän haitallisten bussimatkustajien matkustuksen rahoittajia.
nos:”Ihmiset asuvat liian paljon. Ihmisten tulisi asua vähemmän ja sijoittaa vaikka, vaikka …Nokiaan.”
Melkein oikein. Ihmisillä on liikaa pääomaa kiinni täysin tuottamattomassa maassa. Ja tosiaan, kansakunnan hyvinvoinnin kannalta olisi parempi sijoittaa pääomat hyvinvointia tuottaviin nokioihin kuin kalliiseen Helsingin maahan.
Liian vanha:”Miksi sitten perintövero piti lakkauttaa ?”
Anteeksi kuinka? Milloin perintövero on oikein lakkautettu? Toki tärkein viime vuosien muutos on ollut siinä, että pienet (alle 20 000 euroa) perinnöt ovat tulleet kokonaan verottomiksi, mutta tämä ei tietenkään koske niitä isoja perintöjä, eikä asuntoja Helsingissä yleisesti.
Perintö- ja lahjaverojen kierto on Suomessa helppoa. Ilmoittaudut vain eduskunta- tai kuntavaaliehdokkaaksi niin kaikki perinnöt ja lahjat, jotka tulevat kampanjasi tilille ovat verottomia. Kukaan ei edes kysy, oletko käyttänyt niitä vaalityöhön vai ostanut niillä uuden auton tms.
Luettuani ajatuksella tämän palstan kirjoituksia, minulle valkeni kupletin juoni; taistolaista kommunismia naamioituna viheraatteen taakse.
Että kun pahapaha-sikarikas-verenimijä-riistäjä-omakotiasukas laitetaan kunnolla verolle (olisko aluksi semmoinen 5000 euroa vuodessa?) niin sitten meillä kaikilla ja mummoilla myös ostovoima lisääntyy kun muut verot tipahtaa pienemmiksi! Oikeasti tämä omakotiasukas on tavallinen duunariperhe, joka on satsannut kaiken taloudellisen pelivaransa asuntolainaan jolla hankkinut omakotitalon. Tämä perhe syö lauantaimakkaraa, eikä tee vuosittain etelänmatkoja. Tämä on VALINTA-kysymys; Suomessa kai saa ihminen vielä tehdä valintansa itse? Se oli DDR ja neukkula, jossa asiat järjesti yhteiskunta. Mutta täällä on kova tahtotila panna tämä duunariperhe katumaan katkerasti Suomeen syntymistään; hänen pitää pulittaa ihmeellistä kiinteistöveroa järjettömiä summia perheensä budjetistä. Hän, tyhmä kun on, ei tiennyt että hänen tulee kustantaa jatkossa kunnan kasvavat menot ja kaikkien mukamas-veronalennukset. Hänelle on lyöty otsaan leima: ”Varakas maksumies”
Ja joku komukka ehdottelee tosissaan, että kiinteistöveroa voisi myös siirtää verovelaksi, jotta tämän perkeleen pirulliset perijät jäisivät myös nuolemaan näppejään! ”Keisarin uudet vaatteet” on tuomioni tälle palstalle.
Vielä pakko lisätä, että aikanaan duunari-aviopari on maksanut asuntolainansa ja asunnon arvokin on toivottavasti noussut. Eläkepäiviä voi alkaa viettämään halvemmilla asumiskustannuksilla. Tai sitten myydä talonsa ja muuttaa nauttimaan vanhuuden päivistään vaikkapa Espanjan rannoille. Tämä on samalla myös eläkesäästämistä ja aivan järkevää, kun ajattelee miten nykyään aiotaan leikata eläkkeitä ja pidentää työuria; että saa elämänsä töitä paiskineena kuolla sorvinsa ääreen muuten.
Kyllä ihmisillä saa ja pitää olla tuntuma, että voi hallita omaa elämäänsä omilla tienaamillaan varoilla ilman jotain ihmeellisiä kiinteistöverovirityksiä tai asuntotulokehitelmiä.
Perkele!
Jos tuosta Heesuksen jutusta jättää retoriikan ja paatoksen sivuun, niin siinä on kyllä pointtia, että omaisuuden verottaminen tulojen hankkimisen sijaan johtaa vähempään säästämiseen. Tietysti juuri asumisen kohdalla tämä ei erityisesti päde, koska niidenkin, jotka eivät omistusasuntoa on pakko asua vuokralla, joka on sitten jonkun toisen omistamisen tukemista.