Kiinteistövero — pitäisikö taloustieteiden opetusta lisätä?

79 vastausta artikkeliin “Kiinteistövero — pitäisikö taloustieteiden opetusta lisätä?”

1. Se, että demar­it esit­tivät omaisu­ud­es­ta perit­tävän veron alen­tamista ja palkoista perit­tävän veron korot­tamista on tosi­aan kiin­toisa käänne. Hie­man häm­men­tää muutenkin, miten voimakkaasti he halu­si­vat maala­ta itsen­sä nurkkaan budjettikäsittelyssä.

   Vastaa

2. Tämä on hyvä kir­joi­tus! Ja olet oike­as­sa, kiin­teistöverot ovat lois­tavia vero­ja, kuten muuten haittaverotkin.

   Mut­ta talousti­etei­den ope­tus­ta ei voi lisätä, sil­lä se karkoit­taisi äänestäjiä Vihreiltä. Sil­lä Vihreät on puolue, joka luot­taa aivan liian vähän markki­namekanis­mi­in ja aivan liikaan julkisen sek­torin voimaan kaikkialla.

   Esimerkik­si Hkin Vihreät ovat tuh­laa­van jakopoli­ti­ikan lähet­tiläitä. Mik­si ette luo­ta enem­män markki­namekan­im­si­in? Jos taloustiede on oike­as­sa (kuten kir­joituk­sesi antaa ymmärtää) ei ole perustei­ta olla luot­ta­mat­ta markki­namekanis­mi­in resurssien allokaa­tios­sa entistä enemmän!

   Vastaa

   1. Ainakin tässä asi­as­sa vihreät oli­vat ain­oi­ta, jota tun­tu­i­v­at ymmärtävän, miten markki­namekanis­mi toimii

      Vastaa

3. Kiin­teistövero on hyvä vero varsinkin pääkaupunkiseudulla.

   Kiin­teistövero ei nos­ta asun­to­jen hin­to­ja, kos­ka tääl­lä asun­non hin­ta on jo nyt markkinahinta.

   Kiin­teistövero siis leikkaa ain­oas­taan ton­tin­o­mis­ta­jan, rakentajan/rakennuttajan ja raken­nuk­sen omis­ta­jan katteita.
   Jos kiin­teistövero nos­taisi hin­to­ja, tarkot­taisi se jonkin­laisen hin­takartellin ole­mas­saoloa. Ja kartel­li­han taas on lainvastainen.

   Voisi ajatel­la, että se jopa lask­isi asun­to­jen hin­to­ja. Jos reilun suu­ruisen kiin­teistöveron koro­tuk­sen takia sijoit­ta­jat alka­isi­va luop­ua asun­noista pienen­tynei­den kat­tei­den takia, se lisäisi tar­jon­taa ja saat­taisi jopa siten alen­taa hintoja.

   On syytä aina muis­taa, että ton­tin korkea hin­ta on seu­raus­ta korkeista asun­to­jen hin­noista, jot­ka taas määräy­tyvät kysyn­nän ja tar­jon­nan perus­teel­la. Ei päinvastoin.

   Vastaa

4. Olen ymmärtänyt, että niin val­ti­ol­lisel­la kuin kun­nal­lisel­lakin tasol­la päätök­sen­teko on edus­tuk­sel­lista ja jär­jestelmässämme vielä puolue­poli­it­tisin voima­suhtein. Tämä siis “vas­tako­htana” asiantun­ti­jave­toiselle virkamieshallinnolle, jos­sa alo­jen asiantun­ti­jat päät­tävät asioista “puolueet­tomasti” yhteisek­si hyväk­si. Näin ollen asiantun­te­mus­vas­tu­u­ta ei voi sälyt­tää edus­ta­jille ja valtuutetuille. 

   Mikäli edelleenkin olen ymmärtänyt edes suun­nilleen oikein, jot­ta puoluei­den voima­suhteil­la voisi hal­li­ta vähänkään järkevästi, asiantun­ti­jate­htävis­sä toimivien virkami­esten tehtävänä olisi valmis­tel­la asioi­ta ja selit­tää niiden toim­inta niistä päät­täville val­tu­ute­tu­ille siten, että syyt ja seu­rauk­set tuli­si­vat selviksi, jot­ta päätös perus­tu­isi asian ymmärtämiseen. 

   Val­tu­utet­tu Soin­in­vaaran kuvauk­sen mukaan kiin­teistövero­tuskäytän­tö ei ollut laisinkaan selvää val­tu­utet­tu­jen enem­mistölle. Minus­ta se ei ole val­tu­us­ton vika, vaan asi­aa valmis­tel­e­van virkamiehistön, jon­ka kai pitäisi toimia tässä asiantun­ti­jana. Esimerk­it val­tu­us­ton esit­tämistä vaiku­tusväit­teistä pitäisi käsitel­lä hyvis­sä ajoin ennen äänestys­tä, jot­ta asia voitaisi­in päät­tää ide­olo­gial­la eikä harhakäsityksillä. 

   Ei kai Helsin­gin talout­ta ohja­ta sum­mit­taisel­la mutulla?

   Vastaa

5. En rakas­ta vero­ja 😉 , mut­ta kiin­teistövero on yksi niitä vero­muo­to­ja, joil­la on yhden­tyvässä Euroopas­sa tule­vaisu­ut­ta. Paria asi­aa jäi ihme­tyt­tämään. Ihmette­len hie­man sitä, että kos­ket­ti­in vain tont­tiveroon. Jos se on tule­va lin­ja, niin siitä vaan sitten.

   Enem­män ihmette­len sitä, ettei Helsin­ki ota lasken­nal­lis­es­ti huomioon veroa vuokra­ton­teis­sa? Se vääristää omis­tus- ja vuokra­tont­tien välistä suhdet­ta. Täy­tyy myön­tää, etten ihan tajua koko vuokra­tont­ti-ideaa asu­jan kannal­ta, mut­ta olen kaiketi rajoittunut. 😀

   Toisaal­ta vuokra­ton­tit ovat kaupun­gin kannal­ta hyvä asia. Jos ton­ti ei ole järkevässä käytössä, niin sopimuskau­den jäl­keen­hän voi aina tode­ta, ettei sopimus­ta uusita.

   Vastaa

6. Kaik­ki val­tu­ute­tut eivät käsitä edes vero­pros­ent­tia. Suurin osa veron­mak­sajista luulee, että kun vero­pros­ent­tia nos­te­taan esim 18 pros­en­tista 19 pros­ent­ti­in, niin että verot nou­se­vat yhden pros­entin. Rahas­sa mitat­en koro­tus on 5,6 prosenttia!

   1990-luvul­la tehti­in silmäänkään­tötemp­pu, kun alet­ti­in veroäyrin sijaan käyt­tämään ter­miä pros­ent­tiyk­sikkö. Katu­gallu­peis­sa ihmiset iloisin mielin puolta­vat vero­jen nousua, kun eivät käsitä, mitä veron pros­ent­tiyk­sikkö tarkoittaa.

   Vero­jen hin­noit­telu onkin harhaan­jo­htavaa. Jos olsi kyse yksi­tyis­es­tä yri­tyk­ses­tä ja kau­pal­lis­es­ta toimin­nas­ta niin täl­lainen hin­noit­telu ja markki­noin­ti olisi kiellettyä.

   Vastaa

7. Makroekon­o­misti: “…kuten muuten haittaverotkin.”

   Hait­tavero on hieno sana. Se sopii todel­la hienos­ti tämän kaltaiseen keskustelu­un. Sen käyt­täjä osioit­taa halu­a­vansa parem­paa maail­maa. Minäkin siis ilmoit­taudun hait­tavero­jen kannattajaksi. 😀

   Sit­ten täy­tyykin määritel­lä se hait­ta, mitä halu­taan verot­taa. Ihan äkkiä en kek­si kuin tupakkaveron. 😉 Tupakkaverol­la maail­maa tuskin pelaste­taan. 😀 😀 😀 Hait­taveroa käytetään nykyään huoli­mat­tomasti vähän siitä sun tästä, kun yritetään perustel­la muuten kestämät­tömiä verokeksintöjä.

   Vastaa

8. Onko kiin­teistöverol­la mitään ylära­jaa? Sitä on nos­tet­tu viime vuosi­na reip­paasti ainakin Helsin­gin ympäristökun­nis­sa. Onhan ole­mas­sa vero­tuk­sen muo­to­ja jos­sa vero­pros­ent­ti on jopa yli 100%. Yksinker­taisin peri­aate on tietysti se, että ote­taan sieltä mis­tä saadaan. Valitet­tavaa on, että yksi­tyi­nen ihmi­nen ei voi mon­ta vuot­ta eteen­päin suun­nitel­la talout­taan, kun vero­ja ja mak­su­ja tulee yllät­täen ja pyytämättä.

   Vastaa

9. Hienoa Osmo ja Vihreät! Kiin­teistövero ei todel­lakaan vaiku­ta hin­toi­hin. Voi ajatel­la asun­toa, joka sijait­see vuokra­ton­til­la. Jos ton­tin­vuokraa nos­te­taan, se leikkaa saman ver­ran asun­non hin­nas­ta markki­noil­la. Ain­oas­taan tapah­tuu se, että suurem­pi osa asun­nos­ta mak­set­tavas­ta rahas­ta jää ton­tin osalle. Samoin toimii kiinteistövero.
   Mielekäs maa/kiinteistövero Suomeen lie­nee vaikea toteut­taa. Mielekäs kiin­teistövero­tus perus­tu­isi markki­nahin­toi­hin kir­jan­pitoar­vo­jen sijaan. Asun­to- ja kiin­teistöosakey­htiöi­den kir­jan­pidois­sa ton­teil­la ei ole pääkaupunkiseudul­lakaan paljon enem­pää kuin vain savolaisen pel­lon arvo. Pitäisi arvioi­da koko Suomen maa, tehdä maakart­ta mikä päivitet­täisi­in vuosit­tain ja johon vero pohjautuisi.

   Vastaa

10. Mon­et vihreät usko­vat rahan tule­van taikaseinästä

    Mitäpä tähän teo­reet­tiseen keskustelu­un oikein sanoisi. Kun ihmi­nen on ostanut asun­non, häneen ei asun­non arvon muu­tos vaiku­ta, ellei tule eteen (pakko)myyntiä. Asumisen kulut sen sijaan nou­se­vat kiin­teistöveron nos­ton myötä. Kun ihmisen tulot esimerkik­si eläköi­tymisen takia vähenevät ja asun­tomenot lisään­tyvät, elämi­nen kur­jis­tuu kah­ta kautta.

    Samaan aikaan suo­ma­lais­ten surkeasti raken­netut talot joutu­vat perusko­r­jausten piiri­in. Perusko­r­jausten arvon­lisäverot ylit­tävät jo nyt kiin­teistövero­jen määrän ja tule­vat edelleen lisään­tymään. Elämi­nen kur­jis­tuu edelleen perusko­r­jausten ja niiden arvon­lisävero­jen takia.

    Jo nyt mon­et vähä­tu­loiset joutu­vat myymään asun­ton­sa kun eivät pysty enää mak­samaan niiden kulu­ja. Onnekkaim­mat pää­sevät asumaan pienem­pään asun­toon ja ehkä kauem­mas muut­tamisen myötä halvem­paan asuntoon.

    Näin yhteiskun­ta rankaisee niitä, jot­ka ovat hoi­ta­neet oman osuuten­sa yhteiskun­nas­sa kiitettävästi.

    Samaan aikaan (taika­seinään usko­vat vihreät) halu­a­vat Suomeen yhä enem­män vapaa­matkus­ta­jia, jot­ka eivät mak­sa kulu­jaan eivätkä etenkään asumisku­lu­jaan, kiin­teistöveroista puhu­mat­takaan. Nämä vapaa­matkus­ta­jat asu­vat yhä use­am­min Helsin­gin keskus­tas­sa ja keskus­tan lähistöl­lä. Asun­to­jen hin­nat ovat niin korkeat, että itse asiansa hoita­vat joutu­vat muut­ta­maan yhä kauem­mas mäntsälöitä myöten. Kun he joutu­vat käymään töis­sä asun­ton­sa mak­saak­seen, tulee mak­set­tavak­si myös korkeam­mat matkakustannukset.

    Kun vapaa­matkus­ta­jat vievät Helsin­gin kaupun­gin omis­ta­mat vapau­tu­vat asun­not, on meil­lä jatku­va asun­top­u­la, joka nos­taa asun­to­jen hin­to­ja, joista kär­sivät asun­ton­sa itse mak­sa­vat. Itse asun­ton­sa mak­sa­vat joutu­vat mak­sum­iehik­si mon­ta kaut­ta: oma asun­to, asun­non perusko­r­jauk­set, asun­non käyt­töku­lut kiin­teistöveroi­neen ja vielä vero­jen myötä vapaa­matkus­ta­jien asunnot.

    Kansan­talousti­eteen luen­noil­la voitaisi­in siir­tyä teo­reet­tis­es­ta näpertelystä oikeaan elämään.

    Vastaa

11. Kalle Pyöränie­mi kir­joit­ti haittaveroista:“Sitten täy­tyykin määritel­lä se hait­ta, mitä halu­taan verot­taa. Ihan äkkiä en kek­si kuin tupakkaveron”

    Hait­taverol­la yleen­sä kyl­lä tarkoite­taan sel­l­aisen toimin­nan verot­tamista, jos­ta on hait­taa muille kuin toimin­nan tek­i­jälle. Saas­teet ovat mallies­imerk­ki. Tupak­ka on vähän huonom­pi, kos­ka siinä hait­ta kohdis­tuu pääosin tupakoit­si­jaan itseensä.

    Vastaa

12. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 11.11.2009 kel­lo 20:29
    #
    Kaik­ki val­tu­ute­tut eivät käsitä edes vero­pros­ent­tia. Suurin osa veron­mak­sajista luulee, että kun vero­pros­ent­tia nos­te­taan esim 18 pros­en­tista 19 pros­ent­ti­in, niin että verot nou­se­vat yhden pros­entin. Rahas­sa mitat­en koro­tus on 5,6 prosenttia!
    #

    Laitap­pa laskues­imerk­ki esi­in mainit­se­maasi ver­rat­en ihan rauta­lan­gas­ta vääntäen.
    Tavalli­nenkin pul­li­ainen aina ker­too, että mihin alku­peräisi­in lukui­hin koro­tuk­sia verrataan.

    Vastaa

13. “Ainakin tässä asi­as­sa vihreät oli­vat ain­oi­ta, jota tun­tu­i­v­at ymmärtävän, miten markki­namekanis­mi toimii”

    Taas noi­ta sin­isiä teo­ri­oi­ta. Teo­ri­an toe­tu­tu­mi­nen edel­lyt­täsi, että tont­te­ja olisi vapaasti saatavis­sa kysyn­tää vastaavasti.
    Sil­loin kiin­teistövero voisi ehkä toimia noin-

    Mut­ta kun kuun­telin Kaup­pako­rkean luen­noi­jaa , joka oli toimin­ut 20 vuot­ta kiin­teistön­väl­i­tysalal­la ja ker­toi kiin­teistön todel­lis­es­ta hin­nan­muodotuk­ses­ta aivan koke­muk­si­in perustuen.

    Ennem­min uskon noi­ta käytän­nön ihmisiä kuin sin­isiä ajatuk­sia kir­joi­tus­pöy­dän takana pyörit­täviä teoreetikkoja

    Vastaa

14. “Jos ton­tin­vuokraa nos­te­taan, se leikkaa saman ver­ran asun­non hin­nas­ta markki­noil­la. Ain­oas­taan tapah­tuu se, että suurem­pi osa asun­nos­ta mak­set­tavas­ta rahas­ta jää ton­tin osalle. Samoin toimii kiinteistövero.”

    Ton­tin vuokra ei vaiku­ta sen pääl­lä ole­van asun­non hin­taan, sen määräävät rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ja markkinatilanne.
    Vuokra­ton­til­la ole­van kiin­teistön hin­ta on ton­tin hin­nan ver­ran halvem­pi kuin oma­l­la ton­til­la oleva.
    Ja kun Helsingis­sä on pula omakoti­taloista niin ero on pienem­pi kuin ton­tin hinta

    Vastaa

15. Mielekäs kiin­teistövero­tus perus­tu­isi markki­nahin­toi­hin kir­jan­pitoar­vo­jen sijaan. Asun­to- ja kiin­teistöosakey­htiöi­den kir­jan­pidois­sa ton­teil­la ei ole pääkaupunkiseudul­lakaan paljon enem­pää kuin vain savolaisen pel­lon arvo. Pitäisi arvioi­da koko Suomen maa, tehdä maakart­ta mikä päivitet­täisi­in vuosit­tain ja johon vero pohjautuisi.

    Mitenkäs sel­l­ainen, että arvo määriteltäisi­in viimeisen toteu­tuneen kaup­pahin­nan perus­teel­la, sopi­val­la indek­sil­lä korotet­tuna? Ei var­mas­tikaan täy­delli­nen jär­jeste­ly, mut­ta lähempänä totu­ut­ta kuin nykysys­tee­mi ja huo­mat­ta­van paljon kevyem­pi (ja vähem­män vira­nomais­ten mieli­v­al­lalle altis) kuin ratkaisu jos­sa vuosit­tain kar­toitet­taisi­in tilan­net­ta uusiksi.

    Vastaa

16. Kiin­teistövero on sum­mit­tainen vero, joka ei perus­tu maksukykyyn.
    Kun tont­ti Helsingis­sä mak­saa 150–250000 euroa aivan taval­lisel­la asuinalueille niin vain varakkail­la on varaa mak­saa sel­l­aisia hintoja.
    Mut­ta näi­den varakkaiden mak­sukyvyn mukaan määritel­lään kaikkien tont­tien arvo ja välil­lis­es­ti myös vero.

    Kiin­teistövero on muutenkin vero, joka ei huomioi verotet­ta­van maksukykyä.

    Alueko­htaise­na ja keskiar­voise­na se ei myöskään huomioi kiin­teistö­jen todel­lista arvoa ja kun ihmisen pitää asua jos­sain ei asun­non arvol­la ole mitään merkitystä.

    Itse asi­as­sa kiin­teistövero on regres­si­ivi­nen vero

    Hyvä esimerk­ki korkean kiin­teistöveron vaiku­tuk­ses­ta on USA, siel­lä yhteiskun­ta kerää vero­tu­loista 9 % kiin­teistöverol­la, Suomes­sa alle 1 %.
    Tämä on johtanut asuinaluei­den jakaan­tu­miseen tulota­son mukaan eli halvoille kiin­teistöille muut­ta­vat köy­hät ja varakkaat taas kalli­ik­si luokitel­luille alueille.

    Ilmeis­es­ti Osmo halu­aa, että köy­hät muut­ta­vat Kepu­lan­di­aan ja han­kki­vat pari autoa ??

    Vastaa

17. “Pitäisikö talousti­etei­den ope­tus­ta lisätä peruskoulussa?”

    Olen myös lukenut kansan­taloustiedet­tä yliopis­tossa, mut­ta opin, että asi­at eivät toi­mi yhden muut­tu­jan varas­sa vaan mekanis­mit ovat monimutkaisempia

    Vastaa

18. Demare­i­ta hal­lit­see täl­lä het­kel­lä yksisilmäi­nen sosi­aal­isia näkökul­mia pain­ot­ta­va klik­ki, joka ei osaa tai ei halua kat­soa asioi­ta talouden näkökul­mas­ta. Tämä on turmiok­si puolueelle.

    Toisaal­ta yhtä type­r­än yksisilmäistä on tarkastel­la asioi­ta pelkästään makro­talousti­eteen näkökul­mas­ta, kos­ka emme elä täysin vapaas­sa ide­al­is­tises­sa markkinataloudessa.

    Vuokrat eivät määräy­dy Suomes­sa markki­noil­la vapaasti, kos­ka sys­teemi­in vaikut­ta­vat olen­nais­es­ti asum­istuet, kaavoite­tun tont­ti­maan niukku­us ja raken­nus­li­ikkei­den ilmi­selvä kyky manip­u­loi­da markkinoita.

    Eli vaik­ka makro­talousti­eteen teo­ri­an mukaan maapo­h­jan kiin­teistöveron koro­tuk­sen pitäisi leika­ta tont­tien arvo­ja, niin pelkääm­pä pahoin, etteivät tont­tien arvot mihinkään putoa ja että kiin­teistöveron koro­tus menee kuin häkä suo­raan vuokriin.

    Niiden elämään, jot­ka elävät tukien varas­sa, ei kiin­teistöveron koro­tus juurikaan vaiku­ta. Mut­ta muiden itse kulun­sa pääosin rahoit­tavien asum­is­menot lisääntyvät.

    Rikkai­ta Kataisen tuk­i­joukko­ja asum­is­meno­jen koro­tus ei het­kau­ta, vaik­ka isois­sa asun­nois­sa asu­vatkin. Mut­ta pieni ja keski­t­u­lois­t­en palka­nsaa­jien kukka­rooon syn­tyy iso lovi.

    Eli onko­han niin, että kiin­teistöveron koro­tus iskee kaikkein pahiten juuri vihrei­den kan­nat­ta­ji­in? Olisiko palkkat­u­lo­jen verot­tamisen kiristämi­nen ollut sit­tenkin järkeväm­pää? Se olisi enem­män iskenyt suu­rit­u­lois­t­en kokoomus­lais­ten kukka­roon aiheut­ta­mat­ta veroil­la mak­set­tavien tukien liääntymistä.

    Stal­in­is­tit oli­vat aikoinaan yksisilmäisiä ide­al­is­te­ja ja nyt on valitet­tavasti syn­tynyt uusia yksisilmäis­ten ihmis­ten ryh­mit­tymiä eri puo­lille puoluekenttää.

    Vastaa

19. Liian van­ha:
    Tietenkään mikään ei toi­mi yhden muut­tu­jan varas­sa (kukaan tuskin väit­tikään että kiin­teistö­jen hin­ta perus­tuu ain­oas­taan kiin­teistöveroon), mut­ta usein voidaan silti määritel­lä yksiselit­teis­es­ti minkä suun­tainen vaiku­tus jonkun para­metrin muut­tamisel­la on. Kiin­teistöveron nos­to yksiselit­teis­es­ti las­kee kiin­teistö­jen hin­taa. En kek­si mitään syytä minkä takia yli- tai ali­tar­jon­ta, markki­noiden keskit­tymi­nen tai mikään muukaan markki­noiden eri­ty­ispi­irre muut­taisi tätä.

    “Ton­tin vuokra ei vaiku­ta sen pääl­lä ole­van asun­non hin­taan, sen määräävät rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ja markkinatilanne.”

    Ääries­imerk­ki todis­taa väit­teesi vääräk­si: jos ton­tin vuokra olisi 1000000 euroa, lie­nee selvää että pääl­lä ole­van omakoti­talon markki­nahin­ta on negati­ivi­nen, täysin riip­pumat­ta rak­en­tamisekus­tan­nuk­sista ja markki­nati­lanteesta. Kukaan ei halua ostaa asun­toa jos­ta koituu kuukausit­taiset miljoona-kulut. Selvästi ton­tin­vuokra vaikut­taa asun­non­hin­taan, jol­loin on selvää että myös pienem­mät muu­tok­set ton­tin­vuokras­sa vaikut­ta­vat asunnonhintaan.

    Mikään kiin­teistöveron koro­tus ei tyh­jen­nä Helsinkiä, sen luulisi ole­van kaikille päivän­selvää. Jos kiin­teistövero olisi niin korkea ettei muil­la kuin “varakkail­la” ole varaa asua Helsingis­sä, niin asun­not jäävät tyhjilleen jol­loin niiden arvo rom­ah­taa, vero­tusar­vot laske­vat ja kiin­teistöveron vaiku­tus piene­nee. Täl­löin näil­lä “ei-varakkail­la” on varaa muut­taa takaisin.

    Kiin­teistöveron nos­tol­la on toki tulon­jaolli­nen vaiku­tus, niinkuin Soin­in­vaara tote­si: van­hat asun­non­o­mis­ta­jat häviävät, kun asun­to­jen arvo las­kee ja menot kas­va­vat. Sen takia muu­tosten pitää olla hitai­ta. Köy­hiä tämä ei juuri kir­paise ollenkaan, kos­ka aika har­va joka omis­taa asun­non Helsingis­sä on oikeasti köyhä.

    USAn jakaan­tu­mi­nen köy­hi­in ja rikkaisi­in aluei­hin ei johdu pelkästään kiin­teistöveros­ta. Tärkein syy on että koulut rahoite­taan koulupi­ir­i­ta­sol­la kerä­ty­istä rahoista. Nämä koulupi­ir­it ovat pieniä, ehkä parin koulun kokoisia. Suomes­sa koulut rahoite­taan kun­nal­lis­es­ti (ja nor­mite­taan vah­vasti val­tion tasol­la) jol­loin saman­laista eriy­tymistä ei tapah­du. Eriy­tymis­es­tä pitäisi olla huolis­saan jos pääkaupunkiseu­tu olisi jaet­tu Kau­ni­ais­ten kokoisi­in kun­ti­in (sen takia Laut­tasaari ei saa muo­dostaa omaa kuntaansa).

    Vastaa

20. “1990-luvul­la tehti­in silmäänkään­tötemp­pu, kun alet­ti­in veroäyrin sijaan käyt­tää ter­miä prosenttiyksikkö.”

    Jaa. Minä kun luulin, että ter­min veroäyri sijaan otet­ti­in käyt­töön ter­mi veroprosentti.

    Vastaa

21. luulisi val­tion kan­nus­ta­van ihmisiä han­kki­maan sen omis­tusasun­non-eikä päinvastoin.

    aja­tus siitä että omas­ta asun­nos­ta pitäisi mak­saa vielä jotain helv…n asun­to­tu­loa on järjetön.

    ja kyllä,asun van­has­sa okt-talos­sa jos­ta “saan” mak­saa kiin­teistöveroa yli 700e/vuosi,eli suomeksi=n.350mummoa kuukaudessa.

    herää kysymys että mis­tä näitä veron­mak­sajia oikein (tulevaisuudessa)tulee.

    ter­veisin, nettoveronmaksajaduunari

    Vastaa

22. Tästä on ollut puhet­ta ennenkin:) Yritän foku­soi­da nyt niin että point­tia ei käsitetä väärin.

    Esimerkik­si rak­en­ta­mat­tomien tont­tien kiin­teistövero ja iso­jen, arvokkaille paikoille raken­net­tavien toim­i­ti­laki­in­teistö­jen kiin­teistövero ovat eri asia kuin ole­mas­sa ole­vien asuinki­in­teistö­jen kiinteistövero.

    Kiin­teistövero on Suomes­sa kan­sain­välis­es­ti ver­taillen alhainen. Sen pie­neen koro­tuk­seen tuskin kovin mon­en talous kaatuu.

    Jo ole­mas­sa ole­vien asuinki­in­teistö­jen kiin­teistöveron nos­to on kuitenkin samas­sa sar­jas­sa kuin esimerkik­si auton vuosit­taisen veron tai käyt­tö­mak­sun taiminkä­vain korot­ta­mi­nen. Tai koiraveron (hurt­tia ja huumoria). 

    Tai parem­minkin; jos säädet­täisi­in vuosit­tainen kenkävero. Autoa ja koiraa voi pitää vapaae­htoisi­na val­in­toina vaik­ka kaikille auto ei sitä ole. Ei esimerkik­si joukkoli­iken­teen kul­jet­ta­jille jot­ka menevät aamuyöl­lä töi­hin. Jos halu­taan vähen­tää yksi­ty­isautoilua kan­takaupungeis­sa niin pysäköin­ti­mak­sut vaan ylös. Mut­ta lupasin fokusoida…

    Jos kengät pan­naan vuosit­taiselle verolle koske­mat­ta mui­hin seikkoi­hin (kenkien alvi­in, tuloveroast­eikkoi­hin jne.) se rasit­taa eniten kes­ki- ja keskip­i­en­i­t­u­loisia. Täysin intu­iti­ivis­es­ti: tulolu­okissa vajaas­ta kahdes­ta ton­nista kuus­sa kolmeen ja puoleen. Suun­nilleen perushoita­ja – perusinsinööri­haarukas­sa. Köy­him­mät saa kengät fat­tas­ta (selvyy­den vuok­si sanon että hyvä niin) ja varakkail­la niiden osu­us menoista on kuitenkin pieni. Ellei ole Imel­da Marcos.

    Asum­i­nen on kenkien tavoin perus­tarve. Vaik­ka puhutaan ”taloy­htiöistä” ja nimessä on se As Oy, sil­lä ei ole mitään omaa veron­mak­sukykyä yli osakkaiden­sa ja asukkaidensa.

    Kuten Liian van­ha ja muu­ta­ma muu tääl­lä jo tote­si, asuinki­in­teistö­jen vero siir­tyy todel­lises­sa, epätäy­del­lisessä maail­mas­sa suurel­la toden­näköisyy­del­lä hintoihin.
    Ja varsinkin ole­mas­sa ole­vien asuinki­in­teistö­jen vero asumiskustannuksiin.

    Tämä keskustelu keskit­tyy kovin paljon tont­tien ja kokon­ais­ten kiin­teistö­jen hin­toi­hin ja siihen että veronko­ro­tus las­kee niitä. Teo­ri­as­sa kyl­lä, käytän­nössä ehkä. 

    En liet­so pop­ulis­mia ja verokap­inaa. Jostain vero­tusko­hteet on löy­det­tävä. Mut­ta puhutaan asioista niiden oikeil­la nimil­lä. Hait­taverot erik­seen ja esimerkik­si tietul­lit ja muut miljöötä paran­ta­vat jutut.

    Mut­ta kaik­ki kiin­teät verot ja verolu­on­teiset vuosi­mak­sut, jot­ka lätkäistään hyödykkeille jot­ka on pakko han­kkia tai jot­ka ainakin IRL useim­mat han­kki­vat, muut­ta­vat veror­a­situk­sen kohden­tu­mista. Jos sanon muut­ta­vat pro­gres­sio­ta, se on toki talousti­eteen ter­meil­lä väärin mut­ta arjes­sa riit­tävän tarkasti sanottu.

    Vastaa

23. ” van­hat asun­non­o­mis­ta­jat häviävät, kun asun­to­jen arvo las­kee ja menot kas­va­vat. Sen takia muu­tosten pitää olla hitai­ta. Köy­hiä tämä ei juuri kir­paise ollenkaan, kos­ka aika har­va joka omis­taa asun­non Helsingis­sä on oikeasti köyhä”

    Eivät Kata­janokan asun­to­jen hin­nat laske, vaik­ka kiin­teistövero nousee. Alueel­la asuu ja sinne muut­taa sen ver­ran varakas­ta väkeä, että he kykenevät mak­samaan korkeaakin kiinteistöveroa.
    Etenkin kun tulovero ale­nee vas­taavasti tai enem­män kuin kiin­teistövero nousee.

    Sen sijaan jos­sain Jakomäessä voivat hin­nat pudo­takin kun asukkaiden mak­sukyky laskee.

    Tämä on selvää köy­hien ihmis­ten omaisu­u­den sosial­isoin­tia yhteiskunnalle

    Vastaa

24. Makroekon­o­misti: “Mut­ta talousti­etei­den ope­tus­ta ei voi lisätä, sil­lä se karkoit­taisi äänestäjiä Vihreiltä. Sil­lä Vihreät on puolue, joka luot­taa aivan liian vähän markki­namekanis­mi­in ja aivan liikaan julkisen sek­torin voimaan kaikkialla.”

    Jos talousti­etei­den ope­tus on uskon­nonope­tus­ta, jon­ka tarkoi­tus on vahvis­taa uskoa markki­namekanis­mi­in, sitä ei var­mas­tikaan pidä opet­taa — ei vihreille eikä muillekaan. Tässä makroekon­o­misti on aivan oikeassa.

    Ne maat, jois­sa täl­laista uskon­toa on kiivaim­min har­joitet­tu, eivät ole mestyneet eri­tyisen hyvin yhteiskun­tien väli­sis­sä hyv­in­voin­tiver­tailuis­sa. Pohjo­is­maat, jois­sa julkisen sek­torin osu­us on ollut suh­teel­lisen suuri, ja myös heikom­mista kansalai­sista on sen avul­la halut­tu pitää huol­ta, ovat olleet ver­tailuis­sa paljon men­estyk­sekkäämpiä. Ks. esim.
    http://www.stakes.fi/yp/2008/4/kangas.pdf

    Vastaa

25. “Jos kiin­teistövero olisi niin korkea ettei muil­la kuin “varakkail­la” ole varaa asua Helsingis­sä, niin asun­not jäävät tyhjilleen jol­loin niiden arvo rom­ah­taa, vero­tusar­vot laske­vat ja kiin­teistöveron vaiku­tus piene­nee. Täl­löin näil­lä “ei-varakkail­la” on varaa muut­taa takaisin.”

    Kiin­teistö­jen arvoa on tarkastet­tu aina vain ylöspäin,ei koskaan alaspäin, myös laman aikana. Asun­to­jen tyh­jen­e­m­i­nen alen­taa arvoa hitaasti Nytkin on ollut asun­to­ja tyhjil­lään, mut­ta kiin­teisöveroon vaikut­tavia hin­nanalen­nuk­sia ei ole näkynyt Ja joka tapauk­ses­sa fiskaa­li­nen tarve säi­lyy joten asun­to­jen mah­dolli­nen arvon pudo­tus johtaa vain kiin­teistöveron % koro­tuk­seen eli kun­ta saa tulo­ja kuten ennenkin, mut­ta yhä harvem­mat mak­sa­vat yhä korkeam­paa veroa.

    Kiin­teistöverossa on kysymys uus­lib­er­taa­tien ideas­ta muut­taa vero­tus absolu­ut­tisek­si yhteiskun­ta­mak­suk­si eli jokainen mak­saa saman sum­man veroa tuloista riip­pumat­ta, myös tulottomat .

    Vastaa

26. “Ääries­imerk­ki todis­taa väit­teesi vääräk­si: jos ton­tin vuokra olisi 1000000 euroa, lie­nee selvää että pääl­lä ole­van omakoti­talon markki­nahin­ta on negati­ivi­nen, täysin riippumatta”

    Ääries­imerkeil­lä ei ole todis­tusvoimaa, yleen­sä näis­sä asiois­sa pelataan järkevil­lä arvoilla

    Vastaa

27. “Mon­et vihreät usko­vat rahan tule­van taikaseinästä”

    Ker­rot­takoon asi­aan vihkiy­tymät­tömille, että “taika­seinä” tarkoit­taa pankki­au­tomaat­tia. On muka ole­mas­sa väestönosia, jot­ka eivät ymmär­rä pankki­au­tomaatin toim­intaa vaan luule­vat rahan tule­van taianomais­es­ti seinästä, kun­han nou­dat­taa rit­u­aale­ja (kort­ti sisään, näppäilyä).
    Yleen­sä olete­taan että “Suureen Taika­seinään” usko­vat län­si­maid­en ulkop­uolelta tule­vat maa­han­muut­ta­jat ja heistäkin vain osa. Aja­tus on haus­ka samal­la taval­la, kuin rasisti­nen vit­si on haus­ka. Onko­han vit­si itse suuren Hal­li­a­hon keksintö?

    Nyt Rauli Vahtera väit­tää, että myös osa suo­ma­lai­sista uskoo taika­seinään. Väite on mie­lenki­in­toinen ja suo­ras­taan huu­taa lisä­tutkimus­ta: onko tosi­aan niin, että merkit­tävä osa päät­täjistämme ei ole ymmärtänyt pankki­au­tomaatin toim­intaa? Usko­vatko vihreät, että raha ilmestyy taianomais­es­ti seinästä?

    Asi­as­ta toiseen, Vihreät naiset julka­isi­vat juuri ohjel­mansa. Ohjel­ma tun­tuu sisältävän todel­la vähän val­heisi­in perus­tu­vaa vihan­li­et­son­taa toisin kuin fem­i­nis­tiset tuo­tok­set yleen­sä ja toisin kuin Vihreän lan­gan lin­jan perus­teel­la olisi veikan­nut. Uskallan taas varovasti uskoa vihrei­den tule­vaisu­u­teen. Liike on taas ker­ran osan­nut ottaa hajueron äärili­ike­hti­jöi­hin ainakin ohjel­man tasol­la. Koh­ta ymmärtävät var­maan myös pankki­au­tomaatin toimintaperiaatteen.

    Blo­gistin hori­noista sanon sen ver­ran, että on sinä päivänä, kun päät­täjät alka­vat yksi­no­maan puhua talousti­eteen kieltä, meikkä häipyy. (Jos siis vielä pääsen, jos en vaikka­pa ole myynyt elim­iäni raha­pu­las­sa ja samal­la lupau­tunut odot­tele­maan kuole­maani HUSin toiminta-alueella.)

    Vastaa

28. “Eli onko­han niin, että kiin­teistöveron koro­tus iskee kaikkein pahiten juuri vihrei­den kan­nat­ta­ji­in? Olisiko palkkat­u­lo­jen verot­tamisen kiristämi­nen ollut sit­tenkin järkevämpää? ”

    Vihreät ja Kokoomus ovat virkamiespuoluei­ta ja kiin­teistövero takaa kun­nille vakaan tulokertymän.
    Palkkat­u­loi­hin perus­tu­va vero­tus on johtanut vero­tu­lo­jen vai­htelu­un ja se taas pakot­taa kun­tia ratio­nal­isoimaan toim­intaa, lomau­tuk­si­in, irti­sanomiseen ja palkan joustoihin.
    Kiin­teistöverol­la voidaan luo­da vakaa tulota­so ja virkamiehille vakaa ja katko­ton työu­ra jatku­vasti nou­se­val­la palkkatasolla .

    Näin eris­tetään kil­pail­lun yksi­tyisen vaiku­tusten lev­iämi­nen julk­islle sektorille

    Vastaa

29. “Eli vaik­ka makro­talousti­eteen teo­ri­an mukaan maapo­h­jan kiin­teistöveron koro­tuk­sen pitäisi leika­ta tont­tien arvo­ja, niin pelkään­pä pahoin, etteivät tont­tien arvot mihinkään putoa ja että kiin­teistöveron koro­tus menee kuin häkä suo­raan vuokriin”

    Helsin­gin kaupun­gin ton­tin­vuokra­sopimuk­set ovat vuosikym­me­nien pitu­isia ja vuokra on sidot­tu elinkus­tan­nusin­dek­si­in eli kiin­teistöveron koro­tus johtaa vain vuokrien koro­tuk­seen vaik­ka ton­tin arvo tippuisi.
    Kiin­teistöy­htiö ei voi edes kil­pailut­taa ton­tin vuokraa, kos­ka talo ei ole siirrettävä

    Vastaa

30. Eikös sinne val­tu­us­toon voisi raa­ha­ta asiantun­ti­joi­ta ker­tomaan, miten kiin­teistövero käytän­nössä vaikuttaa?

    Eihän val­tu­utet­tu­jen tarvitse olla kaikkien alo­jen asiantun­ti­joi­ta, hei­dän pitää olla vain asiantun­ti­joi­ta pun­nit­se­maan eri vai­h­toe­hto­ja käytet­tävis­sä ole­van tiedon perus­teel­la joi­ta heille eteen tuodaan.

    Nyt käytet­tävis­sä ole­va tieto val­tu­us­tossa näyt­tää kom­ment­tien perus­teel­la olleen vähäistä.

    Vastaa

31. Liian van­ha:
    Kyl­lä rikkaatkin reagoi­vat kan­nus­timi­in. Voisi ehkä sanoa että nimeno­maan rikkaat reagoi­vat kan­nus­timi­in. Eiväthän he olisi rikkai­ta jos aina oli­si­vat heit­täneet rahansa kaivos­ta alas. Ihmiset tajua­vat että jos kiin­teistön ylläpi­tokus­tan­nuk­set nou­se­vat, sen arvo las­kee. Kun rahaa menee entistä enem­män kiin­teistöveroon (tai käytän­nössä yhtiö­vastik­keeseen), ei riitä niin paljoa rahaa asun­to­lainan korkoi­hin. Näin se vaan menee. Ei Suomes­sa ole kuin kouralli­nen sel­l­aisia joil­la ei ole sito­vaa bud­jet­ti­ra­joitet­ta. Ne jot­ka osta­vat miljoona-asun­to­ja Kata­janokalta ovat pääsään­töis­es­ti laske­neet ettei heil­lä ole varaa 1,5 miljoo­nan asun­toon. Jos kiin­teistövero ja sitä kaut­ta yhtiö­vastik­keet nou­se­vat merkit­tävästi, niin he laske­vat uud­estaan ja totea­vat että nyt raha riit­tää vain 800,000 euron asun­toon. Joko sen miljoona-asun­non hin­ta las­kee tai nämä miljonäärin muut­ta­vat muualle.

    On täysin absur­dia kuvitel­la että suuri osa taloud­es­ta pyörisi rajat­toman varakkaiden “rikkaiden” varas­sa jot­ka eivät reagoi mil­lään taval­la vero­jen koro­tuk­si­in. Ei se toi­mi niin.

    Ääries­imerk­it aut­ta­vat sel­ven­tämään ajat­telua. Mis­sä vai­heessa se esimerk­ki lopet­taa toimin­nan? Jos miljoo­nan euron koro­tus kiin­teistöveroon vaikut­taa asun­non hin­taan, vaikut­taisiko sadan tuhan­nen? Entä kymme­nen tuhan­nen? Tuhan­nen euron? Sadan euron? Mitä jos kiin­teistövero tehtäisi­in negati­ivisek­si, niin että kaupun­ki mak­saa “osinko” kiin­teistön omis­ta­jalle? Jos tämä “osinko” olisi 100 euroa vaikut­taisiko se asun­non hin­taan? Entä 1000 euron osinko? Mielestäni on päivän­selvää että riip­pumat­ta sum­mas­ta tai muu­tok­sen suun­nas­ta, muu­tos vaikut­taa hin­taan. Toki suurem­mat muu­tok­set vaikut­ta­vat enem­män. Ainakin minä kat­son yhtiö­vastik­keen kokoa ennen kuin ostan asun­non ja sen perus­teel­la lasken onko siihen varaa–ynnään yhtiö­vastik­keen ja asun­to­lainan kulut, huomioin verovähen­nyk­sen ja ver­taan käytet­tävis­sä ole­vi­in tuloi­hin. Uskon että näin tekee muutkin. Todis­teek­si riit­tänee se, että asun­not varakkaissa yhtiöis­sä ovat kalli­impia ja halu­tumpia kuin asun­not köy­hissä yhtiössä. Sen takia sitä yhtiön varakku­ut­ta main­os­te­taan asuntoilmoituksissakin.

    Vastaa

32. Ääries­imerkeil­lä ei ole todis­tusvoimaa, yleen­sä näis­sä asiois­sa pelataan järkevil­lä arvoilla

    Voisitko nyt vään­tää rauta­lan­gas­ta, etä miten on mah­dol­lista, että pieni kiin­teistöveron muu­tos ei vaiku­ta asun­non hin­taan ollenkaan, mut­ta iso (mikä ei ole mitään muu­ta kuin sum­ma mon­es­ta pien­estä) vaikut­taa? Sin­un logi­ikallasi 100 000 * 0 on jotakin muu­ta kuin nolla.

    Vastaa

33. Sisäi­nen skep­tikkoni herää aina kun ale­taan verot­taa jotain olema­ton­ta, lasken­nal­lista tuloa kuten kiin­teän, kas­savir­taa tuot­ta­mat­toman omaisu­u­den per­in­tövero tai oman asun­non kiinteistövero. 

    Näis­sä on ole­mas­sa ris­ki, että veronalainen joutuu myymään jo ker­taalleen mak­set­tua omaisu­ut­taan veron­mak­sun vuoksi.

    Talousti­eteel­lä voidaan perustel­la mon­en­laisia asioi­ta. Muis­taak­seni val­lit­se­van talousti­eteen näkökul­mas­ta Irlan­nin pota­to famine oli hyvä asia. Pitää muis­taa että taloustiede ei ole eksak­tia emmekä me elä täy­del­lisessä markkinalaboratoriossa.

    Vastaa

34. Mum­mot saa mak­saa näi­den teo­ri­a­her­ro­jen kotko­tuk­set. Van­hoi­hin omis­ta­ji­in­han kiin­teistöveron koro­tus iskee lujaa.

    Vastaa

35. Osmol­la ja vihreil­lä on luja usko siihen että kiin­teistöveron koro­tus pudot­taisi asun­to­jen hin­to­ja. Omako­htainen talousti­eteeni sanoisi vain että yhtiö­vastikkei­den noustes­sa min­ul­la on varaa vain halvem­paan (pienem­pään, kauem­pana keskus­tas­ta, van­hem­mas­sa talos­sa) ole­vaan asun­toon. Asun­toketjun huip­ul­la raken­nus­li­ik­keet sit­ten rajoit­ta­vat uusien asun­to­jen rak­en­tamista Helsinki­in ja lisäävät aloituk­sia ympäristökun­nis­sa. Aivan talousti­eteen mukaisesti.

    Vastaa

36. Liian van­ha:

    Kiin­teistövero on muutenkin vero, joka ei huomioi verotet­ta­van maksukykyä. 

    Tämä on selvää köy­hien ihmis­ten omaisu­u­den sosial­isoin­tia yhteiskunnalle 

    Itse asi­as­sa kiin­teistövero on regres­si­ivi­nen vero 

    Kan­nat­taisiko ken­ties ottaa vähän hap­pea välillä?

    Tääl­lä on jo varsin pätevästi perustel­tu, mik­si markki­namekanis­mi välit­tää kiin­teistövero­tusten koro­tuk­set kiin­teistö­jen hin­toi­hin. Mut­ta vaik­ka olet­taisimme, että tämä ei pidä paikkaansa, niin ylläol­e­vat väit­teet ovat lähin­nä potaskaa.

    Köy­hät eivät kiin­teistöjä omista, joten he eivät myöskään mak­sa kiinteistöveroa.

    Kalli­im­mista kiin­teistöistä mak­se­taan enem­män kiin­teistöveroa kuin halvem­mista. Eiköhän tämä tarkoi­ta sil­loin sitä, että niiden kalli­impi­en kiin­teistö­jen omis­ta­jat (=rikkaam­mat) mak­sa­vat enem­män veroa kuin halvem­pi­en kiin­teistö­jen omis­ta­jat (=köy­hem­mät). Kiin­teistövero on siis de fac­to pro­gres­si­ivi­nen, samoin kuin esimerkik­si autovero.

    Kari

    Vastaa

37. Talousti­eteen näkökul­mas­ta ei ole hyviä ja huono­ja asioi­ta sen enem­pää kuin fysi­ikankaan näkökul­mas­ta. Jos siir­rät kiv­en korkean tornin ikku­nan ulkop­uolelle, fysi­ik­ka voi ker­toa meille mitä kiv­elle tapah­tuu (pain­ovoima vetää sen alas). On sit­ten arvo­val­in­ta onko tämä hyvä asia vai ei–jos halu­taan että kivi pysyy tor­nissa, voidaan sanoa että “fysi­ikkan näkökul­mas­ta kiveä ei kan­na­ta siirtää ikku­nan ulkop­uolelle”. Toisaal­ta, jos halu­taan päästä eroon kivestä tai osua alla ole­vaa hyökkääjää sil­lä päähän, voidaan tode­ta että “fysi­ikan näkökul­mas­ta kivi kan­nat­taa siirtää ikku­nan ulkop­uolelle”. Fysi­ik­ka voi ker­toa meille eri vai­h­toe­hto­jen seu­rauk­sia, mut­ta se ei voi arvioi­da mikä näistä on paras.

    Taloustiede on toki epäek­sak­tim­paa, mut­ta hom­ma toimii peri­aat­teessa samal­la taval­la. Talousti­eteen avul­la voidaan tarkastel­la eri­laisia vai­h­toe­hto­ja, mut­ta jonkun pitää tehdä arvo­val­in­ta sen suh­teen mitä halu­taan tehdä. Taloustiede ker­too meille että kiin­teistöveron koro­tus las­kee asun­to­jen hin­to­ja, pienen­täen asun­non omis­ta­jien var­al­lisu­ut­ta, mut­ta ei vaiku­ta eri­tyisem­min muiden (nuorten, syn­tymät­tömien, vuokral­la asu­vien) kulu­tus­mah­dol­lisuuk­si­in. Näitä vaiku­tuk­sia voidaan ver­ra­ta muiden vero­jen vaiku­tuk­si­in ja ver­tailun perus­teel­la voidaan tehdä päätös mitä veroa halu­taan korot­taa (lähtöo­le­tuk­se­na siis että jotain veroa pitää korot­taa). Min­un näkökul­mas­tani kiin­teistöveron sivu­vaiku­tuk­set ovat hyvin pieniä ver­rat­tuna vaikka­pa tuloveroon. Toki jos on sel­l­aisel­la filosofisel­la kan­nal­la että pitää verot­taa vir­to­ja varan­to­jen sijas­ta, niin kiin­teistövero on mah­do­ton vai­h­toe­hto (en täl­laista peri­aatet­ta ymmär­rä, mut­ta en ymmär­rä mon­taa muu­takaan ide­olo­giaa). Jos halu­aa puo­lus­taa nyky­is­ten asun­non omis­ta­jien etu­ja, niin kiin­teistövero on huono vai­h­toe­hto. Jos on sitä mieltä että vain työläis­ten pitäisi mak­saa vero­ja (eli omis­ta­va luok­ka ja eläkeläiset pitää vapaut­taa veroista), on kiin­teistövero huono.

    Talousti­eteel­lä ei ole mitään san­omista täl­laisia argu­ment­te­ja vas­taan. Sen sijaan on tosi­a­sioiden kieltämistä väit­tää että kiin­teistövero nos­taisi vuokria. Point­ti­na ei ollut että taloustiede sanoo kiin­teistöveron ole­van hyvä, vaan että taloustiede on todis­tanut val­taosan kiin­teistöveroa vas­tus­tavista argu­menteista ole­van vääriä. Se ei tarkoi­ta etteikö ole ole­mas­sa mui­ta argu­ment­te­ja joil­la kiin­teistöveron koro­tus­ta voisi vastustaa.

    Vastaa

38. Kar­ille:

    Kalli­im­mista kiin­teistöistä mak­se­taan enem­män kiin­teistöveroa kuin halvem­mista — periaatteessa.

    Käytän­nössä veron määrit­tävät enem­män sijain­ti (ton­tin ja ympäristön kiin­teistö­jen hin­tata­so) ja ketjukun­nis­sa se, kum­mal­la puolel­la rajaa talo sat­tuu olemaan.

    Toki se on var­al­lisu­ut­ta, jos omis­taa osake­huoneis­ton vaik­ka entisessä arava/työläiskorttelissa, jon­ka suh­teelli­nen hin­tata­so on noussut.

    Useim­mil­la se kuitenkin on koti, jota ei aio­ta troka­ta ja jos­sa halu­taan asua ikään­tyneinäkin palvelu­jen lähellä. 

    Tot­ta on, että kiin­teistöt ovat usei(mmmite)n vero­tuk­ses­sa aliar­vostet­tu­ja todel­liseen markki­nahin­taan verrattuna. 

    Point­ti kuitenkin on, että kiin­teistövero ei ole kuitenkaan selkesäti ja aidosti pro­gres­si­ivi­nen, vaan se voi olla joidenkin kaupungi­nosien todel­lisu­udessa hyvinkin epäsosiaalinen.
    Vaik­ka en nyt ihan yhdykään — usein arvosta­mani — Liian Van­han näke­myk­seen että se kovin usein olisi suo­ras­taan regressiivinen.

    Vastaa

39. Kiin­teistövero on teo­ri­as­sa todel­la hieno vero, se on ele­gant­ti, eikä aiheuta juuri mitään dynaamista hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta. Sen ongel­ma on, että pienetkin kiin­teistöveron muu­tok­set ovat itseasi­as­sa val­tavia var­al­lisu­u­den siirtoja. 

    Ajatel­laan kiin­teistöä ääret­tömänä velka­kir­jana, joka tuot­taa omis­ta­jalleen jotain kivaa joka vuosi. Se, paljonko se tuot­taa, riip­puu siitä, mitä omis­ta­ja sil­lä halu­aa tehdä. Sen arvo omis­ta­jalleen on tämän tuo­ton nyk­yar­vo. Vaik­ka tuot­to olisi pieni, jos korko­ta­so on pieni, niin arvo on val­ta­va. Esimerkik­si 1000 euroa vuodessa tuot­ta­va on 10% korol­la arvoltaan 10 000 euroa, mut­ta 2% korol­la arvoltaan jo 50 000 euroa. 

    Kiin­teistövero leikkaa tuos­ta tuo­to­s­ta osan pois. Jos korko on pieni — niinkuin se nyt on — niin jo pieni leikkaus tuos­ta tuo­to­s­ta on suh­teel­lis­es­ti suuri ja siten arvos­ta katoaa huima osu­us. Esimerkik­si tuos­sa 2%/1000 euroa esimerkissä 300 euron kiin­teistövero vuodessa leikkaa arvos­ta pois 15 000. 

    Asun­nois­sa käteen­jäävä “tulo”, siis omis­tusasumis­es­ta saata­va lisähyö­ty on aika pieni ja toisaal­ta ihmiset ovat osta­neet asun­ton­sa isol­la velka­ra­hal­la. Maapo­h­jaan kohdis­tu­van veron muu­tos vie keskilu­okalta näi­den säästöt yhdessä yössä. 

    Tämä on se syy, mik­si kiin­teistöveron nos­to on poli­it­tis­es­ti vaikea. Se on myös se syy, mik­si kiin­teistöveroa pide­tään “kom­mu­nis­mi­na”. Syy ei ole se, ettei se olisi talousti­eteel­lis­es­ti perustel­tua, vaan juurikin tämä mas­si­ivi­nen var­al­lisu­u­den siirto. 

    Ottaen huomioon, että poli­it­ti­nen pitkäjän­teisyys on neljä vuot­ta, poli­itikot käyt­tävät päätök­sen­teossaan tyyp­il­lis­es­ti jotain 50% korkoa. Heille asia ei merk­itse mitään. 

    Huo­matkaa, että minä en vas­tus­ta kiin­teistöveroa, mut­ta jos täl­laisil­ta epäoikeu­den­mukaisil­ta var­al­lisu­u­den­si­ir­roil­ta halu­taan vält­tyä, kiin­teistöveron ylära­jaa pitäisi nos­taa hyvin hyvin hitaasti.

    Vastaa

40. Liian van­ha:

    Kiin­teistöverossa on kysymys uus­lib­er­taa­tien ideas­ta muut­taa vero­tus absolu­ut­tisek­si yhteiskun­ta­mak­suk­si eli jokainen mak­saa saman sum­man veroa tuloista riip­pumat­ta, myös tulottomat .

    häh? Eiks se oo hyvä, että verote­taan mielu­um­min omaisu­u­den tai kulu­tuk­sen mukaan kuin tulo­jen? Eihän tulo­jen han­kkimises­sa oo mitään väärää. Sen sijaan se lisää yhteiskun­nan hyv­in­voin­tia, kos­ka tulo­ja saadak­seen on palvelta­va ympäröivää yhteiskuntaa.

    Tiedemiehen kom­ment­ti on eri­no­mainen. Veroa pitää nos­taa hyvin hyvin hitaasti, mut­ta ongel­ma on var­maan ne tule­vaisu­u­den poli­itikot. Miten voimme tehdä päätök­siä, jot­ka sito­vat myös tule­via päät­täjiä? Toisaal­ta ehkä voimme luo­da kult­tuurin, jos­sa val­las­sa ole­vat päät­täjät nos­ta­vat kiin­teistöveroa 1% (huom ei pros­ent­tiyk­sikköä) vuosit­tain ruti­ini­no­mais­es­ti ja laske­vat samal­la sum­mal­la tuloveroja.

    Vastaa

41. “Maapo­h­jaan kohdis­tu­van veron muu­tos vie keskilu­okalta näi­den säästöt yhdessä yössä.”

    Tämä ei pidä paikkansa. Jos maaveron tuot­to alen­netaan ansio­tuloveroista, niin asun­non omis­ta­jat saa­vat asun­non markki­nahin­to­jen laskua vas­taa­van tulon ansio­tu­lois­taan. Kiin­teistövero on tulon­si­ir­to vuokrat­u­lo­ja naut­tivil­ta työtä tekeville. Ansioton tulo, mitä loordit nos­ta­vat “nukkues­saan” tulee verolle, var­al­lisu­ut­ta tuot­ta­va työ ja pääo­ma (se oikea) vapau­tu­vat. Tulon­jako muut­tuu palka­nsaa­jan (keskilu­okan) hyväk­si ja mitä halvem­mas­sa asun­nos­sa asuu, sitä suurem­pi on etu. Toisek­si, asun­non vai­h­toar­vo toiseen asun­toon ei muu­tu negati­ivis­es­ti, kun esimerkik­si väli­ra­ha vai­hdet­taes­sa suurem­paan pienenee.
    Maaveron suurin point­ti on se klas­sis­ten ekon­o­mistien tavoite vapaut­taa tuotan­to “feo­dal­is­tis­es­ta” maavuokras­ta. Kun julkiset menot kerätään maan hin­nas­ta, voidaan tuot­ta­va sek­tori vapaut­taa muista veroista. Nykyaikana maapo­h­jan vero­tuk­sel­la on myös toinen hyvin merkit­tävä etu; Finanssipääo­ma toimii asun­tomarkki­noil­la pääosin vuokrat­u­loil­la. Kun maaverol­la kerätään vuokrat­u­lo­ja, vähe­nee sen rahan määrä, joka voidaan mak­saa pankeille korkoku­luina ja finanssipääo­man speku­lati­ivi­nen luo­to­nan­to asun­tomarkki­noille tyre­htyy. Näin omis­tusasun­to­jen tar­jon­ta kas­vaa ja niiden kysyn­tä vähe­nee ja hin­nat laske­vat. Näin voidaan estää asun­to- ja velka­ku­pla ja kansan­talouden velka­de­flaa­tio; äärim­mäiset suh­dan­nevai­hte­lut, kun maan hin­ta pysyyy vakaana.

    Vastaa

42. Lisään vielä edel­liseen, että kiin­teistövero on ongel­ma siinä tapauk­ses­sa, kun tulot laske­vat. Jos kiin­teistövero olisi korkea, jou­tu­isi henkilö esim. työt­tömyystapauk­ses­sa var­maankin muut­ta­maan halvem­paan. Puh­taasti nihilis­tis­es­ti kat­sot­tuna, se olisi “markki­na­t­alout­ta”, jol­loin resurssi allokoituu parem­min tuot­tavalle. Tämä koskisi varsinkin eläkeläisiä ja ainakaan hei­dän ei pitäisi täyt­tä kiin­teistöveroa mak­saa. Eihän se ole mikään yhteiskun­ta, mikä ajaa van­huk­set pois kesku­ud­estaan, kun he eivät ole enää “tuot­tavia”.

    Vastaa

43. “Helsin­gin kaupun­gin val­tu­us­to korot­ti yleistä kiin­teistöveroa (maapo­h­ja ja liik­er­aken­nuk­set, ei asuin­raken­nuk­set, mut­ta kyl­läkin asuin­ton­tit) 0,8:aan. Koro­tus liit­tyi bud­jet­ti­sop­u­un ja tapah­tui vihrei­den vaa­timuk­ses­ta. Yksikään muu puolue ei ainakaan julkises­ti sitä kannattanut.”

    Sep­po S päät­telee: “Eli onko­han niin, että kiin­teistöveron koro­tus iskee kaikkein pahiten juuri vihrei­den kannattajiin?”

    Toiv­otaan niin, kos­ka se olisi edel­lä esite­tyn perus­teel­la oikeus ja kohtuus.

    Yleen­sä tun­tuu ole­van niin, että vero­jen koro­tuk­sia vaa­ti­vat puolueet kuitenkin halu­a­vat “muiden” joutu­van pääasial­lisik­si mak­sajik­si, mut­ta ehkä Vihreät ovat täl­lä ker­taa olleet pyy­teet­tömiä ja nimeno­maan halun­neetkin käyvän Sep­po S:n esit­tämäl­lä tavalla.

    Vastaa

44. Tiedemieheltä hieno kir­joi­tus. Olen täs­mälleen samaa mieltä, että toisaal­ta kiin­teistövero on hyvä asia (tai san­o­taan ainakin parem­pi kuin tulovero) ja toisaal­ta sen koro­tus pitää tehdä pitkäl­lä aikavälil­lä, jot­ta se ihmis­ten säästö­jen ryöstö yhdessä yössä ei tapahdu. 

    Tuol­la toisaal­la speku­loin sil­lä, että kiin­teistöverol­la voitaisi­in myös hillitä asun­toku­plia. Veronko­ro­tuk­set tehtäisi­in sil­loin, kun asun­to­jen hin­nat ovat kovas­sa nousus­sa. Tämä hillit­sisi hin­to­jen nousua. Täl­löin kukaan (tai san­o­taan har­va) tun­tisi tulleen­sa ryöste­tyk­si, kos­ka heiltä jäisi vain ansioton arvon­nousu saamatta. 

    Tässä tietenkin ongel­ma on siinä, että koro­tuk­set tuli­si­vat ajal­lis­es­ti aina myöhässä ja sitä kaut­ta pahim­mat koro­tuk­set saat­taisi­vat tul­la voimaan juuri kuplan puh­jetes­sa ja sitä kaut­ta jopa pahen­taa hin­to­jen romahdusta. 

    Hyvää tuos­sa olisi taas se, että kos­ka koro­tuk­set tehtäisi­in kuplan kas­vaes­sa, ne osu­isi­vat yleen­sä nousukau­teen, jol­loin ainakin kayneisiläisit­täin pitäisikin kerätä enem­män vero­ja ja toisaal­ta veroalen­nuk­set laskukau­teen, jol­loin pitäisikin elvyt­tää. Paras­ta olisi tietenkin, että kaupun­ki panisi ne asun­toku­plan aikana kerä­tyt rahat kor­vamerkit­ty­inä säästöön ja täl­lä rahal­la sit­ten rahoit­taisi ne verokeven­nyk­set laskukaudel­la. Jos ne pan­taisi­in saman tien pala­maan tuloveroalen­nuksi­na, voisi kaupun­gin taloudelle olla sit­ten laskukau­den iskiessä vaikea paik­ka ryhtyä alen­ta­maan veroa.

    Vastaa

45. “Tavalli­nen teknikko kir­joit­ti 11.11.2009 kel­lo 23:55 Evert The NeveR­est kir­joit­ti 11.11.2009 kel­lo 20:29
    #
    Kaik­ki val­tu­ute­tut eivät käsitä edes vero­pros­ent­tia. Suurin osa veron­mak­sajista luulee, että kun vero­pros­ent­tia nos­te­taan esim 18 pros­en­tista 19 pros­ent­ti­in, niin että verot nou­se­vat yhden pros­entin. Rahas­sa mitat­en koro­tus on 5,6 prosenttia!
    #

    Laitap­pa laskues­imerk­ki esi­in mainit­se­maasi ver­rat­en ihan rauta­lan­gas­ta vääntäen.
    Tavalli­nenkin pul­li­ainen aina ker­too, että mihin alku­peräisi­in lukui­hin koro­tuk­sia verrataan.”
    **************************************************
    Tässä pyytämäsi laskuesimerkki:
    ((19–18)/18)*100=5,6 %

    Elikkä kun vero­pros­ent­ti on 18, yhden pros­ent­tik­sikön koro­tus tarkoit­taa 5,6 pros­entin koro­tus­ta veroihin.

    Vastaa

46. “Eiköhän tämä tarkoi­ta sil­loin sitä, että niiden kalli­impi­en kiin­teistö­jen omis­ta­jat (=rikkaam­mat) mak­sa­vat enem­män veroa kuin halvem­pi­en kiin­teistö­jen omis­ta­jat (=köy­hem­mät). Kiin­teistövero on siis de fac­to pro­gres­si­ivi­nen, samoin kuin esimerkik­si autovero.”

    Ei vält­tämät­tä. Täl­laisel­la van­hal­la omako­tialueel­la ton­tit ovat suuria, jopa 2000 m² . Näin vaik­ka olemme lähel­lä Helsin­gin keskustaa.
    Kun täl­laiselta alueelta oste­taan esim 500 m² tont­ti 250000 euroa ‚niin se merk­it­see, että tuon 2000 m² ton­tin arvo määritel­lään 700000 euron arvoiseksi.
    Kun vero­tus pain­ote­taan kiin­teistöveroon niin tuon 250000 euron arvoisen ton­tin omis­ta­ja mak­saa veroa esim USA:n kiin­teistöveron, 4 %, tason mukaan 10000 euroa ja tuo 700000 euron arvoisen ton­tin omis­ta­ja 28000 euroa.
    Jos tulot ovat 100000 euroa ja 30000 euroa niin lop­putule­ma on että tuo parem­pit­u­loinen mak­saa veroa 10 % ja pienem­pit­u­loinen yli 90 %

    Eli kiin­teistövero on sum­mit­tainen vero, joka ei perus­tu veronmaksukyvyn.
    Kiin­teistöveron poli­it­ti­nen tarkoi­tus on jakaa yhteiskun­taa lisää tulo­jen mukaiseen luokka­jakoon eli köy­hät siir­tyvät asumaan omille alueilleen.
    Samal­la myös tulot­tomat joutu­vat vero­tuk­sen piiri­in ja suu­rit­u­lois­t­en vero­tus voidaan keven­tää vastaavasti .

    Todel­lisia hyö­tyjiä ovat Kata­janokalla asu­vat, joiden asun­non hin­ta ei laske ja joiden kokon­aisvero­tus keve­nee todellisuudessa

    Vastaa

47. Liian van­ha:
    Jos kiin­teistöveron koro­tus kan­nus­taa ihmisiä pilkko­maan 2000 neliön tont­tin­sa Helsingis­sä järkeväm­män kokoisik­si, niin se on vain hyvä asia. Kukaan, joka omis­taa 2000 neliön ton­tin Helsingis­sä, ei ole niin köy­hä että saisi min­un sympatiat.

    Ylipäätään ker­to­muk­set “säälit­tävistä” mum­moista “mökeis­sään” pie­nil­lä tuloil­la on mielestäni epäre­hellisiä. Jos mum­mo asuu miljoona-ton­til­la, hän ei ole köy­hä vaik­ka tulona olisikin vain kansaneläke. Mum­mo voi kävel­lä pankki­in ja sopia asun­to­lainas­ta jon­ka kuolin­pesä mak­saa aikanaan pois. Perikun­ta toki itkee kun ei saakkaan miljoon­aper­in­töään, mut­ta mum­mo saa pitää talon­sa elämän­sä lop­pu­un saak­ka ja saa säädyl­lisen elin­ta­son. Mum­mon taloudelli­nen ase­ma on niin hyvä, ettei yhteiskun­nan tarvitse siitä kan­taa eri­ty­istä huol­ta. Tietenkään tätä ei halu­ta julk­isu­u­teen sanoa, kos­ka tiede­tään että mum­mot saa­vat parem­min sym­pa­ti­aa kuin per­in­töä kärkkyvät lapset, vaik­ka se on nimeno­maan lapset joiden etua ajetaan.

    Eli siis: ne jot­ka omis­ta­vat 700000 euron tont­te­ja ovat rikkai­ta. Jos he eivät sitä itse tajua, on hei­dän kannal­ta vain onnel­lista jos kiin­teistövero saa hei­dät sen ymmärtämään.

    Ja kukaan ei ole ehdot­tanut koro­tus­ta 4 prosenttiin–kaikki ovat tois­telleet että koro­tusten pitää olla hitaita.

    Vastaa

48. Liian vanha:“Kun täl­laiselta alueelta oste­taan esim 500 m² tont­ti 250000 euroa ‚niin se merk­it­see, että tuon 2000 m² ton­tin arvo määritel­lään 700000 euron arvoiseksi.”

    No, mikä sen “oikea” arvo sit­ten sinus­ta on? Ja jos se ei ole tuo 700 000, niin mik­si käytet­täisi­in sitä väärää kaavaa, jol­la tuo saati­in las­ket­tua, eikä sitä sin­un “oikeaa” kaavaasi? 

    Ja jos joku tosi­aan asuu ton­til­la, jon­ka käypä arvo on 700 000, niin onko hän sinus­ta köyhä? 

    Entä mitä olet mieltä muista veroista, jot­ka eivät ota huomioon ihmis­ten veron­mak­sukykyä? San­o­taan vaik­ka tupak­ka- ja alko­ho­liv­erot? Spur­gu, jol­ta menee kaik­ki rahat viinaan, mak­saa paljon enem­män vero­ja suh­teessa tuloi­hin­sa kuin Nokian insinööri, joka läh­tee loma­matkalle Thaimaahan.

    Vastaa

49. Niin, voitaisi­in­han vaik­ka säätää että esimerkik­si eläk­keel­lä ole­vat ihmiset saisi­vat halutes­saan jät­tää omas­sa käytössä ole­vaan asun­toon ja sen maapo­h­jaan kohdis­tu­vat kiin­teistöverot mak­samat­ta, niin että ne ker­ty­i­sivät esimerkik­si 12 kk Euri­bor + 0,5 % korol­la verov­e­lak­si joka sit­ten mak­set­taisi­in kuolin­pesästä ennen per­in­töveron osuutta.

    Vastaa

50. “ole­vaan asun­toon ja sen maapo­h­jaan kohdis­tu­vat kiin­teistöverot mak­samat­ta, niin että ne ker­ty­i­sivät esimerkik­si 12 kk Euri­bor + 0,5 % korol­la verov­e­lak­si joka sit­ten mak­set­taisi­in kuolin­pesästä ennen per­in­töveron osuut”

    Tarkoit­taa, että pien­i­t­u­lois­t­en omaisu­us sosial­isoidaan yhteiskunnalle.

    Aikaisem­min Kepu peloit­teli mum­mo­ja sil­lä, että SDP tulee ja sosial­isoi mum­mon mökin.
    Mut­ta näyt­tää siltä, että Vihreät ja Kokoomus pistävät sosial­isoin­nin toimeen

    Vastaa

51. “Spur­gu, jol­ta menee kaik­ki rahat viinaan, mak­saa paljon enem­män vero­ja suh­teessa tuloi­hin­sa kuin Nokian insinööri, joka läh­tee loma­matkalle Thaimaahan.”

    Voim­me­han kaik­ki spur­guik­si, jos se on tämän yhteiskun­nan ihanneolotila.

    Eipä se spur­gu viian­l­la elä kovin pitkään, ihmis­es­tä selviää viimeistään 25 vuo­ti­aana, onko tul­lut spur­guk­si ja 40 ikävuo­teen men­nessä on selvin­nyt onko hän raitis­tunut tai kuol­lut eli lyhyt on veronmaksuaika.
    Ja eivätkä ne rahat omas­ta pus­sista ole tuleet vaan varas­ta­mal­la . Sos­sus­ta spur­gu ei saa rahaa vaan soosu mak­saa kuluja .
    Tietysti moraali­ton kaup­pias voi kir­joit­taa väärän laskun.

    Vastaa

52. “Ja kukaan ei ole ehdot­tanut koro­tus­ta 4 prosenttiin–kaikki ovat tois­telleet että koro­tusten pitää olla hitaita.”

    Tuol­laiset 0,1 % koro­tuk­set ovat lähin­nä näperte­lyä eikä niil­lä ole fiskaal­isia eikä omaisu­u­den arvoihin vaikut­tavia tekijöitä.

    Ruot­si teki muu­tok­sen muu­ta­ma vuosi sit­ten ja kiin­teistövero nousi radikaal­isti ja tulovero vas­taavasti aleni, mut­ta ei tarpeeksi.
    Niin­pä demar­it ajet­ti­in oppo­si­tioon ja por­var­it alen­si­vat ensi töik­seen kiin­teistöveron, mut­ta vain suurimpi­en kiin­teistövero­jen osalta

    Vastaa

53. “Ylipäätään ker­to­muk­set “säälit­tävistä” mum­moista “mökeis­sään” pie­nil­lä tuloil­la on mielestäni epäre­hellisiä. Jos mum­mo asuu miljoona-ton­til­la, hän ei ole köy­hä vaik­ka tulona olisikin vain kansaneläke. M”

    Meil­lä näitä työmarkkinatuella/kansaneläkkellä/työeläkkeellä kitu­ut­tavia iäkkäitä on n yli miljoona, joten eivät ne mitään poikkeuk­sia ole, tosin onhan joukos­sa pap­po­jakin, sen ver­ran on varaa antaa periksi.

    Näille koti on arvo, mut­ta jos yhteiskun­nas­sa ei tarvitse/saa olla mitään mui­ta arvo­ja kuin raha ja tuot­tavu­us niin näille­hän voisi antaa vaik­ka piikin, jot­ta jouta­vat pois nuorten ja dynaamis­ten adon­is­ten tieltä.
    Tai Kela lahjoit­taa 1‑piippuisen Baikalin ja yhden panok­sen ?? Ei tarvi­ta siihenkään kallista yhteiskun­nan apua ?

    Vastaa

54. Liian van­ha Juu­son ideasta:“Tarkoittaa, että pien­i­t­u­lois­t­en omaisu­us sosial­isoidaan yhteiskunnalle.”

    Eh, ei. Pien­tu­loinen juuri saa pitää sen omaisuuten­sa elämän­sä lop­pu­un asti. Sehän oli koko ehdo­tuk­sen idea. Mitä sille sen jäl­keen käy, on eri asia, mut­ta jos maao­maisu­us on arvokas (minkä vuok­si kiin­teistövero on ollut niin korkea, ettei mum­mol­la ole ollut varaa sitä mak­saa), niin en nyt pidä sitä eri­tyisenä vääryytenä, että arvokkaas­ta omaisu­ud­es­ta ote­taan siivu valtiolle. 

    Mitä niihin per­il­lisi­in (jot­ka tuos­sa häviävät) tulee, niin emme­hän me tiedä, miten pien­i­t­u­loisia he ovat. Tai toisaal­ta emme tiedä, miten pien­i­t­u­loisia ovat jonkun öky­pomon (joka on mak­sanut paljon tulovero­ja) jälkeläiset.

    Vastaa

55. Liian vanha:“Meillä näitä työmarkkinatuella/kansaneläkkellä/työeläkkeellä kitu­ut­tavia iäkkäitä on n yli miljoona, joten eivät ne mitään poikkeuk­sia ole,”

    Ja siis nuo kaik­ki miljoona pien­i­t­u­loista asuu niil­lä miljoona­ton­teil­la? Miten heil­lä on iki­maail­mas­sa ollut aikoinaan varaa ne han­kkia, mut­ta sit­ten ei ole samal­la ker­tynyt sen ver­taa työeläket­tä, että olisi varaa mak­saa ne kiinteistöverot? 

    Toden­näköisem­pää minus­ta on, että ne pien­i­t­u­loiset eläkeläiset asu­vat varsin vaa­ti­mat­tomis­sa asun­nois­sa, joi­hin kiin­teistövero ei eri­tyis­es­ti iske. Iskee se toki sil­loinkin enem­män kuin tulovero, mut­ta tääl­lä on jo esitet­ty keino­ja, joil­la kyseinen pien­i­t­u­loinen pystyy sen rahoittamaan.

    Vastaa

56. Samuli Saarel­ma kirjoitti:
    “Veronko­ro­tuk­set tehtäisi­in sil­loin, kun asun­to­jen hin­nat ovat kovas­sa nousus­sa. Tämä hillit­sisi hin­to­jen nousua. Täl­löin kukaan (tai san­o­taan har­va) tun­tisi tulleen­sa ryöste­tyk­si, kos­ka heiltä jäisi vain ansioton arvon­nousu saamatta.”

    Tää hem­mo­han puhuu kuin alaleu­ka puut­tuisi kokon­aan. Minä sanon, että tuos­sa menetelmässä uhri jou­tu­isi MAKSAMAAN per­heen­sä käyt­tö­varoista OIKEASTI tuon veron euroina. Siinä voisi jäädä mikon ja mil­lan luis­timet vaik­ka osta­mat­ta, kun ahne talous­te­o­reetikko-verot­ta­ja nap­paa eurot lom­pakos­ta. Se arvon­nousun nousu tai lasku ei merkkaa paskaakaan kun per­he asuu sitä taloa, eikä se tuo­ta lom­pakkoon yhtään euroa. Te olette jotenkin sairai­ta näi­den teo­ri­oidenne kanssa, irtau­tuneet oikeas­ta elämästä. Min­ua on alka­nut pelot­taa kun täm­möiset teo­reetikot ja teo­ri­at luo­vat perus­taa suo­ma­lais­ten tulevaisuudelle.

    Vastaa

57. Liian van­ha: Se, että rikkail­la on veron­mak­sukykyä enem­män kuin köy­hillä ei muu­tu muuk­si, vaik­ka kuin­ka yrität int­tää tuloista ja kansaneläk­keel­lä elävistä mummoista.

    Vastaa

58. Tämä on ollut kiin­toisa keskustelu. Odelle voisi ensin sanoa, että me demar­it emme esit­täneet kiin­teistöveron (tont­tiveron) alen­tamista vaan sen ennal­laan pitämistä. Sitä pait­si en minä väit­tänyt val­tu­ustop­uheen­vuorossani, että tont­tiveronko­ro­tus ei alen­taisi ton­tin hin­taa. Sanoin, että jos niin kävisi, ton­tin vero­tusar­vo alenisi. Sitähän tark­iste­taan vuosit­tain toteu­tunei­den kaup­po­jen perus­teel­la. Kun ja jos tont­tien arvo las­kee, las­kee vero­tusar­vo ja veronko­ro­tus ei tuo­takaan sitä, mitä on arvioitu.

    Helsingis­sä nos­tet­ti­in ensin­näkin kiin­teistövero­ja asun­to­jen osalta. Se piti tehdä, kos­ka hal­li­tus on saa­mas­sa läpi lain, jon­ka mukaan asuiraken­nusten veron alara­ja nousee 0,22:sta 0,32:een Koro­tus on siis 45%.

    Val­tu­us­ton enem­mistö vihrei­den vaa­timuk­ses­ta halusi nos­taa sen päälle vielä tont­tien vero­tus­ta. Tein demarei­den puoles­ta vas­tae­hdo­tuk­sen, jon­ka pääpe­ruste­lut olivat:

    1. Asun­tovero jo nousee.
    2. Tont­tiveroa mak­saa vain puo­let helsinkiläi­sistä. Sitä eivät mak­sa kaupun­gin vuo­ra­ton­til­la asu­vat helsinkiläiset eli toinen puoli.
    3. Tämän mak­sa­van puolen veron kohtaan­to on kovin epä­tasa-arvoinen. Ker­rostalois­sa ton­tin ja sen veron merk­i­tys on vähäisem­pi. Pien­taloalueil­la ton­tin veron koro­tus asumiskus­tan­nuk­si­in on tun­tu­vampi. Eri­tyisen anke­as­sa ase­mas­sa ovat van­ho­jen väljien rin­ta­mamiestont­tien asukkaat.
    4. Helsinkiläis­ten ja muun Suomen asumiskus­tan­nusten ero helsinkiläis­ten vahin­gok­si kasvaa.

    Vastaa

59. “Se, että rikkail­la on veron­mak­sukykyä enem­män kuin köy­hillä ei muu­tu muuk­si, vaik­ka kuin­ka yrität int­tää tuloista ja kansaneläk­keel­lä elävistä mummoista.”

    Lue­tun ymmärtämi­nen näyt­tää ole­van heikkoa.

    Minä vain ker­roin, ettei kiin­teistövero ota huomioon asukkaan veronamaksukykyä

    Vastaa

60. “Miten heil­lä on iki­maail­mas­sa ollut aikoinaan varaa ne han­kkia, mut­ta sit­ten ei ole samal­la ker­tynyt sen ver­taa työeläket­tä, että olisi varaa mak­saa ne kiinteistöverot?”

    Ensim­mäi­nen täy­den työeläk­keen saanut jäi eläk­keelle vas­ta 2002.
    Ja kun kat­soo mitä keskimääräi­nen eläke on:
    Vuon­na 2007 eläk­keelle jääneet sai­vat keskimäärin 1200 euroa kuus­sa. Samaan aikaan keskimääräi­nen palk­ka oli 2700 eli todel­li­nen eläke on vain 40 % vaik­ka teo­reet­ti­nen on 60 %.
    Tähän vaikut­ta­vat pätkä­työt, työt­tömyy­det, opiske­lut, sairaudet, ja eläke alkoi ker­tyä vas­ta 23 ‑vuo­ti­aana

    Eivät kaik­ki ole virkamiehiä kuten sinä ??

    Vastaa

61. “Iskee se toki sil­loinkin enem­män kuin tulovero, mut­ta tääl­lä on jo esitet­ty keino­ja, joil­la kyseinen pien­i­t­u­loinen pystyy sen rahoittamaan.”

    Eli sosial­isoimal­la köy­hän omaisu­us. Turhaan se Kepu mum­mo­ja SDP:llä on pelotel­lut, mökin näköjään sosial­isoi­vatkin Kokoomus ja sen puis­to-osas­to, Vihreät

    Vastaa

62. “niin en nyt pidä sitä eri­tyisenä vääryytenä, että arvokkaas­ta omaisu­ud­es­ta ote­taan siivu valtiolle. ”

    Mik­si sit­ten per­in­tövero piti lakkaut­taa ? Jot­ta suu­rit­u­loiset pää­sevät per­imään verot­ta, mut­ta mik­si köy­hän lap­sia verotetaan ??

    Vastaa

63. Heesus — ter­ve­tu­loa ihmemaa­han, jos­sa tärkeää ei ole miten asi­at on, vaan miten niiden kuvitel­laan ole­van. Et ole näköjään vielä ymmärtänyt heit­tää omia aivo­ja narikkaan.

    Vastaa

64. Eli sosial­isoimal­la köy­hän omaisuus.

    Sato­jen tuhan­sien euro­jen net­to­var­al­lisu­u­den halti­jan kut­sum­i­nen köy­häk­si lähen­telee min­un silmis­säni todel­lis­ten vähäo­sais­ten herjaamista.

    Vastaa

65. Tää hem­mo­han puhuu kuin alaleu­ka puut­tuisi kokon­aan. Minä sanon, että tuos­sa menetelmässä uhri jou­tu­isi MAKSAMAAN per­heen­sä käyt­tö­varoista OIKEASTI tuon veron euroina. Siinä voisi jäädä mikon ja mil­lan luis­timet vaik­ka osta­mat­ta, kun ahne talous­te­o­reetikko-verot­ta­ja nap­paa eurot lom­pakos­ta. Se arvon­nousun nousu tai lasku ei merkkaa paskaakaan kun per­he asuu sitä taloa, eikä se tuo­ta lom­pakkoon yhtään euroa.

    Tähänkin ratkaisuk­si käy tuo eläkeläiselle aiem­min ehdotet­tu mah­dol­lisu­us jät­tää vero mak­samat­ta ja ker­ryt­tää verov­elkaa (kohtu­ullisel­la korol­la lisät­tynä), joka sit­ten tulisi mak­set­tavak­si kun asunto/tontti vai­h­taa omis­ta­jaa. Mut­ta tämän ei sinän­sä pitäisi olla tarpeen muu­toin kuin eläkeläis­ten kohdal­la, kos­ka ajatuk­se­na­han on, että kiin­teistöveroa nos­te­taan jot­ta ansio­tuloveroa voidaan laskea tai ei tarvitse ainakaan nos­taa, joten kyse on vain veron kohdis­tamis­es­ta. Veror­a­situk­sen lisäämi­nen merk­it­see aina (ceteris paribus) pienem­piä käytet­tävis­sä ole­via tulo­ja ihan riip­pumat­ta kohdis­tuuko veron­lisäys kiin­teistöön, tuloi­hin, kulu­tuk­seen vai mihin. 

    Sikäli havain­to tietysti on merk­itävä, että jos kiin­teistön vero­tusar­vo määritel­lään naa­pu­rus­tossa tehty­jen kaup­po­jen mukaan, kuten nyky­isin tehdään, voi ton­tin lasken­nalli­nen arvo tosi­aan nous­ta yllät­täen niin kovak­si että se on ääri­ta­pauk­ses­sa pakko myy­dä että verot saa mak­set­tua. Siinä mielessä voisi olla asukkaiden kannal­ta selkeäm­pää, että kiin­teistövero perus­tu­isi ko. nimeno­maisen kiin­teistön viimeisim­pään kaup­pahin­taan (sil­loin kun se on myy­ty vapail­la markki­noil­la, esim. suku­lais­ten välisiä kaup­po­ja ei var­maan voi­da huomioi­da kos­ka niis­sä hin­ta ei vält­tämät­tä vas­taa kiin­teistön arvoa) korotet­tuna jol­lain sopi­vak­si kat­so­tul­la indek­sil­lä. Näin oltaisi­in tilanteessa, jos­sa kiin­teistöveron suu­ru­us olisi ennakoitavis­sa pitkäk­si ajak­si eteen­päin kiin­teistöä han­kit­taes­sa ja se muutenkin olisi lin­jas­sa mak­sukyvyn kanssa (kos­ka asukkaal­la on alun­perinkin ollut varaa ko. kiin­teistö ostaa). Mak­sukyky voi tietysti heiken­tyä syys­tä tai tois­es­ta, mut­ta se ris­ki ulot­tuu joka tapauk­ses­sa myös asun­to­lainan hoitoon ja vuokra­ton­til­la ja vuokrat­alois­sa asu­vi­inkin. Jos taas pelätään ansioton­ta arvon­nousua, voisi pain­opis­tet­tä siirtää kiin­teistöveros­ta asun­non myyn­ti­hin­nan vero­tuk­seen, tosin tässä tulee taas sit­ten se että toisen kerää kun­ta ja toisen val­tio. Mut­ta noin periaatteessa.

    Vastaa

66. Heesus:“Minä sanon, että tuos­sa menetelmässä uhri jou­tu­isi MAKSAMAAN per­heen­sä käyt­tö­varoista OIKEASTI tuon veron euroina.”

    Ja niitä käyt­tö­varo­ja olisi enem­män, kun samaan aikaan tulovero­tus on laskenut. 

    “Se arvon­nousun nousu tai lasku ei merkkaa paskaakaan kun per­he asuu sitä taloa, eikä se tuo­ta lom­pakkoon yhtään euroa”

    Se asun­non arvon­nousu on ihmisille omaisu­ut­ta siinä, mis­sä mikä muu tahansa omaisuuskin. 

    Olit niistä mikon ja mil­lan luis­timista huolis­sasi. Mut­ta niil­lä mikoil­la ja mil­loil­la, jot­ka eivät koskaan pääse omaan asun­toon, kun hin­nat karkaa­vat van­hempi­en mak­sukyvyn yläpuolelle ei sit­ten olekaan niin väliä. 

    Huo­maa, jos kun­nan kokon­aisvero­tus pide­tään samana, niin keskimääräiselle kaupun­gin asukkaalle ei syn­ny yhtään lisä­meno­ja. Häviäjinä ovat ennen kaikkea eläkeläiset, jot­ka omis­ta­vat asun­non, mut­ta joil­la tulot ovat pienet. Ne mikon ja mil­lan keski­t­u­loiset työssä käyvät asun­tove­lal­liset van­hem­mat toden­näköis­es­ti oli­si­vat tässä voit­ta­japuolel­la tai mah­dol­lis­es­ti +- nol­la tilanteessa. Mata­lat­u­loiset vuokral­la asu­vat palka­nsaa­jat oli­si­vat toden­näköis­es­ti voit­ta­jia, kos­ka vuokrat eivät nousisi, mut­ta tulovero­tus kevenisi.

    Vastaa

67. Minus­ta tässä keskustelus­sa puhutaan tois­t­en­sa ohi jatku­vasti. Kiin­teistöveron vas­tus­ta­jil­ta on jäänyt se olen­naisin argu­ment­ti kokon­aan käyt­tämät­tä ja se on tuo tulon­si­ir­to. Tuo väit­tämä siitä, että kiin­teistöveron takia jäisi lap­siper­heiltä luis­timet osta­mat­ta, on väärä, jos veron määräl­lä vas­taavasti alen­netaan tuloveroja. 

    Toisaal­ta tuo “mum­mo kalli­is­sa mökissä on rikas” on kiin­teistöveron puoles­ta aivan jär­jetön argu­ment­ti. Mum­mol­la ei ole veron­mak­sukykyä. Ilman veroa hänel­lä olisikin, jos ton­tin myisi, mut­ta kiin­teistövero vie mak­sukyvyn samal­la kun se tuo mak­sun, kos­ka ton­tin arvo sukeltaa veron tul­lessa voimaan. Täl­löin mum­mol­ta viedään pait­si asun­to (kun ei ole varaa asua) myös vai­h­toe­hto (kun asun­nos­ta ei saa enää entistä hintaa). 

    Kiin­teistöveron korot­ta­mi­nen on minus­ta hyvä idea pitkäl­lä aikavälil­lä, mut­ta hitaasti ja toisaal­ta, kan­nat­taa ottaa huomioon, että kiin­teistöt tai ainakin omis­tusasun­not ovat nyky­ih­misille iso säästö­jen kohde. Se on argu­ment­ti sekä kiin­teistöveron puoles­ta että sitä vas­taan. Puoles­ta sik­si, että asun­to­jen sijaan olisi kuitenkin kansan­taloudel­lis­es­ti järkeväm­pää, että säästöt oli­si­vat vaik­ka osakkeina tms., mut­ta vas­taan sik­si, että kun ne säästöt ovat nyt tässä muo­dos­sa, niin niiden nol­laami­nen (*) olisi kyl­lä aikamoinen tempaus.

    (*)Jos lasken­nal­lis­es­ta asun­to­tu­losta verote­taan kol­mannes, niin kiin­teistön arvo putoaa noin kol­man­nek­sel­la. Ei var­maan ole kauhean huono arvio, että kiin­teistön arvos­ta on tyyp­il­lisel­lä luis­timia ostaval­la lap­siper­heel­lä suur­in­pi­irtein kol­mannes omaa pääo­maa. Täl­löin palavat ker­ral­la kaik­ki säästöt.

    Vastaa

68. Samuli: “…Hait­taverol­la yleen­sä kyl­lä tarkoite­taan sel­l­aisen toimin­nan verot­tamista, jos­ta on hait­taa muille kuin toimin­nan tekijälle…”

    Tuol­la määriteömäl­lä vero­tuk­sen piiri­in tule­vat ensim­mäisenä bus­si­matkat. Niistä on selkeää hait­taa muille tienkäyttäjille.

    Esimerkik­si Län­siväläl­lä bus­sit vievät kaistan henkilöau­toil­ta. Hesin­gin keskus­tas­sa bus­sit ovat polkupyöräil­i­jän kannal­ta yksi vaar­al­lisim­mista liiken­teen osatekijöistä.

    Ympäristön kannal­ta bus­sit ovat todel­la ongel­mallisia, kos­ka suuri osa kalus­tos­ta on van­haa ja saatut­taa paljon enem­män kuin henkilöau­tot. 🙂 Täl­lä määritelmäl­lä minus­ta alkaa oikeasti tul­la hait­tavero­jen kannattaja. 😀

    Vastaa

69. Toisaal­ta tuo “mum­mo kalli­is­sa mökissä on rikas” on kiin­teistöveron puoles­ta aivan jär­jetön argu­ment­ti. Mum­mol­la ei ole veron­mak­sukykyä. Ilman veroa hänel­lä olisikin, jos ton­tin myisi, mut­ta kiin­teistövero vie mak­sukyvyn samal­la kun se tuo mak­sun, kos­ka ton­tin arvo sukeltaa veron tul­lessa voimaan. Täl­löin mum­mol­ta viedään pait­si asun­to (kun ei ole varaa asua) myös vai­h­toe­hto (kun asun­nos­ta ei saa enää entistä hintaa).

    Tämä on kyl­lä osit­tain(*) tot­ta, mut­ta haiskah­taa vähän olk­iukol­ta, kos­ka kukaan ei tietääk­seni ole tässäkään keskustelus­sa ehdot­tanut, että kiin­teistövero nos­tet­taisi­in ker­tarysäyk­sel­lä tasolle, jol­la asun­non hin­ta tont­tei­neen painuisi nol­laan. Itse ajat­telisin, että sopi­va kiristys­tahti olisi sel­l­ainen, joka pitäisi tont­tien nimel­lis­ar­vot ennal­laan. Tuo on sen ver­ran hidas kiristys­tahti, että mum­mon var­al­lisu­us ei kovin kum­moista vauh­tia hupene. Ja viimeistään siinä vai­heessa kun tont­ti­maan hin­ta painuu nol­laan, on kiristämi­nen syytä lopet­taa, joten useim­mille asun­noille jää tuol­loinkin vielä posi­ti­ivi­nen arvo.

    (*)Kyl­lä, mum­mon var­al­lisu­us piene­nee, mut­ta vähin­tään osa kas­va­neesta kiin­teistöveror­a­situk­ses­ta palau­tuu mum­mon ostovoimaan pienemp­inä muina veroina. Itseasi­as­sa jos tuo veronkeven­nys­vara käytetään esim. veroki­ilan pienen­tämiseen, on vähin­täänkin syytä pitää mah­dol­lise­na, että täl­lä on taloudessa ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia, joiden avul­la mum­mo saa ostovoimaansa enem­män takaisin veronkeven­nyksinä kuin menet­tää kiin­teistöveron nos­tossa. Ja niin kauan kuin mum­mon ostovoima pysyy ennal­laan eikä mum­mo muu­ta pois, mum­mon asun­to­var­al­lisu­u­den arvol­la ei kyl­lä ole juuri väliä muille kuin per­in­töä kärkkyville asun­non jo omis­taville jälkeläisille.

    Vastaa

70. Jry­ki Lohi:

    Kun ja jos tont­tien arvo las­kee, las­kee vero­tusar­vo ja veronko­ro­tus ei tuo­takaan sitä, mitä on arvioitu.

    öööö… Mä veikkaan, että muis­sa puolueis­sa osa­taan kyl­lä ottaa ton­tin arvon lasku huomioon, kun arvioidaan kiin­teistöveron tuot­toa. Tosin ymmär­rän kyl­lä, että demareis­sa täl­laisia vahinko­ja voi sattua.

    Koh­ta 4: Eli se on paha asia, että Helsin­gin asun­to­jen hin­ta las­kee lähem­mäk­si muun maan keskiar­voa? Jos se ei Osmon aloituk­ses­ta jo käynyt selväk­si, niin se vero kap­i­tal­isoituu maan hintaan.

    Koko tämän ketjun (ja eri­tyis­es­ti tietysti Jyr­ki Lohen kom­mentin) perus­teel­la Osmon kysymyk­seen vas­taus on yksiselit­teis­es­ti kyl­lä pitäisi.

    Ensim­mäi­nen jut­tu mikä pitäisi opet­taa on ero suu­rit­u­loisen ja varakkaan henkilön välil­lä ja mitä tämä tarkoit­taa “veron­mak­sukyvylle”. Varakkaal­la tarkoite­taan yleen­sä ihmistä, jol­la on suuri omaisu­us. Hänel­lä on varaa mak­saa vero­ja. Suu­rit­u­loinen on henkilö jol­la on suuret tulot. Hän voi olla sen lisäk­si varakas, jol­loin hänel­lä on varaa mak­saa vero­ja tai köy­hä jol­loin hänel­lä ei ole varaa mak­saa veroja.

    Juu­so Kopo­nen: En usko, että veroa kan­nat­taa sitoa kiin­teisatön edel­liseen myyn­ti­hin­taan, kos­ka alueen muiden kiin­teistö­jen kaupoista saadaan ihan hyvää infoa, eikä sys­teemiä ole niin help­po hui­ja­ta. Jos joku asuu niin kalli­il­la ton­til­la, että hänel­lä ei ole siihen varaa on hyvä, että hän muut­taa halvem­paan ihan samal­la taval­la kuin jos henkilöl­lä on liian kallis auto suh­teessa muuhun varallisuuteen.

    Tiedemies: Asun­non arvo ei laske huo­mat­tavasti, jos veron koro­tus tehdään ehdot­ta­mal­lasi taval­la, eli hyvin hyvin hitaasti. Mum­mol­ta ei siis viedä hänen var­al­lisu­ut­taan, eli sitä veron­mak­sukykyä. Hän voi halutes­saan myy­dä kiin­teistön ja muut­taa halvempaan.

    Vastaa

71. Ihmiset asu­vat liian paljon. Ihmis­ten tulisi asua vähem­män ja sijoit­taa vaik­ka, vaik­ka …Noki­aan.

    Vastaa

72. Kalle Pyöränie­mi haittaveroista:“Tuolla määriteömäl­lä vero­tuk­sen piiri­in tule­vat ensim­mäisenä bus­si­matkat. Niistä on selkeää hait­taa muille tienkäyttäjille.”

    Peri­aat­teessa olet ihan oike­as­sa. Jos bus­sil­la liikku­jia ver­rataan polkupyöräl­lä liikku­ji­in (saati niin­hin, jot­ka eivät liiku lainkaa), niin ne vievät enem­män tilaa ja tuot­ta­vat enem­män saastei­ta. Henkilöau­toi­hin ver­rat­tuna näin ei kuitenkaan ole asia. Henkilöau­tot tuot­ta­vat vielä enem­män saastet­ta ja vaa­ti­vat matkus­ta­jaa kohden vielä enem­män tilaa kuin bussit.

    Jos siis busse­ja alet­taisi­in verot­taa, niin sit­ten pitäisi auto­ja verot­taa vielä enem­män. Mut­ta siis peri­aat­teessa olet täysin oike­as­sa. Aiheutetun hai­tan perus­teel­la kävellen tai pyöräl­lä liikku­jat (ja ne, jot­ka eivät liiku lainkaan) ovat kär­si­jinä siinä, että busse­ja ei veroteta. 

    Samal­la perus­teel­la joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­ti on siinä mielessä tyh­mää, että se tekee vähem­män haitalli­sista pyöräil­i­jöistä enem­män haitallis­ten bus­si­matkus­ta­jien matkus­tuk­sen rahoittajia.

    Vastaa

73. nos:“Ihmiset asu­vat liian paljon. Ihmis­ten tulisi asua vähem­män ja sijoit­taa vaik­ka, vaik­ka …Noki­aan.”

    Melkein oikein. Ihmisil­lä on liikaa pääo­maa kiin­ni täysin tuot­ta­mat­tomas­sa maas­sa. Ja tosi­aan, kansakun­nan hyv­in­voin­nin kannal­ta olisi parem­pi sijoit­taa pääo­mat hyv­in­voin­tia tuot­tavi­in nokioi­hin kuin kalli­iseen Helsin­gin maahan.

    Vastaa

74. Liian vanha:“Miksi sit­ten per­in­tövero piti lakkauttaa ?”

    Anteek­si kuin­ka? Mil­loin per­in­tövero on oikein lakkautet­tu? Toki tärkein viime vuosien muu­tos on ollut siinä, että pienet (alle 20 000 euroa) perin­nöt ovat tulleet kokon­aan verot­tomik­si, mut­ta tämä ei tietenkään koske niitä iso­ja per­in­töjä, eikä asun­to­ja Helsingis­sä yleisesti.

    Vastaa

75. Per­in­tö- ja lah­javero­jen kier­to on Suomes­sa help­poa. Ilmoit­taudut vain eduskun­ta- tai kun­tavaaliehdokkaak­si niin kaik­ki perin­nöt ja lah­jat, jot­ka tule­vat kam­pan­jasi tilille ovat verot­to­mia. Kukaan ei edes kysy, oletko käyt­tänyt niitä vaal­i­työhön vai ostanut niil­lä uuden auton tms.

    Vastaa

76. Luet­tuani ajatuk­sel­la tämän pal­stan kir­joituk­sia, min­ulle valkeni kupletin juoni; tais­to­laista kom­mu­nis­mia naamioitu­na viher­aat­teen taakse.
    Että kun paha­pa­ha-sikarikas-veren­im­i­jä-riistäjä-omako­ti­a­sukas laite­taan kun­nol­la verolle (olisko aluk­si sem­moinen 5000 euroa vuodessa?) niin sit­ten meil­lä kaikil­la ja mum­moil­la myös ostovoima lisään­tyy kun muut verot tipah­taa pienem­mik­si! Oikeasti tämä omako­ti­a­sukas on tavalli­nen duu­nar­iper­he, joka on sat­san­nut kaiken taloudel­lisen peli­v­aransa asun­to­lainaan jol­la han­kkin­ut omakoti­talon. Tämä per­he syö lauan­taimakkaraa, eikä tee vuosit­tain etelän­matko­ja. Tämä on VAL­IN­TA-kysymys; Suomes­sa kai saa ihmi­nen vielä tehdä val­in­tansa itse? Se oli DDR ja neukku­la, jos­sa asi­at jär­jesti yhteiskun­ta. Mut­ta tääl­lä on kova tah­toti­la pan­na tämä duu­nar­iper­he katu­maan katk­erasti Suomeen syn­tymistään; hänen pitää pulit­taa ihmeel­listä kiin­teistöveroa jär­jet­tömiä sum­mia per­heen­sä bud­jetistä. Hän, tyh­mä kun on, ei tien­nyt että hänen tulee kus­tan­taa jatkos­sa kun­nan kas­va­vat menot ja kaikkien muka­mas-veronalen­nuk­set. Hänelle on lyö­ty otsaan leima: “Varakas maksumies”
    Ja joku komuk­ka ehdot­telee tosis­saan, että kiin­teistöveroa voisi myös siirtää verov­e­lak­si, jot­ta tämän perkeleen pir­ulliset per­i­jät jäi­sivät myös nuole­maan näppe­jään! “Keis­arin uudet vaat­teet” on tuomioni tälle palstalle.

    Vastaa

77. Vielä pakko lisätä, että aikanaan duu­nari-aviopari on mak­sanut asun­to­lainansa ja asun­non arvokin on toiv­ot­tavasti nous­sut. Eläkepäiviä voi alkaa viet­tämään halvem­mil­la asumiskus­tan­nuk­sil­la. Tai sit­ten myy­dä talon­sa ja muut­taa naut­ti­maan van­hu­u­den päivistään vaikka­pa Espan­jan ran­noille. Tämä on samal­la myös eläkesäästämistä ja aivan järkevää, kun ajat­telee miten nykyään aio­taan leika­ta eläkkeitä ja piden­tää työuria; että saa elämän­sä töitä paisk­i­neena kuol­la sorvin­sa ääreen muuten.
    Kyl­lä ihmisil­lä saa ja pitää olla tun­tu­ma, että voi hal­li­ta omaa elämään­sä omil­la tien­aamil­laan varoil­la ilman jotain ihmeel­lisiä kiin­teistöverovir­i­tyk­siä tai asuntotulokehitelmiä.
    Perkele!

    Vastaa

78. Jos tuos­ta Heesuk­sen jutus­ta jät­tää retori­ikan ja paa­tok­sen sivu­un, niin siinä on kyl­lä point­tia, että omaisu­u­den verot­ta­mi­nen tulo­jen han­kkimisen sijaan johtaa vähempään säästämiseen. Tietysti juuri asumisen kohdal­la tämä ei eri­tyis­es­ti päde, kos­ka niidenkin, jot­ka eivät omis­tusasun­toa on pakko asua vuokral­la, joka on sit­ten jonkun toisen omis­tamisen tukemista.

    Vastaa