Kiinteistövero — pitäisikö taloustieteiden opetusta lisätä?

Hel­sin­gin kau­pun­gin val­tuus­to korot­ti yleis­tä kiin­teis­tö­ve­roa (maa­poh­ja ja lii­ke­ra­ken­nuk­set, ei asuin­ra­ken­nuk­set, mut­ta kyl­lä­kin asuin­ton­tit) 0,8:aan. Koro­tus liit­tyi bud­jet­ti­so­puun ja tapah­tui vih­rei­den vaa­ti­muk­ses­ta. Yksi­kään muu puo­lue ei aina­kaan jul­ki­ses­ti sitä kan­nat­ta­nut. Siis val­tuus­to vih­rei­den panttivankina.

Minus­ta kiin­teis­tö­ve­ro – nime­no­maan maa­poh­jan vero – on par­hai­ta tapo­ja  rahoit­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa. Parem­pia ovat vain hait­ta­ve­rot. Kan­san­ta­lous­tie­teen opin­nois­sa opin, että kiin­teis­tö­ve­ro kapi­ta­li­soi­tuu maan hin­taan ker­toi­mel­la, joka pitää maa­poh­jan pää­oma­kus­tan­nuk­set ennal­laan. Se ei siir­ry asun­to­jen vuo­kriin, jos vuo­krat mää­räy­ty­vät mark­ki­noil­la vapaas­ti. Omal­la ton­til­la ole­van asun­non osta­jan asu­mis­me­not eivät kas­va, kos­ka asun­non hin­ta las­kee sen ver­ran, että asu­mis­ku­lut pysy­vät ennal­laan. Sen sijaan sen asu­mis­tu­lot tie­tys­ti nouse­vat, joka jo omis­taa asun­non ja on mak­sa­nut sii­tä kor­kean hin­nan. Lisäk­si hänen asun­ton­sa myyn­tiar­vo ale­nee.   Niin­pä kyse on oikeas­taan suku­pol­vi­rii­das­ta. Minun ikäis­ten omis­tusa­sun­nos­sa asu­van kan­nal­ta kiin­teis­tö­ve­ro on huo­no vero, mut­ta nuor­ten asun­to­mark­ki­noil­le tule­vien kan­nal­ta se on vero­na ilmainen.

Mitä kuu­lim­me val­tuus­tos­sa mui­den puo­luei­den suusta.

-          Ei ole mitään näyt­töä sii­tä, että kiin­teis­tö­ve­ro alen­tai­si tont­tien hintoja;

-          On vää­rin periä kiin­teis­tö­ve­roa omis­tus­ton­teil­ta, kos­ka vuo­kra­ton­teil­ta sitä ei peritä;

-          Kiin­teis­tö­ve­rot siir­ty­vät sel­lai­si­naan yksi­tyi­sil­lä mark­ki­noil­la asun­to­jen vuokriin;

-          On vää­rin periä Hel­sin­gis­sä yhtä kor­ke­aa kiin­tei­tö­ve­roa kuin Jyväs­ky­läs­sä, kos­ka maan hin­ta on Hel­sin­gis­sä niin korkea

-          jne

Pää­sim­me myös äänes­tä­mään. Dema­rit, jot­ka oli­vat ensin esit­tä­neet pal­kois­ta perit­tä­vän kun­nal­lis­ve­ron nos­ta­mis­ta, esit­ti­vät omai­suu­des­ta perit­tä­vän kiin­teis­tö­ve­ron alentamista.

Apua!

Pitäi­si­kö talous­tie­tei­den ope­tus­ta lisä­tä peruskoulussa?

Mik­si dema­rien talous­asian­tun­ti­jat eivät sano mitään?

79 vastausta artikkeliin “Kiinteistövero — pitäisikö taloustieteiden opetusta lisätä?”

  1. Se, että dema­rit esit­ti­vät omai­suu­des­ta perit­tä­vän veron alen­ta­mis­ta ja pal­kois­ta perit­tä­vän veron korot­ta­mis­ta on tosi­aan kiin­toi­sa kään­ne. Hie­man häm­men­tää muu­ten­kin, miten voi­mak­kaas­ti he halusi­vat maa­la­ta itsen­sä nurk­kaan budjettikäsittelyssä.

  2. Tämä on hyvä kir­joi­tus! Ja olet oikeas­sa, kiin­teis­tö­ve­rot ovat lois­ta­via vero­ja, kuten muu­ten haittaverotkin.

    Mut­ta talous­tie­tei­den ope­tus­ta ei voi lisä­tä, sil­lä se kar­koit­tai­si äänes­tä­jiä Vih­reil­tä. Sil­lä Vih­reät on puo­lue, joka luot­taa aivan lii­an vähän mark­ki­na­me­ka­nis­miin ja aivan lii­kaan jul­ki­sen sek­to­rin voi­maan kaikkialla.

    Esi­mer­kik­si Hkin Vih­reät ovat tuh­laa­van jako­po­li­tii­kan lähet­ti­läi­tä. Mik­si ette luo­ta enem­män mark­ki­na­me­ka­nim­siin? Jos talous­tie­de on oikeas­sa (kuten kir­joi­tuk­se­si antaa ymmär­tää) ei ole perus­tei­ta olla luot­ta­mat­ta mark­ki­na­me­ka­nis­miin resurs­sien allo­kaa­tios­sa entis­tä enemmän!

    1. Aina­kin täs­sä asias­sa vih­reät oli­vat ainoi­ta, jota tun­tui­vat ymmär­tä­vän, miten mark­ki­na­me­ka­nis­mi toimii

  3. Kiin­teis­tö­ve­ro on hyvä vero var­sin­kin pääkaupunkiseudulla.

    Kiin­teis­tö­ve­ro ei nos­ta asun­to­jen hin­to­ja, kos­ka tääl­lä asun­non hin­ta on jo nyt markkinahinta.

    Kiin­teis­tö­ve­ro siis leik­kaa ainoas­taan ton­ti­no­mis­ta­jan, rakentajan/rakennuttajan ja raken­nuk­sen omis­ta­jan katteita.
    Jos kiin­teis­tö­ve­ro nos­tai­si hin­to­ja, tar­kot­tai­si se jon­kin­lai­sen hin­ta­kar­tel­lin ole­mas­sao­loa. Ja kar­tel­li­han taas on lainvastainen.

    Voi­si aja­tel­la, että se jopa las­ki­si asun­to­jen hin­to­ja. Jos rei­lun suu­rui­sen kiin­teis­tö­ve­ron koro­tuk­sen takia sijoit­ta­jat alkai­si­va luo­pua asun­nois­ta pie­nen­ty­nei­den kat­tei­den takia, se lisäi­si tar­jon­taa ja saat­tai­si jopa siten alen­taa hintoja.

    On syy­tä aina muis­taa, että ton­tin kor­kea hin­ta on seu­raus­ta kor­keis­ta asun­to­jen hin­nois­ta, jot­ka taas mää­räy­ty­vät kysyn­nän ja tar­jon­nan perus­teel­la. Ei päinvastoin.

  4. Olen ymmär­tä­nyt, että niin val­tiol­li­sel­la kuin kun­nal­li­sel­la­kin tasol­la pää­tök­sen­te­ko on edus­tuk­sel­lis­ta ja jär­jes­tel­mäs­säm­me vie­lä puo­lue­po­liit­ti­sin voi­ma­suh­tein. Tämä siis “vas­ta­koh­ta­na” asian­tun­ti­ja­ve­toi­sel­le vir­ka­mies­hal­lin­nol­le, jos­sa alo­jen asian­tun­ti­jat päät­tä­vät asiois­ta “puo­lu­eet­to­mas­ti” yhtei­sek­si hyväk­si. Näin ollen asian­tun­te­mus­vas­tuu­ta ei voi sälyt­tää edus­ta­jil­le ja valtuutetuille. 

    Mikä­li edel­leen­kin olen ymmär­tä­nyt edes suun­nil­leen oikein, jot­ta puo­luei­den voi­ma­suh­teil­la voi­si hal­li­ta vähän­kään jär­ke­väs­ti, asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä toi­mi­vien vir­ka­mies­ten teh­tä­vä­nä oli­si val­mis­tel­la asioi­ta ja selit­tää nii­den toi­min­ta niis­tä päät­tä­vil­le val­tuu­te­tuil­le siten, että syyt ja seu­rauk­set tuli­si­vat sel­vik­si, jot­ta pää­tös perus­tui­si asian ymmärtämiseen. 

    Val­tuu­tet­tu Soi­nin­vaa­ran kuvauk­sen mukaan kiin­teis­tö­ve­ro­tus­käy­tän­tö ei ollut lai­sin­kaan sel­vää val­tuu­tet­tu­jen enem­mis­töl­le. Minus­ta se ei ole val­tuus­ton vika, vaan asi­aa val­mis­te­le­van vir­ka­mie­his­tön, jon­ka kai pitäi­si toi­mia täs­sä asian­tun­ti­ja­na. Esi­mer­kit val­tuus­ton esit­tä­mis­tä vai­ku­tus­väit­teis­tä pitäi­si käsi­tel­lä hyvis­sä ajoin ennen äänes­tys­tä, jot­ta asia voi­tai­siin päät­tää ideo­lo­gial­la eikä harhakäsityksillä. 

    Ei kai Hel­sin­gin talout­ta ohja­ta sum­mit­tai­sel­la mutulla?

  5. En rakas­ta vero­ja 😉 , mut­ta kiin­teis­tö­ve­ro on yksi nii­tä vero­muo­to­ja, joil­la on yhden­ty­väs­sä Euroo­pas­sa tule­vai­suut­ta. Paria asi­aa jäi ihme­tyt­tä­mään. Ihmet­te­len hie­man sitä, että kos­ket­tiin vain tont­ti­ve­roon. Jos se on tule­va lin­ja, niin sii­tä vaan sitten.

    Enem­män ihmet­te­len sitä, ettei Hel­sin­ki ota las­ken­nal­li­ses­ti huo­mioon veroa vuo­kra­ton­teis­sa? Se vää­ris­tää omis­tus- ja vuo­kra­tont­tien välis­tä suh­det­ta. Täy­tyy myön­tää, etten ihan tajua koko vuo­kra­tont­ti-ide­aa asu­jan kan­nal­ta, mut­ta olen kai­ke­ti rajoittunut. 😀

    Toi­saal­ta vuo­kra­ton­tit ovat kau­pun­gin kan­nal­ta hyvä asia. Jos ton­ti ei ole jär­ke­väs­sä käy­tös­sä, niin sopi­mus­kau­den jäl­keen­hän voi aina tode­ta, ettei sopi­mus­ta uusita.

  6. Kaik­ki val­tuu­te­tut eivät käsi­tä edes vero­pro­sent­tia. Suu­rin osa veron­mak­sa­jis­ta luu­lee, että kun vero­pro­sent­tia nos­te­taan esim 18 pro­sen­tis­ta 19 pro­sent­tiin, niin että verot nouse­vat yhden pro­sen­tin. Rahas­sa mita­ten koro­tus on 5,6 prosenttia!

    1990-luvul­la teh­tiin sil­mään­kään­tö­temp­pu, kun alet­tiin vero­äy­rin sijaan käyt­tä­mään ter­miä pro­sent­tiyk­sik­kö. Katu­gal­lu­peis­sa ihmi­set iloi­sin mie­lin puol­ta­vat vero­jen nousua, kun eivät käsi­tä, mitä veron pro­sent­tiyk­sik­kö tarkoittaa.

    Vero­jen hin­noit­te­lu onkin har­haan­joh­ta­vaa. Jos olsi kyse yksi­tyi­ses­tä yri­tyk­ses­tä ja kau­pal­li­ses­ta toi­min­nas­ta niin täl­lai­nen hin­noit­te­lu ja mark­ki­noin­ti oli­si kiellettyä.

  7. Mak­roe­ko­no­mis­ti: “…kuten muu­ten haittaverotkin.”

    Hait­ta­ve­ro on hie­no sana. Se sopii todel­la hie­nos­ti tämän kal­tai­seen kes­kus­te­luun. Sen käyt­tä­jä osioit­taa halua­van­sa parem­paa maa­il­maa. Minä­kin siis ilmoit­tau­dun hait­ta­ve­ro­jen kannattajaksi. 😀

    Sit­ten täy­tyy­kin mää­ri­tel­lä se hait­ta, mitä halu­taan verot­taa. Ihan äkkiä en kek­si kuin tupak­ka­ve­ron. 😉 Tupak­ka­ve­rol­la maa­il­maa tus­kin pelas­te­taan. 😀 😀 😀 Hait­ta­ve­roa käy­te­tään nyky­ään huo­li­mat­to­mas­ti vähän sii­tä sun täs­tä, kun yri­te­tään perus­tel­la muu­ten kes­tä­mät­tö­miä verokeksintöjä.

  8. Onko kiin­teis­tö­ve­rol­la mitään ylä­ra­jaa? Sitä on nos­tet­tu vii­me vuo­si­na reip­paas­ti aina­kin Hel­sin­gin ympä­ris­tö­kun­nis­sa. Onhan ole­mas­sa vero­tuk­sen muo­to­ja jos­sa vero­pro­sent­ti on jopa yli 100%. Yksin­ker­tai­sin peri­aa­te on tie­tys­ti se, että ote­taan siel­tä mis­tä saa­daan. Vali­tet­ta­vaa on, että yksi­tyi­nen ihmi­nen ei voi mon­ta vuot­ta eteen­päin suun­ni­tel­la talout­taan, kun vero­ja ja mak­su­ja tulee yllät­täen ja pyytämättä.

  9. Hie­noa Osmo ja Vih­reät! Kiin­teis­tö­ve­ro ei todel­la­kaan vai­ku­ta hin­toi­hin. Voi aja­tel­la asun­toa, joka sijait­see vuo­kra­ton­til­la. Jos ton­tin­vuo­kraa nos­te­taan, se leik­kaa saman ver­ran asun­non hin­nas­ta mark­ki­noil­la. Ainoas­taan tapah­tuu se, että suu­rem­pi osa asun­nos­ta mak­set­ta­vas­ta rahas­ta jää ton­tin osal­le. Samoin toi­mii kiinteistövero.
    Mie­le­käs maa/kiinteistövero Suo­meen lie­nee vai­kea toteut­taa. Mie­le­käs kiin­teis­tö­ve­ro­tus perus­tui­si mark­ki­na­hin­toi­hin kir­jan­pi­toar­vo­jen sijaan. Asun­to- ja kiin­teis­tö­osa­keyh­tiöi­den kir­jan­pi­dois­sa ton­teil­la ei ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kaan pal­jon enem­pää kuin vain savo­lai­sen pel­lon arvo. Pitäi­si arvioi­da koko Suo­men maa, teh­dä maa­kart­ta mikä päi­vi­tet­täi­siin vuo­sit­tain ja johon vero pohjautuisi.

  10. Monet vih­reät usko­vat rahan tule­van taikaseinästä

    Mitä­pä tähän teo­reet­ti­seen kes­kus­te­luun oikein sanoi­si. Kun ihmi­nen on osta­nut asun­non, häneen ei asun­non arvon muu­tos vai­ku­ta, ellei tule eteen (pakko)myyntiä. Asu­mi­sen kulut sen sijaan nouse­vat kiin­teis­tö­ve­ron nos­ton myö­tä. Kun ihmi­sen tulot esi­mer­kik­si elä­köi­ty­mi­sen takia vähe­ne­vät ja asun­to­me­not lisään­ty­vät, elä­mi­nen kur­jis­tuu kah­ta kautta.

    Samaan aikaan suo­ma­lais­ten sur­keas­ti raken­ne­tut talot jou­tu­vat perus­kor­jaus­ten pii­riin. Perus­kor­jaus­ten arvon­li­sä­ve­rot ylit­tä­vät jo nyt kiin­teis­tö­ve­ro­jen mää­rän ja tule­vat edel­leen lisään­ty­mään. Elä­mi­nen kur­jis­tuu edel­leen perus­kor­jaus­ten ja nii­den arvon­li­sä­ve­ro­jen takia.

    Jo nyt monet vähä­tu­loi­set jou­tu­vat myy­mään asun­ton­sa kun eivät pys­ty enää mak­sa­maan nii­den kulu­ja. Onnek­kaim­mat pää­se­vät asu­maan pie­nem­pään asun­toon ja ehkä kau­em­mas muut­ta­mi­sen myö­tä hal­vem­paan asuntoon.

    Näin yhteis­kun­ta ran­kai­see nii­tä, jot­ka ovat hoi­ta­neet oman osuu­ten­sa yhteis­kun­nas­sa kiitettävästi.

    Samaan aikaan (tai­ka­sei­nään usko­vat vih­reät) halua­vat Suo­meen yhä enem­män vapaa­mat­kus­ta­jia, jot­ka eivät mak­sa kulu­jaan eivät­kä eten­kään asu­mis­ku­lu­jaan, kiin­teis­tö­ve­rois­ta puhu­mat­ta­kaan. Nämä vapaa­mat­kus­ta­jat asu­vat yhä useam­min Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ja kes­kus­tan lähis­töl­lä. Asun­to­jen hin­nat ovat niin kor­keat, että itse asian­sa hoi­ta­vat jou­tu­vat muut­ta­maan yhä kau­em­mas mänt­sä­löi­tä myö­ten. Kun he jou­tu­vat käy­mään töis­sä asun­ton­sa mak­saak­seen, tulee mak­set­ta­vak­si myös kor­keam­mat matkakustannukset.

    Kun vapaa­mat­kus­ta­jat vie­vät Hel­sin­gin kau­pun­gin omis­ta­mat vapau­tu­vat asun­not, on meil­lä jat­ku­va asun­to­pu­la, joka nos­taa asun­to­jen hin­to­ja, jois­ta kär­si­vät asun­ton­sa itse mak­sa­vat. Itse asun­ton­sa mak­sa­vat jou­tu­vat mak­su­mie­hik­si mon­ta kaut­ta: oma asun­to, asun­non perus­kor­jauk­set, asun­non käyt­tö­ku­lut kiin­teis­tö­ve­roi­neen ja vie­lä vero­jen myö­tä vapaa­mat­kus­ta­jien asunnot.

    Kan­san­ta­lous­tie­teen luen­noil­la voi­tai­siin siir­tyä teo­reet­ti­ses­ta näper­te­lys­tä oike­aan elämään.

  11. Kal­le Pyö­rä­nie­mi kir­joit­ti haittaveroista:“Sitten täy­tyy­kin mää­ri­tel­lä se hait­ta, mitä halu­taan verot­taa. Ihan äkkiä en kek­si kuin tupakkaveron”

    Hait­ta­ve­rol­la yleen­sä kyl­lä tar­koi­te­taan sel­lai­sen toi­min­nan verot­ta­mis­ta, jos­ta on hait­taa muil­le kuin toi­min­nan teki­jäl­le. Saas­teet ovat mal­lie­si­merk­ki. Tupak­ka on vähän huo­nom­pi, kos­ka sii­nä hait­ta koh­dis­tuu pää­osin tupa­koit­si­jaan itseensä.

  12. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 11.11.2009 kel­lo 20:29
    #
    Kaik­ki val­tuu­te­tut eivät käsi­tä edes vero­pro­sent­tia. Suu­rin osa veron­mak­sa­jis­ta luu­lee, että kun vero­pro­sent­tia nos­te­taan esim 18 pro­sen­tis­ta 19 pro­sent­tiin, niin että verot nouse­vat yhden pro­sen­tin. Rahas­sa mita­ten koro­tus on 5,6 prosenttia!
    #

    Lai­tap­pa las­kue­si­merk­ki esiin mai­nit­se­maa­si ver­ra­ten ihan rau­ta­lan­gas­ta vääntäen.
    Taval­li­nen­kin pul­liai­nen aina ker­too, että mihin alku­pe­räi­siin lukui­hin koro­tuk­sia verrataan.

  13. Aina­kin täs­sä asias­sa vih­reät oli­vat ainoi­ta, jota tun­tui­vat ymmär­tä­vän, miten mark­ki­na­me­ka­nis­mi toimii”

    Taas noi­ta sini­siä teo­rioi­ta. Teo­rian toe­tu­tu­mi­nen edel­lyt­tä­si, että tont­te­ja oli­si vapaas­ti saa­ta­vis­sa kysyn­tää vastaavasti.
    Sil­loin kiin­teis­tö­ve­ro voi­si ehkä toi­mia noin-

    Mut­ta kun kuun­te­lin Kaup­pa­kor­kean luen­noi­jaa , joka oli toi­mi­nut 20 vuot­ta kiin­teis­tön­vä­li­ty­sa­lal­la ja ker­toi kiin­teis­tön todel­li­ses­ta hin­nan­muo­do­tuk­ses­ta aivan koke­muk­siin perustuen.

    Ennem­min uskon noi­ta käy­tän­nön ihmi­siä kuin sini­siä aja­tuk­sia kir­joi­tus­pöy­dän taka­na pyö­rit­tä­viä teoreetikkoja

  14. Jos ton­tin­vuo­kraa nos­te­taan, se leik­kaa saman ver­ran asun­non hin­nas­ta mark­ki­noil­la. Ainoas­taan tapah­tuu se, että suu­rem­pi osa asun­nos­ta mak­set­ta­vas­ta rahas­ta jää ton­tin osal­le. Samoin toi­mii kiinteistövero.”

    Ton­tin vuo­kra ei vai­ku­ta sen pääl­lä ole­van asun­non hin­taan, sen mää­rää­vät raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ja markkinatilanne.
    Vuo­kra­ton­til­la ole­van kiin­teis­tön hin­ta on ton­tin hin­nan ver­ran hal­vem­pi kuin omal­la ton­til­la oleva.
    Ja kun Hel­sin­gis­sä on pula oma­ko­ti­ta­lois­ta niin ero on pie­nem­pi kuin ton­tin hinta

  15. Mie­le­käs kiin­teis­tö­ve­ro­tus perus­tui­si mark­ki­na­hin­toi­hin kir­jan­pi­toar­vo­jen sijaan. Asun­to- ja kiin­teis­tö­osa­keyh­tiöi­den kir­jan­pi­dois­sa ton­teil­la ei ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kaan pal­jon enem­pää kuin vain savo­lai­sen pel­lon arvo. Pitäi­si arvioi­da koko Suo­men maa, teh­dä maa­kart­ta mikä päi­vi­tet­täi­siin vuo­sit­tain ja johon vero pohjautuisi.

    Miten­käs sel­lai­nen, että arvo mää­ri­tel­täi­siin vii­mei­sen toteu­tu­neen kaup­pa­hin­nan perus­teel­la, sopi­val­la indek­sil­lä koro­tet­tu­na? Ei var­mas­ti­kaan täy­del­li­nen jär­jes­te­ly, mut­ta lähem­pä­nä totuut­ta kuin nyky­sys­tee­mi ja huo­mat­ta­van pal­jon kevyem­pi (ja vähem­män viran­omais­ten mie­li­val­lal­le altis) kuin rat­kai­su jos­sa vuo­sit­tain kar­toi­tet­tai­siin tilan­net­ta uusiksi.

  16. Kiin­teis­tö­ve­ro on sum­mit­tai­nen vero, joka ei perus­tu maksukykyyn.
    Kun tont­ti Hel­sin­gis­sä mak­saa 150–250000 euroa aivan taval­li­sel­la asui­na­lueil­le niin vain varak­kail­la on varaa mak­saa sel­lai­sia hintoja.
    Mut­ta näi­den varak­kai­den mak­su­ky­vyn mukaan mää­ri­tel­lään kaik­kien tont­tien arvo ja välil­li­ses­ti myös vero.

    Kiin­teis­tö­ve­ro on muu­ten­kin vero, joka ei huo­mioi vero­tet­ta­van maksukykyä.

    Alue­koh­tai­se­na ja kes­kiar­voi­se­na se ei myös­kään huo­mioi kiin­teis­tö­jen todel­lis­ta arvoa ja kun ihmi­sen pitää asua jos­sain ei asun­non arvol­la ole mitään merkitystä.

    Itse asias­sa kiin­teis­tö­ve­ro on regres­sii­vi­nen vero

    Hyvä esi­merk­ki kor­kean kiin­teis­tö­ve­ron vai­ku­tuk­ses­ta on USA, siel­lä yhteis­kun­ta kerää vero­tu­lois­ta 9 % kiin­teis­tö­ve­rol­la, Suo­mes­sa alle 1 %.
    Tämä on joh­ta­nut asui­na­luei­den jakaan­tu­mi­seen tulo­ta­son mukaan eli hal­voil­le kiin­teis­töil­le muut­ta­vat köy­hät ja varak­kaat taas kal­liik­si luo­ki­tel­luil­le alueille.

    Ilmei­ses­ti Osmo halu­aa, että köy­hät muut­ta­vat Kepu­lan­di­aan ja hank­ki­vat pari autoa ??

  17. Pitäi­si­kö talous­tie­tei­den ope­tus­ta lisä­tä peruskoulussa?”

    Olen myös luke­nut kan­san­ta­lous­tie­det­tä yli­opis­tos­sa, mut­ta opin, että asiat eivät toi­mi yhden muut­tu­jan varas­sa vaan meka­nis­mit ovat monimutkaisempia

  18. Dema­rei­ta hal­lit­see täl­lä het­kel­lä yksi­sil­mäi­nen sosi­aa­li­sia näkö­kul­mia pai­not­ta­va klik­ki, joka ei osaa tai ei halua kat­soa asioi­ta talou­den näkö­kul­mas­ta. Tämä on tur­miok­si puolueelle.

    Toi­saal­ta yhtä type­rän yksi­sil­mäis­tä on tar­kas­tel­la asioi­ta pel­käs­tään mak­ro­ta­lous­tie­teen näkö­kul­mas­ta, kos­ka emme elä täy­sin vapaas­sa idea­lis­ti­ses­sa markkinataloudessa.

    Vuo­krat eivät mää­räy­dy Suo­mes­sa mark­ki­noil­la vapaas­ti, kos­ka sys­tee­miin vai­kut­ta­vat olen­nai­ses­ti asu­mis­tuet, kaa­voi­te­tun tont­ti­maan niuk­kuus ja raken­nus­liik­kei­den ilmi­sel­vä kyky mani­pu­loi­da markkinoita.

    Eli vaik­ka mak­ro­ta­lous­tie­teen teo­rian mukaan maa­poh­jan kiin­teis­tö­ve­ron koro­tuk­sen pitäi­si lei­ka­ta tont­tien arvo­ja, niin pel­kääm­pä pahoin, ettei­vät tont­tien arvot mihin­kään putoa ja että kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus menee kuin häkä suo­raan vuokriin.

    Nii­den elä­mään, jot­ka elä­vät tukien varas­sa, ei kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus juu­ri­kaan vai­ku­ta. Mut­ta mui­den itse kulun­sa pää­osin rahoit­ta­vien asu­mis­me­not lisääntyvät.

    Rik­kai­ta Katai­sen tuki­jouk­ko­ja asu­mis­me­no­jen koro­tus ei het­kau­ta, vaik­ka isois­sa asun­nois­sa asu­vat­kin. Mut­ta pie­ni ja kes­ki­tu­lois­ten pal­kan­saa­jien kuk­ka­rooon syn­tyy iso lovi.

    Eli onko­han niin, että kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus iskee kaik­kein pahi­ten juu­ri vih­rei­den kan­nat­ta­jiin? Oli­si­ko palk­ka­tu­lo­jen verot­ta­mi­sen kiris­tä­mi­nen ollut sit­ten­kin jär­ke­väm­pää? Se oli­si enem­män iske­nyt suu­ri­tu­lois­ten kokoo­mus­lais­ten kuk­ka­roon aiheut­ta­mat­ta veroil­la mak­set­ta­vien tukien liääntymistä.

    Sta­li­nis­tit oli­vat aikoi­naan yksi­sil­mäi­siä idea­lis­te­ja ja nyt on vali­tet­ta­vas­ti syn­ty­nyt uusia yksi­sil­mäis­ten ihmis­ten ryh­mit­ty­miä eri puo­lil­le puoluekenttää.

  19. Lii­an vanha:
    Tie­ten­kään mikään ei toi­mi yhden muut­tu­jan varas­sa (kukaan tus­kin väit­ti­kään että kiin­teis­tö­jen hin­ta perus­tuu ainoas­taan kiin­teis­tö­ve­roon), mut­ta usein voi­daan sil­ti mää­ri­tel­lä yksi­se­lit­tei­ses­ti min­kä suun­tai­nen vai­ku­tus jon­kun para­met­rin muut­ta­mi­sel­la on. Kiin­teis­tö­ve­ron nos­to yksi­se­lit­tei­ses­ti las­kee kiin­teis­tö­jen hin­taa. En kek­si mitään syy­tä min­kä takia yli- tai ali­tar­jon­ta, mark­ki­noi­den kes­kit­ty­mi­nen tai mikään muu­kaan mark­ki­noi­den eri­tyis­piir­re muut­tai­si tätä.

    Ton­tin vuo­kra ei vai­ku­ta sen pääl­lä ole­van asun­non hin­taan, sen mää­rää­vät raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ja markkinatilanne.”

    Äärie­si­merk­ki todis­taa väit­tee­si vää­räk­si: jos ton­tin vuo­kra oli­si 1000000 euroa, lie­nee sel­vää että pääl­lä ole­van oma­ko­ti­ta­lon mark­ki­na­hin­ta on nega­tii­vi­nen, täy­sin riip­pu­mat­ta raken­ta­mi­se­kus­tan­nuk­sis­ta ja mark­ki­na­ti­lan­tees­ta. Kukaan ei halua ostaa asun­toa jos­ta koi­tuu kuu­kausit­tai­set mil­joo­na-kulut. Sel­väs­ti ton­tin­vuo­kra vai­kut­taa asun­non­hin­taan, jol­loin on sel­vää että myös pie­nem­mät muu­tok­set ton­tin­vuo­kras­sa vai­kut­ta­vat asunnonhintaan.

    Mikään kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus ei tyh­jen­nä Hel­sin­kiä, sen luu­li­si ole­van kai­kil­le päi­vän­sel­vää. Jos kiin­teis­tö­ve­ro oli­si niin kor­kea ettei muil­la kuin “varak­kail­la” ole varaa asua Hel­sin­gis­sä, niin asun­not jää­vät tyh­jil­leen jol­loin nii­den arvo romah­taa, vero­tusar­vot las­ke­vat ja kiin­teis­tö­ve­ron vai­ku­tus pie­ne­nee. Täl­löin näil­lä “ei-varak­kail­la” on varaa muut­taa takaisin.

    Kiin­teis­tö­ve­ron nos­tol­la on toki tulon­jaol­li­nen vai­ku­tus, niin­kuin Soi­nin­vaa­ra tote­si: van­hat asun­no­no­mis­ta­jat häviä­vät, kun asun­to­jen arvo las­kee ja menot kas­va­vat. Sen takia muu­tos­ten pitää olla hitai­ta. Köy­hiä tämä ei juu­ri kir­pai­se ollen­kaan, kos­ka aika har­va joka omis­taa asun­non Hel­sin­gis­sä on oikeas­ti köyhä.

    USAn jakaan­tu­mi­nen köy­hiin ja rik­kai­siin aluei­hin ei joh­du pel­käs­tään kiin­teis­tö­ve­ros­ta. Tär­kein syy on että kou­lut rahoi­te­taan kou­lu­pii­ri­ta­sol­la kerä­tyis­tä rahois­ta. Nämä kou­lu­pii­rit ovat pie­niä, ehkä parin kou­lun kokoi­sia. Suo­mes­sa kou­lut rahoi­te­taan kun­nal­li­ses­ti (ja nor­mi­te­taan vah­vas­ti val­tion tasol­la) jol­loin saman­lais­ta eriy­ty­mis­tä ei tapah­du. Eriy­ty­mi­ses­tä pitäi­si olla huo­lis­saan jos pää­kau­pun­ki­seu­tu oli­si jaet­tu Kau­niais­ten kokoi­siin kun­tiin (sen takia Laut­ta­saa­ri ei saa muo­dos­taa omaa kuntaansa).

  20. 1990-luvul­la teh­tiin sil­mään­kään­tö­temp­pu, kun alet­tiin vero­äy­rin sijaan käyt­tää ter­miä prosenttiyksikkö.”

    Jaa. Minä kun luu­lin, että ter­min vero­äy­ri sijaan otet­tiin käyt­töön ter­mi veroprosentti.

  21. luu­li­si val­tion kan­nus­ta­van ihmi­siä hank­ki­maan sen omis­tusa­sun­non-eikä päinvastoin.

    aja­tus sii­tä että omas­ta asun­nos­ta pitäi­si mak­saa vie­lä jotain helv…n asun­to­tu­loa on järjetön.

    ja kyllä,asun van­has­sa okt-talos­sa jos­ta “saan” mak­saa kiin­teis­tö­ve­roa yli 700e/vuosi,eli suomeksi=n.350mummoa kuukaudessa.

    herää kysy­mys että mis­tä näi­tä veron­mak­sa­jia oikein (tulevaisuudessa)tulee.

    ter­vei­sin, nettoveronmaksajaduunari

  22. Täs­tä on ollut puhet­ta ennen­kin:) Yri­tän fokusoi­da nyt niin että point­tia ei käsi­te­tä väärin.

    Esi­mer­kik­si raken­ta­mat­to­mien tont­tien kiin­teis­tö­ve­ro ja iso­jen, arvok­kail­le pai­koil­le raken­net­ta­vien toi­mi­ti­la­kiin­teis­tö­jen kiin­teis­tö­ve­ro ovat eri asia kuin ole­mas­sa ole­vien asuin­kiin­teis­tö­jen kiinteistövero.

    Kiin­teis­tö­ve­ro on Suo­mes­sa kan­sain­vä­li­ses­ti ver­tail­len alhai­nen. Sen pie­neen koro­tuk­seen tus­kin kovin monen talous kaatuu.

    Jo ole­mas­sa ole­vien asuin­kiin­teis­tö­jen kiin­teis­tö­ve­ron nos­to on kui­ten­kin samas­sa sar­jas­sa kuin esi­mer­kik­si auton vuo­sit­tai­sen veron tai käyt­tö­mak­sun tai­min­kä­vain korot­ta­mi­nen. Tai koi­ra­ve­ron (hurt­tia ja huumoria). 

    Tai parem­min­kin; jos sää­det­täi­siin vuo­sit­tai­nen ken­kä­ve­ro. Autoa ja koi­raa voi pitää vapaa­eh­toi­si­na valin­toi­na vaik­ka kai­kil­le auto ei sitä ole. Ei esi­mer­kik­si jouk­ko­lii­ken­teen kul­jet­ta­jil­le jot­ka mene­vät aamu­yöl­lä töi­hin. Jos halu­taan vähen­tää yksi­tyi­sau­toi­lua kan­ta­kau­pun­geis­sa niin pysä­köin­ti­mak­sut vaan ylös. Mut­ta lupa­sin fokusoida…

    Jos ken­gät pan­naan vuo­sit­tai­sel­le verol­le kos­ke­mat­ta mui­hin seik­koi­hin (ken­kien alviin, tulo­ve­roas­teik­koi­hin jne.) se rasit­taa eni­ten kes­ki- ja kes­ki­pie­ni­tu­loi­sia. Täy­sin intui­tii­vi­ses­ti: tulo­luo­kis­sa vajaas­ta kah­des­ta ton­nis­ta kuus­sa kol­meen ja puo­leen. Suun­nil­leen perus­hoi­ta­ja – perus­in­si­nöö­ri­haa­ru­kas­sa. Köy­him­mät saa ken­gät fat­tas­ta (sel­vyy­den vuok­si sanon että hyvä niin) ja varak­kail­la nii­den osuus menois­ta on kui­ten­kin pie­ni. Ellei ole Imel­da Marcos.

    Asu­mi­nen on ken­kien tavoin perus­tar­ve. Vaik­ka puhu­taan ”talo­yh­tiöis­tä” ja nimes­sä on se As Oy, sil­lä ei ole mitään omaa veron­mak­su­ky­kyä yli osak­kai­den­sa ja asukkaidensa.

    Kuten Lii­an van­ha ja muu­ta­ma muu tääl­lä jo tote­si, asuin­kiin­teis­tö­jen vero siir­tyy todel­li­ses­sa, epä­täy­del­li­ses­sä maa­il­mas­sa suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä hintoihin.
    Ja var­sin­kin ole­mas­sa ole­vien asuin­kiin­teis­tö­jen vero asumiskustannuksiin.

    Tämä kes­kus­te­lu kes­kit­tyy kovin pal­jon tont­tien ja koko­nais­ten kiin­teis­tö­jen hin­toi­hin ja sii­hen että veron­ko­ro­tus las­kee nii­tä. Teo­rias­sa kyl­lä, käy­tän­nös­sä ehkä. 

    En liet­so popu­lis­mia ja vero­ka­pi­naa. Jos­tain vero­tus­koh­teet on löy­det­tä­vä. Mut­ta puhu­taan asiois­ta nii­den oikeil­la nimil­lä. Hait­ta­ve­rot erik­seen ja esi­mer­kik­si tie­tul­lit ja muut mil­jöö­tä paran­ta­vat jutut.

    Mut­ta kaik­ki kiin­teät verot ja vero­luon­tei­set vuo­si­mak­sut, jot­ka lät­käis­tään hyö­dyk­keil­le jot­ka on pak­ko hank­kia tai jot­ka aina­kin IRL useim­mat hank­ki­vat, muut­ta­vat vero­ra­si­tuk­sen koh­den­tu­mis­ta. Jos sanon muut­ta­vat progres­sio­ta, se on toki talous­tie­teen ter­meil­lä vää­rin mut­ta arjes­sa riit­tä­vän tar­kas­ti sanottu.

  23. ” van­hat asun­no­no­mis­ta­jat häviä­vät, kun asun­to­jen arvo las­kee ja menot kas­va­vat. Sen takia muu­tos­ten pitää olla hitai­ta. Köy­hiä tämä ei juu­ri kir­pai­se ollen­kaan, kos­ka aika har­va joka omis­taa asun­non Hel­sin­gis­sä on oikeas­ti köyhä”

    Eivät Kata­ja­no­kan asun­to­jen hin­nat las­ke, vaik­ka kiin­teis­tö­ve­ro nousee. Alu­eel­la asuu ja sin­ne muut­taa sen ver­ran vara­kas­ta väkeä, että he kyke­ne­vät mak­sa­maan kor­ke­aa­kin kiinteistöveroa.
    Eten­kin kun tulo­ve­ro ale­nee vas­taa­vas­ti tai enem­män kuin kiin­teis­tö­ve­ro nousee.

    Sen sijaan jos­sain Jako­mäes­sä voi­vat hin­nat pudo­ta­kin kun asuk­kai­den mak­su­ky­ky laskee.

    Tämä on sel­vää köy­hien ihmis­ten omai­suu­den sosia­li­soin­tia yhteiskunnalle

  24. Mak­roe­ko­no­mis­ti: “Mut­ta talous­tie­tei­den ope­tus­ta ei voi lisä­tä, sil­lä se kar­koit­tai­si äänes­tä­jiä Vih­reil­tä. Sil­lä Vih­reät on puo­lue, joka luot­taa aivan lii­an vähän mark­ki­na­me­ka­nis­miin ja aivan lii­kaan jul­ki­sen sek­to­rin voi­maan kaikkialla.”

    Jos talous­tie­tei­den ope­tus on uskon­non­ope­tus­ta, jon­ka tar­koi­tus on vah­vis­taa uskoa mark­ki­na­me­ka­nis­miin, sitä ei var­mas­ti­kaan pidä opet­taa — ei vih­reil­le eikä muil­le­kaan. Täs­sä mak­roe­ko­no­mis­ti on aivan oikeassa.

    Ne maat, jois­sa täl­lais­ta uskon­toa on kii­vaim­min har­joi­tet­tu, eivät ole mes­ty­neet eri­tyi­sen hyvin yhteis­kun­tien väli­sis­sä hyvin­voin­ti­ver­tai­luis­sa. Poh­jois­maat, jois­sa jul­ki­sen sek­to­rin osuus on ollut suh­teel­li­sen suu­ri, ja myös hei­kom­mis­ta kan­sa­lai­sis­ta on sen avul­la halut­tu pitää huol­ta, ovat olleet ver­tai­luis­sa pal­jon menes­tyk­sek­kääm­piä. Ks. esim.
    http://www.stakes.fi/yp/2008/4/kangas.pdf

  25. Jos kiin­teis­tö­ve­ro oli­si niin kor­kea ettei muil­la kuin “varak­kail­la” ole varaa asua Hel­sin­gis­sä, niin asun­not jää­vät tyh­jil­leen jol­loin nii­den arvo romah­taa, vero­tusar­vot las­ke­vat ja kiin­teis­tö­ve­ron vai­ku­tus pie­ne­nee. Täl­löin näil­lä “ei-varak­kail­la” on varaa muut­taa takaisin.”

    Kiin­teis­tö­jen arvoa on tar­kas­tet­tu aina vain ylöspäin,ei kos­kaan alas­päin, myös laman aika­na. Asun­to­jen tyh­je­ne­mi­nen alen­taa arvoa hitaas­ti Nyt­kin on ollut asun­to­ja tyh­jil­lään, mut­ta kiin­tei­sö­ve­roon vai­kut­ta­via hin­nan­alen­nuk­sia ei ole näky­nyt Ja joka tapauk­ses­sa fis­kaa­li­nen tar­ve säi­lyy joten asun­to­jen mah­dol­li­nen arvon pudo­tus joh­taa vain kiin­teis­tö­ve­ron % koro­tuk­seen eli kun­ta saa tulo­ja kuten ennen­kin, mut­ta yhä har­vem­mat mak­sa­vat yhä kor­keam­paa veroa.

    Kiin­teis­tö­ve­ros­sa on kysy­mys uus­li­ber­taa­tien ideas­ta muut­taa vero­tus abso­luut­ti­sek­si yhteis­kun­ta­mak­suk­si eli jokai­nen mak­saa saman sum­man veroa tulois­ta riip­pu­mat­ta, myös tulottomat .

  26. Äärie­si­merk­ki todis­taa väit­tee­si vää­räk­si: jos ton­tin vuo­kra oli­si 1000000 euroa, lie­nee sel­vää että pääl­lä ole­van oma­ko­ti­ta­lon mark­ki­na­hin­ta on nega­tii­vi­nen, täy­sin riippumatta”

    Äärie­si­mer­keil­lä ei ole todis­tus­voi­maa, yleen­sä näis­sä asiois­sa pela­taan jär­ke­vil­lä arvoilla

  27. Monet vih­reät usko­vat rahan tule­van taikaseinästä”

    Ker­rot­ta­koon asi­aan vih­kiy­ty­mät­tö­mil­le, että “tai­ka­sei­nä” tar­koit­taa pank­ki­au­to­maat­tia. On muka ole­mas­sa väes­tö­no­sia, jot­ka eivät ymmär­rä pank­ki­au­to­maa­tin toi­min­taa vaan luu­le­vat rahan tule­van tai­an­omai­ses­ti sei­näs­tä, kun­han nou­dat­taa ritu­aa­le­ja (kort­ti sisään, näppäilyä).
    Yleen­sä ole­te­taan että “Suu­reen Tai­ka­sei­nään” usko­vat län­si­mai­den ulko­puo­lel­ta tule­vat maa­han­muut­ta­jat ja heis­tä­kin vain osa. Aja­tus on haus­ka samal­la taval­la, kuin rasis­ti­nen vit­si on haus­ka. Onko­han vit­si itse suu­ren Hal­lia­hon keksintö?

    Nyt Rau­li Vah­te­ra väit­tää, että myös osa suo­ma­lai­sis­ta uskoo tai­ka­sei­nään. Väi­te on mie­len­kiin­toi­nen ja suo­ras­taan huu­taa lisä­tut­ki­mus­ta: onko tosi­aan niin, että mer­kit­tä­vä osa päät­tä­jis­täm­me ei ole ymmär­tä­nyt pank­ki­au­to­maa­tin toi­min­taa? Usko­vat­ko vih­reät, että raha ilmes­tyy tai­an­omai­ses­ti seinästä?

    Asias­ta toi­seen, Vih­reät nai­set jul­kai­si­vat juu­ri ohjel­man­sa. Ohjel­ma tun­tuu sisäl­tä­vän todel­la vähän val­hei­siin perus­tu­vaa vihan­liet­son­taa toi­sin kuin femi­nis­ti­set tuo­tok­set yleen­sä ja toi­sin kuin Vih­reän lan­gan lin­jan perus­teel­la oli­si vei­kan­nut. Uskal­lan taas varo­vas­ti uskoa vih­rei­den tule­vai­suu­teen. Lii­ke on taas ker­ran osan­nut ottaa hajue­ron ääri­lii­keh­ti­jöi­hin aina­kin ohjel­man tasol­la. Koh­ta ymmär­tä­vät var­maan myös pank­ki­au­to­maa­tin toimintaperiaatteen.

    Blo­gis­tin hori­nois­ta sanon sen ver­ran, että on sinä päi­vä­nä, kun päät­tä­jät alka­vat yksi­no­maan puhua talous­tie­teen kiel­tä, meik­kä häi­pyy. (Jos siis vie­lä pää­sen, jos en vaik­ka­pa ole myy­nyt eli­miä­ni raha­pu­las­sa ja samal­la lupau­tu­nut odot­te­le­maan kuo­le­maa­ni HUSin toiminta-alueella.)

  28. Eli onko­han niin, että kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus iskee kaik­kein pahi­ten juu­ri vih­rei­den kan­nat­ta­jiin? Oli­si­ko palk­ka­tu­lo­jen verot­ta­mi­sen kiris­tä­mi­nen ollut sit­ten­kin järkevämpää? ”

    Vih­reät ja Kokoo­mus ovat vir­ka­mies­puo­luei­ta ja kiin­teis­tö­ve­ro takaa kun­nil­le vakaan tulokertymän.
    Palk­ka­tu­loi­hin perus­tu­va vero­tus on joh­ta­nut vero­tu­lo­jen vaih­te­luun ja se taas pakot­taa kun­tia ratio­na­li­soi­maan toi­min­taa, lomau­tuk­siin, irti­sa­no­mi­seen ja pal­kan joustoihin.
    Kiin­teis­tö­ve­rol­la voi­daan luo­da vakaa tulo­ta­so ja vir­ka­mie­hil­le vakaa ja kat­ko­ton työ­ura jat­ku­vas­ti nouse­val­la palkkatasolla .

    Näin eris­te­tään kil­pail­lun yksi­tyi­sen vai­ku­tus­ten leviä­mi­nen jul­kisl­le sektorille

  29. Eli vaik­ka mak­ro­ta­lous­tie­teen teo­rian mukaan maa­poh­jan kiin­teis­tö­ve­ron koro­tuk­sen pitäi­si lei­ka­ta tont­tien arvo­ja, niin pel­kään­pä pahoin, ettei­vät tont­tien arvot mihin­kään putoa ja että kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus menee kuin häkä suo­raan vuokriin”

    Hel­sin­gin kau­pun­gin ton­tin­vuo­kra­so­pi­muk­set ovat vuo­si­kym­me­nien pitui­sia ja vuo­kra on sidot­tu elin­kus­tan­nusin­dek­siin eli kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus joh­taa vain vuo­krien koro­tuk­seen vaik­ka ton­tin arvo tippuisi.
    Kiin­teis­töyh­tiö ei voi edes kil­pai­lut­taa ton­tin vuo­kraa, kos­ka talo ei ole siirrettävä

  30. Eikös sin­ne val­tuus­toon voi­si raa­ha­ta asian­tun­ti­joi­ta ker­to­maan, miten kiin­teis­tö­ve­ro käy­tän­nös­sä vaikuttaa?

    Eihän val­tuu­tet­tu­jen tar­vit­se olla kaik­kien alo­jen asian­tun­ti­joi­ta, hei­dän pitää olla vain asian­tun­ti­joi­ta pun­nit­se­maan eri vaih­toeh­to­ja käy­tet­tä­vis­sä ole­van tie­don perus­teel­la joi­ta heil­le eteen tuodaan.

    Nyt käy­tet­tä­vis­sä ole­va tie­to val­tuus­tos­sa näyt­tää kom­ment­tien perus­teel­la olleen vähäistä.

  31. Lii­an vanha:
    Kyl­lä rik­kaat­kin rea­goi­vat kan­nus­ti­miin. Voi­si ehkä sanoa että nime­no­maan rik­kaat rea­goi­vat kan­nus­ti­miin. Eivät­hän he oli­si rik­kai­ta jos aina oli­si­vat heit­tä­neet rahan­sa kai­vos­ta alas. Ihmi­set tajua­vat että jos kiin­teis­tön yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set nouse­vat, sen arvo las­kee. Kun rahaa menee entis­tä enem­män kiin­teis­tö­ve­roon (tai käy­tän­nös­sä yhtiö­vas­tik­kee­seen), ei rii­tä niin pal­joa rahaa asun­to­lai­nan kor­koi­hin. Näin se vaan menee. Ei Suo­mes­sa ole kuin kou­ral­li­nen sel­lai­sia joil­la ei ole sito­vaa bud­jet­ti­ra­joi­tet­ta. Ne jot­ka osta­vat mil­joo­na-asun­to­ja Kata­ja­no­kal­ta ovat pää­sään­töi­ses­ti las­ke­neet ettei heil­lä ole varaa 1,5 mil­joo­nan asun­toon. Jos kiin­teis­tö­ve­ro ja sitä kaut­ta yhtiö­vas­tik­keet nouse­vat mer­kit­tä­väs­ti, niin he las­ke­vat uudes­taan ja totea­vat että nyt raha riit­tää vain 800,000 euron asun­toon. Joko sen mil­joo­na-asun­non hin­ta las­kee tai nämä mil­jo­nää­rin muut­ta­vat muualle.

    On täy­sin absur­dia kuvi­tel­la että suu­ri osa talou­des­ta pyö­ri­si rajat­to­man varak­kai­den “rik­kai­den” varas­sa jot­ka eivät rea­goi mil­lään taval­la vero­jen koro­tuk­siin. Ei se toi­mi niin.

    Äärie­si­mer­kit aut­ta­vat sel­ven­tä­mään ajat­te­lua. Mis­sä vai­hees­sa se esi­merk­ki lopet­taa toi­min­nan? Jos mil­joo­nan euron koro­tus kiin­teis­tö­ve­roon vai­kut­taa asun­non hin­taan, vai­kut­tai­si­ko sadan tuhan­nen? Entä kym­me­nen tuhan­nen? Tuhan­nen euron? Sadan euron? Mitä jos kiin­teis­tö­ve­ro teh­täi­siin nega­tii­vi­sek­si, niin että kau­pun­ki mak­saa “osin­ko” kiin­teis­tön omis­ta­jal­le? Jos tämä “osin­ko” oli­si 100 euroa vai­kut­tai­si­ko se asun­non hin­taan? Entä 1000 euron osin­ko? Mie­les­tä­ni on päi­vän­sel­vää että riip­pu­mat­ta sum­mas­ta tai muu­tok­sen suun­nas­ta, muu­tos vai­kut­taa hin­taan. Toki suu­rem­mat muu­tok­set vai­kut­ta­vat enem­män. Aina­kin minä kat­son yhtiö­vas­tik­keen kokoa ennen kuin ostan asun­non ja sen perus­teel­la las­ken onko sii­hen varaa–ynnään yhtiö­vas­tik­keen ja asun­to­lai­nan kulut, huo­mioin vero­vä­hen­nyk­sen ja ver­taan käy­tet­tä­vis­sä ole­viin tuloi­hin. Uskon että näin tekee muut­kin. Todis­teek­si riit­tä­nee se, että asun­not varak­kais­sa yhtiöis­sä ovat kal­liim­pia ja halu­tum­pia kuin asun­not köy­his­sä yhtiös­sä. Sen takia sitä yhtiön varak­kuut­ta mai­nos­te­taan asuntoilmoituksissakin.

  32. Äärie­si­mer­keil­lä ei ole todis­tus­voi­maa, yleen­sä näis­sä asiois­sa pela­taan jär­ke­vil­lä arvoilla

    Voi­sit­ko nyt vään­tää rau­ta­lan­gas­ta, etä miten on mah­dol­lis­ta, että pie­ni kiin­teis­tö­ve­ron muu­tos ei vai­ku­ta asun­non hin­taan ollen­kaan, mut­ta iso (mikä ei ole mitään muu­ta kuin sum­ma mones­ta pie­nes­tä) vai­kut­taa? Sinun logii­kal­la­si 100 000 * 0 on jota­kin muu­ta kuin nolla.

  33. Sisäi­nen skep­tik­ko­ni herää aina kun ale­taan verot­taa jotain ole­ma­ton­ta, las­ken­nal­lis­ta tuloa kuten kiin­teän, kas­sa­vir­taa tuot­ta­mat­to­man omai­suu­den perin­tö­ve­ro tai oman asun­non kiinteistövero. 

    Näis­sä on ole­mas­sa ris­ki, että vero­na­lai­nen jou­tuu myy­mään jo ker­taal­leen mak­set­tua omai­suut­taan veron­mak­sun vuoksi.

    Talous­tie­teel­lä voi­daan perus­tel­la monen­lai­sia asioi­ta. Muis­taak­se­ni val­lit­se­van talous­tie­teen näkö­kul­mas­ta Irlan­nin pota­to fami­ne oli hyvä asia. Pitää muis­taa että talous­tie­de ei ole eksak­tia emme­kä me elä täy­del­li­ses­sä markkinalaboratoriossa.

  34. Mum­mot saa mak­saa näi­den teo­ria­her­ro­jen kot­ko­tuk­set. Van­hoi­hin omis­ta­jiin­han kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus iskee lujaa.

  35. Osmol­la ja vih­reil­lä on luja usko sii­hen että kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus pudot­tai­si asun­to­jen hin­to­ja. Oma­koh­tai­nen talous­tie­tee­ni sanoi­si vain että yhtiö­vas­tik­kei­den nous­tes­sa minul­la on varaa vain hal­vem­paan (pie­nem­pään, kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta, van­hem­mas­sa talos­sa) ole­vaan asun­toon. Asun­to­ket­jun hui­pul­la raken­nus­liik­keet sit­ten rajoit­ta­vat uusien asun­to­jen raken­ta­mis­ta Hel­sin­kiin ja lisää­vät aloi­tuk­sia ympä­ris­tö­kun­nis­sa. Aivan talous­tie­teen mukaisesti.

  36. Lii­an vanha:

    Kiin­teis­tö­ve­ro on muu­ten­kin vero, joka ei huo­mioi vero­tet­ta­van maksukykyä. 

    Tämä on sel­vää köy­hien ihmis­ten omai­suu­den sosia­li­soin­tia yhteiskunnalle 

    Itse asias­sa kiin­teis­tö­ve­ro on regres­sii­vi­nen vero 

    Kan­nat­tai­si­ko ken­ties ottaa vähän hap­pea välillä?

    Tääl­lä on jo var­sin päte­väs­ti perus­tel­tu, mik­si mark­ki­na­me­ka­nis­mi välit­tää kiin­teis­tö­ve­ro­tus­ten koro­tuk­set kiin­teis­tö­jen hin­toi­hin. Mut­ta vaik­ka olet­tai­sim­me, että tämä ei pidä paik­kaan­sa, niin yllä­ole­vat väit­teet ovat lähin­nä potaskaa.

    Köy­hät eivät kiin­teis­tö­jä omis­ta, joten he eivät myös­kään mak­sa kiinteistöveroa.

    Kal­liim­mis­ta kiin­teis­töis­tä mak­se­taan enem­män kiin­teis­tö­ve­roa kuin hal­vem­mis­ta. Eikö­hän tämä tar­koi­ta sil­loin sitä, että nii­den kal­liim­pien kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat (=rik­kaam­mat) mak­sa­vat enem­män veroa kuin hal­vem­pien kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat (=köy­hem­mät). Kiin­teis­tö­ve­ro on siis de fac­to progres­sii­vi­nen, samoin kuin esi­mer­kik­si autovero.

    Kari

  37. Talous­tie­teen näkö­kul­mas­ta ei ole hyviä ja huo­no­ja asioi­ta sen enem­pää kuin fysii­kan­kaan näkö­kul­mas­ta. Jos siir­rät kiven kor­kean tor­nin ikku­nan ulko­puo­lel­le, fysiik­ka voi ker­toa meil­le mitä kivel­le tapah­tuu (pai­no­voi­ma vetää sen alas). On sit­ten arvo­va­lin­ta onko tämä hyvä asia vai ei–jos halu­taan että kivi pysyy tor­nis­sa, voi­daan sanoa että “fysiik­kan näkö­kul­mas­ta kiveä ei kan­na­ta siir­tää ikku­nan ulko­puo­lel­le”. Toi­saal­ta, jos halu­taan pääs­tä eroon kives­tä tai osua alla ole­vaa hyök­kää­jää sil­lä pää­hän, voi­daan tode­ta että “fysii­kan näkö­kul­mas­ta kivi kan­nat­taa siir­tää ikku­nan ulko­puo­lel­le”. Fysiik­ka voi ker­toa meil­le eri vaih­toeh­to­jen seu­rauk­sia, mut­ta se ei voi arvioi­da mikä näis­tä on paras.

    Talous­tie­de on toki epäek­sak­tim­paa, mut­ta hom­ma toi­mii peri­aat­tees­sa samal­la taval­la. Talous­tie­teen avul­la voi­daan tar­kas­tel­la eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja, mut­ta jon­kun pitää teh­dä arvo­va­lin­ta sen suh­teen mitä halu­taan teh­dä. Talous­tie­de ker­too meil­le että kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus las­kee asun­to­jen hin­to­ja, pie­nen­täen asun­non omis­ta­jien varal­li­suut­ta, mut­ta ei vai­ku­ta eri­tyi­sem­min mui­den (nuor­ten, syn­ty­mät­tö­mien, vuo­kral­la asu­vien) kulu­tus­mah­dol­li­suuk­siin. Näi­tä vai­ku­tuk­sia voi­daan ver­ra­ta mui­den vero­jen vai­ku­tuk­siin ja ver­tai­lun perus­teel­la voi­daan teh­dä pää­tös mitä veroa halu­taan korot­taa (läh­tö­ole­tuk­se­na siis että jotain veroa pitää korot­taa). Minun näkö­kul­mas­ta­ni kiin­teis­tö­ve­ron sivu­vai­ku­tuk­set ovat hyvin pie­niä ver­rat­tu­na vaik­ka­pa tulo­ve­roon. Toki jos on sel­lai­sel­la filo­so­fi­sel­la kan­nal­la että pitää verot­taa vir­to­ja varan­to­jen sijas­ta, niin kiin­teis­tö­ve­ro on mah­do­ton vaih­toeh­to (en täl­lais­ta peri­aa­tet­ta ymmär­rä, mut­ta en ymmär­rä mon­taa muu­ta­kaan ideo­lo­gi­aa). Jos halu­aa puo­lus­taa nykyis­ten asun­non omis­ta­jien etu­ja, niin kiin­teis­tö­ve­ro on huo­no vaih­toeh­to. Jos on sitä miel­tä että vain työ­läis­ten pitäi­si mak­saa vero­ja (eli omis­ta­va luok­ka ja elä­ke­läi­set pitää vapaut­taa verois­ta), on kiin­teis­tö­ve­ro huono.

    Talous­tie­teel­lä ei ole mitään sano­mis­ta täl­lai­sia argu­ment­te­ja vas­taan. Sen sijaan on tosi­asioi­den kiel­tä­mis­tä väit­tää että kiin­teis­tö­ve­ro nos­tai­si vuo­kria. Point­ti­na ei ollut että talous­tie­de sanoo kiin­teis­tö­ve­ron ole­van hyvä, vaan että talous­tie­de on todis­ta­nut val­tao­san kiin­teis­tö­ve­roa vas­tus­ta­vis­ta argu­men­teis­ta ole­van vää­riä. Se ei tar­koi­ta ettei­kö ole ole­mas­sa mui­ta argu­ment­te­ja joil­la kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus­ta voi­si vastustaa.

  38. Karil­le:

    Kal­liim­mis­ta kiin­teis­töis­tä mak­se­taan enem­män kiin­teis­tö­ve­roa kuin hal­vem­mis­ta — periaatteessa.

    Käy­tän­nös­sä veron mää­rit­tä­vät enem­män sijain­ti (ton­tin ja ympä­ris­tön kiin­teis­tö­jen hin­ta­ta­so) ja ket­ju­kun­nis­sa se, kum­mal­la puo­lel­la rajaa talo sat­tuu olemaan.

    Toki se on varal­li­suut­ta, jos omis­taa osa­ke­huo­neis­ton vaik­ka enti­ses­sä arava/työläiskorttelissa, jon­ka suh­teel­li­nen hin­ta­ta­so on noussut.

    Useim­mil­la se kui­ten­kin on koti, jota ei aio­ta tro­ka­ta ja jos­sa halu­taan asua ikään­ty­nei­nä­kin pal­ve­lu­jen lähellä. 

    Tot­ta on, että kiin­teis­töt ovat usei(mmmite)n vero­tuk­ses­sa aliar­vos­tet­tu­ja todel­li­seen mark­ki­na­hin­taan verrattuna. 

    Point­ti kui­ten­kin on, että kiin­teis­tö­ve­ro ei ole kui­ten­kaan sel­ke­sä­ti ja aidos­ti progres­sii­vi­nen, vaan se voi olla joi­den­kin kau­pun­gi­no­sien todel­li­suu­des­sa hyvin­kin epäsosiaalinen.
    Vaik­ka en nyt ihan yhdy­kään — usein arvos­ta­ma­ni — Lii­an Van­han näke­myk­seen että se kovin usein oli­si suo­ras­taan regressiivinen.

  39. Kiin­teis­tö­ve­ro on teo­rias­sa todel­la hie­no vero, se on ele­gant­ti, eikä aiheu­ta juu­ri mitään dynaa­mis­ta hyvin­voin­ti­tap­pio­ta. Sen ongel­ma on, että pie­net­kin kiin­teis­tö­ve­ron muu­tok­set ovat itsea­sias­sa val­ta­via varal­li­suu­den siirtoja. 

    Aja­tel­laan kiin­teis­töä ääret­tö­mä­nä vel­ka­kir­ja­na, joka tuot­taa omis­ta­jal­leen jotain kivaa joka vuo­si. Se, pal­jon­ko se tuot­taa, riip­puu sii­tä, mitä omis­ta­ja sil­lä halu­aa teh­dä. Sen arvo omis­ta­jal­leen on tämän tuo­ton nyky­ar­vo. Vaik­ka tuot­to oli­si pie­ni, jos kor­ko­ta­so on pie­ni, niin arvo on val­ta­va. Esi­mer­kik­si 1000 euroa vuo­des­sa tuot­ta­va on 10% korol­la arvol­taan 10 000 euroa, mut­ta 2% korol­la arvol­taan jo 50 000 euroa. 

    Kiin­teis­tö­ve­ro leik­kaa tuos­ta tuo­tos­ta osan pois. Jos kor­ko on pie­ni — niin­kuin se nyt on — niin jo pie­ni leik­kaus tuos­ta tuo­tos­ta on suh­teel­li­ses­ti suu­ri ja siten arvos­ta kato­aa hui­ma osuus. Esi­mer­kik­si tuos­sa 2%/1000 euroa esi­mer­kis­sä 300 euron kiin­teis­tö­ve­ro vuo­des­sa leik­kaa arvos­ta pois 15 000. 

    Asun­nois­sa käteen­jää­vä “tulo”, siis omis­tusa­su­mi­ses­ta saa­ta­va lisä­hyö­ty on aika pie­ni ja toi­saal­ta ihmi­set ovat osta­neet asun­ton­sa isol­la vel­ka­ra­hal­la. Maa­poh­jaan koh­dis­tu­van veron muu­tos vie kes­ki­luo­kal­ta näi­den sääs­töt yhdes­sä yössä. 

    Tämä on se syy, mik­si kiin­teis­tö­ve­ron nos­to on poliit­ti­ses­ti vai­kea. Se on myös se syy, mik­si kiin­teis­tö­ve­roa pide­tään “kom­mu­nis­mi­na”. Syy ei ole se, ettei se oli­si talous­tie­teel­li­ses­ti perus­tel­tua, vaan juu­ri­kin tämä mas­sii­vi­nen varal­li­suu­den siirto. 

    Ottaen huo­mioon, että poliit­ti­nen pit­kä­jän­tei­syys on nel­jä vuot­ta, polii­ti­kot käyt­tä­vät pää­tök­sen­teos­saan tyy­pil­li­ses­ti jotain 50% kor­koa. Heil­le asia ei mer­kit­se mitään. 

    Huo­mat­kaa, että minä en vas­tus­ta kiin­teis­tö­ve­roa, mut­ta jos täl­lai­sil­ta epä­oi­keu­den­mu­kai­sil­ta varal­li­suu­den­siir­roil­ta halu­taan vält­tyä, kiin­teis­tö­ve­ron ylä­ra­jaa pitäi­si nos­taa hyvin hyvin hitaasti.

  40. Lii­an vanha:

    Kiin­teis­tö­ve­ros­sa on kysy­mys uus­li­ber­taa­tien ideas­ta muut­taa vero­tus abso­luut­ti­sek­si yhteis­kun­ta­mak­suk­si eli jokai­nen mak­saa saman sum­man veroa tulois­ta riip­pu­mat­ta, myös tulottomat .

    häh? Eiks se oo hyvä, että vero­te­taan mie­luum­min omai­suu­den tai kulu­tuk­sen mukaan kuin tulo­jen? Eihän tulo­jen hank­ki­mi­ses­sa oo mitään vää­rää. Sen sijaan se lisää yhteis­kun­nan hyvin­voin­tia, kos­ka tulo­ja saa­dak­seen on pal­vel­ta­va ympä­röi­vää yhteiskuntaa.

    Tie­de­mie­hen kom­ment­ti on erin­omai­nen. Veroa pitää nos­taa hyvin hyvin hitaas­ti, mut­ta ongel­ma on var­maan ne tule­vai­suu­den polii­ti­kot. Miten voim­me teh­dä pää­tök­siä, jot­ka sito­vat myös tule­via päät­tä­jiä? Toi­saal­ta ehkä voim­me luo­da kult­tuu­rin, jos­sa val­las­sa ole­vat päät­tä­jät nos­ta­vat kiin­teis­tö­ve­roa 1% (huom ei pro­sent­tiyk­sik­köä) vuo­sit­tain rutii­nin­omai­ses­ti ja las­ke­vat samal­la sum­mal­la tuloveroja.

  41. Maa­poh­jaan koh­dis­tu­van veron muu­tos vie kes­ki­luo­kal­ta näi­den sääs­töt yhdes­sä yössä.”

    Tämä ei pidä paik­kan­sa. Jos maa­ve­ron tuot­to alen­ne­taan ansio­tu­lo­ve­rois­ta, niin asun­non omis­ta­jat saa­vat asun­non mark­ki­na­hin­to­jen las­kua vas­taa­van tulon ansio­tu­lois­taan. Kiin­teis­tö­ve­ro on tulon­siir­to vuo­kra­tu­lo­ja naut­ti­vil­ta työ­tä teke­vil­le. Ansio­ton tulo, mitä loor­dit nos­ta­vat “nuk­kues­saan” tulee verol­le, varal­li­suut­ta tuot­ta­va työ ja pää­oma (se oikea) vapau­tu­vat. Tulon­ja­ko muut­tuu pal­kan­saa­jan (kes­ki­luo­kan) hyväk­si ja mitä hal­vem­mas­sa asun­nos­sa asuu, sitä suu­rem­pi on etu. Toi­sek­si, asun­non vaih­toar­vo toi­seen asun­toon ei muu­tu nega­tii­vi­ses­ti, kun esi­mer­kik­si väli­ra­ha vaih­det­taes­sa suu­rem­paan pienenee.
    Maa­ve­ron suu­rin point­ti on se klas­sis­ten eko­no­mis­tien tavoi­te vapaut­taa tuo­tan­to “feo­da­lis­ti­ses­ta” maa­vuo­kras­ta. Kun jul­ki­set menot kerä­tään maan hin­nas­ta, voi­daan tuot­ta­va sek­to­ri vapaut­taa muis­ta verois­ta. Nyky­ai­ka­na maa­poh­jan vero­tuk­sel­la on myös toi­nen hyvin mer­kit­tä­vä etu; Finans­si­pää­oma toi­mii asun­to­mark­ki­noil­la pää­osin vuo­kra­tu­loil­la. Kun maa­ve­rol­la kerä­tään vuo­kra­tu­lo­ja, vähe­nee sen rahan mää­rä, joka voi­daan mak­saa pan­keil­le kor­ko­ku­lui­na ja finans­si­pää­oman spe­ku­la­tii­vi­nen luo­ton­an­to asun­to­mark­ki­noil­le tyreh­tyy. Näin omis­tusa­sun­to­jen tar­jon­ta kas­vaa ja nii­den kysyn­tä vähe­nee ja hin­nat las­ke­vat. Näin voi­daan estää asun­to- ja vel­ka­kupla ja kan­san­ta­lou­den vel­ka­de­flaa­tio; äärim­mäi­set suh­dan­ne­vaih­te­lut, kun maan hin­ta pysyyy vakaana.

  42. Lisään vie­lä edel­li­seen, että kiin­teis­tö­ve­ro on ongel­ma sii­nä tapauk­ses­sa, kun tulot las­ke­vat. Jos kiin­teis­tö­ve­ro oli­si kor­kea, jou­tui­si hen­ki­lö esim. työt­tö­myys­ta­pauk­ses­sa var­maan­kin muut­ta­maan hal­vem­paan. Puh­taas­ti nihi­lis­ti­ses­ti kat­sot­tu­na, se oli­si “mark­ki­na­ta­lout­ta”, jol­loin resurs­si allo­koi­tuu parem­min tuot­ta­val­le. Tämä kos­ki­si var­sin­kin elä­ke­läi­siä ja aina­kaan hei­dän ei pitäi­si täyt­tä kiin­teis­tö­ve­roa mak­saa. Eihän se ole mikään yhteis­kun­ta, mikä ajaa van­huk­set pois kes­kuu­des­taan, kun he eivät ole enää “tuot­ta­via”.

  43. Hel­sin­gin kau­pun­gin val­tuus­to korot­ti yleis­tä kiin­teis­tö­ve­roa (maa­poh­ja ja lii­ke­ra­ken­nuk­set, ei asuin­ra­ken­nuk­set, mut­ta kyl­lä­kin asuin­ton­tit) 0,8:aan. Koro­tus liit­tyi bud­jet­ti­so­puun ja tapah­tui vih­rei­den vaa­ti­muk­ses­ta. Yksi­kään muu puo­lue ei aina­kaan jul­ki­ses­ti sitä kannattanut.”

    Sep­po S päät­te­lee: “Eli onko­han niin, että kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus iskee kaik­kein pahi­ten juu­ri vih­rei­den kannattajiin?”

    Toi­vo­taan niin, kos­ka se oli­si edel­lä esi­te­tyn perus­teel­la oikeus ja kohtuus.

    Yleen­sä tun­tuu ole­van niin, että vero­jen koro­tuk­sia vaa­ti­vat puo­lu­eet kui­ten­kin halua­vat “mui­den” jou­tu­van pää­asial­li­sik­si mak­sa­jik­si, mut­ta ehkä Vih­reät ovat täl­lä ker­taa olleet pyy­teet­tö­miä ja nime­no­maan halun­neet­kin käy­vän Sep­po S:n esit­tä­mäl­lä tavalla.

  44. Tie­de­mie­hel­tä hie­no kir­joi­tus. Olen täs­mäl­leen samaa miel­tä, että toi­saal­ta kiin­teis­tö­ve­ro on hyvä asia (tai sano­taan aina­kin parem­pi kuin tulo­ve­ro) ja toi­saal­ta sen koro­tus pitää teh­dä pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, jot­ta se ihmis­ten sääs­tö­jen ryös­tö yhdes­sä yös­sä ei tapahdu. 

    Tuol­la toi­saal­la spe­ku­loin sil­lä, että kiin­teis­tö­ve­rol­la voi­tai­siin myös hil­li­tä asun­to­kuplia. Veron­ko­ro­tuk­set teh­täi­siin sil­loin, kun asun­to­jen hin­nat ovat kovas­sa nousus­sa. Tämä hil­lit­si­si hin­to­jen nousua. Täl­löin kukaan (tai sano­taan har­va) tun­ti­si tul­leen­sa ryös­te­tyk­si, kos­ka heil­tä jäi­si vain ansio­ton arvon­nousu saamatta. 

    Täs­sä tie­ten­kin ongel­ma on sii­nä, että koro­tuk­set tuli­si­vat ajal­li­ses­ti aina myö­häs­sä ja sitä kaut­ta pahim­mat koro­tuk­set saat­tai­si­vat tul­la voi­maan juu­ri kuplan puh­je­tes­sa ja sitä kaut­ta jopa pahen­taa hin­to­jen romahdusta. 

    Hyvää tuos­sa oli­si taas se, että kos­ka koro­tuk­set teh­täi­siin kuplan kas­vaes­sa, ne osui­si­vat yleen­sä nousu­kau­teen, jol­loin aina­kin kay­nei­si­läi­sit­täin pitäi­si­kin kerä­tä enem­män vero­ja ja toi­saal­ta veroa­len­nuk­set las­ku­kau­teen, jol­loin pitäi­si­kin elvyt­tää. Paras­ta oli­si tie­ten­kin, että kau­pun­ki pani­si ne asun­to­kuplan aika­na kerä­tyt rahat kor­va­mer­kit­tyi­nä sääs­töön ja täl­lä rahal­la sit­ten rahoit­tai­si ne vero­ke­ven­nyk­set las­ku­kau­del­la. Jos ne pan­tai­siin saman tien pala­maan tulo­ve­roa­len­nuk­si­na, voi­si kau­pun­gin talou­del­le olla sit­ten las­ku­kau­den iskies­sä vai­kea paik­ka ryh­tyä alen­ta­maan veroa.

  45. Taval­li­nen tek­nik­ko kir­joit­ti 11.11.2009 kel­lo 23:55 Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 11.11.2009 kel­lo 20:29
    #
    Kaik­ki val­tuu­te­tut eivät käsi­tä edes vero­pro­sent­tia. Suu­rin osa veron­mak­sa­jis­ta luu­lee, että kun vero­pro­sent­tia nos­te­taan esim 18 pro­sen­tis­ta 19 pro­sent­tiin, niin että verot nouse­vat yhden pro­sen­tin. Rahas­sa mita­ten koro­tus on 5,6 prosenttia!
    #

    Lai­tap­pa las­kue­si­merk­ki esiin mai­nit­se­maa­si ver­ra­ten ihan rau­ta­lan­gas­ta vääntäen.
    Taval­li­nen­kin pul­liai­nen aina ker­too, että mihin alku­pe­räi­siin lukui­hin koro­tuk­sia verrataan.”
    **************************************************
    Täs­sä pyy­tä­mä­si laskuesimerkki:
    ((19–18)/18)*100=5,6 %

    Elik­kä kun vero­pro­sent­ti on 18, yhden pro­sent­tik­si­kön koro­tus tar­koit­taa 5,6 pro­sen­tin koro­tus­ta veroihin.

  46. Eikö­hän tämä tar­koi­ta sil­loin sitä, että nii­den kal­liim­pien kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat (=rik­kaam­mat) mak­sa­vat enem­män veroa kuin hal­vem­pien kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat (=köy­hem­mät). Kiin­teis­tö­ve­ro on siis de fac­to progres­sii­vi­nen, samoin kuin esi­mer­kik­si autovero.”

    Ei vält­tä­mät­tä. Täl­lai­sel­la van­hal­la oma­ko­tia­lu­eel­la ton­tit ovat suu­ria, jopa 2000 m² . Näin vaik­ka olem­me lähel­lä Hel­sin­gin keskustaa.
    Kun täl­lai­sel­ta alu­eel­ta oste­taan esim 500 m² tont­ti 250000 euroa ‚niin se mer­kit­see, että tuon 2000 m² ton­tin arvo mää­ri­tel­lään 700000 euron arvoiseksi.
    Kun vero­tus pai­no­te­taan kiin­teis­tö­ve­roon niin tuon 250000 euron arvoi­sen ton­tin omis­ta­ja mak­saa veroa esim USA:n kiin­teis­tö­ve­ron, 4 %, tason mukaan 10000 euroa ja tuo 700000 euron arvoi­sen ton­tin omis­ta­ja 28000 euroa.
    Jos tulot ovat 100000 euroa ja 30000 euroa niin lop­pu­tu­le­ma on että tuo parem­pi­tu­loi­nen mak­saa veroa 10 % ja pie­nem­pi­tu­loi­nen yli 90 %

    Eli kiin­teis­tö­ve­ro on sum­mit­tai­nen vero, joka ei perus­tu veronmaksukyvyn.
    Kiin­teis­tö­ve­ron poliit­ti­nen tar­koi­tus on jakaa yhteis­kun­taa lisää tulo­jen mukai­seen luok­ka­ja­koon eli köy­hät siir­ty­vät asu­maan omil­le alueilleen.
    Samal­la myös tulot­to­mat jou­tu­vat vero­tuk­sen pii­riin ja suu­ri­tu­lois­ten vero­tus voi­daan keven­tää vastaavasti .

    Todel­li­sia hyö­ty­jiä ovat Kata­ja­no­kal­la asu­vat, joi­den asun­non hin­ta ei las­ke ja joi­den koko­nais­ve­ro­tus keve­nee todellisuudessa

  47. Lii­an vanha:
    Jos kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus kan­nus­taa ihmi­siä pilk­ko­maan 2000 neliön tont­tin­sa Hel­sin­gis­sä jär­ke­väm­män kokoi­sik­si, niin se on vain hyvä asia. Kukaan, joka omis­taa 2000 neliön ton­tin Hel­sin­gis­sä, ei ole niin köy­hä että sai­si minun sympatiat.

    Yli­pää­tään ker­to­muk­set “sää­lit­tä­vis­tä” mum­mois­ta “mökeis­sään” pie­nil­lä tuloil­la on mie­les­tä­ni epä­re­hel­li­siä. Jos mum­mo asuu mil­joo­na-ton­til­la, hän ei ole köy­hä vaik­ka tulo­na oli­si­kin vain kan­sa­ne­lä­ke. Mum­mo voi kävel­lä pank­kiin ja sopia asun­to­lai­nas­ta jon­ka kuo­lin­pe­sä mak­saa aika­naan pois. Peri­kun­ta toki itkee kun ei saak­kaan mil­joo­na­pe­rin­töään, mut­ta mum­mo saa pitää talon­sa elä­män­sä lop­puun saak­ka ja saa sää­dyl­li­sen elin­ta­son. Mum­mon talou­del­li­nen ase­ma on niin hyvä, ettei yhteis­kun­nan tar­vit­se sii­tä kan­taa eri­tyis­tä huol­ta. Tie­ten­kään tätä ei halu­ta jul­ki­suu­teen sanoa, kos­ka tie­de­tään että mum­mot saa­vat parem­min sym­pa­ti­aa kuin perin­töä kärk­ky­vät lap­set, vaik­ka se on nime­no­maan lap­set joi­den etua ajetaan.

    Eli siis: ne jot­ka omis­ta­vat 700000 euron tont­te­ja ovat rik­kai­ta. Jos he eivät sitä itse tajua, on hei­dän kan­nal­ta vain onnel­lis­ta jos kiin­teis­tö­ve­ro saa hei­dät sen ymmärtämään.

    Ja kukaan ei ole ehdot­ta­nut koro­tus­ta 4 prosenttiin–kaikki ovat tois­tel­leet että koro­tus­ten pitää olla hitaita.

  48. Lii­an vanha:“Kun täl­lai­sel­ta alu­eel­ta oste­taan esim 500 m² tont­ti 250000 euroa ‚niin se mer­kit­see, että tuon 2000 m² ton­tin arvo mää­ri­tel­lään 700000 euron arvoiseksi.”

    No, mikä sen “oikea” arvo sit­ten sinus­ta on? Ja jos se ei ole tuo 700 000, niin mik­si käy­tet­täi­siin sitä vää­rää kaa­vaa, jol­la tuo saa­tiin las­ket­tua, eikä sitä sinun “oike­aa” kaavaasi? 

    Ja jos joku tosi­aan asuu ton­til­la, jon­ka käy­pä arvo on 700 000, niin onko hän sinus­ta köyhä? 

    Entä mitä olet miel­tä muis­ta verois­ta, jot­ka eivät ota huo­mioon ihmis­ten veron­mak­su­ky­kyä? Sano­taan vaik­ka tupak­ka- ja alko­ho­li­ve­rot? Spur­gu, jol­ta menee kaik­ki rahat vii­naan, mak­saa pal­jon enem­män vero­ja suh­tees­sa tuloi­hin­sa kuin Nokian insi­nöö­ri, joka läh­tee loma­mat­kal­le Thaimaahan.

  49. Niin, voi­tai­siin­han vaik­ka sää­tää että esi­mer­kik­si eläk­keel­lä ole­vat ihmi­set sai­si­vat halu­tes­saan jät­tää omas­sa käy­tös­sä ole­vaan asun­toon ja sen maa­poh­jaan koh­dis­tu­vat kiin­teis­tö­ve­rot mak­sa­mat­ta, niin että ne ker­tyi­si­vät esi­mer­kik­si 12 kk Euri­bor + 0,5 % korol­la vero­ve­lak­si joka sit­ten mak­set­tai­siin kuo­lin­pe­säs­tä ennen perin­tö­ve­ron osuutta.

  50. ole­vaan asun­toon ja sen maa­poh­jaan koh­dis­tu­vat kiin­teis­tö­ve­rot mak­sa­mat­ta, niin että ne ker­tyi­si­vät esi­mer­kik­si 12 kk Euri­bor + 0,5 % korol­la vero­ve­lak­si joka sit­ten mak­set­tai­siin kuo­lin­pe­säs­tä ennen perin­tö­ve­ron osuut”

    Tar­koit­taa, että pie­ni­tu­lois­ten omai­suus sosia­li­soi­daan yhteiskunnalle.

    Aikai­sem­min Kepu peloit­te­li mum­mo­ja sil­lä, että SDP tulee ja sosia­li­soi mum­mon mökin.
    Mut­ta näyt­tää sil­tä, että Vih­reät ja Kokoo­mus pis­tä­vät sosia­li­soin­nin toimeen

  51. Spur­gu, jol­ta menee kaik­ki rahat vii­naan, mak­saa pal­jon enem­män vero­ja suh­tees­sa tuloi­hin­sa kuin Nokian insi­nöö­ri, joka läh­tee loma­mat­kal­le Thaimaahan.”

    Voim­me­han kaik­ki spur­guik­si, jos se on tämän yhteis­kun­nan ihanneolotila.

    Eipä se spur­gu vii­anl­la elä kovin pit­kään, ihmi­ses­tä sel­vi­ää vii­meis­tään 25 vuo­ti­aa­na, onko tul­lut spur­guk­si ja 40 ikä­vuo­teen men­nes­sä on sel­vin­nyt onko hän rai­tis­tu­nut tai kuol­lut eli lyhyt on veronmaksuaika.
    Ja eivät­kä ne rahat omas­ta pus­sis­ta ole tuleet vaan varas­ta­mal­la . Sos­sus­ta spur­gu ei saa rahaa vaan soo­su mak­saa kuluja .
    Tie­tys­ti moraa­li­ton kaup­pias voi kir­joit­taa vää­rän laskun.

  52. Ja kukaan ei ole ehdot­ta­nut koro­tus­ta 4 prosenttiin–kaikki ovat tois­tel­leet että koro­tus­ten pitää olla hitaita.”

    Tuol­lai­set 0,1 % koro­tuk­set ovat lähin­nä näper­te­lyä eikä niil­lä ole fis­kaa­li­sia eikä omai­suu­den arvoi­hin vai­kut­ta­via tekijöitä.

    Ruot­si teki muu­tok­sen muu­ta­ma vuo­si sit­ten ja kiin­teis­tö­ve­ro nousi radi­kaa­lis­ti ja tulo­ve­ro vas­taa­vas­ti ale­ni, mut­ta ei tarpeeksi.
    Niin­pä dema­rit ajet­tiin oppo­si­tioon ja por­va­rit alen­si­vat ensi töik­seen kiin­teis­tö­ve­ron, mut­ta vain suu­rim­pien kiin­teis­tö­ve­ro­jen osalta

  53. Yli­pää­tään ker­to­muk­set “sää­lit­tä­vis­tä” mum­mois­ta “mökeis­sään” pie­nil­lä tuloil­la on mie­les­tä­ni epä­re­hel­li­siä. Jos mum­mo asuu mil­joo­na-ton­til­la, hän ei ole köy­hä vaik­ka tulo­na oli­si­kin vain kan­sa­ne­lä­ke. M”

    Meil­lä näi­tä työmarkkinatuella/kansaneläkkellä/työeläkkeellä kituut­ta­via iäk­käi­tä on n yli mil­joo­na, joten eivät ne mitään poik­keuk­sia ole, tosin onhan jou­kos­sa pap­po­ja­kin, sen ver­ran on varaa antaa periksi.

    Näil­le koti on arvo, mut­ta jos yhteis­kun­nas­sa ei tarvitse/saa olla mitään mui­ta arvo­ja kuin raha ja tuot­ta­vuus niin näil­le­hän voi­si antaa vaik­ka pii­kin, jot­ta jou­ta­vat pois nuor­ten ja dynaa­mis­ten ado­nis­ten tieltä.
    Tai Kela lah­joit­taa 1‑piippuisen Bai­ka­lin ja yhden panok­sen ?? Ei tar­vi­ta sii­hen­kään kal­lis­ta yhteis­kun­nan apua ?

  54. Lii­an van­ha Juuson ideasta:“Tarkoittaa, että pie­ni­tu­lois­ten omai­suus sosia­li­soi­daan yhteiskunnalle.”

    Eh, ei. Pien­tu­loi­nen juu­ri saa pitää sen omai­suu­ten­sa elä­män­sä lop­puun asti. Sehän oli koko ehdo­tuk­sen idea. Mitä sil­le sen jäl­keen käy, on eri asia, mut­ta jos maa­omai­suus on arvo­kas (min­kä vuok­si kiin­teis­tö­ve­ro on ollut niin kor­kea, ettei mum­mol­la ole ollut varaa sitä mak­saa), niin en nyt pidä sitä eri­tyi­se­nä vää­ryy­te­nä, että arvok­kaas­ta omai­suu­des­ta ote­taan sii­vu valtiolle. 

    Mitä nii­hin peril­li­siin (jot­ka tuos­sa häviä­vät) tulee, niin emme­hän me tie­dä, miten pie­ni­tu­loi­sia he ovat. Tai toi­saal­ta emme tie­dä, miten pie­ni­tu­loi­sia ovat jon­kun öky­po­mon (joka on mak­sa­nut pal­jon tulo­ve­ro­ja) jälkeläiset.

  55. Lii­an vanha:“Meillä näi­tä työmarkkinatuella/kansaneläkkellä/työeläkkeellä kituut­ta­via iäk­käi­tä on n yli mil­joo­na, joten eivät ne mitään poik­keuk­sia ole,”

    Ja siis nuo kaik­ki mil­joo­na pie­ni­tu­lois­ta asuu niil­lä mil­joo­na­ton­teil­la? Miten heil­lä on iki­maa­il­mas­sa ollut aikoi­naan varaa ne hank­kia, mut­ta sit­ten ei ole samal­la ker­ty­nyt sen ver­taa työ­elä­ket­tä, että oli­si varaa mak­saa ne kiinteistöverot? 

    Toden­nä­köi­sem­pää minus­ta on, että ne pie­ni­tu­loi­set elä­ke­läi­set asu­vat var­sin vaa­ti­mat­to­mis­sa asun­nois­sa, joi­hin kiin­teis­tö­ve­ro ei eri­tyi­ses­ti iske. Iskee se toki sil­loin­kin enem­män kuin tulo­ve­ro, mut­ta tääl­lä on jo esi­tet­ty kei­no­ja, joil­la kysei­nen pie­ni­tu­loi­nen pys­tyy sen rahoittamaan.

  56. Samu­li Saa­rel­ma kirjoitti:
    “Veron­ko­ro­tuk­set teh­täi­siin sil­loin, kun asun­to­jen hin­nat ovat kovas­sa nousus­sa. Tämä hil­lit­si­si hin­to­jen nousua. Täl­löin kukaan (tai sano­taan har­va) tun­ti­si tul­leen­sa ryös­te­tyk­si, kos­ka heil­tä jäi­si vain ansio­ton arvon­nousu saamatta.”

    Tää hem­mo­han puhuu kuin ala­leu­ka puut­tui­si koko­naan. Minä sanon, että tuos­sa mene­tel­mäs­sä uhri jou­tui­si MAKSAMAAN per­heen­sä käyt­tö­va­rois­ta OIKEASTI tuon veron euroi­na. Sii­nä voi­si jää­dä mikon ja mil­lan luis­ti­met vaik­ka osta­mat­ta, kun ahne talous­teo­ree­tik­ko-verot­ta­ja nap­paa eurot lom­pa­kos­ta. Se arvon­nousun nousu tai las­ku ei merk­kaa pas­kaa­kaan kun per­he asuu sitä taloa, eikä se tuo­ta lom­pak­koon yhtään euroa. Te olet­te joten­kin sai­rai­ta näi­den teo­rioi­den­ne kans­sa, irtau­tu­neet oikeas­ta elä­mäs­tä. Minua on alka­nut pelot­taa kun täm­möi­set teo­ree­ti­kot ja teo­riat luo­vat perus­taa suo­ma­lais­ten tulevaisuudelle.

  57. Lii­an van­ha: Se, että rik­kail­la on veron­mak­su­ky­kyä enem­män kuin köy­hil­lä ei muu­tu muuk­si, vaik­ka kuin­ka yri­tät int­tää tulois­ta ja kan­sa­ne­läk­keel­lä elä­vis­tä mummoista.

  58. Tämä on ollut kiin­toi­sa kes­kus­te­lu. Odel­le voi­si ensin sanoa, että me dema­rit emme esit­tä­neet kiin­teis­tö­ve­ron (tont­ti­ve­ron) alen­ta­mis­ta vaan sen ennal­laan pitä­mis­tä. Sitä pait­si en minä väit­tä­nyt val­tuus­to­pu­heen­vuo­ros­sa­ni, että tont­ti­ve­ron­ko­ro­tus ei alen­tai­si ton­tin hin­taa. Sanoin, että jos niin kävi­si, ton­tin vero­tusar­vo ale­ni­si. Sitä­hän tar­kis­te­taan vuo­sit­tain toteu­tu­nei­den kaup­po­jen perus­teel­la. Kun ja jos tont­tien arvo las­kee, las­kee vero­tusar­vo ja veron­ko­ro­tus ei tuo­ta­kaan sitä, mitä on arvioitu.

    Hel­sin­gis­sä nos­tet­tiin ensin­nä­kin kiin­teis­tö­ve­ro­ja asun­to­jen osal­ta. Se piti teh­dä, kos­ka hal­li­tus on saa­mas­sa läpi lain, jon­ka mukaan asui­ra­ken­nus­ten veron ala­ra­ja nousee 0,22:sta 0,32:een Koro­tus on siis 45%.

    Val­tuus­ton enem­mis­tö vih­rei­den vaa­ti­muk­ses­ta halusi nos­taa sen pääl­le vie­lä tont­tien vero­tus­ta. Tein dema­rei­den puo­les­ta vas­taeh­do­tuk­sen, jon­ka pää­pe­rus­te­lut olivat:

    1. Asun­to­ve­ro jo nousee.
    2. Tont­ti­ve­roa mak­saa vain puo­let hel­sin­ki­läi­sis­tä. Sitä eivät mak­sa kau­pun­gin vuo­ra­ton­til­la asu­vat hel­sin­ki­läi­set eli toi­nen puoli.
    3. Tämän mak­sa­van puo­len veron koh­taan­to on kovin epä­ta­sa-arvoi­nen. Ker­ros­ta­lois­sa ton­tin ja sen veron mer­ki­tys on vähäi­sem­pi. Pien­ta­loa­lueil­la ton­tin veron koro­tus asu­mis­kus­tan­nuk­siin on tun­tu­vam­pi. Eri­tyi­sen ankeas­sa ase­mas­sa ovat van­ho­jen väl­jien rin­ta­ma­mies­tont­tien asukkaat.
    4. Hel­sin­ki­läis­ten ja muun Suo­men asu­mis­kus­tan­nus­ten ero hel­sin­ki­läis­ten vahin­gok­si kasvaa.

  59. Se, että rik­kail­la on veron­mak­su­ky­kyä enem­män kuin köy­hil­lä ei muu­tu muuk­si, vaik­ka kuin­ka yri­tät int­tää tulois­ta ja kan­sa­ne­läk­keel­lä elä­vis­tä mummoista.”

    Lue­tun ymmär­tä­mi­nen näyt­tää ole­van heikkoa.

    Minä vain ker­roin, ettei kiin­teis­tö­ve­ro ota huo­mioon asuk­kaan veronamaksukykyä

  60. Miten heil­lä on iki­maa­il­mas­sa ollut aikoi­naan varaa ne hank­kia, mut­ta sit­ten ei ole samal­la ker­ty­nyt sen ver­taa työ­elä­ket­tä, että oli­si varaa mak­saa ne kiinteistöverot?”

    Ensim­mäi­nen täy­den työ­eläk­keen saa­nut jäi eläk­keel­le vas­ta 2002.
    Ja kun kat­soo mitä kes­ki­mää­räi­nen elä­ke on:
    Vuon­na 2007 eläk­keel­le jää­neet sai­vat kes­ki­mää­rin 1200 euroa kuus­sa. Samaan aikaan kes­ki­mää­räi­nen palk­ka oli 2700 eli todel­li­nen elä­ke on vain 40 % vaik­ka teo­reet­ti­nen on 60 %.
    Tähän vai­kut­ta­vat pät­kä­työt, työt­tö­myy­det, opis­ke­lut, sai­rau­det, ja elä­ke alkoi ker­tyä vas­ta 23 ‑vuo­ti­aa­na

    Eivät kaik­ki ole vir­ka­mie­hiä kuten sinä ??

  61. Iskee se toki sil­loin­kin enem­män kuin tulo­ve­ro, mut­ta tääl­lä on jo esi­tet­ty kei­no­ja, joil­la kysei­nen pie­ni­tu­loi­nen pys­tyy sen rahoittamaan.”

    Eli sosia­li­soi­mal­la köy­hän omai­suus. Tur­haan se Kepu mum­mo­ja SDP:llä on pelo­tel­lut, mökin näkö­jään sosia­li­soi­vat­kin Kokoo­mus ja sen puis­to-osas­to, Vihreät

  62. niin en nyt pidä sitä eri­tyi­se­nä vää­ryy­te­nä, että arvok­kaas­ta omai­suu­des­ta ote­taan sii­vu valtiolle. ”

    Mik­si sit­ten perin­tö­ve­ro piti lak­kaut­taa ? Jot­ta suu­ri­tu­loi­set pää­se­vät peri­mään verot­ta, mut­ta mik­si köy­hän lap­sia verotetaan ??

  63. Hee­sus — ter­ve­tu­loa ihme­maa­han, jos­sa tär­ke­ää ei ole miten asiat on, vaan miten nii­den kuvi­tel­laan ole­van. Et ole näkö­jään vie­lä ymmär­tä­nyt heit­tää omia aivo­ja narikkaan.

  64. Eli sosia­li­soi­mal­la köy­hän omaisuus.

    Sato­jen tuhan­sien euro­jen net­to­va­ral­li­suu­den hal­ti­jan kut­su­mi­nen köy­häk­si lähen­te­lee minun sil­mis­sä­ni todel­lis­ten vähä­osais­ten herjaamista.

  65. Tää hem­mo­han puhuu kuin ala­leu­ka puut­tui­si koko­naan. Minä sanon, että tuos­sa mene­tel­mäs­sä uhri jou­tui­si MAKSAMAAN per­heen­sä käyt­tö­va­rois­ta OIKEASTI tuon veron euroi­na. Sii­nä voi­si jää­dä mikon ja mil­lan luis­ti­met vaik­ka osta­mat­ta, kun ahne talous­teo­ree­tik­ko-verot­ta­ja nap­paa eurot lom­pa­kos­ta. Se arvon­nousun nousu tai las­ku ei merk­kaa pas­kaa­kaan kun per­he asuu sitä taloa, eikä se tuo­ta lom­pak­koon yhtään euroa.

    Tähän­kin rat­kai­suk­si käy tuo elä­ke­läi­sel­le aiem­min ehdo­tet­tu mah­dol­li­suus jät­tää vero mak­sa­mat­ta ja ker­ryt­tää vero­vel­kaa (koh­tuul­li­sel­la korol­la lisät­ty­nä), joka sit­ten tuli­si mak­set­ta­vak­si kun asunto/tontti vaih­taa omis­ta­jaa. Mut­ta tämän ei sinän­sä pitäi­si olla tar­peen muu­toin kuin elä­ke­läis­ten koh­dal­la, kos­ka aja­tuk­se­na­han on, että kiin­teis­tö­ve­roa nos­te­taan jot­ta ansio­tu­lo­ve­roa voi­daan las­kea tai ei tar­vit­se aina­kaan nos­taa, joten kyse on vain veron koh­dis­ta­mi­ses­ta. Vero­ra­si­tuk­sen lisää­mi­nen mer­kit­see aina (cete­ris pari­bus) pie­nem­piä käy­tet­tä­vis­sä ole­via tulo­ja ihan riip­pu­mat­ta koh­dis­tuu­ko veron­li­säys kiin­teis­töön, tuloi­hin, kulu­tuk­seen vai mihin. 

    Sikä­li havain­to tie­tys­ti on mer­ki­tä­vä, että jos kiin­teis­tön vero­tusar­vo mää­ri­tel­lään naa­pu­rus­tos­sa teh­ty­jen kaup­po­jen mukaan, kuten nykyi­sin teh­dään, voi ton­tin las­ken­nal­li­nen arvo tosi­aan nous­ta yllät­täen niin kovak­si että se on ääri­ta­pauk­ses­sa pak­ko myy­dä että verot saa mak­set­tua. Sii­nä mie­les­sä voi­si olla asuk­kai­den kan­nal­ta sel­keäm­pää, että kiin­teis­tö­ve­ro perus­tui­si ko. nimen­omai­sen kiin­teis­tön vii­mei­sim­pään kaup­pa­hin­taan (sil­loin kun se on myy­ty vapail­la mark­ki­noil­la, esim. suku­lais­ten väli­siä kaup­po­ja ei var­maan voi­da huo­mioi­da kos­ka niis­sä hin­ta ei vält­tä­mät­tä vas­taa kiin­teis­tön arvoa) koro­tet­tu­na jol­lain sopi­vak­si kat­so­tul­la indek­sil­lä. Näin oltai­siin tilan­tees­sa, jos­sa kiin­teis­tö­ve­ron suu­ruus oli­si enna­koi­ta­vis­sa pit­käk­si ajak­si eteen­päin kiin­teis­töä han­kit­taes­sa ja se muu­ten­kin oli­si lin­jas­sa mak­su­ky­vyn kans­sa (kos­ka asuk­kaal­la on alun­pe­rin­kin ollut varaa ko. kiin­teis­tö ostaa). Mak­su­ky­ky voi tie­tys­ti hei­ken­tyä syys­tä tai toi­ses­ta, mut­ta se ris­ki ulot­tuu joka tapauk­ses­sa myös asun­to­lai­nan hoi­toon ja vuo­kra­ton­til­la ja vuo­kra­ta­lois­sa asu­viin­kin. Jos taas pelä­tään ansio­ton­ta arvon­nousua, voi­si pain­opis­tet­tä siir­tää kiin­teis­tö­ve­ros­ta asun­non myyn­ti­hin­nan vero­tuk­seen, tosin täs­sä tulee taas sit­ten se että toi­sen kerää kun­ta ja toi­sen val­tio. Mut­ta noin periaatteessa.

  66. Heesus:“Minä sanon, että tuos­sa mene­tel­mäs­sä uhri jou­tui­si MAKSAMAAN per­heen­sä käyt­tö­va­rois­ta OIKEASTI tuon veron euroina.”

    Ja nii­tä käyt­tö­va­ro­ja oli­si enem­män, kun samaan aikaan tulo­ve­ro­tus on laskenut. 

    Se arvon­nousun nousu tai las­ku ei merk­kaa pas­kaa­kaan kun per­he asuu sitä taloa, eikä se tuo­ta lom­pak­koon yhtään euroa”

    Se asun­non arvon­nousu on ihmi­sil­le omai­suut­ta sii­nä, mis­sä mikä muu tahan­sa omaisuuskin. 

    Olit niis­tä mikon ja mil­lan luis­ti­mis­ta huo­lis­sa­si. Mut­ta niil­lä mikoil­la ja mil­loil­la, jot­ka eivät kos­kaan pää­se omaan asun­toon, kun hin­nat kar­kaa­vat van­hem­pien mak­su­ky­vyn ylä­puo­lel­le ei sit­ten ole­kaan niin väliä. 

    Huo­maa, jos kun­nan koko­nais­ve­ro­tus pide­tään sama­na, niin kes­ki­mää­räi­sel­le kau­pun­gin asuk­kaal­le ei syn­ny yhtään lisä­me­no­ja. Häviä­ji­nä ovat ennen kaik­kea elä­ke­läi­set, jot­ka omis­ta­vat asun­non, mut­ta joil­la tulot ovat pie­net. Ne mikon ja mil­lan kes­ki­tu­loi­set työs­sä käy­vät asun­to­ve­lal­li­set van­hem­mat toden­nä­köi­ses­ti oli­si­vat täs­sä voit­ta­ja­puo­lel­la tai mah­dol­li­ses­ti +- nol­la tilan­tees­sa. Mata­la­tu­loi­set vuo­kral­la asu­vat pal­kan­saa­jat oli­si­vat toden­nä­köi­ses­ti voit­ta­jia, kos­ka vuo­krat eivät nousi­si, mut­ta tulo­ve­ro­tus kevenisi.

  67. Minus­ta täs­sä kes­kus­te­lus­sa puhu­taan tois­ten­sa ohi jat­ku­vas­ti. Kiin­teis­tö­ve­ron vas­tus­ta­jil­ta on jää­nyt se olen­nai­sin argu­ment­ti koko­naan käyt­tä­mät­tä ja se on tuo tulon­siir­to. Tuo väit­tä­mä sii­tä, että kiin­teis­tö­ve­ron takia jäi­si lap­si­per­heil­tä luis­ti­met osta­mat­ta, on vää­rä, jos veron mää­räl­lä vas­taa­vas­ti alen­ne­taan tuloveroja. 

    Toi­saal­ta tuo “mum­mo kal­liis­sa mökis­sä on rikas” on kiin­teis­tö­ve­ron puo­les­ta aivan jär­je­tön argu­ment­ti. Mum­mol­la ei ole veron­mak­su­ky­kyä. Ilman veroa hänel­lä oli­si­kin, jos ton­tin myi­si, mut­ta kiin­teis­tö­ve­ro vie mak­su­ky­vyn samal­la kun se tuo mak­sun, kos­ka ton­tin arvo sukel­taa veron tul­les­sa voi­maan. Täl­löin mum­mol­ta vie­dään pait­si asun­to (kun ei ole varaa asua) myös vaih­toeh­to (kun asun­nos­ta ei saa enää entis­tä hintaa). 

    Kiin­teis­tö­ve­ron korot­ta­mi­nen on minus­ta hyvä idea pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, mut­ta hitaas­ti ja toi­saal­ta, kan­nat­taa ottaa huo­mioon, että kiin­teis­töt tai aina­kin omis­tusa­sun­not ovat nykyih­mi­sil­le iso sääs­tö­jen koh­de. Se on argu­ment­ti sekä kiin­teis­tö­ve­ron puo­les­ta että sitä vas­taan. Puo­les­ta sik­si, että asun­to­jen sijaan oli­si kui­ten­kin kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti jär­ke­väm­pää, että sääs­töt oli­si­vat vaik­ka osak­kei­na tms., mut­ta vas­taan sik­si, että kun ne sääs­töt ovat nyt täs­sä muo­dos­sa, niin nii­den nol­laa­mi­nen (*) oli­si kyl­lä aika­moi­nen tempaus.

    (*)Jos las­ken­nal­li­ses­ta asun­to­tu­los­ta vero­te­taan kol­man­nes, niin kiin­teis­tön arvo puto­aa noin kol­man­nek­sel­la. Ei var­maan ole kau­hean huo­no arvio, että kiin­teis­tön arvos­ta on tyy­pil­li­sel­lä luis­ti­mia osta­val­la lap­si­per­heel­lä suu­rin­piir­tein kol­man­nes omaa pää­omaa. Täl­löin pala­vat ker­ral­la kaik­ki säästöt.

  68. Samu­li: “…Hait­ta­ve­rol­la yleen­sä kyl­lä tar­koi­te­taan sel­lai­sen toi­min­nan verot­ta­mis­ta, jos­ta on hait­taa muil­le kuin toi­min­nan tekijälle…”

    Tuol­la mää­ri­te­ömäl­lä vero­tuk­sen pii­riin tule­vat ensim­mäi­se­nä bus­si­mat­kat. Niis­tä on sel­ke­ää hait­taa muil­le tienkäyttäjille.

    Esi­mer­kik­si Län­si­vä­läl­lä bus­sit vie­vät kais­tan hen­ki­lö­au­toil­ta. Hesin­gin kes­kus­tas­sa bus­sit ovat pol­ku­pyö­räi­li­jän kan­nal­ta yksi vaa­ral­li­sim­mis­ta lii­ken­teen osatekijöistä.

    Ympä­ris­tön kan­nal­ta bus­sit ovat todel­la ongel­mal­li­sia, kos­ka suu­ri osa kalus­tos­ta on van­haa ja saa­tut­taa pal­jon enem­män kuin hen­ki­lö­au­tot. 🙂 Täl­lä mää­ri­tel­mäl­lä minus­ta alkaa oikeas­ti tul­la hait­ta­ve­ro­jen kannattaja. 😀

  69. Toi­saal­ta tuo “mum­mo kal­liis­sa mökis­sä on rikas” on kiin­teis­tö­ve­ron puo­les­ta aivan jär­je­tön argu­ment­ti. Mum­mol­la ei ole veron­mak­su­ky­kyä. Ilman veroa hänel­lä oli­si­kin, jos ton­tin myi­si, mut­ta kiin­teis­tö­ve­ro vie mak­su­ky­vyn samal­la kun se tuo mak­sun, kos­ka ton­tin arvo sukel­taa veron tul­les­sa voi­maan. Täl­löin mum­mol­ta vie­dään pait­si asun­to (kun ei ole varaa asua) myös vaih­toeh­to (kun asun­nos­ta ei saa enää entis­tä hintaa).

    Tämä on kyl­lä osit­tain(*) tot­ta, mut­ta hais­kah­taa vähän olkiu­kol­ta, kos­ka kukaan ei tie­tääk­se­ni ole täs­sä­kään kes­kus­te­lus­sa ehdot­ta­nut, että kiin­teis­tö­ve­ro nos­tet­tai­siin ker­ta­ry­säyk­sel­lä tasol­le, jol­la asun­non hin­ta tont­tei­neen pai­nui­si nol­laan. Itse ajat­te­li­sin, että sopi­va kiris­tys­tah­ti oli­si sel­lai­nen, joka pitäi­si tont­tien nimel­li­sar­vot ennal­laan. Tuo on sen ver­ran hidas kiris­tys­tah­ti, että mum­mon varal­li­suus ei kovin kum­mois­ta vauh­tia hupe­ne. Ja vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa kun tont­ti­maan hin­ta pai­nuu nol­laan, on kiris­tä­mi­nen syy­tä lopet­taa, joten useim­mil­le asun­noil­le jää tuol­loin­kin vie­lä posi­tii­vi­nen arvo.

    (*)Kyl­lä, mum­mon varal­li­suus pie­ne­nee, mut­ta vähin­tään osa kas­va­nees­ta kiin­teis­tö­ve­ro­ra­si­tuk­ses­ta palau­tuu mum­mon osto­voi­maan pie­nem­pi­nä mui­na veroi­na. Itsea­sias­sa jos tuo veron­ke­ven­nys­va­ra käy­te­tään esim. vero­kii­lan pie­nen­tä­mi­seen, on vähin­tään­kin syy­tä pitää mah­dol­li­se­na, että täl­lä on talou­des­sa ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sia, joi­den avul­la mum­mo saa osto­voi­maan­sa enem­män takai­sin veron­ke­ven­nyk­si­nä kuin menet­tää kiin­teis­tö­ve­ron nos­tos­sa. Ja niin kau­an kuin mum­mon osto­voi­ma pysyy ennal­laan eikä mum­mo muu­ta pois, mum­mon asun­to­va­ral­li­suu­den arvol­la ei kyl­lä ole juu­ri väliä muil­le kuin perin­töä kärk­ky­vil­le asun­non jo omis­ta­vil­le jälkeläisille.

  70. Jry­ki Lohi:

    Kun ja jos tont­tien arvo las­kee, las­kee vero­tusar­vo ja veron­ko­ro­tus ei tuo­ta­kaan sitä, mitä on arvioitu.

    öööö… Mä veik­kaan, että muis­sa puo­lueis­sa osa­taan kyl­lä ottaa ton­tin arvon las­ku huo­mioon, kun arvioi­daan kiin­teis­tö­ve­ron tuot­toa. Tosin ymmär­rän kyl­lä, että dema­reis­sa täl­lai­sia vahin­ko­ja voi sattua.

    Koh­ta 4: Eli se on paha asia, että Hel­sin­gin asun­to­jen hin­ta las­kee lähem­mäk­si muun maan kes­kiar­voa? Jos se ei Osmon aloi­tuk­ses­ta jo käy­nyt sel­väk­si, niin se vero kapi­ta­li­soi­tuu maan hintaan.

    Koko tämän ket­jun (ja eri­tyi­ses­ti tie­tys­ti Jyr­ki Lohen kom­men­tin) perus­teel­la Osmon kysy­myk­seen vas­taus on yksi­se­lit­tei­ses­ti kyl­lä pitäisi.

    Ensim­mäi­nen jut­tu mikä pitäi­si opet­taa on ero suu­ri­tu­loi­sen ja varak­kaan hen­ki­lön välil­lä ja mitä tämä tar­koit­taa “veron­mak­su­ky­vyl­le”. Varak­kaal­la tar­koi­te­taan yleen­sä ihmis­tä, jol­la on suu­ri omai­suus. Hänel­lä on varaa mak­saa vero­ja. Suu­ri­tu­loi­nen on hen­ki­lö jol­la on suu­ret tulot. Hän voi olla sen lisäk­si vara­kas, jol­loin hänel­lä on varaa mak­saa vero­ja tai köy­hä jol­loin hänel­lä ei ole varaa mak­saa veroja.

    Juuso Kopo­nen: En usko, että veroa kan­nat­taa sitoa kiin­tei­sa­tön edel­li­seen myyn­ti­hin­taan, kos­ka alu­een mui­den kiin­teis­tö­jen kau­pois­ta saa­daan ihan hyvää infoa, eikä sys­tee­miä ole niin help­po hui­ja­ta. Jos joku asuu niin kal­liil­la ton­til­la, että hänel­lä ei ole sii­hen varaa on hyvä, että hän muut­taa hal­vem­paan ihan samal­la taval­la kuin jos hen­ki­löl­lä on lii­an kal­lis auto suh­tees­sa muu­hun varallisuuteen.

    Tie­de­mies: Asun­non arvo ei las­ke huo­mat­ta­vas­ti, jos veron koro­tus teh­dään ehdot­ta­mal­la­si taval­la, eli hyvin hyvin hitaas­ti. Mum­mol­ta ei siis vie­dä hänen varal­li­suut­taan, eli sitä veron­mak­su­ky­kyä. Hän voi halu­tes­saan myy­dä kiin­teis­tön ja muut­taa halvempaan.

  71. Ihmi­set asu­vat lii­an pal­jon. Ihmis­ten tuli­si asua vähem­män ja sijoit­taa vaik­ka, vaik­ka …Noki­aan.

  72. Kal­le Pyö­rä­nie­mi haittaveroista:“Tuolla mää­ri­te­ömäl­lä vero­tuk­sen pii­riin tule­vat ensim­mäi­se­nä bus­si­mat­kat. Niis­tä on sel­ke­ää hait­taa muil­le tienkäyttäjille.”

    Peri­aat­tees­sa olet ihan oikeas­sa. Jos bus­sil­la liik­ku­jia ver­ra­taan pol­ku­pyö­räl­lä liik­ku­jiin (saa­ti niin­hin, jot­ka eivät lii­ku lain­kaa), niin ne vie­vät enem­män tilaa ja tuot­ta­vat enem­män saas­tei­ta. Hen­ki­lö­au­toi­hin ver­rat­tu­na näin ei kui­ten­kaan ole asia. Hen­ki­lö­au­tot tuot­ta­vat vie­lä enem­män saas­tet­ta ja vaa­ti­vat mat­kus­ta­jaa koh­den vie­lä enem­män tilaa kuin bussit.

    Jos siis bus­se­ja alet­tai­siin verot­taa, niin sit­ten pitäi­si auto­ja verot­taa vie­lä enem­män. Mut­ta siis peri­aat­tees­sa olet täy­sin oikeas­sa. Aiheu­te­tun hai­tan perus­teel­la kävel­len tai pyö­räl­lä liik­ku­jat (ja ne, jot­ka eivät lii­ku lain­kaan) ovat kär­si­ji­nä sii­nä, että bus­se­ja ei veroteta. 

    Samal­la perus­teel­la jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­toin­ti on sii­nä mie­les­sä tyh­mää, että se tekee vähem­män hai­tal­li­sis­ta pyö­räi­li­jöis­tä enem­män hai­tal­lis­ten bus­si­mat­kus­ta­jien mat­kus­tuk­sen rahoittajia.

  73. nos:“Ihmiset asu­vat lii­an pal­jon. Ihmis­ten tuli­si asua vähem­män ja sijoit­taa vaik­ka, vaik­ka …Noki­aan.”

    Mel­kein oikein. Ihmi­sil­lä on lii­kaa pää­omaa kiin­ni täy­sin tuot­ta­mat­to­mas­sa maas­sa. Ja tosi­aan, kan­sa­kun­nan hyvin­voin­nin kan­nal­ta oli­si parem­pi sijoit­taa pää­omat hyvin­voin­tia tuot­ta­viin nokioi­hin kuin kal­lii­seen Hel­sin­gin maahan.

  74. Lii­an vanha:“Miksi sit­ten perin­tö­ve­ro piti lakkauttaa ?”

    Anteek­si kuin­ka? Mil­loin perin­tö­ve­ro on oikein lak­kau­tet­tu? Toki tär­kein vii­me vuo­sien muu­tos on ollut sii­nä, että pie­net (alle 20 000 euroa) perin­nöt ovat tul­leet koko­naan verot­to­mik­si, mut­ta tämä ei tie­ten­kään kos­ke nii­tä iso­ja perin­tö­jä, eikä asun­to­ja Hel­sin­gis­sä yleisesti.

  75. Perin­tö- ja lah­ja­ve­ro­jen kier­to on Suo­mes­sa help­poa. Ilmoit­tau­dut vain edus­kun­ta- tai kun­ta­vaa­lieh­dok­kaak­si niin kaik­ki perin­nöt ja lah­jat, jot­ka tule­vat kam­pan­ja­si tilil­le ovat verot­to­mia. Kukaan ei edes kysy, olet­ko käyt­tä­nyt nii­tä vaa­li­työ­hön vai osta­nut niil­lä uuden auton tms.

  76. Luet­tua­ni aja­tuk­sel­la tämän pals­tan kir­joi­tuk­sia, minul­le val­ke­ni kuple­tin juo­ni; tais­to­lais­ta kom­mu­nis­mia naa­mioi­tu­na vihe­raat­teen taakse.
    Että kun paha­pa­ha-sika­ri­kas-vere­ni­mi­jä-riis­tä­jä-oma­ko­tia­su­kas lai­te­taan kun­nol­la verol­le (olis­ko aluk­si sem­moi­nen 5000 euroa vuo­des­sa?) niin sit­ten meil­lä kai­kil­la ja mum­moil­la myös osto­voi­ma lisään­tyy kun muut verot tipah­taa pie­nem­mik­si! Oikeas­ti tämä oma­ko­tia­su­kas on taval­li­nen duu­na­ri­per­he, joka on sat­san­nut kai­ken talou­del­li­sen peli­va­ran­sa asun­to­lai­naan jol­la hank­ki­nut oma­ko­ti­ta­lon. Tämä per­he syö lau­an­tai­mak­ka­raa, eikä tee vuo­sit­tain ete­län­mat­ko­ja. Tämä on VALIN­TA-kysy­mys; Suo­mes­sa kai saa ihmi­nen vie­lä teh­dä valin­tan­sa itse? Se oli DDR ja neuk­ku­la, jos­sa asiat jär­jes­ti yhteis­kun­ta. Mut­ta tääl­lä on kova tah­to­ti­la pan­na tämä duu­na­ri­per­he katu­maan kat­ke­ras­ti Suo­meen syn­ty­mis­tään; hänen pitää pulit­taa ihmeel­lis­tä kiin­teis­tö­ve­roa jär­jet­tö­miä sum­mia per­heen­sä bud­je­tis­tä. Hän, tyh­mä kun on, ei tien­nyt että hänen tulee kus­tan­taa jat­kos­sa kun­nan kas­va­vat menot ja kaik­kien muka­mas-veron­alen­nuk­set. Hänel­le on lyö­ty otsaan lei­ma: “Vara­kas maksumies”
    Ja joku komuk­ka ehdot­te­lee tosis­saan, että kiin­teis­tö­ve­roa voi­si myös siir­tää vero­ve­lak­si, jot­ta tämän per­ke­leen pirul­li­set peri­jät jäi­si­vät myös nuo­le­maan näp­pe­jään! “Kei­sa­rin uudet vaat­teet” on tuo­mio­ni täl­le palstalle.

  77. Vie­lä pak­ko lisä­tä, että aika­naan duu­na­ri-avio­pa­ri on mak­sa­nut asun­to­lai­nan­sa ja asun­non arvo­kin on toi­vot­ta­vas­ti nous­sut. Elä­ke­päi­viä voi alkaa viet­tä­mään hal­vem­mil­la asu­mis­kus­tan­nuk­sil­la. Tai sit­ten myy­dä talon­sa ja muut­taa naut­ti­maan van­huu­den päi­vis­tään vaik­ka­pa Espan­jan ran­noil­le. Tämä on samal­la myös elä­ke­sääs­tä­mis­tä ja aivan jär­ke­vää, kun ajat­te­lee miten nyky­ään aio­taan lei­ka­ta eläk­kei­tä ja piden­tää työ­uria; että saa elä­män­sä töi­tä pais­ki­nee­na kuol­la sor­vin­sa ääreen muuten.
    Kyl­lä ihmi­sil­lä saa ja pitää olla tun­tu­ma, että voi hal­li­ta omaa elä­mään­sä omil­la tie­naa­mil­laan varoil­la ilman jotain ihmeel­li­siä kiin­teis­tö­ve­ro­vi­ri­tyk­siä tai asuntotulokehitelmiä.
    Perkele!

  78. Jos tuos­ta Hee­suk­sen jutus­ta jät­tää reto­rii­kan ja paa­tok­sen sivuun, niin sii­nä on kyl­lä point­tia, että omai­suu­den verot­ta­mi­nen tulo­jen hank­ki­mi­sen sijaan joh­taa vähem­pään sääs­tä­mi­seen. Tie­tys­ti juu­ri asu­mi­sen koh­dal­la tämä ei eri­tyi­ses­ti päde, kos­ka nii­den­kin, jot­ka eivät omis­tusa­sun­toa on pak­ko asua vuo­kral­la, joka on sit­ten jon­kun toi­sen omis­ta­mi­sen tukemista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.