Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.11.2009

Munk­ki­vuo­ren osta­rin­seu­dun asemakaava

Osta­ria laa­jen­ne­taan Naan­ta­lin­tiel­le päin par­haat osat suo­jel­len, rakan­ne­taan vii­si­ker­rok­si­nen toi­mis­to­tor­ni (ilmei­ses­ti Dext­ral­le?), laa­jen­ne­taan pysä­köin­tiä puis­toon Rans­ka­lai­sen kou­lun luo­na ja Ulvi­lan­tien ja Huo­pa­lah­den­tien välis­sä, siir­re­tään Naan­ta­lin­tie­tä ja suo­jel­laan Ulvi­lan­tie 29:n talot.

Osta­rin laa­jen­nuk­ses­ta ja toi­mis­to­tor­nis­ta (hui­keat vii­si ker­ros­ta) on tul­lut pal­jon palau­tet­ta. Pää­mää­rä vah­vis­taa osta­ria on sinän­sä hyvä, kos­ka se on kau­pan kan­nal­ta hyväl­lä pai­kal­la. Sitä en ymmär­rä, mihin kou­lu tar­vit­see pysäköintipaikkoja.

Ulvi­lan­tie 29:ltä nap­sas­taan pysä­köin­ti­paik­ko­ja Naan­ta­lin­tien siir­rol­le. Kor­vauk­sek­si he saa­vat 40 pysä­köin­ti­paik­kaa osta­rin katol­ta. Yhtiöl­le tar­jot­tiin myös lisä­ra­ken­nusoi­keut­ta, mut­ta ei kel­van­nut; auto­ka­tos­ten raken­ta­mi­nen pihoil­le sen sijaan kel­pa­si. Eivät tai­da yhtiös­sä tie­tää, mitä van­ho­jen beto­niai­ka­kau­den har­joi­tel­ma­ta­lo­jen perus­kor­jaus tulee mak­sa­maan. En tie­dä, mihin viras­to ajat­te­li raken­nusoi­keu­den sijoit­taa, mut­ta maal­li­kos­ta tun­tui­si sil­tä, että ton­tin ostos­kes­kuk­sen puo­lei­sel­le sivul­le sopi­si­vat pihat suo­jaa­vat raken­nuk­set (4 kpl) var­sin hyvin, jos­kin ne tuli­si­vat sil­loin piho­jen ete­lä­puo­lel­le. Kat­so täs­tä.

Ulvi­lan­tie 29:n maan­vuo­kra­so­pi­mus on voi­mas­sa vuo­teen 2020. Sen jäl­keen vuo­kra nousee ja pal­jon sopi­vas­ti samaan aikaan, kun perus­kor­jaus iskee päälle.

Tar­von saa­res­sa suo­jel­laan pari van­haa puu­ta­loa ja sal­li­taan vähän lisää raken­ta­mis­ta nii­den tuek­si. Tyh­jil­lään ole­vat talot on myy­ty yksityiselle.

34 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.11.2009”

  1. Minus­ta tuo on näper­te­lyä. Ei tuol­la taval­la saa­da Hel­sin­kiä kos­kaan raken­net­tua kau­pun­gik­si 🙁 Se että jos­kus on teh­ty vir­hei­tä, ei tar­koi­ta ettei­kö nii­tä voi­si kor­ja­ta jos­kus tulevaisuudessa.

  2. Minus­ta osta­rei­ta vah­vis­tet­taes­sa mukaan pitäi­si aina kaa­voit­taa vähän senio­ria­sun­to­ja. Täs­tä­kin alu­ees­ta tun­nu­taan tyk­kää­vän niin että siel­tä läh­de­tään mie­lum­min vas­ta jalat edellä.

  3. Kysy­myk­siä joi­ta tulee mieleen:

    Osta­rin poh­jois­sii­pi pure­taan, ja tilal­le raken­ne­taan yksi­ker­rok­si­nen raken­nus, kun se nyt on vie­lä poh­jois­puo­lel­le niin mik­sei sii­hen teh­dä vaik­ka pari ker­ros­ta lisää nii­tä spot­tun mai­nit­se­mia senio­ria­sun­to­ja? (Erin­omai­nen idea.)

    Munk­ki­vuo­ri on ihan hyvä lähiö, mut­ta en nyt ymmär­rä mitä niin eri­kois­ta niis­sä talois­sa on että ne pitää suo­jel­la? Kysy­tään näin päin, mikä oli­si sel­lai­nen talo jota vir­ka­mie­het eivät halua suo­jel­la? Ei siis niin että näen mitään syy­tä mik­si nii­tä talo­ja pitäi­si pur­kaa, mut­ta ylei­sem­mäl­lä tasol­la tämä suo­je­lu­vim­ma alkaa men­nä yli.

    Ja ennen kaik­kea, jos KSV luki­si vaik­ka omia lii­ken­ne­suun­ni­tel­maan. Munk­ki­vuo­ren ratik­ka on ilmei­ses­ti ratik­ka­ver­kon kehit­tä­mis­suun­ni­tel­mas­sa, mites kis­ko­va­raus? Pasi­lan­väy­län suun­ni­tel­mis­sa taas on Lapin­lah­den­tien suun­tai­nen tun­ne­li joka ilmei­ses­ti jopa raken­ne­taan, voi­si­ko samal­la vie­dä Huo­pa­lah­den­tien maan alle aina­kin osta­rin koh­dal­la? Lisä­ra­ken­ta­mi­sel­la voi­si tie­ten­kin myös rahoit­taa sen tun­ne­lin aina­kin osit­tain, miten tämä vai­kut­taa sen toi­mis­to­ta­lon sijoit­te­luun joka on kai aja­tel­tu melu­val­lik­si Huopalahdentielle?

    Eli­nan kom­ment­te­ja kau­hun­se­ka­sai­sel­la kiin­nos­tuk­sel­la odottaen.

  4. Puut­tu­mat­ta enem­pää sii­hen mon­ta­ko kap­pa­let­ta park­ki­paik­kaa saa­daan katol­le tai kou­lul­le, mis­tä tun­ne­li mihin, jne, ihmet­te­len miten tuol­lais­ta sul­lo­mis­ta voi­daan pitää eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vä­nä asu­mi­sen mal­li­na ? Kal­lis­ta, saas­tut­ta­vaa, ahdas­ta, häi­riö­al­tis­ta ja kaik­kea sil­tä väliltä.

    Eikö meneil­lään ole­va met­ro­ka­ta­stro­fi yhtään hil­jen­nä vauh­tia? Vain hyväl­lä tuu­ril­la sääs­tyt­tiin ihmis­hen­kien mene­tyk­sil­tä. Kes­ki-Euroo­pas­sa niil­tä ei vältytty:

    http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/06/904998

    Kau­pun­ki­mai­nen raken­ta­mi­nen lisää vesi­ka­ta­stro­fien ris­kiä. Vesi ei yksin­ker­tai­ses­ti voi imey­tyä maa­han pääl­lys­tä­mi­sen vuok­si. Mit­kään vie­mä­rit eivät pys­ty pois­ta­maan tul­vi­vaa vet­tä, tuli se sit­ten päi­viä jat­ku­neis­ta sateis­ta tai putkirikoista.

    Nyt vie­lä varoi­te­taan sadan­nan lisään­ty­mi­ses­tä tule­vai­suu­des­sa. Tosin asian­tun­ti­jat rii­te­le­vät ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja osa väit­tää läm­pe­ne­mi­sen pysähtyneen. 

    Oman lukun­sa muo­dos­ta­vat jäte­ve­si ja ener­gia­ky­sy­myk­set. Nii­tä­hän ei Hel­sin­gin kau­pun­ki ole pys­ty­nyt rat­kai­se­maan kes­tä­väs­ti edes nykyi­sel­lä­kään asu­kas­mää­räl­lä saa­tik­ka sit­ten suu­rem­mal­la väkimäärällä.

    1. Jos suo­ma­lai­set asui­si­si­vat maa­seu­dul­la ja puh­dis­tai­si­vat jäte­ve­ten­sä yhtä huo­nos­ti kuin haja-asu­tusa­lueil­la teh­dään, vesi­ka­ta­stro­fi kos­ki­si kaik­kia vesistöjä.

  5. Pyö­rä­nie­mi tääl­lä taas pro­voi­lee. Ja Eli­na pro­vo­soi­tuu. Se on luon­non vää­jä­mä­tön­tä kier­to­kul­kua näemmä.…

    Mik­si ihmees­sä meil­lä Suo­mes­sa pitäi­si olla ruuh­kai­sia, melui­sia ja saas­tei­sia kes­kit­ty­miä, jois­sa ihmi­set jou­tu­vat asu­maan ja liik­ku­maan kuin sil­lit suolassa? 

    Miten joku sel­lais­ta voi toi­voa, on minul­le mysteeri. 

    Näi­tä Pöy­rä­nie­men hai­kai­le­mia tihen­ty­miä on tie­tys­ti pak­ko olla vaik­ka­pa pin­ta-alal­taan saman­ko­koi­ses­sa, mut­ta asu­kas­lu­vul­taan 15-ker­tai­ses­sa Saksassa. 

    Mikä estää Kal­lea muut­tams­ta näi­hin “oikei­siin kau­pun­kei­hin”, jos ne ker­ran niin iha­nia ovat? Englan­ti­kin sujuu var­mas­ti Kal­lel­ta sen ver­ran, että suun­nak­si Lon­too, jos kie­li­va­lin­nat kou­lus­sa jäi­vät sup­peik­si. Siel­lä­hän sit­ten saa naut­tia ruuh­kis­ta ja pako­kaa­suis­ta oikein sydä­men­sä kyllyydestä. 

    Nyt on kui­ten­kin niin, että suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta arvos­taa kau­pun­kia­lueil­la­kin laa­jo­ja, met­säi­siä ulko­koi­lua­luei­ta. Sik­si Rus­kea­suo, Munk­ki­vuo­ri ja Haa­ga ovat niin suo­sit­tu­ja asui­na­luei­ta. Eivät kaik­ki halua asua Kai­sa­nie­mes­sä, eivät­kä sin­ne mahtuisikaan.

  6. Osmol­la tun­tuu ole­van naii­vi lap­se­nus­ko nykyi­sen raken­ta­mi­sen parem­muu­teen “beto­ni­bru­ta­lis­min har­joit­te­luun” nähden. 

    Ara­bian­ran­nas­sa teh­dään jo nyt perus­kor­jaus­ta. Jopa katot ovat vuo­ta­neet. Väi­tän, että näi­den raken­nus­ten elin­kaa­ri on huo­mat­ta­vas­ti lyhyem­pi kuin esim. Munk­ki­vuo­ren rakennusten. 

    Ulvi­lan­tie 29:n pär­jää­mi­ses­tä ei tar­vit­se kan­taa huol­ta. Se on erit­täin vara­kas yhtiö, jos­sa perus­kor­jaus­ta on teh­ty jat­ku­vas­ti, mm. kaik­ki jul­ki­si­vut on uusit­tu. Yhtiö omis­taa kym­me­niä asun­to­ja ja usei­ta lii­ke­huo­neis­to­ja, jot­ka ovat vuo­kral­la. Put­ki­re­mont­tia ei ole vie­lä teh­ty, mut­ta tulos­sa­han se on muu­ta­man vuo­den sisään. Hin­ta on kyl­lä tie­dos­sa toi­sin kuin Osmo kuvittelee. 

    Vas­tus­tin luon­nol­li­ses­ti osta­rin laa­jen­ta­mis­ta ja eten­kin met­sään teh­tä­viä park­ki­paik­ko­ja. Osta­rin ongel­ma ei mie­les­tä­ni ole tilan puu­te, vaan pal­ve­lu­jen yksi­puo­lis­tu­mi­nen. Eri­kois­lii­ke toi­sen­sa perään lopet­taa ja tilal­le tulee tyl­sä pan­kin kont­to­ri tai muu vähem­män hou­kut­te­le­va yritys. 

    Toi­saal­ta, jos osta­rin veto­voi­maa kye­tään lisää­mään, on se kaik­kien munk­ki­vuo­re­lais­ten etu. Lähin­nä tääl­lä pitäi­si paran­taa jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä, jot­ka ovat sur­keat ja kur­jis­tu­neet vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na vie­lä radikaalisti. 

    Osmo­kaan ei asial­le ole mitään pet­ty­myk­sek­se­ni tehnyt. 

    Talo­jen ulko­nä­kö ei minus­ta­kaan ole kum­moi­nen, mut­ta puis­to­mai­suus tekee kui­ten­kin koko­nai­suu­den kau­niik­si. Koko kaa­va oli­si minus­ta suojeltava.

  7. Itse olen Eli­nan kans­sa täy­sin samaa miel­tä. Nyt raken­net­ta­vien talo­jen laa­tuun tuli­si kes­kit­tyä, jot­ta niis­tä ei teh­dä ker­ta­käyt­töi­siä. Esim. tämä ara­bian­ran­nan surul­li­nen puo­li­hi­tas Loft-koh­de. Joka varauk­sis­ta alkaen on ihme­tyt­tä­nyt. Myös osto­hin­nan sito­mi­nen hitak­seen ja myyn­ti­hin­nan mark­ki­hin­ta­suus ihme­tyt­tää. Ainoas­taan talos­sa havai­tut raken­nus­vir­heet estä­vät kau­pun­gin tar­joa­maa ilmais­ta mah­dol­li­suut­ta lottovoittoon.

    Ulvi­lan­tien talo­jen suo­je­lu on tär­ke­ää nii­den talo­jen yksi­tyis­koh­tien säi­ly­mi­sel­le. Suu­ris­sa perus­kor­jauk­sis­sa on huo­noil­la hal­li­tuk­sil­la tapa­na uudis­taa lii­ak­si asiois­sa, jois­sa ei ole suu­ria kus­tan­nuk­sia. Hal­li­tus intou­tuu lii­ak­si muo­din ja uutuuk­sien peräs­sä juok­suun ja unoh­taa lähes 60 vuo­ti­aan talon kul­tuu­ri­pe­rin­nön. Muo­dit­to­muus on tär­kein­tä. Jär­kyt­tä­vää näh­dä, kuin­ka kau­niit yksi­tyis­koh­dat pure­taan surut­ta (veti­miä, piha­va­lo­ja, sau­nao­sas­to­jen yksi­tyis­koh­tia) ja K‑raudasta ja Star­kis­ta hae­taan jotain ker­ta­käyt­töis­tä tilal­le. Sii­nä vain hal­li­tus halu­aa, vaik­ka hal­li­tuk­sen pitäi­si kai­kes­sa kun­nioit­taa asuk­kai­den tah­toa. Suo­je­luis­sa talois­sa tuo­ta ei enää tapah­du. Laut­ta­saa­ren Iso­kaa­ren ja puis­to­kaa­ren talot suo­jel­tiin jo 1994, ja sil­lä on var­mas­ti sääs­tet­ty kus­tan­nuk­sia, esim. täy­sin tur­hien ikku­nan vaih­to­jen takia. 15x15 ja kuus´kulmalaatta ei ole pahuus.

    Pitäi­si­kö edus­kun­nan ton­til­le raken­taa myös täy­den­nys­tä kat­taak­seen kal­liin perus­kor­jauk­sen. Tai pitäis­kö edus­kun­nan jaka­ran­da sei­niä vaih­taa kip­si­le­vyyn sanee­rauk­sen tai perus­kor­jauk­sen takia? Vai onko vain sal­lit­ta­va kus­tan­nuk­set ja suo­rit­taa res­tau­roin­tia ja konservointia.

    Onnek­si talo­yh­tiöis­sä on vie­lä demo­kra­tia. Ja osak­kaat uskal­ta­vat olla jotain miel­tä. Kai­kis­sa talo­yh­tiöis­sä ei ole asiat näin hyvin. Oli­gar­kit tekee mitä halu­aa ja hal­li­tuk­sen kokouk­sis­ta ei vai­vau­du­ta edes pyö­tä­kir­jo­ja tehdä.

  8. Jarin rat­kai­su kuu­los­taa sil­tä että talo­yh­tiöi­den hal­li­tus­ten, eli osak­kai­den, val­ta siir­re­tään museo­vi­ras­tol­le. Minus­ta täm­möi­seen pitää olla van­kat perus­te­lut, eli talon pitää olla joten­kin poik­keuk­sel­li­sen arvo­kas. En ole esi­mer­kik­si omas­sa talo­yh­tiös­sä­ni innos­tu­nut moi­ses­ta aja­tuk­ses­ta, vaik­ka se var­maan onkin 80-luvun asui­nark­ki­teh­tuu­ria parem­mas­ta päästä.

  9. OS: “Sitä en ymmär­rä, mihin (ranskalainen)koulu tar­vit­see pysäköintipaikkoja.” 

    Rans­ka­lai­se­sa kou­lus­sa, viral­li­ses­ti Hel­sin­gin rans­ka­lais-suo­ma­lai­nen kou­lu, on hen­ki­lö­kun­taa kai­ken kaik­ki­aan 90. Emme enää elä aikaa, jol­loin opet­ta­jat asui­vat kou­lun lähellä,ja kai­kill­la ei ole mah­dol­li­suut­ta tul­la julk. lii­ken­ne­vä­leil­lä. Muu­ta­kin legi­tii­miä yksi­tyi­sau­to­lii­ke­nent­tä on.

  10. OS: ”Ulvi­lan­tie 29:ltä nap­sas­taan pysä­köin­ti­paik­ko­ja Naan­ta­lin­tien siir­rol­le. Kor­vauk­sek­si he saa­vat 40 pysä­köin­ti­paik­kaa osta­rin katol­ta. Yhtiöl­le tar­jot­tiin myös lisä­ra­ken­nusoi­keut­ta, mut­ta ei kel­van­nut; auto­ka­tos­ten raken­ta­mi­nen pihoil­le sen sijaan kel­pa­si. Eivät tai­da yhtiös­sä tie­tää, mitä van­ho­jen beto­niai­ka­kau­den har­joi­tel­ma­ta­lo­jen perus­kor­jaus tulee maksamaan”

    Onnek­si Ulvi­lan­tie 29:n puhe­lin­nu­me­ro löy­tyi luet­te­los­ta. Tar­kis­tin vähän tietoja:

    Koko Munk­ki­vuo­ren ase­ma­kaa­van laa­ti Ola­vi Ter­ho, (Ilmei­ses­ti TKK:n ase­ma­kaa­vao­pin pro­fes­so­rin. Otto-Iivar Meur­ma­nin oppien mukaan)

    Ulvi­lan­tie 29 päh­ki­nän­kuo­res­sa: 10 taloa, 470 asun­toa, kau­pun­gin tont­ti (v‑sopimus uusit­ta­va 2020), oma isän­nöi­tis­jä ja oma talon­mies. Osak­si tii­li­ta­lo­ja, osak­si beto­ni­run­koi­sia talo­ja. Siis beto­ni­run­ko, jos­sa ulko­sei­nät ja väli­sei­nät tiil­tä, esi­merk­ki Las­ten­ko­din­ka­dul­la. Tutus­sa 1955 raken­ne­tus­sa talos­sa Turus­sa on saman­lai­nen raken­ne ja nyt menos­sa lin­ja­sa­nee­raus eli put­ki­re­mont­ti, eikä edes pahanhintainen.

    Raken­net­tu 1958 (isän­nöit­si­jän mukaan, mut­ta eihän sel­lais­ta koko­nai­suut­ta vält­tä­mät­tä sil­loin vuo­des­sa kasat­tu, mut­ta enpä väi­tä tie­tä­vä­ni). Put­ki­re­mont­ti tulos­sa, suun­ni­tel­man mukaan v. 2016.

    Talo­yh­tiö ei ollut täs­sä vai­hees­sa aina­kaan kiin­nos­tu­nut lisä­ra­ken­nusoi­keu­des­ta, kos­ka se vain lisäi­si maan­vuo­kraa eikä talo­yh­tiö juu­ri itses­sään kos­tui­si. Ja tie­ten­kin se hajot­tai­si ehe­ää koko­nai­suut­ta sekä vei­si valoa muil­ta asunnoilta.

    Osta­rin pääl­le raken­net­ta­val­la 40 park­ki­pai­kal­la kor­va­taan (koko­naan?) Naan­ta­lin­tien siir­ros­sa pois­tu­vat. Kun huo­maam­me, että yhtiös­sä on 470 asun­toa, niin kyl­lä sel­lai­nen park­ki­paik­ko­ja­kin koh­tuu­mää­ris­sä tar­vit­see. Aika monil­la per­heil­lä mm on kesämökki. 

    Ja vie­lä pie­ni yksi­tyis­koh­ta: Talon raken­nus­toi­mi­kun­nan jäsen vv. 1955–60 oli Man­ner­him-ris­tin rita­ri res. kap­tee­ni (1963 maju­ri) Kau­ko Vilanti.

    Täl­lä het­kel­lä talos­sa ei koh­tei­ta myyn­nis­sä :tou­ko­kuu 2008 4 h + k 71 m², hp 254 000€ (so 3570 e/ma

    Pek­ka Haa­vis­to on asu­nut lap­suu­ten­sa täs­sä taloyhtiössä:

    ” Pek­ka haa­vis­ton muis­tel­mia http://www.pekkahaavisto.com/Kellari.html

    Kel­la­riin men­nään omal­la vas­tuul­la. Katos­ta tip­puu vet­tä, lat­tia­lau­dat ovat peh­men­nei­tä. Siel­lä on pime­ää, valo­kat­kai­si­jaa ei tah­do löy­tyä… Kai­ken­lai­sen romun kes­kel­tä voi kui­ten­kin vie­lä löy­tyä jota­kin, jos­ta on hyö­tyä. Tai aina­kin jota­kin, joka palaut­taa mie­leen van­ho­ja muis­to­ja. Ter­ve­tu­loa tut­ki­maan kellariani!

    Munk­ki­vuo­res­ta se kaik­ki alkoi.….

    Isän kol­mi­vaih­tei­nen Mos­ko­vich Scan­di­na­via 403 sini­val­koi­sen värein. Ja Ulvi­lan­tie 29:n suo­jai­sat leik­ki­pi­hat. Ne kuu­lu­vat minun lap­suu­tee­ni. Täs­sä lisää sii­tä, mitä kaik­kea Munk­ki­vuo­res­sa oikein tapahtui:”

    (Kuva Mos­ses­ta ja ylpeäs­tä omis­ta­jas­ta. Mos­se muu­ten oli hyvä auto. Vähän krou­vis­ti teh­ty mut­ta luo­tet­ta­va, ker­toi Olli Mäki, naa­pu­ri­ni ja nyrk­kei­lyn kevyen sar­jan Euroo­pan mes­ta­ri, jol­la oli ollut Mosse.)

    Itse taas tun­nen Munk­ki­vuor­ta sen takia, että per­heem­me ham­mas­lää­kä­ri asui ja piti vas­taan­ot­to­aan siel­lä. Sen takia ilmai­su ” van­ho­jen beto­niai­ka­kau­den har­joi­tel­ma­ta­lo­jen” säräh­ti heti korvaan.

    Jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siin en ota kan­taa: Totean vain, että tänään klo 15 – 16 välil­lä Ulvi­lan­tie 29:stä eli osta­rin vie­res­tä Lasi­pa­lat­sin pysä­kil­le oli yht. 12 vaih­do­ton­ta yhteyt­tä. (25 – 33 min mat­ka-aika, mikä on hyvä) . Ja vuo­ros­taan Huo­pa­lah­den (Haa­gan) r‑asemalle bus­se­ja 7 ‑12 minuu­tin välein, mat­ka-aika 15 – 18 minuut­tia. Mit­kä ne oikein hyvät yhtey­det sit­ten olivatkaan?

    Hel­sin­gis­sä on sama väes­tön kes­ki­ti­heys kuin Ber­lii­nis­sä eli 3000 as/km2. Ber­lii­ni­läi­set ovat hyvin ylpei­tä väl­jäs­ti raken­ne­tus­ta kau­pun­gis­taan. Ja tämä on arvo, jota mei­dän­kin kan­nat­taa vaa­lia. Asuin muu­ten 2 vuo­ta sit­ten vii­kon Frau Zip­fe­rin vuo­kra­lai­se­na Togo-kadul­la, n 4 km Frie­rich­stras­sen ase­mal­ta. Met­ro tuli vie­reen, samoin bus­si ja ratik­ka. Vii­me vuo­si­sa­dan alku­puo­lel­la raken­ne­tut talot oli­vat kol­mi­ker­rok­si­sia, kor­keat huo­neet. Ei his­siä. Väl­jä katu ja väl­jä piha.

    Päi­vän HS:ssa oli jut­tu Mar­tin­laak­son his­to­rii­kis­ta. His­to­rii­kin teki­jä valit­te­li, että lisä­ra­ken­ta­mi­sel­la on vie­ty pois sitä väl­jyyt­tä ja viih­tyi­syyt­tä, jon­ka takia hän Mar­tin­laak­soon aikoi­naan muut­ti, kuten moni muukin.

    Koko­nai­suu­den suo­je­le­mi­nen voi olla hyvin­kin pai­kal­laan. Yksi­tyis­tä ahneut­ta sen­tään hil­lit­see mui­den kateus ja toi­nen yksi­tyi­nen ahneus, mut­ta jul­kis­ta ahneut­ta ei pidät­te­le mikään.

    1. Ulvi­lan­ties­tä.
      Jos raken­nuk­set eivät ole­kaan beto­nie­le­ment­ti­har­joi­tel­mia vaan tii­li­run­koi­sia, nii­den perus­kor­jaa­mi­nen on sel­väs­ti perusteltua.
      On asun­to-osa­keyh­tiön aivan oma asia, halu­aa­ko se rahoit­taa toi­min­taan­sa lisä­ra­ken­nusoi­keu­del­la vai ei. Minun on vai­kea kuvi­tel­la, että kiin­teis­tö­vi­ras­to peri­si hyö­dyn koko­naan itsel­leen maan vuo­kras­sa, sil­lä kau­pun­gin poli­tiik­ka­na on ollut hou­ku­tel­la tii­vis­tä­mi­seen talou­del­lis­ten pork­ka­noi­den avul­la. Juu­ri­han Ulvi­lan­tiel­lä hyväk­syt­tiin yksi täl­lai­nen lisä­ra­ken­nusoi­keus­kaa­va, jol­la talo­yh­tiö rahoit­taa perus­kor­jaus­ta. En tosin mene kiin­teis­tö­vi­ras­tos­ta takuuseen.
      Usein nuo lisä­ra­ken­ta­mi­set ovat tör­män­neet pysä­köin­tion­gel­miin. Van­hal­la kaa­val­la pysä­köin­ti saa­daan sul­lo­tuk­si maan pin­nal­le, mut­ta tii­vis­tys­kaa­va pakot­tai­si kan­si­rat­kai­suu­ihin, mikä tulee niin kal­liik­si, että se syö kaa­voi­tus­hyö­dyn enem­män kuin kokonaan.
      Lisä­ra­ken­ta­mis­ta on toi­vot­tu, kos­ka moni haluai­si pysyä Munk­ki­vuo­res­sa, mut­ta alu­eel­ta ei löy­dy per­hea­sun­to­ja, vaan val­tao­sa asun­nois­ta on alle 50 neliön kaksioita.

  11. Myön­nän ongel­man, sem­min­kin kun ulla­koil­le ei voi raken­taa, kos­ka, katot ovat mata­lia. Tosin tätä voi rat­kais­ta myös yhdis­tä­mäl­lä asuntoja.

    Rus­kea­suol­la teh­tiin­tu­tuss aas.yhtiössä näin, ja huo­nei­sot yhdis­te­tiin nap­sai­se­mal­laa por­ras­käy­tä­vä­väs­tä pala. Tämä kyl­lä­kin on vähän hidas tie, kun tätyy odot­taa, että naa­pu­ri­huo­neis­to tulee myyntiin.

    Toi­sin on Töö­lös­sä ja muu­al­la kan­ta­kau­pun­gis­sa, mut­ta jul­ki­si­vu­mää­räyk­siä pitäi­si lie­ven­tää eli mm. mah­dol­lis­taa kat­toik­ku­nat kadul­le päin. Tämä kyl­lö­kin vaa­tii aika­moi­sat harkintaa.

  12. Tii­li­run­koi­sia ovat ja rap­paus päällä. 

    Voi­sit Osmo hie­man ottaa sel­vää perus­asiois­ta ennen­kuin rupeat hauk­ku­maan tois­ten kote­ja “beto­ni­bru­ta­lis­min har­joit­te­luk­si” ja jake­le­maan purkutuomioita. 

    Ehkä 29:ssä todel­la­kin tie­de­tään parem­min, mitä omas­sa yhtiös­sä teh­dään kuin Katajanokalla. 

    Munk­ki­vuo­res­sa on aika­moi­nen mum­mo­ker­ty­mä näis­sä yksiöis­sä ja kak­siois­sa. Kun mum­mois­ta aika jät­tää, voi­tai­siin tääl­lä panos­taa asun­to­jen yhdis­te­lyyn saa­den näin per­hea­sun­to­ja. Tätä on jon­kin ver­ran jo tapahtunutkin. 

    Tot­ta on, että per­hea­sun­to­ja on vähän ja nekin ovat suh­teel­li­sen pie­niä, 70–90 m². Hyvä­mai­nei­set kou­lut, laa­jat autot­to­mat alu­eet, kes­kus­tan lähei­syys ja moni­puo­li­set pal­ve­lut vetäi­si­vät kyl­lä tän­ne lap­si­per­hei­tä enem­män, mikä nyt on mahdollista.

    1. En ole esit­tä­nyt talo­jen pur­ka­mis­ta Munk­ki­vuo­res­sa. Mis­tä moi­nen aja­tus? Ainoas­taan selos­tin, että asun­to Oy:lle on tar­jot­tu lisä­ra­ken­nusoi­keut­ta perus­kor­jaus­ku­lu­jen kat­ta­mi­seen, mut­ta ei ole kelvannut.

  13. Toi­sin on Töö­lös­sä ja muu­al­la kan­ta­kau­pun­gis­sa, mut­ta jul­ki­si­vu­mää­räyk­siä pitäi­si lie­ven­tää eli mm. mah­dol­lis­taa kat­toik­ku­nat kadul­le päin. Tämä kyl­lö­kin vaa­tii aika­moi­sat harkintaa.”

    Kan­na­te­taan. On kum­mal­lis­ta miten Hel­sin­gis­sä vähäe­lei­set lapeik­ku­nat ovat edel­leen pan­nas­sa, lop­pu­tu­lok­se­na pimei­tä ullak­koa­sun­to­ja tai ei asun­toa lain­kaan. Uudis­ra­ken­nuk­siin saa sen sijaan katol­le lait­taa aivan min­kä­lai­sen pel­ti-alu­mii­ni-lasi­häk­ky­rän tahansa.

  14. Okei sori!

    Tul­kit­sin lii­kaa ehkä sen aloi­tuk­sen valos­sa, jos­sa olit sitä miel­tä, että monet lähiöt pitäi­si pur­kaa ja raken­taa uut­ta tilal­le. Et tosi­aan täs­sä mitään sel­lais­ta sanonut. 

    Nyt on tosi­aan vain se ongel­ma, että kukaan ei voi taa­ta nyky-raken­nus­kult­tuu­rin val­lit­tes­sa, että uusi oli­si joten­kin parempaa.

  15. Hyvä­mai­nei­set kou­lut, laa­jat autot­to­mat alu­eet, kes­kus­tan lähei­syys ja moni­puo­li­set pal­ve­lut vetäi­si­vät kyl­lä tän­ne lap­si­per­hei­tä enem­män, mikä nyt on mahdollista.”

    Asia voi­si osit­tain rat­ke­ta raken­ta­mal­la Toron­to-tyy­liin pari-kol­me asuin­tor­nia välit­tö­mäs­ti ten­nis­kes­kuk­sen ete­lä­puo­lel­le. Munk­ki­vuo­ri on niin met­säi­nen ettei se muut­tai­si sen luon­net­ta lain­kaan eri­tyi­ses­ti kun Ulvi­lan­tien poh­jois­puo­lel­le jäi­si met­sä- ja kal­lio­kais­ta­le, eikä juu­ri tuos­sa koh­das­sa tor­nien var­jos­tus­kaan hait­tai­si ketään. Alu­eel­la on eli­tis­min sym­bo­lit val­miik­si koh­dal­laan joten laa­duk­kaa­seen raken­ta­mi­seen voi­si löy­tyä halukkuutta.

  16. Mark­ku af Heur­lin: Kou­lul­le ei tar­vi­ta mitään pysä­köin­ti­paik­ko­ja ja opet­ta­jat voi­vat todel­la­kin kul­kea jul­ki­sil­la töi­hin, eikä huris­tel­la Espoos­ta mil­lään kökkömaasturilla.

  17. On kum­mal­lis­ta miten Hel­sin­gis­sä vähäe­lei­set lapeik­ku­nat ovat edel­leen pan­nas­sa, lop­pu­tu­lok­se­na pimei­tä ullak­koa­sun­to­ja tai ei asun­toa lainkaan.”

    Odo­tam­me toi­veik­kai­na yhden raken­nus­val­von­ta-ark­ki­teh­din eläkkeellepääsyä.

  18. Spot­tu,

    Mai­nit­se­mal­le­si alu­eel­le on juu­ri val­mis­tu­nut urheilupuisto. 

    Jut­te­lin tänään työ­mies­ten kans­sa ja vii­meis­te­ly oli käyn­nis­sä — lait­te­li­vat vie­lä muu­ta­mia penk­ke­jä ja ros­kik­sia paikoilleen. 

    Alu­eel­la on nyt moni­puo­li­ses­ti ulko­lii­kun­ta­vä­li­nei­tä ja kak­si leik­kia­luet­ta. Toi­nen pie­nil­le lap­sil­le ja toi­nen isommille. 

    Pai­kal­la oli ennen iha­nia van­ho­ja kuusia ja satu­met­sä­mäi­nen tun­nel­ma. Olin­kin aluk­si vihai­nen, kuten moni muu­kin, kun näin pui­ta kaa­det­ta­van. Lop­pu­tu­lok­seen olen kui­ten­kin nyt tyytyväinen. 

    Mut­ta met­sää en yhtään neliö­sent­tiä ole enää val­mis nir­hi­mään. Tämä riit­ti! Seu­raa­vak­si mene­tet­täi­siin kal­liot Talin kei­la­hal­lin ja Ulvi­la­tie 27:n välissä. 

    Ne on näh­däk­se­ni kyl­lä suojeltu?

  19. Tot­ta on, että per­hea­sun­to­ja on vähän ja nekin ovat suh­teel­li­sen pie­niä, 70–90 m². Hyvä­mai­nei­set kou­lut, laa­jat autot­to­mat alu­eet, kes­kus­tan lähei­syys ja moni­puo­li­set pal­ve­lut vetäi­si­vät kyl­lä tän­ne lap­si­per­hei­tä enem­män, mikä nyt on mahdollista.”

    Pehe­ko­ko pie­ne­nee koko ajan eli asu­taan yhä pie­nem­mis­sä yksi­köis­sä. Per­he­ko­ko on nyt kes­ki­mää­rin 1,3 eli ydin­per­he alkaa olla har­vi­nai­suus , aina­kin vähemmistö.
    Ei se tie­ten­kään per­hea­sun­to­jen tar­vet­ta poista.

    Toi­saal­ta har­va halu­aa asua 20 m² kani­ko­pis­sa­kaan ja par­ve­ke on nykyaikaa

  20. Eli­na, jos se Huo­pa­lah­den­tie meni­si maan alle niin sai­si­ko edes sen pääl­le raken­taa vai onko se kor­vaa­mat­to­man arvo­kas osa pai­kal­lis­mai­se­maa? Ihan oikeas­ti, koh­ta Museo­vi­ras­to var­maan kek­sii että Pitä­jän­mäen lii­ken­neym­py­rä pitää suo­jel­la aika­kau­den lii­ken­neark­ki­teh­tuu­rin edus­ta­va­na esimerkkinä.

    1. Pitä­jän­mäen lii­ken­neym­py­rä ehkä suo­jel­laan kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muu­den sym­bo­li­na. Se on täy­sin (sen­ai­kai­sen) ase­maa­kaa­van vas­tai­nen. Lii­ken­ne­vä­ki vain sat­tui raken­ta­maan sen.

  21. Eiku se suo­jel­laan uusa­vut­to­muu­den uhkaa­ma­na koh­tee­na, lii­ken­neym­py­rä on kol­mi­kais­tai­nen ja ihan hyvin ne autot sii­nä osaa ajaa, vaik­ka nykään Hel­sin­gis­sä kak­si­kais­tais­ta pide­tään mahdottomana.

    Pehe­ko­ko pie­ne­nee koko ajan eli asu­taan yhä pie­nem­mis­sä yksiköissä.
    Asu­mis­väl­jyys per naa­ma nyt on kui­ten­kin kas­va­nut muu­ta­mia poik­keuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta tilas­to­his­to­rian ajan, ja mitä vähem­män asun­nos­sa on asuk­kai­ta niin sen enem­män hei­tä koh­ti on kes­ki­mää­rin neliöi­tä. Vsta­väit­teet on tasoa että tule­vai­suu­des­sa asu­taan ener­gian hin­nan nous­tes­sa pie­nis­sä nol­lae­ner­gia-asun­nois­sa, koo­mi­sim­man esi­mer­kin mainitakseni.

  22. Osmo: “…puh­dis­tai­si­vat jäte­ve­ten­sä yhtä huo­nos­ti kuin haja-asu­tusa­lueil­la teh­dään, vesi­ka­ta­stro­fi kos­ki­si kaik­kia vesistöjä.”

    Mihin tuo mah­taa perus­tua? Kun kat­se­lee tut­tu­jen oma­ko­ti­ta­lo­ja kaa­va-aluei­den ulko­puo­lel­la, niin välil­lä päin vas­toin tun­tuu, että mopo on karan­nut käsis­tä 😀 Ovat­ko nykyi­set vaa­ti­muk­set todel­la tek­ni­ses­ti perusteltuja?

    1. Haja-asu­tusa­lueil­la pääs­töt asu­kas­ta koh­den ovat monin­ker­tai­sia kau­pun­kei­hin näh­den. Jos kau­pun­kien väes­tö siir­ret­täi­siin haja-asu­tusa­lueil­le nyku­yi­sin nor­mein, pääs­töt lisään­tyi­si­vät huomattavasti.

  23. Eli­na. “…Mik­si ihmees­sä meil­lä Suo­mes­sa pitäi­si olla ruuh­kai­sia, melui­sia ja saas­tei­sia kes­kit­ty­miä, jois­sa ihmi­set jou­tu­vat asu­maan ja liik­ku­maan kuin sil­lit suolassa…”

    Joo, siis ei, en tar­koi­ta tuo­ta. Enti­se­nä kau­pun­ki­lai­se­na en vain ymmär­rä, mik­si pitää yhdis­tää kau­pun­ki ja maa­seu­tua­su­mi­sen huo­not puo­let 😀 Molem­mis­sa asu­mis­muio­dois­sa on hyviä puo­lia ja se, mitä arvos­taa, pitäi­si rat­kais­ta valin­nan. Nyt­hän näin ei ole, vaan meil­lä on ylei­ses­ti käy­tös­sä asu­mis­muo­to­na ker­ros­ta­lo­lä­hiö, joka on täy­del­li­nen yhdis­te­mä molem­pien huo­nois­ta puolista.

    Voi­sin kuvi­tel­la asu­va­ni Munk­ki­nie­mes­sä, tosin lom­pa­ko­ni ei rii­tä sii­hen. Munk­ki­nie­mi on joten­kin kau­pun­ki­mai­nen, vaik­ka siel­lä­kin oli­si mah­dol­li­suus tii­vis­tää aina­kin mota­rin suun­taan. Munk­ki­vuo­rea pidän jo lähiö­nä, joka ei eri­tyi­sem­min kii­nos­ta minua. Osta­ri on kiva ja sii­nä on help­po poi­ke­ta sekä autol­la että pol­ku­pyö­räl­lä. Alue on niin har­vaan raken­net­tu, että sil­mä­mää­räi­ses­ti­sa­noen se oli­si voi­tu raken­taa myös pien­ta­loi­na, jol­loin se oli­si var­mas­ti haluttava.

    1. Alue on niin har­vaan raken­net­tu, että sil­mä­mää­räi­ses­ti­sa­noen se oli­si voi­tu raken­taa myös pien­ta­loi­na, jol­loin se oli­si var­mas­ti haluttava.

      Ulvi­lan­tie 29:n tont­ti­te­hok­kuus on 0,6. Pien­ta­loi­na (180 m²) tämä edel­lyt­täi­si noin 300 neliön ton­ne­ja. Ylei­nen Kes­ki-Euroo­pas­sa, mut­ta pidän sopi­vam­pa­na pienkerrostaloille.

  24. Lukui­sis­sa lähiöis­sä lisä­ra­ken­ta­mis­ta perus­tel­laan juu­ri tuon kes­ki­ne­liö­pie­nuu­den nimis­sä. Kun ei ole kuin 5% asun­to­kan­nas­ta 4huonetta tai enem­män. Sit­ten kun nii­tä 4–5huonetta ja sau­no­ja raken­ne­taan, niin sil­lä hin­nal­la ei vält­tä­mät­tä enää halua­kaan asua edel­leen rak­kaas­sa kau­pun­gin­osas­sa. Uudis­tuo­tan­to on vaan niin hem­me­tin kal­lis­ta. Samal­la rahal­la voi jo vali­ta kau­pun­gin­osan­sa. Samoin ne osta­rin lisä­ker­rok­siin aja­tuk­se­na ole­vat senio­ria­sun­not var­mas­ti hin­no­tel­laan täy­sin senio­rien varal­li­suu­den yli. Jo nyt pelk­kä put­ki­re­mont­ti yksiös­sä tai pie­nes­sä kak­sios­sa saa monen konkurssiin.

    Asun­to­jen yhdis­tä­mis­by­ro­kra­ti­aa voi­si hie­man löys­tää. Käsit­tääk­se­ni Tuk­hol­mas­sa nii­hin saa jopa avus­tuk­sen (put­ki­kui­lu ja lava) ja raken­ne­piir­rok­set­kin ovat lähes ilmai­sia. Ja kai­kel­la tuol­la on aikaan­saa­tu mm Söde­ris­sä talo­ja, mis­sä kaik­ki sosi­aa­li­luo­kat on kivas­ti sekoit­tu­neet. Mitä ylem­mäs taloa menee, sitä suu­rem­pia ja vau­raam­pia asun­not on. Ei olis var­maan Kal­lios­sa­kaan sama pahitteeksi.

    Edel­leen olen suo­je­lu­pää­tök­sen kan­nat­ta­ja. Pih­la­ja­mäen raken­nus­ta­paoh­jeen myö­tä kaik­ki perus­kor­jaus on hel­pot­tu­nut ja rii­dat vähen­ty­neet. Mil­loin aikai­sem­min joku halusi alu­mii­nio­via rap­puun ja auto­tal­lei­hin, mil­loin por­ras­huo­neen väri oli van­han­ai­kai­nen. Nyt nii­tä vain kor­jail­laan, kun vaih­ta­mal­la­kaan ei muun­nä­köis­tä saa. Jopa pesu­be­to­ni laa­ti­koi­ta tulee ikä­vä, jos kaik­ki ver­hoil­laan tii­lil­lä ja par­vek­keet saa muo­ti­la­sit. Poh­jois-Haa­gan Teu­vo Pak­ka­lan tien lähei­syy­des­sä on kivas­ti kor­jat­tu­ja alku­pe­räi­siä 70-luku laa­ti­koi­ta tasakattoineen.

    Ja tpyy­luo­ma: Kai­kis­sa as. oy. hal­li­tuk­sis­sa ei ole arvot ja asen­teet täy­sin kun­nos­sa. Jot­kut ovat otta­neet kun­nia-asiak­seen van­han tuhoa­mi­sen ja nykyt­ren­dien hank­ki­mi­sen eli juu­ri nii­tä pie­niä korjauksia/vaihtoja mitä hal­li­tus voi itse toteut­taa. Mut­ta edel­leen­kin hule vedet menee min­ne menee ja beto­ni­kor­jauk­sia pitäi­si teh­dä ennen­kuin koko kai­de rapau­tuu. Nii­tä ei sit­ten näh­dä. Kau­pois­sa juok­se­mi­nen ja tar­jous­pyyn­tö­jen kir­joit­te­lu on sel­väs­ti jännempää.

  25. Pyö­rä­nie­mi:

    Voi­sit­ko tar­ken­taa mit­kä ovat ne maa­seu­tu- ja kau­pun­kia­su­mi­sen huo­not puo­let, jot­ka yhdis­ty­vät lähiöis­sä? Lähiös­sä asu­va­na kun ei tule heti mitään ilmi­sel­viä yhtä­läi­syyk­siä mieleen.

  26. Pau­li, Pyö­rä­nie­mi tar­koit­ta­nee sitä, että jou­tuu asu­maan tii­vis­ti raken­ne­tul­la alu­eel­la mah­dol­li­ses­ti huo­nos­ti äänie­ris­te­tys­sä ker­ros­ta­los­sa — ja samal­la on kau­ka­na kai­kes­ta (työ­pai­kois­ta, pal­ve­luis­ta, kau­pois­ta, yms). 

    Taus­tao­le­tuk­se­na se, että puhut­tiin ker­ros­ta­lo­lä­hiöis­tä eikä omakotitalo/rivitalolähiöistä.

  27. Tus­kin tar­koit­ti, kat­so vaik­ka ver­tai­lu Munn­ki­nie­mi vs. Munkkivuori.

    Noh, tämä lie­nee jotain sisä­pii­ri­huu­mo­ria, jota ulko­puo­li­sen ei ole tar­koi­tus­kaan ymmärtää.

  28. Useim­mat Mun­kin­seu­dun asuk­kaat viih­ty­vät tääl­lä pit­kään. Omas­sa talo­yh­tiös­säm­me Ulvi­lan­tiel­lä raken­ta­mi­ses­ta läh­tien:) Aina­kaan omas­sa per­hees­säm­me ei ole tapah­tu­nut mitään vas­tak­kai­na­set­te­lua maas­tu­rin ja pyö­räl­lä kul­ki­jan välil­lä. Aikaa kes­tä­vää kau­net­ta. Sitä on alu­een charmi…Kaikki eivät myös­kään “tykkää“synkästä Kata­ja­no­kas­ta:) Huo­pa­lah­den ties­tä ja Turun väy­läs­tä oli­si tie­tys­ti hyvä pääs­tä koko­naan eroon..Mutta menem­me mekin kesäl­lä maal­le sitä kaut­ta:) Muu­ten aina­kaan meil­le ei lii­ken­tees­tä kuu­lu inahdustakaan…Kotia haet­tiin­kin kau­an ja hartaasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.