Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (3): kehyskunnat kaavoittavat väärin

 

Kun kes­kus­kau­pun­git kaa­voit­ta­vat lii­an hitaas­ti, raken­ta­mi­sen pai­ne siir­tyy kehys­kun­tiin. Nämä eivät ole kyp­siä otta­maan pai­net­ta vas­taan. Pää­tök­sen­te­ko­ko­neis­to ei osaa­mi­sel­taan ja vah­vuu­del­taan ole sii­nä kun­nos­sa, että se pys­tyi­si käsit­te­le­mään ratio­naa­li­ses­ti kym­me­nien mil­joo­nien euro­jen kaa­voi­tus­hyö­ty­jä. Nuo kun­nat ovat pal­jol­ti sii­nä tilas­sa, jos­sa Espoo oli koh­ta­lok­kaal­la 1970-luvul­la. Maa­no­mis­ta­jien etu ohit­taa tär­key­des­sä toi­mi­van yhdys­kun­ta­ra­ken­teen. Syn­tyy pie­niä elin­kel­vot­to­mia läm­pä­rei­tä ihan min­ne sat­tuu. Hyvä esi­merk­ki täs­tä on Sipoo, jos­sa tas­a­puo­li­suut­ta nou­dat­taen kai­kil­le kar­ta­noil­le on luvat­tu raken­nusoi­keut­ta. Näin syn­tyi­vät Land­bon ja Eriks­nä­sin asuin­läm­pä­reet ja lisää on kuu­lem­ma tulossa.

Jos kehys­kun­tiin raken­ne­taan, raken­ta­mi­nen pitäi­si ehdot­to­mas­ti kes­kit­tää taa­ja­miin. Huo­mat­ta­koon, että täs­tä olen samaa miel­tä Mat­ti Van­ha­sen kans­sa, joka ilmoit­ti kan­nat­ta­van­sa haja­KES­KIT­TÄ­MI­SEN mallia.

Syyl­li­siä eivät ole vain kun­tien kaa­voit­ta­jat. Kir­joi­tin ker­ran  Tuusu­las­ta kun­ta­na, jos­sa on yhtä pal­jon asuk­kai­ta kuin Laut­ta­saa­res­sa, mut­ta jota var­ten on pitä­nyt raken­taa oikein oma moot­to­ri­tie, kun hajau­tu­nut yhdys­kun­ta­ra­ken­ne tuot­taa niin pal­jon auto­lii­ken­net­tä. Kaa­voit­ta­ja kir­joit­ti minul­le kat­ke­ras­ti, ettei hän vaan KHO, joka myön­tää kaik­ki ne poik­kea­mis­lu­vat, jot­ka­kun­ta epää. Moni yhdys­kun­ta­suun­nit­te­li­ja on vaa­ti­nut lakia perus­ra­ken­ta­mi­soi­keu­des­ta kumot­ta­vak­si, mut­ta ei sitä voi kumo­ta, kos­ka sitä ei ole kos­kaan sää­det­ty­kään. Se on oikeus­is­tuin­ten oma luomus.

Myös kun­ta­ta­lous tulee vas­taan. Kehys­kun­tiin ei pitäi­si kaa­voit­taa tasai­ses­ti, vaan hyvil­le pai­koil­le pal­jon enem­män. Olen jo ennen­kin mai­nin­nut Mänt­sä­län, jon­ka pitäi­si raken­taa koko­naan uusi kau­pun­ki ase­man luo. Kun­nal­la ei ole tähän talou­del­li­sia, poliit­ti­sia eikä hen­ki­siä edellytyksiä.

50 vastausta artikkeliin “Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (3): kehyskunnat kaavoittavat väärin”

  1. Tot­ta kai oikeu­den luo­ma laki voi­daan kumo­ta edus­kun­nan hyväk­sy­mäl­lä lail­la, vii­meis­tään perus­tus­lain 73 §:ssä mää­rä­tys­sä jär­jes­tyk­ses­sä. Tosin van­has­taan ole­mas­sao­le­van omis­tusoi­keu­den sisäl­lön pois­ta­mi­nen vaa­tii aika ran­kan menetyskorvausjärjestelmän…

    1. Jot­ta lain voi­si kumo­ta, se pitäi­si olla ole­mas­sa. Lakia perus­ra­ken­ta­mi­soi­keu­des­ta ei ole. Toki edus­kun­ta voi sääs­tää lain, jos­sa sano­taan, että kan­sa­lai­sil­la ei ole oikeut­ta raken­taa min­ne sattuu.

  2. Raken­nus­kiel­to on kei­no ohja­ta raken­ta­mis­ta “oike­aan” jär­jes­tyk­seen. Mää­rä­ai­kai­sen raken­nus­kiel­lon nykyis­tä sel­väs­ti laa­jem­pi käyt­tö oli­si ehkä perus­tel­tua, jos nii­den koh­den­tu­mi­nen voi­tai­siin sopia seudullisesti.

    Hel­sin­ki on nyt otta­mas­sa pit­kän kitu­mis­vai­heen jäl­keen harp­pauk­sen­omais­ta askel­ta, kun se yrit­tää käyn­nis­tää laa­ja­mit­tai­sen toteu­tuk­sen liki­main saman­ai­kai­ses­ti Jät­kä­saa­res­sa, Kala­sa­ta­mas­sa, Kes­ki-Pasi­las­sa, Öster­sun­do­mis­sa, Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa ja Koi­vusaa­res­sa. Infran rahoi­tus nie­lee pal­jon rahaa, mut­ta nyt se oli­si hal­paa lainata.

    Jos nyt oli­si mah­dol­lis­ta kes­kit­tää kym­me­nek­si vuo­dek­si seu­dul­li­nen asun­to­ra­ken­ta­mi­nen näi­hin koh­tei­siin sekä muu­al­la vain rai­de­lii­ken­teen ase­mien lähi­tun­tu­maan, kehi­tys­tä kään­net­täi­siin kes­tä­väl­le ural­le. Val­tio­val­lan met­ro­po­li­po­li­tiik­kaa tar­vit­tai­siin. Kun­nat eivät täl­lai­ses­ta pys­ty teke­mään sopimuksia.

  3. Kun­tien kaa­voi­tus­mo­no­po­li on kai­ken pahan alku ja juu­ri. Jos maa­no­mis­ta­jat sai­si­vat­kin raken­taa halua­mal­laan taval­la, oli­si pal­jon vähem­män ongel­mia. Nyt kun­nat vedät­tä­vät maan­hin­taa kaa­voi­tus­mo­no­po­lin­sa turvin.

    Espoo on ollut kaik­kein räi­kein esi­merk­ki vää­rin­käy­tök­sis­tä. Jot­kut tör­keät pak­ko­lu­nas­tuk­set ovat tun­ne­tus­ti joh­ta­neet jopa entis­ten omis­ta­jien itse­mur­hiin, kun kau­pun­ki on ensin tuhon­nut yksi­tyi­sen omis­tuk­sen ja sen jäl­keen kää­ri­nyt härs­kis­ti rahat. Onnek­si oikeu­des­sa on pari­na viie vuo­te­na tul­lut pää­tök­siä, ettei kun­ta­kaan voi vedä­tää ihan miten halu­aa. Se on ter­vet­tä kehitystä.

    Kaa­voi­tus­mo­no­po­li on kyet­tä­vä mur­ta­maan taval­la tai toi­sel­la, jos halua­me jär­ke­vää kas­vua tule­vai­suu­des­sa. Yksi vaih­toeh­to saa­da kehi­tys ter­veil­le rai­teil­le oli­si kiel­tää kun­nil­ta maan omis­ta­mi­nen. Se vähen­täi­si kun­tien mah­dol­li­suuk­sia maa­kei­not­te­luun ja las­ki­si kus­tan­nuk­sia kil­pai­lun lisääntyessä.

    Toi­nen vaih­toeh­to oli­si kiel­tää kun­nil­ta koko­naan kaa­voi­tus. Teh­täi­siin vain alue­hal­lin­nos­sa yleis­kaa­va ja maa­no­mis­ta­jat sai­si­vat raken­taa sen anta­mis­sa rajois­sa. Sil­loin yksi maa­no­mis­ta­jis­ta voi­si yhä olla kunta.

  4. Jot­ta lain voi­si kumo­ta, se pitäi­si olla ole­mas­sa.” Tämä on minus­ta hedel­mä­tön­tä hius­ten­hal­ko­mis­ta. Toki se on tot­ta ja on otet­ta­va huo­mioon, kun edus­kun­nal­le annet­ta­vaa asi­aa kos­ke­vaa lakieh­do­tus­ta muo­toil­laan, mut­ta se ei vai­ku­ta asian poliit­ti­seen har­kin­taan lainkaan.

    Olen­nais­ta on, että perus­ra­ken­ta­mi­soi­keus on mah­dol­lis­ta pois­taa edus­kun­nan päätöksellä.

  5. Ongel­ma­na täs­sä on myös se, että jos kun­tien kaa­voit­ta­jat sai­si­vat päät­tää, kaik­ki oma­ko­ti­ta­lot raken­net­tai­siin 600 m² ton­teil­le. Kaa­voit­ta­jat ovat usein “sydä­met­tö­miä”. He ajat­te­le­vat vain tehok­kuut­ta. Eivät viih­tyi­syyt­tä. Ihmi­siä niis­sä talois­sa kui­ten­kin asuu.

    Ylei­ses­ti täs­sä kes­kus­te­lus­sa häi­rit­see ihmis­ten pakot­ta­mi­nen. Kukaan ei läh­de asuk­kai­den tar­peis­ta ja haluis­ta. Pitäi­si olla ihmis­läh­töi­siä. Ihmi­set pitäi­si vapaut­taa asu­maan halua­mal­laan tavalla.

    1. Jos­pa annet­tai­siin ihmis­ten itse päät­tää: kaa­voi­te­taan kak­si oma­ko­ti­ta­loa 1200 neliön ton­til­le. Ei ole pak­ko raken­taa kuin yksi.
      Sinän­sä omakotitalo/600 neliö­tä on aika väl­jää, jotai­nal­le 03:n tonttitehokkuutta.

  6. Heh, täs­sä kyl­lä näkee erot miel­ty­myk­sis­sä. Espoos­sa ja Van­taal­la­han on näi­tä pil­kot­tu­ja tont­te­ja, joil­le nip­pa map­pa mah­tuu oma­ko­ti­ta­lo. Eli loh­kot­tu­ja 500–600 m² tont­te­ja. Ne ovat minus­ta toi­vot­to­man pie­niä. Hyvä ton­tin koko per oma­ko­ti­ta­lo on 1000–1500 m².

    Koh­ta joku kaa­voit­ta­ja sanoo, että tehok­kuus sääs­tää kun­nan raho­ja. Mis­tä löy­tyy kaa­voit­ta­ja, joka sanoo, että teki kaik­ken­sa ihmis­ten ja asu­mis­mu­ka­vuu­den eteen.

    1. Juhal­le: Espoo tus­kin heit­tää raken­ta­mis­ke­ho­tuk­sel­la sitä ton­ti­no­mis­ta­jaa, joka ei käy­tä koko raken­nusoi­keut­ta. Voi­han sitä ostaa vaik­ka vii­si vie­rek­käis­tä tont­tia ja raken­taa niis­tä vain yhden, jos naut­tii väl­jyy­des­tä. Kal­lis­ta? Onko se hal­vem­paa, jos kun­ta mää­rää jät­tä­mään ne näl­jä raken­ta­mat­ta sen sijaan, että itse päät­tää niin teh­dä? Eikö voi antaa asuk­kaan itse päät­tää, kuin­ka väl­jäl­lä ton­til­la hän halu­aa asua.

  7. Sinän­sä omakotitalo/600 neliö­tä on aika väl­jää, jotai­nal­le 03:n tonttitehokkuutta”

    Hel­sin­gis­sä on vie­lä yleis­tä 0,18–0,25 tehok­kuus omakotikaavoissa.
    Rova­nie­mel­lä­kin osat­tiin jo 70-luvul­la kir­joit­taa kaa­vaan raken­ta­mi­soi­keu­dek­si 0,25–0,3 ja maa­il­mal­la käy­te­tään luku­ja 0,4–1.
    Hel­sin­ki voi­si tar­jo­ta 4–600 m² oma­ko­ti­tont­te­ja 0,4–0,6 teho­kuu­del­la esim 5000 kpl per vuo­si 20–40000 euron hintaan.
    Ei oli­si Vih­tiin menijöitä

  8. Mitäs miel­tä olet Osmo sii­tä, että Hel­sin­ki raken­taa lähiön Hel­sin­gin ja Por­voon puo­li­vä­liin, tekee sitä var­ten kaik­ki infrain­ves­toin­nit tyh­jäs­tä ja tavoit­te­lee alu­eel­le Nokian autoi­le­via insinöörejä?

    Vas­tuul­lis­ta?

    Fars­si se on. Hel­sin­gin käsi­tys yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­ses­tä on aika omi­tui­nen, aina­kin lop­pu­tu­los hajaut­taa yhdyskuntarakennetta.

    1. Hel­sin­gin ja Por­voon puo­li­vä­lis­sä on Söder­kul­la. Se on tuke­vas­ti Sipoo­ta. Hel­sin­ki suun­nit­te­lee Öster­sun­do­miin met­roon tai pika­ra­tik­kaan nojaa­vaa pien­ta­lo­val­tais­ta urbaa­nia kau­pun­kia, jos­sa tont­ti­te­hok­kuu­det ovat var­maqan­kin yli 0,5:n

  9. Tuo perus­ra­ken­ta­mi­soi­keus per­su­tuu peru­tus­lain kah­teen tulkintaan
    Ensin­nä­kin omai­suu­den suo­jaan, jokai­sel­la on oikeus käyt­tää omai­suut­taan halua­mal­laan tapaa vapaas­ti ja sil­loin omal­le maal­le saa rakentaa.
    Toi­nen on asu­mis-ja liikkumisvapaus.
    Ihmi­nen saa asua mis­sä halu­aa ja jos hän saa muut­ta vaik­ka ulko­mail­le niin tun­tui­si oudol­ta, jos Suo­mes­sa oli­si asumisrajoituksia.
    Mut­ta ilmie­ses­ti Vih­reät halua­vat teh­dä Suomesta
    Vih­reän DDR:n , jos­sa asu­mis­pai­kan mää­rää val­tios ja Vih­reä Sta­si kyt­tää, miten siel­lä asutaan.Hyvä esi­merk­ki on tämä maa­seu­dun ves­sa­la­ki, van­hem­mil­la­ni on kesä­mök­ki kilo­met­rin pääs­sä joki­ran­nas­ta ja sii­hen pitäi­si raken­taa 15000 euron puh­dis­ta­mo. He käy­vät siel­lä 1–2 ker­taa kuus­sa. Ei ole ihme jos polii­tik­ko­ja pil­ka­taan , eihän heil­lä ole mitään jär­keä päässä.

    Ja kun ihmi­siä ei saa­da rakenn­nus­liik­kei­den , pank­kien ja polii­tik­ko­jen lyp­sy­leh­mik­si vapaa­eh­toi­se­ti niin sit­ten yri­te­tään pakkoa.

    Epäi­len­pä, että vih­reät­kin saa­vat oman osan­sa korruptioista

    1. Kai­kis­sa Kes­ki-Europp­pa­lai­sis­sa mais­sa sää­del­lään raken­ta­mis­ta erit­täin tark­kaan ja estet­tään kau­pun­ki­mai­sen raken­ta­mi­sen leviä­mis­tä maa­seu­dul­le. Monis­sa Sak­san osa­val­tiois­sa saa raken­taa kau­pun­ki­mai­ses­ti vain yhteis­kun­nan omis­ta­mal­le maalle.

  10. Hyvä esi­merk­ki vapaa­eh­toi­ses­ta kes­kit­tä­mi­ses­tä on Rova­nie­men har­joit­ta­ma tonttipolitiikka.
    Nyt­kin jaos­sa on 165 tont­tia kaa­va-alueil­ta, hin­nat 4000–8000 euroa tont­ti tai sen voi myös vuo­kra­ta 300–500 euroa vuo­des­sa. Tont­te­ja voi hakea ympä­ri vuo­den ja jos samaan koh­tee­seen syn­tyy pääl­lek­käi­nen varaus niin sil­loin saa­ja arvotaan.

    Ja kun tont­ti­va­ras­to hupe­nee niin kau­pun­ki ostaa tai pak­ko­lu­nas­taa maa­ta ja kaa­voit­ta ton­teik­si ja raken­taa kunnallistekniikan.
    Eikä kukaan ole kos­kaan puhu­nut, että kun­nal­la ei ole varaa

    Ton­teil­la on kun­nal­lis­tek­niik­ka val­mii­na eli vesi-vie­mä­ri-säh­kö-tie­to­lii­ken­ne-katu­va­lais­tus, samoin kadut, tosin ne pääl­lys­te­tään vas­ta kun alue on rakennettu

    Eipä tar­vit­se ihmis­ten läh­teä asu­maan korpeen.

    Sipoos­sa, Vih­dis­sä ym tämä ei onnis­tu, kos­ka polii­ti­kot on lah­jot­tu pal­ve­le­maan muu­ta­ma suur­ta maanomistajaa.
    Suu­ris­sa kau­pun­geis­sa taas suu­ret raken­nus­liik­keet ovat korruptoi

  11. Kun kel­vot­to­man kaa­voi­tuk­sen aiheut­ta­mat pit­kät etäi­syy­det ja perus­pal­ve­lui­den heik­ko saa­vu­tet­ta­vuus yhdis­te­tään sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non lai­min­lyön­tiin, saa­daan näp­pä­räs­ti aikaan tilan­ne, jos­sa ns. huo­not veron­mak­sa­jat kaik­koa­vat jon­kun muun huo­lek­si. En jak­sa uskoa, että esim. Sipoon koh­dal­la kyse oli­si sil­kas­ta osaa­mat­to­muu­des­ta tai sattumasta.

  12. Osmo: “Hel­sin­ki suun­nit­te­lee Öster­sun­do­miin met­roon tai pika­ra­tik­kaan nojaa­vaa pien­ta­lo­val­tais­ta urbaa­nia kaupunkia”:

    Nyt oli­si tuhan­nen taa­lan paik­ka ulot­taa rai­de­lii­ken­ne Por­voo­seen asti. Mak­saa jon­kin ver­ran enem­män, mut­ta lisäi­si rai­de­lii­ken­teen käyt­tä­jien mää­rää huo­mat­ta­vas­ti. Jos rai­de­lii­ken­ne vede­tään vain Öster­sun­do­miin, Por­voon ja Lah­den moot­to­ri­tiet ruuh­kau­tu­vat pahas­ti, kos­ka suu­ri osa uuden urbaa­nin kau­pun­gin väes­tä liik­kuu kui­ten­kin Hel­sin­kiin omal­la autolla.

    Osmo: “Voi­han sitä ostaa vaik­ka vii­si vie­rek­käis­tä tont­tia ja raken­taa niis­tä vain yhden, jos naut­tii väljyydestä”.

    Ei se tai­da oikein tah­do onnis­tua. Täs­tä menet­te­lys­tä seu­raa ennen pit­kää kun­nan tahol­ta raken­ta­mis­ke­ho­tus, ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;145;30546;38442;25193;32444;39840

    1. Heti kun saat Sipoon ja Por­voon mak­sa­maan radas­ta. Näin suun­ni­tel­laan yhdes­sä Sipoon jas Por­voon kans­sa, mut­ta mak­sa­ja puut­tuu. Haa­vei­le­vat, että val­tio mak­sai­si hei­dän kulun­sa, mut­ta val­tio ei näe samaa unta. Jos rata ulot­tuu Pore­voo­seen, se ei luonnolliseswt5ikaan voi olla ratik­ka, vaan jotain vähän vauhdikkaampaa.

  13. Pien­tä toi­voa on, että pää­kau­pun­ki­seu­dun itä­suun­ta alkai­si nyt vih­doin kehit­tyä hallitusti.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton sivuil­ta, projektit/östersundom/kehyssuunnitelma:

    Kehys­suun­ni­tel­mas­sa varau­du­taan huo­mat­ta­vaan väes­tö­mää­rän lisään­ty­mi­seen Hel­sin­gin ja Por­voon välil­lä. Tämä tar­koit­taa, että osa suun­nit­te­lua­lu­ees­ta muut­tuu maa­seu­dus­ta kau­pun­gik­si. Maa­seu­dun raken­ta­mi­ses­ta poik­keus­lu­vin luo­vu­taan ja siir­ry­tään suun­ni­tel­tuun alu­een raken­ta­mi­seen laa­ti­mal­la alu­eel­le asemakaavoja”

    Vali­tet­ta­vas­ti tämän toteu­tu­mi­nen edel­lyt­tää kun­ta­lii­tok­sia, edel­li­nen osa­lii­tos jäi torsoksi.

    Sipool­la ei ole nyt eikä tule­vai­suu­des­sa­kaan mitään edel­ly­tyk­siä pysyä kehi­tyk­ses­sä mukana.
    Mm. uusi ran­tay­leis­kaa­va ei ota miten­kään huo­mioon yhteis­kun­nan hal­lit­tua kehi­tys­tä, koko meren­ran­ta­vyö­hy­ke ( hel­sin­gis­tä por­voo­seen )on kaa­voi­tet­tu taval­la, joka ei ole enää 2000-lukua, usko­ma­ton­ta, mut­ta tot­ta, ei ylei­siä ran­ta-aluei­ta juu­ri ollen­kaan kun­ta­lais­ten käyttöön.

    Kau­ka­na kun­nan kes­kus­tas­ta ja pal­ve­luis­ta on meneil­lään jul­ki­suus­näy­tel­mä sii­tä kaa­voi­tus­mal­lis­ta, jota aika­naan mark­ki­noi­tiin kun­nan kaa­voi­tus­pe­ri­aat­tee­na, mikä on tulos kun­nan, kun­ta­lais­ten kannalta.

  14. Monis­sa Sak­san osa­val­tiois­sa saa raken­taa kau­pun­ki­mai­ses­ti vain yhteis­kun­nan omis­ta­mal­le maalle.”

    No jaa, Sak­sa on huo­no esi­merk­ki, sil­lä raken­ta­mi­seen liit­ty­vä byro­kra­tia on huikaiseva.
    Mut­ta ei siel­lä­kään tul­ki­ta kau­pun­ki­mai­sek­si asu­tuk­sek­si muu­ta­man talon pykää­mis­tä ja kun olen kier­rel­lyt Sak­saa niin täl­lai­sia pie­niä aluei­ta nousee, useim­mi­ten pien­ten kylien yhtey­teen, ei hajal­leen, kuten Vihdissä .
    Mut­ta olen­pa näh­nyt yksit­täi­siä­kin talo­ja raken­net­ta­van kes­kel­le ei-mitään.

  15. Sat­tui tuos­sa sil­mään kou­lu­jen rakentamiskuluja.
    Oulus­sa tuol­lai­nen 5500 m² kou­lu mak­soi 9 mil­joo­naa euroa ja Hel­sin­gis­sä 6000 m² kou­lu 19 mil­joo­naa eli tuplat.

    Kyl­lä sil­lä taval­la saa min­kä tahan­sa orga­ni­saa­tion konkurssiin

  16. Vaa­tii hur­jas­ti mie­li­ku­vi­tus­ta väit­tää yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­vis­ty­vän raken­ta­mal­la Sipoon lii­to­sa­lueil­le lähiö, pai­kal­le jos­sa kaik­ki raken­ne­taan tyhjästä.

    Kes­kus­te­lu on aika haus­kaa, Kirk­ko­num­mi ja Tuusu­la ovat syyl­li­siä kos­ka otta­vat uusia asuk­kai­ta, Sipoo on syyl­li­nen kos­ka ei ota. 

    Sipoo­han on toi­mi­nut vas­tuul­li­ses­ti eikä ole kaa­voi­tel­lut met­siä sil­mät ummessa.

    Hel­sin­ki voi­si tuu­nus­taa jul­ki­ses­ti­kin, että hyvien veron­mak­sa­jien peräs­sä siel­lä Sipoos­sa oltiin, mut­ta sekin tai­taa men­nä päin män­tyä kun suu­ri osa alu­ees­ta oli­kin raken­ta­mis­kel­vo­ton­ta ja väes­tö­ta­voit­teet saa­vu­te­taan vain raken­ta­mal­la epä­viih­tyi­sää Vuo­saa­ri-kivi­mat­toa. Pien­ta­lo­val­tais­ta aluet­ta sin­ne on tur­ha odot­taa jos väes­tö­ta­voit­teis­ta pide­tään kiin­ni. Sen ver­ran pal­jon tuli natu­ra­pö­heik­köä mukana.

    1. Hel­sin­ki voi­si tun­nus­taa jul­ki­ses­ti­kin, että hyvien veron­mak­sa­jien peräs­sä siel­lä Sipoos­sa oltiin.

      Sipool­ta saa­tu alue on käy­tän­nös­sä asu­ma­ton, joten ei sii­nä aina­kaan nykyi­sis­tä veron­mak­sa­jis­ta ollut kyse vaan raken­nus­maas­ta ja kau­pun­gin kas­vusuun­nas­ta. Asias­ta oli yri­tet­ty neu­vo­tel­la Sipoon kans­sa vuo­si­kym­me­niä, mut­ta kun­ta ei ollut halu­kas yhteis­työ­hön maan­käy­tön osal­ta. Eihän Sipoo ole suos­tu­nut liit­ty­mään edes YTV:n tarif­fiyh­teis­työ­hön. Nyt toi­vot­ta­vas­ti Ete­lä-Sipoon maan­käy­tös­tä voi­daan kes­kus­tel­la yhdes­sä niin, että met­ro saa­daan vede­tyk­si Söder­kul­laan asti.

  17. Kes­kus­te­lu on aika haus­kaa, Kirk­ko­num­mi ja Tuusu­la ovat syyl­li­siä kos­ka otta­vat uusia asuk­kai­ta, Sipoo on syyl­li­nen kos­ka ei ota. 

    Sipoo­han on toi­mi­nut vas­tuul­li­ses­ti eikä ole kaa­voi­tel­lut met­siä sil­mät ummessa.”

    Kes­kus­te­lua haus­kem­paa on Sipoon tapa kaa­voit­taa uusia aluei­ta :). Esi­merk­kei­nä käy­vät nämä Söder­kul­lan uudet alu­eet Tas­byn­tie ja Han­sak­sen­kaa­ri. Ne on kaa­voi­tet­tu met­sään yli kilo­met­rin pää­hän pal­ve­luis­ta ja jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sis­tä. Esi­mer­kik­si Tas­byn­tiel­le on raken­net­tu ker­ros­ta­lo­ja kes­kel­le met­sää, kun samaan aikaan kylän kes­kus­tas­sa on pal­jon tilaa raken­ta­mi­sel­le. Jos täs­sä ei ole ollut sil­mät ummes­sa niin missä.

  18. Heti kun saat Sipoon ja Por­voon mak­sa­maan radas­ta. Näin suun­ni­tel­laan yhdes­sä Sipoon jas Por­voon kans­sa, mut­ta mak­sa­ja puut­tuu. Haa­vei­le­vat, että val­tio mak­sai­si hei­dän kulun­sa, mut­ta val­tio ei näe samaa unta. Jos rata ulot­tuu Pore­voo­seen, se ei luonnolliseswt5ikaan voi olla ratik­ka, vaan jotain vähän vauhdikkaampaa.”

    Tämä on vähän tur­haa kinas­te­lua. Mel­lun­mäes­tä Öster­sun­do­miin on run­saat 4 km mat­kaa. öster­sun­do­mis­ta Por­voo­seen vie­lä 30 km. (sama mat­ka kuin Hgis­tä Kera­val­le, liki­main) Por­voo­sen on erit­täin hyvät bus­siyh­tey­det. Aamui­sin n 15 min välein Por­voon kes­kus­tas­ta Itä­kes­kuk­seen 30 — 40 minuut­tia. Pysäk­ki­vä­li vakio­vuo­rol­la on n 1 km.

  19. Tuusu­lan asu­kas­lu­ku on täl­lä het­kel­lä n 36.000, Laut­ta­saa­ren n 20.000. Tuusu­las­sa on aika mon­ta asu­kas­kes­kit­ty­mää. Hyry­län (eli tuusu­lan kes­kuk­sen) lisäk­si aina­kin Kel­lo­kos­ki ja Joke­la, vii­mek­si mai­nit­tu radan varressa.

    Moot­to­ri­tien tar­peel­li­suu­des­ta (Hyry­lään) voi aina olla mon­taa miel­tä, mut­ta kysees­sä on nyt myös mm. aika iso logis­ti­nen kes­kit­ty­mä. Pää­tök­seen myös vai­kut­ti Hgin ItR, joka on siir­ret­ty jon­ne­kin muualle.

    Kera­van ase­mal­le on Hyry­läs­tä mat­kaa n- 5 km. Bus­se­ja Hyry­läs­tä Hkiin kul­kee aamui­sin 5–10 minuu­tin välein. Vakio­vuo­ro vie 40 — 45 min. eli saman kuin juna Kirk­ko­num­mel­ta Helsinkiin.

    ASUKASLUKU 1.1.

    1970 17.235

    1980 22.151

    1990 27.186

    2000 31.168

    2008 35.971

    Ongel­ma tie­tys­tä hajau­tu­mi­ses­ta on reaa­li­nen kaik­kial­la Hel­sin­gin ympä­ris­tös­sä. Vähän harnmittaa,e ttä Vol­sin­tien (Kirk­ko­num­mel­ta Veik­ko­laan kul­ke­va tie) kau­niil­le kum­pa­reil­le on raken­net­tu sinäs­nä ihan kau­nii­ta tlao­ja, mut­ta tien vie­reen yksit­täin, tai kak­sit­tain. Eipä­hän sitä voi oikein kiel­tää­kään. — Ei aina­kan ilman, että suu­rem­pi arvo, oikeus­val­tio katoaa.

    1. Ovat­ko Sak­sa tai Rans­ka oikeus­val­tioi­ta, entä Sveitsi?

  20. Höh, Söder­kul­la­han on Nik­ki­län, Sipoon kes­kus­tan vie­res­sä. Kävelymatka.

    1. Suo­sit­te­len fil­la­ria, yli kym­me­nen kilometriä.

  21. Kes­kus­te­lu on aika haus­kaa, Kirk­ko­num­mi ja Tuusu­la ovat syyl­li­siä kos­ka otta­vat uusia asuk­kai­ta, Sipoo on syyl­li­nen kos­ka ei ota. ”

    Näin se juu­ri on. Ympä­rys­kun­nil­le tulee näis­sä kes­kus­te­luis­sa aina vain moit­tei­ta. Uskon, että rivien välis­sä täs­sä on kysees­sä hel­sin­ki­läis­po­lii­tik­ko­jen har­mi mene­te­tyis­tä vero­tu­lois­ta. Ja ehkä tun­ne peri­aat­teel­li­ses­ta epä­onn­nis­tu­mi­ses­ta, kun jot­kut päät­tä­vät muut­taa pois helsingistä.

    1. Öster­sun­don on noin 20 kilo­met­rin pääs­sä Rau­ta­tien­to­ris­ta, Tuusu­la (Hyry­lä) noin 35 kilo­met­rin pääs­sä. Öster­sun­do­miin vede­tään met­ro tai pika­ra­tik­ka, Tuusu­la on lähes koko­naan yksi­tyi­sau­toi­lun varas­sa. Sii­nä on pie­ni ero. Kirk­ko­num­mel­le menee kyl­lä juna (aika har­vak­sel­taan, kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä ei sai­si olla yli kym­me­nen minuu­tin vuo­ro­vä­le­jä) mut­ta Kirk­ko­num­mi panos­taa nyt kau­ka­na radas­ta ole­viin omakotiryppäisiin.

  22. Ovat­ko Sak­sa tai Rans­ka oikeus­val­tioi­ta, entä Sveitsi?”

    Ensim­mäi­sen koh­dal­la vähän miet­tii. Ja sak­sa on mitä suu­rim­ma­sa mää­rin oikeus‑, tai aina­kin oikeusviranomaisvaltio.

    Sipool­ta saa­tu alue on käy­tän­nös­sä asu­ma­ton, joten ei sii­nä aina­kaan nykyi­sis­tä veron­mak­sa­jis­ta ollut kyse vaan raken­nus­maas­ta ja kau­pun­gin kasvusuunnasta.”

    Muis­taak­se­ni tämä asu­ma­ton erä­maa käsit­ti noin kym­me­nek­sen Sipoon 20 000 hen­gen väes­tös­tä ja äve­riäim­piä vero­na­mak­sa­jia. Joten­kin ulko­puo­li­ses­ta vain tun­tui sil­tä, että neu­vot­te­lut käy­tiin samas­sa hyväs­sä hen­ges­sä, kuin Molo­to­vin ja Tan­ne­rin kes­ken tuos­sa 70 vuot­ta sitten.

    Sipoo­han on kas­va­nut var­sin hyvää suh­teel­li­ses­ta vauh­tia vii­me vuo­si­na. Eroa Kirk­ko­num­men (20.000 v 1980, jol­loin paik­ka­ku­nan­lel muu­tin) selit­ti myös se, että Sipoo­seen ei tul­lut lähi­ju­naa, rau­tie kyl­lä­kin. Lii­tos­ta jyrä­si HS ja muu media tun­ne­tul­la suo­ma­lai­sel­la tal­vi­so­dan yksi­mie­li­syy­del­lä. Pää­tös saat­toi sin­sän­sä olla hyvä­kin, mut­ta Hel­sin­gin kau­pun­gin joh­don (ml vhreä val­tuus­to­ryh­mä) menet­te­ly­ta­vat eivät kyl­lä anta­neet tyylipisteitä.

    Nyt toi­vot­ta­vas­ti Ete­lä-Sipoon maan­käy­tös­tä voi­daan kes­kus­tel­la yhdes­sä niin, että met­ro saa­daan vede­tyk­si Söder­kul­laan asti”

    Minul­la ei ole mitään Öster­dun­do­min met­roa vas­taan. Ode on perus­tell­tu sen hyvin. 

    Mut­ta Öster­sun­do­mis­ta Söder­kul­laan on vie­lä (lin­nun­tie­tä) run­saat 12 km eli sama mat­ka kuin Rau­tai­tei­to­ril­ta Matin­ky­lään. Epäi­len sen mie­lek­kyyt­tä, kun otam­me huo­mioon, että rata kat­kai­si Sipoon kor­pea, joka on tar­koi­tet­tu suojeltavaksi.

    1. Mik­si rata Söder­kul­laan kat­kai­si­si Sipoon kor­ven? Se kul­ki­si Sipoon­kor­ven koh­dal­la moot­to­ri­tien eteläpuolella.

  23. Ode hei, se met­ro Söder­kul­laan ja var­si­kin Por­voo­seen ei se nyt vaan toi­mi. Ongel­ma on mat­ka-aika ja/tai kustannukset/matkustajamäärät, kai­kis­sa Ete­lä-Sipoon vaihtoehdoissa:

    Met­ro tai pika­ra­tik­ka kul­ki­si mota­rin maa­käy­tä­väs­sä noin 80 — 100 km/h. Kus­tan­nuk­sis­sa ei luul­ta­vas­ti olen­nais­ta eroa, tosin met­ron ase­ma Söder­kul­las­sa mak­sai­si huo­mat­ta­vas­ti enem­män. Por­voon pääs­sä rati­kan etu oli­si se että sen voi­si ajaa sisään Por­voo­seen, met­roa­se­man teke­mi­nen savi­maa­han van­han kau­pun­gin alle vähin­tään­kin mak­sai­si rut­kas­ti. Toi­saal­ta met­ro oli­si Hel­sin­gin puo­lel­la kym­me­ni­sen minuut­tia nopeam­pi välil­lä Ösun­dom — kes­kus­ta, joten koko­nais­mat­ka-aika kum­mal­la­kin Por­voos­ta suu­rin­piir­tein sama, Söder­kul­las­ta met­ro oli­si nopeam­pi. Nämä vaih­toeh­dot kui­ten­kin ovat irre­le­vant­te­ja kos­ka jo met­ro­mat­ka Ösun­dom — kes­kus­ta on puo­li­sen tun­tia eli Söder­kul­la tai Por­voo on jotain 45 minuut­tia ja rei­lu tun­ti, plus vaih­dot, siir­ty­mät… Joka on lii­kaa. Ja mat­kus­ta­jia ei aina­kaan noin hitaal­le yhtey­del­le ole tarpeeksi.

    Jäl­jel­le jää lähi­ju­na. Mal­mi — Ösun­dom — Söder­kul­la — Por­voo 120–140kmh junal­la oli­si jo sel­keäs­ti autoa nopeam­pi. Rau­ta­tie­a­se­ma — Ösun­dom jotain 20 minuut­tia, Söder­kul­lan puo­li­sen tun­tia ja Por­voo ehkä 45 min. Hel­sin­gin puo­lel­la tuol­la voi­si olla ase­ma Jako­mäen nur­kil­la, mikä myös tuki­si mah­dol­lis­ta Mal­min Len­to­ken­tän raken­ta­mis­ta. Ösun­do­mis­sa taas lähi­ju­na oli­si rati­kan kans­sa luon­te­va yhdis­tel­mä, ratik­ka hoi­tai­si pai­kal­lis­lii­ken­tee­seen, tar­joai­si syöt­tö­lii­ken­net­tä junaan (met­roon syöt­tä­mi­nen on vähän niin ja näin kun se on edel­leen­kin hidas), ja toi­saal­ta junas­ta Itä-Hel­sin­kiin vaihtoyhteyden.

    Ongel­ma täs­sä­kin on se että tämä on se kal­lein vaih­toeh­to, ja var­sin­kin Söder­kul­las­sa väki­mää­rä ei rii­tä, toi­saal­ta täl­lai­ses­ta ras­kas­rai­tees­ta voi­si jo mak­saa­kin. Ja sin­ne Pää­ra­dal­la ei nykyi­sel­lään mah­du kovin pal­joa lisää junia. Eli pääs­tään nii­hin perus­hank­kei­siin, Pisa­ra ja Len­to­ken­tän oiko­ra­ta jot­ka muun ohel­la lisäi­si­vät kapa­si­teet­tia Pääradalle.

  24. Osmo, tule­vis­ta veron­mak­sa­jis­ta Hel­sin­ki haaveili.

    on älyl­li­ses­ti epä­re­hel­lis­tä väit­tää että sipoon lii­to­sa­lu­een raken­ta­mi­nen tyh­jäs­tä oli­si mis­sään mie­les­sä yhdys­kun­nan raken­teen tiivistämistä.

  25. Pek­ka Sau­ri ker­too video­blo­gis­saan osoitteessa

    http://www.pekkasauri.fi/blogi

    Hel­sin­gin tor­ju­van ilmas­ton­muu­tos­ta raken­ta­mal­la uusia aluei­ta sata­ma­toi­min­noil­ta vapau­tu­neil­le pai­koil­le rai­deyh­teyk­sien var­teen. Sinän­sä tie­tys­ti posi­tii­vis­ta kehi­tys­tä vaih­toeh­toi­hin näh­den, mut­ta epäi­len, ettei tuo pal­jon hei­lau­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä per nup­pi koko­nai­suu­te­na. Haja­ra­ken­te­lua näyt­täis ole­van tekeil­lä aina­kin vas­taa­va määrä.

    Muu­ten­kin hii­li­diok­si­din suh­teen vähen­nys­ta­voit­teet näyt­tä­vät sen ver­ran kovil­ta, että nii­hin pää­se­mi­sek­si tar­vi­taan jotain radi­kaa­le­ja tek­ni­siä muu­tok­sia ja kek­sin­tö­jä (vaik­ka nyt sit­ten kau­pas­sa käy­mi­nen perä­kär­ryl­li­sel­lä pol­ku­pyö­räl­lä). Yhdys­kun­ta­ra­ken­ne muut­tuu ihan lii­an hitaasti.

  26. Ovat­ko Sak­sa tai Rans­ka oikeus­val­tioi­ta, entä Sveitsi?”

    Var­maan­kin, mut­ta kuten ker­roin , ei haja­ra­ken­ta­mis­ta siel­lä­kään ole täy­del­li­ses­ti estet­ty. Kyl­lä Sak­sas­sa­kin on edel­leen vapaus vali­ta asuinpaikkansa .
    Mut­ta Sak­sas­sa myös lei­ka­taan maan ansio­ton­ta arvon­nousua tehok­kaam­min kuin Suomessa.
    Suo­mes­sa raken­ta­mi­nen on suu­ril­le raken­nus­liik­keil­le vain vält­tä­mä­tön paha, jot­ta maan hin­nan nousu saa­dan rahastettua

  27. Tuos­ta lin­kis­tä voi kat­sel­la Sak­san tont­ti­tar­jon­taa http://www.immobilienscout24.dea.’

    Tont­te­ja , siis raken­nus­lu­val­la, näyt­tää ole­van tar­jol­la syr­jäi­sil­lä alueilla.
    Syr­jä­alue on tie­tys­ti suh­teel­li­nen käsi­te, Sak­sas­sa asuu 231 ihmis­tä km2 ja Suo­mes­sa 15 joten ei siel­lä samal­la taval­la kor­peen pää­se kuin täällä

  28. Mik­si rata Söder­kul­laan kat­kai­si­si Sipoon kor­ven? Se kul­ki­si Sipoon­kor­ven koh­dal­la moot­to­ri­tien eteläpuolella.”

    Sipoon­kor­pi­jat­kuu vie­lä moo­to­ri­tien ete­lä­puo­lel­le. Toi­nen syy: mie­tin yosin en kovin perus­teel­li­se­ti, miten rata kat­kai­see sit­ten muu­ten asustusta

    Rata tun­tuu mie­lek­kääl­tä vain, jos sen var­teen raken­ne­taan enem­mään …J asil­lin taas yhdys­kun­tar­ken­ne hajoaa …

    Vaa­tii miet­ti­mis­tä vähän enrmmän.

  29. tpyy­luo­ma: “Jäl­jel­le jää lähi­ju­na. Mal­mi – Ösun­dom – Söder­kul­la – Por­voo 120–140kmh junal­la oli­si jo sel­keäs­ti autoa nopeam­pi. Rau­ta­tie­a­se­ma – Ösun­dom jotain 20 minuut­tia, Söder­kul­lan puo­li­sen tun­tia ja Por­voo ehkä 45 min.”

    Nime­no­maan tätä lähi­ju­na­vaih­toeh­toa kan­nat­tai­si miet­tiä. Täl­löin käyt­tä­jik­si saa­tai­siin myös Asko­lan ja Lovii­san pen­de­löi­jiä. Lähi­ju­na on köy­hän mie­hen ver­sio pit­kään vat­vo­tus­ta Heli-han­kees­ta, mut­ta jat­kui­si sit­ten sen­tään Por­voo­seen saakka. 

    Mark­ku af Heur­lin: “Por­voo­sen on erit­täin hyvät bussiyhteydet”. 

    Olet­ko kokeil­lut? Nor­maa­li­ko­koi­set mie­het istu­vat pol­vet suus­sa ahtail­la penk­ki­ri­veil­lä. Pahim­paan ruuh­ka-aikaan puo­let poru­kas­ta huo­juu bus­sin kes­ki­käy­tä­väl­lä, vaik­ka bus­si ajaa suu­rel­la nopeu­del­la pit­kin liu­kas­ta moot­to­ri­tie­tä. Vii­meis­tään Kehä I:n liit­ty­män jäl­keen bus­si juut­tuu ruuhkiin. 

    Kun ihmi­set pak­kau­tu­vat tule­vai­suu­des­sa yhä suu­rem­mas­sa mää­rin Itäi­sel­le Uudel­le­maal­le, jos­sain vai­hees­sa on pak­ko alkaa miet­tiä toi­mi­vam­pia lii­ken­ne­rat­kai­su­ja. Mie­les­tä­ni aika voi­si olla nyt. Rai­de­lii­ken­teen rahoi­tus­vaih­toeh­to­ja on usei­ta, esim. tule­vat ruuh­ka­mak­su­tuo­tot voi­si ohja­ta suo­raan rai­de­lii­ken­teen kehittämiseen.

  30. Jos se Sipoon kor­pi jat­kuu mota­rin ete­lä­puo­lel­le, niin se mota­ri kat­kai­see sen jo. Se että mota­rin kans­sa samaan maa­käy­tä­vään tuli­si kis­ko­pa­ri, suu­rin piir­tein saman levyi­nen kuin yksi kais­ta, ei muu­ta asi­aa olen­nai­ses­ti mihin­kään suuntaan.

  31. Nime­no­maan tätä lähi­ju­na­vaih­toeh­toa kan­nat­tai­si miettiä.
    Juu. Hin­taa vaan tulee vähin­tään puo­li mil­jar­dia lähi­ju­na­na­kin, ja Por­voos­sa on toi­saal­ta vain 50 000 asu­kas­ta jot­ka kai­ken lisäk­si halu­aa että joku muu (val­tio) mak­saa sen junan niin kuin sen mota­rin­kin. Minus­ta Hel­sin­ki voi­si val­tion ja Van­taa kans­sa aloit­taa sii­tä että teki­si Mal­mi — Jako­mä­ki (- Haku­ni­la ) — Ösun­dom haa­ra­ra­dan, tuo nyt ei vie­lä mak­sa aivan kau­hei­ta. Se Pää­ra­dan kau­pun­ki­rai­tei­den kapa­si­teet­tion­gel­ma­kin on hoi­det­ta­vis­sa, esi­mer­kik­si niin että K pysäh­tyy joka asemalla.

    1. Ennem­män kuin Mal­mil­le, Öster­sun­do­mis­ta kyl­lä mat­kus­te­taan Itä­kes­kuk­seen. Lähi­ju­na ei tue kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, kos­ka se muo­dos­taa yhtey­det vää­rään ja luonn­ot­to­maan suuntaan.

  32. OS” Lähi­ju­na ei tue kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, kos­ka se muo­dos­taa yhtey­det vää­rään ja luonn­ot­to­maan suuntaan.”

    Miten joku muu suun­ta kuin kes­kus­ta voi olla luonn­o­ton suunta?

    Nyt­hän kehä­tiet ovat tukos­sa, kos­ka yhteyk­siä on kehi­tet­ty ainoas­taan säteit­täi­ses­ti. Poi­kit­tai­set lii­ken­ne­vir­rat on kai­ke­ti pää­tet­ty pitää lii­an alhai­si­na jul­ki­sel­le lii­ken­teel­le, jol­loin hen­ki­lö­au­to on ainoa jär­ke­vä vaihtoehto.

    Sitä pait­si juna mal­min kaut­ta saat­tai­si olla jopa nopeam­pi vaih­toeh­to Öster­sun­do­mis­ta kes­kus­taan, kuin metro.

  33. Höp­sis­tä. ösun­do­mis­ta niin kuin joka puo­lel­ta muu­al­ta­kin seu­dul­ta ensi­si­jai­nen niin kuin eni­ten mat­kus­ta­jia koh­de on kes­kus­ta (laa­jas­ti ymmär­ret­ty­nä.), tois­si­jai­nen pai­kal­lis­kes­kus niin kuin Itä­kes­kus, ja näi­den jäl­keen tulee isot työ­paik­ka-alu­eet (Pitä­jän­mä­ki, Lep­pä­vaa­ra, Len­to­kent­tä…) sekä muut pien­kes­kuk­set kuten Mal­mi. Mal­min kaut­ta kul­kee juna Pasi­laan ja kes­kus­taan, siel­lä voi vaih­taa Len­to­ken­tän suun­taan, jne. Mal­mi sinän­sä ei ole koh­de. Yksi juna-ase­ma ei myös­kään mil­lään pal­ve­le koko aluet­ta, joten sen ja Itä­kes­kuk­sen väliin sopi­si luon­te­vas­ti ratik­ka. Tai jos halu­taan niin met­ro, vaik­ka se on tuo­hon käyt­töön tur­han raskas.

    Niin sanot­tu poi­kit­tais­lii­ken­teen kaa­os on saa­tu aikaan nime­no­maan sil­lä että on teh­ty rai­tei­ta ikään­kuin ihmi­sil­lä oli­si yksi suun­ta, ris­teä­vät rai­teet on hyvä asia ja nii­den pääl­lek­käi­syys on pit­käl­ti näennäistä.

  34. Mark­ku (toi­nen) kirjoitti

    Mark­ku af Heur­lin: “Por­voo­sen on erit­täin hyvät bussiyhteydet”.

    Olet­ko kokeil­lut? Nor­maa­li­ko­koi­set mie­het istu­vat pol­vet suus­sa ahtail­la penk­ki­ri­veil­lä. Pahim­paan ruuh­ka-aikaan puo­let poru­kas­ta huo­juu bus­sin kes­ki­käy­tä­väl­lä, vaik­ka bus­si ajaa suu­rel­la nopeu­del­la pit­kin liu­kas­ta moot­to­ri­tie­tä. Vii­meis­tään Kehä I:n liit­ty­män jäl­keen bus­si juut­tuu ruuhkiin. ”

    Minun koke­muk­se­ni bus­seis­ta ovat vähän yksi­puo­li­sem­mat, mm tänään Kirk­ko­num­mel­ta Ruo­ho­lah­teen (30 min, muu­ten, nopeam­pi kuin juna.)Päivällä oli vain vähän mat­kus­ta­jia. Olen aika hin­te­lä (mm. sii­tä rak­kait­ten luok­ka­to­ve­rien anta­ma lisänimeni),joten mah­dun kyl­lä penkkiväliin.

    Onko kir­joitt­ja ollut lähi­ju­nis­sa jos­kus klo 16 — 18 tie­tä­mil­lä. Tulen useim­mi­ten hyvis­sä ajoin (lue: myö­häs­ty­nyt edel­li­ses­tä) joten saan hel­pos­ti istu­ma­pai­kan. Muu­ten juna on hyvin täyn­nä sei­so­jia Lep­pä­va­raan saak­ka, pidem­mäl­le­kin. Ja kyl­lä juna­kin huo­juu ja hei­luu sekä kiih­dyt­tää ja hidas­taa, vaik­ka täl­lais­ta sel­väs­ti rai­teis­to­vas­tais­ta väi­tet­tä ei tie­ten­kään kukaan minua laa­jem­man koke­muk­sen omaa­va voi pitää perusteltuna.

    Perus­tin väit­tee­ni vain aika­tua­lu­tie­toi­hin mar­kun kir­joi­tus Osoit­taa, että hyvin moni tulee Por­voos­ta hel­sin­kiin jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neil­lä. Voi­si­ko vuo­ro­ja lisä­tä? Tar­vi­taan­ko Porvoon/Lahdentielle bus­si­kais­to­ja. Kuin­ka hyvin bus­sit kul­ke­vat aikataulussa?

    Tähöä­non­gel­maan aut­ta­vat ruuh­ka­mak­sut. Tämä­kin on yksi nii­den tarkoitus.

    Nimim. “Homo-Hörö”

  35. af Heur­lin, ran­ta­ra­ta on sen ver­ran huo­nos­sa kun­nos­sa että var­maan se juna­kin hei­luu. Tie­tääk­se­ni suht nor­maa­li tapa mitoit­taa vaik­ka Kirk­ko­num­mel­ta tule­va juna on niin että jon­ne­kin Lep­pä­vaa­raan saak­ka riit­tää istu­ma­paik­ko­ja, ja siel­tä tule­vat mat­kus­ta­jat voi seis­tä­kin lyhyen mat­kan Pasi­laan saakka.

  36. af Heur­lin, ran­ta­ra­ta on sen ver­ran huo­nos­sa kun­nos­sa että var­maan se juna­kin hei­luu. Tie­tääk­se­ni suht nor­maa­li tapa mitoit­taa vaik­ka Kirk­ko­num­mel­ta tule­va juna on niin että jon­ne­kin Lep­pä­vaa­raan saak­ka riit­tää istu­ma­paik­ko­ja, ja siel­tä tule­vat mat­kus­ta­jat voi seis­tä­kin lyhyen mat­kan Pasi­laan saakka.”

    Kyl­lä­hän ran­ta­ra­taa on kor­jat­tu pari­sen­kym­men­tä vuot­ta , ja var­sin­kin alku­pääs­tä se on hyväs­sä kun­nos­sa. Ja Lep­pää­vaa­raan tulee uusi kau­pun­ki­ra­ta. — Seli­tys käsit­tääk­se­ni on, että juna kul­kee täl­lä osuu­del­la niin usein vaih­tei­den kaut­ta. — Mat­kaa pika­ju­nal­la K:nummelta Tur­kuun (vii­mek­si pari vuot­ta sit­ten) en kos­kaan ole koke­nut epämiellytävänä. 

    Toi­saal­ta kun bus­si saa kul­kea hyväs­sä kelis­sä suo­raa tie­tä, kul­kee sekin kuin juna.

    Lepus­kis­ta Pasi­laa vie junal­la 8 min ja rau­ta­tie­a­se­mal­le 13 min. Kyl­lä sen sei­soo ja pitem­män­kin ajan. 

    Por­voo, kuten Lah­ti ja Hämen­lin­na ovat nyky­ään myös pal­jon Hel­sin­gin lähiöi­tä Pitäi­si tie­ten­kin lisä­tä bus­si­vuo­ro­ja Por­voos­ta Hel­sin­kiin. Tie­ka­pa­si­teet­ti antaa myö­ten. Onvain seu­raa­va ongel­ma: meno­suun­taan bus­si on täyn­nä, mut­ta tulos­uun­taan tyh­jä. Ehkä lin­ja­le voi­si hank­kia nivel­bus­se­ja, kuten Län­si­väy­läl­lä 70–80-luvulla käyet­tiin ruuhkaaikaan…

  37. Unoh­din lisätä:

    Kirk­ko­num­mel­le (ja Kar­jaal­le) pai­kal­lis­ju­nat ovat van­hem­paa, jopa alku­pe­räis­tä (Sm1), mut­ta kyl­lä­kin perus­kor­jat­tua kalustoa. 

    Kyl­lä minä niis­sä viih­dyn: Eilen illal­la luin anar­kis­tien kir­ja­kau­pas­ta osta­maa­ni uusin­ta­pai­nos­ta filo­so­fi ja val­lan­ku­mous­mies Peter Kro­pot­ki­nin teok­ses­ta “Tais­te­lu lei­väs­tä” niin kes­kit­ty­nees­ti, että olin unoh­taa nous­ta pois omal­la­ni eli Tol­san sei­sak­keel­la. Kir­ja muu­ten on luke­mi­sen arvoinen.

  38. Rai­de­lii­ken­teen kehit­tä­mi­nen Por­voon suun­taan on usein vilah­del­lut seu­dun kehit­tä­mis­ku­viois­sa, mut­ta perus­teel­lis­ta sel­vi­tys­tä sitä ei ole teh­ty niin, että samal­la tut­kit­tai­siin kau­pun­ki- ja yhdys­kun­ta­ra­ken­teen kehit­tä­mis­tä saman­ai­kai­ses­ti. Seu­tu­kaa­va­ra­jat kul­ki­vat vää­rin vuosikymmeniä.

    Öster­sun­do­min suun­nit­te­lu kyl­lä pro­vo­soi tähän­kin työ­hön, kun seu­tu on saa­mas­sa uuden kasvusuunnan.

    Pää­ra­das­ta erka­ne­vien lähi­ju­na­ra­ta­rat­kai­su­jen pul­lon­kau­la on pää­ra­dan juna­lii­ken­teen ja ‑ryh­mien suu­ri mää­rä ja sitä kaut­ta väli­tys­ky­ky­ra­ja tulee vastaan.

    Met­ro ja pika­ra­tik­ka voi­daan kyl­lä venyt­tää Öster­sun­do­miin, mut­ta pitem­mäl­le ei kan­na­ta. Mat­ka-ajat kes­kus­taan veny­vät lii­an suuriksi.

    Jos kau­ko­ju­na­lii­ken­ne siir­re­tään kul­ke­maan len­toa­se­man kaut­ta Pasi­laan, pää­ra­dal­ta vapau­tuu kapa­si­teet­tia. Sil­loin oli­si perus­tei­ta tut­kia uut­ta junaan perus­tu­vaa kau­pun­ki­ra­ken­ne­kor­ri­doo­ria Por­voos­ta länteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.